Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa
ALANSA YKKÖNEN 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille. sivu 42 sivulla 36 Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten olohuoneeksi sivu 36 tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa MYRSKYN JÄLKEEN sivu 6 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. a pa :n p n a m om a pu ltra V t t j n! skomateen kelit. U e e ksolle. Ukorkeupartikommin u pae tas osto aine help p umudell trin n kiintoppua . p a in u 0 me mm um asti u k ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark p uo ump tyy jopsaan vasti nukse t ppevät p pys simis matta ustan u -R eim ltra V mak huo yttök n a its n U kä vat kä m o e e u n r Gora V tuykyin teen sapahtumpu Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi SISÄLTÖ 6 / 2011 t 4. lokakuuta 36 Töölönlahden tilapäinen puisto val- mistui Musiikkitalon avajaisiin elokuun lopulla. Projektinjohtaja Kaija Laine Helsingin kaupungin rakennusvirastosta ihailee puiston näyttäviä kesäkukkaistutuksia. 16 Skeittausta harrastava Pyry Tamminen ar- 24 Esa Yliluoma, Jaakko Kallioniemi ja Kar- 46 Kouvolassa hallitaan keskustan hulevesi- TURVALLISUUS LIIKENNE VESIHUOLTO vostaa Helsingin Tuorinniemen skeittipuistoa ja sen kestomuovilla pinnoitettua vaneria. Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu sai vauhtia myrskystä ja lumesta 6 Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin 10 New Orleansin hirmumyrsky paljasti hallinnon haurauden 12 Hyvä skeittialue on haasteellinen ja turvallinen 16 Uusi laki parantaa myös skeittialueiden turvallisuutta Pelastustoimen kustannukset ovat kehittyneet maltillisesti 18 21 vian Kantin kyläläisten voimannäyte: talkoilla syntyvä kevyen liikenteen väylä. tulvia Keskuspuistoon asennetun maanalaisen viivytysrakenteen avulla. Karvian Kantin kylällä tehdään kevyen liikenteen väylä talkoilla 24 Stormwater-hanke ratkaisee hulevesiongelmia ja tukee bisnestä 46 Uudella menetelmällä työmaiden haitat hallintaan 29 Kouvolaan maanalainen hulevesien viivytysrakenne 47 Sammutusvesisuunnitelmista tuli lakisääteisiä 49 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY 31 35 Martha Schwartz: Puisto versoo menestystä kaupungille 5 Pääkirjoitus VIHERALUEET Musiikkitalo sai kylkeensä tilapäisen puiston PALSTAT / KOLUMNIT 36 42 Rytilät/Pekka Rytilä: Pisara Pakina/Eero Hiltunen: Viimeinen dinosaurus Uutisia Tuoteuutisia lehti.kuntatekniikka.fi Henkilöuutisia Palveluja Kuntatekniikka 6/2011 23 41 51 55 56 58 3 lehti.kuntatekniikka.fi 6 /2011 Martha Schwartz: Puisto on graalin malja kaupungille. sivu 42 sivulla 36 Tulvasuojelu pahensi Karviassa kylä rakentaa Musiikkitalon ympäristö New Orleansin kevyen liikenteen muuttuu kaupunkilaisten olohuoneeksi sivu 36 tuhoja sivu 12 väylää talkoilla sivu 24 Etelä-Savo päivitti turvallisuussuunnittelunsa MYRSKYN JÄLKEEN sivu 6 Kannen kuva: Lehtikuva/Marita Waenerberg ALANSA YKKÖNEN KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö TOIMITUS TOI OIMI MITU TUSS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen Puh. 09 771 2319, 040 502 6389 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 € Irtonumero 10 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka turvaa arkea ” Kansalaiset arvostavat arjen turvallisuutta – sitä, että asiat sujuvat häiriöttä ja ilman henkilökohtaisia turvallisuusuhkia. Kuntatekniikka on monella tapaa mukana turvaamassa kansalaisten arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla sekä liikenteen ohjauksella. Kiinteistöturvallisuutta parannetaan kulunvalvonnalla, kameravalvonnalla sekä automaattisilla palohälytin- ja sammutinlaitteilla. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Myös kuntien yleinen turvallisuussuunnittelu vahvistuu. Varautuminen uhkiin ja häiriötilanteisiin ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kun on totuttu hyvin toimiviin peruspalveluihin, varautuminen unohtuu helposti. Muisti palaa, kun kohdalle osuu vaikkapa poikkeuksellinen luonnonilmiö. Runsaan vuoden takaiset kesäiset rajuilmat ja niiden seuraukset saivat Onnettomuustutkintakeskuksenkin kartoittamaan ja arvioimaan kuntien ja muiden viranomaisten varautumista. Juuri julkaistusta tutkimusraportista löytyy useita suosituksia laajojen häiriötilanteiden varalle myös suoraan kuntatekniikan tekijöille. Tällaisia ovat muun muassa vesihuoltolaitosten varautumisen tehostaminen, kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettelyt ja liikenneverkkojen raivausjärjestelyt. Ne on syytä ottaa nyt vakavasti, eikä toimia kuten joskus aiemmin vastaavien suositusten kanssa on toimittu eli unohtaa sujuvasti. Useissa tämän lehden jutuissa turvallisuus on läpileikkaavana teemana. Kansijutussa kerromme Etelä-Savon turvallisuus- ja valmiussuunnittelun kehitysaskeleista Asta-myrskyn ja viime talven tykkylumiongelmien jälkeen. Tarkastelemme myös kaupunkien skeittipuistojen suunnittelua ja rakentamista turvallisuusnäkökulmasta ja esittelemme uuden pelastuslain edellyttämää sammutusvesisuunnitelmaa. Turvallisuus on tarpeen pitää mielessä kaikissa kuntatekniikan tehtävissä. Tukipalvelut tökkivät Kuntien tukipalveluja on viime aikoina ahkerasti koottu kahteen valtakunnalliseen kuntaomisteiseen yhtiöön, Tieraan ja Taitoaan. Ensimmäinen tarjoaa tietohallinnon ja toinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kuntia ja kuntayhtymiä liittyy osakkaiksi vähitellen. Tierassa niitä on mukana jo yli 200 ja Taitoassa toistasataa. Tietoa ja taitoa tuntuu tukipalveluista vielä puuttuvan. Pienten kuntien ohuista ja haavoittuvista organisaatioista on puhuttu vuosikaudet, mutta osataan sitä tunaroida isoissa kuntayhtymissäkin. 90-vuotias, kodissaan yksin asuva äitini oli elokuussa muutaman päivän hoidettavana maakunnan keskussairaalassa. Kotiutushetken koittaessa ei sairaalan säilytykseen ottamia potilaan vaatteita löytynyt mistään, vaan taksimatkalle lähdettiin sairaalan aamutakissa. Syyskuun lopulla vaatteet olivat edelleen teillä tietymättömillä. Lasku hoitojaksosta sentään muistettiin lähettää. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 7/2011 7.10. 1.11. 8/2011 16.11. 13.12. TEEMAT ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto Energia ■ Valaistus Asta-myrsky ja tykkylumi vauhdittivat maakunnan Etelä-Savo varautuu nyt Asta-myrsky riepotteli pahiten Etelä-Savon aluetta. Myrskyn jälkiä maastossa korjasi Suur-Savon Sähkön noin 200 asentajaa, kymmeniä metsureita, 20 kaivinkonetta ja 10 metsäkonetta. 6 Kuntatekniikka 6/2011 TURVALLISUUS turvallisuussuunnittelua ASTA MYRSKY 30.7.2010 Myrskyn alkamisesta noin tunnin päästä rintama Etelä-Savosta oli ohi. ■ Tämän jälkeen tilanne oli stabiili. ■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000 asiakasta oli ilman sähköä. ■ Häiriöalueella vakituisia asukkaita on noin 30 000 ja runsaasti kesäasukkaita. ■ Valoisaa ja lämmintä. ■ Kaatuneet puut haittasivat liikkumista. ■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä. ■ TYKKYLUMI 25.1.2011 ■ Tilanne laajeni noin 12 h. ■ Häiriöalue oli epästabiili. ■ Sähkönjakeluhäiriöalueella noin 32 000 asiakasta oli ilman sähköä. ■ Pimeä vuodenaika, seuraavan vuorokauden lämpötilaennuste oli –25 °C. ■ Lumi haittasi liikkumista sekä teillä että sähkölinjoilla. ■ Matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä. Kuvat Järvi-Suomen Energia Oy paremmin Kesän 2010 Asta-myrskystä ja viime talven tykkylumiongelmista saadut kokemukset ovat hioneet Etelä-Savon valmius- ja turvallisuussuunnitelmia. Parannettavaa löytyi etenkin toimintojen käynnistämisestä ja tilannekuvan välittämisestä viranomaisten kesken ja tavallisille kansalaisille. ● Seppo Lokka, pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos NN Kesällä 2010 Suomeen iski useampi voimakas myrsky. Etelä-Savoa pahiten koetteli Astamyrsky heinä-elokuun vaihteessa. Myrskyn jälkeen tarkastelimme kriittisesti omaa toimintaamme ja havaitsimme, että kuntien tilannekuvan muodostamisessa oli ongelmia. Kuntien johtoryhmien hälyttämiseen oli myös paneuduttava aikaisempaa huolellisemmin. Asta-myrskyn jälkeen pohdittiin myös sitä, onko häiriötilanteisiin varautuminen jätetty liian vähälle huomiolle. Kuntien kanssa oli tehty paljon työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien hyväksi. Liioitellen voisi todeta, että suunnitelmat olivat hyviä. Niissä oli vain yksi vika: ne eivät toimineet käytännössä. Etelä-Savossa syntyi voimakas tarve konkretisoida suunnitelmia ja tehdä niistä käytännössä toimivia asiakirjoja. Syksyllä 2010 järjestimme tilaisuuden kunnanjohtajille yhdessä puolustusvoimien ja Etelä-Savon poliisilaitoksen kanssa. Kävimme läpi valmiussuunnitteluun ja turvallisuussuunnitteluun liittyviä kysymyksiä ja sovimme Kuntatekniikka 6/2011 7 TURVALLISUUS Järvi-Suomen Energia Oy Tykkylumi taivutti puita sähköjohdoille ja aiheutti sähkökatkoja Etelä-Savossa viime tammikuussa. Vikapaikkoja kartoitettiin helikopterilla. OPERAATIO TYKKYLUMI Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimenpiteitä tykkylumen aiheuttaman laajan sähkönjakeluhäiriön aikana tammikuun lopulla 2011: medialle tiedotuspuhelin. ■ Koottiin tilannekuvaa maakun- tiivistä yhteistyötä sähköyhtiön kanssa. ■ Aktivoitiin häiriöalueen kuntien johtoryhmät hätäkeskuksen kautta ryhmätekstiviesteillä. ■ Lähetettiin ■ Aktivoitiin ja komennettiin ”yhteysupseerit” kuntien johtoryhmien tueksi. ■ Lähetettiin ■”Yhteysupseeri” sähkölaitoksen käyttökeskukseen/valvomoon. ■ Järjestettiin ■ Evakuoitiin ■ Koordinoitiin ja johtokeskus oli miehitettynä 25.1.2011 klo 12 – 29.1.2011 klo 15. ■ Tehtiin yhteensä noin 100 erityisryhmiin kuuluvaa henkilöä yhdessä kuntien viranomaisten kanssa. ■ Välitettiin tilanneraportit edellä mainituille tahoille kerran vuorokaudessa. mediatiedotteita Suomen medialle vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. kaksi tiedotustilai- suutta. omien ja eräiden muiden tahojen varavoimakapasiteettia. asuntoja. omaa kuljetuskapasiteettia, muuta kalustoa ja henkilökuntaa häiriöalueille. ■ Tarkastettiin ■ Pyydettiin ■ Lämmitettiin erityisryhmien yhdessä kuntien viranomaisten kanssa haja-asutusalueen erityisryhmien turvallisuus ja hyvinvointi. ■ Lähetettiin viranomaistiedotteita. Kuntatekniikka 6/2011 ■ Siirrettiin virka-apua puolustusvoimilta (10 maastoajoneuvoa, 1 aggeregaatti). ■ Sovittiin ■ Jaettiin pelastuslaitoksen vedenjakelusäiliöitä maatiloille. ■ Huolehdittiin nasta. tilannekuvaa maakunnasta kaikille Etelä-Savon kunnille, Itä-Suomen aluehallintovirastolle, naapuripelastusalueille, muille viranomaisille sekä sisäministeriön pelastusosaston päivystäjälle. ■ Viesti- 8 ■ Avattiin evakuointeihin liittyvästä virka-avusta poliisin kanssa. hälytyksien perillemenosta VIRVE-häiriöalueille. ■ Kartoitettiin naapuripelastusalueilta saatava varavoimakapasiteetti. ■ Tilattiin ilmatieteenlaitokselta tarkemmat maakunnan sääennusteet, jotka välitettiin tietoa tarvitseville. ■ Tilattiin maistraatista koko maakunnan alueelta yli 70-vuotiaiden asukkaiden osoitetiedot, kun valmistauduttiin tilanteen pahenemiseen. ■ Tiedotettiin ja aktivoitiin VAPEPA-organisaatio, mikäli tilanne pahenisi. ■ Tehtiin alustava tiedustelu maakuntajoukkojen käytettävyydestä, mikäli tilanne pahenisi. ■ Tilanteen katsottiin olevan ohi 2.2.2011 klo 13.30. ■ Pelastuslaitoksen tilannepäiväkirjaan tehtiin 261 merkintää. käytännössä muutamista keskeisistä toimintaperiaatteista. Maakunnan valmiussuunnitelma työn alle Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savoon ryhdyttiin tekemään maakunnan valmiussuunnitelmaa. Alusta asti oli selvillä, ettei se korvaa eri viranomaisten eikä kuntien omia lakisääteisiä valmiussuunnitelmia. Tavoitteena oli ja on edelleen käydä läpi eri viranomaisten voimavarat ja tehtävät ja välttää voimavarojen päällekkäistä kehittämistä. Myrskyn jälkeen selvisi, että kuntakohtaisten valmiussuunnitelmien rinnalle on tehtävä laajempi suunnitelma. Kuntakohtaisen suunnitelman avulla suunnitellaan ja mietitään yksityiskohdat ja varautuminen eri tilanteisiin eri kunnissa. Lisäksi alueella laaditaan ylikunnallisten organisaatioiden toiminnat yhteensovittava valmiussuunnitelma. Kun asiaa pohdittiin pidemmälle, niin maakunnan valmiussuunnitelma alkoi hahmottua tietynlaisen valmiusmatriisin ja tilannekohtaisten toimintakorttien muotoon. Suunnittelutyö jalostui turvallisuussuunnitelmaksi ja valmiussuunnitelmaksi. Turvallisuussuunnitelman pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa Turvallisuussuunnittelun avulla pidetään huoli sitä, että turvallisuus otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toiminnoissa eri tasoilla organisaatioissa ja yhteisöissä. Valmiussuunnitelma on kunta- tai toimialakohtainen suunnitelma (organisaation tasolla) siitä, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelun avulla varmistetaan organisaatioiden toiminta eri tilanteissa eri turvallisuustasoilla. Tykkylumi katkoi sähköjä Tammi-helmikuun vaihteessa Etelä-Savossa oli jälleen poikkeuksellisen laaja sähköhäiriötilanne, kun puihin kerääntynyt raskas tykkylumi painoi puita säh- TURVALLISUUS kölinjoille. Linjojen korjaustöitä vaikeutti maaston paksu puuterilumikerros. Valmius kohdata haasteet oli kuitenkin selvästi edelliskesää parempi. Kun tilanteen vakavuus selvisi, ryhdyimme toimimaan juuri siten, kuin olimme edellisenä syksynä kuntien kanssa sopineet (ks. kaavio alla). Sähkönjakeluhäiriön aikana pelastuslaitoksen rooli muodostui laaja-alaiseksi. Tykkylumitilanteen jälkeen arvioimme jälleen toimintaamme. Keskeinen havainto oli se, että kunnat ja muut viranomaiset osaavat kyllä toimia, kun jossain päin ”lamppu syttyy” ja kaikille osallisille saadaan kerrottua, mikä on tilanne. Kuntien viranomaisten ja johdon hälyttäminen ja sen varmistaminen korostuu häiriötilanteissa. Suomeen on luotu valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä, jonka kautta on voitava hälyttää myös kuntien viranomaiset ja kunnan johto tarpeen vaatiessa. Etelä-Savossa on sovittu, että kunnan johtoryhmä voidaan hälyttää pelastusviranomaisen pyynnöstä hätäkeskuksen kautta. Valtakunnallinen kriisiportaali tarpeen Tilannekuvan välittäminen viranomaisten kesken ja tavallisille ihmisille on edelleen vaikeaa. Sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä huomattiin, että puhelinverkot kaatuvat varsin nopeasti. Niiden toiminta-aika häiriötilan- teessa olisi saatava pidemmäksi. Esille nousi myös tarve kehittää valtakunnallinen tai alueellinen kriisiportaali, joka tarjoaisi kansalaisille tietoa häiriötilanteesta. Yleisradiolla on julkisen palvelun rooli. Meidän häiriötilanteissamme maakuntaradio ja valtakunnallinen radio sekä televisio auttoivat tiedon levittämisessä. Voisiko eri viranomaisille rakentaa yhteisen, tiedotusta tukevan yksikön? Keskitetysti toimivan tukiyksikön kautta voitaisiin varmistaa esimerkiksi viittomakielen ja muiden kielien tulkkipalvelut nopeasti tiedotusvastuussa olevan viranomaisen tueksi. Väestön ikääntyessä yhteiskunnalla on kovat paineet hoitaa ihmisiä entistä pidempään kotona. Sähkönjakeluhäiriöissä kotihoidossa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen on mietittävä etukäteen. Kun terveysviranomainen arvioi hoidontarvetta, niin jatkossa on arvioitava myös henkilön kotona selviytyminen häiriötilanteissa. Käytäntö osoitti, että jos ikäihmisillä on toimintakykyä jäljellä, he selviytyvät hyvin häiriötilanteissa. Vanhemmilla ihmisillä on kokemusta vaikeista olosuhteista. Heillä ei mene heti sormi suuhun, jos vettä tai sähköä ei tule. Sama riskinarvio kaikilla tasoilla Valmiussuunnitelmat on laadittava jatkossa ensisijaisesti normaaliajan häiriötilanteisiin. Pohjana ETELÄ-SAVON TOIMINTAMALLI HÄIRIÖTILANTEESSA Asukkaat KUNTA Poliisi + muut toimijat Yhteinen tilannekuva Pelastuslaitos Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa kriisijohtamisessa: ■ pitää yllä turvallisuustilannekuvaa ■ hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön ■ pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa ■ antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita ■ perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun ■ antaa tarvittaessa hätätiedotteita ■ käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän ■ ym. Kuntatekniikka 6/2011 9 Kuntien kanssa oli tehty paljon työtä valmius- ja turvallisuussuunnitelmien hyväksi. Suunnitelmat olivat hyviä. Niissä oli vain yksi vika: ne eivät toimineet käytännössä. voidaan käyttää yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisia uhkamalleja. Häiriötilanteisiin varautumisen lisäksi on huolehdittava poikkeusolojen vaatimista erityispiirteistä, kuten henkilövarauksista. Poikkeusoloissa voi olla häiriötilanteita ja niitä voi esiintyä tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat resurssit voivat olla pienemmät. Poikkeusoloissa kuitenkin palvelutasoa yleensä lasketaan yhteiskunnan päätöksillä. Siten häiriötilanteiden hoitaminen on samanlaista normaaliaikana kuin se olisi poikkeusoloissa. Tulipalo on tulipalo poikkeusoloissakin. Perusidea on se, että jokainen osaa ja huolehtii omista tehtävistään normaalitilanteessa. Lisäksi jokaisen on mietittävä, mitä erityistarpeita oman toiminnan turvaamiseksi tarvitaan esimerkiksi sähköhäiriötilanteessa. Valmiussuunnitelma ei ole oppikirja vaan toimintaa ohjaava asiakir- ja. Ylemmillä tasoilla valmiussuunnitelma muodostuu yhteistoiminnan kuvauksesta. Etelä-Savossa on huomattu matriisimallin toimivan hyvin eri viranomaisten ja muiden toimijoiden työnjaon ja tehtävien kuvaamisessa. Tärkeää on se, että kaikilla tasoilla on samat uhat eli sama riskinarvio. Jokaisen on sitten itse arvioitava uhkien vaikutukset omaan toimintaan. Tämän jälkeen alueella voidaan muodostaa yhteinen näkemys asioiden ● Seppo Lokka, pelastusjohtaja Etelä-Savon pelastuslaitos ■ Etelä-Savossa on panostettu viime vuosina valmius- ja turvallisuussuunnitelmien tekemiseen. Etelä-Savon pelastuslaitoksen perustamisesta lähtien kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja kuntien avustaminen suunnitelmien tekemisessä on ollut yksi pelastuslaitoksen keskeisistä tehtävistä. Talvella 2010 aloitettiin kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Päivittäminen tehtiin seutukunnittain siten, että kustakin kunnasta kutsuttiin toimialoittain edustajat yhteiseen kokoukseen. Toimialakohtaiset suunnitelmat kuhunkin kuntaan laadittiin ryhmätyönä. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ja parantaa suunnitelmia. Turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja suunnitelmien laatimisvelvolliset: Valtio/kunta/ seutukunta 10 Kuntatekniikka 6/2011 Kunta/seutukuntakohtainen suunnitelma, jossa pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. VALMIUSSUUNNITELMA: (Valmiuslaki 1080/1991 § 40) Kuntakohtainen suunnitelma (organisaatiotasolla), jossa selvitetään, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. NORMAALIOLOT – NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANNE – POIKKEUSOLOT Kiinteistö/virasto/ laitos/yleisötilaisuuden järjestäjä Työnantaja PELASTUSSUUNNITELMA: (Pelastuslaki 379/2011 § 15) Kiinteistö-, virasto-, laitos- ja yleisötilaisuuskohtainen suunnitelma siitä, miten ko. kohteessa varaudutaan ja toimitaan huomioiden erilaiset onnettomuustilanteet. TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI (Työturvallisuuslaki 738/2002 § 10) Työpaikan työntekijöille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden tunnistaminen ja riskinarviointi sekä toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Hoitolaitokset/ palvelu- ja tukiasumisyksiköt POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYS (Pelastuslaki 379/2011) Hoito-, palvelu- ja tukiasumisyksiköiden selvitys, miten asukkaiden ja potilaiden poikkeava tai heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. VALVONTASUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011) Naapuriapu toimii hyvin Tässä työssä onnistuttiin hyvin, ja kuntien toimialat löysivät työn edetessä jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Huomasimme, että kunnat ovat toisilleen parhaita tukijoita. Jos esimerkiksi vesilaitoksella on ongelmia, niin todennäköisesti naapurikunnan vesilaitoksen päivystäjältä saa parhaiten apua. Toimintaympäristöt ovat periaatteessa samanlaisia kaikissa kunnissa, ja naapurikunnan päivystäjä on heti ”kartalla” ongelmatilanteessa. Lisäksi uuden yhteistyömallin avulla saimme paremmin tietoon kunnissa olevan toimintakyvyn ja resurssit. TURVALLISUUSSUUNNITELMA: (Sisäisen turvallisuuden ohjelma, valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008) Pelastuslaitos Suunnitelmassa määritetään suoritettavat palotarkastukset sekä muut pelastusviranomaisen valvontatoimenpiteet. ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011) Viranomaisten operatiivisen toiminnan ja ympäristön varoittamisen sekä evakuoinnin suunnitelma. Etelä-Savon pelastuslaitos on pohtinut eri yhteistyötahojen kanssa suunnitelmien välisiä suhteita. Maakuntakin sai turvallisuussuunnitelman Etelä-Savossa on tehty myös kunta/seutukuntakohtaisia sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisia turvallisuussuunnitelmia. Niissä pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Vuoden 2010 aikana EteläSavoon tehtiin myös maakunnan turvallisuussuunnitelma, jossa keskityttiin maakunnalliseen näkökulmaan ja ns. turvallisuustilannekuvan aikaansaamiseen. Turvallisuustilannekuvalla tarkoitetaan tietoa esimerkiksi siitä, mitä onnettomuuksia on sattunut ja mitä on tehty asioiden paranta- miseksi maakunnan tasolla. Maakunnan turvallisuussuunnitelman tekemiseen valjastettiin Etelä-Savon valmiustyöryhmä, jossa on edustettuna kaikki keskeiset toimijat maakunnasta. Käytännönläheisesti ajattelimme yhdistää valmiusasiat ja turvallisuussuunnittelun. Mukaan tuli myös Etelä-Savon maakuntaliitto. Järvi-Suomen Energia Oy Etelä-Savo panostaa valmius- ja turvallisuussuunnitelmiin TURVALLISUUS Asta-myrsky aiheutti Etelä-Savossa pahimmat vauriot linjalla Sulkava – Halttula – Rantasalmi. Laaja turvallisuuskäsitys varautumisen perustaksi Yhteiskunnan varautuminen eri tilanteisiin voitaisiin uudistaa siten, että Suomeen muodostettaisiin laajan turvallisuuskäsityksen mukaiset poikkihallinnolliset työryhmät eri tasoille. Valtakunnan tasolla laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toiminta voisi olla osa valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaa. Aluetasolla voitaisiin mennä suoraan maakuntapohjaisiin työryhmiin. Operatiivisen tason toiminnassa sekä poliisin että pelastuslaitoksen osalta on jo nyt siirrytty kahteen portaaseen. Myös ensihoidossa luodaan parhaillaan alueellista ensihoitojärjestelmää. Niin sanottu kovan ytimen muodostava sisäisen turvallisuuden toiminta on keskitetty tai se on keskittymässä alueelliseksi toiminnaksi. Tämän ytimen ym- pärille voitaisiin rakentaa laajan turvallisuuskäsityksen mukainen toimintamalli. Laaja turvallisuuskäsitys sisältää sekä turvallisuussuunnittelun että valmiussuunnittelun tarpeet. On myös pohdittava, olisiko käsitteistöä häiriötilanteista laajennettava vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti organisoiduilla alueellisilla työryhmillä ja valtion tasolla toimivalla työryhmällä voisi olla erikseen säädetyt tehtävät toiminnan yhteensovittamisessa ja tilanteiden aikaisen koor- dinaation yms. asioiden hoitamisessa. Järvi-Suomen Energia Oy hoidosta eri tilanteissa. Tällä hetkellä pelastuslaitokset ovat suunnitelleet ottavansa käyttöön poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen organisaatiot. Tätä varten on alue jaettu suojelupiireihin, lohkoihin ja yksiköihin. Näitä organisaatioita voitaisiin hyödyntää myös häiriötilanteessa, samoin paikallisten järjestöjen resursseja. Tykkylumitilanteessa pelastuslaitos pyysi puolustusvoimilta virka-apua. Virka-avun pyytämisessä noudatettiin ennalta sovittua protokollaa, joka toimi hyvin. Tässä yhteydessä pohdittiin kuitenkin sitä, voisiko osan puolustuskyvyn turvaamiseen hankittavasta materiaalista sijoittaa siviiliviranomaisten käyttöön. Voisiko meillä olla lähtökohtana häiriötilanteisiin valmistautuminen ja siinä tarvittava suorituskyky? Suur-Savon Sähkölle aiheutui kesän 2010 myrskyistä noin kuuden miljoonan euron kustannukset. Kuntien suunnitelmat edelleen tarpeen Viranomaisten toimivaltuudet ovat tällä hetkellä riittävät ja selvät, mutta laajoissa ja vakavissa häiriötilanteissa keskinäinen informaatio, tilanteiden hoitaminen ja tilannekuvan muodostuminen vaativat hyvää yhteistoimintaa. Toiminnan rationalisoimiseksi samalla kokoonpanolla voitaisiin hyvin hoitaa myös turvallisuussuunnittelun ja valmiussuunnittelun tarpeet ja niiden koordinointi aluetasolla. Aluetason suunnitelmat eivät poista tarvetta tehdä yksityiskohtaisia kuntakohtaisia suunnitelmia. Kuntakohtaisissa suunnitelmissa perustan muodostavat toimialojen yksityiskohtaiset suunnitelmat. Kunnassa pitää huolehtia siitä, että kaikissa päätöksissä otetaan huomioon laajan turvallisuuskäsityksen mukaiset tarpeet. Lisäksi kuntien suunnittelu-, tuotannonohjaus- ja raportointijärjestelmiin on saatava mittarit em. asioiden arvioimiseksi, ja tarvittaessa toimintaa on ohjattava oikeaan suuntaan. N Kuntatekniikka 6/2011 11 Hallinnon hauraus paljastui hirmumyrskyn jälkeen Tulvasuojelu osasyy New Kuusi vuotta sitten elokuussa New Orleansin suurelta osin tuhonnut hirmumyrsky Katrina paljasti hallinnon haurauden eri tasoilla. Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja aiheutti osaltaan ennenkokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa. TEKSTI Hannu Taavitsainen NNRanskalaisten 1718 Mississippi-joen suis- toon perustama New Orleans on kokenut lukuisia tulvia kohta 300-vuotisen historiansa aikana. Kaupungin perustanut Sieur de Bienville uskoi, että joen ja järven väliselle kannakselle olisi turvallista perustaa kaupunki. Vaikka alue oli osin meren pinnan alapuolella, suiston uskottiin turvaavan sitä Meksikonlahden myrskyiltä ja järvien suojaavan joen tulvilta. Bienville ei olisi voinut erehtyä pahemmin. New Orleans on kärsinyt toistuvista tulvista ja myrskyistä sekä sodista, epidemioista ja köyhyydestä. Tulvia on opittu hillitsemään, mutta hurrikaanit ovat paheneva uhka. Tulvasuojelu lisännyt tuhojen riskiä Tulvasuojelu on itse asiassa lisännyt tutkijoiden mukaan riskiä, että kohdalle osuva hirmumyrsky tuo tuhot kaupunkiin. Tulvilta suojaudutaan nykyisin niin tehokkaasti, että Gulf of Mexico 12 Kuntatekniikka 6/2011 The National Atlas of the United States of America Mississippi River USA:n laivaston helikopterista 31.8.2005 otetussa kuvassa näkyy, miten koko New Orleansin keskusta on tulvaveden peitossa. Keskellä on Louisiana Superdome, urheilu- ja messurakennus, josta kymmenet tuhannet kaupunkilaiset etsivät suojaa. TURVALLISUUS Orleansin tuhoon U.S. Navy/Jeremy L. Grisham Kuntatekniikka 6/2011 13 Lillie Long/FEMA Jocelyn Augustino/FEMA 30.8.2005 New Orleansia suojaavat neljä metriä korkeat padot eivät kestäneet hirmumyrskyn vaikutuksia. Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi veden alle. joki ei enää kuljeta maa-ainesta jokisuistoon, joka supistuu eikä enää entiseen tapaan pysty sitomaan myrskyn nostattamia merivesiä. Kyvyttömyys ennakoida tulvasuojelun haittoja oli ilmeinen osatekijä siinä, että elokuun lopulla 2005 alueelle iskenyt hirmumyrsky Katrina aiheutti ennen kokemattoman laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa. Hauras ja hidas hallinto oli syyllistynyt myös moniin muihin laiminlyönteihin. Hurrikaani Betsyn (1965) aiheutettua 58 kuolonuhria ja miljardin dollarin vahingot New Orleansissa, Yhdysvaltain kongressi valtuutti vahvistamaan kaupungin tulvavalleja. Kuitenkin neljä vuosi- kymmentä kongressin päätöksen jälkeen 2005 tulvasuojaus oli yhä puutteellista. Evakuointi vauraille, köyhimmät jäivät Kun 23.8.2005 Bahaman vesillä syntynyt matalapaine lähestyi USA:n etelärannikkoa, onnettomuutta ei vielä osattu pelätä. Floridassa maihin iskenyt trooppinen myrsky voimistui Meksikon lahdella ja työntyi Louisianaan 3. kategorian hurrikaanina. Uhkakuvat alkoivat toteutua pelättyä paljon vakavimpina. Kun uhkaan herättiin, pormestari Ray Ragin antoi vasta sunnuntaiaamuna 28.8. käskyn evakuoida 1,4 miljoonan asukkaan kaupunki. Vauras väestö Manuel Broussard/FEMA New Orleansin jätevesilaitoksen ilmastusaltaat vaurioituivat hirmumyrskyssä. FEMA (Federal Emergency Management Agency) rahoitti niiden kunnostusta 210 miljoonalla dollarilla. 14 Kuntatekniikka 6/2011 lähti pakoon omilla autoillaan, mutta autottomille ei ollut riittävästi busseja. Köyhimmät eivät voineet, ymmärtäneet tai halunneet lähteä. Katrinan iskiessä maanantaiaamuna 29.8. New Orleansiin, kymmenet tuhannet olivat jääneet. Tässäkään vaiheessa ei osattu ennakoida pahinta: puutteelliset tulvavallit murtuivat kahdesta kohtaa kaupunkia jakavien kanavien kohdalta, kun myrskykeskus oli jo ohittamassa kaupungin. Valtavalla voimalla vyöryvä vesi peitti 80 prosenttia kaupungista, ja noin 1 200 ihmistä hukkui. Käytännöllisesti katsoen kaikki asunnot tuhoutuivat täysin tai osittain, tulvalta pelastui vain liikekeskusta. Tutkija ja kan- salaisaktiivi James Perry kertoo, että hirmumyrskyn jäljiltä 350 000 asuntoa on täytynyt korjata tai rakentaa täysin uudelleen. Jälleenrakennus on yhä kesken monilla keskustan ulkopuolisilla alueilla. Tulvan jälkeen hallinto halvaantui Politiikan tutkija Cynthia Horan Yalen yliopistosta sanoo Katrinan paljastaneen hallinnon epäonnistumiset kaikilta tasoilta. USA:n liittovaltio, Louisianan osavaltio ja New Orleansin kaupunki olivat kaikki kyvyttömiä varautumaan katastrofiin ja toimimaan sen tapahduttua. Varautumista laiminlyötiin, vaikka kaikki tiesivät joka sykTim Burkitt/FEMA Uusi St. Louisin lahden silta, joka rakennettiin hirmumyrskyssä tuhoutuneen sillan tilalle. TURVALLISUUS KATRINA ■ New Orleansiin elokuussa 2005 iskenyt Katrina oli kallein ja eniten ihmisuhreja vaatinut hurrikaani Yhdysvaltain historiassa. ■ Virallinen uhriluku (7.10.2005) on 1 242 kuollutta. ■ Katrina oli mitatuista hurrikaaneista kaikkien aikojen kuudenneksi voimakkain. Kovimmillaan tuulen voimakkuus oli 78 m/s. ■ Lähes 80 prosenttia kaupungista jäi veden alle. ■ Aineellisten vahinkojen arvioidaan nousseen jopa yli 200 miljardin dollarin suuruisiksi. Lähde Wikipedia Seth Knudsen Seth Knudsen Kaupungin punaiset raitiovaunut joutuivat pahoin tulvaveden runtelemiksi. FEMA rahoitti raitiovaunujen korjaamista 21,6 miljoonalla dollarilla. Yksikerroksiset köyhien alueiden talot jäivät kokonaan Katrina-tulvan alle. Osa niistä on purettu, osa odottaa tyhjillään kunnostusta. sy toistuvat hurrikaanit ja kaupungin haavoittuvuuden. Lähes puolet New Orleansista on meren pinnan alapuolella. Edellisen kerran hurrikaanitulva tuhosi kaupunkia 1992. Valmiusongelmat paljastuivat evakuointivaiheessa ja kärjistyivät veden noustessa. Kanavat eivät enää vieneet vettä pois kaupungista vaan toivat tulvavettä sisään. Sitten lähes sata vuotta vanhat kanavaseinämät eivät enää kestäneet vaan murtuivat äkillisesti. Tulvan vyöryttyä kaduille kaikki viestintäyhteydet katkesivat. Avun tarvitsijat eivät enää saaneet yhteyttä auttajiin. Sairaaloista loppui sähkö, kun generaattorit jäivät tulvan alle. Koko hallinto halvaantui. Kritiikki kohdistui ennen kaikkea presidentti Georg W. Bushiin, joka viivytteli kansalliseen katastrofiin vastaamisessa. Kaavoitusta tyyliin ”kapitalismi päättää” Historiantutkija Graig E. Colten Louisianan valtionyliopistosta muistuttaa myös kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun virheistä. Katrinan vahingot olivat aiempia tulvia laajemmat, koska varautuva suunnittelu on unohdettu. Kun New Orleans syntyi, arkkitehtuuri suosi 1700-luvulta alkaen suojattuja taloja. Ne perustettiin paaluille, alakerta jätettiin varastoiksi ja asuintilat sijoitettiin ylemmäs, jolloin niihin pääsi suojaan toistuvilta tulvilta. Suojataloperinne kuitenkin syrjäytettiin 1950-luvulla, ja alaville maille kaavoitettiin köyhille yksikerroksisia halpataloja. Kat- New Orleansin vauraalle väestölle on tarjolla suojataloja, joissa alakerrassa on varastoja ja yläkertaan voi paeta tulvan sattuessa. rina-tuhojen jälkeen suojatalojen ideaa on koetettu elvyttää, mutta huonolla menestyksellä. James Perry kertoo, että ”kapitalismi päättää” -perinne toteutuu taas suunnittelussa ja asuntopolitiikassa. New Orleans asuttaa yhä köyhiä riskialueille. Sääntelemätön markkinatalous ja onnettomuusriskien torjunta sopivat tutkijoiden mielestä huonosti yhteen. Jotta kaupunki kykenisi varautumaan katastrofeihin ja toipumaan niistä, sen tulisi kyetä kokoamaan kaikki sosiaaliryhmät ja toimijat sekä sääntelemään alueensa kehittymistä. Kaupungeista sitkeitä ja vastustuskykyisiä Tutkijat toivovat taajamakehityksen suuntaamista kohti vastustuskykyisiä ja sitkeitä yhteisöjä (resilient communities). Sitkeä yhtei- sö kykenee kokoamaan toimijat ja voimavarat yhteen sekä pääsemään yli shokkitilanteista, joiden riski kasvaa. New Orleans oli yhteisönä vielä 1960-luvulla vahva. Kun hurrikaani Betsy 1965 iski alueelle, asukkaat auttoivat toisiaan ja kuolonuhrien määrä jäi vähäiseksi naapuriavun toimiessa, mutta 2006 rikkaat pakenivat ja jopa piilottivat veneensä, jotta pelastajat eivät löytäisi niitä. Yksi pelastusviranomaisten piilosta löytämistä veneistä on esillä kaupunginmuseon edessä. Sillä pelastettiin satoja ihmisiä, jotka onnistuivat pakenemaan äkillistä tulvaa katoille. N Kirjoittaja osallistui keväällä New Orleansissa pidettyyn kaupunkitutkijoiden konferenssin, joka käsitteli mm. hirmumyrsky Katrinan tuhoista toipumista. Kuntatekniikka 6/2011 15 16 Kuntatekniikka 6/2011 TURVALLISUUS Kurbit, ditsit ja reilit kuntoon HYVÄ SKEITTIALUE on haasteellinen ja turvallinen Pienet kolhut ja ruhjeet kuuluvat rullalautailuun, mutta eivät repsottavat vaneripinnat ja koholla olevat ruuvit. Espoossa kaivataan koordinointia skeittialueiden suunnitteluun ja ylläpitoon. TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve NN – Hyvä rullalautailualue on riittävän monipuolinen, haasteellinen ja turvallinen, kertoo Espoon rullalautailijat ry:n varapuheenjohtaja ja rullalautailun harrastaja Jan Roberts. Yhdistys kunnostaa Tapiolassa sijaitsevan skeittihallin rakenteita, ennen kuin tuhannet harrastajat kolistelevat sisään kesälaitumilta. Kuluneet vaneripin- Jotkut pitävät kestomuovilla pinnoitettua vaneria liian liukkaana, mutta skeittausta harrastavasta koululaisesta Pyry Tammisesta se toimii hyvin. nat vaihdetaan uusiin, tukirakenteet tarkistetaan ja parannellaan muutenkin härveleitä. Se on varapuheenjohtajan yleisnimitys rakenteille, joiden esikuvat ovat kaupunkiympäristössä. – Kohollaan olevat ruuvit ja repsottavat tai suorastaan reikäiset vanerit ovat vanhojen skeittirakenteiden tavallisimpia ongelmia, jotka lisäävät kaatumisia. Totta kai hyvillä härveleillä on myös hauskempaa rullalautailla, Roberts toteaa. Tuulimäen hallissa on tähän asti vältytty suuremmilta tapaturmilta. Varapuheenjohtaja uskoo sen johtuvan hallin hyvästä suunnittelusta ja rakenteiden kunnon tarkkailusta. – Tärkeimpiä turvallisuuden kannalta ovat turva-alueet ja ajolinjojen rakentaminen niin, etteivät skeittaajat kulje ristiin. Nopeasti liikkuvat voidaan erottaa hitaista, ja vauhtia säädellään myös rakennelmien korkeuksilla. Pinnassa on olennaista sileys, kovuus, tukevuus ja oikea luisto. Täällä on myös hyvä vuorovaikutus, joten kuulemme nopeasti vioista ja parannusehdotuksista. Yhdistyksellä on myös omia niksejä, joiden toimivuudesta Roberts ei anna takuuta. Esimerkiksi uuden vesivanerin liukkautta vähennetään kumoamalla kaksi litraa cola-juomaa pinnalle muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen se hiotaan kevyesti. Kuhmut ja naarmut kuuluvat lajin luonteeseen Kuhmut, naarmut ja venähdykset kuuluvat kuitenkin lajin luonteeseen. Tavallisimmin vahinkoja sattuu nuoremmille, joiden tasapaino ja harkinta eivät ole vielä kehittyneet. Espoon rullalautailijoiden yhdistys suosittelee suojainten käyttöä, mutta ne eivät ole pakollisia. Janne Saarion suunnittelemassa Luulajan skeittipuistossa sileän sisäpinnan toteutuksesta vastasi kanadalaisista skeittareista koostunut rakennustiimi Newline. Läheisen terästehtaan lahjoittamat teräsosat kuten vanha masuuni on hyödynnetty skeittirakenteina ja penkkeinä. Kuntatekniikka 6/2011 17 Eläintarhan rullalautailualueen mielenkiintoinen betonipooli ja luonnonkivirakenteet houkuttelevat harrastajia koko pääkaupunkiseudulta. Lauta rullaa hyvin sileällä betonipinnalla eikä turhia kaatumisia synny rosojen takia. Poikkeus on Robertsin mukaan kolme metriä korkea vertti, jossa kannattaa käyttää kaikkia suojia. – Jokainen uusi temppu, jonka skeittaaja oppii, tarkoittaa myös uuden kaatumistavan opettelua, Jan Roberts korostaa. Turvallisuus on tullut ajankohtaiseksi, kun monet yli 35-vuotiaat skeittarit rullalautailevat nyt lastensa kanssa. Toisin kuin keskivertovanhemmat, he osaavat kiinnittää huomiota skeittipaikan yksityiskohtiin lasten kannalta. Espoon skeittipuistojen kunto kohtuullinen Espoolaiset rullalautailijat taistelivat kaupungin ensimmäisen skeittihallin puolesta viisitoista – Käytämme erikoisruuveja vanerien kiinnittämiseen, koska ne pitävät paremmin ja ulkona ilkivallantekijän on vaikeampaa irrottaa niitä, kertoo Jan Roberts Tuulimäen skeittihallissa Espoossa. vuotta, kunnes kaupunki antoi tuhannen neliön tilan Tuulimäen väestösuojasta 2004. Espoon rullalautailijat ry pyrkii kehittämään kaupungin skeittipaikkoja, rakentamaan niille uusia laitteita ja pitämään alueita kunnossa. Rakennusmateriaalit se saa pääasiassa kaupungilta. Lisäksi Espoon nuorisopalveluiden nuoriso-ohjaajana työskentelevä Roberts tuo työssään esiin skeittipaikkojen kunnostustarpeita ja uudistusehdotusia. – Järjestely on skeittaajien kannalta hyvä, sillä lajin harrastajien asiantuntemusta tarvitaan joka tapauksessa ylläpidossa. Vastuu huonokuntoisen rakenteen aiheuttamasta tapaturmasta on tietenkin kaupungilla. Roberts pitää Espoon ulkona sijaitsevien skeittipuistojen kuntoa kohtuullisena. Muutamilla alueilla lyhytikäiset vanerirakenteet kaipaavat kuitenkin kipeästi korjausta ja uusimista, mutta kaupungilla ei ole ollut siihen määrärahoja. Skeittaajien mielestä olisi kannattavampaa rakentaa betonista, joka on kustannustehokkaampaa ja palvelee rullalautailua paremmin. Koordinaatiota skeittialueiden ylläpitoon Espoon apulaisliikuntajohtaja Jarmo Ikävalko saa paljon aloitteita uusista rullalautailualueista. Nuorimmat haluavat skeittipaikan kodin lähistölle, minkä Ikä- Uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa myös skeittialueiden ■ Kun rullalautailualueella tapahtuu onnettomuus, vastuukysymykset eivät ole yksiselitteisiä, selvittää rullalautailun asiantuntija ja harrastaja Tero Malinen, joka on kirjoittanut Rullalautailualueiden suunnittelu ja turvallisuus -teoksen. Liikuntapaikkojen turvallisuuteen liittyy joukko lakeja ja standardeja, joista tärkeimmät ovat tuotevastuulaki ja rullalautailualueita koskeva standardi SFS-EN 14974, joka on ohjannut rullalautailualueiden suunnittelua ja rakentamista vuodesta 2007. – Standardit ovat vain suosituk- 18 Kuntatekniikka 6/2011 sia, mutta vastuukysymyksissä niihin kiinnitetään huomiota. Siksi kaupungit suosivat valmiita skeittirakenteita, jotka on rakennettu standardin mukaan. Tämän seurauksena skeittipuistot ovat vaarassa muistuttaa toisiaan, mikä ei palvele lajia, Malinen kertoo. Hän pitää standardeja käyttökelpoisina, koska ne ovat väljiä. Laji on kuitenkin stardardin näkökulmasta hankala, koska sen luonteeseen kuuluu jatkuva uusien muotojen ja skeittaustapojen etsiminen. Etelä-Suomen kaupungit ja kunnat ovat selvittämässä rulla- lautailualueidensa kuntoa ja ylläpidon periaatteita aluehallintoviraston ja Tukesin projektissa, jonka tulokset saadaan vuoden lopussa. Malisella on kuitenkin epäily, miten lajia tuntematon terveystarkastaja havaitsee puutteet. Uusi laki parantaa turvallisuutta Ensi vuonna voimaan tuleva uusi kuluttajaturvallisuuslaki parantaa muun muassa rullalautailualueiden turvallisuutta. Uudesta skeittipuistosta tulee ilmoittaa kunnan kuluttajaturvallisuusviranomaisel- le ja laatia sen toiminnasta turvallisuusasiakirja. Kunnissa ei ole opittu skeittipaikoilla tapahtuneista tapaturmista, koska niistä ei ole tilastotietoa. Turvallisuuden seuraaminen kuitenkin helpottuu, jos terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja yksityisillä poliklinikoilla hoidettavien tapaturminen tapahtumapaikka ja liikuntalaji aletaan merkitä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Kouvolassa ryhdyttäneen tilastoimaan päivystyspoliklinikan potilastietojärjestelmään eri urheilulajeihin liittyvää tapaturmatietoa valko ymmärtää hyvin. – Espoosta puuttuu kokonaan skeittialueita koskeva pitkän tähtäimen suunnittelu ja koordinointi, mutta sitä yritetään ponkaista nyt liikkeelle. Kun kaupungin eri virastot saadaan yhteisen näkemyksen taakse lautailijoiden kanssa, myös uusia skeittialueita on helpompaa suunnitella ja huolehtia niistä, Ikävalko toteaa Hän pitää hyvänä Helsingissä toimivaa skeittityöryhmää, jossa ovat mukana kaikki lajin harrastamisen kanssa toimivat virastot ja järjestöt Sen laatima skeittiohjelma antaa suuntaviivat kaupungin skeittipaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Betonilla rullaa tasaisemmin Myös Suomen Rullalautailuliitto haluaa lisätä betonisia rullalautailualueita, koska ne tarjoavat paremmat harrastusmahdollisuudet. Ongelmana on kuitenkin betonin korkeat kustannukset ja rakennustaidon puuttuminen. Ensimmäisissä betonisissa skeittipuistoissa on jouduttu korjaamaan muun muassa epätasaista pintaa ja esiin tullutta betoniraudoitusta. Rullalautailijat odottavatkin nyt kuumeisesti pilottihanketta, jonka avulla betonisiin skeittipuistoihin liittyvä käsityötaito kuten betonipinnan hiertäminen sileäksi tuotaisiin Suomeen – Jos johonkin projektiin saataisiin mukaan skeittipuistoihin erikoistunut, ulkomainen, betonirakentaja, suomalaisilla urakoitsijoilla olisi mahdollisuus oppia. Näin on toimittu Ruotsissa, muun muassa Malmön maineikkaassa Stapelbäddensparkenissa, Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen selvittää. Skeittialueet moderneja kaupunkipuistoja Suomalainen suunnittelu kuitenkin kiinnostaa ulkomailla. Janne Saario, joka on ammattilaistason rullalautailija ja viittä vaille valmis maisema-arkkitehti, on suunnitellut rullalautailualueen Luulajaan Ruotsiin. Hänen käsialaansa on myös Eläintarhan Mikropolis-skeittipuisto. – Betonista saa hyvännäköisiä skeittialueita, jotka ovat samalla moderneja kaupunkipuistoja. Muutkin kaupunkilaiset viihtyvät niiden läheisyydessä, Saario kertoo. Hän haluaisi tutustua monen skeittaajan ylistämään Landhauspalziin Innsbruckin keskustassa. Se on vanha aukio, joka uudistettiin äskettäin yhtenäiseksi rullalautailtavaksi kaupunkitilaksi. Valtavassa projektissa on jo huomattu skeittaajien läsnäolon vähentävän aukion turvattomuutta, joka houkuttelee muitakin ottamaan paikka omakseen. N turvallisuutta jo ensi vuoden alussa. Skeittipuistot ovat kuitenkin vain yksi rullalautailijoiden areenoista. Yhtä paljon ellei enemmänkin lautaillaan muissa julkisissa tiloissa eli spoteissa. Janne Saarion suosikkeja Helsingissä ovat keskustan asfaltoidut kadut ja sisäpihat sekä Itä-Pasilan kivetty kaupunkiympäristö. – Jos rullalautailijoita todella halutaan elävöittämään kaupunkia, tulisi se huomioida myös kaupunkirakenteiden kestävissä materiaaleissa, Anssi Paukkunen ehdottaa. Kadulla skeittaaja rinnastetaan jalankulkijaan. Paukkunen muistuttaa, että skeittauksen alkeet olisi hyvä osata oman ja muiden turvallisuuden takia ennen kuin lähtee rullalautailemaan. Luonnon spoteilla, kuten skeittaajat kutsuvat hyviä kaupunkikohteita, hauskuus ja turvallisuus riippuvat urbaaneista erätaidoista ja kyvystä käyttää kaupunkia luovasti. Siinä standardit eivät auta. Tero Malinen ja Suomen Rullalautaliitto ry: Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 95, Rakennustieto 2008 Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin. Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon. Saint-Gobain Pipe Systems Oy 1'(*'#/0#+0'#6Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA 1& 6$3 6*ail: sgps.fi[email protected] www.sgps.fi Kuntatekniikka 6/2011 19 TURVALLISUUS Aluepelastuslaitokset parantaneet palvelua Pelastustoimen kustannukset kehittyneet maltillisesti NN Pelastustoimesta kunnille aiheutuneet nettomenot olivat 2009 keskimäärin 70 euroa asukasta kohti eli vajaat 1,5 prosenttia kaikista nettokustannuksista. Osuus on ollut 2000-luvun aikana lievästi laskeva. Pelastustoimen menokehitys on siis seurannut kohtalaisen tarkasti yleistä kuntatalouden kustannuskehitystä. Alueiden erityispiirteet vaikuttavat maksutasoon Pelastustoimen menokehitystä on mahdollista tarkastella Pronto-tietokannassa olevien kuntien maksuosuuksien (€/asukas) perusteella. Pelastustoimen alueiden välisessä kuntien keskimääräisten maksuosuuksien tarkastelussa on käytetty Pronton 2006–10 tietoja vuoden 2010 rahanarvossa. Kustannustasossa on alueelli- Hanko Karkkila Raasepori Inkoo Karjalohja Lohja Yhteensä Kirkko- Nummi- Siuntio nummi Pusula Espoo Kauniai- Vihti nen PÄIJÄT-HÄMEEN ALUE Muutos, E/asukas ● Olavi Kallio, yliopistotutkija Tampereen yliopisto LÄNSI-UUDENMAAN ALUE Muutos, E/asukas Kunnille kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirtyivät 2004 alueellisille pelastuslaitoksille. Muutoksen jälkeen eräiden kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet, toisten kasvaneet. Palvelutaso on parantunut kaikissa kunnissa. Uusien paloasemien sijoittuminen on nyt selvästi tehokkaampaa, koska kuntarajojen vaikutus sijaintipäätöksiin on vähentynyt. Orimat- Padasjoki Hämeen- Nastola Heinola Yhteensä Lahti tila koski 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hollola 2010 Kärkölä Hartola Asikkala Sysmä ◆ Muutos 2004–10 Kuntien maksuosuudet ja niiden muutos 2004–10, €/asukas 2010 rahanarvon mukaan Länsi-Uudenmaan alueella (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) ja Päijät-Hämeen alueella (Päijät-Hämeen liitto). KUSTANNUSTEKIJÄT Maksuosuuksia ja niiden muutoksia tarkasteltaessa on huomioitava seuraavat euroa/asukas -lukuihin vaikuttavat tekijät: ■ Aluepelastuksen kulut ja tuotot sekä niiden erotuksena syntyvä nettomeno, joka peritään sopijakunnilta (ml. palautukset ja lisäkannot). ■ Sopimuksessa määritellyt perusteet, joiden mukaan kunnilta perittävä osuus jaetaan kuntakohtaisiksi maksuosuuksiksi. Jakoperusteissa on aluekohtaisia eroja. ■ Ennen vuotta 2004 syntyneet kuntien palo- ja pelastustoimen menot (1999–2003) olivat jakoperusteena aluepelastuksen ensimmäisinä vuosina. Menoissa ja erityisesti niiden kirjaamisperusteissa oli suuria eroja. ■ Siirtymäkauden pituus ja erilaiset tavat, joilla kunnilta perittävä osuus asteittain siirtyi sopimusten mukaisiksi, yleensä asukaslukuperusteisiksi maksuiksi. sia eroja: kuntien maksuosuudet ovat keskimääräistä korkeampia Helsingin, Itä-Uudenmaan, Satakunnan sekä Jokilaaksojen pelastustoimen alueilla ja vastaavasti keskimääräistä alhaisempia Keski-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueilla. Pelastustoimen alueet ovat erilaisia muun muassa väestön, asutusrakenteen ja taloudellisen toiminnan suhteen. Nämä vaikuttavat onnettomuusriskeihin varautumiseen ja edelleen pelastustoimen menoihin. Tästä syystä alueiden välinen suora kustannusvertailu ei ole mielekästä. Maksuosuuksien nousu on ollut suhteellisen maltillista, keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Eräillä alueilla kuten Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla maksuosuuksien nousu on ollut huo- mattavasti suurempaa. Sen sijaan Keski-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla maksuosuudet ovat pienentyneet. Kahden pelastusalueen tarkastelua Kuntien näkökulmasta kiinnostavaa on myös se, miten oman kunnan maksuosuudet ovat muuttuneet alueellisen pelastustoimen kaudella. Tähän voidaan vastata tarkastelemalla pelastustoimen ylläpitäjien ilmoittamia sopijakuntien maksuosuuksia 2004– 10. Tiedot maksuosuuksista perustuvat ylläpitäjien ilmoituksiin ja tilinpäätöksiin. Seuraavassa tarkastellaan kahden erilaisen pelastusalueen kuntakohtaisten maksuosuuksien kehitystä. Esimerkkialueet ovat Länsi-Uusimaa ja Päijät-Häme. Kummankin alueen tarkastelussa tuodaan esille sovellettavat erilaiKuntatekniikka 6/2011 21 TURVALLISUUS Paavo Taipale Pirkanmaalla kuntien maksuosuudet pelastustoimen kustannuksista ovat pienentyneet. set maksuosuuksien jakoperusteet ja myös niin kutsutut siirtymäkauden perusteet. Länsi-Uudellamaalla hidasta kasvua Maksuosuuksien perusteiden muutos näkyy sivun 21 kuviossa erittäin selvästi. 2004–05 maksut jakautuivat kuntien palo- ja pelastustoimen menojen 1999– 2001 mukaisessa suhteessa (kuntien tilinpäätösten mukainen jakoperuste). Tästä on asteittain siirrytty 2006–09 aikana kohti asukasluvun mukaista jakoperustetta. Hangon, Karkkilan ja Raaseporin maksuosuudet ovat pienentyneet. Vastaavasti Espoon, Kauniaisten ja Vihdin maksuosuudet ovat kasvaneet 10–20 eurolla asukasta kohti. Länsi-Uudenmaan alueella maksuosuuksien muutos on ollut hitaasti kasvava (lisäystä vajaat neljä euroa asukasta kohti, vuosikeskiarvon muutos 0,58 euroa). Maksuosuuksien palautuksista ja lomapalkkojen kirjauskäytännön muutoksesta johtuen eri vuosien maksuosuudet eivät ole täysin vertailukelpoisia. määrän ja rakennusten kerrosalamäärän muutosten suhteessa. Kustannusjaon perusteet uudistettiin 2006 alussa. Uuden sopimuksen 6 §:n mukaan ”sopijakunnat jakavat kustannukset palvelutasoon perustuvan kuntajaon mukaisesti”. Palvelutason mukaan ensimmäiseen kuntaryhmään kuuluvat 2011 kuntajaon mukaan Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Toisen kuntaryhmän muodostavat Heinola, Hollola, Orimattila ja Nastola ja kolmannen ryhmän Lahti. Päijät-Hämeessä kuntien maksuosuudet ovat nousseet 2004–10 aikana asukasta kohti 15,50 euroa. Alkuvuosien 2004– 05 maksuosuudet poikkeavat voimakkaasti uuden sopimuksen mukaisista osuuksista useiden kuntien kohdalla. Tästä syystä maksuosuuksien kasvu ei jakaudu kuntien kesken tasaisesti. Orimattilan ja Padasjoen kohdalla kasvu on jäänyt pieneksi (alle 2 €/asukas). Sen sijaan Asikkalan, Hartolan, Kärkölän ja Sysmän maksuosuudet ovat nousseet yli 20 euroa/asukas. Päijät-Hämeessä kasvu epätasaista Päijät-Hämeen pelastuslaitos on liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa. 2004– 05 kunnat jakoivat kustannukset 1999–2001 tilinpäätösten toteutuneiden kustannusten ja kunnissa vuosittain tapahtuvien asukas- Yhdyskuntarakenne selittää kustannuseroja Tilastoihin liittyvänä ongelmana on se, että eri tietolähteet (Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätöstiedot, aluepelastuksen tilinpäätökset, Pronto-tietokanta) eivät anna yhtenevää tietoa pelastustoimen kustannuksista. 22 Kuntatekniikka 6/2011 Eräissä tapauksissa erot ovat yllättävänkin isoja. Alueellistamisen jälkeen pelastustoimen kustannustaso on seurannut kuntien yleistä kustannustasoa. Muutokset ovat olleet pieniä. Kun tarkastellaan kustannuksia pelastustoimen alueittain, syntyy jo merkittäviä eroja. Kustannuseroja selittävät mm. seuraavat tekijät: ● Pieni koko asukasluvulla mitattuna, johon usein vielä yhdistyy asukasluvun pienentyminen. Tämä nostaa asukasta kohti laskettuja nettomenoja. Alenevaan väestökehitykseen sopeutuminen on vaikeaa, sillä menoja ei voi heti vähentää samassa tahdissa kuin asukkaat vähenevät. Saattaa olla jopa niin, etteivät onnettomuusriskit vähene, vaikka alueen asukasmäärä pienenee. ● Pitkät etäisyydet, hajanainen yhdyskuntarakenne ja alhainen väestötiheys voivat joillain alueilla nostaa kustannustasoa. ● Alueilla on erilainen yhdyskunta- ja asutusrakenne. Erityisesti 1. luokan riskialueet ja niiden lisääntyminen nostavat kustannuksia. Merkittävä osa menoista syntyy onnettomuuksiin varautumisesta, joka edellyttää korkeimman riskiluokan alueilla ympärivuorokautista varallaoloa. Asukaslukupohjainen kustannusjako vakiintunut Kuntien maksuosuuksien jaossa on asteittain, eripituisten muutoskausien jälkeen, siirrytty asukaslukupohjaiseen jakoon. Pelastustoimen nettokustannukset jaetaan sopijakuntien maksuosuuksiksi asukaslukujen suhteessa. Muutos näkyy erittäin selvästi kuntakohtaisessa tarkastelussa, jossa kuntien väliset maksuosuuksien erot asukaslukuihin suhteutettuina ovat pienentyneet voimakkaasti – osin jopa hävinneet kokonaan. Vuoden 2004 jälkeen eräiden kuntien maksuosuudet ovat pienentyneet ja toisten kasvaneet. Oleellista on se, miten palvelutason muutos on seurannut kustannusten muutoksia. Pelastustoimen ylläpitäjien mukaan palvelutaso on yleisesti parantunut kunnallisen palo- ja pelastustoimen ajoista kaikissa kunnissa. Alueellinen onnettomuusriskien kartoitus on yhtenäistänyt kuntien riskialuejakoa. Uusien paloasemien sijoittuminen on nyt selvästi tehokkaampaa, koska kuntarajojen häiritsevä vaikutus sijaintipäätöksiin on oleellisesti vähentynyt. Nykyisen kustannusjaon hyvät ja huonot puolet Asukaslukuun perustuvaa maksuosuusjakoa puoltavat yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Se myös noudattaa suhteellisen hyvin aiheuttamisperiaatetta. Mitä enemmän asukkaita kunnassa on, sitä suurempi on erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys. Tulevina vuosina mahdollisesti tapahtuvat kuntaliitokset ja keskimääräisen kuntakoon kasvu lisäävät entisestään asukaslukupohjaisen kustannusjaon tarkoituksenmukaisuutta. Eräissä tapauksissa asukasluku voi poiketa onnettomuuksien todennäköisyydestä, jolloin riskit ja riskialueet eivät jakaudu tasaisesti suhteessa kunnan kokonaisväkilukuun. Poikkeamia voivat aiheuttaa suuret tuotantolaitokset taajamien ulkopuolella (tehdasalueet), pääliikenneväylät, lomakeskukset ja vapaa-ajan vietto vakinaisen asuinkunnan ulkopuolella. Tällaisille tehdasja vapaa-ajanviettopaikkakunnille puhtaasti asukaslukuun perustuva maksuosuuksien jako on edullinen ja muille pelastusalueen kunnille epäedullinen. Näissäkin tapauksissa on vaikea löytää maksuosuuksien jakoperustetta, joka toteuttaisi aiheuttamisperiaatetta paremmin kuin asukaslukupohjainen jako. Tällainen tarkentava kustannusjako ei voi olla universaali, pikemminkin se on aluekohtainen ja vain joitain alueen kuntia koskeva. N Tampereen yliopistossa on tehty seurantatutkimusta pelastustoimen alueellistamisen vaikutuksista asukkaiden ja kuntien näkökulmasta vuodesta 2003. Uusin tutkimusraportti, jossa tarkastellaan alueellistamisen vaikutuksia 2008–10, valmistuu keväällä 2012. Pisara P isara on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisliikenteen rataosuus, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa. Hanke on saanut nimensä radan muodosta. Reitti kulkisi Pasilasta Hakaniemen, keskustan ja Töölön kautta takaisin Pasilaan muodostaen 7,5 kilometrin mittaisen lenkin. Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon ja Vantaankosken sekä Keravan suunnan radat. Radan rakentaminen voisi tapahtua vuoden 2030 jälkeen, mutta on myös kaavailtu, että voitaisiin aloittaa jo aikaisemmin. Hakaniemen rautatieasema tulisi metroaseman yhteyteen. Keskustan asema tulisi kauppakeskus Forumin kulmille ja Oopperan eli Töölön asema Kansallisoopperan alapuolelle. Parikymppinen idea Pisaran idealla on ikää jo kunnioitettavat 23 vuotta. Se pulpahti esiin HKL:n 100-vuotisideakilpailussa 1988. Voittanut nimimerkki Andante – tekijöinään Marja Rosenberg, Björn Silfverberg ja Mirja Valtonen – esitti sen selvimmin, mutta teema oli esillä muissakin kärkipään töissä. Mainittakoon että kolumnistin tiimi Pekka Rytilä, Teuvo Juntunen ja Markus Lankinen sai lunastuksen ideallaan Stadikka, joka oli rengas-pikaratikka. Andante säväytti palkintolautakuntaa, johon kuuluivat muun muassa Pentti Murole (pj) ja Heikki Salmivaara. Heikki sanoo vieläkin asiasta kuultuna, että hanke on oikein hyvä. Monet muut ovat eri mieltä. Kovaa kritiikkiä Kesällä 2011 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua hankkeen arveluttavista puolista. Wille Mikkola (20.7.) ehdotti viiden raiteen levitystä nykyiseen ratapihaan ja kaupunkisuunnitteluviraston siirtoa Oulunkylän tasalle, jotta sen väki havaitsisi kaupungin toimintojen muuton keskustasta väljempiin maisemiin. Samuli Korkeaharju (20.7.) oli huolissaan tunneli-Pisaran toiminnasta ja kysyi, ovatko kaikki neljä lähiliikennesuuntaa päivittäin sekaisin. Onko järkeä pudottaa junat ja ihmiset 40 metrin syvyyteen ja nostaa sähkömoottoreilla ylös? Monet muutkin ovat olleet toimintavarmuudesta huolissaan. Lauri Oinonen (26.7.) vertaili Pisaran miljardihintaa pääradan Seinäjoen ja Oulun välisen osuuden peruskunnostukseen ja peräsi Helsingin lähiliikenteeseen halvempia ratkaisuja. M Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Heiluttaa hallituksia Tunneliratojen vastustusta on virinnyt myös muissa suurkaupungeissa. Mainittakoon erityisesti Stuttgart, jossa Helsinkiä vastaavan pääteaseman muuttaminen maan alle ja läpiajettavaksi sai aikaan niin suuren kansanliikkeen, että koko Baden-Württenbergin hallitus vaihtui vaaleissa. Suomen nykyisen hallituksen ohjelman taustapapereissa ja HLJ:ssä Pisara on mukana vakavasti selvitettävänä hankkeena. Siinäpä on liikenneministeri Merja Kyllöselle pähkinää kaikkien muiden ongelmien lisäksi. Rahan puute voi ratkaista asian itsestään, koska kaupunkiradoille ei löydy maksajia markkinavoimista. Havainnekuva/www.liikennevirasto.fi/pisara Rata ja tunnelin suuaukko Alppipuistossa etelän suuntaan. Pisaran hinnaksi arvioidaan vajaa miljardi. Radalle tulee kolme uutta maanalaista superasemaa, varmaan liikkuvilla jalkakäytävillä ja tehokkailla koneportailla varustettuina. Alppila on vielä esillä neljäntenä vaihtoehtona. Kuntatekniikka 6/2011 23 Kyläläiset kyllästyivät odottamaan valtion rahaa Karviassa kevyen liikenteen Karvian Kantin kylään ulottuvan kevyen liikenteen väylän maansiirto- ja pohjatyöt tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana. Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen. 24 Kuntatekniikka 6/2011 LIIKENNE väylä syntyy talkoilla Karviassa pyöräillään ja lenkkeillään pian turvallisesti kuntalaisten rakentamaa kevyen liikenteen väylää pitkin. Onko asukkaiden talkootyö tulevaisuudessa pikkukuntien arkea? TEKSTI Aune Waronen NN Pohjoissatakuntalaisessa Karvian kunnassa ehdittiin puhua kevyen liikenteen väylän tarpeellisuudesta parikymmentä vuotta. Rakentaminen kaatui kerta toisensa jälkeen rahoitusongelmiin. Valtion tiemäärärahojen jaossa hanke sivuutettiin, sillä selvitysten mukaan pyöräilijöitä ja kävelijöitä oli tienpätkällä liian vähän. Lopulta kunnan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Kantin kylän väki otti tienteon omiin käsiinsä. Nyt 5,3 kilometrin pituinen pyörätie syntyy talkootyönä kunnan ja ely-keskuksen tuella. – Teimme vuosi sitten valtuustolle aloitteen, että kylään pääsi- si kevyen liikenteen väylää pitkin ja sitouduimme työhön. Siitä asia lähti etenemään, kertoo kyläläinen Esa Yliluoma. Kun tiehankkeelle haettiin valtion rahoitusta, puhe oli kolmen kilometrin pätkästä. Se olisi loppunut reilut kaksi kilometriä ennen Kanttia. – Valtiolta rahaa ei ollut luvassa edes tulevaisuudessa. Kantin kyläläisiin nousi taisteluhenki: kun tehdään väylä, tehdään se saman tien kaksi kertaa niin pitkäksi kuin suunniteltiin, kylään asti, kertoo kunnan rakennusmestari Jaakko Kallioniemi. Maarakennus talkoilla Tämän vuoden aikana maansiirto- ja pohjatyöt tehdään valmiiksi. Väylän asfaltointi jää ensi vuoteen. Kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä, joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti. Budjetissa hankkeelle on varattu 400 000 euroa. Saman verran lasketaan talkootyön osuudeksi. Aune Waronen Harri Kontiainen Esa Yliluoma (vas.) on yksi kyläläisistä, jotka ovat mukana talkootyössä. Rakennusmestari Jaakko Kallioniemi valvoo kunnan puolesta kevyen liikenteen väylän rakentamista. Kuntatekniikka 6/2011 25 Syksyllä mukana työssä oli myös Jalasjärven ammatillinen kurssikeskus, jonka aikuiskoulutuksen maansiirtokurssin oppilaat tekivät pätkän tietä harjoittelutyönään. Juridisesti väylän rakennuttaja on kunta, ja Kallioniemi valvoo työtä kunnan puolesta. Myös väylää 50 000 euron avustuksella tukevalla ely-keskuksella on valvontavastuu. Työn jäljen on kelvattava myös tieinsinööreille. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma toivoo tasapuolisuutta tiemäärärahojen jaossa. Jaakko Kallioniemi pitää talkoohankkeen hyvänä puolena sitä, että me-henki kylässä vahvistuu. – Kun tie on valmis, se luovutetaan valtiolle. Ely-keskus huolehtii jatkossa tien kunnossapidosta, Kallioniemi kertoo. Huoli turvallisuudesta Ennen valtuuston käsittelyä tien varrella asuvilta noin 50 maanomistajalta varmistettiin, että he luovuttavat tarkoitukseen pyörätien alle jäävät maat. Suostumukset olivat edellytyksenä hankkeen hyväksymiselle. – Kun asia saatiin vireille, ei mennyt monta päivää ja nimet oli kerätty, kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma muistaa. Alkuosa maantiestä, jonka vierellä kevyen liikenteen väylä kulkee, on kuntakeskuksen kaava-alueella. Nopeusrajoitus lähellä keskustaa on 60, loppuosalla tienpätkästä 80 kilometriä tunnissa. Kantin kylässä, jossa on noin 150 taloutta, on paljon lapsiperHarri Kontiainen Karvian kunta maksaa maa-aineksen ja rumpuputket, asfaltoinnin ja liikennemerkit sekä kaivureiden ja muiden koneiden polttoaineet. Maarakennustyöt tehdään talkoilla. Mukana on noin 30 kyläläistä, joista 15 paiskii töitä erityisen aktiivisesti. 26 Kuntatekniikka 6/2011 Aune Waronen Aune Waronen Aune Waronen Kantin kylässä asuva Esa Yliluoma on tehnyt töitä koko ikänsä kaivureiden ja koneiden kanssa. heitä. Reitti kylästä kunnan keskustaan muuttuu merkittävästi turvallisemmaksi. – Talkootyö on valtava uhraus päivätyöltä ja perheeltä. Olen todella tyytyväinen, että tällaisia kuntalaisia löytyy vielä, Tarja Hosiasluoma kiittää. Tosiasia oli, ettei rahoitusta saatu muualta. Silti alueellinen tasa-arvo pitäisi turvata kaikille suomalaisille. – Tiemäärärahoja saisi suunnata myös pieniin kuntiin, Hosiasluoma toivoo. Ely-keskus mukana Asiaa hoitanut Varsinais-Suomen ely-keskuksen tieinsinööri Pauli Laivo pitää talkootyönä toteutettavaa näin laajaa hanketta äärimmäisen harvinaisena. Tosin vastaavia, mutta huomattavasti lyhyempiä pätkiä pyörätietä on viime vuosien aikana tehty samalla periaatteella Kankaanpään Vihteljärvellä ja Huittisissa. – Karvian hanke taitaa olla Suomen ennätys. Monet tiepiirit eivät ole välttämättä lähteneet tällaisiin mukaan ollenkaan, Laivo sanoo. Ilman talkootyötä väylän tekeminen ei olisi onnistunut, mutta kyse on yhteispelistä. Paitsi rahallisesti, ely-keskus on tukenut karvialaisia suunnittelussa. Kunta on vakuuttanut kaikki talkoolaiset sekä kouluttanut heidät tieturvallisuuskurssilla. Pauli Laivo näkee toimintatavassa sekä hyvää että huonoa. – Ei ole tarkoitus, että kunta LIIKENNE “Ei ole tarkoitus, että kunta tekee valtiolle kuuluvia hankkeita ja että asukkaat hoitavat ne vielä talkoilla.” Alueet otettiin haltuun elykeskuksen hakemalla maantietoimituksella. Hankkeen valmistuttua ely-keskus maksaa korvaukset lunastetuista maa-alueista maanomistajille. Korvaukset ovat tasolla, joka kunnassa maksetaan vastaavasta maa-alueesta. Ne määriteltiin normaalin maanmittaustoimituksen avulla. tekee valtiolle kuuluvia hankkeita ja että asukkaat hoitavat ne vielä talkoilla.Toisaalta vaihtoehto voi olla, että hanke jää kokonaan tekemättä. Olennaista Karviassa on ollut kuntalaisten yksituumaisuus. – On todella ihmeellistä, että tänä päivänä löytyy vielä tällaista yhteishenkeä. Tärkeää oli myös, että väylän varrella sattui asumaan sellaisia urakoitsijoita ja maanviljelijöitä, joilla oli sopivia koneita ja osaamista, Laivo sanoo. Pyöräilijöiden kunta Karvia on innokkaiden pyöräilijöiden kunta. Haastepyöräily saa pienen kunnan väen polkemaan kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa. – Varsinkin pyöräilijöille väylä on tarpeellinen. Navigaattorit ovat lisänneet kunnan läpi kulkevaa raskasta liikennettä huomattavasti. Nykyisin moni rekka ajaa Karvian kautta Porin seudulta Pohjanmaalle, Tarja Hosiasluoma kertoo. Kunnassa tehdään samaan ai- kaan pohjoisen suuntaan kevyen liikenteen väylää, jonka pituus on kolmisen kilometriä. Urakkana tehtävän työn kustannusarvio on 0,5 miljoonaa euroa, josta kunta maksaa 64 ja valtio 36 prosenttia. – Tästäkin on puhuttu ainakin 20 vuotta, ja nyt koettiin että se on pakko tehdä, kun rahaa on vielä mahdollisuus saada edes tämän verran, Jaakko Kallioniemi sanoo. Kantin kylässä tienteko on saanut vain uutta virtaa yhteishenkeen. Vireillä on vajaan kilometrin pituinen jatko nyt talkootyönä tehtävälle väylälle. Siihen tarvittaisiin joen ylittävä silta. – On ajateltu kevytrakenteista pioneerisiltaa, joita on Liikenneviraston varastoissa poikkeustilanteita varten, Kallioniemi kaavailee. Kunnassa on meneillään yli miljoonan euron talkoohankkeet. Myös harrastekeskus ja KANTIN KYLÄN HANKE ■ Kevyen liikenteen väylä, pituus 5,3 kilometriä. ■ Rakennuttaja Karvian kunta. ■ Tien omistus ja kunnossapitovastuu siirtyvät valmistumisen jälkeen valtiolle. ■ Kustannusarvio materiaalien ja suunnittelun sekä asfaltointityön osalta 400 000 €, joka on kunnan ja ely-keskuksen rahoittamaa. ■ Arvio talkootyön osuudesta 400 000 €. ■ Karviassa on asukkaita 2 700. ■ Kunnan kokonaispinta-ala on 519,80 m². metsästysseuran maja nousevat talkoilla. – Valitettavasti käytäntö voi yleistyä, kun katsoo millaisia leikkauksia kuntatalouteen on tulossa, Kallioniemi sanoo. N 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FINNSEC ANTAA KOKONAISKUVAN TURVALLISUUSJA SUOJELUALAN KEHITYKSESTÄ Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. www.finnsec.fi Mediayhteistyössä: Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti Kuntatekniikka 6/2011 27 LIIKENNE Uusi menetelmä koekäytössä Helsingissä TYÖMAIDEN HAITAT HALLINTAAN Pauliina Kuronen Työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää koekäytetään Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa syksyn aikana. Työmaiden aiheuttamia haittoja kolmansille osapuolille ei ennakoida riittävän laajasti ja tarkasti. Haasteena on tunnistaa tahot, joille koituu työmaasta eniten haittoja. Työmaiden haittojen hallintamenetelmän avulla voidaan paremmin ottaa huomioon haitat ja eri tahojen vaatimukset jo suunnitteluvaiheessa. ● Olli Haveri, DI, projektipäällikkö WSP Finland Oy Liikennesuunnitteluyksikkö NN Moni kokee katujen muut- tuvan kesäaikaan yhdeksi suureksi rakennustyömaaksi. Erityisesti pääväylien ja keskusta-alueiden katutyömaat otetaan vastaan vuosi toisensa jälkeen yhtä suurella epäluulolla. Kaivannot tiessä, muuttuneet liikennejärjestelyt ja kovaääniset työkoneet eivät välttämättä saa ihmisiä ajattelemaan ensimmäiseksi, että työmaat ovat kiinteä osa jatkuvasti kehittyvää kaupunkia. Vaikka rakennustöiden lopputulosta arvostetaankin, ulkopuoliset kokevat työmaat suurimmaksi osaksi haitaksi. Työmaista koituvia haittoja pyritään yleisimmin minimoimaan saamalla projekti mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Nykykäytännössä haittoja ei kuitenkaan osata ennakoida riittävällä laajuudella ja tarkkuudella. Kolmansien osapuolten kärsimys Työmaista aiheutuvista haitoista kärsivät yleensä eniten ns. kolmannet osapuolet eli ne, jotka eivät ole työmaan kanssa tekemisissä muuten kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Kolmansia osapuolia ovat mm. autoilijat, joukkoliikenteen käyttäjät, jalankulkijat (erityisryhminä lapset, vanhukset, liikuntaesteiset), lähialueiden asukkaat sekä yrittäjät. Viranomais- ja tilaajaorganisaatioiden sekä kolmansien osapuolien haastatteluissa on noussut esiin myös muita ongelmallisia aihealueita edellä mainittujen lisäksi. Merkittävimpiä kehityskohteita koettiin olevan mm. juuri haittojen ennakoivassa arvioinnissa ja hallinnassa eri osapuolten kannalta, työmaiden aikataulutuksessa sekä tiedonkulussa ja HAITTOJA Tyypillisimpiä kolmansille osapuolille kohdistuvia työmaiden aiheuttamia haittoja ovat: ■ Haitat liikenteelle (ruuhkat, hidastuminen, järjestelyjen muuttuminen, yhteydet kiinteistöihin, esteettömyys, pysäköinti jne.) ■ Melu, pöly ja tärinä ■ Erilaiset turvallisuusongelmat ■ Sosiaaliset vaikutukset ■ Esteettinen haitta ■ Ympäristövauriot ■ Haitat liiketoiminnalle tiedotuksessa työmaan vaikutuspiirissä oleville eri osapuolille. Hallinta alkaa suunnitteluvaiheessa Eri toiminnot ja osapuolet kokevat työmaiden aiheuttamat haitat Kuntatekniikka 6/2011 29 LIIKENNE “Haasteena on tunnistaa tahot, joille koituu työmaasta eniten haittoja.” eri tavoin. Myös kohteiden häiriöherkkyys johtuu monesta tekijästä. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen jo työmaajärjestelyjen suunnittelussa edesauttaa hyvään ja kolmansia osapuolia mahdollisimman vähän häiritsevään lopputulokseen pääsemistä. Haasteena on tunnistaa tahot, joille koituu työmaasta eniten haittoja. WSP Finland on kehittänyt Helsingin kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta työmaista koituvien haittojen hallintamenetelmää 2010–11 aikana. Tarkoituksena on auttaa lupaviranomaisia ja työn tilaajia ottamaan nykyistä paremmin huomioon kolmansiin osapuoliin kohdistuvat haitat ja eri tahojen vaa- timukset jo työmaan suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheen haittojen arviointimenetelmän avulla on tarkoitus sovittaa työmaa kivuttomammin alueen muuhun toimintaan sekä varmistaa sujuvat ja turvalliset olosuhteet sekä työmaalla että sen ympäristössä. Samalla rakennuttajat saavat selkeämmän kokonaiskäsityksen hankkeen kustannuksista määrittelemällä ennakkoon suunnitellut tilapäisjärjestelyt jo urakkaasiakirjoissa. Määräyksiä ei noudateta, lupia jopa puuttuu Työmaiden suunnitteluun on lukuisia viranomaisten laatimia ohjeita. Selkeät tilaajan ja lupaviranomaisen antamat ohjeet suunnitteluvaiheessa ovat tärkeä osa sujuvaa työmaaprosessia, jotta vältytään tulkintaongelmilta toteuttamisvaiheessa. Ohjeiden noudattamista käynnissä olevalla työmaalla on myös seurattava ja valvottava tarkasti. Ongelmaksi on koettu se, että määräyksiä ja lupaehtoja jätetään noudattamatta tai lupia voi jopa puuttua. Esimerkiksi työmaa-alueiden aitauksen puutteet aiheuttavat turvallisuusriskejä erityisesti kolmansille osapuolille. Myös työnaikaiset liikenne- ja työmaajärjestelyt tulee ottaa entistä paremmin huomioon jo suunnittelussa. Näin parannetaan toimintojen ja liikenteen sujuvuutta sekä vähennetään niin kolmansiin osapuoliin kuin työmaan työntekijöihinkin kohdistuvia turvallisuusriskejä. Myös järjestelyiden aktiivisen päivittämisen työmaan muuttuessa ja työpäivän päätyttyä tulee olla olennainen osa jo suunnitteluvaiheessa tehtävää ennakointia. Haittojen tilalle hyödyt Työmaiden erityisjärjestelyiden määrittäminen etukäteen auttaa tilaajaorganisaatioita, koska vaatimukset voidaan kirjata jo tarjouspyyntöasiakirjoihin. Sitä kautta ne ovat mukana työn resursoinnissa. Tarjousten muut- Yksi kone, monta työtä tuessa yhteneväisemmiksi voidaan samalla vaikuttaa työn laatuun valitsemalla halvimman tarjouksen sijaan kokonaistaloudellisesti laadukkain tarjoaja. Työmaan haasteiden tunnistaminen helpottaa myös aikataulujen ja tiedottamisen tarkempaa suunnittelua. Tiedottamisen hyödyt korostuvat mm. asukkaiden, koulujen, toimistojen ja liikkeiden ajan tasalla pitämisessä, joukkoliikenteen ja huoltoliikenteen suunnittelussa ja töiden yhteensovittamisessa. Projektin alussa muodostui yhdessä tilaajan kanssa tehdyn ideoinnin perusteella mielikuva, jonka mukaan työmaat kiinnostavat kansalaisia ja niistä ollaan ylpeitä. Haittojen sijaan puhutaan työmaiden hyödyistä. WSP:n menetelmää koekäytetään syksyn aikana Helsingin työmaahankkeiden suunnittelussa, minkä jälkeen se otetaan aktiivikäyttöön. Jatkokehityksen kohteena on paikkatietojen kattava hyödyntäminen arviointia tehtäessä. N Made in Finland Avant 600-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h. 600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 20 YEARS Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.137 € alv 0%. www.avanttecno.com 30 Kuntatekniikka 6/2011 Danne Långström Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3102 5957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 8631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.fi jyrki.vatto@kolumbus.fi Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 9943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 39630, 050 3801022 kari.haapaniemi@hel.fi Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommittén hallituksen kokous pidettiin 8.9. Linköpingissä. Kokouksen osanottajia vas. Ane-Marie Tanskasta, Henrik Ruotsista, Torbjörn Norjasta, Inger Ruotsista, Agnar vaimoineen Islannista ja Åke Ruotsista. NKS kokoontui Linköpingissä syyskuussa Vauhtia pohjoismaisiin yhteistyöprojekteihin NRuotsin yhdistyksen vuosipäivät pidettiin 7.–8.9. Ruotsin viidenneksi isoimmassa kaupungissa, Linköpingissä. Isompia kaupunkeja siellä ovat Tukholma, Göteborg, Malmö ja Uppsala. ”Samhällsbyggnad i världsklass” (maailmanluokan yhteiskuntarakentaminen) oli päivien vaatimaton teema, ja sitä ruodittiin luonnollisesti monelta eri kantilta. Linköpingissä pidettiin samalla NKS:n (Nordisk Kommunalteknisk Samarbetskommitté) kokous, johon osallistui väkeä Islannista, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Viron yhdistyksestä ei tällä kertaa ollut osallistujaa mukana. Ilmastonmuutos NKS:n yhteistyöprojekteja... NKS-kokouksessa juteltiin yhteistyöprojekteista, muun muassa ilmastonmuutoksesta. Pohdittiin, miten asiaa tulisi käsitellään eri Pohjoismaissa ja mitä voimme oppia toisiltamme. Paikalla oli asiantuntijana Maria Mikkelsen. Hän kertoi, mitä tähän asti on Pohjoismaissa tehty ja mihin lähivuosina pyritään. Aihetta koskeva raportti julkaistaan Kuntatekniikka-lehdessä lähitulevaisuudessa. Suomesta mukana ovat mm. Syke ja nyt myös SKTY. Pohjoismaiden ministerineuvostokin on ollut mukana. Mikkelsen esitteli neuvoston edellisessä kokouksessa samaa raporttia kuin nyt NKS:lle. ... samoin arktiset alueet ja IFME2012 Arktisten alueiden alue- ja yhdyskuntasuunnittelu oli myös esillä. Norjan yhdistys haluaisi tulla luennoimaan aiheesta ensi kesäkuussa Helsingissä järjestettävään IFME2012-kongressiin. Tässäkin tarkoituksena olisi yhdistää pohjoismaiset voimat ja tietotaito, ettei kaikkien tarvitsisi erikseen keksiä pyörää uudestaan. Norjan yhdistys tulee jatkossa pitämään ohjakset käsissään, jotta yhteishanke edistyy. IFME2012 on tietenkin Suomen ja SKTY:n vetämä yhteishanke, jos- sa mukana ovat SK-TF Ruotsista ja EKÜ Virosta. Norjasta, Tanskasta ja Islannista on tulossa delegaatioita. Kokouksessa allekirjoittanut kertoi muille, missä mennään ja mitä (hyvää) on odotettavissa. Vastuu NKS:sta Norjalle Kokouksen päätteeksi Tanskan yhdistys (KTC), joka on toiminut NKS:n puheenjohtaja- ja sihteeriyhdistyksenä 2010-2011, luovutti vastuun Norjan NKF:lle vuosiksi 2012–13. Norjan jälkeen vuorossa on Viron EKÜ 2014–15, tämän jälkeen seuraavat kaksi vuotta SKTY. Suomen ja SKTY:n piti alun perin toimia puheenjohtajana jo Tanskan jälkeen, mutta koska meillä on tällä hetkellä IFME-puheenjohtajuus, niin vaihdoimme Norjan kanssa paikkaa. Virokin liittyi mukaan yhteistyöhön. Tämän takia heille annettiin puheenjohtajuus ennen kuin SKTY taas ottaa nuijanvarresta kiinni. ● Danne Långström toiminnanjohtaja Kuntatekniikka 6/2011 31 Haamurajaan on noin 50 henkilön vaje Tavoitteena yli 900 jäsentä YT13-väki tutustumassa Jyväskylän messukeskuksen tiloihin. Meiltä ja maailmalta Pohjoismaiset katupäällikköpäivät Helsingissä Pohjoismaiset katupäällikköpäivät pidettiin tänä vuonna Helsingissä. Perinteinen tapahtuma järjestetään vuosittain elo-syyskuun vaihteessa joko Kööpenhaminassa, Göteborgissa, Tukholmassa, Oslossa tai Helsingissä. Silloin vaihdetaan mielipiteitä, kerrotaan uusista innovaatioista ja menetelmistä. Katupäällikköpäivät pidettiin Scandic Hotel Simonkentässä. Lisäksi kierreltiin bussilla katselemassa Helsingin kuntateknisiä nähtävyyksiä: Crusellin siltaa, Länsilinkkiä, Jätkäsaarta, Arabianrantaa, keskustan huoltotunnelia sekä Staran Kampin tukikohtaa. Kokous oli kaikin puolin onnistunut. Ensi vuonna jatketaan perinnettä kokoontumalla Kööpenhaminassa. Helsingistä mukana olivat Raimo K. Saarinen, Osmo Torvinen, Olli-Pekka Poutanen, Ville Alatyppö sekä DanHenrik Långström. YT13 Jyväskylässä tai Lahdessa? 32 Kuntatekniikka 6/2011 Vieraita Tanskan Frederikshavnista Tanskan yhdistyksen KTC:n entinen puheenjohtaja Mikael Jentz kävi joukkoineen SKTY:n ja Helsingin kaupungin vieraina. Ryhmään kuului Frederikshavnin politiikkoja ja teknisiä johtohenkilöitä (Mikael on kaupungin tekninen johtaja). Ryhmä oli Helsingissä kaksi päivää. Sinä aikana heille esiteltiin mm. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johdolla Helsingin rantarakentamista. Vieraita kiinnosti myös kaupungintalon arkkitehtuuri. Yhteistyö toimii siis SKTY:n kautta varsin hyvin IFME2012:een tulossa isoja delegaatioita Uudesta-Seelannista on näillä näkymin tulossa 10–20 hengen ryhmä konferenssiin jo edellisenä tiistaina. Olemme yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa kehittämässä heille ammatillista ohjelmaa keskiviikoksi (Vantaa), torstaiksi (Espoo) ja perjantaiksi (Helsinki). Kiitokset jo etukäteen Vehkakosken Joukolle, Westlinin Henrylle ja Saarisen Raimolle, jotka heti olivat juonessa mukana niin, että tämä oli helposti toteutettavissa. Hollannista on näillä näkymin myös tulossa iso delegaatio. Hekin ovat suunnittelemassa kongressin lisäksi muutakin ammatillista ohjelmaa. Myös Yhdysvalloissa kiinnostus on ollut suurta. ● Danne Långström toiminnanjohtaja IFME2012:n valmistelut etenevät Kansainvälistä IFME2012-konferenssia kokoonnuttiin suunnittelemaan taas syyskuun alussa RIL:n tiloihin. Valmistelut ovat menneet taas askeleen eteenpäin, ja Call for Papers -vastaanottoaikataululle päätettiin antaa hiukan jatkoa. Tapahtuman valmisteluaikataulua voi käydä katsomassa osoitteessa www.ifme2012.com. Muuten kansainvälistä toimintaa on ylläpidetty mm. Linköpingissä järjestetyillä Ruotsin yhdistyksen vuosipäivillä sekä Helsingissä järjestetyillä pohjoismaisilla katupäällikköpäivillä. kaan on usein paljon muitakin tapahtumia, ja mm. kaupunkien hotellikapasiteetit ovat olleet välillä kortilla. Tämän vuoden Turun päivilläkin osa joutui majoittumaan Raisioon ja jopa Saloon asti. Turku oli tosin tänä vuonna kulttuuripääkaupungin roolissa muutenkin täyteen buukattu. Touko-kesäkuun vaihdetta saattaa rasittaa myös koulujen päättäjäiset, jotka ovat aiheuttaneet monille esteitä osallistua yhdistyksen päiville. Jos Kuntatekniikan päiviä saataisiin aikaistettua muutamilla viikoilla, niin paikalle olisi mahdollista saada paremmin myös tekniikan parissa opiskelevia nuoria. Heitä voisi samalla houkutella kuntatekniikan sekä yhdistyksemme pariin. Tavoitteena yli 900 jäsentä Yhdistykselle on tullut kevään ja kesän aikana kymmenkunta uutta jäsenhakemusta. Hakemukset käsitellään aina hallituksen kokouksissa, joten jos haluaa vielä tämän vuoden aikana liittyä yhdistykseemme, niin jäsenhakemus kannattaa käydä täyttämässä yhdistyksen nettisivuilla www.kuntatekniikka.fi tai ottaa yhteyttä esimerkiksi allekirjoittaneeseen. Hallitusjäsenten ja toimihenkilöiden yhteystiedot löytyvät lehtemme sivuilta. Yhdistyksen hallituksen kirjoittamaton tavoite on saada jäsenmäärä nousemaan lähiaikoina yli 900. Tähän haamurajaan on vielä noin 50 henkilön vaje. Syksyä odotellen, ● Jyrki Vättö kokousmestari Kuntatekniikan päiviä aikaistettaneen Tulevien Kuntatekniikan päivien ajankohtaa saatetaan hieman aikaistaa. Touko-kesäkuun vaihde on monelta osin vuosien aikana osoittautunut haasteelliseksi. Tuohon ai- Syksy tekee tuloaan myös Levin Kätkätunturilla. Jyrki Vättö YT-näyttelytoimikunta kävi kokouksensa yhteydessä katsomassa tiloja, joissa voisimme järjestää seuraavan YT-näyttelyn eli YT13:n. Kävimme tutustumassa Jyväskylän ja Lahden messukeskuksiin, jotka esittelivät tilojaan ja osaamistaan. Paikkakuntaa ei ole vielä päätetty. Sen sijaan päätettiin, että aikaistetaan ajankohtaa siten, että se olisi toukokuun alkupuolella mieluummin kuin touko-kesäkuun vaihteessa. Lisäksi päätettiin, että näyttely olisi kaksipäiväinen eli perjantaina ei siis enää olisi näyttelyä. Lisätietoa tulee heti, kun paikkakunta on valittu – ja tietenkin myös päivämäärät. Kokouksen yhteydessä oli myös perinteinen vuosittainen kilpailu järjestävien yhdistysten kesken. Sa- toi kaatamalla, minkä takia kaavailtu ”oikea kilpailu” siirrettiin sisätiloihin. Tilalle valittiin taitoa vaativa ”laji” eli Kimble. Kun kyseessä oli näinkin vaativa peli, niin mestariksi saatiin leivottua joku muu kuin SKTY – eli VVY. SKTY onnittelee voittajia! N Syksy tekee tuloaan ja yhdistyselämäkin taas vilkastuu. Hallituskin kokoontuu toimihenkilöiden kanssa syys-lokakuun vaihteessa linjaseminaariin, jossa päätetään vuoden 2012 tapahtumista, yhdistyksen tulevasta toiminnasta ja strategiasta sekä pohjustetaan vuosien 2012 ja 2013 Kuntatekniikan päivien teemoja ja ohjelmistoa. Marraskuussa hallitus pitää Jyväskylässä vielä yhden, tämän vuoden viimeisen kokouksensa. Vuoden vaihtuessa hallituskokoonpano hiukan muuttuu, kun kaksi toimiajaltaan vanhinta hallituksen jäsentä (Leila Strömberg, Jyväskylä ja Milko Tietäväinen, Tampere) joutuvat luovuttamaan paikkansa uusille jäsenille (Jere Klami, Oulu ja Päivi Ahlroos, Sito Oy). Puheenjohtaja Jorma Vaskelainen valittiin kevään vuosikokouksessa jatkamaan toiselle kaudelleen. Täten ensi vuodeksi vaihtuu vain kaksi hallitusjäsentä. Normaalisti hallitusjäsenten toimintakausi on kolmevuotinen. Helsingin Maununnevan ikuinen jäätikkö ihmettelyn aiheena Talvihoito kiinnosti kansainvälistä lehdistöä Grogilasi-ilmiötä isossa mittakaavassa. Anna Batasheva (vas.) ihmettelee allekirjoittaneelle, miten lumi ehtii sulaa ennen uutta lunta. Tätä itsekin ihmettelin. Ulkoministeriön kuvaaja (oik.) teki koostetta päivän aiheista. N Kun kutsu kansainväliseen näkyvyyteen tulee, niin se pitää käyttää hyödyksi. Niin nytkin, kun helteisenä päivänä 9.8.2011 kaksi toimittajaa kävi Helsingin kaupungin ja SKTY:n vieraina tutustumassa kuntatekniikan toimivuuteen. Sain tällöin tilaisuuden näyttää venäläiselle Anna Batashevalle ja amerikkalaiselle Robert Downsille Maununnevan ikuista jäätikköä. Kylmän sodan päättyminen näkyi heillä yh- täläisenä innostuksena kesäistä lunta kohtaan. Itse asiassa kyseiset toimittajat viettivät Suomessa ulkoministeriön vieraina kokonaisen kuukauden, jonka aikana heille esiteltiin Helsingin lisäksi mm. Turkua, Naantalia, pohjoismaista yhteistyötä, ruokaa, koulutusjärjestelmiä jne. Tämän lisäksi he saivat tutustua Lapin taikaan. Tosin tuona ajankohtana oli enää hyvin vähän sääskiä, ruska vasta tuloillaan ja porot kesävaatteissaan. Lumitietoudelle on kysyntää Vierailijat haastattelivat kuntien liikenteen toimivuudesta talvella ja kerroin heille, että lumi on meillä kohtalaisen tuttua ja sen kanssa on totuttu elämään – vaikkakin joskus itsestä talven aikana tuntui, ettei näin ollutkaan. Nuorten toimittajien kokemuk- set talvihoidosta olivat kovin erilaisia. Itärajan takana oli totuttu tarpomaan paksussa lumipatjassa. Rapakon takana taas käytetään suolaa niin paljon, että se tuntuu hengityksessä asti. Toivottavasti vierailijat vievät tietoa meidän ympäristöä vähemmän vahingoittavasta metodiikasta mukanaan myös kotimaihinsa. ● Ville Alatyppö IFME2012 on tilaisuus esitellä kuntatekniikan osaamistamme NSuomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:llä on ilo isännöidä IFME World Congress 2012 Helsingissä 4.–10.6.2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on mukana järjestämässä kongressia. Lisäksi kumppaneina ovat SKTY:n Ruotsin ja Viron sisarjärjestöt. Ruotsalaiset järjestävät vuosikokouksensa Helsingissä kongressin aikana sekä isännöivät teknistä ekskursiota Tukholmassa 9.6.2012. Kongressin pääteemana on kestävät yhteisöt, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito paremman tulevaisuuden puolesta. Teemoina ovat mm. seuraavat aihepiirit: t Kaupunkisuunnittelu t Liikenneratkaisust t Energiaratkaisut tKunnallinen suunnittelu ja rakentaminen t Rakentaminen ja kunnossapito Nyt on aika lähettää esitelmäehdotuksia (abstrakteja) järjestäjille edellä mainistuista teemoista. Aikaa on 31.10. saakka. Kirjoitusohjeet löytyvät osoitteesta www. ifme2012.com. Esitelmäehdotukseksi sopii hyvin erilaiset case-esimerkit. Suomalaisille ainutkertainen tilaisuus Kongressin järjestelyt ovat hyvässä vauhdissa – onhan järjestelyt aloitettu jo keväällä 2010. Tiedossa on laajan esitelmätarjonnan lisäksi ekskursioita niin Helsingissä kuin Tallinnassa sekä vapaamuotoista iltaohjelmaa. Osallistujilla on mahdollisuus myös lähteä kongressin päätteeksi ekskursiolle Tukholmaan. Finlandia-talo tarjoaa laadukkaat puitteet kansainväliselle verkottumiselle. Suomalaisille tämä on ainutkertainen tilaisuus näyttää kuntatek- niikan osaamistaan niin näyttelyssä kuin esitelmätarjonnassa. Nyt on aika varata näyttelypaikka IFMEn maailmankongressi pidetään joka kolmas vuosi. Edellinen kongressi oli syyskuussa 2009 Melbournessa Australiassa. IFME-kongressi korvaa Kuntatekniikan päivät 2012. Kongressin ohjelmarakenne sisältää perinteisiä elementtejä Kuntatekniikan päiviltä, mutta myös suuren kansainvälisen kongressin mahdollisuuksia. Tapahtuman yhteydessä on kaupallinen näyttely, joka on avoinna kongressin aikana 5.–6.6.2012. Parhaat näyttelypaikat varataan ensin, joten nyt on aika tehdä varaus. Näyttelyvaraukset: kaisa. venalainen@ril.fi IFME World Congress 2012 NJärjestäjät: SKTY, International Federation of Municipal Engineering IFME, RIL, Estonian Association of Municipal Engineering EAME ja Svenska KommunalTekniska Föreningen KT NLisätietoja www.ifme2012.com ja IFME World Congress 2012 sihteeristö: Jyrki Vättö, Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY, jyrki.vatto@hel. fi, +358 50 559 1435 Ville Raasakka, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, ville.raasakka@ril.fi, +358 50 366 8687 Lämpimästi tervetuloa! Kuntatekniikka 6/2011 33 Hej på er alla! NEftersom jag i tidningens förra nummer skrev om Tomas Ledin och hans låt, så kan jag väl fortsätta med en 100 % finlands-svensk låt, vars ord är av den ”riktiga” Mumin Mamman, Tove Jansson – nämligen ”Höstvisan”: ...dagarna mörknar minut för minut, tänd våra ljus, det är nära till natten, snart är den blommande sommarn slut. Så är det, men i alla fall så är det trevligt med årstider. September och hösten har alltså kommit (och när tidningen kommer ut, så är det redan oktober), och föreningsverksamheten aktiveras igen. IFME2012-konferensen närmar sej med stormsteg, och dagarna fylls allt mer och mer med detta. Allt är i alla fall på god väg. Call for Papers proceduren har förlängts med en månad, och deadlinen för denna står vid slutet av oktober. Efter att vi har fått in alla abstrakten, så blir det dags att välja ut de allra intressantaste, och att lägga ihop det slutliga programmet. För tillfället har vi gått ut med att marknadsföra utställningen, och håller på att skaffa sponsorer till evenemanget. Om allt detta kan du hitta mer information på www.ifme2012.com. Intresset för kongressen har varit väldigt stort, och man kan ju bara hoppas, att det räcker hela vägen ut. Själv är jag ju jäv att säga någonting, men även jag tror att det skall bli (mycket) lyckat. Vi gör ju hela tiden samarbete med Sverige och SKTF, Estland och EKÜ, IFPRA (park och grönområden), ITACUS (underjordiska), NKS och naturligtvis resten av IFME. En delegation från Nya Zealand på 10–20 personer är att väntas (NZL tar ju över ordförandeskapet efter FKTF). Kiwi-befolkningen kommer till Helsingfors redan tisdagen innan konferensen, och kommer att stifta bekantskap med den tekniska sektorn i såväl Esbo, Helsing- 34 Kuntatekniikka 6/2011 fors som Vanda. Från Nederländerna kommer också att komma en större delegation, likaså så har intresset vari stort i Nordamerika och naturligtvis i de andra Nordiska länderna, och egentligen ”runt om”. Svenska årsdagarna och NKS De svenska årsdagarna hölls i Linköping 7–8.9. Linköping ligger 200+ km sydväst om Stockholm, och är med sina knappa 150 000 invånare Sveriges femte största stad. SK-TF och ”Nummer 5” tog väl vara om oss gäster under årskongressen, vars tema var: ”Samhällsbyggnad i världsklass” och det här tacklades då ur olika synvinklar, med föreläsare från bl.a. Berlin och Lyon. Efter årskongressen, på fredag, hölls också ett NKS-möte. Danmark och KTC agerade som sista gång som ordförande. Efter mötet överlät Ane-Marie klubban åt NKF, Norge och Torbjörn för åren 2012–13. På NKS-mötet diskuterades klimatförändringar, och Maria Mikkelsen höll en presentation om detta – samma som hon tidigare hade visat för det Nordiska Ministerrådet. Vi kommer att få en artikel om allt detta, av Maria, i nåt av tidningens nästa nummer. Norge framförde på förra mötet i Tromsö, att vi skulle ha ett samarbete angående ”Nordic Cooperation between the Nordic Countries within the Arctic area on Arctic- and Community-planning”. Norge och NKF håller i styret för detta projekt, och NKF ville också ha ett föredrag om detta på IFME2012-kongressen i Helsingfors. Dessutom diskuterades också IFME2012-kongressen, och undertecknad berättade om vilka förberedelser har gjorts. Finländska årsdagarna 2013 samt annat internationellt samarbete 2013 är det igen dags för att ha en kommunteknisk utställ- ning i samband med årsdagarna. Gruppen som bestämmer om var och när (i utställningsväg) var på besök i Jyväskylä och Lahtis för att se oss omkring, på vad städerna ifråga hade att bjuda på. Inget är ännu bestämt, men dessa två ligger väl bäst till för tillfället. Det som däremot beslöts var, att årsdagarna och mässan kommer att hållas i början av maj istället för månadsskiftet maj–juni, och att utställningen kommer att inskränkas till att vara 2 dagar lång (on–to) istället för att den skulle fortsätta in på fredagen, såsom det tidigare har varit. Nordiskt Gatuchefsmöte hölls i år i Helsingfors. På dessa, årligen i augusti–september skiftet hållna möten, träffas ledarna från det kommuntekniska i Köpenhamn, Göteborg, Oslo, Stockholm och Helsingfors. Från Helsingfors deltog i år Raimo K. Saarinen, Osmo Torvinen, Olli-Pekka Poutanen, Ville Alatyppö samt Dan-Henrik Långström. På mötet berättar delegationerna om vad som är nytt i diverse städer; nya metoder, nya byggen etc. Olli-Pekka Poutanen berättade on Helsingfors nya underjordiska generalplan, de nya investeringarna inom kollektivtrafiken mm. Dessutom gjordes en kommunteknisk utflykt, där vi visade bl.a. de nya bostadsområdena längs med strandremsan, servicetunneln i Centrum, Staras depå i Kampen mm. Besök från Frederikshavn hade vi i mitten av augusti, då den danska föreningens (KTC) f.d. ordförande Mikael Jentz (teknisk direktör i Frederikshavn) tillsammans med politiker samt tekniska experter var på studiebesök i Helsingfors. Biträdande stadsdirektör Pekka Sauri och undertecknad berättade om utbyggandet av strandremsan i Helsingfors mm. Samarbetet inom Norden fungerar alltså bra! ● Danne Långström verksamhetsledare SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 625 5055, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.fi Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.fi Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 434 3409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 459 4601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi www.ukty.fi Kunnallisissa halleissa on Nokia-katastrofin ainekset NSyksyn lehdet ovat putoilemassa puista ja ihmiset palaamassa sisäuinnin pariin uimahalleihin ja kylpylöihin. Monissa halleissa, etenkin kylpylöissä olisi toivottu hieman kylmempiä ilmoja, että väki olisi löytänyt sisätiloihin. Oli kuitenkin hienoa nauttia hyvistä ilmoista koko kesän. Nyt kuitenkin ollaan saavuttamassa normaalit käyttötasot, ja vesiliikunnalla parannetaan omalta osaltaan kansamme nykykuntoa. Uimahalliemme ja kylpylöidemme tekniikat ovat toimineet vuosien varrella kohtuullisen hyvin. Etenkin vedenpuhdistuksessa on erittäin vaativaa tekniikkaa, jossa käytetään monenlaisia kemikaaleja. Uimavedelle on asetettu tiukat laatuvaatimukset, joilla varmistetaan turvallinen ja terveydelle vaaraton uiminen halleissa ja kylpylöissä. Laatuvaatimusten noudattamista valvovat paikalliset terveystarkastajat sosiaali- ja terveysministeriön määräysten pohjalta. Pahimmat puutteet tekniikan hoidossa Halleilta saamieni kommenttien perusteella voin todeta, että valtakunnassa tikittää tällä hetkellä aikapommi, jonka ei toivoisi koskaan laukeavan. Pahimmat puutteet löytyvät tekniikan hoidosta lähinnä kunnallisissa laitoksissa. Kuntien hallinnon järjestelyissä uimahallien tekniikan hoidosta on vähennetty resursseja merkittävästi. Osaavaa henkilökuntaa on vaihdettu täysin osaamattomiin työntekijöihin tai hoito on organisoitu siten, että ongelman ilmettyä ei osaavaa henkilökuntaa ole nopeasti saatavissa. Monissa paikoissa on havaittavissa, että tilapalvelujen vastaavat henkilöt eivät tunnu tiedostavan, miten vaikean laitoksen hoidosta on kysymys. Ja näin käyttäjän turvallisuus vaarantuu. Täytyykö uimahalleissa tapahtua sama vahinko kuin Nokialla aikoinaan, että asiaan saataisiin jotain ryhtiä? Toivottavasti näin ei tule käymään, vaikka kaikki katastrofin ainekset ovat tällä hetkellä olemassa. Kuntahallinnon teknisessä johdossa ei ehkä ymmärretä tai haluta ymmärtää, miten vaativia laitoksia uimahalli ja kylpylä teknisessä mielessä ovat. Jotenkin tulisi saada koulutusta tekniselle johdolle. Löytyisikö Kuntaliitosta apua asian korjaamiseen? Ukty on omalta osaltaan pyrkinyt kouluttamaan ihmisiä järjestämällä valtakunnallisia uimahalli- ja kylpyläpäiviä, joissa ohjelman pääpaino on uimahalleihin ja kylpylöihin liittyvien asioiden parantamisessa. Näin tapahtuu myös seuraavilla valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä jotka ovat m/s Mariellalla Tukholman risteilyn muodossa 7.–9.2.2011. Laitathan päivämäärät kalenteriisi, laivalla tavataan. Hygieniatason ylläpitämisessä haastetta Meillä ei oikein ymmärretä, miten vaativia erikoislaitoksia uimahallit- ja kylpylät samoin kuin jäähallit ovat. Ne kuluttavat paljon energiaa, mutta oikealla hoidolla saadaan energiatasettakin parannettua. Myöskään hygienian hyvän tason ylläpitäminen ei ole helppoa. Esimerkiksi siivoustyön menetelmillä ja käytettävillä aineilla on ratkaiseva merkitys hoitotason laatuun. Minulle on usein sanottu, että uimahallin lattialaatat pitää vaihtaa, kun siivous ei saa lattioita puhtaiksi. Yleensä silloin pitäisi katsoa peiliin, miten työ on tehty. Oikein hoidettuna pinttymiä ei pääse syntymään. Se vaatii erikoisammattitaitoa, jota ei aina löydy, kun työt on ulkoistettu ja töiden määrä on mitoitettu täysin alakanttiin. Silloin ei ole odotettavissa kuin suuria ja turhia kustannuksia. Toiminta, joka perustuu oikeaan tekniikan hoitoon ja laadukkaaseen siivoukseen, takaa käyttäjille terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Mehän hoidamme uimahalleja ja kylpylöitä vain käyttäjiä varten. Golf-mestaruus meni Lohjalle UKTY:n golf-mestaruuskilpailut pidettiin Lohjalla elokuun viimeisenä päivänä. Sää oli erittäin suosiollinen. Osanottajia oli kymmenen. Lohjalaiset järjestäjät olivat tylyjä isäntiä, sillä tasoituksellisen lyöntipeli mestaruuden vei Markku Saarinen Lohjalta. Onnittelut voittajalle sekä muillekin kiitokset osallistumiseksi. Kisan hyvästä onnistumisesta haluan kiittää yhteistyökumppaneita, jotka olivat auttamassa kisan onnellista läpivientiä lahjoitusten muodossa. Putkiurakointi Simpanen Oy:lle, Pusatek Oy:lle, Ardex Oy:lle ja Suomen Allaslaite Oy:lle lämpimät kiitokset. Tulevien valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien 2012 ohjelma on viimeistelyvaiheessa. Ohjelma tulee olemaan monipuolinen ja mielenkiintoinen. Päivien kutsut postitetaan lokakuun puolivälin jälkeen, joten olkaa valppaina, että pääsette matkaan kuulemaan mielenkiintoisia esitelmiä, tapaamaan kollegoita ja tutustumaan tuotteisiin näyttelyssä. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 Antoisaa ja työntäyteistä syksyä kaikille! ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Kuntatekniikka 6/2011 35 Töölönlahden alue muuttuu Helsingin takapihasta Musiikkitalo sai kylkeensä Elokuun lopussa käyttöön otettu Musiikkitalo katsoo Helsingin ratapihalle tilapäisen puiston ylitse. Kansalaistori ja vanhan makasiinin raunio ovat osa uutta kaupunkilaisten olohuonetta. Töölönlahden puistojen ja katujen suunnittelu sekä niiden rakentaminen etenevät vaiheittain, osin väliaikaisratkaisujen varassa. 36 Kuntatekniikka 6/2011 TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale NNTöölönlahden eteläosan ase- makaavamuutostyö on käynnissä. Eteläosasta on laadittu rakennussuunnitelma, jonka toteutus on viivästynyt kaavamuutostyön vuoksi. Vain Musiikkitalon eteläpuolella oleva Kiasmanpuisto on toteutettu kutakuinkin alueen alkuperäisen rakennussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2010 alussa kaupunginjohtaja kehotti rakennusvirastoa toteuttamaan alueelle tilapäisen puiston. Valmista piti tulla ja tuli Musiikkitalon avajaisiin VIHERALUEET etupihaksi vähitellen tilapäisen puiston Musiikkitalon tontin pihaalueella on käytetty paljon luonnonkiveä. mennessä. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, miten pitkään tilapäinen puisto alueella tulee olemaan. – Kaupunkilaisten olohuoneajatus on ollut mukana koko ajan. Keskeisellä paikalla rakentamisen on oltava korkeatasoista ja liitty- minen ympäristöön saumatonta, kertoo projektinjohtaja Kaija Laine. Laine vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirastossa Töölönlahden alueen puistojen ja katujen suunnitteluttamisesta. Tiukka aikataulu Tilapäisen puiston suunnitteluja toteutusprosessi oli vauhdikas. Aikataulu oli suurin haaste, eikä Musiikkitalon avajaisten vuoksi valmistumisajankohdassa ollut joustonvaraa. Siirtonurmi oli ai- noa vaihtoehto saada puisto aiotulla aikataululla vihreänä käyttöön. Puiston kasvillisuus mietittiin tarkkaan. – Puut istutettiin isokokoisina. Monelle ohikulkijalle voi syntyä tunne, että nämähän ovat olKuntatekniikka 6/2011 37 Musiikkitalon viereen istutettiin heinäkuun lopulla näyttävä kesäkukkameri. Kesäkukkaistutukset ovat tilapäisessa puistossa kutakuinkin alkuperäissuunnitelman vesiaiheen paikalla. TÖÖLÖNLAHDEN TILAPÄINEN PUISTO ■ Siirtonurmikkoa ■ Asfalttipintaa ■ Reunakiveä 10 000 m2 13 000 m2 2 km ■ Luonnonkivilaattaa ■ Noppakiveä ■ Puita 1 400 m2 750 m2 72 kpl ■ Perennat ja pensaat 2 000 kpl (osa näistä mattoa) ■ Kesäkukkia noin 30 lajia tai lajiketta yhteensä runsaat 3 700 kpl ■ Lisäksi tavanomaiset puistokalusteet ja varusteet (penkit, roska-astiat, ym.) Lisätietoa Töölönlahden ympäristörakentamiskohteista: www.finlandiapuisto.fi 38 Kuntatekniikka 6/2011 leet tässä aina, Laine sanoo. Pensaita on alueella vain vähän ja yleisilme on haluttu pitää avoimena. Ensimmäisissä kommenteissaan ihmiset ovat olleet myönteisesti yllättyneitä. – Siisti yleisilme ja hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeitä. Nyt alue on toimiva ja puistomainen, kun se aiemmin oli hiukan kuin takapihaa. – Rakennuttajan näkökulmasta hanke oli onnistunut. Ehkä kymmenen prosenttia rakennuttamistani kohteista sujuu yhtä juohevasti kuin tämä. Urakka on ollut haastava, mutta se on mennyt lävitse ilman suurempia ongelmia, toteaa puiston rakennuttamisesta vastannut projektinjohtaja Juhani Mäkinen HKR-Rakennuttajasta. Saastuneita maita jouduttiin alueelta poistamaan hieman suunniteltua enemmän, mutta suuria kustannusvaikutuksia tällä ei ollut. Kaiken kaikkiaan hanke pysyi hyvin kustannusarviossaan, joka oli vajaat kaksi miljoonaa euroa. Lisätyöt nostivat loppusummaa hiukan. – Urakoitsijan tavarantoimittaja ei saanut kaikkia kivituotteita sovitussa ajassa. Tämä aiheutti pientä viivästymistä ja joiltakin osin jouduttiin tilapäisesti käyttämään korvaavia materiaaleja, Mäkinen sanoo. Musiikkitalon ja Kiasman väliin rakennettiin paalulaattaa runsaat 300 neliömetriä. Kun alueella jouduttiin työskentelemään pohjavedenpinnan alapuolella, niin ponttiseinät olivat paalulaatan rakentamisessa käytössä. Työnaikaiset liikennejärjestelyt vaativat huomiota, mutta muutoin rakentamisessa ei ollut erityisiä teknisiä haasteita. Kevyet pohjarakenteet ja kestävät materaalit Noin kahden hehtaarin tilapäinen puisto on rakennettu selvästi kevyemmillä pohjarakenteilla kuin pysyvät puistot. Kun tilapäisyyden kestosta ei ole tietoa, on kuitenkin käytetty hyviä ja ennen kaikkea kestäviä materiaaleja. Luonnonkivipintoja ei tilapäiseen puistoon paljon tehty, vaan kovana pintana käytettiin asfalttia. Reunakiveykset, istutukset, kalusteet, varusteet ja valaistus on kuitenkin suunniteltu ja toteutettu laadukkaasti. Luonnonkiveä on puolestaan käytetty runsaasti Musiikkitalon tontin ulkoalueiden päällysrakenteena. Se luo kiinteistölle laadukkaan ja kestävän ilmeen. – Luonnonkiveä on käytetty yleisillä alueillakin Musiikkitalon ja puiston rajan tukimuurissa, Ala-Mannerheimintien kevyen liikenteen väylällä sekä Töölönlahdenkadun jalkakäytävällä ja Kiasmanpuiston alueella, Laine huomauttaa. Myös Makasiiniraunion reunalle sijoittuva terassirakenne ja Kansalaistorin esiintymislavan reunarakenne on tehty luonnonkivestä. VIHERALUEET Havainnekuva/Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy Alkuperäisen Makasiinipuiston rakennussuunnitelmassa Musiikkitalon vieressä on vesiaihe. Tilapäisessa puistossa samalle alueelle istutettiin näyttävä kesäkukkameri. Pysäköijät valtasivat Kansalaistorin Sanomatalon edustalla on Kansalaistoriksi nimetty alue, joka on varattu kaupunkilaisille erilaisten tapahtumien pitopaikaksi. Se on väliaikaisratkaisuna päällystetty asfaltilla. Kansalaistorin vieressä on myös pieni hiekkatekonurmikenttä (22 m x 37 m) esimerkiksi katukoripallon, sählyn tai jalkapallon pienpelien pelaamista varten. Alue on kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä. – Yhteistyö Musiikkitalon suunnittelijoiden kanssa on ollut tiivistä muun muassa suunnitelmien rajapintojen yhteensovittamisessa. Alueella pyrittiin minimoimaan kaikki raskas maarakentaminen kuitenkin niin, että huoltoliikenteen ja ylläpidon tarProjektinjohtaja Kaija Laine Helsingin kaupungin rakennusvirastosta on tyytyväinen, kun kaupungin keskustan takapihasta saatiin kaupunkilaisille uusi olohuone. peet on otettu huomioon, Kaija Laine kertoo. Heti alueen valmistumisen jälkeen yksityisautoilijat löysivät nokkelasti Kansalaistorilta pysäköintitilaa. Alue ei ole kuitenkaan pysäköintiin tarkoitettu, ja rakennusvirastossa ryhdyttiinkin miettimään toimenpiteitä autoliikenteen rajoittamiseksi. Uusi olohuone saanut hyvän vastaanoton Puiston rakennustöistä vastasi tarjouskilpailun jälkeen VRJ Etelä-Suomi Oy. Kaija Laineen ja Juhani Mäkisen mukaan yhteistyö urakoitsijan kanssa sujui hyvin. Materiaalitoimituksissa tosin oli ajoittain vaikeuksia. Alueen kunnallisteknisestä suunnittelusta vastasi SITO Oy, puistosuunnittelusta Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy ja valaistussuunnittelusta Cadvance. Kaupunkikuvallisesta puolesta vastasi Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy. Ihmiset ovat ottaneet uuden Kuntatekniikka 6/2011 39 VIHERALUEET prosessissa. Käänteitä ja yllätyksiä riittää. Baanaksi ristitty, entisen satamaradan paikalle rakennettava kevytliikenneväylä tuo tulevaisuudessa pyöräilijät ja jalankulkijat Ruoholahdesta Mannerheimintien alitse Kiasmanpuistoon. olohuoneensa hyvin vastaan. Roskaaminen tuntuu kuitenkin olevan ongelma täälläkin. Musiikkitalon avajaisia ja kulunutta kesää varten puistoon rakennettiin kymmeniä metrejä pitkä kesäkukkaistutus, jossa hehkuvat kaikki sateenkaa- ren värit. – Kukat päästiin istuttamaan vasta heinäkuun loppupuolella, mutta silti avajaisten aikaan värikäs kukkaloisto oli parhaimmillaan. Ensi kesänä kesäkukat koristavat puistoa toivottavasti jo alkukesästä lähtien. Alkuperäi- sen pysyvän puiston suunnitelmien mukaan kutakuinkin samalla paikalla olisi vesiaihe, Kaija Laine kertoo. – On ollut äärimmäisen mielenkiintoista olla mukana tässä hankkeessa, kuten koko Töölönlahden alueen suunnittelu- Ratakuilusta rakennetaan kevyen liikenteen Baana Työ jatkuu Töölönlahden pohjoisosan suunnittelun parissa. Suunnittelualuetta on kaikkiaan noin 11 hehtaaria, sisältäen puistoa, katuja ja vesialuetta. Puistosuunnittelun lähtökohtana on ollut muun muassa eriluonteisten teemapuistojen sarja. Etelästä pohjoiseen siirryttäessä teemapuistot muuttavat ilmettään rakennetusta ympäristöstä kohti luonnonmukaista ympäristöä. Töölönlahden aluetta ja Ruoholahtea yhdistävään entiseen ratakuiluun on puolestaan rakenteilla kevyen liikenteen väylä, ”Baana”. Valmistuttuaan Baana muodostaa toiminnallisen ja virkistyksellisen kevyen liikenteen reitin, jossa on turvallista liikkua ja josta on toimivat yhteydet ympäröivään katuverkkoon. N Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442. www.kuntatekniikka.fi 40 Kuntatekniikka 6/2011 pakina Viimeinen dinosaurus D igitaalitekniikka ja sitä hyödyntävät laitteet kehittyvät sellaista vauhtia, että tällaista vanhan kansan miestä hirvittää. Tiedän, että kuulun näiden laitteiden väistyvään käyttäjäsegmenttiin, mutta saanen silti sananvapauden nimissä esittää muutaman kommentin. Yleinen piirre näille laitteille on, että niissä on aina vaan suurempi määrä erilaisia toimintoja. Arvioni on, että suuri osa käyttäjistä tarvitsee vain pientä osaa laitteen tarjoamista käyttötavoista. Kaikki mikä on mahdollista ei ole välttämättä tarpeellista. Käyttäjän kannalta tärkeämpää olisi laitteen käytettävyys ja kestävyys. Näissä ominaisuuksissa on otettu jopa takapakkia. LLL Kännyköiden valmistajat ovat ryhtyneet kilpailemaan laitteen pienuudella. Pienestä koosta on tullut itsetarkoitus. Minä ainakaan en voi hankkia tällaista uutta kännykkää, koska pelkään saavani syytteen teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla. Uusissa kännyköissä nimittäin näppäimet ovat niin pieniä ja kiinni toisissaan, että laitteen käyttämiseen tarvitaan sukkapuikko tai jokin muu teräväkärkinen esine. Jos yrittää käyttää laitetta paljain käsin, niin helposti jää neljä näppäintä aikamiehen sormenpään alle. LLL Autossani on uusi hieno radio, en vaan osaa oikein käyttää sitä. Siinä on paljon erilaisia pieniä nappuloita, en tiedä mitä ne tarkoittavat, koska auton mukana ei tullut radion ohjekirjaa. Yhtä nappulaa painettaessa näytössä rupeavat numerot juoksemaan. Ne ovat kai asemia tai niiden aallonpituuksia tai niin kuin nykyään sanotaan taajuuksia. Taajaan ne juoksevatkin, joskus onnistun pysäyttämään ne haluamani aseman kohdalle. Muistelen haikeana vanhan ajan radioita, joiden suuressa näyttöruudussa luki asemien nimet: Lahti, Motala, Luxemburg, Oslo, Pariisi ja Hilversum. Ruudussa näkyivät myös kunkin aseman aallonpituus, anteeksi taajuus. Ruudun oikealla puolella oli suuri nappula, jota pyörittämällä osoitin liikkui näytöllä ja oli helppo löytää oikea asema. Näytön alla olivat norsunluun väriset painonapit, joista valittiin pitkät, keskipitkät, lyhyet tai ula-aaltoalueet. Vasemmalla puolella oli pyöreä nappula, josta säädettiin äänenvoimakkuus. Ainoa asia, joka tässä hienossa aparaatissa jäi vaivaamaan, oli se, etten koskaan tullut tietämään, missä päin maailmaa se Hilversum sijaitsee. LLL Hankin kotiin ilmalämpöpumpun. Hieno laite, lämmittää ja tarvittaessa viilentää huoneilman. Laitetta ohjataan kaukosäätimellä. Osaan panna laitteen päälle ja sammuttaa sen, jos joku on ohjelmoinut sen valmiiksi. Sitä varten säätimessä on punainen painonappi. Kapulassa on kannen alla suuri määrä muita nappuloita, joista voi säätää ja ohjelmoida sen tuhannen erilaista toimintoa. Asentaja yritti kertoa niistä, mutta opetus meni minulta ohi, yli ja ympäri ymmärryksen. Laitteen mukana tuli lähes puhelinluettelon paksuinen ohjekirja. Siinä on kerrottu ummet ja lammet. Olen selaillut sitä, mutta sieltä on vaikea löytää umpien ja lampien seasta ohjetta juuri minun tarpeeseeni. Onneksi vaimolla on paremmat hermot. Kaukosäätimessä on muun muassa sellainen mystinen nappula, jota aina uudelleen painamalla tapahtuu jotain uutta. Tällaisia nappuloita en ymmärrä. Oikea nappula tai katkaisija on rakenteeltaan tukeva, siinä on selkeästi on- ja off-asento ja sitä käännettäessä tai painettaessa kuuluu selvä naks-ääni. LLL Tietokoneet ovat ihan oma lukunsa. Niistä vain sen verran, että työpaikalla otettiin käyttöön uusi ohjelma, systeemi tai mikä lie käyttöjärjestelmä. Minulle siitä ei ollut mitään hyötyä, päinvastoin. Tarvitsen työssäni tekstinkäsittelyä, lähetän ja vastaanotan sähköpostia ja kaivelen joskus tietoja lähinnä googlesta. Työssäni painopiste on muussa kuin tietokoneen käytön hallinnassa. Kun haluan tulostaa tekstiä tässä uudessa systeemissä, painan ensin tiedosto-ikkunaa, sen jälkeen tulosta-ruutua sen jälkeen kone usein vielä epäilee, että onkohan tuo tosissaan ja kysyy, että haluanko varmaan tulostaa ja koneelle pitää vakuuttaa, että tulosta vaan. Vanhassa systeemissä riitti, kuin painoin kirjoituskonesymbolilla varustettua näppylää. Koneessa on myös muita erilaisia automaattitoimintoja, jotka liittyvät automaattiseen päiväykseen ja ranskalaisten viivojen käyttöön ja numeroituun luetteloon. Riitelen jatkuvasti koneen kanssa ranskalaisista viivoista, haluaisin tehdä ne eri tavoin kuin kone, mutta kone voittaa. Rengistä on tullut isäntä. Ymmärrän, että uusi systeemi on hyvä tekstinkäsittelijöille ja muille, jotka tarvitsevat työssään tietokonetta enemmän, ja ymmärrän, että eri ihmisten koneiden pitää pystyä ”keskustelemaan” toistensa kanssa. Mutta miksi kaltaisteni mielipide aina sivuutetaan? Varmaan tällainen monia toimintoja sisältävä kone on kalliskin, nyt nämä hienoudet jäävät käyttämättä. Miksi ostaa Stradivarius kaikille harrastajaviulisteille? LLL Jos näistä tilanteista hakemalla hakee jotain myönteistä, niin ovathan ne avartaneet tajuntaani. Uskon ymmärtäväni, miltä viimeisestä dinosauruksesta on aikanaan tuntunut. M Eero Hiltunen Kirjoittaja on piakkoin eläkkeelle siirtyvä erityisasiantuntija. Kuntatekniikka 6/2011 41 Martha Schwartz korostaa maiseman taloudellista Puisto versoo menestystä Manchesterin Exchangen aukion eri tasot yhdistettiin rampeilla, joiden korotetut reunat ovat sekä penkkejä että yhdyskäytäviä. Kivien alla välkkyvä vesi symbolisoi joen merkitystä kaupungille. Onnistunut sijoitus puistoon tai aukioon versoo taloudellista menestystä alueen yrittäjille. Niin uskoo ehkä maailman kuuluisin maisema-arkkitehti Martha Schwartz, jonka kallein puisto maksoi 220 miljoonaa euroa. Yksi edullisimmista sisältyi pysäköintitalon budjettiin. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger, Martha Schwartz Partners NNLauantaipäivänä kello 11.17 Manchesterin keskustassa räjäh42 Kuntatekniikka 6/2011 ti. Pommi repi rikki rakennusten lasit, mursi seiniä ja tuhosi Exchangen aukion. IRA:n heinäkuussa 1996 laukaisema pommi oli suurin Britannian rauhanajan historiassa. Niillä raunioilla tumma ja pitkä Martha Schwartz seisoi kuukausia myöhemmin. Hänen toimistonsa otti osaa suunnittelukilpailuun, jonka piti nostaa Manchesterin mustunut maine tuhkasta. Martha Schwartz Partners ehdotti portaiden poistamista. Eri tasot yhdistettiin maiseman kokoisilla huonekaluilla; rampeilla, joiden leveät korotetut reunat olivat paitsi penkkejä myös leveitä, VIHERALUEET vaikutusta kaupungille Martha Schwartz aikoo parantaa Barkerin puiston näkyvyyttä avarin kulkureitein, jotta turkulaiset löytäisivät paikan. esteettömiä yhdyskäytäviä. Niiltä saattoi katsella veden pinnan yläpuolella olevia graafisen asetelman muodostavia kiviä, joiden päällä lapset – ja joskus aikuisetkin – leikkivät ja hyppelivät. Ideaan kuului, että ihmiset saivat itse valita. Joku keksi ottaa aurinkoa taideteoksen päällä. – Ihmiset tulivat aukiolle ja söivät eväitä lounastunnilla. Aukiosta tuli kokoontumispaikka. Äkkiä kaupatkin halusivat tulla sen läheisyyteen. Kaupunki oli todistanut kykynsä muutokseen, Schwartz kertoo. Sulatusuuneja Juuri puistojen ja maiseman taloudellisesta vaikutuksesta Schwartz haluaa puhua. Hänestä siihen kiinnitetään liian vähän huomiota. – Perinteinen maalaismaisema ei sisällä paljon teknologiaa, mutta urbaanissa maailmassa se on läsnä. Kaupunkimaisema on pikemminkin sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen asia kuin ympäristökysymys. Parhaimmillaan puisto yhdistää ihmiset. Se viihdyttää. Se rentouttaa. Esillä oleva taide luo mielen terveyttä ja se on Schwartzista tärkeää. Ihmiset ovat kaupungin voimavara. – Ihmiset ovat taloudellisen kasvun graalin malja. Etenkin Euroopassa taloudellinen kilpailu kaupunkien välillä on voimakasta. Juuri meidän on oltava viehättäviä! Kadut ja puistot ovat maisema-arkkitehdille sulatusuunien sulatusuuneja. Niiden tehtävä on sitoa ihmiset yhteen tunteen, toiminnan ja älyn tasolla. Katajien lisäksi ihmisten pitäisi juurtua: parhaimmillaan maisema on osa identiteettiä, yksi syy rakastaa kotikaupunkia. – Puistoissa politiikka, sosiaalisuus ja kulttuuri yhdistyvät ympäristöön. Ne antavat maisemalle tarkoituksen. Kaikkien tila Jos puistosta kaivetaan kaupungin taloudellisen kasvun lähdettä, mitä mieltä maisema-arkkitehti on penkkien luovista käyttäjistä: alkoholisteista ja narkomaaneista? Se on ongelma, Schwartz myöntää. – Osa ihmisistä ei halua olla kenenkään kanssa tekemisissä. Turisteja kukaan paikallinen ei halua nähdä, eikä köyhien toivota tulevan puistoon. Mutta heidät kaikki on tuotava yhteen! Ratkaisuna ovat kulmat ja huoneet. Ne tarkoittavat maisemasuunnittelijan kielellä esimerkiksi pensaiden, puiden tai pengerrysten rajaamia tiloja, jotka Dublinin kaupunki panosti sataman alueeseen, joka menestyy yhä, vaikka kaupungin talous on muutoin vaikeuksissa. Kuntatekniikka 6/2011 43 VIHERALUEET ”Olkaa rohkeita edustaessanne taidetta, sillä se edistää ihmisten elämänlaatua.” Lontoon Southwarkissa sijaitsevan St. Maryn kirkon vanha hautausmaa muutettiin lasten leikkipaikaksi, jonka kumpareet muistuttavat entisistä hautakummuista. muodostavat suojaisan alueen yleisestä alueesta. Tätä ajatusta Schwartzin toimisto sovelsi julkiseen uimarantaan. Rantaviiva jatkui esteettä sivuille, mutta sen tuntumassa pengerrys mutkitteli. Se muodosti kuin pieniä yksityisiä rantoja, joilla kaikilla oli oma tarkoituksensa. Yksi sopi lapsille, yhdessä toimi sukellusyrittäjä, yhteen oli koottu suihkut ja muut yleiset tilat. – Beirutin puistoon suunnittelimme nuorille hengailu- ja skeittailupaikan lähes näkymättömiin, rantapenkkaan sillan alle, Schwartz kertoo. ”Suomessa ei panosteta” Schwartz vieraili toista kertaa Suomessa syyskuussa 2011. Hän saapui puhumaan Turun kesäyliopiston järjestämään Urban Nature -seminaariin, jossa Turun yliopiston suurin auditorio täyttyi kuulijoista. 44 Kuntatekniikka 6/2011 – Suomessa on upeaa arkkitehtuuria ja hienosti muotoiltuja tuotteita, mutta maisemasuunnitteluun ei ole panostettu paljon. Haasteena on saada päättäjät ymmärtämään miten tärkeitä puistot ovat. Miljoonakaupunkeja kiertänyt Schwartz näkee suomalaisen maiseman vehreänä ja luonnollisena. – Miksi pitäisi suunnitella arkkitehtuuria sinne? En koe, että Suomessa on kovin paljon painetta suunnitella mitään kulttuuripuistoja. Kalastusmetodi Turussa Martha Schwartz Partners on jättänyt suunnitelmat Barkerin puistosta. Paikan päällä Schwartz kävi itse ensimmäistä kertaa vasta Kuntatekniikka-lehden valokuvausta varten. – En itse ehdi suunnitella kaikkia kohteita, vaikka olenkin niissä mukana. Suunnittelijani tutustuvat niihin hyvin. He eivät vain lue kirjoja vaan käyvät leikkimässä alueen päiväkodissa, istuvat kahvilassa ja käyvät aluetta ympäröivissä rakennuksissa, arkkitehti toteaa. Schwartzista julkiset hankkeet ovat haastavia. Niissä pitää yhdistää monen eri tahon, usein vastakkainen, mielipide. – Käytän kalastusta. Kun esitutkimukset on tehty, teemme niiden pohjalta yksinkertaiset suunnitteluvaihtoehdot. Näytämme ne asiakkaalle ja jatkamme työtä heidän esivalintansa pohjalta. Puuton puisto Mikäli Schwartzin kallein puistosuunnitelma olisi toteutettu kokonaisuudessaan, se olisi maksanut noin 300 miljoonaa dollaria (n. 220 miljoonaa euroa). Maisemaarkkitehti muistelee, että kohde toteutetaan osissa. Valmiina on puistoa 100 miljoonan dollarin (noin 73 miljoonan euron) edestä. – Mutta emme hyljeksi pieniäkään kohteita. Erääseen kaupunkiin suunnittelimme puiston, jonne ei saanut istuttaa yhtään puuta. Tila oli maanalaisen parkkihallin päällä, johon ei saanut tuoda juuri multaa. Rahaakaan tilaajalla ei ollut. Puiston kulut piti ottaa parkkitalon budjetista. Suunnittelijat valitsivat halvimman maa-aineksen, mitä löytyi ja tekivät nurmikon peittämiä pieniä kumpareita sinne tänne. Niihin istutettiin puita. Ne tuskin kasvavat kahta metriä korkeammiksi, mutta näyttävät vaikuttavilta, kun kumpareiden välissä kävelee. – Mahdotonta kohdetta ei ole. Aina pitää yrittää, Martha Schwartz toteaa. N MARTHA SCHWARTZ ■ Urbaaniin maisemasuunnitteluun erikoistunut amerikkalainen maisema-arkkitehti ja taiteilija (synt. 1950). ■ Maisema-arkkitehtuurin professori Harvardin yliopiston muotoilun tutkijakoulussa. ■ Voittanut lukuisia palkintoja kuten Honorary Royal Designer for Industry Award. ■ Johtaa kahta toimistoaan, joissa on suunniteltu lukuisia puistoja ja kohteita ympäri maailmaa. Stormwater-hankkeessa mukana Lahti, Kouvola ja Hulevesiratkaisuista helpotusta kunnille, bisnestä yrityksille Tänä syksynä päättyvä valtakunnallinen Stormwater-hanke on etsinyt uusia ratkaisuja taajamien lisääntyviin hulevesiongelmiin. Hulevesien hallinnan kunnalliset pilottikohteet toteutettiin Lahdessa, Hollolassa ja Kouvolassa. Lahden tiede- ja yrityspuisto on auttanut hankkeessa mukana olevia yrityksiä jalostamaan hulevesien hallinnan tuotteita ja löytämään niille markkinoita. 46 Kuntatekniikka 6/2011 ● Sauli Zukale, viestintäpäällikkö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy NNStormwater-hankkeessa kol- me kuntaa toteuttivat hulevesien hallinnan pilottikohteita rakennetuilla alueillaan: Kouvola Keskuspuistossa, Lahti Joutjärven rantamilla ja Launeen marketalueella ja Hollola teollisuusalueella. Ideana on käsitellä hulevedet niiden syntysijoilla luonnon kiertokulkua jäljitellen imeyttämällä ja hidastamalla virtauksia. Tarvit- tavat rakenteet on kätketty maan alle tai suunniteltu luontevaksi osaksi taajamamaisemaa. – Uudet hulevesiratkaisut ovat tulevaisuuden ympäristötekniikkaa, jolla pyritään hallitsemaan ilmastonmuutoksen myötä yleistyvää kaupunkitulvintaa ja vesistökuormitusta sekä suojelemaan pohjavesiä, sanoo projektipäällikkö Hanna Laaksonen Lahden tiede- ja yrityspuistosta. – Toivottavasti nämä asiat VESIHUOLTO Kouvolaan maanalainen viivytysrakenne Kouvolan keskustassa oli aiemmin esiintynyt kesäisten rankkasateiden aiheuttamia hulevesitulvia. Keskustan alueelta valittiin Stormwater-hankkeeseen kaksi kohdetta: Kauppalankadun ja Salpausselänkadun risteys sekä Koulukadun ja Oikokadun risteys. Korjauskohteista kertoi Kouvolan Veden projekti-insinööri Jarno Hujanen Stormwater-seminaarissa 30.8. ■ Ratkaisuksi korotettu suojatie Kouvolan keskuspuistoon asennettiin maanalaista viivytysrakennetta maaliskuussa 2010. Kauppalankadun ja Salpausselänkadun risteyksessä ongelmana oli se, ettei hulevesiä voinut viivyttää tai ohjata virtausta muualle. Vilkkaasti liikennöity risteys rajoitti hallintavaihtoehtoja, ja hulevedet kerääntyivät nopeasti pienelle alueelle. Ratkaisuksi tuli se, että hulevesien virtaaminen ongelma-alueelle estettiin rakentamalla korotettu suojatie, jonka yhteyteen asennettiin hulevedet keräävä kouru. Hulevesien poistumista kadulta tehostettiin kitakaivoilla. Lisäksi kävelykadun hulevesiverkostoon virtaavan veden määrää vähennettiin hajauttamalla risteyksen alueella muodostuvia hulevesiä eri suuntiin virtaaviin verkostoihin. Keskuspuiston viivytysrakenne toi säästöjä Koulukadun ja Oikokadun risteyksessä alueen hulevesiverkoston kapasiteetti oli ylittynyt rankkasateiden aikana. Hulevedet tulvivat verkostosta takaisin kadulle. Koko runkoverkon saneeraus kapasiteetiltaan suuremmaksi ei ollut taloudellisesti järkevää, eikä hulevesiä voinut viivyttää tai ohjata virtausta muualle katuja käyttäen.Lisäksi risteys oli alueen alin kohta, johon hulevedet kerääntyivät, ja ritiläkaivojen ja hulevesiverkoston (500/600 BET) kapasiteetti oli rajallinen. Ratkaisuna päädyttiin rakentamaan Keskuspuistoon maan- alainen 1 000 kuutiometrin viivytysrakenne, jonka valuma-alue on noin 9 hehtaaria ja valumiskerroin 0,75-0,85. Hulevesiä tulee rakenteeseen ydinkeskustan alueen kahdesta eri verkostosta. Ratkaisu viivyttää verkoston yläpäästä tulevia hulevesiä ja vapauttaa kapasiteettia alemmille osille. Ratkaisun ansiosta kokonaisen kaupunginosan hulevedet viivytetään paikallisesti ja viivytysrakenteen vaikutukset ulottuvat koko verkoston alueelle. Ratkaisu on myös taloudellisesti kannattava, sillä verkoston saneeraus on kallista. Viivytysrakenteisiin varastoitunutta hulevettä voidaan hyödyntää esimerkiksi kasteluvetenä puistossa. Viivytysrakenne puhdistaa itsessään hulevettä laskeuttamalla kiintoainetta. Esikäsittely olisi lisännyt puhdistustehoa, mutta sitä ei rakennettu tässä vaiheessa. Kuva Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi Jarno Hujanen, Kouvolan Vesi Hollola jatkossa hoidetaan jo taajamien suunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä kuitenkin uusia ratkaisuja tarvitaan jo rakennetuille alueille, Laaksonen korostaa. Hulevesien hallinta tarjoaa kosolti liiketoimintamahdollisuuksia aina alueiden suunnittelusta putkisto- ja kaivoratkaisuihin, huoltopalveluihin, mittauslaitteisiin, analytiikkaan, riskikartoituksiin ja vakuutustuotteisiin saakka. Lahdessa suurten korkeuserojen takia hulevedet virtasivat esteettä läheiseen Joutjärveen ja aiheuttivat turhaa ympäristökuormitusta. Tilanteen korjaamiseksi pieneen ja kapeaan tilaan rakennettiin viime talvena hulevesiratkaisu, jolla hallitaan ja viivytetään hulevesien virtausta ja niiden mukana tulevia kiintoaineita. Kuntatekniikka 6/2011 47 Anniina Pouta Viivytysallas Hollolan teollisuusalueella. Hollola päätyi biosuodatukseen ■ Hollolan kohteessa tavoitteena oli ympäristölupaehdot täyttävä hulevesien käsittely teollisuusyrityksille, innovatiiviset menetelmät ja imeyttämisen suosiminen, kertoi Anniina Pouta Hollolan kunnasta Stormwater-seminaarissa 30.8. Teollisuuskiinteistöiltä 2009 otetuissa maaperänäytteissä havaittiin, että raskasmetallien ja raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet olivat kohonneet. Biosuodatuskokeissa tutkittiin Supa Maxi™ vetoakestävä toleranssiliitin Pitää kovimmissakin olosuhteissa! Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi Patented AVK FINLAND AVK Finland Pyhäranta 7 D 33230 Tampere Puh. 03 389 1822 [email protected] www.avkvalves.fi 48 Kuntatekniikka 6/2011 – Stormwater-hankkeen markkinaselvitys antoi tuotekehityksellemme hyödyllistä tietoa siitä, millaisia vaatimuksia hulevesien käsittelylle on asetettu Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, Tero Partanen Uponorilta kertoo. Valtakunnallisia linjauksia tulossa Valtio tai EU eivät toistaiseksi määrää sitovasti hulevesien käsittelytapoja, mutta laki velvoittaa kunnat kartoittamaan hulevesitulvariskit ja nimeämään riskialueet tämän vuoden aikana sekä tekemään hulevesien hallintasuunnitelmat 2015 mennessä. Kuntaliitossa on valmistumassa loppuvuodesta suosituksia ja vaihtoehtoja esittelevä Hulevesiopas. – Hulevesirintamalla Suomi on hiukan jäljessä muuta Eurooppaa ja esimerkiksi USA:ta tai Australiaa. Täällä käytännöt vaihtelevat alueittain. Valtakunnallisia linjauksia tarvitaan, Hanna Laaksonen sanoo. Lahden tiede- ja yrityspuis- pilottikohteiden maaperän kykyä pidättää sinkkiä ja bisfenoliA:ta. Aineiden todettiin pidättyvän tehokkaasti Hollolan kivennäismaahan.Tulosten perusteella biosuodatuksen todettiin olevan sopiva käsittelymenetelmä pilottikohteisiin. Hulevesijärjestelmä valmistui kesäkuussa 2011. Sen rakentamiskustannukset olivat noin 220 000 euroa. Tähän mennessä järjestelmä toiminut niin kuin pitääkin. to edistää hulevesiliiketoimintaa myös jatkossa. Syksyn aikana on tarkoitus selvittää kuntien nykyinen hulevesihallinnan tilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat. Kohderyhmänä ovat ensi sijassa kunnalliset vesilaitokset. N STORMWATER Hanke alkoi helmikuussa 2008 ja päättyy syksyllä 2011. ■ ■ Lahden tiede- ja yrityspuiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Kouvolan Vesi, Hollolan kunta ja Lahti Aqua Oy. ■ Hankkeeseen on saatu PäijätHämeen liiton kautta rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta. ■ Lahden tiede- ja yrityspuiston roolina on ollut mm. edistää hulevesiratkaisujen kaupallistamista. Tuotekehitys- ja markkinoiden kartoittamisapua ovat saaneet Uponor Suomi Oyj, WavinLabko Oy ja Oy KWH Pipe Ab. ■ www.lahtisbp.fi VESIHUOLTO Uusi opas tueksi suunnittelutyöhön Sammutusvesisuunnitelmista tuli lakisääteisiä www.112.fi Heinäkuussa voimaan tullut pelastuslaki edellyttää, että pelastuslaitos laatii sammutusvesisuunnitelman yhdessä pelastustoimen alueen kuntien ja alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Sammutusveden toimittamisesta ei ole säädetty voimassa olevassa vesihuoltolaissa. Martti Honkala operatiivinen päällikkö Tampereen aluepelastuslaitos Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta. Asiaan voidaan vaikuttaa muun muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin. NNUuden lakikirjauksen tarkoi- sa sopia sellaisista järjestelyistä ja toimenpiteistä, joilla sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia. Sammutusvesisuunnitelman laatimisesta on valmisteltu opas Kuntaliiton johdolla yhteistyössä Suomen Vesilaitosyhdistyksen, sisäasiainministeriön pelastusosaston, pelastuslaitosten, maa- ja metsätalousministeriön vesitalousyksikön ja vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Lainsäädäntö korostaa osapuolten yhteistoimintaa. Oppaan tarkoituksena on jäsentää ja yhdenmukaistaa sammutusvesisuunnitelmia sekä auttaa sammutusvesisuunnitelmien laadinnassa. tuksena on varmistaa, että sammutusvesisuunnitelma tulee tehdyksi ja määritellä eri osapuolten vastuut sammutusvesijärjestelyissä. Uutta nykyisessä pelastuslaissa (379/2011) on se, että siinä on säädetty paitsi suunnitelmasta myös eri osapuolten velvollisuuksista. Aiemmin sammutusveden järjestäminen pelastustoimen tarpeisiin oli määritelty pelkästään kunnan vastuulla olevaksi tehtäväksi. Nykyisin yksittäinen kunta ei enää ole kaikissa tapauksissa yksin vastuussa vesihuollosta omalla alueellaan, vaan vesihuollosta voivat vastata myös yksityisoikeudelliset yhtiöt tai vesiosuuskunnat. Siksi on katsottu tarpeelliseksi säätää myös vesihuoltolaitosten sammutusveden toimitusvelvollisuuksista pelastuslaissa. Sammutusvesisuunnittelun tavoitteena on yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen, sen alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kans- Sammutusvesisuunnitelman rakenne Oppaassa tarkastellaan sammutusvesisuunnitelman laadinnan perusteita, ja se noudattaa pääosin samaa rakennetta kuin oppaan liitteessä esitetty malli sam- mutusvesisuunnitelman rungoksi. Sammutusvesisuunnitelmassa tarkastellaan pelastustoimen, kuntien ja vesihuoltolaitosten toimintoja sammutusvesijärjestelyissä ja järjestelyjen nykytilaa. Siinä kartoitetaan ja arvioidaan riskit, jotka vaikuttavat sammutusvesisuunnitteluun ja kuvataan varautuminen häiriötilanteisiin. Myös sammutusvesijärjestelyjen tavoitetila sekä osapuolten vastuut ja roolit määritellään suunnitelmassa. Lisäksi sammutusvesisuunnitelmassa määritellään suunnitelman ylläpitojärjestelyt ja kuvataan suunnitelman laadintaprosessi ja hyväksymismenettely. Osapuolten vastuut ja roolit Pelastuslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Kunnan tulee yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat, jotka ovat luonteeltaan tavoitteellisia. Niissä on hyvä tuoda esille ne toimenpiteet, mitä asianmukainen sammutusvesisuunnitelman toteuttaminen osapuolilta edellyttää ja käsitellä myös vesihuollon häiriötilanteita ja niihin varautumista. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa sitä. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kunnalla on velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista luonnonveKuntatekniikka 6/2011 49 VESIHUOLTO “Pelastuslain perustelujen mukaan pidetään tarkoituksenmukaisena, että sammutusvedestä ei perittäisi maksuja.” silähteisiin. Pelastustoimen alueeseen kuuluvat kunnat voivat myös sopia siitä, että sammutusveden hankinnasta huolehtii alueen pelastustoimi. Vesihuoltolaki määrittelee vesihuoltolaitoksen ja kunnan työnjaon. Kunnan tehtävänä on huolehtia vesihuollon kehittämisestä ja siitä, että kunnassa on tarvetta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitos huolehtii omalla toiminta-alueellaan yhdyskunnan vesihuollosta. Pelastuslain 30 §:n 3 momentin mukaan vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen ja tälle vettä toimittavan vesilaitoksen tulee toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu veden hankinta ja johtaminen vesihuoltolaitoksen verkostoon kuuluviin paloposteihin ja sammutusvesiasemille. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu myös palopostien ja sammutusvesiasemien kunnossapito ja huolto. Sammutusvedestä ei tulisi periä maksua Sammutusveden toimittamisesta aiheutuvien kustannusten jakamisen perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa kunnan tai alueen pelastustoimen ja sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen kesken. Pelastuslain perustelujen mukaan pidetään tarkoituksenmukaisena, että sammutusvedestä ei perittäisi maksuja. Perustelujen mukaan vesihuoltolaitoksen osallistuminen palopostien ja sammutusvesiasemien kunnos50 Kuntatekniikka 6/2011 sapidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin on perusteltua, sillä ko. laitteita käytetään myös vesijohtoverkon kunnossapidon ja huollon tarpeisiin. Sammutusveden toimittaminen kiinteistökohtaisiin sammutusjärjestelmiin ei ole suoraan lakisääteistä toimintaa. Kiinteistökohtaisten sammutusvesijärjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat kiinteistön omistajille. Kiinteistön omistaja on velvollinen noudattamaan vesihuoltolaitoksen ohjeita ja määräyksiä vesijohtoverkkoon kytkettyjen laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Kapasiteetti mitoitettava uhkien mukaan Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena on, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat pelastuslain 29 §:ssä tarkoitetussa pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia. Jos jollain alueella sammutusveden toimittamisen kapasiteetti ei vastaa onnettomuusuhkia, on sammutusvesisuunnitelmassa mietittävä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Sammutusvesisuunnitelman tarkoituksena on ensisijaisesti ohjata etukäteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja toimenpiteitä niin, että uhkiin pystytään vastaamaan. Kunnan velvollisuutena on huolehtia sammutusveden hankinnasta ja asiaan voidaan vaikuttaa muun muassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ja toiminta-aluetta koskevin päätöksin. Kaavoituksen keinoin asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi yleis- ja asemakaavassa sekä rakennusjärjestyksessä. Automaattinen sammutinlaitteisto riskikohteeseen Yksittäisten riskikohteiden osalta alueen pelastusviranomainen voi tietyin edellytyksin määrätä toiminnanharjoittajan esimerkiksi asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston. Näissä tapauksissa suuret mitoitusvesimäärät voidaan hoitaa esimerkiksi täyden tilavuuden sammutusvesisäiliöillä mikäli nykyisen verkoston kapasiteetti ei ole riittävä ja asuntosprinklauksen osalta mitoitusvesimäärät mahtuvat normaalin talousveden mitoitusmääriin. Uudiskohteiden osalta tarvittavat sammutuslaitteistot määritellään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Sprinklereiden vesimäärän mitoituksesta on hyvä muistaa, että tulipalotilanteessa palokunta käyttää samaa verkostoa kuin kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä. Palokunnan verkostosta ottama vesimäärä on kuitenkin moninkertainen sammutuslaitteistojen mitoitusvirtaamiin ja vaikutukset talousveteen tulipalotilanteessa huomattavasti suuremmat. Automaattiset sammutusjärjestelmät toimivat tehokkaasti erityisesti palon alkuvaiheessa, jolloin palo on mahdollista sammuttaa murto-osalla palokunnan käyttämään vesimäärään verrattuna. Sammutusvesisuunnitelma laaditaan yhteistyössä Sammutusvesisuunnitelman laadinta edellyttää pelastuslaitosten, kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä. Koska yhden pelastustoimen alueella on yleensä useita kuntia ja useita vesihuoltolaitoksia, on sammutusvesisuunnitelman laadintaprosessi mietittävä tarkkaan. Myös eri pelastustoimen alueet poikkeavat kooltaan ja toimintaympäristöltään toisistaan, mikä edellyttää suunnittelun ja laadintajärjestelmän sovittamista alueen ominaisuuksiin. Vaikka pelastustoimen alueelle laadittaisiinkin yksi yhtenäinen sammutusvesisuunnitelma, se voidaan tehdä monella tavalla. Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko alueelle niin, että pelastuslaitoksen lisäksi mukana ovat edustajat kaikista alueen kunnista ja vesihuoltolaitoksista. On mahdollista myös, että työ tehdään seutukunnittain tai kuntakohtaisesti. Laadintatyön käynnistämisestä vastaa pelastuslaitos, joka kutsuu aloituskokoukseen edustajat kunnista ja kaikista alueen vesihuoltolaitoksista. Aloituskokouksessa sovitaan siitä, miten suunnitelma laaditaan ja ketkä laadintatyöhön osallistuvat. Kokouksessa päätetään myös siitä, miten tiedot kerätään ja minkälaisella aikataululla edetään. Ennen aloituskokousta pelastuslaitoksen on määriteltävä sammutusveden tarve sekä sellaiset näköpiirissä olevat maankäytön kehittämissuunnitelmat, joilla on vaikutusta sammutusveden tarpeeseen. Suositeltava suunnitelman rakenne on sellainen, että siinä on kaikille yhteinen yleinen osa ja yksityiskohtaiset suunnitelmat karttaliitteineen tehdään kuntakohtaisina liitteinä. Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimi hyväksyy sammutusvesisuunnitelman. Koska suunnitelma sisältää useita osapuolten kesken sovittavia asioita, on tarkoituksenmukaista, että kaikki osapuolet allekirjoittavat suunnitelman ennen sen viemistä alueen pelastustoimen hyväksyttäväksi. Allekirjoitusten voidaan katsoa vastaavan eri osapuolten sitoutumista noudattamaan suunnitelmassa sovittua. N Oppaan voi ladata maksutta Kuntaliiton verkkokaupasta, os. http://shop.kunnat. net/product_details.php?p=2556. Turun uusi Myllysilta avattiin liikenteelle ● Turun Aurajoen ylittävä uusi Myllysilta avattiin osittain liikenteelle 19.9. Aluksi käytössä on kaksi ajokaistaa ja kevyen liikenteen väylä. Viimeistelytyöt jatkuvat marraskuun alkuun. Siltaan asennetaan ruostumattomasta teräksestä valmistettu verhoilu ja rikkoutuneita rantamuureja korjataan. Siltaa ympäröivien alueiden viimeistelytyöt – esimerkiksi kummankin rannan kiviportaat ja pengerrysmuurit sekä pienimuotoiset vihertyöt – ajoittuvat ensi kesälle. Turun vanha Myllysilta notkahti puolitoista vuotta sitten. Uusi Myllysilta on teräsrunkoinen. Sillan urakkahinta on 5,4 miljoonaa euroa. Risto Lahtinen, Turun kaupunki Syyskuussa käyttöön otettu uusi Myllysilta on on 3-aukkoinen, liittorakenteinen jatkuva palkkisilta. Sen jännevälit ovat 27+36+27 metriä. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy. ● Helsingin Energia, Metsä-Botnia ja energiayhtiö Gasum tekevät yhdessä esiselvityksen biokaasua tuottavan jalostamon rakentamisesta Lappeenrannan Joutsenoon. Laitos valmistuisi 2016 mennessä. Jalostamo tuottaisi puuraakaaineesta biokaasua, joka siirrettäisiin maakaasuverkoston kautta käyttökohteisiin, kuten Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitellun jalostamon vuosittain tuottama biokaa- Lentokuva Vallas Oy Joutsenoon suunnitteilla suuri biojalostamo Joutsenon jalostamon biokaasua siirrettäisiin maakaasuverkkoa pitkin esimerkiksi Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. sumäärä riittäisi kattamaan yli 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen. Jalos- tamon tuotantoteho olisi jopa 200 MW. Alustavan suunnitelman mukaan Metsä-Botnia ja sen emoyhtiö Metsäliitto vastaisivat puuraaka-aineen hankinnasta ja biojalostamon toiminnasta. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää metsähaketta ja kuorta. Jalostamolla hake kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttiseksi metaaniksi. Lopputuote vastaisi siten koostumukseltaan maakaasua. Gasum vastaisi biokaasun syöttämisestä kaasuverkostoon ja jakelusta kaasunkäyttäjille. Onnettomuustutkintakeskus antoi suosituksia rajuilmoihin varautumisesta ● Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus 2010 heinäelokuun vaihteen neljän rajuilman tuhoista ja luonnonilmiöihin varautumisesta on valmistunut. Raportissa annetaan 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin luonnononnettomuuksiin varautumisen kehittämiseksi. Suositukset koskevat sähköverkkoyhtiöiden, teleyritysten ja vesihuoltolaitosten varautumista, sähköverkkojen käyttövarmuutta, VAARA-säätiedotteiden jakelua ja erottuvuutta, hätäkeskusten menettelyjä tehtäväruuhkatilanteissa, pelastustoimen toi- mintavastuuta ja pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa, kuntien avainhenkilöiden hälyttämistä ja onnettomuusviestintää, sähkö- ja viestintäverkkojen sekä liikenneväylien raivausta, valtakunnallisen tilannekuvan muodostamista ja jakelua mukaan lukien sähköenergiajärjestelmän ja elinkeinoelämän häiriötilannekuva sekä järjestöjen hyödyntämistä vakavissa häiriötilanteissa. Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteen rajuilmoissa sähköverkkoja vaurioitui yhteensä 35 000 kilometriä vaikeuttaen 480 000 asiakkaan elämää. Pisimmät yk- sittäiset sähkökatkot olivat noin kuuden viikon pituisia. Katkot vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten viestintäverkkojen toimintaan, vesihuoltoon ja liikenteeseen. Rajuilmat aiheuttivat yhden kuolemantapauksen ja useita kymmeniä loukkaantumisia. Omaisuusvahingoista merkittävimmät olivat metsätuhot. Metsäntutkimuslaitos Metlan mukaan koko Suomessa puustoa kaatui tai tuhoutui noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Rajuilmojen vahinkojen hoitamisessa viranomaisten keski- näinen tiedonkulku ja tilannekuvan ylläpitäminen vaikeutuivat. Koska vakavia tuhoja aiheuttavat sääilmiöt ovat olleet Suomessa harvinaisia, eri toimijoilla ei ollut riittäviä toimintamalleja vakaviin säävaroituksiin reagoimiseksi, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vahinkojen tapahduttua Asta-rajuilman aikana. Pelastustoimen toiminta rajuilmojen aikana osoitti, että käytännön johtamisvalmius yhtä pelastustoimen aluetta laajemmissa tilanteissa on puutteellinen. Tutkintaselostus on osoitteessa www.onnettomuustutkinta.fi. Kuntatekniikka 6/2011 51 Kerrostalo seilasi Turun telakalta Hirvensaloon suurella ponttonialuksella, johon se siirrettiin motorisoitujen lavettien avulla. päälle hallinostureilla. Kennorunkorakenne kantaa sekä itsensä että koko rakennuksen, joten erillistä runkorakennetta ei tarvittu. Taloon tehtiin hallitiloissa valmiiksi myös LVIS-putkitukset, asennettiin valaisimet ja laatoitettiin märkätilat. Runko verhoiltiin ja sisä- ja ulkopinnat viimeisteltiin. Tontilla talo laskettiin laveteilta hydraulisesti teräsbetonipaalujen päälle ja kytkettiin kunnallistekniikkaan. KERROSTALON NEITSYTMATKA MERELLÄ ● Kolmikerroksinen kerrostalo teki syyskuussa vajaan kolmen tunnin merimatkan Turun vesillä, kun se siirrettiin yhtenä kokonaisuutena Turun telakalta tontilleen Hirvensalon Lauttarantaan. Talo rakennettiin kevään telakan hallitiloissa täysin muuttovalmiiksi. Toimisto- ja huoltorakennuksen pääurakoitsija Neapo Oy povaa teräskennorakenteiselle, maanjäristyksen kestävälle kerrostalolle markkinoita merikaupungeista ympäri maailmaa. Ponttonilla teräskennotalon paino on vain viidesosa vastaavankokoisen betonikerrostalon painosta. Kerrostalo on 33 metriä pitkä ja 12 metriä korkea ja painaa 220 tonnia. Näin suuren kokonaisuuden siirtäminen onnistuu rakennusten runkoaineena käytetyn Fixcel-teräskennon ansiosta: materiaali on äärimmäisen kestävä ja jäykkä, mutta samalla kevyt ja joustava. Kokonaista kerrostaloa ei maailmalla ennen ole rakennettu sisätiloissa. Talo tehtiin yhtenä kokonaisuutena telakkahallissa. Teräskennoelementtien kokoonpano aloitettiin joulukuussa 2010. Ensimmäisessä koontivaiheessa tehtiin teräsperustus. Runko koottiin kolmesta suuresta lohkosta. Runkolohkot asetettiin teräsperustuksen Antti Pulkkinen Ajoneuvojen siirtoa esitetään joustavammaksi Yhä useampi hyppää bussiin Helsingin seudulla. HSL arvioi saavansa lipputuloja tänä vuonna 255 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen suosio lisääntyi pääkaupunkiseudulla ● Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi viime vuodesta 2,8 prosenttia. Tehtyjen matkojen määrän ennustetaan nousevan tänä vuonna yli 336 miljoonaan. Matkoja tehdään tänä vuonna aiempaa enemmän kaikissa liikennemuodoissa paitsi ratikoissa, joissa määrän arvioidaan laskevan hieman muun muassa ankarien talvikelien 52 Kuntatekniikka 6/2011 Kolmikerroksinen toimisto- ja huoltorakennus rakennettiin telakalla, koska näin suuri kokonaisuus voidaan kuljettaa tontilleen vain vesiteitse. sekä kesän ratatöistä seuranneiden poikkeusjärjestelyjen vuoksi. Lipputuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna yhteensä 255 miljoonaa euroa. HSL:n toimintatuloista lipputulojen osuus on hieman alle puolet. Toimintakustannukset koko vuonna ovat ennusteen mukaan noin 410 miljoonaa euroa. ● Hallitus esittää ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain muuttamista. Tienpitäjä voisi esimerkiksi runsaan lumisateen tai tulvan yhteydessä ryhtyä omalla kustannuksellaan ajoneuvon siirtoon ilmoittamatta tiealueella tehtävästä työstä ennakkoon. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2012 alusta. Lakimuutoksen taustalla on muun muassa viime talvien runsaiden lumisateiden aiheuttamat liikenneongelmat erityisesti kaupunkialueilla. Jätealan yhteistyöryhmä uudistettu ● Ympäristöministeriö on asettanut uudelleen jätealan yhteistyöryhmän toimikau- deksi 1.9.2011–31.12.2013. Työryhmän tehtävänä on edistää jätelain toimeenpanoa ja jätealan asetusten valmistelua. Kuntaliittoa työryhmässä edustaa jäsen yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu ja varajäsen ympäristölakimies Leena Eränkö. Kuopiossa iso kirjastoremontti ● Kuopion kaupunginkirjastossa on meneillään iso ilmastointiremontti, joka valmistuu tammikuussa 2012. Remontissa uusitaan ikääntyneet ilmanvaihtokoneet ja alapohjan alapuolinen viemäröinti. Samalla rakennetaan energiaa säästävä lämmön talteenottojärjestelmä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin miljoona euroa. Katuympäristön suunnitteluopas ● Rakennetun ympäristön, julkisten katu-, tori- ja puistoalueiden sekä aukioiden laatu on nähty yhtenä kaupunkien keskeisimmistä viihtyisyys- ja imagotekijöistä. Samalla julkisen katuympäristön ja sen ele- Lietteestä energiaa ● Jätevedenpuhdistamoilla syntyvä liete vaatii käsittelyä, joka maksaa lähes yhtä paljon kuin itse jäteveden puhdistus. Tehostettu lietteenkäsittely ja lietteen hyötykäyttö energiantuotannossa tarjoavat merkittävän säästöpotentiaalin. Suo- ment menttien, kalusteiden, päällysteiden, valaistuksen ja istulysteid tusten suunnittelu on noussut tuste kasvavan huomion kohteekkasva si. Ka Katuympäristön suunnitteluoppaan tavoitteena on autluopp taa kkaikkia ympäristösuunnittteluun te luu liittyvien alojen ammattilaisia työssään paremmat man kaupunkiympäristön aikkaansaamiseksi. ka a Ensimmäisen kerran 2 20 2002 ilmestyneen kirjan ttavoitteena on tuoda esilta le merkittävimpien ympäristösuunnittelun osatekijöiden, k kij ki ijö jö jöi katupäällysteiden, kadunkalusteiden ja katuistukadu tusten suunnittelua ja rakentamista koskevaa taustatietoa sekä käytännön materiaali-, mitoitus- ja detaljitietoa. Teos on tarkoitettu suunnittelijoille, rakentajille ja ylläpitäjille sekä ympäristösuunnitteluun liittyvien alojen opiskelijoille. Suunnittelualue on kehittynyt viime vuosina voimakkaas- ti mm. 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) mukaisten suunnittelukäytäntöjen vakiinnuttua. Nämä muutokset on otettu huomioon Katuympäristön suunnitteluoppaan 2011 uudistetussa painoksessa. Alkuperäisessä teoksessa käsiteltyjen katuympäristön peruselementtien, katupäällysteiden, kadunkalusteiden ja katuistutusten suunnittelun lisäksi uudistetussa painoksessa on uutena osiona ulkovalaistus. Opasta on myös täydennetty uusimmalla tiedolla mm. esteettömyydestä ja hulevesien hyödyntämisestä. Teoksessa käsitellään pääasiassa asemakaavoitetuilla alueilla olevia julkisia katualueita, joiden hallinta kuuluu kaupungeille ja kunnille. Samoja suunnitteluperiaatteita voidaan soveltaa myös yleisillä tiealueilla kaupungeissa ja taajamissa, mutta vaadittavi- m messa puhdistamolietteen vallitsevana käsittelymenetelmälit nä on isoilla jätevedenpuhdisn tamoilla mesofiilinen mädätys, ta mutta termofiilinen prosessi m on suuremman tehokkuuteno sa ansiosta noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. va Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n selp vvityksestä Energiatehokas lietteenkäsittely, jossa on tutkitte t jätevesilietteen mesofiilisen tu mädätyksen muuttamista term mofiiliseksi, prosessien eroja sekä erilaisten lietteenkäsittese ly lyketjujen energia-, päästö- ja kustannustaseita. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi jätevesilaitosten päätöksenteossa lietteenkäsittelyn tehostamiseksi. Tutkimuksessa saatiin kokeellista tietoa mesofiilisen ja termofiilisen mädätysprosessien käynnistettävyydestä, kaasuntuotannosta, kuormitetta- vuudesta ja stabiilisuudesta. Lisäksi syntyi arvio eri käsittelylyvaihtoehtojen energiatehokokkuudesta, ympäristövaikutukuksista ja taloudesta. en asiakirjojen ja päätöksentekoprosessin osalta nämä alueet poikkeavat jossain määrin kaupunkien ja kuntien suunnittelukäytännöstä. Teoksella halutaan tuoda esille perinteisesti kunnallistekniseen suunnitteluun liittyvän detaljisuunnittelun merkitys julkisen ympäristön laatutekijänä. Tuomalla esille detaljisuunnittelun periaatteita esteettiseltä ja kaupunkikuvalliselta kannalta halutaan auttaa suunnittelijoita ottamaan huomioon nämä näkökohdat työssään. Kirja on tarkoitettu kuntatekniikan ja ympäristösuunnittelun parissa työskenteleville sekä edistämään näiden alojen yhteistyötä. ● Ulla-Kirsti Junttila Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 24. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto, 2011. Julkaisu on saatavana vain verkosta: www.ymparisto.fi/default. asp?contentid=388149&lan=fi Pihojen kivityöt ● Kirja Pihojen kivityöt – suunnittelu ja rakentaminen tutustuttaa kivitöissä käytettävien materiaalien omiminaisuuksiin ja opastaa yksityisyis pihojen kivitöiden tekemiseen. Mukana on sekä betoni- että luonnonkivistä tehtyjen pihojen, muurien, portaiden ja niihin liittyvien yksityiskohtien suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Kuvasarjat kertovat työn etenemisen yksityiskohtaisesti alkaen pohjatöistä ja päättyen valmiiseen kiveykseen. Kirjas- sa on runsaasti esimerkkejä hyvin toteutetuista pihoista. Kirja on tarkoitettu ensisijaisesti rakennusalan ammattilaisille, opiskelijoille, maanrakentajille ja viherrakentajille. Pihojen kivityöt – suunnittelu ja rakentaminen. Kari Heimonen, Suvi Malmelin-Thiel. Kustantaja Rakennustieto Oy, 2011. 99 s., 46 euroa (sis. alv.). www.rakennustieto.fi Kuntatekniikka 6/2011 53 Heli Sorjonen Väkeä riitti tungokseen asti Kuntatalolla 14.–15.9. järjestetyillä Kuntamarkkinoilla. KUNTAMARKKINAT RIKKOI ENNÄTYKSIÄ ● Syyskuun puolivälissä Kuntatalolla Helsingissä järjestetyt 18. Kuntamarkkinat vetivät paikalle kahtena päivänä yhteensä 7 100 kävijää. Näytteilleasettajia markkinoilla oli ennätykselliset 200. Kuumaksi äitynyt kuntauudistusvalmistelu kirvoitti värikkäitä puheenvuoroja monis- sa markkinoiden seminaareissa. Ensimmäisen markkinapäivän perinteinen puolueiden puheenjohtajien paneelikeskustelu käytiin varamiehisenä, koska hallituksen budjettiriihi osui samalle päivälle. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen joutui messuvieraiden ympäröimäksi ja ky- symystulvaan vieraillessaan valtiovarainministeriön osastolla toisena markkinapäivänä. Seuraavat Kuntamarkkinat järjestetään Kuntatalolla 12.– 13.9.2012. Kuntamarkkinoiden seminaarien ja tietoiskujen esitelmiin voi tutustua verkossa www.kuntamarkkinat.fi > luentoaineistoja. Tulvavahinkoja korvataan vain vakuutuksista 2014 alkaen ● Vesistötulvista aiheutuvia rakennus- ja irtaimistovahinkoja ei enää 1.1.2014 alkaen korvata valtion varoista. Tämän jälkeen korvaussuojan saa hankkimalla tulvavahingot kattavan vahinkovakuutuksen. Valtioneuvosto on hyväksynyt tulvakorvausjärjestelmän uudistamiseen liittyvät lait. Tulvariskit on arvioitu koko maassa, ja suurimmille riskeille alttiit alueet nimetään tämän vuoden aikana. Vuoden 2015 loppuun mennessä alueille tehdään myös tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Kemijoki Oy Rovaniemen Petäjäskosken voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä 155 000 kotitalouden tarpeisiin. Mannerheimintien alle rakennetun pysäköintihallin pysäköintisektoreiden pituus on 164 metriä ja leveys 17 metriä. Suomen tehokkain vesivoimalaitos Rovaniemellä säköintiä edistävät käytännöt ja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen. Lämmitetyt rampit ehkäisevät jäänmuodostusta, valaistus toimii liikkeentunnistuksella ja pinnat ovat tulenkestäviä materiaaleja. Sisääntuloramppien sijoitusten ansiosta keskustan ruuhkista poistuu vuositasolla noin 350 000 henkilöautoa ja 100 000 huoltoajoneuvoa. Mannerheimintien alle rakennettu kolmikerroksinen, 600-paikkainen pysäköintihalli otettiin käyttöön 2009. Pysäköintihallin tieltä räjäytettiin yli 250 000 kuutiota kiviainesta. ● Rovaniemen eteläpuolella sijaitseva Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos. Kemijoki Oy on nostanut Petäjäskosken ensimmäisen koneen tehoa jo toisen kerran. Tämän myötä laitoksen kokonaisteho nousee 182 megawattiin. Petäjäskosken keskimääräinen vuosituotanto on 687 gigawattituntia, joka vastaa noin 155 000 kotitalouden vuoden kulutusta. 54 Kuntatekniikka 6/2011 Tehonlisäys saavutetaan juoksupyörän siipien muotoilulla, jolloin koneiston kautta voidaan ajaa suurempi virtaama. Pysäköintisuunnittelu toi voiton WSP:lle ● WSP Finlandin yhteistyössä Stockmannin, Helsingin kaupungin ja Q-Parkin kanssa suunnittelema Stockmann Q-Park on voittanut kansainvälisesti arvostetun European Parking Award -palkinnon Torinossa syyskuun puolivälissä. Voiton perusteina olivat py- VVY muutti nimeä ja ilmettä ● Vesi- ja viemärilaitosyhdistys on käyttänyt nimeä Vesilaitosyhdistys elokuusta lähtien. Virallinen nimi on yhdistyksen hallituksen keväisen päätöksen mukaisesti Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Lyhenne VVY säilyy käytössä toistaiseksi. Nimenmuutoksen yhteydessä myös yhdistyksen graafinen ilme on uudistettu. Tampereen kaupunki/Petri Kivinen Toimikunta uudisti Tampereen rakennuskulttuuria ohjelmaan. Toimikunnan tehtävänä on antaa lausuntoja merkittävistä rakennushankkeista ennen rakennuslupien käsittelyä, merkittävien tontinluovutuskilpailujen tarjouksista sekä muista merkittävistä kaupunkikuvaan vaikuttavista julkisten tilojen hankkeista ja kaavoista. ● Tampereen kaupunkikuvatoimikunta on toiminut vuoden. Avointa keskustelufoorumia kiitellään uusien tuulien tuomisesta Tampereen rakennuskulttuuriin. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta aloitti kesäkuussa 2010. Sen perustaminen kuului olennaisena osana Tampereen arkkitehtuuri- Satakunnan silta on osa Tampereen perinteisintä kaupunkikuvaa. Luontokeskus nousee CLTpuuelementtitekniikalla Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun kerrostalo on rinnastettavissa uusiin passiivitaloihin: tilojen lämmitysenergiantarve on alle 25 kWh/m2a. Esivalmis puuelementti kerrostalon saneeraukseen ● Riihimäen Peltosaaressa saneerattavan 70-luvun kerrostalon julkisivuelementit ovat 12 metriä korkeita kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä. Elementeissä on lämmöneristeet, ikkunat ja ilmanvaihtokanavat valmiina. Uusi menetelmä minimoi työmaalla tehtävän työn määrän ja häiriön asukkaille. Betonisandwich-elementtitalon uloin kuori puretaan ja vanha eristekerros poistetaan. Sisäkuoren pintaan asennetaan pehmeä kivivillamatto, jolla tasataan vanhan betonirakenteen pinta. Uudessa julkisivuelementissä ovat valmiina asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat, palamattomat kivivillaeristeet ja ikkunat sekä pinnassa pohjarappaus lamellikivivillan päällä. Uusi julkisivu koostuu 69 erilevyisestä elementistä. Jokainen elementti on yksilö, jonka mitat on saatu laserkeilauksella ja 3D-mallinnuksella. Elementtivalmistuksen mittatoleranssi on 4 mm. Elementtien valmistaja on Teeri-Kolmio Oy. – Julkisivuelementit kuljetetaan työmaalle ja nostetaan paikalleen nosturilla. Siten rakennusta ei tarvitse huputtaa, eikä sen ympärille tarvita telineitä, tuotekehityspäällikkö Jukka Sevón Paroc Oy Ab:sta sanoo. Riihimäen Peltosaaren Innova-korjaushankkeeseen osallistuvat Sitra, ARA, Tekes ja VTT sekä yrityksistä Paroc, Enervent, Ensto ja Lammin Ikkuna. www.paroc.fi ● Espoon Nuuksioon rakennettava uusi Suomen luontokeskus Haltia on ensimmäinen Stora Enso Puutuotteiden CLT-elementtitekniikalla (cross laminated timber) rakennettava julkinen rakennus Suomessa. Asennusvalmiiden ja mittatarkkojen CLT-elementtien etuna on laadun ohella nopea ja kustannustehokas rakentaminen. Rakenteiden tiiveys takaa energiatehokkuuden ja sitä kautta entistä ekologisemman lopputuloksen. Kaikkiaan 5 200 m² suuruinen toimitus sisältää ulko- ja väliseinien sekä välipohjien CLT-elementit, liimapuukannat- Musiikkitalossa on Osmo Colorilla käsiteltyä puulattiaa runsaat 4 500 neliömetriä. timet ja kattoelementit. 2013 alussa valmistuvan luontokeskuksen pääurakoitsija on YIT. www.storaenso.com Musiikkitalon puulattioissa öljyvahaa ● Syyskuussa yleisölle avautuneen Helsingin Musiikkitalon puupintojen pintakäsittely toteutettiin Osmo Colorin luonnonöljypohjaisella öljyvahalla. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Malkamäki Oy Suomen luontokeskus Haltian kantaviksi rakenteiksi määriteltiin suunnitteluvaiheessa ristiinlaminoidut CLT-levyt, sillä rakennuksesta halutaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava. Musiikkitalon lattiapintojen kova kulutus ja tilojen sisäilmaa koskevat määräykset asettivat tuotteille tiukat kriteerit. Tärkeää oli laatu ja rakennusmateriaalien vähäpäästöisyys. Värittömällä matta öljyvahalla käsiteltiin Musiikkitalon pähkinäpuiset sisätilojen lattiat, joita on mm. suuressa 1 700-paikkaisessa konserttisalissa, urku- ja kamarimusiikkisalissa, pienemmissä harjoitussaleissa, aulassa sekä kahvila- ja ravintolatiloissa. Yleisötilojen lattiapinnoille öljyvahaan lisättiin karhennusainetta, joka estää liukkautta. Esiintymislava ja näyttämörakenteet ovat suomalaista mäntyä, ja ne käsiteltiin Musiikkitaloa varten sekoitetulla valkoisella öljyvahalla. Öljyvahattu pinta tukee puun akustisia ominaisuuksia. www.osmocolor.com Kuntatekniikka 6/2011 55 Espoon kaupunki Sito Oy t,BVQVOHJOIBMMJUVTPO WBMJOOVUUJMBLFTLVT MJJLFMBJUPLTFOUPJNJUVTKPIUBKBLTJEJQMPNJJOTJOÚÚSJ Carl Slätisin t*OTJOÚÚSJ"., 5imo KarjalainenPOOJNJUFUUZ 4JUPOBMVFKPIUBKBLTJ5BNQFSFFMMF,BSKBMBJOFOTJJSUZZ4JUPPO3VPWFEFOLVOOBOUFLOJTFOKPIUBKBO UFIUÊWJTUÊ t/ZLZJOFOBMVFKPIUBKB Tenho Aarnikko LFTLJUUZZPNBTUBUPJWFFTUBBO QSPKFLUJUPJNJOUBBOTFLÊ MJJLFOOFKBWÊZMÊTVVOOJUUFMVOLFIJUUÊNJTFFO FCG Finnish Consulting Group Oy t*OTJOÚÚSJJani Heikura POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKBBMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF t*OTJOÚÚSJ"., Iiro Miettinen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKB BMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF )FMTJOLJJO t.JMKÚÚTVVOOJUUFMJKB "., Kati TolvanenPO OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ,BUVKBBMVFUFLOJJLLB UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO t5B.Mervi Alaluusua POOJNJUFUUZTJTVTUVTTVVOOJUUFMVOTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ"SLLJUFIUVVSJKB UBMPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF )FMTJOLJJO Lappeenrannan kaupunki t)BMMJOUPUJFUFJEFONBJTUFSJ Kimmo Jarva POWBMJUUV-BQQFFOSBOOBOLBVQVOHJOKPIUBKBLTJ +BSWBTJJSUZJVVUFFOUFIUÊWÊÊOTÊ7JIEJOLVOOBOKPIUBKBOQBJLBMUB 5VPUBOUPFTJNJFIJLTJPO OJNJUFUUZ tMarkku Matilainen, tMarkku Nurmi KB t0VMVTTBJukka Väisänen tSanna KuusisaariPO OJNJUFUUZNBUFSJBBMJQÊÊMMJLÚLTJ ECOonline Oy t&$0POMJOFPOOJNJUUÊOZU4VPNFOUPJNJOUPKFO NBBKPIUBKBLTJKari Eilamon t*OTJOÚÚSJ"., Hannu RantaPOOJNJUFUUZ5JF KBMJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBOKPIUBKBLTJ t*OTJOÚÚSJ"., Tuomas AholainenPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ+ÊUFIVPMUPUPJNJBMBMMF )FMTJOLJJO Paperinkeräys Oy t'.Kimmo Koski PO OJNJUFUUZ"MVFKBFMJOLFJOPLFIJUZTUPJNJOOBOWU UPJNJBMBKPIUBKBLTJ 5VPUBOUPQÊÊMMJLÚJLTJPO OJNJUFUUZ tAri Aalto tVesa Mörsky, t'.Mari MoilanenPO OJNJUFUUZMJJLFOOFTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ5JFKB MJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF t'5Marjo PihlajaPO OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ :NQÊSJTUÚTFMWJUZLTFUUPJNJBMBMMF+ZWÊTLZMÊÊO t*OTJOÚÚSJ"., Piritta KetoPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ5JFKBMJJLFOOFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF 5VSLVVO tHarri LehtonenPOOJNJUFUUZBTJBLLVVLTJFOLFIJUZTQÊÊMMJLÚLTJ tKimmo Seppälä POOJNJUFUUZLJJOUFJTUÚKFOBTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ tTero PeltomäkiKB tPetteri PaananenPO OJNJUFUUZUVPUUBKBZIUFJTÚKFOBTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ t*OTJOÚÚSJ"., Kyösti KukkohoviPOOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ "SLLJUFIUVVSJKBUBMPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO t'.Tiina MäkeläPO OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ :NQÊSJTUÚTFMWJUZLTFUUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO 56 Kuntatekniikka 6/2011 t5FLOMJTMatti HakulinenPOOJNJUFUUZBTJBOUVOUJKBLTJ(FPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF -BQQFFOSBOUBBO t*OTJOÚÚSJ"., Sari BrusilaPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ1JMBBOUVOFFUBMVFFUUPJNJBMBMMF t"SLLJUFIUJSampo PerttulaPOOJNJUFUUZ LBVQVOLJLFIJUZTQÊÊMMJLÚLTJ"MVFJEFOLÊZUÚOLPOTVMUPJOUJUPJNJBMBMMF tJanne Saarinen Ekokem Oy Ab t.ZZOUJQÊÊMMJLÚJLTJPOOJNJUFUUZKirsi RantalaKB Jukka Kortesniemi t5VPUBOUPFTJNJFIFLTJ 5BNQFSFFMMFPOOJNJUFUUZ Jarkko Sadinkangas tSeppo Hovi POOJNJUFUUZFOFSHJBOUVPUUBKJFO BTJBLBTSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. QÊÊLBVQVOLJTFVEVO-7* palvelut -yksikön yhteyspäälliköksi. 2011 Hyötypaperi Oy Mateko Oy Maarakennuspäivä 6.10.2011 Helsinki www.mank.fi t5VPUBOUPQÊÊMMJLÚLTJ1Bperinkeräys Oy:n tytäryhtiössä, Hyötypaperi Oy:ssä on nimitetty Jarkko Kiuru. Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 7.–8.10.2011 Kankaanpää www.svosk.fi WSP Finland Oy t"VUPJOTJOÚÚSJJuha Riihiviita (48) on nimittty huolto-, korjaamo- ja varaosatoiminnoista vastaavaksi jälkimarkkinointijohtajaksi. t%*Maiju Lintusaari on nimitetty suunnittelijaksi liikennetoimialalle Helsinkiin. t%*Simon de Neumann on nimitetty projektipäälliköksi siltatoimialalle Helsinkiin. Tekla Oyj Building & Construction -liiketoiminta-alueella on nimitetty seuraavat henkilöt: Software Engineer -tehtävään tMatthew Grandy, tGökhan Arikan, tHannu Jokinen, tArto Lappalainen ja tKreeta Palo. t4PGUXBSF"SDIJUFDUUFItävään Risto Lankinen. t4PGUXBSF4QFDJBMJTUUFItävään Ersen Firat. t$POTVMUBOUUFIUÊWÊÊO David Lash. Parma Oy t%*Tom Hult on nimitetty projektipäälliköksi rakennuttamisyksikköön Helsinkiin. t1BSNB0ZOUPJNJUVTjohtajaksi on nimitetty varatoimitusjohtaja Hannu Tuukkala. t1BSNBBWVPEFTUB johtanut Jarmo Murtonen jää eläkkeelle 31.12.2011. Kokkolan kaupunki t%*Harri Sarkkinen on nimitetty projektipäälliköksi talotoimialalle Ouluun. Lassila & Tikanoja Oyj tPekka Saarimaa on nimitetty vahinkosaneeraVLTFO1PSJOZLTJLÚOZIUFyspäälliköksi. tOlli Niemi on nimitetty Kiinteistötekniikan t)BOLJOUBQÊÊMMJLÚLTJPO nimitetty TkT, OTM Antti Tieva"JFNNJOPOIÊO työskennellyt muun muassa Lahden kaupungilla KB"BMUPZMJPQJTUPOUFLOJMMJsessä korkeakoulussa. Muuramen kunta t.VVSBNFOLVOOBO suunnitteluinsinöörin virkaan on valittu insinööri "., Minna Länsisalmi FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Liikenne ja maankäyttö 11.–12.10.2011 Helsinki www.fcg.fi Varautuminen ja viestintä vesihuollossa 12.10.2011 Tampere www.vvy.fi FinnSec 2011 12.–14.10.2011 Helsinki www.finnsec.fi ViherTek2011 12.–14.10.2011 Helsinki www.vihertek.fi Turvallisuus- ja erityistilannejohtaminen 18.10.2011 Helsinki www.kauppakamarikauppa.fi Julkisten hankintojen peruskurssi 25.–26.10.2011 Mikkeli www.ptcs.fi Maanmittausinsinöörien ja -teknikoiden koulutuspäivät 26.–27.10.2011 Lahti www.fcg.fi Vesihuollon suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen 26.–27.10.2011 Helsinki www.vvy.fi Paikkatietomarkkinat 1.–2.11.2011 Helsinki www.paikkatietomarkkinat.fi Yksityistiepäivät 1.–2.11.2011 Helsinki www.fcg.fi Rakennusvalvontapäivät 9.–11.11.2011 Jyväskylä www.fcg.fi Pohjoismainen jätevesikonferenssi 14.–16.11.2011 Helsinki www.vvy.fi/nwc2011 tapahtumakalenteri tOlli Huikari on nimitetty palvelutuotannon kehityspäälliköksi. Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen Teknisen hallinnon päivät 18.–20.10.2011 Helsinki www.kiinko.fi 17.–18.11.2011 Jyväskylä www.fcg.fi World Sustainable Building Conference 2012 18.–21.10.2011 Helsinki www.sb11.org Uimahalli- ja kylpyläpäivät Vesilain uudistus 7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki www.ukty.fi 19.10.2011 Helsinki www.fcg.fi Viherpäivät UrbanTec 14.–15.2.2012 Tampere www.vyl.fi 24.–27.10.2011 Köln www.urbantec.de Talvitiepäivät Teknisen toimialan prosessit ja palvelujen tuotteistaminen 15.–16.2.2012 Tampere www.tieyhdistys.fi 25.10.2011 Vantaa www.fcg.fi Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS) 25.10.2011–31.8.2012, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Kuntatekniikka 6/2011 57 Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi! Puhelin: 010 8369900 www.axflow.fi LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HALLINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO Tehokasta täsmänäkyvyyttä I N S I NÖÖR I T O I M I S T O LIIDEA Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] OY www.liidea.fi 08-8810300 LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI ALA NSA YKK ÖN EN 6 /2011 tz: Martha Schwar Puisto on graalin malja kaupungille. sivulla 36 sivu 42 äristö kitalon ymp entaa Musiik u kaupunkilaisten viassa kylä rak muuttu 36 pahensi Kar yen liikenteen huoneeksi sivu olo Tulvasuojelu in kev 24 sivu New Orleans väylää talkoilla tuhoja sivu 12 2011 TIL A A Kuntatekniikka! sa ussuunnittelun ivitti turvallisu Etelä-Savo pä LKEEN MYRSKYN JÄ sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 80 euroa, irtonumero 10 euroa. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 58 Kuntatekniikka 6/2011 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin 36 36 johdolla. sivu sivulla Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 1/2011 ALANSA YKKÖNEN Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 5 /2011 KUNTATEKNIIKKA TURUSSA 18.–20.5. Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela iloitsee. sivu 14sivulla 36 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja luokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47 Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 Miten Helsinki pärjäsi Lumisodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä sivu 6 AURINGOSTA Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI sivu 6 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 Lännen Alituspalvelu Oy Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Ympäristötekniikan asiantuntijapalvelut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi FCG – Hyvän elämän tekijät Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. www.fcg.fi Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 www.poyry.fi SUUNNITTELUPALVELUJA MONIALAISESTI RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-, TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE WSP Finland Oy p. 0207 864 11 www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& Kuntatekniikka 6/2011 59 TULE JA PÄIVITÄ TIETOSI! KYMMENIÄ IA MAKSUTTOM JA JA SEMINAARE . TIETOISKUJA LÄHES 500 ENÄYTTEILL ! ASETTAJAA REKISTERÖIDY ENNAKKOON NETISSÄ JA VOITA iPad 2 VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus Kiinteistö – korjausrakentaminen ja isännöinti FinnSec – turvallisuus- ja suojeluala ViherTek – viherrakentaminen ja -suunnittelu Väri ja Pinta – maalaus ja pintakäsittely www.kiinteistoklusteri.fi Julkisivu – julkisivurakentaminen Puhtauspalvelu – kiinteistöjen puhtaanapidon ostaminen Audiovisual – kuva, ääni, valo SÄHKÖ – sähköalan ammattilaisille
© Copyright 2024