KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN
2 /2012
Erkki Santalalla
on yli 40 vuoden
tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34sivulla 36
Kirkkonummi
vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18
Suositus kannustaa
puhdistamoja
parempaan
tulokseen sivu 38
Liitoskunnat jakavat
niukkuutta hyvässä
hengessä sivu 44
WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala:
KUNTAINFRA ON
ARVOTEKIJÄ
sivu 6
s rto
Tee oikea
eia kiint .
t
t
e
s
k
u
ta
poikke ää haastet t
ä
v
ä
t
l
s
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
te
n
to
iliset jä umppujen sipumppuje ratkaisu va
l
o
e
t
a
p
jäteve
löytyy
lliset j
uovat
Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
an suo
m
a
s
o
a
t
m
t
r
m
a
il
Go
kom
opa
a maa
in.
lle. Us pi kulkee j o
s
a
t
mistaj kin kohteisi
hel
elle
n lä
in uud uteen ja se opumppua
s
y
keisiin
ä
t
t
pp
pu
rke
u
o
ät pum trin nostok huolto on a.
v
e
m
i
me
itse
s ja
viss
siirtää y jopa 100 elit. Asennu n ennakoita
o
t
s
i
l
l
pysty
t hyvi
artikk
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
pu
sij
halkai . Myös pum
aa
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 2/ 2012 t 8. maaliskuuta
18 Kirkkonummen kunnan väki pääsi vihdoin saman katon alle vuodenvaihteessa, kun uusi kunnantalo valmistui.
Rakentamisen maksoi Keva, joka
vuokrasi talon kunnalle.
22 Jorma Nurro on yksi Viikin ympäristötalon
38 Jätevedenpuhdistamot vähentävät ravin-
käyttäjistä, jotka pienentävät hiilijalanjälkeään
mm. kierrättämällä vanhoja kalusteita.
nekuormitustaan vapaaehtoisesti uuden suositussopimuksen ansiosta.
YHDYSKUNTA
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
WSP:n Kirsi Hautala: Infra on
kuntien kilpailukyvyn runko
Suomen kuntatekniikan yhdistys
6
UKTY
Lean Construction tehostaa
projektien johtamista
10
Kuntien Putkimestarit
Kumppanuus parantaa ekologista
kestävyyttä asuinalueilla
12
VESIHUOLTO
Hyvinkään asuntomessut on
uusien energiamääräysten pilotti
15
KIINTEISTÖT
Kirkkonummi muutti vuokralle
uuteen kunnantaloonsa
18
Kirkkonummen kunnantalon
erikoinen rahoituskuvio
21
Viikin ympäristötalo on Suomen
energiapihein toimistorakennus
22
Ympäristötalon käyttäjät
pienentävät hiilijalanjälkeään
24
27
31
33
44
Liitoskunta Salo on tiukoilla: kaupunki
harkitsee jopa talousarvionsa avaamista. Uusi
kaupungintalo valmistui viime syksynä.
Uusi Loviisa päässyt hyvin
liikkeelle
46
Kouvola korjaa kouluja ja
uudistaa organisaatiotaan
47
Uudet palvelut helpottavat
tilaajan työtä
48
Erkki Santalalla pitkä ura
hajajätevesien parissa
34
Suositussopimus tukee vesien
tilan parantamista
38
Rytilät/Pekka Rytilä:
Vesikansa
Vesiosuuskuntien arvonlisäverotus täsmentyy
41
Kehto-foorumi: Teknisellä toimella
tutkimusohjelma Ruotsissa
TEKNISET PALVELUT
Tekniset palvelut asettuneet
uomiinsa kuntaliitoksissa
5
Pääkirjoitus
Uutisia
44
Salo säästökuurilla, kouluremontti
vuoden suurin investointi
44
Kokkola panostaa sisäilmaan
PALSTAT / KOLUMNIT
46
Tuoteuutisia
Henkilöuutisia
Palveluja
17
49
51
55
56
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 2/2012
3
lehti.kuntatekniikka.fi
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
2 /2012
Erkki Santalalla
on yli 40 vuoden
tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34sivulla 36
Kirkkonummi
vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18
Liitoskunnat jakavat
niukkuutta hyvässä
hengessä sivu 44
WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala:
KUNTAINFRA ON
ARVOTEKIJÄ
sivu 6
Kannen kuva: Seppo Haavisto
Suositus kannustaa
puhdistamoja
parempaan
tulokseen sivu 38
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
Kuntatekniikka 1/2008
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Laatu syntyy yhteisestä tahdosta
”
Rakentamisen laatu on ollut kuluvan vuosituhannen kestopuheenaihe. Erityisesti kosteus- ja homevauriot niin julkisissa rakennuksissa kuin yksityisasunnoissa
ovat kuumentaneet eri osapuolten tunteita. Niiden ohella oma tarinansa on rakennusalan maine harmahtavan talouden yhtenä kotipesänä.
Maassamme on käynnissä ympäristöministeriön koordinoimana ja useiden
eri osapuolten yhteistyönä kosteus- ja hometalkoot, joilla pitkään piinanneita rakentamisen laadun ongelmia on tarkoitus saada ratkaistuiksi. Hanke on pian puolivälissä, ja paljon raportteja ja ohjeita on saatu aikaiseksi. Tekemistä vielä
riittää, ja tulokset näkyvät vasta viiveellä.
Kuitenkin lähes viikoittain tulee uutisia käyttökieltoon joutuneista kosteusvaurioisista rakennuksista. Jopa aivan äskettäin rakennettuja taloja kastuu käsiin. Kaikki tuntuu jatkuvan niin kuin ennenkin. Eräs takavuosikymmenien valtiomies tapasi sanoa italialaista näytelmäkirjailijaa lainaten, että ”niin on, jos siltä näyttää”.
Tämän lehden toisessa uudisrakennushankkeesta kertovassa jutussa pääurakoitsijan työpäällikkö kehuu rakentamisen laatua maassamme hyväksi. Toivon
todella, että ainakin tuossa kohteessa sanoilla on katetta. Kyllähän Suomessa
hyviä rakentajia onkin, niin kuin on aina ollut.
Ketju suunnittelusta rakennuttamisen ja rakentamisen kautta käyttöön ja ylläpitoon ei vain toimi niin kuin pitäisi. Joko tieto hankkeen eri vaiheiden välillä
ei liiku riittävästi tai sitä ei syystä tai toisesta ymmärretä. Joskus ymmärtämättömyyteen saattaa vaikuttaa raha tai sen puute. Rakennusten loppukäyttäjien soisi saavan avainten mukana riittävät ohjeet oikeaan käyttöön ja kunnossapitoon.
Käyttäjien puolestaan pitäisi toimia vastuullisesti saamiaan ohjeita noudattaen.
Hyvää naistenpäivää!
Tämä Kuntatekniikan numero ilmestyy kansainvälisenä naistenpäivänä. Päivää
on maailmalla vietetty jo yli sadan vuoden ajan. Se on siis vanhempi instituutio
kuin tämä lehti. Naiset ovat olleet myös kuntatekniikan tekijöinä pitkään siinä
missä miehetkin, mutta heidän tehtävänsä ja asemansa työmarkkinoilla ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet olennaisesti.
Puoli vuosisataa sitten olisi varmaan ollut kovin vaikea kuvitella naisen johtavan suurta infra-alan konsultointiyritystä. Nyt siinä ei ole mitään ihmeellistä, kuten kansijutustammekin voi päätellä. Menneiden vuosisatojen vesihuoltohenkilöstön – ruukkujen ja ämmänlänkien kantajien – jälkeläisistä on kouluttautumisen ja määrätietoisuuden myötä tullut arvokas ja välttämätön voimavara kuntatekniikan kehittämiseen ja johtamiseen. Hyvä niin.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
3/2012
28.3.
19.4.
Jätehuolto ja ympäristö QIlmasto QJäähallit
4/2012
9.5.
31.5.
Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu QIFME World Congress 4.–10.6.
5/2012
16.8.
6.9.
6/2012
13.9.
4.10.
Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10.
7/2012
11.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto
8/2012
21.11.
13.12.
Turvallisuus QVesihuolto QHankinnat QKuntamarkkinat 12.–13.9.
Energia QValaistus
WSP Finlandin tuore toimitusjohtaja:
INFRA ON KUNTIEN
KILPAILUKYVYN
RUNKO
Kaupunki-infran ja siltojen suunnittelussa kunnostautunut WSP Finland
sai vuoden alussa vetäjäkseen tekniikan tohtori Kirsi Hautalan. Oulun ja
Helsingin väliä sukkuloiva toimitusjohtaja korostaa, että infrastruktuuri on
kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko.
– Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja
vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala sanoo.
TEKSTIT Matti Valli
KUVAT Seppo Haavisto
NNWSP Finland Oy on Suomen
suurimpia yhdyskuntatekniikan
konsulttitoimistoja, ja sen asiakkaista merkittävä osa on kuntia.
Vuoden alussa yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kirsi Hautala sanoo, että infrastruktuuri on
kuntien kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden runko. Sen varaan koko yhdyskunta ja yritystoiminta rakentuu, alkaen vaikkapa matkailusta.
– Infrainvestoinneilla kaupungeista luodaan houkuttelevia asuin- ja toimintaympäristö-
jä. Pitkällä tähtäimellä infraan sijoitetut varat tulevat takaisin verotulojen ja vilkastuneen yritystoiminnan kautta, Hautala pohtii.
Aikaisemmin yhdyskuntasuunnittelussa painottui ehkä arkkitehtisuunnittelu, muu
suunnittelu oli pikemminkin
sen alaviite. Tänä päivänä suunnitteluhaasteisiin vastaaminen
edellyttää laajempaa asiantuntijaosaamista varsinkin laajoista aluekokonaisuuksista puhuttaessa.
– Suunnittelussa tulee linjata
vaihtoehtoja kokonaisten kaupunkien, alueiden ja jopa maa-
kuntien ympäristö-, energia- ja
liikenneratkaisuille kestävän kehityksen näkökulmasta, Hautala korostaa.
Lamapakolaisena
Saksassa
Taustaltaan Kirsi Hautala on Oulun yliopistosta 1990-luvun lamavuosina valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööri.
Kun töitä ei Suomesta löytynyt,
hän hakeutui Saksaan töihin ja
suoritti samalla tohtorin tutkinnon Essenin yliopistossa. Väitöskirja syntyi teräsrakentamisen
alalta osaltaan myös Outokum-
– Kuntien halu ja kyky investoida infraansa ovat suhteessa
kasvunäkymiin. Tuottavuuden
tehostamisen kannalta pidän
kuntaliitoksia hyvänä, sanoo
Kirsi Hautala, jonka asuinkunta
Kiiminki on yhdistymässä
Oulun kaupunkiin.
6
Kuntatekniikka 2/2012
YHDYSKUNTA
KIRSI HAUTALA
QSyntynyt
1968 Kiimingissä
QRakennustekniikan
diplomiinsinööri, Oulun yliopisto 1993
QTekniikan
tohtori, Essenin yliopisto, Saksa 1998, väitöskirja teräsrakentamisesta
Q1994–2002
eri tehtäviä tutkimuksessa ja teollisuudessa, Saksa
Q2002
WSP Suunnittelukortes, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Oulu
Q2005–12
eri tehtäviä WSP Finlandin ja WSP Europen palveluksessa,
asemapaikkoina Helsinki,
Unkari, Viro
Q1.1.2012–
WSP Finland Oy:n
toimitusjohtaja
QHarrastukset:
liikunta, lukeminen,
ooppera
Kuntatekniikka 2/2012
7
YHDYSKUNTA
Tiimityötä kohteena Helsingin Kalasatama, vas. Jokke Katajamäki, Tomi Jaskari, Terhi Tikkanen-Lindström, Reetta Putkonen,
Kirsi Hautala ja Johanna Wallin.
mun ja Rautaruukin tukemana.
Myöhemmin töitä on tehty neljä vuotta Unkarissa ja 1,5
vuotta Tallinnassa. Suomen
WSP:n varatoimitusjohtaja hänestä tuli 2007 ja toimitusjohtaja tammikuussa 2012. Palveluvuosia WSP:llä on kertynyt
kymmenen.
Hautalan koti on Kiimingissä. Helsingissä töitä tehdään viikossa 3–4 päivää ja loput Oulun
toimistolla. Kummassakin paikassa johtajan ovi on auki, vaikka työntekijät eivät aina muista,
kummassa paikassa johtaja tänään työskentelee.
Tiivistä, esteetöntä
Nykyaikainen kaupunkisuunnittelu tavoittelee tiiviitä asuinalu8
Kuntatekniikka 2/2012
eita ja joukkoliikenteen edistämistä kestävän kehityksen pohjalta. Miellyttävän ympäristön
olemusta pohditaan jokaisella
paikkakunnalla. Päätavoitteen
vanavedessä tulevat pyöräilyja kävelyreitit, valaistus, äänettömyys, esteettömyys ja yhteys
luontoon.
Hautalan mukaan suunnittelukilpailut tarjoavat asiantuntijoille mahdollisuuden omien rajojensa koetteluun ja osaamisen
kehittämiseen. Suunnittelukilpailut ovat joko avoimia tai kutsukilpailuja.
Tuore esimerkki avoimesta kansainvälisestä suunnittelukilpailusta on Sipoon viime
vuonna järjestämä kilpailu Helsingin Östersundomin jatkeek-
si tulevasta Sibbesborgin alueesta. Alkuperäinen visio koski jopa 70 000 uuden asukkaan kaupunginosaa. Kilpailun voittanut
WSP esitti ehdotuksessaan maltillisemman 60 000 asukkaan
ratkaisun.
– Kantava idea oli kaupungin
ja maaseudun kohtaaminen, joten pohdintaan kuuluu myös lähiruuan tuotantomahdollisuus.
Linjasimme, että kulku 30 kilometrin päässä sijaitsevaan Helsinkiin perustuu raideliikenteeseen, Kirsi Hautala kertoo.
Pitkälle tulevaisuuteen
Suunnittelutyö on konkreettista. WSP:n neuvotteluhuoneessa
on muutama kivilaatta, joukossa Mäntsälän punaista graniittia.
Kalasataman rantarakenteet
päällystetään Mäntsälän punaisella graniitilla.
“Tavoitteemme
on keskittyä
tuottavaan
työntekoon
luovassa ilmapiirissä ilman
hallinnollisia
rasitteita.”
Laatat ovat havainnollisia apuvälineitä suunniteltaessa rantarakenteita Helsingin Kalasataman
uudelle kaupunginosalle.
– Länsimetron rakentaminen muokkaa vahvasti Espoon
yhdyskuntarakennetta. Etenkin
metroasemien ja niiden ympäristön suunnittelu toimivaksi kokonaisuudeksi vaatii valtavasti työtä pitkälle tulevaisuuteen, Hautala pohtii.
Vantaalla vastaava koko yhdyskuntarakennetta muokkaava
suunnittelu- ja rakennusprojekti on Marja-Vantaa, 30 000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alue.
Pitkäkestoinen hanke on myös
lentokentän ympäristöön suunniteltava yritys- ja asuinalue
Aviapolis sekä poikittaisliikennettä varten rakennettava kehärata ja sen neljä asemaa.
Muita projekteja, pienempiä
ja suurempia, WSP:n 350 työntekijän organisaatiolla on ympäri maata. Tehtäväkenttä on monipuolinen ja mittakaavaltaan
laajoista aluekehitys- tai väylähankkeista aina rakennetun ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin kuten ulkotilan kalusteisiin ja
julkisivuvalaistukseen.
Suunnittelua ulkoistetaan
Kuntien budjetit kiristyvät, mutta perusrakenteet on pidettävä toiminnassa. Uuttakin on rakennettava. Talouden tiukentuessa kunnat ulkoistavat toimintojaan, myös suunnittelua. Sama
pätee Liikennevirastoon ja elykeskuksiin, jotka eivät ainakaan
ole lisäämässä omaa kapasiteettiaan.
– Kunnat tilaajina arvostavat
Kuntatekniikka 2/2012
9
YHDYSKUNTA
WSP GROUP
QPerustettu
1970-luvulla.
QSuomen
yhtiön juuret ovat
1960-luvulla, mutta WSP Finland Oy perustettiin 2007.
QPääkonttori
on Lontoossa.
QLiikevaihto:
WSP Finland 30
ME, WSP Group 850 ME.
Q Henkilökuntaa Suomessa 350
Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä; maailmanlaajuisesti 9 000 työntekijää 200
toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa.
QTähtisuunnittelukohteita:
t'SFFEPN5PXFS/FX:PSL
t4IBSEPG(MBTQJMWFOQJJSUÊKÊ
Lontoo
t#FSMJJOJOMFOUPLFOUUÊ4BLTB
t$JUZ-JOF5VLIPMNB
t$SVTFMMJOTJMUB)FMTJOLJ
t0MLJMVPEPOZEJOWPJNBMBJUPT
Suomi
konsulttien tarjoamaa tehokkuutta ja luotettavuutta. Kun
konsulttitoimisto saa tehtäväkseen kaavan laatimisen, niin todennäköisesti se syntyy annetussa ajassa. Tavoitteemme on keskittyä tuottavaan työntekoon
luovassa ilmapiirissä ilman hallinnollisia rasitteita, Kirsi Hautala kertoo.
Hän on havainnut, että tulevaisuusnäkymien ja budjettien
paineessa kunnat panostavat hy-
– Suunnittelukilpailuissa asiantuntijat voivat kehittää osaamistaan ja koetella rajojaan, Kirsi Hautala
sanoo. WSP:n tiimi voitti jaetun ensimmäisen palkinnon kilpailuehdotuksellaan ”Smide” Mustasaaren
keskustan, Sepänkylän, kansainvälisessä kutsukilpailussa.
vin erilaisiin asioihin. Joidenkin
on pakko tyytyä valmiin kiinteistökannan ja infran korjaamiseen. Toisessa päässä ovat kasvunäkymiinsä uskovat ja suunnittelukilpailuja järjestävät kunnat.
Kuntien tilaajaosaamisessa eroja
Kuntien tilaajaosaamisessa on
eroja, sillä hankintaosaamisen
kehittyminen vie aina oman aikansa. Jotkut kilpailuttavat mui-
ta kovemmin hinnan perusteella,
toisissa kunnissa taas laatu korostuu. Jos hinnalle annetaan liian suuri painoarvo, niin Hautalan mukaan parasta laatua ei silloin saa.
– Tärkeimpiä tuotteitamme
ovat kaupunki-infra ja sillat, joille kunnat tahtovat mahdollisimman pitkää elinkaarta. Tällöin
suunnittelijaksi halutaan ammatillisesti osaava ryhmä. Mutta aina joku markkinoilla oleva
toimisto pääsee yllättämään hinnalla, kun töistä alkaa olla pula.
Toisaalta näinhän markkinat pysyvät toimivina, Hautala pohtii.
WSP:ssä jokaiseen projektiin
kuuluu yhteinen palautepalaveri asiakkaan ja muiden projektitoimijoiden kanssa. Ne auttavat
kehittämään osaamista ja luovat
pohjan seuraavien projektin onnistuneeseen läpiviemiseen. Kirsi
Hautala kannustaa kuntia aktiivisesti mukaan tähän käytäntöön. N
Projektien johtaminen tehostuu
QKonsulttitoimistojen
yhteinen
haaste on tuottavuuden lisääminen niin sisäisessä toiminnassa kuin koko rakentamisketjussa.
Kirsi Hautalan yksi johtamisoppi perustuu Lean Construction
-ajatteluun. Siinä toimitusketjun
osapuolet toimivat tiiviissä yhteistyössä, jotta kaikki turha, kuten päällekkäiset työt, voidaan
karsia.
Lean Construction on rakentamisalalle siirretty sovellus autonvalmistaja Toyotan kehittämästä
johtamisopista, joka näkee tärkeäksi kaiken turhan tekemisen
eliminoimisen.
– Keskeistä on tiedon kulku,
jota uudet tiedonvälitystavat ja
10
Kuntatekniikka 2/2012
projektipankit palvelevat. Kaikki
projektia koskeva tieto on oltava oikea-aikaisesti kaikkien mukanaolijoiden käytössä. Tiedonsiirrossa on nykyään vielä paljon
hukkaa, hän sanoo.
Hautala innostuu lean-ajatteluun pohjautuvasta allianssimallista: projektille luodaan yhteinen
tahtotila, jonka toteuttamiseen
kaikki sitoutuvat. Tavoitteena on
koko rakennushankkeen etu, ei
oman tuloksen optimointi.
– Jokainen mukanaolija ymmärtää, että rakennetaan katedraalia eikä vain hakata kiveä. Mukanaolijoita palkitaan
siitä, että nämä ovat valmiita
luopumaan jostakin omastaan,
jotta koko hankkeen tavoitteet
toteutuvat.
Melkein napin
painalluksella
Omassa toiminnassaan WSP on
kehittänyt tietomallintamisen
menetelmiä. Niiden avulla jokainen mukanaolija näkee, missä
vaiheessa projekti on ja onko jo
aika lähettää aineistoa ja impulsseja seuraavalle taholle. Rakentamisen virtualisoituminen 3Dmalleineen onkin yksi valtavirta.
– Infrarakentamisessa mallintaminen on jäänyt jälkeen valmistavasta teollisuudesta, mutta
perässä tullaan, Hautala sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Helsin-
gin Viikinrannan, jonka toiminnallisessa ja maankäytöllisessä
tarkastelussa 3D-mallista saatiin
napin painalluksella rakennusten
ja kalliopysäköintilaitoksen kerrosalat ja kuutiot.
– Huipputason esimerkki tietomallinnuksesta on Crusellin silta, jossa tieto siirtyi suunnittelusta rakentamiseen 3D:nä, Kirsi
Hautala sanoo.
Toinen esimerkki edistyneistä käytännöistä se, että kaivinkoneiden ohjauslaitteiden kolmiulotteisesta mallista nähdään
töitä tehtäessä, missä putket ja
johdot kulkevat. Teollisuudessa
ja kaivospuolella mallinnetaan jo
kokonaisia toimintoja.
Kuntatekniikan maailmankongressi
ja Kuntatekniikan päivät 2012
Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012
Ainutlaatuinen tilaisuus oppia
parhaita käytäntöjä niin Suomesta
kuin muistakin maista ja
tavata ulkomaisia kollegoitasi!
POIMINTOJA OHJELMASTA:
Ma 4.6. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosikokous
ja kiertoajelut, illalla Helsingin kaupungin vastaanotto
kaupungintalolla
Ti-ke 5.–6.6. Kansallisia ja kansainvälisiä luentoja
kolmessa rinnakkaissessiossa (osa luennoista
tulkataan suomeksi)
Ti 5.6. Perinteinen get together
Ke 6.6. Gaalaillallinen Dipolissa
To 7.6. Vierailu Tallinnassa (sisältyy hintaan)
Pe-su 8.–10.6. Vapaaehtoinen Tukholman
matka Ruotsin yhdistyksen vieraana
www.ifme2012.com
2.com
esille
a
d
o
u
us t
sta!
Ti l a i s u i s t a o s a a m i
la
suoma
Platinum Sponsor
ORGANIZERS:
FAME
Espoon Nupurinkartanossa ja Helsingin Siltamäessä
Ekologisen kestävyyden
parantaminen asuinalueilla on välttämätöntä. Tästä lähtökohdasta
on syntynyt 4P-kumppanuusmalli, jonka toimivuutta tutkittiin kahdella asuinalueella Espoossa ja Helsingissä.
Mallin avulla päästöjä voidaan vähentää ja
energiakorjauksia pystytään rahoittamaan
helpommin.
OMatti
Kuronen, johtaja
Infra ja yhdyskunta -toimiala
RAKLI ry
NNSuomessa kumppanuus miel-
letään usein muodollisina Public-Private-Partnership -malleina (PPP), mutta PPP on ennemminkin hankintatapa, jossa sopimukset sanelevat toimintatavat.
Avoimessa kumppanuudessa toimijoilla on myös toisistaan poik-
keavia tavoitteita.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kaupungin, kehittäjän ja
asukkaiden 4P-kumppanuusmallia (Public-Private-People
Partnership) uusien asuinalueiden kehittämisessä. 4P-mallissa
tahot kehittävät asuinaluetta yhdessä, kuitenkin omista tavoitteistaan kiinni pitäen.
Kasvavilla kaupunkiseuduilla uusien asuinalueiden kehittäminen kokonaisuuksina tapahtuu osin kaupungin omana työnä, osin yritysten liiketoimintana. Kaupunki ei toteuta asuntoja
myydäkseen niitä. Toisaalta asuminen ei onnistu ilman julkista
infrastruktuuria. Asukkaat taas
ovat sekä julkisen että yksityisen
armoilla.
Asukkaat mukaan
kumppanuuteen
Ajatus asukkaiden kytkemisestä
mukaan kumppanuuteen syntyi käytännön haasteesta: kuinka osallistaa jonkin alueen tulevia
asukkaita, jotka ovat sekä kuntalaisia ja kansalaisia että yksityisen
kehittäjän ja asuntorakennuttajan
maksavia asiakkaita.
Tutkimuksen mukaan kump-
panuustoimijat muodostavat yhden systeemin, jossa tapahtuvat
toiminnot muokkaavat asuinaluetta haluttuun suuntaan. Sama systeemiajattelu on suurten
infrastruktuurihankkeiden toteutuksessa käytettävän allianssimallin taustalla. Tutkimuksen
aikana syntyi myös teoriapohja
asuinaluekehityksestä avoimena
sosiaalisena systeeminä.
Tutkimuksen pitää antaa
myös ratkaisuja käytännön työhön tavoiteltaessa ekologisesti ja
taloudellisesti kestävämpiä asuinalueita. Tutkimuksen taustalla on
vankka esiymmärrys sekä yksityisestä hankekehityksestä että
kaupungin hallinnollisista prosesseista. Koska toista tapausta
on tutkittu yksityisen kehittäjän
(YIT Rakennus Oy) osallistuessa tutkimukseen, tulokset ovat
myös tietynlainen ”sisäpiirinäkemys” asuinaluekehityksestä. Tutkimuksen lähtökohtana on, että
ekologisen kestävyyden parantaminen on välttämätöntä.
Tutkimuksessa käytettiin metodina tapaustutkimusta. Tätä
puoltaa myös se, että asuinaluehankkeiden ekologisen kestävyyden tavoitteet poikkeavat toisis-
Nupurinkartano, Espoo
Siltamäki, Helsinki
Alueen luonne
(Tuleva) uudisalue, rivi- ja erillistaloja
Olemassa oleva alue, joka on peruskorjauksen tarpeessa ja jonne voitaisiin mahduttaa myös uudistuotantoa. 2- ja 3-kerroksisia kerrostaloja
Koko
Noin 220 asuntoa
Noin 1 000 asuntoa
Sijainti
Yhdyskuntarakenteen reunalla, noin
30 km Helsingin ja 8 km Espoon
keskustasta
Lähiöalueella, 15 km Helsingin
keskustasta
Kaupungin tyypillinen asenne asuinaluekehitykseen
Espoo, kumppanuusmallit laajasti
käytössä
Helsinki, perinteinen julkisjohtoinen
aluekehitys
Asumismuoto ja
”Peoplen” rooli
Omistusasumista, “People” ovat
tulevat asukkaat
Omistusasumista, “People” ovat
nykyiset asukkaat
Tutkimuksellinen lähestymistapa
Osallistuva tapaustutkimus, esiymmärrykseen nojaava toimintatutkimus
Havainnoiva, esiymmärrykseen nojaava
tapaustutkimus jo kehitetyssä 4P-mallissa
Tutkimuksen aikaväli
Tapausta havainnoitiin ja siihen osallistuttiin kehitysprosessin alusta alkaen aina asemakaavan hyväksymiseen saakka
Tapausta havainnoitiin kehitysvaihtoehtojen kartoittamisen ajan
Käytetty data
dokumentaatio
suora havainnointi
osallistuva havainnointi
arkistotiedot ja tilastot
suora havainnointi
haastattelut
arkistotiedot ja tilastot
12
Kuntatekniikka 2/2012
Havainnekuva YIT
KUMPPANUUDELLA KESTÄVÄÄ
taan. Kaikkiaan tutkimus rakentuu seitsemän kansainvälisesti vertaisarvioidun ja julkaistun
tieteellisen artikkelin ympärille.
Niistä jokainen lähestyy tutkimusaluetta omasta suunnastaan.
Kohteina kaksi
erilaista asuinaluetta
Tutkimukseen valittiin kaksi
mahdollisimman tyypillistä ja
erilaista asuinaluetta Helsingin
seudulta, Nupurinkartano Espoosta ja Siltamäki Helsingistä:
uusi ja vanha, eri kaupungeista,
toisessa pientalo- ja toisessa kerrostaloasumista. Näistä saadut
tiedot täydentävät toisiaan. Lisäksi Nupurinkartanossa tehtiin
osallistuvaa tapaustutkimusta vii-
YHDYSKUNTA
hyviä tuloksia 4P-mallista
KEHITYSTÄ TALOUDELLISESTI
Nupurinkartano on noin 220 asunnon tuleva asuinalue, joka sijaitsee yhdyskuntarakenteen reunalla kahdeksan kilometriä Espoon
keskustasta ja noin 30 kilometriä Helsingistä.
den vuoden ajan ja Siltamäessä
ainoastaan tarkkailtiin. Yhteistä hankkeille oli ainoastaan asumismuoto.
Omistusasuminen on Suomessa tyypillisin (yli 70 %) asumismuoto, jossa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omistajina
ovat erilaiset kuin vuokralaisina.
Molempia tapauksia on käytetty
Aalto-yliopiston tutkimuksissa
laajemminkin. Nupurinkartano
oli muun muassa mainetta niittäneen OPUS-tutkimushankkeen
yksi kohdealue.
Nupurinkartanossa tavoiteltiin alun perin parempaa asuinaluekehitysprosessia ja Siltamäessä mahdollisuutta alueen tiivistämiseen sekä mahdollisuutta to-
teuttaa peruskorjaus matalaenergiatasoon.
Tuloksena syntyi 4P-malli
Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena syntyi 4P-malli – julkisen toimijan (kaupunki), yksityisen toimijan (kehittäjä) sekä
asukkaiden avoin kumppanuus.
Toimijoiden väliset suhteet sekä toiminnot on esitetty sivun 14
kaaviossa vertaillen niitä perinteiseen lineaariseen, mekanistiseksikin kirjallisuudessa mainittuun malliin.
Perinteisessä mallissa edetään vaiheittain. Kaupunki kaavoittaa ja tekee päätökset, ja yksityinen toimija pyrkii maksimoimaan voittonsa kaavan ja muiden
suunnitelmien sallimissa raameissa tehden ratkaisut toteutettavista asunnoista. Asukkaiden rooliksi jää olla maksaja sekä osallistua ainoastaan virallisen
kaavaprosessin kautta – tai äänestää jaloillaan ja jättää asunnot ostamatta tai muuttamatta kuntaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin,
että ammattimaiset toimijat (kaupunki ja kehittäjä/rakennuttaja)
suhtautuvat hankkeeseen toisin
kuin asukkaat, joille taloudellinen rationaliteetti ei ole ensisijainen. Lisäksi 4P-mallissa jokainen toimija on jollakin tapaa
muiden asiakas. Tämä ei välttämättä tarkoita tavaroiden tai palvelujen vaihtamista rahaan vaan
esimerkiksi sitä, että muut toimi-
jat odottavat kaupungin tekevän
viralliset päätökset ajallaan.
Kestävämpään
asuinalueeseen
4P-malli kykenee mukautumaan
muuttuviin tilanteisiin. Useat eri
prosessit voivat edetä samanaikaisesti, kuten Nupurinkartanossa tapahtui kaavoituksessa
ja energiajärjestelmän kehittämisessä.
Tutkimustulosten mukaan 4Pmalli voi muuttaa asuinaluekehitystä taloudellisesti ja ekologisesti
kestävämmäksi. Se mahdollistaa
erilaisten taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden yhdistämisen
hyvään asuinaluekehitykseen.
Tällaisia tavoitteita ovat uudet
Kuntatekniikka 2/2012
13
liiketoimintamahdollisuudet ja matalahiiliratkaisut.
Kumppanuus voi korvata perinteisen lineaarisen
mallin, jossa kehityksen
mahdollisuuksia pyritään
rajaamaan alusta lähtien.
Tuloksilla on arvoa asumisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa sekä tulevien asuinalueprojektien
onnistumisedellytysten parantamisessa. Tulokset auttavat myös parantamaan
julkisia toimintatapoja sekä luomaan kumppanuuksia, joiden avulla toteutetaan kestävää rakennettua
ympäristöä.
vaikuta esimerkiksi kaavoituksen päätöksentekoon. Uutta ajattelutapaa
Ratkaisut
Päätökset
ja aitoa kumppanuutta se
Suunnittelee tontNykyiset asukkaat
kuitenkin vaatii. KumppaLineaarinen
Säätelee, kaavoittaa,
ti- ja kiinteistötason
osallistuvat virallisen
nuus on sekä hyötyjen että
aluekehityspäättää aluetason ratratkaisut, investoinkaavaprosessin kautprosessi
kaisuista
tikustannusorienta, tulevat eivät miriskien jakamista ja muitaatio
tenkään
den toimijoiden intressien ymmärtämistä.
K
ä
ö
y
y
t
t
täjäin
s
yhteis
nova
Suunnittelee ratkaiPPP- ttimaisuu
Kaupungilla on asuinatiot
a
suja, toteuttaa niitä
Amm
aluekehityksessä ”portinsovitun mukaisesti
tQBMWFMVOUBSKPBKB
vartijan” rooli, ja sen on
tBTJBLBT
oltava valmis myös jakaJohtaa prosessia
Antaa ideoita, ei
4P-mallinen
tUPJNJOUBUBWBU
toimi taloudellisen
aluekehitysmaan vastuuta toteuttaaktTUSBUFHJPJEFO
rationaliteetin
prosessi
seen omia strategioitaan.
toimeenpano
mukaan
tBTJBLBT
tBTVOOPOPNJTUBKB
Yksityisten toimijoiden
tLBOTBMBJOFO
täytyy osallistua myös seltBTJBLBT
laisiin osiin hanketta, jotka
Osallistuminen,
edustuksellinen demokratia
eivät suoraan palvele niiden intressejä. Asukkaat
4P-malli verrattuna perinteiseen lineaariseen malliin.
puolestaan tavoittelevat kumppamielipidettä 4P-osallistumisella, maan taloudellisesti kannattavia nuudelta parempaa asumista. N
Vähemmän päästöjä,
7 virallista kaavamielipidettä).
malleja, joilla alueen nykyiset taedullista energiakorjausta
Osallistumistulosten rohkai- lot voidaan peruskorjata matala- Teksti perustuu kirjoittajan syyskuussa
Nupurinkartanossa konkreetti- semana alueelle kehitettiin kallio- energiatasoon. Ilman kumppa- 2011 Aalto-yliopiston Insinööritieteinen tulos oli se, etteivät ympä- lämpöjärjestelmä, joka leikkaa nuutta tähän ei olisi kyetty samal- den korkeakoulussa tarkastettuun väiröivien alueiden asukkaat valit- asumisen hiilipäästöjä neljäs- la hinnalla.
töskirjaan ”The role of partnerships in
taneet kaavasta ja että kaavoittaja osaan ja jota ilman 4P-kumppaKummassakaan tapauksessa sustainable urban residential developkoki saavansa osallistumismeto- nuutta ei olisi voitu kehittää.
4P-kumppanuus ei sinällään ai- ment” (Kumppanuuksien rooli kestädien avulla tarpeellista tietoa (800
Siltamäessä 4P kykeni tuotta- heuttanut kustannuksia, eikä se vässä asuinaluekehityksessä).
Julkinen taho
(kaupunki)
Yksityinen taho
(kehittäjä,
rakennuttaja)
Asukkaat
(olemassaolevat ja
tulevat)
Yksi kone, monta työtä
Made in Finland
Avant 600-sarja
Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.
Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.
Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.
600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
20
YEARS
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.137 € alv 0%.
www.avanttecno.com
14
Kuntatekniikka 2/2012
YHDYSKUNTA
Sari-Leena Humppi
Kunnallistekniset työt etenevät Kravunharjussa aikataulussa. Katujen rakentaminen on puolivälissä, ja vesihuoltotyöt on tehty.
Kaukolämpöverkon asentamista aloitellaan. Mittamies Olli Enqvist Ricon Oy:stä mittaa sadevesikaivon paikkaa.
Kravunharjun rakentajille tarjolla tehokoulutusta
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT
uusien energiamääräysten pilottialue
Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Jukka Tiurtiainen Oy
Hyvinkään asuntomessualue Kravunharju on
ensimmäinen kaupunginosa, jonka rakennusluvissa sovelletaan heinäkuussa voimaantulevia uusia energiamääräyksiä. Asuntomessut
pidetään Hyvinkäällä
kesällä 2013.
OSari-Leena Humppi
viestintäpäällikkö
Hyvinkään kaupunki
NN Uudet energiamääräykset
astuvat voimaan heinäkuussa
ja koskevat uudisrakentamista.
Määräyksillä parannetaan talojen energiatehokkuutta 20 pro-
Kravunharjun messualueelle nousee runsaat 30 omakotitaloa,
yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja.
sentilla nykytasosta. Taustalla on
valtion tahto lisätä uusiutuvien
energiamuotojen käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on
tärkeää, että juuri asumisen energiankulutusta pienennetään. Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia.
Oleellista uusissa määräyksissä entisiin verrattuna on tarkastelutavan muutos: nyt kokonaisuus
ratkaisee.
– Rakennusten kokonaisenergiakulutukselle on määrätty rakennustyyppikohtainen yläraja,
joka ilmaistaan niin sanotulla Eluvulla kertoo Rakennusteollisuuden Koulutuskeskuksen vararehtori Marko Makkonen.
RATEKO auttaa Hyvinkään
asuntomessurakentajia uusien
määräysten omaksumisessa järKuntatekniikka 2/2012
15
YHDYSKUNTA
jestämällä aiheesta kaikille avoimia tilaisuuksia.
E-lukuarvo ratkaisee
Heinäkuun jälkeen rakennuslupaa hakevien kohteiden tulee
saavuttaa tai alittaa tietty, viranomaisten asettama E-lukuarvo.
Sallitun E-luvun suuruuteen vaikuttaa pientaloissa muun muassa
rakennuksen pinta-ala. Jos E-luvun saavuttaminen on haasteellista esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä, energian hankinnan muotoa tulee muuttaa.
Aikaisemmissa määräyksissä
huomiota kiinnitettiin rakennusten lämmöneristämiseen ja ilmatiiviyteen. Erityisesti ilmatiiviyden merkitys korostuu jatkossa
huomattavasti. Nyt otetaan siis
huomioon myös se, miten tuotetulla energialla talo lämpenee.
– Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden kuten maalämmön käyttöön. Eniten rokotetaan sähkölämmitystä, Makkonen sanoo.
Sähkölläkin voi toki edelleen
lämmittää, mutta rajojen sisällä
olevaan E-lukuun pääsemiseksi
pitää vastaavasti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi parempaan eristykseen ja lisälämmitysjärjestelmiin, kuten varaaviin tulisijoihin, ilmalämpöpumppuun ja aurinkokeräimiin.
Uusi ajattelu tarpeen
Siirtymävaiheessa määräykset
16
Kuntatekniikka 2/2012
HYVINKÄÄN
ASUNTOMESSUT
Kuvat Sari-Leena Humppi
“Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää
ymmärtää, että
jokainen työvaihe
vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen.“
QVuoden
2013 asuntomessut
järjestetään Hyvinkään Metsäkaltevan alueella, Kravunharjun asuntomessualueella
12.7. –11.8.2013.
QKravunharjun
– Uudet määräykset kannustavat kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön,
RATEKO:n vararehtori Marko
Makkonen sanoo.
– Rakennusvaiheen investoinnit
energiatehokkuuteen tulevat takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Hyvinkään energianeuvoja Visa Koivu vakuuttaa.
aiheuttavat paljon lisätöitä ja uuden ajattelutavan omaksumista
niin suunnittelijoilta kuin kuntien rakennusvalvonnoilta.
Uudet energiamääräykset tarkoittavat uudisrakentajalle rakentamisvaiheessa pieniä lisäinvestointeja ja entistä suurempaa
harkintaa pääsuunnittelijan ja
vastaavan työnjohtajana valitsemisessa. Heidän osaamisestaan
riippuu pitkälle se, miten energia- ja kustannustehokkaaksi
toteutus saadaan sekä suunnittelupöydällä että käytännön toteutuksessa.
Käytännössä osa rakennuksen tulevan elinkaaren aikaisista energiakustannuksista siirtyy
rakennusvaiheeseen ja onnistuneen suunnittelun ja toteutuksen
merkitys myös kustannustehokkuudessa kasvaa.
– Oleellista tässä ei ole raha
vaan asian tiedostaminen. Koko ketjun suunnittelusta toteutusportaaseen pitää ymmärtää,
että jokainen työvaihe vaikuttaa
rakennuksen energiatehokkuuteen. Esimerkiksi hyvä suunnittelu ei auta, jos ilmastointiasentaja tai sähkömies ei tee työtään
huolellisesti ja määräysten mukaan vaan rikkoo esimerkiksi jo
asennettua höyrysulkua, Makkonen kuvailee.
kalliimpaa. Asioita kannattaa
Hyvinkään energianeuvoja Visa
Koivun mukaan kuitenkin tarkastella pidemmällä aikavälillä.
– Rakennusvaiheen investoinnit energiatehokkuuteen tulevat
takaisin pienempinä lämmityslaskuina, Koivu vakuuttaa.
Vain 20 prosenttia rakennuksen elinkaaren kustannuksista
syntyy rakentamisvaiheessa, koko loppu hupenee asumiseen kulutettuun energiaan ja remontteihin. Näin energiatehokkuus voi
vaikuttaa myös talon myyntihintaan.
– Ostajat kiinnittävät nykyisin
yhä enemmän huomiota siihen,
miten paljon lämmitys lohkaisee
perheen kuukausibudjetista, Koivu toteaa.
Energiatehokkuudella
talosta parempi hinta
Joskus rakentajia pelotellaan sillä,
että rakentaminen on aina vaan
“Valitsin matalaenergiatalon”
Hyvinkään asuntomessualue
Kravunharju on ensimmäinen
asuinalue, jossa määräykset otetaan käyttöön. Ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa huhtikuussa.
Kirsi Holmala on yksi Hyvinkään asuntomessualueen rakentajista. Holmala on osallistunut kaikkiin tähän mennessä uusista energiamääräyksistä pidettäviin RATEKO:n järjestämiin
ja ely-keskuksen tukemiin koulutustilaisuuksiin.
– Olen saanut hyvin tietoa
asiasta jo rakennusprojektin alkuvaiheessa. Niinpä valitsin ma-
asuntomessualue nousee 3,5 kilometrin
päähän Hyvinkään ydinkeskustasta etelään. Viereinen valtatie 25 vie suoraan Hankoon ja
Porvooseen, moottoritie Helsinkiin ja Tampereelle.
QMessualueelle
rakennetaan
runsaat 30 omakotitaloa, yhtiömuotoisia pientaloja ja mahdollisesti myös kerrostaloja.
QMessualueen
ympärille kasvaa 2030 mennessä 6 000
asukkaan Metsäkaltevan
asuinalue.
QMessualueen
elämäntyylinä
on Slow Homing – Active Living: rentoa kotoilua, laadukasta elinympäristöä ja aktiivista liikuntaa. Tavoitteita ovat
asukaslähtöisyys ja ympäristövastuullisuus.
Qwww.asuntomessut.fi/
hyvinkaa
talaenergiatalon, joka täyttää
kaikilta osin uudet energiamääräykset. Taloon on tulossa nelinkertaiset selektiivilasit. Eristeitä
on riittävästi katossa, seinissä ja
pohjassa. Lisäksi talon ilmanvaihto on energiatehokas, Holmala kertoo.
Hänen mielestään uusien
määräysten mukaiseen rakentamiseen on ollut helppo ryhtyä
hyvällä ja huolellisella suunnittelulla.
– Uskon, että uusien määräysten avulla säästän lämmityskustannuksissa.
Holmala aikoo valita lämmitysmuodoksi kaukolämmön.
– Asuntomessualueelle rakennetaan kaukolämpöverkko,
joten kaukolämpö on luonteva
valinta. Kaukolämpö on edullista, käyttövarmaa ja energiaystävällistä. Talooni tulee myös varaava takka, Kirsi Holmala sanoo. N
Vesikansa
E
nnen vanhaan vesi muotoili yhdyskuntarakenteen, koska ei ollut ratoja eikä nopeita teitä. Vesikansa souti kirkkoveneellä keskuspaikkaan, jossa Maakansa asui. Näitä rakenteita kehittyi erikoisesti järvi-Suomessa, vaikkapa Hollolassa, Ikaalisissa, Jaalassa ja Luopioisissa.
Tänä päivänä vesikansa on aktivoinut taas, uusilla tavoilla. Nyt kiinnostaa omakotiasuminen rantapiitassa,
niin että taloon pääsee maapuolelta
pyörillä, veden puolelta aluksilla.
Montreal 1976) ja purjehtija Esko
Rechardt (Finnjolla Moskova/Tallinna 1980). On niitä sitten tullut
muitakin. Hjallis Harkimo kiersi maailman purjeveneellä ja voitti
ainakin itsensä, hienoa sekin.
Kansankulttuuripuolelta muistetaan Georg Malmsténin monet vesiteemat. Aallokko kutsuu,
mutta Mikki-Hiiri on merihädässä. Ja kun Eija Merilä, sittemmin
evankelista, heläyttää läpimurto-
Vesi houkuttelee urheilijoitakin.
Moottoripuolen voimme jättää
omaan arvoonsa, mutta melonta,
soutu ja purjehdus ovat kunnianarvoisia. Olympiavoittajista tunnetaan
parhaiten ensimmäiset: meloja Sylvi Saimo (naisten kajakki 500 m Helsinki 1952), soutaja Pertti Karppinen (kolme kultaa, ensimmäinen
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Suomen Asuntomessut/Antero Tenhunen
Jännitystä, seikkailuja
ja romantiikkaa
Rannalle asumaan
M Pekka Rytilä on
Vanhat kaupunkimallit hyödyntävät vettä rohkeasti. Paikannimet puhuvat puolestaan: Venetsia, Amsterdam, Pietari, Istanbul, Hongkong, Rio de Janeiro,
Naantali, Pispala, Kaivopuisto. Ranta-asuminen ja vesimaisema vetävät puoleensa
niin, että markkinavoimilla on naurussa pitelemistä.
Kun satama muuttaa väljemmille vesille, tilalle tulvii asukkaita ja pääkonttoreita. Lisätietoja saa esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta. Paha sanayhdistelmä ”omakotitalo
rantatontilla” saa laillisesti hyväksytyn aseUSA:n Floridasta löytyy Fort Lauderdalen
man, kunhan kunnolkaupunki, 140 000 asukasta kanavien
la kaavoitetaan.
varsilla. Onpa siellä Nurmi Drivekin.
Aallokko kutsuu
Vesikansalla on tyhjää aikaa oikeastaan vain talvisydän, jolloin suunnitelmia tehdään, veneitä skrapataan vajoissa ja uusia veistetään. Venemessut käynnistävät sesongin helmikuussa. Arkkitehdit ja monet muutkin tapaavat hävitä keskikesällä kuukaudeksi Saaristomerelle purjehtimaan.
Ovatpahan siellä poissa pahemmasta. Alukset nostellaan talviteloille ja
suojiin loka-marraskuussa.
Ihmiskunta näyttää jakautuvan vesimaailmaa pelkääviin ja sitä rakastaviin. Meren ärjyjä kavahdetaan, mutta meri tuo hyödykkeitä, aatteita ja
vuorovaikutusta. Sitä paitsi mikään
ei voita meren ilmapiiriä ja punaisia
purjeita auringonlaskua vasten (Red
Sails in the Sunset). Rannikon satamakaupungit – Le Havre – ovat tärkeitä myös niissä maissa, joiden rakenne edellyttää keskusta mantereella (Ranska, Saksa, Venäjä).
laulunsa Yö saaristossa, niin siitä on oksat poissa kuin suutarin
joulukuusesta. Portugalilaiset tuntevat saman tunnelman nimellä
saudade, kaipuu.
Heinolan asuntomessut 2004 toimi Suomessa yhtenä
tiennäyttäjänä veden äärelle rakentamisessa.
Kuntatekniikka 2/2012
17
Keva maksoi 21 miljoonan
Kirkkonummi vu
Kunnantalosta kuljetaan yhdyskäytävän kautta viereiseen
liikekiinteistöön, jossa teknisen toimen tilat sijaitsevat.
Materiaalivalinnat antavat korkealle sisääntuloaulalle omaleimaisen ilmeen. Pääportaikkoa ympäröi läpinäkyvä kupariverkko.
18
Kuntatekniikka 2/2012
Kirkkonummen uusin maamerkki, kunnantalo,
otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Kuparilla, punatiilellä ja lasilla koristellulle, huipputekniikkaa
sisältävälle talolle tuli hintaa 21 miljoonaa euroa.
Laskun kuittasi Keva, jolle kunta maksaa vuokraa
reilut 100 000 euroa kuussa. Kuntalaisten mukaan talo on ”tyylikäs, mutta ei pramea”.
Kirkkonummen uuden kunnantalon julkisivuissa on käsin lyötyä
tanskalaista punatiiltä, lasia ja kuparia.
KIINTEISTÖT
euron rakentamiskustannukset
okralle uuteen kunnantaloon
TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen
KUVAT Ari Mononen
NN Kirkkonummen ydinkes-
kustaan rakennettu kunnantalo
on ensimmäisiä uuden keskustasuunnitelman mukaisia rakennuksia. Ennen kunnantaloa rautatieaseman viereen ehti valmistua pysäköintitalo, jonka 380 autopaikasta 110 on varattu uuden
kunnantalon pysäköintiin. Myös
kunnantalon alapuolelle rakennettiin pysäköintihalli.
Parinsadan kunnan työntekijän muutto uuteen taloon 12 toimipisteestä eri puolilta kuntaa alkoi joulukuun puolivälissä.
– Talo on osin vielä keskeneräinen, ja viimeistelytöitä jatketaan, Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa
Forstén kertoo.
Forsténin oma työpiste sijaitsee ”putken päässä” kunnantalosta, sillä teknisen toimen osastot
ovat entisissä tiloissaan viereisessä liikekeskuksessa.
Pysäköintihallissa
erikoisratkaisuja
Rakennustyö myöhästyi hiukan
aikataulusta. Alkujaan kunnantalon piti valmistua elo-syys-
kuussa 2011.
Takavuosina kunnantalon
paikalla oli huoltoasema, josta
oli päässyt öljyä maaperään. Tämä osa tontista oli aikaisemmin
puhdistettu, mutta myös viereiselle alueelle oli valunut öljyä.
– Hanke myöhästyi paljolti juuri maaperätutkimusten ja
-puhdistusten takia. Runsasluminen talvikin aiheutti hieman
Kuntatekniikka 2/2012
19
Satapaikkainen, huippuluokan äänentoistolla ja laskevalla katsomolla varustettu Kirkkonummi-sali toimii valtuustosalina. Salin seinä- ja
kattopinnoissa on kupariverkkoa. Valtuutetuilla on avarat näkymät kunnan koulukeskukseen ja viereiselle kävelykadulle.
Toimialajohtaja Ewa Forstén perusturvan aulan lomakehuoneessa,
jossa kuntalaiset voivat keskittyä lomakkeiden täyttämiseen.
viivytyksiä, Forstén mainitsee.
Projektipäällikkö Antti Vesanto kunnantalon rakennuttajakonsulttina toimineesta ISS
Proko Oy:stä lisää, että ajoyhteyden järjestelyt olivat vaativa
osaprojekti.
– Rakentamisaikaiset kaavamääräykset edellyttivät, että ajoyhteys kunnantalon alapuoliseen parkkihalliin saadaan viereisen Kirkkonummen Liikekeskus Oy:n kiinteistön kautta. Tämä vaati rasitesopimuksia, Vesanto selostaa.
Kunta omistaa liikekeskuksen kiinteistön osakkeista kolmanneksen eli käytännössä yläkerran, jossa teknisen toimen ti20
Kuntatekniikka 2/2012
lat sijaitsevat.
Byrokratian koukeroita lisäsi
vielä se, että osa pysäköintitilasta tuli yleisen kadun alapuolelle.
Kunnantalon ja liikekeskusrakennuksen välissä oleva Haagan
tori on luokiteltu katualueeksi.
– Kunnantalon tontilta ei ole
lainkaan ajoyhteyttä talon omaan
pysäköintihalliin. Se on poikkeava ratkaisu, Vesanto sanoo.
Edustavia tiloja kuparista
Vesannon mukaan kunnantalo toteutettiin perinteisenä jaettuna urakkana. Pääurakoitsija
Peab Oy:n lisäksi mukana oli viisi
sivu-urakoitsijaa. Myös sammutuslaitteet sekä av- ja turvajärjes-
Aulan viereen avataan huhtikuussa kahvila ja henkilöstöravintola. Iloisenväriset pyörylät ovat istuimia.
telmät toteutettiin tilaajan erillishankintoina.
– Talon materiaalit ja julkisivuratkaisut ovat poikkeuksellisia.
Ne antavat muun muassa sisääntuloaulassa tilalle ilmettä ja luonnetta, Vesanto kuvailee.
Kunnantalon julkisivumateriaalina on punatiili. Kattokerroksen julkisivu on osin päällystetty kuparilla. Muuallakin talossa
on paljon kuparia ja lasipintoja.
Verkkomaisia kupariverhoja on
pääportaikon seinällä sekä valtuustosalin seinäpintoina.
– Valtuustosalissa kupariverho parantaa myös tilojen akustiikkaa. Sen taakse on sijoitettu
akustiikkalevyjä, Forstén kertoo.
Ensimmäisen kerroksen kokoustilojen siipi on erillinen kokonaisuus, jolla on oma sisäänkäynti. Valtuustosalin ohella siivessä on kunnanhallituksen pienempi kokoussali sekä eri puolueiden ryhmähuoneet. Talossa on
toistakymmentä kokoushuonetta.
Toisessa kerroksessa ovat perusturvan sosiaalipalvelut. Tästä
kerroksesta on yhteys viereiseen
taloon yhdyskäytävän kautta sekä suurelle terassille, johon tulee
ainakin oleskelutiloja.
Kolmanteen kerrokseen on
sijoitettu sivistystoimi ja neljänteen konsernihallinto. Kattokerroksessa on edustus- ja sosiaalitiloja saunoineen ja kokoushuo-
KIINTEISTÖT
KIRKKONUMMEN
KUNNANTALO
QKerrosala
6 972 m2, kerrok-
sia viisi
QRakennustilavuus
44 190 m3
QRakennustyö
alkoi toukokuussa 2010, talo otettiin käyttöön
tammikuussa 2012
QRakennuttaja
Kirkkonummen
Kunnantalo Oy (kunnan ja
Kevan kiinteistöyhtiö)
QRakentamiskustannukset
20–21 milj. euroa
QArkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtitoimisto Sigge Oy
QRakennuttajakonsultti
ISS Proko Oy
QRakennesuunnittelu
WSP Finland Oy
QPääurakoitsija
Peab Oy
Kattokerroksessa on takkahuone ja muita edustustiloja.
neineen. Aulan yhteyteen tulee
kahvila ja henkilöstöravintola.
Energiatehokkuus
B-luokkaa
Kunnanhallitus asetti rakennusaikana tavoitteen, jonka mukaan
kunnantalo piti saada energiatehokkuudeltaan B-energialuokkaan.
– Ulkoseinien eristystä ja tiiviyttä lisättiin. Eri materiaaleihin ja
ikkunalasien lämmöneristävyyteen eli U-arvoihin kiinnitettiin
huomiota, Antti Vesanto toteaa.
Energiakonsultti Mauri Keronen Pöyry Finland Oy:stä täsmentää, että myös ikkunoiden
kokoa pienennettiin useimmissa
tiloissa ja ikkunoiden alareunaa
nostettiin lattianrajasta.
– Ikkunoiden ja ulkovaipan
U-arvoiksi määritettiin selvästi
suunnitteluajankohdan eli 2009
rakennusmääräysten vaatimuksia
paremmat arvot, Keronen sanoo.
Lämpöhäviöt ikkunoista ovat
määräyksiin verrattuina jopa 40
prosenttia pienempiä.
Energiatehokkuutta on parannettu käyttämällä läsnäolotunnistimia valaistusten ohjauksessa toimisto-, kokoontumis- ja
neuvottelutiloissa.
Automaatiojärjestelmä
valvoo talotekniikkaa
Talotekniikan toimivuutta valvova automaatiojärjestelmä on kytketty kunnan kaukovalvontajärjestelmään, ja rakennuksessa on
koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet tukevat
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kehuu uuden talon hyvää sijaintia
uudessa työpisteessään, neljännen kerroksen kulmahuoneessa.
tilojen tarpeita ja käyttöaikoja.
Autohalli ja arkisto ovat pääosin ilmalämmitteisiä tiloja. Yksittäisissä tiloissa on vesikiertoista patterilämmitystä ja ensimmäisessä kerroksessa on myös
vesikiertoisella lattialämmityksellä varustettuja tiloja. Toimistokerroksissa ulkovyöhykkeillä
– kuten kunnanjohtajan kulmahuoneessa – käytetään lämmitykseen kattosäteilijöitä.
– Lämmön talteenotossa on
pyritty tehokkuuteen ja kattavuuteen, joten lämpö otetaan talteen
myös keittiön, wc-tilojen sekä autohallin poistoilmasta, Mauri Keronen täsmentää.
Toiminnallisuus on
tärkeintä
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio
kokee uuden kunnantalon fyysisen ympäristön kovin erilaiseksi
aikaisempaan verrattuna.
– Vanha kunnantalo oli metsän keskellä rauhallisessa paikas-
sa, mutta täällä kuuluu pauketta
ja liikenteen ääntä, Aarnio sanoo.
– Toiminnallisuus on tietysti
tärkeintä. Nyt kunnantalo on keskeisellä paikalla ja helposti saavutettavissa. Lisäksi melkein kaikki
kunnan hallinto- ja asiakaspalvelussa työskentelevät työntekijät saavat täällä olla saman katon
alla. Talon kaikkia hyviä puolia ei
ole vielä osattu hyödyntää.
Aarnion mukaan yhteistyö
eri kerrosten henkilöstön välillä
ja myös eri toimialojen välillä lisääntyy uusissa tiloissa.
– Käytännön arkea on helpottanut sekin, että kokoustiloja lisättiin. Uudessa talossa palavereja voidaan järjestää nopeasti
isommallekin porukalle.
Talosta on jo saatu ensimmäisiä käyttäjien kommentteja.
– Paikalla käyneet kuntalaiset
ovat sanoneet talosta, että se on
tyylikäs mutta ei pramea. Minusta se oli hyvä kommentti, Aarnio
arvioi. N
Kunnantalon erikoinen rahoituskuvio
QUuden
kunnantalon rakennutti
Kirkkonummen Kunnantalo Oy,
joka on Kirkkonummen kunnan
ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) muodostama keskinäinen kiinteistöyhtiö. Se omistaa
myös 380-paikkaisen pysäköintitalon rautatieaseman lähellä.
– Kunnantalo rakennettiin
kahdelle tontille, jotka olivat kunnan omistuksessa. Sitten tontit
luovutettiin kiinteistöosakeyhtiölle. Rakennuspaikan tontit ovat
kunnan panos kiinteistöosakeyhtiössä. Siltä osin kunnalle tulee
omistusta, siis osakkeita, toimialajohtaja Ewa Forstén kertoo.
Keva omistaa kuitenkin kunnantalon suurimmaksi osaksi.
– Kirkkonummen kunnan
omistusosuus rakennuksesta on
5–7 prosenttia lopullisista kustannuksista riippuen.
Forsténin mukaan taloudellinen loppuselvitys on vielä tekemättä, mutta lopulliset rakentamiskustannukset ovat 20–21
miljoonaa euroa. Pysäköintitalon
hinta oli 5,2 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.
Vuokraa reilut
100 000 euroa kuussa
Kunta maksaa kunnantalosta Kevalle pääomavuokraa ja vastaa
myös käyttökustannuksista sekä
pienistä päivittäisistä korjaustöistä. Nyt kunnantaloa huoltaa kunnan oma aluehuolto. Peruskorjauksista vastaa talon pääomistaja.
– Pääomavuokra on 6,25 prosenttia rakennuskustannuksista ilman tonttikustannuksia. Pääomavuokraksi tulee 101 000–
105 000 euroa kuukaudessa. Sitä maksetaan 15 vuotta. Sen jäl-
keen kunnalla on mahdollisuus
lunastaa rakennus itselleen.
Lunastushinta on hankintahinta, jota tasapoistoina on vähennetty 1,5 prosenttia vuodessa. Vuokrasopimus on 25 vuotta.
Myös sen päätyttyä kunnalla on
lunastusmahdollisuus.
– Kyseessä ei ole elinkaarimalli, mutta vähän sinnepäin, Ewa
Forstén luonnehtii.
Pysäköintitalosta Kirkkonummi maksaa pääomavuokraa lähes
30 000 euroa kuukaudessa.
Kuntatekniikka 2/2012
21
Aulan puiset kierreportaat ja vesinäkymä houkuttelevat kipuamaan ylös. Suihkulammikko virkistää myös muuten, koska se parantaa
aulan ja portaikon mikroilmastoa.
Arkkitehti Kimmo Kuismasen mukaan Viikin ympäristötalon arkkitehtuuri yrittää toimia välittäjänä erityylisten naapurirakennusten välillä. Pystyakseliset pientuulivoimalat sopivat arkkitehtuuriin puhtaan
energian symboleina, mutta niiden energiantuotannolla valaistaan vain hätäpoistumisteiden merkit.
22
Kuntatekniikka 2/2012
Helsingin ympäristökeskuksen
väki on tyytyväinen aurinkopaneeleiden varjostamaan valoon.
KIINTEISTÖT
Kaksoisjulkisivut omaperäisin ratkaisu
Viikin ympäristötalo on
Suomen energiapihein
toimistorakennus
Viime syksynä valmistuneen Viikin ympäristötalon julkisivuissa on
otettu huomioon luonnonolosuhteet, auringon ja tuulen vaikutukset. Riippuvan kaksoisjulkisivun sadat läpiviennit huolettivat työmaalla, mutta lopputulos on tiivis.Talo on
energiankäytöltään
Suomen paras toimistorakennus.
TEKSTI Riitta Malve
KUVAT Ritta Malve ja
Helsingin kaupungin ympäristökeskus/Rhinoceros Oy
NN– Ei ole kyse mistään yhdestä
isosta jiposta vaan monien pienten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, kuvailee Viikin ympäristötalon suunnittelija arkkitehti Kimmo Kuismanen ratkaisuja, joilla hän onnistuu vähentämään
suunnittelemiensa rakennusten
energiankulutusta puolella.
Kuismanen on väitellyt ilmastotietoisen arkkitehtuurin suunnittelusta ja hänen arkkitehtitoimistonsa Ab CASE consult Ltd
on erikoistunut luonnonolosuhteet huomioivaan arkkitehtuuriin. Viikin ympäristötalossa se
näkyy muun muassa julkisivuratkaisuissa, jotka huomioivat
auringon ja tuulen vaikutuksen
eri ilmansuunnista käsin.
Tekniikka maksaa
itsensä takaisin
Lopullinen energiatase
nähdään kahden lämmityskauden jälkeen.
Järjestelmät ovat kuitenkin lähteneet Kuismasen mukaan hyvin
käyntiin. Rakennuttaja, Helsingin kaupungin rakennusvirasto
seuraa energiakulutusta jo ensimmäisen
käyttövuoden ajan.
HKR halusi samaan
taloon mahdollisimman monta energiaa
säästävää ratkaisua.
– Erikoistekniikoiden kustannuksia
ei katsottu, koska kyseessä on koerakentaValopiha toimii yleisenä näyttelytilana.
minen, josta haetaan
Siellä esitellään Viikin ympäristöä ja ratkokemuksia seuraakaisuja, joilla rakentamisessa voidaan vaiviin projekteihin. Niikuttaa ilmastomuutokseen.
den osuus oli kuiten– Toki moni-ilmeisyydessä on kin vain 3–4 prosenttia rakenkyse myös estetiikasta, sillä en ole nuskustannuksista, sillä rakentamieltynyt minimalistiseen arkki- misen ajankohta osui matalasuhtehtuuriin, Kuismanen kertoo.
danteeseen, kertoo projektinjohViikin ympäristötalo kuluttaa taja Markku Katainen HKR:stä.
suunnitelmien mukaan energiaa
Tekniikan arvioidaan maksasisäänajon jälkeen noin 71 kW/ van itsensä takaisin 10 vuodessa.
m2 vuodessa, kun tavallinen, sa- Vaikka aurinkopaneeleiden makmankokoinen toimistorakennus suaika on paljon pitempi, muut
nielee 150 kW/m2. Näin se on tehokkaammat keinot kuten tiienergiankäytöltään Suomen pa- vistäminen vaikuttavat kokonairas toimistorakennus.
suuteen.
Tavoitteeseen pääsemisessä
vaikuttavat merkittävästi myös Aurinkopaneelit integroitu
talon käyttäjät, Helsingin ympä- kaksoisjulkisivuihin
ristökeskus ja Helsingin yliopis- – Tässä kohteessa olemme pääton ympäristötieteiden laitos, jot- suunnittelijana pitäneet ohjat taka orientoituvat kestävään kehi- vallista tiukemmin käsissä koko
tykseen.
rakennusprojektin ajan. Olemme
Kuntatekniikka 2/2012
23
KIINTEISTÖT
VIIKIN
YMPÄRISTÖTALO
QValmistui
istuneet sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa lukuisissa kokouksissa ja hioneet yhdessä ratkaisuja, joilla osat integroidaan toisiinsa, Kuismanen toteaa.
Kaksoisjulkisivut etelän puoleisilla seinustoilla ovat rakennuksen omaperäisin ratkaisu,
jolla parannetaan energiatehokkuutta. Niihin on integroitu sähköä tuottavia aurinkopaneeleita, jotka varjostavat toimistotiloja kesällä ja päästävät valon läpi
talvella. Samoin ylimääräinen julkisivu lämmittää rakennusta talvella, kun taas kesällä painovoimainen tuuletus viilentää ilman
välitilassa.
syyskuussa 2011
QTilat
yhteensä 4 366 m2, josta Helsingin ympäristökeskuksella 1 631 m2 ja Helsingin yliopistolla 984 m2, yhteiskäytössä 1 751 m2
QTavoiteltiin
energiatodistuksen A-luokkaa, saavutettiin A+
QKokonaisenergiankulutus
noin 71 kWh/m2/vuosi
QLämmönläpäisykertoimet:
ulkoseinät 0,13, ikkunat 0,8 ja
yläpohja 0,09
QAurinkosähkövoimala
60
kW, pinta-alaltaan (600 m2)
Suomen toiseksi suurin
QTuulivoimala
noin 300 W
QKalliojäähdytys:
25 porakaivoa, 250 m syviä, 160 kW
QSisäilmaluokitus
S2
QIndeksikorjattu
enimmäishinta 21,5 M€, urakkahinnan mukainen 16,5 M€
QEnergiatehokkuusratkaisut
700 000 € eli 3,5 % hankkeen
kokonaishinnasta
Luonnonvalon käyttö valaistuksessa maksimoitiin moni tavoin.
Talon sisään rakennettu valopiha vähentää keinovalon tarvetta toimistotiloissa. Sen V-katon kautta heijastuva valo on miellyttävän
tasaista eikä kaipaa varjostamista.
Talon lämmöstä talteen
80 prosenttia
Talo tuottaa 20 prosenttia käyttämästään energiasta itse. Aurinkopaneeleita on sijoitettu kaksoisjulkisivun lisäksi myös katolle.
Jäähdytysvesi viilennetään tontille porattujen kallioreikien avulla.
Talon lämmöstä pystytään ottamaan talteen 80 prosenttia.
– Aurinkosähkön tuotanto
optimoitiin syksystä kevääseen,
Ympäristötalon käyttäjät pienentävät hiilijalanjälkeään –
QHelsingin
ympäristökeskus kokosi joukkonsa kolmesta kaupungin keskustassa sijainneesta toimipisteestä ja muutti Viikin
ympäristötaloon viime syksynä.
Samalla luovuttiin epäkäytännöllisistä hukkaneliöistä ja tiivistettiin toiminta neljänneksen
pienempään tilaan, josta osa on
yhteiskäytössä yliopiston kanssa.
– Tavoitteena oli täysin avoin
toimistotila, joka loisi mahdollisuuden käyttää tiloja tehokkaammin ja parantaisi työntekijöiden vuorovaikutusta. Kävimme jopa Amsterdamissa tutustumassa nykyaikaisiin toimistoihin,
joissa jokainen hakee vapaan
työpisteen päivittäin. Mutta
henkilöstön mielipiteistä johtuen
päädyttiin pääosin yksittäistyöhuoneisiin, hallintopäällikkö Jorma Nurro Helsingin kaupungin
ympäristökeskuksesta kertoo.
Nurro uskoo miellyttävän sisustuksen vaikuttavan työviihtyvyyteen. Kokouksissa jaksetaan
24
Kuntatekniikka 2/2012
Hallintopäällikkö Jorma Nurro on tyytyväinen, että 40 prosenttia
ympäristökeskuksen vanhoista kalusteista kunnostettiin käyttöön.
paremmin myös sen takia, että
automaattiset anturit tehostavat
ilmastointia hiilidioksidin ja lämpötilan määrän mukaan.
Vanhat kalusteet
kierrätykseen
Talon käyttäjät ovat sitoutuneet
kierrättämään vanhoja kalusteita.
Niinpä Alvar Aallon suunnittelemat kalusteet kunnostettiin sosiaaliviraston työpajalla ja palautettiin työhuoneisiin. Vanhat Lundiahyllyt menivät kierrätykseen kaupungin sisällä.
Polkupyörien lukitun säilytystilan ja pyöräilijöiden hyvien sosiaalitilojen toivotaan lisäävän työmatkapyöräilyä. Näin myös yhdensuuntainen pyöräily on mahdollista, eikä kotiin tarvitse polkea kaatosateessa. Tai jos kastuu pyöräillessä, vaatteita ei tarvitse kuivattaa työhuoneessa.
– Talon suunnittelun jälkeen
käynnistyi viherkattoinnostus, johon emme valitettavasti ehtineet
mukaan. Korvikkeeksi henkilökunta on kuitenkin jo suunnitellut
yrttien viljelyä kattoterassilla, Nurro kertoo.
Työntekijän hiilijalanjälki
pieneni
Muutto on pienentänyt ympäristökeskuksen työntekijäkohtais-
“Aurinkopaneeleihin ja
tuulivoimaloihin
ei tulisi tarttua
vain ideologisista syistä.”
koska ajanjaksoon osuu kallein
ja saastuttavin huippusähköntuotanto. Aurinkosähkövoimalan teho on nyt 60 kW. Jos tuotanto olisi säädetty parhaimmilleen kesällä, sähköntuotanto olisi
80 kW, Kuismanen selvittää.
Tuulen jäähdyttävältä vaikutukselta rakennusta suojaavat myös sisään vedetyt ikkunat
pohjoisen puolella, tuulta ohjaavat rakennelmat seinissä ja kasvillisuus. Arkkitehti arvioi tuulensuojauksen säästävän Viikissä
5–20 prosenttia lämmitysenergiasta.
Luonnonvaloa ja
kierreportaita
Luonnonvalon käyttö valaistuksessa maksimoitiin moni tavoin.
Talon sisään rakennettu valopiha
vähentää keinovalon tarvetta toimistotiloissa. Sen V-katon kautta
heijastuva valo on miellyttävän
tasaista eikä kaipaa varjostamista. Myös syvissä ikkunoissa heijastavat ikkunanpielet tuovat valoa sisään.
Keinovalon tehoa säädetään
luonnon valon mukaan automaattisella talotekniikalla, joka
säästää energiaa muissakin sähköön, ilmastointiin ja veteen liittyvissä toiminnoissa.
Puiset kierreportaat kiertyvät ala-aulan suihkualtaan ympärille. Portaikosta suunniteltiin
niin viihtyisä, että työntekijät ja
vierailijat valitsevat kiipeämisen
hissin sijaan.
Katolle suunnitellut pientuulivoimalat kutistuivat neljään,
vain vähän sähköä tuottavaan
pystyroottoriin, koska runkoäänet herättivät epäilyjä. Ne kertovat kuitenkin talon ekologisista arvoista ja sopivat hyvin ark-
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
36 idean ohjelma tulossa
ta hiilijalanjälkeä 5,4:stä 3,2 tonniin.
– Tarkoituksemme on olla hiilivapaa vuonna 2015, jolloin jäljelle jäävät päästöt voidaan kompensoida esimerkiksi ostamalla
päästöoikeuksia, ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija
Petteri Huuska kertoo.
Suunnitteilla on 36 idean ohjelma, jolla ympäristökeskus tulee pienentämään ilmastokuormitustaan. Jo nyt on siirrytty tuulisähköön, ja käytössä on kaksi biokaasulla toimivaa autoa ja
sähköavusteinen polkupyörä. Tulevaisuudessa autopaikkojen on
suunniteltu olevan maksullisia
ja kävellen tai pyörällä tehdystä
työmatkasta on tarkoitus palkita
työntekijöitä.
Aurinkopaneelien
varjostus miellyttää
Kakkoskerrokseen muutti osa
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitosta läheisestä vanhas-
ta ja huonokuntoisesta rakennuksesta. Henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyys uusiin tiloihin on ollut sen mukaista.
– Jos vielä rakennuksen energiatehokkuus on sitä mitä on
suunniteltu, tämä on todella hieno paikka, ympäristönmuutoksen ja -politiikan osastoa johtava
professori Pekka Kauppi sanoo.
Erityisesti kaksoisjulkisivun aurinkopaneeleiden lisämerkitys
varjostajina miellyttää professoria.
– Energiankulutusta tulisi vähentää ensin siellä, missä se on
halvinta ja vasta sen jälkeen ottaa kalliimmat keinot käyttöön.
Aurinkopaneeleihin ja tuulivoimaloihin ei tulisi tarttua vain ideologisista syistä, Kauppi toteaa.
Viikin ympäristötalon kummaltakin käyttäjältä voi odottaa asiantuntevaa palautetta myöhemminkin.
Sähköistä asiakaspalvelusi
internetiin
Tekla ePalvelut
Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset viranomaisille internetpohjaisen
asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille
ja eri sidosryhmille
< Käytettävissä 24/7
< Vähemmän asiakaspalvelutyötä
< Nopeampi prosessien läpimeno
< www.tekla.com/epalvelut
Kuntatekniikka 2/2012
25
KIINTEISTÖT
Sisääntulon kohdalla ympäristötalon energiatehokkuutta parantavat ratkaisut näkyvät selvästi: valoa
sisään heijastavia kiiltäviä ikkunanpieliä, tuulelta suojaavia rakenteita, aurinkopaneeleita kaksoisjulkisivussa, kierrätettävää puumateriaalia ja prosenttitaidetta.
kitehtuuriin sisäänkäynnin yläpuolella.
Julkisivun 200 reikää
mietityttivät urakoitsijaa
– Kun suunnittelijat valittiin, ai-
empi kokemus energiatehokkaista ratkaisuista pisteytettiin. Urakoitsijat sen sijaan valittiin normaalisti, projektipäällikkö Markku Katainen kertoo.
Rakentamisen laatu on Suo-
messa yleisesti niin hyvää, että
pääurakoitsijana toimineen Lemminkäinen Talonrakennus Oy:n
työpäällikkö Kim Bonon mukaan Viikin työmaalla ei tarvittu merkittäviä erityiskäytäntöjä.
– Kun mennään energiatehokkuus edellä, olisi ehkä hyvä
miettiä enemmän sitä, miten ratkaisut toteutetaan konkreettisesti
työmaalla, Bono arvioi projektia
urakoitsijan kannalta.
Haastavimpia urakoitsijan
kannalta olivat riippuvan kaksoisjulkisivun kiinnitykset.
– Tuntui ristiriitaiselta tavoitella mahdollisimman tiivistä
rakennetta ja sitten tehdä julkisivuun kaksisataa reikää kiinnityksille. Olisiko ollut sittenkin järkevämpää tehdä kaksoisjulkisivulle
omat perustukset, Bono pohtii.
Suuren työmäärän aiheuttivat
kiinnitysten ja läpivientien tarkat
dokumentointivaatimukset. Työpäällikkö uskoo sen vaikuttaneen
rakentamisen laatuun ja helpottavan myöhempiä korjauksia.
Kalliojäähdytyksen reikien
tekeminen osoittautui vaikeaksi
maaperän takia ja vei ennakoitua enemmän aikaa. Reiät saatiin lopulta haasteista huolimatta tehtyä. N
!$
!"
("$!###
#!"
'%
!" #!"
##
""!!1+(0/%+*('+%10+**'0*!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%0,,+,0),0*&+..+*
,-!)%0)!"5%!*3(0+'*)++//+-%!0-1((/.+((
0-00-/1*/!'*%%'*)39/810+**
!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%!*0,,+.!'+%//%)!*&+..
+*'!./+)#*!!//%)++//+-%
((*'0)+0'.!*'+().1%$!+**3/1()%.!.%/!((!*
''.%00//)%()..!*.%))8%.!*8'!$%/!//38/0+/!//
7$% .'83*/%*!*6+2++./!-0,,+.!'+%/%*&
,0),0*+$&%*% .'83*/%*!*.!'+%/%*+*
)%()*.00-%*&8/!1! !*'8.%//!(33*/-'+%/!//0.!'+%/%*
&+'.88./88!*!-#%
&8-&!./!()8**.%+./
1+%/+$&/&1(1+&+,*!(&88,0),,0&(%.8(%//!%/
.+%//!!./%%%1+%/,33/88/83 !*'01*
(%//!%./+./.!'8!.%//!(3*
"&$##!
26
Kuntatekniikka 2/2012
0(4!-+*+./*0/- +(+2+(0/%+*.3$/%9*.%.8(/8!*-8* %/
*,0),&)00//0**!/0//0+/!)!-'%/
- ./!,5
7222,3-)% .!
$#"
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038631, 050 5591435
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Eero Venhola
TOIMIHENKILÖT
Finlandia-talo Helsingissä Töölönlahden rannalla kutsuu kesäkuussa kuntatekniikkaväkeä ympäri
maailmaa osallistumaan alan huipputapahtumiin.
Finlandia-talo tapahtumiemme keskipisteenä kesäkuussa
Kuntatekniikan päivät 2012
IFME-kongressin yhteydessä
NKuntatekniikan päivät pidetään
tänä vuonna Helsingin Finlandiatalossa IFME 2012 -maailmankongressin yhteydessä. Kuntatekniikan yhdistyksen vuosikokous
on ohjelmassa maanantaina 4.6.
heti aamusta. Sen jälkeen jatketaan normaaliin tapaan sillä erotuksella, että mukana on meidän
SKTY:läisten lisäksi väkeä muualta
maailmasta.
Maanantai menee suurin piirtein perinteiseen malliin. Ainoa iso
muutos on se, että vuosikokous
pidetään ennen virallisia avajaisia.
Muuten ohjelma on perinteinen
kiertoajeluineen kaikkineen.
kielinen simultaanitulkkaus. Kahdessa muussa salissa luennot ovat
englanninkielisiä. Tulkkauksen ansiosta kielivaikeuksia ei siis pitäisi
tulla kenellekään.
Luentoja kolmessa
rinnakkaissessiossa
Palattuamme torstai-iltana Tallinnasta loppuu virallinen ohjelma.
Tämän jälkeen meille on vielä luvassa (lisähintaan) risteily Tukholmaan – ja siellä Ruotsin yhdistyksen järjestämä todella mielenkiintoinen ohjelma.
Tiistaina ja keskiviikkona 5.–6.6.
on vuorossa luentoja kolmessa
rinnakkaissessiossa. Huomioikaa
myös, että Finlandia-talon suurimmassa salissa meillä on suomen-
”Veneretki” Tallinnaan
Torstaina on vuorossa SKTY:n perinteinen ”veneretki”. Tänä vuonna se suuntautuu Tallinnaan ja
kuuluu kokouspaketin hintaan.
Tallinnassa Viron yhdistys pitää meistä huolta. Tiedän, että
siellä(kin) ohjelma on vähintäänkin
mielenkiintoinen.
Tukholmaan Ruotsin
yhdistyksen vieraaksi
Juhlavaa iltaohjelmaa
Helsingissä on tietenkin myös iltaohjelmaa. Maanantai-iltana on
Helsingin kaupungin vastaanotto
kaupungintalolla, tiistaina on get
together ja keskiviikkona gaalaillallinen Dipolissa, joten sekä ammatillista että mukavaa ohjelmaa on
runsain mitoin tarjolla.
Nyt on aika ilmoittautua!
Käykää siis ilmoittautumassa
www.ifme2012.com -sivuilla –
ja TERVETULOA HELSINKIIN sekä
Tallinnaan ja Tukholmaan!
Tarkempaa tietoa ohjelmasta
kolahtaa kirjeluukusta tai postilaatikkoon jäsenkirjeen mukana maaliskuun alkupuolella.
ODanne Långström
toiminnanjohtaja
Kuntatekniikka 2/2012
27
Vuorossa Bahama, Florida ja Tampa Bay
Danne maailmalla – missäs muuallakaan
Vaske-lahte-lainen
Floridassa.
Miami skyline.
Antoisaa
suhdetoimintaa
Ajatuksena oli, että olisin seurannut paikallista kuntatekniikkaa ”sillä silmällä”, mutta 20–30 asteen
lämmössä työasiat jotenkin vain
unohtuivat.
Yhdistysasioita tuli kuitenkin
hoidettua. Kävin tapaamassa Yhdysvaltain ja Kanadan yhdistysten
kansainvälisiä suhteita hoitavaa
Doug Dreeveriä Fort Lauderdalessa ja APWA:n entistä puheenjohtajaa Larry Kobelia Clearwaterissa. Lisäksi olin useaan otteeseen yhteydessä myös toiseen
entiseen puheenjohtajaan Noel
Thompsoniin.
Edellämainittujen henkilöiden
kanssa ja heidän suhteillaan olen
järjestämässä elokuista opintomatkaa Los Angelesin alueelle. Samalla reissulla pysähdymme myös Chicagossa ja San Franciscossa. Olivat
28
Kuntatekniikka 2/2012
Kuvat Danne ja Lisbeth Långström
NVuodenvaihteen jälkeen lähdimme vaimon kanssa kuuden viikon
pituiselle lomalle. Vaimo lopetti yli
35 vuotta pitkän uransa kansallisella lentoyhtiöllä, ja ”vapaaherrattaren” uusi elämänvaihe päätettiin
aloittaa lomailemalla.
Niinpä suuntasimme kohti Floridaa, missä olimme siis sen vajaat
kuusi viikkoa. Toki kävimme pienellä risteilyllä Bahamallakin, mutta
reilut viisi viikkoa olimme Floridassa ja Tampa Bayn alueella.
Kartanlukija-Lissu.
Danne ja pakollinen kuva avo-Mustangista.
todella hyödyllisiä herroja tässäkin
suhteessa.
vat, että jossain päin Suomea oli
mitattu –40 asteen pakkasia. Seuraavassa lauseessa meille luvattiin
tuleviksi päiviksi +28° (varjossa).
Voitte kuvitella, että silloin ei harmittanut!
Lahtelaisia nähtiin yhtenään,
melkeinpä koko ajan – ovathan Pe-
Suomen pakkaset ylittivät
uutiskynnyksen
Suomi ylitti uutiskynnyksen kerran
koko viiden ja puolen viikon oleskelun aikana, kun säätiedot kertoi-
SKTY taas
näyttävästi esillä
Talvitiepäivillä
N Tampereella pidetyillä Talvipäivillä SKTY:n edustajat olivat taas hyvin esillä. Raimo K. Saarinen oli
mukana järjestelytoimikunnassa ja
myös työnäytösryhmän puheenjohtajana. Alatypön Ville oli puheenjohtajana arvostelulautakunnassa, jossa Danne Långström
likaanit Lahdesta. Yhden pariskunnan nimitimmekin Vaskelaisten
mukaan Jormaksi ja Tuulaksi.
Muita suomensukuisia emme tavanneet.
ODanne
Långström
oli jäsenenä – ja joutuipa vielä torstaina työnäytöksen kuuluttajaksikin.
Talvitiepäivillä solmittiin myös
hyviä suhteita muun muassa IFME
2012 -kongressia ajatellen. Päiviltä löytyi yksi uusi luennoitsija Liikennevirastosta ja lisäksi mahdollisia näytteilleasettajia sekä taloudellisia tukijoita.
ODanne
Långström
Ville Alatyppö Talvitiepäivillä
Tampereella.
ANAHEIM
CHICAGO
SAN FRANCISCO
Opintomatka Amerikan yhdistyksen vuosikongressiin
NSKTY järjestää elokuussa opintomatkan, jonka pääkohde on USA:n
ja Kanadan yhdistysten vuosikongressi. Matkalla tutustutaan myös
Chicagon ja San Franciscon kuntasektoriin, puukerrostalorakentamiseen ja paljon muuhun.
Alustava aikataulu
ke 22.8. Lento American Airlines
Helsingistä Chicagoon
to 23.8. Tutustuminen Chicagon
kuntatekniikkaan (Chicagon kaupungininsinöörin johdolla)
pe 24.8. Kuntatekninen kiertoajelu. Illalla jatkolento (AA:lla)
Los Angelesiin
la 25.8. Tutustuminen Los Angelesin ja Anaheimin kuntatekniikkaan
sekä kuntatekninen kiertoajelu
su-ke 26.–29.8. APWA:n vuosikongressi / Anaheim
to 30.8. Siirtyminen (AA:lla)
San Franciscoon
pe 31.8. Tutustuminen puukerrostalorakentamiseen ja paikalliseen
kuntatekniikkaan
la 1.9. Paluulento San Francisco –
Chicago – Helsinki, jonne saavutaan su 2.9.
Hinta ja lisätiedot
Matkan hinnaksi tullee yhden hengen huoneessa noin 3 500 € / hen-
kilö (2hh:ssa noin 700 halvempi)
olettaen että lähtijöitä on 10. Jos
matkaan osallistuu vain 8 henkilöä,
hinta nousee 100 eurolla/henkilö.
Matkaan sisältyy
tMFOUPNBULBU"NFSJDBO"JSMJOFTJMMB
turistiluokassa
tMFOUPWFSPU
tMFOUPLFOUUÊLVMKFUVLTFUQBJUTJ
Suomessa)
tNBKPJUUBVUVNJOFOIZWÊOLFTLJluokan hotelleissa
tLJFSUPBKFMVU
tIPUFMMJWFSPU
Matkan järjestää ”hovihankkijamme” Elisa Sassi yhteistyössä allekirjoittaneen kanssa. Elisa on vaih-
tanut matkatoimistoa ja on nykyjään Helin Matkatoimistossa, mutta rautainen ammattitaitohan ei
ole siitä minnekään kadonnut.
Lähiaikoina julkaistaan tarkempi
aikataulu sekä maaliskuisen jäsenkirjeen mukana että tässä lehdessä
ja Kuntatekniikan foorumin verkkosivuilla.
Alustavat (ei sitovat) ilmoittautumiset matkalle tehdään verkkosivujen lomakkeella, joka löytyy
osoitteesta www.kuntatekniikka.fi/
toimijat/skty/opintomatkat.
Terveisin
ODanne Långström
Parin viime vuoden ajalta useita satoja maksuja maksamatta
MUISTA MAKSAA JÄSENMAKSUSI
N SKTY:n hallitus kokoontui helmikuun alussa Helsingissä. Kokouksen
asialistalla oli muun muassa uusien
hallitusjäsenten esittely, kesäkuun
IFME-päivien valmistelu, jäsenmaksut sekä muut talousasiat.
Kokouksen jäsenasioiden yhteydessä hyväksyttiin taas yksi uusi yhteisöjäsen sekä kolme henkilöjäsentä. Tällä hetkellä henkilöjäsenmäärämme on 862. Lisäksi yhteisöjä on
jäsenenämme nykyisin jo 19 yritystä. Yhdeksänsadan jäsenen raja lähenee siis koko ajan – hitaasti mutta varmasti.
Uudet jäsenet ovat Pauliina Kuronen ja Jere Metsävuo Espoosta
sekä Sampo Perttula FCG Finnish
Consulting Group Oy:stä. Uusi yhteisöjäsen on helsinkiläinen Tilakonsultit TM2 Oy.
Seuraava hallituksen kokous pidetään maaliskuun lopulla Tampereella. Toivottavasti siihen mennessä
tulee tietoomme taas uusia jäsenhakemuksia. Jäseneksihän voi hakeutua vaikkapa Kuntatekniikan foorumin nettisivuilla www.kuntatekniikka.fi.
Lontoon matka toteutuu,
USA:n matka valmisteilla
Kevääksi suunniteltu Lontoon opintomatka tulee toteutumaan, kun
matkustajakiintiö ryhmässä täyttyi
nopeasti. Matkan ohjelma on mielenkiintoinen sisältäen joukkoliikennehankkeita ja palvelujen hallintajärjestelmiä. Matkan annista saamme varmasti lukea lehdestämme
myöhemmin.
SKTY valmistelee Lontoon lisäksi
opintomatkaa loppukesälle rapakon
taakse, jossa pidetään paikallisen
APWA:n vuosikokous. Tälle matkalle haluavien kannattaa seurata aktiivisesti muun muassa Kuntatekniikan foorumin nettisivuja, ettei mat-
ka mene ohitse.
Alustavia ilmoittautumisia otetaan jo vastaan osoitteessa danhenrik.langstrom@hel.fi.
Jäsenmaksuista 2011
vielä iso osa maksamatta
Tovin kuluttua jäsenillemme kolahtaa postiluukusta tämänvuotinen
jäsenkirje. Kirjeen mukana on yhtä
sun toista tietoa yhdistyksen toiminnasta, mutta ennen kaikkea, siellä
on jäsenmaksua koskevaa tietoa.
Parin viime vuoden aikana jäsenmaksujen maksaminen ei ole jäsenistön osalta ollut kovin mairittelevaa. Useita satoja jäsenmaksuja on
jätetty maksamatta ja niitä on jouduttu perimään jälkikäteen. Viime
vuoden jäsenmaksuistakin on vielä
iso osa maksamatta.
Yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt toivovat, ettei postissa olevaa
kuorta heti laitettaisi paperinkeräyk-
seen vaan huolehdittaisiin siitä, että
paperit selataan ja jäsenmaksu maksetaan ajoissa. Jos olette epävarma
viime vuoden jäsenmaksun suhteen,
niin asian voi tarkistaa mm. kokousmestarilta jyrki.vatto@hel.fi. Lupaan
tarkistaa asian suhteellisen nopeasti
jäsenrekisteristämme. Korotettua jäsenmaksua ei tarvitse rästiin jääneistä maksuista maksaa.
Jäsenmaksumme ei ole kovin
suuri, mutta se on kuitenkin koko jäsenistöltämme saatuna merkittävä summa yhdistyksen toimintaa pyöritettäessä. Jäsenistöä myös
muistutetaan, että jäsenyys ja sen
suomat jäsenedut loppuvat, jos
maksamattomuusmerkintöjä tulee rekisteriin useita tai ne ovat jatkuvia.
Kuumeisesti kevättä odotellen,
OJyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikka 2/2012
29
SKTY:N HALLITUS
Parin miljardin euron rautatiehanke valmis 2017
Tukholman ydinkeskustaan Citybanan
“Vihreä tunneli”
metrolinjan alle
Näin raidehankkeesta kerrottiin
paikan päällä:
”Tukholmaan on rakennet-
Jyrki Vättö
N Kulkiessani tammikuun pakkasilla Tukholmassa, en voinut taidemuseovierailuiltani olla huomaamatta, että Tukholmassa rakennetaan. Tämän varmaan tulemme
myös kesäkuun alussa huomaamaan, kun vierailemme tuossa samaisessa Pohjolan pääkaupungissa Kuntatekniikan päivien (IFMEkongressin) ”perinteisellä laivaretkellä”.
Keskustassa oli monenlaisia rakennustoimintoja, rakennustelineitä ja paketissa olevia puistoja. Suurimman huomion mediassa ja mainoksissa sai kuitenkin Citybanan,
uusi kuuden kilometrin pituinen
rautatie, joka rakennetaan aivan
ydinkeskustaan. Citybananin työmaata ei kuitenkaan näkynyt, sillä
se rakennetaan maan alle.
Projektilla on vuosien saatossa
ollut käynnistymisvaikeuksia mm.
rahoituksen ja poliittisten vastustuksien myötä. Nyt hanke on kuitenkin käynnissä, ja sen pitäisi valmistua 2017. Rahaa on arveltu palavan noin 16 miljardia Ruotsin
kruunua eli pari miljardia euroa.
Onko se paljon vai vähän, ja mitä
sillä loppujen lopuksi saadaan?
Kuuden kilometrin pituinen
rautatie, Citybanan, valmistuu
Tukholman ydinkeskustan
alle 2017.
tu kaksiraiteinen rautatie vuonna
1871 ja samat raiteet ovat yhä käytössä. Lisäraiteita ei ole sittemmin rakennettu, vaikka 80 prosenttia koko
Ruotsin junaliikenteestä kulkee jotenkin Tukholman kautta. Junaliikenne on kasvanut 1800-luvun lopun kymmenestä junasta noin 550
junaan per vuorokausi. Tukholma
muodostaa liikenteellisesti pullonkaulan raideliikenteelle, kun samoilla kiskopareilla kulkevat Tukholman
kohdalla kaikki rautahevoset lähiliikenteestä tavarajuniin.
Nyt rakennettavalle rautatielle
tullaan sen valmistumisen jälkeen
syöttämään Tukholman paikallisliikenne. Tavarajunat sekä kaukolii-
30
Kuntatekniikka 2/2012
OJyrki
Vättö
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Sito Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.fi
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Danne Långström
NEfter att ha varit på resa i USA
i 6 veckor, så finns det inte så
väldigt mycket att berätta om,
men jag skulle gärna poängtera att årets KOMMUNTEKNISKA
DAGARNA hålls i samband med
IFME 2012 kongressen, och de
går av stapeln i Helsingfors 4.–
10.6 – med stickare till både Tallinn och Stockholm.
Närmare uppgifter om dem
och all det andra runt dagarna hittar du på www.ifme2012.
com. På hemsidorna kan du
också anmäla dej till årsdagarna/
IFME-kongressen.
I mars sänder vi ut medlemsbrevet och också då får du mera
information om evenemanget,
kennejunat jatkavat elämäänsä vanhoilla kiskoilla. Kun uusi
raiteisto rakennetaan pääosin
nykyisen metrolinjan alle, niin
silläkin saadaan synergiaetuja keskustan paikallisliikenteen
pendelöintiin. Laskelmien mukaan tuleva kuuden kilometrin
raideveto etelästä, Södermalmin liepeiltä luoteisen Tomtebodan kulmille vähentää raideruuhkia, auttaa junia pysymään
paremmin aikataulussa, ja jopa
lyhentää matkustusaikoja.”
Mainostettiinpa hanketta
jopa ”vihreänä tunnelina”, jossa työnaikana pyritään vähentämään melusaastetta, käyttämään työkoneissa biodieseliä ja
kierrättämään kaikki louhintamateriaali uusiokäyttöön.
Hankkeesta kantautunee
varmasti tarkempiakin tietoja
ja artikkeleja tulevien rakennusvuosien aikana. Kesäkuun alun
IFME-päivien vierailun yhteydessä ainakin Tukholman ekskursiolle lähtevät saanevat tästä ensi käden tietoa. Hauskana
yksityiskohtana huomasin, että
hanke on myös Facebookissa.
Siellä sitä voi halutessaan vaikka peukuttaa, vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa ”gillata”.
Puheenjohtaja/Ordförande
Spårvangnar i Tampa.
men redan nu kan jag lova ett
brett och intressant program –
så egentligen gäller det bara att
anmäla sej!
Under min resa till USA och
Florida var jag i kontakt med mi-
na amerikanska och kanadensiska kolleger, och tillsammans
med dem håller vi på att snitsa
ihop ett väldigt intressant program för vår kommande studieresa till Chicago, Anaheim och
San Francisco.
Vintervägdagarna var i år i
Tammerfors i mitten av februari,
och där var FKTF synligt framme
– som vanligt, med Raimo K.
Saarinen, Ville Alatyppö och
underskriven i första led. Under
dagarna fick vi också många och
goda kontakter angående IFME
2012 -kongressen.
ODanne Långström
verksamhetsledare
www.ukty.fi
”Tällaisille päiville olisi
pitänyt tulla jo vähintään
pari vuotta aikaisemmin”
NElämme talven kiivainta uintiaikaa. Jokainen halli
ja kylpylä huomaa talven rasitukset laitteistoissaan ja
samalla näkee, missä ovat laitoksen ongelma-alueet.
Ne kannattaa rekisteröidä, jotta niiden korjaaminen
sujuu viivytyksettä. Olisi erittäin tärkeää, että hallit
seuraisivat omaa toimintaansa kriittisesti ja näin saisivat hallinsa tilanteen päivitettyä. Etenkin energiakulutuksen optimointi on laitoksen käytön kannalta
tärkeää. Näin talvellahan nähdään, miten tekniikka
toimii eri osa-alueilla. Erittäin tärkeää on myös hygieniatason ylläpito, joka koskee etenkin veden- ja
ilmanlaatua, puhtaanapitoa sekä yleistä siisteyttä.
Helmikuun pääasia olivat kuitenkin valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät 7.–9.2. Koulutuspäivät olivat yhdistyksemme osalta täydellinen menestys, jos saatuihin palautteisiin on uskominen. Olimme yrittäneet tehdä ohjelman mahdollisimman monipuoliseksi ja kattavaksi rakennuttamisesta toimintaan liittyvillä alueilla. Tässä onnistuimme kohtuullisen hyvin. Päivillä oli ennätysmäärä osanottajia: ilmoittautuneita oli kahta vaille 200. Ohjelma jakaantui luentoihin ja näyttelyyn. Palautteista saatu suurin
miinus tuli päivistä tiedottamiselle. Muilta osin palaute liikkui hyvän ja kiitettävän välimaastossa.
Teoriaa ja käytännön esimerkkejä
Ohjelmassa oli niin teoriaa kuin käytännön esimerkkejäkin. Päivät alkoivat opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Martti Peltovuoren tilannekatsauksella. Saunaseuran edustajat esittelivät saunan rakentamisen tavoitteita. Professori Pentti Kalliokoski kertoi teknisiä tiloja koskeneen tutkimuksensa
johtopäätöksistä ja totesi, että kosteusvauriot tulee
heti niiden ilmaantuessa korjata, ettei henkilökunta
joudu myrkyllisille yhdisteille alttiiksi.
Professori Martti Viljanen selvitti energiatutkimuksen tilannetta ja painotti sitä, että hallien henkilökunnan tulisi oppia omavalvontaa. Lisäksi heidän
tulisi tietää, millä tasolla laitos toimii ja miten omaa
toimintaa voisi kehittää tehokkaammaksi. DI Teuvo
Meriläinen johdatti kuulijat uusien energianormien saloihin. Kiinteistönhoitaja Matti Verronen kertoi kylpylä SaniFanin energiasäästöistä ja johtaja Jari
Keinänen sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksistä hygienian valvonnasta halleissa.
Toinen päivä aloitettiin selostuksella Uktyn keräämistä uimahallien ja kylpylöiden rekisteritiedoista.
Halleista kerättiin vähintään 25 metrin pituisten altaiden ja isompien kylpylöiden rekisteritiedot. Niiden
perusteella todettiin, että hallien ja kylpylöiden tulisi kehittää organisaatioitaan siten, että vastuuhenkilöt ovat selvillä. Talotekniikan kulutusseurantaan olisi
kiinnitettävän erityistä huomiota, jotta tiedettäisiin,
miten hallit toimivat. Lisäksi hallien ja kylpylöiden tulisi osallistua VTT:n ylläpitämään uimahalliportaaliin,
joka halleille on ilmainen (OKM kustantaa).
FT Tuula Suontamo kertoi, miten helpotetaan
uimahallien ja kylpylöiden siivousta laadusta tinkimättä. Hallipäällikkö Taito Tammelin Viitasaaren uimahallista kertoi saunan lauteiden helposta puhdistettavuudesta. He ovat kehittäneet saunan lauteita
mielenkiintoisella tavalla.
Aarno Virtanen selvitti esityksessään uima-altaiden ja märkien tilojen epoksisaumauksia. Ne ovat
muodostuneet ongelmallisiksi uimahalleissa ja kylpylöissä erikoisvaativuutensa takia.
Viimeisenä asiantuntijaluentona oli kiinteistöpäällikkö Reijo Kinnusen esitys Piispalan uima- ja
jäähallin yhdessä toimivasta ratkaisusta, jolla on saatu huomattavia säästöjä käyttökustannuksissa. Esitys
herätti suurta mielenkiintoa ja antoi monelle paljon
mietittävää tulevia ratkaisuja pohdittaessa.
Molempina päivinä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin uimahalli- ja kylpylätuotteisiin. Näytteilleasettajia oli ennätysmäärä. Päivien kokonaisannista kertoo hyvin erään kunnan tilapäällikön kommentti:
”Tällaisille päiville olisi pitänyt tulla jo vähintään pari
vuotta aikaisemmin.” Kunnassa alkavat hallin rakennustyöt keväällä.
Haluankin vielä tässä yhteydessä kiittää kaikkia
uimahalli- ja kylpyläpäivien asiantuntijaluennoitsijoita ja näytteilleasettajia. Kiitos panoksestanne päivien
onnistumisessa!
Vuoden 2013 päivät ovat yhdistyksemme 20.
päivät, joten niistä tulee tavanomaista juhlavammat.
Vuosikokous 21.3. Forssassa
Rakennustieto Oy on julkaissut uimahallien rakennushankkeiden vastaanottovaiheen laadunvarmistusmenettelyoppaan (opetus- ja kulttuuriministeriön
liikuntapaikkajulkaisu nro 101), josta on vastannut
insinööri Pentti Pernu. Julkaisussa on hyvä muistilista asioista, jotka pitää huomioida hallin eri rakentamisvaiheiden aikana. Julkaisua saa Rakennustieto
Oy:stä, puh. 020 7476400.
Yhdistyksemme vuosikokous pidetään 21.3.
klo 18 Forssan uimahalli Vesihelmessä. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen tulee paikalle kertomaan ajatuksiaan yhdistyksen toiminnasta.
Kokouksessa valitaan yhdistykselle uusi hallitus vuodeksi 2012.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä 130.
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella
perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
Kevättalvisin terveisin,
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 2/2012
31
201
2
Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.
Aineistopäivä on 10.8.2012.
Nettioppaan suosio jatkuu.
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.
vers
io le
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT
alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä
kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä
tarjoavat yritykset yhteystietoineen
hti.
kun
tate
knii
kka
.fi
OTA YHTEYTTÄ:
Marianne Lohilahti
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI
linkki yrityksen kotisivuille
tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille
Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa
syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja
Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.
Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden
tärkeä työkalu.
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella!
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Koulutusristeilylle Pietariin
päivää aikaisemmin
NTutustumismatkamme Pietarin vesilaitokseen eli Vodokanaliin on aikaistettu vuorokaudella johtuen matkajärjestelyistä. Lähdemme matkaan jo keskiviikkona
18.4.2012, vierailemme Vodokanalilla torstaina 19.4.
ja palaamme Helsinkiin perjantaina 20.4.
Ilmoittautuminen on alkanut yhdistyksen nettisivuilla
(www.kuntienputkimestarit.fi), joilta löytyy ilmoittautumislinkki. Ilmoittautumiset ja muut järjestelyt hoitaa matkatoimisto, jonka sivuille siis linkki ohjaa.
Paikkoja on rajallisesti eli kannattaa olla nopea!
Ohjelmaa hiotaan viimeiseen asti
Yhdistyksen nettisivuilta löytyy matkan alustava ohjelma,
jota siis vielä päivitämme mahdollisimman ajankohtaisen
ohjelman luomiseksi. Alustamme vierailua muutamilla aiheilla vierailun kohteesta, jotta saisimme itse vierailulta
mahdollisimman paljon hyötyä.
Varallaolokeskustelu jatkuu
Jatkamme myös varallaolokeskustelua eli käymme läpi
vertailuaineistoa eri laitosten varallaolojärjestelmistä. Par-
haillaan on vesihuollon kiireisin aika, ja näistä tuoreista kokemuksista kannattaa keskustella. Miten kiireistä on selvitty, millä organisoinneilla tai mihin konkreettisiin ongelmiin on törmätty vai ovatko samat ongelmat olleet taas
edessä? Etsitään yhdessä ratkaisuja sekä toimivia malleja.
Ensi syksyn aiheena
uudet vesihuollon organisaatiot
Vapaamuotoisissa keskusteluissa on hyvä pohtia, mitä aiheita haluttaisiin käsiteltäviksi tulevilla syksyn koulutuspäivillä. Muutamilla laitoksilla on nyt takanaan vuoden
tai parin kokemuksia täysin uusista vesihuollon organisaatioista. Niiden toimivuudesta ja niistä saaduista kokemuksista on syytä syksyllä keskustella ja laatia yhteenvetoa sekä yhdistyksen näkemys toimivista organisaatioista.
Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan ja mukaan keskustelemaan kevään koulutusristeilylle!
Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi
OSami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä
on 69. Kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä on 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
Parhaat kestävät
Aito ja alkuperäinen, asennusvalmis
Weholite-säiliö mittatilaustyönä
kunnallistekniikkaan, teollisuuteen
ja maatalouteen
Esimerkkisovelluksia:
( %""*+#
( #"*+#
( "*+#
( ##%"###"*+#
Oy KWH Pipe Ab
PL 21, 65101 Vaasa
Puhelin
Telefax
020 778 7111
020 778 7902
( "#$""*+#
( "$"##
( $%%"!*'##
( %$#"*+#
www.kwhpipe.fi
Member of the KWH Group
Kuntatekniikka 2/2012
33
Yli 40 vuotta lähiympäristön parhaaksi
ERKKI SANTALA
– hajajätevesien tietäjä
TEKSTI Dakota Lavento
NN Johtava asiantuntija, diplo-
mi-insinööri Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta mainitaan aina, kun puhutaan Suomen hajajätevesistä. Kesän korvalla eläkkeelle siirtyvä Santala
olisi varmasti toivonut näkevänsä vuoden 2003 asetuksen toteutumisen.
– Ainakaan liian tiukaksi viime vuonna uudistettua asetusta
ei voi kukaan väittää. Raja-arvojakaan ei tästä enää voi laskea, jos
haluamme täyttää kansainväliset
sitoumuksemme, hän sanoo.
Noin miljoona suomalaista
asuu kiinteistöissä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelulain mukaan näiden
kiinteistöjen jätevedet pitää käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä
uudistettiin 2003. Viime vuonna
ympäristönsuojelulakiin tehtiin
haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva muutos (196/2011) ja
annettiin uusi asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolella (209/2011).
Vesityötä koko ura
Erkki Santalaa säädösten kohtalo painaa, sillä hän on työskennellyt vesien suojelun ja hajajätevesien parissa koko uransa ajan.
Ensimmäinen opiskelukesä kului
Helsingin maanviljelysinsinööripiirissä Lounais-Suomen vedenhankintasuunnitelmaan liittyvissä kenttätöissä. Diplomityössään
vesihallitukselle Santala kartoitti leirintäalueiden vesi- ja jätehuoltoa.
34
Kuntatekniikka 2/2012
Kesän korvalla eläkkeelle jäävän Erkki Santalan
ura on kulunut pitkälti vesiensuojelun ja hajajätevesien parissa. Vuoden 2003 asetuksen koukeroisesta kohtalosta huolimatta Santala uskoo
asiaansa. Lähiympäristön puhtaana pitäminen
on kaikkien yhteinen asia.
Vesihallituksen 1970-luvulla
perustettu vesien suojelu- ja virkistyskäyttötoimisto edusti maassamme aivan uudenlaista ajattelua. Vesien suojeluun ja virkistyskäyttöön oli herätty kiinnittämään huomiota vasta edellisen
vuosikymmenen lopussa. Kun
vesienkäytön kokonaissuunnittelu käynnistettiin, Santalan vastuulla olivat virkistyskäyttöasiat
Päijänteen alueella.
– Teimme Suomessa jo
1970–80-luvuilla vesienhoidon
alueittaista suunnittelua, jota
nyt tehdään koko EU:ssa, Santala kertoo. Hän toimi sittemmin
SYKE:n vesihuoltoryhmän vetäjänä 13 vuoden ajan.
Politiikka sotki
hajajätevesiasiat
Haja-asutusalueiden jätevesien
käsittelyn sääntelyä ryhdyttiin
kehittämään 2001. Asia ei sinänsä ollut Suomessa uutta. Maaperäkäsittelymenetelmätkin olivat
tuttuja.
– Vanhimmat löytämäni ohjeet ovat 1950-luvun alusta. Pienpuhdistamot tulivat laajemmin
markkinoille 1990-luvun alussa, jolloin aloimme tutkia niiden
toimintaa käytännössä. Ohjekirja ”Pienet jäteveden maapuhdistamot” syntyi pohjoismaisen yhteistyön tuloksena 1990, Santala kertoo.
Valmiiksi uudet säädökset
saatiin kahdessa vuodessa.
– Sen jälkeen asiat tuntuivat
menevän hyvin, mutta sitten ne
sotkettiin, Santala sanoo hieman
surullisena. Näin helposti käy,
kun sinänsä selvät teknisetkin
asiat politisoituvat.
Pitkä siirtymäaika ja
lukemattomia projekteja
Säädökseen oli nähty tärkeäksi
kirjata varsin pitkä siirtymäaika,
kerrassaan kymmenen vuotta,
jonka kuluessa tieto olisi saatava
kulkemaan kaikille asianosaisille. Viestintähankkeena säädösten vaatimuksista tiedottaminen
onkin ollut maassamme poikkeuksellisen aktiivinen ja laaja.
SYKE:n puhdistamosivusto kokosi puolueetonta tietoa tutkimuksista.
– Informoimme kuntien vi-
“Suurempaa remonttia tarvitaan
50–60 prosenttiin ja pienempää
päivitystä 20–30 prosenttiin hajaasutuksen kiinteistöistä.”
ranomaisia, suunnittelijoita ja
yrityksiä. Kiersimme puhumassa ja keskustelemassa. Maakunnissa käynnistettiin erilaisia projekteja. Myös lehdistö oli aktiivinen. Informatiivisia artikkeleja ilmestyi lehdissä satamäärin, Santala luettelee.
Hänellä on vuosien mittaan
ollut varsin hyvä tuntuma haja-asutusalueiden ihmisten tuntoihin, sillä hän on keskustellut
heidän kanssaan niin puhelimitse, sähköpostitse kuin esimerkiksi messutapaamisissakin.
– Aikaa on joskus kulunut pitkäänkin eikä asia ole aina ehkä
edes minulle kuulunut, mutta toivottavasti ympäristöhallinto on
saanut tyytyväisiä asiakkaita.
Tieto ei johtanut
toimintaan
Kaikesta viestinnästä huolimatta
jo 2006–07 selvisi, ettei tieto ollut
johtanut toimintaan. Ympäristöministeriön arvion mukaan vain
10–15 prosenttia kiinteistöistä oli
2010 mennessä tehostanut jätevesien käsittelyä asetuksen edellyttämällä tavalla.
Ministeriö asetti selvitysmiehen ja laajapohjaisen työryhmän
edistämään asiaa. Hajajätevesien
puhdistaminen nousi jälleen julkisuuteen, mutta ikävällä tavalla.
– Markkinoinnissa ja myynnissä oli tapahtunut selviä ylilyöntejä. Oli kaupattu asiakkaille menetelmiä, joita he eivät lainkaan tarvinneet. Kustannuksia
ynnäiltiin lehdistössä kalleimman mukaan. Se synnytti paljon
pahaa mieltä.
Alettiin ajatella, että kallis investointi täytyy tehdä vain, koska
VESIHUOLTO
Liisa Takala
Erkki Santala on joviaalina henkilönä onnistunut
pysymään puheväleissä kaikkien osapuolten kanssa
ajoittain kiivaanakin käyneessä haja-asutuksen jätevesien puhdistamista koskevassa keskustelussa.
Kuntatekniikka 2/2012
35
VESIHUOLTO
Köyhät mökinmummot
ja Itämeri
Kaikilta osin hajajätevesitiedotus ei varmastikaan mennyt perille ainakaan oikealla tavalla.
Erityisen ongelmallisia tuloksia
syntyi turhista tai vääristä rinnastuksista. Suomen hajajätevesien puhdistaminen ja Itämeren
tila onnistuttiin kytkemään toisiinsa liiankin hyvin.
Monet ovat olleet näreissään
juuri siitä, että köyhiä mökinmummoja pakotetaan investoimaan kalliisiin puhdistusjärjestelmiin Itämeren suojelemiseksi, kun Venäjä kaataa likavetensä minne tahtoo. Viimeaikaiset
uutiset lannoitetehtaan kipsijätevuoren fosforipäästöistä nostivat keskustelun taas esiin.
Santala huomauttaa, ettei Itämerta mainita asetuksessa ollenkaan, eikä se perustelumuistiossakaan nouse varsinaisesti esille.
– Kyseessä on nimenomaan
lähiympäristö ja sen tilan parantaminen. Vaikka kaikki Venäjän päästöt loppuisivat ja Itämeri puhdistuisi, se ei vaikuta oman
järven tilaan, hän korostaa.
Lähijärvi on kaikkien
yhteinen asia
Toinen hankala rinnastus kohdistuu nimenomaan näihin mummonmökkeihin.
Timo Huhtaluoma
jossakin asetuksessa niin sanotaan.
– Ei ymmärretty, että se tehdään nimenomaan lähiympäristön pilaantumisen vähentämiseksi, Santala pahoittelee.
Esitettiin myös virheellisiä tulkintoja asetuksen sisällöstä ja toimeenpanosta, mikä oli omiaan lisäämään epäluuloja ja kritiikkiä
asetusta kohtaan. Ja eduskuntavaalit vielä lähestyivät. Haja-asustusalueiden ehdokkailla piti toki
olla jämäkkä kanta asiaan. Säädöstä lievennettiin pikavauhtia.
Santala on käyttänyt merkittävän osan työajastaan käymällä eri tilaisuuksissa, koulutuksissa ja messuilla kertomassa haja-asutuksen
jätevesien puhdistamisesta. Tässä on vuorossa omakotiyhdistyksen
tilaisuus Keravalla.
– Maaseudulla on paljon
myös taajama-asutusta, joka on
edelleen viemäriverkon ulkopuolella. Toisaalta asetus koskee vain
niitä 15–20 prosenttia vapaa-ajan
asunnoista, joissa on vesivessa.
Uudemmissa vapaa-ajan asunnoissa asia on yleensä kunnossa,
Santala sanoo.
Myös maatalouden päästöt
nostetaan mielellään esiin hajajätevesien yhteydessä.
– Niin pienteollisuus kuin maatalouskin joutuvat toki tekemään
oman osansa. On kaikkien yhteinen asia pitää lähijärvi kunnossa.
Ihmisen jätteet tuovat ympäristöön bakteereja, taudinaiheuttajia
ja lääkejäämiä, joita maatalous ei
ravinnepäästöillään aiheuta.
Edessä parempi
tulevaisuus?
Kohu säädöksen ympärillä on ilmeisesti hidastanut investointeja
käsittelyjärjestelmiin entisestään.
Maaliskuussa 2011 voimaan astunut lievennetty asetus vapautti
vanhimmat haja-asutusalueiden
asukkaat velvoitteesta ja lievensi
puhdistusvaatimuksia.
Tarkkaa uutta tilastoa toimenpiteitä edellyttävistä kiinteistöistä ei ole. Santala arvelee, että suurempaa remonttia tarvitaan 50–
60 prosenttiin ja pienempää päivitystä 20–30 prosenttiin.
Uusia lievennyksiä on turha
odottaa. Toisaalta poliittista tahtoa niiden kiristämiseenkään tuskin löytyy.
Santala sanoo, että parempaan
suuntaan ollaan silti menossa.
Myös yhdyskuntajätevesien käsittely tehostuu. Siitä pitää huolen jätevesilupien myöntämisen
mekaniikka. Se edellyttää, että
käytössä on aina paras käytettävissä oleva tekniikka. Lupia uusittaessa ehdot yleensä kiristyvät. Kun puhdistustekniikka kehittyy, myös monet kemikaalit ja
esimerkiksi lääke- ja hormonijäämät saadaan jätevedestä pois.
Kansainvälistä
yhteistyötä tarvitaan
Alan eurooppalaisessa standardisointityössä valmistellaan parhaillaan pitkään kaivattuja teknisiä ohjeita erilaisille hajajätevesien puhdistusmenetelmille. Santala on ollut mukana standardisointityöryhmässä vuodesta 1991
edustamassa suomalaista alan
teollisuutta, tutkimuslaitoksia, ja
viranomaisia. Ryhmä kokoontuu
muutaman kerran vuodessa.
Kokouksissa on mukana 11
maata ja parikymmentä edusta-
jaa kerrallaan tutkijoista palkkatyöntekijöihin ja yritysten omistajiin.
– Pohjoismaisella tasolla teimme aktiivisesti yhteistyötä erityisesti 1980-luvulla. Laadimme
mm. yhdessä raportin Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaiden
tilanteesta vuonna 1985. Koordinoimme pohjoismaisia tutkimuksia ja kokosimme tuloksista
yhteisraportit.
Virallisemman kontekstin
puuttuessa hajajätevesialan pohjoismainen yhteistyö on myöhemmin toiminut pitkälti juuri Santalan henkilökohtaisten
suhteiden varassa. Maaliskuussa
Santala matkaa Uppsalaan konferenssiin kertomaan Suomen tilanteesta. Hänen mukaansa yhteydet nimenomaan Ranskaan ja
Saksaan ovat tärkeitä.
– Vaikka Saksassa vain viisi
prosenttia kotitalouksista on viemäriverkon ulkopuolella, se tarkoittaa suuressa maassa neljää
miljoonaa asukasta. Kaikki hankittu ja kerätty tieto pitäisi sieltä
saada käyttöömme.
Tieto kulkee eläkkeelläkin
Erkki Santala ei onneksi aio lopettaa tiedottamista hajajätevesien puhdistamisesta eläkkeelle
jäätyäänkään. Hän jatkaa työtään
Hajaputsari ry:n kautta.
Muutama esitelmä on vielä edessä, kuten yksi Tampereella kuivakäymälöistä ja kompostikäymälöistä. Se tavallaan pyöräyttää pallon alkuun: niitähän
leirintäalueilla 1970-luvulla juuri oli. Santala saikin viime vuonna elämäntyöpalkintona Huussiseuran Kultaisen talikon. N
Ympäristöministeriön uuden opaskirjan ”Haja-asutuksen jätevedet” voi ladata maksutta osoitteesta www.ymparisto.fi/default.
asp?contentid=403992&lan=fi
Hajaputsari ry jakaa jätevesitietoa
QHajaputsari
ry on keväällä 2010
perustettu, alan yrityksistä riippumaton haja-asutuksen jätevesihuollon ammatillinen ja aatteellinen yhdistys. Se jakaa muun muassa nettisivustonsa kautta puolueetonta ja asiantuntevaa tie-
36
Kuntatekniikka 2/2012
toa alan ajankohtaisista asioista,
haja-asutuksen jätevesihuoltoon
liittyvästä lainsäädännöstä, hyvistä käytännöistä, jätevesitekniikasta, tutkimuksesta ja alan koulutuksesta.
Erkki Santala toimii yhdistyk-
sen hallituksen puheenjohtajana.
Sihteerinä on TkL Katriina Kujala-Räty ja varapuheenjohtajana
ja rahastonhoitajana TkL Matti
Valve. Yhdistyksellä on puhelinpalvelu ja sivustolle voi lähettää
kysymyksiä myös sähköpostilla.
– Meiltä voi ostaa myös konsulttipalveluja ja pyytää puhumaan, Santala vinkkaa.
www.hajaputsari.fi
Kaikki vesihuollon
mittalaitteet Liningilta
Virtausmittaukset juoma- ja jätevesille
Magneettiset, akkutoimiset, mekaaniset ja ultraäänivirtausmittarit
Nesteiden analyysimittaukset
Parametreina mm. pH, Redox, johtokyky, happi, kloori,
sameus ja kiintoaine. Myös COD-, TOC- ja lietepatjan
korkeuden mittaus.
Pinnanmittaus nesteille ja kuiva-aineille
Vaijeri- ja mikroaaltotutkat, ultraääni- ja painemittaukset
sekä värähtelykytkimet
Paineenmittaus ja osoitus
Painelähettimet, -mittarit ja -kytkimet. Paine- ja virtaamaloggerit sekä havaintoputkien pinnankorkeusmittaukset.
Lämpötilanmittaus
Mittauslaitteet huonetilaan, verkostoihin ja altaisiin.
Saatavana myös integroidulla paikallisnäytöllä.
Lining huolto ja saneeraus
Asennus, käyttöönotto, tekninen tuki ja huoltosopimukset.
Toimipisteet Vantaalla ja Lappeenrannassa.
Kaikki palvelut saman katon alta
Vastuullista vesitekniikkaa.
p. 029 006 160 PMRMRKMRJS$PMRMRK½[[[PMRMRK½
Puhdistamot vähentävät ravinnekuormitusta
vapaaehtoisesti
Suositussopimus tukee
vesien tilan parantamista
Jätevedenpuhdistamot
tavoittelevat yhä parempia puhdistustuloksia uuden suositussopimuksen tuella. Kyseessä on päänavaus
vesiensuojelun uuden
ohjausmekanismin soveltamisessa. Vesihuoltoalan toimijoiden yhteinen tahto kannustaa
parhaaseen mahdolliseen puhdistustulokseen ja hälventää pelkoja lupaehtojen jatkuvasta kiristymisestä.
TEKSTI Paavo Taipale
38
Kuntatekniikka 2/2012
NN Tammikuussa ympäristö-
ministeriön, Vesilaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton välillä allekirjoitettu suositussopimus yhdyskuntajätevesien pintavesiä rehevöittävän kuormituksen vähentämiseksi on voimassa 2016 loppuun. Pitkään valmisteltu suositussopimus on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla.
Suomessa on yli 500 yhdyskuntien jätevesiä puhdistavaa laitosta, joiden merkitys vesiensuojelussa on suuri. Yli 80 prosenttia maamme asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä.
– Kun vesiensuojelun suuntaviivoja aikanaan pohdittiin, niin
vastaavaa järjestelyä harkittiin
myös kalankasvatusalalle. Asiaa
on selvitetty, mutta yhteistä tahtotilaa sopimukseen pääsemiseksi ei ole löytynyt. Näin yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksesta tu-
li suositussopimusten pilotti, ympäristöministeriön yli-insinööri
Jorma Kaloinen kertoo.
Hänen mielestään sekä Vesilaitosyhdistyksen että Kuntaliiton halu viedä asiaa yhdessä
eteenpäin on ollut tärkeää. Vesiensuojelun suuntaviivojen hyväksymisestä on jo kulunut kuusi vuotta. Tavoitteena on vähentää yhdyskuntien jätevesien vuosittaista fosforikuormitusta 170
tonnista vuonna 2010 alle 150
tonniin 2015 mennessä. Typpikuormitusta on tavoitteena vähentää vastaavasti 10 800 tonnista alle 9 400 tonniin.
– Puhdistustavoitteet perustuvat aina paikalliseen tilanteeseen, joka arvioidaan ympäristöluvan yhteydessä. Tavoitteena
on, ettei laitosten tarvitsisi pelätä lupaehtojen kiristymistä pelkästään sen vuoksi, että ne käsittelevät jätevedet lupaehtoja tehokkaammin. Lupaehdot määräytyvät ympäristönsuojelulain
mukaisesti ottamalla huomioon
muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan taso ja ympäristöolosuhteet, Kaloinen toteaa.
Laitosten omaan arvioon
luotetaan
Ympäristöministeriö kertoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä aluehallintovirastoille suositussopimuksen tavoitteista ja soveltamisen menettelytavoista. Tavoitteena on, että
laitokset voisivat käyttää kuormituksen vähentämiseen kustannustehokkaita toimenpiteitä. Ne
vaihtelevat paikallisesti. Suositussopimus tukee paikallista päätöksentekoa vesiensuojelutoimenpiteiden valinnassa.
Jorma Kaloinen korostaa, että
tavoitteena on ottaa laitosten omilla ehdoilla tehdyt ympäristöinvestoinnit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Näin saataisiin
ravinnekuormitusta alennettua ilman suuria lisäinvestointeja.
VESIHUOLTO
Suositussopimuksen tavoitteena on vähentää vuosittaista jätekuormitusta seuraavasti:
Kuormitus
vesistöön
2005–07
2010
Tavoite 2015
Fosfori
194 tonnia
170 tonnia
enintään 150 tonnia
Typpi
11 300 tonnia
10 800 tonnia
enintään 9 400 tonnia
– Sopimuksen taustalla on
ajatus siitä, että laitokset itse tietävät parhaiten, missä on tehostamismahdollisuuksia ja toisaalta myös vesistöjen tarpeet omalla
Kimmo Brandt
Paavo Taipale
– On hienoa, että sopimusosapuolet pyrkivät jätevedenpuhdistuksessa aidosti lupaehtoja haastavampiin tavoitteisiin, iloitsee Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu.
Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtajan ja HS Veden toimitusjohtajan Timo Heinosen mielestä
suositussopimus korostaa vesihuoltolaitosten
tärkeä roolia ympäristönsuojelutyössä.
alueella tiedetään, muistuttaa Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtaja, HS Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen.
Hän sanoo, että sopimus muun
muassa kannustaa ajamaan puhdistamoja niin hyvin kuin mahdollista. Heinonen vakuuttaa, että HS Veden puhdistamoilla tämä
on ollut tavoite jo aiemmin.
– Kemikaaleja ei fosforin saostuksessa tarpeettomasti pihtailla.
Tehokkaaseen fosforinpoistoon
on myös investoitu rakentamalla
flotaatiolaitos jälkiselkeytykseen.
Toisaalta typenpoistovaatimuksen osalta toivotaan lupaviranomaiselta suositussopimuksen
hengessä ymmärrystä kustannustehokkuuden ja vesistön tilan huomioon ottamisessa.
Laitokset odottavat ympäristöministeriöltä aluehallinnon
informointia sekä ohjeistamista
puhdistamojen ympäristöluvista annettavien lausuntojen osalta.
– Vaikka suositussopimuksen
toimenpiteillä ei ole suoranaista
vaikutusta lupaehtoihin, niin toivomme, että lupahakemuksista
annettavissa lausunnoissa ne otetaan huomioon, Heinonen sanoo.
Tuloksista kerrotaan
vuosittain
Suositussopimuksen tuloksia
seurataan säännöllisesti. TarkoiKuntatekniikka 2/2012
39
“Kunnille voi
sopimuksen toimeenpanon kautta
syntyä myös
”vihreän kunnan”
imagohyötyjä.”
tuksena on saada yhdyskuntajäteveden puhdistamojen toiminnan yhteenvetoraportti vuodelta
2010 valmiiksi ensi kesään mennessä. Tässä yhteydessä raportoitaisiin jo ensimmäistä kertaa
myös suositussopimuksen tavoitteet sekä tehdyt ja meneillään olevat toimenpiteet.
– Toimeenpanon seurantaraportti on jatkossa tarkoitus julkaista vuosittain. Raportissa käsiteltäisiin yhdyskuntajätevesien
ravinnekuormituksen vuosittaista kehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Myös suositussopimuksen toteuttamista edis-
täneet toimet esitettäisiin raportissa, jonka julkistamisesta yhteisesti tiedotettaisiin, yli-insinööri
Kaloinen kertoo.
– Tuloksia arvioidaan valtakunnallisesti, jolloin suuret puhdistamot ovat merkittävässä asemassa, koska niihin tuleva ravinnekuorma tonneina on suuri. Pienemmillä laitoksilla on kuitenkin erittäin tärkeä paikallinen
merkitys, Heinonen painottaa.
Osapuolet tukevat
toimeenpanoa yhdessä
Suomen Kuntaliitto tukee suositussopimuksen tavoitteiden saavuttamista laatimalla vesihuoltolaitosten omistajaohjausohjeen.
Työ on käynnistynyt, ja ohje on
tarkoitus julkistaa ensi syksynä.
– Suurin rooli Kuntaliitolla on viestinnässä, sopimuksen
olemassaolon ja sen tavoitteiden
kirkastamiseksi kunnissa, sanoo
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan
päällikkö Kirsi Rontu.
Hänen mielestään suositus-
ten avulla ohjaaminen vaikuttaa
hyvältä, kun siinä tavoitellaan ravinnekuormituksen vähentämistä vapaaehtoisesti lupaehtojen kiristämisen sijasta.
Kuntaliitto tukee sopimuksen tavoitteita myös kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi
käynnistymässä oleva ”Infra menestyksen perustana” -hanke sopii hyvin suositussopimuksen tavoitteiden edistämiseen.
Suomen ympäristökeskuksessa on meneillään hanke parhaan
käyttökelpoisen tekniikan tason
määrittelemiseksi jätevedenpuhdistamoiden käytössä ja kunnossapidossa. Kuntaliitto osallistuu
hankkeeseen.
Kunnille imagohyöytyjä
Kirsi Ronnun mukaan suositussopimus ja jätevedenpuhdistuksen parhaan käyttökelpoisen
tekniikan tason määrittelyhanke
ovat Kuntaliiton tärkeimmät toimenpiteet Itämerihaastekampanjassa, jossa liitto on mukana.
– On hienoa, että osapuolet
pyrkivät jätevedenpuhdistuksessa
aidosti tavoitteisiin, jotka ovat lupaehtoja haastavammat. Kunnille voi puolestaan sopimuksen toimeenpanon kautta syntyä myös
”vihreän kunnan” imagohyötyjä,
Rontu pohtii.
Heinosen mielestä sopimuksen aktiivisella toimeenpanolla vesihuoltoala voi jälleen kerran osoittaa ympäristövastuullisuutensa. Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, minkä toimialan kanssa ministeriö käynnistää seuraavaksi neuvottelut vastaavan sopimuksen solmimiseksi.
– On hienoa, että Vesilaitosyhdistys ja Kuntaliitto ovat päänavaajina uudentyyppisen ympäristönsuojelumenettelyn käyttöönotossa. Sopimuksen kautta
voidaan korostaa vesihuoltolaitosten tärkeää roolia ympäristönsuojelussa. Jätevedenpuhdistamoilla tehtävä työ on kuntien
merkittävintä ympäristönsuojelutyötä, Timo Heinonen sanoo. N
UUTUUS!
!! " !##
" ! ! ! ##
!!! " !!"####%"#
#"#!# ! ""
40
Kuntatekniikka 2/2012
VESIHUOLTO
Oma liiketoiminta olennaista
veron palautusoikeuden saamisessa
VESIOSUUSKUNTIEN
arvonlisäverotus täsmentyy
Osuuskunnat rakennuttavat viemäriverkostoa vilkkaasti eri puolilla maata. Nukarin jätevesiosuuskunnan viemäriverkostoa rakennettiin
helmikuun pakkasissa Nurmijärvellä. Kuvan työmaa ja rakennuttava osuuskunta eivät liity oikeudessa käsiteltyyn arvonlisäveroasiaan.
Korkein hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2011
ennakkoratkaisun erään jätevesiosuuskunnan arvonlisäverotuksesta. Sen mukaan tällä osuuskunnalla ei ole oikeutta vähentää viemäriverkoston suunnittelu-, rakennus-, käyttö- ja ylläpitokustannuksiin sisältyviä arvonlisäveroja miltään
osin. Päätöksen perusteluissa painotettiin etenkin
osuuskunnan oman myyntitoiminnan vähäisyyttä
ja sen laatua.
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
NNPäätöksellään KHO kumosi
Pohjois-Suomen yritysverotoimiston ja Helsingin hallinto-oikeuden asiassa tekemät päätökset, jotka oikeuttivat osuuskunnan saamaan täysimääräiset arvonlisäveropalautukset muun
muassa viemäriverkkonsa rakentamiskuluista. Uuteen ratkaisuun päädyttiin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön
vaatimuksesta.
Ennakkoratkaisua yritysvero-
toimistolta hakenut osuuskunta oli tehnyt kunnan ja kunnallisen vesilaitoksen kanssa sopimuksen. Sen mukaan kunta ja
vesilaitos rahoittavat suuren
osan runkoviemärin rakentamiskustannuksista ja kunta takaa osuuskunnan lainan. Samalla osuuskunta sitoutuu luovuttamaan vuonna 2020 runkoviemärin vastikkeetta vesilaitokselle.
Lisäksi osuuskunnan jäsenet
ostavat alusta lähtien jäteveden
puhdistuspalvelun suoraan kunKuntatekniikka 2/2012
41
Osuuskuntien sääntöjen ja käytäntöjen on syytä olla sellaisia, että
toiminnassa muodostuu arvonlisäverolaissa tarkoitettua aitoa
liiketoimintaa.
nalliselta vesilaitokselta. Osuuskunta veloittaa jäseniltään jatkossa ainoastaan viemäriverkoston ja pumppaamoiden ylläpidosta muodostuvia palvelumaksuja.
42
Kuntatekniikka 2/2012
SVOSK painottaa liiketoiminnan tärkeyttä
Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry SVOSK ja verohallinto
ovat laatineet yhteisen tiedotteen siitä, miten KHO:n päätöstä aletaan yleisesti soveltaa. Tie-
dote on julkaistu SVOSK:n verkkosivuilla www.svosk.fi. Siinä
kerrotaan, että voidakseen vähentää hankkimiensa tavaroiden tai palvelujen arvonlisäverot vesihuolto-osuuskunnan pitää harjoittaa arvonlisäverollista
liiketoimintaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa kerrotaan, että päätöstä hakeneen
osuuskunnan harjoittama toiminta, joka käsittää paitsi viemäriverkon rakennuttamisen
myös sen ylläpidon ja huollon
jäsentensä yhteisiä tarpeita varten, ei näissä oloissa ole luonteeltaan arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa.
osuuskuntien sääntöjen ja käytäntöjen merkitystä. Niiden on
syytä olla sellaisia, että toiminnassa muodostuu arvonlisäverolaissa tarkoitettua aitoa liiketoimintaa.
KHO:n tuore päätös osoittaa,
että tämä on kunkin osuuskunnan osalta kirjaimellisen tärkeää. Erityistä tarkkuutta on noudatettava, kun sopimuksia solmitaan kunnallisten vesilaitosten kanssa.
Palvelumaksu ei ole
riittävä peruste verolle
Olennaista osuuskunnan arvonlisäverovelvollisuuden ja
sen myötä esimerkiksi rakennushankkeiden arvonlisäverottomuuden osalta on osuuskunnan oma vesihuoltoliiketoiminta. Koko liiketoimintaa ei saa
siirtää osuuskunnan jäsenten ja
ulkopuolisen (useimmiten kunnan) vesihuoltolaitoksen välillä
tapahtuvaksi.
Pelkkä osuuskunnan vesijohto- tai viemäriverkoston kunnossapitoa varten peritty palvelumaksu ei ole riittävä peruste
osuuskunnan arvonlisäverovelvollisuudelle.
– Yksinkertaistettuna kyse
on siitä, että osuuskunta myy itse vettä verkostoonsa liittyneille tai vastaanottaa näiltä jätevettä
ja asiakkaat maksavat tästä palvelusta osuuskunnalle. Kaupankäynti kunnan laitoksen kanssa
on sitten osuuskunnan ja laitoksen välinen asia, Suomen vesihuolto-osuuskunnat SVOSK
ry:n viestintäjohtaja Timo Korpinen täsmentää.
Avustusperiaatteet
ovat vaihdelleet
Vesihuollon kehittämistä ohjaavat viranomaiset ovat tukeneet
käytäntöä, jossa jo osuuskuntien
verkostojen rakentamisvaiheessa
sovitaan, että rakennettavat verkostot tietyn ajan – esimerkiksi 10 tai 20 vuoden – kuluttua
luovutetaan vastikkeetta kunnan
vesihuoltolaitokselle.
Esillä on myös ollut käytäntö, jossa tällainen luovutus voisi olla valtion avustuksen ehtona. Tämä tavoite lienee joissakin
tapauksissa osaltaan vaikuttanut
osuuskuntien ja kuntien laitosten välisiin sopimuksiin siten,
että nämä laitokset laskuttavat
suoraan osuuskuntien liittyjiä
vedestä tai jätevedestä.
– Ely-keskusten tulkinnat
tässä asiassa tuntuvat vaihtelevan. SVOSK:n piirissä tekemiemme selvitysten perusteella vaikuttaisi siltä, että toiset ohjaavat tiiviiseen yhteistyöhön vesilaitoksen kanssa ja toiset kannustavat itsenäiseen toimintaan,
Korpinen sanoo.
Hänen mukaansa monissa viimeaikaisissa osuuskuntahankkeissa on tavoiteltu verkosto-omaisuuden ja vastuiden
siirtoa investointien kuoletuksen
jälkeen, eikä niinkään perinteistä vuosisataista vesiliiketoimintaa osuuskuntana.
Osuskunnilta vaaditaan
tarkkuutta
Vaikka KHO:n päätöksen kohteena ollut osuuskunta ei ole
SVOSK:n jäsen, yhdistys korostaa entistä painokkaammin
Päätöstä aletaan soveltaa
yleisesti tänä vuonna
Korkeimman hallinto-oikeuden joulukuisen päätöksen periaatteita aletaan soveltaa vuoden alusta kaikkiin niihin ve-
VESIHUOLTO
sihuolto-osuuskuntiin, joiden
toiminta on ollut vastaavanlaista kuin KHO:n ratkaisussa. Arvonlisäverovelvollisten rekisterissä olevien vesihuolto-osuuskuntien, joiden toiminta on
KHO:n joulukuisen päätöksen
mukaista, verovelvollisuus päättyi 31.12.2011.
Verovelvollisuuden päättyessä tulee muun muassa tehtäväksi kertatarkistus kiinteistöinvestoinneista. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan lopettamiseen liittyviä säännöksiä selvitetään Verohallinnon ohjeissa
”Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus” 14.12.2007, Dnro
1845/40/2007 ja ”Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi” 1.7.2010.
SVOSK ry:n tavoitteena on
laatia mahdollisimman tarkat
suositukset siitä, minkä sisältöisiin sopimuksiin osuuskuntien
ja kunnallisten vesilaitosten kes-
“Arvonlisäveron merkitys
hinnoittelussa on niin suuri, että
sopimukset on muotoiltava niin
kuin verottaja määrää.”
ken on syytä pyrkiä. Paikalliset
neuvottelut vesilaitosten kanssa
ovat käynnissä.
Soveltamisohjeistusta
kaikille osuuskunnille
Verohallinnon kanssa arvonlisäverotuksesta käytyihin keskusteluihin on SVOSK:n edustajina
viestintäjohtaja Korpisen ohella
osallistunut Pellervo-Seuran lakiasiainjohtaja Kari Lehto.
Heidän näkemyksensä mukaan ennakkoratkaisua hakeneen jätevesiosuuskunnan tilanne on hyvin poikkeuksellinen suomalaisessa vesihuoltoosuuskuntien kentässä. Käytän-
nössä lähes kaikki osuuskunnat
harjoittavat taloudellista toimintaa muun muassa myymällä vettä tai jätevesipalvelua jäsenilleen
ja muille palvelujensa käyttäjille.
– Arvonlisäveron merkitys
hinnoittelussa on kuitenkin niin
suuri, että sopimukset on muotoiltava niin kuin verottaja määrää. Ennakkoratkaisu on otettava huomioon myös uusia osuuskuntia perustettaessa, Korpinen
painottaa.
SVOSK lähettää verohallinnon kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditun tiedotteen
kaikille rekisteröidyille suomalaisille vesihuolto-osuuskunnille
riippumatta siitä, ovatko ne yhdistyksen jäseniä.
– Tiedotamme soveltamisohjeesta verkkosivuillamme ja lähetämme kaikille osuuskunnille tiedot kirjeitse, Timo Korpinen lupaa.
Jäsenosuuskunnat saavat yhdistykseltä myös yksityiskohtaista ohjeistusta. Osuuskuntien verotusasiat ovat esillä myös
muun muassa seuraavilla valtakunnallisilla vesiosuuskuntapäivillä. SVOSK ry järjestää ne Saarijärvellä 7.–8. 9. yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun
kanssa. N
Vesiosuuskunnan arvonlisäverotusta koskeva päätös on numeroltaan
KHO:2011:106 ja se löytyy os.
www.kho.fi/paatokset/57035.htm
Lisätietoja: www.svosk.fi
%("#&
!!'' &"$%) #
++
%("#&"('#!'#'!
%'##! ,," &,,!'"
$"',,$(!$$!#&
,*''-,,("
"!,
,
(#)""
Kuntatekniikka 2/2012
43
Arto Mäkinen
Salon uusi kaupungintalo valmistui viime syksynä. Rakennuskustannukset olivat noin 14 miljoonaa euroa, ja talon kerrosala
on 6 850 neliömetriä. Pääsuunnittelijana oli Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy ja pääurakoitsijana NCC Rakennus Oy.
Taloon muutti noin 230 työntekijää yhteensä 16 eri osoitteesta ympäri kaupunkia.
Salo, Kouvola, Loviisa ja Kokkola jakavat niukkuutta
Tekniset palvelut asettuneet
Viime vuosina kuntaliitoksia tehneillä seuduilla kuntatekniikan palveluorganisaatiot ovat asettuneet kohtalaisen hyvin uusiin uomiin. Henkilöstö on vähentynyt
maltillisesti eläkkeelle siirtymisten kautta. Liitoskuntien
tyhjiksi jääneille toimitiloille ei sen sijaan tahdo löytyä
käyttöä tai ostajia.
Kuntatekniikka kysyi alkaneen vuoden kuulumisia tekniseltä sektorilta neljästä kuntaliitoksen äskettäin läpikäyneestä kaupungista. Toimintoja kehitetään nyt rauhallisesti, eikä merkittäviä palvelujen ulkoistushankkeita uusissa kunnissa ole näköpiirissä. Kaikki jakavat
niukkuutta, mutta Salossa joudutaan harkitsemaan jopa kuluvan vuoden talousarvion avaamista.
TEKSTIT Antti Pulkkinen ja Paavo Taipale
44
Kuntatekniikka 2/2012
Salo säästökuurilla – koulus
NN Saloa on koeteltu vii-
me kuukausina erityisesti
Nokian toimintojen supistamisen kautta. Verotulojen vähetessä kaupungissa
on tiukka menokuri. Esillä on jopa kuluvan vuoden
talousarvion avaaminen keväällä.
– Viime vuoteen verrattuna käyttömenoissa on vähennystä viitisen prosenttia. Teknisellä toimialalla
se saavutettaneen pääosin
jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyvien vakanssit,
sanoo Salon kaupungin yhdyskuntateknisten palvelujen johtaja Petri Virtanen.
Salon kaupungin tekninen toimi on sijoitettu entiseen Halikon kunnantaloon. Muut kaupungin hallinnolliset toiminnot sijoittuivat viime syksynä valmistuneeseen uuteen kaupungintaloon Salon keskustassa.
Virtanen on ollut Salon
kaupungin palveluksessa
nyt kuutisen vuotta. Näin
hän on nähnyt sisältä koko
kuntaliitosprosessin.
– Vuosi liitoksen jälkeen
meni uuteen organisaatioon
totutellessa, mutta olemme
mielestäni onnistuneet hyvin. Kun teknisen toimen
TEKNISET PALVELUT
Kouvolan kaupunki
Free Solo, havainnekuva/Arkkitehtitoimisto Markus Pernthaler
Loviisan vesilaitos rakennuttaa parilla
miljoonalla uuden vesitornin, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna.
Kouvola panostaa tänä vuonna erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen. Mansikka-Ahon
koululle nousee uusi rakennus, jonka kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Myös vanha
1970-luvulla rakennettu koulu jää käyttöön.
hyvässä hengessä
uomiinsa kuntaliitoksissa
aneeraus on vuoden suurin investointi
väki on kaikki samassa talossa,
niin yhteistyö on jotenkin tiiviimpää. Nähdään aina kahvipöydässä ja muutenkin tavataan
kasvokkain, hän arvioi.
Koulua saneerataan
2,5 miljoonalla
Yhdyskuntatekniikan investoinnit pysyvät Salossa tänä vuonna
kutakuinkin viimevuotisella tasolla, mutta aiempiin vuosiin verrattuna ne ovat vähentyneet. Teollisuusalueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen on saatu
myös valtiolta äkillisen rakennemuutosalueen erityistukea.
Toimitilarakentamisen keskeisimpiä hankkeita on 2,5 mil-
joonan euron arvoinen Ollikkalan koulun saneeraus. Yhteensä
toimitiloihin investoidaan kuutisen miljoonaa. Viime vuoden
kahdeksan miljoonan investointimenoihin vaikutti erityisesti kaupungintalon rakentaminen.
Ulkoistuksia ei ole
tiedossa
Väylien ja ulkoalueiden kunnossapitotöitä tehdään omalla organisaatiolla lähinnä vanhan Salon
kaupungin alueella. Muualla tehtäviä hoitavat paikalliset yrittäjät.
Merkittäviä organisaatiouudistuksia esimerkiksi palvelujen
ulkoistusten muodossa ei Salon
teknisellä toimialalla ole nyt näköpiirissä.
Kesätyöntekijöiksi otetaan
koululaisia puistotöihin arpomalla hakijoiden joukosta ja
yleensä toimialalla on ollut myös
ainakin yksi alan opiskelija kesätöissä.
– Mielestäni kesätöiden tarjoamien on tärkeää. Pyrimme
myös järjestämään heille monipuolisia tehtäviä, Virtanen sanoo.
Myytäviä kiinteistöjä
riittää
Kuntaliitoksen jäljiltä Salolla on
käsissään edelleen huomattava
määrä vähällä käytöllä olevia
toimitiloja. Jonkin verran niitä
on saatu myydyksi, mutta työsarkaa riittää.
– Tiloihin liittyy paikallisten
asukkaiden tunnearvoa, eivätkä myyntiaikeet siksi aina toteudu, vaikka kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna niistä kannattaisi luopua.
Tulevien kuntaliitosten valmistelijoille Petri Virtasella on
selvä viesti.
– Liitossopimusten myötä
tuppaa tulemaan toteutettavaksi
monenlaisia investointeja, joille
ei ehkä aina olisi tarvetta. Yhteinen etukäteissuunnittelu olisi tarpeen, etteivät yhdistymisen myötä kassat ole tyhjät ja hankelistat
pitkät. N
Kuntatekniikka 2/2012
45
Kuvatiimi Aki Paavola
Kokkola palkittiin viime vuonna laadukkaasta kävelykeskustastaan, jossa kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitettu
yhteen hienovaraisesti. Tänä vuonna kaupunki keskittyy etenkin koulujen peruskorjauksiin.
Kokkola panostaa sisäilman parantamiseen
NN Kokkolassa panostetaan tä-
nä vuonna kouluihin, päiväkoteihin ja Urheilutalon peruskorjaukseen. Kaupungininsinööri
Heikki Penttilän mukaan investointi- ja käyttömenot pysyvät edellisvuoden tasolla.
Kiinteistöihin uppoaa 11,2
miljoonaa euroa ja infraan 3 miljoonaa euroa. Etenkin koulukiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat
aiheuttaneet menoja.
Kokkolassa on useampia
1960-luvun kouluja, jotka ovat
tulleet nyt käyttöikänsä päähän.
Remonttia tehdään Torkinmäen,
Chydeniuksen, Isokylän ja Lucina Hagmanin kouluille.
Urheilutalo ja kaupungintalo myös remonttiin
Iso investointi on niin ikään
1960-luvun alkupuolella valmistuneen Urheilutalon peruskorjaus. Rakennus on kärsinyt sisäilmaongelmista ja vuotavista putkista. Korjausrahaa tälle vuodelle
on varattu 750 000 euroa. Vuoteen
2014 kestävän remontin on laskettu maksavan 9,7 miljoonaa euroa.
Kokkolan kaupungintalollakin
tehdään remonttia 600 000 euron
edestä. Parannuksen tarpeessa
ovat muun muassa ikkunat, jäähdytyslaitteistot ja keittiötilat.
Henkilöstötilanne pysyy Kokkolassa melko vakaana.
– Jokainen täytettävä paikka
harkitaan tarkkaan. Kesätyöntekijöitä palkataan edellisvuosien tapaan 50–70, kaupungininsinööri Penttilä kertoo.
Koulujen sisäilmaongelmien
vuoksi kaupungin kiinteistöosastolle on haettu sisäilma-asiantun-
tijaa, mutta paikkaa ei ole saatu
toistaiseksi täytettyä.
– Päteviä hakijoita ei ole, Penttilä myöntää.
Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 2009. Penttilän
mukaan kuntaliitokset eivät ole
juurikaan vaikuttaneet tekniseen
sektoriin. Yhtiöittämisiä tai muita suurempia organisaatiouudistuksia ei ole suunnitteilla.
– Liitoskuntien teknistä henkilöstöä on tarvittu pääosin liitoskuntien alueella. Päällekkäisyyksiä ei juuri ollut. N
Uusi Loviisa on päässyt hyvin liikkeelle
NNLiljendal, Loviisa, Pernaja ja
Ruotsinpyhtää yhdistyivät 2010.
Uuden Loviisan tekninen johtaja Ulf Blomberg aloitti virassaan
loppusyksyllä.
Hänen mukaansa koko kaupungin organisaatio on jo hyvin
sopeutunut kuntaliitokseen, kun
uudella Loviisalla on kaksi vuotta takana.
– Kuvittelin, että vielä tässä
vaiheessa vanhojen kuntien käytännöt olisivat olleet enemmän
näkyvissä. Kun aikoinaan menin Porvooseen töihin neljä vuotta kuntaliitoksen jälkeen, oli siellä pakka paljon pahemmin sekaisin, Blomberg sanoo.
Loviisan teknisen sektorin
osalta ei olla nyt tekemässä suuria
muutoksia. Katujen kunnossapito vanhan Loviisan keskusta-alueen ulkopuolella hoidetaan pai46
Kuntatekniikka 2/2012
kallisten urakoitsijoiden avulla.
– Osa tehdään omana työnä ja osa ostetaan. Näin saadaan
vertailutietoa kustannustasosta.
Mielestäni on hyvä, että molempia tuotantotapoja on käytössä.
Kuluvan vuoden runsaan
13 miljoonan euron käyttömenoissa on viime vuoteen verrattuna lähinnä vain kustannustason noususta aiheutuva korjaus. Varsinaista kasvua ei ole. Kesätyöntekijöitä otetaan entiseen
tapaan. Pääosin kesätyöpaikkoja
tarjotaan yli 18-vuotiaille, mutta myös koululaisia työllistetään.
Kärkihanke jumittui
markkinaoikeuteen
Loviisan investoinneista keskeisin on uusi suomenkielinen koulukeskus, jonka kustannusarvio
on 11,6 miljoonaa. Se korvaa
vanhan jo puretun homeongelmista kärsineen koulurakennuksen. Eräs tarjoaja kuitenkin valitti
uuden koulun urakan hankintamenettelystä markkinaoikeuteen.
Asian oikeuskäsittely on kesken
ja hanke tulee viivästymään vähintään vuodella.
– Ratkaisua odotetaan tämän
kevään aikana. Alun perin koulukeskuksen rakentaminen piti alkaa viime syksynä. Nyt oppilaat
käyvät kouluta parakeissa, Blomberg harmittelee.
Uuden vesitornin
rakentaminen alkaa
Vesihuoltolaitos rakennuttaa parilla miljoonalla uuden vesitornin ja töiden pitäisi käynnistyä
tämän vuoden aikana. Myös yhden uuden asuinalueen yhdyskuntatekniikan rakentaminen
vanhan Loviisan länsireunalle
aloitetaan.
– Muualla nykyisen Loviisan
alueella tonttivaranto on ennestään hyvä. Huomattava osa uusista pientaloista rakennetaan hajaasutusalueelle.
Kuntaliitoksen myötä tyhjilleen jääneitä kaupungin kiinteistöjä on jonkin verran saatu
vuokrattua ulkopuoliseen käyttöön. Muun muassa valtatietä
7 (E18) moottoritieksi rakentava Työyhteenliittymä Pulteri on
vuokrannut rakennushankkeen
ajaksi käyttöönsä entisen Ruotsinpyhtään kunnantalon.
Entisen Liljendalin kunnantalossa puolestaan toimii Loviisan
maataloustoimi. Teknisen sektorin toiminnot on keskitetty vanhan Loviisan keskustan toimitiloihin. N
TEKNISET PALVELUT
Kouvola korjaa kouluja ja uudistaa organisaatiotaan
NN Kouvolan 88 000 asukkaan
kaupunki käyttää katuihin, tieverkostoon, viheralueisiin ja valaistukseen tänä vuonna yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Määrä on lähes sama kuin edellisvuonna.
Kouvolan kaupungin kaupunkikehityksen kehittämisjohtaja Antti Laherron mukaan
menoja ei ole voinut nykyisessä
taloustilanteessa lisätäkään.
– Jos investointirahaa ei kyetä
lähitulevaisuudessa nostamaan,
se aiheuttaa korjausvelan kasvua, hän kuitenkin varoittaa.
Investointeja tilataan sisäisesti Teknisen tuotannon liikelaitokselta sopimuksella, jonka
arvo on 2,8 miljoonaa euroa. Tilaajana on Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen yhdyskuntatekniset palvelut ja tuottajana Teknisen tuotannon liikelaitos.
Ohjelmassa uudis- ja
korjausrakentamista
Tänä vuonna Kouvola panostaa erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen. Remonttia tehdään 17,1 miljoonan euron edestä. Suurin investointi on Kouvolan Seudun Ammattiopiston
(KSAO) tilojen peruskorjaus,
joka lohkaisee kuluvana vuonna 6,9 miljoonaa. Lähes 20 miljoonan euron peruskorjauksen
pitäisi olla valmis 2014.
Koulutiloja peruskorjataan ja
laajennetaan myös Inkeroisissa,
Kaipiaisissa ja Anjalankoskella. Uuden Mansikka-ahon koulun rakentaminen käynnistetään epätietoisena valtionosuudesta. Kustannusarvio hankkeelle 2012–14 on 10 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus
on kuitenkin vain 0,9 miljoonaa.
Kouvolan teatterissa alkava
sähkösaneeraus kustantaa tä-
nä vuonna 0,8 miljoonaa euroa. Noin kahden miljoonan
euron hankkeen pitäisi olla valmis 2014.
750 henkilöä, mutta putoaa 2014
loppuun mennessä 730 henkilöön. Kesätyöntekijöitä otetaan
tulevana kesänä noin 40.
Henkilöstö vähenee
Tällä hetkellä Kouvolan tekniikka- ja ympäristöpalveluissa työskentelee noin 90 henkilöä. Laherto arvioi määrän vähentyvän
2014 loppuun mennessä 80 henkilöön.
– Tästä yhdyskuntatekniikan
osuus on noin 20 henkilöä, joka
pysynee samana.
Laherron mukaan yhdyskuntatekniikka joutuu ulkoistamaan niin suurimpia investointeja kuin suunnitteluakin.
– Suurimpien investointien
hankkeet teetetään kaikki ulkopuolisilla suunnittelijoilla, hän
kertoo.
Teknisen tuotannon liikelaitoksen henkilömäärä on nyt
Koko tekninen hallinto
uuteen toimialaan 2013
Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 2009. Kuntaliitoksen suurin
muutos on ollut Laherron mukaan se, että vesilaitos ja tilaliikelaitos toimivat nyt molemmat
omana liikelaitoksenaan.
Muutoksia on tulossa myös
2013 alussa, jolloin koko tekninen hallinto lukuun ottamatta tilaliikelaitosta sijoitetaan uuteen
Kaupunkikehitys-toimialaan.
Uusi toimiala sisältää edellä
mainittujen teknisten toimintojen lisäksi Kouvolan Veden,
maaseutu- ja elinkeinopalvelut
sekä elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy:n. N
70
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he
Kuntatekniikka 2/2012
47
TEKNISET PALVELUT
TAHVO PEKKISEN
VINKIT TILAAJALLE
QTarkista
aina yritysten tiedot ja
taustat.
QTarkista,
onko yrityksellä jäsenyyksiä yrittäjäjärjestössä. Järjestö voi olla INFRA ry, Koneyrittäjien liitto, Suomen Yrittäjät tai
vastaava. Tarkista onko se mukana RALAssa.
– Toimi vain sellaisten kanssa,
joihin luotat, Tahvo Pekkinen
kiteyttää yrittäjäfilosofiansa.
Hänen mukaansa rakennusalan
julkisuuskuva on huonontunut
viime vuosina kohtuuttomankin paljon.
QJos
tuntuu, että yritys ei ole
oikein missään mukana ja hinta on 30–50 prosenttia halvempi kuin muilla, pitää hälytyskellojen soida.
QHyödynnä
tarpeen vaatiessa
hankintalain mahdollisuutta rajoitettuun hankintamenettelyyn.
Uudet palvelut helpottavat tilaajan työtä
Todistettavasti hyvien puolella
Tiukan tilaajavastuun
aikakaudella ei ole yhdentekevää, keneltä
kunta teknisiä palveluita ostaa. Tilaajan avuksi on kehitetty tukku hyviä järjestelmiä, joiden
avulla voi varmistella
vastapuolen taustoja.
TEKSTI Anu Ginström
KUVA Matti Vuohelainen
NN ”Olemme mukana siinä ja
tässä ohjelmassa, meillä on tämä
ja tuo pätevyys ja se ja se sertifiointi...” Kuntateknisten palvelujen ostaja on äkkiä pyörällä päästään tarjoajan todistaessa kunniallisuuttaan eri tavoin.
Tilaajavastuulain noudattaminen vaatii paneutumista niin
tilaajalta kuin toimittajaltakin.
Lain vaatimat asiakirjat täytyy
toimittaa tilaajalle ennen sopimuksen tekoa, ja ne on pidettävä säännöllisesti ajan tasalla sopimuskauden aikana.
Paperin pyörittelyn vähentämiseksi perustetun Tilaajavastuu.fi-verkkopalvelun kautta tilaaja saa lain vaatimat asiakirjat
48
Kuntatekniikka 2/2012
sisältävän raportin haluamastaan
yrityksestä. Raportti on maksuton ja aina ajantasainen.
Palvelussa ovat mukana kaikki
Luotettava Kumppani -ohjelmaan
liittyneet yritykset. Näistä osalla
on RALA-pätevyys, joka kattaa tilaajavastuulain tietojen lisäksi yrityksen teknisen osaamisen ja taloudellisen tilan tarkastelun.
Yksi todistus kokoaa
tiedot yhteen
Yhä useampi alan palveluja tarjoava yritys on lisäksi INFRA
ry:n jäsen. INFRA ry on kuntateknisiä palveluita tuottavien yritysten asiantuntijajärjestö. Sen
jäsenet ovat sitoutuneet täyttämään yhteiskunnalliset velvoitteensa, toimimaan kustannustehokkaasti ja kehittämään toimintaansa alan yhteiseksi parhaaksi.
INFRA:n jäsenet ovat vuodenvaihteesta alkaen voineet tulostaa
omasta ekstranetistään jäsentodistuksen tarjoustensa liitteeksi. Todistukset toivottavasti yleistyvät
kentällä kevään ja kesän mittaan.
Todistus kertoo nimensä mukaisesti, että yritys on INFRA:n
jäsen ja yksilöi työehtosopimukset, joita yrityksessä noudatetaan.
Lisäksi todistus kertoo, jos yritys
on mukana Luotettava Kumppa-
ni -ohjelmassa tai on hankkinut
RALA-pätevyyden tai -sertifioinnin. Kaikki palveluntarjoajan valinnan kannalta tärkeät asiat on
nyt siis ensimmäistä kertaa koottu selkeästi yhdelle paperille.
– Tavoitteena on helpottaa tilaajan työtä jyvien ja akanoiden
erottelussa. Kehitetyt järjestelmät ja INFRA:n uusi jäsentodistus ovat osa alan yritysten suunnitelmallista itsesääntelyä. Ala
haluaa tehdä osaltaan parhaansa harmaan talouden pelureiden
kitkemiseksi ja rehdin kilpailun
edistämiseksi, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kuvailee.
Ketjut vaatisivat valoa
Tarjoajan taustojen selvittämistä helpottavat palvelut helpottavat elämää myös yrittäjän päässä.
– Lainkirjaimen täyttäminen
edellyttää aikamoista byrokratiaa, kun työmailla voi olla kymmeniäkin aliurakoitsijoita. Tarvitaan ehdottomasti yksi portti, jota kautta löytyy kaikki tarvittava tieto yrityksen taustoista. Tämä helpottaa myös työmaan valvontaa, toimitusjohtaja
Tahvo Pekkinen E.M. Pekkinen
Oy:stä pohtii.
E.M. Pekkinen on yli 50-vuotias perheyritys, jossa kumppanit
tunnetaan vuosien ja vuosikymmenten takaa. Laki vaatii selvitykset myös vanhoista ja hyviksi havaituista, mutta se ei Pekkistä haittaa.
– Täytämme lakivelvoitteet
mielihyvin. Rakennusalasta puhutaan tällä hetkellä kuin rikollistoiminnasta. Se tuntuu pahalta, kun suurin osa yrityksistä on
kuitenkin yhä rehellisiä.
Pekkinen kaipaisi myös pitkiin alihankintaketjuihin lisää
valoa.
– Kun meillä on sopimus alihankkijan kanssa, tarkistamme
taustat ja velvoitteiden hoidon,
mutta emme näe mistään alihankkijan takana olevia tekijöitä.
Parasta mitä voi tehdä, on
edellyttää kaikilta omilta alihankkijoilta liittymistä Luotettava Kumppani -ohjelmaan, kuten
E.M. Pekkisellä on jo tehty.
Pekkisen arvion mukaan urakoiden ketjutus on infra-alalla
pienempi pulma kuin rakennusalalla keskimäärin.
– Meillä on paljon koneurakoitsijoita tuntitöissä, eikä heillä
ole alihankkijoita. Kun puhutaan
timpuriporukoista, raudoituksista tai muista erikoistöistä, voi takana olla jo pidempi ketju, Tahvo Pekkinen sanoo. N
Skånen alue ja Lundin yliopisto kuntakehittämisen yhteistyökumppaneita
KUNTIEN TEKNISELLÄ TOIMELLA
TUTKIMUSOHJELMA RUOTSISSA
Lundin yliopistossa on vuodesta 1991 toiminut kuntien teknisen sektorin tutkimusohjelma, Tekniikkaohjelma. Ohjelmaa rahoittavat Avfall
Sverige, PwC ja Svenskt Vatten miljoonalla kruunulla. Meneillään olevia
hankkeita ovat muun muassa Kumppanuus vesi- ja jätevesialalla sekä
Väestömuutosten vaikutus maksurahoitteisiin teknisiin palveluihin.
OKari Kuoppala
hallintotieteiden maisteri
Tampereen yliopisto
QSuomessa kuntien teknisen
toimen kehittäminen ei ole ollut pysyvästi minkään erityisen
koulutus- tai tutkimusohjelman
kohteena. Kupera-hankkeessa
on kuntien tekniseen toimeen
kiinnitetty erityistä huomiota.
Tässä yhteydessä on myös pyritty kartoittamaan teknisen sektorin kehityspiirteitä sopivissa vertailumaissa maailmalla.
Yhtenä vertailun kohteena on
ollut Ruotsi, joka on kunnallisen
toimintansa rakenteen suhteen
melko samankaltainen Suomen
kanssa. Keskeisenä erona maiden järjestelmien välillä on Ruotsin demokraattinen aluehallintojärjestelmä, maakäräjät (landstingskommun), joka huolehtii
erityisesti erikoissairaanhoidosta.
Teknisen toimen alueelta kuntarajat ylittävä joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen
kuuluvat maakäräjien toimenkuvaan. Vaikka tällä toiminnalla ei
olekaan suurta merkitystä maakäräjien menoissa (5 % vuonna
2009) terveydenhoitoon verrattuna, sen merkitys joukkoliikenteen alueellisessa kehittämisessä
on näkyvä.
Ruotsin kunnissa tekninen
toimi on henkilöstömäärältään
kolmanneksi suurin (12 %,
80 900 henkilöä) tehtäväalue.
Etelä-Ruotsin kattava Skånen
alue on maakäräjien joukossa
erityisasemassa, koska sillä on
kokeiluluontoisesti muita maakäräjiä laajempi alueellinen kehittämisvastuu.
Tekniikkaohjelma
Lundin yliopistossa
Lundin yliopisto on yksi Ruotsin vanhimmista (perustettu 1666). Se kuuluu Euroopan
johtaviin yliopistoihin ja on rankattu maailman sadan parhaan
yliopiston joukkoon. Yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa,
noin 47 000 opiskelijaa ja noin
6 300 työntekijää. Kauppatieteet muodostavat Lundissa monien suomalaisten yliopistojen
kokeileman organisaatiomallin
tapaan kauppakorkeakoulun
yliopiston sisällä.
Kauppatieteisiin kuuluvan taloustutkimusinstituutin sisällä on
toiminut vuodesta 1991 lähtien
kuntien teknisen sektorin tutkimukseen keskittynyt tutkimusohjelma, Tekniikkaohjelma (Teknikprogrammet). Tekniikkaohjelman organisatorisena tutkimustaustana on julkisjohtamisen
tutkimusohjelma, jonka keskeisenä tutkimuskohteena on paikallis- ja aluehallinto.
Tutkimusohjelman yleisiksi
kohteiksi hahmoteltiin perustamisvaiheessa kunnan teknisen
yksikön talous, organisaatio ja
hallinto. Yksikölle kaavailtiin tieteellistä roolia tutkimuksen tuottajana ja tutkijoiden kohtaamispaikkana sekä neuvoa-antavaa
roolia tietopankkina ja keskustelukumppanina käytännön toimijoille.
Tekniikkaohjelma jakautuu
neljään eri aihepiiriin:
1. Strategia ja toimialarakenne
teknisessä ylläpitojärjestelmässä
2. Teknisen yksikön organisaatiokehitys
3. Teknisen yksikön ohjausjär-
jestelmä ja oppiminen
4. Laskelmat teknistä ylläpitojärjestelmää varten
Näiden neljän aihepiirin taustalla on ajatus, että teknisten
toimintojen alakohtaiset edellytykset vaikuttavat strategian valintaan. Se puolestaan vaikuttaa organisaatiorakenteen valintaan, joka taas on yhteydessä ohjausjärjestelmään. Erilaisten
strategiavalintojen pohjana käytetään yhä useammin erilaisia
laskelmia, joilla voidaan perustella kokonaisuuden neljäs ohjelmaosuus.
QKuntainfran kehittämisen foo-
rumi Kehto on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen
sektorin vastuuviranhaltijoiden 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö. Foorumin ensimmäinen hanke on 18
kaupungin ja Tekesin rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva
Kupera, joka käynnistyi syksyllä
2009. Hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat yhteistyössä
Aalto-yliopiston Teknillisen kor-
Kokonaisuuden toimivuus
tärkeintä
keakoulun BIT-tutkimuskeskus ja
Teknisen sektorin strategian
ja toimialarakenteen kannalta keskeisin kysymys on erilaisten fyysisten järjestelmien ja rakenteiden toimivuus käyttäjien kannalta. Tärkeintä on tuottaa hyvät fyysiset edellytykset
toimivalle yhteiskunnalle. Siten kokonaisuuden toimivuus
on usein tärkeämpi päämäärä
kuin yksittäisen toiminnan laatu
huolimatta siitä, että useat tekniset toiminnot voidaan hoitaa
toisistaan enemmän tai vähemmän riippumatta.
Organisaatiojärjestelyjä on viime vuosina käytetty eniten teknisen sektorin toiminnan järkeistämisessä myös Ruotsissa. Tämän kehityksen ennakoidaan
jatkuvan sekä henkilöstön voimakkaan eläköitymisen että taloudellisten vaatimusten seurauksena. Organisaatiomuutoksilla on välittömiä vaikutuksia
myös ohjausjärjestelmiin. Ruotsissa keskeisenä tavoitteena on
ollut paikallisen vastuun lisäämi-
korkeakoulu.
Tampereen yliopiston johtamis-
nen. Tavoite- ja tulosohjaus ovat
olleet keskeisiä välineitä ohjausmuutoksissa. Talouden kiristyminen on johtanut lisääntyviin tehokkuusvaatimuksiin, jotka puolestaan
ovat lisänneet tarvetta erilaisiin laskelmiin.
Rahoitus miljoona kruunua
Yliopiston näkökulmasta Tekniikkaohjelmassa tärkeintä on sen pitkäjänteisyys. Ohjelman rahoituksesta on tehty päätökset kolmivuotisjaksoina. Tämän hetken rahoittajina 2011–13 toimivat Avfall
Sverige, PwC ja Svenskt Vatten.
Rahoitus on hieman yli miljoona
kruunua. Rahoituksen pitkäjänteisyys antaa esimerkiksi mahdollisuuden rekrytoida tohtoriopiskelijoita ohjelmaan tutkijoiksi. Samalla se luo näkyvyyttä, jonka avulla
on mahdollista kytkeä myös erilaisia käytännön toimijoita ja rahoitKuntatekniikka 2/2012
49
AL AN SA
YK KÖ N EN
MITÄ MIELTÄ OLET
TÄSTÄ NUMEROSTA?
2 /2012
Erkki Sant
on yli 40 alalla
vu
tietämys oden
vesien pu hajajätemisesta. hdissivtasivu 34 ulla 36
Kirkkonu
vuokrasi mmi
talonsa kunnanKevalta
sivu 18
Suositus
puhdista kannustaa
parempamoja
tuloksee an
n sivu 38
Liitoskun
niukkuut nat jakavat
hengessäta hyvässä
sivu 44
WSP:n u
usi toimit
usjohtaja
Kirsi Hau
tala:
KUNTAIN
ARVOTEFRA ON
KIJÄ
sivu 6
tajia mukaan ohjelmaan.
Tekniikkaohjelman käytännön
tuotoksia ovat ennen kaikkea tieteelliset julkaisut ja konferenssiesitelmät. Lisäksi ohjelman kautta on
suoritettu tohtorintutkintoja, opinnäytetöitä alemmilla tutkintotasoilla ja järjestetty erilaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia tutkimushankkeisiin liittyen. Tällä hetkellä
meneillään olevia suurempia tutkimushankkeita ovat Kumppanuus
vesi- ja jätevesialalla, Väestömuutosten vaikutus maksurahoitteisiin
teknisiin palveluihin ja Vesipalvelulain seuranta ja toteutus.
Ohjelmassa kolme ryhmää
Tekniikkaohjelma on organisoitu
kolmeksi limittäin toimivaksi ryhmäksi: tutkijaryhmä, ohjausryhmä ja rahoittajat. Tutkijaryhmän
tehtävänä on tuottaa ja levittää
KUNNALLISTALOUDEN TUTKIMUSJA KOULUTUSORGANISAATIO KEFU
QTekniikkaohjelman
Kuntatekniikka kysyy
- lukijat vastaavat
NKädessäsi olevasta Kuntatekniikka-lehden numerosta
tehdään lehden juttusisältöä, ulkoasua ja ilmoitusten
huomioarvoa koskeva lukijatutkimus. Käytämme sen
tuloksia kehittäessämme lehteä ja verkkopalvelua
palvelemaan lukijoita yhä paremmin.
NTutkimukseen valitaan satunnaisotannalla eri tilaajaryhmistä yhteensä 700 lukijaa, jotka saavat lähipäivinä
postitse vastauslomakkeen. Paperilomakkeen sijasta
tutkimukseen voi vastata myös verkossa.
NOtantaryhmän lisäksi myös muilla lehden lukijoilla on
mahdollisuus vastata lukijatutkimukseen verkossa.
NVastausaikaa on 28.3.2012 saakka.
NKannattaa vastata, sillä voit voittaa 300 euron arvoisen
lahjakortin valitsemaasi kylpylään! Se arvotaan kaikkien
lukijatutkimukseen osallistuneiden kesken.
NLinkin lukijatutkimuksen verkkovastauslomakkeeseen
löydät 12.3. alkaen Kuntatekniikan foorumin etusivulta
[[[OYRXEXIORMMOOE½.
Julkaisijat: KL-Kustannus Oy
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
Kustantaja: KL-Kustannus Oy
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
50
Kuntatekniikka 2/2012
tietoa, tehdä ehdotuksia tutkimushankkeista, toteuttaa päätetyt tutkimushankkeet, raportoida
hankkeista ohjausryhmille, yhteistyössä eri osapuolten kanssa laatia tutkimusraportit laajempia julkaisutarpeita silmällä pitäen, ohjata tohtoriopiskelijoita sekä vastata
sektorin erilaisiin selvitystarpeisiin
ja muihin tietopyyntöihin.
Ohjausryhmä valitsee ja tekee
päätökset tutkijaryhmän esittämistä tutkimushankkeista, asettaa
hankkeille omat ohjausryhmät sekä suosittelee rahoittajille, mitkä
käsikirjoitukset työstetään laajemmin julkaistaviksi. Rahoittajat rahoittavat päätettyjä tutkimushankkeita, tukevat koko toiminnan ohjausryhmää ja toimivat tutkijaryhmän tuottamien tulosten välittäjinä käytännön toimijoille.
lisäksi LunLundin yliopiston kauppakorkeadin yliopiston yhteydessä on toikouluun, yhteiskuntatieteelliseen
minut vuodesta 1984 palvelututtiedekuntaan sekä muihin Skånen
kimukseen ja koulutukseen kesalueen korkeakouluihin.
kittynyt organisaatio, Rådet för
Rahoittajina kunnat,
kommunalekonomisk forskning
maakäräjät ja yliopisto
och utbildning (KEFU). KEFU on
Rahoittajina ja toimeksiantajina
alun perin perustettu Lundin yliovat Skånen kunnat Skånen kunopiston, Skånen alueen ja Skånen
taliiton kautta, Skånen alue (maakuntien yhteistyöorganisaatioksi,
käräjät) sekä Lundin yliopisto.
jonka tavoitteena on panna alulKEFU:n taloutta kuvaa hyvin oheile ja tukea tutkimusta ja koulutusta liittyen kuntien ja maakäräji- sen sitaatin mukainen toteamus,
että jokainen skånelainen tukee
en johtamiseen, organisaatioon ja
toimintaa kahdella kruunulla vuotalouteen.
dessa. Rahoitus on yhteensä noin
Sen keskeisiä toimintamuoto1,5 miljoonaa kruunua, mutta
ja ovat seminaarit, kurssimuotoitoiminnan kokonaisliikevaihto on
nen koulutus sekä tutkimus ja kekolmen ja viiden miljoonan kruuhittäminen. Tavoitteena on toimia
nun välillä.
siltana käytännön ja teorian välilKEFU toteuttaa suurempia tutlä. KEFU toimii moottorina yliopiskimusja kehittämishankkeitossa tehtävälle julkisjohtamisen
ta
keskimäärin
kolme vuodessa.
tutkimukselle ja välittää kunta- ja
Vuodesta
1984
lähtien on toteualuesektorin käytännön kysymyktettu yhteensä 68 projektia ja julsiä koulutukseen.
kaistu yli 50 hankeraporttia.
KEFU on organisoitu kevyeksi
Vuodesta 2010 lähtien KEFU
verkostoksi. Sillä on oma kanslia,
on
ollut aktiivisesti mukana valjossa työvoimaa on noin 1,4 hentakunnallisessa
kunnallistaloukilötyövuotta. Päätöksenteosta
den
tutkimusohjelja budjetista vastaa
massa.
Tutkimukosapuolten muodos“Varje Skåning sen painopistealotama hallitus. Tutkibidrar med två ja ovat olleet hyvinmuksen ja kehittäkronor
per år till vointisektorit.
mistoiminnan kautta
verksamheten.”
yksiköllä on yhteydet
Mikkelin kaupunki
– Tähtitori on luonteeltaan avointa julkista tilaa. Kauppahalli on varsinainen ”innovaatio”. Uusi keskusta-asuminen vahvistaa
myös kaupunkikeskustaa, palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare perusteli voittajaa.
MIKKELI SAI PALKINNON 153 MILJOONAN KESKUSTAUUDISTUKSESTAAN
keinoelämän kanssa.
Hintaa keskustauudistukselle tuli kaikkiaan 153 miljoonaa
euroa. Kaupungin osuus siitä on
noin 10 prosenttia. Jo 2002–05
yhdessä kaupunkilaisten kanssa
tuotettu ”City 2010” –visio toteutui lähes sellaisenaan.
Moderni matkakeskus, tyylikkäät uudet kauppakeskukset
Akseli ja tuliterä Stella ovat kaupungin vetureita. Yksi Suomen
elävimmistä ympärivuotisista toreista, Hallituskadun kävelykatu sulatusjärjestelmineen sekä
Suomen uudenaikaisin toripark-
ki (630 autopaikkaa) tekevät raadin mukaan Mikkelin keskustasta esimerkillisen.
Kauppahalli on rakennuksena erikoisuus, elävät taatelipalmut jopa pieni ihme, palkintoperusteissa todetaan.
Oulun kaupungin esite
OElävä Kaupunkikeskusta ry on
valinnut 47 000 asukkaan Mikkelin tämän vuoden keskustapalkinnon saajaksi. Kiitosta sai vaikuttava keskustauudistus, joka
toteutettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin, keskustayhdistys
Mikke ry:n sekä paikallisen elin-
Oulun ydinkeskustan alle louhittavaan parkkiluolaan, 25 metrin syvyyteen tulee noin 900 autopaikkaa ja 3 000 hengen väestönsuoja. Hintaa pysäköintilaitokselle tulee 70 miljoonaa euroa.
Oulun kallioparkin
rakennustyöt
alkavat kesällä
O Oulun kaupungin omistama
Oulun Pysäköinti Oy on tehnyt
hankintapäätöksen, jonka mukaan Lemminkäinen rakentaa
maanalaisen pysäköintilaitoksen
kaupungin keskustassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen
rahoituspäätöksen 20.2.
Pysäköintilaitoksen hinnaksi
tulee 70 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan ensi kesänä. Valmista pitäisi olla 2015.
– Tämä hanke on kaikkien
toimialojemme yhteistyön näyte. Pääroolissa ovat etenkin insinööri-, kallio-, pohjarakentajamme, Lemminkäisen kalliorakentamisen liiketoimintajohtaja
Risto Kupila sanoo.
Pysäköintilaitokseen tulee
noin 900 autopaikkaa. Lisäksi
rakennetaan 3 000 hengen väestönsuoja. Tiloihin tulee kaksi
sisäänkäyntiä, toinen Hallituskadun puolelta ja toinen Torinrannasta. Maanalaisista tiloista rakennetaan suorat hissi- ja porrasyhteydet yläpuolella oleviin kiinteistöihin.
Kallioparkista kiisteltiin Ou-
lussa vuosia. Hankkeesta ehdittiin jo luopuakin vuonna 2009.
Oulun kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin parkin rakentamisesta marraskuussa 2010. Samalla lähti käyntiin pitkään seisonut kaupunkikeskustan uudistaminen.
FCG yhtiöittää
toimintojaan
O Kunta-alan konsulttiyritys
FCG yhtiöittää tänä vuonna
tärkeimmät liiketoimintansa.
Koulutus ja konsultointi tulevat
omaksi yhtiöikseen, samoin ICT-
palvelut, tekninen suunnittelu ja
kansainvälinen toiminta.
– FCG:tä ei pilkota osiin, vaan
konserni jatkaa samanlaisena
konsernina kuin tälläkin hetkellä. Liiketoimintaryhmille annetaan tytäryhtiöstatus, ja tytäryhtiöiden 100-prosenttiseksi omistajaksi tulee FCG, kertoo toimitusjohtaja Ari Kolehmainen.
Konsernin omistusrakenne
pysyy ennallaan.
Yhtiöiden perustamispäätökset tehdään virallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa. Organisaatiomuutos astuu voimaan
heinäkuun alussa.
Kuntatekniikka 2/2012
51
OSuomen suurin puurakentamishanke käynnistyy Espoossa.
Hanke on osa Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen T3-alueella (tiede, taide, talous) toteutettavaa uudis-, täydennysja korjausrakentamisohjelmaa.
Hankkeen aiesopimuksen ovat
allekirjoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Aalto-yliopisto ja
Espoon kaupunki.
Ohjelman kustannukset
nousevat kaikkiaan 5 miljardiin
euroon. Puurakentamisessa aiotaan hyödyntää Aalto-yliopiston osaamista arkkitehtuurissa,
muotoilussa ja energiatehokkuudessa. Yksityisten ja julkisten rakennusten lisäksi tarkoitus
Jätkäsaareen
nousee Wood City
OJätkäsaareen nousee lähivuosina maailmanluokan puukerrostalokortteli Wood City. Stora
Enso Building and Living ja SRV
Yhtiöt ovat käynnistäneet yhteistyössä Helsingin kaupungin
kanssa korttelin arkkitehtuurikilpailun, johon on kutsuttu kuusi
kotimaista suunnittelutoimistoa.
Kilpailuaika päättyy 14.8.
Noin 28 000 kerrosneliömetrin suuruinen Wood City muodostaa valmistuessaan merkittävän suomalaisen puurakentamisen näyteikkunan. Lajissaan
Suomen tähän asti laajin puinen
kaupunkikortteli koostuu toimisto-, asuin-, hotelli- ja liikerakennuksista.
Hanke perustuu Stora Enson
konseptiin, jota on jatkojalostettu korttelin rakentamisesta vastaavan SRV:n kanssa. Kyseessä
on urbaaniin kerrosrakentamiseen suunniteltu puupohjainen
runkojärjestelmä, jossa hyödynnetään ristiinliimattuja CLT-levyjä
ja -elementtejä sekä pilaripalkkijärjestelmää muun muassa kantavissa seinissä ja välipohjissa.
Jätkäsaareen on suunnitteilla Suomen tähän asti laajin puinen
kaupunkikortteli. Alueen arkkitehtikilpailuun on kutsuttu kuusi
suomalaista suunnittelutoimistoa.
TALVITIEPÄIVÄT KOKOSIVAT VÄYLÄVÄEN TAMPEREELLE
52
Kuntatekniikka 2/2012
Paavo Taipale
O Suomen Tieyhdistyksen yhdessä Pirkanmaan ely-keskuksen ja Tampereen kaupungin
kanssa järjestämä kansainvälinen talvisen väylänpidon ja liikenteen kongressi kokosi helmikuun puolivälissä noin 350
alan asiantuntijaa Tampereen
Messu- ja Urheilukeskukseen.
Osallistujia oli yhdeksästä
maasta, muun muassa huomattava määrä venäläisiä väylänpidon päättäjiä ja asiantuntijoita.
Kaksipäiväiseen ohjelmaan kuului myös alan kaluston ja palveluiden näyttely sekä väylien talvihoidon työnäytöksiä.
– Talvi vaikuttaa kansalaisiin ja henkilö- ja tavaraliikenteeseen paljon enemmän kuin
mitä liikennepoliittisissa linjauksissa näkyy, totesi päivien avajaisissa vieraillut liikenneministeri
Merja Kyllönen.
Hänen mukaansa kunnossapitäjillä on vuosien varrella ollut
aikomus ottaa tekniikan avulla selkävoitto talvesta. Kehitys
on kulkenut laitekehityksen ja
osaamisen kautta hankintamenettelyihin, mutta ilman perinteisiä lumiauroja ei tänäkään
päivänä selvitä.
– Talvikunnossapito pitäisi
nettä kehitettäessä. Erityisesti
joukkoliikenneratkaisut ovat jatkossa yhteisiä haasteita, Tervala painotti.
Kunnossapitäjäpalkinto ja
kirja tielaitoksesta
Talvitiepäivien työnäytöksissä nähtiin monenlaista aurauskalustoa. Kiinnostusta herätti muun muassa kuvassa työskentelevä kahden traktoriyksikön yhdistelmä.
ymmärtää kokonaisuutena palvelutoiminnaksi, jossa asiakkaista oikeasti välitetään ja heidän
tarpeitaan kuunnellaan. Palvelutuotannon mitoittaminen on toki haasteellista taloudellisten voimavarojen rajallisuuden vuoksi,
Kyllönen sanoi.
On tärkeää pitää liikenteessä oleva ihminen mielessä. Sopimuskäytännöt eivät saisi johtaa tilanteeseen, jossa palvelusta säästämällä voidaan tehdä tulosta. Toisaalta sopimukset on
ministeri Kyllösen mielestä tehty noudatettaviksi myös ilman
tiukkaa valvontaa.
Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala korosti avajaispuheenvuorossaan rahoituksellisten yhteistyöjärjestelyjen lisäämistarvetta eri väylänpitäjien
kesken tulevaisuudessa.
– Keskeisessä asemassa on
kuntasektori. Liikenteen määrällinen kasvu on suurinta niillä keskusten lähialueilla, joissa valtion
ja kuntien vastuut menevät osittain päällekkäin ja suuri osa liikenteestä on paikallista. Valtion
rahoituksesta voi saada hyötyä
kuntakeskusten sisäistä liiken-
Talvitiepäivillä myönnettiin
uusi Kunnossapitäjä-palkinto.
Sen sai diplomi-insinööri Kalevi Katko, joka on toiminut kunnossapidon tehtävissä Tie- ja vesirakennuslaitoksessa, Tielaitoksessa, Tieliikelaitoksessa ja Destia Oy:ssä. Monien linjajohtajan
tehtävien lisäksi Katko on vastannut kunnossapidon kehittämisestä.
Talvitiepäivillä julkaistiin
myös amanuenssi Heidi Pekkalan kokoama kirja reilun vuosikymmenen takaisesta Tielaitoksen jakamisesta Tiehallinnoksi ja
Tieliikelaitokseksi. Samasta aiheesta julkaistiin myös videodokumentti. Niiden tarkoituksena
on valottaa 2001 alussa toteutettuun uudistukseen osallistuneiden kokemuksia .
Seuraavat, järjestyksessä 30.
Talvitiepäivät ovat maaliskuussa 2014.
OPaavo
Taipale
www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla
on toteuttaa kokonaisia asuinalueita, joiden identiteetti nojaa
vahvasti puun käyttöön.
www.woodcitty.fi / Jussi Tiainen
Espooseen
puurakentamisen
keskittymä
Jyväskylä suunnittelee Kankaan paperitehtaan alueelle uutta kaupunginosaa, joka Ideakilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakentuu kahden uuden aukion ja vanhan paperitehtaan ympärille.
Jyväskylä rakentaa uuden kaupunginosan vanhalle tehdasalueelle
OJyväskylässä sijaitsevan Kankaan
entisen paperitehdasalueen ideakilpailu on ratkennut. Voittajaksi selviytyi ehdotus nimeltä Hjalmarin
uni. Ehdotuksen takana on Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen.
Raadin mukaan voittajaehdotuksen kokonaisuus on hallittu ja
Rakennusten
vauriot vähenisivät
katsastuksella
siviä kouluja ja sairaaloita. Valtion
budjettikehykseen odotetaan 100
miljoonan euron määrärahaa. Sillä
kunnat voisivat tehdä yhteensä 500
miljoonan euron korjaukset, jotka
työllistäisivät 8 500–10 000 henkilötyövuoden verran.
Kunnilla on korjattavia kiinteistöjä nopeitakin työllistämistoimia
varten. Kuntaliiton mukaan valtion
tukea voitaisiin myöntää 1.9.2012
lähtien rakennusaikana. Jälkirahoitteinen tuki ei riitä töiden nopeaan
käynnistämiseen. Tukea tulisi osoittaa valtion budjettikehyksissä vuoteen 2016 asti.
OKevättalven 2011 talojen rakennevaurioista iso osa olisi voitu estää katsastuksilla, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaryhmän selvitys. Mukana selvityksessä oli 119 rakennevauriota,
joista sortumia 60 ja vaaratilanteita 59. Ainakin 18 tapauksessa lumen kinostumisella oli vaikutusta
vaurion syntyyn.
Tutkintaryhmän mielestä ympäristöministeriön pitäisi kehittää yhdessä rakennusalan kanssa katsastusmenettely, jolla varmistetaan rakennusten turvallisuus. Lisäksi pitäisi kehittää tietokanta, johon kerättäisiin tietoa rakennusonnettomuuksista ja vaaratilanteista.
Kuntaliitto esittää
homekorjauksia
elvytystyöksi
OSuomen Kuntaliiton hallitus esittää yhdeksi tulevien vuosien työllisyyden ja talouden elvytyskohteeksi kosteus- ja homevaurioista kär-
osa-alueet on ratkaistu omassa tyylilajissaan lähes virheettömästi. Uusi kaupunginosa rakentuu kahden
uuden aukion ympärille.
Tällä hetkellä Suomessa käytetyistä paristoista päätyy keräykseen noin kolmannes.
Ehdotuksessa on eläydytty kiitettävästi kortteleiden sisäiseen
maailmaan ja katutilojen mittakaavaan ja synnytetty alueelle ominainen pienimittakaavainen, kuitenkin tiivis ja riittävään kokonaistehokkuuteen yltävä kaupunkimainen ratkaisu, palkintoperusteissa
arvioitiin.
Kankaan alueen suunnittelu
ja kehittäminen on Jyväskylän lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Alueesta halutaan
monipuolinen yli 4 000 asukkaan
ja 1 700 työpaikan kaupunginosa,
joka on kestävän kehityksen arvojen mukainen ja toimii kävelyn ja
pyöräilyn ehdoilla.
Ensimmäisten asukkaiden on
tarkoitus muuttaa alueelle 2015.
Koko alueen rakentuminen vienee
parikymmentä vuotta. Kankaan
paperitehdas lopetti alkuvuonna
2010. Alue siirtyi Jyväskylän kaupungille marraskuussa 2010.
Tehdasalueen pinta-ala on noin
27 hehtaaria, koko kilpailualueen
laajuus noin 50 hehtaaria.
Uusi jätelaki astuu voimaan toukokuun alussa ja sen tuottajavastuuta koskevat säännökset toukokuussa 2013.
– Laiminlyöntimaksulla halutaan
karsia pois vapaamatkustajat. Mitä
useampi yritys hoitaa vastuullisesti
oman osansa, sitä enemmän meillä on resursseja edistää paristonkeräysprosentin nousua, käytettyjen paristojen ja akkujen keräystä
hoitavan tuottajayhteisö Recserin
toimitusjohtaja Liisa-Marie Santakoski sanoo.
Laiminlyöntimaksu
tuottajavastuun
vapaamatkustajille
O Tuottajavastuun toteutumista
Suomessa valvova Pirkanmaan elykeskus voi jatkossa määrätä enimmillään 500 000 euron laiminlyöntimaksun tuottajavastuussa olevalle yritykselle, joka ei ole rekisteröitynyt ilmoittautumalla tuottajarekisteriin tai tekemällä tuottajavastuun siirtosopimusta tuottajayhteisön kanssa.
Kuntatekniikka 2/2012
53
Kalevan liikuntapuistossa otetaan huomioon viihtyisyys ja eriikäiset liikkujaryhmät. Näkymäkuva skeittipaikalta.
Tampere muuttaa urheilunkentän
eri-ikäisten liikuntapuistoksi
O Tampereen Kalevan liikuntapuisto alkaa hahmottua. Ehdotus nimeltä Värivirta voitti kaupunkiympäristön kehittämistoimen ja Lappset Group Oy:n järjestämän ideakilpailun.
Maisemasuunnittelun opiske-
lijoille suunnatulla kilpailulla haettiin ideoita Sorsapuiston viereisen Kalevan kentän jatkosuunnittelulle. Paikasta aiotaan kehittää eri-ikäisille liikkujille monipuolinen ja elämyksellinen liikuntapuisto.Tuomaristo piti erityisen
Oulun rakennusvalvonta palkittu
lisena keinona rakentajien ohjaamisessa on ollut ”hoksauttaminen”, jossa esitetään vaihtoehtoja energiaa säästävistä ratkaisuista. Tietoa energiatehokkaammasta rakentamisesta on
annettu monipuolisissa rakentajailloissa ja sivuston www.pientalonlaatu.fi välityksellä.
Rakennusvalvonnalla on
avainrooli ekologisesti kestävän rakentamisen edistämisessä. Oulun rakennusvalvonnan
laadunohjaus on ainutlaatuista
O Arkkitehtiliitto SAFAn kestävän kehityksen vuosipalkinto TunnustusPAANU 2011 on
myönnetty Oulun kaupungin
rakennusvalvonnalle pitkäjänteisestä rakentamisen laadunohjauksesta ja ennakko-ohjausprosessin kehittämisestä.
Virasto on vuodesta 2007
keskittynyt erityisesti energiakysymysten ratkomiseen. Oleel-
ansiokkaana ratkaisua, jossa liikuntapuiston sydämeksi on sijoitettu kahvila-huoltorakennus
ja puistoaukio.
Voittajatyön Värivirta tekijöinä
ovat Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijat Hertta Ahvenainen, Elsi Lehto, Riikka Leinonen ja Tuomo Näränen. Hankkeelle perustetaan seuraavaksi ohjausryhmä, ja se viedään suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Turvalliselle
kaupungille oma
verkkosivusto
OMitä turvallisuus rakennetussa ympäristössä tarkoittaa ja mihin suunnittelulla voidaan vaikut-
koko maassa. Oululaisilla pientalorakentajilla se sisältyy rakennuslupamaksuun. Koulutusta
saa energiatehokkuuden lisäksi
kosteusasioissa, sisäilman laadussa ja laajemmin rakentamisen ympäristövaikutuksissa. Ohjaukseen osallistutaan yleensä
yhdessä omien ammattilaisten
kanssa jo ennen kuin varsinainen suunnittelu on käynnistynyt
ja toimitussopimuksia on tehty.
Vuonna 2010 jo yli 90 prosenttia pientaloista ja 50 pro-
Suunnittelukuva/Stadion-säätiö
Helsingin Olympiastadion on Suomen tärkein liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Suunnitteilla on, että stadionin katsomot katetaan, tilat uudistetaan ja lisätilaa rakennetaan maan alle noin parilla sadalla miljoonalla eurolla.
Liikunta- ja urheilurakennusten arvostus halutaan nousuun
OEuroopan rakennusperintöpäivien tämän vuoden teema on liikunta- ja urheiluympäristöt. Teemalla halutaan nostaa liikuntaan
ja urheiluun liittyvän rakennuspe-
54
Kuntatekniikka 2/2012
rinnön arvostusta.
Suomessa on lähes 30 000 liikunta- ja urheilupaikkaa. Liikuntapaikat urheilukentistä uimarantoihin ja halleista hyppyrimäkiin
ovat oleellinen osa rakennettua
maisemaamme.
Euroopan rakennusperintöpäiviä (ERP) vietetään vuosittain
syyskuun toisena viikonloppu-
taa? Näihin kysymyksiin vastaa
uusi www.turvallinenkaupunki.
fi -sivusto. Sen pääteemoja ovat
sosiaalinen turvallisuus, rikosten
ja ilkivallan ehkäisy, tapaturmien
ehkäisy, liikenneturvallisuus sekä
elinympäristön laatu.
Hankkeen taustalla on sisäministeriön sisäisen turvallisuuden
ohjelma Turvallinen elämä jokaiselle, jonka keskeisenä tavoitteena on liittää turvallisuusnäkökohdat johdonmukaisemmin osaksi
kaikkea yhdyskuntasuunnittelua
ja rakentamista sekä alan ammattilaisten koulutusta.
Sivuston laadintaan on osallistunut ministeriöiden lisäksi
muun muassa Kuntaliitto.
senttia suuremmista asuintaloista oli Oulussa vähintään matalaenergiatasoa.
Runsaan 100 000 euron
vuotuisella lisäsatsauksella rakentamisen laadunohjaukseen
on saatu aikaan vuosittain jopa
40 miljoonan euron energiansäästö.
Tänä vuonna Oulussa on
tarkoitus saada vastaavat ohjeet ja ohjauskäytännöt myös
korjausrakentamiseen.
na, mutta teema on esillä pitkin
vuotta. Rakennusperintöpäivien
tapahtumilla halutaan liikuttaa
ihmisiä oman kotiseudun rakennusperinnön ääreen. Tapahtumien pääviikonloppu on 7.–9.9.
Vuositeema liittyy myös Museoviraston, Liikuntatieteellisen
seuran ja Urheilumuseon Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hankkeeseen.
Rakennusperintöpäivien blogissa taustoitetaan vuositeemaa
ja jaetaan ideoita tapahtumien
järjestämiseen. Päivien teemajulkaisussa käsitellään liikunta- ja
urheiluympäristöjä rakennusperinnön näkökulmasta. Helsingin
1952 olympialaisten paikat saavat kirjassa oman lukunsa.
http://rakennusperinto.blogspot.
com
Havainnekuva Liikennevirasto
Ahvenkoskelle rakennetaan kolme
siltaa kesään 2014
mennessä.
Ahvenkosken
siltatyöt alkoivat
E18-tiellä
O E18 Koskenkylä-Kotka -hankkeen merkittävimpiin kohteisiin
kuuluvien Ahvenkosken siltojen varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät
maaliskuun alussa. Ensimmäiseksi rakennetaan Ahvenkosken itäisen haaran ylittävän sillan alusrakenteet. Työt kestävät kesään 2014.
Ahvenkoskelle rakennetaan yhteensä kolme siltaa. Ahvenkosken
läntisen haaran kohdalle tulee 260
metriä pitkä teräsbetoninen siltapari. Itäisen haaran kohdalle rakennetaan yksi 145 metriä pitkä langerpalkkisilta.
Ahvenkosken sillat ja niille johtava Markkinamäen tunneli ovat
E18 Koskenkylä-Kotka-hankkeen
merkittävimmät ja rakennusteknisesti vaativimmat kohteet. Myös
siltojen eteläpuolella sijaitseva Natura-alue on huomioitu rakentamisessa.
– Silloista tulee näyttävä maamerkki. Läpinäkyvät meluesteet
avaavat kauniit merimaisemat
tienkäyttäjille, kertoo projektijohtaja Hannu Lehtikankare Liikennevirastosta.
Kuulokojeyritys investoi
tuulipuistoon
Ilmastointipalkki sopii myös ilmanpoistosovelluksiin,
joten tilaan asennettaville päätelaitteille voidaan
suunnitella yhtenäinen ulkoasu.
Pyörreilmavirtaan perustuva
ilmastointipalkki säästää energiaa
O Pyörivällä liikkeellä ilmaa tilaan jakava Halton
CSW ilmastointipalkkiperhe laajenee. Uutuutena on ratkaisu, jossa
tuloilmavirtaa voidaan
säätää automaattisesti
tarpeen mukaan. Tämä
varmistaa ilmanvaihdon
energiatehokkuuden sekä vedottomat olosuhteet.
Uutena ominaisuutena
Halton CSW:ssä on energiatehokkuutta merkittä-
västi parantava tarpeenmukainen tuloilmavirran
säätö huoneilman lämpötilan tai hiilidioksidipitoisuuden mukaan.
Ilmanvaihdon käytönmukainen ohjaus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Tehokkaan
sekoittavan ilmanjaon ansiosta myös sisäympäristöolosuhteet ovat kaikkina vuodenaikoina hyvät.
www.halton.fi
O Pohjanmerelle, noin
55 kilometriä Saksan
rannikosta on perusteilla uusi suuri tuulivoimapuisto.
Kuulokojevalmistaja
Oticon Foundation on
yhdessä LEGO-emoyhtiö KIRKBI:n kanssa investoinut siihen yhteensä noin 675 miljoonaa
euroa. 2015 loppuun
mennessä säätiön omistusosuus tuulivoimapuistosta tuottaa vihreää energiaa yli viisi kertaa Oticonin maailmanlaajuista kokonaiskulutusta enemmän.
Asumisen ja
rakentamisen
palvelut verkkoon
ORakentamisen lupien hakeminen
ja vaikkapa kiinteistöjen energiatodistusten ja asuntojen vuokratietojen tarkastelu onnistuu tulevaisuudessa sähköisesti. Asumisen ja
Rakentamisen ePalvelut -hankkeen
tavoitteena on sähköistää asumisen ja rakentamisen palvelut 2013
mennessä.
Sähköistettävät palvelut jaetaan
rakentamisen lupapalveluihin, asumisen palveluihin sekä elinympäristön tietopalveluihin. Vuodesta
2014 alkaen palveluntarjoajat kuten kunnat ja ely-keskukset voivat
siirtyä käyttämään sähköisiä palveluja perinteisten rinnalla.
– Vihreät arvot korostuvat kuluttajille suunnattujen tuotteiden markkinoinnissa. Valmistusketjun ekoystävällisyys koetaan Suomessakin tärkeäksi osaksi yrityksen
identiteettiä, sanoo Oticonin Suomen toimitusjohtaja Pekka Huhtinen.
Tuulivoimapuistossa
on 77 3,6 MW:n tuuliturbiinia, ja jokaisen roottorin halkaisija on 120 metriä. Valmistuttuaan 2015
tuulivoimapuisto pystyy
tuottamaan CO2-vapaata
sähköenergiaa 285 000
kotitalouden kulutusta
vastaavan määrän.
www.oticon.fi
Pohjanmerelle nousee uusi suuri tuulipuisto
vuoteen 2015 mennessä.
Terveysikkunan
avulla ruskettuu
lasin läpi
O Apuset Oy on kehittänyt uuden ikkunaratkaisun, jonka avulla voi nauttia auringonvalosta myös sisätiloissa.
Kaksipuitteisen ikkunan
ulkopuitteen lasi on vaihdettu tavallisesta lasista erikoislasiksi, joka laskee läpi
puolet auringonvalon uvbsäteistä, joita tarvitaan D-vitamiinin muodostumiseen
ihossa. Kun sisäpuite avataan, on mahdollista “ottaa aurinkoa” ikkunan lähellä sisätiloissa ja samalla
ruskettua.
Ikkunan tulee olla kaakkois-lounaissuuntaan eikä
keskipäivän aikaan saa olla varjostavia rakennuksia,
puita tai muita esteitä auringonvalon edessä.
Ikkuna sopii erityisesti
hoitolaitoksiin, palvelutaloihin ja vastaaviin rakennuksiin, joissa asuvilla on
vaikeuksia päästä ulos auringonvalosta nauttimaan.
www.uvida.fi
Kuntatekniikka 2/2012
55
Suomen
Kuntaliitto
t75.Tuula Haatainen POWBMJUUV,VOUBMJJUPOWBSBUPJNJUVTKPIUBKBLTJ)ÊOTJJSUZJVVUFFO
UFIUÊWÊÊOTÊ)FMTJOHJO
BQVMBJTLBVQVOHJOKPIUBKBOQBJLBMUBNBBMJTLVVTTB
)BBUBJOFOPOBJFNNJO
UPJNJOVUNNPQFUVTNJOJTUFSJOÊoTFLÊ
TPTJBBMJKBUFSWFZTNJOJTUFSJOÊo
7BSBUPJNJUVTKPIUBKBO
UPJNJBMBBOLVVMVWBUTPTJBBMJKBUFSWFZTBTJBUPQFUVTKBLVMUUVVSJMBLJBTJBU
KVMLJTFUIBOLJOOBUKBLJMQBJMVQPMJUJJLLBTFLÊUJFUPZIUFJTLVOUBBTJBU
t%*QBMPQÊÊMMZTUÚBNLJussi RahikainenPOOJNJUFUUZ
QFMBTUVTUPJNFOLFIJUUÊNJTQÊÊMMJLÚLTJ:IEZTLVOUBUFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZLTJLLÚÚO3BIJLBJOFO
POBJFNNJOUPJNJOVU
NN,FTLJ6VEFONBBO
QFMBTUVTMBJUPLTFOSJTLJFOIBMMJOUBQÊÊMMJLLÚOÊKBTJTÊBTJBJONJOJTUFSJÚOQFMBTUVTPTBTUPOZMJJOTJOÚÚSJOÊ
&OFSHJBTTBFSJUFIUÊWJTTÊ
BMLBFOFOFSHJBMJJLFUPJNJOOPJTUBWBTUBBWBOB
KPIUBKBOBKBUPJNJUVTKPIUBKBOTJKBJTFOB
)FMTJOHJO&OFSHJBOOZLZJOFOUPJNJUVTKPIUBKB
Seppo RuohonenKÊÊ
FMÊLLFFMMF
t*OTTopi Hyötylä PO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t'.Sonja AarnioPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
Rovaniemen
Tilaliikelaitos
t%*Toni JoensuuPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t%*Pekka Latvala
POOJNJUFUUZ3PWBOJFNFO
5JMBMJJLFMBJUPLTFOKPIUBKBLTJ-BUWBMBTJJSUZJ3PWBOJFNFMMF,FNJONBBOLVO
OBOJOTJOÚÚSJOUFIUÊWÊTUÊ
t%*Arja KivinenPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
*OGSBOIBMMJOUBZLTJLÚTTÊ
5BNQFSFFMMB
t%*Eeva-Liisa Puhakka
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO
t%*Jyri RautiainenPO
OJNJUFUUZUPJNJTUPQÊÊMMJLÚLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO4BWPOMJOOBBO
56
Kuntatekniikka 2/2012
t.BBONJUUBVTJOT+onas Lindholm POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
*OGSB1PIKBONBBOBMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO
Porvoon vesi
t1PSWPPOWFEFOUPJNJUVTKPIUBKBLTJPOWBMJUUV
EJQMPNJJOTJOÚÚSJRisto
Saarinen. 4BBSJOFOPO
WJJNFLTJUPJNJOVU4VPNFO
ZNQÊSJTUÚLFTLVLTFOZLTJLÚOQÊÊMMJLLÚOÊ
Ramboll
Finland Oy
t%*Tapio Aho POOJNJUFUUZUBMPUPJNJBMBOKPIUBKBLTJ
t%*Armi Heino POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO4BWPOMJOOBBO
t'.Johanna Korkiakoski POOJNJUFUUZZNQÊSJTUÚTVVOOJUUFMJKBLTJ
:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO
t5FLOZPJuha Ukkonen POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ4JTÊ4VPNFO
*OGSBZLTJLÚTTÊ.JLLFMJTTÊ
t*OT".,Leena Vihavainen POOJNJUFUUZ
QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO4BWPOMJOOBBO
t'5Sari Luste POOJNJUFUUZFSJLPJTUVULJKBLTJ7FTJKBZNQÊSJTUÚUPJNJBMBMMB)PMMPMBTTB
t'-Antti Meriläinen
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO
t%*Marko Mäenpää
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t%*Tuomo PöysköPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
Helsingin Energia
t)FMTJOHJOLBVQVOHJOWBMUVVTUPPOWBMJOOVU%*
Pekka MannisenT
)FMTJOHJO&OFSHJBOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ
MÊIUJFO.BOOJOFOPOUPJNJOVUWVPEFTUB)FMTJOHJO
t*OTTapio KarjalainenPOOJNJUFUUZWBOIFNNBLTJLPOTVMUJLTJ
3BLFOOFUFLOJJLLBZLTJLÚTTÊ
t*OT".,Teemu
HeikkinenPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO4BWPOMJOOBBO
t*OT"., Ilari Lignell
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO4BWPOMJOOBBO
t3,. Jouko Hintsala
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t%*Anna Mikola PO
OJNJUFUUZUVULJKBLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO
t*OT".,Ville Vähävuori POOJNJUFUUZNBBONJUUBVTJOTJOÚÚSJLTJ*OGSB
ZLTJLÚTTÊ1PSJTTB
t'. Jyrki SuorsaPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t"SLLJU Jouko Kunnas
POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
t%*Reijo VaaralaPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFOOFKÊSKFTUFMNÊUZLTJLLÚÚO0VMVVO
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
2012
t*OTKai Vakkila on nimitetty Vesihuolto-yksikön päälliköksi Helsingissä.
t Juha Rantanen on
nimitetty talorakentamisen projektipäälliköksi.
S.G. Nieminen Oy
Projektinjohtototeutusmuodot ja riskienhallinta
Kuntien
6. ilmastokonferenssi
12.3.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
3.–4.5.2012 Tampere
www.fcg.fi
Rakennushankkeen
sopimusjuridiikkaa
Veronumero rakentamiseen
ja tilaajavastuulain uudistus
14.3.2012 Lappeenranta
www.fcg.fi
3.5.2012 Helsinki
9.5.2012 Tampere
15.5.2012 Kouvola
24.5.2012 Turku
30.5.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
t%* Vesa Verronen on
nimitetty Liikennejärjestelmät-yksikön päälliköksi Ouluun.
t%*Tuomo Vesajoki
on nimitetty projektipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksikköön Ouluun.
t%*,JSTJYlipiessa on nimitetty projektipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksikköön Ouluun.
Sweco PM Oy
20.–22.3.2012 Vantaa
www.kiinko.fi
t)PSUPOPNJBHSPOPmi Ilkka Väre on nimitetty nurmikkosiemenet
-tuoteryhmän tuotepäälliköksi. Hänen tehtävänään on kehittää
nurmikkosiementen ja
lannoitteiden myyntiä
viheralan ammattilaisille.
Väre siirtyy uuteen tehtäväänsä Kekkilän tuotepäällikön paikalta.
Vuoden
sähköinsinööri
Kaavoituksen ja tekniikan
yhteistyö hulevesien
hallinnassa
20.3.2012 Vantaa
www.fcg.fi
Maanmittauspäivät 2012
22.–23.3.2012 Vaasa
www.vaasa.fi/maanmittauspaivat
Pysäköinninvalvontakoulutus
27.3.2012 Vantaa
www.fcg.fi
34. Rakennuttajakoulutus
(RAPS)
28.3.–21.11.2012, 6 x 2 pv, Espoo
www.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutus
Jätehuollon neuvottelupäivät
tCharlott Hurmerinta on nimitetty infrarakentamisen projekti-insinööriksi.
tSami Salonen on nimitetty TATE-asiantuntijaksi Länsimetro-projektiin.
tEveliina Aalto on nimitetty infrarakentami-
28.–29.3.2012 Lahti
www.fcg.fi
t4ÊILÚJOTJOÚÚSJMJJUto on valinnut Vuoden sähköinsinööriksi
2012 professori Leena Korpisen. Palkinto
on tunnustus hänen ansioistaan sähköalan arvostuksen ja yhteystyön
edistämisessä.
Leena Korpinen vetää
Ympäristöterveys-tutkimusryhmää Tampereen
teknillisen yliopiston
energia- ja prosessitekniikan laitoksella. Hänen keskeisin tutkimusaiheensa on sähkö- ja
magneettikentille altistuminen elin- ja työympäristössä sekä kenttien
terveysvaikutukset.
Infran kunnossapidon
johtaminen (KUP)
29.3.–23.11.2012, 5 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Lakisääteiset
pelastussuunnitelmat
10.4.2012 Helsinki
www.kauppakamarikauppa.fi
Romuajoneuvopäivät
9.–10.5.2012 Vantaa
www.fcg.fi
Jäähallipäivät
15.–16.5.2012 HelsinkiTallinna-Helsinki
www.finhockey.fi/palvelut/
jaahallipaivat
Pilaantuneet maat
16.5.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Cities for All Helsinki
24.5.2012 Helsinki
www.avaava.fi
IFME World Congress 2012
4.–10.6.2012 Helsinki (Tallinna
ja Tukholma)
www.ifme2012.com
tapahtumakalenteri
sen nuoremmaksi valvojaksi.
Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit
7.–9.6.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.fcg.fi
Loma-asuntomessut
25.6.–8.7.2012 Lappeenranta
www.asuntomessut.fi
Asuntomessut
13.7.–12.8.2012 Tampere
www.asuntomessut.fi
Kaavoitusjohdon
neuvottelupäivät
Kuntamarkkinat
17.–18.4.2012 Helsinki
www.fcg.fi
12.–13.9.2012 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Kuntien
rakennuttamispäivät
Ympäristötekniikan
messukokonaisuus
18.–19.4.2012 Helsinki
www.fcg.fi
9.–12.10.2012 Helsinki
www.ymparistotekniikkamessut.fi
Kuntatekniikka 2/2012
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
[email protected]
www.wspgroup.fi
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442.
lla
Erkki Santala
on yli 40 vuoden jäte
tietämys haja avesien puhdistsivulla 36
34
misesta. sivu
i
Kirkkonumm nanvuokrasi kunalta sivu 18
talonsa Kev
nustaa
Suositus kanja
puhdistamo
parempaan 38
sivu
en
kse
tulo
t jakavat
Liitoskunna hyvässä
niukkuutta 44
hengessä sivu
2012
TIL A A
Kuntatekniikka!
si Hautala:
itusjohtaja Kir
WSP:n uusi toim
ON
KUNTAINFRA
Ä
IJ
K
ARVOTE
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kuntatekniikka 2/2012
Kannesta ja
monitoimihallista
tulee Tampereen
symboli, Jyrki
36
sivu 30
Laiho sanoo.sivulla
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Kaupungin tilapalvelut
uudistuvat – Mika Savolaisen
urakka loppusuoralla
VANTAA
SAA UUDEN
YHTIÖN
8 /2011
ALANSA YKKÖNEN
2/2011
ALANSA YKKÖNEN
Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta
2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko
se 2/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
ALANSA YKKÖNEN
ALA NSA YKK
ÖNE N
2 /2012
Juhani Järvelä
iloitsee Oulun ja
Rovaniemen
yhteisestä bio36
voimalasta. sivulla
sivu 18
Kutistuvalla
Varkaudella on
vaihtoehtoja sivu 32
Puhdistamo hyötyy
sateen riskiennusteista sivu 42
Lahti rakennuttaa
Hollolalle palvelutalon sivu 36
Mikä on paras
organisaatiomuoto
vesilaitokselle? sivu 48
sivu 6
KUNTATEKNIIKKA
65 VUOTTA
– Valaistus on tyylikäs
tapa herättää huomiota, tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo.
Hajajätevesiasetus meni
uusiksi sivu 18
Allasveden laatu
on monen tekijän
summa sivu 36
Kuntatekniikan
investoinneissa lievää
laskua sivu 40
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa
sivu 6
VALOLLA VETOVOIMAA
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
Ne AINO
OA
AT KE
ES
STÄVÄT
La
L
aiiitoss
a
ttos
ossä
äh
hk
kö
ök
kiiuk
ka
aat
a
at
uim
ma
ahalli- ja kylp
lp
py
yläk
kä
äy
ä
yttöön
ER
ERM
ER
RM
M-HP
M-H
MHP
PK
K
UUS
UUS
UU
USI
USI
SI OHJA
HJJA
HJ
AUSK
A
AUS
AU
USK
USK
US
SKES
S
SKE
KES
ESK
ESK
SKUS
KUS
KU
US KOS
KO
KO
OS
OSK
SK
SKE
SK
KE
ETTUS
ETU
ET
USNÄ
USN
US
SN
S
NÄYT
NÄY
NÄ
Y TÖ
YTÖ
TÖL
ÖLL
ÖLL
LLÄ
LÄ
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
zŬƐŝŶŵLJLJŶƟŽŝŬĞƵƐ
Saunapiste
Lautamiehenkatu 1
20780 Kaarina
puh. (02) 234 3030
ŝŶĨŽΛƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į
ǁǁǁ͘ƐĂƵŶĂƉŝƐƚĞ͘Į
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
Puhelin: 010 8369900
ZZZD[ÁRZÀ
<PSlULVW|WHNQLLNDQ
DVLDQWXQWLMDSDOYHOXW
SLODDQWXQHHQPDDSHUlQMDSRKMDYHGHQWXWNLPXNVHWNXQQRVWXVVXXQQLWWHOX
NXVWDQQXVDUYLRWNXQQRVWXNVHQYDOYRQWDMDVHXUDQWDPLWWDXNVHW
NXONHXWXPLVPDOOLQQXNVHWMDULVNLDUYLRLQQLWWXOYDSDOYHOXWVHGLPHQWWLWXWNLPXNVHW
SZZZJROGHUFRPZZZJROGHUIL
Kuntatekniikka 2/2012
59
()
##$#$*%##"##"%#*%""*
Ympäristö- ja yhdyskunta-alan ammattimessukokonaisuus Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi
ja Viemäri sekä Jäte ja Kierrätys kokoaa ammattilaiset lokakuussa Helsingin Messukeskukseen. Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi ja ole mukana alan tärkeässä kohtaamispaikassa.
Samaan aikaan Messukeskuksessa on rakennus- ja talotekniikka-alan FinnBuild,
infra-alan InfraExpo ja liikuntapaikkarakentamisen, varustelun ja laitteiden Arena.
"""$"$"'
% !"##""$#&
© Copyright 2024