ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela iloitsee. sivu 14sivulla 36 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja luokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. a pa :n p n a m om a pu ltra V t t j n! skomateen kelit. U e e ksolle. Ukorkeupartikommin u pae tas osto aine help p umudell trin n kiintoppua . p a in u 0 me mm um asti u k ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark p uo ump tyy jopsaan vasti nukse t ppevät p pys simis matta ustan u -R eim ltra V mak huo yttök n a its n U kä vat kä m o e e u n r Gora V tuykyin teen sapahtumpu Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ SISÄLTÖ 1/ 2011 t 1. helmikuuta 18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa on parantamisen varaa. 24 Shanghain viher- ja ympäristörakentami- 36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapah- sen korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä kävijän. tuman teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo – Paha Valo Kaisaniemen puistossa. YHDYSKUNTA YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Kesäolympialaiset 2012 luovat uutta Lontoota Suomen kuntatekniikan yhdistys 6 Ratkaisuja2011-kilpailun voittajat palkittiin Turussa 12 Ruotsin, Suomen ja Norjan innovaatioita ilmaston hyväksi 12 Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden parantamisessa Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston käyttäjien avulla Valon vuodenaika hehkui lumisessa Helsingissä 36 Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummitukset kuriin 38 14 Seinäjoen vesihuolto kaupungin energiayhtiön suojiin 47 VVY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin 48 Pääkaupunkiseudulla vuosisata jätevedenpuhdistusta 49 PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Pakina/Eero Hiltunen: Lunta kulmillaan KIINTEISTÖT 18 Orbis Medical Parkissa logistiikka ja standardointi huippuluokkaa 40 22 Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö 42 Rauma ratkaisi koulupulansa tilamoduuleilla 44 VIHERALUEET Shanghai esitteli uusinta vihertekologiaa UKTY tellitoiminnan parhaita käytäntöjä soveltaen. Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia. VESIHUOLTO 29 33 34 VALAISTUS LIIKUNTAPAIKAT Tampere korjaa Pyynikin uimahallin vanhaa kunnioittaen Kuntien Putkimestarit 40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. ho- 24 Rytilät/Pekka Rytilä: Barcelona Uutisia Tuoteuutisia Henkilöuutisia Palveluja 21 45 52 55 56 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2011 3 $8720$$7,2 lehti.kuntatekniikka.ﬁ ALANSA YKKÖNEN 1/2011 Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela iloitsee. sivu 14sivulla 36 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja luokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh. 09 771 2319, 050 312 0204 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 € Irtonumero 10 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Lumiliikuntaa ” Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan tavoin, että ”kello käy eikä Hakulista näy”. Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja -kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia. Aika monia – etenkin junamatkustajia – lumi on myös jumittanut. Aikataulujen pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa. Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti. Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta. Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä. Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi. Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden maksujärjestelmän päänavaajina. Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa? Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle töitä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit 3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu 4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu 5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9. 6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät 7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto 8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy Kuva Anthony Charlton 10.11.2010 OLYMPIALAISET LUOVA 6 Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion, jonka vasemmalla puolella olympiauintien näyttämö Aquatics Centre. Kuntatekniikka 1/2011 YHDYSKUNTA 11,1 miljardin euron budjetissa AT UUTTA LONTOOTA Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa. Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja hyvää yhteistyötä. Kuntatekniikka 1/2011 7 YHDYSKUNTA Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla olympiastadion. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT The London 2012 Olympic and Paralympic Games NNOsapuilleen Hyde Parkin ko- koinen Lontoon olympiapuisto kytkeytyy kaupungin ”itälaajenemiseen” ja täyttää osittain hylättynä uinunutta aluetta Lee-joen varrella Stratfordin rautatieaseman kupeessa. Kahden ja puolen neliökilometrin laajuisena se ulottuu peräti neljän Lontoon paikallishallintoyksikön eli boroughin alueelle (Hackney, Newham, Tower Hamlets ja Waltham Forest). Ennen toista maailmansotaa alue toimi kaatopaikkana Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä 2007... Kimmo Brandt John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston valmistuvan hyvissä ajoin ennen kisoja. 8 Kuntatekniikka 1/2011 ... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa. Kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta. Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä. 150 vuotta. Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena on kestävä energiatalous. Hiilidioksidipäästöt pyritään leikkaamaan puoleen vuoden 2006 vaatimuksista. Kisojen jälkeen alueen käyttämästä energiasta viidenneksen on määrä olla uusiutuvaa. Alueen kiinteistöihin asennetaan kaksivesijärjestelmä ja muussa kuin juomavesikäytössä käytetään puhdistettua jätevettä. Myös esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Muun muassa olympiapuiston jalankulkualueille asennetaan penkkejä 50 metrin välein. Kilpailupaikat valmistuvat ajoissa Vuoden 2004 Ateenan kesä- olympialaisten aikatauluongelmien jälkeen kansainvälinen olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden valvontaa, ja töiden etenemisestä on raportoitava säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa 2008 uusi järjestelmä tuotti tulosta. Suurin osa Lontoon kisapaikoista on valmistumassa alkuvuodesta 2011. Muun muassa olympiastadionin katsomoistuimet asennettiin jo ennen joulua, ja valaistus oli käytössä. Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman yhdyskuntatekniikan kehittämis- ja rakentamisohjelmaa johtaa Olympic Delivery Authority (ODA), joka on parlamentin asettama hankeorganisaatio. Sillä on pääsihteeri ja nk. olympiahallitus, jossa ovat edusKuntatekniikka 1/2011 9 OLYMPIC PARK Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa. ■ 27. kesäolympialaiset Lontoossa 27.7.–12.8.2012 ■ ODA:n budjetti on 9,4 mrd. puntaa eli 11,1 mrd. euroa ■ Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon ja yksityisten osapuolten rahoitusta noin 3 mrd. puntaa eli 3,5 mrd. euroa ■ Pinta-ala 2,5 km2 ■ Olympiapuiston alta purettu 220 rakennusta ■ 2,3 milj. m3 kaivuumassoja, näistä saastuneita 800 000 m3 ■ Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty ■ Yli 90 000 m3 saastunutta pohjavettä puhdistettu ■ 102 hehtaaria uutta viheraluetta, josta 45 hehtaaria on Habitat-direktiivin alaista ■ 8,3 kilometriä vesireittejä olympiapuistossa ja sen ympärillä ■ 10 raideliikenteen linjaa, useita asemia uudistetaan ja laajennetaan ■5 pysyvää urheilurakennusta ■ Yli 20 km uusia teitä ja katuja, 30 uutta siltaa ja alikulkua ■ 11 asuinkorttelia, joissa yhteensä noin 3 000 uutta asuntoa ■ 30 000 henkilöä tulee työskentelemään projektissa kisoihin mennessä ■ 70 000 vapaaehtoista osallistuu kisojen järjestelyyn ■ Kisoihin osallistuu yhteensä 17 000 urheilijaa, valmentajaa ja joukkueenjohtajaa ■ www.london2012.com 10 Kuntatekniikka 1/2011 Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane -joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä. tettuina kansallinen olympiakomitea, Lontoon olympialaisten järjestelykomitea sekä olympiaasioiden ministeri. Olympiahallitus käyttää hankkeessa ylintä päätösvaltaa ja vastaa 11,1 miljardin euron pääosin verovaroilla katetusta hankebudjetista. Sen apuna toimii neuvoaantava ohjausryhmä. – Järjestelmä on kohtalaisen monimutkainen, sillä ODA:n hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille tulee saada Lontoon metropolihallinnon ja paikallishallintoyksikön hyväksyntä, sanoo Lontoon olympiapuiston viheralueiden ja yleisten alueiden rakennuttamisesta vastaava ODA:n project sponsor John Hopkins. Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa marraskuussa. – Jättihankkeen onnistumisen perusta on poliittisen johdon sitoutuminen ja tuki kaikilla tasoilla pääministeristä lähtien. Ase- timme määräajan ja lupasimme hoitaa homman. Sanoimme päättäjille: jos ette tee päätöksiä sovitussa aikataulussa, me teemme ne tai muuten hanke ei valmistu. Olympiapuiston alueen kehittämistä ja ylläpitoa kisojen jälkeen ohjaa puolestaan Olympic Park Legacy Company (OPLC), joka tekee tiivistä yhteistyötä ODA:n kanssa. Kisarakennelmia kierrätetään Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia suorituspaikkoja. Tällainen on muun muassa 12 000 katsojan koripalloareena, jonka paikalle rakennetaan kisojen jälkeen asuntoja. Koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu tilapäinen suorituspaikka. Myös vesipallo- ja maahockeyareenat ovat väliaikaisia. Maahockeyareenan paikalle ra- kennetaan myöhemmin puistoalue, ja vesipalloareenasta tulee yleinen uimala. Olympiastadionille mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa, mutta kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. – Tämän kokoistakaan katsomoa ei saada täyteen kuin muutaman kerran vuodessa suurissa yleisurheilukilpailuissa, koska Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut pelataan varsinaisilla jalkapallostadioneilla, joilla ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme, Hopkins kertoo. Stadionkiinteistöön sijoittuu tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteiden oppilaitosten toimintoja. Sen vuoksi rakentamisessa on panostettu muunneltavuuteen. YHDYSKUNTA Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa 2 800 tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid. Hankintamenettelyt vaihtelevat – Suurten urakkakilpailujen yhteydessä järjestimme Industry Days -tapahtumia, joissa alan yritykset pääsivät tutustumaan hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä, suunnittelutavoitteista, hankintamenettelystä ja muista reunaehdoista avoimesti kaikille. Saimme välitöntä palautetta toimijoilta. Jokainen laaja hanke kävi läpi tämän saman avoimen valmisteluprosessin. ODA:n käyttämät urakointimuodot riippuvat hankkeesta. Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin urakassa, käytettiin suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille kerrottiin tarve saada tietyt toiminnalliset vaatimukset täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan ja saatiin tarjoukset suunnitelmista ja rakentamisesta. ST-mallia käytetään myös hankkeessa, joka koskee olympiapuiston muuntamista kisojen jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan arvo on 300 miljoonaa puntaa (noin 350 miljoonaa euroa). John Hopkinsin mukaan puistojen osalta toimittiin toisin erityisesti niiden laajuuden vuoksi. Hanke jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa urakassa aikataulu oli niin tiukka, ettei suunnittelu ollut läheskään valmis rakennusurakkakilpailun aikaan. – Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia, joka veti hankkeen yksityiskohtaisen suunnitteluttamisen ja varmisti kokonaisuuden hallinnan ja kustannusarviossa ja aikataulussa pysymisen, Hopkins selostaa. le tarjottiin niin ikään toimitiloja muualta. Alueen asuntokanta uudistuu kertarysäyksellä Olympiakylän alta on purettu runsaasti myös asuinrakennuksia, joista osa on ollut vähäosaisten käytössä. Heille on osoitettu asuntoja toisaalta. Asuntokannan parantaminen on osa pitkäaikaista toimenpideohjelmaa rikollisuuden ja työttömyyden nujertamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Alueen työttömyys on valtakunnan keskiarvoon nähden kaksinkertainen, ja siellä puhutaan yli kahtasataa kieltä. – Infrastruktuurin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta ja terveydenhuoltoa on oltava tarjolla, jotta työkykyä voidaan pitää yllä ja kehittää. Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi taideprojekteissa. Kysymys on myös asenteiden muuttamisesta, Hopkins sanoo. Olympiakylään valmistuvasta noin 3 000 asunnosta puolet on markkinaehtoista asuntokantaa, puolet tulee kisojen jälkeen maanlaajuisen yleishyödyllisen asuntoyhtiön (Registered Social Landlord) hallintaan. Osa asunnoista annetaan vuokralle, osa on asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin perustein luovutettavia tuettavien erityisryhmien asuntoja. Alueella toimi runsaasti myös konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä vaatimattomissa olosuhteissa. Olympiapuiston alta siirtymään joutuneille yrityksil- Viheralueille neljä teemapuistoa Olympiapuiston vesihuolto- ja energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia, ja ne on luovutettu lähialueella näitä monopolipalveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Hopkinsin mukaan Britanniassa vallitseva käytäntö on, että alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen infrastruktuurin kustannuksellaan ja luovuttaa sen sitten palveluyhtiön käyttöön. Viheralueiden osalta lopullista päätöstä alueiden tulevasta hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa tullee olemaan nyt kolmasosaa olympiapuiston alueesta hallinnoivan Lee Valleyn alueen puistoyksikön hallinnassa myös jatkossa. Niihin kuuluvat muun muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan alueet. Alueelle rakennetaan myös neljä kasvillisuusteemapuistoa kertomaan maapallon eri osien kasvistosta viime vuosisatojen ajalta: L Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit ja Japanin sekä Himalajan kasvisto L Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin kasvisto LLauhkean vyöhykkeen amerikkalainen kasvisto L Länsi-Euroopan ja Välimeren kasvisto – Muodostuvalle laajalle viheralueelle istutetaan muun muassa 60 000 kukkasipulia ja lähes 250 000 kosteikkokasvia ja alu- eesta muodostuukin Britannian suurin ”Wet Woodland”, Hopkins kehuu. Oma erikoisuutensa on kukkien kukkimisajankohdan manipulointi. Näin taataan kukkaloisto juuri kisojen aikaan heinä-elokuun vaihteessa. Kukkimisajan manipulointiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyökumppanina on ollut Sheffieldin yliopisto ja siellä erityisesti professorit James Hitchmough ja Nigel Dunnett. He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä aiheen parissa. – Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti vain kylvetään myöhemmin. Monivuotisten kasvien kukintaa pystytään manipuloimaan säännöllisellä leikkaamisella, Hopkins kertoo menetelmästä. ”Ehdottomasti kiinnostavin työtehtäväni” – Tulevien viiden vuoden aikana Britanniassa tuskin on kovin paljon suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia todella odotetaan. ODA on toiminut avoimesti, olemme kertoneet ihmisille tavoitteemme, mitä teemme, miten ja milloin. – Olemme osallistuneet julkiseen keskusteluun. Ihmiset uskovat tavoitteisiin ja yli miljoona vierailijaa on jo tutustunut alueeseen. Tämä on ehdottomasti ollut toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni, John Hopkins tunnustaa. Kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä ODA ajetaan alas, ja niin Hopkinsilla kuin tuhansilla muillakin olympiaunelman toteuttajilla on edessään uudet haasteet. N 12 000 katsojan koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu väliaikainen suorituspaikka. Kun pelit on pelattu, alueelle nousee asuntoja. Kuntatekniikka 1/2011 11 RATKAISUJA ILMASTON HY Energiatehokkuus oli vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun palkituissa, ECO2-ohjelmassa ja lumijäähdytyksessä. Kunniamaininnan saivat aurinkoenergiaa hyödyntävä lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi. NNItämeren alueelle ja Pohjois- maihin suunnatussa kilpailussa etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään. Keskeisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa sekä ovat toteutettavissa muuallakin. Kilpailun toteuttivat Suomen, Tampereen ECO2-hanke sai tuomaristolta kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä tavoitteistaan. Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Se oli osa Turussa 31.1.– 2.2.2011 järjestettyä Itämeren alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia, joka toi yhteen yli 600 eri toimijaa. Kilpailuun ilmoittautui 79 organisaatiota seitsemästä eri maasta. Palkinnot jakoi Turussa 1.2. Pohjoismaiden investointipankin pääjohtaja Johnny Åkerholm. Eri alojen asiantuntijoista koostunut tuomaristo oli Suo- mesta, Ruotsista, Norjasta sekä Virosta. Puheenjohtajana toimi Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä. Tampereen ECO2 näyttää suuntaa ECO2 on Tampereen keväällä 2010 käynnistämä hanke, joka toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä kaupunkisuunnittelun toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa. ECO2 koordinoi ja tukee kau- Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen, on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna. Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa ■ Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan talvella varastoidun lumen käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä vuodenaikana. Västernorrlandin maakäräjät Sundsvallissa on kehittänyt ja ottanut käyttöön maailman ensimmäisen suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen Sundsvallin lääninsairaalassa. Talvella lunta kerätään suureen aumaan, joka kevään tullen eristetään parinkymmenen sentin paksuisella puru- tai hakekerroksella. Auma on jalkapallokentän kokoinen ja keskimääräinen lumimäärä on noin 70 000 kuutiometriä. Sulamisvesi kerätään 12 Kuntatekniikka 1/2011 talteen, suodatetaan ja pumpataan kiinteistön lämmönvaihtimeen ja kierrätetään takaisin lumikasaan, jossa siihen sekoitetaan uutta kylmempää sulamisvettä. Sähkön kulutus vähentynyt murto-osaan Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma on noin 2 500 kWjäähdyja laitoksen enimmäiskapasitys teetti on 3 000 MWhjäähdytys. Laitos on toiminut ilman häiriöitä sen jälkeen, kun se vuonna 2000 otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys Snowpower AB on kaupallistamassa menetelmää ja kehittää sitä edelleen. Vaikka vähälumisina talvina käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön jäähdytykseen käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt yli 90 prosenttia, mikä vähentää ympäristökuormitusta. Ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä lisäävien kylmäaineiden käyttö on vähentynyt olennaisesti. Ratkaisu myös lumenpoisto-ongelmiin Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on sähkön sääs- tön osalta 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun sähköntuotannon päästötasoksi on oletettu 400 g CO2 /kWh. Lumijäähdytyksen liittäminen kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon voi usein lyhentää lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa likaantunut lumi puhdistuu ja hiekoitushiekka voidaan ottaa talteen ja käyttää soveltuvin osin uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen käytöllä sekä säästää energiakustannuksissa että saada ympäristöhyötyä. www.lvn.se www.snowpower.se YHDYSKUNTA VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuoteen 2020 kestävää hanketta rahoittaa alkuvaiheessa kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Energiaohjelma. ECO2:n päätoiminta-alueet ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmastoteot. Ensimmäisten joukossa hankkeen merkit- tävistä toimenpiteistä valmistuu katuraitiotien yleissuunnittelu jo kuluvana vuonna. Kilpailutuomariston mielestä tamperelaisten konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä muille kunnille. Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa selkeästi määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kunnallispoliitikkojen sitoutuminen nähtiin tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi. Tampereen ECO2-hankkeesta kerrottiin Kuntatekniikassa Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. 5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi). Konsepteja ja tuotteita Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja että tuoteinnovaatioita. Ruotsalaisten Snowpower AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien lumijäähdytys sisältää piirteitä molemmista. Tuomariston mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa. Uudenkaupungin HINKUhankkeen imussa Sybimar Oy on kehittänyt suljetun kierron konseptin bioenergian hyödyntämiseksi. Konsepti sai kunniamaininnan, koska se mm. vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja. Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin puolestaan sai kehuja käyttöominaisuuksistaan, energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään. N ● Paavo Taipale Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä, vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin. Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta ■ Uudessakaupungissa toimivan Sybimar Oy:n suljetun kierron konsepti on vastaveto energia- ja ruokatuotannon luonnonvarojen tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa energiaa ja ravintoa paikallisesti ja pienin päästöin. Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan kasvihuoneeseen vihannesviljelyn kasvuravinteeksi. Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Lisäksi sinne toimitetaan kalankasvattamon ja kasvihuoneen sivuvirrat. Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä puhdistettu hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen. Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että omien ja lähialueen yritysten toimitilojen lämmityksessä. Biokaasun ja tuulivoiman yhdistelmä takaa tasaisen sähköntuotannon. Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan liittyvis- sä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa hyödynnetään maanparannusaineena. Lämmönvaihtimia vesikatossa Aurinkoenergiaa hyödyntävät lämmönvaihtimet korvaavat muita energianlähteitä ja tuottavat päästötöntä uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa innovaatiossa auringon säteilylämpö siirtyy vesikattoon integroitavan lämmönvaihtimen rakenteissa kiertävään veteen. Näin lämpöä saadaan kerätyksi selvästi enemmän kuin perin- teisillä keräimillä ja hyöty korkeammissa lämpötiloissa on parempi. Laitteistolla tuotetun lämmön kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta. Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa, ei aiheuta päästöjä ja on asennuksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Paikallisen energiainfrastruktuurin tarve vähenee, joten kunnalliset ja yksityisetkin energiantuottajat voivat tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. www.sybimar.com www.catchsolar.net Kuntatekniikka 1/2011 13 Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin Tampere korjaa Pyynikin Tampereen Pyynikin uimahallissa tehdään purkutöitä. Niiden valmistuttua allasratkaisut ja suuri osa rakenteista uusitaan kokonaan. Viime vuoden lopulla alkanut remontti maksaa kaikkiaan arviolta 9,5 miljoonaa euroa. Uusittu halli otetaan käyttöön huhtikuussa 2012. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala 14 Kuntatekniikka 1/2011 NN Rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri säilytetään. Työn haasteena on ollut uuden tekniikan piilottaminen vanhojen ratkaisujen joukkoon. Tampereen kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut päätoteuttajan lisäksi kahdeksan pääurakoitsijalle alistettua sivu-urakkaa. Kohteen suojelu vaati tiukkaa valvontaa, joten esimerkiksi KVR-urakka ei olisi ollut mahdollinen. Pyynikin uimahalli on Suomen kolmanneksi vanhin. Se ja sen yhteydessä oleva retkeilymaja rakennettiin 1955–56 arkkitehti Harry W. Schreckin suunnitelmien pohjalta. Retkeilymajan tilalle nousee hotelli Uudistuksen yhteydessä retkei- lymaja puretaan. Rakennusyhtiö NCC rakentaa sen tilalle 140 huonetta käsittävän hotellin. 1950-luvulla rakennettua retkeilymajaa ei muun muassa matalan huonekorkeuden takia olisi voitu saneerata nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi hotelliksi. NCC maksaa kaupungille saamastaan rakennusoikeudesta. Tontti säilyy kaupungin omistuksessa. Hotellihuoneita markkinoidaan sijoittajille lomaosakkeina. Ajatus on, että valmistuttuaan korkealaatuisen hotellin ja uimahallin yhdistelmä palvelee niin matkailijoita kuin kaupungin omia asukkaitakin. Kokonaisuuden alle tulee 65 auton pysäköintitila. – Hotelli valmistuu noin puoli vuotta uimahallin jälkeen eli syk- syllä 2012. Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli yhtenä kokonaisuutena PPP-mallilla. Rahoitusongelmien takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt kaupunki rakentaa hallin omaan taseeseensa budjettivaroin, Kirsti Hankela ja Jukka Kauppinen kertovat. Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela toimii työkohteen hankearkkitehtina ja Jukka Kauppinen LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaavana hankeinsinöörinä. Viisi allasta Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän kunnossapidon varassa rasitti hallin rakenteita. Etenkin hygienia alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä reistaili, ja alakattorakenteista alkoi irro- LIIKUNTAPAIKAT Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla valmistuneessa hallissa. Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu sinivihreästä italialaisesta mosaiikista kolme neljämetristä alastonta ihmisﬁguuria. Olavi Valavuoren suunnitteleman ja 1958 valmistuneen työn nimi on Versio. uimahallin pieteetillä Arktes Oy ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin joulukuussa 2007. Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten allas ja lähinnä lapsille tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpötila on 4–5 astetta. Pääaltaan syvyys on 180–400 senttiä ja veden lämpötila 27 astetta. Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan neljään vesikiertoon: monitoimiallas ja lastenallas toimivat yhteisellä vesikierrolla, muut altaat toimivat omina vesikiertoinaan. Veden lämmitys hoidetaan kaikissa allaskierroissa omilla IV-lämmitysverkkoon Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa 2012. Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti. Kuntatekniikka 1/2011 15 PYYNIKIN UIMAHALLI ■ Suomen kolmanneksi vanhin uimahalli, rakennettu 1955–56, suunnittelijana arkkitehti Harry W. Schreck. ■ Uimahallin huoneistoala on runsas 1 900 m2. ■ 2010–12 tehtävän korjaustyön kustannusarvio on 9,5 milj. euroa. ■ Uusittuun halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpö on 4–5 °C. Pääaltaan syvyys 180–400 cm, veden lämpö 27 °C. liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan veden jäähdytys hoidetaan vedenjäähdytyskoneella, jonka lauhdelämpö hyödynnetään lämminvesikiertoon. Kaikki lämpöenergia suihkuvesien lämmöstä alkaen otetaan talteen. Saunatilojen keraamisten istuimien alla kiertää jäähdytysvesi, joka kiertäessään samalla lämpenee. Energiataloutta parannetaan allashuoneen katon lisäeristämisellä. Keskelle taloa katolle tulee ilmastointikonehuone, joka uutena rakenteena osaltaan parantaa vaipan lämpötaloutta. Allashuoneen yläikkunat uusitaan. Päätyrakenteen iso yläikkuna on jo aikaisemmin muutettu kolminkertaiseksi. – Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen hotellin ja uimahallin yhdistelmä, Tampereen tilakeskuksen hankearkkitehti Kirsti Hankela sanoo. – Uimaveden puhdistus toimii perinteisesti. Rakenteisiin jätetään kuitenkin varaus käänteisosmoosin käytölle, hankeinsinööri Jukka Kauppinen kertoo. Allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää Monitoimiallas toimii pääasiassa opetusaltaana sekä vesijumppaa ja -juoksua harjoittavien omana tilana. Altaassa on siivilärakenteinen nostopohja, jonka korkeutta muutetaan kunkin käyttäjäryhmän tarpeiden mukaisesti; säätöväli on 80–180 senttiä. Vastaavanlainen allas on ollut käytös- ■ Huhtikuussa 2012 valmistuvan kohteen hankearkkitehti on arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela. LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaa hankeinsinöörinä Jukka Kauppinen. ■ Uudistustyön pääsuunnittelu: arkkitehtitoimisto Arktes Oy. ■ LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy. ■ Vedenkäsittelyn asiantuntija: Tritonet Oy. ■ Rakennustekniset työt: VRP Rakennuspalvelut Oy. sä Porvoossa kahdeksan vuoden ajan ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä. – Kaavan mukaan uimahallin allashuone, aula ja julkisivut tulee säilyttää. Vain palauttavat muutokset ovat sallittuja. Altaan laatoitus toteutetaan pienikokoisilla mosaiikkilaatoilla, Hankela ja Kauppinen kertovat. Allasratkaisussa säilyttäminen ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas muutetaan reunarakenteiseksi. Siinä vesi ulottuu altaan ja lattian reunaan asti. Syväaltaat ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu. Pyynikin hallissa vedenpinta oli aikaisemmin 35 senttiä altaan reunan alapuolella. Aikaisempaa parempi puhdistettavuus puoltaa reunamuoNCC HOTELLI PYYNIKKI GARDEN ■ Rakennusyhtiö NCC rakentaa uimahallin vieressä olevan, purettavan retkeilymajan tilalle 140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin, joka valmistuu syksyllä 2012. ■ Rakentamiskustannukset ovat arviolta 25 milj. euroa. ■ 9-kerroksinen hotelli perustuu omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen ja tukeutuu uimahallikorttelin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin. ■ 65-paikkainen pysäköintihalli sijoittuu maan alle. 16 Kuntatekniikka 1/2011 Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut. Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki. LIIKUNTAPAIKAT sillä päästään pukutilaan, jossa ovat esteettömät WC:t sekä pesu- ja pukutilat. Niin pää- kuin monitoimialtaaseenkin pääsee pyörätuolilla nostolaitteen avulla. Tuolilta voi pulahtaa suoraan uimaan. Hallin alakertaan tulee kuntosali. Mahdollista on, että uimahallia ja kuntosalia alkaa pyörit- tää sama operaattori. Aikaisemmin miesten ja naisten saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat päällekkäin eri kerroksissa, mutta nyt ne on sovitettu samaan kerrokseen allasosaston kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla ryhmä- ja perhesaunoja sekä edustustiloja, joiden käyttö oli vähäistä. N don muutosta ja altaan vedenpinnan nostoa lattiatasolle. Puhdistus tehdään mekaanisesti harjaa käyttäen. Uudessa ratkaisussa kouru puhdistetaan lattialta käsin. Vanhassa altaassa siivoojan piti mennä veteen puhdistamaan altaan reunaa tai vaikeimmillaan tehdä se roikkumalla pää alaspäin. – Uutta kourua puhdistettaessa on helppo nähdä työn tulos ja varmistua puhtaudesta. Kourumalli mahdollistaa allasteknisen järjestelmän, joka takaa uimaveden laadun ja hygieenisyyden luotettavasti. Koururitilät voidaan myös viedä huoltotiloihin pestäväksi, Hankela sanoo. Reunarakenteinen ratkaisu on syvärakenteista ratkaisua terveellisempi, koska uimarin hengittämä ilma pysyy raikkaampana. Varaus käänteisosmoosin käyttöönotolle Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä tavalla. Tasausaltaista vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuoviselle painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Monitoimialtaassa ja lasten altaassa on orgaanisia yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus. Rakenteisiin tulee varaus myös käänteisosmoosin käyttöön. Käänteisosmoosissa käytetään orgaanisia kalvoja, joiden läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan suodatuksesta tuleva puhdas vesi vastaa lähes tislattua vettä. Rakennus varustetaan keskitetyllä vedenkäsittelyn säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka liitetään Tampereen uintikeskuksessa olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille tulee kuitenkin oma alavalvomo, joten laitos voi toimia myös täysin itsenäisesti. ZZZODSSVHWÀ Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä. /LLNXQWDSDLNNDUDWNDLVXW NDLNLOOH /DSVHW 1XRUHW $LNXLVHW 6HQLRULW SP\\QWL#ODSSVHWFRP Esteettömään halliin ilma- ja lattialämmitys Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon ja varustetaan pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Allashalli lämmitetään ilmalla ja lattialämmityksellä. Muiden tilojen lämmitys hoidetaan vesikiertoisin lämpöpatterein. Sisäänkäynnin inva-luiska ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan pihalämmityksellä. Vesijohdot tehdään allas- ja vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä teräksestä, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka on valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Rakennuksen talotekniikka varustetaan keskitetyllä laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin atk-verkon välityksellä. Hallista tulee esteetön. Luiska johtaa ulko-ovelle, ja his- Mestariksi liikuntapaikalle LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvonta-tehtävistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy opintomatka. Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella, jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai [email protected] Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme. www.vierum aki.fi Kuntatekniikka 1/2011 17 Määrä ei korvaa laatua – kunnat avainasemassa Kalle Vaismaa PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt vuoden aikana. 18 Kuntatekniikka 1/2011 LIIKUNTAPAIKAT olosuhteiden parantamisessa OEHTO AUTOILULLE Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen rinnalle. ● Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry ● Hanna-Mari Maijala, tutkija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ● Kalle Vaismaa projektipäällikkö, DI, TM Tampereen teknillinen yliopisto NN Viime vuonna toteutettiin selvitys pyöräilyn olosuhteista kunnissa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle henkilölle eli kaikkiin kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kyselyyn vastasi 138 kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä noin 3 600 000 suoma- laista eli 67 prosenttia väestöstä. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat suuret (yli 150 000 asukasta) ja keskisuuret kaupungit (50 000– 150 000 asukasta) Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomesta. Pyöräteiden laadussa on parantamisen varaa Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä. Vain noin 10 prosenttia on pyöräteitä, jossa pyöräilylle on selkeästi varattu oma tila. Lähes viidesosassa pyöräteistä on mopolla ajo sallittu. 2000-luvulla rakennetut pyörätiet muodostavat viidesosan kaikista pyöräteistä. Noin kolmasosa vastaajista koki, että pyöräilyn lisäämistaMatti Hirvonen Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva kaikille liikennemuodoille. Kuntatekniikka 1/2011 19 Rauman kaupunki Matti Hirvonen Raimo Suomela LIIKUNTAPAIKAT Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta. voitteita ei pyritä tosissaan edistämään kunnassa. Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväinen mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä. Noin kolmasosa vastaajista koki, ettei pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa. Yleisimmin huomiota kiinnitettiin asemakaavassa ja rakennusluvissa. Kehittämisohjelmasta on hyötyä Selvityksen mukaan pyöräilyn kehittämisohjelmat vauhdittavat pyöräilyn edistämistä kunnissa. Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma (15 kpl), tehdään yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi ja rakennetaan enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma lisäsi myös todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista. Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla kunnista on voimassa oleva ohjelma. Oma kuntakohtainen kehittämisohjelma tai vastaava löytyy vain viidellä prosentilla vastaajista, muut ovat mukana seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään 50 000–150 000 asukkaan kunnassa ei ole omaa pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelmien yleistyminen on toivottavaa. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että ohjel20 Kuntatekniikka 1/2011 mat viedään kunnissa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Samalla voidaan päätöksentekijöille osoittaa, että pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on kunnille investointi, jonka kustannus-hyötysuhde on tutkitusti moninkertainen muihin liikennemuotoihin verrattuna. Perusasiat hallussa Suomessa tiedetään pyöräilyverkon laatuun liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastaanneet pitävät tärkeänä, että verkko on kattava, väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia. Selvityksen mukaan 73 prosentissa kunnista pyörätieyhteydet kouluihin ovat hyvät. Viime vuosina on pohdittu yhä enemmän uusien väylien rakentamista, pyöräpysäköinnin kehittämistä ja väylien kunnossapidon parantamista. Vastaajien mukaan pyöräilyn asema kuntien päätöksenteossa on nousussa, siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan liittyvät tavoitevaatimukset otetaan tosissaan. Selvityksen mukaan 59 pro- sentissa kunnista on laadukkaat pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi. Todellisuudessa monessa kunnassa pyöräilijät kuitenkin joutuvat suurimman osan matkastaan käyttämään jalkakäytävätasoisia väyliä. Sen kertoo myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta on noin 90 prosenttia yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Pyöräily ei vielä ole vaihtoehto autoilulle Käyttäjäpalautteen mukaan vain 27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi ovat laadukkaat. Toisaalta vain viidesosa isompien kaupunkien edustajista on samaa mieltä. Tätä kuvaa suuren kaupungin edustajan kommentti: ”Suomessa on kilometreissä mitaten hyvin laaja pyöräverkko, mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa ja jatkuvuudessa on parantamista.” Vastaajista 58 prosenttia kokee, että pyöräily on tasa-arvoinen kulkumuoto muiden rin- PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU Kunnan koko Alle 10 000 as. Yhdistettyjä kävely-/pyöräteitä (%) (n=125) Pyörätieverkostoa, jossa mopolla ajo sallittu (%) (n=89) 2000–08 rakennettujen pyöräteiden osuus kaikista pyöräteistä (%) (n=106) 84,8 10,8 27 10 000–50 000 as. 90,0 27,7 14 50 000–150 000 as. 96,2 5,7 8 Yli 150 000 as. 93,4 16,3 12 Kaikki kunnat 88,1 18,1 20 nalla. Jos tarkastellaan pyöräilyn asemaa Suomen liikennejärjestelmässä ja verrataan sitä maailman parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin, ero on suuri. Joukkoliikenteestä on Suomessa kehitetty aito vaihtoehto henkilöautolle, mutta pyöräily on vielä kaukana tästä. Maailman parhaimmissa pyöräkaupungeissa pyritään siihen, että auton sijaan ihminen voi valita polkupyörän ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja löytyy Suomestakin: ”Pyöräilijän nostaminen autoilijan edelle niin väylien suunnittelussa kuin rakentamisessakin olisi paikallaan.” Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa suunnitellaan edelleen osana kävelyväylien suunnittelua, vaikka pyöräliikenteen suunnittelun tulee olla osa ajoneuvoliikenteen suunnittelua. Jos pyöräilyverkon kattavuutta ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet saattavat näyttää paremmilta kuin todellisuudessa. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoa pyöräilyn laatutasosta. Hyvä laatutaso on sellainen, jossa pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto. Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan hitaan ajoneuvon kuljettaja. Määristä liian vähän tietoa Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja palautteen kerääminen ovat selvityksen mukaan heikolla tasolla. Seurantaa tehdään alle viidesosassa kunnista, ja pyöräilyn kul- pakina Lunta kulmillaan N kumuoto-osuus on tiedossa vain neljäsosassa kunnista. Näissä 25 prosentissakin on paljon kuntia, joiden viimeisimmät tiedot olivat useita vuosia vanhoja. Kuntien ilmoittamat pyöräilyn kulkutapaosuudet (prosenttia kaikista tehdyistä matkoista) vaihtelivat 5:stä 30 prosenttiin. Tilastointitavat eri kunnissa ovat niin erilaisia, etteivät lukemat ole täysin vertailukelpoisia. Joka tapauksessa suuret erot kuntien välillä osoittavat, että olosuhteiden kehittämisellä ja muilla edistämistoimenpiteillä on suuri merkitys. Myöskään pohjoinen sijainti tai lumisen kauden pituus eivät näyttäisi olevan esteitä, sillä Oulu ja Joensuu ovat aktiivisimpia pyöräilykaupunkejamme. Vain kolmasosa vastanneista kunnista keräsi palautetta pyöräilyn olosuhteista. Suuremmissa kaupungeissa palautetta kerätään ahkerammin, yli 150 000 ja 50 000–80 000 asukkaan kaupungeista yli 80 prosenttia keräävät palautetta. Talvikunnossapitoon huomiota Talvikunnossapidolla voidaan vaikuttaa oleellisesti koko vuoden pyöräilymääriin. Pyöräteiden auraus on melko hyvällä tasolla. Joissakin kaupungeissa kaikki pyöräilyn pääväylät on priorisoitu korkeimpaan hoitoluokkaan. Liukkaudentorjunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yksi käytännön ongelma on pyörän renkaita puhkova teräväsärmäinen hiekoitussepeli. Esimerkiksi Vantaalla on siirrytty käyttämään pyöräily-ystävällisempää sepeliä. N Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys löytyy KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston sivuilta: www.kki.likes.ﬁ www.poljin.ﬁ yt, kun olen jo myöhäisemmässä teini-iässä (63 v.), on lupa muistella vanhoja asioita niin kuin esimerkiksi entisajan talvia. Ajelin joulukuun alkupuolella Helsingin Itäväylää Porvooseen päin. Lähellä kolmoskehän liittymää on tien päällä autoilijoille tarkoitettu opaste, jossa ilmoitetaan milloin mitäkin. Nyt siinä luki ”huono ajokeli” ja sipoolaisia varten samma på svenska. Minusta oli aivan normaali talvikeli, ei pyryttänyt eikä tie ollut mitenkään erityisen liukas, ei hyvä, mutta ei huonokaan keli. LLL Nykyaikana on ilmeisesti käytössä eri asteikko kuin joskus 30-40 vuotta sitten. Tähän ovat tavallaan myös tienpitäjät ”syyllisiä”. Autoilijat ja ihmiset on totutettu siihen, että talvisinkin on pääosin vallan mainio ajokeli. Kuntien ja valtion tienpitäjien kunnianhimoinen tavoite pitää ajoväylät turvallisina kääntyy niitä itseään vastaan. Kaikki liian hyville tavoille opetetut autoilijat kun eivät älyä, että Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa säidenhaltijat voivat olla hetkellisesti niskan päällä kamppailussa tienpitäjien kanssa. ”Nyt-heti-ja-kaikki”-sukupolvikin voisi opetella malttia. Eivät kunnat eikä valtio voi mitoittaa tienpitokalustoaan poikkeuksellisten olosuhteiden mukaan. LLL valtavasti. Siinä oli aikanaan naurussa pitelemistä, kun takavetoisella kevytperäisellä Vauxhall Vivalla yritti päästä huonoilla renkailla pääkallokelillä eteenpäin, mutta siinä oppi varovaiseksi. Nykyautoissa on runsaasti erilaista turvatekniikkaa. On lukkiutumattomat jarrut, nelivetoa, ajonvakautusjärjestelmiä, luiston- ja sutimisenehkäisysysteemejä ja vaikka mitä. Nämä kaikki lisäävät turvallisuutta, mutta vaarana on, että kuljettaja tuudittautuu liiallisen turvallisuudentunteen valtaan. Kun tietty raja ylitetään ja nopeutta on liikaa ja renkaiden sivuttaispito kerta kaikkiaan loppuu, niin auto kuin auto muuttuu pulkaksi. Turvallisuuden lisäämiseksi tarkoitettujen varusteiden tuoma hyöty helposti ulosmitataan ajamalla liian kovaa ja liian lähellä edellä ajavaa. M Eero Hiltunen Kirjoittaja on 63-vuotias erityisasiantuntija. LLL Lunta sataa myös pihoille. Minua huvittaa ja rehellisesti sanottuna jopa ärsyttää, kun ainakin täällä meidän kulmilla joillakin omakotiasukkailla on tapana kolata lumet pihaltaan tiealueelle ja usein vielä naapurin tontin rajalle toiselle puolelle tietä. Sitten valitetaan, kun kaupunki ei auraa kunnolla ja ajorata kapenee. Onhan täällä suuremmissa kaupungeissa usein pienet tontit, mutta kyllä lumet saa sopimaan aika pieneenkin tilaan, kun hieman suunnittelee ja näkee vaivaa. Liikenne on toki muuttunut paljon neljässäkymmenessä vuodessa. Autoja on moninkertainen määrä takavuosiin verrattuna. Autot ovat myös kehittyneet Kuntatekniikka 1/2011 21 Matti Hirvonen Helsinki haluaa lisää ympärivuotisia työmatkapyöräilijöitä. Tavoitteena kulkumuodon osuuden tuplaaminen Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston käyttäjien avulla Helsingin tavoitteissa on pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Viime vuonna käynnistynyt projekti tähtää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn edellytysten parantamiseen yhdessä käyttäjien kanssa. ● Penelope Sala-Sorsimo projektipäällikkö, HKR NNHelsingin kaupunki käynnis- ti 2010 projektin, jonka tavoitteena oli määrittää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn pyörätieverkon laajuus sekä sen täydentämis- ja 22 Kuntatekniikka 1/2011 kunnossapitotavoitteet. Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä käyttäjien eli pyöräilijöiden ja eri hallintokuntien kesken. Projektin toteutus oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa määritettiin suosituimmat ympärivuotiset pääpyöräreitit sosiaalista mediaa hyödyntäen ja toisessa vaiheessa tilattiin ehdotettujen pääreittien kuntokartoitus ja kehitysehdotukset paikalliselta pyöräilyjärjestöltä. Helsingin tavoitteellisen pyöräilyn pääverkoston havainnollistamiseksi muodostettiin ns. kuminauhamalli. Siinä on esitetty työmatkapyöräilyn tärkeimmät solmukohdat, joita suorat ja sujuvat pääreitit yhdistävät. Helsingin polkupyöräilijät ry:n te- kemän kuntokartoituksen perusteella selvisi verkoston ylläpidolliset tarpeet sekä paljastui toistuvia epäkohtia suunnittelu- ja toteutusratkaisuissa. Pyöräteille määritettiin ylläpitoluokat käyttötarpeiden mukaisesti. Pyöräilyn kulkumuotoosuudeksi 15 prosenttia Helsingin strategiaohjelman 2009–12 mukaisesti liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi mm. kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Keväällä 2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jonka päätavoite on pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 prosenttiin 2020 mennessä. Sekin on linjassa 2003 tarkistetun pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteen (1995–2015) kanssa. Kaupunginhallitus päätti kirjata 2011 budjettiin, että talvipyöräilyreitit ja niiden laatuvaatimukset määritetään. Määritellyillä talvipyöräreiteillä kaupunginhallitus lupaa panostaa kunnostamisen, ylläpidon ja viitoituksen parantamiseen. Keskeisiä tehtäviä ovat pyörätieverkon täydentämisen ja ylläpidon lisäksi mm. pyöräteiden suunnitteluohjeiden päivittäminen, pyörien pysäköinnin järjestäminen sekä pyöräilijöiden palveluiden, markkinoinnin ja valistuksen kehittäminen. Pyörätieverkoston ja sen talvikunnossapidon määrätietoisella ja järjestel- LIIKUNTAPAIKAT PARANNETTAVAA Kuntokartoittajien havainnot ja kehittämisehdotukset kohdistuivat ■ risteysalueiden liikennesuunnitteluratkaisuihin (reittien jatkuvuus, ajolinjat, liikennemerkkien ja -valojen sijoittelu sekä opastus), ■ ylläpitoon (asfaltin tasaisuus, siltojen liityntäsaumat, kaivojen kansien sijainti ja korot ym.), ■ rakentamisen laatuun (pyörätien ja pyörätien jatkeen merkinnät, poikittaiset ja keskisaarekkeiden reunakivilinjat ym.) sekä ■ pysäkkikatosten sijoitteluun ja näkemiin. mällisellä kehittämisellä voidaan kasvattaa pyöräilyn houkuttelevuutta ja luoda edellytykset ympärivuotisen työmatkapyöräilyn lisäämiseksi. Suunnittelu lähtee käyttäjän tarpeista Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan on merkitty pyöräilyn pääreitit, joskaan pääreiteiksi merkityt väylät eivät ole aina suorimpia, nopeimpia tai käytetyimpiä reittejä. Ympärivuotisesti liikkuvat työmatkapyöräilijät ovat parhaimpia asiantuntijoita tuomaan ruohonjuuritietoa virkamiesten ehdottamista pääreiteistä. Suosituimmat reitit määritettiin vuorovaikutteisen Fillarikanava-karttapalvelun avulla. Karttapohjaksi rakennusvirasto luonnosteli yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ehdotuksen työmatkapyöräilyn pääreiteistä. Verkkoehdotuksen toivottiin herättävän keskustelua siitä, onko reitti valittu oikein, mikä olisi parempi pääyhteys, miten yhteyden toimivuutta voisi parantaa jne. Talvipyöräily-teemaan keskittyvä keskustelu oli käynnissä 1,5 kuukautta, ja siitä tiedotettiin rakennusviraston nettisivuilla, facebook-sidosryhmille sekä suoraan sähköpostitse viestintäsuunnitelmassa identifioiduille yhteisöille. Kannanottoja saatiin noin 600. Käyttäjälistalla yhteyksiä ja reittien epäkohtia Pyöräilijöiden toiveet ja kehit- Helsingin tavoitteena on kuminauhamallin mukainen pyöräilyn pääverkosto. tämisehdotukset koskivat uusia pyörätieyhteyksiä ja olemassa olevien reittien epäkohtia. Eniten moitteita sai pyöräreittien ja niiden kunnossapidon katkeaminen. Talvella harmia aiheuttivat erityisesti huono auraus ja asfaltille jäänyt sepeli. Uusien reittien toivelistan kärkeen ylsivät radanvarsia myötäilevät yhteydet sekä poikittaisreitit, mm. Jokeri-linjaa seuraava pyörätie. Odotetusti paljon toiveita kohdistui myös Kurvin ja Pitkänsillan väliselle osuudelle Hämeentiellä, jolle ei toistaiseksi ole onnistuttu osoittamaan tarvittavaa tilaa pyöräväylälle. Toinen parannuksia kaipaava pyörätieosuus on vilkasliikenteinen Tukholmankatu Tullinpuomin ja Munkkiniemen välillä. 26 solmukohdan kautta määritettiin 8 pääreittiä, jotka nimettiin niiden paikallistamisen ja jatkotyön helpottamiseksi. Pyöräily-yhdistys teki kuntokartoituksen Kuntokartoitus teetettiin kaupungin tavallisista hankintakäytännöistä poiketen paikallisella pyöräily-yhdistyksellä, Helsingin Polkupyöräilijät ry:llä. Mallia otettiin Jyväskylästä, Kevyen liikenteen laatukäytävät -selvityksen innoittamina. HePo ohjeistettiin kartoittamaan reitit ympärivuotisen työmatkapyöräilijän näkökulmasta muuta asiointi- ja hyötyliikennettä unohtamatta. Kartoituksessa kiinnitettiin erityistä huomiota mm. reittien jatkuvuuteen, valaistukseen, viitoitukseen, näkemiin, liikenneturvallisuuteen ja päällysteiden kuntoon. Huomiot kerättiin karttapohjaiseen tietokantaan, jossa jokainen pistetieto sisältää paikkatiedon lisäksi kartoittajan kuvauksen havainnosta, valokuvia sekä haitan vakavuusasteen. Kartoittajat saivat lisäksi ehdottaa parannustoimia kyseisiin kohtiin. Kartoitettavia kilometrejä oli noin 80 ja huomioita kertyi noin 500. Ylläpidon kehittäminen edellyttää pyörätieverkoston tarkastelemista yhtenä kokonaisuutena sekä laatutavoitteiden tarkentamista ja valvomista aikaisempaa paremmin. Laadunvaihtelujen vähentämiseksi tulisi pyöräilyn pääreitit voida tilata laajempina ja pitempiaikaisina hoitokokonaisuuksina. Ensiapuna voidaan niukkoja resursseja kohdentaa entistä paremmin pyöräilijöiltä saatua palautetta hyödyntäen. Laaja-alaisen yhteistyön hedelmät Verrattuna perinteisempiin selvityksiin käyttäjälähtöinen suunnittelu on tuonut lisäarvoa kaikille osapuolille. Kaupunki on voinut hyödyntää valmiita keskustelukanavia, ja sidosryhmät on tavoitettu nopeasti ja kattavasti. Käyttäjiltä on saatu arvokasta tietoa, jota on voitu käsitellä heti yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Suoralla keskusteluyhteydellä on vältytty väärinymmärryksiltä ja vahvistettu asukkaan suuntaan kaupungin yhtenäistä roolia ja kokonaisvastuuta. Käyttäjälähtöinen suunnittelu on kannatettavaa vaikka vaatiikin tilaajalta tiivistä ohjausta. Osallistuminen syvensi käyttäjien ymmärrystä kaupungin toimista sekä lisäsi käyttäjien omaa vastuuta ja tyytyväisyyttä suunnitteluratkaisuihin ja kehityssuuntaan. Koko projektin aikainen avoimuus ja yhteistyö käyttäjien ja eri hallintokuntien välillä sitoutti osapuolet yhteisiin tavoitteisiin. Vuoropuhelun ansiosta pyöräteiden kehittäminen jatkuu entistä tiiviimmässä yhteistyössä. N Pääreittikysely: http://ﬁllarikanava.hel.ﬁ/ > ruksi kohtaan Rakennusviraston Talvikysely 2010 Kuntokartoituksesta valmistuu tammi-helmikuussa raportti, joka löytyy os. www.hkr.ﬁ ja www.hepo.ﬁ KEHITTÄJÄVERKOSTO ■ Metropolia Fillarijengi ■ Aalto-yliopiston ”Pyörällä duuniin” -ryhmä ■ HePo – Helsingin Polkupyöräilijät ry ■ HYY – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ■ AYY – Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ■ Pyöräilykuntien ■ Dodo verkosto ry ry ■ Kaupunkiﬁllari-blogi ■ Qaiku-kanava ”Fillari” ■ HELKA ry – Helsingin kaupunginosayhdistykset ry ■ HSL – Helsingin seudun liikenne ■ LIVE – Liikkumisen ohjauksen verkosto ■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/investointitoimisto ■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/ylläpitotoimisto ■ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/liikennesuunnittelu ■ Helsingin liikuntavirasto ■ Stara – Helsingin kaupungin oma palveluntuottaja Kuntatekniikka 1/2011 23 Kiinalaiskaupunki esitteli maail Houtan Parkin uniikkeja puistorakenteita. Istutusastian reunalla voi levähtää suojassa paahteelta. Näkymä Houtan Parkin rehevää vesiaihetta pitkin. 24 Kuntatekniikka 1/2011 SHANGHAI lumosi VIHERALUEET mannäyttelyssä 2010 uusinta viherteknologiaa ympäristörakentamisellaan Celebration Square -aukion pinnasta nousee ohuita vesisuihkuja ja sumua, jotka vilvoittavat ja kastelevat aukiolla liikkujan. Vesiaiheet jatkuvat vesiterasseina ja huipentumana ovat jokeen sijoitetut vesiurut. Sadevesien talteenotto tapahtui myös maamerkkinä toimivien ”suppilojen” kautta. Etenkin viher- ja ympäristörakentamisen korkea taso yllätti Shanghain maailmannäyttelyssä kävijän. Viheralueiden hoito oli sekä näyttelyalueella että muualla kaupungissa huippuluokkaa. Energiatehokkaat ratkaisut ja kestävä kehitys olivat osa näyttelyn teemaa. TEKSTI ja KUVAT Taina Tuominen maisema-arkkitehti, FCG Finnish Consulting Group Oy NN Maailmannäyttely sijoit- Näyttelyalueen katupuut on tuotu paikalle todella suurikokoisina. Urban Best Practises Area esitteli energiatehokkaita ratkaisuja, kuten tämä viherseinä. tui Shanghain keskusta-alueelle, Huangpu-joen rannalle. Näyttelyn teema ”better city, better life” näkyi kaikessa rakentamisessa energiatehokkaiden ratkaisujen ja kestävän kehityksen mukaisten toteutusten kautta. Näyttelyalue ulottui joen molemmille rannoille niin, että joen voi ylittää venetai lauttayhteydellä tai alittaa uuden metrolinjan kyydillä. Eriluonteiset aukiot ja kävelysillat jäsensivät näyttelyaluetta. Suuri osa näyttelyalueesta oli rakennettu väliaikaiseksi. Sen sijaan rannan korkeatasoinen puistovyöhyke ja katuverkko olivat ainakin pääosin tarkoitettu pysyviksi. Katupuut olivat suomalaisen mittapuun mukaan tuotu alueelle järisyttävän kookkaina taimina. Näyttäviä vesiaiheita, viherkattoja Näyttelyaluen pinta-ala oli hiukan yli 5 km2. Erilaiset viherkattoratkaisut ja materiaalin kierräKuntatekniikka 1/2011 25 VIHERALUEET Expo Gardenin rantapromenadi oli näyttävä sekä rakenteidensa että viherrakentamisen puolesta. Kalusteet on suunniteltu paikan päälle. tys näkyivät monen maan sekä näyttelyalueen teemapaviljonkien arkkitehtuurissa. Sadevesiä koottiin näyttävien rakenteiden avulla mm. näyttelyalueen vesiaiheisiin. Sähkökäyttöiset bussit hoitivat alueen sisäisen liikenteen. Esillä oli myös pohjoismaista maisema-arkkitehtuuria omana kokonaisuutenaan. Kaikista Pohjoismaista oli valittu mukaan yksi joko toteutunut tai toteutumassa oleva projekti, joka edustaa uutta ajattelua ja innovatiivisuutta sekä sisältää kestävän kehityksen ajatuksen. Suomen edusti lähes 100 hehtaarin rakennettu luontoalue, Helsingin Vuosaaren huippu, joka on saanut useita palkintoja. Muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton Suomen komitea valitsi kohteen maisemointityön parhaaksi teoksi luonnon monimuotoisuuden hyväksi Suomessa vuonna 2006. Ympäristörakentamisen taso ällistyttävän korkea Näyttelyalueen kolme erillistä puistoa muodostavat Huangpu26 Kuntatekniikka 1/2011 joen pohjoisrantaan yhtenäisen vihreän vyöhykkeen, jonka katkaisee kokonaisuuteen kauniisti liittyvä aukio. Puistovyöhykkeen sisäinen vesiaihe jatkuu näistä kahden, Houtan Parkin ja Expo Gardenin välillä. Puistot on rakennettu pysyviksi toisin kuin monet muut näyttelyalueen elementit. Ympäristörakentamisen taso on ällistyttävän korkea. Puistovyöhykkeellä liikkuessa tuntui kuin olisi siirtynyt toiseen maailmaan, pois muun näyttelyalueen hälystä ja ihmisvilinästä. Puistovyöhykkeen toteutuksessa oli mukana muodikkaita, ekologisia aiheita kuten veden käyttö samanaikaisesti sekä esteettisenä elementtinä että joen veden puhdistukseen ja kaupunkiviljelyyn. Puistoissa oli runsaasti puistorakennuksia ja -rakenteita mm. erilaisia katoksia, portaikkoja, muureja ja siltoja. Varjostavat rakenteet ovat lämpimässä ilmastossa tärkeitä. Veden ääreen pääsy oli myös tehty monin eri tavoin mahdolliseksi. Houtan Park rakennettiin jätemaalle Houtan Park pitää sisällään näyttelyalueen länsiosan rantavyöhykkeen. Puiston on suunnitellut 2007–09 kiinalainen arkkitehti- ja maisema-arkkitehtitoimisto Turenscape. Rakennustyöt saatiin valmiiksi juuri ennen maailmannäyttelyn avajaisia. Tämä pitkä (n. 1,7 km) ja kapea (30–80 m) alue sijoittuu joen ja voimakkaasti rakennetun näyttelyalueen väliin, ja se on entistä teollisuusaluetta. Alue on osittain täyttömaata, ja sinne on varastoitu mm. teollisuusjätettä. Huangpu-joen vesi on erittäin huonolaatuista. Suunnittelutyön haasteita oli luoda tästä hiukan vaarallisesta ympäristöstä turvallinen ja miellyttävä. Lisäksi joen tulviminen oli saatava kontrolliin. Veden pinnan vaihtelun seurauksena rantaviiva oli mutainen ja roskainen. Puistossa ainutlaatuista vihreää teknologiaa Houtan Parkin suunnittelun tavoitteena oli ainutlaatuinen vih- Expo Gardenin vesiaiheen voi ylittää puurakenteisen sillan kautta. Samalla alueeseen avautuu aivan uusi näkökulma. Puistovyöhykkeen itäisin osa tuo modernilla tavalla esille kiinalaisen puutarhan tärkeitä elementtejä: veden, kasvillisuuden ja rakennukset. reän teknologian alue. Puisto on elävä systeemi, jossa on mukana erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon tuotanto, tulvasuojelu, veden laadun parantaminen ja kasvillisuuden käsittely sekä opetusmielessä että esteettisenä kokemuksena. Vesirajaan suunniteltu ”elävä kone” käsittelee saastunutta jokivettä (2 400 m3 vettä pystytään muuttamaan yhdessä päivässä heikkolaatuisesta kohtalaiseksi). Vesijättömaa toimii samalla tulvimisen suojavyöhykkeenä. Vanha betoninen tulvasuojaseinä korvattiin ratkaisulla, joka sallii alueen luontaisten kasvilajien kasvaa jokirannassa samalla suojellen rantaviivaa eroosiolta. Tässä urbaanissa puistossa on myös mukana Kiinan maatalousmaisema. Avointen peltojen viljelykasvilajit on valittu myös vuodenaikoja silmällä pitäen: keväällä kultainen kukinta koristaa peltoa, kesällä suuret auringonkukat ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa peittää vihreä massa. Shanghai on Kiinan modernin teollisuuden syntysija. Houtan Parkin rakenteet ovat muistumia teollisuuden materiaaleista ja rakenteista. Puisto oli todellinen elämys. Expo Gardenissa vedellä tärkeä rooli Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta halkaiseva akseli) väliin jäävä rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen osa on korkeatasoisesti rakennettu puiston ja rantapromenadin muodostama kokonaisuus, jossa myös vedellä on tärkeä rooli. Puiston sisäinen vesiaihe on huomattavasti rakennetumpi kuin luonnonmukaisessa Houtan Parkissa, ja veteen on liitetty runsaasti erilaisia suihkulähteitä. Veden ääreen pääsee matalia siltoja ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille tarkoitettu katettu näköalasilta avaa kulkijalle aivan uuden ulottuvuuden alueeseen. Kiinan suurin kasvitieteellinen puutarha Maailmannäyttelyn aikana oli myös muita ympäristörakenta- misen tapahtumia. Kiinan suurin kasvitieteellinen puutarha Chenshan avautui yleisölle keväällä 2010 samoihin aikoihin maailmannäyttelyn avajaisten kanssa. Kohteessa on toteutettu maailmannäyttelyn kestävän kehityksen teemaa. Tämä Shanghain uusi noin 200 hehtaarin ”mega-puutarha” sijaitsee keskustan ulkopuolella alueella, joka on muuttumassa huimaa vauhtia kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle. Kasvitieteellisen puutarhan on suunnitellut saksalainen Valentien & Valentien maisemaarkkitehtitoimisto. Alueen tarkoituksena on tarjota kävijöille luonnontieteellinen ja esteettinen elämys, herättää ihmisissä ekologista ymmärtämystä ja toimia esimerkkinä kestävän kehityksen suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan pahasti saastunut vesi puhdistetaan rakennetulla vesijättömaalla ja johdetaan sieltä keskusalueen järviin. Puistoon liittyvät rakennukset on varustettu energiatehokkailla systeemeillä, joissa on mukana mm. jäteveden käsittely. Uusi rantapromenadi Bund, Shanghain rantapromenadi uudistettiin ja avattiin myös keväällä 2010. Alueen sijainti on erittäin keskeinen ja siellä liikkuu runsaasti sekä paikallisia että turisteja. Rantakadulta, joka toimii samalla tulvaseinänä, avautuu hienot näköalat joen vastarannalla levittäytyvän suurkaupungin silhuettia kohti. Tulvaseinän kadun puoleiselle sivulle on rakennettu näyttävä viherseinä. N Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit P u h da s t a mu ka v u u t t a ma t on pe s u u n . - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia EXPO 2010 ■ Shanghain maailmannäyttely, Expo 2010 järjestettiin 1.5.– 31.10.2010. ■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi kaupunki – parempi elämä”. ■ Näyttelyyn osallistui 192 maata ja 50 kansainvälistä järjestöä. kävi katsomassa 73 miljoonaa vierasta, mikä on uusi kävijäennätys. Edellinen ennätys tehtiin 1970 Osakassa. Kys y lis ä t i e to j a ja pyydä t a rj o u s ! ■ Näyttelyä ■ http://en.expo2010.cn Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.ﬁ Kuntatekniikka 1/2011 27 ,/0 2 ,786 0RGHUQLWXLPDKDOOLWPLWRLWHWDDQVHOYL\W\PllQNRUNHDVWDNXRUPLWXNVHVWD LOPDQHWWlWLQJLWllQYHGHQODDGXVWD 0RQLVVDDOWDLVVDRQNXLWHQNLQVXXULHURNl\WWlMLVVlYXRGHQDLNDQD 6XXUWDNDSDVLWHHWWLDWDUYLWDDQWRGHQQlN|LVHVWLKXLSSXVHVRQJLQDLNDQD PXWWDNDLNNLQDQLLQlDLNRLQDNXQDOODVWDNl\WHWllQYlKlQWDLHLODLQNDDQ YRLNXRUPLWXVSHUXVWHLQHQNl\WW|ROODDMDQNRKWDLQHQ .825 0,7863(5 867(,1(1.b<77g ( UR´\|Nl\W|Q´MD´NXRUPLWXVSHUXVWHLVHQNl\W|Q´YlOLOOl´<|Nl\WW|´WDUNRLWWDD YLUWDXNVHQYlKHQWlPLVWlNXQDOODVWDHLNl\WHWl\|DLNDDQRKMDWDDQPDQX DDOLVHVWLNXQDOODVVXONHXWXXMDNl\QQLVW\\DXWRPDDWWLVHVWLK\YLVVlDMRLQ HQQHQNXLQDOODVDXNHDD´. XRUPLWXVSHUXVWHLQHQNl\WW|´YDDWLLHWWlMDWNXYDVWL YRLGDDQPLWDWDNDLNNLDK\JLHQLDDSXSDUDPHWUHMlYDSDDWDMDVLWRXWXQXWWD NORRULDS+ WDUHGR[ LD. XQQlPlSDUDPHWULWRYDWDQQHWWXMHQUDMDDUYRMHQ VLVlOOlRQYHGHQODDWXQLLQK\YlHWWlYLUWDXVWDYRLGDDQYlKHQWllMDOLVlDLQHLWD NXWHQHVLPHUNLNVLÀRNNDXVDLQHWWDMDDNWLLYLKLLOLSXOYHULDYRLGDDQYlKHQWll . LHUWRNDVYDDDXWRPDDWWLVHVWLWl\WHHQNl\WW||QPLNlOLMRNLQDSXSDUDPHWUL NRKRDDUDMDDUYRVWD 6bb67g327(17,$$/, . LHUWRYLUWDXNVHQVRYLWWDPLVHVVDRQHULWWlLQVllVW|SRWHQWLDDOL7DDMXXGHQ PXXQQLQDQWDDVXXULPPDQHQHUJLDVllVW|Q. XQNLHUURVOXNXODVNHHQLLQ HWWlYLUWDXVYlKHQHHSXROHHQODVNHHSDLQHQHOMlQQHNVHHQMDWHRUHHWWLVHVWL HQHUJLDQNXOXWXVYRLODVNHDNDKGHNVDVRVDDQ /LVlNVL\NVLPDKGROOLVXXVSXPSXQWDDMXXGHQVllWHO\\QRQHWWlP\|V QRUPDDOLNl\W|QDLNDQDRKMDWDDQSXPSSXDWLHWW\\QYLUWDXNVHHQ7lOO|LQHL Nl\WHWlHQHPSllHQHUJLDDNXLQPLNlRQWDUSHHOOLVWDVlLO\WWlPllQRLNHD YLUWDXVVXRGDWWLPLHQOlSLKXROLPDWWDVLLWlRYDWNRQHSXKWDLWDWDLOLNDLVLD . RNHPXNVHPPHPXNDDQSXPSXQNRNRQDLVHQHUJLDQWDUYHYRLGDDQSXROLWWDD \KGHQYXRGHQDLNDQD<KGHQXLPDDOWDDQNRKGDOODHQHUJLDQVllVW|VXXUXXV MlUMHVW\NVHVVlROLVL N:KYXRVL '(32/2;322/21$,187/$$78,1(16bb67g<.6,..g ' ( 3 2 /2 ;3 RROUHNLVWHU|LWRGHOOLVHQDOODVNXRUPLWXNVHQK\JLHQLDSDUD PHWUHLOODMRWNDLOPRLWHWDDQ' ,1 VVD YDSDDMDVLWRXWXQXWNORRULS+ DUYR MDUHGR[SRWHQWLDDOLMDVRYLWWDDQlLGHQPXNDDQNLHUWRYLUWDXNVHQDXWRPDDW WLVHVWL0 \|VGHVLQ¿RLQWLVHNlÀRNNDXVDLQHHQOLVl\VVDPRLQNXLQS+ DUYRQ NRUMDXVVRYLWHWDDQDXWRPDDWWLVHVWLNLHUWRYLUWDXNVHHQ ' ( 3 2 /2 ;3 RRORKMDDOLVlNVLNl\QQLVW\VVLJQDDOLDDNWLLYLKLLOLSXOYHULOOHVHNl 89 ODLWWHLVWROOH -, %$1'* "'+11+,2 $,""."'' 0&)1*"+,2'+-(#%- %!"+&&, 0%%1)",($-+,''-$+, ,,-.'%,- "*,(.+")-&))-#' )"',0'0,%"'"$1 "*,(.+")-&))-#' )!&1$10''"+,0+&"$1 +11+,11+-(,"', $+"'$*,"'',10',11 ROHYLLQ (%&++(%.""' ODLWRNVLLQ %",($+""' )-!"+,-+&(--%" +'',,-'(%+,*' (,%""'(*#' (--%"#($(' ,("&",,,- $-(*&",-+)*-+,"+%% $10,2%%1"$'+%% & %+",(-,-'-,, $%((*"+$1& % .),$%((*"# *(/)(,',"%"0%",,11 & .XRUPLWXVSHUXVWHLVHOODNl\W|OOlYlOWHWllQµOlPP|QPHQHPLQHQ KDUDNRLOOHµ 3URFHVVLQJ)LQODQG2\ <ULWWlMlQNDWX 0 LNNHOL3 XK ZZZSRROSURFHVVLQJFRPLQIR# SRROSURFHVVLQJFRP Päivien sisältö tuttu ja turvallinen, hauska ja mielenkiintoinen TURUSSA TÄNÄ VUONNA KUNTATEKNIIKKAA JA KULTTUURIA Turku 2011/Tatu Hiltunen Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 09 3103 8556, 045 3536534 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3102 5957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 8631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.ﬁ jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 39630, 050 3801022 kari.haapaniemi@hel.ﬁ Vuosi 2011 on Turussa yhtä juhlaa: tuhansien kulttuuripääkaupunkitapahtumien lisäksi kaupungissa järjestetään Kuntatekniikan päivät ja YT11-näyttely 18.–21.5. NSKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa linjaseminaarin merkeissä. Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja linjauksia mietiskellessä jouduimme jälleen luopumaan kolmesta ansiokkaasta ja miellyttävästä jäsenestämme. Hallituksen erovuoroisina jäseninä seminaarissa paikalla olivat Tero Pyssysalo ja Jussi Salo. Jouko Vehkakoski oli estynyt tulemaan paikalle. Näille kaikille kolmelle annamme hartaat kiitokset ja syvät kumarrukset kolmen vuoden hallitustyöskentelystä. Heidän tilalleen vuoden alusta hallitukseen tulivat Heikki Lonka (Olof Granlund Oy), Jyrki Mattila (Hyvinkää) sekä Pekka Virkamäki (Vantaa). Toimihenkilöpuolellakin tuli muutoksia, kun pitkään toiminnanjohtajana toiminut Jyrki Meronen luovutti valtikan Danne Långströmille. Seuraava kokous pidetään uudella kokoonpanolla tammikuun lopulla. pungissa on tarjolla monenlaista ohjelmaa, joista meidän kannalta tärkeimpinä mainittakoon toukokuun Kuntatekniikan päivät ja YTnäyttely 2011. Päivien ohjelmaa puitiin kyseisessä kaupungissa viimeksi tammikuun alkupuolella. Sisältö tulee olemaan jokseenkin tuttu ja turvallinen, mutta siitä huolimatta hauska ja mielenkiintoinen. Kuntatekniikan päivien sisällös- tä jäsenistö saa tietää myöhemmin keväällä. Sitä ennen voitte käydä ihmettelemässä Turun muuta kulttuuriantia osoitteessa www.turku2011.ﬁ. Kevättä odotellessa, ● Jyrki Vättö kokousmestari Jyrki Vättö Turussa tapahtuu Suomen Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kau- SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa Saariselällä. Kuva seminaaripaikan läheisyydestä. Kuntatekniikka 1/2011 29 Jyrki Meronen toiminnanjohtajakaudestaan: ”Paljon elämän rikkauksia ja iloa” YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 1999–2010 N Kettusen Ari asteli työhuoneeseeni keväällä 1998. Olin juuri tullut töihin Helsingin kaupungin rakennusvirastoon katuosastolle kehityspäällikön tehtäviin. Ari kertoi halustaan luopua SKTY:n pääsihteerin (toiminnanjohtajan) pestistään, jota perinteisen tavan mukaan tehtiin oman työn ohella ja vapaa-ajalla. Ja niinhän tuossa kävi, että minusta leivottiin uusi toiminnanjohtaja SKTY:lle 1.1.1999 lähtien. Silloin en arvannut, että pesti tulisi kestämään yli vuosikymmenen ja antamaan paljon elämän rikkauksia ja iloa kuntatekniikan saralla. vaa hyvin yhdistyksen tunnus, jota voi tulkita esimerkiksi katukivien asetelmaksi tai asemakaavan perusmalliksi. SKTY perustettiin 1926, ja tuolloin yhdistyksen nimeksi annettiin Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka. 1990-luvun puolivälissä yhdistyksen sekä lehden nimet muutettiin nykyisiin muotoihinsa. Hallitus tutustuu Kemin kaupungin ohjausjärjestelmään 2001. Meidän kaikkien yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi Toiminnanjohtajana opin Suomen kuntatekniikan yhdistyksen jalon tarkoitusperän ja roolin nopeasti. SKTY on meidän kaikkien insinöörien, arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi – tavoitteena verkostoituminen. Jäsenistöömme kuuluu yli 800 kuntatekniikan ammattilaista sekä kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön tehtävien moninaisuutta ku- Hallitus Espoon kaupungin vieraana keväällä 2003. Kuvassa myös kolme SKTY:n ex-puheenjohtajaa. Kuntatekniikan päivät rytmittää toimintaa Yhdistyksen näkyvimpiä toimintamuotoja ovat vuosien varrella olleet Kuntatekniikan päivät, monipuolinen Kuntatekniikka-lehti, julkaisutoiminta sekä Kuntatekniikan Foorumi (www.kuntatekniikka.ﬁ). Joka toinen vuosi Kuntatekniikan päivien yhteydessä järjestetään alan suurin yhdyskuntatekniikan näyttely, joka kokoaa ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä ja tapahtumia koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen kanssa. Lisäksi yhdistyksellä on hyvät yhteydet alan kotimai- Kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä Tero Pyssysalon kolmivuotiskausi hallituksessa päättyi viime vuoden lopussa. N Kolmivuotinen kauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa on nyt takana ja on aika muistella hallituskauttani. Täytyy heti todeta, että kolme vuotta hallituksessa vierähti nopeasti. Monet ovat kertoneetkin, että hallituksessa ensimmäinen vuosi menee hallitustyöskente- 30 Kuntatekniikka 1/2011 lyyn ja jäseniin tutustuessa. Toisena vuonna toimintatavat alkavat olla jo selvät ja kolmantena vuonna pääsee sitten kunnolla mukaan toimintaan. Sen jälkeen onkin sitten jo aika antaa tilaa uusille jäsenille. Itselleni jäikin tunne, että hallituskausi voisi olla jopa neljävuotinen. Toisaalta kolmevuotinen kausi takaa sen, että hallituksessa on vaihtuvuutta ja sitä kautta uusia ajatuksia. Lisää yhteistyötä yksityissektorin kanssa Kolmessa vuodessa on itselleni tapahtunut paljon niin yhdistyksen parissa kuin työelämässäkin. Jo reilun puolen vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen siirryin kuntasektorilta rakennusliikkeen palvelukseen. Tuolloin kävi mielessä, miten vaihto vaikuttaa hallituspaikkaani. Huoli oli onneksi turha, sillä paikka säilyi ja toiminta hallituksessa jatkui. Yksityissektorilla työskennellessäni olen pystynyt katsomaan yhdistyksen ja hallituksen toimintaa hieman eri näkökulmasta. Mielestäni yhdistyksen ja yksityissektorin yhteistyötä kannattaakin lisätä entisestään, sillä molemmilla osapuolilla on varmasti annettavaa toisilleen. Sen eteen, että yrityksiä saadaan liittymään lisää yhdistyksen jäseniksi, kannattaakin hallituksen jatkaa työtään. Linjaseminaarit jäivät parhaiten mieleen Parhaiten hallituskaudestani jäi mieleen loppuvuoden linjaseminaarit, joissa hallitus linjaa yhdistyksen tulevaisuutta ja valmistelee seuraavia ”Insinöörien kesäpäiviä” eli Kuntatekniikan päiviä. Lisäksi uusia hyviä ystävyyssuhteita syntyi hallituskauden aikana. Mieluisia olivat myös syyskokoukset, joihin kuului kulloinkin valitun hallituksen jäsenen kotikaupunkiin ja sen toimintaan tutustuminen. Hallituksen jäsenet voivat myös osallistua pohjoismaisten veljesjärjestöjen päiville. Itselläni ei valitettavasti ollut mahdollisuutta osallistua ko. päiville, mutta olen kuullut pohjoismaisilta sekä Viron päiviltä pelkkää hyvää. Uusien hallituksen jäsenten ei kannata jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä. SKTY:n hallituksen jäsenenä pääsin näkemään, että yhdistyksen eteen tehdään tosissaan töitä niin hallituksen jäsenten kuin toimihenkilöidenkin toimesta. Voinkin hyvillä mielin todeta, että Suomen kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä. ● Tero Pyssysalo Skanska Infra Oy Espoo (2008), Tampere (2009) ja Joensuu (2010). rit, talkoolaiset ja koko SKTY:n jäsenistö. Olemme tehneet hyvää työtä kuntatekniikan kehittämiseksi ja alan verkostoitumisen edistämiseksi. Vuosikymmen oli hieno, ja oli todella ilo tehdä töitä kanssanne. Näin haluan tehdä jatkossakin, SKTY:n rivijäsenenä. Tulen vielä kuluvan vuoden aikana kirjoittelemaan tämän lehden sivuille SKTY:n toiminnan kohokohdista ja merkkipaaluista vuosien 1999– 2010 varrelta. Ja nähdään viimeistään Turun Kuntatekniikan päivillä 19.–21.5.2011. Onnea ja menestystä Dannelle SKTY:n toiminnanjohtajana! Hyvää työtä kuntatekniikan kehittämiseksi Hallitus Lappeenrannan vieraana 2009 ja tutustumassa oman aikansa kuntatekniikan ihmeeseen. M-P Rasilainen luovuttaa puheenjohtajuuden Jorma Vaskelaiselle 2008 linjaseminaarissa. siin ja kansainvälisiin toimijoihin. Kuntatekniikan päivien järjestelyt rytmittävät SKTY:n hallituk- sen ja toimihenkilöiden toimintaa läpi vuoden. Paikat pitää varata hyvissä ajoin. Päivien ohjelma ja luennot tulee lyödä lukkoon viimeistään heti vuoden alussa jne. Yhteistyössä isäntäkaupungien kanssa järjestelyt sujuvat aina mukavasti ja hyvin. Kiitokset vielä kerran vuosien 1999–2010 Kuntatekniikan päivien isäntäkaupungeille: Lahti (1999), Lappeenranta (2000), Tampere (2001), Oulu (2002), Jyväskylä (2003), Vantaa (2004), Lahti (2005), Vaasa (2006), Turku (2007), Martti Tieaho oli SKTY:n hallituksen puheenjohtajana, kun minut valittiin toiminnanjohtajan tehtäviin. Seuraavia puheenjohtajia olivat Olavi Louko, Tapio Maljonen, Matti-Pekka Rasilainen. Nykyinen puheenjohtaja on Jorma Vaskelainen. Hallituksessa on yhteensä yhdeksän jäsentä – kunkin toimintakausi on sääntöjen mukaan kolme vuotta. Vuosikokous valitsee vuosittain kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Näin pysyy hallituksen vaihtuvuus tasaisena ja toimintavalmius hyvänä. Toiminnanjohtaja-aikanani SKTY:n toimihenkilöinä erilaisissa talkootehtävissä olivat mm. Tarmo Pendolin, Tarja Myller, Satu Järvinen, Danne Långström, Jyrki Vättö, Kyösti Oasmaa ja Kari Haapaniemi. Yhdistyksen toiminnassa on ollut mukana muitakin henkilöitä ja talkoolaisia, mm. julkaisutoimikunta, Kuntatekniikka-lehden toimitus ja toimitusneuvosto, YT-näyttelyn toimikunta, kiinteistöinsinöörikerho, arkkitehtiklubi, vaalitoimikunta ja lehdistöraati. Esitän suuret KIITOKSET teille kaikille: hallituksen jäsenet, toima- ● Jyrki Meronen toiminnanjohtaja 1999–2010 Jyrki ja Milena toivottavat SKTY:lle menestyksekästä vuotta 2011. Edellistalven saldo pääkaupungissa: 210 000 kuormallista lumenvastaanottopaikoille Lumi on riesa Helsingissä, ilonaihe Lapissa Jyrki Vättö N Kulkiessani ensilumien aikaan Suomen Lapissa Levillä mietiskelin lumen ihmeellistä voimaa. Helsingissä joudutaan lähes tuskastumiseen asti talvisin toivomaan, että lumet sulaisivat. Suksien alla ollessa lumen sulamisella ei tunnu olevan mitään kiirettä, pikemminkin päinvastoin. Lumen tuloa odotetaan Lapissa monien matkailijoiden ja palveluntarjoajien piirissä, kun taas etelän kaupungeissa lumi tuntuu olevan suoranainen riesa lähes jokaiselle pikkulapsia lukuun ottamatta. Edellistalven (2009–10) aikana Helsingissä kuljetettiin katualueilta ja kiinteistöjen tonteilta kaupungin lumenvastaanottopaikoille yhteensä yli 210 000 kuormallista lunta. Tämä vastaa vajaata kolmea miljoonaa kuutiometriä. Pohjoisessa lumi pystytään pa- paamaan tunnissa vettä 1 500 kuutiometriä, josta saadaan kehitettyä lunta noin 4 500 kuutiota. Kisarinteeseen tarvittava lumi olisi siis nopeimmillaan saatu tykitettyä vajaassa 17 tunnissa. Lumen teon lisäksi kisarinteen jäädyttämiseen tarvittiin vielä noin 2,5 miljoonaa litraa vettä. Helsinki ja Porvoo runsaslumisimpia Kuva Helsingin Hämeentieltä remmin auraamaan tien poskiin niin pääteillä kuin pienemmilläkin kaduilla. Jos lunta ei sada, niin sitä tehdään väkisin. Levin laskettelukeskuksella on käytettävissä yli 150 lumitykkiä. Viime vuoden marraskuussa pidettyyn pujottelun Maailman Cup -kilpailuun valmistettiin pelkästään kisarinteeseen noin 75 000 kuutiollista lunta. Levin kalustolla Ounasjoesta pystytään tarvittaessa pump- Helsingin edellistalven lumista olisi saatu lumet kymmeniin kisarinteisiin. Laskettelurinteitä ei näistä lumista kuitenkaan tehty, vaikka yhdelle Helsingin lumenvastaanottopaikalle muodostui Olympiastadionin tornia korkeampi lumivuori. Pohjoisen toinen laskettelukeskus Ylläs puolestaan varastoi kesäksi pienen osan talven rinnelumistaan sahanpurujen sekä pressujen alle ja Kuntatekniikka 1/2011 31 avasi 1.10. parin kilometrin pituisen ensilumenladun. Talven lopullinen lumimäärä on vielä arvoitus. Tammikuun alussa Helsinki ja Porvoo olivat valtakunnan runsaslumisimpia paikkakuntia. Lappi tuli kaukana perässä. Osa Helsingin lumenvastaanottopaikoista on jo suljettu täyttymisen takia. Pääkaupunkiseudulla lunta voitaisiin varmasti joillain investoinneilla hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa, kaukokylmää rakennettaessa. tä, että NASTA-kehityshankkeen tiimoilta näistä päästäisiin keskustelemaan eri tahojen kesken saman pöydän äärelle. Kun lunta näyttää taas riittävän, niin keskus- telut lumesta, ylläpidosta, nopeusrajoituksista ja nastarenkaiden tarpeellisuudesta jatkukoon. ● Jyrki Vättö SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 [email protected] Ongelmia myös liikenteelle Talveen liittyy myös monia liikenneteknisiä ongelmia, kun mm. rataverkosto jäätyy ja raideliikenne hyytyy. Maanteillä sattuu onnettomuuksia, vaikka pääteiden nopeusrajoituksia kiristetään. Vaikuttavatko rajoitusmuutokset vai pitäisikö liikennettä rajoittaa kelien mukaisesti? Hallitus teetti vastikään laskelmia päätieverkostolle mahdollisesti toteutettavista, kelien mukaan automaattisesti vaihtuvista nopeusrajoituksista. Varovaisten arvioiden mukaan automatisointi maksaisi 200 miljoonaa euroa. Toinen ikuinen keskustelu käydään kitka- ja nastarenkaiden hyödyistä sekä haitoista. Nyt näyttää sil- Ylläpidon ekskursio Keski-Eurooppaan NSKTY vastaa kasvavaan, erityisesti kuntien yleisten alueiden ylläpitoa koskevaan tiedon ja kokemusten tarpeeseen järjestämällä lokakuussa 2011 Keski-Eurooppaan suuntautuvan ylläpitoekskursion. Tutustumismatkan kohteena on kaupunkiseutu, joka valitaan tammikuun aikana. Matkalle mahtuu mukaan noin 20 etupäässä kuntien katujen, viheralueiden ja rakenteiden ylläpidosta vastaavaa tutkimusmatkailijaa. Ekskursiosta on tarkoitus tehdä jatkumo matkojen sisältöjen painottuessa ylläpidon eri osa-alueille. Syksyn 2011 ekskursio keskittyy erityisesti kadunpidon järjestämiseen sekä puhtaanapitoon. Matkan koordinoi Jyrki Paavilainen Rambollista. Häneltä saa lisätietoja puh. 0400 719 017 tai jyrki.paavilainen@ramboll.ﬁ. Lisää matkasta ja yksityiskohdista lehden seuraavassa numerossa. NÄnnu är det december, när jag skriver det här... 13h och 5min kvar av det gamla året. Snö ﬁnns det här i Helsingfors, så att det hinner till, och detta är att vänta ännu de tre kommande månaderna – så personligen så går jag redan och väntar på ”vårvindar friska”. Såvitt jag vet, så har det ingen betydelse hur mycket man längtar på våren – den kommer i sinom tid, och undertiden får man tas med snön och kölden. I väntan på våren så håller vi ju på inom FKTF som vanlig. Om 13+ timmar så tar jag ju då över efter Jyrki Meronen, men annars (också) så är läget ”Status Quo”. Jyrä (Meronen) har redan skrivit litegrann om sin tid som VD för föreningen, och han har lovat att fortsätta med det, och kommer också i följande numren i tidningen fortsätta med sin historik. Jyrki kom ju med redan 32 Kuntatekniikka 1/2011 1999, och hållit på då i 11 år. Själv kom jag med redan två år tidigare, så rutinen ﬁnns där och det är bara att sätta igång – fast jag ju har gjort en hel del av jobbet redan tidigare, och sen i somras ännu mera. Personligen ser jag fram mot att läsa Jyräs berättelser under det kommande året – hoppas ni gör det också. I den här tidningen berättar vi också om, att vi planerar att göra en underhålls studieresa i höst. Vi hoppas på att resan blir en framgång. Meningen är att vi med ca. 1,5 års intervaller skall göra en dylik resa någonstans i världen, för att checka hur ”de andra” gör, och hoppeligen lära oss nåt av dem. I princip, så är det tänkt, att varannan av ”underhållsresorna” skall vara sommar- och varannan vinterunderhållbetonad. Ramboll och Jyrki Paavilainen fungerar som researrangör för FKTF på dessa resor. I januari har vi nästa styrelsemöte här i Helsingfors, vi funktionärer har vårt eget strategimöte, följande IFME2012-möte är också i januari, och till det har jag inbjudit folk också från Estland (EKÜ) och Sverige (SKTF), så att vi alla vet att dra i samma snören på vägen mot IFME-kongressen. Dessutom har tidningen sitt möte och också världskonferensen WTC 2011 (World Tunneling Congress). I februari blir det sen YT11-möte, KunFo-möte, Gröndagar i Tammerfors, Luci i Tallinn osv. – så långtråkigt blir det ju deﬁnitivt inte, för vi skall få till stånd programmet för Åbodagarna där emellan också! Nu fattas det bara, att önska er alla ett lyckosamt och gott år – 2011! ● Danne Långström med 12h 45min kvar som kommunikationschef Muut jäsenet Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 625 5055, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.ﬁ Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.ﬁ Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.ﬁ Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos PL 335, 20101 Turku puh. 02 262 4610, 0500 789301 kimmo.laula@turku.ﬁ Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 459 4601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ GOTT NYTT ÅR! Koulutusristeilymme Pietariin on 10.–12.3. NMaaliskuun koulutusristeilyn ajankohta on vahvistunut: se on 10.–12.3. Torstaina 10.3. lähdemme kohti Pietaria. Ennen lähtöä pidämme yhdistyksen kevätkokouksen, jonka jälkeen aloitamme kokemusten vaihdon keskustelemalla varallaolosta eli päivystyksestä. Yhdeksi koulutusaiheeksi on suunniteltu rakennuttamiskoulutusta eli katsausta eri sopimusehtoihin ja urakkakilpailujen periaatteisiin sekä erilaisiin urakkamuotoihin. Lisääntyvä verkostosaneeraus edellyttää asiakirjojen ja urakoiden hallinnan osaamista sekä tilaajan velvollisuuksien ymmärtämistä eri tilanteissa. Mikäli tämänkaltainen koulutus kiinnostaa, kommentoikaa asiaa foorumillamme tai lähettäkää sähköpostia. Suunta kohti Vodokanalia Kuntien Putkimestarit Perjantaiaamuna 11.3. klo 9.30 suuntaamme kohti Pietarin vesilaitosta Vodokanalia, jossa tutustumme verkostopuolen organisointiin ja toimintatapoihin. Valtavan laitoksen toimintaan tutustuminen yhdessä päivässä tulee olemaan suuri haaste. Esittelyt ja keskustelut tulkataan suomeksi. Päivän päätteeksi suuntaamme pikaiselle kaupunki- ja museokierrokselle. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo 18.00, ja me kokoamme yhteen vierailumme annin ja koulutustilaisuuksien kokemukset. Helsinkiin saavumme lauantaina 12.3. klo 8.30. ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on noin 300. Kannattajajäsenistö koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80. Ilmoittautumisilla on kiire! Kaivutöiden turvallisuus paremmaksi Vesihuollon vastuullisina toimijoina meidän on saatava kaivutöiden turvallisuus paremmalle tasolle. Yleisiä ohjeita tulee päivittää, ja siihen etsimme ratkaisuja tai ainakin hyviä ja huonoja esimerkkejä kokemuksiamme vertailemalla. Esittelemme virallisia ohjeita sekä laitosten omia ohjeita ja koetamme löytää yhteisen toimintamallin tai ainakin luonnoksen. Tähän keskusteluun käytämme reilusti aikaa. Tarkka ohjelma ilmestyy pikimmiten yhdistyksemme kotisivuille. Myös sitä kautta voitte poimia sihteerimme sähköpostiosoitteen ilmoittautumista varten. Paikkoja on rajallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on torstai 3.2. Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan, jotta pääsette matkaan mukaan! Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja Yksi kone, monta työtä Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.ﬁ puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.ﬁ www.kuntienputkimestarit.ﬁ • Auraus • Hiekoitus • Harjaus • Kadunpesu • Ruohonleikkaus • Massojen siirto ja tasaus • Lehtien keräys • Jyrsintä • Kaivaminen Made in Finland Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv www.avanttecno.com Kuntatekniikka 1/2011 33 www.ukty.fi PELISÄÄNNÖT HALLIEN SUUNNITTELUTARJOUKSILLE Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.ﬁ puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ puh. 040 829 0068 NKuten vuoden 2010 viimeisessä kirjoituksessa mainitsin, on laadun parantaminen uimahallien rakentamisessa eräs yhdistyksemme tulevan työn tärkeimpiä tavoitteita. Laadun parantamisen elementit muodostuvat kokonaisuudesta, johon vaikuttavat rakennuttajat, suunnittelijat ja toteuttajat (urakoitsijat). Heidän kaikkien kohdalla ovat vaatimukset samat, jotta he ymmärtäisivät kohteen erikoisuuden ja sitä kautta vaadittavan erikoisammattitaidon. Alihintaisesta suunnittelusta vain harmia Viime syksyn aikana on tullut voimakkaasti esille, kuinka suunnittelutarjouksissa ja niiden ratkaisuissa on tapahtunut yllättäviä asioita. On ollut monesti havaittavissa, että tehdyillä ratkaisuilla ja päätöksillä ei voida edes teoriassa saada aikaan asianmukaisia ja laadukkaita, saati sitten asiantuntevia suunnitelmia. Alihintaisesta suunnittelusta ei ole hyötyä ainakaan rakennuttajalle, sillä se johtaa yleensä erittäin huonoon lopputulokseen. Tästä oli viime vuodenkin aikana monia kokemuksia. Tässä pätee hyvin vanha sanonta: 10 euron suutari tekee 1 000 euron virheen. Näin käy kun hyväksyy halvimman tarjouksen. Olisi tärkeätä selvittää tarjouksen tekijän taustoja ja sitä, onko tarjouksentekijällä asiantuntemusta ko. työn tekemiseen. Heikoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija voi tehdä laadukkaita ratkaisuja. Se, mitä edellä olen kuvaillut hyvin subjektiivisesti, johtaa mielestäni siihen, että olisi aloitettava laajempi keskustelu suunnittelutarjouspyyntöjen tekemisestä ja yhteisten pelisääntöjen saamisesta valtakuntaan. Tämä voisi olla yksi keino laadukkaampien lopputulosten aikaansaamiseksi. Tällaiset pelisäännöt täytyisi tehdä kaikille suunnittelualueille erikseen, jotta erikoisosaaminen tulisi näkyville. Yhdistyksessämme on jo tästä keskusteltu. Tavoitteena on, että seuraavaksi käynnistäisimme kyseisen hankkeen. Varapuheenjohtajamme Kalle Kallio on poissa Yhdistyksellemme tuli vuoden viimeisinä päivinä erittäin yllättävä ja surullinen tieto. Yhdistyksemme perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtajamme Kalle Kallio oli nukkunut viimeiseen uneen. Tieto yllätti meidät kaikki. Tiesimme, että Kalle oli sairastanut koko syksyn, mutta uskoimme ja toivoimme hartaasti, että hoidot olisivat auttaneet – vaan toisin kävi. Tauti oli käynyt erittäin aggressiiviseksi, ja loppu kävikin sitten erittäin nopeasti. Kalle teki erittäin vaikuttavan uran uimahallien parissa niin Vuosaaren uimahallissa kuin yhdistyksessämmekin. Hänen asiantuntemusta käytettiin erittäin paljon etenkin uimahallien erilaisten ohjeistojen teossa. Hänellä oli vuosikymmenien kokemus uimahalliasioissa. Lisäksi hänellä oli erittäin laaja yhteiskunnallinen kontaktipinta. Hän oli aina innokkaasti mukana kaikissa uimahalleihin liittyvissä kehitystöissä. Yhdistyksellemme Kallen poismeno on erittäin suuri menetys. Muistamme suurella lämmöllä hänen valoisaa ja innostunutta olemustaan ja jäämme kaipaamaan hänen ammattitaitoaan. Syksyllä opintomatka Saksaan Elämä jatkuu. Niin myös yhdistyksessämme. Tätä luettaessa olemme juuri pitämässä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä. Maaliskuussa on yhdistyksemme sääntöjen määräämä vuosikokous (paikka ja aika ovat vielä määräämättä). Syksyllä olisi tarkoitus – jos halukkuutta ilmenee – järjestää opintomatka Saksaan. Kohteina olisivat muun muassa Berliinin lähellä oleva maailman suurin katettu uimarantakompleksi, Kasselin uimahalli ja Kölnin urheilulaitosmessut, joilla on myös suuri uimahalli- ja kylpyläosasto. Toivon saavani kommentteja jäseniltä, miltä tällainen matka tuntuisi. Näin on uusi vuosi taas alkanut, ja toivotan kaikille uimahalli- ja kylpylärikasta vuotta! Omistajilla heikosti tietoa hallien toimivuudesta Uimahallien ja kylpylöiden rekisterityön yhteydessä on huomattu, miten heikosti hallien omistajat tietävät, miten oma halli toimii. Kellään ei tunnu olevan vastuuta hallin kokonaisuudesta. Hallien eri toiminnat on hajotettu kunnissa niin, ettei kukaan vastaa kokonaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi hallien toiminnan, huollon ja energiakulutuksen tulisi olla selvästi jonkun henkilön vastuulla. Näin kuitenkin hyvin harvassa hallissa asiat ovat. Tässäkin voi todeta, että hajautettu hallinto ei vain toimi. 34 Kuntatekniikka 1/2011 Terveisin ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Sähköverkkojen teemoina muun muassa älykkäät sähköverkot, uudet katu- ja ulkovalaistusratkaisut, sähköautoinfrastruktuurin kehittäminen sekä sähkö- ja tietoverkkojen integraatio. Tietoverkkojen teemoina muun muassa verkkojen yhteisrakentaminen, kuitu- ja mobiiliverkkojen rankenteiden kehitys, verkonrakentamisen uudet asennusmenetelmät sekä energiatehokkaat tietoverkot. Messuilla myös Verkkopäivät 2011-seminaari! Rekisteröidy heti messukävijäksi osoitteessa www.verkostomessut.fi ja pääset messuille veloituksetta! 9HUNNROLLNHWRLPLQQDQSDDPHVVXWDSDKWXPDODDMHPSDQD NXLQNRVNDDQNDNVLSDLYDDNDNVLKDOOLDDODQWXRUHLQ WLHWRMDXXWXXGHW 7DPSHUHHQ0HVVXMD8UKHLOXNHVNXV NHVNLYLLNNRQDMDWRUVWDLQD2 ZZZYHUNRVWRPHVVXWIL Ulkomaiset huipputekijät vahvasti mukana VALON VUODENAIKA hehkui lumisessa Helsingissä ään tehdäkseen siitä turvallisemman vaan lisäsi siihen leikkisän elementin valoa ja liikettä ja loi katutilaan kiehtovan tunnelman led-tekniikan ja äänimaailman avulla. Teoksen valopylväät korostivat kadun elämyksellisyyttä ja näyttivät ympäröivät rakennukset erilaisessa valossa. – Lähtökohtana oli julkinen katutila, jossa liikutaan päivästä toiseen. Teoksen avulla kadun voi nähdä uusin silmin. Helsinki on yksi suosikkikaupungeistani. Nyt runsas lumipeite tarjoaa vielä lisää mahdollisuuksia, Martin Kuhn riemuitsee. Ralph Larmann Valon vuodenaika -tapahtuman vahvan miehen, Mikki Kuntun ledristi Armo loisti värikylläisenä Tuomiokirkon edustalla. TEKSTI Paavo Taipale tiin aiempaa laajemmalla alueella ja monipuolisempana. Se toi pirteää vaihtelua kaupungin talveen, jota valaisivat myös paksut lumihanget. Valoteoksia oli Esplanadin puistossa, Senaatintorilla, Unioninkadulla, Kaisaniemen puistossa ja Eduskuntatalolla. Unioninkadulla esiintyi kolmesti illassa tulisirkus Walkea, ja Sanomatalossa oli esillä saksalaisen Ralph Larmannin valokuvanäyttely valon avulla luoduista tiloista ja tunnelmista. Valoratikka liikennöi tapahtuman aikana Senaatintorin, Eduskuntatalon ja Kaisaniemen puiston editse. Ratikan näyttävyys saatiin aikaan lednauhoilla ja valaisemalla virroitin ja ajolankaa. Turvallisuutta ja tunnelmaa Kaupunkiympäristön valaistus 36 Kuntatekniikka 1/2011 liitetään usein ensisijaisesti liikenne- ja henkilöturvallisuuden parantamiseen ja yleensäkin liiketoiminnan edellytysten varmistamiseen myös pimeänä vuodenaikana. Tunnelman luomiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen on panostettu, jos rahaa on jäänyt. Valon vuodenaika -tapahtuman kaltainen tilapäinenkin valaistusratkaisu on omiaan parantamaan viihtyisyyttä, vaikka ”arkeen” onkin pakko palata. Seuraavaa tapahtumaa voi odottaa ikään kuin joulupukkia. Valosuunnittelija Tülay Schakir on aiemmin ollut mukana Helsingin rakennusviraston hankkeissa, joissa on selvitetty pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia valaistuksen avulla. Nyt hän oli vahvasti mukana Valon vuodenaika 2011 -tapahtumassa teoksillaan Kaisaniemen puistossa ja Rautatieaseman ali- kulkutunnelissa. Artikkelissaan sivulla 38 Schakir kertoo työnsä innoituksesta ja näkemyksistään Helsingin valotapahtumasta yleensä. Saksalainen konkari innostui Helsingistä Tapahtuman ulkomaisista toteuttajista moneen kertaan palkittu saksalainen valosuunnittelija Martin Kuhn on ollut valaistusalalla lähes 30 vuotta. Hän on vastannut monien julkisten tapahtumien valaistuksesta. Näitä ovat olleet muun muassa Berliinin yleisurheilun MM-kisojen avajaiset, arkkitehtuurinäyttely Meksikossa ja useat kansainvälisten rock-artistien konsertit. Kuhnin valoteos 100 Years Helsingin Unioninkadulla viittasi ulkovalaistuksen satavuotiseen historiaan Helsingissä. Se ei ainoastaan valaissut ympäristö- – Valon vuodenaika on hieno tapahtuma. Arvostan suuresti sitä, että Helsinki on lähtenyt sitä kehittämään, Martin Kuhn tunnustaa. Kuhnin valoteos 100 Years muistutti Unioninkadulla Helsingin katuvalaistuksen satavuotisesta historiasta. Ralph Larmann NN Valon vuodenaika toteutet- Valon ja äänen leikkiä Katutilaan pystytettiin18 ylisuuren tyylikkään sisustusvalaisimen kaltaista monitoimivalaisinta ja Valon vuodenaika -tapahtuma Helsinki aloitti uuden vuoden Valon vuodenaika -tapahtumalla jo kolmatta kertaa. Huippuvalaistussuunnittelijat tarjosivat kaupunkilaisille seitsemän kohteen valomatkan keskustassa. Valomatkalla kaupunkimiljöö ja rakennukset muuntuivat aisteja ja tunteita herätteleväksi kokemukseksi. VALAISTUS Kuntatekniikka 1/2011 37 Valon vuodenaika -tapahtuma – Hyvä tekniikka ei riitä luomaan elämyksellistä valaistusta. Siihen tarvitaan myös luonnetta ja sielua, Tülay Schakir sanoo. niihin asennettiin uusinta ledtekniikkaa edustavat digitaalisesti säädettävät lamput. Valaisimet sijoitettiin katuosuuden varrelle osittain sattumanvaraisesti, mutta sopivien välimatkojen päähän toisistaan. Näin ne yhdistivät rakennuksia ja pihoja toisiinsa valon ja liikkeen avulla ja opastivat ohikulkijoita kadulla vaihtuvilla väreillä, varjoilla ja äänillä. Vaikutelman saavuttamiseksi jokaiseen valaisimeen asennettiin pieni kaiutin. Koko installaatio synkronoitiin elämään ranskalaisen Fred Andren säveltämän musiikin rytmiin. Musiikki oli tummahkoa, akustista ja luonnon ääniä korostavaa, tehosteinaan joitakin sähköisiä osuuksia. Kun katuosuus oli suljettu ajoneuvoliikenteeltä ja tavanomainen katuvalaistus sammutettu, teos toi tuulahduksen menneeltä ajalta. Silloin katu ei ollut ajoneuvojen vallassa vaan tila, jossa kaupunkilaiset kävelivät vapaasti. Koska valon heijastumat mukulakivikadusta olivat olennainen osa teosta, säiden vaihtelu saattoi muuttaa valaistuselämystä. – Valon vuodenaika on hieno tapahtuma ja arvostan suuresti sitä, että Helsinki on lähtenyt kehittämään tapahtumaa. Valon vuodenaika tarjoaa upeat mahdollisuudet näyttää kaupunkilaisille jotakin uutta tutusta kaupungista, Kuhn suitsuttaa. N 38 Kuntatekniikka 1/2011 Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummi SIELUKASTA VALOA PELON Kaisaniemenpuisto Helsingissä on inhottava, epämääräinen, pimeä ja ruma – ainakin maineeltaan. Se tunnetaan raiskausten ja muiden väkivallantekojen tapahtumapaikkana ja se nousee jatkuvasti esiin esimerkkinä puistosta, jota ihmiset eivät uskalla käyttää. Se on siis herkullista maastoa valolla vaikuttamiseen. ● Tülay Schakir, TeM [email protected] NNSaatuani kutsun Valon vuo- denaika -festivaaliin ja kohteekseni Kaisaniemenpuiston riemastuin. Kohde on inhohimoni. Olen aiemmin Helsingin rakennusviraston kanssa tutkinut Turvallinen valaistus -projektissa pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia puistoissa ja ulkoilualueilla valaistuksen avulla. Valitessamme tutkimuksemme kohdealueita päätimme tietoisesti välttää Kaisaniemenpuistoa sen vahvan maineen vuoksi ja päädyimme neutraalimpina pidettyihin kohdealueisiin. Valon vuodenaikaan ja sen festivaaliluonteeseen puisto sopi hienosti. Kun olin kesän aikana päätynyt teosideaani Hyvä Valo – Paha Valo ja lähdin syksyn ja pimeän tullen pohtimaan sen toteuttamistapoja, aloitin oleilemalla puistossa, tarkkailemalla ja tunnustelemalla sen nykyistä valaistusta. Parahdin eräälle ystävälleni, ettei nykyistä valaistusta voi oikein mitenkään parantaa ainakaan teknisiltä ominaisuuksiltaan, se on oikeasti jo ihan hyvä ja teosidealtani putoaa pohja. Puiston nykyinen valaistus on tasainen, kattava ja suuntautuu myös epämääräisinä pidettyihin puskiin. Mitä siihen voi lisätä? Hyvä tekniikka ei riitä Puiston nykyisen valaistustavan heikkous ei johdu huonosta tai riittämättömästä valosta vaan ”pelkästään” teknisistä lähtökohdista suunnitellun valaistuksen perusongelmasta. Siltä puuttuu luonne ja sielu. Siksi se voi jäädä etäiseksi, kylmäksi ja epäviihtyisäksi. Valaistukselta odo- VALAISTUS Vuoden nuorena taiteilijana 2001 palkitun Tülay Schakirin Hyvä Valo – Paha Valo sävähdytti Kaisaniemen puistossa. puiston valaisemisessa. Yleisön vaatimukset Kaisaniemen valaistuksen parantamisesta liittyvät toisaalta vanhentuneisiin harhakuviin siitä, että valaistus olisi riittämätön tai huono, mutta toisaalta myös siihen, että Kaisaniemen valaistus keskeisenä keskusta-alueen puistona on esteettisesti vanhentunut. Valaistukselta kaivataan jo viihtyisyyttä lisäävää viihdearvoa. Ralph Larmann tukset kuriin PUISTIKKOON tetaan usein enemmän etenkin puistoissa, jotka ovat muutakin kuin pelkkiä läpikulkupaikkoja. Paitsi elämyksellisyys myös käsitteellisyys on usein valoteosteni lähestymistapa. Minua kiinnostavat biologiset ja kulttuurilliset rakenteet, jotka muokkaavat ihmisten tapaa havainnoida valoa, sen käyttötapoja ja niihin liittyviä odotuksia. Keinovalon käyttö kuvastaa tietyn ajan teknisen kehitystason lisäksi inhimillistä katsetta – sitä miten jokin paikka on hyvin nähty ja miten se halutaan välittää muille ihmisille. Valosuunnittelu on näkemisen tulkkina toimimista. Mieleeni tulee Pythagoraan uskomus näkösäteistä – siitä miten silmistä sinkoaa säteitä, joiden avulla esineet ja ympäristö voidaan havaita. Näkösäteet voisivat olla vasti- ne valonkäytön (kulttuurillisille) valinnoille; valaistaan niin kuin tila tai kohde on haluttu nähdä. Tekninen valaistus käsittelee alueita ilman inhimillistä, alueen ominaisuuksia arvottavaa katsetta, kuin ihminen ei olisi ollut läsnä. Tämän käyttötavan osalta se muistuttaa luonnonvaloa. Teos osana valaistuskeskustelua Teokseni Hyvä Valo – Paha Valo perustuu muutamiin elementteihin, joista hyvän ja pahan valaistuksen koetaan muodostuvan. Teoksessa on kaksi yksinkertaistettua valotilannetta: toinen edustaa viihtyisää ja toinen epäviihtyisää tai pelottavaa valaistusta. Kestoltaan 2 min ja 50 s valotilanteet vaihtuvat vuoronperään muutaman ”sähköhäiriötä” kuvastavan ääniefektin saattelemina. Teokseen kuuluu myös videoprojisointi, jossa epämääräinen hupparihahmo notkuu seinän vierustalla. Epämääräinen ihmisaines ja sen lymyilevä olemassaolo kuuluvat erottamattomasti puiston maineeseen. Halusin teoksen muodon olevan vastaanottajalle helppo ja puistokäytävän luonteeseen sopiva, jotta ohikulkija voisi saada teoksesta jotakin irti riippumatta ennakkotiedoista tai ohikulkuajasta. Halusin teoksella tuoda näkyviin pienen osan vuosia kestäneestä Kaisaniemeä koskevasta keskustelusta. Puiston valaistusta on usein moitittu ja valoa vaadittu lisää ilman, että keskustelu olisi ollut kovin eriytynyttä. Halusin teoksella ottaa osaa keskusteluun ja demonstroida kahta ääripäätä Luonto puuttui peliin Teoksen ajatuksena oli myös, että mikäli pelko ja pelkoa aiheuttavat elementit kesytettäisiin taiteen keinoin nähtäviksi ja hallitusti koettaviksi, tieto ja siihen liittyvä pohdinta veisi terää Kaisaniemen kummituksilta. Tässä kohtaa luonto päätti asian toisin. Hyvän valotilanteen vaihtumista huonoksi tehostettiin väliin jäävällä neljän sekunnin mittaisella täyspimeydellä. Pimeää ei kaupunkipuistossa kuitenkaan nähty ennätyslumien keskellä. Kaisaniemen valot olisi melko huoletta voitu sammuttaa kokonaan näkemisen pahemmin kärsimättä. Niinpä kaikki puistoon laitetut valot olivat melko mukavia ja miellyttäviä lumen kerratessa ne ja antaessa niille epätodellista sadunomaisuutta. Samasta talvisesta syystä teokseen kuulunut videoprojisoitu huppariin verhoutunut ja puiston epämääräistä ainesta edustava ”hiippari” oli toivottua sympaattisempi. Vaikka luminen talvi taittoikin teoksen pelko-osuudesta kärjen, teos onnistui tekemään havaittavaksi sen eron ja tunteenomaisen vaikutuksen, joka erilaisella valonkäytöllä syntyy samasta tilasta. Toivon, että erillistapahtumien lisäksi myös puistojen pimeän ajan pysyviä valaistusratkaisuja voitaisiin melko pienilläkin elementeillä päivittää ja virkistää. N Turvallinen valaistus -projektista on kerrottu Kuntatekniikassa 6/2005. Kuntatekniikka 1/2011 39 Orbis Medical Park rakennettiin hoitoprosessin ehdoilla SAIRAALA kuin hotelli Orbis Medical Park Hollannin Sittardissa on tulevaisuuden sairaala, joka on rakennettu hoitoprosessin ympärille. Logistiikkaan, tietotekniikkaan ja standardointiin on panostettu lujasti. Suunnitteluun on sovellettu lentokenttien, hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita käytäntöjä. Toiminnan tehostumisella kompensoidaan korkeita investointikustannuksia. TEKSTI Jyrki Koulumies KUVAT Antti Autio ja Kunta.tv NN– Modernin sairaalan on ol- tava kuin lentokenttä. Tiedämme, missä annetaan boardingpassi ja mennään turvatarkastuksesta, mihin matkatavarat jätetään ja mistä saamme tiedon siitä, mille portille menemme päästäksemme lentokoneeseen. Meillä Sittardissa näin on tehty jo muutamia vuosia, ja sairaalamme toimii tehokkaasti, hollantilaisen Orbis Medical Park sairaalan joh- taja Henny van Laarhoven hehkuttaa. Aiemmin sairaalat rakennettiin lääkäreitä varten. Kirurgeilla oli leikkaussalit ja omat tilat, sisätautilääkäreillä omansa, röntgenkuvat otettiin kellarissa ja verikokeet jossain muualla. Potilas kulki paikasta toiseen ja odotti useita päiviä sekä tuloksia että pääsyä seuraavan spesialistin luokse. – Meillä hoitohenkilökunta, lääkärit ja potilaat tietävät tarkkaan, missä järjestyksessä mitä- – Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro, mitä hän aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille seinät piirretään, johtaja Henny van Laarhoven sanoo. 40 Kuntatekniikka 1/2011 KIINTEISTÖT Orbis Medical Parkin sisäänkäynti. Ulkoarkkitehtuuri tuo mieleen liikerakennuksen. kin tehdään. Kaikki toimenpiteet suoritetaan peräkkäin, ja tulokset ovat saatavilla jokaisessa hoitopisteessä, van Laarhoven kertoo. Hoitoprosessi suunnittelun ytimeen Henny van Laarhoven ei ole koulutukseltaan lääkäri vaan taloustieteilijä. Lääkärilatinan sijasta hän laukoo sujuvasti liikkeenjohdon liturgiaa. – Meillä potilas on asiakas. Hoito on prosessi, jonka ympärille sairaala on rakennettu. Jo ennen sairaalan rakentamista prosessit ja toiminnot suunniteltiin uudelleen ja standardisoitiin täsmällisiksi. Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro mitä hän aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille seinät piirretään. Orbis Medical Park on prosessiorientoitunut ketjuorganisaatio. Se tarkoittaa sitä, että jo ennen rakennussuunnittelua sairaalan johto on tarkkaan suunnitellut, missä ja mihin suuntiin potilaat ja hoitohenkilökunta liikkuvat ja missä taas tavarat, tarvikkeet ja tukitoimien henkilöstö liikkuvat. Orbis Medical Parkin sisäkatumainen keskusaula luo kauppakeskusmaisen tunnelman sairaalatiloihin. Tieto liikkuu liukkaasti Orbis-sairaalakompleksissa tietotekniikalla on keskeinen rooli. – Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että tieto liikkuu esteettä ja liukkaasti eri ohjelmistoalustojen välillä. Aivan samoin kuin potilaat siirtyvät esteettä toimenpiteestä ja erikoisalalta toiseen, Henny van Laarhoven painottaa. Sairaalassa potilaiden, siis asiakkaiden, saapumisosa on nimetty Terveyden Bulevardiksi. Potilashuoneiden toivotaan tuovan asiakkaiden mieleen lähinnä hotellin. Sairaalasängyt ovat tietysti sairaalasänkyjen näköisiä. Potilassängyssä on oma potilaspääte, jolla voi tutkia kaikkea potilastietoa, kutsua hoitajaa, olla yhteydessä lääkäriin, tilata ateriansa, muuttaa huoneen lämmitystä ja ilmastointia, lähettää tekstiviestejä, soittaa puhelimella, kuunnella radiota tai katsoa televisiota. Muuntojoustavuutta tarpeen mukaan Sairaalaympäristön rakentaminen muutoksiin valmiin prosessin ympärille tarkoittaa sitä, että siellä on kolmenlaisia tiloja. Kliiniset tilat, joissa tutkitaan, diagnosoidaan, leikataan ja annetaan ORBIS MEDICAL PARK ■ Sijaitsee Etelä-Hollannissa, Sit- tardissa. ■ Sairaalakompleksin pinta-ala on noin 100 000 m2. ■ Rakennustyöt alkoivat 2005 ja saatiin valmiiksi 2008. ■ Rakennuskustannukset olivat noin 210 milj. euroa. ■ Kohteen on suunnitellut englantilainen konsulttiyhtiö Turner & Townsend International PLC. ■ www.orbisconcern.nl/omc Kuntatekniikka 1/2011 41 Varastot ovat pyörillä. Kuljetuksista huolehtivat robotit. Poliklinikoiden tutkimushuoneet ovat yhteiskäyttöisiä ja standardivarusteltuja. hoitoja, tehdään muunneltaviksi. Näin niihin on helppo sijoittaa uusia koneita ja instrumentteja hoito- ja diagnoosimenetelmien kehittyessä kovaa vauhtia. Näitä tiloja saatetaan muutella ainakin pari kertaa vuosikymmenessä, joten muutostöihin on varattava investointivaroja muuta sairaalaosaa enemmän. Potilashuoneita ei uudisteta läheskään kliinisten tilojen tah- tiin, joten muunneltavuutta vaaditaan vähemmän. Hallinnolliset ja huoltotilat rakennetaan oletuksella, ettei niitä juuri tarvitse muunnella lasketun elinkaaren aikana, joka on vähintään 25 vuotta. Tehokkuus kompensoi korkeampia kustannuksia Uusi rakentaminen ja massiivinen tietotekniikan määrä mer- kitsevät korkeampia kustannuksia. – Rakennuskustannukset eivät ole terveydenhuollossa nykyään läheskään merkittävin tekijä. Työ maksaa enemmän. Korkeammat rakennuskustannukset saadaan takaisin noin viidessä vuodessa tehostuneen toiminnan ja parempien prosessien ja siis pienempien henkilöstökulujenkin kautta, Henny van Laar- hoven muistuttaa. Orbis Medical Park ei vielä ole toiminut viittä vuotta mutta silti niin kauan, että van Laarhovenilla on tuntuma kustannuksiin. Asiakastyytyväisyys on kasvanut. Parannetaanko täällä enemmän ihmisiä kuin perinteisessä sairaalassa, jossa potilaat jonottavat laboratorion, röntgenin, ultraäänen ja erikoislääkäreiden ovien takana? Sitä eivät tilastot kerro. N Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö ● Antti Autio, arkkitehti SAFA terveydenhuollon arkkitehtuurin tutkija Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti henkilökunnan yhteinen toimistotila ja neljä kerrosta erikoisalattomia 30-paikkaisia osastoja. ■ Orbis Osa kaupunkia Medical Parkin suunnittelussa lähdettiin luomaan täysin uudenlaista sairaalaa. Oppia niin toimintaprosessien kuin tilojenkin suunnitteluun haettiin aloilta, joilla tuottavuus ja suurten asiakas- ja materiaalimäärien joustava ja tehokas liikuttelu on tärkeää. Lentokenttien, hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita käytäntöjä sovellettiin sairaalaympäristön suunnittelussa. Tuloksena on merkittävästi perinteisestä poikkeava rakennus. Rakennuskompleksi koostuu useammasta toiminnallisesta kokonaisuudesta: pysäköintitalo, toimisto- ja liikekeskus, 90-paikkainen kuntoutussairaala, 56-paikkainen psykiatrinen klinikka sekä itse sairaala. Sairaala taas koostuu keskeisesti sijoitetusta akuuttien ”kuumien toimintojen” osasta, jossa mm. ensiapu ja leikkausosasto sijaitsevat, sekä neljästä liki identtisestä rakennusosasta, joista jokaisessa on kaksi kerrosta poliklinikkoja, 42 Kuntatekniikka 1/2011 Orbis Medical Park on paljon muutakin kuin sairaala. Se on osa kaupunkia. Suuren sisäkatumaisen keskusaulan ympärille rakentunut tiili-lasikolossi muistuttaa kauppakeskusta sekä ulkohahmoltaan että julkisten tilojen tunnelmaltaan. Sisäkadun varrelta löytyvät ravintola, apteekki, kioski, kukkakauppa, kahvila ja erilaisia hyvinvointialan yrityksiä. Aulaan sijoittuvat sairaalan ilmoittautuminen ja ajanvaraus sekä terveysneuvonta. Poliklinikan vastaanottohuoneiden ovet aukeavat suoraan keskusaulaan, joka palvelee myös odotustilana. Odottaminen on kuitenkin harvoin tarpeen, sillä toiminta on tarkasti aikataulutettua. Suunnittelu alkoi hoitoprosessien standardoinnilla Koko suunnittelu alkoi hoitoprosessien standardoinnilla, mikä on johtanut myös hyvin pitkälle standardoituihin tiloihin. Noin 80 prosenttia toiminnasta ja tiloista on täysin standardoitavissa. Poliklinikoiden vastaanotto- ja tutkimushuoneet ovat identtisiä muutamia erikoisvarusteltuja huoneita lukuun ottamatta. Huoneita – kuten muutakaan sairaalassa – ei ole korvamerkitty kenellekään; ne ovat yhteiskäyttöinen resurssi. Tutkimushuoneiden takana on poliklinikan yhteinen työtila, jossa lääkäreillä ja hoitajilla on työpisteensä. Se liittyy läheisesti henkilökunnan yhteiseen toimistomaisemaan, jossa myös tauko-, kokous- ja kirjastotilat sijaitsevat. Kanslioita tai suljettuja toimistohuoneita ei ole; kaikki työntekijät käyttävät yhteisiä työpisteitä. Työskentely on sosiaalista ja henkilökunta viihtyy. Epävirallinen tiedonkulku ja ryhmätyöskentely helpottavat kollegoilta oppimista. Logistiikka maksaa ja säästää Rakennus on suunniteltu logistisesti erilaisten liikennevirtojen ympärille, mikä sujuvoittaa toimintaa. Varastot ovat pyörillä. Materiaaliliikennettä pyörittävät automaat- tiset kuljetusrobotit, joille on pyhitetty kokonainen maanalainen kerros ja omat hissit. Hissit nousevat suoraan kerrosvarastoihin, eikä ihmisiä ja materiaaleja kulje samoilla käytävillä. Vuodeosastot ovat erikoisalattomia: nekin ovat yhteiskäyttöinen resurssi. Tiloiltaan ne muistuttavat enemmän hotellia kuin perinteistä sairaalaa puulattioineen ja tilavine yhden hengen huoneineen. Tärkeimpänä ajatuksena on ollut rakentaa ympäristö, joka kannustaa aktiiviseen kuntoutumiseen ja hyödyntää potilaan voimavaroja hoidon resurssina. Tietotekniset järjestelmät sekä automatisoidut varastot selittävät perinteiseen sairaalaan verrattuna noin 15 prosenttia korkeammat rakennuskustannukset. Investoinnit maksavat itsensä takaisin toiminnan tehostumisesta saatavien säästöjen kautta. Uuteen sairaalaan siirryttäessä avustavaa henkilökuntaa tarvitaan vain viidennes entisestä. Vuodepaikkojakin on vain noin puolet perinteisen sairaalan määrästä. KIINTEISTÖT Nopea keino vastata väestörakenteen muutoksiin RAUMA RATKAISI KOULUPULANSA TILAMODUULEILLA Rauman kaupunki on hankkinut koulutiloja ostamalla seitsemän perustuksineen siirrettävää tilamoduulia. Mobiilirakennuksia voi käyttää paitsi kouluina ja päiväkoteina myös asuntoina. TEKSTI ja KUVA Heikki Jaakkola Rauman kaupunki hankki viime vuonna seitsemän siirrettävää tilamoduulia koulutiloiksi. NN Talotoimen päällikkö Jyrki koulujen alkamiseen mennessä elokuun puolivälissä. Haapasaari Rauman kaupungin teknisestä virastosta näkee siirrettävillä rakennuksilla käyttöä etenkin koulu- ja päiväkotitiloina. Näiden tarve lisääntyy usein alueilla, joihin on kaavoitettu uusia omakotitontteja. Raumalla koulutilaa tarvitaan lähivuosina lisää Kaaron alueella. Lisäksi kaupunki tarvitsi väistötilaa Nanun koulun korjauksen ajaksi. Tilojen tarve ratkaistiin tilaamalla seitsemän perustuksineen siirrettävää ja toisiinsa liitettävää tilamoduulia, joista saatiin yhteensä noin 400 neliötä luokkatilaa ja 75 neliötä käytävätilaa. Paikan päällä rakennukset laskettiin maahan, liitettiin yhteen ja kytkettiin sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoon. – Kahden moduulin kokonaisuus sijoitettiin Kaaron koulun yhteyteen, viisi muuta vietiin väistötiloiksi Nanun koululle. Kesällä 2011 myös väistötilana olevat rakennukset liitetään Kaaron kouluun, Haapasaari kertoo. Tilojen hankinta tapahtui nopeasti. Valtuuston lisämäärärahapäätös saatiin maaliskuun lopulla 2010, ja talotoimittajille lähetetyn tarjouspyynnön tarjousaika päättyi toukokuun alussa. Tekninen lautakunta valitsi talotoimittajan toukokuun puolivälissä. Rakennukset saatiin käyttökuntoon 44 Kuntatekniikka 1/2011 Alku on lupaava Koska rakennukset on otettu käyttöön vasta äskettäin, käyttökokemukset ovat vielä vähissä. Alku on kuitenkin ollut Haapasaaren mukaan lupaava. – Ensimmäiset käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä. Vain käytävätilojen ahtaus on herättänyt kritiikkiä. Energiatehokkuus, tekninen toimivuus ja yleinen laatutaso vastaavat paikalla rakennettua taloa, Haapasaari kertoo. Rakennuksen kuljettaminen kokonaisena asettaa kuitenkin omat rajoituksensa paitsi rakennuksen koolle, myös sen muodoille. Kuljetuksesta selvitään helpommalla pitämällä arkkitehtuuri mahdollisimman yksinkertaisena. Talot voivat kuitenkin olla muodoltaan perinteisiä, harjakattoisia rakennuksia. Lupakäytännössä korjattavaa Tilamoduulikonsepti on Suomessa uusi myös rakentamisen lainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi rakennuslupaan liittyvät tulkinnat vaihtelevat kunnissa tuntuvasti. Raumalla rakennuksilta vaadittiin sama rakennuslupamenettely kuin paikan päällä rakennettavilta taloilta. Toinen mahdollisuus olisi ollut määräaikainen rakennuslupa. – Menettelyssä olisi ehkä ollut keinottelun makua, minkä takia siihen ei haluttu ryhtyä, Jyrki Haapasaari sanoo. Esimerkiksi Amsterdamissa suurehko opiskelija-asuntola on koottu remontoiduista merikonteista. Asuinkontit ovat alueella määräaikaisen rakennusluvan turvin, jota on uusittava viiden vuoden välein. Erona järeä perustus Rauman koulumoduulit on rakentanut talotehdas Teijo-Talot. Johtaja Lasse Ojasen mukaan kokonaisina siirrettävien rakennusten merkittävin ero perinteisiin taloihin on järeä perustus. Rauman koulumoduulien perustuksena on 500 mm:n teräsbetonilaatta, jonka paino on 80 prosenttia koko rakennuksen painosta. Vankan laatan ansiosta puurunkoinen rakennus on riittävän jäykkä kestääkseen kuljetukset ja nostot. Asennuksen yhteydessä rakennus lasketaan tunkkien avulla rekan lavetilta tasaisen murskekerroksen päälle. Koulumoduuleissa on yksinkertainen ristirunko, jonka tolpitus noudattaa tavanomaista 60 cm:n jakoa. Runkolevyt ovat kipsilevyä, läm- möneristeenä on mineraalivilla ja lämmitysratkaisuna sähkötoiminen lattialämmitys. – Siirrettävyys ei aseta erityisiä vaatimuksia materiaaleille tai rakenteille, kunhan runkorakenne on vain riittävän jäykkä. Koska moduulien seinät on rakennettu ulkoseiniksi, lämpimien luokkatilojen väliseinissä on vankka lämpöeristys. Paksu eristekerros parantaa luokkatilojen välistä äänieristystä minkä lisäksi väliseinät palo-osastoivat luokkatilat tehokkaasti, Ojanen sanoo. Tuki- ja palveluasuntoja ikääntyville Lasse Ojanen uskoo siirrettävien rakennusten yleistyvän myös ikääntyvien ihmisten tuki- ja palveluasuntoina. – Näissäkin kohteissa siirrettävyys ja mahdollisuus muunnella tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin tulee usein tarpeeseen. Mikäli Ojasen odotukset toteutuvat, monessa kunnassa joudutaan pian miettimään siirrettäviin rakennuksiin sovellettavaa lupakäytäntöä. Lisäksi on ratkaistava, millaisia teknisiä vaatimuksia – mm. energiatehokkuusvaatimuksia – näihin kohdistetaan. – Ehkä perustavin juridinen kysymys on, onko siirrettävä tilamoduuli kiinteistö vai laite, Lasse Ojanen pohtii. N Barcelona B arcelona on maailmankaupunki arkkitehtuurissa ja muotoilussa. Espanjan Katalonian pikku jättiläinen haastaa metropolit monilla muillakin aloilla. M Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n erityisasiantuntijana. Kerrostumat Gaudí uhmaa painovoima Barcelonasta löytyy paljon kata- Sadan pylvään salin portaikko Güellin puistossa, joka on parasta Gaudía. lonialaisen modernistityylin rakennuksia. Se on paikallinen vastine art nouveaulle ja jugendille. Kuuluisimpia ovat Antoni Gaudín painovoimaa uhmaavat luomukset. Tunnetuin maamerkki on Gaudín 1800-luvun lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla oleva Sagrada Família eli Pyhä perhe. Kun oli sata vuotta rakennettu, paavi kävi katsomassa ja sanoi, että hyvä tulee, jatkakaa. Kirkko valmistunee 2027, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Gaudí kuoli raitiovaunun alle jäätyään. Kompleksista ei ollut kunnon piirustuksia, koska arkkitehti asui työmaalla ja piirsi sitä mukaa kun rakennus edistyi. Seuraajien on pitänyt arvuutella luonnoksien perusteella, mitä on tekeillä. Gaudí suunnitteli myös huippuhienoja asuntotaloja ja Parc Güellin puistokompleksin. Barcelonassa on lukuisia muitakin puistoalueita, joista merkittävimpiä ovat Barcelonan keskuspuisto Parc de la Ciutadella. Siihen kuuluu muun muassa eläintarha. Montjuïcin kukkulalta löytyy kaktuspuisto. ”Luovuuden pääkaupunki” Barcelona vaalii myös Salvador Dalin ja Pablo Picasson muistoja. tuman muistoksi on kelpo monumentti vanhassa satamassa. Sieltä pääsee keskustaan neljää eri nimistä Ramblaa pitkin, joissa käy jatkuva kuhina. Tyypillisiä näkyjä ovat korokkeilla seisoskelevat liikkumattomat patsasesiintyjät. Ramblojen itäpuolella sijaitsee Barcelonan vanhakaupunki, yksi Euroopan suurimpia keskiaikaisia keskustoja. Se on nykyisin lähes autoton kävelysokkelo. Kantakaupungin pohjoispuolelta löytyy viistetyillä kadunkulmilla varustettu laaja alue, jonka lävistävät pääkadut Diagonal ja Meridiana. Espanjan mahtava moottoritieverkko hipaisee Barcelonaa maan puolelta. Sisäisen joukkoliikenteen solisteina luikertelevat väliseinättömät, matomaiset metrojunat jyrkästi kaartelevilla radoillaan. Oliver-Bonjoch Barcelona on Katalonian pääkaupunki, jossa castillanoa eli espanjaa opetetaan vieraana kielenä. Tienviitat ovat kaksikielisiä, katalonia ensimmäisenä. Itsepäisen kaupungin 2000-vuotinen historia on ollut myrskyinen, kun Karthago, Rooma, maurit, frankit ja katalonialaiset itse ovat sitä hallinnoineet, hävittäneet ja ryöstäneet. Viimeisin iso kahina oli 1939, kun Francon joukot kukistivat Barcelonan, joka oli lyhyeksi jääneen tasavallan vasemmistolais-anarkistinen pääkaupunki. 1800-luvulla vanha kaupunki teollistui, kasvoi ja rikastui. Keskiaikaiset muurit purettiin. Barcelona isännöi kesäolympialaiset 1992. Niitä varten toteutetut rakennukset peittävät suuren osan Montjuïcin rinteistä. Stadionin edustan valkoinen televiestintäantenni on yksi Barcelonan uusista tunnusmerkeistä, Santiago Calatravan merkkituote. Konttisatama Llobregatin suistossa ja sen viereinen lentoasema ovat muodostaneet vahvan kasvualueen lounaaseen. Merimoottoritie Genovasta ohittaa Ranskan rannikon ruuhkat. Uusin ihme on Madridin luotijuna, joka yhdistyy aikanaan Ranskankin verkkoon. Nykyisin Barcelonassa on 1,7 ja metropolialueella 5 miljoonaa asukasta. Montjuïcin stadionin vierelle tehtiin olympiakisojen aikaan jopa Espanjalainen kylä. Muurien ympäröimästä kauppa- ja ravintolakompleksista löytyy pienoismalleja maan eri alueiden nähtävyyksistä. Alue on jaettu pieniin kujiin, joiden rakennukset noudattavat maan eri osien tyylien ominaispiirteitä. Liikennemuotoja Kristoffer Kolumbus palasi vuoden 1492 retkeltään Barcelonaan, jossa Ferdinand ja Isabella pitivät hovia. Tapah- Sagrada Famíliaa rakennetaan yhä. Kuntatekniikka 1/2011 45 Suomen liikunta- ja kuntoutusala kokoontuu jo 10. kertaa alan ykköstapahtumaan Tule messuille hakemaan tuoreimmat ideat ja tapaamaan alan tärkeimmät kumppanit Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 24.-25.3.2011 Sportec 2011 Johtava liikuntapaikkojen ammattitapahtuma Gymtec 2011 Kuntoliikunnan huipputapahtuma Fysiotec 2011 Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattimessut Näytteilleasettajat, ohjelma sekä ennakkorekisteröityminen osoitteessa www.sportec.ﬁ VESIHUOLTO Kuntien omaisuusjärjestelyt muokkaavat alaa SEINÄJOEN VESIHUOLTO KAUPUNGIN ENERGIAYHTIÖN SUOJIIN TEKSTIT Paavo Taipale NN Seinäjoen kanssa samoihin aikoihin hiukan vastaavanlaisesta järjestelystä päätettiin Lappeenrannassa, jossa osakeyhtiönä toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin kaupungin energiayhtiöön. Muutama vuosi sitten Jyväskylä myi suuremmista kaupungeista ensimmäisenä vesihuoltolaitoksensa omistamalleen energiayhtiölle. Siellä integraatio on viime aikoina syventynyt entisestään. Energia- ja vesilaitosten yhdistämistä selvitettiin useissa maamme keskisuurissa kaupungeissa ja kunnissa viime vuosikymmenen alkupuolella. Tämä ns. multiutility-malli on Suomessa ja Pohjoismaissa kuitenkin vielä verrattain harvinainen toimintatapa. Keskija Etelä-Euroopassa sekä muualla maailmassa käytäntö on jonkin verran yleisempi, mutta val- Juha Harju Seinäjoen kaupungin vesihuoltoliiketoimintaa on vuoden alusta hoitanut Seinäjoen Vesi Oy, joka on Seinäjoen Energia Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Kaupunki myi vesihuoltoliiketoimintansa marraskuussa perustetulle yhtiölle viime vuoden lopussa. Keskeisinä perusteina kaupalle olivat kaupungin konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja energiayhtiön voittoon kohdistuvan verorasituksen keventäminen. – Energia- ja vesiyhtiöt ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne tuottavat peruspalveluita, eikä niiden omistuksesta ole aikomustakaan luopua, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki vakuuttaa. litseva käytäntö se ei ole missään. Kansainvälisissä yksityissektorin yritysjärjestelyissäkin on viime vuosina yhdistämisen sijasta ehkä enemmän erotettu näitä liiketoimintoja toisistaan. Kaupungin verosuunnittelu taustalla Seinäjoella päätettiin edetä vesihuollon organisoinnissa ripeästi pian ison kuntaliitoksen jälkeen. Uuden Seinäjoen vesihuoltolaitosten taloudellisen tilan analyysi osoitti suurta investointitarvetta erityisesti verkostosaneerausten osalta. Tämä olisi edellyttänyt huomattavia vesihuoltomaksujen korotuksia. Nyt investointeihin päätettiin käyttää myös oman energiayhtiön tuottoja. – Synergiaetuja haetaan, ja vesihuoltolaitoksen suurten investointitarpeiden rahoituksen varmistaminen on yhdistymisen tärkeimpiä perusteita. Energiayhtiön tulosta on tavoitteena käyttää konserniavustuksena vesihuoltolaitoksen investointeihin, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoo. Seinäjoen vesihuoltomaksuja on tarkistettu viime vuosina, jotta korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen. Liiketoimintakauppa tuskin poistaa maksujen korotustarvetta vastaisuudessakaan. – Missään tapauksessa mahdollisia tulevia maksukorotuksia ei voida laittaa liiketoimintakaupan piikkiin, pikemminkin päinvastoin, Rasinmäki vakuuttaa. Kauppahinnaksi muodostui osapuilleen 60 miljoonaa euroa. Se perustuu vesihuoltolaitoksen omaisuuden nykykäyttöarvoon. Vesiyhtiölle kauppahinta jää velaksi, josta se maksaa kaupungil- le kuuden prosentin korkoa. Korkokuluihin yhtiö saa emoyhtiöltään konserniavustusta. Lainajärjestely on 30-vuotinen, ja ensimmäiset 10 vuotta ovat lyhennysvapaita. Nähtäväksi jää, miten kestäväksi kaupungin verosuunnittelun perusteella tehty liiketoimintajärjestely tulevaisuudessa osoittautuu vesihuoltopalvelujen kehittämisen kannalta. Epäilyksiä on esitetty muun muassa vesiyhtiön energiaemoltaan saaman konserniavustuksen verovapaudesta. Omistajaohjaukseen keskitytään Seinäjoella vesihuoltolaitos ja energiayhtiö ovat pitkään toimineet samassa kiinteistössä. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen tosin vesihuoltolaitoksen päätoimipiste on väliaikaisesti ollut entisellä Nurmon kunnantalolla. Kaupungin teknisen toimen kanssa on tehty palvelusopimus kunnallistekniikan rakentamisen osalta. Verkostosuunnittelussa, -rakentamisessa, asiakaspalvelussa ja hallinnossa arvioidaan saatavan synergiaetuja energiayhtiön kanssa. Kaupungin strategiassa on tavoitteena yksinkertaistaa konsernirakennetta. Rasinmäen mukaan tehty järjestely tukee tätä tavoitetta ja energiayhtiö on tarkoitus pitää tiukasti omissa käsissä. – Molemmat ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne ovat peruspalveluita, joista ei ole aikomustakaan luopua. – Konsernin omistajaohjaukseen on kiinnitetty huomiota. Kaupunginhallitus mielletään konsernihallitukseksi ja kaupungin johtoryhmä konsernin johtoryhmäksi. Sekä valtuustolle että hallitukselle pyritään antamaan säännöllisesti tietoa ja konserKuntatekniikka 1/2011 47 niohjausta on tarkoitus tiivistää edelleen. Sooloileminen on tehty mahdottomaksi, ja yhtiökokous saadaan tarvittaessa nopeasti kokoon. Itse en usko ristiriitoihin näissä asioissa, Rasinmäki vakuuttaa. Normaalia muutosvastarintaa Vesihuoltolaitoksen henkilöstö siirtyi osakeyhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Yhtiö otti vastatakseen myös sellaiset palveluksestaan eläkkeelle siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteiset maksut, jotka aiheutuvat tämän henkilöstön vuotta 2005 edeltävän ajan vesihuollon palvelussuhteista Seinäjoen kaupunkiin sekä Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kuntiin. – Henkilöstön suunnalta meille on tullut positiivista palautetta. Järjestelyn aikataulu muodostui loppuvaiheessa kieltämättä varsin tiukaksi ja se on aiheuttanut jonkin verran keskustelua, Rasinmäki myöntää. Valtuuston periaatepäätöksen jälkeen oli vielä runsaasti selvitettäviä ja sovittavia asioita. Seinäjoen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta vastusti yksimielisesti liiketoimintakauppaa. Jorma Rasinmäki arvelee, että johtokunnassa ei nähty laaja-alaisesti järjestelyn tarjoamaa investointien rahoitusmahdollisuutta. Seinäjoen järjestely poikkeaa Jyväskylän jokunen vuosi sitten teke- mästä ratkaisusta muun muassa siinä, että vesiliiketoiminta pysyy omana tytäryhtiönään energiakonsernissa. Lappeenrannassa osakeyhtiömuodossa muutaman vuoden toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin kaupungin omistamaan energiayhtiöön. Toiminta yhdistettynä yhtiönä alkaa maaliskuun alussa. Järjestely nostatti vastustusta henkilöstön keskuudessa. Kritiikki kohdistui muun muassa heinäkuun lomakauteen ajoittuneeseen henkilöstön kuulemismenettelyyn. Henkilöstöjärjestöt kysyivät jäseniltään kantaa kauppaan. Vain muutama vesiyhtiön vajaasta 60 palkollisesta kannatti sitä. N Kuntauudistus lisäsi monialayhtiöitä Tanskassa Pohjoismaisista vesihuollon toimialajärjestöistä saatujen tietojen mukaan Ruotsissa toimii tällä hetkellä 26 kunnallista yhtiötä, joissa vesi- ja energiahuolto on samassa yhtiössä tai konsernissa. Eräät näistä harjoittavat lisäksi muuta kuntatekniikan liiketoimintaa. Norjassa lienee vain joitakin yhtiöitä, jotka tarjoavat sekä energia- että vesihuoltopalveluja. Asiasta keskustellaan ajoittain, mutta mitään erityistä kehi- ■ tyssuuntaa kohti monialayhtiöitä ei ole näköpiirissä. Tanskassa on kuntauudistuksen jälkimainingeissa yhdistetty jonkin verran vesija energialaitoksia yhteisiin yhtiöihin. Tähän arvioidaan olevan keskeisenä syynä kuntauudistukseen liittynyt velvoite yhtiöidä liiketoimintaa harjoittavat kuntien yksiköt viime vuoteen mennessä. Samalla lienee ajateltu myös yksinkertaistettavan kuntakonsernien rakennetta. VYY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin ■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) hallitusta trendi vesihuoltolaitosten yhdistämisestä muun muassa energialaitoksiin huolestuttaa, mikäli sen seurauksena on vesihuoltotoiminnan osaamisen ja resurssien väheneminen. Uhkana nähdään myös vesihuollon kunnallisen omistuksen häviäminen. – Kuntien tulisi olla pidättyväisiä omistamiensa energialaitosten ja vesihuoltolaitosten fuusioimisessa. Fuusioiden vaarana on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet muun muassa kipeästi tarvittaviin saneerausinvestointeihin vähenevät, VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä arvioi. – Jos yhdistämisen motiivi on 48 Kuntatekniikka 1/2011 kuntakonsernin tasekikkailu ja rahan tekeminen tyhjästä eli käytännössä maksattamalla kauppa vesihuollon asiakkailla, emme kannata yhdistämisjärjestelyjä. Päätökset tehdään yhteisissä yhtiöissä yhä enemmän energiatoimialan ehdoilla ja vesihuollon asiantuntemus heikkenee. Läpinäkyvyys vähenee fuusioissa Seppo Haavisto VVY seuraa alan muutostrendejä herkällä korvalla. Päähuolena on vesihuollon asiantuntemuksen ja laitosten toimintaedellytysten sekä niiden julkisen omistuksen turvaaminen. Yhdistys haluaa nostaa asian keskusteluun myös Kuntaliiton kanssa. VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälän mielestä energia- ja vesilaitosten fuusioimisen vaarana on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet muun muassa saneerausinvestointeihin vähenevät. Seppälän mielestä Jyväskylässä on tästä nähtävissä konkreettinen esimerkki. Integraatio on siellä viety niin pitkälle, ettei vesihuollon vastuuhenkilöitä tahdo organisaatiosta edes löytyä, eikä vesihuoltotoimialaa enää ole. Vesihuollon edustus on karsittu myös yhtiön johtoryhmästä. – Tällainen trendi on mielestäni aika vaarallinen. Samanlainen suuntaus lienee edessä myös Lappeenrannassa. Läpinäkyvyydessä on menty tietyssä mielessä ojasta allikkoon. Voimassa oleva vesihuoltolaki vaatii vesihuoltolaitoksen talouden eriyttämistä nimenomaisesti kunnan kirjanpidossa, ei muualla. Valmisteilla olevassa uudessa vesihuoltolakiehdotuksessa eriyttämisvelvoite olisi organisaatiosta riippumaton ja kattava, eli se koskisi myös kuntien monitoimialayhtiöitä ja yksityisiä vesihuollon toimijoita. – Avoimuuden väheneminen näkyy myös muun muassa vesihuoltolaitosten tunnuslukujen vertailutyössämme. Esimerkiksi Jyväskylästä ei tahdota saada toiminnasta juuri muita tietoja kuin ne, jotka on toimintakertomuksessa muutenkin osakeyhtiölain mukaan ilmoitettava. Melko sammutetuin lyhdyin mennään, Seppälä harmittelee. – Seinäjoen tapauksessa peruslähtökohdat näyttäisivät kuitenkin olevan aika lailla erilaiset kuin Jyväskylässä tai Lappeenrannassa. Vesitoimiala jää itsenäiseksi yhtiöksi ja tämä mielestäni turvaa autonomian ja ammatillisen päätöksenteon paremmin. Ellei myöhemmin toisin päätetä, jatkossa emoyhtiö voi kuitenkin itse ratkaista, miten vesihuoltotoimialaa tytäryhtiönä kehitetään. Osmo Seppälä korostaa VVY:n halua keskustella kuntien omistusjärjestelyjen linjoista myös Kuntaliiton kanssa. – Kenties voisimme viestiä yhteisesti kunnille, mikä on järkevä tapa hoitaa vesihuoltoa. Uskon, että olemme monista asioista samaa mieltä. VESIHUOLTO Jätevedenpuhdistuksen historiaa pääkaupunkiseudulla Helsinki sai ensimmäisen puhdistamonsa 1910 Foto Roos 1930/HKM Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan 1910. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui, ja tilalle rakennettiin 1924 uusi (kuvassa). Helsingin ja pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin kehitys on 140 vuodessa kulkenut seitsemän keskeisen päätöksen ja valinnan kautta. ● Petri Juuti, dosentti Tampereen yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä ● Tapio Katko, dosentti Tampereen teknillinen yliopisto, CADWES-tutkijaryhmä ● Riikka Rajala, TkT, Tampereen yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä NNJätevedenpuhdistuksen synnyn taustalla oli monia tekijöitä. Ensin oli tiedostettava puhdistamattomista jätevesistä aiheutuvat tautiriskit ja muut vaarat. Oli ratkaistava jätehuolto ja ulostehuolto. Ensimmäisessä vaiheessa korvattiin kaivojen huonolaatuinen vesi Vantaanjoen vedellä, kun Helsingin kaupungin vesilaitos aloitti toimintansa 1876. Toisessa vaiheessa ratkaistiin jätehuolto keskitetyllä jätteiden kuljetuksella ja ulostehuolto vesivessoin. Kolmannessa vaiheessa 1910 alkoi jätevesienpuhdistus ja neljännessä vaiheessa 1982 siirtyi raakavedenotto Vantaanjoesta Päijänne-tunneliin. Viemäröinti ja erityisesti vesivessan tulo puhdistivat kaupunkilaisen lähiympäristön, mutta samalla likaongelma siirtyi vesistöihin ja merenlahtiin. Yhdyskunnan jätevesiä ryhdyttiin pakon edessä puhdistamaan: ensin tulivat biologiset suodattimet, seuraavaksi aktiivilietelaitokset ja sen jälkeen fosforin poisto rinnakkaissaostuksella ja viimeksi typenpoisto denitrifikaatiolla. Viemäröinti kaupunkien velvoitteeksi 1879 Vuonna 1879 tuli maassamme voimaan terveydenhoitoasetus, joka velvoitti kaupunkeja ryhtymään viemäröintitöihin sekä järjestämään asukkailleen hyvää vettä. Maaltamuuton, teollistumisen ja Pietariin avatun rautatien myötä Helsinki alkoi kasvaa, ja 1850–1900 sen väkiluku yli nelinkertaistui. Asutus tarvitsi viemäreitä, joiden vastuu siirtyi talonomistajilta kaupungille 1879. Rakennusviraston toiminta alkoi 1878 rakennuskonttorin nimellä. Vuosisadan vaihteessa Helsingissä oli jo yli 100 000 asukasta. Kaupungista alettiin tietoisesti luoda modernia pääkaupunkia. Vesilaitoksen ja myöhemmin viemärilaitoksen edustajat tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan ja hankkivat viimeisintä alan tietämystä. Tämä yhdessä kaupunkikuvan kohentamisen kanssa vauhdittivat päätöstä rakentaa ensimmäinen jätevedenpuhdistamo Alppilaan 1909. Puhdistamo valmistui 1910 ja seuraava Savilaan 1915. Ylikuormitettujen puhdistamoiden vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimäärään nähden oli hyvin pientä, ja rantavesien tilanne paheni kaupungin muilla rannoilla entisestään. Eri vaihtoehtoja pohdittiin lähes kaksi vuosikymmentä, kunnes avomeriputken sijaan ryhdyttiin rakentamaan useampia puhdistamoita eri puolille kaupunkia. Vuoden 1927 suunnitelman mukaisesti koko kaupungin hallinnassa oleva alue viemäröitäisiin. Pääsisältö ehdotuksessa oli, että viemärisuiden lukumäärää tuli pienentää yhdysviemäreiden avulla seitsemään ja rakentaa näiden yhteyteen puhdistamot. Laskelmien mukaan alue tulisi täysin rakennetuksi 1970. Kyseessä oli hyvin pitkän aikavälin suunnitelma, joka myös toteutui pääpiirteissään. Oma tutkimusyksikkö aloitti 1932 Samaan aikaan Kyläsaaren puhdistamon kanssa 1932 aloitti Helsingin vesiensuojelulaboratorio. Sen henkilöstöön kuului yksi kemisti sekä yksi ja myöhemmin kaksi laboranttia. Näin jatkui 1960-luvun alkuvuosiin asti. Puhdistamojen määrä oli vuosien varrella kuitenkin kasvanut niin isoksi, että laboratoriotyövoimaa oli lisättävä. Myös 1962 voimaan tulleen vesiasetuksen edellyttämiin vesistötutkimusten tekemiseen oli varauduttava. Samoin apua tarvittiin vuoden 1964 jätevesikomitean Kuntatekniikka 1/2011 49 Suunnittelemme parempaa huomista Osaamisemme ja monipuolisen kokemuksemme avulla tarjoamme kilpailukykyisiä ratkaisuja uimahallien ja muiden liikuntatilojen rakennejärjestelmiksi. Rakennetekniikan erikoisosaamisemme kattaa mm. vesitiiviit rakenteet rakenteiden säilyvyystarkastelut rakennusfysikaaliset suunnitelmat: lämpö- ja kosteustekniikka sekä korroosionhallinta kuntotutkimukset referensseihimme kuuluu mm. Mäkelänrinteen Uintikeskus, joka on Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä uintikeskus. www.aarokohonen.com 50 Kuntatekniikka 1/2011 tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoimia alettiin lisätä 1963, ja lisääminen jatkui tehtävien lisääntyessä nopeasti. Vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämistä samaan organisaatioon esitettiin 1975, ja se toteutui yhdeksän vuoden kuluttua. Yhdistymistä edistivät Helsingissä ja muissa kaupungeissa jätevesimaksulaki (1974) sekä vesi- ja viemärilaitoslaki (1977). Käytännössä viemärilaitostoiminnot siirrettiin rakennusvirastosta vesilaitokselle, mikä ei kuitenkaan sujunut kitkatta. Viemäripuolelta tulleita kutsuttiin vähemmän mairittelevasti biafralaisiksi. Keskuspuhdistamo valmistui 1994 Helsingin 1960- ja 1970-luvulla valmistuneet ja laajennetut puhdistamot olivat mekaanisbiologisia. Vaatimusten kiristyessä puhdistamoita täydennettiin kemiallisella vaiheella. Tämä toteutettiin rinnakkaissaostuksella kaikilla aktiivilietelaitoksilla 1978 mennessä. Pienempiä puhdistamoja ryhdyttiin asteittain poistamaan käytöstä. Ensin 1970-luvulla lakkautettiin Mustikkamaan, Kulosaaren ja Rajasaaren puhdistamot. Näitä seurasivat Herttoniemi ja Tali sekä Laajasalo. Tämän jälkeen 1988 olivat jäljellä vielä Kyläsaaren, Viikin, Vuosaaren, Munkkisaaren ja Lauttasaaren puhdistamot. 1986 alussa hyväksyttiin keskuspuhdistamon suunnitelma ja kalliopuhdistamo valmistui Viikinmäkeen 1994. Espoo vei purkuputken avomerelle 1974 Espoossa jätevedenpuhdistuksen painopiste siirtyi 1960-luvulla Suomenojalle. Ensin rakennettiin rengaskanava, joka yhdistettiin 1963 lammikkopuhdistamoon. Samana vuonna rakennettiin purkuputki merelle ja toinen purkuputki 1967. Syksyllä 1969 valmistui Suomenojan mekaaninen puhdistamo. Espoossa jätevesien uusi ja aiempaa pidempi purkutunneli valmistui keväällä 1974. Helsingissä jätevesien johtamista avomerelle oli esitetty jo 1913. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 1973 jätevedenpoistotunnelijärjestelmän yleissuunnitelman: hanke käynnistyi 1982 ja purkutunneli otettiin käyttöön 1986. Vuonna 1994 jätevedet Helsingistä ja useista muista kunnista johdettiin puhdistettuina ulkosaariston reunaan, noin seitsemän kilometrin päähän. Pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan ja teollisuuden jätevedet puhdistetaan keskitetysti HSY Veden kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa. Espoon valtuusto päätti lokakuussa 2009, että Blominmäkeen rakennetaan kalliopuhdistamo. Sen on määrä valmistua 2020 mennessä. Historiassa tehdyt valinnat sitovat Jätevedenpuhdistuksen kehittämisen ansiosta saastuneet rannat ovat vähitellen puhdistuneet. Kansalaiskeskustelussa on tultu tilanteeseen, jossa näkemykset ovat osittain kääntyneet päälaelleen: jätevedenpuhdistamot nähdään välillä itse saastuttajina. Yhdyskuntien vedenhankinnassa ja jätevesihuollossa tarvitaan lyhyen aikavälin päätöksenteon rinnalle pitkän aikavälin suunnittelua. Tällaista suunnittelua tehtiin laajalti vesilaitosten perustamisvaiheessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin asioita pohdittiin jopa vuosisadan päähän, mutta myöhemmin pitemmän aikavälin suunnittelu on jäänyt vähemmälle. Vaarana on, että kaupungeissa tehdään päätöksiä, jotka eivät huomioi sitä, miten historiassa tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat nyt ja tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä ja käytettävissä olevia vaihtoehtoja. N Teksti perustuu kirjoittajien tuoreeseen julkaisuun Metropoli ja meri (HSY 2010). Se on korvauksetta ladattavissa osoitteesta http://tampub.uta. ﬁ/tulos.php?tiedot=389 Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma Yhdyskuntatekniikka 2011 Turun Messu- ja Kongressikeskus 18.–20.5.2011 Koko ala yhdessä näyttelyssä. www.yhdyskuntatekniikka.ﬁ Buildia Oy Huhtiniemeen rakennetaan jopa 17-kerroksinen kylpylähotellirakennus, jos alueen kaavoitus etenee suunnitellusti. Tiuruniemeen, entisen tuberkuloosiparantolan tiloihin kaavaillaan senioriasuntoja. SAIMAAN RANNOILLE NOUSEMASSA KYLPYLÄHOTELLEJA, SENIORIASUNTOJA ● Lappeenrantaan Saimaan rannoille on nousemassa ja suunnitteilla uusia matkailun vetonauloja. Entisen Joutsenon kunnan Rauhan alueella aloitettiin viime keväänä kylpylähotelli Holiday Club Saimaan rakentaminen ja vanhan mielisairaalan saneeraus. Holiday Club Resorts Oy:n (HCR) 28 000 neliön kokonaisuuteen sisältyvät myös vesipuisto ja jääareena. Noin 64 milj. euron hanke valmistuu ensi syksynä. Lähellä sijaitsevasta Tiurun sairaalan alueesta Lappeenrannan kaupunki ja HCR tekivät alustavan sopimuksen marraskuussa. Tällä hetkellä valtion vastaanottokeskuksena toimivaan entiseen tuberkuloosiparantolaan kaavail- Staran kuvapankki, Heli Seppälä Hamsteri tarvitsee vain traktorin ja kuskin. Hamsterit apuun Helsingin lumisodassa ● Helsingin kaupungin Stara on ottanut käyttöön kaksi hamsteriksi kutsuttua lumilinkoa. Traktorin vetämä linko syöksee kadulta poistetun lumen suoraan takana olevaan peräkärryyn ja korvaa näin monesta autosta koostuvan normaalin lumenpoistoyksikön. – Hamsteri on erityisen kätevä ahtailla asuntokaduilla ja silloilla, joissa 3-4 autosta tai koneesta koostuva lumenpoistoyksikkö helposti tukkii kulkureitin, vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo Staralta kertoo. 52 Kuntatekniikka 1/2011 Lumilinko poistaa lunta kerralla metrin leveydeltä. Näin ahtaatkin paikat saadaan puhdistettua lumesta. Kuormaavan lingon lisäksi Staralla on käytössä 25 lunta poisheittävää linkoa, jotka ovat käytössä tarvittaessa. Pohjanmaalaishamsterit ovat Helsingissä lainassa, mutta mikäli ne viihtyvät hyvin Helsingissä ja osoittautuvat tehokkaiksi työmyyriksi, on Staran hankintalistalla omia linkoja. www.hel.ﬁ/stara laan senioriasuntoja. Alueen läheisyydessä järjestetään lomaasuntomessut kesällä 2012. Kolme kilometriä Lappeenrannan keskustasta sijaitsevaan Huhtiniemeen on puolestaan nousemassa kylpylähotelli ja vapaa-aikakeskus, joille rakennusoikeutta on kaavailtu noin 19 000 m2. Alueella sijaitsee mm. historiallinen hau- tapaikka-alue, joka maisemoidaan Museoviraston kanssa. Hankkeen takana on Buildia Oy, jolle kaupunki myy tontit noin 1,8 milj. eurolla asemakaavan saatua lainvoiman. Buildia Oy:n tavoitteena on aloittaa kokonaisbudjetiltaan noin 70 milj. euron hankkeen rakennustyöt 2012 alussa. Aurauksen toimenpiderajat vaihtelevat paljon ruotsalaiskunnissa si. Suuremmista kaupungeista turhaa kiirettä aurauksen kanssa välttää Perämeren rannikon Skellefteå, jossa aurataan, kun lunta on satanut 10 senttiä. ● Viime syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan ruotsalaiskuntien katujen lumenaurauksen toimenpiderajat vaihtelevat huomattavasti. Kuntien keskustaalueiden pääväylien kunnossapidon toimenpiderajoja koskeneeseen kyselyyn vastasi Ruotsin 290 kunnasta 245. Tiukin toimenpideraja on jämtlantilaisessa Bergin kunnassa, jossa auraus pääväylillä alkaa yhden senttimetrin lumikerroksen jälkeen. Myös hiihtokeskuskaupunki Östersund yleensä runsaslumisessa Jämtlannissa kuuluu innokkaimpiin auraajiin. Siellä toimenpideraja on kolme senttimetriä. Vättern-järven rannalla sijaitsevassa Motalassa auraus puolestaan alkaa kahden sentin lumikerroksella. Paksuimmissa hangissa joutuvat liikkumaan itägöötanmaalaisen Högsbyn ja taalainmaalaisen Rättvikin asukkaat. Näillä paikkakunnilla vasta 12 senttimetrin lumikerros pääväylillä katsotaan auraamista vaativak- www.svt.se Energiatehokkuussopimuksille omat verkkosivut ● Energiatehokkuussopimuksille on avattu omat verkkosivut. Sivuilta löytyy yleistietoa eri alojen sopimuksista ja vuosittaisista tuloksista kolmella kielellä (FI, SE, EN). Verkkosivut on laatinut Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Motiva vastaa sivujen päivittämisestä. www.energiatehokkuussopimukset.ﬁ Jätetieto yhdessä osoitteessa ● Kotitalouksien jätepalvelut koko Suomen alueella löytyvät nyt yhdestä osoitteesta. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys (JLY). www.jäteinfo.ﬁ Biodieseliä syksyllä pk-seudun busseihin Raimo Suomela ● Pohjolan Liikenne tuo pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen 19 linja-autoa, jotka käyttävät polttoaineena elintarviketeollisuuden rasvajätteestä peräisin olevaa biodieseliä. Espoon sisäiseen ja seutuliikenteeseen syyskesällä 2011 tulevien autojen tilaaja HSL kilpailutti liikennöitsijät tällä kertaa uusilla laatukriteereillä, joissa se painotti aiempaa enemmän alhaisia hiilidioksidipäästöjä ja lähipäästöjä. Biopolttoaineen ansiosta kasvihuonepäästöt vähenevät noin 75 prosenttia, hiukkaspäästöt 30 prosenttia ja typen oksidit 10 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Saloon uusi ongelmajätteiden käsittelykeskus ● Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Salossa sijaitsevalle Rouskis Oy:n Korvenmäen jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykeskuksen, joka palvelee koko Länsi-Suomen aluetta. Ekokem-Palvelu toteuttaa käsittelykeskuksen vaiheittain. Toiminta käynnistyi jo vuoden alussa. – Yhteistyö Ekokem-Palvelun kanssa mahdollistaa myös muuta uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurissa olevalle Metsäjaanun teollisuusalueelle. Tällä päänavauksella voi olla suuri merkitys koko Salon seudulle, Rouskiksen toimitusjohtaja Jukka Heikkilä sanoo. Energiapuuska hakee uusia ideoita ● Tekes on käynnistänyt Energiapuuska-kilpailun, jolla haetaan uusia ratkaisuja energiapuun tuotanto- ja toimitusketjujen tehostamiseen. Kilpailussa painotetaan idean uutuusarvoa ja toteuttamisedellytyksiä. Kilpailu on avoin yrityksille ja kuntien liikelaitoksille. Kilpailussa palkitaan 3–5 ehdotusta, jotka kehitetään Tekesin asiantuntijoiden kanssa Tekesin mahdollisesti rahoittamaksi hankkeeksi. Kilpailuehdotukset on jätettävä 7.3. mennessä. Palkittavat ehdotukset julkistetaan huhtikuun puolivälissä. Energiapuuska-kilpailu on osa Tekesin puutuote- ja energiapuualan aktivointihanketta 2010–13. www.tekes.ﬁ/info/puuska/ energiapuuska Helsingin seutu tähtää vihreisiin toimitiloihin € ● HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut koordinoi projektia, jossa seurataan seudun kaupunkien toimitilojen käytöstä eli lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, henkilöstön työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta ja jätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on vähentää pilottikiinteistöjen päästöjä 10 prosentilla tämän vuoden loppuun mennessä. Projektissa on 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Kauniaisista ja Keravalta. Kiinteistöihin kuuluu päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, monitoimitaloja, toimistoja sekä varikkoja ja terveysasema. Kiinteistöt seuraavat kasvihuonepäästöjensä kehitystä WWF:n ylläpitämällä ilmastolaskurilla. www.ilmastolaskuri.ﬁ Suomi puhtaaksi päivässä ● Suomen suurimmat ympäristötalkoot ovat valmisteilla. Siivouspäivä on 6.5. Tuolloin siivotaan yhdessä päivässä kaupungit ja kunnat – maanteiden varsia ja vesistöjä. Lappiin ja saaristoon järjestetään oma siivouspäivä kesäkuussa. Tempaus on osa maailmanlaajuista liikettä Let´s Do It, jonka tavoitteena on siivota koko maailma. Kampaja on toteutettu jo kuudessa Euroopan maassa: Virossa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Romaniassa. Lisäksi on siivottu puolen sataa kaupunkia, mm. Pietari, Moskova, Delhi ja Bangalore. Tavoitteena on elvyttää suomalaista talkoohenkeä ja saada mukaan yli 750 000 suomalaista. Kampanjan järjestää tamperelainen Green Earth ry, ja sitä tukevat ympäristöministeriö ja sisäministeriö. www.suomipuhtaaksi.ﬁ Kuntatekniikka 8/2010 53 DESIGNKATU ELÄVÖITTÄÄ YRITYSALUETTA World Design Capital Helsinki 2012 keskustan ulkopuolelle ja paikkoihin, jotka eivät perinteisesti edusta muotoilua. Tuomaristo kiitteli ehdotusta kokonaisvaltaisuudesta, konstailemattomuudesta ja rohkeasta pääkadun visiosta. Kaistajärjestelyt, istutukset, pysäköintitaskut, pajarakennukset, maamerkki, valaistus ja aitarakenteet muodostavat yhdessä omaleimaisen ympäristön, joka liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan. ● Helsingin Herttoniemen yritysalueen elävöittämiseksi järjestetyn ideakilpailun on voittanut työ nimimerkillä ”Park Avenue”. Kilpailu on osa Metrohelsinki-hanketta, jossa kaupunki yhteistyössä alueen yritysten kanssa tekee tunnetuksi itäisen metroradan varressa olevia kaupunginosia vireinä yritysalueina. Tavoitteena on laajentaa Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskit hallintaan ● Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti WANDER on käynnistänyt projektin ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta KIITOS”, jossa kehitetään kiinteistöjen vesijärjestelmien terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja kestävyyttä sekä luodaan edellytyksiä vähentää kiinteistöjen vesijohtojen vaurioita. Designkatukilpailun voittaneen ehdotuksen on suunnitellut työryhmä Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajanaan Tuuli Sopanen. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Lähiöprojektin, rakennusviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen yhteistyössä World Design Projektissa luotavaan perustietokantaan kootaan olennaiset tiedot kiinteistöjen vesijärjestelmistä Suomessa. Seuraavaksi kerätään uudisrakentamisen pilottikohteista vesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyvää tietoa sekä luodaan käytännön toiminnan hallintaan keskittyvä tietojärjestelmä. Raumalle helmikuussa valmistuva Teknologiatalo Sytytin on yksi pilottikohteista. Tekesin Vesi-ohjelman osit- tain rahoittaman kolmivuotisen projektin kokonaisbudjetti on 240 000 euroa. www.vesi-instituutti.ﬁ Tampere järjestää seudun joukkoliikenteen ● Joukkoliikennelaki muuttui vuoden vaihteessa niin, että Tampereen seudulla linja-autoliikenteen ja kevyen raideliikenteen toimivaltaisena viranomai- Kuvat Kaisa Syväjärvi Painaja Hannu Vainikainen säätää 9.12. ilmestyneen Kuntatekniikan kannen värejä Forssa Printissä 2.12., vieressä toimitussihteeri Pirjo Valtakari. Toimitus vieraili Forssa Printissä ● Kuntatekniikka-lehden päätoimittaja ja toimitussihteeri vierailivat Forssa Printin painolaitoksella Forssassa joulukuussa, kun vuoden viimeinen Kuntatekniikka 8/2010 oli pai- 54 Kuntatekniikka 1/2011 nokoneissa. Vierailu tarjosi hyödyllisen ja miellyttävän mahdollisuuden tutustua nykyaikaisen arkkipainon toimintaan. Forssa Print painaa Kuntatekniikan myös tänä vuonna. Forssa Printin myyntipäällikkö Tuukka Aaltonen selostaa päätoimittaja Paavo Taipaleelle lehden kannen painotekniikkaa. Capital Helsinki 2012 -hankkeen kanssa järjestämään kilpailuun osallistui yli 40 työryhmää. www.metrohelsinki.hel.ﬁ/designkatu sena toimii Tampereen kaupunki. Toimivalta-alueeseen kuuluvat Tampereen oman alueen ohella Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien alueet. Muutoksen tarkoituksena on tukea seudullista kehittymistä ja luoda edellytyksiä joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle. Miljoonas valtion tuella tuotettu asunto rakenteilla ● Miljoonannen valtion tuella tuotetun asunnon rakennustyöt ovat alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa. Asunnon rakennuttaa Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu 5:een. Neljään kahdeksankerroksiseen taloon valmistuu syksyllä 2012 yhteensä 206 asuntoa. Asuntojen sijainnille yhdyskuntarakenteessa annetaan nykyisin aiempaa suurempi painoarvo ARAtuotannossa. Kantakaupungin kupeeseen rakennettavat opiskelijaasunnot ovat hyvä esimerkki yhdyskuntarakennetta eheyttävästä ja siten ilmastonmuutosta hillitsevästä rakentamisesta Lähes joka toinen sodan jälkeen Suomeen rakennetuista asunnoista on rahoitettu valtion tuella. Myös ensimmäinen valtion tuella 1949 rakennettu asunto rakennettiin Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie 81. Kuvat Jakke Nikkarinen Helsingin Energian ja Academica Oy:n ensimmäinen, maailman ekotehokkaimmaksi luonnehdittu tietokonesali Uspenskin katedraalin alla palkittiin it-alan Green Enterprise -palkinnolla 2010. Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, jonka Helsingin Energia tuottaa lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiantuotannossa muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla. Uusi ekotehokas konesali Helsingin Suvilahteen Solutions and Services Oy. Uuden konesalin toteutus entisiin Suvilahden sähköaseman tiloihin käynnistyi alkuvuodesta, ja käyttöön konesali saadaan elokuussa. Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä. Tietokoneiden ● Uspenskin maailman ekotehokkaimmaksi luonnehdittu konesali saa jatkoa, kun Helsingin Energia ja Academica Oy toteuttavat sa- malla konseptilla konesalin Helsingin Suvilahteen entisiin sähköasematiloihin. Konesalikäyttöön tulee alkuvaiheessa noin 2 000 neliötä, mikä vastaa kooltaan noin kymmentä Uspenskin konesalia. Ensimmäiseksi asiakkaaksi ekotehokkaaseen konesaliin tulee Siemens IT MEKSIKOON MAAILMAN KOLMANNEKSI KORKEIN SILTA PERI GmbH pylonia tukevat 20 metriä leveää kansirakennetta. Korkeimman pylonin korkeus on 169 m. Saksalainen PERI GmbH on suunnitellut ja toimittanut muotti- ja telinekokonaisuuden sillan tukirakenteiden rakentamiseen. Pyloneissa käytetty itsekiipeävä ACS-muotti mahdollistaa nosturittoman kiipeilyn kaikissa sääolosuhteissa, mikä nopeuttaa rakennustöitä. Puente Baluarte sijaitsee Meksikon vuoristoalueella. Silta on osa Luoteis-Meksikon uutta moottoritietä ja valmistuttuaan 2012 tekee tiestä nopeimman reitin Tyynelle valtamerelle. ● Meksikoon on rakenteilla maailman kolmanneksi korkein silta, joka valmistuu 2012. Baluarten 1 124 m pitkä silta tulee ylittämään rotkon, jonka syvyys on 390 m. Vinoköysisillan pääjänneväli on 520 m. Yhdeksän siltapilarirakennetta ja kaksi www.perisuomi.ﬁ Langaton ohjaus ledvaloihin ● Valtavalo Oy on lisensoinut led-valoputkiinsa japanilaisen Yashima Dengyo Co. Ltd:n langattoman wlan-ohjaustekniikan. Järjestelmä hyödyntää wlan-verkkoa valaistuksen ohjaukseen ja seurantaan. Järjestelmä asennetaan osaksi led-valoputkia. Put- ken mukana tuleva langaton ohjaus toimii lähes kaikissa loisteputkivalaisimissa pelkällä putkien vaihdolla ilman erillisjohdotusta. Tekniikka perustuu ohjauslaitteeseen, tavalliseen langattomaan wlan-reitittimeen sekä putken sisään asennettavaan wlan-ohjaimeen, jonka avulla voidaan seurata, sytyttää, sammuttaa ja himmentää yksittäistä tai tiettyihin ryhmiin jaettuja led-valoputkia. Kun langattomaan ohjaukseen liitetään ajastus tai läsnäolo- tai valoisuustunnistimet, voidaan saavuttaa vielä 20 prosentin säästöt led-valoputkien tuoman noin 70 prosentin sähkönsäästön lisäksi. www.valtavalo.ﬁ NetLED järjestelmän iPad ohjaus. tuottama lämpö taas johdetaan lämpöpumpun avulla edelleen kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä rakennuksia ja asukkaiden käyttövettä. Uuden konesalin lämmitysteho vastaa noin 2 000 omakotitalon lämmitystarvetta. Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulojen 3&4 katto valmistuu helmikuussa. Puuviiluinen sisäkatto tuo valoa ● Valoisampi ilme ja talotekniikan sijoittaminen kattorakenteisiin olivat lähtökohtina, kun Finnavian tilaamaa Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-terminaalin 3&4 lähtöaulojen sisäkattojen uusimista alettiin suunnitella. Ratkaisu löytyi puuviilulla pinnoitetuista Puucompin kattorakenteista. Terminaalin katon uusiminen on osa saneerausta, jonka yhtey- dessä myös talotekniikka uusitaan lähes kokonaan. Aulatiloissa uusi talotekniikka ei mahtunut alkuperäisen kattorakenteen sisään, joten kattopintaa piti laskea hieman. Arkkitehtonisista syistä alkuperäinen metallipaneelikatto purettiin ja asennettiin tilan reuna-alueille. Uusi katto rakennettiin keskialueelle vanhan katon perusjakoa ja muotoa noudatellen. www.puucomp.ﬁ Kuntatekniikka 1/2011 55 Ramboll Finland Oy BMPJUUBOVULBVLPMÊNQÚUPJ NJBMBOBTJBOUVOUJKBOB SWECO PM Oy t*OT".,Anssi Haimilahti POOJNJUFUUZNBBT UPUVULJNVLTFOSZINÊ QÊÊMMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKB HFPUVULJNVTZLTJLLÚÚO )PMMPMBBO t%*Vesa Hakola POOJ NJUFUUZSZINÊQÊÊMMJLÚL TJ5BNQFSFFO5BMPZLTJL LÚÚO t*OT".,PQJTLTaneli NissinenPOOJNJUFUUZMJJ LFOOFTVVOOJUUFMJKBLTJ-JJ LFOOFZLTJLLÚÚO&TQPP TFFO t%*Loviisa Norokorpi POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJ KBLTJ*OGSBOIBMMJOUBZLTJL LÚÚO5BNQFSFFMMF *OGSBSBLFOUBNJTFOMJJLFUPJ NJOUBBMVFPSHBOJTPJEBBO VVEFMMFFOMJJLFUPJNJOUBKPI UBKBKari AurasenIBMV UFTTBLFTLJUUZÊ-ÊOTJNFUSP QSPKFLUJJO tOuti Persson POOJNJ UFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ -ÊOTJNFUSPQSPKFLUJJOPO OJNJUFUUZMPVIJOUBWBMWPKJLTJ tJussi ErälahtiPOOJNJ UFUUZJOGSBSBLFOUBNJTFO QSPKFLUJKPIUBKBLTJKBKPIUP SZINÊOKÊTFOFLTJ tVille Poijärvi KB t*OT".,Anu Koivisto POOJNJUFUUZSBLFOOF TVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO5B MPZLTJLLÚÚO tJaakko Naamanka PO OJNJUFUUZJOGSBSBLFOUBNJ TFOQSPKFLUJKPIUBKBLTJKB KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ t*OTJOÚÚSJSeppo Rajaniemi POOJNJUFUUZSBLFO OFTVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO 5BMPZLTJLLÚÚO tMaija SirkkanenPOOJ NJUFUUZJOGSBSBLFOUBNJTFO QSPKFLUJKPIUBKBLTJKB KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ Ramboll Analytics Oy tMasa Heiska POOJNJ UFUUZWJFOUJQÊÊMMJLÚLTJ t%*Kari NarkausPOOJ NJUFUUZSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ 0VMVO5BMPZLTJLLÚÚO t5FLOJLLPMatti AlakylmänenPOOJNJUFUUZQSP KFLUJQÊÊMMJLÚLTJ5BMPUPJ NJBMBMMF 56 Kuntatekniikka 1/2011 tArto Tenhovuori POOJNJUFUUZUFPMMJTVVTUPJ NJBMBTUBWBTUBBWBLTJKPI UBKBLTJ t Jari Niskanen POOJNJ UFUUZJOGSBUPJNJBMBTUBWBT UBBWBLTJKPIUBKBLTJ t5"5&SBLFOOVUUBKBLTJ Kari-Pekka Kilkki Sipoon kunta t*OTJOÚÚSJ Raimo KuusikkoPOOJNJUFUUZSBLFO OFTVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO 5BMPZLTJLLÚÚO t3BLFOOVTBSLLJUFIUJAntero JokiPOOJNJUFUUZ BMVFQÊÊMMJLÚLTJ-BIEFOUPJ NJQJTUFFTFFO WSP Finland Oy tTimo RätyTFLÊ t*OT".,Saverio RaatikainenPOOJNJUFUUZSB LFOOFTVVOOJUUFMJKBLTJ0V MVO5BMPZLTJLLÚÚO tSakari Linnavuori PO OJNJUFUUZOVPSFNNBLTJ -7*TVVOOJUUFMJKBLTJ t4JQPPOWBMUVVTUPPO WBMJOOVU,5.&YFDVUJ WF.#"Mikael GrannaksenLVOOBOKPIUBKBLTJ BMLBFO Suomen Talokeskus Oy t%*Sanna Ojala POOJNJ UFUUZUVULJNVTJOTJOÚÚSJLTJ Energiateollisuus ry t5ZÚNBSLLJOBUPJNJBMBMMB POBMPJUUBOVUBTJBOUVOUJKBO UFIUÊWJTTÊ.4D&DPO ,5.Minna Rautajoki t).Antti KohopääPO t'.Hanna MönkkönenPOOJNJUFUUZQSPKFLUJ QÊÊMMJLÚLTJLBMMJPTVVOOJUUF MVZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO t%*Jukka RepoPOOJ NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ LBMMJPTVVOOJUUFMVZLTJLLÚÚO )FMTJOLJJO :IUJÚOVVEFMMFUPJNJ BMBMMFEnergia- ja ympäristökonsultointi POOJNJUFUUZ TFVSBBWBUIFOLJMÚU t+FOOJ.BUJLLBPOOJNJ UFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ t3*Tom LindborgPOOJ NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚL TJLPSKBVTSBLFOUBNJTFO IBOLLFJEFOKPIUPPO t&OFSHJBKBZNQÊSJTUÚ LPOTVMUPJOUJUPJNJBMBO Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 2011 Alueelliset yksityistiepäivät t%*Antti Tiri on nimitetty yksikön päälliköksi Tampereelle. t'.Jussi Kuusola on nimitetty tuotepäälliköksi. Useita tilaisuuksia helmi-maaliskuussa www.tieyhdistys.ﬁ Uimahalli- ja kylpyläpäivät 2.–4.2.2011 m/s Mariella www.ukty.ﬁ Paikkatietoseminaari 8.–9.2.2011 Helsinki www.kunnat.net/tapahtumat t'-1BTJVahanne on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi. 1SPKFLUJQÊÊMMJLÚJLTJPO nimitetty t%*Kylli Eensalu, t%*Hannu Karppi on nimitetty projektipäälliköksi. Tampereen Kaupunkiliikenne t5BNQFSFFO,BVQVOLJMJJ LFOOF-JJLFMBJUPLTFO5,- uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Pekka Pirhonen 1.3. alkaen. Tampereen KaupunkiliiLFOOF-JJLFMBJUPTPO perustettu kunnallinen liikennelaitos, jonka palveluksessa on runsaat 350 kuljettajaa ja käytössä 143 linja-autoa. Ekokem Oy Ab t%*Andy Sadlak ja t&LPLFNJTTÊPOOJNJUFUUZ Hannu Poutiainen johtajaksi vastaamaan rakennus- ja energiajäteliiketoiminnasta. Lahden kaupunki t'.Christian Tallsten. t*OTJukka Vahtera on nimitetty ympäristöinsinööriksi. t'.Saara Vauramo on OJNJUFUUZ-BIEFOLBVQVO gin konsernipalveluissa kehityspäällikköksi. Vauramon keskeinen tehtävä on GreenCity-ohjelmakokonaisuuden koordinointi ja -BIEFONBJOFFOWBIWJTUB minen kestävän kehityksen edelläkävijänä. Vauramo on väitöskirjatyössään tutkinut kaupungin ekosysteemipalveluja. Hän on kaupunginvaltuutettu ja toimii vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana. Viherpäivät ja Vihertekniikka 8.–9.2.2011 Tampere www.vyl.ﬁ Asfalttipäivä 17.2.2011 Vantaa www.fcg.ﬁ Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät VETO – Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen 28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv) Tampere www.tut.ﬁ/edutech WASSER BERLIN INTERNATIONAL 2.–5.5.2011 Berliini www.wasser-berlin.de Yhdyskuntatekniikka YT11-näyttely 18.–20.5.2011 Turku www.yhdyskuntatekniikka.ﬁ Kuntatekniikan päivät 19.–21.5.2010 Turku www.kuntatekniikka.ﬁ Osakeyhtiö- ja liikelaitoskonferenssit 17.–18.2.2011 Kuopio www.fcg.ﬁ 25.–27.5.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki www.fcg.ﬁ Jätekuljetukset Stone+tec 8.3.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ 22.–25.6.2011, Nürnberg www.stone-tec.com Sportec 2011 Loma-asuntomessut 24.–25.3.2011 Tampere www.sportec.ﬁ 27.6.–10.7.2011, Mäntyharju www.asuntomessut.ﬁ Pysäköinninvalvontakoulutus Asuntomessut 24.–25.3.2011 Vantaa www.fcg.ﬁ Kuntien rakennuttamispäivät 7.–8.4.2011 Hämeenlinna www.fcg.ﬁ Katujen ja yleisten alueiden ylläpidon toimintatavat 15.7.–14.8.2011, Kokkola www.asuntomessut.ﬁ Kuntamarkkinat 14.–15.9.2011, Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ FinnSec 2011 12.–14.10.2011 Helsinki www.ﬁnnsec.ﬁ 12.4.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ World Sustainable Building Conference Jätehuollon neuvottelupäivät 18.–21.10.2011 Helsinki www.sb11.org 13.–14.4.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ UrbanTec Jäähallipäivät 24.–27.10.2011 Köln www.urbantec.de 19.–21.4.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki www.ﬁnhockey.ﬁ/palvelut/ jaahallipaivat tapahtumakalenteri johtajaksi Helsinkiin on nimitetty DI, B.Sc. (Hons) Mikko Muoniovaara. Paikkatietomarkkinat 1.–2.11.2011 Helsinki www.paikkatietoikkuna.ﬁ/web/ﬁ/ paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 1/2011 57 Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Tehokasta täsmänäkyvyyttä YHDYSKUNTATEKNIIKAN ASIANTUNTIJA Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850 Lohjan toimisto, Nummentie 71 A, faksi (019) 31274 ALA NSA YKK ÖN EN 1/2011 Ellen Matsenjwa arvostaa yhteistyötä Salon kanssa Mbabanen kehittäsivulla 36 misessä. sivu 26 6 /2010 ALANSA YKKÖNEN 2 /2010 ALANSA YKKÖNEN Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan se 3/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto ALANSA YKKÖNEN www.finnmap-infra.fi HSL:n Suvi Rihtniemi haluaa lisää raideliikennettä Helsingin sivulla 36 seudulle. sivu 18 Bostonin keskustaOrimattila rakentaa tunneli on USA:n uuden kaupungin oikosuurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 Kaatopaikkakaasut energiaksi Ämmässuon voimalassa sivu 38 7 /2010 Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna: Kunta ei kykene jätevesineuvontaan paikan päällä. sivu 44 sivulla 36 Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninjulkisen tilan kaikkien valvonnassa uusinta käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 Vantaa on testannut hulevesiohjelmaansa vuoden verran sivu 38 YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT 6.–9.10.2010 VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA Tekstari varoittaa rankkasateesta sivu 14 Espoon uusin jäähalli on energiapihi sivu 20 Kajaani sai vanhan teollisuusalueen kukoistamaan sivu 29 Kaatopaikan remontti paransi pintavesiä sivu 38 Jukka Sandelin laskeutuu Akaan vesijohtoverkoston paineenkorotusasemalle VEDET HALLINNASSA Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6 sivu 6 PITKÄ VEDENHAKU Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin, Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6 LUVAT VERKOSTA aPyynikin uim halli-hotellista tuitulee ainutlaa kela nen, Kirsti Han sivulla 36 iloitsee. sivu 14 kaa Seinäjoki leik sä veroja ilaissairaala energiayhtiön alla sivu 47 inen Hollantettiin hoitoilaitoskaup enn Viherrakentam huippu- rak sessin ehdoilla sivu 40 ves Shanghaissa pro luokkaa sivu 25 2011 rakennuttaa John Hopkins lisuusalueesta hylätystä teol piapuistoa jättimäistä olym sivu 6 N 2012 LONTOOSEE 58 Oppaan sähköine n versio lehti.kunt atekniikk a.ﬁ TIL A A Kuntatekniikka! Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 80 euroa, irtonumero 10 euroa. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2011 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA Golder Associates Oy Helsinki · Oulu · Tampere · Turku puh. (09) 5617 210 www.golder.fi • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkiminen ja kunnostus • Jäteluokitukset • Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit • Hyötykäyttöarvioinnit maanrakentamisessa • Vesistöjen ja ranta-alueiden sedimenttitutkimukset ja kunnostus • Ympäristöriskien arvioinnit • Vanhojen kaatopaikkojen kunnostussuunnittelu FCG – Hyvän elämän tekijät Liikuntapaikkarakentamisen konsultit Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää konsultointi- ja valvontapalvelua. Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat. Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja suunnitelmien arvioimisessa. www.fcg.ﬁ P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 www.poyry.ﬁ • rakennuttamispalvelut • vesihuollon projektinhoito • palveluhankintojen kilpailutus • lietteen jatkokäsittelyhankkeet • valmiussuunnittelu Kuntatekniikka 1/2011 59