ALANSA YKKÖNEN 3/2012 Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26 sivulla 36 Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18 Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka parempaa sivu 31 Jyväskylä korjasi jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44 Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50 Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ sivu 6 s rto Tee oikea kiintei a t t e . ks oikkeu ä haastetta p t ä v tä lsä t sisäl imintaan li johtava va e d e v e o et jät mppujen t umppujen tkaisu vais i l l o e t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra e s i l l a Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu suooman a t t a m Gorma maailmas n. jop sko a i olle. U läpi kulkee ls a t mistaj kin kohteisi e l uudel en ja sen umppua he n i s y keisiin ä ute tt pop e u pump n nostokork uolto on up t ä v e sa. etri ja h seim rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavis i i s o t e li llis pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j u p si halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com SISÄLTÖ 3/ 2012 t 19. huhtikuuta 40 Helsingin Vuosaareen valmistui viime vuoden lopulla Euroopan ensimmäinen led-valaistu jäähalli. Muodostelmaluisteluryhmä Rockettes nauttii päivänvaloa muistuttavasta valaistuksesta. 18 Nastarenkaiden haitoista päällysteille ja ih- 32 Pudasjärvellä tehtiin uusiutuvan energian 48 Kuntatekniikan perusparannuksiin eivät misten terveydelle on sen verran näyttöä, että edessä voi olla käyttökieltoja tai -maksuja. kuntakatselmus. – Nyt elinvoimaisuutemme on ihan toista luokkaa, Ritva Kinnula iloitsee. Lahden rahat tahdo riittää, Jorma Vaskelainen harmittelee. Toriparkki sen sijaan toteutuu. JÄTEHUOLTO Kuntatalo käyttää kaukokylmää Lahti Energian uusi kaasutusvoimala leikkaa päästöjä Turku viilenee jätevedellä, Tampere hakee kylmää Näsijärvestä 29 Lahti rakentaa toriparkin ja kärvistelee korjausvelan kanssa 48 Jorma Vaskelainen johtaa kuntatekniikan maailmanjärjestöä 50 6 28 Murskauslaitos tekee polttoainetta energiajätteestä ja puusta 10 Oulun kaupunki testasi katuvalaisimia 31 Jätelain toimeenpanoon suuntaviittoja asetuksilla 15 Kuntakatselmus selkiytti Pudasjärven energiaratkaisuja 32 YMPÄRISTÖ YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Nastakielto vai käyttömaksu Norjan ja Ruotsin malliin? 18 Suomen kuntatekniikan yhdistys Ilmastoasiat ovat siirtymässä osaksi kuntien arkea 21 LIIKUNTAPAIKAT 22 Helsinkiin Euroopan ensimmäinen led-valaistu jäähalli Energiatoimenpiteet etusijalla kuntien ilmastotyössä 26 Uudenlaiset jäänhoitokoneet säästävät energiaa ja vettä PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Rytilät/Pekka Rytilä: Vihreä moottoritie Uutisia Tuoteuutisia Henkilöuutisia 40 Jyväskylä paransi jäähallin energiatehokkuutta ESCO-sopimuksella 44 ENERGIA Helsinki kasvattaa kaukokylmän tuotantoaan vauhdilla UKTY 35 38 TEKNISET PALVELUT 46 Tapahtumia Palveluja 25 52 55 56 57 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 3/2012 3 lehti.kuntatekniikka.ﬁ KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Q Energia Q Hankinnat Q Ilmastonmuutos Q Infra-IT Q Jätehuolto Q Kiinteistöt Q Kunnossapito Q Liikenne ja väylät Q Liikuntapaikat Q Maankäytön suunnittelu Q Maarakennus Q Rakentaminen Q Turvallisuus QUimahallit ja kylpylät Q Vesihuolto QViheralueet Q Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 3/2012 Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26 sivulla 36 Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18 Jyväskylä korjasi jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44 Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50 Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ sivu 6 Kannen kuva: Lahti Energia Oy Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka parempaa sivu 31 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %) Irtonumero 10 € (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Käyttömaksujen siunaus ja kirous ” Verojen osittainen korvaaminen käyttömaksuilla yhdyskuntateknisten palvelujen rahoitusmuotona on ollut monin tavoin esillä koko kuluvan vuosituhannen ajan. Kun kansalaisten verorasitusta ei haluta tai voida lisätä ja samaan aikaan syntyy yhä uusia palvelutarpeita, olisi löydettävä myös uusia rahoitustapoja. Käyttömaksuja on perusteltu myös rahoituksen läpinäkyvyydellä. Se maksaa, joka käyttää – ja maksaa vain käytöstään. Vastikään valmistui VTT:n koordinoimana selvitys infraverkostojen omistuksesta ja hallinnasta. Siinäkin otettiin voimakkaasti kantaa käyttömaksujen puolesta. Johtopäätöksenä oli, että nyt korjausvelasta kärsivien teknisten perusverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten suorien, käyttöön ja kysyntään perustuvien maksujen avulla. Käyttömaksujen uudet soveltamisalueet vaatisivat laajempaakin yhteiskuntapoliittista keskustelua. Verovaroin rahoitetaan joka tapauksessa muutakin kuin valtiovallan kovimman ytimen tehtäviä eli sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Siksi olisi paikallaan pohtia, ovatko vero- ja maksurahoitteisten palvelujen rajat kiveen hakattuja ikiajoiksi ja mitkä palvelut ja miltä osin soveltuvat maksurahoitteisiksi. Vastaavasti on tarpeen arvioida, mitkä ovat sellaisia peruspalveluja, joita on perusteltua rahoittaa verovaroin. Miksi esimerkiksi liikenneväylät olisivat sellaisia, jos vaikkapa vesi tai sähkö eivät ole? Entä puoluetuki tai ansiosidonnainen työttömyysturva? Käyttömaksuja pitäisi teknis-taloudellisten tarkastelujen ohella puntaroida oikeudenmukaisuuden, kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yksityisyydensuojan näkökulmasta. Näin toivottavasti tapahtuu meneillään olevassa liikenneministeri Merja Kyllösen käynnistämässä väylämaksujen käyttöönottomahdollisuuksien selvitystyössä. Kestävässä yhteiskunnassa on oltava yhteisesti hyväksytty tasapaino palvelujen maksu- ja verorahoituksen kesken. Kansainvälinen kesän käynnistys Kesäkuun alussa Helsingissä järjestettävä kuntatekniikan maailmanjärjestön IFME:n kongressi on ohittamaton kohtauspaikka. On ilo saada ulkomaisia kuntatekniikan tekijöitä tänne näkemään ja kokemaan Suomen valoisa alkukesä ja toimiva kuntatekniikka. Tapahtuma tarjoaa meille ainutlaatuisen tilaisuuden kohdata kotimaassa kollegoja eri puolilta maailmaa. Tällainen tilaisuus osuu työurallemme vain kerran. Tartutaan siihen ja otetaan kansainvälinen lähtö kesään! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/2012 9.5. 31.5. 5/2012 16.8. 6.9. 6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10. 7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto 8/2012 21.11. 13.12. Rakentaminen QMaankäytön suunnittelu QIFME World Congress 4.–10.6. Turvallisuus QVesihuolto QHankinnat QKuntamarkkinat 12.–13.9. Energia QValaistus Lahti Energian uusi Kymijärvi II käyttää vuodessa JÄTTIMÄINEN KAASUTUSVOIMALA LEIKKAA PÄÄSTÖJÄ Lahti Energian keväällä tuotantokäyttöön otettu Kymijärvi II voimalaitos käyttää yksinomaan kierrätyspolttoainetta ja hyödyntää uusinta kaasutustekniikkaa lajissaan ensimmäisenä maailmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos tuottaa sähköä hyvällä hyötysuhteella ja leikkaa yhtiön kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Onnistunut hanke on pitkäjänteisen kehitystyön tulos. 6 Kuntatekniikka 3/2012 TEKSTI Paavo Taipale NNUuden Kymijärvi II -voi- malaitoksen polttoaineteho on 160 MW, sen tuottama sähköteho 50 MW ja lämpöteho 90 MW, joten hyötysuhde on peräti 87 prosenttia. Laitos on suunnittelun ja käytön osalta optimoitu niin, että tuotetusta energiasta mahdollisimman suuri osuus on sähköä. Voimalaitos käy huoltoseisokkeja lukuun ottamat- ta läpi vuoden ja mahdollistaa sen, että kivihiiltä polttava Kymijärvi I on tuotannossa vuosittain noin kahdeksan kuukautta. Näin yhtiön kasvihuonekaasupäästöt ovat vuositasolla noin 300 000 tonnia pienemmät verrattuna siihen, että molemmissa voimalaitosyksiköissä poltettaisiin kivihiiltä. – Olemme käyttäneet kaasutettua kierrätyspolttoainetta rinnakkaispoltossa ykkösyksikössä jo 1998 lähtien. Kakkosyksikkö käyttää sitä ainoana polttoaineenaan ja prosessiin on lisätty kaasun puhdistus, kertoo Lahti Energian viestintäjohtaja Jaana Lehtovirta. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy aloitti energiajätteen erilliskeräyksen omistajakuntiensa alueella 1998, ja tästä jätteestä valmistettiin kierrä- JÄTEHUOLTO 250 000 tonnia kierrätyspolttoainetta tyspolttoainetta. Nyt valtaosa polttoaineen raaka-aineesta tulee teollisuuden ja kaupan energiajätteistä yksityisten jäteyritysten keräämänä ja jalostamana. Ensimmäisinä maailmassa – Olimme aikoinaan ensimmäisinä maailmassa hyödyntämässä kaasutettua kierrätyspolttoainetta rinnakkais- poltossa. Nyt olemme ensimmäisinä polttamassa pelkää kierrätyspolttoaineesta valmistettua kaasua. Prosessin käynnistyksessä käytetään hetkellisesti tukipolttoaineena maakaasua, Lehtovirta sanoo. Kierrätyspolttoaineesta valmistettu kaasu voidaan polttaa tavanomaisessa maakaasukattilassa, ja se korvaa noin 170 000 tonnia kivihiil- tä. Jos energiajätettä ei tulevaisuudessa enää kerättäisi, Kymijärvi II voisi siirtyä käyttämään biopolttoainetta. Koko projekti omana hankkeena Koko laitosprojekti vietiin lävitse yhtiön omana hankkeena. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, ja hanke toteutui alkuperäisessä aikataulussa ja 160 miljoonan euron budje- Kuntatekniikka 3/2012 7 Lahti Energia Oy Lahti Energian vastavalmistuneen Kymijärvi II -voimalan rakennuskustannukset olivat 160 miljoonaa euroa. Sähköä ja lämpöä tehdään polttamalla yksinomaan kierrätyspolttoaineesta valmistettua, puhdistettua kaasua. JÄTEHUOLTO Paavo Taipale – Hankkeessa vaikeinta oli rakennustöiden tekeminen toiminnassa olevan voimalaitoksen vieressä. Logistiikka ja asennusjärjestelyt ovat olleet haastavimpia, Kymijärvi II -hankkeen projektipäällikkö Esa Tepponen sanoo. tissa. Voimalan kaasutusprosessi, kaasukattila ja savukaasujen puhdistus oheislaitteineen sekä koko laitoksen automaatiojärjestelmä ovat Metso Oyj:n toimittamia. Höyryturbiinin ja generaattorit toimitti Siemens. – Uuden teknologian tuominen voimalaitoshankkeeseen ei ole ollut ongelmallista. Hankalinta oli rakennustöiden tekeminen toi- minnassa olevan voimalaitoksen vieressä. Logistiikka ja asennusjärjestelyt ovat olleet haastavimpia tehtäviä, sanoo hanketta vetänyt projektipäällikkö Esa Tepponen. Laitoksella tiedetään tarkasti, millaista polttoainetta käytetään. Jokaisesta kuormasta otetaan kuusi näytettä laadun varmistamiseksi. Polttoaineen raaka-aineen koos- Kaasutusprosessi varustettuna kaasunjäädytyksellä ja puhdistuksella edustaa uutta suomalaista tekniikkaa. 8 Kuntatekniikka 3/2012 Lahti Energia Oy KAASUN PUHDISTUS Lahti Energia Oy Tuotekaasu muuttuu puhtaaksi ekokaasuksi suodattamisen jälkeen. Yhteensä 12 suodatinyksikköä kahdella erillisellä kaasutinlinjalla poistaa viimeisetkin epäpuhtaudet kaasusta (kuva yllä). Suodattimet puolestaan puhdistetaan lika-aineista erityisellä typpipulssilla (kuva alla), joka irrottaa partikkelit suodatinyksikön pinnalta kuljettimelle talteen kerättäviksi. Lahti Energia Oy tumus vaihtelee sen mukaan, onko siinä enemmän rakennus- vai pakkausjätettä. Polttoainetta tulee Päijät-Hämeen lisäksi Forssan seudulta ja pääkaupunkiseudulta. – Haluamme korostaa kierrätystä. Poltamme vain sen osuuden energiajätteestä, mikä ei kelpaa kierrätettäväksi. Jos polttoaineemme raaka-aineena olevaa jätettä pyrittäisiin kierrättämään materiaalina, tulisi tuotteiden valmistaminen kalliimmaksi kuin neitseellisestä raaka-aineesta, Tepponen muistuttaa. Kaasu puhdistetaan ennen polttamista Kymijärvi II käyttää uutta suomalaista tekniikkaa. Laitoksessa on kaksi kiertoleijukaasuttimella (CFB) varustettua kaasutuslinjaa. Kaasuttimien pohjalla on puoli metriä hiekkaa. Hiekan sekaan syötetään ilmaa ja seosta lämmitetään ensin maakaasulla. Sen jälkeen käytetään vain kierrätyspolttoainetta. Kaasuttimessa tapahtuu pyrolyysi noin 900 asteen lämpötilasKuntatekniikka 3/2012 9 Kun kierrätyspolttoaine kaasutetaan ja kaasu puhdistetaan, se pystytään polttamaan tavallisessa maakaasukattilassa. Kymmenen kuutiota ekokaasua vastaa energialtaan yhtä maakaasukuutiota. Ekokaasu virtaa kattilaan isoja putkia pitkin. Paavo Taipale Kuljetusurakoitsijat tuovat erilliskerätystä energiajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen vastaanottohalliin sivusta purkavalla kuljetuskalustolla. Päivittäin kuormansa purkaa keskimäärin 45 täysperävaunuyhdistelmää. 10 Kuntatekniikka 3/2012 sa. Aikaisempiin sovellutuksiin verrattuna kaasuttimen innovatiivinen osuus liittyy polttoaineen syöttötapaan ja -järjestelyyn sekä tervojen minimointiin kaasutusprosessissa. Kaasu jäähdytetään nopeasti 400 asteeseen, jolloin kaasumaiset epäpuhtauden muuttuvat kiinteään olomuotoon ja ne saadaan eroon kaasusta. Erottaminen tapahtuu keraamisten suodattimien avulla. Kumpaakin kaasutinlinjaa varten on kuusi suodatinyksikköä. Lika-aineet poistetaan suodattimien pinnalta ns. typpipulssilla, minkä jälkeen ne kerätään talteen suodatinyksikön pohjalta. Ekokaasun energia-arvo maakaasua pienempi Kaasua syntyy kahdessa kaasuttimessa yhteensä 360 kuutiometriä tunnissa. Myös kaasun jäähdyttämisessä vapautuva energia otetaan talteen. Puhdistettu kaasu poltetaan tornimallisessa kaasukattilassa neljällä polttimella. – Kaasun energia-arvo on Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy JÄTEHUOLTO Kymijärven voimalaitoksen valvomoon saadaan reaaliaikaisesti mittaustietoa ja kuvaa prosessin eri vaiheista. Polttoprosessin hallinta on siistiä sisätyötä. maakaasua pienempi. Kymmenen kuutiota tätä ”ekokaasua” vastaa energialtaan yhtä maakaasukuutiota. Poltin poikkeaa maakaasulaitosten polttimista, jotta tällaista matalaenergistä kaasua voidaan polttaa, Tepponen kertoo. – Voidaan ajatella, että tämä polttoaine on jo kertaalleen poltettu kaasuttimessa, jolloin ilmantarve kattilassa on selvästi pienempi kuin maakaasua käytettäessä. Kattilan koon mitoittaa lopullinen savukaasumäärä, joka ei ole kymmenkertainen maakaasun polttoon nähden vaan huomattavasti pienempi, täsmentää Metso Oyj:n kaasutusteknologiasta vastaava johtaja Juhani Isaksson. Savupiipusta ulos lähinnä vesihöyryä Vaikka Kymijärvi II:n kattila on periaatteessa tavanomainen maakaasukattila, se on kuitenkin rakennettu EU:n jätteenpolttodirektiivin mukaiseksi. Savukaasujen loppupuhdistus tehdään tavallisella letkusuotimella, jossa lisäaineina käytetään aktiivihiiltä elohopean sitomiseen ja kalsiumhydroksidia vetykloridin ja rikkidioksidin poistoon. – Direktiivi edellyttää muun muassa 850 asteen lämpötilan saavuttamista sekä typpioksidien ja raskasmetallien poistoa. Laitoksen savupiipusta tulee ulos enää lähinnä vesihöyryä, Esa Tepponen vakuuttaa. Lentotuhkan hyötykäyttöä tutkitaan Jätteiden massapolttolaitoksiin verrattuna Kymijärvellä käytetään selvästi korkeampaa 540 asteen lämpötilaa (jätelaitoksissa 420 astetta) ja 120 baarin painetta (jätelaitoksissa 60 baaria). Tähän perustuu laitoksen hyvä rakennusaste. Jätelaitokset tuottavat Kymijärvi II:ta vastaavalla 160 MW polttoaineteholla 20 MW sähköä ja 50 MW lämpöä. – Jos kaasua ei puhdistettaisi, jouduttaisiin korkean lämpötilan aiheuttaman korroosion estämiseksi polttolämpötilaa ja painet- ta laskemaan ja hyötysuhde huononisi. Kaasutusprosessissa syntyvä lentotuhka sisältää paljon kaasuuntumatonta hiiltä. Tuhkan käsittelyä varten on perustettu erillinen projekti, jossa yhteistyössä VTT:n kanssa tutkitaan mahdollisia hyötykäyttökohteita. Tuhkan käyttömahdollisuuksien tutkiminen on nyt päässyt vauhtiin, kun tuhkaa on saatu laitoksen käynnistymisen myötä. Polttoaineesta valtaosa teollisuudesta ja kaupalta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä tulee Kymijärvi II:lle kierrätyspolttoainetta noin 10 000 tonnia vuodessa. Noin 5 000 tonnia energiajätettä tulee HSY:ltä, joka toimittaa energiajätteensä PHJ:lle. Tämä murskaa jätteen ja tuo sen sitten Kymijärvelle. Muu osa polttoaineesta tulee yksityisiltä kierrätysyrityksiltä pitkäaikaisten toimitussopimusten nojalla. – Olemme määritelleet tarkasti polttoaineemme ja luoneet koko ketjun, missä jätteestä tehdään ekokaasua. Polttoainetoimittajamme ovat investoineet kierrätystekniikkaan paljon, Lahti Energian tuotantojohtaja Jukka Manskinen sanoo. Kymijärvi II -voimala sai maaliskuussa Energiateollisuus ry:n Vuoden ilmastoteko -palkinnon. N LAHTI ENERGIA OY Q Lahden kaupungin omistama energiayhtiö Q Liikevaihto on 174 miljoonaa euroa. Q Henkilökuntaa on 250. Q Päätuotteet ovat sähkö ja yhteistuotannolla tuotettu kaukolämpö. Q Yhtiöllä on 550 km kaukolämmön runkoverkkoa. Q Yli 90 prosenttia lahtelaisista asunnoista lämpiää yhtiön tuottamalla kaukolämmöllä. Q Kymijärvi II:n tuottama sähkö riittää noin 9 000 nelihenkisen perheen kerrostaloasuntoon. Kuntatekniikka 3/2012 11 Videokaappauskuvat / www.phj.ﬁ/kujalan-jatekeskus/murre-energiajaetteen-murskauslaitos Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n Murre-murskauslaitoksella murskataan sekä puuettä erilliskerättyä energiajätettä. Puujäte saapuu enimmäkseen rakennustyömailta. Päijät-Hämeen Jäte Murskausl energiajät Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistyö Lahti Energia Oy:n kanssa energiajätteen hyödyntämisessä alkoi 1998. Tämän vuoden alussa jäteyhtiöstä tuli polttoainevalmistaja sen sijaan, että erilliskerätty energiajäte olisi kuljetettu sellaisenaan Kymijärven voimalaitokseen poltettavaksi. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy NN Päijät-Hämeen alueelta kerätään laadu- kasta energiajätettä. Se on pitkäjänteisen työn tulos. – Olemme tehneet paljon neuvontatyötä ja viestintää. Se on kantanut hedelmää, ja ihmiset ovat motivoituneita lajittelemaan, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen. Murskauslaitokselle saapuva puujäte siirretään vastaanottohallista kuormaimella murskaimen kitaan. Murskattu jäte siirtyy hihnakuljettimella metallien ja alumiinin erotukseen ja sen jälkeen varastoon odottamaan kuljetusta voimalaitokselle. 12 Kuntatekniikka 3/2012 Kaksilinjainen murskauslaitos maksoi 4,4 miljoonaa Vuodenvaihteessa toimintatapa energiajätteen osalta muuttui, kun yhtiön murskauslaitos Murre valmistui. Kaksilinjaisen laitoksen kapasiteetti on noin 40 000 tonnia vuodessa. Kyseessä oli 4,4 miljoonan euron investointi, joka koneiden ja laitteiden osalta on tarkoitus saada maksettua kymmenessä vuodessa murskauslaitoksen tuottaman kierrätyspolttoaineen myyntituloilla ja energiajätteen vastaanottomaksuilla. Näillä tuloilla katetaan myös laitoksen käyttökustannukset. Aiemmin jäteyhtiö toimitti energiajätteen suoraan keräilyautoilla Kymijärven voimalaitokselle, eikä rahaa yhteistyössä liikuteltu. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen ottaminen jätehuoltoyhtiön tehtäväksi oli lopulta molempien osapuolten yhteinen tahto. – Lahti Energia oli ensin varautumassa tekemään omaa murskauslaitosta. Meidän vastaanottamamme puujätemäärä on kui- JÄTEHUOLTO huolto on Lahti Energian hovihankkija aitos tekee polttoainetta teestä ja puusta tenkin niin suuri, että meillä oli tarve saada se siirrettävien murskauslaitosten avulla ulkoilmassa tapahtuvasta toiminnasta laitosmaisempaan muotoon. Tältä pohjalta murskauslaitosratkaisu syntyi luontevasti, Honkanen kertoo. Murskauslaitokselle tulevan, kotitalouksista erilliskerätyn energiajätteen koostumus vaihtelee teollisuuden ja kaupan jätejakeita enemmän. Päijäthämäläiset kotitaloudet ovat tottuneet lajittelemaan jätteensä huolellisesti. Murskauslaitoksen käsittelyssä energiajätteestä on syntynyt kierrätyspolttoainetta. 20 % PHJ:n yhdyskuntajätteestä jalostetaan Lahti Energialle Joulukuussa valmistunut murskauslaitos Murre käsittelee kaiken yhtiöön kotitalouksista saapuvan energiajätteen sekä rakennustyömailta tulevan puujätteen. Tuotteita ovat energiajätteestä tehty kierrätyspolttoaine ja puumurske. Murskauksen ohella laitoksella erotetaan metallit ja alumiini. Lahti Energian kanssa on 10 vuoden sopimus kierrätyspolttoaineen toimittamisesta. Polttoainetoimitusten määrälle on sovittu vaihteluväli, ja vuosittain neuvotellaan toimitusmäärästä vaihteluvälin puitteissa. – Yhtiömme kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä karkeasti noin 20 prosenttia jalostetaan Kymijärvelle toimitettavaksi kierrätyspolttoaineeksi. Päijät-Hämeen alueen yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä kierrätyspolttoaineen raaka-aine edustaa noin kymmenesosaa, Honkanen arvioi. Energiajätteen vastaanottomaksu maan alhaisin Puujätettä syntyy runsaasti ja murskauslaitoksella siirrytään toukokuussa kahteen vuoroon. – Laitoksella on kaksi prosessinhoitajaa. Urakoitsija vastaa jätemateriaalin syötöstä niin ikään kahden henkilön voimin. Lisäksi työllistetään kuljetusyrityksiä, jotka vastaavat polttoaineen kuljetuksista Kymijärven voimalaitokselle. Aiemmin kun Kymijärven ykkösvoimalaitos seisoi kesäaikaan, jäteyhtiö paalasi energiajätettä varastoon. Nyt tästä ylimääräisestä työvaiheesta ja kustannuksesta päästään eroon. – Energiajätteen hintaa ei ollut tarve korottaa murskauslaitoksen ja uuden toimintatavan myötä. Energiajätteen vastaanottomaksumme on edelleen maan alhaisin, Tuula Honkanen kehuu. Kuntatekniikka 3/2012 13 tavat laadukkaampaa jätettä hyvällä hyötysuhteella. Nämä eivät kilpaile keskenään. Tuula Honkanen arvioi, että kaikki vireillä olevat jätteen massapolttolaitoshankkeet eivät tule toteutumaan. – On hyvä, että tehdään ympäristövaikutusten arviointia ja laskelmia. Hankkeista toteutuvat ne, joille raaka-ainetta riittää. En usko, että kukaan lähtisi soitellen sotaan rakentamaan sadan miljoonan laitosta ilman, että jätevirta olisi varmistettu. N Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy investoi viime vuoden lopulla valmistuneeseen Murre-murskauslaitokseen 4,4 miljoonaa euroa. Erilliskeräys kannattaa tulevaisuudessakin Honkanen uskoo, että energiajätettä kerätään pitkälle tulevaisuuteen, vaikka julkisuudessa on epäilty jätteen massapolttolaitoskapasiteetin kasvavan maassam- me lähivuosina liiankin suureksi. – Meidän tilanteessamme, jossa energiajätteen hyödyntäjä on omalla paikkakunnalla, ei ole mitään mieltä lopettaa energiajätteen erilliskeräystä. Toimitamme sekajätettä poltettavaksi Kotkan Energia Oy:lle. Olemme laskeneet, että erilliskeräys kannattaa. – Tarvitsemme Suomeen sekä arinakattiloita, jotka pystyvät hyödyntämään huonolaatuista jätettä, että laitoksia, jotka polt- MURRE QPäijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n murskausasema valmistui joulukuussa 2011. QRakennuskustannukset olivat 4,4 miljoonaa euroa. QKapasiteetti on 40 000 ton- nia vuodessa. !$ !" ("$!### #!" '% !" #!" ## ""!!1+(0/%+*('+%10+**'0*!.%//!(%))! )%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%0,,+,0),0*&+..+* ,-!)%0)!"5%!*3(0+'*)++//+-%!0-1((/.+(( 0-00-/1*/!'*%%'*)39/810+** !.%//!(%))! )%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%!*0,,+.!'+%//%)!*&+.. +*'!./+)#*!!//%)++//+-% ((*'0)+0'.!*'+().1%$!+**3/1()%.!.%/!((!* ''.%00//)%()..!*.%))8%.!*8'!$%/!//38/0+/!// 7$% .'83*/%*!*6+2++./!-0,,+.!'+%/%*& ,0),0*+$&%*% .'83*/%*!*.!'+%/%*+* )%()*.00-%*&8/!1! !*'8.%//!(33*/-'+%/!//0.!'+%/%* &+'.88./88!*!-#% &8-&!./!()8**.%+./ 1+%/+$&/&1(1+&+,*!(&88,0),,0&(%.8(%//!%/ .+%//!!./%%%1+%/,33/88/83 !*'01* (%//!%./+./.!'8!.%//!(3* "&$##! 14 Kuntatekniikka 3/2012 0(4!-+*+./*0/- +(+2+(0/%+*.3$/%9*.%.8(/8!*-8* %/ *,0),&)00//0**!/0//0+/!)!-'%/ - ./!,5 7222,3-)% .! $#" JÄTEHUOLTO Yhdyskuntajätteelle erilliskeräys- ja kierrätysvelvoite Jätelain toimeenpanoon suuntaviittoja asetuksilla Pirjo Valtakari Vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Selkeästi merkityt, esimerkiksi ostoskeskusten yhteyteen sijoitetut erilliskeräysastiat – kuten nämä astiat Kirkkonummen Aseman Ostarilla – kannustavat kuntalaisia niiden käyttöön. Toukokuun alussa voimaan tulevan jätelain sisältö täsmentyy eräiltä osin vasta asetuksien kautta. Valmisteilla on useita asetuksia kuten jäteasetus, kaatopaikka-asetus ja useita tuottajavastuuseen liittyviä asetuksia. OLeena Eränkö ympäristölakimies Suomen Kuntaliitto NN Ensimmäisenä ja samaan aikaa jätelain kanssa on tulossa voimaan jäteasetus, jolla korvataan nykyinen jäteasetus ja val- tioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Myös valtioneuvoston päätökset öljyjätehuollosta (pääosin), rakennusjätteistä, puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä sekä ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta tulevat voimaan uuden lain myötä. Aivan samaan aikaan ei ehditä saamaan valmiiksi uutta kaatopaikka-asetusta. Kaatopaikkaasetukseen on tulossa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Jäteasetusta on valmisteltu ympäristöministeriössä virkatyönä jätelakityöryhmän ehdotuksen pohjalta. Jäteasetuksen ja siihen liittyvän ympäristönsuojeluasetuksen muutosten val- mistelu on ollut avointa ja vuorovaikutteista. Sääntelyn taso laissa on sen verran yksityiskohtainen, että se keventää asetuksenantotarvetta. Asetuksilla on kuitenkin edelleen keskeinen merkitys velvollisuuksien ja vastuiden kannalta. Liian yksityiskohtainen asetus voi toisaalta jättää katveita ja toisaalta olla tarpeettoman raskas sovellettava, kuten eräät asiakirjoihin sisällytettäviä tietoja ja seurannan suorittamista koskevat asetuksen listaukset. Päällekkäisten tietojen keruuta tulee välttää Kuntaliitto on jäteasetusluonnosta koskevassa lausunnossaan todennut muun muassa, että ilmoitusten ja siirtoasiakirjojen sisältöä sekä lietteen laadun seurantaa yms. koskevassa sääntelyssä tulisi ottaa huomioon nykyisin yhä kehittyvä sähköinen asiointi ja tietojen hallinta sekä muut tietojen keruu- ja seurantavelvollisuudet. Päällekkäistä tietojen keruuta tulee välttää ja vain tarpeellista tietoa kerätä. Toiveena on sen vuoksi mahdollisimman kevyt sääntely. Toisaalta joistain asioista aikaisemmin vallinneet tulkintaerimielisyydet saattavat edellyttää melkoisen tyhjentäviä pykäläsanamuotoja, kuten jätteenkuljetuksesta annettavia tietoja koskeva säännös ja mökkikylien jätehuoltovastuuta koskeva säännös. Erityisvelvoitteita yhdyskuntajätteelle Jäteasetuksessa säädettäisiin kuntien, kaupan, elinkeinotoiKuntatekniikka 3/2012 15 UUTUUS! ""#!#! " !## !#"##! # " ! ! ! !##"" ! !## !! " !!"####%"# #"#!# ! "" minnan ja muiden jätteenhaltijoiden velvollisuudesta järjestää vastuullaan olevan paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys ja kierrätys jätelain 8, 13 ja 15 §:ssä säädetyin edellytyksin. Tämä velvollisuus kohdistuisi nimenomaan yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajätettä on asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettava hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte. Erilliskeräys ja kierrätys edellyttävät pykäläviittausten johdosta etusijajärjestyksen ja siihen liittyvän elinkaaritarkastelun sekä ympäristönsuojelun varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen ja teknisten ja taloudellisten edellytysten huomioonottamista. Ne edellyttävät myös jätehuollosta aiheutuvan haitan ja vaaran ehkäisemistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite 50 % On myös noudatettava ympäristön kannalta parasta käytäntöä sekä pidettävä jätteet tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan erillään. Lisäksi säädetään erikseen tuottajan vastuulle kuuluvien em. jätejakeiden erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä. Kierrätystavoitteeksi on asetettu valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti, että vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin. Säännös on hyvä ja järkevä kuntien kannalta, kunhan pidetään nuo edellytykset mukana ja muistetaan, että vain alle puolet yhdyskuntajätteestä on kunnan vastuulla. Tavoite voidaan saavuttaa vain yhteistyössä muiden jätehuollosta vastuussa olevien tahojen kanssa. Elinkeinotoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on yleensä tasalaatuisempaa ja puhtaampaa ja siten helpommin kierrätettävää kuin asumisessa synty16 Kuntatekniikka 3/2012 vä jäte. Kierrättäminen tapahtuu yleensä elinkeinotoiminnassa. Edellä mainituista seikoista onkin maininta asetuksen perustelumuistiossa. Jäteasetus vähentää tulkintakiistojen kohteita Jäteasetuksessa määriteltäisiin tarkemmin muun muassa kunnan vastuulle kuuluva vapaa-ajan asunnossa syntyvä jäte sekä kunnan jätehuoltoviranomaiselle toimitettavat tiedot kiinteistökohtaisesta jätteenkuljetuksesta. Säännökset eivät koske suuria asioita, mutta ne on tarpeen kirjoittaa mahdollisimman tyhjentäviksi, jotta jatkossa vältyttäisiin näitä asioita koskevilta eriäviltä tulkinnoilta, jotka vievät kohtuuttomasti kuntien ja niiden jätelaitosten sekä valvontaviranomaisten voimavaroja. Kuntaliiton asiantuntijat pitävät asetusluonnoksen määritelmää vapaa-ajan asumisessa syntyvästä ja kunnan vastuulla olevasta jätteestä asianmukaisena. Sen mukaan kunnan vastuulla olevana vapaa-ajan asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään pääasiassa omaan käyttöön tarkoitetuissa kesämökeissä ja muissa vastaavissa vapaaajan asuinrakennuksissa syntyvää jätettä sekä vuokrattavissa lomamökeissä ja -osakkeissa syntyvää jätettä. Tällaisena jätteenä ei kuitenkaan pidetä sellaisessa hotellinomaisia palveluja tarjoavassa lomakylässä syntyvää jätettä, jossa on vähintään kymmenen lomamökkiä tai yhteensä vähintään 40 vuodepaikkaa. Jäteasetusluonnoksen säännökset jätteiden pakkaamisesta, merkitsemisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, lajittelusta jne. ovat perua ainakin osin kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja hyvä saada valtakunnallisesti sovellettavaksi. Näiden lisäksi saattaa olla edelleenkin tarpeen antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä kuntien yleisillä jätehuoltomääräyksillä. N KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2012 ja Kuntatekniikan maailmankongressi Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012 Ainutlaatuinen tilaisuus Suomen kuntatekniikan yhdistyksen historiassa. Ilmoittautuminen on käynnissä – osallistu sinäkin! POIMINTOJA OHJELMASTA: SKTY:n vuosikokous ja ryhmäkuva Iltatilaisuuksia Tekniset kiertoajelut Juhlaillallinen Dipolissa Vastaanotto Helsingin kaupungintalolla Koko päivän laivaretki Tallinnaan Ajankohtaisia kotimaisia ja ulkomaisia infraluentoja Tukholman ekskursio (lisämaksullinen) Osa luennoista tulkataan suomeksi Ilmoittaudu osoitteessa www.ifme2012.com viimeistään 30.4.2012 a esillea! d o u t us ist Tilaisuaista osaam l suoma Platinum Sponsor ORGANIZERS: FAME Kadut kuluvat ja keuhkot ovat kovilla etenkin Hel Nastakielto vai käyttömaksu – Suomi Monitieteisessä NASTA-tutkimusohjelmassa selvitetään, miten nastarenkaiden käyttö vaikuttaa päällysteiden kulumiseen ja ihmisten terveyteen. Tuoreen väliraportin mukaan näyttöä haitoista on sen verran, että kitkarenkaiden osuuden kasvu talvirenkaista voisi ehkä olla perusteltua. Vuoden päästä tiedetään, miten siihen kannattaisi pyrkiä. OKalle Toiskallio, valtiot. tri NASTA-tutkimusohjelman koordinaattori NN NASTA-tutkimusohjelman tavoitteena on tarkastella, voidaanko Helsingissä parantaa liikenneturvallisuutta ja kaupunkiilman laatua sekä pienentää katujen ylläpitokustannuksia vähentämällä nastarenkaiden käyttöä. Maaliskuussa 2011 käynnistynyttä, kaksivuotista tutkimusohjelmaa rahoittavat vajaalla 400 000 eurolla sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Trafi, HSY, Helsingin kaupungin ympäristökeskus sekä ohjelman vetovastuussa oleva HKR. Kelirenkaan historiaa Nastarenkailla on suomalaisessa autoilu- ja teollisuushistoriassa erityisasema. Ensimmäinen talvirengas kehitettiin Nokian Ren- NASTA-tutkimusohjelma, kirjallisuustutkimus/Harri Heikkinen 19.9.2011 Ajoura ja urasyvyyden mittausta oikolaudalla. 18 Kuntatekniikka 3/2012 kaiden tehtaalla 1934. Tämän kelirenkaaksi kutsutun talvirenkaan pohjalta kehitettiin 1936 ensimmäinen henkilöautoille tarkoitettu imukupeilla varustettu Hakkapeliitta-talvirengas. Maailmalle tieto nastoitetuista talvirenkaista levisi Monte Carlo -ralleissa 1950- ja 1960-luvuilla suomalaisten rallimenestyksen myötä. Niiden käyttö ja kehittäminen yleistyi Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa sekä muilla kylmillä alueilla hyvin nopeasti. Nastarenkaiden käyttö kiihtyi 1970- ja 1980-luvuilla entisestään. Nastarengas on ollut eräänlainen aikansa kännykkä, kansallisen itsetunnon osatekijä. Se selittänee osaltaan suomalaisten autoilijoiden kansainvälisesti vertaillen voimakasta sitoutumista nastarenkaisiin. Nastoitettujen talvirenkaiden käytön kasvaessa alettiin kiinnittää huomiota myös niiden aihe- YMPÄRISTÖ singin ydinkeskustassa hakee mallia Norjasta ja Ruotsista Pirjo Valtakari uttamiin haittoihin. Nastarenkaat kuluttivat päällysteitä huomattavasti, lisäsivät rengasmelua ja irrottivat terveysongelmia aiheuttavia hiukkasia tien pinnasta. Tutkimukset nastarenkaiden vaikutuksista aloitettiin jo 1970-luvulla. Niiden myötä useat valtiot laativat nastarenkaiden käytölle uusia määräyksiä ja lakeja. Renkaat ovat sittemmin kehittyneet ja nastat keventyneet, mutta edelleen niiden käyttöä rajoitetaan monissa läntisissä teollisuusmaissa. Ruotsissa ja Norjassa kieltoja ja maksuja Pohjoismaissa talvirenkaiden käyttösäädökset ovat hyvin samanlaiset, ja perinteisesti nastarenkaiden käyttöosuudet ovat olleet korkeat. Viime vuosina nastarenkaiden osuudet ovat kuitenkin hiljalleen vähentyneet. Muutamissa Norjan ja Ruotsin kaupungeissa on 2000-luvulla otettu käyttöön nastarenkaiden katukohtaiset käyttökiellot tai nastarengasmaksut. Myös Norjassa Oslon, Trondheimin ja Bergenin kaupungeissa on käytössä nastarenkaiden käyttömaksu. Ruotsin ja Norjan talvirengaspolitiikka on selvästi Suomea ympäristöpainotteisempi. Muutamissa Ruotsin kaupungeissa kokeillaan alueellisia (katukohtaisia) nastarengaskieltoja. Useissa Norjan kaupungeissa on pidemmät perinteet julkisesta kampanjoinnista ja nastarengasmaksujen keräämisestä. Ruotsissa ja Norjassa kitkarenkaiden osuus talvirenkaista on samaa luokkaa kuin nastarenkaiden osuus Suomessa. Laajamittainen ja nopeahko siirtyminen kitkarenkaiden käyttöön voi olla liikenneturvallisuusriski. Toistaalta se voi myös lisätä ennakointia ja vähentää nopeuseroja. Ruotsin siirtyessä 1960-luvulla oikeanpuolei- seen liikenteeseen muutos ennakoitiin ja hyödynnettiin liikenneturvallisuustyössä. Liikenneturvallisuus Ruotsissa parani. Miten USA:ssa, Japanissa ja Venäjällä? Yhdysvalloissa nastarengasrajoitukset vaihtelevat ympärivuotisista kielloista kausittaisiin kieltoihin ja nastarenkaiden täysin vapaaseen käyttöön. Minnesotan ja Michiganin osavaltioissa nastarenkaiden käyttö kiellettiin jo 1970-luvun alussa. Washingtonin osavaltiossa on voimassa nastarenkaiden kausikielto. Nastarenkaiden käyttöaste vaihtelee osavaltion eri alueilla 10:stä 32 prosenttiin. Alaskassa ja Vermontissa nastarenkaiden käyttöosuus oli 2000-luvulla 60 prosenttia. Oregonissa ja Alaskassa on lisäksi otettu käyttöön kevytnastat. Japanissa nastarenkaiden käyttö kiellettiin kokonaan 1990 ilmanlaatuongelmien vuoksi. Venäjällä nastarenkaiden käyttö on uusi, positiivinen ja siten rajoittamaton ilmiö. Venäjästä onkin tullut nopeasti suomalaisten nastavalmistajien päämarkkina-alue. Nastat ja hiekoitus lisäävät katupölyä Laaja tutkimusaineisto osoittaa sekä nastarenkaiden että talvihiekoituksen lisäävän merkittävästi hengitettävien hiukkasten (PM10) pölynmuodostumista. Niiden välinen suhde on vielä tutkimuksen alla. Nastallisen ja nastattoman renkaan päästöjen suhdeluku on hyvin herkkä tienpinnan pölyisyydelle, mikä selittää varsin suuren hajonnan renkaiden vertailua koskevissa tutkimustuloksissa. Kun hiekkaa tai sepeliä on renkaan alla, pölyä muodostuu huomattavasti enemmän kuin jos niitä ei olisi. Tässä ei renkaan nastoituksella ole suurta merkiKuntatekniikka 3/2012 19 NASTA-TUTKIMUSOHJELMA QKäynnistyi maaliskuussa 2011, päättyy maaliskuussa 2013. QSelvittää nasta- ja kitkarenkaiden käytön vaikutuksia Helsingin ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen sekä katujen hoitoon. QTutkimustulosten perusteella viranomaiset pohtivat, ovatko suositukset, rajoitukset tai muut toimenpiteet tarpeen talvirenkaiden käytön muuttamiseksi Helsingin kantakaupungissa. QTutkimuskysymyksiä: t Miten nastarenkaiden käytön rajoitukset ovat vaikuttaneet Norjassa ja Ruotsissa? tMitä talvirenkaista näkyy kolaritilastoissa ja mikä on erilaisten talvirenkaiden vaikutus autoilijoiden ajokäyttäytymiseen ja ajokokemukseen? tNäkyykö keväinen katupöly sairaaloiden ja poliklinikoiden tilastoissa? tKuinka suuri osa ulkoilmassa olevista hiukkasista on nastarenkaiden aiheuttamaa? tPaljonko nastarenkaat kuluttavat tienpintaa? tMiten kitkarenkaat kiillottavat ja nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa? tMihin helsinkiläisillä talvirenkailla ajetaan ja mistä Helsinkiin ajetaan talvirenkailla? QTutkimusohjelman taustalla on mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008–16. QTutkimusohjelmassa 12 suomalaista yliopistoa ja muuta tutkimustahoa tutkivat talvirengaskysymyksiä 13 tutkimus- ja selvitysprojektissa. QOhjelmaa rahoittaa kahdeksan viranomaistahoa liki 400 000 eurolla. QVäliraportti 3.4.2012, loppuraportti 2013 maaliskuussa. Qwww.nasta.ﬁ 20 Kuntatekniikka 3/2012 NASTA-ohjelmassa tutkitaan myös nastarenkaiden vaikutusta teiden päällysteisiin. Nämä päällystenäytteet on porattu Helsingin Suurmetsäntiellä kolmesta kohdasta koostumuksen määrittämiseksi. tystä. Myös hiekoituksen levitysmäärillä ja materiaalin ominaisuuksilla voidaan vaikuttaa pölynmuodostumiseen. Helsingin kantakaupungissa oli kevättalvella 2011 pysäköidyistä henkilöautoista nastarenkailla varustettuja 76 prosenttia ja kitkarenkailla 24 prosenttia. Pakettiautoissa vastaavat osuudet olivat 80 ja 20 prosenttia. Ammattiautoilijat kitkarenkaiden kannalla Ammattikäytössä olevien henkilöautojen kitkarengasosuudet ovat keskimääräistä suurempia. Suomalaisten autokoulujen opetusautoissa käytetään tasapuolisesti nasta- ja kitkarenkaita (49,7–50,3 %). Ajo-opettajista 74 prosenttia uskoo kitkarenkaiden ohjaavan ennakoivaan ajotapaan. Helsingin seudun takseista talven 2011–12 aikana on käytetty yksinomaan nastarenkaita noin 60 prosentissa ja yksinomaan kitkoja noin kolmanneksessa autoista. Sekä nasta- että kitkarenkaita käytettiin viime talvena noin seitsemässä prosentissa taksiautoista. Vastauksista noin 90 prosenttia koski henkilöautomallisia taksiautoja ja 10 prosenttia pikkubussimallisia autoja. Usein ajatellaan, että nelivetoisuus sopii parhaiten kitkarenkaille mutta takavetoisuus ei lainkaan. Vastanneiden taksien autoista kuitenkin 48 prosenttia oli takavetoisia, 43 prosenttia etuvetoisia ja vain 9 prosenttia nelivetoisia. Vuosikymmeniä alalla olleet taksiautoilijat korostavat talvirengastyyppiä enemmän ajotai- don merkitystä sekä vaikeissa kelioloissa selviytymisessä että liikenneturvallisuustekijänä. Enemmistö suomalaisista nastojen kannalla Laajempi yleisökysely tehtiin vähintään kolmen vuoden ikäistä autoa käyttäville. Vastauksia saatiin 1 529. Vastaajista (18–88 v.) miehiä oli 72 ja naisia 28 prosenttia. Naisten ajomäärä koko ajouran aikana oli noin puolet miesten ajomäärästä. Nastarenkailla ajavien autot olivat keskimäärin vuosimallia 2003 ja kitkoilla 2004. Kitkarenkailla ajavien ajokilometrimäärä oli suurempi kuin nastarenkailla ajavien. Nastarenkailla ajoi noin 70 prosenttia vastaajista. Naisvastaajista nastoilla ajoi 81 prosenttia, miehistä 66 prosenttia. Suomessa enemmistö on nastojen kannalla – perusteluina ovat erityisesti turvallisuus ja sujuvuus eli parempi mahdollisuus kiihdytyksiin ja jarrutuksiin. Näiden argumenttien yhteydessä viitataan myös kitkarenkaiden käytön aiheuttamaan hiekoituksen ja suolauksen lisäämiseen. Kitkoja puolustetaan hiljaisempina, vaihtoajankohdiltaan joustavampina ja parempina ajaa märällä ja lumisella kelillä. Myös oma ajotaito ja ennakointikyky liitetään kitkarenkaisiin. Turvallisuus lisääntyy asennemuutoksella Jos Helsingin kantakaupungissa kaksinkertaistetaan kitkarenkaiden määrä (24 % => 48 %), sen arvioidaan lisäävän henkilövahin- koon johtavia onnettomuuksia alle 10:llä koko maassa olettaen, että kitkarenkaita siirtyvät käyttämään vain ne, joilla on välitön tarve asioida kantakaupungissa. Mikäli nastarenkaiden rajoittamiseen liittyisi samanlainen koko maata koskettava asennemuutos kuin Norjassa, henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet voivat lisääntyä jopa 70– 80 tapauksella. Laskelmat ovat kuitenkin karkeita arvioita, sillä kitkarenkaiden lisääntynyt käyttö sisältää monia erilaisia seurannaisvaikutuksia, joiden suuruusluokkaa ei tarkkaan tunneta. Koska VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 17 prosenttia kitkarenkaiden käyttäjistä ajaa huonosti pohjoismaisiin olosuhteisiin sopivilla, ns. keskieurooppalaisilla renkailla, nastarenkaiden rajoittamistoimien yhteydessä olisi hyvä kiinnittää huomiota myös kitkarenkaiden tyyppiin. Terveys vai turvallisuus? Kysyttäessä nasta vai kitka ajatellaan paitsi tienpidon kustannuksia myös liikenneturvallisuutta ja ilmanlaatua. Suurin taisto tullee kuitenkin lyhyen ja pitkän aikavälin turvallisuudesta. Vastakkain ovat pitkän ajan terveys ja välitön liikenneturvallisuus. Onko yhteiskunnalle tärkeämpää erilaisten riskiryhmien – lasten, vanhusten ja hengitystiesairaiden – pitkän ajan terveys vai aktiivi-ikäisten sujuva ja turvallinen autoilu päivittäisessä katuliikenteessä katumelusta puhumattakaan? Katumelututkimus onkin jo sitten oma aiheensa. N YMPÄRISTÖ Toiminta osallistaa kaikki sektorit Ilmastoasiat ovat siirtymässä osaksi kuntien arkea Kymmenen vuoden aikana ilmastoasioissa on tapahtunut paikallistasolla paljon. Ilmastonmuutoksesta on karissut viherpiipertämisen leima. – Kunnat ovat ottaneet ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumisnäkökohdat osaksi normaalia toimintatapaa, Pekka Salminen kertoo ilmastotyön valtavirtaistumisesta. OLotta Mattson, asiantuntija Suomen Kuntaliitto NN Itämeren kaupunkien liiton projektipäällikkö Pekka Salminen seuraa näköalapaikalta Itämeren alueen ilmastopolitiikkaa. Turussa sijaitseva Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristö on mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joissa ratkotaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Systemaattinen ote ilmastotyöhön Osassa Suomen kuntia on varsin systemaattinen ote ilmastotyön toteutuksessa. Ympäristösektorivetoisesta ilmastotyöstä on siirrytty yhä enenevässä määrin kaikki sektorit osallistavaan integroituun johtamisjärjestelmään, jota johdetaan keskus- – Keskeistä on, että ilmastotyö yhdistetään kunnan muuhun toimintaan, Itämeren kaupunkien liiton projektipäällikkö Pekka Salminen sanoo. hallinnosta. Integroitu johtamisjärjestelmä on ollut keskeinen tekijä CHAMP-hankkeessa, jonka vetäjänä Salminen on viime vuodet toiminut. Suomesta hankkeessa on ollut mukana 14 kuntaa ja Kainuun maakunta. CHAMPhankkeessa on myös hyödynnetty eri maiden esimerkkejä kuntien ilmastotyöstä. Koulutustyöpajoja ja tietoiskuja on järjestetty eri Euroopan maissa. Integroitu johtamisjärjestelmä kuulostaa byrokraattiselta, mutta monissa kunnissa järjestelmä on otettu käyttöön siksi, että järjestelmä on yksinkertainen ja sovellettavissa erilaisiin organisaatioihin. Integroitu johtamisjärjestelmä ei mullista kunnan toimintatapaa ilmastotyössä vaan tuo siihen rakenteen, jota seuraamalla kunta voi toteuttaa systemaattisesti ja osallistavasti ilmastotyön eri vaiheita. – Ilmastoasioiden käsittelemiseksi kuntien olisi hyvä muut- www.localmanagement.eu Opas integroidusta johtamisjärjestelmästä on ladattavissa kuntien käyttöön QIntegroidun johtamisjärjestelmän opas on saatavilla osoitteessa www.localmanagement.eu. Opas on kehitetty yhdessä kuntien kanssa, ja sen avulla on mahdollista organisoida ilmastotyö- tä tehokkaasti ja systemaattisesti. Opas etenee vaihe vaiheelta sisältäen paljon esimerkkejä euroop- palaisten kuntien ilmastotyöstä. Oppaan keskeiset materiaalit löytyvät suomen ja ruotsin kielillä. Kuntatekniikka 3/2012 21 Yhä useampi kunta on aktiivinen ja perustaa toimin ENERGIATOIMENPITEET ETUSIJALLA KUN Ilmastoasioissa aktivoituneita kuntia on kertynyt Suomen kartalle kiitettävästi. Kuntaliiton kyselyssä selvisi, että 43 prosenttia kunnista tekee suunnitelmallista ilmastotyötä. OLotta Mattson, asiantuntija Suomen Kuntaliitto NN Aktiivisten kuntien ilmas- totyö pohjautuu useimmiten ilmastostrategiaan, jota kunnat ovat laatineet yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kyselyssä selvisi, että myös kunnat, jotka eivät tee suunnitelmallista ilmastotyötä, ovat tehneet konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnat ovat tehneet konkreettisia ilmastotekoja erityisesti energiantuotannossa ja -käytössä. Kaukolämpöverkon laajentaminen, yksittäisten kiinteistöjen vaihtaminen uusiutuvaan energiaan ja kunnan energialaitoksen taa sektorikohtaista työn organisointia. Keskeistä mallissa on, että ilmastotyö yhdistetään kunnan muuhun toimintaan, Salminen korostaa. Yhdessä tekemällä, viestintää unohtamatta Salmisen kokemuksien mukaan kunnissa, joissa on esimerkiksi ekotukihenkilöiden kautta lähdetty jalkauttamaan ilmastotavoitteita, on saatu hyviä tuloksia. Kunnissa on huomattu henkilöstön olevan innoissaan ja myös helpottuneita päästessään tekemään jotain konkreettisia. Tekemisen kautta nähdään kuinka strategian tavoitteet jalkautuvat toiminnaksi. Nämä onnistumiset 22 Kuntatekniikka 3/2012 siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ovat ilmastotekoja, joilla kunnat ovat useimmiten vähentäneet alueensa päästöjä. Valtion ja kuntien yhteistyöstä vetoapua Kuntien oman aktiivisuuden lisäksi näyttäisi siltä, että valtion ja kuntien yhteistyöhön perustuva energiatehokkuusjärjestelmä on tuonut kiritystä energiatoimenpiteisiin. Energiatehokkuussopimukseen (KETS) ja energiaohjelmaan (KEO) on liittynyt jo 106 kuntaa ja 21 kuntayhtymää. Kunnat saavat järjestelmässä tukea energiatehokkuuden ja uu- siutuvan energian investointi- ja selvityshankkeisiin. Kuntien ja valtion yhteistä näkemystä kaivataan ilmastotyössä laajemminkin. Erityisesti uusiutuvan energian tukipolitiikan toivotaan olevan pitkäjänteistä ja selkeää, jotta kunnat voivat investoida sähkön- ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian ratkaisuihin. Myös valtion tuki energianeuvonnan järjestämisessä on koettu tärkeäksi alue- ja paikallistason ilmastotyössä. Ei 2 % Ei osaa sanoa 21 % Kyllä 15 % Lähde: Kyselytulokset kuntien ilmastotyöstä, Kuntaliitto 4/2012 lisäävät innostusta ja yhteen hiileen puhaltamista ilmastotyössä. – Nyt on vain osattava aktivoida eri alojen ihmiset työhön ja seurattava, että laaditut suunnitelmat todella pannaan toimeen, Salminen toteaa. Ilmastotyö on osattava konkretisoida paikallisesti merkittäviksi toimenpiteiksi, jotka herättävät muidenkin kuin ympäristöihmisten kiinnostuksen osallistua. Sidosryhmien osallistaminen ja ilmastotyöstä viestittäminen unohtuvat helposti kunnan ilmastotyössä. Totutuissa toimintatavoissa pysyminen selittää pitkälti sen, miksei osallistamisen ja viestinnän keinoja aina käytetä. – Sidosryhmätyöskentely on Ilmastostrategian tehneet maakunnat Viestintä ja koulutus sitouttavat ilmastotyöhön Ilmastonmuutos on kytköksissä Ovatko ilmastostrategiassa tai toimeenpano-ohjelmassa asetetut toimenpiteet toteutumassa suunnitellun mukaan? (n = 66) Jossain määrin 62 % Ilmastostrategian tehneet kunnat haastavaa eikä siihen monikaan ole koulussa oppia saanut, Salminen sanoo. Tässäkin asiassa kuntien välillä on eroja. Eroja löytyy myös kuntien sisältä. Joillakin toimialoilla sidosryhmätyöskentely ja esimerkiksi seutuyhteistyö on jo aiemmissa yhteyksissä tullut osaksi normaalia toimintaa. Muutosagentit moottoreina Salminen uskoo, että oikea suunta ilmastotyölle voi löytyä pienelläkin panostuksella. CHAMPhankkeessa nostettiin esille yksittäisten kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolia ”muutosagentteina”. Muu- kunnan eri toimialojen päätöksiin ja toimintaan. Kunnan eri toimialat ovat olleet hyvin edustettuina ilmastotyötä suunniteltaessa. Ilmastotavoitteiden toimeenpanossa ovat suunnitelmat saattaneet kuitenkin hidastua, koska ilmastotavoitteita ei ole ajettu eri toimialoille tarpeeksi voimakkaasti läpi, eikä niille ole osoitettu resursseja. Ilmastotavoitteiden onnistunut toimeenpano vaatii sitou- tos lähtee aina yksilöistä ja muutoksen liikkeellelähtöön tarvitaan aktiivisia muutosagentteja, jotka näyttävät tietä muille. Muutosagenttien menestymiseen tarvitaan kunnan johdon tuki. Ilman johdon tukea ilmastotyön vaikuttavuus jää vähäiseksi. Salmisen kokemuksen mukaan ilmastokysymykset herättävät osassa päättäjiä vastustusta. – Toisaalta on myös paljon niitä, jotka kykenevät näkemään ilmastokysymykset laajana kokonaisuutena ja ovat valmiita muuttamaan kunnan suuntaa ympäröivää maailmaa nopeammin. Se onkin ainoa menestyksen tae, Pekka Salminen korostaa. N YMPÄRISTÖ tansa ilmastostrategiaan TIEN ILMASTOTYÖSSÄ tumista ilmastotyöhön ja työn koordinaatiota tarpeeksi suurin resurssein. Totuttujen toimintatapojen muuttaminen ja kuntaorganisaatioiden sisäisten raja-aitojen ylittäminen ei aina ole yksinkertaista. Eräs tapa sitouttaa eri toimijat ilmastotyöhön on viestintä ja koulutus. Koulutuksella on mahdollista saada uusia ihmisiä tietoiseksi kunnan ilmastotyöstä ja saada heidät osallistumaan omalla panoksellaan ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Joka kuudes kunnista on kouluttanut henkilökuntaa ilmastoasioissa ja joka kymmenes kunnan luottamushenkilöitä. Kolmasosa kunnista on tehnyt toimenpiteitä, jotka liit- Eri toimijoiden sitouttaminen kunnan ilmastotyöhön (n = 155) Asukkaiden aktivoituminen, esim. tiedotus ja tapahtumat 33 % Järjestetty tapahtumia sidosryhmille 21 % Koulutettu kunnan henkilökuntaa 17 % Koulutettu kunnan luottamushenkilöitä 11 % Lähde: Kyselytulokset kuntien ilmastotyöstä, Kuntaliitto 4/2012 tyvät kuntalaisten aktivointiin ilmastoasioissa. Johdon tuki koetaan menestymisen ehtona Kunnat pitävät kaikkein merkittävimpänä ilmastotyön menestystekijänä luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon positiivista suhtautumista ilmastotyöhön. Myös aktiivinen kunnanjohtaja tai muu kunnan johto nousi korkealle menestystekijöitä arvioitaessa. Tulos kertoo, että poliittiselta ja virkamiesjohdolta odotetaan myönteistä suhtautumista ilmastotyöhön ja myös asian aktiivista edistämistä. Johdon tuen lisäksi tieto tarvittavista toimenpiteistä sekä taloudelliset resurssit ilmastoinvestoinneille arvioitiin hyvin tär- keiksi tekijöiksi ilmastotoimenpiteiden toteuttamisessa. Kyselyssä kävi ilmi, että ilmastotavoitteet eivät välttämättä ole esillä päätettäessä toimintamenoista ja investoinneista, vain joka neljäs kunta kertoi ilmastotoimenpiteiden olevan esitetty taloussuunnitelmassa tai -arviossa. Ilmastotyön merkitystä perustellessa talousargumentteja ei kannata pitää piilossa. Säästöjen tai mahdollisten uusien työpaikkojen synnyttäminen ovat aiheita, jotka kiinnostavat kuntapäättäjiä. Kun ilmastonäkökulma liitetään taloudelliseen päätöksentekoon – ja myös päätösten seurantaan – lisääntyy päättäjien ymmärrys ilmastokysymyksistä. N +UNTAMARKKINAT +OMMUNMARKNADEN Kuntatekniikka 3/2012 23 () ##$#$*%##"##" %#*%""* Ympäristö- ja yhdyskunta-alan ammattimessukokonaisuus Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri sekä Jäte ja Kierrätys kokoaa ammattilaiset lokakuussa Helsingin Messukeskukseen. Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi ja ole mukana alan tärkeässä kohtaamispaikassa. Samaan aikaan Messukeskuksessa on rakennus- ja talotekniikka-alan FinnBuild, infra-alan InfraExpo ja liikuntapaikkarakentamisen, varustelun ja laitteiden Arena. """$"$"' 24 Kuntatekniikka 3/2012 % !"##""$#& Vihreä moottoritie onoa moottoriteille -kampanja taisteli urhoollisesti moottoriteitä vastaan ja laittoi asiasta kirjankin (Castren, Sampo & Pajuoja, Anssi 2003 Monoa moottoriteille! Like Kustannus). Mutta sekaliikenneteiden ikävät onnettomuudet saivat Loviisan Sanomat otsikoimaan 2006 ”Monoa moottoritien vastustajille”. Nyt E18-tien osuus Koskenkylä-Kotka rakentuu vihreäksi moottoritieksi. 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Pehmeitä arvoja luodaan kovalla tekniikalla. Murskausasema alentaa tielinjan tasausta Pyhtäällä ja tuottaa samalla sepeliä tien rakennekerroksiin. Maisema kaunistuu. Tiukka vastustus Moottoritiet synnyttivät Suomessakin vastarintaliikkeitä. Argumentointi kulki tällaista rataa: 1. Moottoritiet ovat kalliita ja syövät kaikki infrainvestointirahat. 2. Niiden alle jää paljon maata ja luontoa. 3. Ne pirstovat kyliä ja alueita, kurjistavat maakuntia ja tukevat isoja keskuksia. 4. Moottoritiet lisäävät ajonopeuksia ja kasvattavat päästöjä. Ajoittain näytti siltä, että moottoriteiden teko tosiaan loppuu. Pisin katko oli ensimmäisestä energiakriisistä 1973 noin vuoteen 1988. Mutta taas 1990–2003 Suomeen rakennettiin enemmän moottoriteitä kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä yhteensä. Toimintamallit muuttuivat, mihin kova kritiikki osaltaan vaikutti. Vastustus kääntyi tuotekehitykseksi. tymä Pulteri, joka sai nimensä kohdealueen loputtomista maakivikentistä. Palveluntuottajana toimii vuoteen 2026 Tieyhtiö Valtatie 7 Oy, jonka osakkaina ovat rakentajaﬁrmat, luxemburgilainen Meridiam ja Ilmarinen. Viimeksi mainittu on erikoisen tervetullut alalle. Eläkevakuutusyhtiöitä on moottoritieprojekteihin jo kaivattukin. ”Tieyhtiöllä on tuntuva oma pääoma”, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Kouvalainen. Lainarahoittajina toimivat Pohjola sekä investointipankit EIB ja NIB. Palvelusopimuksen arvo on 623 miljoonaa euroa, josta rakentaminen vie 340 miljoonaa. Vihreys käytännössä Liikenneviraston projektijohtaja Hannu Lehtikankare pitää vihreyttä jopa brändinä eli merkkituot- teena ja listaa sen päätekijät: tÊYmpäristö huomioon jo suunnittelussa t Laadukas väyläestetiikka t Ekologisten ratkaisujen kokeilualusta ja näyteikkuna tPuun käyttö silloissa ja meluesteissä tMaalämpö palvelurakennuksissa, aurinkopaneelit, led-valot ja älykäs ohjaus tKaapelivalmius sähköautojen lataukseen liityntäpysäköintipaikoille Siltojen keskitukiin laitetaan asianomaista kohtaa kuvaavia symbolimuotoja: Ruotsinpyhtäälle iso pultti ja Pyhtäälle merimerkkejä. Yhtenä kohokohtana tulee olemaan Ahvenkosken sillan ja Markkinamäen tunnelin yhdistelmä, johon tulee myös 53 kilometriä pitkän moottoritiejakson ainoa palvelualue. Havainnekuva Liikennevirasto Elinkaarimalli ratkaisu rahoitukseen Koska moottoritiet ovat turvallisen tehokkuuden tuottajia, niihin löytyy muutakin rahoitusta kuin valtion vuosibudjetti. Elinkaarimallin uusin tulokas on E18-tien jakso Koskenkylä-Kotka. Sitä ennen tehtiin samalla mallilla Järvenpään ja Lahden sekä Lohjan ja Muurlan välit, yhteensä yli sata kilometriä. Asiaa myötävaikuttaa se, että Moottoritie On Kaunis, minkä Riitta Vainio todisti koko sivun jutulla Helsingin Sanomissa 25.6.2010. Koskenkylä-Kotka-moottoritietä rakentaa YIT:n ja Destian työyhteenliit- M Pekka Rytilä on Pekka Rytilä M Ulkokylän ylikulkusilta laitetaan puusta. Kuntatekniikka 3/2012 25 Kaupunki laajentaa verkostoa Kaivopuistoon, seuraa Juhani Eskelinen Riitta Malve Helsinki kasvattaa kaukokyl – Kolmannes helsinkiläisestä kaukojäähdytyksestä tehdään absorptiojäähdytysprosessissa, joka on tuttua jääkaapeista, Helsingin Energian kaukojäähdytysyksikön kehityspäällikkö Janne Vartiainen kertoo. Helsinki kehittyy kaukokylmän tuottajana nopeimmin Euroopassa. Kaupungin kylmänlähteitä ovat meri- ja jätevesi sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntynyt ylimääräinen energia. TEKSTI Riitta Malve NN Vaikka Helsinki ei yllä Eu- roopan suurimpien kaukokylmäntuottajien, Pariisin ja Tukholman rinnalle, niin 96 gigawatin tuotannollaan ja 50 kilometrin kaukokylmäverkostollaan kaupunki on Helsingin Energian kaukojäähdytyksen kehityspäällikkö Janne Vartiaisen mukaan Euroopan nopeimmin kehittyvä kaukojäähdytyksen tuottaja. – Tavoitteenamme on myydä kaukojäähdytystä enenevässä määrin, mutta emme pyri lisäämään sitä tiloihin, joissa jäähdy26 Kuntatekniikka 3/2012 tystä ei aiemmin ole ollut. Jäähdyttäminen lisää joka tapauksessa hiilidioksidipäästöjä, Vartiainen sanoo. Hän muistuttaa, että lämpötilan kohoamista voidaan hallita myös kaavoituksella, arkkitehtuurilla ja ikkunoiden auringonsuojilla. Rakennukset lämpiävät laitteiden ja valaistuksen tuottaman lämmön takia. Ihminen lämmittää 60 watin hehkulampun edestä, joten väenpaljouden lämpökuorma on melkoinen. Lämpötila voi nousta tavarataloissa, toimistoissa ja asuinra- Helsingin Energian kaukojäähdytyksen periaate. Kaukojäähdytysverkossa kulkevan veden viilentämiseen kahdeksaan celsiusasteeseen tarvitaan keskimäärin neljäasteista merivettä. Kuva Matias Teittinen ENERGIA vaksi vuorossa Jätkäsaari ja Kalasatama män tuotantoaan vauhdilla Kaukojäähdytysverkosto etenee mutkitellen Helsingin ydinkeskustasta uusille rantarakentamisalueille Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Kuntatekniikka 3/2012 27 Jaana Kallio Academica Oy:n tietokonesalin ensimmäinen asiakas on it-palvelutalo Atos, joka arvostaa konesalin ekologisuutta ja energiatehokkuutta. kennuksissa niin korkeaksi, että se vaarantaa tekniikan, työtehokkuuden ja terveyden. llmastonmuutos lisää jäähdytyksen tarvetta Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän jäähdytyksen tarvetta. Etelän ja pohjoisen jäähdytystarpeen välillä ei ole nykyään huimaa eroa. Lissabonissa se on vain 30 prosenttia enemmän kuin Helsingin. – Simuloinnin avulla on laskettu, että Kalasatamaan tulevan tornirakennuksen sisälämpötila kohoaa auringon vaikutuksesta 40 celsiusasteeseen ylimmis- sä kerroksissa. Se tekee jäähdytyksestä välttämättömän. Tämä on poikkeuksellisen korkeiden talojen ongelma. Vanhassa keskustassa talot varjostavat enemmän toisiaan, Vartiainen kertoo. 11 miljoonan litran jäähdytysvesivarasto Helsinkiläisen kaukojäähdytyksen tuottamisessa kuluu viidennes siitä energiasta, joka tarvitaan rakennuskohtaiseen jäähdytykseen perinteisen kompressorin avulla. Jäähdytysvettä viilennetään merivedellä, jätevedellä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyneellä ylimääräisellä lämpöenergialla. Kaikilla kolmella tavalla tuotetaan yhtä paljon kylmää. Katri Valan puiston alla Sörnäisissä on maailman suurin kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Siellä risteävät puhdistetun jäteveden purkutunneli ja yhteiskäyttötunneli. Kylmää saadaan merivedestä noin puolet vuodesta. Kesällä kun meri lämpenee, pääasial- linen tuotanto tapahtuu absorptiojäähdytyskoneella yhteistuotantolämmöstä. Keväällä ja syksyllä kylmää tehdään enimmäkseen lämpöpumpuilla puhdistetusta jätevedestä. Kun se luovuttaa lämpöenergiaa kaukolämmitykseen, voidaan viileää jätevettä puolestaan käyttää jäähdyttämiseen. Koska kuluttajien jäähdytyksen tarve vaihtelee, kaukojäähdytyksen toimintavarmuutta on parannettu varastoimalla kylmää vettä 11 miljoonan litran jäähdytysvesivarastoon Pasilassa. Yöllä, kun jäähdytyksen kulutus on pienempi, se täytetään kylmällä vedellä. Päivällä varastoitu vesi käytetään kaukokylmän tuotantoon. Vastaavaa vesivarastoa kaavaillaan myös lähemmäs keskustaa. Ekologinen konesalikonsepti palkittiin Kaukokylmää on tuotettu Helsingissä vuodesta 2000. Suuria kaukojäähdytysasiakkaita ovat muun muassa Kampin liikekeskus, Yleisradio ja Musiikkitalo. Helsingin Energian kaukojäähdytys on palkittu moneen ker- taan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja energiatehokkuudessa. Tänä vuonna ekotehokas tietokonesalikonsepti nimettiin vuoden ict-hankkeeksi. Se toteutettiin yhteistyössä ict-palveluyritys Academica Oy:n ja it-palvelutalo Atos Oy:n kanssa. Ideana on jäähdytyksen rinnalla ottaa koneiden tuottama lämpö talteen kaukolämpöverkkoon. Kaukoviileä lisää asumismukavuutta Asumismukavuuden tarpeeseen on kehitetty myös kevyempi ja edullisempi jäähdytysversio kaukoviileä, joka toimii 50–150 kilowatin teholla. Toistaiseksi sen saatavuus rajoittuu kaupungin ydinkeskustaan ja sielläkin suppealle alueelle. Parhaillaan verkkoa laajennetaan Kaivopuiston alueella lähetystöjä ja tavallisia asuintaloja varten. Se edellyttää mittavaa asennustyötä kiinteistöissä. – Seuraavaksi verkosto valloittaa Jätkäsaaren ja Kalasataman. Siellä on jo tehty merkittävä määrä jäähdytyssopimuksia, Janne Vartiainen kertoo. N Kuntatalo käyttää kaukokylmää TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale QSuomen Kuntaliiton toimitalo Helsingin Kalliossa liitettiin Helsingin Energian kaukokylmäverkkoon viime kesänä. Jäähdytysjärjestelmän saneeraus toi viilennystä selvästi aiempaa laajempaan osaan kookasta toimistorakennusta. Aikaisemmin jäähdytettyjä tiloja olivat kiinteistön keskiosassa sijaitsevat neuvotteluhuoneet, 1. kerroksessa sijaitsevat opetustilat ja muutamat työhuoneet. – Koska osassa kiinteistöä ei jäähdytystä ollut, tuli tarve saada nämä osat liitetyiksi mukaan, Kuntaliiton tilahallintapäällikkö Risto Timonen kertoo. Tekninen toteutus oli Kuntatalossa sinänsä helppo, koska talossa oli mahdollista saada jäähdytys toimimaan olemassa olevan ilmastointijärjestelmän kautta. Palkkijäähdytystä ei rakennettu, eikä siten huonekohtaisia säätömahdollisuuksiakaan ole. 28 Kuntatekniikka 3/2012 Kaukokylmälaitteistoa Kuntatalon kellarikerroksessa. Keskellä oleva kulmikas laatikko on kaukokylmän levylämmönsiirrin. Siinä kohtaavat erillisissä kiertopiireissä Helsingin Energian (putkisto seinällä vasemmalla) omistama ja myymä kaukokylmä-vesi ja Kuntatalon ilmanvaihtokoneisiin tarkoitettu jäähdytyspiirin vesi. Edessä oikealla on punainen jäähdytyspiirin paisuntasäiliö. Säädöt toimivat alueellisesti kiinteistön eri osissa. – Samalla uusimme myös merkittävimmät ilmanvaihtokoneet, Timonen lisää. Jäähdytysjärjestelmä otettiin käyttöön kesäkuussa 2011, joten vertailutuloksia esimerkiksi energiankulutuksesta ei vielä ole. Talossa työskentelevien työolot paranivat kyllä merkittävästi. Syksyisin talossa järjestettävillä Kuntamarkkinoilla vierailee kahden päivän aikana noin 7 000 henkilöä. Myös tästä tilaisuudesta saadut käyttökokemukset olivat positiiviset. – Kuntatalon energiaselvitys valmistuu toukokuussa. Silloin aloitamme perusteellisen selvityksen tarvittavista toimenpiteistä, jotka tähtäävät tehokkaaseen energiatalouteen ja sitä kautta hiilijalanjäljen pienentämiseen, Risto Timonen sanoo. Viime vuoden keväällä toteutettu urakka onnistui Timosen mielestä hyvin. Tuleva kesä tuo jo ver- KUNTATALO QOmistaja Suomen Kuntaliitto. QTalon peruskivi muurattiin helmikuussa 1982. QKerrosala 28 000 m2 (huoneistoala 21 500 m2) ja tilavuus 117 000 m3. QKuusi kerrosta, joista 1½ kerrosta on katutason alapuolella, lisäksi ullakkokerros, missä ovat merkittävimmät ilmanvaihtokoneet. QUudet IV-laitteet Recair Oy, urakointi Are Oy ja taloautomaatio Honeywell Oy. tailuaineistoa, ja tilannetta kiinteistössä pystytään paremmin seuraamaan. Energiaselvitys aiheuttanee myös tiettyjä investointeja, joista päätetään selvityksen valmistuttua. ENERGIA Turku viilenee jätevedellä, Tampere hakee kylmää Näsijärvestä Esko Keski-Oja Kaukojäähdytystä on ollut Turussa yhtä kauan kuin Helsingissä. Tampereella ensimmäiset rakennukset tulevat jäähdytyksen piiriin tänä vuonna. TEKSTI Riitta Malve NNTurussa harkittiin aluksi jääh- dytyksen tuottamista lumesta. – Turussa aurataan kaduilta talvisin noin 200 000 kuutiota lunta. Se oli tarkoitus varastoida Biolaakson lähelle luolaan, joka on edelleen kaavassa nykyisen verkon varrella. Ehkä siihen palataan, jos jäähdytystarve kasvaa, lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä Turku Energiasta kertoo. Merivesi ei ole ollut missään vaiheessa esillä kylmän lähteenä Turussa, sillä kaupungin rannat ovat matalia ja vesi lämpenee kesällä liikaa. Edullisimmaksi ja ekologisimmaksi jäähdytysenergian lähteeksi osoittautui kaupungin jätevesi, joka käytetään jäähdytykseen sen jälkeen, kun siitä on otettu lämpö talteen kaukolämpöverkostoon. Jäähtyneellä jätevedellä kaukojäähdytysvesi viilennetään seitsemään asteeseen. Kaukojäähdytys kannattaa tiiviissä verkostossa Sekä jäähdytystä että lämpöä tuottavasta Kakolan lämpöpump- Kakolan ensimmäinen lämpöpumppuyksikkö asennettiin 2008, jolloin tehtiin varaus myös toiselle yksikölle. pulaitoksesta on tullut paikallinen menestystarina. Jätevedestä saadaan 10 prosenttia turkulaisten tarvitsemasta kaukolämmityksen energiasta ja 90 prosenttia nykyisten asiakkaiden jäähdytystarpeesta. Vikatilanteissa ja kesähelteillä kylmää tehdään myös varatuotantolaitoksilla. – Kaukojäähdytysverkon idea on tiivis rakennustiheys, koska sen rakentaminen on kallista. Siksi kylmäjakelu pysyttelee keskustan alueella vastaisuudessakin. Uusia asiakkaita liittyy vuodessa viidestä kymmeneen. Jäähdytyksen tuotantoa voidaan kasvattaa, koska toiselle lämpöpumppuyksikölle on jo varaus, Syrjälä arvioi. Turun yliopistollinen keskussairaala, jossa ilmastointi, sairaalalaitteet ja palvelinsali tarvitse- vat viilennystä, on yksi kaukojäähdytyksen 55 sopimusasiakkaasta. Niitä ovat lähinnä suuret toimistot ja liikekiinteistöt sekä jokunen asuintalo. Tampereelle jäähdytyslaitos 2013 Tampereella liitetään ensimmäinen asiakas orastavaan kaukojäähdytysverkostoon 1.7. Varsinainen jäähdytyslaitos, jonka teho riittää tuhansien asukkaiden jäähdytystarpeen, valmistuu reilun vuoden päästä Naistenlahden rannalle. Sieltä rakennetaan yhdysjohto Ratinan alueelle ensimmäisten liittymien luo. – Nyt alkuvaiheessa viemme tilapäisen kompressorikontin asiakkaiden lähelle, myyntipäällikkö Pasi Muurinen Tampereen Kaukolämpö Oy:stä selvittää. Kylmän lähde on Näsijärven syvänteessä, jossa veden lämpötila on kesän kuumimpanakin kautena korkeintaan 10 celsiusastetta. Silloin lämpötilaa joudutaan muutaman viikon ajan priimaamaan, sillä asiakkaille on luvattu kahdeksanasteista jäähdytysvettä. – Tulevan jäähdytyslaitoksen ympäristövaikutukset on arvioitu pieniksi, vaikka putket imevät vettä satoja litroja sekunnissa järven pohjan tuntumassa. Eri sidosryhmien, kuten kalastajien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä suunnitteluvaiheessa, Muurinen kertoo. Vesi palaa takaisin järveen pienen lenkin jälkeen puhtaana. Putken suussa on suodatin, ja itse putki kulkee pohjaa pitkin häiritsemättä sen enempää luontoa kuin ihmisiä. Aloitusvuodeksi on saatu kaksi asiakasta, joista toinen on uusi asuinkerrostalo ja toinen toimistorakennus. Tampereella luotetaan siihen, että tarvetta jäähdytykselle on siinä kuin muissakin suurissa kaupungeissa. – Tampereen kaukolämpöverkosto täyttää kohta 50 vuotta. Sen rohkeat perustajat eivät aavistaneet, että toiminta voisi kasvaa ja kehittyä nykyiseen laajuuteen. Uskon, että kaukojäähdytyksen kanssa käy samoin, Pasi Muurinen ennustaa. N VETO – Vesihuollon johtamisen ja kehittämisen koulutus alkaa marraskuussa 2012 Laajenna kokonaiskuvaasi vesihuoltoalan kentästä, syvennä näkemystäsi alan johtamisesta ja verkostoidu muiden alan ammattilaisten kanssa vesihuollon asiantuntijoille suunnatussa koulutuksessa! Viimeinen hakupäivä koulutukseen on 12.9.2012. ZZZWXW¿HGXWHFK Kuntatekniikka 3/2012 29 Ympäristöystävällinen ulkovalaistus Päivitä katuvalaistuksesi nyt! Tehottomat elohopealamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Vaihda tulevaisuudenkestävään valaistukseen jo nyt ja saavuta samalla suuret säästöt. Philips tekee ulkovalaistuksen päivittämisestä helppoa tarjoamalla valaistuk senohjausjärjestelmällä varus tet tuja tehokkaita ledivalaisimia kampanjahintaan! Lisätietoja: www.philips.ﬁ/greenoutdoor ENERGIA Oulu tutki katuvalaistuksen tehokkuutta Uusi tekniikka säästää energiaa ja valaisee paremmin Oulussa tutkittiin katuvalaistuksen energiatehokkuutta viime vuonna. Tulokset osoittavat, että vaihtamalla huonon hyötysuhteen elohopealamppuvalaisimet uudempiin purkauslamppuvalaisimiin säästetään energiaa. Ledit ovat energiatehokkaita mutta kalliita hankkia. OHeikki Niskala tekninen harjoittelija Oulun Energia Urakointi Oy NNOulun Energia Urakointi Oy ja Oulun kaupungin tekninen keskus tutkivat katuvalaistuksen energiatehokkuutta viime vuonna Oulussa. Tutkimuksessa selvitettiin yli kahdenkymmenen markkinoilla olevan katuvalaisimen tehonkulutus, niistä mahdollisesti aiheutuvat häiriöt sähköverkkoon sekä valo-ominaisuuksia. Tulokset osoittavat, että käyttämällä uudempaa valaistustekniikka elohopealamppujen sijaan säästyy paljon energiaa ja valaistus paranee. Elohopealamppuihin verrattuna tehonkulutus oli vähintään 30 prosenttia pienempi millä tahansa uudemmalla valaisimella. Led-valaisimet kuluttivat vielä vähemmän kuin purkaustekniikalla toimivat monimetallija suurpainenatriumlamput. Ledien energiankulutus kuitenkin kasvaa ikääntyessä, koska niiden valontuotto heikkenee ajan myötä. Useissa ledeissä tietokone lisää automaattisesti virransyöttöä, jotta valontuotto pysyy vakiona koko elinkaaren ajan. Häiriömittauksissa yksikään Mitaten Oy:n väärävärikuva on Oulun katuvalaisintestikentältä. Kuvassa oleva rajaus on noin tien leveys ja pylväiden väli. Asteikossa valkoinen on suurin ja musta pienin luminanssiarvo. valaisin ei aiheuttanut häiriöitä sähköverkkoon yli standardin määräämien rajojen. Valaisimista väärävärikuvat Valo-ominaisuudet mitattiin Mitaten Oy:n toimesta. Valaisimista otettiin väärävärikuvat luminanssin tarkastelua varten. Lisäksi mitattiin valon värilämpötila ja valovoimakkuudet. Väärävärikuvien ottamisen aikaan tien pinta oli kostea, joten täysin luotettavia arvoja luminanssin suhteen ei saatu, mutta kuvat näyttävät erinomaisesti valon jakautumisen tien pinnalle. Valaistusvoimakkuus mitattiin samalla laitteella kuin valon värilämpötila. Osa valaisimista pääsi samaan tasoon elohopealamppujen kanssa valaistusvoimakkuuksissa, mutta suurin osa ylitti nämä kirkkaasti. Valaisimet siis täyttävät halutut katuvalaistusluokat, kunhan pylväiden väli on oikea. Ledit kylmiä ja tehokkaita Led-valaisimet olivat poikkeuksetta kylmempiä värilämpöti- laltaan kuin monimetallilamppuja käyttävät valaisimet. Suurpainenatriumlamppuja käyttävillä valaisimilla ei ole värilämpötilaa ollenkaan. Vaikka ledien kylmä valo tuotti tien pinnalle vähemmän valaistusvoimakkuutta, se näytti valaisevan paremmin. Ledien valojakauma oli yleisesti tasaisempi kuin purkauslampuilla. Tämä johtuu useiden ledien kohdistamisesta eri suuntiin tielle. Oulun kaupunki noudattaa katuvalaistuksessaan yleissuunnitelmaa. Tämä määrää katuvalaistuksen valon värilämpötilan 3 000–4 000 kelviniin. Lisäksi valaisinten muoto on ohjeistettu eri kaupunginosiin. Tärkeintä on kuitenkin siirtyä elohopealamppuja käyttävistä valaisimista uudempaan tekniikkaan, jotta energiankulutusta saadaan vähennettyä. Ledit ja purkauslamput yhtä kalliita Led-valaisimien ja purkauslamppuvalaisimien kustannukset ovat 30 vuoden tarkastelujaksolla yhtä suuret. Syy tähän on ledien kallis hankintahinta: led-valaisin maksaa kolme kertaa enemmän kuin purkauslamppuvalaisin. Purkauslamppuvalaisimissa lamppujen vaihtotiheys on suurempi ja ne kuluttavat enemmän energiaa kuin ledit. Myös takaisinmaksuaika on purkauslamppuvalaisimilla ledejä lyhyempi. Hankintahinta saadaan takaisin energiansäästönä, kun uudempi valaisin käyttää vähemmän tehoa kuin vanha elohopealamppuvalaisin. Jos energiansäästöä halutaan nopeasti ja edullisesti, kannattaa huonon hyötysuhteen omaavat elohopealamppuvalaisimet vaihtaa uudempiin purkauslamppuvalaisimiin. Led-valaisimet tulevat varmasti vielä kehittymään ja niiden hinta alenemaan. Lisäksi ledien etuna on niiden energiatehokkuus. N Katuvalaisimien testijärjestelyistä Oulussa kerrottiin myös Kuntatekniikka-lehdessä 8/2011. Kuntatekniikka 3/2012 31 Energiaosuuskunta pyörittää uusia lämpölaitoksia Pudasjärven kaupunki tavoitteli elinvoimaa ja halusi vähentää päästöjä. Kaupunki teetti uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Seurauksena syntyi uusia lämpölaitoksia, joita pyörittää tuore energiaosuuskunta. NNKuntakatselmus alkoi tuntua jimmassa kunnassa on runsain mitoin, ja niitä haluttiin hyödyntää enemmän. Metsänhoidollisistakin syistä piti tehdä jotain. Tavoitteena oli myös lisätä työpaikkoja, työtä ja hyvinvointia sekä pienentää kustannuksia. Vuonna 2008 tehty kuntakatselmus avasi tähän mahdollisuudet. – Nyt elinvoimaisuutemme on ihan toista luokkaa. Jokainen uusi työpaikka ja yritys on meille elintärkeä. Kuntakatselmuksen myötä saimme, mitä halusimmekin eli perusteellisen kuvan uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksista, Pudasjärven tekninen johtaja Ritva Kinnula toteaa. Pudasjärven päättäjistä ajankohtaiselta noin nelisen vuotta sitten, kun öljy kallistui. Energiapuuvaroja Suomen toiseksi laa- Huolellinen läpivalaisu Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tavoitteena on selvit- TEKSTI: Kirsi Sivonen ja Iiris Lappalainen Ke ela ati t e 25 A 1–3 3, 0 01 145 145 450 0 Vant Vantaa Va taa P. 09-8 P 09 87009 0 9 00 96 60 " F 09 09-8 -8 87 700 70 00 96 9611 11 1 kubler er@ @kub @ bler. ler. r.ﬁ ﬁ " www ww.k .kub .k uble ub ler. le r.ﬁ r. ﬁ 32 Kuntatekniikka 3/2012 Juha Nyman PUDASJÄRVI SAI ELINVOIMAA – Kuntakatselmuksen myötä saimme, mitä halusimmekin eli perusteellisen kuvan uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksista, Pudasjärven tekninen johtaja Ritva Kinnula sanoo. tää alueen energiantuotannon ja -käytön nykytila. Nykytilasta laaditaan energiatase, josta nähdään koko kunnan energiantuotanto ja käyttö. Kuntakatselmuksessa voidaan tarkastella monenlaisia ja erikokoisia uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia. Kuntakatselmuksessa käydään huolellisesti läpi alueen kaikki uusiutuvat energialähteet sekä uusiutuvan energian tuotanto- ja hyödyntämismahdollisuudet. Nykytilaa vertaillaan mahdollisuuksiin, jonka jälkeen tehdään toimenpide-ehdotukset. Yleisimmin ehdotetaan öljylämmitteisten kiinteistöjen siirtymistä pelletti- tai hakelämmitykseen ja kaukolämpöverkoston laajentamista. Kuntakatselmuksen kulmakiviä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Pudasjärvi onkin monen muun kunnan lailla liittynyt kuntien energiaohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2016 asti. Pudasjärvelle tämä tarkoittaa 1 854 MWh:n energiansäästötavoitetta. Ritva Kinnula uskoo tavoitteen toteutuvan. Katselmusten kustannukset eivät jää vain kuntien harteille, sillä uusiutuvan energian kuntakatselmukseen voi saada valtion tukea ely-keskuksilta. Jos kunta on mukana energiatehokkuussopimuksessa, se voi saada tu- kea 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Työllisyyttä ja säästöjä Kuntakatselmuksessa pyritään uusiutuvan energian käytön kustannustehokkuuteen. Toimenpide-ehdotuksissa esitetään hankkeiden investointikustannukset ja niiden takaisinmaksuaika. Vaikka Pudasjärvellä käytettiin jo ennestään paljon uusiutuvaa energiaa esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa, kuntakatselmuksessa tehtiin yhteensä 12 toimenpide-ehdotusta ja useita ehdotuksia jatkoselvityksistä. Niissä ehdotettiin muun muassa öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmitysmuodon vaihtamista pellettiin tai hakkeelle sekä kahta aluelämpöverkkoa. Pudasjärvellä tartuttiin toimeen. Kinnulan mukaan katselmuksen toimenpide-ehdotusten jälkeen kaupunkiin on kohonnut useita hakelämpölaitoksia, joita pyörittää uusi energiaosuuskunta. – Energiaosuuskunta toimittaa meille lämpöä, ja tätä kautta saimme uusia työpaikkoja ja elinvoimaisuuttakin kunnan alueelle, Kinnula iloitsee. Osuuskunta lämmittää hakkeella teollisuusalueen uutta aluelämpöverkkoa ja useita kylä- ENERGIA KUNTAKATSELMUKSESTA Ritva Kinnula Hirvaskosken koululla on toinen Pudasjärven energiaosuuskunnan pienistä 80 kilowatin hakelämpölaitoksista (pieni rakennus koulun takana). kouluja. Lisäksi Rimminkankaan koulu on liitetty kaukolämpöön, ja myös Lakarin koululle suunnitellaan hakelämmitystä. Pudasjärven energiaosuus- kunnalla on kaksi pientä 80 kilowatin lämpölaitosta Aittojärven ja Hirvaskosken kouluilla. Osuuskunta pyörittää myös suurempaa teollisuusalueelle kohonnutta 700 kilowatin lämpölaitosta. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Nissi on erittäin tyytyväinen seutukunnalle syntyneeseen uusiutuvan energian ilmapiiriin sekä yhteiseen energia-ajatteluun. Monipuolista hyötyä Kuntakatselmuksesta on ollut Pudasjärvelle selkeää hyötyä monessakin suhteessa, ei vähiten markkinointivalttina. Naapurikuntien väkeä on tullut linja-autolasteittain tutustumaan paikallisiin lämpölaitoksiin. – Tämä on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. Suosittelen kuntakatselmusta muillekin kunnille, Ritva Kinnula sanoo. Työtä ja investointeja katselmus on toki teettänyt, mutta KUNTAKATSELMUKSET QTehty 28 kunnassa 2012 alkuun mennessä (Helsingissä 2003, Espoossa 2011). Suurin osa mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa tai energiaohjelmassa. QMotiva kouluttaa energiakatselmoijia uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin ja ylläpitää tietoja pätevistä katselmoijista. QSuunnitteilla on työpaja, jonka tavoitteena on kehittää mm. katselmusten yhteishankintaa kuntien kesken. Qwww.motiva.ﬁ/kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, p. 0424 281 240, fredrik.akerlund@motiva.ﬁ Kinnula arvioi kaupungin olevan voiton puolella, vaikka Elomaticin tekemässä kuntakatselmuksessa esiin tulleita toimia vielä riittääkin. N +UNTAMARKKINAT +OMMUNMARKNADEN Kuntatekniikka 3/2012 33 201 2 Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 10.8.2012. Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.ﬁ yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. vers io le VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen hti. kun tate knii kka .ﬁ OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ 34 Kuntatekniikka 3/2012 NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012. Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, 00530 Helsinki Finlandia-talo Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.ﬁ jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31039943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038631, 050 5591435 jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ Kesäinen Helsinki on kauneimmillaan 4.–10.6., kun Kuntatekniikan yhdistys tekee historiaa toteuttaessaan Kuntatekniikan päivät yhdessä kansainvälisen IFME-kongressin kanssa Finlandia-talossa. Ilmoittautuminen kansainväliseen seminaariin alkanut Kuntatekniikan päivät ja IFME2012 laajin tapahtuma SKTY:n historiassa NTämänvuotiset Kuntatekniikan päivät pidetään Helsingissä 4.–10.6. Finlandia-talossa pidettävä seminaari on perinteisen ohjelman lisäksi kansainvälinen. Luennoitsijoita tulee ympäri maailmaa, mutta joukossa on myös paljon suomalaisia esitelmiä. Iso osa luennoista tulkataan suomeksi. Maanantaina avajaiset Ohjelma alkaa maanantaiaamuna 4.6. yhdistyksemme (SKTY) vuosikokouksella. Varsinaiset avajaisseremoniat alkavat vuosikokouksen jälkeen. Silloin siirrytään lounaan ja ryhmäkuvan jälkeen teknisille kiertoajeluille sekä -kävelyille. Tänä vuonna kiertoajelulle lähtevät vain ”insinööribussit”. Arkkitehti- ja viherryhmille on valmisteilla kiertokävelyt Helsingin ydinkeskustassa. Ilta huipentuu Helsingin kaupungintalolla pidettävään kaupungin vastaanottoon. Keskiviikkona gaalailta Tiistai ja keskiviikko 5.–6.6. on py- hitetty luennoille. Aamut alkavat yhteistilaisuuksilla, joiden jälkeen luentoja pidetään rinnakkain monessa eri salissa. Luennot on jaettu aihealueisiin. Niiden aikataulutus on tehty sellaiseksi, että salien vaihto luentojen välillä on mahdollista. Osa luennoista tulkataan suomeksi. Tiistai-illan päättää perinteinen viinitilaisuus, joka on aina toiminut erinomaisena verkostoitumisja keskustelufoorumina. Keskiviikkoillan päätteeksi pidetään puolestaan perinteinen iltajuhla, joka on tänä vuonna nimetty kansainvälisesti gaalaillaksi. Juhlapaikkana on monelle teekkarille tuttu Espoon Dipoli. Illan ohjelma on rento: hyvää ruokaa ja tanssittavaa musiikkia miellyttävien ihmisten seurassa. lähteä laivalla päiväksi Tallinnaan. Länsisatamasta lähtevän aamulautan saapuessa Viron pääkaupunkiin Tallinnan kaupungin edustajat ottavat seminaarivieraat vastaan ja esittelevät heille kaupunkiaan. Kohteina ovat muun muassa Vanhakaupunki, Kadriorg-puisto ja Laululava. Kiertoajelun aikana kuullaan ajankohtaisia katsauksia Tallinnan rakentamiskohteista. Matka laiva-aamiaisineen ja Tallinnan kaupungin tarjoamine lounaineen sisältyy normaaliin seminaarihintaan (550 euroa). Takaisin Helsinkiin saavutaan jo torstai-iltana. Tallinnan-matkalle pääsee, jos ilmoittautuu ennen huhtikuun loppua. Matkalle voi toki ilmoittautua ilman seminaari-ilmoittautumistakin. Tuolloin matkan hinta on 100 euroa. Torstaina Tallinnaan Torstaista 7.6. eteenpäin Kuntatekniikan päivät poikkeavat hiukan totutusta. Perinteisen laivaretken sijasta kaikilla seminaarimaksun maksaneilla on mahdollisuus Perjantai-iltana kohti Tukholmaa Laivateema jatkuu vielä perjantai-iltana 8.6., kun Silja Line irtoaa Helsingin Eteläsatamasta kohKuntatekniikka 3/2012 35 Finlandia-talo Finlandia-talossa pidettävään seminaariin saapuu luennoitsijoita ympäri maailmaa, mutta joukossa on myös paljon suomalaisia esitelmiä. Iso osa luennoista tulkataan suomeksi. ti Tukholmaa. Lauantaiaamuna 9.6. seminaarivieraita on satamassa vastassa Tukholman kaupungin ja Ruotsin kuntatekniikkayhdistyksen (KT) edustajia. Heidän johdollaan siirrytään linja-autoihin ja lähdetään tekniselle kiertoajelulle. Kohteina ovat muun muassa Tukholman satama-alue, valtatie E20:n rakenteilla oleva Pohjoislinkki sekä Vanhakaupunki. Lauantain lounas nautitaan Tukholman kaupungin piikkiin kuuluisassa Café Operassa. Laiva Tukholmasta palaa Helsinkiin sunnuntaiaamulla. Tukholman ekskursio ei kuulu seminaarihintaan, mutta siihen pystyy ilmoittautumaan samaan aikaan seminaari-ilmoittautumisen kanssa. Post Seminar -matkan kustannus on vain 225 euroa henkilöltä jaetussa kahden hengen hytissä. Hintaan sisältyvät laiva-aamiaiset, laivaillalliset sekä tervetuliaisskoolaus lauantai-illan yhteistilaisuudessa. tatekniikan päivien ohella kansainväliseen seminaariin. Tämä tilaisuus ei otaksuttavasti toistu lähivuosikymmenien aikana. Ilmoittautuminen seminaariin on alkanut, ja pari sataa henkilöä on jo varmasti mukana. Hotellikiintiöitä on varattu Helsingin Scandichotelleista. Ilmoittautumislomakkeet ja muut tarkemmat tiedot ohjelmista sekä hotelleista löytyvät sivuilta www.ifme2012.com. Pidä huolta, että myös Sinä olet mukana tässä SKTY:n historian laajimmassa kuntatekniikkatapahtumassa. Ilmoittautumisaika päättyy huhtikuun viimeisenä päivänä 30.4.2012. Ainutlaatuinen tilaisuus TERVETULOA HELSINKIIN! Tänä vuonna on siis ainutlaatuinen tilaisuus osallistua perinteisten Kun- OJyrki Vättö kokousmestari Kaupunki isännöi SKTY:n hallituksen kokousta maaliskuun lopulla Tampere esitteli vaikuttavan hankeohjelman Historialliset Kuntatekniikan päivät tulossa Kuntatekniikan päivät 2012 pidetään Helsingissä. Tapahtuma on täl- 36 Kuntatekniikka 3/2012 Jyrki Vättö NSain käsiini ensimmäiset kuntatekniikkalehdet, Kunnallistekniikka – Kommunalteknik numerot 1–3 vuodelta 1946. Ykkösnumeron ensisivuilla kaupungininsinööri Akseli Linnavuori kirjoitti: ”Aikakauslehtemme `Kunnallistekniikka – Kommunalteknik´ alkaessa nyt ilmestyä on Suomen Kunnallisteknillisen Yhdistyksen kauan toivoma tavoite saavutettu.” Yhdistys oli jo aikaisemmin julkaissut vuosikirjaa, jossa oli ollut muun muassa ”vuosikokoukseen sisältyvät alustukset, esitelmät ja muut mahdolliset erikoisasiat”, mutta niistä oli ”säännöllisesti puuttunut varsinainen ajankohtaisuuden suuri ansio”, joten vuosikirjat eivät olleet kaikissa suhteissa vastanneet tarkoitustaan. Lehti lähti taipaleelleen siinä mielessä, että ”siitä koituu entistä julkaisutuotantoa kiinteämpi yhdysside yhdistyksen ja sen jäsenten kesken”. Tässä suhteessa nykyinen Kuntatekniikka-lehti jatkaa yhä edelleen onnistuneesti sille viitoitetulla polulla. Toinen kunnioitettava perinne, jota yhdistys toteuttaa, on jokavuotiset Kuntatekniikan päivät. asuinalue, johon kohoaa yli 13 000 asukkaan kaupunginosa. Vuoreksessa järjestetään ensi kesänä asuntomessut. Jäsenrekisteri päivitetty Yksi Tampereen 57 keskustan kehittämishankkeesta on Frenckellin patomuurin rakentaminen Tammerkosken rannoille. lä kertaa ainutlaatuinen yhdistyksen historiassa, kun seminaaripäivillä puidaan kotimaisten asioiden ohella myös kansainvälisiä rakennushankkeita ja infrakohteita. Luentoja on tarjolla lähes seitsemänkymmentä. Ilmoittautuminen kesäkuun alun kongressiin on jo hyvässä vauhdissa. Ilmoittautumisaika päättyy huhtikuun viimeisenä päivänä 30.4.2012. Vielä siis kerkeää mukaan! Ilmoittautumislomakkeet ja muut tarkemmat tiedot seminaarista löytyvät osoitteesta www.ifme2012.com. Tampere hallituksen kokousisäntänä Tampereen kaupunki isännöi maaliskuun lopulla yhdistyksen hallituk- sen kokousta. Hallitus sai tamperelaisilta isänniltään erinomaisen kohtelun sekä melkoisen tietopaketin kaupungin rakennushankkeista. Tampereen keskustan kehittämisohjelmassa on kirjattuna peräti 57 erillistä hanketta. Mukaan mahtuu monenlaisia ja -kokoisia hankkeita, joista vaikuttavimpia ovat liikenteen puolelta raitiotiereitistön suunnittelu sekä Rantaväylän siirtäminen tunneliin. Asuinrakentamisessa merkittäviä kohteita ovat muun muassa Ratinan alueen rakentaminen, Tammelan ja Amurin täydennysrakentamiset sekä rantarakentaminen kaupungin molempien järvien äärelle. Keskusta-alueen ulkopuolella merkittävä kohde on Vuoreksen Yhdistyksen hallitus hyväksyi kokouksessaan kahdeksan uutta jäsentä: Pirjo Kosonen Vantaalta, Päivi Rissanen Kuopiosta, Mari Helin Turusta, Mia Numminen ja Kari Vuorinen Helsingistä sekä Antti Ihalainen ja Olli Hurme Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:stä ja Anssi Heikkilä Pöyry Finland Oy:stä. Yhteisöjäsenhakemuksia ei tällä kertaa ollut käsittelyssä. Jäsenrekisteristä poistettiin toistakymmentä menehtynyttä tai eroilmoituksen lähettänyttä jäsentä. Samalla rekisteristä passivoitiin parikymmentä jäsenmaksuja laiminlyönyttä jäsentä. Täten tavoite 900 jäsenen rajapyykistä jälleen kaikkosi hiukan kauemmaksi, mutta uusien jäsenhakemusten virtaus on onneksi ollut lähiaikoina melko aktiivista. Yhdeksänsataa ei todennäköisesti kerkeä mennä rikki ennen kesäkuun Kuntatekniikan IFME-päiviä, mutta toivo elää, että uudelle sataluvulle päästäisiin vielä tänä. Hakemuksia ja ilmoittautumisia odotellen, OJyrki Vättö kokousmestari SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande www.cityofchicago.org Opintomatkalla Amerikan yhdistyksen vuosikongressiin 22.8.–1.9. tutustutaan muun muassa maailman suurimpaan vedenpuhdistuslaitokseen Chigacossa. Kaupungin vesilaitos tuottaa hieman alle miljardi litraa vettä päivässä Chicagolle ja sen lähikunnille. Kuntatekniikan päivät lähestyvät – samoin opintomatka Amerikkaan NPerinteiset Kuntatekniikan päivät järjestetään tänä vuonna Finlandia-talolla 4.–10.6. Luennoitsijat on valittu, samoin puheenjohtajat. Päivien järjestelyt ovat pikkuhiljaa loppusuoralla. Niinhän tässä vaiheessa pitää ollakin, kun tapahtumaan on enää puolitoista kuukautta aikaa. Luennoitsijoita on saatu joka puolelta maailmaa – itse asiassa aivan loistavasti. Luennoitsijat ja otsikot ovat jo nähtävillä osoitteesta www.ifme2012.com. Samaisessa osoitteessa voit ilmoittautua kongressiin. Muuta tietoa, kuten piakkoin ilmestyvä suomenkielinen ohjelma (yhdessä salissa englanti/suomi -tulkkaus) löydät taas sivuilta www.kuntatekniikka.ﬁ. Näillä sivuilla on myös lisätietoa esimer- kiksi golfkisastamme. Suomenkielinen ohjelma tullaan myös postittamaan jäsenistölle. Kaikki on siis viittä vailla valmista, joten ilmoittaudu ihmeessä mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Go West Jenkkimatkaan 22.8.–1.9. on tullut pientä lisäystä. Chicagossa meille esitellään mm. maailman suurinta vedenpuhdistuslaitosta ja keskustan tietyömaata yms. San Franciscossa on tarkoitus tutustua mm. puukerrostalorakentamiseen ja kaupungin uuteen pysäköintijärjestelmään. Paljon muutakin on kummassakin kohtessa esillä ja näytillä, ja ohjelma sisältöineen elää sekä kasvaa vielä ennen lähtöä. Los Angelesissa on sitten myös Amerikan (ja Kanadan) yhdistyksen vuosikongressi, missä mielenkiintoisia luentoja on erittäin laajalta alueelta – ja varmastikin jokainen löytää itseään kiinnostavia luentoja jopa runsaudenpulaksi asti. Vielä (ainakin tätä kirjoittaessani) on muutama paikka vapaana, joten jos on kiinnostusta, niin nyt alkaa olla aivan viimeiset hetket ilmoittautua mukaan. Ilmoittautumiset hoidetaan myös www.kuntatekniikka.ﬁ -sivujen kautta. ODan-H. Långström toiminnanjohtaja RTY R RT Y täytti 50 vuotta NRakennustarkastusyhdistys RTY täytti 50 vuotta, ja SKTY onni nittelee. Juhlakokoontuminen tapahtui Espoossa Kultonnittelee. tuurik kes e kuksen tiloissa ja juhlaillallinen oli Dipolissa. RTY:n tuurikeskuksen juhlakok okouksessa oli mukana ennätyssuuri osallistujajoukjuhlakokouksessa ko, ja mu uutenkin tunnelma oli kaikin puolin huipussaan. muutenkin Onnittelut vvielä ielä kerran! 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.ﬁ Muut jäsenet Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 2665137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.ﬁ Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ Päivi Ahlroos, Sito Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 paivi.ahlroos@sito.ﬁ Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.ﬁ IFME 2012 RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki pitää kiitospuheen. Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ Solen skiner redan högt, och nu (i slutet av mars) ser man redan tussilagon på sydsluttningarna i södra Finland. Arrangemangen för vårens dagar är på slutrakan, och även om snön smälter där ute, så ser det ut som om kongressarrangemangen har drabbats av en snöbollseffekt... mer och mer, medan bollen rullar allt snabbare. Föreläsarna är valda och sessionerna har fått sina ordföranden, och allt detta kan man läsa om i www.ifme2012.com. Tekniska utﬂykterna är också så gott som klara, och även om detta kommer det att ﬁnnas information på samma adress. Studieresa till USA Sommarens studieresa till Chicago, Los Angeles och San Francisco är också ”under way”. Programmet utvecklas dag för dag, och kommer med all sannolikhet att vara riktigt intressant, med alla föreläsningar på APWA-kongressen samt tekniska besöken i både Chicago och San Francisco. ODan-H. Långström verksamhetsledare Kuntatekniikka 3/2012 37 www.ukty.fi Väärät pintamateriaalit ja alimitoitettu siivous ovat uhka halliemme maineelle Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä 130. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.ﬁ puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen s-posti: jukka.vienonen@lohja.ﬁ puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ puh. 040 829 0068 NTähän aikaan vuodesta jokainen tietää, miten hyviä laitoksia uimahallit ja kylpylät ovat yleiskunnon ylläpitämistä varten. Harva kuitenkin tulee miettineeksi, kuinka arvokkaista laitoksista on kyse. Uimahallit ja kylpylät ovat käyttölaitoksia – mitä enemmän niitä käytetään, sitä halvemmaksi ne tulevat. Laitosten toiminnan laatu on myös tärkeä tekijä. Etenkin laitoksen viihtyisyys ja turvallisuustekijät syntyvät jo suunnittelussa ja toteutuksessa. Viihtyisyyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää oikealla hoidolla ja vain vähän parantaa kyseisin toimenpitein. Ei pidä säästää väärässä paikassa Laitosten kustannukset muodostuvat pääomakustannuksista ja käyttökustannuksista. Suuri osa eli noin puolet käyttökustannuksista syntyy tutkimusten mukaan henkilöstökuluista. Toisen puolen muodostavat energia-, vesi-, kemikaali- ym. kulut. Nykyisen kireän rahapolitiikan aikana on alettu säästämään laitosten hoidosta. Monessakaan laitoksessa ei ole ymmärretty, mitä väärässä paikassa säästäminen tarkoittaa. Väärät pintamateriaalit ja alimitoitettu siivous ovat tämän päivän uhkakuvia. Olen tänä vuonna nähnyt, miten lattioiden liukkaus ja lammikoituminen aiheuttavat ongelmia halleissa. Samoin saunojen laudemateriaalit (klinkkerilaatat) aiheuttavat paljon epämiellyttävyyttä. Siihen kun vielä lisätään käytettyjen laudeliinojen jättäminen lauteille ja lattioille, joissa on – etenkin pesuhuoneissa – vaatenukkaa lattialla, niin voi vain kuvitella, miten miellyttävää ja virkistävää uimahallissa ja kylpylässä käynti on. Laitosten olisi kyllä herättävä huomaamaan tämän hetken tilanne. Ei pidä säästää väärässä paikassa, sillä se kostautuu hyvin äkkiä kävijämäärissä. Seurasin muutamissa kylpylöissä, kun vanhemmat ihmiset liikkuivat märillä lattioilla seinätangoista kiinni pitäen, etteivät olisi liukastuneet. Eihän näin saisi olla! Muutamissa vanhemmissa laitoksissa lattialaatoitukset ovat pinttyneet niin likaisiksi, ettei niihin kehtaisi paljasta jalkaansa pistää. Tämä kertoo vain siivouksen tasosta ja sen arvostamisesta. Kun tähän vielä lisätään lattioiden lammikoituminen, on yhtälöä vaikea ratkaista asiakkaita tyydyttävästi. Kuitenkin kaiken toiminnan – niin suunnittelun, rakentamisen, hoidon kuin muunkin hallin toiminnan – tulisi tähdätä vain ja ainoastaan asiakkaan parhaaksi. On aina muistettava, että suunnittelemme, rakennamme ja hoidamme näitä laitoksia käyttäjiä varten! rustuksiin pintakorkeudet ja lattiakaivojen korkeudet. Silloin olisi toivoa työn onnistumisesta. Jokainenhan tietää, että lämpimissä tiloissa olevissa lammikoissa erilaiset bakteerit elävät erittäin mielellään ja aiheuttavat uimareiden jaloille terveysongelmia. Ja sehän on laitokselle aina negatiivista mainosta. Ongelman korjaaminen käyttöaikana on hankalaa, jopa mahdotontakin. Tämäkin pikkusektori kuuluu niihin laatukysymyksiin, joihin jokaisen alalla olevan olisi paneuduttava huolella ja asiaan kuuluvalla vakavuudella. Muistutettakoon vielä, että meillä on märkien tilojen lattioissa nollatoleranssi eli veden pitää joka paikasta valua lattiakaivoihin. Yhdistyksemme talous kehittynyt suotuisasti Yhdistyksemme sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin 21.3.2012 Forssan Viihdeuimala Vesihelmessä. Kokouksen aluksi hallipäällikkö Leena Sukander kertoi kaksikymmentä vuotta käytössä olleen hallin käyttökokemuksista ja taloudenpidosta. Varsinaisessa vuosikokouksessa todettiin muun muassa, että talous on kehittynyt suotuisasti ja viime vuonna saatiin pääasiallisesti valmiiksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantama uimahalli- ja kylpylärekisteri. Rekisteri on tällä hetkellä VTT:llä uimahalliportaaliin liittämistä varten. Kokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, jolla yhdistyksen hallitusta kasvatettiin kahdella varajäsenellä. Perusteena oli, että näin saadaan toimintapintaa laajemmaksi. Valittiin toimihenkilöt vuodeksi 2012. Puheenjohtajana jatkaa Pertti Kärpänen Mäntsälästä, jäsenet Tapio Ala-Peijari Espoosta, Tapio Jauhiainen Espoosta, Tapani Lahti Hyvinkäältä, Martti Matsinen Espoosta ja Jukka Vienonen Lohjalta. Varajäseniksi valittiin Jukka Maja Riihimäeltä ja Paula Liinamaa Kangasalta. Toiminnan tarkastajaksi valittiin Keijo Alastalo Turusta ja varalle Juhani Hämäläinen Kaarinasta. Näillä voimin luotsataan yhdistyksen toimintaa 2012. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää messu- ja koulutusmatka Interbad-messuille Stuttgartiin 9.–12.10.2012, jos jäsenistö niin haluaa. Ottanet yhteyttä allekirjoittaneeseen, jos matka kiinnostaa. Keväisin terveisin, Märkien tilojen lattioissa nollatoleranssi Etenkin lattioiden lammikoituminen johtuu yksinomaan suunnittelu- ja rakennusvirheestä. Suunnittelijoiden tulisi määritellä kaikkien märkien tilojen pii- 38 Kuntatekniikka 3/2012 OPertti Kärpänen puheenjohtaja Vuosaaren Aimo Mäkinen Areenan käyttökustannu Helsinkiin Euroopan ensimm Helsingin Vuosaaren jäähallin kenttävalaistus on toteutettu kokonaan ledeillä. Ratkaisu on lajissaan Euroopan ensimmäinen. Vuosaaren Liikuntapaikat Oy:n Helsingin Jääkenttäsäätiön avustuksella rakennuttaman hallin teknisillä ratkaisuilla haettiin ennen kaikkea edullisempia käyttökustannuksia. 40 Kuntatekniikka 3/2012 OTero Mäkinen Viestintätoimisto Toinen Keksi Oy NNJo uuden hallin suunnit- telun ensivaiheissa lähdettiin hakemaan parempia tapoja toteuttaa jäähalli energiatehokkaasti ja taloudellisesti. Viime vuoden lopulla valmistuneessaVuosaaren Aimo Mäkinen Areenassa otetaan myös rakennuksen ilmastoinnin kautta hukkalämpöä talteen. – Koimme, että nykyinen tekniikka on jo tiensä päässä ja oli löydettävä uusia ratkaisuja. Led-tekniikan etuja on alhaisen energiankulutuksen lisäksi myös pieni lämmöntuotto, kertoo Vuosaaren Liikuntapaikat Oy:n toimitusjohtaja Harry Bogomoloff. Alhaisen lämmöntuoton merkitys korostuu jäähalleissa, joissa kaikki ylimää- räinen lämpöenergia jään pinnassa on pahasta. Pitkien turnausten aikana jää pehmenee perinteisten valaisinten lämmön vaikutuksesta. Yleisesti hallien valaisussa käytetyt monimetallilamput ovat teholtaan 400– 1 000 W. Tästä tehosta suurin osa muuttuu lämmöksi, joka poistuu valaisimesta säteilemällä samaan suuntaan kuin valo, tässä tapauksessa LIIKUNTAPAIKAT Tero Mäkinen Viime vuoden lopulla Vuosaareen valmistunut Aimo Mäkinen Areenan harjoitteluhalli on valoisa ja energiataloudellinen. Tällä kertaa jäällä on Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n Rockettes-muodostelmaluisteluryhmä. kset alenevat 20 000 euroa vuodessa äinen led-valaistu jäähalli Mitaten Oy Luminanssikuva paljastaa valon tasaisuusvirheet. Aimo Mäkinen Areenan valaistuksessa niitä ei juuri näy. jäähän heikentäen sitä. Vuosaaren hallin valaisussa käytettävät Easy Ledin PRO-700 valaisimet ovat kokonaistehonkulutukseltaan vain 130 W. Valaisimessa syntyvä lämpö poistuu suurimmaksi osaksi kotelosta johtumalla suoraan ylöspäin, jolloin jään pinta säilyy hyvänä. Bogomoloff näki hankkeessa myös mahdollisuuden kehittää jäähalleista entistä ympäristöystävällisempiä. – Ottamalla uutta tekniikkaa ennakkoluulottomasti käyttöön oli mahdollisuus tehdä pioneerityötä ja viedä jääkiekon harrastamismahdollisuuksia eteenpäin. Olen vähintäänkin 110-prosenttisesti tyytyväinen uuteen halliin. Täällä on paras valaistus, minkä olen tämäntyyppisissä halleissa nähnyt. Ja urani aikana olen nähnyt niitä aika paljon. Valaistuksen laatu varmistetaan luminanssimittauksilla. Ka- libroidulla kameralla ja erikoisohjelmistolla syntyvistä luminanssikuvista selviää valon kirkkaus hallin eri alueilla. Uudessa jäähallissa valo jakautui varsin tasaisesti koko alueelle. Luminanssikuvat ovat myös Easy Led Oy:n laadun tae. – Suunnittelun onnistuminen voidaan varmistaa ottamalla luminanssikuvat valaistussa hallissa käytännön olosuhteissa. Kuvat toimivat myös takuun perusteiKuntatekniikka 3/2012 41 Tero Mäkinen na, sillä niistä voidaan tarvittaessa myöhemmin tarkistaa mahdolliset muutokset valaistuksessa, kertoo Easy Led Oy:n myyntipäällikkö Mika Nummenpalo. Pitkän uran ammattijääkiekkoilijana tehnyt Esa ”Tiki” Tikkanen kiittelee Aimo Mäkinen Areenan valaistuksen vähäisiä varjoja. – En tiedä mikä siinä on, mutta omaa varjoaan edelleen pelkää, Tikkanen sanoo. Päivänvalomaisuus on suuri etu Hallin käyttäjien kokemuksia kysyttäessä he nostivat valaistuksen parhaimmiksi ominaisuuksiksi valon laatutekijät. Lähes jokainen mainitsi pitävänsä valon päivänvalonomaisesta luonteesta. Helsingin Taitoluisteluklubi ry:n Rockettes-muodostelmaluisteluryhmän valmentaja ja koreografi Kaisa Nieminen korostaa valaistuksen psykologisia vaikutuksia. – Halliin on mukava tulla, ja heti tulee pirtsakka olo. Valo on mukavanväristä, se muistuttaa paljon päivänvaloa, Nieminen sanoo. Valaistuksen varjottomuuskin sai kehuja valmentajalta. Myös Jokereiden edustusjouk- kueessa pelanneista ikämiehistä kasattu Aimot pelaavat uudessa hallissa. Pitkän uran ammattijääkiekkoilijana tehnyt Esa ”Tiki” Tikkanen kiittelee kovaa ja nopeaa jäätä. Myös hän oli kiinnittänyt huomiota valaistuksen vähäisiin varjoihin. – Varjo oli edelleen mukana, mutta se oli erilainen ja lähinnä kulmissa. Ei niinkään keskellä. Valaistuksen jäähän heittämillä varjoilla on nopeatempoisessa jääkiekossa merkitystä. Pelaajat ”aistivat” toisten pelaajien liikkeitä hyvin vähäisistäkin merkeistä. Yllättävästä suunnasta tuleva pelaajan oma varjo saattaa häiritä peliä. – En tiedä mikä siinä on, mutta omaa varjoaan edelleen pelkää, Tikkanen luonnehtii. Energiakuluissa säästöä 20 000 euroa vuodessa Ledit ovat jo vakiinnuttaneet asemansa tulevaisuuden valonlähtee- KIINKO tarjoaa pätevöittävää täydennyskoulutusta infran rakennuttamisen ja kunnossapidon alueilta Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) -koulutusohjelma käynnistyy lokakuussa! Infran rakennuttamisen pätevöittävät koulutusohjelmat KUP-koulutus tähtää uuteen kansallisen tason pätevyyteen. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet infran kunnossapitopalveluiden tilaamisen ja tuottamisen johtamis- ja suunnittelutehtäviin. Infra-Rakennuttaja (RAP) Koulutusohjelma on suunnattu kaikille infran kunnossapitoa tarjoaville palveluiden tilaajien ja tuottajien toimihenkilöille, joilla on muutaman vuoden kokemus alan johto-, suunnittelu-, toteutus- tai hankintatehtävistä. Koulutukseen on saatavilla edullisia valtiontukipaikkoja. Tulevaisuuden seniori- ja palveluasumisen uudet konseptit ja palvelut 27.8.2012 Rakennuttamisen parhaat käytännöt ja tutkimukset 12.9.2012 Energia, ekotehokkuus ja matalaenergiarakentaminen 10.10.2012 Tilaajan ja turvallisuuskoordinaattorin rooli ja vastuut uudis-, korjaus- ja infrarakennuttamisessa 22.10.2012 Julkiset hankinnat rakennuttamisessa 1.11.2012 Koulutusohjelman ensimmäinen lähiopetusjakso on 23.–24.10.2012 Helsingissä. (aloitusjakso 4.–5.10.2012) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS) (aloitusjakso 25.–26.10.2012) Lisäksi tarjoamme ajankohtaisia seminaareja Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta: www.kiinko.ﬁ > rakennuttaminen ja suunnittelu Lisätietoja: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutusjohtaja Pirjo Honkaniemi puh. (09) 3509 2956 / 0500 703 884 pirjo.honkaniemi@kiinko.ﬁ www.kiinko.ﬁ www.kiinko.ﬁ Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi (09) 3511 380, www.kiinko.ﬁ 42 Kuntatekniikka 3/2012 LIIKUNTAPAIKAT Tero Mäkinen hakemaan säästöjä muun muassa valaistuskustannuksissa. Led-tekniikka on erityisen energiatehokas jäähalleissa ja vastaavissa kohteissa, joissa lämpökuorma joudutaan poistamaan valaistavasta tilasta koneellisesti. Aimo Mäkinen Areenan valaistuksesta saatava laskennallinen energiansäästö on pelkän valaistuksen osalta noin 9 000 euroa vuodessa. Kun otetaan huomioon lämpökuorman pienenemisestä johtuva vähentynyt jäähdytystarve, vuotuinen energiansäästö on noin 20 000 euroa. Luminassimittauksilla varmistetaan käytännössä valaistuksen toimivuus ja tasaisuus. Marko Urama Mitaten Oy:stä kuvasi Aimo Mäkinen Areenan valaistuksen. nä. Onnistuneet kohteet ovat saaneet monet epäilijät muuttamaan mielipiteitään. Aimo Mäkinen Areenan valaistus on osoitus ledien toimivuudesta myös laadullisesti ja valon määrällisesti haas- Vertailu TM Ledeistä entistä tehokkaampia Johan Bischoff teholedejä valtavissa kohteissa. mistavalta Osramilta lupaa, etEU:n alueella voimaan tuleva tä lähitulevaisuudessa ledeistä energiadirektiivi poistaa monia tullaan saamaan entistä enemnykyään yleisesti käytössä ole- män valoa. via valaisintyyppejä markkinoil– Teholedien valontuotto kasta. Energian hintakin houkuttelee vaa koko ajan jolloin ledien mää- a sm nu en k Ra 1 /1 a8 m l ai rää ja valaisimien kustannuksia voidaan vähentää. Seuraavan sukupolven led tuottaa kaksinkertaisen valovirran nykyiseen verrattuna fyysisen koon pysyessä samana, hän kertoo. Bischoffin mukaan led-valaisimessa ledien osuus kokonaishinnasta on jopa 60–80 prosenttia. Jos sama valovirta voidaan tuottaa pienemmällä määrällä ledejä, saadaan valaisimen valmistuksessa todella iso säästö. Uuden sukupolven ledeillä voidaan myös nykyisistä valaisimista saada enemmän valoa. Vuosaaressa harjoitteluhalleihin vaadittava valon määrä jään pinnassa ylittyi kirkkaasti. Harry Bogomoloff heittää haasteen optiikkasuunnittelijoille. – Ledeissä riittää jo nyt valovoima moneen eri kohteeseen. Haasteena onkin suunnitella linssit, joilla valo saadaan kohdistettua juuri oikeaan paikkaan. N Rakenna turvallisesti ja eristä Finnfoamilla! Routaeriste, johon voit luottaa Routaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pie pieni eni m määrä kosteutta routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta! luoteettavu 6,50 % Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe 5,50 % Tyypillinen routaeriste T 120 / 22 kg/m3 (28 vrk k <2 2 t%) 5,00 % Tyypillinen routaeriste 200 / 33 kg/m3 (28 vrk <1 t%) 4,50 % Kosteuspitoisuus (t%) Pitkäaikainen upotuskoe, p jossa näyte myös aika ajoin jäädytetään, paljastaa todelliset erot routaeristeiden vesitiiviydessä. Finnfoamin kosteustekniset ominaisuudet eivät muutu pitkänkään ajan kuluessa. Finnfoam on routaeriste, johon voit luottaa. Voittamaton solurakenne Voitt 6,00 % 4,00 % Tyypillinen routaeriste 300 / 42 kg/m3 (28 vrk <1 t%) 3,50 % 3,00 % 2,50 % 2,00 % 1,50 % Lue lisää Finnfoamin ylivoimaisista eduista TM Rakennusmaailma 8/11. Finnfo Finnfoamin solurakenne on täysin yhtenäikuin EPS:n. Finnfoamin suljetun nen, toisin to solurakenteen sisälle eivät pääse pitkänkään ajan kuluessa vesi, maa-aines eivätkä puunjuuret. Finnfoam 32-42 kg/m3 (28 vrk <0,7 t%) 1,00 % 0,50 % 0,00 % 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 Aika (kk) Lähde: TTY/ Rakennustekniikka FINNFOAM F-300 EPS Routa-120 FINNFOAM OY | Satamakatu 5 | 24100 Salo | puh. 02 777 300 | www.ﬁnnfoam.ﬁ Kuntatekniikka 3/2012 43 ESCO-sopimuksen avulla saavutettiin 30 prosentin Harjoitusjäähallin energiatehokku Teppo Manninen Maan alla sijaitsevassa harjoitusjäähallissa on uusittu muun muassa kylmäkoneisto, valaistus ja ilmanvaihtokoneet energiatehokkaammiksi. Jyväskylän harjoitusjäähallissa saavutettu 30 prosentin säästö sähköenergian vuosikulutuksessa on esimerkki siitä, että kunnat voivat parantaa merkittävästi kiinteistöjensä energiatehokkuutta ja samalla sisäolosuhteita ilman investointikustannuksia. Hanke rahoitettiin ESCO-sopimuksen avulla syntyneellä energiansäästöllä. OSampsa Heilä, DI, MBA Viestintätoimisto Linjaari NN Jyväskylä on edelläkävijä energiatehokkuuden parantamisessa ja uudenlaisten mallien kuten ESCO-sopimuksen ja elinkaarimallin hyödyntämisessä. Kiinteistöjohtaja Esko Erikssonin mukaan kaupunki on hyvin tyytyväinen harjoitusjäähal- 44 Kuntatekniikka 3/2012 lissa saavutettuun 30 prosentin ja 80 000 euron sähköenergiansäästöön vuodessa, mikä on saavutettu kahden vuoden energiansäästötoimenpiteiden jälkeen. – Jyväskylä on mukana kuntiin kohdennetussa työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa, jossa sitoudumme parantamaan kunnan kiinteistöjen ja toimintojen energiatehokkuutta yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä vuoden 2008 kulutukseen nähden, Eriksson sanoo. Harjoitusjäähallin ongelmana olivat suuret energiakustannukset, mutta energiatehokkuutta parantaviin investointeihin oli vaikea löytää rahaa nykyisessä kireässä taloustilanteessa. Hanke pystyttiin kuitenkin toteuttamaan onnistuneesti ESCO-sopimuksella YIT:n kanssa. ESCOsopimuksessa hanke maksetaan kunnan tekemän investoinnin sijaan kahdeksan vuoden aikana syntyvistä säästöistä. – Haemme tälläkin hetkellä uusia ESCO-hankkeita energiatehokkuuden parantamiseksi julkisissa kiinteistöissä, joiden energiankulutus on noin puolet koko kaupungin 200 GWh:n eli noin kymmenen miljoonan euron energiankulutuksesta. Malli soveltuu Erikssonin mukaan erityisen hyvin taloteknisiin investointeihin, joiden takaisinmaksuaika on 5–10 vuotta. Jyväskylän investoinnit ovat tänä vuonna yli 80 miljoonaa euroa, joten ilman budjettirahoitusta ja lisävelkaa toteutettavat ESCOhankkeet auttavat osaltaan hidastamaan korjausvelan kasvua. Harjoitusjäähallin viihtyisyyskin parani Tekninen isännöitsijä Ari Hämäläinen Jyväskylän Tilapalvelusta korostaa, että harjoitusjäähallin ESCO-hanke sai aikaan energiansäästön ohella paremmat olosuhteet tilojen käyttäjille. – Energiankulutuksen pienenemisen lisäksi jäähallin sisäolosuhteet paranivat merkittävästi. Katsomossa ei tule enää liian kylmä eikä jäällä liian lämmin, Hämäläinen sanoo. – Eri puolilla maata toteuttamissamme energiakartoituksissa olemme havainneet, että kuntien kiinteistöissä on suuri säästöpotentiaali. Jäähalleissa ja uimahal- leissa energiansäästö voi olla jopa kymmeniä prosentteja. Samalla voidaan parantaa huomattavasti tilojen käyttöolosuhteita ja sisäilman terveellisyyttä sekä pienentää kosteusvaurioiden riskiä, tuotepäällikkö Teppo Manninen YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Energiapalveluista sanoo. ESCO-hanke ja peruskorjaus yhtä aikaa Harjoitusjäähallissa oli käynnistymässä kosteusvauriokorjaus, jonka yhteyteen pyrittiin liittämään ulkopuolisella rahoituksella energiatehokkuutta parantava hanke. YIT teki esiselvityksen energiansäästöstä samalla, kun Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky suunnitteli kaupungille tekniikan perusparannusta. YIT ja kaupungin käyttämät lvissuunnittelijat kehittivät ESCOhanketta yhdessä puolisen vuotta peruskorjaushankkeen suunnittelun rinnalla. Maan alla sijaitsevan harjoitusjäähallin energiakartoituksen jälkeen YIT uusi kylmäkoneiston ja kenttien valaistuksen energiatehokkaammaksi. Myös ilmanvaihtokoneet uusittiin energia- LIIKUNTAPAIKAT säästö sähkönkulutuksessa us ja viihtyvyys paranivat tehokkaammiksi ja parannettiin lvi-järjestelmien ohjausta, lämmön talteenottoa, kuivausta ja olosuhteiden hallintaa. Nämä liitettiin teknisten tilojen osalta ESCO-sopimukseen. Valaistuksessa säästettiin sähköä 70 prosenttia Energiansäästö muodostuu ennen kaikkea jäähallin kylmäkoneen, ilmanvaihdon ja ilman kuivauksen sekä valaistuksen parantuneesta energiatehokkuudesta. Kun molemmille kentille asennettiin energiatehokkaammat valaisimet ja valaistuksen ohjausta parannettiin, valaistukseen kuluu 70 prosenttia vähemmän sähköä kuin ennen. – Harjoitusjäähallissa oli ennen ESCO-hankkeita vain yksi ilmanvaihtokone, joka puhalsi kenttäalueelle liian lämmintä ilmaa, jotta katsomossakin tarkeni. Tämä lisäsi energiankulutusta ja heikensi harjoitusolosuhteita jäällä. Myös ilmavirtojen säätö oli mahdotonta, minkä seurauksena syys- ja kevätkeleillä mitatut hiilidioksidipitoisuudet olivat suuret. Ilmanlaatu oli huono, ja rakenteissa ilmeni suuria kosteuspitoisuuksia, DI Timo Holopainen Insinööritoimisto Mittatyö Timo Holopainen Ky:stä sanoo. ESCO-hankkeessa kenttäalueille ja pesutiloihin asennettiin uudet ilmanvaihtokoneet, jotka on varustettu jäähdytyskuivauksella ja pesutiloissa myös lämmön talteenottopattereilla. Kenttäalueille puhalletaan aiemman lämmitetyn ilman sijaan viileää ja kuivaa ulkoilmaa käytön mukaan ohjattuna. Näin säästetään sekä tuloilman lämmitys- että kentän kylmäkoneiden jäähdytysenergiaa, ja olosuhteet kentällä ovat ihanteelliset. Kosteuskin kurissa Katsomoalueelle on nyt oma tuloilmakoje, jota käytetään vain turnauksien ja muiden yleisötapahtumien aikana, jos ulkoilman lämpötila on alle viisi astetta. Keväällä ja syksyllä katsomoalueella käytetään kiertoilmakuivausta, ja kuivaimen regenerointi-ilma puhalletaan suoraan ulos, jolloin hallin ilman ja rakenteiden kosteuspitoisuus ei nouse korkeaksi kuten aiemmin. ESCO-hankkeessa uusitun jääratakoneiston lauhdutuspiirissä on aiempaa tehokkaampi lämmön talteenotto, jota hyödynnetään käyttöveden ja tuloilman esilämmitykseen, lattialämmityksiin ja jäänhoitokoneiden keräämän jäämurskan sulatukseen. Energiatehokkuus keskeinen tavoite Jyväskylä on tehnyt kaupunginhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaupunki on palkannut myös energia-asiantuntijan. – Energiatehokkuuden parantaminen on nostettu meillä kaikessa uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kiinteistöjen ylläpidossa keskeiseksi tavoitteeksi. ESCO-hankkeilla pystytään energiansäästön ohella parantamaan kiinteistöjen sisäolosuhteita ja niiden hallintaa, mikä lisää tilojen käyttäjien viihtyvyyttä ja terveyttä, Esko Eriksson sanoo. N Kuntatekniikka 3/2012 45 Virtain jäähalli sai suoran Uudenlaiset jäänhoi Esko Ruoranen Automaattiohjauksella toimiva ICEguard Precision 550 poistaa ylimääräisen jään ja pitää jään vahvuuden tasaisena koko kentällä. Uusikaupunkilainen yrittäjä ja keksijä Timo Pirilä alkoi runsaat 10 vuotta sitten pohtia jäänhoidon ikuisuusongelmaa: kuinka jään pinta saataisiin nykyteknologian avulla tasaiseksi ja mittatarkaksi koko käyttökaudeksi. Laserin soveltaminen myös jäänhoitokoneisiin oli kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Tuloksena syntyi maailmanlaajuisesti patentoituja ratkaisuja. OJaakko Barsk, DI toimitusjohtaja Ukipolis Oy NNLaserohjattuja terän korkeus- säätömekanismeja alettiin asentaa muun muassa Olympia- ja Eisbär-koneisiin. Nykyisin esimerkiksi Kanadassa myytävistä Olympia-koneista 75 prosenttia käyttää laseria. Timo Pirilä ei kuitenkaan ollut vielä tyytyväinen, toisin kuin monet asiakkaat. – Kone ei päässyt reunoihin ja 46 Kuntatekniikka 3/2012 nurkkiin, jolloin siellä jää pysyi korkeampana, kun taas keskustaa kohden jää oheni jopa liikaakin. Manuaaliset reunajyrsimet puolestaan tekivät epätasaisen jään, hän sanoo. Pirilä oivalsi, että laserohjaus pitäisikin asentaa reunajyrsimeen. Kun reuna-ura saadaan suoraksi, jäänhoitokoneen reunan puoleinen kelkka seuraa sitä ja kykenee oikaisemaan koko jään tasavahvuiseksi. Tästä alkoi laserohjatun reunajyrsimen nopea yleistyminen. Yritys otti uudeksi nimekseen Iceguard, ja reunajyrsin sai nimekseen Iceguard Precision 550. ”Vanhan liiton” miehestä tuli lasermies Virtain Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Erkka Varjonen kuuli uudesta tekniikasta pian tuon jälkeen. ”Vanha jäbä”, kuten hän itseään kutsui, ei tuolloin oivaltanut uuden tekniikan merkitystä. Vasta syksyllä 2011, kun hän oli vakuuttunut siitä, että manuaalisin konstein suoran jään teko ei onnistu, hän antoi periksi. Hankintapäätöstä nopeutti vielä se, että curling-radan kaksi reunimmaista rataa eivät kelvanneet pelaajille. Varjosen mielestä vika oli pelaajissa, ei ”suorassa” jäässä. Uudella laserohjatulla reunajyrsimellä jää saatiin suoraksi, curling-pelaajat alkoivat käyttää LIIKUNTAPAIKAT jään lisäksi pienemmän energialaskun tokoneet säästävät energiaa ja vettä Perinteinen jää nurkka-alueilla ja monin paikoin reuna-alueilla. kaikkia ratoja ja kiittelivät jään laatua mennen tullen. Varjosesta tuli kerralla lasermies. – Suoran jään lisäksi hallin energialasku on pienentynyt 400–500 euroa kuukaudessa. Kone maksaa itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa, Erkka Varjonen arvioi. Jään käyttäjät huomaavat uuden tekniikan hyödyn lisäksi siinä, että 10 minuutin huoltokatkon jälkeen ei enää tarvitse tulla märälle jäälle. 25 mm vahvuisena pidetty jää myös jäädyttää vesikalvon nopeasti. Vettä ja sen jäädyttämiseen tarvittavaa energiaa kuluu selkeästi vähemmän. Varjonen arvioi suomalaisten jäähallien jään tason olevan useissa halleissa varsin hyvän. – Kentänhoitajat asettavat tavoitteekseen Suomen parhaat jäät. Investointi uuteen teknologiaan on helppo perustella sen lyhyen takaisinmaksuajan vuoksi. Varmuudeksi vielä muistutetaan energiansäästöstä ja ympäristönäkökulmasta, hän kertoo. Varjosella on tarkoituksena kutsua syksyllä joukko jäähalliväkeä Virroille tutustumaan Suomen parhaaseen jäähän. Oletettavasti silloin puhutaan enää millin tai kahden heitosta, ei enää 40–50 mm:n poikkeamista. Konkari on ylpeä saavutuksesta ja lupaa opettaa seuraajalleen jään hoidon salat. Tasavahva, 25 millin jää on energiatehokas Timo Pirilä, joka on kiertänyt maailman jäähalleja työkseen, ei ole yhtä vakuuttunut Suomen jäähallien jään laadusta. Myös Suomen Jääkiekkoliitto on puuttunut asiaan. – Edelleen on liikaa halleja, joissa hyväksytään hiljainen standardi, jonka mukaan jään pinnan heitot voivat olla jopa 70-80 mm. Manuaaliset mittaukset suorite- taan mittaamalla epätasaisen betonilaatan pinnalta. Epätasaisuus siirtyy mittaustapavirheen johdosta jään pintaan ja näkyy mittaepätarkkuutena. Pirilän mukaan nykyisillä laserlaitteilla on helppo mitata ja todentaa koko jään alueen epätasaisuudet. Energian hukkakulutuksen voi arvioida, kun tiedetään, että 26 mm ylimääräistä jäätä kentällä vaatii energiaa yhtä paljon kuin 400 vesilitran jäädyttäminen. Jokaisella ajokerralla lisätään vielä jään pintaan vettä 100–150 litraa, minkä jäädyttämiseen tarvitaan lisää energiaa. Lisäksi tulee iltaisin suuremman vesimäärän ”letkuttaminen”. – On helppo havaita, että jään vahvuuden pitäminen kauttaaltaan 25 mm:ssä on energiatehokas ratkaisu, Timo Pirilä sanoo. N Huomisen vesihuoltojärjestelmät rakennetaan luotettavista ja pitkäikäisistä tuotteista. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected] www.sgps.fi Kuntatekniikka 3/2012 47 Monenkirjava seutuyhteistyö tuo oman mausteensa teknisiin palveluihin Lahti rakentaa toriparkin ja kärvistelee korjausvelan kanssa TEKSTI Paavo Taipale NNKuntauudistusvalmistelu on Lahden naapurikunnissa saanut pääosin yhtä viileän vastaanoton kuin muuallakin maassa. Kuntatekniikka ei juuri ole keskusteluun edes noussut. Toteutuneista kuntaliitoksista on kantautunut viestejä, että palvelujen lakkauttaminen on ollut vaikeaa. Perinteisen kuntatekniikan, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun lisäksi kaavoitus kuuluu Lahdessa kokonaisuudessaan teknisen viraston tehtäviin, tosin strategisen maankäytön siirtämisestä kaupunginhallitukselle on keskusteltu. Taseyksikkönä toimiva tilakeskus on aiemmin siirretty kaupunginhallituksen alaisuuteen. Se on joskus johtanut erikoisiinkin tilanteisiin, kun kaupunginhallitus on valinnut muun muassa urakoitsijoita. – Hallitukseen tulee ratkaistavaksi asioita, jotka ehkä paremmin sopisivat tekniseen lautakuntaan. Tällä hetkellä tilaajatoimintoihin ei kaavailla isompia muutoksia, sanoo Lahden kaupungin kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen. Ammattihenkilöstöstä ajoittain pulaa Osaavan ammattihenkilöstön saatavuudessa on ajoittain vaikeuksia myös Lahdessa. Joihinkin tehtäviin hakijoita on runsaasti, mutta esimerkiksi liikennevalosuunnittelijan tehtävään saatiin vain kaksi pätevää hakijaa. – Sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä poiketen teknisen sektorin tehtäviin vaa- Lahden toriparkin toteutusperiaate, suunnittelukuva/Lahden kaupunki 48 Kuntatekniikka 3/2012 ditaan kaupungin johtoryhmän täyttölupa. Viime aikoina lupia on sentään saatu. Täytettäväksi on tulossa muun muassa uudistetun jätelain edellyttämä asiantuntijatehtävä. Oman haasteensa Lahden seudun teknisen sektorin kehittämiseen tuo monisäikeinen kuntien välinen yhteistyö. Kunnissa on omat tekniset lautakunnat, mutta seudulla toimivat kaupunkiseudun yhteiset rakennus- ja ympäristölautakunnat hiukan eri kuntakokoonpanolla. Lisäksi on koko maakunnan laajuinen joukkoliikennelautakunta. – Nyt perusteilla on jätelain edellyttämä jätelautakunta, ja siihen taas tulee jäseniksi Päijät-Hämeen kuntien lisäksi kaksi PäijätHämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntaa Uudenmaan puolelta, Vaskelainen kuvaa toimialan luottamuselinrakenteen kirjoa. Rajalliset rahat Investoinneilla on viime vuosina pystytty turvaamaan kaupungin kestävä kasvu, mutta perusparannuksiin ei rahaa tahdo riittää. – Se on hiukan palokunta- LAHDEN KUNTATEKNIIKKA 2011 QLahdessa asukkaita 102 316 460 km QErillisiä kevyen liikenteen väyliä 135 km QHoidettuja puistoja ja liikenneviheralueita 391 ha QLeikkipuistoja ja leikkialueita 140 kpl QMetsiä 4 756 ha QKatupuita 7 650 kpl QVenepaikkoja 1 852 kpl QKatuja Paavo Taipale Lahden kaupungin maltillinen kasvu ja kasvava korjausvelka asettavat paineita kuntatekniikan palveluille ja laadulle. Oman mausteensa tekniikan ja ympäristön palveluihin tuo monenkirjava seudullinen luottamuselinjärjestelmä, jossa naapurikuntia on mukana vaihtelevasti. hommaa. Mennään korjaamaan sinne, missä jotakin rikkoutuu. Kevyen liikenteen väylille laaditaan tämän vuoden aikana pidemmän tähtäimen ohjelma. – Käyttömenot ovat nousseet vain kustannustason nousun verran. Olemme esittäneet tasokorotusta kunnossapitomenoihin, mutta toistaiseksi strategiaan kirKauppatorin alle rakennettavan toriparkin rakennustöiden arvioidaan alkavan ensi vuonna. TEKNISET PALVELUT Lahden kaupungin kuntatekniikan johtaja Jorma Vaskelaisen mukaan investoinneilla on viime vuosina pystytty turvaamaan kaupungin kestävä kasvu, mutta perusparannuksiin ei rahaa tahdo riittää. Toriparkki on kaupungin ykköshanke. Vaskelaisen takana olevalle ns. alatorin alueelle rakentuu pysäköintilaitoksen ainoa ajoluiska. jatut laatutason parantamislausumat ovat lunastamatta, Vaskelainen harmittelee. Tänä vuonna kunnallistekniikan käyttömenot ovat 15 miljoonaa euroa, mikä on kutakuinkin viimevuotista tasoa. Oman toimialan tulorahoituksella katetaan tästä kuutisen miljoonaa. Investoinnit ovat noin 16 miljoonaa, josta lähes 11 miljoonaa käytetään kadunrakennukseen. Uusia väyliä rakennetaan yhteensä 4,2 km. Lisäksi keskeneräisiä väyliä viimeistellään 2,5 km ja vanhoja saneerataan 0,8 km. – Vanha katuverkko kärsii uudisrakentamisen kustannuksella ja kunnossapitorahoitus katupinta-alaa kohti vähenee jatkuvasti. Kilpailutusta lisätty Alueiden hoito on kilpailutettua ostopalvelua, ja hoitotason arvi- oinnissa on otettu käyttöön uusia asukas- ja asiantuntijaraatien arviointeja. Lahti jatkaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ympäristökuntien kanssa, jotta kuntien infraomaisuus saadaan inventoitua ja tietojärjestelmät yhtenäistettyä. Panostukset käyttötalouspuolella kohdistuvat uuden keskustavision selvitystöihin ja tutkimuksiin. Ison osan Lahden katuverkon kunnossapidosta hoitaa Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy (LSKT), josta kaupunki omistaa enemmistön. Yhtiön kanssa on puitesopimus, mutta tilausvolyymejä ei ole lyöty lukkoon. – Kaupunki voi halutessaan kilpailuttaa kaikki kohteet ja valita suoralla neuvottelumenettelyllä toteutettavat kohteet. Olemme lisänneet kilpailutusta ylläpidossa ja hoidossa runsaasti. Nyt vain keskusta-alue on neuvotte- lumenettelyn piirissä. Urakkahinnoista alkavat olla löysät poissa, kun parilla ensimmäisellä tarjouskierroksella hinnat laskivat selvästi aiempaan sopimusperusteiseen tuotantoon nähden. – Nyt muutokset ovat varsin pieniä. Koko kaupungin tasolla näissä urakoissa on säästynyt vuositasolla puolisen miljoonaa euroa. Toisaalta emme olisi aiemmalla kustannustasolla selvinneetkään ilman laatutason alentamista. Tyytyväisyys talvihoitoon koetuksella Vaskelainen tunnustaa, että kaksi viimeisintä talvea ovat koetelleet kaupunkilaisten kärsivällisyyttä. – Jos talvihoidon tyytyväisyys on joissain toiminnoissa 45 prosentin tasolla, niin tilanne on karmea. Kysäisin talousarvioneuvottelussa muiden toimialojen edustajilta, olisivatko he tyytyväisiä, jos 45 prosenttia leikkauksista onnistuisi. LSKT Oy:llä on tällä hetkellä voitettujen tarjouskilpailujen jälkeen hoidettavanaan huomattava osa kaupungin katuverkosta. Yhtiön kannattavuus on kuitenkin ollut pari viimeistä vuotta heikko. Puitesopimus yhtiön kanssa on nyt voimassa 2014 loppuun. – Sen jälkeen mietitään jatkoa avoimin mielin. Toimintaympäristö kuntarakennetta myöten saattaa silloin olla hyvin toisenlainen, Vaskelainen arvelee. Toriparkki tulee hitaasti mutta varmasti Kaupungin ykköshanke on Kauppatorin alle rakennettava pysäköintilaitos. Valtuusto hyKuntatekniikka 3/2012 49 väksyi 5.3. toriparkkiyhtiön lainoituksen kaupungin konsernipankista. Kaupunki omistaa yhtiön kokonaan. Rakentamisen mahdollistava kaava hyväksyttiin valtuustossa aikanaan yhden äänen turvin. Tuore lainoituspäätös syntyi peräti viiden äänen enemmistöllä. Toriparkin rakennustöiden arvioidaan alkavan ensi vuonna, mutta valtuuston päätöksestä mahdollisesti tehtävät valitukset voivat viivästyttää hanketta. Sitä ennen Kauppatorilla tehdään arkeologisia kaivauksia. Ns. alatorilla on lisäksi ollut 1950–60-luvuilla huoltoasema, jonka jäljiltä maaperässä on öljyä. Maaperän puhdistukseen ollaan hakemassa tukea öljynsuojarahastosta. Rakentumassa olevia asuntoalueita ovat Karisto ja Renkomäki. Molemmissa tontit ovat käyneet hyvin kaupaksi, ja katuverkon ja vesihuollon rakentaminen pyritään pitämään tonttikauppojen tahdissa. Hennalasta saattaa tulla iso työmaa Puolustusvoimien säästöpäätökset näyttäisivät tyhjentävän myös pari kilometriä Lahden keskustasta etelään sijaitsevan perinteikkään Hennalan varuskuntaalueen. Kaupunki tekee kaikkensa, jotta lakkautuspäätöstä ei pantaisi täytäntöön. Mutta jos helmikuiset suunnitelmat toteutuvat, alueesta saattaa tulla iso työmaa ensin kaavoittajille ja sitten kuntatekniikan rakentajille. – Alueen rakennuksista osa on suojeltuja, rakennuskantaa on paljon ja sijainti on hyvä. Vastaavista alueista on muualla saatu todella upeita pitkällisen kehitystyön tuloksena, Jorma Vaskelainen sanoo. Näin lähellä keskustaa oleva alue haluttaneen tehokkaan rakentamisen piiriin, vaikka Hennala tarjoaisi hyviä mahdollisuuksia myös kaupungin liikunta- ja virkistysalueiden laajentamiseen. N Jorma Vaskelainen johtaa ku JÄRJESTÖTYÖ AVA Kansainvälisen kuntatekniikan maailmanjärjestön IFME:n ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtajuudet ovat antaneet Jorma Vaskelaiselle näköalapaikan kuntatekniikan kehitykseen maailmanlaajuisesti. TEKSTI Paavo Taipale NNIFME (International Federa- tion of Municipal Engineering) on kansallisten kuntatekniikan henkilöyhdistysten kansainvälinen kattojärjestö, jossa on jäseniä 18 maasta. Järjestössä edustettujen valtioiden määrä on hiukan lisääntynyt viime vuosina. Lahden kaupungin kuntatekniikan johtaja Jorma Vaskelainen valittiin IFME:n puheenjohtajaksi järjestön Melbournessa syyskuussa 2009 pidetyssä maailmankongressissa. Hän oli siinä vaiheessa johtanut puhetta Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä vajaan vuoden. SKTY:n puheenjohtajan paikalla Vaskelainen istuu nyt toista kolmivuotiskautta. Hän on tehnyt pitkän uran kuntatekniikan tehtävissä, mutta SKTY:ssä hän oli aiemmin rivijäsenenä – Kun kävi selville, että Suomella on mahdollisuus toimia myös alan maailmanjärjestön puheenjohtajana, muodostui tehtävästä niin hieno kokonaisuus, etten edes harkinnut kieltäytyä siitä. Lahti saanut näkyvyyttä maailmalla IFME:n puheenjohtajuuden myötä Vaskelainen on päässyt tutustumaan monen eri maan kuntatekniikan tasoon ja toimintatapoihin. Aikatauluja päivätyön kanssa on joutunut sovit50 Kuntatekniikka 3/2012 telemaan, mutta työnantaja on suhtautunut luottamustehtävään suopeasti. – Jompikumpi yhdistys on kustantanut matkat. Kaupunki on ehkä saanut puheenjohtajuuden vastapainoksi näkyvyyttä maailmalla. Muuten se ei olisi kuntatekniikan osalta ollut mahdollista. IFME:n hallitus kokoontuu kesäkuun alussa Lahdessa, ja vieraille on tarkoitus esitellä muun muassa Lahden urheilukeskusta ja päijäthämäläistä järvimaisemaa. Samat haasteet niin meillä kuin muillakin Alan arvostusta on Vaskelaisen mielestä nostettava. Kuntatekniikan haasteet ovat samat kaikkialla: rahoitus ja infrastruktuurin kunto, peruskorjaukset ja henkilöstön ikääntyminen. – Pätevän henkilöstön saaminen on monissa maissa vaikeaa. Esimerkiksi australialaiset ja eteläafrikkalaiset kaupungit värväävät alan insinöörejä Britanniasta. Vaskelainen palauttaa mieliin kehittyvien maiden erityisongelmat viittaamalla edellisen IFME:n maailmankongressin paneelikeskusteluun. Siinä eteläisen Afrikan maiden edustaja totesi omaisuuden hallinnan olevan tärkeää mutta hiukan hankalaa, kun omaisuutta ei ole. Kesäkuun alussa Helsingissä järjestettävä IFME:n maailmankongressi on ainutlaatuinen tilaisuus suomalaisille kuntatekniikan tekijöille tavata ulkomaisia kollegoja. Kongressin luennot tulkataan suomeksi. Kolmen vuoden välein järjestettävää kongressia ei Suomeen ole lähivuosikymmeninä odotettavissa. – IFME:n jäsenpeittoa pyritään parantamaan. Keskusteluja on viime aikoina käyty muun muassa Meksikon, Islannin, Slovakian ja Ranskan sekä Belgian kanssa. Joistakin maista ei ole löytynyt luontevaa yhdistystä TEKNISET PALVELUT ntatekniikan maailmanjärjestöä RTAA JA TARJOAA YHTEYKSIÄ Paavo Taipale IFME:n maailmankongressi järjestettiin syyskuussa 2009 Melbournessa. Ilmastonmuutos puhutti kansainvälistä paneelia, jossa Jorma Vaskelainen on kolmas oikealta. edustamaan maan kuntatekniikan ammattilaisia IFME:ssä. SKTY uudistaa strategiaa ja aktivoi jäsenistöään SKTY:n hallituksessa puhetta nyt neljättä vuotta johtava Jorma Vaskelainen sanoo tehtävän tarjonneen paljon uusia kokemuksia ja kokonaisnäkemystä Suomen kuntatekniikan tilasta. Hänen mukaansa välillä tuntuu siltä, että harrastustoimintana tehtävä edunvalvonta jää usein liian kevyeksi. – Suomessa osaaminen on korkeatasoista sekä suunnittelussa että toteutuksessa, mutta rahoituksessa on ongelmia. Monista länsimaista löytyy täkäläistä parempaa infraa. Ehkä olemme kehittyneiden talouksien keskikastia. SKTY:n jäsenmäärä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina, ja ihmisten kiinnostus näihin asioihin on kova. Alan arvostusta halutaan nostaa. – Ratkaisut löytyvät usein parhaiten kollegojen kanssa keskustellessa, tietoja, taitoja ja kokemuksia vertaillessa. Ehkä se on syy myös yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun. Tästä voi löytää jotain lisäarvoa omaan työhönsä ja ratkaisuja omaan kuntaan, Vaskelainen kiteyttää. SKTY:n strategiaa päivitetään. Tavoitteena on yhdistyksen reagointikyvyn parantaminen. Puheenjohtajuuskautensa loppuajan keskeisimmiksi tavoitteiksi SKTY:ssä Vaskelainen listaa yhdistyksen strategian uudistamisen ja hallituksen jäsenten aktivoinnin yhteiseen edunvalvontatyöhön. Yhdistyksen näkökulmasta myös Kuntatekniikka-lehdellä on roolinsa. – Kuntatekniikka-lehti on alan ammattilaisille tärkeä. Ihmettelen, ettei jo lehden vuoksi yhdistykseen liity vieläkin enemmän jäseniä, koska mielestäni lehti on tasokas ja antaa monipuolisen kuvan sektoristamme. Se pitäisi tulla kaikille tällä alalla toimiville, Jorma Vaskelainen sanoo. N 70 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo. 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he Kuntatekniikka 3/2012 51 Turun kaupunki Myllysillan julkisivuvalaistuksen kalenterivuoden juhlapäivien erikoisvalaistus koekäytettiin maaliskuun alussa. MYLLYSILLAN HEIJASTUSVALAISTUS TOTEUTETTIIN ERIKOISKAPEILLA LEDEILLÄ O Turun uuden Myllysillan runkoa valaistaan 34 led-lampulla, joiden valo heijastuu Aurajoen pinnasta siltaan. Se onnistuu kapeakeilaisilla ledeillä, jolloin heijastus on riittävän voimakas. – Heijastusratkaisu on ensimmäinen siltasuunnittelussa. Sen tekninen oivallus oli käyttää mahdollisimman kapeaa ja ta- sa sareunaista valkoista valokeilaa. Sillä saadaan riittävän terävä heiSil jastus, joka ruostumattoman tejas räksen pinnassa muuttuu metalrä linhehkuiseksi ja toistaa teräksen lin sinertäviä sävyjä, ratkaisun suunsin nitellut Pia Salmi WSP Finland nit Oy:stä kertoo. Oy Led-lamput sopivat hyvin siltavalaistukseen, koska niiden ta hu huoltoväli on pitkä ja energiankulutus pieni. Pimeimmän ajan ku vuodesta lamput toimivat täyvu dellä teholla. Kun joki jäätyy, de va valaistustehoa himmennetään puoleen. pu Myllysillan julkisivuvalaistuksen kalenterivuoden juhlapäivise en erikoisvalaistus koekäytettiin maaliskuun alussa. Vuoden kaikm ki juhlavalaistusohjelmat ajettiin reilun tunnin sisään. 17 juhlapäire väohjelman lisäksi testattiin viisi vä erikoisohjelmaa, jotka voidaan er ajaa valaistuksessa tarpeen muaja ka kaan. Silta vihittiin käyttöön 29.11.2011. Sen on suunnitel29 lut WSP Finland. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy HINKUmapissa ilmastotekoja Rauman Papinpeltoon nousee 3–5-kerroksisia kerrostaloja, jotka muodostavat yhtenäisiä, sisäpihoilla varustettuja kortteleita 2-kerroksisten pari- ja pientalojen kanssa. Raumalle nousee uusi puutaloalue O Rauman puukaupunkikilpailu on ratkennut. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy:n ”Tommost pitsi” voitti tontinluovutuskilpailun Papinpellon alueesta. Ehdotuksen toteuttajataho on kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio. Papinpellon rakentamisella pyritään jatkamaan vanhan Puu- 52 Kuntatekniikka 3/2012 Ra Rauman perinteitä tulevaisuuden rakentamisen keinoin ja hengesra sä. Voittajaehdotuksen energiasä tehokkuus, tekniset ratkaisut ja te arkkitehtoninen kokonaisote tuar kevat puukerrostalorakentamike sen uuden läpimurron mahdolse lisuuksia. lis Alueelle rakennetaan erillispientaloja, paritaloja ja 3–5-kerpi roksisia puukerrostaloja, jotka ro toteutetaan massiivipuulevyilto lä CLT-tekniikalla (CrossLaminatedTimber). Rakentaminen on te tarkoitus aloittaa 2013 aikana. ta Papinpellon korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osava na olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Kooltaan 5,3 hehra taarin alueelle nousee asuntota ja kahdessa eri vaiheessa noin 400 asukkaalle. Rakentamisen 40 laajuus on noin 20 000 kerroslaa neliömetriä. ne O Suomen ympäristökeskus on avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. Se tarjoaa kanavan jakaa ja saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Palvelussa on 142 toteutettua toimenpidettä. Palvelu toteutetaan yhteistyössä käyttäjien eli yksityishenkilöiden, yritysten, yhteisöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. HINKUmappi on kehitetty osana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta (HINKU), jossa kunnat, yritykset ja asukkaat vähentävät yhteisvoimin kasvihuonekaasupäästöjä. HINKU-hankkeen kuntia ovat Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Lisäksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat mukana kumppanuuskuntina ja valmistelevat päästövähennystavoitteiden asettamista. Tavoitteena on kerätä vuoden loppuun mennessä HINKUkuntien kaikki 2007 jälkeen toteutetut toimenpiteet, joita on jo satoja. www.ymparisto.ﬁ/hinku Kuva nettikamerasta/www.ksshp.ﬁ Laanilan ekovoimala aloitti jätteenpolton Oulussa O Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen kattilassa paloi jäte ensimmäistä kertaa 2.4. Vaikka jätteenpoltto on aloitettu, voimalaitos on edelleen käyttöönottovaiheessa ja valmistuu elokuussa. 55 megawatin voimala tuottaa jätteestä höyryä, joka hyödynnetään Kemiran teollisessa prosessissa sekä Oulun Energian sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kemiran tehdasalueelle sijoittuva voimalaitos on yhdistetty alueella jo toimivaan PVO:n Laanilan Voima Oy:n voimalaitokseen, jonka Oulun Energia ja Kemira yhdes- sä omistavat. Tämä käyttää polttoaineenaan lähinnä turvetta ja öljyä, joiden polttamista ekovoimalaitos korvaa. Ekovoimalaitoksen ansiosta yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste Oulun seudulla nousee kaksinkertaiseksi. Oulun Energia puolestaan saa muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomista jätteistä uuden energialähteen. Hankinnat.ﬁ uudistui O Julkisten hankintojen neuvontayksikön ylläpitämä Hankinnat.ﬁsivusto uudistui huhtikuun alussa. Uudistuksen tavoitteena on tarjota hankintatietoa asiakaslähtöises- Jyväskylän moduulisairaala koottiin reilussa viikossa 21.–28.3. Rakentamista saattoi seurata osoitteessa www.ksshp.ﬁ. ti ja selkeästi. Hankinnat.ﬁ -sivustolla käydään yli 20 000 kertaa kuussa eli noin 17 000 tietokoneelta. Pääasiassa Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkopalveluissa vierailevat kuntien ja muun julkishallinnon hankinta-ammattilaiset, tarjoajat sekä muut julkisista hankinnoista kiinnostuneet. www.hankinnat.ﬁ Jyväskylään nousi Suomen ensimmäinen moduulisairaala Laanilan ekovoimalassa käytetään polttoaineena kotitalouksien ja yritysten polttokelpoista sekajätettä. Poltettava jäte kerätään Oulun Jätehuollon toimialueelta. Kaupunkimuotoilua kaikille OHelsingin Musiikkitalossa järjestetään 24.5. kansainvälinen Cities for All Helsinki -konferenssi, joka tarjoaa ajankohtaisen näkemyksen siitä, miten kaikkia käyttäjiä huomioivalla muotoilulla parannetaan yhteistä hyvinvointia. Esittelyssä on suomalaisten Design for All -ratkaisujen lisäksi eurooppalaisia tuote- ja palvelumuotoiluesimerkkejä. Tapahtu- ma on suunnattu yhteiskunnallisille päätöksentekijöille, arkkitehdeille, muotoilijoille, rakentamisen ammattilaisille sekä muotoilualan opiskelijoille. www.ornamo.ﬁ/citiesforallhelsinki Näyttely hyvästä kaupunkiympäristöstä O Kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynyt Suomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Kaupunkien panostukset ympäristön detaljisuunnitteluun ja O Keski-Suomen keskussairaalan yhteyteen tuleva moduulisairaala pystytettiin reilussa viikossa maaliskuun lopulla. Saksasta Jyväskylään saapui yhteensä 65 esivalmistettua laatuun näkyvät laajasti keskustojen kehittämisessä, etenkin kävelykeskustoissa ja uusilla asuinalueilla. Kaupunkiympäristön suunnittelua esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa laajassa näyttelyssä, jossa on esillä suunnitelmia ja toteutettuja kohteita, kävelykatuja, toreja ja aukioita sekä rantarakenteita, kadunkalusteita, siltoja ja esteettömyysratkaisuja 20 kaupungista. Hyvä kaupunkiympäristö– Parempi elämä -näyttely on osa World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa. Mukana sairaalanosaa (moduulia), joista pisimmät ovat yli 16 metriä ja lyhimmät hiukan yli 5 metriä. Raskain moduuli painoi yli 28 tonnia ja kevyin hiukan yli viisi tonnia. Kokonaisuudessaan rakennus on käyttövalmis toukokuussa. Uuteen kaksikerroksiseen moduulisairaalaan sijoitetaan pahoista sisäilmaongelmista kärsivät vastasyntyneiden teho-osasto (moduulin alakertaan) ja synnytyssalit (moduulin yläkertaan). Kolmanteen kerrokseen rakennetaan noin 300 neliön ilmanvaihtokonehuone. Moduulisairaalan pinta-ala on noin 2 200 neliömetriä, ja sen toimittaa saksalainen Cadolto. Suomessa näin raskasta ja vaativaa terveydenhuollon rakennusta ei ole aiemmin valmistettu tilaelementeistä. ovat kaikki WDC Helsinki 2012 -vuoden järjestelyihin osallistuvat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä 15 muuta kaupunkia eri puolilta Suomea. Näyttely on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturissa 10.5.–9.6. Ulla-Kirsti Junttila, näyttelyn tuottaja ja kuraattori, Sito Oy Näyttelyn esite http://laituri.hel.ﬁ/ﬁ/ node/379/image_gallery Kuntatekniikka 3/2012 53 Vaaralliselle jätteelle keräyskampanja O Huhti-toukokuussa vaarallisen jätteen tuojat suuntaavat kohti kuntien ja tuottajayhteisöjen vaarallisen jätteen keräyspaikkoja, ja kiertävät keräysau- Uusiutuvan energian riskit selvitetään OUusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Arvioitavina ovat metsähake, tuulivoi- Maklin puheenjohtaja Asmo Leskinen ja FCG:n johtava koulutuspäällikkö Eila Kenni Mittaripystin luovutustilaisuudessa 22.3. 54 to kokoavat ihmispaljouden pytot sähdyspaikoillaan. Keräykseen sä tuomisen tehostamiseksi Jätetu laitosyhdistys, Vesilaitosyhdistys la ja HSY kokosivat valtakunnallisen ”Pieni mutta vaarallinen” lis -kampanjan, joka on suunnattu -k kkuluttajille ja pk-yrityksille. Kampanjassa on mukana mm. 28 p kkuntien jätelaitosta ja -yhtiötä, useita vesihuoltolaitoksia, Recu ser Oy ja Akkukierrätys Pb Oy. se Vaarallinen jäte oli aiemmin ongelmajäte. Uusi termi kuvaa o paremmin asiaa: vaarallinen jäte p voi aiheuttaa väärässä paikassa vo jo pieninä määrinä haittaa terveydelle tai ympäristölle. ve www.vaarallinenjate.ﬁ w O Pääkaupunkiseudun eBUSO hankkeen ensimmäiset sähköha bussitilaukset on allekirjoitettu. bu Veolia Transport on tehnyt yhVe teistyösopimukset portugalilaite sen Caetano Busin sekä kiinase laisen BYD:n kanssa. Bussit toilai m mitetaan Veolialle tänä vuonna. Kolmen vuoden aikana testataan sähköbussien ja erilaisten ta tekniikoiden soveltuvuutta suote malaisoloihin. Busseja käytetään m normaalissa matkustajaliikenno teessä muun muassa Espoossa. te eBUS-hanke liittyy Tekesin sekä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan ECV-hankkeeseen, ra m liikenteen biopolttoaineet, ma, vesivoima, biokaasu, peltobiove massat, pelletit, lämpöpumput, m kierrätyspolttoaineet sekä aurinki kolämpö- ja sähköjärjestelmät. ko Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maael ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu 2013 tä loppuun mennessä. lo Selvityksessä tarkastellaan uu uusiutuvien energialähteiden koko elinkaaren aikaisia ympäko ristövaikutuksia muun muassa ilris mastonmuutokseen, happamoim tumiseen, rehevöitymiseen, vetu den kulutukseen, luonnon monide muotoisuuteen, maankäyttöön, m hiukkasten muodostumiseen, hi uusiutumattomien luonnonvauu laisuuteen osallistui noin 550 valla val tion ja kuntien maanmittausalan tio asiantuntijaa. as – Makli ja sen kuntapuolen toimialayhdistys KMT ry ovat to suunnitelleet FCG:n ja sen edelsu täjien kanssa maanmittausinsitä nöörien ja -teknikoiden koulunö tuspäiviä jo kuudella vuosikymtu m menellä. Kurssiohjelman laadinnassa mukana olleina olemme na saaneet ohjelmasta tarpeitamsa me vastaavan, perusteli FCG:n m palkitsemista Maklin puheenjohpa taja Asmo Leskinen. ta ree ammattikorkeakoulu reen ammattikorkeakoulu. Tampereen teknillisen opiston neljä ensimmäistä ammatto tiosastoa olivat huonerakennus, tio konerakennus, sähkötekniikka ko ja tehdasteollisuus. Tänään Suomessa on 22 ammattikorkeakoume lua, joissa on tarjolla yhteensä lua 32 insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa. va Sadan vuoden aikana on valmistunut yli 100 000 insinööriä. m Heidän työpanoksellaan on ollut He ratkaisevan tärkeä merkitys koko rat Suomen kehittymiselle. Tämä on Su yksi juhlavuoden teemoista. yk FCG sai Mittaripystin S Suomalainen insinöörikoulutus in 100 vuotta 1 O Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto Makli ry palkitsi FCG:n koulutustoiminnan Mittaripysti nro 21:llä valtakunnallisilla maanmittauspäivillä Vaasassa 22.3. Päivien järjestäjinä olivat Maanmittauslaitos ja Vaasan kaupunki. Ti- O Lokakuun ensimmäinen viikO ko on omistettu insinööreille ja 100-vuotiaalle insinöörikoulu10 tukselle. Juhlavuosi huipentuu tu Tampereella valtakunnalliseen Ta pääjuhlaan ja kouluttajien pepä dagogiseen foorumiin. Juhlaviida kon järjestelyistä vastaa Tampeko Kuntatekniikka 3/2012 E Espooseen Veolian sähköbussi sä www.insinooritsatavuotta.ﬁ ww V VETO-koulutuksen päättäjäiset p maaliskuussa m O Maaliskuun puolivälissä vieO tettiin VETO – vesihuollon johtatet minen ja kehittäminen -täydenm nyskoulutuksen päättäjäisiä. Veny sihuollon johtajille ja asiantuntisih Sami Ojamo Ca Caetano 2500EL on normimittoja lyhyempi sähköbussi, joka to tulee käyttöön muun muassa tu Espoon sisäisellä linjalla 11. Es jo keskittyy sähköisiin hyötyajojoka neuvoihin. Veolian lisäksi eBUSisne sa ovat mukana mm. VTT, LVM, Metropolia ammattikorkeakoulu, M HSL, Espoon kaupunki ja Fortum. HS ro rojen käyttöön ja otsonikatoon. M Muita tarkasteltavia vaikutuksia ovat melu, haju, maisemahaitat, ov esteettiset haitat, terveysvaikues tukset ja vaikutukset luonnon tu virkistyskäyttöön. vir Työn tavoitteena on tukea kansallisen uusiutuvan energika an toimintasuunnitelman kestävää toteuttamista. vä joi suunnattu koulutus oli jo joille toinen, ja osallistujat tulivat ymto päri Suomea. Koulutuksen topä teuttivat Tampereen teknillinen te yliopisto ja sen täydennyskouluyli tu tuskeskus Edutech. Koulutuksessa käsiteltiin kattavasti vesihuollon johtamiseen tav ja kehittämiseen liittyviä aiheita taloudesta ja organisoitumisesta maankäyttöön, omaisuuse denhallintaan ja tulevaisuuden de haasteisiin. Osallistujien projektiha työt liittyivät vesihuollon toimintyö tavarmuuteen, toiminnan kehittav tämiseen, yhteistyöhön sekä hutä levesiin ja ylläpitoon. lev Osallistujat kokivat koulutuksen hyödylliseksi oman ammatse titaidon sekä ammatillisen itsetit luottamuksen kannalta. Erityisen luo hyvänä pidettiin mahdollisuutta hy verkostoitua ja jakaa kokemuksia ve muiden alalla toimivien kanssa. m Seuraava VETO-koulutus alkaa marraskuussa 2012. ka www.tut.ﬁ/edutech ww SUORAT KÄYTTÖMAKSUT HELPOTTAISIVAT INFRAN RAHOITTAMISTA A O VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten perusverkostojen rahoitus turvattaisiin parhaiten suorin, käyttöön ja kysyntään perustuvin maksuin. Valtaosa infrastruktuuriverkostoista on julkisessa omistuksessa, mutta omistusmuodot vaihtelevat. Lentokentät ja -asemat ovat valtionyhtiön omistuksessa, tie- ja rataverkko valtion suorassa omistuksessa ja katuverkosto kuntien omaisuutta. Satamat ja vesilaitokset ovat pääasiassa kunnallisia yksiköitä, liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Kaikkien verkostojen kustannukset eivät ole läpinäkyviä, jolloin liikelaitoksista saatetaan tulouttaa suuria voittoja omistajille ja tarvittavat ylläpitoinvestoinnit jätetään te tekemättä. VTT:n tutkimuksen mukaan teknisten infrastruktuuriverka kostojen rahoitus turvattaisiin parko haiten siirtymällä entistä laajemmin ha rahoitusmalleihin, jotka perustuvat ra verkostojen tuottamien palvelujen ve aitoon kysyntään ja käyttöön. ait Kustannuksiin on mahdollista saada lisää läpinäkyvyyttä, kun mesa not ja tuotot kirjataan hyvän liikeno kirjanpitotavan mukaisesti huomikir oiden myös verkoston kuluminen. oi Parhaiten tähän soveltuisi yhtiö- ja Pa liikelaitosmuotoinen omistus. liik Kä Käyttömaksut kannustavat energiansäästöön en Pa Palvelujen käyttäjät kattaisivat suurimman osan kustannuksista makrim sa samalla suoria käyttömaksuja veden, sähkön, tien ja katujen käytösde tä sekä juna- ja lentomatkustamisesta. Järjestelmä on jo pitkälti käyse tössä sähköverkoissa, joissa sähkön tö siirtäminen ja kulutus hinnoitellaan sii erikseen. Vesimaksussa eritellään er useimmiten puhdas vesi ja jäteveus den käsittely. Tie- ja katuverkostosde sa uusi ajattelu merkitsisi siirtymistä veropohjaisesta rahoituksesta suove riin tie- ja katumaksuihin. rii Käyttömaksuilla voitaisiin kattaa myös verkostojen ulkoiset kustanm nukset, kuten onnettomuudet ja liinu kenteen aiheuttamat päästöt. Määke rittelemällä käyttömaksut oikein rit olisi mahdollista kannustaa säästäol väisyyteen energiankulutuksessa ja vä lis lisätä julkisen liikenteen käyttöä sekä ekotehokkaita investointeja. se Ow Ownership and governance of Finnish infrastructure networks -tutkimuksen inf toteuttivat VTT, Oulun yliopisto ja Aaltot to-yliopisto, rahoittajina olivat LVM:n toja VM:n lisäksi mm. Kuntaliitto ja Oulun kaupunki. Trukkeja ahtaisiin tiloihin Avant 600-sarjan huoltokohteet ovat paremmin esillä, joten päivittäiset tarkastukset käyvät helpommin. HELPOMMIN HUOLLETTAVA KUORMAAJA OAvant Tecno on tuonut markkinoille uudistuneen Avant 600 -sarjan kuormaajan, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota huollettavuuteen ja käyttöominaisuuksiin sekä ohjaamovalikoimaan. DLX-ohjaamossa on vakiovarusteena tieliikennevarustus, äänieristetty sisustus ja radio. Ohjaamoon on mahdollista saada lisävarusteena ilmastointi ja ilmajousitettu istuin. Uusi LX-ohjaamo on ominaisuuksiltaan hieman karsitumpi ja siten edullisempi malli. 600-sarjan kuormaajassa on vakiovarusteena sarjapikaliitin, joka kytkee kaikki työlaitteen hydrauliikkaliittimet kerralla. Sarjapikaliitin vapauttaa paineen kytkettäessä automaattisesti, jolloin letkujen kytkentä on helppoa. Sarjapikaliittimen ansiosta työlaitteen liittäminen ja irrottaminen eivät aiheuta öljyvuotoa, joten työskentely on aina siistiä. www.avanttecno.com OCAT Lift Trucksin uudet sähköiset vastapainotrukit ovat kestäviä, ja niitä saa myös galvanoituina. Trukkien työjakso on pidentynyt pienemmän energiankulutuksen ja tehokkaamman akun ansiosta Cat® EP13-20(C) PN(T)-vastapainotrukkimallisto on suunniteltu kestämään myös ääriolosuhteissa. Kaikissa laajan malliston kolmi- Katuvalaisin Oxane LED Puistovalaisin Nella LED ja nelipyöräisissä malleissa on IPx4-roiskesuojaus ja IP54-suojatut ajo- ja hydrauliikkamoottorit. Ne estävät veden ja lian sisäänpääsyn osiin. Kolmipyöräisten mallien kääntösäde on pieni, joten ne sopivat ahtais- sa tiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sekä suorituskykyä vaativaan purku- ja lastaustyöskentelyyn varastoissa ja logistiikkakeskuksissa. Kolmipyöräiset CAT Lift Trucksin vastapainotrukit ovat ketteriä ja helposti ohjattavia. www.rocla.com UUSIA LEDVALAISIMIA OAlppiluxin led-valonlähteillä varustetut mallit ovat energiatehokkaita ja huoltokustannuksiltaan alhaisia. Nella LED on moderni puistovalaisin, jonka etuja ovat nopea asennettavuus ja vähäinen hajavalon osuus. Oxane LED on suunniteltu katujen ja teiden valaistukseen taajama-alueilla. Ajaton muotoilu soveltuu myös vaativampiin ympäristöihin. alppilux.ﬁ Kuntatekniikka 3/2012 55 FCG Finnish Consulting Group Oy t%*Tuulimari Fareed POOJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ&OFSHJBKBJMNBTUPQBMWFMVUUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO t)V, Jaana Myllyluoma POOJNJUFUUZUPJNJBMBKPIUBKBLTJ "MVFKBFMJOLFJOPLFIJUZLTFFO Ramboll Finland Oy t'.Olli Hokkanen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ"MVFKB&MJOLFJOPLFIJUZTUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO t'. Tuulia Häkkinen POOJNJUFUUZHFPMPHJLTJ,BJWPTTVVOOJUUFMVKB LBMMJPNFLBOJJLLBZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO t'.Jenny Karjalainen POOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKB FOFSHJBZLTJLLÚÚO0VMVVO WSP Finland Oy tSirpa KontusaariPO OJNJUFUUZUVULJKBLTJ,PSKBVTSBLFOUBNJOFOKB5VULJNVTUPJNJBMBMMF0VMVVO t3*Juho KarinenPO OJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ,PSKBVTSBLFOUBNJOFOKB5VULJNVTUPJNJBMBMMF0VMVVO t3*Nina Marjoniemi POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ5BMPUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO t%*Jaakko Pirttijoki POOJNJUFUUZLPOTVMUJLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJB ZLTJLLÚÚO0VMVVO t5L5 Sanna TaskilaPO OJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJB ZLTJLLÚÚO0VMVVO t'.Jonna Partanen POOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ:NQÊSJTUÚKBFOFSHJBZLTJLLÚÚO0VMVVO Yksi kone, monta työtä t%*Veli-Pekka Alkula POOJNJUFUUZUVVMJWPJNBBTJBOUVOUJKBLTJ*OGSB 1PIKBONBBOBMVFZLTJLLÚÚO0VMVVO t%*Erica Roselius POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ-JJLFOOFZLTJLLÚÚO&TQPPTFFO t*OT".,Aleksi KuhajärviPOOJNJUFUUZ TVVOOJUUFMJKBLTJTJMUBSZI- Made in Finland Uudistunut 600-sarja Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 20 YEARS Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.137 € alv 0%. Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo 8XVLWDUNHPSLSXRPLQYDNDDMD 8XVLPXRWRLOX www.avanttecno.com 56 Kuntatekniikka 3/2012 6DUMDSLNDOLLWLQYDNLRYDUXVWHHQD (QWLVWlKHOSRPSL huollettavuus 5BQBIUVNBLBMFOUFSJJOPOQPJNJUUVLVOUBUFLOJJLBOTFLÊTJUÊ lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. t*OT".,Petri Ronkainen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Infra Sisä-Suomi -yksikköön Joensuuhun. t5SBEVille Palviainen on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneväylät-yksikköön Espooseen. Ylijohtaja toimii ministeriön ympäristönsuojeluosaston päällikkönä. Mateko Oy tVeijo Repo (48) on nimitetty aluemyyntipäälliköksi. Revon päävastuualueena on JCB maarakennuskoneiden myynti Pirkanmaan ja Satakunnan alueella. CE Rental Oy 2012 Kuntien 6. ilmastokonferenssi Suunnittelu- ja asiantuntijasopimukset o5BNQFSF www.fcg.ﬁ o)FMTJOLJ www.kiinko.ﬁ Romuajoneuvopäivät IFME World Congress 2012 o7BOUBB www.fcg.ﬁ o)FMTJOLJ 5BMMJOOBKB5VLIPMNB www.ifme2012.com Veronumero rakentamiseen ja tilaajavastuulain uudistus )FMTJOLJ 5BNQFSF ,PVWPMB 5VSLV )FMTJOLJ www.kiinko.ﬁ IFAT ENTSORGA 2012 o.àODIFO www.ifat.de/en t).Seela Sinisalo on nimitetty suunnitteMJKBLTJ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚTTÊ5BNQFSFFMMB t*OT"., Tuuli Tolonen on nimitetty kaavaTVVOOJUUFMJKBLTJ,BBWPJUVTZLTJLLÚÚO)PMMPMBBO Oulun Energia Urakointi Oy t*OTJOÚÚSJEsko Ainasoja (45) on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5.2012 alkaen. Ainasoja siirtyy uuteen tehtäväänsä Botnia Power Service Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Ympäristöministeriö t7BMUJPOFVWPTUPPOOJmittänyt yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tuula Variksen ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi 1.4.2012 lukien, jolloin viran nykyinen haltija, ylijohtaja Pekka Jalkanen jäi eläkkeelle. Liikenteen ohjaus t,POFJOTJOÚÚSJSauli Laakkonen (50) on nimitetty CE Rental Oy:n myyntipäälliköksi vastuualueenaan CE Rentalin edustaminen trukkien ja maarakennuskoneiden myynti Suomessa. Virolahden kunta t 5FLOJTFOKPIUBKBOWJSLBBOPOWBMJUUV,PVWPMBO kaupungin riskienhallintapäällikkö, rakennusinsinööri Jukka Perttula. Saarijärven kaupunki t5BMPVTKBIBOLJOUBKPItajan virkaan on valittu 05. Rauno Maaninka 5FMJB4POFSB0ZKTUÊ Nurmijärven kunta t,VOOBOKPIUBKBKimmo Behm jatkaa virassaan uuden viisivuotiskauden. .ÊÊSÊBJLBJOFOWJSLBTVIde kestää ensi keväästä huhtikuulle 2018. Asiasta päätti Nurmijärven kunnanvaltuusto 4.4. )FMTJOLJ www.fcg.ﬁ Jäähallipäivät o)FMTJOLJ5BMMJOOB )FMTJOLJ www.ﬁnhockey.ﬁ/palvelut/ jaahallipaivat Pilaantuneet maat )FMTJOLJ www.kiinko.ﬁ Maapolitiikkaseminaari )FMTJOLJ www.fcg.ﬁ Maankäyttösopimukset )FMTJOLJ www.fcg.ﬁ Kuntatekniikan perusteet Kuntatekniikan päivät 2012 o)FMTJOLJ www.kuntatekniikka.ﬁ Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit o)FMTJOLJ5VLIPMNB )FMTJOLJ www.fcg.ﬁ Ympäristönsuojelun viranomaispäivät o7BOUBB www.fcg.ﬁ Loma-asuntomessut 25.6.–8.7.2012 Lappeenranta www.asuntomessut.ﬁ Asuntomessut o5BNQFSF www.asuntomessut.ﬁ Dry Toilet 2012 Conference o5BNQFSF www.drytoilet.org Väylät ja liikenne o5VSLV www.tieyhdistys.ﬁ Kuntamarkkinat o)FMTJOLJ www.kuntamarkkinat.ﬁ 22.–23.5.2012 (I jakso) ja o**KBLTP )FMTJOLJ www.fcg.ﬁ Katupäivät Vesihuolto 2012 Ympäristoalan messukokonaisuus 23.–24.5.2012 Oulu www.vvy.ﬁ tapahtumakalenteri mään Infra Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun. 20.–21.9.2012 Jyväskylä www.fcg.ﬁ o)FMTJOLJ www.ymparistomessut.ﬁ Cities for All Helsinki )FMTJOLJ www.avaava.ﬁ Kuntatekniikka 3/2012 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] www.wspgroup.ﬁ $YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442. ALA NSA YKK ÖNE N 3/2012 Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, en Janne Vartiainsivulla 36 iloitsee. sivu 26 Nastarenkaiden jo haitoista on näyttöä sivu 18 uOulu tutki kat i tekniikka valoja – uus 31 parempaa sivu jasi Jyväskylä korOjäähallin ESC sivu 44 sopimuksella 2012 oaa Järjestötyö tarj lmia ja uusia näköku50 yhteyksiä sivu vi Lahden Kymijär MPIÄ KOHTI PIENÖEJÄ PÄÄST sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.ﬁ Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %), irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %). Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 3/2012 ALANSA YKKÖNEN 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki 36 sivu 30 Laiho sanoo.sivulla 4 /2011 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta 2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko se 2/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! jessä II kaasuttaa kär Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 Kaupungin tilapalvelut uudistuvat – Mika Savolaisen urakka loppusuoralla VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN 2 /2012 Erkki Santalalla on yli 40 vuoden tietämys hajajätevesien puhdistamisesta. sivu 34sivulla 36 Kirkkonummi vuokrasi kunnantalonsa Kevalta sivu 18 Suositus kannustaa puhdistamoja parempaan tulokseen sivu 38 Liitoskunnat jakavat niukkuutta hyvässä hengessä sivu 44 sivu 6 KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 WSP:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala: KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ sivu 6 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.ﬁ Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi! ~ ~ ~ ~ Puhelin: 010 8369900 ZZZD[ÁRZÀ Kuntatekniikka 3/2012 59 SUOMEN TEKOJÄÄ OY JÄÄHALLIEN KYLMÄTEKNIIKKA - Ammoniakki kylmäkoneistot - CO2 kylmäkoneistot - R404A kylmäkoneistot - Lämpöpumput lauhdelämmön tehokkaaseen hyödyntämiseen - Siirrettävien jääratojen kylmäkoneistot - Jäähallien ilmanvaihto-, ilmankuivaus- ja lämmöntalteenottojärjestelmät SUOMEN TEKOJÄÄ OY Sepänkatu 8, 39700 Parkano Puh. (03) 440 21 Fax (03) 440 2206 GSM 0400 654 000 [email protected] www.suomentekojaa.fi