ALANSA YKKÖNEN 2/2013 Riikka Kortelainen haluaa toimitilapäätöksille parempaa tietopohjaa. sivu 22sivulla 36 Lähiöiden betonitalojakin kannattaa korjata sivu 14 Vesihuoltolakiluonnos kävi lausuntokierroksella sivu 36 Yhdistelmäjohtokartta säästää aikaa ja rahaa sivu 46 Lupaviidakosta ja eturistiriidoista huolimatta TUULESTA VOIMAA TULEVAISUUTEEN sivu 6 Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen. Tilaushinnat vuonna 2013: kestotilaus 73 euroa vuosikerta 82 euroa Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. TILAUKSET: www.kuntatekniikka.ﬁ, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442 2 Kuntatekniikka 2/2013 SISÄLTÖ 2/ 2013 t 21. maaliskuuta 14-17 Betonilähiötalojen korjaus voi kannattaa. Tampereen Annalassa talot peruskorjattiin uutta vastaavaan kuntoon. Kustannussäästö uudisrakentamiseen nähden oli 800–1 000 euroa neliömetriä kohti. 40 Poikittaiset ritiläkourut täydentävät katujen kuivatustapoja, mutta hulevesijärjestelmän muutkin osat on pidettävä kunnossa. 46 Yhdistelmäjohtokartat helpottavat kai- nille uuden työkalun taistelussa kasvavaa korjausvelkaa vastaan. YHDYSKUNTA YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME ICT 18 Toimitilaverkkotarkastelu tarjoaa kun- Tuulivoiman rakentaminen elpyy Tuulivoima eturistiriitojen pyörteissä Pohjanmaalla 6 Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY 12 Kuntien putkimestarit KIINTEISTÖT VESIHUOLTO Betonitalot remontoitiin Tampereen Annalassa Vesihuollon lainsäädäntöön runsaasti uudistuksia 14 27 34 35 vutöiden suunnittelua ja toteutusta, säästävät rahaa ja vähentävät vahinkoja. Yhdistelmäjohtokartta helpottaa kaivurumbaa 46 Sähköisestä rakennusluvasta hyviä kokemuksia Espoossa 50 PALSTAT / KOLUMNIT 36 Pääkirjoitus 5 Parempiin toimitiloihin pienemmillä kustannuksilla 18 VVY:n tunnuslukuraportti kertoo kustannusten noususta 39 Kolumni/Päivi Ahlroos: Intohimosta elämään Toimitilaverkkotarkastelu parantaa tietopohjaa 22 Poikittaisilla sadevesikouruilla hulevedet pois kaduilta 40 Rytilät/Pekka Rytilä: Vessa, vesiposti Kohti palvelulähtöisiä toimitilastrategioita 24 Vesihuollon toimijoille opastusta yhteistyöhön 42 Uutisia Henkilöuutisia Tapahtumia Palveluja 25 45 52 56 57 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 2/2013 3 S UUTUU lehti.kuntatekniikka.ﬁ Kannen kuva: Tuuliwatti Oy KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Keskustelua kestävyysvajeesta ” Maan hallitus on tämän lehden ilmestymispäivänä puintihommissa puoliväliriihessään. Pääministeri on lisännyt viime viikkoina riiheen lämpöä ilmoittamalla hallituksen ratkaisevan jokseenkin kaikki hallitustaipaleen aikana kesken jääneet asiat parin puintipäivän aikana. Tiedossa on ainakin säästöjä ja veronkorotuksia. Sama linja jatkunee kunnissa, kun uudet valtuutetut kevään aikana pohtivat ensi vuoden talousarvion kehyksiä. Puhutaan kansantalouden pitkän aikavälin kestävyysvajeesta, joka johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä. Kuntatekniikan alalla puolestaan on ollut tapana puhua korjausvelasta eli yhdyskuntateknisten rakenteiden ikääntymisen aiheuttamasta ”kestävyysvajeesta”. Peruskorjaukset tulevat sitä kalliimmaksi mitä enemmän niitä optimiajankohdasta lykätään. Parhaillaan on käynnissä neljättä kertaa maamme rakennetun omaisuuden tilaa luotaava ROTI-arviointi. Tällä kerralla näkemyksiä asiantuntijapaneeleille saivat esittää verkossa kaikki aiheesta kiinnostuneet. Työn tulokset on tarkoitus julkistaa kuukauden kuluttua, ja ne muodostavat yhden kootun analyysin päätöksenteon taustaksi. Jo aiemmin on ollut tiedossa sekä toimitilojen, liikenneväylien että vesihuollon verkostojen huomattava korjausvelka. Esimerkiksi vesihuollon saneerausinvestointien tulisi olla nykyiseen verrattuina lähes kolminkertaiset, jotta verkostojen vanheneminen saataisiin pysähtymään. Tämä tarkoittaisi yli 200 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta. Kertarysäyksellä tuohon ei päästä, mutta nykytasolla sinnittely johtaa väistämättä keskeisten toimivan yhdyskunnan tukipilareiden luhistumiseen. Sekä vanhat että uudet rahoitusmuodot ovat tarpeen. Suositusten suosio vaihtelee Helmikuussa sattunut tytön kuolemaan johtanut ratsastusmaneesin sortuma Laukaalla ravisteli rakennusalan toimijoita ja kiinteistönomistajia jälleen kerran hereille. On äärimmäisen ikävää, että unilukkariksi tarvittiin tällä kertaa itse viikatemies. Teräskehärakenteisia halleja oli sortunut aiemminkin, ja Onnettomuustutkintakeskus antoi jo vuosia sitten hallien omistajille suosituksen tarkastaa rakenteet. Se näyttää kaikuneen suurelta osin kuuroille korville. Toisia suosituksia noudatetaan innolla. Tällaisia ovat esimerkiksi valtionhallinnossa tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaamiseksi laaditut suositukset, joita monissa ely-keskuksissa tunnutaan noudatettavan lain tavoin. Tuulivoiman rakennuttajia moinen kuuliaisuus ilman tapauskohtaista harkintaa sapettaa. TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 3/2013 12.4. 8.5. PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola 4/2013 22.5. 13.6. ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 5/2013 14.8. 5.9. 6/2013 18.9. 10.10. 7/2013 16.10. 7.11. 8/2013 26.11. 19.12. SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY TEEMAT Jätehuolto OLiikenne ja väylät OJäähallit OYhdyskuntatekniikka 2013 15.–16.5. Rakentaminen OMaankäytön suunnittelu Kiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OIlmasto OKuntamarkkinat 11.–12.9. Jätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät Turvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto Energia OValaistus Mökkiläiset ja etelän asukit kaikkein kriittisimpiä Tuulivoiman rakentaminen elpyy ym Tuulivoiman rakentaminen kiihtyy taas parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Valmiita tuulipuistoja nousee kaavoituksen sumasta yhä tiheämmin. Hankkeita on vireillä tuhansien megawattien edestä. Mutta kehitys on kiven takana. TEKSTI Veli-Pekka Leskelä suuntaan mennään. Vaikka kunnat, joilla on kaavoituksen monopoli, ottavat meidät hyvin vastaan, ely-keskuksen virkamiehet haluavat näyttää, miten pitää kaavoittaa. Ja jos maakunta tekee heidän mielestään väärän maakuntakaavan, ympäristöministeriö teettää sen uusiksi, Tuulisaimaa Oy:n toimitusjohtaja Petteri Laaksonen manaa. Ministeriöstä vastataan kaavoituksen valvonnan kuuluvan ely-keskusten tehtäviin, ja ympäristöministeriö ohjaa maakuntien kaavoitusta. – Tarkoitus on, että kaavoituksessa löydetään tuulivoimalle oikeat paikat: ne, jotka eivät haittaa liikaa luontoa, elinkeinoja eivätkä ihmisiä. Maankäyttömuodot sovitetaan siinä yhteen ja myös alueen asukkaat voivat osallistua suunnitteluun ja kertoa mielipiteensä suunnitelmista, erityisasiantuntija Nunu Pesu ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta vastaa. Tuuliwatti rakentaa jo valmista pohjoiseen Tuuliwatti Oy:llä pyörii jo kasvavia tuulipuistoja Simossa ja Iissä, Tervolassa käynnistyy ensimmäi6 Kuntatekniikka 2/2013 Tuuliwatti Oy OO – Tuntuu, että vaikeampaan nen sisämaan tuulipuisto. Mikä ohjaa Tuuliwatin kaavoituksen karikoiden ohitse? – Otamme suoraan yhteyttä kuntiin ja menemme sinne, missä suhtaudutaan suopeasti ja ymmärretään tuulivoiman edut myös vero- ja vuokratulojen sekä työllisyyden kannalta. Kunnillahan on kaavoituksen monopoli. Tällaisilla paikkakunnilla hankkeet ovat edenneet hyvin eikä valituksia ole tullut, Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen kiittää. Suopeimmin suhtaudutaan pohjoisessa, etelämpänä vas- tus kasvaa. Usein kunta ja asukkaat hyväksyvät hankkeet, mutta mökkiläiset ei. Tunne vaikuttaa. – Mitä etelämpään tullaan, sitä kriittisemmäksi se tulee, Suominen kuvaa. – Mökkiläinen haluaa, ettei maisema muutu, Laaksonen vahvistaa. Ympäristöministeriön linja ja YVA-laki rajoittavat Suomisen mielestä YVA-laki rajoittaa turhaan hankkeiden kokoa. Kymmenen voimalan tai 30 megawatin hanke vaatii YVAmenettelyä. Ely-keskus voi mää- – Menemme sinne, missä suhtaudutaan suopeasti ja ymmärretään tuulivoiman edut, sanoo Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen YHDYSKUNTA Tuuliwatti Oy päristöhallinnon tiukassa otteessa Tuulivoiman rakentaminen työllistää eniten perustamisvaiheessa. Voimalat ovat yhä suurempia, maatuulivoimalatkin ovat jo yleensä kolmen megawatin tehoisia, mikä vaatii järeät perustukset. Kuvassa rakennetaan Tuuliwatin voimalan perustuksia Simossa. RUOTSISSA TOIMITAAN TOISIN ORuotsissa Hallituksen mukaan Suomeen pitäisi rakentaa 2 400 megawattia tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi noin 800:aa uutta voimalaa. Kuvassa Tuuliwatin voimaloita Simossa. rätä rajan pienemmäksikin. Se ohjaa rakentamaan alle kymmenen voimalan kokonaisuuksia koskemattomaan luontoon. – Miksei rakenneta kerralla suurempia? Ilman YVAa tehdään vastaavat selvitykset kuin YVAssakin, mutta ilman ylimääräistä byrokratiaa, Suominen toteaa. Myös Laaksonen pitää YVAa päällekkäisenä prosessina. Se ei tuota kaavaa eikä lupia, mutta kestää vähintään vuoden, maksaa 60 000–100 000 euroa, ja kaavoitus jatkuu ely-keskuksen myönteisen lausunnon jälkeen. Kuitenkin YM suosii suu- ria tuulipuistoja, jotta vältytään pienten puistojen tilkkutäkiltä. – Tuulivoimaa kohdellaan toisin kuin muuta energiantuotantoa ja rakentamista: kymmenen voimalan tuulipuisto ylittää vastaavan YVA-kynnyksen kuin 200 megawatin lämpövoimala tai moottoritie. Kenttä on sekaisin, kun uusia tulkintoja tulee koko ajan. 50 voimalaamme piti ripotella kahdeksaan puistoon, ettei rakentaminen viivästyisi vuosiksi. Ainoat valitukset ovat tulleet ely-keskuksista, Suominen hämmästelee. Jos lupia ei saada nopeasti, ei Suomesta poiketen käytetä kaavaa tuulivoimarakentamisen perustana. Tuulivoiman rakentamista ohjataan ympäristönsuojelulain pohjalta. OTuulivoiman edistämiseen on palkattu tuulivoima-asiamiesten verkosto, joka etsii tuulivoimalle sopivat paikat. Tämä luo edellytyksiä tuulivoiman nopeaan kasvamiseen. OHankkeetkin ovat suuria. Fortumilla on 40 prosentin osuus sadan voimalan tuulipuistohankkeesta Keski-Ruotsin tuntureilla. OPohjois-Ruotsin Piitimeen suunnitellaan jopa yli tuhannen voimalan jättituulipuistoa. Ensimmäisiä 36:tta voimalaa pystytetään parhaillaan. voidaan joutua jatkuvasti muuttuvaan tilaan kuten Porissa, jonka prosessi kestää Suomisen mukaan kuusi vuotta. Maakuntakaavoista osa säätelee kymmentä, osa jopa kolmen voimalan kokonaisuuksia. – Kaavan pitäisi olla mahdollistava, Suominen toivoo. Yleiskaava tai suunnittelutarveratkaisu nopeuttivat Tervolan, Iin ja Simon hankkeita nopeutti hyvä yhteistyö pelkän suunnittelutarveratkaisun tai tuulivoimayleiskaavan pohjalta, mikä riittää vuoden 2011 jälkeen. Suomisen mukaan monessa paikassa riittäisi pelkkä suunnittelutarveratkaisu, mutta YM neuvoo tulkitsemaan sitä alakanttiin 3–6 voimalaan. Suominen nostaisi tuulipuistojen YVA-kynnystä ja korvaisi monivaiheisen luvituksen yhdellä tuulivoimaluvalla. – Tervolaan mahtuisi kymmenen voimalan sijasta 20 ilman YVA-rajaa, Suominen perustelee. Suotuisilla seuduilla vauhti kiihtyy: Simoon nousee neljä 4,5 megawatin laitosta, Poriin niitä tulee 12. Kotkan ja Haminan edustalle suunnitellaan jo Kuntatekniikka 2/2013 7 Aune Waronen Veli-Pekka Leskelä YHDYSKUNTA Kristiinankaupungin kaupunginjohtajan Riitta El-Nemrin mukaan tuulivoima on edennyt Kristiinankaupungissa ilman suurta vastustusta. kuuden megawatin merituulivoimaloita. Eikä 6 MW:n mylly ole juuri 3 MW:tä suurempi: napakorkeus on 140 metrissä, lapa huitoo 210 metrissä. Kun pyyhkäisypinta kasvaa kymmenen prosenttia, teho kasvaa 20 prosenttia. Ylhäällä tuulee parhaimmin. Tuulisaimaa: ely-keskus kävelee yli Tuulisaimaa Oy rakentaa tuulivoimaa Itä-Suomeen Etelä-Karjalan ja Oulujärven välille ihanteenaan korkea vaara syrjäisellä metsäseudulla. Yksi puisto tulee Oulujärven Manamansaloon kunnan aloitteesta. Lappeenrantaan nousee seitsemän 3 MW:n voimalaa. Toimitusjohtaja Petteri Laaksonen hämmästelee ministeriön ohjetta sijoittaa jopa alle kymmenen myllyn puistot maakuntakaavaan. Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska kertoo tuulivoiman menneen läpi biokunnan suotuisassa ilmapiirissä ilman vastustusta. ”Armeija on oma lukunsa: se seisottaa kolmasosaa kolmen miljardin euron hankkeista tutkien takia.” – Kaavoitus hidastaa rakentamista kaksi, ellei jopa kolme vuotta, Laaksonen korostaa. Laaksonen kertoo teollisuusalueista, jotka sopivat tuulivoimalle muun muassa selvitysmies Lauri Tarastin mielestä. Teollisuusasemakaavan avaaminen voi johtaa kuitenkin rakennuskieltoon, jos valtuuston vahvistamasta kaavasta valitetaan. Se voi kestää neljä vuotta. Kuitenkin ely-keskukset vaativat muutoksia kaavaan, vaikka ne sallisivat jo korkean raken- tamisen ja energian tuotannon. Kaikki riippuu parin ely-virkamiehen näkemyksestä. Laaksonen pitää mallia mielivaltaisena kuntien demokraattiseen päätöksentekoon verrattuna. Laaksosella on kokemusta Kouvolasta ja Raumalta, mistä myös Tarasti kertoo viimevuotisessa Tuulivoimaa edistämään -selvityksessä. – Armeija on oma lukunsa: se seisottaa kolmasosaa kolmen miljardin euron hankkeista tutkien takia, Laaksonen muistuttaa. www.puhuri.fi 8 Kuntatekniikka 2/2013 Tervola ja Kristiinankaupunki: ei valituksia Tervolassa Suomen ensimmäinen sisämaan tuulipuisto edistyi kunnan ja kuntalaisten suojeluksessa. – Tervola profiloituu biokunnaksi. Saamme sähkömme Kemijoesta. Pian saamme myös biokaasua karjanlannasta lämmitykseen ja liikenteeseen. Tuulivoima istuu linjaan hyvin. Siksi Tuuliwatti meille tulikin. Myös maanomistajat laskivat hyötyvänsä parantuvista metsäteistä ja vuokratuloista, kunnanjohtaja Mika Simoska kertoo. Simoskan mukaan ainoa viivästys oli ely-keskuksen vaatima yleiskaava, joka viivytti hanketta tuottamatta lisäarvoa. Kunta yritti pelkkää suunnittelutarveratkaisua. – Voimalat näkyvät Tervolan Paakkolan kylälle koillisesta kymmenen kilometrin päästä HIDROSTAL NmXIZIWMTYQTYX Triventus Tjöck Smålands miljöenergi Tjöck O2 Lappfjärd EPV Närpesvägen Hyötytuuli Lappfjärd EPV Björnö CPC Finland Lappfjärd - Lakiakangas Nummela Uttermossa Merituuli Sideby (Hav) Triventus Västervik EPV Ömossa Innopower Västervik Merituuli Sideby (Hav) 1:200 000 Kristiinankaupunkiin suunnitellaan jopa 400 tuulivoimalaa merivoimalat mukaanlukien. Helsingin Energia suunnittelee 80 voimalan puistoa Siipyyn edustalle Myös maalle suunnitellaan kymmenien voimaloiden tuulipuistoja. )WMQIVOOMOm]XX}XEZEWXE pimeällä lentoestevalojen vuoksi. Mutta eivät ihmiset siitä hätkähtäneet. Saimmepa kuntaan omat discovalot, Simoska naurahtaa. Kristiinankaupunkiin suunnitellaan jopa 400:aa voimalaa merivoimalat mukaan lukien, huippuna Helsingin Energian 80 voimalan merivoimalahanke. Kaupunginjohtaja Riitta ElNemrin mukaan tuulipuistoja ei juuri ole vastustettu. Suurimmat maatuulipuistot tulevat kaupungin harvaan asutulle eteläpuolelle. Kaupunki havitteli takavuosina ydinvoimalaa, mikä kaatui ympäristöväen vastarintaan. Tämä saattoi koitua tuulivoiman eduksi. – Moni asukas sanoi silloin, että mieluummin tuulivoimaa. He muistavat sen nyt, eikä vastarintaa ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noussut, ElNemr kertoo. Kotkassa armeija kiinnostunut Kotkaan ja Haminaan suunnitellaan jopa sataa voimalaa, huippuna 40 kuuden megawatin myllyn tuulipuisto. Haminassa ja Kotkassa toimii jo kymmenkunta myllyä. Vastustavaa kansanliikettä ei ole noussut ainakaan vielä, kertoo Kotkan kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen. Tuulivoimasta toivotaan seudulle jopa tuhatta työpaikkaa. Sekin voi hillitä kapinaa, tosin haminalainen Winwind Oy on ollut vaikeuksissa. – Mutta yksi on kiinnostunut: puolustusvoimat sanoi lausunnossaan, että Mäyränmäen tuulivoimahankkeella voi olla huomattavia vaikutuksia maanpuolustuksen toimintaedellytyksille, Nevalainen kertoo. Äskettäin ely-keskus moitti YVA-lausunnossaan Kotkansaarelle suunniteltua Tuulisaimaan Oy Lining Ab 8MMPIRP]}NmROYNE&:ERXEETPMRMRKMRJS$PMRMRK½[[[PMRMRK½ Kuntatekniikka 2/2013 9 Tuuliwatti Oy hanketta kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön haittaamisesta sekä ääni- ja välkehaitan tuomisesta asutuksen ulottuviin. Lähin asutus sijaitsee voimalasta 300 metrin päässä. Laaksosen mukaan välissä olevat Kotkamillsin tehtaat sallivat tuulivoimalaa suuremman melutason ja peittävät näkyvyyden. – Kaukana sijaitseva tuulivoimala näyttää jopa kauniilta. Kotkan Energian tuulivoimalat näkyvät lounaassa ja Haminan myllyt koillisessa kauniisti Kotkan kaupungintalollekin horisontissa, Nevalainen sanoo. Pro Kemijärvi vastustaa Pro Kemijärvi ry korostaa, ettei se vastusta tuulivoimaa sinänsä, 10 Kuntatekniikka 2/2013 vaan jopa 50 suuren voimalan sijoittamista Kemijärven arvokkaisiin järvimaisemiin. Se muuttaisi maiseman teollisuusalueeksi. Yhdistys esittää vaihtoehdoksi Kemijärven länsipuolisia vaara-alueita, jotka ovat asumattomia, eivät näy järvimaisemaan ja joissa kulkee sähkölinjoja. Entisen kaivosalueen metsät on hakattu paljaaksi, eikä siellä ole yhdistyksen mukaan mitään luontoarvoja. Alueelle tulikin Ilmatar Windpower Oy:n hanke. Yhdistys kertoo, että matalataajuinen melu tunkeutuu tutkimusten mukaan seinien läpi ja järvillä jopa kahdeksan kilometrin päähän. Metlan mukaan matkailijat suosivat tuulivoimattomia maisemia. Lentoestevalot muut- YHDYSKUNTA Tuuliwatin Simon voimalat on otettu hyvin vastaan. Ensimmäiset kuusi 3 MW:n voimalaa nimettiin vuoden ensimmäisten simolaisten lasten mukaan nimillä Onni, Soﬁa, Justiina, Herkko, Eemil ja Atte. Tuulipuiston vihkiäisissä maaliskuussa 2012 viihtyivät myös hieman isommat lapset, jotka eivät saaneet omaa nimikkovoimalaa. tavat järvimaisemat discoksi. Lapin ely-keskuskin totesi, että järvimaisemien tuulivoima sotii elinkeinostrategian matkailupainotusta vastaan. Tuulivoima voi aiheuttaa ihmisille sosiaalisia ongelmia ja jopa pakottaa muuttamaan muualle. Tuulivoima ei tuo työpaikkoja, mutta vie niitä järvimaisemassa matkailija- ja turistikadon vuoksi ja alentaa kiinteistöjen kysyntää ja arvoa. Yksi voimala tuo kiinteistöverotuloa puolta vähemmän kuin yksi paluumuuttaja tai uudisasukas tuo kunnallisveroa ja valtionosuuksia. YM: Kaavalla voimalat oikeisiin paikkoihin Ympäristöministeriön erityisasi- ”Tuulivoima voi aiheuttaa ihmisille sosiaalisia ongelmia ja jopa pakottaa muuttamaan muualle.” antuntija Nunu Pesu torjuu syytökset turhasta jarruttamisesta. – Rakentamisen kiireessä tulisi muistaa hyvän suunnittelun tärkeys. Ympäristöministeriö julkaisi kesällä 2012 tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan, joka kertoo tuulivoimarakentamisen lainsäädännöstä sekä kaavoitus-, vaikutusten arviointi- ja lupamenettelystä ja antaa ympäristöministeriön suosituksia hyvästä suunnittelusta. Tuulivoi- maa ohjataan samoilla maankäyttö- ja rakentamislain säännöksillä kuin muutakin rakentamista. Opas ohjaa lähinnä teollisen kokoluokan tuulivoiman rakentamista. Maakuntakaava ohjaa maakunnalle tärkeää alueidenkäyttöä. Paikalliset tarpeet säädetään kuntien yleis- tai asemakaavoissa. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto, joka määrittelee itse, minkä kokoiset tuulipuistot ovat merkittäviä maakunnalli- sesti ja osoitetaan maakuntakaavassa. Tuulivoimaoppaassa todetaan suuntaa-antavasti, että 8–10 voimalan kokonaisuuksilla arvioidaan yleensä olevan seudullista merkitystä. Maakunnat ovat kuitenkin erilaisia, joten joustoa tarvitaan. Ympäristöministeriö haluaa Suomeen merkittävästi lisää tuulivoimaa niin, että samalla huolehditaan ympäristö- ja kulttuuriarvojen ja ihmisten elinympäristön laadun säilymisestä. Suomessa pitäisi olla jatkossakin alueita, joissa tuulivoimaloita ei ole. Tähän päästään parhaiten keskittämällä tuulivoimalat suuriin kokonaisuuksiin, kuten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät. O Kuntatekniikka 2/2013 11 YHDYSKUNTA Ristikkäiset mielipiteet ja suunnittelun monisäikeis Tuulivoima eturistiriitojen pyörteis Tuulivoimahankkeiden suunnittelu on edennyt Suomessa hitaasti. Suunnittelun dilemman synnyttävät muun muassa ristikkäiset mielipiteet, hankesuunnittelun kompleksisuus ja hallinnolliset esteet. MJutta Vento, HTM tutkija, Vaasan yliopisto OO Hankkeiden suunnittelun ja päätöksenteon aikana asenteet tuulivoimaa kohtaan näyttävät muuttuvan negatiivisemmiksi. Vastakkainasettelu saattaa kärjistyä konflikteihin asti silloin, kun toimijoiden intressit ovat ristiriidassa. Näin kävi Pohjanmaalla, jossa EPV Tuulivoima kaavailee enintään 29 voimalaa noin viiden ja puolen tuhannen asukkaan Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Alue sijoittuu Maalahden kuntakeskuksen lounaispuolelle, noin kolmen kilometrin päähän keskustasta. Yleisesti asukkaat suhtautuvat tuulivoimarakentamiseen myönteisesti, mutta itse hankkeeseen suhtaudutaan kielteisesti ja siinä esiintyy nimby-ilmiö. Nimbyllä tarkoitetaan, että asukkaat puolustavat itsekkäästi omaa lähialuettaan haitallisiksi koetuilta ympäristön muutoksilta ja visuaalisilta vaikutuksilta. Hanketta tai toimintaa ei voida hyväksyä omalle takapihalle, mutta yleensä haittoja aiheuttavat hankkeet hyväksytään missä muualla tahansa. Sidlandetin hanke koskettaa kansalaisten arvoja ja asenteita. Kunnan tulevaisuus ja paikallisten asukkaiden elinolot huolestuttavat. Kansalaisia askarruttavat tuulivoimaloiden turvallisuus, taloudelliset menetykset ja kiinteistöjen arvon aleneminen. Tuulivoimaloita pidetään terveysriskinä ja vaarallisina melun, infraäänen, varjojen ja vilkkuvan valon takia. Voimaloilla olisi vai12 Kuntatekniikka 2/2013 kutusta muun muassa ihmisten virkistysmahdollisuuksiin, elinkeinotoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin. Alueen viihtyisyyden ja arvon laskua pelätään. Onko vastustus silkkaa nimbyä? Sidlandetin tuulivoimapuiston vastustus ei johdu vain asukkaiden itsekkäästä käyttäytymisestä. Konflikteja synnyttävät syyyhteydet ovat kompleksisempia ja laajempia kuin yksinkertaistut selitysmallit antavat olettaa. Hankkeen kohdalla nimby-ilmiöön ei voida vedota, vaan syitä voidaan hakea YVA-prosessin rakenteellisista ja toimijalähtöisistä tekijöistä. Suunnitteluprosessi on edennyt ylhäältä-alas (top-down) -suunnittelun kautta päätä-ilmoita-puolusta -mallin mukaan, ja asukkaiden osallistuminen prosessiin on ollut vähäistä. Strategiset päätökset tehtiin etukäteen. Kansalaiset ilmaisivat YVAselostuksen mielipiteissä epäluottamuksen hankevastaavan sekä hankkeen konsulttiyhtiön toiminta- ja menettelytapoja kohtaan. Konsulttiyhtiön ammattitaito, demokraattisuus, asiantuntijuus ja puolueettomuus kyseenalaistetaan. Hankkeen YVA-selostuksessa annetun tiedon laatuun, määrään ja luotettavuuteen ei oltu tyytyväisiä. YVA-prosessia ja YVAselostusta luonnehditaan epäluotettavaksi, epäeettiseksi, moraalittomaksi ja manipuloivaksi. YVA-menettely ei ole toimi- va työkalu, joka velvoittaisi ottamaan kaikki osapuolet huomioon. Prosessissa kansalaiset jäivät päätöksenteon ulkopuolelle. Demokraattinen päätöksenteko tärkeää Demokraattinen päätöksenteko ja osallistuminen ovat tärkeitä päätettäessä energiapoliittisista asioista. Toimijoiden välinen luottamus on hankkeiden onnistumisen kannalta tärkeää. Kiistojen syntyessä tulisi miettiä, millaiselle institutionaaliselle pohjalle ne muodostuvat, ja miten se mahdollistaa ja rajaa eri osapuolten osallistumista ja toimintamahdollisuuksia. Hankkeiden tulisi edetä alhaalta ylös. Kansalaisosallistu- minen on merkittävä osa onnistuneita hankkeita, ja sen avulla on mahdollista lisätä hankkeiden hyväksyttävyyttä. Hankevastaavan ja YVA:n rooli osallistumisen takaajana on asetettava kyseenalaiseksi. Se ei saa olla hyväksyttävyyden legitimoija vain sen perusteella, että ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset on dokumentoitu. Paikallis- ja aluetalouden kasvu kunnan tavoitteena Kuntien roolia tuulivoimasuunnittelussa ja päätöksenteossa olisi hyvä konkretisoida ja laajentaa. Kunnilla on tulevaisuudessa keskeinen asema tuulivoimaprojektien onnistumisessa, ja ne voivat sitouttaa kansalaiset tuulivoima- yys hidastavat hankkeita sä Pohjanmaalla suunnitteluun läpinäkyvyyden, sujuvien osallistumismuotojen ja kansalaisten osallistumisen aktivoimisen kautta. Rakentaminen voi tuoda etuja kuntien paikalliselle taloudelliselle kasvulle. Tuulivoima edistää työllisyyttä ja täydentää perinteisiä elinkeinoja. Työllistämisvaikutus on yleensä lyhytaikaista ja suurinta rakennusvaiheen aikana, ja sen vaikutus riippuu paikallisista mahdollisuuksista. Työllisyysvaikutukset ajoittuvat ensinnäkin asennus- ja käyttöönottovaiheeseen, jolloin tuulivoimalaitosta rakennettaessa työt rajoittuvat suunnitteluun, rakentamiseen sekä laiteasennuksiin, ja toisaalta toimintavaiheeseen, joka puolestaan työllistää teknikkoja ja hallinnollista henkilökuntaa huollon ja ylläpidon takaamiseksi. Kuntien on mahdollista profiloitua energia-alan osaajiksi. Tuulivoimalat voivat tarjota myös työpaikkoja turismin ja palveluiden kautta. Paikallinen omistajuus parantaa hyväksyttävyyttä Paikallinen yksityinen tai kunnallinen omistajuus osuuskunnan tai yhtiön muodossa voi vaikuttaa ratkaisevasti hankkeen hyväksyttävyyteen, ja ne ovat tärkeitä paikallisen taloudellisen kasvun kannalta. Paikallisesti omistetut voimalat tuottavat suuremman paikallisen taloudellisen hyödyn kuin ulkopuolisessa omistuksessa olevat voimalat. Tulot pysyvät alueella, ja mahdollisesti myös komponentit ja palvelut hankitaan herkemmin paikallisesti. Voimalat tuottavat tuloja sähkönmyynnin lisäksi epäsuorista vaikutuksista. Kunnat hyötyvät tuulivoimasta kiinteistöveron muodossa, ja maanomistajille kertyy maanvuokratuloja. On luotava yhtenäinen malli, joka kohtelee kaikkia maanomistajia samoin perustein hyötyjen jakaantuessa tasaisesti. Lisäksi maanomistajille, joille aiheutuu voimaloista haittaa, tulisi maksaa käyttöoikeuskorvaukset. Kunta ja maanomistajat hyötyvät myös rakennetusta infrastruktuurista ja muista parannuksista. Vallankäyttö kilpasilla Kansallisten tavoitteiden ja paikallisen itsemääräämisoikeuden välillä on selvä vastakkainasettelu. Ala on uusi, ja vakiintuneet käytännöt puuttuvat. Suunnittelukäytäntöjä olisi selkeytettävä ja tuotava suunnittelu paikalliselle tasolle luottamuksen ja uskottavuuden parantamiseksi. Dialogi ja tiiviimpi yhteistyö toimijoiden kesken poistaa suunnitteluesteitä. Avoimuus, dynaamisuus, luottamus, demokraattisuus ja läpinäkyvyys takaavat mahdollisimman laajan toimijajoukon. Päämääränä tulisi olla aito demokraattinen osallistuminen esimerkiksi deliberatiivisen demokratian sovellusten mukaisesti. Potentiaalisten konfliktien ehkäiseminen edellyttää konfliktien ymmärtämistä, kansalaisten osallistumista ja hyötyjen tarjoamista monipuolisesti eri osapuolille. O Artikkeli perustuu pääosin kirjoittajan Vaasan yliopistossa tekemään pro gradu -työhön ”Ei minun takapihalleni! – Retorinen diskurssianalyysi Pohjanmaan tuulivoimasuunnittelusta”, jonka Suomen Kuntaliitto palkitsi tammikuussa viime vuoden parhaana kunta-asioita käsitelleenä pro gradu -työnä. t e d h e l ä t ä n n e L n u u k u l n e e t u u Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin keräämisen sujuvin ratkaisu, joka alkaa jo sopivimmasta keräysastiasta. Valitsemalla tuottajayhteisöksi Suomen Keräystuote Oy:n voit luottaa, että keräyspaperi kerätään ja kierrätetään tehokkaasti ja jätelain mukaisesti. Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi saa uuden elämän uusiopaperin raaka-aineena. Kuntatekniikka 2/2013 13 Asunnot uutta vastaavaan kuntoon Betonitalot remontoitiin Ta Tampereen Annalassa vuokrataloasuntojen remontoinnista saatujen kokemusten mukaan betonielementtitalon korjaaminen kannattaa, jos runko on hyvä ja huoneiden tilankäyttö järkevää. Tässä tapauksessa hintaero korjaamisen ja kokonaan uuden rakentamisen välillä oli korjaamisen eduksi jopa tuhat euroa neliötä kohden. TEKSTI Matti Valli KUVAT Arkkitehtitoimisto Eero Lahti OOTampereen kaupungin vuok- rataloasunnoista vastaavat päättäjät ja tekniset asiantuntijat joutuivat 2000-luvun alkupuolella ottamaan kantaa siihen, kannattaisiko kaupungin omistaman Vilusen Rinne Oy:n hallinnassa olevat kahdeksan betonielementtitaloa Annalan kaupunginosassa purkaa vai korjata. Kuntotutkimukset puolsivat korjaamista: 1970-luvulla rakennettujen talojen rungot olivat nimittäin hyvässä kunnossa, vaikkakin julkisivut olivat kärsineet. Eristepaksuuksia ei tarvitsisi lisätä muualle kuin yläpohjaan. Plussaa oli sekin, että asunnot edustivat tuon ajan rakentamiselle tyypillistä asukasystävällistä väljää mallia. Suurin syy remontin aloittamiseen ei ollutkaan rakennuksen huono kunto vaan elinkaarensa päähän tullut lvi-tekniikka ja asuntojen viihtyisyys. – Vuonna 2005 aloimme arkkitehti Eero Lahden kanssa pohtia kaavamuutoksen mahdollisuutta. Halusimme kasvattaa tontin rakennusoikeutta, jotta saisimme alueella uusia asukkaita jakamaan remontista aiheutuvia kustannuksia. Halusimme myös saada väljät tontit ja pihaalueet asumista palvelevaan käyttöön aikaisempaa järkevämmin, toteaa VTS-kotien kiinteistöpäällikkö Timo Koskinen. VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, jonka 14 Kuntatekniikka 2/2013 muodostavat Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy sekä teknisistä palveluista vastaava VTS Kiinteistöpalvelu Oy. – Jos runko on hyvä ja huoneiden tilankäyttö järkevää, niin betonielementtitalon korjaaminen kannattaa. Loppulaskelmat osoittavat, että tässä tapauksessa hintaero korjaamisen ja kokonaan uuden rakentamisen välillä oli korjaamisen eduksi 800–1 000 euroa neliötä kohden. Näin siitä huolimatta, että asunnot ovat täysin uutta vastaavassa kunnossa, Koskinen sanoo. Kahdessa vaiheessa Omavaraisesti toimiva Vilusen Rinne omistaa Tampereella noin 1 200 vuokra-asuntoa, joten vuokrataloyhtiöksi se on suhteellisen pieni. Kahdeksan Annalassa sijaitsevan kerrostalon remontti täydennysrakentamisineen päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa, jotta kassa ei kokonaan tyhjene. Ensimmäisessä vaiheessa 2009–2012 korjattiin kolme kiinteistöä, joissa oli pohjakerros ja kolme asuinkerrosta. Asuntojen lukumäärä kasvoi 138 huoneistosta 221:een. Yhden 1 + 3 -kerroksisen betonitalon päälle rakennettiin puurunkoinen viides kerros. Puuta käytettiin, koska maapohjan ja perustuspaalujen kantavuuden vuoksi haluttiin mahdollisimman kevyt ratkaisu. Lisäkerroksella saatiin hissi-investoinnille lisää maksajia. Kaksi kerrostaloa sijaitsi ton- Vilusen Rinne Oy:n Annalan kohteen ensimmäisenä toteutunut aluesuunnitelma (oikealla). Vasemmalla näkyvässä talossa on puinen korotuskerros. Kaksi keltaiseksi maalattua kulmarakennusta ja rivitalot edustavat täydennysrakentamista. Perusparannetuissa taloissa myös porrashuoneet on uusittu ja hissit lisätty. Piha-alueet on järjestetty uudelleen ja pohjakerroksissa sijainneet varastotilat siirretty pihamaalla oleviin puisiin rakennuksiin. Valokuvassa kulmatalo näkyy taustalla. tilla rakentamisaikansa mallin mukaisesti kulmikkain, ja niitä yhdistämään rakennettiin vapaaseen kulmaan kokonaan uusi rakennus. – Nyt on menossa vuoden kestävä välivaihe, jonka aikana tarkennetaan seuraavaa neljää taloa koskevaa alueellista kokonaissuunnitelmaa. II-vaiheen rakentaminen voisi jatkua aikaisintaan vuonna 2014, ja alue olisi uutta vastaavassa kunnossa mahdolli- Eero Lahti vastasi uusitun Annalan arkkitehtisuunnittelusta. KIINTEISTÖT mpereen Annalassa sesti 2018–2020, Timo Koskinen sanoo. ”Aina oppii” Vanhaa peruskorjatessa oppii aina jotakin uutta, etenkin kustannuksista. Annalassa kokeiltiin, onko edullisempaa rakentaa hissi olemassa olevan rakenteen sisälle vai erilliseen torniin rakennuksen ulkopuolelle. Johtopäätös oli, että rungon sisään rakentaminen on halvempaa, kunhan se vain teknisesti on mahdollista. – Hissiremontti kannattaa. ARA:lta on mahdollista saada hissiavustusta 50 prosenttia investoinnin hinnasta ja tämän päälle Tampereen kaupungilta 15 prosenttia. Näin tuetaan esteetöntä asumista, jotta ikääntyvä väestö voisi asua kotonaan entistä pidempään, Koskinen sanoo. Tontin tilankäyttöä järkevöitettiin lisärakentamisella. Pohjakerroksessa sijainneet polkupyörä- ja muut varastot siirrettiin piharakennuksiin, ja tilalle rakennettiin omalla pienellä piha-alueella varustettuja asuntoja. Asukkailta saatiin muun muassa pesuhuoneita, kerhotiloja keittiökalusteita koskevia ideoita. Pihaalueella on paikka vanhemmallekin asukaskunnalle. Alueen visuaalista ilmettä kohennettiin lisäksi julkisivujen erilaisilla väriyhdistelmillä, ikkunoiden sijoituksella ja parvekelasituksella. Lapsiperheet huomioon Kohteen ja rakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti (SAFA) Eero Lahti sanoo, että Annalan alue ympäristöineen on aikoinaan 1970-luvulla rakennettu yhtenäiseksi ilman suurta filosofiaa. Tämän pohjalta uudistustyön tavoitteeksi asetettiin alueellinen perusparantaminen ja alueellinen arvonnousu, joka houkuttelisi paikalle myös lapsiperheitä. HissittömisKuntatekniikka 2/2013 15 sä taloissa esteettömyys oli itsestään selvä tavoite. Kilpailutuksen kautta rakentajakumppaniksi tuli Skanska. – Peruskorjauksen lisäksi alue kaipasi ja kaipaa lisä- ja täydennysrakentamista. Alueelle on haettu yhtenäistä ilmettä, mutta niin, että alkuperäinen rakentamistapa olisi tunnistettavissa uudenkin alta ja että uusi näkyisi selvästi omana kerrostumanaan. Ilmeen luomisessa käytettiin värejä. Piha- ja lähiympäristön suunnittelulla haettiin asukasviihtyisyyttä, Eero Lahti toteaa. Lisärakentamiseen kaava antaa neljä mahdollisuutta. Maantasokerrokset voidaan muuttaa asuntokäyttöön ja korttelin kulmikkain olevien rakennusten väliin voidaan rakentaa 4–5-kerroksisia taloja. Rakennusten runkoa on mahdollista kasvattaa, jotta porrashuoneiden hissikuilut voidaan siirtää kulkemaan ulkokautta. Neljäs vaihtoehto on rakentaa lapsiperheiden asumiseen soveltuvia rivitaloja. Sitäkin mahdollisuutta pohdittiin, että joku taloista purettaisiin ja tontti myytäisiin rakennusliikkeille. Hintavia ratkaisuja Maapohjan perustusolosuhteet tekivät lisäkerrosten rakentamisen hankalaksi. Yhden talon ka- Elinikää ainakin sata vuotta TEKSTI Matti Valli OElementtirakentamisen alkuaikoina 1960- ja 1970-luvuilla niin rakentajat kuin rakennuttajatkin uskoivat betonin kestävän lähes ikuisesti. Ajateltiin, että vanhetessaan materiaali vain kovettuu entisestään. Tuolloin ei tiedetty, että betonin huokosiin imeytyvä kosteus alkaa jäätyessään ja sulaessaan pikkuhiljaa rapauttaa materiaalia ja että betonin sisällä olevat teräksetkin voivat kosteuden vaikutuksesta ruostua. Tekniikan tohtori ja Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila osallistui 1990-luvun puolivälissä nuorena tutkijana Annalan lähiön kuntotutkimushankkeisiin. Tuohon aikaan 16 Kuntatekniikka 2/2013 elementtitalojen omistajatahot ja asukkaat alkoivat tiedostaa rakenteissa muhivat ongelmat. – 1990-luvulla usko betonin ikuisuuteen loppui ja mentiin toiseen ääripäähän. Alettiin uskoa, ettei taloja ja rakenteita kannata korjata, vaan että ne on viisainta purkaa ja rakentaa uutta tilalle. Purkamista pohdittiin Annalankin kohdalla. Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla joitakin taloja purettiinkin, mutta ei kuitenkaan huonon kunnon takia vaan siksi, että taloihin ei riittänyt vuokralaisia. – Omistusasuntoja ei ole tarvinLähiössä asuvat ihmiset pitävät niitä hyvänä asuinpaikkana, Betoni- nut purkaa, koska ne kuitenkin teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila uskoo. Hän osallistui An- ovat aina jonkun omistuksessa, nalan lähiön kuntotutkimushankkeisiin 1990-luvun puolivälissä. vaikka hinta voi huonon kunnon KIINTEISTÖT Elementtitaloa on korotettu puurunkoisella lisäkerroksella (vas.). Oikeanpuoleisessa kuvassa talo näkyy alkuperäisessä kunnossaan. tolle rakennettiin lisäkerros, mutta toteutus osoittautui melko kalliiksi, joten niitä ei sen enempää rakennettu. Maantasokerrosten muutokset, joilla varastotiloja muutettiin asuntokäyttöön, maksoivat myös paljon. Ratkaisu tehosti kuitenkin pohjakerroksen tilankäyttöä ja antoi tavoiteltua ilmettä julkisivulle ja pihamiljööseen. – Kantaviin alapohjarakenteisiin tehdyt pohjaviemäröinnit jouduttiin järjestämään uudelleen ja pohjarakenteisiin tarvittiin lisälämmöneristeitä. Kaikki nämä olivat hankalia, ei niinkään suunnittelun kuin toteutuksen kannalta. Lisäkustannuksia syn- ja epäedullisen sijainnin takia laskeakin, Mattila toteaa. Nyt tiedetään, että Suomen betonielementtilähiöt ovat paremmassa kunnossa kuin on uskottu, mikä se on hyvä lähtökohta korjaustyölle. Vanhimmat elementtikiinteistöt ovat 50 vuoden ikäisiä, ja korjaamisen jälkeen niiden todennäköinen käyttöikä on vielä ainakin sata vuotta. Korjaamiseen on kehitetty kevyempiä ja raskaampia menetelmiä, jotka ovat lähes kaupan hyllyltä ostettavissa. Ylläpidon merkitys ymmärretään. Tiedetään, ettei korjaamiseen kannata rynnätä suin päin, vaan vasta perusteellisen kunto- tutkimuksen jälkeen. Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kuntotutkimukseen kehitettiin Suomessa maailman ensimmäiset kuntotutkimusohjeet. Lähiöasumiseen suhtaudutaan joskus epäillen, mutta Mattila on toista mieltä: lähiössä asuvat ihmiset pitävät niitä hyvänä asuinpaikkana. – Korjaushankkeiden yhteydessä parannetaan myös lähiöiden imagoa ottamalla arkkitehti mukaan ulkonäön ja ympäristön parantamiseen. Toki on sanottava, että yksityisissä taloyhtiössä ympäristön viihtyvyyden parantamiseen ja ulkonäköön ei aina panosteta samalla tavalla kuin julkisessa vuokrataloyhtiössä. Lähiöis- sä kulkiessa näkee ulkonäöllisesti epäonnistuneitakin ratkaisuja, Mattila sanoo. Lisäkerrokset ongelmallisia Lähiöparantamiseen kuuluu myös täydennysrakentaminen ja jopa lisäkerrosten toteuttaminen. Lisäkerrokset ovat Mattilan mukaan kuitenkin poikkeus säännöstä, sillä niiden toteuttaminen on kallista eikä se onnistu omistustaloissa, jossa asukkaat asuvat remontin aikana. Mattilan mukaan julkisessa vuokrataloyhtiössä kuntotutkimuksia ja korjauksia koskevat päätökset tehdään teknisin ja taloudellisin perustein toisin kuin tyi myös uusista väestönsuojista, Lahti kertoo. Yllättävää on, että rakennusten energiatehokkuutta ei ollut perusteltua parantaa julkisivujen lisäeristämisellä, paitsi että jokaisen talon vesikaton alle asennettiin uutta villaa. Kuntotutkijat nimittäin totesivat, että talojen ulkovaipan elementtirakenteet ovat tiiviitä eikä lisäeristäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Ikkunarakenteet toki uusittiin. – Talotekniikka uusittiin, mutta sisätilojen järjestelyt pyrittiin pitämään entisen kaltaisena. Uuden rakentamisella täydennettiin erilaisten asuntojen tarjontaa. O yksityisellä puolella, jossa tekninen osaaminen on heikompaa ja jossa kuntotutkimuksissa ja suunnittelussa pyritään säästämään. Täydennysrakentamisessa käytetään myös puuta, jopa julkisivumateriaalina betonin päällä. Mattilan mukaan puurakentamisen innokkaimmat puolestapuhujat unohtavat helposti sen, että kolmannen tai neljännen kerroksen korkeudella kosteus- ja tuulirasitus on aivan eri luokkaa kuin omakotitalossa räystään suojassa. – Puulla päällystetyistä kerrostaloista näkee nopeasti, että niiden huoltoväli tulee jäämään kovin lyhyeksi, Mattila kuittaa. Kuntatekniikka 2/2013 17 Katse seinistä palveluihin Toimitilaverkkohankkeilla parempaa Sisäinen vuokra Ylläpitokulut 500 000 € 400 000 € 300 000 € 200 000 € Keskiarvo Koulu 10: 1–9 lk Koulu 9: 7–9 lk Koulu 8 7–9 lk Koulu 7: 1–6 lk Koulu 6: 1–2 lk Koulu 5: 1–6 lk Koulu 4: 1–6 lk Koulu 3: 1–6 lk Koulu 2: 1–6 lk 100 000 € Koulu 1: 1–6 lk Kuntien kiinteistöjen tila ei tunnu näinä päivinä täysin tyydyttävän ketään. Monet käyttäjät valittavat terveysongelmista, joita huonokuntoiset rakennukset aiheuttavat. Viimeisin arvio on, että kaksi kolmasosaa kuntien kiinteistöistä kärsisi kosteusvaurioista. Myös kiinteistöistä vastaavat kuntien organisaatiot ovat tyytymättömiä tilanteeseen. Esimerkki sisäisestä vuokrasta. Koulujen sisäinen vuokra ei aina kata edes ylläpitomenoja. MHeikki Lonka TkT, johtava asiantuntija Granlund Oy OO Toimitilojen käyttäjille on monesti syntynyt tunne, että kiinteistötoimi on kiinnostunut enemmän rakennuksista kuin käyttäjistä. Kiinteistöistä vastuussa olevien puolestaan pitäisi hoitaa puutteellisilla resursseilla suurta rakennuskantaa. Kun ei ole varaa edes perusrakenteiden kunnossapitoon, tuntuvat käyttäjien aina kasvavat tarpeet ja lisäpyynnöt epäoikeudenmukaisilta. Kuntien johtokaan ei ole tilanteeseen tyytyväinen. Kiinteistöjä korjataan poistoja vastaavalla summalla, mutta silti investointibudjetissa on koko ajan budjetin ylittäviä tarpeita, jotka tuntuvat perustelluilta. Kuntia uhkaa velkaantuminen. Jos kiinteistöjen tilanne yllättävästi huononee ja esimerkiksi kouluja joudutaan sulkemaan, on vaarana, että tehdään paniikkitilanteessa vääriä 18 Kuntatekniikka 2/2013 valintoja. Näitä ongelmia on ryhdytty ratkomaan toimitilaverkkohankkeilla, joita on tehty viime aikoina useissa kunnissa. Kaikissa hankkeissa on paljastunut surkea kuva kuntien kiinteistöjen nykytilanteesta. Toisaalta on löydetty polku, jota kulkemalla ongelmista on mahdollista päästä eroon ilman, että taloudellinen asema heikkenee. Hoitamalla toimitilaverkkoa hyvin on mahdollista saada suuriakin säästöjä niin varsinaisen toiminnan kuin kiinteistönpidonkin menoissa. Miten tähän on tultu? Kuntien kiinteistöjen tila on tällä hetkellä lohduton, ja tilanne toistuu samanlaisena kaikissa tutkituissa kunnissa. Kuntien koulukanta on pääosin yli 60 vuotta vanhaa ja perustuu oppimiskäsitykseen, joka oli vallalla ennen viime sotia. Tekniset ratkai- sut ovat auttamatta vanhentuneita, vaikka rakennuksia on korjattu viime aikoina. Sisäisen vuokran perusteet eri kunnissa vaihtelevat. Usein niillä ei näytä olevan paljonkaan tekemistä yksittäisten kiinteistöjen kustannusten tai investointitarpeiden kanssa. Yleensä käypä pääomavuokra on 80–100 prosenttia ylläpitomenoista. Kunnissa tämä luku harvoin on edes 20–30 prosenttia. Vaikka riittävää pääomavuokraa kerättäisiinkin, sitä harvoin ohjataan takaisin kiinteistöjen kunnossapitoon, peruskorjaukseen tai uusimisinvestointeihin. Tämän seurauksena korjausvelka kasvaa ja osa kiinteistöistä on jo laskennallisesti kulunut kulumattomaan osaan asti. Todellisuudessa tilanne on usein jopa huonompi kuin laskelmat antavat ymmärtää. Taustalla on poliittisen pää- töksenteon luonne: aina pyritään tarjoamaan enemmän tiloja ja palveluita kuin mihin on varaa. Seurauksena on ylimitoitettu ja alirahoitettu verkosto. Mikä neuvoksi? Ongelmaa on yritetty ratkaista monella tavalla. Monessa kunnassa on tehty kouluverkkoselvityksiä ja käyty niiden pohjalta ”kyläkoulusotia”, joiden lopputuloksena on muutama pieni kyläkoulu saatukin lakkautettua. Tämä ei kuitenkaan riitä. Vaikka pienet kyläkoulut ovat tehottomia, ne muodostavat kuitenkin niin pienen osan kaupungin kiinteistö- ja toimintakuluista, että niistä luopumisella ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Tuloksena on usein ollut merkittävien säästöjen sijaan virkamiesten ja poliitikkojen välien kiristyminen. Ongelmia vastaan on taistel- KIINTEISTÖT laatua pienemmillä kustannuksilla Kun luokkaan tulee yksi lisää... ...syntyy kaksi pientä luokkaa Mutta jos luokkia on kolme... ... uudet luokat ovat paljon isompia Kun yksisarjaiseen kouluun tulee kolmaskymmenes oppilas, hän aiheuttaa suuret rajakustannukset, sillä luokka on jaettava kahtia. Kun kolmisarjaiseen kouluun tulee yhdeksäskymmenesensimmäinen oppilas, keskimääräinen luokkakoko pienenee vain 23:een. tu myös kunnossapitobudjetteja kasvattamalla. Vaikeita rakenneja kosteusongelmia ei kuitenkaan saada hoidettua pikkuparannuksilla, vaan rakennukset olisi usein korjattava uudisrakentamista vastaavalla tavalla. Rakennukset ovat myös toiminnallisesti vanhentuneita ja niitä olisi välttämättä uudistettava. Energiatavoitteitakin on vaikeaa saavuttaa ilman suurempia kunnostuksia. olemassa olevan verkon kanssa ja yritetään parannella sitä sieltä täältä, otetaankin lähtökohdaksi toiminnan verkon tarkastelu kiinteistöistä riippumatta. Vasta kun hetkeksi siirretään syrjään nykyinen tilanne, voidaan pohtia kuinka asiat voisivat olla. Kiinteistökulut ovat vain pieni osa kuntien toimintabudjeteista. Ne kuitenkin vaikuttavat suuresti tapaan ja tehokkuuteen, joilla Tuntuu siltä, että ongelmiin ei ole olemassa mitään ratkaisua. Rahaa ei ole, ja tarpeet kasvavat koko ajan. Äkillisten, suurtenkin riskien uhka kasvaa. Toimitilaverkkotyössä uusi lähestymistapa Toimitilaverkkohankkeessa mukana olleet kunnat ovat päättäneet valita uuden lähestymistavan. Sen sijaan, että painitaan palvelut voidaan tuottaa. Jos ylivoimaisesti suurimman menoerän eli palvelutuotannon tehokkuutta saataisiin nostettua edes hivenen, säästynyt rahasumma olisi kuitenkin suuri verrattuna kiinteistökuluihin. Kun muistetaan nyrkkisääntö, että kiinteistökulut ovat 20 prosenttia toiminnan kuluista, voidaan toiminnan kulujen viiden prosentin säästöllä kasvatKuntatekniikka 2/2013 19 KIINTEISTÖT Mistä säästöt syntyvät? Miten toimitilat vaikuttavat toiminnan kustannuksiin? Miten toiminnan säästöt syntyvät? Kunnan toiminnassa henkilöstömenot ovat ehdottomasti suurin kuluerä. Jos yhtä potilasta, oppilasta tai päiväkotilasta kohden on vähemmän opettajia tai hoitajia, on sillä suuri merkitys. Yksikkökoot vaikuttavat myös toiminnan laatuun. Jos ne vaihtelevat suuresti, vaihtelee myös toiminnan laatu ja kansalaiset joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Vaihteluväli esimerkiksi opetuksen kustannuksissa tutkituissa kunnissa on ollut hurja, 4 000 – 18 000 euroa vuodessa oppilasta kohti. Joku oppilas voi olla siis kuluilla mitattuna yli neljä kertaa niin arvokas kuin toinen. Koululaisten tapauksessa tämä johtuu siitä, että pieniä, yksisarjaisia kouluja sisältävässä verkossa ei luokkakokoa pystytä hallitsemaan yhtä hyvin kuin kolmisarjaisia tai isompia kouluja sisältävässä verkossa. Kun koulujen ryhmäkoko halutaan pitää pienenä, esimerkiksi alle kolmessakymmenessä oppilaassa, oppilasmäärän kasvaminen johtaa lopulta lisäluokkien perustamiseen, kun raja ylitetään. Yksisarjaisessa koulussa joudutaan 30 oppilaan luokka jakamaan kahtia, ja lopputuloksena on siis pienimmillään 15–16 oppilaan luokkia. Kolmisarjaisessa koulussa jaetaan vastaavassa tilanteessa oppilaat kolmen luokan sijasta neljään 20 Kuntatekniikka 2/2013 Riitta Malve taa kiinteistökuluja 25 prosenttia. Pienelläkin toiminnan säästöllä voidaan rakentaa uudestaan koko kiinteistökanta tai peruskorjata se täydellisesti. Uudet tai uudenveroiset tilat nostavat toiminnan laatua huomattavasti. Kiinteistöt kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat helpompia huoltaa. Home- ja kosteusongelmista päästään eroon. Jos investointiohjelmassa onnistutaan hyvin, voi lopputuloksena olla kokonaiskulujen huomattava säästö ja merkittävä toiminnan laadun nosto. Moni suomalaisoppilas aloittaa koulupäivänsä avaamalla parakin oven, kun varsinainen koulurakennus on remon luokkaan, ja kukin uusi luokka on 22–23 oppilaan suuruinen. Isommassa yksikössä voidaan siis luokkakokojen vaihtelua hallita paremmin ja jakaa opettajien työpanosta tasaisemmin useammalle oppilaalle kaikissa tilanteissa. Samaa ajattelua voidaan soveltaa myös muussa palvelutuotannossa, kuten päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa. Asialla on taloudellisesti suuri merkitys. Hankkeessa on laskettu kustannuksia erilaisille toimitilaverkoille ja saatu aikaan säästöt, jotka 20 000 asukkaan kunnassa ovat parhaimmillaan neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vastaa usein kunnan vuosikatetta tai sen koko kiinteistömenoja. Tarvittavat investointikustannukset ovat yleensä samat, jotka kunta on joka tapauksessa budjetoinut tuleville vuosille. Vaikka koko säästöpotentiaalia ei pystyttäisikään hyödyntämään, puhutaan merkittävistä kustannuksista. Koko maan tasolla kyseessä ovat miljardiluokan säästöt. Vaarantuuko laatu? Pieniä yksiköitä pidetään laadukkaina ja palveluiden saamista läheltä tärkeänä. Asiassa on kuitenkin monta puolta. Pieniin yksiköihin ei voida taata riittävästi henkilökuntaa, joten odotusajat pitenevät. Matkasta säästynyt aika hukkuukin odotusaikoihin. Esimerkiksi opetuksen tukipalveluita voi jäädä jopa kokonaan saamatta. Nykyaikana tietotekniikan käyttö lisääntyy. Riittävää teknistä varustelua ja teknistä tukea ei voida taata hajanaisessa palveluverkossa. Nykyajan ongelmat ovat monimutkaisia ja ratkaisut vaativat moniammatillista osaamista ja tiimejä. Voidakseen vastata haasteisiin tiimien on oltava riittävän isoja. Kuljetuskustannuksetkaan eivät uudessa mallissa välttämättä Kuntakenttä käy kuumana, lue Kuntalehdestä! Miten käy kuntauudistuksen, kaatuuko sote? tissa tai käyttökiellossa. kasva. Kaikille ei missään tapauksessa voida tarjota koulua läheltä, joten pientenkin yksiköiden välillä syntyy väistämättä liikennettä. Harvemmassa palveluverkossa palveluyksiköt voidaan sijoittaa pääliikenneväylien varteen, jossa on toimivampi julkinen liikenne. Vanha tuttu helvetti vai uusi tuntematon taivas? Kuntien kiinteistöt ja niissä tapahtuvat toiminta ovat tällä hetkellä kurjuuden kierteessä. Toimitilat ovat usein terveydelle vaaralliset ja estävät laadukkaan ja tehokkaan toiminnan. Tämän seurauksena kunnan kustannukset kasvavat ja talous heikkenee. Kun säästöjä ei voida saada toiminnasta, ne otetaan kiinteistöistä. Tämä vain pahentaa tilannetta. Toimitilaverkkohankkeet osoittavat, että olisi mahdollista siirtyä myös positiiviseen kierteeseen, jossa tilat tukevat toimintaa ja synnyttävät säästöjä. Säästöt voidaan ohjata entistä parempien kiinteistöjoen ylläpitoon, jotka vuorostaan parantavat toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta. Jos vain halutaan. O Arvoisa kuntapäättäjä, si varmista, että kunta on tilannut Sinulle oman Kuntalehden! Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero Lisää aiheesta sivuilla 22–24. Kuntatekniikka 2/2013 21 Selkeämpi kokonaisnäkemys ja parempi tietopohja – Kaksi suurinta koulurakennusta on äskettäin peruskorjattu, mutta isompia ala- ja yläkouluja riittää vielä korjattavaksi. Lisätilaakin tarvitaan kasvavassa kaupungissa jonkin verran myös tulevina vuosina. TEKSTI Paavo Taipale OKorjausvelan ja tilojen käytön hallintaan kaivataan tehokkaampia työkaluja. Keravan kaupunki käynnisti viime syksynä oman toimitilaverkkonsa kokonaisvaltaisen tarkastelun. Työtä on konsultoinut Granlund Oy. – Keskeisenä tavoitteena meillä on omien tilojen hallinnan parantamisen ohella luoda KeskiUudenmaan kunnille esimerkki kiinteistökannan analyysistä, jotta voisimme tulevaisuudessa vertailla kustannuksia ja toimintaamme, kertoo Keravan kaupungin toimitiloista vastaavan Avainpalvelutyksikön päällikkö Riikka Kortelainen. – Yksi syy ajoitukselle oli saada hankkeen tulokset uuden valtuuston käyttöön, jotta tulevia päätöksiä varten olisi parempi tietopohja. Kortelaisen mukaan tiiviisti rakennetun Keravan keskeinen Palapelin palat yhtenäiseksi kuvaksi ”Käyttäjien kanssa on käytävä avointa keskustelua.” haaste toimitilojen osalta on kouluverkon peruskorjausruuhka. Korjausvelka on vielä kohtuullisella tasolla, mutta isot koulukiinteistöt on korjattava lähivuosina. Strategiatyön ohjausryhmässä on johtoryhmätason edustus kaikista hallintokunnista. Koulujen rehtorit ja päiväkotien johtajat on haastateltu, ja koko kaupungin henkilöstö on voinut osallistua strategiaa koskevaan verkkokyselyyn. Huhtikuussa tuloksia käsitellään vielä johtoryhmän seminaarissa ja työhön osallistuneille järjestetään tiedotustilaisuus. Tärkeimpänä strategiatyön hyötynä Riikka Kortelainen näkee ”ison kuvan” hahmottumisen kaupungin kiinteistöistä. Oman toiminnan kehittämisen kannalta esimerkiksi käyttäjien kriitti- nen palaute sisäilman laadusta tuo selkänojaa talousarvioneuvotteluihin. – Lähtötilanteessa koin itse, että meilläkin oli paljon erilaisia selvityksiä ikään kuin palapelin palasina pöydällä. Tämä strategiatyö kokoaa nuo palaset yhtenäiseksi kuvaksi, Kortelainen kiteyttää. Hän kannustaa muitakin toimitilojensa kanssa tuskailevia kollegoitaan sekä kuntapäättäjiä tiedon hankkimiseen ja jalostamiseen. – Otetaan tulokset huomioon rehellisesti ja realistisesti ja jätetään tunteet hiukan sivummalle. Käyttäjien kanssa on käytävä avointa keskustelua, sillä se vähentää vastakkainasettelua osapuolten välillä ja helpottaa rahoituksen ohjaamista tärkeimpiin kohteisiin. Mynämäki hakee ulkopuolista näkemystä Mynämäen kunnan toimitiloja on '*$%( &*#&*)(!. ,(!*$))!$!! $.,))",((.,+.(!,".$ +" %$((- )* )* 22 Kuntatekniikka 2/2013 KIINTEISTÖT toimitilapalveluihin ensi kertaa tarkasteltu kokonaisvaltaisella otteella viime vuoden lopulla alkaneessa strategiatyössä. Koulujen ja päiväkotien käytön ja kunnossapidon tavoitteista ja toimintatavoista haluttiin ulkopuolinen asiantuntijanäkemys uusien luottamuselinten alkutaipaleelle. – Kaiken kaikkiaan toimitiloja koskevan tiedon kokoaminen ja laadun parantaminen on työssä tärkeää, Mynämäen kunnan kiinteistöpäällikkö Suvi Hilska kertoo. Tavoitteena on saada työ valmiiksi kevään aikana. Alustavia tuloksia on jo arvioitu viranhaltijoiden yhteisissä kokoontumisissa. – Rehtorien ja päiväkotien johtajien silmät tuntuivat kyllä avau- U ut uu s Riikka Kortelainen kannustaa toimitilojensa kanssa tuskailevia kollegoitaan sekä kuntapäättäjiä tiedon hankkimiseen ja jalostamiseen. tuneen ja strategia tarjoaa heille uuden työkalun. Käyttäjien mielipiteet nousivat esille ja toimintayksiköiden kustannusrakenteiden tarkastelu uudisti ajattelua. Kunnan toimitilojen korjausvelasta ei toistaiseksi ole ollut kattavaa tietoa. Kiinteistökohtaisesti on kyllä tietoja kerätty, mutta kokonaisnäkemys on puuttunut. Haasteena ovat vuosien saatossa laajennetut rakennukset, joissa vanhemmat osat ovat jääneet odottamaan peruskorjausta. – Meillä on tekemistä myös yritystoimintaa varten perustetun kunnan omistaman toimitilayhtiön kiinteistöjen peruskorjausten rahoittamisessa. Siellä korjauksia on tehty yksittäisten vuokralaisten tarpeiden mukaan ilman kokonaisnäkemystä peruskorjaustarpeista. Näin rahaa on kulunut osin vääriin kohteisiin, Hilska selostaa. Yksi kone, monta työtä 640 Valintakone Made in Finland Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Mallivalikoima alkaen: 10.950 € alv 0%. www.avant.fi Kuntatekniikka 2/2013 23 KIINTEISTÖT Tiekartta kohti palvelulähtöisiä toimitilastrategioita MEsko Korhonen erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan kuntien omistuksessa olevien toimitilojen korjausvelka on noin 4,5–5,0 miljardia euroa. Kyse on siten jo niin valtavasta velasta, että kunnat eivät siitä perinteisin keinoin yksinkertaisesti selviä eli eivät pysty ylläpitämään riittävän laadukkaasti nykyistä rakennuskantaansa. On siis tehtävä selkeästi jotain aivan uutta ja käännettävä uhka mahdollisuudeksi. Toimitilaverkkohankkeet ovat juuri sen suuntaisia toimia, joita tänä päivänä tarvitaan. On muutettava ajattelutapaa toimitilalähtöisestä prosessilähtöiseen suuntaan. Näistä on jo saatu erittäin hyviä kokemuksia muun muassa O juuri päiväkoti- ja kouluverkkohankkeissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelyissä. Pelkät toimialakohtaiset verkkotarkastelut eivät kuitenkaan riitä, vaan on otettava vielä kokonaisvaltaisempi näkökulma eli kunnan kaikki palvelut ja niiden prosessit tulee ottaa yhdessä tarkasteluun. Erityisen toivottavaa olisi, jos nä- kökulmaa voitaisiin laajentaa kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Toimitilahallinnon strategiatyön tulee aina lähteä kunnan omasta tahtotilasta, visiosta ja kuntastrategiasta. Siitä puolestaan on johdettavissa poliittiset linjaukset, jotka kohdistuvat omistamiseen, palvelutarpeisiin, maankäyttöön ja elinkeinoihin. Näiden avulla luodaan kunnan kiinteistöstrategia, jonka yhtenä osana määritellään palveluiden tarvetta vastaava toimitilastrategia. Strategiaa varten tulee olla tiedossa kunnan toimitilatiedot sekä rakennusten arvo, kunto ja korjausohjelma, ja strategiaa tulee päivittää vuosittain esimerkiksi budjettivalmistelun yhteydessä. Kiinteistö- ja toimitilastrategiat on myös mahdollista yhdistää. Onnistuakseen strategiatyö vaatii yhtei- sen poliittisen tahtotilan, ja tätä nimenomaan nyt toivotaan uusilta kuntapäättäjiltä. Kuntaliitto on esittänyt valtion lisäbudjettiin kuluvalle vuodelle 200 miljoonan euron suuruista määrärahaa ohjattavaksi kuntien toimitilojen kosteus- ja homevauriokorjauksiin. Tuen suuruus olisi 20 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tukea olisi tarkoitus käyttää kiireisimpiin ja välttämättömiin korjauksiin. Kuntaliitto on esittänyt samansuuruista määrärahaa myös vuosille 2014–2017. Tuen tarkoituksena olisi tällöin sekä päästä eroon sisäilmaongelmista että saattaa kuntien kiinteistönpito kestävälle ja kannattavalle pohjalle, ja tuen ehtoina olisivat muun muassa kuntien uudenlaiset toimitilastrategiat. Strategiatyö toimitilahallinnossa KUNNAN VISIO JA STRATEGIA Omistajapolitiikka Palvelut ja palveluverkot Maapolitiikka Elinkeinopolitiikka Kiinteistöstrategia Omistajaohjaus Palvelutarpeet Toimitilastrategia Laadukkaat palveluprosessit ja kannattava kiinteistönpito Kuntaliitossa on luonnosteltu uutta prosessilähtöisen toimitilastrategian tiekarttaa. 24 Kuntatekniikka 2/2013 Prosessikehitys Intohimosta elämään L uin taannoin lehdestä kolmesta eri ammatin asiantuntijasta, joiden elämää virkistytti kiinnostava harrastus. Erityisesti erään lääkärin tarina herätti huomiota: hän on siviiliammatiltaan urologi, joka harrastuksekseen soittaa suomalaisittain kuulussa rokkibändissä – mielestäni kaksi omalla tavallaan vaativaa ja keskenään varsin erilaista ympäristöä ja toimintaa. Aikuinen mies ja perheenisä, jonka elämä vaikutti olevan tasapainoista ja täyttä. Työ, joka on haastavaa ja ajoittain raskasta, mutta palkitsevaa ja mielenkiintoista sekä harrastus, joka irrottaa ja tasapainottaa. Artikkelista huokui innostus ja intohimo, jotka kohdistuivat sekä työhön että harrastukseen. Ei niin, että työssä käydään harrastuksen rahoittamiseksi vaan siksi, että molemmat koetaan mielekkäinä ja arvokkaina. Molemmat toimivat omalla tavallaan voimaannuttavina ja omaa elämää täydentävinä. Molemmissa on myös raskaat vaiheensa, mutta itsensä haastamisen ja selviytymisen tunne palkitsee. Yksilö ja kokonaisuus Lääkärin esimerkki ei tarkoita, että nyt kaikkien pitäisi opetella soittamaan tai edes etsiä hyvä harrastus. Mielestäni se kertoo siitä, että ihminen on yksilö ja kokonaisuus, joka tarvitsee erilaisia ärsykkeitä ja toisiaan täydentäviä ja tasapainottavia asioita elämäänsä. Tasapaino voi löytyä monipuolisesta työstä, mielenkiintoisista harrastuksista, sosiaalisista verkostoista tai toisten auttamisesta. Erilaiset elämäntilanteetkin vaikuttavat mahdollisuuksiin ja tuovat elämään oman sävynsä. Joka tapauksessa yksipuolisuus puuduttaa ja liiallisella puudutuksella on keloonnuttava vaikutus. Kasvot muuttuvat uurteisiksi, vakaviksi ja harmaiksi. Asioita tekee vain tottumuksesta ja tavan vuoksi, ajattelu unohtuu. Samalla menetetään elämän ilo ja kyky uudistua. Yritetään vain selviytyä tästä päivästä ja odotetaan viikonloppua tai seuraavaa lomaa. Sääli, sillä ihmisellä on vain yksi elämä, jonka mitta ei ole tiedossamme. Sain jokin aika sitten kuulla entisen työkaverini ja hyvän ystäväni sairastumisesta. Taistelu oli lyhyt ja hänen voimansa ehtyivät hiihtoloman alla. Mielessäni risteilevät epäusko, suru ja ikävä. Samalla tulee miettineeksi elämää, sen arvoa ja lyhyyttä. Ymmärrän kyllä, jos kuntalaisaloitteisiin vastaaminen, 100. lomakkeen tarkistaminen tai 35 vuotta samassa virassa eivät useinkaan synnytä työhön intohimoa tai ﬂow-tilaa, mutta niiden tasapainottajaksi kotielämästä, vapaa-ajasta tai jopa muista työtehtävistä pitäisi löytyä jotain muuta motivoivaa ja tavoiteltavaa. Elämän tulisi olla kuin hyvä ruoka, jossa maistuvat makea, hapan, suolainen ja karvas sekä uutuutena umami, joka on jonkinlainen hapanimelä yhdistelmämaku. Arki koostuu työstä, levosta ja omasta ajasta, joista pitäisi aistia koko elämän makusinfonia: ajoittain karvasta ja jopa suolaista – happamuuttakin tulee olla sopivasti. Vain näiden avulla voi tunnistaa myös makean. Umami voisi tulokkaana olla muutoksen maku, joka aistitaan jokaisessa ympäristössä. Siihen suhtaudutaan toistaiseksi kuin johonkin uuteen kummallisuuteen. Vielä ei oikein osata nähdä, onko se hyvästä vai pahasta. Paljon on itsestämme kiinni Työ on osa makujen kirjoa Viime aikoina on keskusteltu paljon työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta. Tällä ei varmaankaan tarkoiteta sitä, että työyhteisöjen tulisi muuttua aikuisten HopLopeiksi ja huvipuistoiksi, joihin tullaan viettämään aikaa ja pitämään hauskaa. Mitä sitten pitäisi tehdä, että aikuisikä ja työ eivät tuntuisi pelkältä puurtamiselta? Voiko jo työuran aikana elää täyttä elämää, ilman että jää odottamaan eläkkeelle pääsemistä ja elämisen alkamista vasta sitten? Paljon on kiinni meistä itsestämme ja siitä, miten suhtaudumme työtehtäviin, työyhteisöön ja omaan kyvykkyyteemme toimia ja etsiä muutosta ja uudistumista. Työ on osa tätä arjen kokonaisuutta – makujen kirjoa. Ajoittain jopa työ voi toimia intohimon lähteenä. On mieletön tunne saada ratkottua pitkään vaivannut ongelma tai valmiiksi iso projekti. Lisäarvoa syntyy, jos työtä on tehty yhdessä, jolloin tekemisen, oppimisen ja jakamisen tuska ja innostus kasvattavat tunnetta. Työ on motivoivaa ja tuntuu arvokkaalta, kun lopputulos tuntuu ansaitulta ja kun siihen liittyviä ajatuksia voi jakaa toisten kanssa. Työ on osa elämää ja se tuo mukanaan erilaisia elämyksiä, joihin voimme itse omalla suhtautumisellamme vaikuttaa. Tervehditään siis intohimolla elämän eri makuja. “On mieletön tunne saada ratkottua pitkään vaivannut ongelma tai valmiiksi iso projekti.” M Päivi Ahlroos on 46-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee SITO Oy:ssä johtavana konsulttina kaupunkiympäristön kehittämisessä ja infran johtamisen konsultoinnissa. Kuntatekniikka 2/2013 25 Tee oikea s rto kiintei a t t e . ks oikkeu ä haastetta p t ä v tä lsä t sisäl imintaan li johtava va e d e v e o et jät mppujen t umppujen tkaisu vais i l l o e t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra e s i l l a Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu suooman a t t a m Gorma maailmas n. jop sko a i olle. U läpi kulkee ls a t mistaj kin kohteisi e l uudel en ja sen umppua he n i s y keisiin ä ute tt pop e u pump n nostokork uolto on up t ä v e etri ja h seim ssa. rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi i i s o t e li llis pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j u p si halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Finlands kommuntekniska förening TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Ville Alatyppö Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 1251570 ville.alatyppo@hel.ﬁ Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.ﬁ Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen Jyväskylän kaupunki, Jaakko Hänninen Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Jyväskylä odottaa Kuntatekniikan päivien osallistujia toukokuussa. Hallitus visioi yhdessä sidosryhmien kanssa O Tämän vuoden toinen hallituskokous pidettiin helmikuun lopulla Helsingissä. Hallitus oli nimennyt kokouksen visioseminaariksi, ja koko päivän kestänyt kokous pidettiin osittain laajennetulla kokoonpanolla. Mukaan oli kutsuttu yhdistyksen jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Aamupäivän ohjelmassa kuulosteltiin tulevaisuuden tuulia ja sitä, minkälaisena ja minkälaisten asioiden parissa yhdistyksen toimintaa haluttaisiin jatkaa. Iltapäivän ohjelmassa oli hallituksen kokous normaalilla kokoonpanolla. Visioseminaarissa käsiteltiin jäsenistökyselyn tuloksia ja pohdittiin sen pohjalta yhdistyksen tulevaisuutta. Kuntatekniikan yhtenäisten toimintatapojen ja kehityksen vuoksi myös yhdistyksemme toimintaa on tarkennettava jatkossa. Visioseminaarissa hahmoteltiin erilaisten tulevaisuusskenaarioiden kautta yhdistyksen toimintakenttää ja tarvetta. Skenaariotarkastelu on silmiä avaava, ja se olisi hyvä tehdä jokai- sen uuden strategian luomisen yhteydessä. Seminaarin vetivät rautaisella otteella hallituksen jäsenet Heikki Lonka ja Päivi Ahlroos. Viime lehden painoaikataulusta johtuen lehdessä jäi ilmoittamatta kaksi tammikuun kokouksessa hyväksyttyä jäsentä, Tuukka Tuomola Orimattilasta ja Anni Tirri Helsingistä. Helmikuun kokouksessa uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Jan-Erik Berg Helsingistä ja Seija Tulonen Vantaalta. Nyt henkilöjäsenmäärämme on 867 ja yhteisöjäseniä on 19. Seuraavan kerran uusia jäseniä hyväksytään maaliskuun lopulla pidettävässä hallituksen talouskokouksessa. Tämän jälkeen seuraava kokous onkin vasta toukokuussa Jyväskylässä, Kuntatekniikan päivien alla. Hallitus tulee esittämään strategialuonnoksen Kuntatekniikan nettisivuilla huhtikuussa hyvissä ajoin ennen vuosikokousta, jotta jäsenistö voi tutustua strategiaan rauhassa. Jyväskylän Kuntatekniikan päivät (16.–18.5.) alkavat olla ennakkoval- mistelujen suhteen aika lailla paketissa. Ohjelma, puhujat ja esitelmät ovat jo aikataulutettuja. Perjantaisen juhlaillan tanssittajaksi tulee taannoinen tangoprinssi, tosin hiukan Seinäjokea vauhdikkaammalla temmolla. Lauantainen laivaretki suuntautuu Keiteleen kanavalle. Golf-kilpailu (15.5.) hiukan jännittää tapahtuman aikaisen ajankohdan takia, mutta järjestäjät uskovat, että tuokin onnistuu. Kuntatekniikan päivistä jäsenet saavat tarkempaa tietoa kohta postiin kolahtavassa jäsenkirjeessä. Ja sitten vain reippaasti ilmoittautumaan tapahtumaan Kuntatekniikan foorumin nettisivuilla www. kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty Toukokuuta odotellen, MVille Alatyppö toiminnanjohtaja MJyrki Vättö kokousmestari Kuntatekniikka 2/2013 27 O Ilmatieteen laitos ilmoitti helmikuun loppupuolella, että tämä talvi on ollut pilvisin 25 vuoteen. Joulukuun alusta helmikuun puoleen väliin aurinko oli paistanut Helsinki-Vantaan mittausasemalla vain 50 tuntia. Edellinen, hiukan pilvisempi talvi oli vuosina 1987–88, tällöin aurinko porotti pilvien välistä samaisena aikajaksona vain 48 tuntia. Aurinkoisin talvi oli vuosina 1996–97, jolloin aurinkotunteja oli peräti 159. Jyväskylässä puolestaan oli tänä talvena Helsinkiäkin pilvisempää. Siellä auringonpaistetta mitattiin edellä mainitulla aikavälillä vain 18 tuntia. Mitään erityistä syytä jatkuvaan pilvisyyteen ei kuitenkaan Ilmatieteen laitokselta osata sanoa. Helsingissä pidettiin helmikuun alussa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelun (HSY) järjestämä ilmastoseminaari. Päivän yhtenä teemana oli Ilmastonkestävä kaupunki, ja sen eräänä avainsanana oli sopeutuminen. Napajäätiköt sulavat, äärisääilmiöt lisääntyvät, veden sekä sähkön jakelu häiriintyy ja tiettyjen alueiden ihmiset joutuvat muuttamaan tulevaisuudessa nykyisiltä asuinsijoiltaan. Maailman keskilämpötila näyttää nousevan paljon puhutut kaksi astetta, vaikka joitain edistysaskeliakin on päästöjen muodossa jo onneksi havaittu. Keskilämpötila voi nousta enemmänkin, jolloin kansakuntien on vain sopeuduttava tilanteeseen. Vai onko? Ensimmäisen kerran kuulin, että ei merenpinta kovin paljoa nousekaan, vaikka napajäätiköt sulaisivat. Nykyinen jäätikkö syrjäyttää vettä siinä määrin, että jos jäämassa katoaa, niin veden pinta laskee siltä osin. Sulamisvesien vaikutus ei näin ollen ehkä olisikaan mer- Paavo Taipale INFRAHUOMIOITA LÄHELTÄ JA KAUKAA Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen pilvinen. Helmikuussa aurinko pyrki näkyviin Ruotsin Åressa. kittävä. Lisäksi pohjoisnavan sulamisvedet painuisivat todennäköisesti maailman ääriin, eivätkä vaikuttaisi Pohjoismaihin. Toisaalta sitten taas Antarktiksen sulamisvedet tulvisivat kohti pohjoista. Pahiten muutokset koskettavat maapallon keskiosia. Sopeutumisella tarkoitetaan äärisäätilojen aiheuttamiin helteisiin, tulviin ja lumikinoksiin varautumista sekä niistä selviytymistä, mutta myös sitä, että ihmisten asuinpaikkoja tulisi rakentaa uusiin paikkoihin uusilla menetelmillä. Ongelma ei ehkä kärjisty aivan ensimmäisenä Suomeen, mutta tällä hetkellä monet maailman alueet ovat kriittisillä paikoilla. Tulvat tai rankkasateet lamaannuttavat helposti metroja, rauta- teitä, infrarakenteita ja asuinalueita. Näitä joudutaan ehkä kaavoittamaan ja suunnittelemaan tulevaisuudessa vetäytymis-, puolustus- tai hyökkäystaktiikalla. Rakenteet tulee suojata penkkoja ja muureja rakentamalla, tai sitten keskitytään rakentamaan etupäässä vain tarpeeksi korkeille paikoille. Hiukan synkkiä tulevaisuuden kuviahan nämä ovat, mutta tämänhetkinen globaali totuus on kuitenkin se, että ihminen on ylittänyt luonnon kantokyvyn – ja vauhti vain kiihtyy. Ilmastonmuutoksen estämiseksi ei enää voi tehdä vain mukavia hankintoja ja hauskoja päätöksiä. Jokaisen tulisi tarkkailla aiheuttamiaan hiilijalanjälkiä ja päästöjä kaikissa toiminnoissaan. Vaikka yksi suomalainen ei ole mitään Aasian teollisuuspäästöihin verrattuna, niin jokainen voi kuitenkin tehdä päivittäin oman ekotekonsa. Seminaarijärjestäjät olivat laskeneet tapahtuman hiili- ja vesijalanjäljet huomioiden muun muassa seminaarivieraiden kulkuvälineet, kokoustilan, ruokailun ja energiankulutuksen. Arvioksi saatiin, että jokainen seminaarivieras (noin 250 kävijää) kulutti henkilökohtaisesti yhteensä jotakuinkin 10 kiloa hiiltä ja 25 litraa vettä tapahtumaan tullessaan ja siellä ollessaan sekä sieltä poistuessaan. MJyrki Vättö KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS 2013 Vuoden kuntatekniikan saavutus julkistetaan Jyväskylässä 17.5.2013 Kuntatekniikan päivien yhteydessä Onko Sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia vuoden kuntatekniikan saavutukseksi? Minkä insinööri- ja/tai arkkitehtikunnan hengenluoman ja/tai rakennusponnistuksen tulisi saada valtakunnallista mainetta ja kunniaa? Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä se toiminnanjohtajalle perjantaihin 12.4.2013 mennessä osoitteeseen ville.alatyppo@hel.ﬁ Saavutuksen valitsee lehdistöraati. 28 Kuntatekniikka 2/2013 Opintomatka Amerikan yhdistyksen vuosikongressiin CHICAGOON Yhdistys suunnittelee matkaa USA:n ja Kanadan yhdistysten vuosikongressiin, joka tänä vuonna pidetään 25.–28.8. Chicagossa. Kongressin jälkeen on suunnitteilla myös käynti Wisconsiniin / Millwaukeen, ja matkalle ollaan lähdössä lauantaina 24.8. Takaisin Suomessa olemme sunnuntaina 1.9. Edellisinä vuosina on kyseisistä kongresseista aina ollut kotiin tuomisina jotain kättä pidempää, ja varmaan tänäkin vuonna jää jotain kotiin tuomisiksi, joten varatkaa alustavasti aikaa kalentereistanne, ja ilmoittautukaa mukaan. Alustavat varaukset allekirjoittaneelle osoitteeseen: dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ tai verkossa www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty/opintomatkat Verkkosivuilla ja Kuntatekniikka-lehden tulevissa numeroissa julkaistaan tarkempaa tietoa matkasta. Kongressin osalta tilannetta voi seurata myös APWA:n kotisivuilta osoitteesta: http://www.apwa.net/Events/ Terveisin MDanne Långström sekatyömies Studieresa till USA I augusti ordnar föreningen en studieresa till Chicago, till de amerikanska samt kanadensiska föreningarnas årskongress. Efter kongressen ordnas ännu en studietur till Millwaukee i Wisconsin. Information om resan ﬁnns på föreningens hemsidor – men dock endast på ﬁnska. Vi har kommit överens med bl.a. KT, i Sverige, att det står fritt fram, att deltag i resan, och om någon känner sig intresserad, så kan man kontakta mej personlogen via mejl på adressen dan-henrik.langstrom@hel.ﬁ. Jag kommer själv att fungera som reseleda- re, så ALLT under resan kommer att gå på två språk (ﬁnska och svenska + förstås en hel del engelska längs med resan). MDanne Långström Kuntatekniikka 2/2013 29 SKTY:N JÄSENKYSELYSTÄ EVÄITÄ kuntatekniikan ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi O SKTY on laatimassa strategiaa seuraavalle toimintakaudelleen. Strategia halutaan tehdä mahdollisimman vuorovaikutteisesti jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Helmikuussa järjestettiin verkkokysely, jonka kautta kerättiin näkemyksiä yhdistyksen toiminnan suuntaamiseksi. Kyselyyn vastasi 203 henkilöä, joista 72 prosenttia oli yhdistyksen jäseniä. Mielipiteitä pyydettiin sekä kuntatekniikasta yleisesti että yhdistyksen toimintaan ja kehitystarpeisiin liittyen. Vastaajia pyydettiin määrittelemään kuntatekniikkaan keskeisesti kuuluvia osa-alueita. Tärkeimmiksi miellettiin kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot ja liikennesuunnittelu. Tärkeiksi osa-alueiksi miellettiin myös kaavoitus- ja maankäyttö, liikenne- tekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne ja liikuntapaikat. Maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi ja satamat saivat äänen reilulta puolelta vastaajista. Vähemmän tärkeinä osa-alueina mainittiin kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito ja pysäköinninvalvonta. Vastaajien mielestä kuntatekniikan alalla hyvää toimintaa edistävät yhteistyö, kokemusten vaihto ja verkostoituminen, laatuun panostaminen, tietoisuuden lisääminen, osaamisen kehittäminen, kokonaisuuksien hahmottaminen sekä ajan hermolla toimiminen ja toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen. Hyvää toimintaa estävinä tekijöinä nähtiin vastaavasti resurssipula, yhteistyön ongelmat, toimimattomat käytännöt sekä toimintaympäristön asettamat haasteet. Yhdistyksen tärkeimmiksi nykyisiksi tehtäviksi nostettiin yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kuntatekniikan päivien järjestäminen, verkostoituminen ja jäsenlehden toimittaminen. Tulevaisuudessa yhdistyksen toivottiin lisäävän toimintavalikoimaansa myös teemakohtaisten koulutustilaisuuksien järjestämisen. Kyselyn tuloksia esiteltiin hallituksen jäsenille ja sidosryhmille järjestetyssä seminaarissa 28.2.2013 ja ne herättivät hyvää keskustelua. Tuloksia esitellään tarkemmin lehden seuraavassa numerossa, joka ilmestyy 8.5.2013. MSanna Luodemäki YTM, Sito Oy Kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta (30–49 %) Maapolitiikka, sähköverkot, rakennusvalvonta, asemat ja terminaalit, ympäristötoimi, satamat (50–69 %) Kaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka, jätehuolto, joukkoliikenne, liikuntapaikat (70–89 %) Kadut, vesi- ja viemäriverkostot, puistot, ulkovalaistus, johtoverkostot, liikennesuunnittelu (90–100 %) SKTY:n jäsenkyselyyn vastanneiden näkemys kuntatekniikkaan kuuluvista rakennetun ympäristön osa-alueista. Kuvion keskellä ovat tärkeimmiksi koetut tehtävät. 30 Kuntatekniikka 2/2013 Oslossa ratkottiin viime talvena lumiongelmia juristien avulla. Pohjoismaisin voimin JOUKKOLIIKEN OHelsingin, Tukholman ja Oslon talvitöistä vastaavat sekä joukkoliikenteen edustajat kokoontuivat Helsinkiin helmikuun lopulla. Kokoontumisesta on jo muodostunut perinteinen, koska ensimmäisen kerran kokoonnuttiin Tukholmaan kaksi vuotta sitten ja viime vuonna Oslossa. Ajatus tällaisesta kokouksesta, jossa käydään läpi sekä lumitöiden hankaluudet että niiden aiheuttamat joukkoliikenteen ongelmat ja pyritään keksimään uusia keinoja (puolin ja toisin) joukkoliikenteen saamiseksi sujumaan ongelmitta (tai ainakin entistä paremmin) myös talvikuukausina, tuli Tukholmasta 2,5 vuotta sitten. Tuolloin Tukholman kunnossapitopäällikkö TEEN PUOLESTA LUMIKAAOSTA VASTAAN Ted Ell otti yhteyttä minuun ja Oslon Arne Sörlien kyseli, onko meillä kiinnostusta asiaa kohtaan. Siitä se sitten lähti liikkeelle. Kokous on etsinyt muotojaan, ja nyt tuntuu siltä, että olemme oikealla tiellä. Enää ei esitellä, miten lunta luodaan tai bussien lähtöväliä tms., vaan olemme tulleet enemmän siihen, miten voimme palvella asiakasta paremmin: informoiden, keskustellen ja pysymällä aikatauluissa. Kaikissa kolmessa pääkaupungissa ollaan tällä hetkellä tarttumassa asiaan samansuuntaisin keinoin. Helsingissä olemme muun muassa rajoittaneet kadunvarsipysäköintiä esimerkiksi vuorokausipysäköinnillä, meillä on tekstiviestipalveluja, kotisivuillamme informoidaan, valvomme kiinteistöjen lumenluontia ja poiskuljetusta, tarjoamme autohotellipalveluita ym. Joten hyvällä tiellä kohti (vielä) parempaa Helsinkiä olemme menossa. Kuriositeettina voi vielä kertoa, miten Oslossa pääsi käymään viime vuoden lopulla. Oslo on jaettu neljään suureen urakka-alueeseen, joista yksi oli Oslon kaupungin kokonaan omistaman osakeyhtiön Oslo Vejn hoidossa. Yhtenä joulukuun torstaina kuului huhuja, että Oslo Vejn asiat eivät ole ihan huippuhyvällä mallilla – ja perjantaina tekivät konkurssin. Oslon kaupunki ei tahtonut auttaa kruunullakaan, ja lopputulos oli se, että sinä perjantai- sena aamuna koko toiminta loppui kuin seinään. Kukaan ei vastannut puhelimiin, eikä tilaajapuolella kukaan oikein tiennyt, mitä oli tekeillä – ei siis mitään. Kaiken lisäksi luvattiin lauantaiksi 30 senttiä lunta. Lunta ei onneksi tullut ihan niin paljon, ja onneksi tilaaja sai kiinni kaksi isohkoa aliurakoitsijaa, jotka lupasivat tulla hätiin. Sillä selvisivät viikonlopun yli, ennen kuin juristit saivat seuraavalla viikolla asiat hoidettua (kirjalliset sopimukset yms.), jotta työt hoituisivat edes tyydyttävästi. Kuukauden kädenväännön jälkeen tilanne sitten normalisoitui, mutta vanhana ”lumiukkona” voin vain kuvitella, millaista kaaosta siellä silloin oli. Edellä kerrotun vuoksi pitää ihmetellä Oslon kaupungin toimia, kun tällaista pääsee tapahtumaan. Päästetään toinen menemään konkurssiin ja järjestetään syvälle ”liriin”, eikä informoida mitään etukäteen. Toivottavasti meillä toimitaan toisin, ja toivottavasti tilaajillamme on paremmat suhteet pääurakoitsijoihin. Ja varoiksi: myös TODELLA hyvät suhteet heidän aliurakoitsijoihinsa – kaiken varalta. Ensi vuonna jatketaan samoissa merkeissä, mutta toivottavasti ilman tällaisia kauhutarinoita, ja kokoonnutaan Tukholmassa. MDanne Långström Yhdistyksen pikku pyykkäri Kuntatekniikka 2/2013 31 ONKO ELÄMÄÄ ILMAN SKTY:TÄ? O Yhdistyksen tunnolliset toimihenkilöt ovat toistuvasti ja aiheesta muistutelleet minua jonkinlaisen kirjallisen testamentin synnyttämisestä hallituskauteni päättyessä. Minusta kyse on pikemminkin välitilinpäätöksestä, sillä SKTY on niin hieno yhdistys, että mukana kannattaa olla seniorinakin. Osaltani kaikki alkoi 1977 lokakuussa, kun siirryin valtionhallinnosta Helsingin rakennusvirastoon. Taisi olla toinen tai kolmas työpäivä, kun esimieheni Urpo Piilo lykkäsi käteeni yhdistyksen jäsenlomakkeen. Tuossa vaiheessa en tiennyt mitään SKTY:stä. Upi vastasi kyselyyni kehotuksella täyttää lomake ja lupauksella keväisestä Porvoon-matkasta. Näin tein, ja keväällä 1978 koin ensimmäiset kuntatekniikan päiväni Porvoossa. Tuon jälkeen pääsin osallistumaan varsin usein kuntatekniikan päiville. Helsinkiläisillä oli viime vuosituhannella tapana saada matkakustannukset eräänlaisena avustuksena, joita rahastonhoitaja Tarmo jakeli ruskeissa kuorissa ilmoittautumisen yhteydessä. Tapa herätti ansaittua huomiota muissa osanottajissa. Tämä oli perusteetonta, sillä Helsingin avustus ei silloinkaan kattanut päivien kuluja. Kun vuodet lyövät leimoja passiin, insinöörikin viisastuu, ja vähi- tellen tajusin, että SKTY tarjosi hienon mahdollisuuden alan tietämyksen syventämiseen ja ennen kaikkea verkottumiseen muiden kaupunkien ammattilaisten kanssa. Aikana ennen nettiä ja kännyköitä tällä oli suuri merkitys. Jo silloin, kirkkailta vesiltä tulleena, olin valmis myöntämään, ettei kaikki kuntatekninen viisaus suinkaan asu Helsingissä. Vähitellen siteeni yhdistykseen vahvistuivat ja käsitys jäsenyyden merkityksestä koulutuksen ja osaamisen syventäjänä kasvoi. Olin mukana kannattamassa jäsenyyden avaamista myös kuntasektorin ja insinöörikoulutuksen ulkopuolelle, tämä oli muistaakseni voimakkaasti pinnalla Rovaniemen päivillä. Ilmassa oli samaa sukupolvien välistä kitkaa kuin opiskeluaikanani kokemassa Vanhan valtauksessa. Yhdistys käytti häpeämättömästi minua nuorena jäsenenä hyväkseen toiminnassaan. Minut houkuteltiin muun muassa järjestämään ryhmämatka Kanadaan kansainvälisille kuntainfran päiville ja järjestämään sen yhteyteen ammattivierailu New Yorkiin. Palkkiona sain omalla ajalla ilman päivärahoja osallistua itsekin matkaan. Seuraava reippaan pojan homma oli kadunrakentamisen teknisen ohjekirjan toimittaminen vuosina 1990–1991. Urakkaan kuului Teemana Tulevaisuuden tekijät Kuntatekniikan päivät 2013 Jyväskylä 16.–18.5.2013 Ota osaa valtakunnan laajimpaan kuntatekniikkaseminaariin! Paikkana on Jyväskylän Paviljonki, ja samoissa tiloissa järjestetään myös Yhdyskuntatekniikan näyttely YT13 15.–16.5.2013. Seminaariohjelmassa on luentoja, kiertoajeluita, verkostoitumista sekä muita oheistapahtumia. Luennoilla käsitellään kestävän kaupun- 32 Kuntatekniikka 2/2013 kirakenteen kehitystä ja avustavia työkaluja sekä palveluja monesta eri näkökulmasta. Lauantaiaamuna on mahdollisuus päästä jopa kanavaristeilylle. Ilmoittaudu 19.4.2013 mennessä verkossa www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty, mistä löytyy päivien oma sivusto sekä seminaa- riohjelma kokonaisuudessaan. Tule mukaan, niin tekee kolmisensataa muutakin kuntatekniikan ammattilaista! Muista olla aktiivinen myös majoitusvarauksen suhteen. Majoituskiintiö on varattu Sokos Hotel Alexandrasta ja Solo Sokos Hotel Paviljongista tunnuksella JKL1944. SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Suunta on selvillä; Hannu Virtasalo siirtyy hallituksesta rivijäseneksi. kirjoittajien suostuttelu, mainosten hankinta, toimittaminen yms. Kalkkiviivoilla pettäneiden kirjoittajien osuudet jouduin kirjoittamaan itse. Teoksen seuraavan 2000-luvun version toimittamisessa olin ohjausryhmässä, ja raaka työ ostettiin jo hyvältä konsultilta. Aika kultaa muistot, ja nyt tajuan näiden projektien arvon, joissa kasvoin itsekin työn myötä. Vuonna 2001 Sipilän Eero sai minut muutamalla oluella ylipuhuttua hallituksen vaalitoimikunnan vetäjäksi. Pesti oli haastava, sillä toimiva hallitus on yhdistykselle tärkeä. Periaatteena oli saada hallitukseen kattava edustus sekä alueellisesti että ammatillisesti. Työssä auttoivat suuresti SKTY:n kautta saamani suhteet eri kaupunkeihin sekä tietysti muu vaalitoimikunta. Saimme vaalitoimikunnan sekä hallituksen kanssa sitkeällä väännöllä läpi yhden hallituspaikan kiintiön yksityissektorin edustajalle. Tämä on mielestäni vahvistanut yhdistystä merkittävästi, kasvattanut uskottavuutta ja syventänyt mahdollisuuksia alan vaikuttajana. Haastavinta vaalitoimikunnassa oli puheenjohtajaehdokkaiden valinta. Nyt, peilistä katsoen, tässäkin olemme onnistuneet. Seuraavaan puheenjohtajavalintaan osallistun rivijäsenenä vuosikokouksessa. Muutama vuosi sitten tajusin, etten pääse vaalitoimikunnasta kuin hallitukseen. Tämä onnistui, ja nyt tämäkin pesti on lusittu, Hallitus- FÖRENINGENS STRATEGI O Föreningens styrelse och ämbetsmän håller fortfarande på att förnya strategin. Styrelsen gick ut med en enkät till medlemmarna. Det gläder oss enormt, att vi ﬁck över 200 svar på förfrågan, och i svaren framgick att vi har varit på rätt väg redan under Jyrki Meronens (och också även mitt) ledarskap, men också att vi nu är på rätt väg med förnyelserna som jag påbörjade ifjol, och som vi nu fortsätter med. Medlemmarna var av den åsikten, att de Kommuntekniska dagarna, networking och tidningen är det allra viktigaste för föreningen. I fortsättningen ville kausi oli mielenkiintoinen ja antava. Muutama lomapäivä näissä tuhertui, mutta henkilökohtaisessa saldossa jäin selvästi pluspuolelle. Hallitus uudisti yhdistyksen strategian ja suuntaa voimakkaasti tulevaisuuteen. SKTY:llä on arvostettu ja oikeutettu asema kuntatekniikan kentässä. Tämä asema pitää säilyttää ja sitä pitää vahvistaa. Mahdollisuudet vaikuttamiseen ovat suuret ja suuresti kiinni yhdistyksen satsauksista toimintaansa. Nykyisellä hallituksella on selviä merkkejä ja haluja lisäpanostuksiin. Mahdollisuudet alan kehittymisen syvempään vaikuttamiseen yhteistyössä alan muiden järjestöjen ja kuntien kanssa ovat suuret. SKTY:ssä yhdistyvät tänään positiivisessa mielessä kunta- ja yksityissektorien osaaminen ja päämäärät paremman ja toimivamman infran puolesta. Yhdistys ei ole mitään ilman jäseniään. Jäsenistöä tulee aktivoida, ärsyttää ja osallistuttaa. Vain näin saamme tulosta, vaikutamme ja palvelemme alaa. Olen yli kolmenkymmenen vuoden aikana saanut kokea SKTY:n kehittymisen nykykuntoon. Uskon, että yhdistyksellä on tilaus myös seuraavalle jaksolle. Tämä vaatii aktiivisuutta myös rivijäseniltä. On aika siirtyä rivijäseneksi. Minun osaltani jatko riippuu suuresti siitä, millaisia eläkeläispaketteja yhdistys jäsenilleen tarjoaa. MHannu Virtasalo man ha ﬂere gemensamma seminarier och workshops, man vill att föreningen tar en större roll i kommuntekniken (lobba för branschen), man vill få med mindre kommuner mm., och allt detta är precis det som styrelsen också har tänkt sej för framtiden. Styrelsen fortsätter med förberedandet av strategin och möjliga framtidsplaner, och allt detta kommer att tas upp under årsmötet i Jyväskylä. SAMNORDISK SAMARBETE I februari ordnades ett möte i Helsingfors mellan kollektivtraﬁk representanter och de som sköter om vinterunderhållet i Hel- singfors, Stockholm och Oslo. För 2,5 år sedan tog Ted Ell från Stockholm kontakt till mej och Arne Sörlie i Oslo, och frågade om vi är intresserade av ett sådant samnordiskt samarbete – och det var vi. Första mötet ordnades för två år sedan i Stockholm och i fjol träffades vi i Oslo, och nu då i ”Stan”. Den allmänna åsikten på mötet var, att det är ytterligt viktigt att berätta för varandra om svårigheter med vinterskötseln likasom med att traﬁkera och hålla tidtabellerna under vintermånaderna, och likaså viktigt, att tillsammans försöka komma på lösningar för att kollektivtraﬁken rullar på så bra som möjligt, även under vintermånaderna. Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.ﬁ Muut jäsenet Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 paivi.ahlroos@sito.ﬁ Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.ﬁ Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere Helsingfors berättade om nya metoder, såsom datumparkering, textmeddelande (personlig info) om bl.a. bortförsel av snön, hemsidor med information, bilhotell, övervakning av fastigheterna och deras ansvar mm. Med bl.a. dessa metoder har man redan kommit långt, och liknande saker håller man på med i de bägge andra huvudstäderna, men mycket mer ﬁnns att hämta och lära sig av varandra – för att få kollektivtraﬁken att löpa (ännu) bättre i fortsättningen. Traditionen med dessa möten fortsätter med nästa möte i Stockholm i februari-mars, i nästa år. MDanne Långström Föreningens lilla hjälpreda Kuntatekniikka 2/2013 33 Kunnat vähättelevät uimalaitosten perusparannushankkeiden merkitystä Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen pertti.karpanen@ukty.ﬁ puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@lohja.ﬁ puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ puh. 040 829 0068 OUimahallien ja kylpylöiden perusparannus- ja laajennushankkeita on tällä hetkellä vireillä useita. On hyvä, että vaikka elämme taloudellisesti haasteellista aikaa, tärkeistä kiinteistöistä huolehtimisen merkitys on ymmärretty. Uimahallit ja kylpylät ovat käyttölaitoksia ja käytettäessä suurten rasitusten kohteena. Selvitysten mukaan vuosittain vähintään kymmenen hallia vaatisi perusparannusta, jotta ne pystyttäisiin pitämään asianmukaisessa kunnossa. Moni asia vaatii toimenpiteitä. Tärkeimpiä ovat talotekniikan kehittyminen, materiaalien kuluminen ja yleisen viihtyisyyden luominen. Jos laitos on hyvässä kunnossa, asiakkaiden on mukava tulla uudestaan. Kaikkien osapuolten on muistettava mitä varten parannuksia tehdään – ja sehän on asiakas ja vain asiakas. Asiakas on se, joka käynnillään pienentää laitosten kuluja. Erikoisrakentaminen vaatii erikoistaitoja Yhdistyksessämme on huolestuneina pantu merkille, miten kunnissa suhtaudutaan vähätellen perusparannushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Liian usein käy niin, että otetaan suunnittelijoiksi ns. ”oman kylän poika”, joka ei ole koskaan suunnitellut tällaista erikoislaitosta, ja lopputulos on sitten sen mukainen. Jos ja kun siihen mennään, vähintä mitä voisi vaatia olisi, että käytettäisiin riittävän kokemuksen omaavia asiantuntijoita apuna heti suunnittelutyön alusta alkaen. Näin vältyttäisiin pahimmilta virheiltä. On muistettava, että heti suunnittelun alkumetreillä tehdään yleensä pahimmat virheet, joita on vaikea myöhemmin korjata. Haluan tässä erikseen painottaa, että kysymys on erikoisrakentamisesta, joka vaatii erikoisosaamista. Harras toiveeni olisi, että toteutuksen eri osapuolet tutustuisivat nykyisiin ohjeistuksiin, koska niitä on erittäin laajasti. Erityisesti haluan mainita UKTY:n tekemän oppaan ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”, OKM:n julkaisu n:o 97, jota Rakennustieto Oy myy. Joukolla mukaan juhlimaan! Yhdistyksemme järjestämät Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät 2013 oli ainakin järjestäjien saaman palautteen perusteella erittäin onnistunut tilaisuus. Osallistujamäärä oli myös uusi ennätys, sillä 213 tiedonhaluista oli saapunut paikalle. Vuoden 2014 Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 2.–4.2.2014. Niistä tarkemmin keväällä, kun virallinen vahvistus on saatu. 34 Kuntatekniikka 2/2013 Päivien suurin anti on laaja informaatio koko uimahallisektorista, jota ohjelma edustaa. Samoin kollegoiden tapaamiset ja tiiviit keskustelut heidän kanssaan antavat hyvää tietoa, näytteilleasettajien tuote- ja palvelutarjonnan esittelyä väheksymättä. Tämänvuotinen kokonaisuus oli kaikkien mielestä onnistunut. UKTY järjestää seuraavana koulutustilaisuutena yhdessä Peurungan kylpylän kanssa 22.3. ns. palauteseminaarin kylpylän laajennuksesta. Tuolloin saadaan tuoreita kokemuksia työn onnistumisesta. UKTY:n vuosikokous on samana iltana klo17 Peurungan kylpylässä. Siihen toivon jäseniltä runsasta osanottoa. Samalla saadaan evästyksiä jäseniltä toimintojemme uusista tavoitteista. Kevät huipentuu yhdistyksemme 20-vuotisjuhliin, jotka pidetään Helsingissä juhlavissa puitteissa Suomenlinnassa 17.6. Tarkempi ohjelma tullaan toimittamaan ajoissa jäsenille. Merkitse tilaisuus kuitenkin jo kalenteriisi! Tällä hetkellä on uimahalli-kylpyläteemasta tekeillä Leko-tutkimus joka tarkastelee energiankäyttöä ja sen omavalvontaa. Niin ikään uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopas on valmisteilla, ja myös suunnittelutarjouspyyntöjen asiakirja on työn alla. Näin yhdistyksemme etenee kesää ja vuoden loppua kohden työntäyteisenä. Rakentavin kevätterveisin MPertti Kärpänen puheenjohtaja Poikkeustilanteiden välttäminen – HYGIENIA VERKOSTOTÖISSÄ OVesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen on pitkälti asennekysymys. Vesilaitoksen riskien kartoittamiseen voi käyttää vaikka Ympäristöopas 128:aa, jonka lopussa on etenkin pienille vesilaitoksille tarkastuslista riskien määrittämiseksi. Riskien kartoituksen jälkeen laaditaan riskien pienentämisen toteutussuunnitelma, kustannusarvio sekä lopuksi aikataulu. Osa riskeistä on sellaisia, joihin ei tarkastuslistaa tarvita. Vesilaitos on hyvinkin tietoinen, mikäli vesisäiliön rakenne, kuten katto, ei ole asianmukaisessa kunnossa tai pinta- ja tulvavesillä on mahdollisuus päästä vedenottamoon. Tämänkaltaisten riskien haltuunotto ei johdu tiedon puutteesta, vaan taloudellisen päätöksenteon haluttomuudesta. Näiden riskien haltuunotosta vastaavat laitoksen johto ja kuntapäättäjät. Omasta toimintakulttuuristamme johtuvat riskit ovat vaikeasti haltuun otettavia. Yleensä taloudelliset investoinnit ovat näissä riskeissä pienet, mutta tapojen muuttaminen vaikeaa. Verkostotöiden hygienian varmistamiseksi on kansallisena yhteisenä keinona Vesityökorttikoulutus. WSP-työryhmissä valmistellaan erilaisia verkostotöiden hygieniatarkastuslistoja. Töiden hygieenisyyden varmistamiseksi meillä on siis ohjeita, säännöllistä koulutusta ja tarkastuslistoja. Mikä on työmoraalissamme niin puutteellista, ettemme itse osaa töiden hygieenisyyttä varmistaa? Ohjeistuksen ja koulutuksen tulisi olla osa töihin perehdytystä, ja sen jälkeen työhygienian tulla niin selkärangasta, ettei tarkastusta tarvita kuin auditointiin eli ohjeiden ja koulutuksen päivittämiseen. Henkilöstömme on niin ammattitaitoista, ettei kukaan muu pysty meille sanomaan, missä todelliset riskit töissämme piilevät. Mitä ovat todelliset riskit? Kiinteistöistä aiheutuva takaisinvirtaus vesijohtoverkostoon on selkeä riski, mutta miksi kaikissa mittareissa ei ole takaiskuja tai miksi niitä on poistettu kunnossapidollisista syistä esimerkiksi huonon virtaaman tai paineen takia? Miksi mittareita ei aina sinetöidä? Mitkä ovat vuototilanteissa todellisia riskejä? Se, että vesijohtotöitä tehdään osin samoilla työkaluilla kuin viemäritöitä vai se, että vesijohtoon pääsee maa-aineksia? Vesijohtoon päässeiden maa-aineksien tai kaivantovesien pitäisi olla jokaiselle automaattinen hälytys huomattavasti korkeammasta riskistä. Tällöin kaivannosta ja kaivantovedestä pitäisi havainnoida mahdollisia kemikaaleja tai ulospäin vuotavan viemärin vesiä. Korjaustyön tai uuden linjan rakentamisen yhteydessä pitäisi aina silmämääräisesti todeta, ettei putkessa tai osissa ole mitään ulkopuolista. Putkien ja osien pitäisi aina tulla varastoon ja työmaalle tulpattuina. Taukojen ajaksi pitäisi kaivannon vesijohdoissa aina olla paineen- kestävät tulpat. Vuoto- ja korjaustyöt tulisi aina päättää suunniteltuun huuhteluun, mutta näin ei kuitenkaan aina tehdä. Käytännön toteusohjeet puuttuvat Miksi verkostotöiden riskejä ei oteta haltuun, eli miksi hygieeninen tapa toimia ei ole osa normaalia toimintaa? Ympäristöopas 128 ja muut oppaat auttavat poikkeustilanteisiin valmistautumisessa, mutta käytännön toteutusohjeita ei oppaista tahdo löytää. Kun poikkeustilanne tapahtuu, on toimenpiteiden oltava nopeita tilanteen haltuun ottamiseksi ja ratkaisemiseksi. Esimerkiksi väliaikainen vedenjakelu on suunniteltava etukäteen. Palolaitosten vesiautoja ei ole tarkoitettu talousvesikäyttöön. Kuinka nopeasti ja missä ne saadaan kloorattua? Kuinka nopeasti tulokset saadaan? Vesiautosta ei suoraan voi jakaa vettä suurelle ihmismäärälle, vaan jakelu on tehokkaampaa pienempien jakelusäiliöiden kautta. Erään laskelman mukaan 5 000 ihmisen välttämätön talousveden saanti vaatii ajoaikoineen, täyttöineen ja tyhjentymisineen yhden vesiauton ja 16 yhden kuution säiliötä. Kuinka monelta laitokselta löytyy vaadittava kalusto? Missä kunnossa säiliöt ovat? Viemärisortuma tai pumppaamohäiriö suuremmassa kokoojaviemärissä voi vaatia jopa 500 – 1 000 l/s pumppauskaluston. Mistä löytyvät riittävät pumput ja ohipumppausletkua? Vai voidaanko tilanne hoitaa imuautoilla? Eri poikkeustilanteet vaativat erilaisia ratkaisuja. Näitä ratkaisumalleja täytyy selvittää etukäteen, ja niihin täytyy olla valmius. Kuntien Putkimestarit QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.ﬁ puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: markku.ala-kihnia@hsy.ﬁ www.kuntienputkimestarit.ﬁ Moraalinen selkäranka luodaan yhdessä KPM:n jäsenistö koostuu etenkin vesihuoltolaitosten verkostohenkilöstöstä, alan palveluiden ja materiaalien toimittajista sekä valmistajista. Koulutuspäivillä ja nettikeskusteluissamme rakennamme toisiimme tukeutuen yhdessä toimivia ratkaisumalleja poikkeustilanteisiin. Yhdessä luomme moraalisen selkärangan toimiaksemme aina oikein ja hygieenisesti töissämme. Seuraavat koulutuspäivämme järjestetään Kuopiossa 9.–11.10.2013. Ilmoitelkaa, mikäli kesän aikana jossain päin Suomea olisi mielenkiintoinen tutustumiskohde bussilliselle putkimestareita, niin järjestämme työmaavierailun. Arvoisat yhdistyksemme jäsenet, Kuopiossa nähdään lokakuussa 2013! Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi, MSami Sillstén Kuntien Putkimestariyhdistys ry, puheenjohtaja Kuntatekniikka 2/2013 35 Luonnos hallituksen esitykseksi lausuntokierroksella VESIHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ uudistumassa odotettua enemmän Vesihuoltolakiluonnoksessa olennaisimpia uudistuksia ovat kunnan roolin vahvistuminen hulevesien hallinnassa ja sen säätelyn siirtyminen maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolaitosten yhtiöittämisvelvoite tilanteessa, jossa laitos tarjoaa merkittävästi palveluja omien verkostojensa ulkopuolisille asiakkaille. TEKSTI Paavo Taipale OO Viitisen vuotta valmistel- tu vesihuoltolain uudistus on menossa eduskuntaan kuluvan vuoden aikana. Luonnokset vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista olivat lausuntokierroksella maaliskuussa. Asiasta järjestettiin alan toimijoille myös kuulemistilaisuus. Luonnokset sisältävät monia odotettuja uudistuksia, mutta menevät joissakin asioissa valmisteluryhmän loppuraportin linjauksia pidemmälle. Esimerkiksi Kuntaliitto näkeekin niissä runsaasti korjattavaa. Keskeisimpinä ongelmina nähdään yhtiöittämisvelvoite ja hulevesien hallinnan järjestelyt. Yhtiöittämisvelvoite yllättäen esillä Vesihuoltolakiluonnoksen mukaan laitos tulisi yhtiöittää, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Säädösehdotus on jossakin määrin yllätyksellinen, sillä vesilaitostoiminta on yleisesti ymmärretty luonnolliseksi monopoliksi, joka ei edellytä yhtiömuotoa toisin kuin esimerkiksi, sähkönmyynti tai satamatoiminta. Luonnoksen mukaan kilpailutilanne voisi olla kysymyksessä, jos kunnallinen vesihuoltolaitos esimerkiksi toimittaisi toisille vesihuoltolaitoksille palveluja, kuten myisi vettä, tai hoitaisi niiden verkostoja. Lain perusteluissa todetaan yhtiöittämisen olevan tarpeen, kun palveluja tarjotaan muille ”merkittävässä määrin”. 36 Kuntatekniikka 2/2013 Kunta voisi edelleen omistaa yhtiömuotoisen vesilaitoksen. – Taustalla ovat EU:n kilpailusäädökset. Olemme keskustelleet komission kanssa asiasta useaan otteeseen. Luonnollinen monopolitoiminta jäisi yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle. Jos vesihuoltolaitos esimerkiksi hoitaa toisen laitoksen verkostoa, tilanne on toinen. Ilmauksen ”merkittävässä määrin” sisältöä on toki tarkennettava, sanoo lain valmistelusta vastannut vanhempi hallitussihteeri Antti Belinskij maaja metsätalousministeriöstä. Hän huomauttaa, että velvoite voi olla monessa tapauksessa teoreettinen ja luonnos voi tältäkin osin vielä muuttua. Edellyttämällä laissa laitosten yhtiöittämistä tietyissä tilanteissa pyrittiin myös tyynnyttelemään Euroopan komissiota.Yllättäen luonnokseen putkahtanut yhtiöittämisvelvoite närästää Kuntaliittoa. – Vesihuoltolaitokset eivät käytännössä toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, joten yhtiöittämisvelvoite on tarpeeton. Tarvittava säätely tulee kirjata kuntalakiin, jossa yleisestikin säädetään kunnan toiminnan organisointitavoista, Kuntaliiton yhdys- kuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu linjaa. Hulevesiasiat puhuttavat Lakiluonnos korostaisi kunnan vastuuta hulevesien hallinnasta, ja sitä säädeltäisiin maankäyttöja rakennuslakiin lisättävillä säädöksillä. Kunnalla olisi mahdollisuus sopia hulevesipalveluista vesihuoltolaitoksen kanssa putkiviemäreissä johdettavien hulevesien osalta. Kunnan oman laitoksen kanssa neuvottelujen voisi olettaa sujuvan mutkattomasti, mutta on myös tilanteita, joissa voidaan joutua neuvottelemaan yksityisen vesihuoltolaitoksen kanssa. – Jos huleveden viemäröinti soveltuu tällaisen laitoksen toimintaan ja kunta on suunnitellut huleveden viemäröinnin lakiluonnoksessa kuvatulla tavalla, kunta voi päättää, että laitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, Antti Belinskij toteaa. Hulevesien hallinnan muutoksella ei tavoitella omaisuuden siirtoja vesihuoltolaitosten ja kuntien välillä. Sen sijaan pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkiä eroon sekaviemäröinnistä, mutta siihen ei kaikilla alueilla päästäne. “Yllättäen luonnokseen putkahtanut yhtiöittämisvelvoite närästää Kuntaliittoa.” Kuntaliiton mielestä hulevesien hallinnan periaatelinjaukset pitäisi tehdä vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän yhteisesti hyväksymän loppuraportin pohjalta. Nyt liitossa ihmetellään, miksi ministeriössä on päädytty toisenlaiseen lopputulokseen. – Putkiviemäröinnin osalta vastuun tulisi säilyä vesihuoltolaitoksella. Järjestely, jossa kunta kerää kiinteistöiltä hulevesijärjestelmän liittymismaksuja ja sitten maksaa vuosittaisia palvelumaksuja vesihuoltolaitokselle, on talouden hallinnan kannalta sekava, Rontu sanoo. Kuntaliitossa toivotaan lausuntokierroksen jälkeen yhteisiä neuvotteluja valmisteluun osallistuneiden osapuolten kesken. Asia tulisi Ronnun mielestä käsitellä myös kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (KUTHANEK). – Lakiluonnos toisi kunnalle merkittäviä lisätehtäviä, ja niitä käsitellään vakiintuneen käytännön mukaisesti neuvottelukunnassa. Jo nykyisessä laissa oleva mahdollisuus periä maksua hulevesien poisjohtamisesta säilyisi, mutta maksu muuttuisi kunnan perimäksi julkisoikeudelliseksi maksuksi. Mikäli vesihuoltolaitos johtaa verkostossaan hulevesiä – kuten käytännössä tulee tapahtumaan – se voi periä kunnalta tästä palvelusta kustannuksia vastaavan korvauksen. – Vesihuoltolaitoksen on kyettävä näyttämään hulevesistä sille aiheutuvat kustannukset, sil- VESIHUOLTO lä ajatuksena on, ettei hulevesimaksuihin voi sisältyä vesihuoltomaksun tapaan kohtuullista tuottoa, Antti Belinskij huomauttaa. Liittymisvelvollisuuteen joustavuutta Lakiluonnoksen 10 § mukaan taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitsisi liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos sillä on ollut asianmukainen vesihuolto ennen kiinteistön saattamista laitoksen toimintaalueen piiriin. Kiinteistökohtainen laitteisto on luonnollisesti pidettävä aina ympäristönsuojelulain edellyttämässä kunnossa.Tähän pykälään liittyy vuoden 2018 loppuun saakka kestävä siirtymäaika, jolloin noudatetaan nykyisen vesihuoltolain määräyksiä ennen uudistuksen voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueel- la. Siirtymäaikaa pidetään laitosten taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tarpeellisena, koska juuri nyt on kesken runsaasti viemäröintihankkeita. Belinskij uskoo, ettei siirtymäajan aikana ryhdytä riitelemään nykyistä enempää liittymisvelvollisuudesta. – Lähtökohtaisesti meneillään olevat hankkeet ovat hyviä hankkeita, eikä niiden toteutuksen taloudellisia edellytyksiä voida lähteä murentamaan. Toki jonkinlainen riski riidoista on olemassa. Taajama määritellään lakiluonnoksessa ns. tilastollisen taajaman avulla. Se voi monessa tapauksessa poiketa asemakaava-alueesta. Tilastollinen taajama määritellään rakennustihentymäksi, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajaus perustuu 250 x 250 metrin ruudukkoon, ja siinä otetaan huomioon asukasKuntatekniikka 2/2013 37 luvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Luonnoksessa lienee ensimmäistä kertaa yhdyskuntatekniikan rakentamista koskevassa lainsäädännössä säätelyä myös supistuvan yhdyskunnan tarpeisiin, kun edellytykset vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamiselle on kirjattu lakiin. Vakiohyvitys palvelukatkoksista Vesihuoltolaitosten asiakkaille on uuden lain myötä tulossa oikeus vakiohyvityksiin yli 12 tunnin palvelukatkoksista. Näin sähkömarkkinoilla jo vuosikymmenen voimassa ollut käytäntö laajenisi myös vesihuoltoon. Vakiohyvitys voisi olla enintään 1 000 euroa asiakasta kohti. Suhteessa laitoksen vuosittaiseen liikevaihtoon vakiohyvityksen enimmäismäärä olisi kymmenen prosenttia. Mikäli laitoksella olisi ylivoimainen este vesihuoltopalvelun tarjoamiseen, va- kiohyvitystä ei tarvitsisi maksaa. Rajankäynti siitä, millainen este on ylivoimainen, jää viime kädessä tapauskohtaisesti harkittavaksi. – Myös laitoksen koko voi vaikuttaa siihen, millainen este on sille ylivoimainen. Isommilla laitoksilla on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset varautua erityistilanteisiin, Belinskij pohtii. Luonnos lisää yksityiskohtaista säätelyä Eräät lakiluonnoksen pykälät antavat vaikutelman aiempaa selvästi yksityiskohtaisemmasta säätelystä. Tällaisia ovat esimerkiksi vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksen sisältövaatimukset ja määräykset johtoverkostojen teknisen laadun dokumentoinnista sekä toimintaaluerajausten esittämistavasta. – Esimerkiksi energia-alalla on Energiamarkkinavirasto, joka edellyttää alan toimijoilta varsin yksityiskohtaista raportointia. Vesihuoltoalalla tällaista ei ole ollut eikä sellaista nytkään ehdoteta. Sen vuoksi lakiin on haluttu hieman yksityiskohtaisempaa säätelyä, Antti Belinskij sanoo. Hänen mukaansa raportointikriteerien tavoitteena on avoimuuden lisäämisen ohella yhtenäistää eri organisaatiomuodoissa toimivien vesihuoltolaitosten julkistamia tietoja. Esimerkiksi monialayrityksissä vesihuoltoliiketoiminnan tunnusluvut on jatkossa erotettava muusta liiketoiminnasta. Lakiin on tulossa myös määräyksiä vesihuoltopalveluja koskevasta tietojärjestelmästä ja sen toimintaperiaatteista. Kuntaliiton mielestä tietojärjestelmän kustannuksia ei tule sälyttää vesilaitosten asiakkaille eikä kunnille, sillä kyse on valtiolta edellytetystä EU-raportoinnista, joka tulee toteuttaa valtion varoin. – Kaiken kaikkiaan tietojen siirron tulee perustua niiden noutamiseen vesilaitosten tietojärjestelmistä avoimen tietopalvelurajapinnan kautta, Kirsi Rontu muistuttaa. O Kunnallistekniset vedenjakeluratkaisut - Wilolta! Kestomagneettimoottorilla varustetut paineenkorotusasemat ja pumput Wilo-Helix EXCEL paineenkorotuspumppusarjat on varustettu alan viimeisimmällä moottoritekniikalla, IE 4 hyötysuhdeluokan kestomagneettimoottorilla, mikä on syrjäyttämässä vanhan oikosulkumoottori tekniikan. Kestomagneettimoottorien hyötysuhde on parasta mitä rahalla saa. Yhdistettynä pumpun erinomaiseen hydrauliikkaan ne takaavat kokonaisuudessaan pienet pumppauskustannukset. Wilo on tuonut markkinoille ensimmäisenä maailmassa kestomagneettikuivamoottoripumput. Wilo on energiatehokkaan pumpputeknologian edelläkävijä. Lisätietoja [email protected] 38 Kuntatekniikka 2/2013 VESIHUOLTO Vesilaitosten tunnuslukuraportti vuodelta 2011: Puhdistamolietteiden laatu paranee, käyttökustannukset nousussa TEKSTI Paavo Taipale OO Vuodesta 2006 lähtien vuo- sittain julkaistuun raporttiin on koottu 26:n vesihuollon kannalta keskeisen tunnusluvun arvot yhteensä 46 jäsenlaitokselta. Vertailutietoina esitetään kahden aiemman vuoden vastaavat tiedot. Aiemmista raporteista poiketen tällä kertaa tunnuslukujärjestelmässä olevat laitokset on jaettu laskutetun vesimäärän perusteella kahteen luokkaan: pienet ja keskisuuret laitokset (veden myynti alle 900 000 m3/vuosi) ja suuret laitokset (yli 900 000 m3/ vuosi). Aiempien vuosien tapaan vesilaitokset täyttävät hyvin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatusuositukset. Talousveden orgaanisen aineen määrää kuvaava KMnO4luku oli mediaaniarvoltaan edellisvuoden tasolla 4,0 mg/l, mutta korkeimmat arvot olivat laskeneet lähes puoleen edellisen, varsin sateisen vuoden tasosta. Lietteiden käyttökelpoisuus parantunut Puhdistamojen ohi vesistöihin johdettujen jätevesien osalta tilanne oli keskimäärin edellisvuotta parempi, mutta vaihtelu ϲϬ ϱϬ ϰϬ ϮϬϬϵ Lähde: Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti vuodelta 2011 kertoo laitosten käyttökustannusten nousseen edellisvuodesta peräti 11 prosenttia. Laitosten liikeylijäämä ja omavaraisuusaste olivat kuitenkin pysyneet entisellä hyvällä tasolla. й ϯϬ ϮϬϭϬ ϮϬϭϭ ϮϬ ϭϬ Ϭ Kiinteiden maksutulojen osuus kaikista vesihuoltomaksuista vuosina 2009-2011 laitoksilla, joiden veden myynti on yli 900 000 m3/v. Osuus oli tunnuslukujärjestelmässä mukana olevilla laitoksilla vuonna 2011 keskimäärin 19,5 prosenttia, lähes kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. vesilaitosten kesken oli aiempaa suurempaa. Jätevedenpuhdistamojen lupien päästöraja-arvoissa pysyttiin 93,5-prosenttisesti, mikä on jokseenkin samaa tasoa kuin vuonna 2010. Erityisesti heikoimmin päästöraja-arvoista selvinneet laitokset olivat parantaneet tuloksiaan. Puhdistamolietteiden käyttökelpoisuus esimerkiksi maatalouden lannoitteena oli parantunut edelleen. Lietteen käyttökelpoisuus arvioidaan raskasmetallien (elohopea, lyijy ja kadmium) pitoisuuksien perusteella. Pitoisuudet perustuvat lannoitevalmistelain mukaisiin raja-arvoihin. Keskimäärin 77 prosenttia ja heikoimmillaankin yli puolet laitosten lietteistä täytti nämä raja-arvot. Laskuttamattoman veden määrä oli keskimäärin 20,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 18,7 prosenttia. Arvoissa ei näyttäisi olevan merkittävää laitoskoosta riippuvaa eroa. Laskuttamattoman veden määrä kuvaa vesijohtoverkostosta vuotaneen tai laskuttamatta otetun veden suhteellista määrää verkostoon pumpattuun vesimäärään nähden. Kirjallisuudessa yleisenä suositusarvona on pidetty kym- mentä prosenttia. Verkostopituutta kohti laskettuna laskuttamattoman veden määrä oli pysynyt jokseenkin edellisvuoden tasolla ja oli nyt 1,8, m3/vuosi/m. Ulkomaisessa kirjallisuudessa hyvänä arvona on pidetty alle 3 m3/vuosi/m. Putkirikkoja vähemmän, vuotovesiä enemmän Putkirikkojen määrä jatkoi vähenemistään. Niitä sattui vuonna 2011 keskimäärin 5,1 kpl vuodessa sataa putkikilometriä kohti, kun lukema vuotta aiemmin oli keskimäärin 6,3. Viemäriverkoston vuotovesimäärä suhteessa viemäreiden kokonaisvesimäärään oli hieman lisääntynyt ja oli keskimäärin 40 prosenttia. Osuus sisältää sadevedet sekaviemäröidyiltä alueilta. Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien vesilaitosten veden ominaiskulutus, eli vedenkulutus pumpattuna veden määränä asukasta kohden oli pysynyt vakaana ja oli keskimäärin 225 l/as/ vrk. Ominaiskulutus vaihteli 136 litrasta aina 392 litraan. Selityksenä vaihteluun ovat muun muassa vesilaitosten mahdolliset teollisuusasiakkaat. Kotitalouksien ominaiskulutus, eli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kotitalousasiakkailta laskuttaman veden määrä vuorokautta kohti, oli niin ikään pysynyt aiemmalla tasolla ja oli 127 l/as/vrk. Käyttökustannusten nousu jatkui Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset nousivat vuonna 2011 keskimäärin 11 prosenttia edellisvuodesta ja olivat 1,59 €/m3. Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien laitosten kesken käyttökustannukset vaihtelivat välillä 0,94 – 2,26 €/m3. Laitosten kokonaiskustannukset, eli käyttökustannukset ja pääomakustannukset, ovat niin ikään nousseet. Vuonna 2011 ne olivat keskimäärin 2,55 €/m3 vaihteluvälin ollessa 1,62 – 3,75 €/m3. Nousua edellisvuodesta oli runsaat kuusi prosenttia. Vesihuoltolaitosten liikeylijäämät pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat keskimäärin 19,4 prosenttia (20,7 vuonna 2010). Liikeylijäämät ovat suuremmilla laitoksilla yleensä pieniä ja keskisuuria laitoksia suuremmat. Laitosten omavaraisuusaste oli säilynyt korkeana ja oli keskimäärin 59,1 prosenttia. Kiinteiden maksutulojen osuus maksutuloista oli kasvanut lähes kolme prosenttiyksikköä ja oli vuonna 2011 19,5 prosenttia. Kiinteiden maksujen osuus kaikista maksuista vaihteli välillä 0,1–49,4 prosenttia. Koska suurin osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on vesimääristä riippumattomia, myös kiinteiden maksujen osuutta pyritään lisäämään. Se on kuitenkin edelleen selvästi pienempi kuin esimerkiksi sähköliiketoiminnassa. O www.vvy.ﬁ > Tunnuslukujärjestelmä Kuntatekniikka 2/2013 39 Jyväskylän keskustassa perinteinen sadevesikaivo ei Lumen auraus sujuu ja hulevesiä kerätään Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallintaan katualueilla haetaan uusia ratkaisuja. Hulevesien joutumista kaduille pyritään vähentämään kaavamääräyksillä, mutta myös viemäröintiin haetaan uusia tekniikoita. alueella oli aiemmin ongelmia sadevesien hallinnassa erityisesti rankkasateiden aikana. Viemärit ja sadevesikaivot eivät ehtineet kerätä vettä pois, ja ajoradoille syntyi isoja lammikoita. – Perinteiset kitakaivot eivät riittäneet rankkasateilla. Pintaala, jolta ne keräsivät veden, oli liian pieni, joten suurin osa vedestä meni kitakaivon ohitse. Täällä Jyväskylässähän valtaosa keskustan sadevesistä virtaa Hannikaisenkadun suuntaan ja kovalla nopeudella, työpäällikkö Teemu Liimatainen Jyväskylän kaupungin Altek Aluetekniikasta kertoo muutostöiden taustoista. TEKSTI Uma Pihlaja ja Paavo Taipale KUVAT Harri Wickstrand Vedet haltuun laajalta alueelta Hannikaisenkadun ja Vapaudenkadun risteysalueen muutostöiden yhteydessä haluttiin rakentaa OO Jyväskylän keskustassa si- jaitsevalla Hannikaisenkadun Työpäällikkö Teemu Liimatainen Jyväskylän kaupungin Altek Aluetekniikka Liikelaitoksesta pitää hulevesikourua hyvänä ratkaisuna varsinkin kaduilla, joiden pituuskaltevuus on pieni. Valurautata- ja muoviputken muoviput parhaimmat omiet on nyt yhdistettynä uudessa naisuudet Blutop-järjestelmässä. Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopea asentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekee putkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteen ansiosta putken hydrauliset ominaisuudet pysyvät muuttumattomina varmistaen veden laadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan. Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected] www.sgps.fi 40 Kuntatekniikka 2/2013 VESIHUOLTO riittänyt poikittaisilla sadevesikouruilla Kouruelementin pintaosa on sen verran vankka, että sen pystyy nostamaan paikalleen kaivinkoneen liinoilla. Valmiiksi asennettu kouru kadulla. Kourun yläreuna jätetään hieman päällystepintaa alemmaksi, jotta saavutetaan paras mahdollinen kuivatus. tehokkaampi järjestelmä sadevesien haltuunottoon. Vaihtoehtona päädyttiin testaamaan kouruja, sillä niiden avulla saadaan kerättyä pintavesiä suuremmalla ritiläpinta-alalla ja pystytään käyttämään myös poikittaisia pitkiä linjoja katkaisemaan vedentuloa. Kourujärjestelmän puolesta puhui myös se, että se pystyy ottamaan veden haltuun tasaisemmallakin maalla. Vastaavanlaisia kouruja oli jo aiemmin rakennettu muun muassa Kouvolaan. – Vapaudenkadulla pituuskallistus on pieni, ja katu saneerattiin vain osittain, joten vesien lätäköitymisen estämiseksi kuivatuslinjasto oli varmempi ratkaisu kuin lähteä mitoittamaan yksittäistä kaivoa oikeaan sijaintiin ja korkeuteen. Jos kaivo on sentinkin väärällä korolla, vedet eivät ohjaudu oikeaan osoittee- seen. Siinäkin mielessä kourusto oli varmempi valinta, Liimatainen toteaa. Kohteeseen valittiin ACO Monoblock -pintakuivatusjärjestelmä. Asennustyöt tehtiin kesällä 2010. – Sen jälkeen rankkasateiden aikaisista lätäköitymisongelmista ei ole tullut valituksia. Vedet ovat ohjautuneet oikeaan osoitteeseen. Nämä olivat tärkeitä kriteereitä valittaessa kouruja tähän kohteeseen, toteaa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen Investoinnit-yksikön rakennuttajainsinööri Ilpo Irva. Ei liikaa liikkuvia osia Muutostöiden taustalla on Väinönkadun muuttaminen osittain kävelykaduksi. Uusien liikennejärjestelyjen myötä muutoskohteena olleeseen risteykseen oh- jataan nykyisin linja-autoliikenne. Tarvittiin siis raskasta liikennettä kestävä sadevedenohjausjärjestelmä. Tämäkin myötävaikutti ACO Monoblockin valintaan, sillä sen osat ovat yhtenäistä valua. – Monoblockin etuna on, että se on yhtenäinen kappale. Siinä ei ole erillistä kansiosaa linjaston päissä olevia huoltoluukkuja lukuun ottamatta. Tässä kohteessa haluttiin nimenomaan, että on mahdollisimman vähän irto-osia, jotka voisivat rikkoutua esimerkiksi auratessa. Kourut ovat toimineet odotetulla tavalla. Ne ovat nyt käytössä kolmatta talvea ja näyttävät kestävän hyvin myös talvihoitotoimenpiteet. – En ole itse huomannut enkä ole myöskään koneenkuljettajilta kuullut mistään ongelmista. Ri- tilät tuntuvat pysyvän hyvin ehjinä paikollaan. Myös hulevedet saadaan aiempaa paremmin talteen. On kuitenkin muistettava, että kourut eivät yksinään riitä, vaan koko hulevesien hallinnan kokonaisuus lähiseudun kitakaivoineen on pidettävä kunnossa, Altek Aluetekniikan aluemestari Timo Tillgren sanoo. Kourujen asennus sujui ilman suurempia vaikeuksia. Niiden yläreuna jätettiin hieman päällysteasfaltin pintaa alemmaksi, jotta kouru säästyisi ylimääräisiltä kolhuilta. Tämä myös auttoi saavuttamaan parhaan mahdollisen kuivatuksen. Jyväskylän kohteeseen asennettiin yhteensä kolme ACO Monoblock -sadevesikourulinjastoa, jotka olivat kahta eri kokoa: 20 ja 30 senttiä leveitä korroosionkestäviä polymeeribetonikouruja. O Kuntatekniikka 2/2013 41 Laadun ja toimintavarmuuden parantaminen tavoi Vesihuollon toimijoille opa Kuntaliiton syksyllä käynnistämä, vesihuoltotoiminnan kehittämiseen tähtäävä Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hanke on edennyt suunnitellusti. Oppaalla vastataan toiveisiin yhteistyöhön ja yhdistymiseen liittyvän ohjeistuksen ja toimintamallien luomisesta kaikille vesihuollon toimijoille. Loppukeväästä julkaistava opas on tarkoitettu kaiken kokoisille kunnille ja vesihuoltolaitoksille. MHenna Luukkonen, projektiinsinööri, Suomen Kuntaliitto OO Suomessa toimivista 1 500 vesihuoltolaitoksesta suurin osa on vesiosuuskuntia. Niiden osuus kaikesta toimitetusta talousvedestä ja vastaanotetusta jätevedestä on 10 prosenttia, joten niiden yksikkökoko on pieni. Vesiosuuskuntien toiminnassa on monia haasteita, joita lisäävät käynnissä oleva vesihuollon toimintaympäristön muutos ja tulossa olevat lainsäädäntömuutokset. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi kaikilla vesiosuuskunnilla pitäisi olla mahdollisuus ammattihenkilöstön käyttöön. Käytännössä tämä toteutuu vain murto-osassa pieniä vesiosuuskuntia, sillä yksikkökoon ollessa pieni resurssit eivät riitä ammattilaisten palkkaamiseen, eivätkä aina edes ammattimaisten palveluiden ostamiseen ulkopuolisilta toimijoilta. Avainasia tilanteen parantamiseksi on vesihuoltolaitosten välinen ennakkoluuloton yhteistyö. Suomalaisen vesihuoltokentän monimuotoisuus ja erilaisten toimijoiden laaja kirjo aiheuttavat omat haasteensa yhteisten toimintamallien luomiselle. Hankkeessa mukana olevien MMM:n, YM:n, VVY:n, Pirkanmaan ely-keskuksen, Pellervo42 Kuntatekniikka 2/2013 seuran ja SVOSK:n edustajien lisäksi uusia toimintamalleja on ollut mukana luomassa joukko kuntien, kunnallisten vesihuoltolaitosten, vesiosuuskuntien ja viranomaisten edustajia. Näin on varmistuttu siitä, että oppaassa esitellyt toimintamallit ovat mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä. Kokemuspohjaista tietoa on kerätty haastattelemalla vesihuoltolaitosten yhdistymisessä mukana olleita ja erilaisia yhteistyömuotoja kehittäneitä asiantuntijoita. Ohjeistusta laadukkaaseen toimintaan Vesiosuuskuntien laadukkaan ja ammattimaisen toiminnan edistämiseksi oppaaseen on koottu vesiosuuskuntien vastuuhenkilöille ja jäsenille tietopaketti vesiosuuskunnan tehtävistä ja vas- tuista. Tarkoituksena on, että materiaaliin tutustumalla saa perustiedot vesihuoltotoiminnan velvoitteista sekä hyvistä käytännöistä ja vinkkejä lisätiedon hankintaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi toimintatapojen yhtenäistäminen yhteistyön helpottamiseksi, vesihuoltoverkostojen hyvät suunnittelu- ja rakentamiskäytännöt, liittymiskohta- ja sopimusasiat, vesihuoltoverkostojen ylläpito, talousveden laadunvalvonta sekä varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin. Lisäksi käsitellään vesiosuuskunnan hallinnon vastuuta vesihuoltolaitoksen toiminnasta ja turvallisen talousveden toimittamisesta vesiosuuskunnan asiakkaille. Vain harvalla vesiosuuskunnalla on mahdollisuus oman henkilöstön palkkaamisen, joten ammattimainen toiminta varmistetaan tehokkaimmin hankkimalla ylläpito- ja hallinnointipalveluita sopimuskumppaneilta. Sopimuskumppani voi olla esimerkiksi toinen vesiosuuskunta tai yksityinen yritys. Yhteistyö vesiosuuskuntien kesken palveluita hankittaessa tai tuotettaessa on suositeltavaa suuremman resurssipohjan ja mittakaavaetujen vuoksi. Vesiosuuskunnat voivat kysynnällään luoda paikalliset markkinat yritysten tarjoamil- OPPAAN SISÄLTÖÄ suomalainen vesihuoltokenttä ja toimintaympäristön muutos vesihuoltolaitosten talouden hallinta O vesihuoltolaitosten yhdistymisen haasteita O vesiosuuskunnan yhdistäminen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen O vesiosuuskuntien välinen sulautuminen O vesiosuuskunnan hallinto O vesiosuuskunnan tehtävät O sopimuspohjainen toiminta vesihuoltoalalla O vesihuollon järjestäminen haja-asutusalueilla O O le huolto- ja ylläpitopalveluille. Vaihtoehtona on myös oman huoltoyrityksen perustaminen esimerkiksi yhdessä muiden vesiosuuskuntien kanssa. Vesihuoltolaitoksen talouden hallinnalle on oppaassa kokonaan oma osio, jossa korostetaan kestävän taksapolitiikan ja taloussuunnittelun merkitystä kaikkien vesihuoltolaitosten toiminnassa. Taloussuunnittelulla varmistetaan, että kustannusvastaavuus toteutuu pitkällä aikavälillä ja saneerausinvestointeihin aletaan varautua tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Kustannukset tulee kohdistaa eri maksuille niiden syntypaikan mukaan. Aiheuttamisperiaatteen paremmaksi toteutumiseksi vesihuollon maksuissa suositellaan otettavaksi käyttöön entistä laajemmin alueellisia erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja. Liiketoimintakauppa tai sulautuminen Paljon toivottuja ohjeita, prosessikaavioita ja sopimusmalleja vesiosuuskuntien yhdistämiseksi joko toisiinsa tai kunnalliseen vesihuoltolaitokseen käsitellään oppaassa kattavasti. Yhdistymisen tavoitteena on ammattimaisen toiminnan mahdollistaminen vesiosuuskunnan verkostoalueella joko muodostamalla suurempia osuuskuntapohjaisia vesihuollon toimijoita tai yhdistämällä vesiosuuskunta kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Lähtökohtana vesihuoltolaitosten yhdistymisessä on vapaaehtoisuus. Prosessi pitääkin aloittaa neuvotteluilla yhdistymistä suunnittelevien osapuolten välillä. Vesiosuuskuntien yhdistyessä toisiinsa kyseessä on osuuskuntalain mukainen sulautumisprosessi. Kunnalliseen vesihuoltolaitok- VESIHUOLTO tteena stusta yhteistyöhön Osapuolten välinen keskustelu yhdistymisprosessin mahdollisuuksista ja käynnistämisestä Yhdistymisneuvottelujen käynnistäminen ja vesihuoltolaitosten lähtötilanteen arviointi Omaisuuden arvostaminen ja tulosten analysointi LIIKETOIMINTAKAUPPA Kauppa- tai järjestelysopimuksessa sovittava esimerkiksi: Osiirtyvä omaisuus Okauppasumma Okäytäntöjen yhtenäistäminen Otaksa Osopimusten siirtäminen Oehdot yhdistymiselle Lähtötilanteen arviointi: Ovesihuolto-omaisuus Otaloudellinen tila Osopimukset Otaksa yhdistyvien vesihuoltolaitosten erot SULAUTUMINEN seen vesiosuuskunta voidaan yhdistää liiketoimintakaupalla, joka perustuu vesiosuuskunnan liiketoiminnan siirtämiseen kunnalliselle vesihuoltolaitokselle sopimuksen kautta. Selvitysten kautta sopimuksiin Yhdistymistymisprosessin ensimmäinen vaihe on vesihuoltolaitosten omaisuuden, sopimusten ja käytäntöjen selvittäminen. Omaisuuden arvostaminen nykykäyttöarvo-menetelmää käyttäen suositellaan tehtäväksi kaikissa yhdistymisprosesseissa, sillä sen kautta saadaan runsaasti tietoa vesihuolto-omaisuuden ominaisuuksista, kunnosta sekä arvosta. Muita vesihuolto-omaisuuteen liittyviä selvitettäviä seikkoja ovat omaisuuteen kohdistuvan velan määrä, korjausvelka, dokumentaa- tio sekä verkostoalueen tuotot verrattuna sen ylläpitokustannuksiin. Lisäksi oppaassa käsitellään liittymis-, käyttö- ja sijoitussopimusten siirtoon, taksarakenteen yhtenäistämiseen ja yhdistymisen veroseuraamuksiin liittyviä seikkoja. Selvitysten jälkeen laaditaan joko kauppasopimus tai sulautumissuunnitelma sekä järjestelysopimus, joista kaikista tulee oppaaseen mallit. Kauppasopimuksessa sovitaan siirtyvästä omaisuudesta, kauppahinnasta, sopimusten siirtymisestä, yhdistymisen ehdoista sekä sen voimaantulosta. Yhdistymisestä sovitaan allekirjoittamalla kauppasopimus, ja sen jälkeen osuuskunta puretaan osuuskuntalain mukaisesti. Sulautumisen vaiheita ovat sulautumissuunnitelman laatiminen, velkojain menettely ja sulautumisesta päättäminen. Sulautumissuunnitelman sisällöstä mää- Yhdistyminen kauppasopimuksen ehtojen mukaisesti Kauppasopimuksen laatiminen yhteistyössä Sulautumissuunnitelman ja järjestelysopimuksen laatiminen yhteistyössä rätään osuuskuntalaissa. Järjestelysopimuksessa sovitaan muista käytännöistä. Verkostojen rakentaminen jatkossa Vesihuoltoverkostojen laajentamista jatkossa, toiminta-alueen määrittämisperiaatteita, liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen edellytyksiä sekä liittämisvelvollisuudesta vapauttamisen ja hajajätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeamisen eroja käsitellään oppaan viimeisessä osiossa. Tavoitteena on, että verkostoja rakennettaisiin jatkossa ainoastaan niiden todellisille tarvealueille. Vapauttamis- ja poikkeamisedellytyksistä on koottu oppaaseen tietopaketit, joiden on tarkoitus selventää prosessien välisiä eroja ja luoda yhteiset periaatteet päätöksentekoon paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Osuuskuntalain mukaisen sulautumisen läpivieminen Kunnat voivat ohjata vesihuoltoverkostojen sijoittumista vesihuoltoavustusten kautta, joiden myöntämisperusteisiin on toivottu yhtenäisiä linjauksia. Jatkossa avustukset tulee kohdistaa hankkeille, joiden taloudelliset toimintaedellytykset ovat hyvät ja joiden vaikuttavuus on suuri. Tämän varmistamiseksi kunnan suositellaan edellyttävän rakentamissuunnitelmien hyväksymistä, riittävän suurta sitoutuneiden liittyjien määrää sekä hyväksyttävän taloussuunnitelman esittämistä avustusten ja lainatakauksen ehtona. O Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hankkeen aihepiireistä on tarjolla koulutusta 17.4. Vantaalla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Vesiosuuskunnat ja kunta -koulutukseen osoitteessa http://fcg.etapahtuma.ﬁ Kuntatekniikka 2/2013 43 Vesihuollon osto-oppaan 2013 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on 12.4.2013. Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.ﬁ yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ 44 Kuntatekniikka 2/2013 Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja useimmille vesihuoltoalan päättäjille. Lisäksi opas on esillä muun muassa Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyssä Jyväskylässä 15.–16.5.2013 ja Helsingissä järjestettävillä Kuntamarkkinoilla 11.–12.9. 2013. Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden tärkeä työkalu. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja / tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, 00530 Helsinki Vessa, vesiposti L iisankadulla samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. On mun kotini ja muijan koti, ja neljän ikioman lapsen. Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. Sanat: Pentti Saarikoski Sävel: Tapio Lipponen Mistä vettä? Monet kaupungit joutuvat käyttämään ja pakolla puhdistamaan pintavesiä, joten vesipullokauppa käy vilkkaana, kun hanavettä ei oikein pysty juomaan. Ekotaloissa harrastetaan kaksoisvesisysteemeitä ja kuivakäymälöitä. Merivettä puhdistetaan lisääntyvästi muun muassa aaltovoimaloilla ja käänteisosmoosilla. Vesilaitosalan ykkösmies Suomessa Eino Kajaste ennakoi 1965: ”Meriveden suolanpoiston tarjoamat mahdollisuudet on jatkuvasti otettava huomioon tulevia vedenhankintaratkaisuja tehtäessä”. Mutta 1966 Päijänteen todettiin soveltuvan hyvin pääkaupunkiseudun raakavesilähteeksi. Erinomaisella insinööritaidolla ja ympäristöotteella valmisteltiin tunnelisysteemi, josta päätettiin 1973. Eurooppalainen traditio arvostaa luonnon lähteitä ja pohjavesiä. Esimerkiksi Wieniin tulee vesi yli sadan kilometrin putkijohtoa pitkin vapaasti pulppuavista vuoristolähteistä. Lähteitä siellä on Asikkalan selälläkin. Paikalliset mainitsevat ohimennen uivansa pääkaupungin lähteissä. Turun seutua varten on myös rakennettu mahtava vedenhankinta, jossa käytetään Kokemäenjoesta otettua vettä, joka puhdistetaan Säkylänharjun-Virttaankankaan tekopohjavesialueella. Pääsevätpä Parkanonjärven Rytilätkin sanomaan, että tätä turkulaiset juovat. Veden voima Kemin malli M Pekka Rytilä on Vedellä on paitsi paljon kysyntää myös kova voima, kuten tsunameista on opittu. Laitostekniikassa pitää on varuillaan. Lainataanpa insinööri Sulo Raitapuron omaelämäkertaa Hoilotinpoika (s. 69–70). Hän kertoo, millaista oli 1965, kun käynnistettiin Hiidenveden pumppaamoa. ”Käynnistin ensimmäisen pumpun. Melu oli kovaa, koko luola jytisi. Vähitellen melu tasaantui. Missään ei havaittu vuotoja. Ehkä puolen tunnin kuluttua käynnistimme toisen pumpun. Uusi vonkuminen alkoi, mutta ryminä ei ollut enää yhtä voimakasta. Jonkin ajan kuluttua, kun mittaukset oli suoritettu, Matti Kolppo kytki itse virran pois moottoreista. Nyt tuli hetken hiljaisuus. Sitten tapahtui jotakin sellaista, johon emme olleet varautuneet. Kallioluolan täytti hirvittävä melu ja pauke. Vesi tunnelissa pysähtyi pumppujen aiheuttaman paineen päätyttyä. Pysähtyi ja lähti takaisin Hiidenveteen. Valtava vesimäärä jyrähti muutamassa sekunnissa kohti takaiskuventtiileitä. Jos jokin paikka olisi pettänyt, olisimme varmuudella lentäneet vesimassojen mukana kohti kallioseiniä tai sitten Hiidenveteen”. Vesihuolto käyttää tunneleita, putkia, pumppuja ja ylävesisäiliöitä eli vesitorneja. Niitä on kaiken näköisiä, ja joukossa myös Kemin innovaatio. Siellä tarvittiin ennen sotia kaupungin virastoja varten tiloja, eikä kaupungissa ollut vielä vesitornia ja vesijohtoverkostoa. Kaupungin johto päätti yhdistää nämä hankkeet yhteen tornitaloon. Talon suunnitteleminen annettiin Tampereen kaupunginarkkitehdille Bertel Strömmerille, jonka suunnitelmat hyväksyttiin huhtikuussa 1939, ja niiden pohjalta päästiin rakentamaan uutta kaupungintaloa. Rakennus valmistui kesällä 1940. Rakennukseen tuli 13 maanpäällistä kerrosta, joista ylimmät neljä sisälsivät 500 m³:n vesisäiliön. Laajennuksessa 1960-luvun lopulla säiliöiden yhteistilavuudeksi tuli 2 000 kuutiota. Kemin vesitorni sijaitsee edelleen kaupungintalon sisällä, 10.– 12. kerrosten kohdalla. – Säiliöiden ja tilan kuntotarkastuksen suunnittelu oli aloitettu jo ennen Jyväskylän tapausta, kertoi Kemin Veden toimitusjohtaja Juha Hiltula Pohjolan Sanomille 7.11.2012. – Kaikki kunnossa, ei tule vesi valtuuston niskaan. 74-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Kemin komea kaupungintalo vesisäiliöiden laajennusvaiheessa 1966 (vasemmalla) ja 2010-luvulla. Kuntatekniikka 2/2013 45 Yhdistelmäjohtokartta help Useimmat johto- ja putkiverkostojen haltijat ovat siirtäneet verkkotietonsa digitaaliseen muotoon. Tämä mahdollistaa tiedon hyödyntämisen uudella tavalla ja auttaa kuntien eri palvelulaitoksia koordinoimaan töitään entistä paremmin. Pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut käytössä kaupunkien omat yhdistelmäjohtokartat, mutta nyt palveluja tarjoavat myös kaupalliset toimijat. TEKSTI Vesa Tompuri KUVAT Antero Teittinen, Tommi Ulmanen ja Keypro Oy OO Vielä muutama vuosi sitten julkisen sektorin rakennuttajat ja verkkoyhtiöt suunnittelivat omat linja- ja putkijohtohankkeensa enimmäkseen toisistaan riippumatta. Yhteistyötäkin kuntien sisällä oli, mutta yhteistä etua hyödyttävät suunnittelun työvälineet olivat varsin kehittymättömät. – Itsekin teleyhtiössä työskennelleenä tiedän, että ruutupaperi ja kynä, mahdollisesti paperikartalla täydennettynä, olivat pääasialliset työvälineet orastavassa yhteistyössä. Tavoite toki oli tiedostettu: virheiden välttäminen ja kustannusten säästäminen kaivutöissä, jotka nykyäänkin kuuluvat merkittävimpiin kulueriin kunnallisteknisissä ja teleoperaattoreiden investoinneissa, pohtii toimitusjohtaja Ari Rummukainen Keypro Oy:stä. Hän kertoo uudentyyppisen yhdistelmäjohtokarttaratkaisun (YJK) tulleen laajaan käyttöön Suomessa vasta viime vuonna. Taustalla Keypron kehittämässä palvelussa ovat yhtiön aiemmin kehitetyt ohjelmistot muun muassa vesilaitosten tekniseen hallinnointiin. Pääkaupunkiseudulla, jossa YJK on toteutettu kuntien oman henkilöstön tuottamana, se on ollut jokapäiväinen työkalu rakentajille ja suunnittelijoille jo pitkään. – Uskon, että YJK:sta tulee jatkossa infrasuunnittelun tärkeim46 Kuntatekniikka 2/2013 piin kuuluva työkalu, Rummukainen kiteyttää. Yhtenäinen karttanäkymä Lähtötietojen kirjavuus ja puutteellisuus oli pitkään keskeisenä pullonkaulana sille, että vesilaitosten, katuteknisten yksikköjen, sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreiden karttoja olisi voitu yhdistää järkevästi. Keypron ratkaisussa lähtötietojen keskinäinen kirjavuus ei ole esteenä niiden yhdistämiseen samaan mittatarkkaan karttapohjaan. Näin kaikki eri johtolajit saadaan suhteellisen vaivattomasti samaan digitaaliseen näkymään. Näkymä voi sisältää pelkästään sijaintitiedot – kaikista alueella toimivista yhdessä, erikseen tai haluttuina yhdistelminä – tai käyttäjän halutessa myös muita tietoja, kuten esimerkiksi kaapeleiden ominaisuustietoja tai omina tasoinaan kaavarajat tai tapauksittain vaihtoehtoisesti tonttirajat. Tämä on avuksi, kun tavoitteena on koordinoida alueen kunnallisteknistä rakentamista. – Näitä tasoja voi myöhemmin lisätä esiin tulleiden tarpeiden pohjalta, Ari Rummukainen toteaa. Rakentamisen koordinaatio ei ole ainoa etu. YJK:n avulla on entistä helpompaa ennaltaehkäistä esimerkiksi sähkökaapelien vaurioitumista putkirikkojen yhteydessä, koska näkymä kertoo, mitä muuta tekniikkaa on putkivau- Mikkeliläisen ESE Verkko Oy:n maakaapelien asennus käynnissä. Paikkatiedot tallentuvat ajantasaisesti yhdistelmäjohtokarttaan, josta ne ovat kaikkien sijaintitietoa tarvitsevien saatavissa. ICT ottaa kaivurumbaa Helsingin johtotietopalvelu täytti 20 vuotta TEKSTI Paavo Taipale OHelsingissä on jo parikymmentä vuotta ollut käytössä johto- ja putkiverkostojen haltijoiden yhteinen johtotietopalvelu. Kaupungin omien vesi- ja energiahuollon verkonhaltijoiden lisäksi palvelussa ovat mukana kaikki keskeiset tietoliikennekaapelien haltijat. – Kaivutöiden tekijöiden tarvitsema johtotietoselvityspalvelu täytti Helsingissä kuluvan vuoden alussa 20 vuotta, Helsingin kiinteistöviraston karttatoimiston johtotietopalvelun toimistopäällikkö Timo Tolkki kertoo. – Teemme tietojen laadun varmistamiseksi töitä yhdessä verkonhaltijoiden kanssa ja tapaamme heidän edustajansa vähintään kerran vuodessa. Valtaosin kokoamme palvelun tietokannat eri toimijoiden yksittäisistä mittaustiedostoista omassa yksikössämme, mutta Helen Sähköverkon tiedot tulevat meille valmiina. Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Toiminta koetaan kaivuturvallisuuden kannalta välttämättömäksi. Johtotietokannan ylläpito katetaan verovaroin, koska kaupunki katsoo omaksi intressikseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti kerätä tällaista tietoa. – Toinen osa palvelua on johtotietopalvelu, eli annettavat johtotietoselvitykset. Toimijat keskittivät palvelun meille, ja ne rahoittavat palvelun 90-prosenttisesti. Kaivutöiden tekijöiden on lain mukaan oikeus saada johtotietoselvitys maksutta. Pieni osa palvelun kustannuksista kohdistetaan kaupungin omiin tietotarpeisiin kuten katualueen tapahtumien seurantaan. Palvelun vuosittaiset toimintamenot ovat noin 200 000 euroa. Henkilöstöä tietokannan ylläpidossa ja johtotietopalvelussa on yhteensä noin kymmenen henkilötyövuoden verran. – Hoidamme myös Helsingissä tärkeän maanalaisten tilojen tietopalvelun. Sitä tietoa tarvitsevat esimerkiksi maalämpökaivojen rakentajat, Tolkki huomauttaa. Hän näkee Helsingin oman johtotietopalvelun jatkuvan kehittämisen kohteena myös tulevaisuudessa. – Johtotietojen tarve on jatkuvaa, ja maanalaisten tilojen turvallisuuskysymykset ovat tärkeitä. Sen vuoksi ajantasaisen ja luotettavan tiedon saatavuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Tällöin on perusteltua, että johtotietojen ja maanalaisten tilojen tietopalvelu on julkishallinnon hoidossa. Järjestelmäriippumattomuus tärkeää Valtion ostettua johtojen paikkatietopalveluja maanlaajuisesti tarjoavan Johtotieto Oy:n vuo- den 2011 lopulla osaksi Suomen Erillisverkot -konsernia kentällä heräsi epäilyjä tavoitteesta kehittää yksi valtakunnallinen järjestelmä, jota kaikki käyttäisivät. Markkinoilla on kuitenkin useita toimijoita, joilla kaikilla tulee olla yhtenevät toimintaedellytykset. – Valtio ei ostanut Johtotietoa monopoliyhtiöksi, vaan toimimme kaupalliselta pohjalta markkinoilla. Kunnathan toimivat lähinnä omalla alueellaan, joten niiden markkinaosuus ei tule alueellisesti kasvamaan. Pidämme tärkeänä sitä, että asiakas voi tulla meille sellaisena kuin on, eli ratkaisumme ovat yrityksen tietojärjestelmästä riippumattomia, Johtotieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Nuutinen sanoo. Hänen mukaansa kunnissa kiinnostus johtojen sijaintiselvityspalveluihin on lisääntynyt. Yhteisestä palvelusta hyötyvät kaikki osapuolet. Kaikki pienet ja keskisuuret verkonhaltijat maakunnissa eivät kuitenkaan ole mukana yhteisessä palvelussa, kuten suuret valtakunnalliset verkonhaltijat. – Sijaintiselvitystapahtumien määrä valtakunnallisesti on yli 100 000 kappaletta vuodessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungeilla niitä on 3 000– 5 000 kappaletta. Tämä antaa kuvan toimintamme mittakaavasta, Nuutinen kertoo. Näkymä Keypro Oy:n Mikkeliin toimittaman yhdistelmäjohtokarttapalvelun käyttöliittymästä. Kuntatekniikka 2/2013 47 rion kohdalla. Näin hälytykset ja toimenpiteet kohdistuvat oikeille tahoille – kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Helpottuvan koordinaation ja siitä seuraavan toimenpiteiden oikean kohdentamisen ansiosta YJK säästää kustannuksia. Kaivutyöt ja varsinkin niissä tehtävät virheet maksavat sekä kunnan yhteistä että kunkin toimijan omaa rahaa. Mikkelin kaupunki on yksi esimerkki yhteiseen GIS-paikkatietokantaan perustuvien yhdistelmäjohtokarttojen käyttäjistä. – Sekä odottaminen että virheet maksavat työmaalla. On ehdoton etu, jos näitä molempia saa minimoiduksi. Vajaan vuoden kokemuksen perusteella on todettavissa, että yhdistelmäjohtokarttapalvelun avulla tämä on mahdollista, toteaa Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Mikkelin vesilaitoksen lisäksi seudun yhteisessä YJK-tietokannassa ovat mukana kaupungin muut kaivutöitä teettävät yk- siköt sekä Mikkelin kaupunkialueella toimiva sähköverkkoyhtiö ESE-Verkko Oy. Hyötyjä myös suunnitteluun ESE-Verkko Oy:n mittausinsinööri Antero Levänen pitää yhdistelmäjohtokarttojen keskeisenä etuna sitä, että eri linjausvaihtoehtoja voi tarkastella vaivattomasti ja havainnollisesti jo suunnitteluvaiheessa. – Jo ensimmäisessä skitsivaiheessa on näin eroteltavissa linjausvaihtoehdot, jotka eivät tule kyseeseen ja jotka saattavat tulla. Myös toteutuksessa edut ovat kiistattomat – siitä huolimatta, että olemme jo vuosia sitten luoneet täällä Mikkelissä keskinäiset, muiden toimijoiden informoimiseen ohjaavat pelisäännöt, Levänen perustelee. Yhdistelmäjohtokartta säästää kustannuksia. Kaivutyöt ja niiden virheet kuluttavat sekä kunnan yhteistä että toimijoiden omaa rahaa. Trimble express 2013 PÄIVÄ 8.4. 9.4. 10.4 11.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 22.4. 23.4. 24.4. 25.4. A PAIKKAKUNT JOENSUU KUOPIO JYVÄSKYLÄ KOTKA MINA MAARIANHA Ä ALAHÄRM PORI TURKU ROVANIEMI OULU ESPOO TAMPERE VARAA TAPAHTUMAAN ILTAPÄIVÄ klo 12–15 KATSO LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUDU: www.geotrim.ﬁ 48 Kuntatekniikka 2/2013 Satelliittiteknologian uusi aikakausi... Tervetuloa Geotrimin Trimble Express 2013 -tapahtumiin tutustumaan, mitä maastomittauksen, paikkatiedon ja ilmakuvakartoituksen uudet menetelmät ja -ratkaisut merkitsevät, ja miten ne nostavat toiminnan tuottavuutta. Tapahtumat ovat maksuttomia ja tarkoitettu mittausalan ammattilaisille, niin käytännön mittaustyötä tekeville kuin päättäjillekin. Lisätietoja: www.geotrim.ﬁ Geotrim Oy, Perintötie 2c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600 info@geotrim.ﬁ www.geotrim.ﬁ ICT Hän mainitsee esimerkkinä viimesyksyisen, Harjukadulla raviradan lähellä sijainneen kaivutyömaan. ESE-Verkko Oy:llä oli siellä töitä suunnitteilla, mistä kimmokkeen saatuaan Mikkelin Puhelin sovitti omat työnsä samaan yhteyteen. – Kaksi muuta sellaista työmaata, joissa me olemme olleet aloitteentekijöinä ja muut toimijat ovat hyötyneet ajoittamalla työnsä samoille kaivuille, valmistui jo aiemmin, Levänen lisää. Mikkelin kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa puolestaan korostaa, että YJK-palvelu tuottaa kaikille osapuolille sijaintitarkan ja ajan tasalla olevan karttapohjaisen tiedon alueella olevista maanalaisista johdoista ja laitteista – turvallisesti ilman välikäsiä ja aikaviiveitä. – Johtolaitosten oma suunnittelutoiminta ja asiakaspalvelu hyötyvät luotettavasta järjestelmästä, jossa on käytettävissä jatkuvasti ajantasainen pohjakartta ja ajantasaiset johtotiedot, hän toteaa. O Mikkelin vesilaitos, ESE-Verkko Oy ja kaupunki sovittavat kaivutyötarpeitaan samoihin aikoihin, mikä muun muassa säästää kustannuksia. Kuvassa vasemmalta Reijo Turkki, Hannu Peltomaa ja Antero Levänen. UUTUUS! ##$"$" ! #!"$ $ " $# $$"! ! $ ! $ $! # " $ %#$ ! " !!!! " $$## ! !" !" $$! " "! ##"$# #!"$ $ " " # $$ $ $'# $ !! $# $"$ ! " ! # # Kuntatekniikka 2/2013 49 Espoo näyttää tietä sähköisen Espoo on yksi edelläkävijöistä sähköisen rakennusluvan hyödyntämisessä. Jo neljä vuotta käytössä olleesta järjestelmästä otetaan käyttöön uusi versio huhtikuussa. Sähköinen lupajärjestelmä vähentää henkilökohtaisen palvelun tarvetta, muttei poista sitä kokonaan. TEKSTI Eero Karisto KUVAT Kari Långsjö OO Vaikka Espoo ei aloittanut järjestelmää ensimmäisenä, se on nyt edelläkävijä. Asiakas kirjautuu sisään rakennuslupajärjestelmään, saa tunnukset ja hänelle syntyy oma tili, jota voivat käyttää esimerkiksi hakija, pääsuunnittelija ja viranomaiset. Järjestelmään syötetään hakemus ja tarvittavia liitteitä, kuten piirustukset, jotka yleensä ovatkin jo sähköisessä muodossa. Järjestelmän avulla saadaan verkosta haetuksi myös muita tarvittavia asiakirjoja, ja ne voidaan toimittaa suoraan eteenpäin. Vastaisuudessa yhä suu50 Kuntatekniikka 2/2013 rempi osa materiaalista pitäisi saada liikkumaan suoraan sähköisesti. Kaikki materiaali on sitten reaaliaikaisesti eri osapuolten käytettävissä. Espoossa haetaan vuosittain runsaat 2 000 rakennuslupaa. Niistä pientalolupia on 600–700. – Hakijoista noin puolet on yksityisiä, loput yrityksiä, kertoo asiaa valmisteleva arkistosuunnittelija Jani Salminen. Sähköistä lupapalvelua käytetään noin kymmenessä prosentissa hakemuksista. Tarkoitus on kasvattaa osuutta jatkuvasti. – Järjestelmä on ollut käytössä neljä vuotta, ja uuden version on määrä olla valmis huhtikuussa, Salminen toteaa. Toistaiseksi uudistus ei kuitenkaan ole nopeuttanut lupien käsittelyprosessia. Luvan saaminen kestää noin kaksi kuukautta hakemuksen jättämisestä. – Ennakkoneuvonta vie vielä aikaa. Lisäksi keskenään ristiriitaiset liitteet hidastavat toimintaa, rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi sanoo. Henkilökohtainen käynti tarvitaan Vaikka tässä järjestelmässä kommunikointi asiakkaan, pääsuunnittelijan ja lupaviranomaisten kesken tapahtuu pääosin verkossa, kokonaan se ei henkilökohtaisia käyntejä lopeta. – Mutta vähentää ratkaise- vasti. Usein riittää yksi tai kaksi käyntiä, Rehn-Kivi sanoo. – Kyllä me edelleen haluamme tavata pääsuunnittelijan henkilökohtaisesti ja mieluiten etukäteen. Silloin voidaan käydä läpi kaikki tarpeelliset asiat niin, että ei tule yllätyksiä ja turhia viivytyksiä. Sen jälkeen sitten rutiinikäynnit ainakin vähenevät huomattavasti. Järjestelmä kertoo myös, jos kaavakkeista puuttuu jotain tietoja, jolloin hakija voi täydentää tietoja heti, eikä käy niin, että valmistelija joutuu niitä pyytämään. Jos jotain lisää tarvitaan, tieto siitä kulkee järjestelmässä, samoin usein myös tarvittavat täydennykset. ICT rakennusluvan käytössä Säästöjä syntyy asiakkaalle niin ajankäytössä kuin selvissä kustannuksissakin, kun ei tarvitse matkustaa virastoon. Toiminta helpottuu myös sitä mukaa kuin tarvittavat liitteet saa verkon kautta. Myös kopiointikulut vähenevät olennaisesti. – Meillä säästyy aikaa rekisteröinnissä ja arkistoinnissa, kun tiedot ovat valmiiksi sähköisessä muodossa eikä niitä enää tarvitse syöttää, skannata eikä kopioida, Rehn-Kivi sanoo. Länsimetrolla pilotoitu Vähitellen sähköinen järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa myös kaupungin sisäistä käsittelyä, eli lähinnä lausuntojen pyytämistä ja antamista. Ulkopuoliset lausunnot eivät vielä kulje järjestelmässä. – Tavoite on, että hakija voi pyytää naapurien lausunnot järjestelmään, sanoo Salminen. – Asioiden kirjaaminen suoraan järjestelmään sähköpostin sijasta kyllä nopeuttaa työtä. Lausuntojen toimittaminen sähköiseen järjestelmään aloitettiin kaupungin omilla lausunnoilla, eli kun kaupunki on naapuri. – Asiaa on pilotoitu länsimet- Sähköinen rakennuslupa on ollut Espoossa käytössä muun muassa Länsimetron rakentamisessa (yllä). Isossa kuvassa pientaloja Suurpellon alueella. ron luvilla. Me neuvomme ja opastamme kädestä pitäen muita kaupungin yksiköitä, Salminen kertoo. Tunnistautumisessa kynnys Aivan ongelmitta ei paperista luopuminen virastossa kuitenkaan suju. – Pitäisi olla todella isot näytöt. Kyllä monissa tapauksissa paperin katsominen on vielä hel- pompaa, Rehn-Kivi sanoo. Erääksi ongelmaksi on osoittautunut tunnistautuminen. Järjestelmään pitää kirjautua omilla pankkitunnuksilla, ja sitä osin vierastetaan, kertoo Rehn-Kivi. – Se tulee esiin myös kaupungin omissa hankkeissa: kaikissa tapauksissa joudutaan käyttämään kyseisen henkilön henkilökohtaisia pankkitunnuksia, kun muuta järjestelmää ei vielä käytännössä ole. O Kuntatekniikka 2/2013 51 M Crusellin silta eteläisessä Helsingissä on valittu Vuoden sillaksi 2013 maaliskuussa Helsingissä pidetyssä Infra 2013 -tapahtumassa. Jätkäsaaren ja Ruoholahden välinen vinoköysisilta on paikalleen kaupunki- ja satamaympäristöönsä hyvin sopiva maamerkki – ei liian hallitseva, vaan sopivasti kaupunginosaa edustava. – Vinoköysisillan tasapainoisen kokonaisuuden muodostavat vinot, jykevät pylonit ja vahvat köydet yhdistettynä hoikkaan kansirakenteeseen, totesi Vuoden silta -tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen. Kilpailussa Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä etsi siltaa, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista, ja joka on edistänyt siltakulttuuria maassamme. Tänä vuonna teemana Juhana Torvinen Crusellin silta Helsingissä on Vuoden silta Crusellin silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. olivat vuosina 2008–2012 valmistuneet vesistösillat. Crusellin sillassa kannen poikittaisten liittopalkkien ja pituussuuntaisen jännitetyn rakenteen yhdistäminen on mielenkiintoinen tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa myös kansirakenteen alle tehdyt putkivedot. Samaten sillan perustukset ja etenkin suuri paalumäärä on ollut haasteellinen toteuttaa. Uraauurtavaa Crusellin sillan toteuttamisessa on ollut tietomallintamisen laaja hyväksikäyttö. Sillan piirustukset tuotettiin tietomallipohjaisesti, ja mallia käytettiin laajamittaisesti hyödyksi rakentamisen eri vaiheissa. – Näin laajasti ei tämän kokoluokan silloissa ole tietomallintamista aiemmin hyödynnetty, kertoi Timo Tirkkonen. Crusellin sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 metriä ja hyötyleveys on 24,8 metriä. Kadun linjaus on sillan kohdalla suora. Sillan pääjänteeseen sijoittuu 20 metriä leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 metriä. Sillan kaikki tuet on perustettu porapaaluille kallion varaan. Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat, sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille. Crusellin sillasta ja erityisesti tietomallinnuksen hyödyntämisestä sillan suunnittelussa ja rakentamisessa on kerrottu aiemmin Kuntatekniikka-lehden numerossa 7/2011, lehti.kuntatekniikka.ﬁ/lehtiarkisto Tekesille Fiksu kaupunki -ohjelma Hallirakenteiden Help-desk -palvelu MKuntaliitto tarjoaa huhtikuun puoliväliin saakka neuvontapalvelua kuntien rakennustarkastajille hallirakenteiden turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Projektiin on saatu ympäristöministeriön tukea. Kyseessä on yleinen neuvonta, jolla tuetaan viranomaisen toimintaa ja täydennetään asiantuntemusta. Neuvonta on osittain ulkoistettu saavutettavuuden turvaamiseksi FCG Oy:n rakenneteknisille asiantuntijoille ja sitä annetaan ensisijaisesti sähköpostilla. Sähköpostiosoite on rakennussortumat@kuntaliitto.ﬁ. Sähköpostiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Rakennustarkastajat voivat saada neuvontaa myös puhelimitse klo 8-16 välisenä aikana maksuttomasti. Puhelimeen vastaavat rakennesuunnittelun asiantuntijat. 52 Kuntatekniikka 2/2013 M Tekesin käynnistämä Fiksu kaupunki -ohjelma innostaa kaupunkeja avaamaan investointejaan ja aluekehityshankkeitaan yritysten kehitysalustoiksi, joissa uusia teknologioita ja palveluja voidaan testata. Näin yritykset saavat uskottavuutta ja näkyvyyttä uusille tuotteille, joilla on kansainvälistä kysyntää kaupungistumisen jatkuessa. Kunnille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja uudistaa elinkeinorakennetta. Ohjelmassa käynnistetään ja rahoitetaan 3–6 suurta pilottia eri puolilla Suomea. Niiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Pilotit voivat liittyä vaikkapa lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ohjelma painottuu suuriin kokonaisuuksiin, ei niinkään yksittäisen tuotteen tai teknologian kehittämiseen. Ohjelma on käynnissä 2013– 2017 ja siinä tavoitellaan yhteensä noin sadan miljoonan euron laajuisia hankkeita, joissa Tekesin rahoitus on noin 40 miljoonaa euroa. www.tekes.ﬁ/ohjelmat/kaupunki Stara avaa aura-autojen sijaintitiedot kehittäjille M Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on avannut tuotannonohjausjärjestelmän tuottamat aura-autojen sijaintitiedot julkisiksi. Näin sovelluskehittäjät saavat mahdollisuuden hyödyntää tietoja ja kehittää niihin perustuvia omia palveluja. Hankkeen avulla Stara etsii uusia tapoja katujen talvi- hoidosta tiedottamiseen. Pilotissa on sen alussa mukana 20 aura-auton sijaintitiedot eli noin kymmenen prosenttia Staran Helsingissä tekemästä talvihoidon työstä. Määrä kasvaa koko ajan. − Tavoitteemme on, että pian kaikilla Staran hoitamilla alueilla liikkuvista aura-autoista saadaan sijaintitiedot. Tällöin noin 60 prosenttia Helsingin kaduista olisi palvelussa mukana. Näin työtämme kuten katujen aurausta tai hiekanpuhdistusta voisi seurata verkon välityksellä liki reaaliajassa, Staran viestintäpäällikkö Päivi Seikkula sanoo. Oulun kaupunki Hiirihaukkatalon julkisivua elävöittää kolme monumentaalista lasille digipainettua taideteosta. Oulun kaupunki M Oulun Kaukovainion koulun ja kirjaston tilat saivat viime syksynä valmistuneen peruskorjaus- ja laajennushankkeen myötä uuden nimen ja näyttävät julkisivutaideteokset. Koulu ja kirjasto on rakennettu 1970-luvulla, eikä merkittäviä peruskorjauksia ole tehty aiemmin. Uudistuneen Hiirihaukkatalon julkisivua elävöittää kolme monumentaalista lasille digipainettua taideteosta, jotka sijoittuvat rakennuksen keskeisten toimintojen yhteyteen. Kaukovainion kirjaston sekä koulun puolella olevien tietorin ja ruokalan ikkunoissa kuultavat helsinkiläisen kuvataiteilijan Maria Mughalin Kasvu-aiheiset teokset. Taideteosten kuviot pohjautuvat kasveihin ja muihin orgaanisiin muotoihin, jotka ilmenevät ympäröivässä luonnossa monimuotoisena ja rikkaana muodostaen pienempiä ja suurempia järjestelmiä. Läpikuultavat, valoa siivilöivät lasikuviot rönsyilevät ja muotoutuvat eri tavoin, vapaasti ja tiettyä lainalaisuutta noudattaen. Niiden värimaailma ja sommittelurytmi on tehty kuhunkin tilaan sopivaksi. Valitun teeman ohella myös teoskokonaisuuden nimi linkittyy läheisesti niin koulu- kuin kirjastomaailmaankin, sillä tukevathan ne molemmat ihmisen kasvua ja kasvamista. Mughalin orientalistiseen, itämaisen kuvaperinteen henkeen toteuttamat kuva-aiheet toimivat myös alueellisena maamerkkinä. Erityisesti kirjaston päätysivun taideteos näkyy kauas Hiirihaukantielle viestittäen kävijöille ja ohikulkijoille julkisen rakennuksen toiminnasta. Oulun kaupunki JULKISIVUTAIDETTA Oulun Kaukovainiolle Hiirihaukkatalon taideteokset on suunnitellut Maria Mughal. Taideteosten kuviot pohjautuvat kasveihin ja muihin orgaanisiin muotoihin. Uponorin ja KWH:n yhteisyritys vastatuulessa MKilpailu- ja kuluttajavirasto esitti helmikuun lopulla markkinaoikeudelle Uponorin ja KWH:n yhteisyrityksen kieltämistä. Uponor Oyj:n ja KWH Group Oy:n viime syyskuussa julkistamassa hankkeessa on aikeena perustaa yhteisyritys, johon molempien yritysten yhdys- kuntatekniset liiketoiminnat siirrettäisiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ilmoittanut, että se ei hyväksy yhdistymistä esitetyssä muodossa, vaan ehdottaa markkinaoikeudelle hankkeen kieltämistä. Virasto katsoo vastoin yhtiöiden näkemys- tä, että yrityskauppa mahdollisesti johtaisi kilpailun olennaiseen vähenemiseen yhdyskuntateknisten putkijärjestelmien markkinoilla. Uponor Oyj ja KWH Group Oy ovat päättäneet laatia vastineen markkinaoikeudelle ja jatkaa näin syyskuussa 2012 julkistettua han- kettaan perustaa yhteisyritys, johon yhdistettäisiin molempien yhtiöiden yhdyskuntatekninen liiketoiminta. Markkinaoikeus käsittelee Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitystä lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa, joka päättyy 25.5.2013. Kuntatekniikka 2/2013 53 M Porin Puuvilla Oy selvittää 7 000 katsojan monitoimiareenan rakentamista Puuvillaan. Rakenteilla olevan kauppakeskus Puuvillan yhteyteen soveltuisi erinomaisesti monitoimiareena, joka palvelisi jääkiekkoa, muita urheilutapahtumia, konsertteja, kokouksia, kongresseja, messuja sekä kaikenlaisia yleisötapahtumia. Meneillään on hankeselvitysvaihe, jossa tutkitaan monitoimiareenan sijoittumismahdollisuutta Puuvillaan sekä areenan liiketoimintakonseptia ja kannattavuutta. Kauppakeskustoiminnan ja urheilu- ja yleisötapahtumien yhdistäminen tukisi erinomaisesti toisiaan ja loisi uudenlaisen palvelukokonaisuuden. Areenan suunnittelu tultaisiin tekemään Puuvillan alueen historiallista ja suojeltua ympäristöä kunnioittaen. Alustavien selvitysten mukaan areena sijaitsisi kauppakeskuksen länsipuolella Vanhaan Värjäämöön liittyen. Monitoimiareenassa tultaisiin hyödyntämään myös geoenergiaratkaisua lämmityksessä ja jäähdytyksessä mukaan lukien jääareenan jäähdytys. Porin Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhdessä tasaosuuksin omistama kiinteistö. Puuvillan keskustakortteli sijaitsee Porissa, Isosannan kaupunginosassa Kokemäenjoen rannassa. Satakunnan suurin kauppakeskus avataan Puuvillan alueelle syksyllä 2014. Vaskiluodon Voima Oy Poriin puuhataan monitoimiareenaa Vaskiluodon Voima Oy:n kaasutuslaitos vihittiin käyttöön Vaasassa. Punaiset savupiiput ovat osa polttoaineen kuivatuslinjastoa, ja itse kaasutuslaitos näkyy kuvassa takavasemalla. Vaskiluodon Voiman kaasutuslaitos käyttöön M Maailman suurin biomassan kaasutuslaitos vihittiin käyttöön maaliskuussa Vaasassa. Vaskiluodon Voima Oy:n hanke on monella tapaa edistyksellinen, koska kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla, pääasiassa metsähakkeella. – Kaasutuslaitoksen käyttöönotto on merkittävä askel yh- tiön pyrkimyksessä käyttää lämmön ja sähkön tuotannossa ensisijaisesti kotimaisia polttoaineita. Tätä voidaan kutsua todelliseksi energiatäyskäännökseksi, sanoi Vaskiluodon Voiman hallituksen puheenjohtaja ja omistajayhtiö EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola vihkiäistilaisuudessa. Biokaasutuslaitoksen Vaskiluodon Voimalle toimittaa Metso. Biokaasuttimen kokoluokka tekee toimituksesta kiinnostavan suurille hiilivoimalaitoksille ympäri maailmaa. Tampere on Vuoden pyöräilykunta 2013 Palkintoraati kiitteli Kemin keskustauudistusta kuvailemalla sitä muun muassa taitavaksi yhdistelmäksi kulttuuriperintöä ja viihtyisyyttä. Kemi palkittiin keskustauudistuksestaan M Kemi sai helmikuun lopulla Kaupunkikeskustapalkinnon 2013 tunnustuksena onnistuneesta ja taitavasta keskustauudistuksestaan. Palkinnon myönsi Elävät Kaupunkikeskustat ry. Valintaprosessi kesti puoli vuotta ja siinä käytettiin 54-kohtaista vertailutaulukkoa. Keskustassa paikallisuus on huomioitu kävelykatutilaa jäsentävillä ja suojaavilla säleiköillä. Isoja betonilaattoja on käytetty katupäällysteenä. Kuvanveistäjä Sauli Miettusen ympäristöteos antaa luonnetta ja iloista ilmettä, huumoriakin. 54 Kuntatekniikka 2/2013 – Päämäärätietoinen asennemuutos, tunnelma ja hyvä tuuli vahvistavat aina kilpailukykyä, vaikka kehittäminen olisi taidelaji ahtaassa taloudellisessa ja kaupallisessa tilanteessa. Kemi antaa esimerkkiä kaikille pienemmille kaupungeille, palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare sanoi. – Keskustayhdistyksen ja kaupungin yhteistyö on esimerkillistä. Kävelykatu, Täiköntori ja talvivalaistus ovat vahva rakenteellinen ensimmäinen vaihe. Ne tuovat valoa muulle keskustan kehittämiselle. M Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on valinnut Vuoden 2013 pyöräilykunnaksi Tampereen. Perusteena palkinnolle on voimakas pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ja pyöräilyn edistäminen. Tampereen pyöräilymäärät ovat lisääntyneet noin 50 prosenttia viimeisten 12 vuoden aikana. Pyöräliikenteen kehitystä seurataan kymmenien eri puolilla kaupunkia sijaitsevien laskentapisteiden avulla. Juuri valmistuneen liikennetutkimuksen mukaan pyöräilyn kulkumuotoosuus Tampereella on kasvanut puolitoistakertaiseksi vuosina 2005–2012. Tampereen kaupunki on käyttänyt vuositasolla 3–5 miljoonaa euroa pyöräilyväylästön rakentamiseen, yllä- pitoon ja laatutason parantamiseen viime vuosina. Tänä vuonna käytetään noin kolme miljoonaa euroa. Pyöräilyn edistämisessä on kokonaisvaltainen ote. Pyöräteistä on muodostettu hierarkisesti jäsentynyt verkko, joka muodostuu pyöräilyn pää-, alue- ja lähireiteistä sekä seudullisista pyöräilyn laatukäytävistä. Keskustan pyöräpysäköinnin kehittäminen on aloitettu, ja autojen pysäköintiruutuja on jo muutettu pyöräparkeiksi. Uudet korkeatasoiset pyörätelineet ja julkinen pyöräpumppu ilmestyivät keskustaan viime vuonna. Myös liityntäpysäköintiin panostetaan rakentamalla katokselliset pyörätelineet 12 linja-autopysäkin yhteyteen. Kaivonkansia koskeva standardointi muuttuu MStandardia EN-124 – Sadevesi- ja tarkastuskaivojen kansistot ajoneuvo- ja jalankulkualueille ollaan uudistamassa. Siitä on tulossa harmonisoitu tuotestandardi, joka johtaa rakennustuoteasetuksen mukaiseen CE-merkintään. Uusi sarja jakaantuu kuuteen osaan. Osan 1 aiheena ovat luokitus, yleissuunnittelu, suoritus ja testausvaatimukset, testimenetelmät ja vaatimustenmukaisuuden arviointi (CEmerkintä). Osissa 2–6 käsitellään eri materiaalit (valurauta, teräs, alumiiniseos, raudoitettu betoni, komposiittimateriaalit, PP & PVC-U). Standardi on nyt lausuntovai- heessa (Enquiry), joka on tulevan standardin sisällön kannalta ehdottomasti tärkein vaihe. Tässä standardin laadintavaiheessa on mahdollista kansallisesti esittää laajasti sekä teknisiä että toimituksellisia kommentteja. Lausuntokierroksella otetaan myös kantaa, onko ehdotus hyväksyttävissä lopulliseen äänestykseen. Vaikuta 4.4. mennessä ottamalla kantaa standardeihin verkkosivun http:// www.metsta.fi/lausunnot/index. php kautta. CE Kuva: Raatin stadionin muuri, Oulu Lisätietoja: kimmo.konkarikoski@metsta.ﬁ Luotettavat led-valaisimet mm. Selvitys: Ely-keskusten viranomaistehtäviä uudistettava M Ely-keskusten toiminta alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa on pääosin suuntautunut lain tavoitteiden mukaisesti, mutta monilta osin toimintaa on kehitettävä, todetaan maaliskuussa valmistuneessa selvityksessä. Ohjausta tulisi painottaa nykyistä enemmän kuntien strategisen alueidenkäytön suunnittelun ja yleiskaavoituksen sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämiseen. Voimavaroja tulisi suunnata tärkeimpiin yleis- ja asemakaavoihin. – Menettelyä voitaisiin keventää esimerkiksi niin, että niissä kunnissa, joissa kaavoitus on kehittynyttä ja yleiskaava ohjaa riittävästi asemakaavoitusta, ei viranomaisneuvotteluja käytäisi lainkaan asemakaavojen osalta, ehdottaa selvityksen tehnyt oikeustieteen kandidaatti, valtiotieteiden maisteri Auvo Haapanala. Toimintatapoja tulisi kehittää ja yhdenmukaistaa toimintaa maan eri osissa hyödyntämällä nykyistä enemmän eri ely-keskuksissa jo toimivia parhaita käytäntöjä sekä tehostamalla ympäristöministeriön ohjausta eri ely- keskusten kehittämistarpeiden mukaan. Ely-keskukset ovat käyttäneet maltillisesti oikeuttaan puuttua kuntien päätöksiin valituksin ja oikaisukehotuksin. Haapanala muistuttaa, että ely-keskusten tehtävänä on lain mukaan edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä, mutta myös valvoa kunnan toiminnan lainmukaisuutta. – Selvitys osoittaa, että maankäyttö- ja rakennuslakia tulkitaan eri puolilla Suomea jossain määrin eri tavoin. On tärkeää, että tulkinnat ovat mahdollisimman yhteneväisiä. Tämä edellyttää toimintatapojen ja ympäristöministeriön ohjauksen kehittämistä. Yhdenmukainen toiminta luo luottamusta kansalaisten suuntaan, sanoo selvityksen vastaanottanut asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Selvitys perustuu haastatteluihin sekä ely-keskusten toimintaa käsitelleisiin selvityksiin ja seurantatietoihin. Se on osa syksyllä 2011 käynnistynyttä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointia, joka valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Kuva: Liminganlahden yhtenäiskoulun kiinteistöjen korostusvalaistuksiin. monitoimiareena, Liminka www.valopaa.com puh. 010 470 8890 VTT ja TTY tutkivat vesihuollon kunnossapitoa M VTT tutki yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen ulkoistamista SerVesi-hankkeessa. Hankkeen kyselytutkimuksessa selvitettiin, missä määrin vesihuoltoverkoston kunnossapitoa on ulkoistettu ja miten kunnossapito järjestetään tulevaisuudessa. Kyselyn perusteella vesilaitokset ovat ostaneet palveluja lähes kaikissa kunnossapidon toiminnoissa. Eniten muilta palveluntarjoajilta tilataan kaivamattomin menetelmin tehtäviä vesijohto- ja viemärisaneerauksia, viemäreiden tv-kuvauksia sekä mittarikorjauksia. Niitä tehdään joko täysin ulkoistetusti tai tiiviissä yhteistyössä vesilaitoksen ja palveluntarjoajan kesken myös jatkossa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan haluta ulkoistaa yksityiselle teki- jälle tai toiselle vesilaitokselle kokonaan. Vähiten ulkoistaminen kiinnostaa puhdasvesiverkkoon liittyvissä toiminnoissa sekä vikakorjauksissa ja asiakaspalvelussa. SerVesi-hankkeessa kehitettiin yrityskumppanien kanssa menettelyjä ulkoistamiseen liittyvien riskien tunnistamiseen. Riskianalyysin periaatteena on kuvata palvelu mahdollisimman hyvin, pilkkoa se osiin ja löytää siten palvelun eri osien mahdolliset riskit sekä toimittajan että tilaajan näkökulmista. Kun riskit on tunnistettu, voidaan neuvottelemalla löytää molempia osapuolia tyydyttävät keinot niiden hallintaan. Näin toiminnasta saadaan läpinäkyvää ja edistetään luotettavan ja avoimen kumppanuussuhteen syntymistä. Hankkeen julkinen loppuraportti on saatavissa VTT:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.vtt.ﬁ/inf/pdf/ technology/2013/T73.pdf Kuntatekniikka 2/2013 55 Vantaan kaupunki Mari Siivola, 46, Helsingistä on valittu Vantaan yleiskaavapäälliköksi. Aiemmin Siivola on työskennellyt projektinjohtajana Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksessa sekä Vantaan kaupunkisuunnittelussa yleiskaavasuunnittelijana. jaksi vastuualueenaan Helsingin ja Jyväskylän yksiköt. MArkkitehti MTekn.kand. Anne Honkasalo on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu -yksikköön Helsinkiin. MTekn.kand. Christian Sannemann on nimitetty projektisuunnittelijaksi Ympäristökonsultointi -yksikköön Helsinkiin. WSP Finland Oy MKTM Sanna Kulmala on nimitetty henkilöstöja viestintäjohtajaksi. MTekn.kand. Katarina Wallin on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Liikennekonsultointi -yksikköön Helsinkiin. MRkm Jukka Liinanki on nimitetty projektipäälliköksi ja pääsuunnittelijaksi Infrayksikköön Ouluun. MDI MIns. Jari Kaukonen on nimitetty infran johta- MTekn.kand. Artturi Kuronen on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Tie ja Rata -yksikköön Helsinkiin. Markus Fränti on nimitetty projekti-insinööriksi Tutkimusyksikköön Tampereelle. ryhmän johtajaksi ja Pöyry Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 15.4. alkaen. Ari Asikainen, Energia-liiketoimintaryhmän nykyinen johtaja, siirtyy liiketoiminnan kehitysjohtajaksi. Ramboll Finland Oy MTkL Kimmo Halme on nimitetty Ramboll Management Consulting Finlandin toimitusjohtajaksi sekä Ramboll Finlandin johtoryhmän jäseneksi. Halme on toiminut Rambollissa vuodesta 2011, jolloin Ramboll osti hänen johtamansa Advansis Oy:n. Ennen Rambollia ja Advansista Halme työskenteli Valtion tiede- ja teknologianeuvostossa sekä Euroopan komission asiantuntijana. MMaisemasuunnitteluhortonomi Marjaana Huhta on aloittanut liikennesuunnittelun projektipäällikkönä Espoossa. MKTM, FM Sini Kahilaniemi on aloittanut Älyja sähköisen liikenteen ryhmäpäällikkönä Tampereella. MRI Harri Kemppainen on aloittanut rakennuttamisen projektipäällikkönä Espoossa. Pöyry Oyj MSergio Guimaraes on nimitetty Pöyryn Energia-liiketoiminta- aloittanut kehitysinsinöörinä Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialalla Tampereella. MDI Heikki Arvio on Kari Porralle Saksan valtion ansiomerkki ympäristönsuojelutyöstä MLahden kaupungin ympäristöjohtaja Kari Porra on saanut Saksan valtion tunnustuksen ympäristönsuojelutyöstä. Thüringenin osavaltion Eurooppa-ministeri ja osavaltion hallintopäällikkö rouva Marion Walsmann ojensi ansioristin Porralle 27. helmikuuta Thüringenin osavaltion hallintovirastossa, Erfurtissa. Saksan liittotasavallan ansioristin on myöntänyt Saksan liittotasavallan 56 Kuntatekniikka 2/2013 liittopresidentti Joachim Gauck. Das Verdienstkreuz am Bande des Verdienstordens der Bundesrepublik Deutschland -ansioristi vastaa kansainvälisessä luokittelussa ritariluokan ansioristiä. Saksan liittotasavallan liittopresidentti on perusteluissaan ansioristin myöntämiselle korostanut Kari Porran aktiivista toimintaa niin paikallisen kuin kansainvälisen ympäristönsuojelun hyväksi tehdyssä työssä. Freies Wort, Lokalredaktion Suhl Aloitteen ja esityksen ansioristin myöntämisestä on tehnyt Lahden ystävyyskaupunki Suhl. Saksan liittotasavallan ansioristi on ainoa virallinen Saksassa käytössä oleva valtiollinen ansiomerkki. Kari Porralle myönnetyn ansioristin merkitystä korostaa se, että nykyisin ansioristejä myönnetään vuosittain vain 1 700, kun niitä 1990-luvulla myönnettiin vuosittain Kari Porran (vas.) palkitsemisen laittoi alulle Lahden 10 000 kappaletta. ystävyyskaupungin Suhlin kaupungin ylipormestari Jens Triebel. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. MDI Juha Rantanen on aloittanut hankekehityspäällikkönä Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialalla Espoossa. MDI Katja Romppainen on aloittanut projektipäällikkönä Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialalla Oulussa. MDI Juha-Pekka Smolander on aloittanut Rakennetekniikka-yksikön päällikkönä Espoossa. Rejlers MRI Jarmo Nieminen on nimitetty Länsi-Suomen rakentaminen -osastolle rakennuttajainsinööriksi toimipaikkanaan Turku. MFM Kimmo Vähäjylkkä on nimitetty Etelä- ja Itä-Suomen aluejohtajaksi. MDI Minna Nurmi toimii projektipäällikön tehtävien ohella myös Helsingin maankäytön ryhmäpäällikkönä. MKartoittaja Matti Krusell on nimitetty Turun yksikössä mittaustyönjohtajaksi. MDI Heidi Saastamoinen on aloittanut Tampereen yksikön vesihuollon laitossuunnittelun ryhmässä suunnittelijana. MDI Hannele Kemppi on aloittanut Tampereen yksikön tie- ja liikennetekniikan ryhmän suunnittelupäällikkönä. MInsinööri nimitetty Länsi-Suomen aluejohtajaksi. Hän on myös tie-, liikenne-, alue-, geo-, mittaus- ja kartoitustekniikan toimialavastaava. Teknisten lautakuntien koulutuspäivät Kuntien rakennuttamispäivät 10.–11.4. Rovaniemi 16.–17.4. Nokia 14.5. Turku 21.5. Kuopio 4.6. Lappeenranta 23.9. Oulu www.fcg.ﬁ 18.–19.4.2013 Tampere www.fcg.ﬁ Rakennuslautakuntien koulutuspäivä Wasser Berlin International 11.4. Rovaniemi 17.4. Nokia 15.5. Turku 22.5. Kuopio 5.6. Lappeenranta 24.9. Oulu www.fcg.ﬁ Ympäristölautakuntien koulutuspäivä AMK Mikko Silén on aloittanut Turun yksikön tie-, liikenne- ja aluetekniikan ryhmässä suunnittelijana. MArkkitehti Jouni Kiimamaa toimii projek- 23.–26.4.2013 Berliini www.wasser-berlin.de Pilaantuneet maat 14.5.2013 Helsinki www.kiinko.ﬁ Jäähallipäivät 14.–16.5.2013 Hki-Sto-Hki www.ﬁnhockey.ﬁ Rakennusvalvonnan peruskurssi, II jakso Kuntatekniikan päivät Kaavoitusjohdon neuvottelupäivät 11.–12.4.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Jätehuollon perusteet jätelautakunnille 16.4.2013 Rovaniemi www.fcg.ﬁ Infra-alan työturvallisuuspäivä 17.4.2013 Vantaa www. infra.ﬁ 17.4.2013 Vantaa www.fcg.ﬁ YAMK Janne Pietarinen on nimitetty Helsingin yksikön vesihuollon projektipäälliköksi. 23.–24.4.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Yhdyskuntatekniikka 2013 Vesiosuuskunnat ja kunta MIns. Yksityistieasioiden peruskoulutus 12.4. Rovaniemi 18.4. Nokia 16.5. Turku 23.5. Kuopio 6.6. Lappeenranta 25.9. Oulu www.fcg.ﬁ 4.–5.4.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Airix Ympäristö Oy MIns. Heikki Armio on 2013 Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 15.–16.5.2013 Jyväskylä www.yhdyskuntatekniikka.ﬁ Vesihuoltopäivät 15.–16.5.2013 Jyväskylä www.vvy.ﬁ 16.–18.5.2013 Jyväskylä www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty tapahtumakalenteri tipäällikön tehtävien ohella myös Turun maankäytön ryhmäpäällikkönä. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen 21.5.2013 Helsinki www.vvy.ﬁ Maapolitiikka ja maankäyttösopimukset 23.5.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Ympäristönsuojelun viranomaispäivät 28.–29.5.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Kiinteistökehityspäivät 2013 29.–30.5.2013 Helsinki www.kiinko.ﬁ Kuntamarkkinat 11.–12.9.2013 Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ 17.–18.4.2013 Vantaa www.vvy.ﬁ Kuntatekniikka 2/2013 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ www.wspgroup.ﬁ Avaa www.kuntatekniikka.ﬁ ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.ﬁ/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442. Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2013 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Kuntatekniikka 2/2013 FCG – Hyvän elämän tekijät ~ ~ ~ ~ Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka www.fcg.ﬁ GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Sertifioitu urakoitsija on varma valinta! Huomioi hankinnassa – teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys – turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti – tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti – rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys Lisätietoja: www.seti.fi Kuntatekniikka 2/2013 59 13 0 2 a iikk kn –16.5.2013 a e t a t 5. um kun apaht onki 1 s ilj lyt YhdyJyväskylän Pianvaari- ja nänyitikteka.ﬁ sem skuntatek n i r u u yhdy Alan s www.