korkeajännitteistä vedenpuhdistusta - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 5/2012 Pyörätaskut lisäävät liikenneturvallisuutta, Marek Salermo 36 39 vakuuttaa. sivusivulla Maailmankongressi toi kuntatekniikan asiantuntijat Helsinkiin sivu 20 KUNTAMARKKINAT 12.–13.9. – ohjelma keskiaukeamalla Päästöjen vähentämiseen löytyy myös edullisia keinoja sivu 24 Hankintamenettelyjen kehittäminen parantaa tuottavuutta sivu 26 Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella KORKEAJÄNNITTEISTÄ VEDENPUHDISTUSTA sivu 6 s rto Tee oikea kiintei a t t e . ks oikkeu ä haastetta p t ä v ltä lisä alet sisä oimintaan n johtava v d e v e t jä je vai nt olliset pumppuje vesipumppu y ratkaisu e t a j jäte löyty lliset uovat Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu suooman a t t a m Gorma maailmas n. jop sko a i olle. U läpi kulkee ls a t mistaj kin kohteisi e l sen udel ua he ysin u umpp keisiin een ja pop put tä stokorkeut m u on up p t o o t ä l n v o e u n etri ja h seim ssa. rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi i i s o t e li llis pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j u p si halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com SISÄLTÖ 5/ 2012 t 6. syyskuuta 46-47 Turun Myllysilta on vuoden kuntatekniikan saavutus. Sillan lentokoneen siiven muotoa jäljittelevä ruostumaton teräsverhous heijastaa veden liikkeet. KUNTAMARKKINAT 12.–13.9. – ohjelma keskiaukeamalla 16 Maailman ensimmäinen kansainväliset 23 Ruotsalainen Karl-Erik Eriksson on osallis- 50 Tanskan Ørestadissa trendikkäät ja muo- kriteerit täyttävä passiivienergiatennishalli on rakennettu puusta penkkejä myöten. tunut IFMEn maailmankogresseihin jo lähes 40 vuoden ajan. toilultaan rikkaat asuintalot muodostavat rohkean ja yhtenäisen kokonaisuuden. VESIHUOLTO HANKINNAT TEKNISET PALVELUT Sähköpurkauksesta tehoa desinfiointiin? Julkiset hankinnat ja TUKEFINkonsepti tuottavuustyökaluina 26 Turun uusi Myllysilta on vuoden kuntatekniikan saavutus 46 Oulun kaupunki kehittää hankintamenettelyjään 26 Kupera-hanke perkasi teknisen sektorin toimintatapoja 48 Rohkeaa arkkitehtuuria Malmössä ja Kööpenhaminassa 50 6 Vesihuollon organisaatiot linjakkaampaan yhteistyöhön 13 Vesihuoltolaki julkis- ja yksityisoikeuden rajapinnalla 14 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME YHDYSKUNTA Suomen kuntatekniikan yhdistys Växjö rakentaa puusta yhteisvoimin UKTY 16 IFME-kongressista eväitä kestävään yhdyskuntaan 20 Kuntien putkimestarit 33 37 38 TURVALLISUUS PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Rytilät/Pekka Rytilä: Rättisitikat parveilevat kesäisin Uutisia Karl-Erik Erikssonin lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä 23 Pyörätaskut rohkaisevat pyöräilemään ajoradalla 39 Päästövähennykset onnistuvat pienelläkin budjetilla 24 Kunnissa riittää työtä häiriötilantesiin varautumisessa 42 Kirjallisuutta Henkilöuutisia Palveluja Kuntatekniikka 5/2012 45 52 55 56 58 3 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Q Energia Q Hankinnat Q Ilmastonmuutos Q Infra-IT Q Jätehuolto Q Kiinteistöt Q Kunnossapito Q Liikenne ja väylät Q Liikuntapaikat Q Maankäytön suunnittelu Q Maarakennus Q Rakentaminen Q Turvallisuus QUimahallit ja kylpylät Q Vesihuolto QViheralueet Q Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 5/2012 Pyörätaskut lisäävät liikenneturvallisuutta, Marek Salermo 36 39 vakuuttaa. sivusivulla Maailmankongressi toi kuntatekniikan asiantuntijat Helsinkiin sivu 20 KUNTAMARKKINAT 12.–13.9. – ohjelma keskiaukeamalla Hankintamenettelyjen kehittäminen parantaa tuottavuutta sivu 26 Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella KORKEAJÄNNITTEISTÄ VEDENPUHDISTUSTA sivu 6 Kannen kuva: Merja Ojala Päästöjen vähentämiseen löytyy myös edullisia keinoja sivu 24 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %) Irtonumero 10 € (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale [email protected] Laatua säädösviidakkoon ” Elokuussa julkaistiin väitöstutkimus suomalaisen lainvalmistelun laadusta. Siinä arvioitiin laatua ja sen kehittymistä viime vuosikymmeninä kriittisesti erityisesti eri intressiryhmien tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. Nykyään eturivissä vaikuttamassa ovat lähinnä elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt. Lainvalmistelun parantaminen on esillä jopa hallitusohjelmassa, mutta tulokset lienevät nähtävissä vasta myöhemmin. Uusia lakeja sekä muita kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ohjaavia säädöksiä tulee voimaan jatkuvasti. Näin käy kunta-alallakin yleisesti, myös kuntatekniikassa. Tuorein esimerkki on näinä päivinä eduskunnalle annettava hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano korjausrakentamisen osalta. Valmistelusta vastannut ympäristöministeriö haluaa Suomen olevan jälleen EU:n eturivissä edistämässä sinänsä hyvää asiaa, energiatehokkuutta. Lakimuutoksista ja asetuksista saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä lähes legendaarista haja-asutuksen jätevesiasetusta kiivaampi keskustelu. Kustannusvaikutuksiltaan tämä säädöspaketti voi ainakin olla tuntuvasti sitä suurempi. Päämäärään pyritään sivulle vilkuilematta, eikä kokonaisnäkemystä uuden säätelyn vaikutuksista esimerkiksi kuntien tehtävien muutoksiin tai korjausrakennushankkeeseen ryhtyvän velvoitteisiin tahdo löytyä. Kuntien toimitilakustannusten tai kansalaisten asumiskustannusten on arvioitu nousevan 5-15 prosenttia, mikä ei lupaa hyvää näköpiirissä olevassa taloustilanteessa. Homekorjauksiakin riittää jo nykyisellään kunnissa vuosiksi eteenpäin. Eduskunnan pitäisi harkita huolellisesti, miten korjausrakentamista Suomessa ensi vuonna ja sen jälkeen säädellään. On hyvä pitää mielessä Olaus Petrin tuomarinohjeet lähes 500 vuoden takaa: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan”. Ruotsalaiset tekivät sen taas Eivät sentään tällä kertaa voittaneet jääkiekon maailmanmestaruutta. Mutta osoittivat kuntatekniikan maailmankongressissa osaavansa tehdä monia asioita fiksusti – ja myös kertoa niistä muille. Toki myös kotimaiset kuntatekniikan edistysaskeleet ja kaukomaiden oivallukset nousivat tapahtumassa hyvin esille. Kongressia seuranneena on myönnettävä, että länsinaapurissa monia sellaisia asioita, joita meillä juntataan kuin käärmeitä pyssyyn, on toteutettu hyvässä yhteisymmärryksessä menestyksekkäästi. Ehkä se on sitä diskuteeraamisen kautta syntyvää yhteishyvää, jota kaikki kansankodissa mielellään ovat edistämässä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10. 7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto 8/2012 21.11. 13.12. Energia QValaistus Sähköpurkauksella käsitellystä vedestä otetaan säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan Ruskon vesilaboratoriossa. Pilottilaitteistolla käsiteltyä vettä ei johdeta verkostoon. 6 Kuntatekniikka 5/2012 VESIHUOLTO Pilottilaitteisto testikäytössä Tampereella SÄHKÖPURKAUKSESTA tehoa desinfiointiin? Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki (vas.) ja tekniikan tohtori Henry Hatakka Wapulec Oy:stä tarkistavat, ettei otsonipitoisuus pilottilaitteiston läheisyydessä ole kohonnut liian korkeaksi. Suomen useimpia EU-maita selvästi tiukemmat sisäilman otsonipitoisuuden raja-arvot edellyttävät tiivistä seurantaa. Talousveden desinfiointiin on kansainvälisenä yhteistyönä kehitetty Suomessa uutta menetelmää, joka perustuu hapetukseen korkeajännitteisen sähköpurkauksen avulla. Se on laboratorio-oloissa osoittautunut tehokkaaksi niin puhdistustulosten kuin energiankulutuksenkin osalta. Tampereen Veden Ruskon vesilaitoksella on kesäkuusta lähtien testattu menetelmää pilottilaitteistolla. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Merja Ojala NNVesi solisee ohuina kalvoina ylhäältä alas muovilevyn takana jääkaapin kokoisessa pilottilaitteistossa Ruskon vesilaitoksella Tampereella. Suojaseinämän takana äärimmäisen lyhytkestoiset, noin 100 nanosekunnin pituiset vajaan 20 kilovoltin korkeajännitepulssit muodostavat reaktorissa koronapurkauksen maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan väliin. Purkauksen läpi virtaavan vesikalvon pintaan muodostuu hydroksyyliradikaaleja, jotka poistavat epäpuhtauksia vedestä hapettamalla. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta näyttää yksinkertaiselta. Pilottimittakaavan kokeisiin pääsemisen taustalla on pitkäaikainen tutkimustyö, jota Lappeenrannan teknillisessä yliopistosKuntatekniikka 5/2012 7 VESIHUOLTO “Kloorauksesta ei voida kokonaan luopua, koska otsoni ei säily verkostossa riittävän kauan.” sa on tehty yhteistyössä venäläisen Tomskin teknillisen yliopiston ja suomalaisen Wapulec Oy:n kanssa. – Menetelmää on tutkittu muuallakin, mutta venäläisillä on sen kaupallisesta käytöstä eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa, sanoo menetelmän kehittäjä ja pilottikokeita johtava tekniikan tohtori Henry Hatakka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tutkimusta vietiin Suomessa eteenpäin Tekesin tukemalla 2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä reaktorityyppiä kehitettiin poistamalla elektrodeissa käytetyt eristeet. Näin päästiin käsiksi koronapurkauksiin. Menetelmä on tehokas, mutta herkkä vedessä olevien sähköä johtavien ai- neiden suhteen. Ongelma saatiin ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt luotettavasti. – Matkan varrella hajotettiin muutama reaktori, mutta lopulta saatiin kuukauden aikana prosessin energiankulutus putoamaan kolmannekseen otsonoinnin vaatimasta energiasta, Hatakka kertoo. Ongelmia on matkan varrella ollut muitakin. Varsinkin veden ollessa kylmää reaktorissa syntyvä otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon rakennetussa säiliössä. – Kun sisäilman otsonin rajaarvot ovat Suomessa vielä puolta pienemmät kuin muualla EU:ssa, niin asialle oli tehtävä jotakin. Täällä se tarkoitti veden johtamista putkessa laitosrakennuksen ulkopuolelle. 20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä, kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa. Sähköpurkaus korvaa otsonoinnin? Ruskon nykyinen puhdistusprosessi ei sisällä otsonointia, joten suoraa vertailua siihen ei täällä voida tehdä. Laitteistoon tuleva vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista flotaation jälkeen. Sähköpurkaus veden desinfioinnissa OHenry Hatakka, TkT Lappeenranan teknillinen yliopisto / Wapulec Oy on kehitetty korvaamaan laadukasta vettä tuottava, mutta paljon energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia vastaava hapetusteho on saatu uudella koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta energiasta. Koronapurkaus tuottaa suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja. Lisäksi purkauksessa muodostuu muita hapettajia, kuten otsonia ja atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa radikaalimuodostuksessa. Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat liuenneiden (orgaaniset ja jotkin epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani) aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla eli pilkkomalla haitalliset kemialliset komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä kokonaan hiilidioksidiksi. Laitteisto koostuu generaattorista ja SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN TOIMINTAPERIAATE QMenetelmä 8 Kuntatekniikka 5/2012 Generaattori Korkeajännitteinen sähköpulssi Reaktori Puhdistettava vesi Ilma tai happi Puhdas vesi reaktorista. Generaattori tuottaa erittäin lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia) korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi muodostaa reaktorissa koronapurkauksen maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina, norona tai kalvona) koronapurkauksen läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja. Purkauksen on tapahduttava kaasussa (ilma, happi tai argon), koska kokonaan veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen hukataan moninkertainen määrä energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella. Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen patolevyn kautta. Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa muodostunut ja veteen liuennut otsoni vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän jälkeen se hajoaa itsestään. “Lopulta saatiin kuukauden aikana prosessin energiankulutus putoamaan kolmannekseen otsonoinnin vaatimasta energiasta.” – Vielä parempi olisi käyttää koronapurkauspuhdistusta hiekkasuodatuksen jälkeiseen veteen, mutta täällä vedessä on siinä vaiheessa jo klooridioksidi mukana, joten se ei ollut mahdollista, Hatakka selostaa. – Putkistossa on oltava desinfiointikykyä tulevaisuudessakin, joten kloorauksesta ei voida kokonaan luopua, koska otsoni ei säily verkostossa riittävän kauan. Ongelmana on myös nykyisen raakaveden kesäisin korkea lämpötila, joka heikentää desinfioinnin tehoa, Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki huomauttaa. Menetelmällä on laboratoriossa kyetty hapettamaan sellaisiakin yhdisteitä, joihin perinteinen otsonointi ei ole tehonnut. Tällaisia ovat muun muassa metaani jätevedenpuhdistuksessa ja talousvesipuolella muun muassa hormonit. Teho paranee happipitoisuutta nostamalla Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä olisi mahdollista korvata desinfioinnin lisäksi muitakin puhdistusprosessin vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden perusteella energiaa kuluu silloin niin paljon, että menetelmän kustannustehokkuus katoaa. Ruskon pilotissa sähköä käytetään noin 40 Wh puhdistettua vesikuutiota kohti eli noin 0,5 sentin edestä. Laitteiston läpi ajettiin kesällä vettä noin kuusi kuutiometriä tunnissa. Puhdistustehoa on mahdollista parantaa nostamalla reaktorin happipitoisuutta. Teho kaksinkertaistuu, jos reaktorin happipitoisuus on 60 prosenttia. Kustannusvertailua lisähapen käytön ja ilman hapen varassa toimivien reaktorien välillä ei ole vielä tehty. Sen sijaan otsonoinnin energian ku- lutuksesta on tietoa. – Otsonia annostellaan tyypillisesti 2–10 mg/l, ja otsonin valmistamiseen kuluu energiaa noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen otsonoinnin energiakustannus vaihtelee välillä 40–350 Wh/m3, Henry Hatakka sanoo. – Kun energian hinta nousee koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen on tärkeää, käyttöpäällikkö Virkamäki korostaa. Vähän huollettavaa Laitteistossa on varsin vähän kunnossapitoa vaativia kohteita. Korkeajännitteisen sähköpurkauksen tuottava elektrodilanka joudutaan vaihtamaan aika ajoin, mutta senkin käyttöikä on Hatakan mukaan varsin pitkä. – Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa myös vedenjakorakenteet vaativat jonkin verran huoltoa, mutta uskon, että täyden mittakaavan laitoksessa siihen löydetään lähes huoltovapaa suunnitteluratkaisu. Koko laitteiston käyttöiäksi voi arvioida noin 30 vuotta. Pilottilaitteistosta voidaan helposti skaalata tuotantokäyttöön soveltuva laitteisto. Generaattori tosin joudutaan vaihtamaan vesijäähdytteiseksi varsin pian koon kasvaessa. – Isompiin laitoksiin voidaan ja on usein muistakin syistä viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja. Toistaiseksi kokemuksia on enimmillään 10 kilowatin generaattoreista, Henry Hatakka sanoo. Ennen täyden mittakaavan laitoksen rakentamista kannattaa hänen mielestään ehdottomasti selvittää lisähapen käytön kustannustehokkuus. Tätä on tarkoitus testata myös käynnissä olevalla Ruskon pilottilaitteistolla. – Tarkoituksena on myös Kuntatekniikka 5/2012 9 TAMPEREEN VESI 2011 QTampereen kaupungin liikelaitos QToimittaa vettä Tampereella ja Pirkkalassa lähes 230 000 asukkaalle. Puhdistaa näiden lisäksi myös Ylöjärven yhdyskuntajätevesiä. QVeden myynti 15,2 miljoonaa m3 QTalousveden tuotanto: t1VIEJTUFUUVBQJOUBWFUUÊ miljoonaa m3, josta Ruskon laitoksella 15,1 miljoonaa m3 t1VIEJTUFUUVBQPIKBWFUUÊ miljoonaa m3 QJäteveden puhdistus 26,5 miljoonaa m3, josta laskutettua 20,3 miljoonaa m3 QVesijohtoverkostoa 738 km QViemäriverkostoa 1 311 km, josta jätevesiviemäriä 668 km, sadevesiviemäriä 596 km ja TFLBWFTJWJFNÊSJÊLN Q-JJLFWBJIUPNJMKPPOBB euroa Q-JJLFZMJKÊÊNÊNJMKPPOBB euroa QVakinaisen henkilöstön NÊÊSÊ Tampereen Vesi tuottaa verkostoonsa pumpattavasta talousvedestä noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli kolme neljännestä Ruskon vesilaitoksella, joka ottaa vetensä Roineesta. Tavoitteena on siirtyä seudullisen Tavase Oy:n valmistamaan tekopohjaveteen. Hanke on kuitenkin edennyt kunnissa takkuisesti. selvittää, voidaanko vielä pienemmällä sähköpurkausten pulssitaajuudella päästä yhtä hyviin puhdistustuloksiin. Nykyisestä 1 000 pulssista sekunnissa taajuus alennettaisiin puoleen. Myös prosessin säädettävyyttä muun muassa käsiteltävän veden lämpötilan mukaan on vielä tarpeen selvittää. Päämarkkinat Suomen ulkopuolella Venäjällä sikäläistä sähköpurkausmenetelmää on käytetty vedenpuhdistukseen muun muassa leipomoissa, panimoissa ja votkatehtailla. Suomalainen kehitystyö on jalostanut siitä olennaisesti energiatehokkaamman. Sen on arvioitu voivan korvata erityi- sesti paljon energiaa kuluttavaa otsonointia vesilaitoksilla. – Päämarkkina uudelle menetelmälle ovat suuret pintavesilaitokset ympäri maailmaa. Uusi menetelmä voisi sopia myös kehittyvien maiden vesilaitoksille, joissa desinfioinnin tarve on suuri ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet hyvät, Ha- Vedenpuhdistusmenetelmien tutkimus on pitkäjänteistä TEKSTI Paavo Taipale KUVA Seppo Haavisto QUusia vedenpuhdistusmenetelmiä, kuten kalvosuodatusta ja elektrokoagulaatiota on tutkittu monella taholla sekä Suomessa että muualla maailmassa, mutta merkittäviä läpimurtoja ei juuri ole saatu aikaan. – Kalvosuodatusmenetelmien käyttöönottoon liittyneet kovat odotukset reilu vuosikymmen sitten kilpistyivät valtaosin menetelmän kalleuteen. Kalvosuo- 10 Kuntatekniikka 5/2012 datuksen puhdistustulokset ovat kyllä erinomaisia, sanoo vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta. Kalvosuodatustutkimukset kuitenkin jatkuvat myös Suomessa. Perusvaihtoehtoina tarkastellaan joko ”harvemman” kalvon käyttöä koko puhdistusprosessin alussa tai ”tiheän” kalvon käyt– Nyt tutkitaan menetelmiä, joita laitosmittakaavassa voidaan ajatella hyödynnettävän laajasti vasta 2030-luvulla, professori Riku Vahala sanoo. VESIHUOLTO Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti. takka pohtii. Uuden menetelmän käyttökohteita Suomessa ei vielä ole arvioitu. Kun laitoksella tehtävien pilottikokeiden pohjalta päästään laskemaan todellisia energiankulutustietoja, voidaan myös arvioida sitä, millaisille suomalaislaitoksille menetelmä soveltuisi niin, että inves- toinnin takaisinmaksuaika olisi kohtuullinen. Tampereen Vesi mukana alan kehityshankkeissa Sopivaa vesilaitosta pilotointia varten kartoitettiin melko laajasti, ja lopulta Ruskon vesilaitos valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston rakentaminen ja asen- taminen on tehty Keksintösäätiön hankerahoituksella. Ruskon vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat, analytiikan ja asennusapua sekä tarvittavan sähköenergian. – Periaatteenamme on ollut tehdä paljon yhteistyötä muun muassa oppilaitosten kanssa. Tämä on yhtenä hankkeena muiden joukossa. Ei tämä menetel- mä välttämättä tule koskaan täällä tuotantokäyttöön, mutta kehitystä pitää olla mukana viemässä eteenpäin, Matti Virkamäki sanoo. Tampereen Vesi on käynnistänyt tällä hetkellä varalaitoksena toimivan Näsijärven vettä käyttävän Kaupinojan vesilaitoksen saneeraushankkeen. Näsijärven veden laatu on tällä vuosituhannella parantunut merkittävästi ja on joiltakin osin jopa parempi kuin Roineen vesi, jota Ruskossa käytetään. Vesi tullaan saneerauksen jälkeen ottamaan Näsijärvestä selvästi Roinetta syvemmältä, mikä myös vakauttaa lämpötilaa ja parantaa veden makua kesäaikana. Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat ovat jo valmiina, ja laitoksen on määrä olla käyttökunnossa kahden vuoden kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan se tulee olemaan hieman Ruskon laitosta suurempi. – Kun Kaupinojan laitos saadaan saneerauksen jälkeen käyttöön, Ruskon laitos on tarkoitus peruskorjata vuosikymmenen lopulla. Uskomme, että aikanaan saamme tänne TAVASE Oy:ltä tekopohjavettä, joka on luonnollisesti vielä paljon Roineen vettä laadukkaampaa. N työtä töä täydentämässä tavanomaista puhdistusprosessia. – Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin aikanaan varsin perusteellisesti, ja nyt keskitymme enemmän ensin mainittuun perusvaihtoehtoon. Jokin aika sitten saatiin lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista, mutta niitäkään ei ole toistaiseksi otettu yleisesti käyttöön. Otsonoinnin annostuksesta opinnäytetyö käynnissä Tampereen teknillisen yliopiston kemian ja biotekniikan laitoksen professori Tuula Tuhkanen puolestaan muistuttaa, että suomalaisten pintavesien keskeisen ongelman, humuksen, poistoon on toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta edullisempia menetelmiä. – Hydroksyyliradikaalien käyttö hapetuksessa on perusteltua erityisesti silloin, kun vedessä on sellaisia epäpuhtauksia, joita muut menetelmät eivät poista. Tuhkasen mielestä on tarpeellista myös selvittää otsonoinnissa käytettävää annostusta. Tähän liittyvä opinnäytetyö on käynnissä HSY Veden kanssa. – On hiukan sellainen tuntuma, että monilla laitoksilla käytetään otsonoinnissa tällä hetkellä liian suurta turvamarginaalia. Sen pienentäminen alentaisi otsonoinnin kustannuksia. On kuitenkin hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin tutkitaan, hän sanoo. Osaavista tekijöistä pulaa Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen pitkästä aikajänteestä ja sanoo, että nyt tutkitaan menetel- miä, joita laitosmittakaavassa voidaan ajatella hyödynnettävän laajasti vasta 2030-luvulla. Harvat vielä käytössä olevat suomalaiset pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään. Niistäkin useat ottavat käyttöön tekopohjaveden pintaveden sijasta. – Näyttää kuitenkin siltä, että vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita urakoitsijoita ei tahdo enää kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy, Vahala harmittelee. Kuntatekniikka 5/2012 11 VESIHUOLTO Opas vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja kunnille VESIHUOLLON ORGANISAATIOT linjakkaampaan yhteistyöhön Vesiosuuskunnat ja kunnat saavat ensi kevään aikana opasjulkaisun keskinäisen yhteistoimintansa järjestämiseen. Monissa kunnissa, joissa on viime vuosikymmenellä perustettu runsaasti uusia vesiosuuskuntia, on kaivattu yhtenäistä ohjeistusta. TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale QQ Suomessa on toista tuhatta vesiosuuskuntaa, joista suurin osa on pieniä. Uusia vesiosuuskuntia on muodostettu viime vuosina haja-asutusalueille ja loma-asuntoalueille varsinkin jätevesiasetuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Tällainen toiminta jatkunee vilkkaana vielä lähivuosina. Osuuskuntamuotoisen vesihuollon on yleisesti arvioitu voivan toimia laadukkaasti tulevaisuudessa silloin, kun osuuskunta on niin suuri, että se voi palkata alan ammattihenkilöstöä. Useissa pienissä osuuskunnissa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Ammattitaitoinen järjestelmien ylläpito saattaa olla kunnan asiantuntija-avun ja ostopalveluiden varassa. Opas avuksi toiminnan kehittämiseen Kuntaliitto on käynnistänyt yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalleja kuntien, kunnan vesihuoltolaitosten ja vesiosuusSuomen Kuntaliikuntien yhton yhdyskuntateistyön pohtekniikan pääljaksi. Työhön likkö Kirsi Rontarvitaan laaja tu sanoo. kirjo alan toiMyös toiminmijoita kesta-aluepäätökkustelemaan siin ja liittymisja muokkaavelvollisuudesta maan yhteisvapauttamiseen työn muotoja halutaan selviä tai toimintakriteereitä. Tärtapoja mah- – Tärkeintä ohjeistuksessa on keää on luoda yhdollisia yh- se, että se on käyttökelpoista teiset pelisäännöt kaikille toimijoille – pienillekin, distymisiä koko vesihuoltoKuntaliiton yhdyskuntatekniivarten. alalle. Painoarvoa kan päällikkö Kirsi Rontu sanoo. – Vesihuolhankkeeseen tuo toalan toimijat ovat kertoneet tar- Ronnun mukaan se, että oppaan peesta valtakunnalliselle julkaisul- laadinnassa ovat mukana MMM, le, jossa on ohjeistusta ja esimer- YM, Pirkanmaan ely-keskus, kiksi sopimusmalleja siitä, miten VVY, Pellervo-seura, SVOSK ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä Kuntaliitto. parannetaan ja vesihuoltolaitok– Tärkeintä ohjeistuksessa on, sia yhdistetään, olivatpa ne sitten että se on käyttökelpoista kaikilkunnan tai osuuskuntien laitoksia, le toimijoille – pienillekin. Hank- VESIHUOLTOYHTEISTYÖN OPAS OSUUSKUNNILLE JA KUNNILLE QSelvitetään vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien yhdistyessä tarvittava yhteinen näkemys omaisuuden arviointiin, yhteisen hallinnon muodostamiseen, sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan. tWFTJMJJLFUPJNJOOBOTJJSUÊNJOFO QOtetaan tPTVVTLVOOBOWBSBUKBWBTUVVU kantaa kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan sekä kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin ja liittämisvelvollisuudesta vapauttamispäätösprosessiin. QLaaditaan sopimusmalli ja selkeät ohjeet, jotka sisältävät muun muassa seuraavat vesihuoltolaitosten yhdistymiseen liittyvät asiat: tQÊÊUÚLTFOUFLPLVOOBTTBKBWFsiosuuskunnassa tMBLJFOWBBUJNBUNVPEPMMJTVVdet (sisältäen myös osuuskuntalain) tPNBJTVVEFOTJJSSPU tPNBJTVVEFOBSWJPJOUJ tWFSPUVTLZTZNZLTFU tBTJBLBTTPQJNVTUFOTJJSUÊNJOFO tFSPUTPQJNVTFIEPJTTB QHanke aloitetaan laajapohjaisella seminaarilla syyskuussa 2012, jossa sovitaan työn tavoitteista ja etenemisestä ja kirjataan osapuolten näkemykset sekä perustetaan hankkeelle ohjausryhmä. keessa tullaan selvittämään myös kuntien vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien keskinäisissä yhdistymisissä tarvittava yhteinen näkemys omaisuuden arviointiin, yhteisen hallinnon muodostamiseen, sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan, Rontu kertoo. Tavoitteena suositus toimintatavoista Tavoitteena on muodostaa suositus vaihtoehtoisista toimintatavoista kun yhteistyötä ryhdytään tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia ja osuuskuntia yhdistetään. Yhdistymisissä otetaan huomioon kaikki organisoitumisvaihtoehdot. – Kuntien ja niiden alueella toimivien vesiosuuskuntien välillä tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista yhteistyötä. Jo suunnitteluvaiheessa tulisi yhteistyössä todeta verkostojen tekninen yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden yhdistymistä silmälläpitäen. Pitkällä tähtäimellä voisi ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos, johon myös osuuskunnat liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta, Rontu pohtii. – Ohjeistuksesta tehdään maksuton verkkojulkaisu, joka sisältää sopimusmallit. Se on tarkoitus julkaista ensi keväänä. Osuuskuntien tietoon julkaisu ja sen tieto saadaan SVOSK ry:n ja VVY:n kautta. Toivomme myös, että julkaisun sisältö kiinnostaisi mediaa, Kirsi Rontu sanoo. Q Oppaan kokoamisesta vastaa Kuntaliitossa DI Henna Luukkonen, ja se on keväällä 2013 ladattavissa Kuntaliiton maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteesta http://shop.kunnat.net/. Kuntatekniikka 5/2012 13 Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä VESIHUOLTOLAKI – tasapainoilua julkis- ja yksityisoikeuden välillä Reilun vuosikymmenen voimassa ollut vesihuoltolaki on toiminut kohtuullisen hyvin. Lakia sovellettaessa toimitaan sekä julkisoikeuden että yksityisoikeuden piirissä. Asiakas ei aina ole selvillä pelisäännöistä. Vesihuollon palveluolemuksesta huolimatta kunnalla on keskeinen julkisoikeudellinen rooli sen kehittämisessä. OJaakko Gustafsson LuK/hall.yo Itä-Suomen yliopisto NNVesihuoltolaki (VHL) on eri- tyislaki, jota sovelletaan kaikkeen laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan, riippumatta sen organisointitavasta tai omistuspohjasta. Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta, kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman laatiminen ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrääminen, edellyttävät kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen, asiakkaiden asemaan vaikuttava päätöksentekomenettely olisi luonteeltaan kokonaisuudes14 Kuntatekniikka 5/2012 saan julkisoikeudellista. On lisäksi otettava huomioon, että vesihuoltolaitosten toiminnan organisoinnissa joudutaan soveltamaan myös muita säädöksiä kuten kirjanpitolainsäädäntöä ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnallisten vesihuoltolaitosten osalta kuntalain 10a luku, jota sovelletaan kunnallisiin liikelaitoksiin ja kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien osalta osuuskuntalaki (1488/2001). Yhtiömuotoiseen vesihuoltolaitostoimintaan sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia (624/2006). Vesilaitoksen ja asiakkaan välillä on kuluttajasuhde Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos toimisi käytännössä kunnan osana, vesihuoltolaitoksella ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä. Näin ollen vesihuoltolaitoksen ja sen asiakkaan välillä ei ole viranomaissuhdetta (joka tarkoittaisi siis julkisoikeudellista oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde, jota säännellään VHL:n lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen soveltuvien säädösten kuten kuluttajansuojalain (KSL, 38/1978) perusteella. Vesihuoltolaitoksen kannalta keskeistä on vakaa laitostalous, joka mahdollistaa myös tarpeelliset investoinnit. Vesihuoltolaitoksen asiakkaan kannalta keskeisin intressi on saada tarvitsemansa vesihuoltopalvelut (talo- usvesi, viemäröinti, tietyissä tapauksissa kuivatusvesien poisjohtaminen) luotettavasti ja edulliseen hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla maksukäytännöillä tulisi tukea näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet eivät kuitenkaan aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta kannalta aivan niin yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja kuin intressien ja VHL:n tavoitteiden toteutumisen kannalta voitaisiin pitää toivottavana. VHL 4 luku säätää vesihuollon maksujen yleisistä perusteista, maksuista sekä kunnallisen laitoksen kirjanpidosta ja VHL 5 luku vesihuollon sopimuksista, yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen muuttamisesta sekä sopimusten irtisanomisesta. Koska kyse on edellä mainitun kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä, joihin ei liity suoranaista julkisen vallan käyttöä, nämä kyseiset säännökset ovat siten luonteeltaan yksityisoikeudellisia. VHL:n tultua voimaan 2001 kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat vesihuollon maksut sekä vesihuoltopalveluja koskevat sopimukset ovat siten luonteeltaan yksityisoikeudellisia. Yksityisoikeudelliseen maksu- ja sopimusjärjestelmään siirtymisen eräänä tavoitteena on ollut maksujen ja niiden määräytymisperusteiden valvonnan läpinäkyvyyden parantaminen, mikä on olennaista muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun sekä vesihuoltolaitosten lai- tostalouden valvonnan kannalta. Yhtenä tarkoituksena on ollut myös parantaa aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen toteutumista ja toteuttamisen valvontaa ja näin kustannusten oikeaa kohdentamista niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen hinnoittelussa. Valvonnan ja oikeusturvan ongelmia Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen maksu- ja sopimusjärjestelmään siirtyminen ei ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta. Maksujen ja sopimusten yksityisoikeudellisesta luonteesta johtuen niissä ilmeneviin erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti voida hakea muutosta valituksella hallinto-oikeuteen, vaan ne tulevat ratkaistaviksi muiden yksityisoikeudellisten riita-asioiden tapaan kanteella käräjäoikeudessa. Tätä ei kuitenkaan voida pitää vesihuoltolaitoksen asiakkaan kannalta mitenkään ongelmattomana, sillä yksityisoikeudelliseen prosessiin liittyvä oikeuskuluriski voi olla huomattava, ja lisäksi niin vesihuoltolaitosten asiakkailta kuin käräjäoikeuksiltakin yleensä puuttuu myös esimerkiksi VHL 4 luvun mukaisissa asioissa tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista asiantuntemusta. Kunnallisten vesihuoltolaitosten palvelujen hinnoittelun perustan muodostavasta taksasta päättää kunnan johtosään- VESIHUOLTO nössä nimetty kunnan toimielin, yleensä valtuusto. Kyseinen taksapäätös (erotuksena VHL 4 luvun mukaisista yksityisoikeudellisista maksuista) on siten luonteeltaan julkisoikeudellinen, ja tähän päätökseen on näin ollen myös mahdollista hakea muutosta kunnallisvalitusteitse. Sen sijaan esimerkiksi vesihuoltoosuuskuntien asiakkaiden mahdollisuudet hakea julkisoikeudellista tietä muutosta vesihuoltomaksujensa määräytymisperusteisiin ovat erittäin rajoitettuja, kuten käy ilmi esimerkiksi tapauksesta KHO:2012:39. Laitoksen omistusmuoto määrittää näin huomattavilta osin myös asiakkaiden käytettävissä olevien oikeusturvakeinojen laajuuden maksuihin kohdistuvan muutoksenhaun kannalta. Tätä voidaan pitää ongelmallisena erityyppisten vesihuoltolaitosten asiakkaiden välisen tasa-arvoisuuden kannalta. Tästä johtu- en myös vesihuollon asiakassuhteissa saattaa toisinaan syntyä tilanteita, jolloin voi olla vaikeuksia päättää, tulisiko ratkaistavana oleva, maksujen määräytymisperusteisiin liittyvä asia tai kiista käsitellä yksityis- vai julkisoikeudellisessa järjestyksessä. Se aiheuttaa osaltaan epätietoisuutta niin vesihuoltolaitosten ja viranomaisten (kunta) päätöksenteossa kuin asiakkaidenkin keskuudessa muun muassa aiemmin mainitusta kunnallisvalitusmahdollisuuden sattumanvaraisuudesta johtuen. Valvonnan vastuut hajallaan Asiakkaan kannalta erityisen ongelmallista voi olla, että maksujen kohtuullisuuden ja määräytymisperusteiden valvonta ei sinänsä kuulu varsinaisesti kunnan enempää kuin ely-keskuksenkaan toimivaltaan, vaan kyseiset viranomaiset voivat käyttää toi- mivaltaansa vain hallinnollisiin asioihin eli VHL:n edellyttämään julkisoikeudelliseen päätöksentekoon liittyen. VHL:n mukaisten yksityisoikeudellisten velvoitteiden valvonta sen sijaan kuuluu kuluttajariitalautakunnalle (KSL:n mukaiset asiat) sekä kilpailuvirastolle (KilpailuL:n mukaiset asiat, johtuen vesihuoltolaitoksen asemasta toiminta-alueensa ns. luonnollisena monopolina). Nimenomaisesti VHL:n nojalla nämäkään tahot eivät voi ottaa kantaa mahdollisiin ongelmatilanteisiin VHL:n mukaisissa maksu- ja sopimusasioissa. Suomessa ei ole tällä hetkellä mitään sellaista viranomaistahoa, jolle juuri VHL:n mukaisten maksujen (ja sopimusasioiden) valvonta nimenomaisesti ja viran puolesta kuuluisi. Tilanne on hankala, sillä yksityisoikeudellista prosessia ei voida pitää vesihuoltolaitoksen asiakkaan kannalta erityisen tehokkaana edunvalvontakeinona mahdollisissa kiistoissa. Kokonaisuudessaan reilun vuosikymmenen voimassa olleesta VHL:sta saadut kokemukset ovat olleet myös maksukäytäntöjen osalta pääasiallisesti myönteisiä. Maksujen oikeudellisten määräytymisperusteiden ja niiden valvontakäytäntöjen osalta tietynlaista terävöittämistä kuitenkin kaivattaisiin. Loppuraporttinsa jättänyt vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä onkin esittänyt VHL:n edellyttämien valvontakäytäntöjen tehostamista myös lain yksityisoikeudellisten velvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. N Kirjoittaja laatii Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksella opinnäytetyötä vesihuollon maksujen määräytymiseen vaikuttavista seikoista. 70 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo. 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he Kuntatekniikka 5/2012 15 PUURAKENTAMINEN edellyttää yhteistyötä Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä. Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on tarjolla Ruotsissa. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen QQPuu kumahtaa, kun viimeiset laudat lyödään paikoilleen kolmanteen kerrokseen. On vuosi 1992 ja ruotsalaisessa Växjön kaupungissa on juuri valmistunut kielletty talo. Silloin Ruotsin laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista puutaloa. Växjön puukerrostalo tehtiin poikkeuslailla, sillä metsäisen Kaakkois-Ruotsin katsottiin olevan poikkeuksellisessa tilanteessa. – Poliitikot katsoivat karttaa. Hallitus päätti, että puusta tehdään businestä, se on ympäristöystävällistä ja sitä on kehitettävä vientituotteeksi. Växjöstä tuli ensimmäinen kaupunki, jossa puu tuli kunnan strategiaan. Meidän piti tukea ja lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön (Växjö Kommunföretag AB) projektikoordinaattori Hans Andrén kertoo. Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä poikkeuslaista ja korkeasta puurakentamisesta tuli sallittua vuonna 1994. Andrén lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle ja lupaa näyttää mitä sen jälkeen on tapahtunut. Tuhkasta nousi puuta Puurakentaminen oli iso askel kaakkoisruotsalaiselle 60 000 asukkaan Växjölle, joka oli palanut kolmesti. Sen kirkkoa olivat lieskat nuolleet seitsemän kertaa. – Ne palot tapahtuivat suurimmaksi osaksi tanskalaisten vallan aikana, Andrén huomauttaa. Hän ei ole huolissaan siitä, että puiset kerrostalot muodostaisivat maailman korkeimpia kokkoja. – Jopa teidän VTT:nne (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) on myöntänyt, ettei puurakentaminen ole ongelma paloturvallisuuden kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit pystyvät suunnittelemaan rakennukset niin hyvin. Växjön vanha kaupunkikeskusta on rakennettu kivestä ja puusta, eikä se näytä puurakentamisen kannalta mitenkään erityiseltä. Sen sijaan Växjö kaavoitti uudemman kaupunginosan, Välle Broarin niin, että kaikkien uusien rakennusten materiaalina tulee olla puuta. Samalla alueella sijaitsee myös Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt puurakentamista. Sen omat opetustilat ovat toimineet myös kokeilukenttänä. Tavoitteena on noin 1 500 asuntoa, noin 100 000 neliömetrin verran puisia koteja ja liikehuoneistoja. Kunta omistaa itse paljon: noin 12 000 asuntoa koko kaupungissa. Niiden kautta se on voinut vaikuttaa rakentamiseen. Puurakentaminen teollisemmaksi Växjön ”rakennettuja puita” on käynyt katsomassa 5 700 vierasta, ja Andrén on puhunut puun ekologisuudesta ja passiivitaloista kyllästymiseen asti. Niiden sijaan hän haluaisi puhua siitä, mitä kaupunki todella on. – Koko kaupunkisuunnittelun tulee lähteä siitä. Kaupunki on sama kuin ihmiset. Meidän on mietittävä, miten he haluavat asua. Ikeakaan ei puhu tänä päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä. Tämän päivän tyyli on asua yksin. Ruotsissa 47 prosenttia on yhden hengen talouksia. Andrén päivittelee rakennuskustannusten nousun olevan järjetöntä. Ennen asumiseen meni ihmisten tuloista keskimäärin 30 prosenttia, nyt 50. Hans Andrénin mielestä puurakentamisen arkkitehtuuriin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 16 Kuntatekniikka 5/2012 YHDYSKUNTA Limnologenin julkisivu on rakennettu niin, ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu. Kuntatekniikka 5/2012 17 YHDYSKUNTA Växjön kaupunki omistaa useimmat Linneén yliopistorakennukset ja on edistänyt myös niissä puurakentamista. – Meidän oli kehitettävä puurakentamista teollisemmaksi ja leikattava kuluja. Oli tehtävä hyviä asuntoja naurettavan halvalla. Lisäksi oli tehtävä jotain suljetuille paperitehtaille ja työpaikkojen menetyksistä kärsiville ihmisille. Pitkäjänteistä yhteistyötä Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä syvennettiin. Kumppaniksi tuli myös metsäkonserni Södra, jonka muodostaa 50 000 metsänomistajaa. Yksi innovaatioista oli käyttää puun sahauksessa jääviä ylijäämäosia hyväksi. Pelletin valmistuksen sijaan ruot- Växjö ei tukeutunut vain oman kotiseutunsa kehitystyöhön, vaan on kokeillut ja kilpailuttanut myös muiden maiden valmistajien tuotteita. Lingnaturin elementit tilattiin Sveitsistä, josta pihaan ajoi kaksi rekkaa. 14 päivän kuluttua runko oli pystyssä. – Se on tärkeää! Lyhentynyt rakennusaika leikkaa kuluja. Toisaalta rakennusaikaa pidentää pressujen pystytys, sillä puuelementit eivät saa kastua. – Olemme käyttäneet myös suomalaisia paneeleja, Andrén lisää. Hans Andrén tarkistaa, miten kerrostalon puujulkisivun maali on kestänyt. Ensimmäinen passiivitennishalli Ennen kuin saavumme Välle Broariin, meitä ter- 18 Kuntatekniikka 5/2012 salaisinsinöörit sahasivat palat ja liimasivat ne yhteen materiaaliksi, jota voidaan käyttää seinänä. Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia. vehtii Ruotsin korkein puurunkoinen kerrostalo, Portvakten. Passiivitalona tunnetun kahdeksankerroksisen talon kohdalla Andrén painaa kaasua. Hän ei halua, että yksinkertaisen valkoista ja pelkistettyä Portvaktenia kuvataan. – Sen arkkitehtuuri on kauheaa, vaikka rakennus sisältää huipputekniikkaa. Nyt puurakentaminen on onneksi mennyt parempaan suuntaan, projektipäällikkö sanoo ja pysäyttää auton lähes valmiin tennishallin pihaan. Tennistähden oma hanke Paikallisen tennistähden Stefan Edbergin hankkeena tunnettu rakennus on ensimmäinen kansainväliset kriteerit täyttävä passiivitennishalli, joka on tehty lähes kokonaan puusta. Halli rakennetaan yksityisin voimin, pääosin metsäkonserni Södran rahoituksella. Växjön vanhasta keskustasta kahden kilometrin päässä – se on pyöräilymatka, Andrén huomauttaa – sijaitsee ostoskeskus, jonka yhteyteen rakennetaan kovaa vauhtia myös urheilukeskusta. Sinne tulee muun muassa jääkiekko- ja salibandyareena sekä pyöräilyhalli. Puuta käytetään niidenkin rakentamisessa hyväksi. Rahoitus järjestyi växjöläisen entisen pyöräilymestarin lahjoituksena. Kunta omistaa yliopiston Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen yliopiston kanssa on poikkeuksellisen tiivistä. Kaupunki nimittäin omistaa yliopiston tilat ja huolehtii niiden kunnossapidosta. Sivutuotteena akateemikot ja kunnan virkailijat ovat oppineet tuntemaan toisensa. Andrénin mielestä se on hyvä asia. Hän pudistaa päätään kuullessaan Suomessa käynnissä olevasta yliopistojen yksityistämisestä. – Se on huono juttu. Kuntien pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo kävellessään yliopiston puulaboratorion ohi. Yläkerran viherkaton alla tutkijat tekevät lujuuslaskelmia. Parhaillaan he kehittävät puurakenteiden kiinnityssysteemiä, jotta halkeamia tulisi vähemmän. Rakenteilla on myös 200 asuntoa, 3 – 8-kerroksisia taloja. Ra- kennustekniikkaa kehitetään edelleen. Växjö on sitonut kätensä puuhun, sillä uudet tuotteet tarvitsevat tukea ja projekti on pitkä. Silti puurakentamisen nykytekniikka on Ruotsissa harvojen yritysten käsissä. Andrén laskee niitä olevan neljästä viiteen. Tilanne on hieman ongelmallinen ja Andrén toivookin osaamisen leviävän laajemmalle. Ehkä Suomeen? – Teidän täytyy uskoa itseenne ja kehittää omat ratkaisunne. Tietenkin voitte hakea partnereita Ruotsista, mutta suomalaisilla on hyvä traditio puurakentamisessa. Verkostoitumisen kautta levitetään parhaita esimerkkejä. LIMNOLOGEN Q Neljä kahdeksankerroksista kerrostaloa Q Valmistui vuonna 2009 Käytettiin Martinsonin puuelementtejä QArkitekt Bolagetin suunnittelema QJulkisivun paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ilman sprinklereitä PORTVAKTEN Q Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa Q 64 vuokra-asuntoa Q Asunnoissa on käyttösähkön ja -veden mittausjärjestelmät QAsukkaat Q Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän Lukuisat metsänomistajat tulppana Suomessa Andrésta suomalaisen puurakentamisen esteenä ovat pienet ja lukuisat metsänomistajat. Heillä ei ole ollut intressiä kehittää alaa samalla tavoin kuin Ruotsissa. Se on hänestä suurempi este kuin betonirakentamisen suosio. Puurakentamisen mekan projektipäällikkö ei halua puhua pahaa muista rakennusmateriaaleista. – Täytyy nähdä toiset kollegoina, ovia ei saa sulkea keneltäkään. Meidän ideamme on tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat yliopisto, liike-elämä ja poliitikot. Sen mitä me Ruotsissa olemme tehneet, olemme tehneet yhdessä. VÄXJÖN PUURAKENNUSKOHTEITA Q A TRIMBLE COMPANY voivat vähentää vuokraansa vettä ja sähköä säästämällä Tupakointi on kielletty molemmissa taloissa, lemmikit toisessa Martinsonin puuelementtejä Parempaa asiakaspalvelua verkossa Tekla Palaute Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun < Käytettävissä 24/7 < Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen < Palautearkisto tietojen analysointiin ja tilastointiin < Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen helpottuminen < www.tekla.com/tekla-palaute QKäytettiin Kuntatekniikka 5/2012 19 IFME:n maailmankongressi toi Suomen suveen kuntatekniikan tekijöitä läheltä ja kaukaa Kongressin osanottajilla oli tilaisuus tutustua maanalaiseen Helsinkiin Kaisaniemestä Ruoholahteen menevässä tunnelissa. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran maanalaiseen varikkoon Kampissa. Kestävä yhdyskunta on yhteinen tavoite Kesäkuun alussa Helsingin kaupunki, SKTY ja RIL isännöivät kolmen vuoden välein järjestettävää kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressia. Tapahtuma oli samalla tämän vuoden Kuntatekniikan päivät. Kestävän yhdyskunnan teeman alla pidettyyn tapahtumaan osallistui lähes 500 alan ammattilaista 28 maasta. TEKSTI Paavo Taipale QQ Kongressin anti oli erittäin monipuolinen. Esillä olivat vahvasti muun muassa omaisuuden hallinta, kaupunkisuunnittelu ja energiatehokkuus. Kongressin 20 Kuntatekniikka 5/2012 pääteemana ollut kestävä yhdyskunta on osallistujien yhteinen tavoite. Näyttää kuitenkin siltä, että keinot sen saavuttamiseksi on valittava ainakin osittain paikallisista lähtökohdista. Kongressin avausistunnon keynote-puheenvuoron käytti europarlamentaarikko, nykyinen puolustusministeri Carl Haglund. Hän korosti toimivan infrastruktuurin merkitystä kasvun keskeisenä taustatekijänä myös taloudellisesti vaikeinakin aikoi- na ja viittasi euroopanlaajuisiin rahoitusratkaisuihin alan tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi. – Investointeja kuntatekniikkaan edistetään EU-tasolla taloudellisista haasteita huolimatta. Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin ovat saaneet erityistä huomiota viime aikoina. Merkittäviä investointeja on tulevaisuudessa tarkoitus mahdollistaa muun muassa projektibondeilla eli EU:n takaamilla hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund sanoo. Paavo Taipale YHDYSKUNTA Lapsille hyvä kaupunki on hyvä kaikille. Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien rooliin tulevaisuudessa ja sanoo niiden olevan ratkaisu eikä ongelma. Hänen mielestään kaupunkisuunnittelussa tulisi lähteä lapsen maailmasta. – Kokonaisvaltainen lähestymistapa jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää. Tämän onnistuminen edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta, myös vahvaa osaamista monimutkaisten urbaanien ratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa. Ruotsissa on vuosina 2008– 2012 ollut käynnissä kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on kaupunkikehityshankkeiden tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön parantaminen, kestävän kaupunkikehityksen estei- Carl Haglund pitää mahdollisena myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen käyttöönottoa tärkeiden investointien toteutumisen varmistamiseksi. den tunnistaminen ja suunnittelun sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Ruotsiin rakennettiin miljoona asuntoa vuosina 1965–1975. Nyt nämä ovat peruskorjausiässä. Valtio on tukenut viime aikoina energiakorjauksia vuosittain vajaalla 20 miljoonalla eurolla myöntämällä enintään 30 prosenttia tukea peruskorjausten sellaisista lisäkustannuksista, jotka ovat aiheutuneet energiatehokkuuden parantamisesta, Ranhagen kertoo. Asukkaiden aktivoiminen kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys, jotta ihmisten tarpeet ja mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä ja palveluista tulisivat otetuksi huomioon. – Useissa ruotsalaisissa kunAdolfo Vera Suomen kuntatekniikan yhdistyksen SKTY:n puheenjohtajan Jorma Vaskelaisen kolmivuotinen kausi IFME:n presidenttinä päättyi Helsingin kongressiin. Adolfo Vera Integroitu yhdyskuntasuunnittelu tärkeää Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron pitänyt tukholmalaisen KTH:n professori ja SWECO:n johtava arkkitehti Ulf Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön tarjoavan lukuisia keinoja muuntaa yhdyskuntatekniikkaa ekologisesti kestävään suuntaan. Aihe herättää kiinnostusta maailmanlaajuisesti, sillä vuonna 2050 jopa 75 prosenttia maapallon väestöstä arvioidaan elävän kaupungeissa. – Vaikka suurkaupungeissa päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset ongelmat korostuvat, prosessien nykyistä parempi koordinointi mahdollistaisi resurssien tehokkaamman hyödyntämisen esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa, hän sanoo. nissa viranomaiset käynnistävät dialogin kuntalaisten kanssa osana suunnitteluprosessia. Asukkaille tarjoutuu näin tilaisuus lausua mielipiteitään suunnitelmien vahvuuksista ja heikkouksista, sekä tuoda esille ideoita nykyisten ja uusien alueiden kehittämiseksi. Onnistuneita esimerkkejä maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin eri osa-alueiden integraatiosta löytyy Ruotsista jo nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille Tukholman Hammarby Sjöstadin, jossa vanha teollisuus- ja satama-alue on rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siellä kestävä asuminen toteutuu oikeastaan itsestään eikä vaadi asukkailta aktiivisia valintoja. Myös Malmön entisen satama- ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma edustaa tulevaisuuden kestävää kaupunkiarkkitehtuuria. Erityisesti alueen tänä syksynä valmistuva Fullriggaren-kortteli on edelläkävijä ja maan suurin passiivi- ja matalaenergiarakentamisen alue, jonka toteutuksessa kiinteistökehittäjät ovat olleet mukana alusta lähtien. Alueen runsaasta 600 asunnosta kolmasosa on passiivitasoa ja loput matalaenergiatasoa. – Hyvä suunnittelu maksaa saa- vutettaviin hyötyihin nähden vähän, Ulf Ranhagen painottaa. Kampanja sai Uumajan asukkaat pyörän selkään Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan saavutukseksi valittiin Uumajan kaupungin Be Green Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia kannustettiin siirtymään yksityisauton käytöstä pyöräilijöiksi. Kaupungin 115 000 asukkaasta 75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen sisällä. Tavoitteena oli saada kaupunkilaiset ymmärtämään, miten nopeaa ja helppoa Uumajassa on pyöräillä, selosti Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö Emma Ödling. Puolet kaupungissa ajettavista automatkoista on alle 10 kilometrin pituisia. Kaupunkilaisille osoitettiin testiajojen perusteella, että laajoilla alueilla keskustan lähistöllä pyörä oli nopein kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi kampanjassa käytettiin monia keinoja. – Järjestimme ”Typerin automatka” -kilpailun, kannustimme takseja luopumaan tyhjäkäynnistä ja järjestimme työpaikoille ”Pedal for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita. Tarjosimme kaupunkilaisille myös maksutta kuukauden työmatkalipun busseihin. Tulokset näkyivät pian. PuoKuntatekniikka 5/2012 21 Yhdyskuntarakenne hajautuu Itä-Euroopassa Itäisen Euroopan siirtymätaloudet – jos näin edelleen voi sanoa – näyttävät toistavan länsimaiden virheitä yhdyskuntasuunnittelussa. Olga Melcherova Slovakian teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun instituutista toi esille Suomessakin tutun kaupunkirakenteen hajautumiskehityksen, jota Slovakiassa ei ole saatu hallintaan. Hän käytti esimerkkinä Bratislavan kaupunkia, jossa viimeisten parinkymmenen vuoden kehitys on ollut huolestuttavaa. Sosialismin romahdettua ihmiset saattoivat vapaasti muuttaa asumaan haluamaansa paikkaan. Keskusta ja sen lähialueet olivat pääosin rakennettu täyteen yksi- toikkoisia luotaan työntäviä kerrostaloja. Niihin ei kukaan halunnut, jos oli muita vaihtoehtoja, Melcherova kertoi. Bratislavan ulkopuolelle syntyi laajoja pientaloalueita, joista käsin ihmiset kulkevat töissä henkilöautoilla. Julkisen liikenteen kehittämiseen ei panostettu ja seurauksena on ollut liikenteen ruuhkautuminen. Kaupunkisuunnittelijoilla olisi halua muuttaa kehityksen suuntaa, mutta poliittisesti päätökset ovat vaikeita. – Meillä ei ole työkaluja, kun rakennuslainsäädäntö on vapaamielinen. Sen muuttamiseen ei ole löytynyt riittävää poliittista tahtoa. Ilmastonmuutokseen varautuminen tärkeää Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa kuntatekniikkaan yhä enemmän ja varautumista on parannettava. Lumisateiden rankkuus – niillä alueilla, joilla lunta sataa – saattaa kasvaa ja hulevesien hallinta on yhä haastavampaa laajoilla alueilla. Paavo Taipale len vuoden kuluttua ilmaisen työmatkalipun käyttöönotosta 85 % sen käyttäjistä oli ostanut kuukausilipun huomattuaan palvelun toimivan. Ennen kampanjaa 60 prosenttia koulumatkoista tehtiin autolla. Vuotta myöhemmin osuus oli enää 30 prosenttia. Uuden Seelannin kuntatekniikan yhdistyksen INGENIUMin toiminnanjohtaja Ross Vincent toivotti kongressiväen tervetulleeksi 10.13.6.2015 pidettävään seuraavaan IFME:n maailmankongressiin Rotoruaan. Ulf Moback Göteborgin kaavoitusvirastosta kertoi Göteborgissa tulvauhan alaisilla alueilla olevan noin 100 miljardin kruunun (noin 12 mrd. euroa) arvoinen rakennettu omaisuus. – Sen suojaaminen maksaa noin 10 miljardia kruunua (1,2 mrd. euroa). Göta-joki halkoo kaupungin keskustaa ja maanvyörymien vaara kasvaa sademäärän ja sateiden rankkuuden kasvaessa. – Tammikuun 2005 Gudrunmyrskyn aiheuttama tulva vau- rioitti kaupungin nuuskatehdasta ja vahingot olivat puoli miljardia kruunua. Tulvamuureja on sen jälkeen rakennettu pahimpiin paikkoihin ja lyhytaikaisen vedennousun varalta jalankulkualueille voidaan asentaa laitureita, Moback kertoo. Hänen mukaansa tulvavahinkojen vastuunjakokysymykset ovat kuuma puheenaihe myös Göteborgissa. Tuleva Frihamnin alue on tarkoitus suunnitella ilmastokestäväksi. Q Yksi kone, monta työtä Made in Finland Valintakone Uudistunut 600-sarja Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.593 € alv 0%. Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo 8XVLWDUNHPSLSXRPLQYDNDDMD 8XVLPXRWRLOX www.avanttecno.com 22 Kuntatekniikka 5/2012 6DUMDSLNDOLLWLQYDNLRYDUXVWHHQD (QWLVWlKHOSRPSL huollettavuus YHDYSKUNTA Lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä Karl-Erik Erikssonin ensimmäiset muistot IFMEn maailmankongressista juontavat juurensa LähiIdän kuohuviin vuosiin 1970-luvun alkupuolella. Tehtävä järjestön pääsihteerinä 1970-luvulla antoi kipinän osallistua ammattikunnan kansainvälisin tapaamisiin. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale QQ Maanmittarikoulutuksen saanut Eriksson työskenteli pitkään Tukholmassa ja lähikaupungeissa, joista pisimpään Sollentunassa. Päätehtävät liittyivät kiinteistöjohtoon ja kaupunkikehitykseen. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2000 hän on konsultoinut oman yrityksensä kautta aina viime vuoteen saakka. 1935 syntynyt Eriksson näki pikkupoikana, kun sotaa pakenevia lapsia tuli asumaan naapurustoon Norjasta ja Suomesta. – Ystäväperheellä oli pari suomalaistyttöä sotalapsina ja toisen heistä muistan tuolloin tavanneenikin. Kansainväliset yhteydet kuntatekniikan tekijöihin juontavat juurensa vuoteen 1968, jolloin Eriksson aloitti Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen sihteerinä. Pian ryhdyttiin valmistelemaan yhteispohjoismaista IFME-kongressia, joka järjestettiin Tukholmassa 1976. – Tuohon aikaan kongressin isäntämaan järjestö toimi myös IFME:n sihteeristönä, joten kaikenlaista käytännön järjestelytyötä oli paljon. Minut valittiin IFME:n pääsihteeriksi Lontoon vuosikokouksessa 1973. sa kongressiesitelmiä ei aina julkaistu lainkaan. 1980-luvun alkupuolella IFME:n pysyvä sihteeristö perustettiin Lontooseen Britannian kuntatekniikan yhdistyksen tuella. Karl-Erik Eriksson huomauttaa, että Tukholman kongressin teemana vuonna 1976 oli kuntatekniikan rooli ympäristötyössä. Oltiin siis hyvin lähellä tämänkertaisia teemoja. – Tuolloin elettiin ensimmäisen öljykriisin jälkeistä aikaa ja Rooman klubinkin ajatukset olivat tuoreita. Ympäristöasiat nousivat ensi kertaa laajemmin keskusteluun, Karl-Erik Eriksson muistelee. Se, että ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat agendalla nyt ku- ten 40 vuotta sitten, johtuu hänen mielestään siitä, että aihepiiri on sisäistetty ammattikunnassa laajasti. Se on ollut enemmän tai vähemmän keskustelussa koko ajan. Eriksson osallistui ensi kertaa IFME:n maailmankongressiin jo vuonna 1974 Israelissa. Kongressia oli jouduttu siirtämään vuodella eteenpäin Jom Kippur –sodan alta. – Tilanne oli dramaattinen, sillä sotatoimet alkoivat juuri kun meidän oli tarkoitus matkustaa Israeliin. Armeijan läsnäolo oli erittäin vahva, ja sitä se on ollut myöhemminkin, kun olen siellä vieraillut. Kun kongressi sitten vuotta myöhemmin järjestettiin, osallistujia oli varsin paljon ja monista maista. Israelin Tel Avivissa järjestetyn kongressin jälkeen Eriksson isännöi Tukholman kongressia ja osallistui sitten IFME-kongresseihin Yhdysvalloissa 1979 ja Madridissa 1982. –Vuoden 1985 kongressiin en osallistunut, mutta vuonna 1988 olin Nizzassa, 1991 Kanadassa ja 1994 Norjassa. Laskujeni mukaan tämä on minulle kymme- nes IFME:n maailmankongressi, Eriksson naurahtaa. Kolmen vuoden takainen Melbournen kongressi ja kaupungin voimakas kehittäminen jäi Erikssonille mieleen. – Kaupungin keskustan teollisuusalueet olivat saaneet uuden ilmeen konferenssi- ja taidekeskusten myötä. Myös Olympiapuisto ympäristöineen oli vaikuttava paikka nähdä. Kollegojen tapaaminen on tärkeää IFME-uran varrella Eriksson on tavannut valtavasti kollegoja ja kaupunkien johtoa eri maissa. Erityisesti hänelle muistuvat henkilöinä mieleen 1970-luvulta New Yorkin pormestari Edward Koch ja Jerusalemia lähes kolme vuosikymmentä johtanut moderni pormestari Teddy Kollek. – Näistä kongresseista löytyy aina jotakin mielenkiintoista. Täällä Helsingissä kiinnostavaa on ollut yhdistelmä suomalaisten tutkimustulosten esittelystä ja kuntatekniikan käytännön sovellutuksista muissa maissa. Q Karl-Erik Eriksson jäi kaupunkikehitykseen liittyvästä päätoimestaan eläkkeelle vuonna 2000. Sen jälkeen hän on konsultoinut oman yrityksensä kautta viime vuoteen saakka. Kevyesti organisoitu järjestö IFME on aina ollut kevyesti organisoitu järjestö. Sen vuoksi varsinkin aiemmin kongressien järjestelyjen taso vaihteli paljon. Erikssonin mielestä näihin tehtäviin ei kaikissa maissa riittävästi panostettu. Muun muasKuntatekniikka 5/2012 23 Kuntien toimenpidelistalla hybridiautoja, jäänohen Päästöjen vähentäminen on OEmilia Paavilainen projektiasiantuntija Suomen Kuntaliitto NN Kunnat ovat tärkeitä toimi- joita ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä paikallisilla ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimukset asettavat lähivuosikymmeninä muutostarpeita kuntien yhdyskuntatekniikalle, rakennuskannalle, energiaratkaisuille ja liikennejärjestelmille. Kehitys edellyttää kunnilta investointeja sekä toimintatapojen muutoksia mutta voi myös avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kartoittaakseen kuntien erilaisia päästövähennystoimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja kustannuksia Kuntaliitto teetti selvityksen kunnissa suunnitelluista ja toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä toimenpiteistä osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystään. Isoista investoinneista hyödyt pitkällä aikavälillä Useat kuntien ilmastopäästöjä merkittävästi vähentävät toimenpiteet, kuten kaupunkiraitiotiet, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämistoimet ja kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmät edellyttävät kunnilta pitkäaikaista suunnittelua, sitoutu24 Kuntatekniikka 5/2012 www.sahkoautot.fi/Janne Björklund Ilmastonmuutosta voi hillitä monin eri tavoin. Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä voi saada aikaan joskus vähälläkin rahalla. Yksi tapa vähentää päästöjä on vaihtaa kunnan leasing-autot hybrideihin. Kuvassa Toyota eCorolla-esittelyauto. ESIMERKKEJÄ KUNTIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEISTÄ Toimenpide Kustannus € Päästövähenemäarvio / vuosi Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikamuutokset keskussairaalassa 0 180 tCO2 Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpötilojen muutos keskussairaalassa 0 29 tCO2 Jääkiekkokauden lyhentäminen kahdella viikolla 0 29 tCO2 Energiakilpailu kunnan kouluissa (Koulut tehostivat energiankäyttöään mm. valojen käytön optimoinnilla ja laitteita sammuttamalla) 0 10 tCO2 Koulun oppilaskuljetusten optimointi 0 25 tCO2 Oppilaitoksen atk-luokkien laitteiden sammuttaminen kesäksi ja yöajaksi 30 3 tCO2ekv Jäänhoitokoneen veden lämpötilan alentaminen 50 7 tCO2 Vesikalusteiden virtaamien rajoitus vanhainkodissa 50 6 tCO2 Tietokoneiden energiansäästötilojen käyttöönotto toimistorakennuksessa 100 6 tCO2 Saunojen löylyohjainten asennus uimahalliin 200 6 tCO2 Tuloilmakoneen ja poistoilmakoneen automaation parantaminen käyntiaikojen mukaisesti ja taajuusmuuttajien säätö urheilu- ja messuhallissa 500 90 tCO2 Valaistuksen liiketunnistinohjaus harjoitushallin kentällä 1 500 3 tCO2ekv Valaistuksen liiketunnistinohjaus kunnan valtuustosalissa 1 500 1 tCO2ekv Kaupungin leasing-auton vaihtaminen hybridiautoon 1 600 2 tCO2 Ikkunoiden/puitteiden tiivistys terveyskeskuksessa 2 000 2 tCO2 Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen 5 000 290 tCO2ekv Jäähallin jään paksuuden säätö (–1cm) 7 500 8 tCO2 mista ja huomattaviakin investointeja uuteen teknologiaan tai infrastruktuuriin. Osa merkittävää alkuinvestointia vaativista toimenpiteistä voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä osoittautua kannattaviksi tai tuoda jopa tuottoa kunnan kassaan. Merkittäviä päästövähennyksiä ja taloudellista säästöä tuoviksi toimenpiteiksi ovat osoittautuneet monet liikenteen ja kuljetusten tehostamiseen liittyvät toimenpiteet kuten ruuhkamaksut, seudullisen liikkumiskeskuksen tai henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen ja kaupunkilogistiikan kehittäminen. Kuntaliiton kartoituksessa löytyi kuitenkin myös runsaasti esimerkkejä pienistä ja toteutuskustannuksiltaan edullisista toimenpiteistä, joilla kunta voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä. Parhaimmillaan pienet päästövähennystoimenpiteet ovat toteutettavissa helposti ja lyhyellä aikavälillä kustannussäästöjä tuoden. Hybridiautoja ja ohuempaa jäätä Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin leasing-auto on vaihdettu hybridiautoon, ja 1 600 euron vuotuisella lisäkustannuksella on saavutettu kahden hiilidioksiditonnin vuosittainen päästövähenemä. Tampereella taas on laskettu, että parantamalla linjaauton kuljettajien kaluston tuntemusta, voitaisiin vuosittaisten 5 000 euron koulutuskustannusten myötä saada jopa 290 tonnin CO2ekv-päästövähennys sekä taloudellista säästöä. Myös Kuopiossa on toteutettu paljon päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Uimahallin saunoihin on asennettu löylynohjaimet ja jäähallin jään paksuutta on ohennettu. Jääkiekkokauden YHDYSKUNTA nusta, ilmanvaihtokoneita... nistuu pienelläkin budjetilla lyhentäminen on tuonut mukanaan merkittäviä päästövähenemiä ja kustannussäästöjä, sillä lämpiminä kuukausina jään ylläpitoon kuluu merkittävästi energiaa. Kesäkaudellakaan halli ei ole tyhjillään, vaan siellä pelataan rullakiekkoa. ILMASTOKUMPPANUUS QValtion ja kuntien ilmastokumppanuudella tarkoitetaan menettelyä, jossa valtio ja kunnat yhdessä etsivät kustannustehokkaat kuntien toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja valtio tarvittaessa osallistuu taloudellisesti näiden toimien toteuttamiseen. QIlmastokumppanuus-hanke käynnistyi 1.1.2012 ja päättyy 31.12.2012. Siinä kartoitetaan kuntien päästövähennystoimenpiteitä ja niiden kustannuksia, pyritään tunnistamaan vaikuttavimmat kunnan toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi, selvitetään päästövähennysten rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja sekä muissa pohjoismaissa kehitettyjä malleja valtion osallistumisesta kunnan toteuttamien päästövähennystoimenpiteiden rahoitukseen. QKuntaliitto toteuttaa hankkeen yhteistyössä kuntien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio, Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke ja KeskiUudenmaan ympäristökeskus. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kuntien ja seutukuntien lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Huomiota ilmanvaihtoon ja atk-laitteisiin Ilmastonmuutoksen hillinnässä monet pienetkin toimenpiteet voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä, jos niitä toteutetaan monissa kohteissa ja useissa kunnissa. Jos ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja muutettaisiin kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa, voisi päästövähennys olla jopa 3 700 tCO2. Turun kokoisessa kaupungissa puolestaan atk-laitteiden sammutus kesäajaksi kaikissa kaupungin peruskouluissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 130 tonnia. Kannustusta kuntalaisille Kunta voi käyttää myös ainutlaatuista asemaansa ja kannustaa kuntalaisia toimimaan ilmastoystävällisemmin erilaisten innostavien kilpailujen ja kampanjoiden avulla. Päästövähennystoimenpiteiden valinnassa onkin tärkeää kustannustehokkuuden ja investointien suuruuden lisäksi pohtia laajemmin toimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja hyötyjä. Monella päästöjä vähentävällä toimenpiteellä voi olla positiiviset vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun, terveyteen tai vaikka kuntalaisten ajankäytön tehostumiseen. Sivun 24 taulukkoon on koottu selvityksessä esiin tulleita esimerkkejä kuntien päästövähennystoimenpiteistä, niiden kustannuksista ja saavutettavista päästövähennyksistä. Laskentamenetelmät yhdenmukaisiksi Kunnissa toteutetaan paljon toimenpiteitä ja investointeja, joilla saavutettavien hyötyjen lisäksi hillitään ilmastonmuutosta. Kuntaliiton kartoituksessa löytyi hieman yli 200 toimenpide-esimerk- kiä, mutta todellisuudessa toimenpiteitä toteutetaan huomattavasti enemmän. Kartoituksen haasteena oli, että vaikka päästöjä vähentäviä toimenpiteitä toteutetaan varsin paljon, on vaikutusten tarkempi päästölaskenta ja kustannusten dokumentointi vielä heikohkoa. Kunnissa on potentiaalia päästöjen vähentämiseen, mutta tärkeää olisi kehittää yhtenäinen järjestelmä toimenpiteiden dokumentointia ja päästölaskentaa varten. Yhteiset menetelmät helpottaisivat ja tukisivat kuntien ilmastotyötä ja suunnittelua sekä mahdollistaisivat toimenpiteiden vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden arvioinnin selvästi nykyistä paremmin. Selvityksen aineisto koottiin erillisselvitysten ja kuntakohtaisten tiedonantojen pohjalta. Tausta-aineisto on varsin moninaista, joten vertailua eri toimenpiteiden kustannustehokkuuden ja potentiaalien välillä on tehtävä varovaisesti. Selvitys toteutettiin Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikössä tammi-huhtikuussa 2012. N Kuntaliiton esiselvitys kuntien ja valtion välisestä ilmastokumppanuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kunnat.net/ ilmastonmuutos/ilmastokumppanuus/ toimenpiteet. HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT 10 – 1000 KW AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA TEKNIIKALLA! HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä. Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja puhtaasta palamisesta. – Alhaisempi polttoaineen kulutus – Automaattinen tuhkan poisto erilliseen säiliöön – Automaattinen sytytys – Kattilan automatiikalla voidaan säätää lämmityspiirejä – Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat – Helppo ja nopea asentaa – Valmius aurinkolämmitykselle – HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella! Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön! Muita tuotteitamme: – Aurinkokeräimet – RST-savupiiput – Puukaasutuskattilat (pilkkeelle) – Pellettivarastot Biox SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki [email protected], www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982 Kuntatekniikka 5/2012 25 Lisää innovatiivisuutta infrahankkeiden toteutukseen Julkiset hankinnat ja TUKEFIN-konsepti tuottavuustyökaluina Asiakas maksaa infra-alalla työsuorituksen ohella resurssien odottelusta, virheiden korjaamisesta, turhista varastoista, luovuuden ja osaamisen käyttämättömyydestä. Tilannetta voidaan parantaa innovatiivisilla hankinnoilla, joilla tuottavuus saadaan nousuun. Rakennusalan hankkeille on tyypillistä, että toimijoita ja vaiheita on useita ja vastuut vaihtuvat hankkeen eri vaiheissa. Kokonaisuuksia pilkotaan pieniin osiin, joita johdetaan sopimuksien kautta. Syntyy jatkuvasti keskustelua kuuluuko työ urakkaan vai ei. Kommunikaatio pitkässä ketQQ jussa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla eivätkä ansainnan intressit ohjaa toimintaa suuntaan, jossa yhdessä suunniteltaisiin tavoiteltavia vaikutuksia edistävää tuotantoa ja samalla hyödynnettäisiin kaikkien osapuolten osaaminen (kts. kuva 1). –Tällaisessa tilanteessa urakoitsija optimoi resurssiensa käy- tön useamman työmaan avulla ja aiheuttaa siten ongelmia työmaiden aikatauluihin myöhästelyillään. Urakoitsija hyötyy toiminnastaan korkean käyttöasteen kautta, mutta yksittäisellä työmaalla syntyy usein ylimääräisiä kustannuksia muille toimijoille, jotka odottavat urakoitsijan pysymistä aikataulussaan, TUKEFINtuottavuushankkeita vetänyt diplomi-insinööri Lauri Merikallio kertoo. TUKEFIN-konseptin kehittäjän ja Innokonseptit Oy:n toimitusjohtajan, tekniikan tohtori Jukka Ylihervan mukaan vastaavia ilmiöitä löytyy suunnittelusektoriltakin. Suunnittelijoita ohjataan varsin usein laskutusastetavoitteella. Samaan aikaan rakennus- työmailla valitetaan, että ”suunnitelmat tulevat aina myöhässä”. – Kun rakennustyömaan resurssit odottavat, ovat myöhästymisestä aiheutuvat kustannukset huomattavasti suurempia kuin varsinaisen suunnittelutyön kustannukset. Tämä kaikki johtaa siihen, että toiminta on osaoptimoitua eikä kokonaisedun tavoittelu ole kenellekään näpeissä. Voisivatko esimerkiksi julkiset hankintayksiköt muuttaa hankintojaan ja yhteistyömenettelyitään tavalla, joka vaikuttaisi toimialan käytäntöihin ja ohjaisi toimintaa kokonaisedun suuntaan? – Jos toistuvasti on tunne, että tuottajat epäonnistuvat meidän urakoissa tai saamme jat- Oulun kaupunki haastaa markkinoita kehittämällä hankintamenette QOulun kaupunki on ollut mukana TUKEFIN – tuottavuushankkeissa alusta alkaen. Sillä on ollut useita pilotteja joiden tavoitteena on ollut jalkauttaa hankintojen avulla kaupungin strategioita ja samalla muuttaa kysyntää siten, että se luo edellytyksiä innovaatioita edistävälle yhteistoiminnalle. Useimmiten yksittäisen hankinnan tavoitteena on käytännössä vain halvin hinta. Mikäli tavoitteisiin on viety muitakin elementtejä kuin halvin hinta, on valintakriteerien tuettava näitä tavoitteita. Tällöin toimittajat kokevat, että asi- 26 Kuntatekniikka 5/2012 akkaan hankinnan tavoitteilla on oikeasti merkitystä eikä kyseessä ole pelkkä hinta- ja kirjoituskilpailu. Kun hankintaan vielä kytketään tavoitteita tukevat sopimuskannusteet, lähtevät tilaajan tavoitteet jalkautumaan. Eräs Oulun kaupungin virallinen hankintapilotti oli Raitotien saneerausurakka. Sen tavoitteena oli, että työstä ei aiheudu tarpeetonta haittaa tien käyttäjille ja että tuotannonsuunnittelun keinoin eliminoidaan tarpeetonta hukkaa. Tarjouskilpailun valintakriteeriksi asetettiin tarjoajien lupaama läpi- menoaika ja hinta. Läpimenoajan painoarvo oli 30 prosenttia ja hinnan 70 prosenttia. Hankinnan tavoitteet, valintakriteerit ja kannustimet ovat pohjautuneet TUKEFIN-soveltamispäivien valmennuksien ryhmätöihin, jossa kymmenet ihmiset toimintaketjun eri puolilta ovat tuoneet näkemyksiään esille. Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri Sami Hietakankaan mukaan Raitotien saneeraushankkeen kilpailuttaminen onnistui hyvin. Tavallisuudesta poikkeavat valintakriteerit ja sopimuskannusteet tukevat hyvin toimittaja- markkinoiden kiinnostusta päästä mahdollisimman hyvin valmisteltuun tuotantoprosessiin, jossa etukäteissuunnittelulla ja hyvällä yhteistyöllä tavoiteltavia vaikutuksia voidaan saavuttaa, hän sanoo. Vuonna 2011 Destia Oy voitti urakan kokonaistaloudellisessa vertailussa. Urakkaan oli rakennettu sopimuskannusteet siten, että mikäli palveluntuottaja pystyy tekemään työn luovutuskuntoon nopeammin mitä tarjouksessaan on esittänyt, maksetaan alittavilta vuorokausilta bonusta. Vastaavasti, jos tekeminen olisi hitaampaa kuin tarjouksessa oli luvattu, HANKINNAT Kuva 1. Infra-alan tilaus-toimitusketju kuvasti huonoa laatua ja toimintavarmuudeltaan epäluotettavia tuottajia, kannattaa käydä myös peilin edessä kysymässä, kuka nuo tuottajat oikein valitsee ja millä tavalla. Kyse on hankintasysteemin muutoksesta ja siinä hankintayksiköillä on käytössään tuottavuuden pisin vipuvarsi, miehet sanovat. Yhteinen oivaltaminen on avainasia Vuodesta 2008 alkaen on Suomessa ollut käynnissä useita TUKEFIN tuottavuushankkeita, jonka eri vaiheisiin on osallistunut merkittävä määrä tilaajia, suunnittelutoimistoja ja rakennuttajakonsultteja sekä pää- ja aliura- koitsijoita, yhteensä noin 250 henkilöä. Hankkeissa työstettyjen hankinta- ja tuotannonohjauspilottien arvo on ollut yhteensä satoja miljoonia euroja. Alan toimijat on vuosittain koottu projektiluonteisesti yhteiseen pöytään TUKEFIN valmennus- ja kehittämisohjelmien ääreen. – Pohdimme yhdessä, miten hankintaa ja sopimuksen aikaista yhteistyötä voi tehdä fiksummin. Kaikkien osapuolten näkökulmat kuullaan. Yhteinen intressi on parantaa tuottavuutta, sanoo Jukka Yliherva. On tärkeää ymmärtää ja hallita ansaintalogiikkaan kuuluvien kannustimien vaikutukset, jotta kilpailu toimii halutulla tavalla ja tilaaja saa haluamiansa vaikutuksia myös käytännössä. Yhdessä oivaltaminen on TUKEFIN-konseptissa oleellista. Heikkoudet ja vahvuudet kartoitetaan. – Osallistujat pähkäilevät yhdessä miten tunnistettuja heikkouksia saadaan paremmiksi. Olemme testanneet elävissä piloteissa erilaisia sopimuskannusteita, Lauri Merikallio painottaa. Tähänastiset tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Monia pilottituloksia voidaan suoraan ottaa laajemminkin käyttöön omassa organisaatioissa tai monistaa yli organisaatiorajojen. – On kuitenkin tärkeää ymmärtää ja hallita ansaintalogiikkaan kuuluvien kannustimien vaikutukset, jotta kilpailu toimii halutulla tavalla ja tilaaja saa haluamiansa vaikutuksia myös käytännössä, Yliherva huomauttaa. Joissakin piloteissa ei ole onnistuttu aivan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankintasysteemin muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, jossa on oltava sijaa myös pienille epäonnistumisille. Oleellista on, että jatkuvasti analysoimme tuloksia ja opimme virheistä emmekä missään nimessä luovuta ensimmäisen ongelman kohdalla, jatkaa Merikallio. lyjään maksaa palveluntuottaja ylittäviltä vuorokausilta sanktiota. Destia Oy nousi tarjotun läpimenoajan ansiosta kilpailun voittajaksi ja pystyi luovuttamaan työn tilaajalle vieläkin nopeammassa aikataulussa saaden myös bonusta. Voittanut urakoitsija ketjutti bonusmenettelyn myös avainalihankkijoilleen. Tällöin tilaajan vaatimukset olivat tavallaan läsnä joka päivä työmaalla. Tulos oli odotettu, nopein oli myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Destia Oy:n varatoimitusjohtaja Hannu Kuljun mukaan tarjousvaiheessa laadittiin mahdollisim- man realistinen aikataulu oikean läpimenoajan tarjoamista varten. Samalla myös työnsuunnittelua vietiin normaalia tarjouslaskentaa pitemmälle. Siitä oli hyötyä myös varsinaisen työmaan aikana. Pilotti onnistui hyvin ja saatuja kokemuksia on tarkoitus laajentaa myös tuleviin alihankintoihin ja työmaiden työnsuunnittelumenettelyihin. Työmaan avainhenkilöiltä ja alihankkijoilta kysyttiin, mikä muuttui kun tavoiteltiin nopeampaa läpimenoaikaa? Vastaukset olivat yksiselitteisiä, alla joitakin tuloksia henkilöiden arvioista: Oyhteiselle tuotannonsuunnittelulle tuli tarve Ooptimoitiin jatkuvasti läpimenoaikaa ja eliminoitiin erityyppistä hukkaa Okommunikaatio työmaalla toimi paremmin ja motivaatio oli korkeammalla tasolla kuin yleensä alan työmailla. Vastaavanlaiset tarjouskilpailut ovat toistaiseksi melko harvinaisia. Mikäli alalle halutaan oikeasti muutosta, innovatiivisten hankintojen osuus pitäisi moninkertaistaa ja tähän tulisi edetä laajalla rintamalla. Yksi tavoite voi- si olla, että jokainen hankintayksikkö kaksinkertaistaisi innovatiivisten hankintojen osuuden joka vuosi viiden vuoden ajan peräkkäin. Tämä synnyttäisi toimialatasolla kaivattua dynamiikkaa ja yhteistyö paranisi. On myös aika lopettaa puhe siitä, että ”kyllä me tehtäisiin hankinnat fiksummin, mutta kun on tuo hankintalaki”. TUKEFINhankkeiden yhteydessä tehdyt nykytila-analyysit ovat osoittaneet, että käytännössä innovatiivisten hankintojen osaamisen puute on huomattavasti isompi rajoitin kun hankintalaki. Kuntatekniikka 5/2012 27 HANKINNAT Konseptia laajennetaan muille toimialoille TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta ja uusia näkökulmia tarkastellaan työpajoissa, joissa tilaus-toimitusketjun eri osapuolet osallistuvat tasavertaisina kehittämiseen. TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä eri vaiheista: Q Nykytila-analyysi – ”katso totuutta suoraan silmiin” Q Oivalla – ”näe ja koe muutoksen mahdollisuus” Q Sovella – ”suunnittele muutos yhdessä” Q Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja vie muutos käytäntöön” Q Analysoi ja monista – ”paranna ja hae lisää vaikutuksia” Viimeisen vuoden aikana vastaavalla konseptilla toteutettavia ryhmähankkeita on käynnistetty myös muissa kuin infra-alan julkisissa hankinnoissa; esimerkiksi kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Haasteet ovat nykytila-analyysien ja muiden <ƵǀĂϮ͘dh<&/EͲŬŽŶƐĞƉƟ havaintojen perusteella samankaltaisia. Ensimmäiset kehitystulokset näillä aloilla ovat olleet rohkaisevia. – Nyt on harkinnassa TUKEFIN-hankkeiden käynnistä- Energiateknologian ja -tuotannon päätapahtuma minen kuntataustaisten energiayhtiöiden kanssa. Olisi kuntien ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien sisällä eri yksiköt ja ulkoiset tuottajat pystyisivät parempaan ja ennen kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun, Jukka Yliherva sanoo. Q Lisätietoa: www.innokonseptit.fi ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA - nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille! A UUTILTLA MESSU 23. - 25.10.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Älykäs, energiataloudellinen nen jja ympäristöyst ympäristöystävällinen i kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön. Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot. Ti 23.10. klo 9 - 17 Ke 24.10. klo 9 - 17 To 25.10. klo 9 - 16 Tutustu messujen monipuoliseenritarjontaan! inaa näytteilleasettaja-, tietoisku- ja sem Messut ja tietoiskut: Tervetuloa! Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi me www.energiamessut.fi MESSUT JÄRJESTÄÄ: 28 YHTEISTYÖSSÄ: Energiafoorumi ry Kunnossapitoyhdistys - Promaint ry Kuntatekniikka 5/2012 ECOCITY KUMPPANIT: Seminaarit: www.energiamessut.fi www.energiaforum.com Kuva: Jakke Nikkarinen Messut avoinna: #B8.;.8B;A6. =.9C292C62; F?6AF@A2;=.?5..A AB<AA22A7.=.9C29BA JAB927.5.2<:.@6 ),, % $ ! $ !% " +UNTAMARKKINAT +OMMUNMARKNADEN $'! !* %!#$% !* (6@MM;=MM@F 7.A69.6@BB12A <C.A69:.6@6. & %%!+( %!$!%%"%& / ""%&$ &$ &""&!!#& %5729:.;A22:<6;. ;<[email protected]@8B@A29BB; !B;A.966AA< 7M?72@AMM 8.512; =M6CM; .68.;. 8F::2;6M @2:6;..?27. @F8 @F; AM?826::6@AM .6526@A. 7. .@6<6@ [email protected];A62A<6@8B6@@. 2@6A299MM;8B;A6.=.9C292C6.7.AB82 C6.AB<AA26A..@6<6A.7.=.9C29B7. *=2.A69.6@BB@@..1.A62A<.7.612<6 A.8B;A.@6=.?5..8@6 &9<08B?=?<4?.::2A=N@C2;@8.---#'%%+&%(#&&/ !B;A.C..96A8B;A.BB16@AB@ 8B;A.=296A7.8<;@2?;6=.9C29BA2@699M %5729:.@@. !B;A.:.?886;<699. !B;A.:.?886;<612;2;@6::M6@2A 82@8B@A29BA8MF;;6@AMM!B;A.966A<; 5.996AB8@2@@.:B8.;.<92C62;=B< 9B2612;=B<9B27<5A.762;=.;2296 8289<TJT!B;A.A.9<; 6@<@@.9B2;A<@.96@@.<A@68<99. K!BB8.B@68B;A.C..92656; J=B522;7<5A.7.A=.;2296@@.K !B;A.966A<;<@.@A<99.!82??<8@2@@.=<98B 7<51.AA..9M=6CB<12;8B;A.C..96C.9:6@A29B72; 8B;A.BB16@AB8@2;7.8<;@2?;6=.9C29B72; )B928BB92:..;.7.;8<5A.6@2AA22:.A7.BB16@ AB@[email protected]@28MC2?A.692:..;AB<?26::.AA69.@A<9BCBA %@.@A<99.C<6AABAB@AB.:FP@BB@66;;B<?6992@BB; ;.AAB656;C6?AB..96@66;=.9C29B656;9B<AA.:B@52;869P .6;26@A<656;@28M8<8<!B;A.966AA<8<;@2?;6;8.AA. C..;7.:<;6=B<96@22;A.?7<;A..; %$!"! %! & %%! *#$%**$%*!$% %$!"! %! *(%% $%% %%!$&$% ".86896;688. !B;;.;296;826;<=<96A668.;7<5A.:6;2; -:=M?6@AP;@B<729B9.6;8<8<;.6@BB16@AB@ #..5.;:[email protected];A.9.6@28@6 "B86<8<B9BAB8@2;.7.;8<[email protected]@.B@ $B<?2A7.9668B;A. !);AFP:.?886;.@2:6;..?6 )FP996@FF@=<966AA6;2;8B;A.8<8269B JBB@6.:.9927.AFP996@FF12;5<6A<<; #[email protected]@A2;.?C6<6;A6AFP8.9B;. 8B;A.BB16@AB8@2@@. *[email protected]=.9C29BA:6AM;2C<[email protected]<99. !B;A62;?28?FA<6;A6A.?=22A ?72;@B7B:6;2;5M6?6PA69.;A26@@. 9B25.996;;<;;F8FA69.7.AB92C.6@BB@ &?<[email protected];5.996;A.CM96;2 B98)@A?.A246. !B8.A28225B<:6@2;AFPA $B<?A2;F5A26@8B;A.A.8BB )62A<5.996;;<;A<6:22;=.;<8B;;6@@. !B;A.?.82;;2F51F@8B;A.?.82;;2 @..CBA2AA.CBB@ 7.;8<5A.6@A.*.@6<6@A. .?:..;A.9<B12;A<?7B;A. 8A66C6;2;:6292;A2?C2F@8B;A<BAB@ J8.;;.AA.C.@67<6AB@ ".=@6=2?52612;@F?7MFAF:6@2;258M6@F 6<92@.:.:6A2;AM?826::MA AB9<8@2;A2867M@65.;86A #6A2;8B;A.@6C<65FPAFM(2<5729:.@A. #6AMAB9<[email protected]@:.8@B@MM@AP7M <;@..ABC.8BBAB@A2; 869=.69BAA.:[email protected]<9FF:6@<=6:B8@299. !69=.69BAB@7M?72@A29:M )62A<=.9C29B612;:.8@BA8B;;6992 CB<;;. 2;869P@AP?.5.@A<8B;A62; AB9<@=.986A@2:6@2;CM96;22;M "..1B8.@7.<;;6@AB;BA=2?6;;M; B98<6@A.:6;2; 6469B=.<==69.6A<8@6992 J82@86AAM:6;2;8.;;.AA.. @6.8.@=.9C29B;8256AAM:6;2;(& O)<6@2;=M6CM;..:B.98.. 89<6@<;9B2;A<@.96;@2:6 ;..?699.K!B;A.BB16@AB8@2@A. <;:<;28@6K "' & & %# ! !B;A.:.?886;<699.8.5C69.7.?.C6;A< [email protected].@A..&.9:6.'.C6;A<9.A A.?7<.C.A9<B;.@[email protected].@B<9.6@A. 7.:.82..!.5C69<6@@.7.?.C6;A<9<6@@. C<6A:[email protected]@A62AB8MA22; C.?.AB699.:.8@B96=B699. (+#)*"*!+)*$+* #' %!& %%!") =B5296; .).$!)00 :.?886;<6;A6=MM99688P #.?6.;;2(6;88<;2; =B5296; # $ ! & %%%!) !.A@<96@MMJAB92C.<5729:.8.AA.C.@A62@699MT ),, ! $ %!#$ ;A?M12A<05 .99.2C2;2:.;4 M?4?.A6@ * * !& # $&$$.$#$$& # # "% $ !#$ ??.;4P?2? !<::B; 3P?/B;12A<05 !B;A.925A6 !<::B;:.?8;.12; M? 6;9.;1@ 2;1. @A<?2C2;2:.;4 6;<: 12;<S2;A964.3P?C.9A;6;42;!<::B;3P?/B;12A<05BA@AM9 9.?;..??.;42?.?2AAI2?A.9@2:6;.?62?<056;3<?:.A6<;@6;@9.4 <:[email protected]?N4<? &N=9.A@H;;@12@@BA<::N;4.3P?2A.4@<:A6995.;1.5N992? @2?C6023P?8<::B;2?;.2@AM992?BA@6;./M@A.=?<1B8A2?=N !<::B;2?;.@5B@J8<:<05CM9712:@<:6;A?2@@2?.?7B@A164 12AH;@8@=?N864.5BCB1@2:6;.?62A@16@8B@@6<;@3<?B: :21C2?8.?=.?A6921.?;.3?N;.99.12=.?A62?@<:@6AA2?6 !<::B;3P?/B;12A@@AF?29@2(2:6;.?62AM42??B: 89T !&#"#!#%"+$' $ &?<728A@=?BA.$F.3<?@8;6;4@?P; )6<:FA2?<053.8A.<:L9.;1 2:<8?.A6;63P?M;1?6;4 #6AA@C2;@8.6;9.;1 (.:5M99@4.?.;A6;3P?B;4.J3B99A?MS2992?I<== B?@AM?8.3B99:M8A642@?<99 &?<728A@=?BA.!9.?A@=?N86=?<A<8<99 $M?:.AJB==5.;196;42;@ 6;.;@8?6@2;6*J5B?=NC2?8.?12; 8<::B;2?;. +.9M;4?2=N7<//<054N3?6@8.?26=2;@6<; $%+#%%* $% & # !& # +$% -# #!#", !& # DDD8B;A.:.?886;.AH &.9:6.@AN?3P?0.3O<05?2@A.?.;4 @2?C602;=N!<::B;:.?8;.12; [email protected]?.;42?;./7B1@9B;[email protected]? @.9A<05@PAAB8.;/[email protected] ?.;42?;.<050.3O2?;.:218B=<;42? @<:?2@2?C2?.A@=N3P?5.;1 !<::B;.9C.92A8<::B;?23<?:2; 8<::B;@=292;<058<;02?; A7M;@A2?;.=?2@2;A2?.@ +61!<::B;3P?/B;[email protected];6;46 !CN;6;42;9212?2;4N;4@A6416442;<: )(,*!'&(' 2((1&!&( 8<::B;.9C.9@/2?21;6;42;8<::B;?23<? #' %!") :2;<058<;02?;A7M;@A2?;. A3;R !<:<059F@@;.A699.8AB299.A2:.;<05 ?23<?:.?/2A2A<057M:3P?12;F.@[email protected]@A68 @6S?<?;.&N.C129;6;42;8.;1B<08@N /28.;A.164:21;F.C6?AB299.A7M;@A2?3P? '&*#*!&'(%*!'& B;4.:.A2?6.93P?3P?A?<2;12C.91.<05:21 #.?6.;;2(6;88<;2; 529.!<::B;3P?/B;1@8<;02?;2;@AM08.;12 A3;RR <05:N;[email protected]/B1 # $ ! !& !#& %) #!&*/ &*%(# &/ + # <AA2F12;<A #'%%+&%(#& 5 A 2 2 A A@6A --B@=FF;;P 05F?2?!<;A.8A2? 7< ? . ) ; 66 @ 8@ ;/B1?< A2F@F?6AF $<=2.F5 .8A:213P?2A.4 ;A (;.//8< #2<1<A.::2A26AM!B;A.:.?886;<699. #2 <1<A.::2 A26AM !B;A.:.?886;<699. [email protected]<A8.<C.A:2;;2@@MC.5C6@A.;22A:B8.;.<9<;@.!B;A.:.?886;<699. +6CM;A.?2?A699!<::B;:.?8;.12; *A@AM99.?2@<:/28?M3A.A@6;;M?C.?<@2;.@A 7.@A<&.=2?=?<1B0A@%F 8.C.;[email protected].!B;A62;.@6.;AB;A67.A !B:B9. ?<;2A@6AF@F5A6P%F @6.;.7<A<6:6@A<QAG<D%F (&&.9C29BA%F @B:6@2;?.5<[email protected]:6@82@8B@' @B:6@=.9C29B@MMA6P(& AA2;1<%F B16.A<? BA<82@8B@%F C.6;)205;<9<462@%F .?<;.%F %%F 9B2(2?C602&.?A;2?@%F %( B@6;2@@3<?B:%F [email protected];<%F 2?6<;(<9BA6<;@%F #% 6AF%;96;2C2?8<@A<E<;<@2?6<;?0B@F@ 9<B16.%F ?.:<6;9.;1%F ?.F<;%F ,)!.92C.)?.C29 299 29<6AA2 646?<.1 646A.9:688296 <0A.4<;%F 9/6A%F 92:2;A6A%F 9A29$2AD<?8@%F ;3<%F7 @=2?6.?2%F @?66;9.;1%F B?<=0.?.BA<CB<8?..:< 6;;6@5<;@B9A6;4?<B=%F 6;9.;16.<A29@ 92E6:(20B?6AF%F <?2;<: .9.E<%F <3<?2%F [email protected];1!<8<B@5<A2996 22?<@(F@A2:@%F 29@6;46;@2B1B;.@6<6:6@AB988682@8B@ <6C.8F:==6%F <A2996!B:=296(=. '(<9BA6<;@%F '<B@2%F @@<;@B9A6;4%F B:.0%F B;.7.6;2;(#%F 3+.56;8<C.8BBAB@F5A6P%F $'?F ;;<3.0A<?%F7 ;;<8F9M ;;<A66:6%F ;@=6?.%F ;A?B: B@A6A6.%F ;C.9616@MMA6P A299.&.;886%F E<;<@%F7 [email protected]@[email protected]<72;A<6:652;869P966AA< FAF B986@A2;7.5FC6;C<6;A6.9<72;966AA< "?F FCM@8F9M;F96<=6@A<;.C<6;F96<=6@A< .;@.9.6@<=6@A<72;966AA<!<" !.;).=.9C29BA!29. !.B==.925A6%F !256AF@C.::.6@A2;&.9C29B@MMA6P !2@=?<%F !2C. !"!B;A.?28?F%F !<;60.#6;<9A. !<=67FCM%F !<=6<@A<?F !&# [email protected];;<;&.9C29BA%F !B9A.82@8B@%F !B;;.;).6A<.%F !B;A.8.:.?6;!<B9BAB@ !B;A.925A6 !B;A.966AA< !B;A.&?<%F !B;A.?.5<6AB@ !B;A62;)62?.%F !B;A<BAB@%?A<;%F !+&()B82;.%F .=@[email protected];A<6:6@A< ".=A6<6C.A69.A ".B@A22;=2?528B;A<BAB@82@8B@ "2::6;8M6;2; "6;1<?S%F "6;4@<3A%F "<460. "<46B:%F "B:6?<B=%F "B<AA<8B;A. "F?20<6;9.;1%F "M;;2;)?.0A<?@%F .6;6<+6?2%F #.;1.AB:"632 #.;=<D2??<B= #.?@5%F #.?A29.%F7 #.?A29.%F7)<A.9 #216.:.6@A2?6?<B=%F #216C2?88<%F #2569M6;2;%F #26?.%F #2;A.9.=6A.9.?2%F #2?68?.A<@9.@A2;@B<729B%F #682C.%F #<A6C.%F #B9A6=?6;A%F 2A<?28%F [email protected]%F $B<?A2;-@AMCMA 68<A62H@B;;<A %[email protected].;::.AA67M?72@AP% ?F %&&<57<9. %F9<D2;6B@"A1 %[email protected]&.B964/ %F212;4?2;(20B?6AF/ %F#.A8.5B<9A</ %F(2920A./ .=2?6;82?MF@%F &.?8<A29!M=F9M &[email protected]%F &29.@[email protected]<@A2;8B:==.;BB@C2?8<@A< !B;A.966A<;-)-F8@688P &290<6;.9;1%F &5.?:.(2?C602%F &62;6=66?6%F &66?6 &?<1<@6@%F &?<=2;AB@%F &)(2?C602@%F &D B986@A.?8.@AB@%F .16@@<;9B<A29@ '2@<?A@ '.5..BA<:..AA6F516@AF@ '.82;;B@925A6(.;<:.)28;6688.7B98.6@BA '.82;;B@A<6:6@A<&<57<9.%F '#&5.;82 '20?B6A/F;2A '269B;8.B=.;216@AM:6@F516@AF@ '28?FA<6;A6=.9C29B(65A6%F '2@=20A.%F '2@A295<A294?<B= '6AA.9%F 'B@86@%==6:6@7.<57.B@82@8B@ 'B@82.@B<;8<B9B 2<5729:. (.?@. (2;6<?A28%F (2BAB8.B=B;86C2?8<@A< (:.?AB:%F (<12E<%F (<8<@<A29@ (%"&.9C29BA%F (<96A.%F (<9A2>%F7 (<;2?. (<;FB?<=2"6:6A21 (<@A2(B<:2;@<@6..967.A2?C2F@?F (&! (=<?AA6&.@@6 (B<:2;=A2288.?6966AA< (B<:2;?6996@C2?8<A (B<:2;B6==B8B;A< (B<:2;6A@2;M6@FF12;7B59.?.5.@A<(6A?. (B<:2;).8@6966AA<?F (B<:2;)2;.C.=M6CM8<16A%F (B<:2;)[email protected]<%F (B<:2;[email protected]<@F516@AF@++-?F (B<:2;-?6AAM7MA (B<:6H (B&2??F (F3<%FF5A26@8B;;.996;2;F?6AF@ 2/<69%F )25F?F )267<'2;A%F)267<).9<A )267<).9<A%F )28<;[email protected]?..9.<E.%F )6::6(<3AD.?2%F )?6=9.;%F )B<88<)696;A.?8.@AB@%F $' .9A6<8<;AA<?6 +.9A6<C.?.6;:6;6@A2?6P +.9C6?. +.;[email protected]::M6@=.9C29B;966AA<?F +.;5B@AFP;82@8B@966AA< 2;A?.93P?/B;12A3P?124.:9.@CM9?F +.=< +)(@MMA6P +612?. +6;06A%F +)) +M2@AP966AA< +M2@AP?286@A2?682@8B@ ) -?6AF@(B<:6 -?6AF@A292%F -?7P7..;;.!<16A Teemu Vehmaskoski Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 3731317 jyrki.vatto@vantaa.fi jyrki.vatto@kolumbus.fi Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31039943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaavat Jyrki Vättö Ville Alatyppö Kuntatekniikan maailmankongressi, IFME World Congress kokosi kesäkuussa Helsinkiin 480 alan ammattilaista 28 eri maasta. Kongressin yhteydessä järjestettiin Kuntatekniikan päivät, joiden osanottajat kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan. Seuraava kongressi Uudessa-Seelannissa 2015 Onnistunut IFME-kongressi – kiitosta 480 osanottajalta NSKTY:n ja RIL:n muutaman vuoden yhteinen ponnistus sai kesäkuun alussa päätöksen, kun Finlandia-talolla pidetty IFME-kongressi sulki ovensa ja Tallinnan sekä Tukholman ekskursiot saatiin matkattua. Seminaaripäivät sujuivat kommelluksitta, muutamia kulisseissa tapahtuneita sovelluksia lukuun ottamatta. Tilaisuuden onnistumisesta kertoo myös seminaarivieraille suunnattu palautekysely. Sen perusteella järjestelyt miellyttivät myös paikalla käyneitä. Kun kyselyn maksimi oli 5, niin kokonaisjärjestelyt saivat palautteissa keskiarvoksi 4,28. Erityistä kiitosta saivat mm. kaupungilla suoritettu viherkierros ja ulkomaan ekskursiot sekä päättäjäisten gaalailta. Osanottajia odotetusti Järjestelyjen sujuvuudesta SKTY saa pitkälti kiittää RIL:n ammattitaitoista henkilöstöä, joka hoiti rutiinilla monia semmoisia asioita, joita tuskin olisimme itse osanneet edes ottaa huomioon. Samalla toimihenkilöt saivat myös hyvää oppia omiin järjestelykuvioihinsa. Seminaarivieraiden lopullinen määrä oli 480, joka vastasi järjes- täjien odotuksia. Aktiivisesta osallistumisesta kuuluu iso kiitos myös omille jäsenillemme ja yhteistyötahoille. Perinteisillä Kuntatekniikan päivillä käy tätä nykyä noin 300 vierasta. Ulkomaalaisten osuus tämänvuotisesta tapahtumasta olikin vajaat kaksisataa henkilöä. Kaukaisimmat vieraat Australiasta ja Uudesta-Seelannista olivat matkalla reilut kaksi viikkoa. Matkan aikana he tutustuivat muun muassa Vantaan, Espoon ja Helsingin teknisiin toimialoihin. Vuoden 2015 IFME-kongressi Uudessa-Seelannissa Kansainvälinen IFME-kongressi pidetään seuraavan kerran Uudessa-Seelannissa, Rotoruassa 10.– 12.6.2015. Paikka sijaitsee pohjoissaarella, noin 250 km Aucklandista kaakkoon. Valokuvat ja esitteet paikkakunnasta ovat mielenkiintoisia. ”Kiivien” IFME-järjestelyjen etenemistä voi seurata osoitteessa www.ifme2015.com. Seuraavat Kuntatekniikan päivät pidetään puolestaan Jyväskylässä toukokuussa 2013. Niistä tiedotetaan tuttuun tapaan lehdessä, netissä ja jäsenpostilla. Ville Alatypöstä seuraava toiminnanjohtaja Yhdistyksemme hallitus kokoontuu tämän vuoden puolella vielä lokakuussa linjaseminaariinsa ja viimeisen kerran marraskuun lopulla. Vuodenvaihteessa hallituksen kokoonpano jälleen hiukan muuttuu, kun kaksi uutta jäsentä tulee erovuoroisten tilalle. Samalla vaihtuu toimihenkilöiden kokoonpano, kun nykyinen toiminnanjohtaja Dan Långström lopettaa pitkän toimihenkilöuransa ja luovuttaa 875 jäsenen yhdistyksemme vetovastuun Ville Alatypölle. Hallituksen tämän vuoden kirjoittamaton tavoite saada jäsenluku uudelle sataluvulle on jo melko lähellä. Uusia jäsenhakemuksia voi käydä täyttämässä www.kuntatekniikka.fi -sivuilla. Muutama uusi hakemus on jo tullutkin. Uudet jäsenhakemukset käsitellään edellä mainituissa seuraavissa kokouksissa. Kuivaa syksyä odotellen, OJyrki Vättö kokousmestari Kuntatekniikka 5/2012 33 Hyviä esimerkkejä kuntayhteistyöstä, omaisuuden hallinnasta ja ympäristöosaamisesta Ihmettelemisen jälkeistä aikaa Kesäkuiset kuntatekniikan ammattilaisten kokoontumisajot ja niissä vastaan tulleet keskustelut kansainvälisten kollegojen kanssa avarsivat taas kerran ymmärrystä ja lisäsivät yhteisöllisyyttä. N Viran puolesta pääsin keskustelemaan monen ulkomaisen ryhmän kanssa. Sain sellaisen kokonaiskuvan, että Suomen kuntatekniikka on lähellä kansainvälistä kärkeä, mutta selvästi joillakin osa-alueilla on rutkasti parannettavaa. Asiaa ei tietenkään helpota se, että meillä eri kunnat yrittävät ratkaista samoja ongelmia toisistaan tietämättä. Eteläisellä pallonpuoliskolla toimitaan yhdessä Mietteitä eniten herättikin se, että muissa maissa, etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla, toimitaan yhdessä. Heillä on toimiva yhteisö, joka kehittää ammatillista, teknistä, byrokraattista ja etenkin talouden suunnittelua. Kehitystyön tuloksia ja menettelyitä kunnat ottavat yhteisesti käyttöön. Yhteisön moottoreina toimii täyspäiväisiä henkilöitä, jotka koordinoivat kehitystyötä myös muiden maiden suuntaan. Heidän kokonaisuudessaan tuntuu olevan suurtuotantoon liittyviä hyötyjä, jotka auttavat varsinkin taloudellisessa kurimuksessa. KEHTOfoorumi on hieno ensi askel kohti vastaavaa toimintaa. Silti – pitäisikö meillä kunnissa olla voimakkaampi tahtotila yhteisestä kehittämisestä ja harkita vastaavaa toimintaa kuin muissa maissa? syyden harkinnassa olisi tarvetta vapaaehtoisille lisävoimille. Itse haistan tässä markkinaraon. Amerikan puolelta oli havaittavissa osaamista tilaaja-tuottaja -mallin haasteissa ja yhdessä tekemisessä. Lisäksi kertaalleen täytyy ottaa esille läntisen naapurimme osaaminen ympäristön huomioimisessa kaikessa kuntatekniikkaan liittyvässä toiminnassa. Australia ja Uusi-Seelanti hallitsevat rahoituksen Kovan kevätrutistuksen jälkeen lomamatka Barcelonaan oli virkistävä, mutta huomasin kuvaavani ja ihastelevani enemmän katutilaratkaisuja kuin Antoni Gaudín luomusten kauneutta. Kaupungin ydinkeskustan ulkopuolisen kantakaupungin ruutukaavan viistetyt risteysratkaisut tuntuivat erityisen toimivilta kadunpitäjän ja liikenteen näkökulmasta. Yhtä vilkasta risteystä pari tuntia seuranneena en löytänyt yhtään toimimatonta seikkaa viisteratkaisusta. Risteysalueella oli jopa tehty selvät varaukset lumikasoille turvalliseen paikkaan. Näin ei olisi tarvinnut aurata vallia kadun varteen pysäköityjen autojen viereen, vaan kadun lumi olisi voitu työntää kasapaikkaan. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa oli selvästi keskitytty omaisuuden hallintaan ja etenkin kuntatekniikan tärkeimpään osioon eli rahoitustarpeen perusteluihin, jotka meillä on heihin nähden lähes lapsenkengissä. Rahoituksen perustelut seuraaville 25 vuodelle – ottaen huomioon alueiden kasvun, kuntotilan ja painotukset – näyttivät toimivilta ratkaisuilta. Lisäksi asiakaspalautteiden oikeanlainen huomioiminen rahoituksessa tuntui loogiselta ja tehokkaalta. Australian ja Uuden-Seelannin menettelyjä pitäisi selvittää enemmänkin, mutta asioiden käytännölli- Barcelonan katutilaratkaisut ihastuttivat Pitkänä lumettomana aikana kasapaikka palveli toiminta-alueena roska-astioille, pysäköinnille jne. Ja kun tarkasteli katutilaratkaisuja esteettömyyden, käytettävyyden ja viihtyisyyden kannalta, pitää nostaa hattua toteutuksen onnistumiselle. Asiaa voi helposti tarkastella netin katutilakuvista, mutta toimivuus konkretisoitui paikan päällä. Esitelmäehdotuksia Kuntatekniikan päiville 2013 Kansainvälinen toiminta ja ulkomaisten ratkaisujen pohdinta on selvästi tärkeä osa kuntatekniikan ammattiosaamista. Keskustelu ja verkottuminen kollegoiden kanssa edistävät omaa osaamista, ja hyödyt tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Yhteiset tilaisuudet ja niiden anti toimivat mahdollistavina tekijöinä yhteiselle kehittymiselle. Ensi vuonna Kuntatekniikan päiville on suunniteltu rinnakkaisia luentoja. Syksyn aikana halukkaat voivat esittää ehdotuksia esitelmiksi. On siis aika tuoda myös omia saavutuksia, havaintoja tai ongelmakenttää muiden tietoon. Asiasta lisää seuraavassa numerossa. OVille Alatyppö Jyrki Vättö Suomi-neidolla kyltti poikineen N Kulkiessani jälleen kerran autolla Suomi-neidon lähes kiireestä kantapäähän ja sen helmoja pitkin takaisin, kiinnitin huomiota erilaisiin kilpiin ja kyltteihin, joita maantien varret ovat pullollaan. Kylteissä mainostetaan kesäisiä tapahtumia ja levähdyspaikkoja mitä erilaisimmin konstein. Marjanmyyjillä ja kesäteattereilla on itsetehtyjä kylttejä, kyläyhteisöt toivottavat tervetulleeksi omilla tauluillaan ja majoituspaikat omilla opasteillaan. Näiden lisäsi ihmisiä ohjataan uimarannoille, lintutorneihin ja nähtävyyksien ääreen virallisillakin opasteilla. Osa suomalaisista paikkakun- 34 Kuntatekniikka 5/2012 kilpien linan nimissäksi koltä on melmionko huvitmallistavia. Ohita Muu kulkija voi vaara vain ou-merkkiä nastella täydensitienviitoisvät mm. ta nimien metsäalkuperää. Tämä Sodankylän ja Rovaniemen välinen kyltti poikkesi positiivisesti tavanomaisista kauriisInforläänin- ja kuntarajojen viitoista. ta ja hematiivisia vosvaljakylttejäkin on paljon. Käsivarren Muotkas- koista varoittavat lisäkilvet. Monet ta löytyi kyltti ”Suomen maanteiden maantiet sivuavat Suomessa järviä, korkein kohta 565 m” ja Piippolan metsiä, kyliä, kirkkoja ja linnoja. Yhkulmilta puolestaan ”Suomen kes- dessä Kainuun kaupungissa tie kulkee jopa linnan(raunioiden) läpi. kipiste”. Nelisentuhatta kilometriä ajaVirallisten liikennemerkkien lisäkilpiäkin tuli bongattua kirjava neena maanteiden kunto – olivat määrä. Tavanomaisten Soranajo- ne sitten kesto- tai sorapäällystei- siä – oli mielestäni kiitettävä. Tietöitäkään ei juuri ollut, tai sitten onnistuin vahingossa kiertämään ne. Varsinaisiin asfaltointeihin en törmännyt lainkaan, mutta siltatyömaita sentään oli Savon suunnalla. Liikenteellistä haittaa niistäkään ei aiheutunut. Autoradio varoitti päivittäin autoilijoita reaaliaikaisilla liikennetiedotteilla. Kokonaisuudessaan Suomen maanteillä oli turvallista ajella, kun muisti varoa tien poskessa (tai keskellä tietä) jolkottavia poroja sekä iltaisin teitä yllättäen ylittäviä kettuja ja jäniksiä. Supikoiriinkaan en törmännyt, mutta tuulilasiin iskeytyviä hyttysiä tuskin yksikään autoilija pystyi tänä kesänä välttämään. OJyrki Vättö Jyrki Vättö Tallinnan Laululava, jolla myös IFME-kuoro esiintyi. Kongressin laivaristeilyt olivat unohtumattomia elämyksiä osanottajille Tallinnassa IFME-kuoron sulosointuja, Tukholmassa mittavia infrahankkeita N Torstaiaamuna 7.6. seminaariväki saapui Helsingin Länsisatamaan, josta Tallinkin laiva kuljetti kolmisatapäisen seurueen Tallinnaan. Satamassa kansallispukuinen vastaanottokomitea ohjaili seminaarikansaa linja-autoihin, joilla pienen kaupunkikierroksen jälkeen saavuttiin Laululavalle. Siellä seminaariväelle opetettiin oikean sekakuoron avustuksella kaksi kuorolaulua. Idean isä, Tallinnan kaupungininsinööri Ain Valdman lauloi itse oikean kuoron mukana. Lauluharjoitusten jälkeen kansainvälinen IFME-kuoro jäi odottamaan Tallinnan pormestarin, entisen Viron presidentin Edgar Savisaaren saapumista. Lopulta pormestari saapui pitämään kuntateknikoille tervetuliaispuheen. Tervehdyksen molemmin puolin hän sai kuulla IFME-kuoron esitykset. Tapahtuma taltioitiin videolle, ja se on ollut mm. Postimees-lehden nettisivuilla. Editoitu video pyritään saamaan myös Kuntatekniikan nettisivuille. Sulosointujen jälkeen seminaariväki lounasti Laululavan sisätiloissa ja lähti sitten busseilla Vanhaan- Jyrki Vättö Kuntatekniikan päivien ohjelmistoon on perinteisesti kuulunut seminaarin jälkeinen risteily. Tänä vuonna laivaristeilyjä oli kaksi. IFME-kongressin jälkeiset ekskursiot suuntautuivat Tallinnaan ja Tukholmaan. Tukholman vanhimman puiston, Strömparterrenin kunnostustyöt olivat juuri valmistuneet. kaupunkiin, jonne Tallinnan kaupunki oli järjestänyt vapaaehtoisia kaupunkikierroksia paikallisten oppaiden johdolla. Loppupäivä kului omaan tahtiin Vanhankaupungin katuja ja liikkeitä katsellen. Päivän päätteeksi tarjolla oli vielä bussikuljetus satamaan ja laivalla takaisin Helsinkiin. Perillä seurueen matka jatkui vielä Helsingin yöhön, osa tosin malttoi lähteä ajoissa kotiin tai hotelliin lataamaan akkujaan. Tukholmassa nähtiin mittavia infrahankkeita Perjantai-iltana valkea Silja Linen laiva odotteli Eteläsatamassa kauniissa kesäsäässä lähes sataa IFME-vieras- ta, joiden päämääränä oli tällä kertaa Tukholma. Laivamatka aloitettiin yhteisellä tervetuliaistilaisuudella sekä illallisella. Menomatka sujui monilta yhteisissä merkeissä pitkälle aamuyöhön. Lauantaiaamuna vuorossa oli Tukholman ajankohtaisten, mittavien infrahankkeiden esittelyä Hotelli Ariadnen kokoustilassa Åke Perssonin johdolla. Täältä vieraat ohjattiin busseihin, jotka suuntasivat mm. kohti Norra Länkenin työmaata sekä Haga Town -projektia. Näiden jälkeen saatiin paikan päällä perinpohjainen opastus Tukholman vanhimpaan yleiseen puistoon, Strömparterreniin. Puisto oli juuri saatu valmiiksi pitkän kunnostusprojektin päätteeksi. Puistoopastuksen jälkeen seminaarivieraat nauttivat läheisessä Opera Cafessa maittavan lounaan. Lounaan jälkeen matkalaisilla oli jäljellä vielä muutama tunti Tukholmassa. Osa vietti aikaansa Vanhassakaupungissa, osa museoissa ja osa vain aurinkoisia Tukholman keskustan katuja kävellen. Monet pitkämatkalaisista jäivät Tukholmaan odottamaan seuraavan päivän jatkolentoja. Hyvästejä heiteltiin sunnuntaiaamuna niin ulkomaisille kuin kotimaisillekin kuntateknikoille. OJyrki Vättö Kuntatekniikka 5/2012 35 SKTY:N HALLITUS Kongressen är över En lyckad kongress Jaha, då var IFME 2012 kongressen över, och samtidigt tog då ett 5+ långt projekt slut. Efter kongressen och allt som hörde till det, så sov jag visst i 3 dygn, varefter man började känna sej själv litegrann som människa igen. Eftersom jag har rest runt och varit i kontakt med andra organisationer runt om i världen, så var ju sakerna relativt bekanta för mej, men igen kom det fram hur viktigt det är med internationella samarbete, och att lyssna på och lära sej av andra. I Finland så hör vi definitivt till de bättre länderna i världen angående kommunteknik, men som sagt så kan man alltid lära sej något nytt. Kongressen i helhet var helt lyckad och deltagarna till allra högsta grad nöjda med var vi hade att erbjuda. I enkäten vi sände ut efter kongressen framgick, att vi ALLA kan vara riktigt nöjda. Som huvudarrangör vet jag ju om en hel massa saker som gick litet snett – men de kommer jag ju inte att ta fram nu, för de mesta av det gick ju så att säga ”förbi” för kongressdeltagarna. I enkäten framgick, att den tekniska exkursionen om grönområdena i Helsingfors samt exkursionen till Stockholm fick toppbetyg med hela 4,78 utav 5,0 möjliga poäng. Ett jättestort tack alltså till Elina Nummi från Helsingfors, samt hela den svenska arbetsgruppen med Inger Sundström och Åke Persson i täten. Resten av programmet fick mellan 4,25 och 4,5, med undantag av 3 saker, som blev runt 4,0-sträcket. Speciellt tack fick i alla fall programmet i Tallinn – folk var helt begeistrade över programmet med samsången, och de flesta också för att borgmästaren och Estlands förra president var med och hälsade kommunteknikerna välkomna. Asset Management är en framtidsgrej I Australien, Nya Zealand, Sydafrika, Kanada osv. så har man satsat på ”Asset Management”, dvs. att man skall veta vad man har (egendom) och vad det kommer att kosta att sköta om det samt att hålla det i skick de följande 25 åren. Likaså skall man kunna lyssna på respons från allmänheten och styra finansieringen åt rätt håll. Det här tror jag själv att är en framtidsgrej, och hoppas själv att man här hemma spetsar upp öronen för det här och börjar på riktigt sköta om vår gemensamma egendom. Dessutom är det otroligt hur bra man tar hand om miljön och omgivningen i Sverige – nåt som vi också kunde lära oss om en hel del här i Finland. Kommentar från fältet …och till slut en kommentar (på engelska) från fältet där man fritt fick skriva vad man ville: ”The organizers of the conference did a fantastic job. The topics were very well chosen and arranged in a way that allowed you to attend all the lectu- res that you were interested in. It was also great to discover Finland and its wonderful people. I just had a wonderful time. Overall, I would rate the whole event excellent. New Zealand has a very tough act to follow!!” Det var alltså kongressen i ett nötskal. Själv tackar jag för min del, det var roligt så länge det räckte, men det är skönt att det är över. Ville Alatyppö tar över nästa år Från och med början av 2013 så tar Ville Alatyppö över som verksamhetsledare för FKTF. Ville har ”studerat” föreningen nu i 1,5 år, och är mer än färdig att ta över. Själv har jag lovat, att jag kommer att stanna kvar i ett par år som konsult/rådgivare åt honom – men det är 100% han som kommer att leda föreningen efter nyår. Lycka till Ville! Du har en utomordentligt ypperlig förening i dina händer, och hoppas du kan köra igenom alla saker vi har pratat om, och på så sätt få en god förening att bli ännu litet bättre. Föreningens årsmöte överraskade även mej själv, med att utnämna mej som hedersmedlem. Det är en alldeles otroligt stor heder, att tillhöra detta exklusiva sällskap av tillsammans (mej medräknad) 5 utmärkta kommuntekniker. Jag kan bara tacka! Ha en god höst! ODan-H. Långström verksamhetsledare Tarkennus 36 Kuntatekniikka 5/2012 Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 2665137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 paivi.ahlroos@sito.fi Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.fi Mielikuva saksalaisesta täsmällisyydestä kokee näin pienen kolauksen. Paikallinen ulkomaankauppaliitto BGA kirjoittaa jo ”Saksan imagotappiosta, jota ei voi korjata”. Niin tai näin, Berliiniin pääsee yhä, ja Tegelin kodikas lentokenttä ottaa vierailijat ystävällisesti vastaan. Ja jos on kiinnostunut rakennustyömaista, niin niitä Berliinin keskustasta kyllä tänäkin vuonna löytyy. Jyrki Vättö NEdellislehdessä (Kuntatekniikka 4/2012) kirjoitin Berliinin uudesta Brandenburg Willy Brandt -lentokentästä. Sen jälkeen on tullut uusia käänteitä kentän avaamisen suhteen. Kenttä ei avaudukaan vielä tämän vuoden puolella, vaan aikataulua on rakennustöiden viivästymisen vuoksi rukattu. Kentän todennäköinen käyttöönotto tapahtuu vasta ensi kesänä tai sitten mahdollisesti vasta syksyllä. Puheenjohtaja/Ordförande Vaikka uusi lentokenttä ei tänä vuonna avaudukaan, Berliiniin pääsee yhä. Siitä pitää Tegelin kodikas lentokenttä huolen. OJyrki Vättö www.ukty.fi Omavalvonta parantaisi laatua hallirakentamisen kaikilla alueilla NKesä meni, ja syksy on tullut. Kesä oli hyvin vaihteleva, ja ulkovesissä uimisen mahdollisuudet vaihtelivat paljon eri puolilla maatamme. Lämpimiä vesiä oli harvassa. Tällaiset ilmat tuovat hyvin esille uimahallien ja kylpylöiden tarpeellisuuden maassamme. Tällä hetkellä rakennustöitä tehdään lähes kymmenessä hallissa. Uusia halleja on tekeillä yksi, loput ovat laajennuksia ja saneerauksia. Vuosikorjaustöitä tehdään kesäseisokin aikana miltei kaikissa halleissa. Omavalvonta parantaa laatua Rakentamisen laadusta on alettu eri rakennuttajaalueilla keskustella yhä enemmän. On erittäin tärkeää, että siitä keskustellaan, kunnes laatu saadaan kuntoon. Eräs laatua parantava tekijä on mielestäni omavalvontatoiminta. Olisi tärkeää, että niin rakennuttamisen, suunnittelun kuin rakentamisen eri alueilla tarkasteltaisiin tehtyjä ratkaisuja ja töitä kriittisesti ja rakentavasti. Kun kaikki eri osapuolet tiedostaisivat omat heikkoutensa ja vahvuutensa, päästäisiin laadun aikaansaamiseksi huomattavasti parempiin tuloksiin. Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa kokonaisuuden tarkasteleminen ja hallinta parantaa huomattavasti lopputulosta. Omavalvonnan ja rakentamisen laadun parantamiseksi on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valmistunut OPKM julkaisu nro 101, joka antaa paljon tukea omavalvontaan uimahalli- ja kylpylärakentamisessa. Järkeä märkien tilojen suunnitteluun Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa on mielestäni tällä hetkellä kaksi erittäin valitettavaa aluetta, joiden suunnittelussa ei tunnu olevan järkeä mukana. Toinen on märkien tilojen lattioiden liukkaudet ja pintakallistukset (vesi lammikoituu lattialla) ja saunojen keraamiset lauteet. Ensin mainituista on saarnattu viimeiset kolmekymmentä vuotta ja yritetty ohjata asiakkaita oikealle tielle, mutta suunnittelijat valitsevat ja rakennuttajat hyväksyvät erittäin heikkoja ratkaisuja. Märkien tilojen lattioissa noudatetaan kuitenkin ns. nollatoleranssia: vesi ei saa missään tilanteessa lammikoitua lattioille, ja veden pitää valua lattiakaivoihin. raamiset lauteet ovat erittäin turvattomia. Turvallisuudesta on aina vastuussa hallin omistaja. Jos keraamisia lauteita käytetään, olisi ne päällystettävä istuinosan ja askelmien kohdalta puulla tai vastaavalla materiaalilla. Myös istuimen rinta tulisi suojata pohkeiden polttamiselta. Keraamiset lauteet sopivat vain höyrysaunoihin. Siivouksesta ei pidä säästää Siivoustyön laadusta ja mitoituksesta on näkyvissä hälyttäviä esimerkkejä. On selvää, että siivoustyö maksaa, mutta tämä tulee huomioida jo hanketta valmistellessa, eikä alkaa etsiä säästöjä suuriin käyttökustannuksiin puhtaanapitoa vähentämällä. Keskustelu edellä mainituista asioista toivottavasti viriää valtakunnassa laajemmin, että asia saisi sille ansaittua huomiota. Jäädään kuulolle. Turvallisuusasioihin palataan syksyn aikana eri muodoissa, joten niistä myöhemmin. Ensi vuonna 20. uimahalli- ja kylpyläpäivät Yhdistyksemme järjestämät, suursuosion saavuttaneet valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät pidetään 5.–7.2.2013 kahdennenkymmenennen kerran Tukholman risteilyn muodossa. Ohjelmasta on tulossa taas erittäin mielenkiintoinen. Laitathan varauksen kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu syksyn kuluessa ja siitä lisää myöhemmin. Jäseniämme, jotka eivät syystä tai toisesta ole muistaneet velvollisuuttaan yhdistystämme kohtaan jäsenmaksun muodossa, pyydän hoitamaan asian kuntoon. Asian hoitamatta jättäneet jäsenet poistamme vuoden lopussa jäsenluettelostamme. Ethän halua olla heidän joukossaan! Uktyn golfmestariksi leivottiin tänä vuonna Martti Matsinen. Kisa pidettiin aurinkoisessa säässä Hyvinkään hyväkuntoisella kentällä heinäkuun viimeisenä päivänä. Yhdistys haluaa kiittää kisan onnistumisesta tukijoitamme, joita olivat Pusatec Oy, Ardex ja Piimat Oy. Näillä mennään syksyä kohti ja toivotaan ihmisten löytävän tiensä yhä useammin niin uimahalleihin kuin kylpylöihinkin. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä 130. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 Syksyisin terveisin, Keraamiset saunanlauteet eivät toimi Keraamisten saunanlauteiden kohdalla on jo vuosia sitten huomattu niiden toimimattomuus. Vain siivoojat ovat niihin tyytyväisiä. Kenelle me halleja rakennamme: maksaville asiakkaille vai siivoojille? Käyttäjät kyllä äänestävät tällaisissa tapauksissa jaloillaan. Vanhoille ja huonojalkaisille ihmisille ke- OPertti Kärpänen puheenjohtaja Kuntatekniikka 5/2012 37 Asiakaspalvelu tärkeä kokonaisuus syksyn Putkimestaripäivillä Kuntien Putkimestarit NKuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvot- Koulutuspäiville ilmoittautuminen QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. telupäivät 2012 pidetään Hämeenlinnassa, Hotel- Tänä vuonna ilmoittautuminen hoidetaan viime- MJ"VMBOHPTTBo1ÊJWJFOZLTJUÊSLFÊLPLP- vuotiseen tapaan eli yhdistyksen nettisivuilla naisuus on asiakaspalvelu. Pohdimme asiakaspa- www.kuntienputkimestarit.fi on ilmoittautumis- lautteiden käsittelyä ja valotamme selvitystämme MJOLLJ4FWJF,1.ONBULBUPJNJTUPO(PMEFO4(O tonttijohtojen kunnossapidon kirjavasta käytän- ilmoittautumissivustolle, eli kaikki jäsenet ja kan- nöstä Suomessa eli todellisesta asiakaspalvelusta nattajajäsenet ilmoittautuvat sitä kautta. Tällä ta- usein asiakkaan kannalta hankalassa ja äkillisessä valla voimme varmistaa muun muassa ruokailujen tilanteessa. Perjantaiaamuna kuulemme asiantunti- ja Veljesillan onnistumisen kaikkien meidän osalta. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.fi www.kuntienputkimestarit.fi myös Hämeenlinnassa, ja julkistamme seuraa- jaluennon asiakaskohtaamisista. Syksyn 2013 koulutuspäivien valmistelu alkaa .JFMFOLJJOUPJTJBBJIFJUBTJJTTZLTZMMÊMVWBTTB tulkaa joukolla Hämeenlinnaan! vien koulutuspäivien järjestämispaikan. Tavoitteena Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi on kehittää koulutuspäivistä yhä paremmin jäseniä OSami Sillstén palveleva tapahtuma. yhdistyksen puheenjohtaja Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 10.–12.10.2012 Hämeenlinnassa Hotelli Aulangossa OHJELMA Keskiviikko 10.10.2012 09.45-10.30 Saneerauksen perusteet t)4:O7&4"QSPKFLUJRaisa KyrönseppäQSPKFLUJQÊÊMMJLLÚ)4: :IUFJTUZÚLVNQQBOFJEFOQVIFFOWVPSPU t-ZIZJUÊLBOOBUUBKBKÊTFOZSJUZTUFOUBJ heidän tuotteidensa esittelyjä 14.00-15.00 Sovitaan myöhemmin tutustumiskäynti Bussi lähtee hotellin pääoven edestä klo 14.00, paluu noin klo 15.30 10.30-10.45 Vesihuollon tiedotus: Vikailmoitukset ja median kanssa toimiminen 15.00-15.30 Seminaarikeskustelu päivän aiheista t.VJUBIFSÊOOFJUÊBKBUVLTJB 16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn tutustuminen 10.45-11.15 Kuntaliitokset ja muut vesihuollon yhdistymiset tTimo Heinonen, toimitusjohtaja, HS-Vesi Torstai 11.10.2012 08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina saapuville 09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien ohjelman esittely t Sami Sillstén, yhdistyksen puheenjohtaja 09.15-09.25 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys 09.25-09.45 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi) esittely t Timo Heinonen, toimitusjohtaja, HS-Vesi 38 Kuntatekniikka 5/2012 11.15-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12.30-13.00 Hulevesiopas tHeidi Rauhamäki, Tampereen Vesi "TJBLBTQBMBVUUFJEFOIPJUP esitellään eri tapoja hoitaa asiakaspalautteita 13.30-14.15 Tonttijohtojen kunnossapito, esitellään eri käytäntöjä t)4:OPIKFBTJBLLBJEFOLBJWVUÚJTUÊ 14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 16.10– Yhdistyksen syyskokous 16.10– Kannattajajäsenten järjestäytymiskokous, näyttelytila 18.00– Näyttelyyn tutustuminen 20.00– Illallinen, veljesilta, yhdistyksen viirien jako Perjantai 12.10.2012 "BNJBJOFO +VMLLJTMVFOUP"TJBLBTLPIUBBNJTFU tTom Pöysti 11.00– Päivien päätössanat t Sami Sillstén, yhdistyksen puheenjohtaja TURVALLISUUS Arkadiankadun pyöräkaistan ja pyörätaskun asfaltin alunperinkin hailakan punainen maali kului lähes kokonaan talven aikana. Punainen pyörätasku huomataan paremmin Pyörätaskut rohkaisevat pyöräilijöitä liikkumaan ajoradalla. Harva auto ylittää taskun pysäytysviivan. TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve QQJäitä hattuun, rohkeasti pyö- räkaistaa pitkin autojonon eteen ja pyörätaskuun. Aitiopaikalta on hyvä näkymä risteykseen. Muut liikenteessä olijat näkevät myös minut vanhan Monarkin kanssa. Sekunnit kuluvat, autot kaasuttavat takana, vihdoin liikennevalo vaihtuu vihreään. Mitä, jos ketjut tippuvat nyt? Onnistun kuitenkin kaartamaan kommelluksitta vasemmalle. Pyörätasku saa pelkkiä plussia, koska se helpotta kääntymistä ja vähentää pakokaasujen hengittämistä jonossa. – Kun pyörätaskut tekevät pyöräilystä sujuvampaa ja turvallisempaa, ne samalla rohkaisevat pyöräilijöitä liikkumaan ajoradal- la tasa-arvoisina autojen kanssa kuten kuuluukin. Taskuun maalattu iso pyöräilijän kuva puolestaan muistuttaa autoilijoita pyöräilijöiden olemassaolosta, kertoo liikennesuunnittelija Marek Salermo Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Salermo ja liikennesuunnittelija Niko Palo muodostavat työKuntatekniikka 5/2012 39 ryhmän, joka pyrkii parantamaan Helsingin pyöräilyolosuhteita. Viime kesänä Töölöön ja Kamppiin maalattiin Suomen ensimmäiset pyörätaskut, joiden erilaisilla ratkaisuilla ja sijainneilla haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta. Taskuja on vuoden aikana seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille sekä autoilijoille järjestetyllä kyselyllä. – Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua on otettu vastaan pääasiassa positiivisesti. Esimerkiksi Fredrikinkadulla pyöräily näyttää lisääntyneen kolmeen risteykseen maalattujen pyörätaskujen jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun palautteen perusteella ne lisäävät kadun mukavuutta pyöräilijöiden kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo mitään uutta, koska samat väistämissäännöt pätevät kuten aikaisemminkin. Suurin osa pyöräilyonnettomuuksista tapahtuu risteyksissä. 40 Kuntatekniikka 5/2012 Erityisen vaaran aiheuttaa oikealle kääntyvä auto, kun ajaja ei huomaa kuolleessa kulmassa etenevää pyöräilijää. Helsinkiläisten pyörätaskujen vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen ei ole voitu osoittaa näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa, jossa pyörätaskuja on huomattavasti enemmän ja kokemusta on jo kymmeneltä vuodelta, on todettu pyörätaskujen vähentäneen onnettomuuksia. – Turvallisuuden lisääntyminen on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia on osoittanut, että toisten näkeminen parantaa liikenteen turvallisuutta, Salermo vakuuttaa. Tukholma on luonteva esikuva pyörätaskujen rakentamisessa kuten muussakin pyöräilyn edistämisessä, koska Suomessa on seurattu pitkään Ruotsin liikennesuunnittelua. Pyöräily on paitsi hauska ja kätevä tapa siirtyä paikasta toi- seen kaupungissa. Sillä on myös kauaskantoisempia vaikutuksia kuten liikenteen päästöjen vähentäminen ja arkiliikunnan lisääminen. Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn suosiminen liittyvät kaupunkien keskustojen elävöittämiseen. Kaistojen keskellä polkemista arastellaan Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa muutoksessa, joka koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden luomista Helsinkiin. – Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on vieraannuttanut pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät ajavat mielellään kovaa vauhtia, noin 20-30 kilometriä tunnissa, joten heidän paikkansa ei ole jalankulkijoiden seassa. Kaksisuuntaiset pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa. Meille ne ovat tulleet Ruotsista, jota Suomi on seurannut liikennesuunnittelussa. Tukholmassa on kuitenkin siirrytty määrätietoisesti ajoradan tasossa oleviin pyöräkaistoihin ja yksisuuntaisiin pyöräteihin, joihin liittyy tänään noin 400 pyörätaskua. Pyöräväylien kehittämisellä kaupunki haluaa lisätä tukholmalaisten liikkumista pyörällä. – Pyöräilyolosuhteiden muuttaminen on hankalaa Helsingin Liikennesuunnittelijat Niko Palo ja Marek Salermo ovat tyytyväisiäpyörätaskuista saatuihin kokemuksiin ja arvioivat, että niitä tulee myös lisää Helsingin keskustaan. keskustassa. Se on erityisalue, jossa pyörätieverkoston luominen on alkanut myöhemmin. Yksisuuntainen pyörätie on helpompaa sovittaa keskustaan. Se on myös pyörätaskujen edellytys, Salermo arvioi. Perusmallissa pyörätaskuun johtaa viisi metriä pitkä pyöräkaista ajoradan oikeassa reunassa. Autojen pysähtyminen ja pysäköinti on sen kohdalla kielletty liikennemerkillä. – Pyöräkaistan tulisi olla niin pitkä, että se vie autojonon ohi. Tietenkin on suotavaa, että se jatkuisi koko kadun pituudelta. Mutta tämä voi olla liian suuri uhraus pysäköinniltä, jos kadulla pyöräillään vähän. Arkadiankadun ja Mechelininkadun risteyksen pyörätaskuun johtaa poikkeuksellisesti korttelin pituinen pyöräkaista, joka sijaitsee yksisuuntaisen kadun kahden kaistan keskellä. Näin pyöräilijä ei joudu vaaraan oikealle kääntyvän auton kuolleessa kulmassa. Ajojärjestys perustuu siihen, että suurin osa pyöräilijöistä jatkaa matkaa TURVALLISUUS suoraan risteyksen poikki. – Kaikki eivät kuitenkaan huomaa pyörätaskuun johtavaa pyöräkaistaa tai eivät rohkene ajaa sitä pitkin kaistojen välissä. Sen sijaan ajetaan samalla kohdalla kulkevaa, jalkakäytävän tasolla olevaa yksisuuntaista pyörätietä pitkin, joka ei kuitenkaan tarjoa apua sujuvaan Mechelininkadun ylitykseen. Liittymän pyöräliikenne on nyt sekava ja vaatii edelleen kehittämistä. Parannuksia on luvassa, kun Mechelininkadulta Nordenskiöldinkadulle suunnitellut pyöräliikennejärjestelyt toteutetaan parin vuoden kuluessa. Onnistuneena Salermo pitää suositun pyöräilyreitin, Töölönkadun eteläistä pyörätaskua Runeberginkadun risteyksessä. Se auttaa pyöräilijöitä pääsemään vilkkaan kadun yli sujuvasti ennen oikealle kääntyviä autoja. Tai sittenkin kirkas vihreä? Pyöräilijät ovat kiitelleet punaista, jolla on korostettu kokeeksi muutamia pyöräkaistoja ja –taskuja. Huomioväri ei ole niin voimakas kuin monissa eurooppalaisissa pyöräilykaupungeissa, koska osa kaupunkisuunnittelijoista pitää punaista päällystettä häiritsevänä tekijänä kaupunkikuvassa. Mitenhän Helsingin arkkitehtuuriin sopisivat kirkkaan vaalean vihreät tai siniset pyörätaskut, joita näkee muualla? Talvihiekoitus ja nastarenkaat joka tapauksessa kuluttavat hailakkaa punaista edelleen. Pyörätaskujen rakentamisesta ja huollosta vastaavasta Starasta eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta kerrotaan, että punainen maali asfaltin pinnalla joudutaan uusimaan vuosittain, kun taas värjätyn asfaltin punainen on hieman pitkäikäisempi. Viime talvena myös runsas lumi haittasi pyörätaskujen havaitsemista. Pyöräkaistat peittyivät lumikasoihin, joiden poistaminen kuuluu kiinteistöille useimmilla keskustan kaduilla. Mutta esimerkiksi pyörätaskujen näkymättömyys ei ole Salermon mukaan ongelma, koska silloin liikenne käyttäytyy kuin taskuja ei olisi. Sen tulkinta voi olla kuitenkin hankalaa. Jonoon juuttuneet puikkelehtivat taskuun Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo on punainen. Silloin vasemmalle kääntyvä pyöräilijä siirtyy pyörätaskun vasempaan reunaan niin, että pääsee liikkeelle keskellä vasemmalle kääntyvien autojen ajolinjaa, jolloin autot eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan ja oikealle kääntyvät asettuvat taskun oikeaan reunaan samalla periaatteella. Vihreillä valoilla pyörätaskussa ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle, vaan pyöräilijät jatkavat ajoa suoraan tai normaalisti ryhmittyen. – Suurin osa pyöräilijöistä osaa käyttää pyörätaskuja oikein. Autoilijat ovat ottaneet ne jopa yllättävän hyvin vastaan. Helsingissä vain joka kymmenes auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan, kun Iso-Britanniassa niin toimii joka toinen autoili- ja, vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet käytössä 1980-luvulta lähtien. Silloin tällöin vasemmalle kääntyvät pyöräilijät pysähtyvät odottamaan punaista, koska pyörätaskun turvin vasemmalle kääntyminen on helpompaa. Taskuun johtavan pyöräkaistan reunaan pysähtyminen on kuitenkin kielletty myös pyöräilijöiltä. – Jos tavallinen ryhmittyminen vasemmalle pelottaa, nopeinta on käyttää pitkää käännöstä, jossa pyöräilijä ylittää ensin risteyksen suoraan ja sitten tekee suorakulmaisen käännöksen vasemmalle. Sen käyttö on unohtunut pyöräilijöiltä. Joskus vihreän palaessa vasemmalle ryhmittyvä pyöräilijä jää autojonon keskelle, kun valo vaihtuu punaiseksi. Salermon mukaan useimmat pujottelevat silloin autojen lomitse pyörätaskuun. Mutta liikennesääntöjen mukaan pyöräilijäkään ei saa ylittää pyörätaskun pysäytysviivaa. – Rikkomus ei ole ongelmaton lain näkökulmasta. Jatkossa pitää tutkia, voiko pyörätaskuun suunnitella tätä tapausta varten aukon. Poukkoileva pyöräilykulttuuri, jossa pyöräilijät liikkuvat itselleen parhaalla tavalla jalkakäytävillä, pyöräteillä ja ajoradalla, ei miellytä liikennesuunnittelijaa, koska se häiritsee liikennettä. Syytä hän näkee pyöräilijöiden ja liikennejärjestelyjen ohessa poliisissa, joka ei kiinnitä huomiota pyöräilijöiden väärään ajoon. Muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa risteyksissä on pyöräilijöille omat liikennevalot, jotka antavat etumatkaa autoihin nähden. Salermo sanoo, että niistä olisi periaatteessa hyötyä, mutta Helsingissä ne sekoitettaisiin toistovaloihin. Tukholma on jo luopunut toistovaloista ja ottanut käyttöön pyöräilijöiden omia valoja. Salermo näkee tarvetta pyörätaskua koskevalle tiedottamiselle ja ajoopastukselle. Menneenä kesänä sadat pyöräilijät saivatkin kokemusta pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät –yhdistyksen katuajokoulutuksessa. Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan ajoradalla, joka on tutkimusten mukaan turvallisin paikka pyöräillä. Q Kuntatekniikka 5/2012 41 Kunnissa riittää työtä häiriötilanteisiin varautumisessa HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella sähköteknisiä ongelmia. Pohjois-Pohjanmaalla tulvii, rankkojen sateiden ennustetaan jatkuvan. Kesän rajuin ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhansilta. Festivaali keskeytettiin rajuilman vuoksi. Tämänkaltaiset lehtiotsikot kuluneelta kesältä eivät ole poikkeuksellisia. Myös viime joulukuun ja elokuun 2010 myrskyt osoittivat että yhteiskuntamme on haavoittuvampi kuin koskaan aiemmin. OJussi Rahikainen,Pelastustoimen kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto QQKunnalla on keskeinen vastuu huolehtia väestön tarvitsemista peruspalveluista sekä muusta tärkeästä ja kriittiseksi arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta. Tämä vastuu korostuu poikkeuksellisissa olosuh42 Kuntatekniikka 5/2012 teissa. Viime vuosien myrskyjen aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot paljastivat yllättäviä vaikeuksia kuntien peruspalveluiden tuottamisessa. Miksi häiriötilanteiden aiheuttamat vaikeudet olivat näin vakavia, vaikka kunnissa on vuosikymmenien ajan tehty valmiussuunnitelmia? Joitakin vuosia sitten tehtyjen kuntien valmiussuunnitelmi- en uhkakuvissa pommit viuhuvat ja varaudutaan väestön massiivisiin evakuointeihin. Varautumisen painopiste normaaliolojen häiriötilanteisiin Valmiussuunnitelmista ei ole ollut juurikaan hyötyä sotaa pienemmissä tilanteissa. Muun muassa Onnetto- muustutkintakeskus on todennut (S2/2010Y Heinä-elokuun 2010 rajuilmat) että väestönsuojelun johtamisjärjestelmä on nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja varten ja että järjestelmää olisi tärkeää kehittää hyödynnettäväksi myös vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa. Kuntien varautumisen lähtökohdat on ruuvattu viime vuosi- TURVALLISUUS Jari Lepistö Jari Lepistö KUNNAN VARAUTUMISEN JA JATKUVUUDENHALLINNAN OPAS Qwww.yhteiskunnanturvallisuus.fi -verkkosivustolta on ilmaiseksi ladattavissa viime keväänä ilmestynyt Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa -opas. Julkaisun tarkoituksena on edesauttaa varautumista koskevien kysymysten huomioon ottamista kunnan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. QOpas selkeyttää ja yhdenmukaistaa varautumisen suunnittelun ja toiminnan johtamisen kokonaisuutta. Oppaassa esitetään toimintamalli, jonka mukaisesti tarkistetaan varautumisen kokonaisuuteen kuuluvien kunnan hallinto- ja palvelurakenteiden toimivuus erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tarvittaessa kehitetään ja yhdenmukaistetaan niitä. Yhteiskunnan kehittymisen seurauksena kuntien sisäisiä toimintoja koskevan varautumisen lisäksi korostuvat kuntien keskinäinen yhteistoiminta, samoin kuin kunnan ja sen alueen elinkeinoelämän sekä muiden yhteisöjen välinen vuorovaikutus jatkuvuudenhallinnassa. KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN YLEISEN OSAN MALLI JA OHJE SEN KÄYTTÖÖN Pohjois-Pohjanmaan jokien kesätulvat yltyivät runsaiden sateiden vuoksi elokuun alkupuolella pahimmiksi vuosikymmeniin. Veden ollessa korkeimmillaan kaikki Siikalatvan kunnan Mankilan kylään vievät tiet olivat veden alla. QPelastusopisto on julkaissut toukokuussa kuntien varautumisessa ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. QJulkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman laatimiseksi. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen ja moderni lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa. QKunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. Nämä ovat kunnan varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä käsittelevä osa. QJulkaisu on ladattavissa pdf-muotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta osoitteessa www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki. Tietopankista löytyy myös muita kuntien varautumises- na uuteen asentoon. Nyt varaudutaan ensisijaisesti normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja tätä varautumisen mallia sovelletaan poikkeusoloissa. Mikäli kunta on valmistautunut hyvin häiriötilanteiden hoitoon, selviytyy se 80 prosentista poikkeusolojenkin tehtävistä. Loput 20 prosenttia tehtävistä liittyy lähinnä poikkeusoloissa muuttu- viin toimivaltuussäännöksiin ja ne vaativat oman etukäteissuunnittelunsa. Yhteistyö helpottaa suunnittelua Valmiussuunnittelussa on hyväksi havaittu malli, jossa saman toimialan edustajat usean kunnan alueelta työstävät yhtä aikaa valmiussuunnitelmaansa. Luonnol- linen koordinoija tälle työlle on alueellinen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset voivat perustehtäviensä lisäksi tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Sopiminen tulisi tehdä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen yhteydessä. Alueen pelastustoimen palve- lutasopäätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätös on voimassa määräajan, yleensä neljä vuotta. Kaikki Suomen 22 pelastuslaitosta uusivat palvelutasopäätöksensä vuosien 201213 aikana. Kuntatekniikka 5/2012 43 TURVALLISUUS Jari Lepistö Kuntaliitto suosittelee, että kunnat edellyttäisivät lausunnoissaan kuntien valmiussuunnittelun tukemisen kirjaamista palvelutasopäätökseen. Samassa yhteydessä voidaan sopia myös mm. kuntien häiriötilannejohtamista tukevista järjestelyistä sekä johtamisen tueksi tarvittavan turvallisuustilannekuvan ylläpidosta ja välittämisestä kunnille. Yhteistyö pelastuslaitosten kanssa kantaa hedelmää. Onnettomuustutkintakeskus (S2/2010Y Heinä – elokuun 2010 rajuilmat) on todennut häiriötilannejohtamisen valmiudet keskimääräistä paremmiksi niissä kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa sovittu johtoryhmän hälyttämisestä, kehitetty avainhenkilöiden omia johtamisvalmiuksia sekä tehty muita häiriötilanteen aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä. Myös viime aikoina ilmestyneet oppaat helpottavat kuntien valmiussuunnittelua.Q Peltoa oli Siikajokilaaksossa tulvaveden vallassa elokuussa enimmillään noin 3 500 hehtaaria. LISÄTIETOJA Heinä-elokuun 2010 rajuilmat http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/ajankohtaista/95-varautuminen-ja-jatkuvuudenhallinta-kunnassa. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki Kuntaliiton yleiskirje: Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot +XRPLQHQ UDNHQQHWDDQ WlQllQ .HVWlYlWMDSLWNlLNlLVHWWXRWWHHW 9lKHPPlQYDUDVWRMD .LHUUlWHWWlYlWPDWHULDDOLW Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected] www.sgps.fi 44 Kuntatekniikka 5/2012 Rättisitikat parveilevat kesäisin S uomen 2CV-kilta järjesti 50-vuotisjuhlansa merkeissä heinäkuussa 2012 Sulkavalla 2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa 18 maasta. Kesällä 2011 yli sata suomalaista rättisitikkaa suuntasi Ranskassa järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen, johon niitä kerääntyi 7 036 kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa Espanja ja 2015 Puolan Torun. Legendaarinen Citroën 2CV Ei löydy onnettomuustilastoista Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa Autokokemus (1998, B 75), että automallien onnettomuusriskiraportista ei löydy lainkaan Rättisitikkaa. ”Autoa on mahdoton saada luistoon – edes liukkaalla pinnalla. Sivuluiston sijasta se vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia suuremmaksi. Heikko teho yhdistettynä yllätyksettömään ja tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan antaa lähes loputtomasti anteeksi kuljettajan virheitä.” M Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Tapiolan leirikeskus juhlapaikkana Suomen 2CV-Killan oltermanni Erkki Rajala kertoo vuoden 2012 juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan Sätkälä, on ollut Suomen armeijan käytössä, ja rakennukset ovat peräisin pääosin toisen maailmansodan ajalta. Sodan päätyttyä alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä ajalta on peräisin nimi Tapiola. Myöhemmin alue myytiin Sulkavan seurakunnalle markalla. Pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin suoritettavaksi talkootyönä. Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen vuotavat katot korjattiin. Aluetta raivattiin ja se palautettiin lähes alkuperäiseen asuun.” Oltermannilla ja hänen lapsillaan on tietenkin omat 2CV:t. ”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle annetaan etunimi ja puhuttelu on hän eikä se”. Pekka Rytilä Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman jälkeen Citroënin Levalloisin tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo, jossa on neljä pyörää ja sateensuoja, kuljettamaan neljää aikuista ja heidän tavaroitaan 50 km/h:n tuntinopeudella maalla ja kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä ei kuormassa olevasta munakorista saa yksiään muna rikkoutua. Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta enempää kuin 3 litraa 100 kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin lisättiin, että autoa piti voida kuljettaa silinterihattu päässä. 2CV:nprototyyppi valmistui 1939. Sota keskeytti hankkeen, mutta Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger veti peitteen pois luomuksensa päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin tuota on tarkoitus käyttää?”. Kansa otti auton omakseen. Tuotanto nousi 500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja joutui odottamaan vuosia. 2CV:n valmistus loppui Ranskassa 1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen tuotiin 1950-1982 kaikkiaan 7 261 kappaletta, harrastajat vielä omatoimisesti satakunta lisää. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän hengen peltihaalarit ja Sätkäkone. 2CV:n teknisiä piirteitä ovat: Orullalle kierrettävä kangaskatto Opuolivälistä vaakasuoraan avautuvat etuikkunat O tuulilasin alla avattava tuuletusluukku Olämmitysilma nousee omalla painollaan moottoritilasta matkustamoon Otuulilasin pyyhkijän käyttövoima nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä käsikäyttö pienellä vivulla Okokonaispaino 600 kiloa, paljon alumiiniosia Opinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat, konepelti ja kattokaaret. Mallinimi 2CV (ranskaksi deux chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa suoraan moottorin tehoon, vaan moottorin iskutilavuuden mukaan määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin. Englantilaisia hevosvoimia moottori tuottaa mallista riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä sitä ovat muutamat mopautot. Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla. Kuntatekniikka 5/2012 45 Turun Myllysillan valinta vuoden kuntatekniikan saavutukseksi oli hieno tunnustus siltaprojektissa mukana olleille. Palkinto luovutettiin sillan rakentajille 4.6.2012 Finlandiatalossa, IFME World Congress on Municipal Engineering -tapahtuman yhteydessä. Palkinto oli sinetti sille, että hankkeelle asetetut tiukat aikataululliset tavoitteet oli saavutettu ja haastava hanke oli viety kunniallisesti läpi. Tehtävä suoritettu TURUN UUSI MYLLYSILTA ON VUODEN KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS ORisto Lahtinen tiedottaja, Turun Kiinteistöliikelaitos QQUuden Myllysillan rakentaminen alkoi työsillan paaluttamisella. Työsillalta käsin rakennettiin virtapilarit Aurajokeen. Sillan runko tehtiin Pansiossa 46 Kuntatekniikka 5/2012 STX Finland Oy:n Turun telakalla kokonaan valmiiksi ja uitettiin yhtenä kappaleena Aurajokeen. Ensin matalana Martinsillan alitse. Sitten runko käännettiin joessa poikittain ja tunkattiin oikealle korkeudelle tukien päälle. Näin sillan rungon ja tukien rakentamisen aikataulut eivät vaikuttaneet toisiinsa ja molemmissa kohteissa saatettiin työskennellä täydellä teholla. Telakalla siltaan asennettiin valmiiksi vesijohdot, kaukokylmäputket ja sillan muottirakenteita. 90 metriä pitkän sillan uitto ja asentaminen ahtaassa joessa keräsi runsaslukuisen uteliai- den joukon joen rannoille seuraamaan työvaihetta pitkälle yöhön asti. Silta alkoi saada lopullista muotoaan kun kannen valu saatiin valmiiksi heinäkuussa 2011. Kannen valuun käytettiin 600 kuutiota betonia. Sillalle omaleimaisen ilmeen antava ruostuma- KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS ton teräsverhous asennettiin viimeisenä työvaiheena. Verhouksen asentaminen tuotti jonkin verran päänvaivaa. Metallilevyjen paikalleen asettaminen oli tarkkaa työtä, mutta lopputulos on varsin näyttävän näköinen. Silta onkin saanut paljon kiitosta verhoilustaan. Erityisen hienosti verhoilu ja sillan lentokoneen siipeä muistuttava muotoilu tulee esille sillan alapinnalle asennetun ohjelmoitavan led-valaistuksen ansiosta. Valaistus peilautuu joen pinnasta sillan teräsverhoukseen. Veden liikkeet ja väreet näkyvät sillan pinnalla, antaen hienon lisän Aurajokirannan muutenkin näyttävälle valaistukselle. Kun valaistukseen on ohjelmoitu 17 erilaista juhlapäivien ohjelmaa sekä viisi erikoisohjelmaa, pääsee värivaloin koristeltu silta aika-ajoin yllättämään siihen jo tottuneet turkulaisetkin. Silta liikenteelle 562 päivää vanhan sillan sulkemisen jälkeen Turun kaupunki Uusi Myllysilta sai kahdet ”avajaiset”. Ensimmäiset järjestettiin Turun päivänä sillan liikenteelleoton kunniaksi. Silta avattiin liikenteelle heti seuraavana päivänä 19.9.2011 kaksikaistaisena. Sateesta huolimatta ensimmäisten autojen ajamista sillalle oli seuraamassa yleisöä, valokuvaa- Sillan verhoilu ja lentokoneen siipeä muistuttava muotoilu tulee esille sillan alapinnalle asennetun ohjelmoitavan led-valaistuksen ansiosta. jia ja toimittajia. Toinen, virallisempi avaaminen järjestettiin 29.11.2011, kun silta valmistui ja vihittiin käyttöön. Sillan vihkimisen suoritti Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, joka puheessaan sanoi pitävänsä Myllysiltaa hyvänä esimerkkinä tämän päivän liikennesuunnittelun yllättävistäkin haasteista, sekä niiden onnistuneesta selvittämisestä. Paikalla ollutta runsaslukuista yleisöä ilahdutti tilaisuuden päätteeksi sillan ylittänyt museoajoneuvojen kulkue, joka korosti tilaisuuden historiallisuutta. Uudesta sillasta positiivisia tarinoita Myllysillan dramaattinen rikkoutuminen takasi rakennusurakalle poikkeuksellisen median ja yleisön kiinnostuksen. Kiinnostusta lisäsi myös sillan värikäs historia. Vuonna 1975 valmistuneesta Myllysillasta oli aikanaan paljon tarinoita, esimerkiksi kunnallisen pää- Sarjan neljän hahmon nimet ovat Eilen, Hetki sitten, Tänään ja Huomenna. Patsaiden asentamisen yhteydessä tehdään loppuun myös muut sillan ympäristön viimeistelytyöt kuten viherja pengerrystyöt. Q töksenteon kiemuroihin ja sillan koekuormitukseen liittyen. Myös uusi silta on synnyttänyt omia tarinoitaan. Tällä kertaa tarinat ovat sävyltään positiivisia. Turku onnistui ratkaisemaan sillan rikkoutumisen tuomat liikenneongelmat sekä suunnitteluttamaan ja rakennuttamaan uuden sillan hyvin nopealla aikataululla. Tarinoita syntyi myös sosiaalisessa mediassa. Silta keskustelutti muun muassa Facebookissa. Poikkeuksellista on myös sillasta tehty elokuva. Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijat Lauri Lönn ja Petteri Peltomaa tekivät opinnäytetyönään sillan rakennusvaiheesta dokumenttielokuvan Silta Turun sydämessä. Elokuva sai ensi-illassaan hyvän vastaanoton ja raikuvat aplodit siltahankkeessa mukana olleilta. Myllysilta on nyt valmis, mutta sen ympäristöä tullaan vielä viimeistelemään. Silta saa seurakseen taiteilija Kari-Petteri Kakon veistossarjan Tähtiin tähyävät. Kuntatekniikka-lehti julkaisi laajan artikkelin Myllysillasta numerossa 3/2011. Siinä vaiheessa vanha silta oli purettu ja uuden rakentaminen oli juuri aloitettu. MYLLYN TERÄS Adolfo Vera Q Sillan pääsuunnittelija Sami Niemelä, WSP Finland Oy Q Teräksinen jatkuva liittopalkkisilta. Q Jännevälit 27 + 36 + 27 metriä Q Hyödyllinen leveys 20 metriä Q Pohjoismaiden ensimmäinen ruostumattomalla teräksellä verhoiltu silta Q Virtapilareissa graniittiverhous Q Sillan kantava teräsrakenne on tehty säänkestävästä teräksestä (Corten) Q Kaikki käytetyt materiaalit mahdollisimman huoltovapaita Q Sillan alapinnalla ohjelmoitavissa oleva vedestä heijastuva led-valaistus (17 juhlapäivien ohjelmaa ja 5 erikoisohjelmaa) Q Rakentaja Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, vastaava työnjohtaja Timo Hirvasmaa Q Rakennuttaja Turun Kiinteistöliikelaitos UUDEN MYLLYSILLAN VAIHEET Turun uuden Myllysillan tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajia oli vastaanottamassa Kuntatekniikan saavutus –tunnustusta IFME-kongressin yhteydessä. Vasemmalta Heikki Nieminen, Reijo Tähtinen, Pertti Kiiskinen, Sami Niemelä, Jouko Turto, Sami Rantala, Hannu Helinä, Heikki Virtanen ja Olli Kylmälä. Q 21.6.2010 Myllysillaksi valittiin WSP Finland Oy:n ehdotus ”Myllyn Teräs” Q 15.9.2010 sillan rakentajaksi valittiin Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy Q 18.10.2010 rakentaminen alkoi Q 19.9.2011 silta avattiin osittain liikenteelle Q 29.11.2011 silta valmistui ja vihittiin käyttöön Kuntatekniikka 5/2012 47 Kupera-hankkeen päätösseminaarin osallistujia Jyväskylän Paviljongissa. Etualalla Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kupera-hanketta koordinoinut Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka Malinen Kaupunkien yhteistyö t&k-toiminnan edistämisessä vakiintuu Kupera-hanke perkasi teknisen sektorin toimintatapoja Kuntien teknisen sektorin uudistumisen punaisena lankana on kunnan rooli palvelujen järjestäjänä. Tuotantoa siirretään asteittain yksityisen sektorin vastuulle, mutta myös kuntien alueelliset osakeyhtiömuotoiset palvelutuottajat voivat tasapainottaa markkinoita. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale QQAalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen, Tampereen yliopiston, Tekesin ja parinkymmenen suuremman kaupungin kahden ja puolen vuoden mittainen kuntien perusrakennepalvelu48 Kuntatekniikka 5/2012 jen järjestämis- ja tuotantotapojen uudistamispolkuja selvittänyt Kupera-hanke päättyi kesäkuussa Jyväskylässä pidettyyn loppuseminaariin. Keskeisinä tuloksina hankkeesta on monipuolinen teoreettinen tarkastelu eri toimintavaih- toehdoista ja kaupunkien selkeä innostus ja sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön. – Kuntalaisten vaatimukset rakennetulle ympäristölle kasvavat jatkuvasti. Myös julkinen valta asettaa lisää vaatimuksia. Laadukas rakennettu ympäristö on kunnalle kilpailutekijä, kun yritykset päättävät investoinneistaan, Jyväskylän pulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kuvasi toimintaympäristöä seminaarin avauspuheenvuorossaan. Hän totesi, että useimmilla kunnilla on samat haasteet, jo- ten niukkenevien voimavarojen aikana on viisasta kehittää toimintatapoja yhdessä. Kuntien yhteisesiintyminen tekee ne kiinnostavammiksi yhteistyökumppaneiksi myös valtion eri viranomaisten ja tutkimus- ja kehitysrahoittajien näkökulmasta. Kestävän kehityksen kumppanuutta Seminaarissa kuultiin kuntasektorin ulkopuolisten asiantuntijoiden esitelmiä palveluinnovaatioista ja kumppanuuden vahvistamisesta. Siemens Oy:n kehitys- TEKNISET PALVELUT johtaja Lars Maura esitteli yhtiön ja Turun kaupungin kumppanuutta kaupunkikehityksessä. Siemens on valinnut Turun yhdeksi pilottikaupungikseen, jossa se haluaa testata ja kehittää teknologiainnovaatioitaan. Osapuolet solmivat helmikuussa kolmivuotisen yhteistyösopimuksen. – Esimerkiksi älykkäät sähköverkot, kiinteistöjen energiansäästöhankkeet, paikallinen sähköntuotanto ja sähköautoliikenne ovat kiinnostuksemme kohteita. Olemme mukana keskikokoisten kaupunkien kehittämisessä. Haluamme yhdessä Turun kaupungin kanssa luoda esimerkin kestävän kehityksen kaupungista, hän kertoi. Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori, Agora-Centerin johtaja Antti Hautamäki analysoi elinkeinoelämän rakennemuutosta ja sen vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja palvelutarpeisiin. – Menestyvät kaupunkiseudut ovat kehityksen edellytys. Kolme neljännestä arvonlisästä syntyy niissä. Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Kuopioon ulottuva ”kehä yhdeksän” vyöhyke on erittäin mielenkiintoinen, hän arvioi. Kehto-toiminta vakaalle pohjalle Päättynyt Kupera-hanke oli 18 kaupungin muodostaman kuntatekniikan kehittämistoimintaa koordinoineen Kehto-konsortion (Kehittämisen haltuunotto ja toteutus) ensimmäinen tutkimushanke. Kesäkuun seminaarissa päätettiin Kehto-konsortion toimintamallista jatkossa ja kaupungit allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistyösopimuksen. Kaupunkien edustajista koostuvan johtoryhmän ohjauksessa toimii jatkossa Kehto-koordinaattorina Kuntaliitossa syyskuussa työskentelynsä aloittava kehittämisinsinööri. Kehto-kaupungit uskovat yhteisten kehittämishankkeiden ja edunvalvontaaloitteiden tulevan näin aiempaa paremmin valmistelluiksi. Kupera-hankkeen myötä tek- Siemens Oy:n kehitysjohtaja Lars Maura esitteli Turun kaupungin kanssa helmikuussa solmittua kumppanuussopimusta, jonka tavoitteena on luoda Turusta kestävän kehityksen esimerkkikaupunki. nisen sektorin toimijat palasivat tiiviimpään yhteistyöhön yliopistomaailman kanssa. Tuloksia käytiin seminaarissa läpi tutkijoiden tiiviiden alustuspuheenvuorojen pohjalta viidessä eri panelikeskustelussa. Aiheita olivat Kehto-foorumin tulevaisuus, ulkoistaminen ja kumppanuudet, alueellinen yhteistyö, omistus ja rahoitus sekä innovaatiojohtaminen. Osallistujat käyttivät runsaasti kommenttipuheenvuoroja ja haastoi- vat panelisteja. Kehto-konsortion puheenjohtaja, Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström totesi yhteenvedossaan eväiden yhteiseen toiminnan kehittämiseen olevan nyt selvästi paremmat kuin muutama vuosi sitten, kun säännölliset tapaamiset alkoivat. Muutosta ei tapahdu, elleivät johtajat lähde eteenpäin. Uusien mallien ja toimintatapojen käyttöönotto on olennainen osa prosessia, Kari Ström kannusti. Q ACTA 240 Pekka Malinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Tero Haahtela ja Pentti Siitonen Huomispäivän infrastruktuuri Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen Tutkimushankkeen tulokset on koottu Kuntaliiton ACTA-sarjan julkaisuun Huomispäivän infrastruktuuri - Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen (Acta nro 240), jonka voi ostaa painettuna tai ladata pdf-tiedostona Kuntaliiton verkkokaupasta osoitteesta www.shop.kunnat.net Tutkimusprofessori Antti Hautamäki korosti elinvoimaisten kaupunkiseutujen merkitystä tulevaisuuden haasteista selviämisessä. Lisätietoa Kehto-toiminnasta: www.kuntatekniikka.fi/toimijat/ kehto Kuntatekniikka 5/2012 49 Kupera-hankkeessa tutustuttiin Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin Raideliikenne ja kokeileva arkkitehtuuri menestystekijöitä Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista sekä strategista otetta. Kesällä päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden tuottamiseksi. O Olli Hokkanen FM, FCG Koulutus ja konsultointi Oy QQMalmön 300 000 asukkaasta neljännes on syntynyt ulkomailla ja kaupungissa on edustettuna 169 kansallisuutta. Puolet asukkaista on alle 35-vuotiaita. Malmö tunnetaan kansainvälisesti kestävän kehityksen vihreänä kaupunkina, jossa ekologiset kaupunkikehittämistavoitteet nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä. Tämä on tärkeää teknisen sektorin uudistamisen kannalta. Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet sekä perinteiseen ja kansainvälisesti arvostettuun Lundin yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun Malmön yliopistoon ovat tiiviit. Patrik Widerberg Malmön teknisestä virastosta kertoi, miten Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista on ajan myötä kehittynyt tiedon, palveluiden ja kommunikaatioverkostojen keskus. Tätä ”puistojen ja rannikon” kaupunkia hän luonnehtii kokei50 Kuntatekniikka 5/2012 levaksi, nuoreksi ja monikulttuuriseksi. Teknisen viraston kaupunkikehittämisen iskulauseen mukaan Malmössä ollaan mieluummin ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta silmällä pitäen nostetaan esille viisi näkökulmaa, jotka kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin ja sidosryhmiin sekä kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön. Strategisen perustan alle on luotu operatiivinen pohja, jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma voidaan laatia. Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen ohjelmista hyvinä esimerkkeinä Widerberg mainitsi kaupunkiympäristöohjelman, leikkipaikkaohjelman, aktiivisten kohtaamispaikkojen ohjelman, tapahtumapaikkojen ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman, turvallisuusohjelman ja maantieteellisen ohjelman. Kaupungin valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella, joka rakennettiin sosiaalisena asuntotuotantona 1960–1970-luvuilla. Raideliikenne vihertää kaupunkia Teknisen viraston Klas Nydahlin mukaan kaupunki on pyrkinyt hyötymään erinomaisesta logistisesta sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa. Noin 10 miljardia kruunua maksanut Citytunnelprojekti, jolla on yhdistetty Malmön keskustan ja Hyllien asemat toisiinsa, tuo monia hyötyjä. Kansainvälinen hyöty on se, että pitkänmatkan rautatieyhteys kulkee Juutinrauman sillan yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista asti. Kaupunkitunnelin valmistumisen ansiosta voidaan erottaa myös alueelliset strategiset hyötytekijät, kun Öresundståg (kaukojuna) voi kulkea nyt esteettä koko Juutinrauman alueella ja Pågatåg puolestaan koko Skånen alueella. Paikallista hyötyä tuo se, että Malmön keskusta kehittyy entisestään, etenkin uuden Triangeln-aseman avaamisen jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen myötä. Rosengårdin alueen asemalla toivotaan olevan positiivinen vaikutus monikulttuuriseen alueeseen, jossa työttömyys ja rikollisuus ovat varsin korkealla tasolla ja jossa kielimuuri eristää asukkaita muusta Malmöstä. Myös Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen välinen metroyhteys on mahdollinen tulevaisuudessa. Peter Gustafsson puolestaan selosti, miten Hyllien aluetta on kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen aikana myös muilla ajankohtaisilla suunnitelmilla, joissa vihreät arvot korostu- Malmön korkein rakennus Turning Torso kohoaa 190 metrin korkeuteen. vat. Asematorin pohjoisosaan on esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita siten, että ne antavat vaikutelman pienestä metsästä, jossa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kaupunkilaisille. Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen osa valmistui vuonna 2011 ja toisen osan on määrä valmistua vuonna 2014. Länsisatama pesi kasvonsa 1800-luvun puolivälissä rakennettu Kockumsin telakka lopetti TEKNISET PALVELUT kehitystä ja ihmiskehon liikettä. 54-kerroksisen, marmoripinnoitteisen ja 190 metriä korkean rakennuksen kaikissa asunnoissa on laite, joka hienontaa eloperäisen jätteen. Jäte otetaan talteen, jotta siitä voidaan tuottaa biokaasua ajoneuvoja ja kaasuhelloja varten. Alueella tuotettua energiaa siirretään aika ajoin myös muualle kaupunkiin sähkö- ja kaukolämpöverkon kautta. Suomalaisryhmä pistäytyi Ruotsissa myös Lundin maineikkaaseen yliopistoon yliopistonlehtori Mikael Hellströmin johdolla. Hän painotti järjestämänsä kierroksen aikana Kunnallistalouden tutkimus- ja koulutusorganisaatio KEFU:a sekä Tekniikkaohjelmaa, joista on aiemmin julkaistu HTM Kari Kuoppalan artikkeli Kuntatekniikan numerossa 2/2012. toimintansa 1980-luvun puolivälissä laman aikana ja pakotti näin 35 000 ihmisen muuttamaan pois Malmöstä muutamassa vuodessa. Malmön Länsisataman alueella alettiin toteuttaa ekologisen kaupunkikehittämisen toimia sen jälkeen, kun hallitus puhdisti suljetun telakan alueen pilaantuneen maan. Maailmalla tunnustusta saaneet kiinteistönkehittäjät ja arkkitehdit halusivat tehdä Länsisatamasta kestävän asumisen mallialueen. Alueella järjestettiin ensimmäiset eurooppalaiset asuntomessut vuonna 2001. Alue tunnetaan nykyisin korkeamman hintaluokan huoneistoistaan ja melko yksipuolisesta asuntotuotannostaan. Ensimmäiset valmistuneet asunnot eivät olleet niin energiatehokkaita kuin suunniteltiin. Tehdyistä virheistä on haluttu oppia. Vuonna 2005 valmistuneen kaupungin korkeimman rakennuksen, Turning Torson on tarkoitus kuvastaa Malmön nopeaa Kokeilevaa arkkitehtuuria Kööpenhaminassa Kööpenhaminassa Peter Holms vejn, Kastrupin ja Ørestadin ympäristö tarjosi mahdollisuuden tutustua kokeilevaan arkkitehtuuriin, missä uudet innovatiiviset ratkaisut korostuvat asuntojen muodoissa ja rakennusmateriaaleissa. Lähellä keskustaa sijaitseva Peter Holms vejn ympäristö kuuluu Kööpenhaminan sataman asuinprojektiin, jossa on rakennettu 120 asuntoa. Näistä puolet lukeutuu sosiaaliseen asumistuotantoon ja puolet yksityiseen asumistuotantoon. Tanskalaista rentoa elämäntyyliä ja yhteisöllisyyttä ei ole unohdettu suunnitteluvaiheessa ja tämän huomaa alueella kävellessä. Asumisen ja elämisen tulee olla mukavaa ja hauskaa ja ennen kaikkea viihdyttävää. Suomalaisin silmin katsottuna ympäristön suunnittelussa yhteisöllisyyden korostaminen on viety astetta pidemmälle. Tanskalainen mukavuudenhalu ja yhteinen hauskanpito voi joidenkin suomalaisten mielestä tuntua pakonomaiselta. Kööpenhaminan Kastrupin ja Ørestadin alueita on pitkällä tähtäimellä kehitetty varsinkin kansainvälisiä liikematkustajia ja konferenssivieraita silmällä pitäen. Korkeat hotellirakennukset, liiketilat, kauppakeskukset ja täysin automatisoitu metro lentoasemalta keskustaan kuvastavat nykykehitystä. Tanskan suurin aluerakentamiskohde on Ørestad, joka levittäytyy 310 hehtaarin suuruiselle alueelle. Asukkaita on 5 000 ja 15 vuoden kuluttua väkimäärän odotetaan kohoavan yli 20 000. Alueella on jo nyt merkittäviä työpaikkakeskittymiä. Metroasemia on viisi, ja ruuhka-aikana valkoinen metro kulkee kolmen minuutin välein. Metron suunnittelutyössä haluttiin varmistaa se, ettei mistään asunnosta olisi yli 600 metrin matkaa asemalle. Metrorata kulkee pilarijalustalla kehäalueella eikä se muodosta liikenteellistä estettä. Keskustassa metro kulkee maan alla. Ørestad on Kastrupin ohella logistisesti erinomaisella paikalla, sillä esimerkiksi Malmöhön työmatka kestää vain puoli tuntia. Alueen suunnittelu ja kehittäminen pohjautuu suomalaisen arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n kaavaehdotukseen vuodelta 1995. Q Korkeat hotellit ja liikerakennukset leimaavat Kastrupin ja Ørestadin alueita Kööpenhaminassa. Kuntatekniikka 5/2012 51 Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Osa Tikkurilan keskustauudistusta on radan viereen nouseva 350-metrinen rakennus, johon tulee toimisto- ja liikekeskus sekä matkakeskus. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2019. VANTAAN TIKKURILASSA ALKAA MITTAVA KESKUSTAUUDISTUS O Vantaalla Tikkurilan keskustalla on edessään mittava muodonmuutos, jonka tavoitteena on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta. Kaupungintalon viereen rakennetaan uusi tori, Tikkurilanaukio sekä Tikkurilanpuisto, johon tulee lasten leikkipaikka, skeittirata ja parkour-alue sekä tila esiintymislavalle. Asemalle rakennettavan toimisto- ja liikekeskuksen sekä uuden linja-autoterminaalin lisäksi keskustaan rakennetaan kuusi kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta. – Keskustassa tulee siten olemaan useita rakennustyömaita yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila valmistuu, sanoo projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupungilta. Keskustauudistusta toteuttavat Vantaan kaupunki sekä rakennusliikkeet YIT ja Skanska. YIT käynnistää Tikkurilan junaaseman yhteyteen sijoittuvan uu- den toimisto- ja liikekeskuksen ja rakentaa asemanseudulle kolmen asuntoyhtiön kokonaisuuden. Hankekokonaisuuden arvo on yli 150 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kokonaisuudessaan valmistuva Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus sisältää päivittäistavara- ja erikoiskaupan liikkeitä, ravintolamaailman, matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen ja uuden paikallisliikenteen linja-autoterminaalin sekä Vantaan kaupungin yhteispalve- Asuntomessuilla noin 145 000 kävijää O Tampereen asuntomessuilla Vuoreksessa vieraili 13.7.–12.8. noin 145 000 kävijää. Messuilla oli näkyvästi esillä muun muassa energiatehokas rakentaminen. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskasen mukaan Vuoreksen asuntomessut tullaan muistamaan uusista yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista ratkaisuista, kuten sähköä kaupungin verkkoon syöttävistä nollaenergiataloista, jätteiden putkikeräysjärjestelmästä, hulevesien hallinnasta sekä katujen led-valaistuksesta. – Tavoitteenamme oli tuoda asuntomessujen myötä esille koko Vuoresta. Asuntomessut tukivat hyvin kaupunginosan ja sen 52 Kuntatekniikka 5/2012 Tampereen asuntomessut houkutti Vuorekseen etenkin energiaratkaisuista kiinnostunutta väkeä. muiden asuinalueiden kehitystä. Yksi Vuoreksen seuraavista isoista hankkeista on ekotehokas Isokuusi, Suomen suurin puusta rakennettu asuntoalue, Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta kertoo. Baanasta vihreä väylä Helsingin pyöräilijöille ja kävelijöille OEntiseen junaradan kuiluun rakennettu ja Ruoholahdesta Töö- lupisteen. Tikkurilan asema on pääradan kolmanneksi vilkkain. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta tulee tärkein liitoskohta kaukojunien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä sekä Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema. Keskus toteutetaan useassa vaiheessa. Ensin valmistuu mm. kolmikerroksinen 500-paikkainen pysäköintitalo 2014 lopulla. lönlahdelle ulottuva Baana otettiin käyttöön kesäkuussa. Pyöräja kävelytien lisäksi väylälle tulee kentät koripallolle, pöytätennikselle ja petankille. Baanasta tulee myös viihtyisä viherväylä, jonne istutetaan lähes 200 puuta, runsaasti pensaita, köynnöksiä ja monivuotisia kukkia. Pyörä- ja kävelykaistoja reunustavat jyhkeät kalliot ja kivimuurit sadan vuoden takaa. Muureissa ja pintarakenteissa on käytetty paljon luonnonkiveä, mm. vanhoja rata-alueen paasikiviä. Väylän varrelle on tulossa useita levähdyspaikkoja ja ympäristötaidetta. Pelikentät sijoittuvat Marian sairaalan läheisyyteen. Baana alkaa Ruoholahden päässä uuden sillan, Länsilinkin luota ja kulkee Rautatiekatujen KOULUTTAA välissä Mannerheimintien alittavan tunnelin suulle, josta se avautuu Kiasman ja Musiikkitalon viereen. Väylän pituus on noin 1,3 kilometriä ja keskileveys noin 15 metriä. Leveimmillään Baana on Marian sairaalan kohdalla 34-metrinen. Baanan rakennuskustannukset ovat 4–5 miljoonaa euroa. FCG:n kotimaan liiketoiminta siirtyi tytäryhtiöihin O FCG:n perustamat neljä tytäryhtiötä ovat vastanneet 1.7. lähtien yhtiön kotimaan liiketoiminnasta. Tytäryhtiöt toimivat emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n alaisuudessa. Emoyhtiön toimitusjohtaja on HTM Ari Kolehmainen. FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Anette Vaini-Antila. Yhtiön toiminta muodostuu kotimaasta johdettavasta, kehittyvien maiden ympäristöä ja luonnonvaroja, infrastruktuuria, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, hallintoa ja instituutioita, hyvinvointia sekä tietoyhteiskuntaa koskevasta konsultoinnista sekä muusta suomalai- sen osaamisen viennistä. FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja. Yhtiön palvelut tukevat asiakkaita strategisissa kysymyksissä, rakenteiden, toimintamallien ja palvelukonseptien uudistamisessa sekä johtamisen, työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluu myös koulutusvienti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty TkL Kim Jolkkonen. Tämä liiketoiminta muodostuu FCG:n talo- ja laitossuunnitteluun, infraja yhdyskuntasuunnitteluun sekä ympäristö- ja energiakonsultointiin liittyvästä osaamisesta. FCG Tietojohtaminen Oy:n toimitusjohtajana toimii emoyhtiön toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Tietojohtamiseen liittyvät palvelut ovat järjestelmät, neuvonanto, valmiudet sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden mittaus- ja analyysipalvelut (DRG-keskus). Yhtiö tarjoaa myös toimialariippumattomia ICT-hankintakonsultaatiopalveluita. Työryhmä selvittää joukkoliikenteen rahoitusta Helsingin Baanaa rakennetaan vanhaan ratakuiluun 4–5 miljoonalla eurolla. OLiikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tämän vuoden loppuun mennessä, miten joukkoliikenteen julkinen rahoitus tulisi kohdentaa alueen, liikennemuodon ja palvelutason mukaan. Lisäksi työryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisua joukkoliikenteen kustannustenjakoon valtion ja kuntien kesken ja selvittää, millainen rahoitusmalli kannustaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän puheenjohtajana toimii Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriöstä ja sihteerinä Jenni Eskola Liikennevirastosta. Työryhmässä on edustajia myös mm. VM:stä, ely-keskuksista, kaupunkiseuduilta ja Suomen Kuntaliitosta. YSE 98 - koulutus 18...19.9.2012, Tampere 20...21.11.2012, Helsinki Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset 2.10.2012, Oulu Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23 Koulutus alkaa 10.10.2012, Helsinki Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 8.11.2012, Helsinki, jatkopäivä 29.11.2012 16.11.2012, Kokkola Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL Hankintalakikoulutus rakennuttajille 11.12.2012, Helsinki Lisätietoja kaikista koulutuksistamme: www.ril.À/koulutus kaisa.narvio@ril.À tai ville.raasakka@ril.À IDÄ YLL ÄP ISESI! OSAAM Ņ 0DDQDODLVWHQWLORMHQMDWXQQHOHLGHQWXUYDOOLVXXV ƕƓƒƔƒƓƔ6RNRV+RWHO9DQWDD Ņ 1¦\WWHHQRWWR\PS¦ULVW¸WXWNLPXNVLVVDSHUXVNXUVVL ƓƓƓƔƒƓƔ$(/+HOVLQNL Ņ 1¦\WWHHQRWWRWDORXVMDXLPDYHVLVW¦ ƓƓĻƓƕƓƔƔƒƓƔ$(/+HOVLQNL /LV¦WLHWRMD DVLDNDVSDOYHOXSXKƒƛƗƕƒƙƖƖƖDVLDNDVSDOYHOX#DHOų $(/.$$51$7,(Ɩ ƒƒƖƓƒ+(/6,1., 38+(/,1ƒƛƗƕƒƙƓ Kuntatekniikka 5/2012 53 työntekijää ainakin kolmen vuoden ajan. Vanhat tilat joudutaan purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Lahden kaupunki on tehnyt tiloista Cramo Finlandin kanssa yli kolmen miljoonan euron arvoisen vuokrasopimuksen. Kyseessä on kaupungin neljäs koulu- ja päiväkotitiloja koskeva sopimus yhtiön kanssa. Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen. Espooseen Angry Birds -leikkipuisto Vesihuoltomaksut nousseet maltillisesti OVesilaitosyhdistyksen kyselyn tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen nousseen maltillisesti. Talous- ja jäteveden yhteenlasketun käyttömaksun mediaaniarvo veroineen oli helmikuussa 3,56 €/m3, mikä on viisi senttiä eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat maksavat useilla laitoksilla maksua verkkoon liittymisestä. Omakotitalojen liittymismaksut ovat 0–15 000 euroa laitoksesta riippuen. Samoin useilla laitoksilla peritään erillistä vesimittarimaksua tai kiinteää perusmaksua. Omakotita- 54 Kuntatekniikka 5/2012 OVilppulassa on testattu täysin uudenlaista sähköverkon maakaapelointia. Elenia Verkon ja Eltel Networksin testihanke on valittu ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan ely-keskuksen kanssa. Juhani Eskelinen O Espoon ensimmäinen Angry Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa. Se on myös yksi Suomen ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista, jotka ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä. Puiston ydin on Espoon suurin leikkiväline, jossa on muun muassa liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja riippusiltoja. Puistoon tulee myös keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia käyttäville lapsille sopivat esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko. – Leikkivälineissä ei ole mitään sähköisiä toimintoja, vaan ne houkuttelevat lapsia liikkumaan perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Sari Knuuti painottaa. – Etenkin kouluikäisille puisto tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimii varmasti paikkana, jonne on helppo tulla yksinkin, vaikkei vielä olisi löytänyt kaveria uudelta asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran puheenjohtaja Cleo Bade. Leikkipaikan on suunnitellut Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet ovat Lappset Oy:n valmistamia. Sähkökaapelia tien sisäluiskaan – Pääsimme nyt ensimmäistä kertaa rakentamaan sähkökaapelia tien sisäluiskaan. Rakentaminen sujuu vauhdilla, kun voimme hyödyntää tien vierustaa. Ei tarvitse kaataa puita ja raivata, vaan teemme suoraan valmista, sanoo Elenia Verkon rakennuttamis- ja hankintajohtaja Jarkko Kohtala. Vilppulan hankkeessa työskentelevä ranskalaiskone ei tee ainoastaan kaivantoa vaan asentaa samalla kaapelit maan alle ja hoitaa suojahiekan kaivantoon. Vilppulan kaapelointikohde on valmistumassa parissa viikossa töihin varatun reilun puolentoista kuukauden sijaan. Ainoastaan maisemointi hoidetaan kaivinkoneella. Lahteen Suomen suurin siirrettävä päiväkoti ja koulu O Lahden Jalkarannan kaupunginosaan valmistuu lokakuuhun mennessä tiettävästi maamme laajin yhdellä kertaa toimitettu siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus. Rakennuksen 4 000 neliön tilat palvelevat Jalkarannan koulun ja päiväkodin 500 lasta ja lojen kiinteät vuotuiset maksut vaihtelevat 0–500 euroa. Vesihuoltolaitosten taksojen rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri laitoksilla. Tämän vuoksi on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”. Vertailuhinta on laskettu lisäämällä käyttömaksuun (€/m3) veden kulutuksesta riippumattomat ns. kiinteät maksut (perus- ja mittarimaksut) jaettuna esimerkkikiinteistön veden kulutuksella. Viemärilaitosten osalta kiinteään maksuun on perusmaksun lisäksi laskettu mukaan mahdollinen hulevesimaksu. Liittymismaksusta on vuosikustannuksena otettu huomioon 3 prosenttia, mikä vastaa pitkän aikavälin reaalikorkoa liit- Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia tien sisäluiskaan ennätysvauhtia. tymismaksuun sijoitetulle pääomalle. Liittymismaksun vuosikustannus on jaettu esimerkkikiinteistön veden kulutuksella ja lisätty vertailuhintaan. Näin laskettu vertailuhinta vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle veden käytöstä aiheutuvia kustannuksia vesikuutiometrille laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä on toisaalta kolmen henkilön asuttamaa omakotitaloa (180 m3/vuosi) ja toisaalta 75 asukkaan 30 huoneiston kerrostaloa (5 000 m3/vuosi). VVY:n jäsenlaitoksissa talous- ja jäteveden yhteenlaskettu arvonlisäverollinen vertailuhinnan mediaani pientaloissa oli 4,72 €/m3 ja kerrostaloissa 3,85 €/m3. Maksut ovat pientaloissa 4,4 prosenttia ja kerrostaloissa 2,9 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Liittymismaksun mediaani puolestaan oli pientaloissa 3 200 euroa ja keskiarvo 3 895 euroa, kun liityttiin sekä vesijohtoon että viemäriin (niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua peritään). Taksatietojen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä laitosten toiminnan taloudellisuudesta tai tehokkuudesta, sillä näihin vaikuttavat huomattavasti muun muassa kunnan taksapolitiikka, vedenhankinnan mahdollisuudet, jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset ja yhdyskuntarakenne. OPaavo Taipale d dännön periaate, että tuulivoimarakentamiseen sovelletaan ssamoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suomen Tieyhdistys täyttää 95 vuotta. Tuore kirja on samalla kunnianosoitus menneiden sukupolvien uraauurtaville tienpitäjille. S Suomenkielinen opas on ladattavvissa osoitteesta www.ymparistto.fi/tuulivoima. Ruotsinkielinen kkäännös valmistuu syksyn alussa. www.tieyhdistys.fi Ohje sisäilmastoongelmien selvittämiseen Opas yksityisteiden kunnossapitoon OSuomen Tieyhdistyksen kustantamassa oppaassa yksityisteiden kunnossapitotyöt on ryhmitelty uudenlaisesti vuosikellon mukaan keväälle, kesälle, syksylle ja talvelle. Huomiota ovat saaneet myös sillat ja raskaan liikenteen erityistarpeet. Oppaassa korostuu turvallisuus kunnossapidon töissä ja liikenteessä. Liitteinä on useita asiakirjamalleja mm. töiden teettämiseen, talousarvion laadintaan ja kunnon arviointiin sekä opetuspaketti, jonka avulla voidaan keskustella kunnossapidon tarpeista ja tavoitteista esimerkiksi tiekunnan kokouksissa. Opetuskalvot on tulostettavissa yhdistyksen kotisivulta. Apua kumppanuusjärjestelyihin O Kuntaliitto on yhdessä Rakennusteollisuus RT:n ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n kanssa tilannut asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ltä ja OTT Kai Kalimalta sopimusmallin, jota on helppo hyödyntää elinkaari- eli kumppanuushankkeisiin. Elinkaarimallit ovat hankintatapoja, joissa tilaaja ja palveluntuottaja tekevät pitkäksi ajaksi sopimuksen toimitilojen ja infran suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidos- ORakennusten sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on tehty uusi käytännönläheinen ohje, jossa kerrotaan mm. miten ongelmaa kannattaa lähteä selvittämään ja millaisia asiantuntijoita tarvitaan. Ohje on tarkoitettu kiinteistön omistajille, kiinteistön hallinnasta vastaaville ja muille asiantuntijapalveluita tilaaville tahoille. Ohje on laadittu osana ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden ja Työterveyslaitoksen rahoittamaa kehityshanketta ”Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen”. Hankkeeseen ovat osallistuneet Työterveyslaitoksen työryhmän lisäksi yhteistyökumppaneina Senaatti-Kiinteistöt, Vahanen Oy, Suomen Sisäilmakeskus Oy, Helsingin kaupunki ja Sipoon kunta. Tilaajan ohjeen saa Työterveyslaitoksen ja Kosteus- ja hometalkoiden sivuilta www.ttl.fi ja www.hometalkoot.fi. Liikennemerkkien käyttö kaduilla YM:ltä opas tuulivoimarakentamiseeen O Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tuulivoimarakentamista koskevat säännökset ja niiden tulkinnat. Lisäksi oppaassa käsitellään hyvän suunnittelun periaatteita ja esimerkkejä sekä kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä asioita. Oppaalla halutaan kannustaa tuulivoimarakentamisen laadukkaaseen suunnitteluun ja ohjaamiseen. Se on tehty tukemaan erityisesti kaavoituksesta, vaikutusarvioinneista ja luvista vastaavien viranomaisten työtä. Opas on tarkoitettu sovellettavaksi suurten, teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen. Lähtökohtana on nykyisen lainsää- O Suomen Kuntaliiton julkaiseman oppaan toiseen tarkistettuun painokseen on korjattu säädöksiin tulleita muutoksia ja tehty joitakin tarkistuksia tekstiin ja kuviin. Oppaaseen on lisätty uusi pihakadun ja kävelykadun merkitsemistä käsittelevä kohta. Opasta voidaan käyttää apuna soveltuvin osin myös yksityisten alueiden liikenteen ohjauksen suunnittelussa. O Oppaan voii ostaa t painettuna i tt tai ladata Kuntaliiton verkkokaupasta shop.kunnat.net. ta. Sopimukseen voi kuulua myös käyttäjille suunnattujen palvelujen järjestäminen ja hankkeen rahoitus. Yksityinen rahoitus ei ole välttämätön vaan vaihtoehto julkisen sektorin omalle rahoitukselle. Yksinkertaisella sopimusmallilla on tarkoitus edistää elinkaarimallien käyttöä julkisella sektorilla ja mahdollistaa yksityisen tuottajan innovaatiot osana julkisia hankintoja. Tavoitteena on mallin avulla helpottaa niin tilaajan kuin tuottajankin tehtäviä. Mallin on tarkoitus valmistua tämän vuoden lopulla. Kuntatekniikka 5/2012 55 Suomen Kuntaliitto SKOL ry UZWJFTUJOOÊOBTJBOUVOUJKBLTJ t%*Tuomas Miettinen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ,BUVUJFKB MJJLFOOFTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF Ramboll Finland Oy WSP Finland Oy t05.Marko NurmikoluPOOJNJUFUUZMBLJNJFIFLTJ:IEZTLVOUB UFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZLTJLLÚÚOBMLBFO )ÊOFOUFIUWJJOTÊLVVMVWBUFSJUZJTFTUJZNQÊSJTUÚOTVPKFMVBTJBU/VSNJLPMVTJJSUZJ,VOUBMJJUUPPO 1PIKPJT,BSKBMBOFMZLFTLVLTFOMBLJNJFIFOUFIUÊWJTUÊ t%*Tuulia InnalaPO OJNJUFUUZLFIJUUÊNJTJOTJOÚÚSJLTJ:IEZTLVOUBUFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZLTJLLÚÚO)ÊOTJJSUZZ UFIUÊWÊÊO4VPNFOZNQÊSJTUÚPQJTUP4ZLMJOWFTJIVPMMPOLPVMVUVTQÊÊMMJLÚOUFIUÊWÊTUÊKBBMPJUUBB ,VOUBMJJUPTTB&OOFO 4ZLMJÊ*OOBMBPOUZÚTLFOOFMMZUFSJMBJTJTTBLVOOBO WBMUJPOKBZLTJUZJTFOTFLUPSJOUFIUÊWJTTÊ t%*Matti Mannonen POOJNJUFUUZ4VVOOJUUFMVKBLPOTVMUUJUPJNJTUPKFO MJJUUP4,0-SZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJKB5FLOPMPHJBUFPMMJTVVTSZOTVVOOJUUFMVKBLPOTVMUUJBMBO KPIUBKBLTJBMLBFO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy t%*Simo KlemettiläPO OJNJUFUUZKPIUBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ1JMBBOUVOFFU BMVFFUUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO t5FLOLBOENiko Lahdenperä POOJNJUFUUZ OVPSFNNBLTJTVVOOJUUFMJKBLTJ7FSLPTUPKBZMFJTTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF 3PWBOJFNFMMF t3LNErkki Salopino POOJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ7FSLPTUPKB ZMFJTTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF 56 Kuntatekniikka 5/2012 t%*Jari NiskanenPO OJNJUFUUZ-JJLFOOFKB7ÊZMÊUoMJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJ"JFNNJO/JTLBOFO UPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB t3BLFOOVTJOTJOÚÚSJ Marko AlataloPOOJNJUFUUZSBLFOOVUUBKBOWBMWPKBLTJ3BLFOOVUUBNJOFOKBZMMÊQJUPQBMWFMVJIJO 0VMVVO t*OTJOÚÚSJ"., Sami Laakso POOJNJUFUUZ QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ,BUV UJFKBMJJLFOOFTVVOOJUUFMV UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO t%*Juha Valtari POOJNJUFUUZKPIUBKBLTJ,JJOUFJTUÚUKBSBLFOUBNJOFO UPJNJBMBMMF&TQPPTFFO 3BNCPMM'JOMBOE0ZO KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ t,5.Petra RosvallPO OJNJUFUUZIFOLJMÚTUÚKB WJFTUJOUÊKPIUBKBLTJ t%*5LMKimmo Halme POOJNJUFUUZKPIUBKBLTJ3BNCPMM.BOBHFNFOU $POTVMUJOHJTTB)FMTJOHJTTÊ t-V,Tuija PurjoPOOJNJUFUUZQSPKFLUJKPIUBKBLTJ t5FPMMJOFONVPUPJMJKB 5B.Pia Salmi POOJNJUFUUZQSPKFLUJKPIUBKBLTJ Lahden kaupunki t-BIEFOLBVQVOHJOUFLOJTFOKBZNQÊSJTUÚUPJNJBMBOKPIUBKBLTJPOWBMJUUV 5L5Matti Kuronen )ÊOTJJSUZJUFIUÊWÊÊO "TVOUPUPJNJUJMBKBSBLFOOVUUBKBMJJUUP3BLMJSZO KPIUBKBOQBJLBMUB t"SLLJUFIUJTerhi Tikkanen-LindströmPOOJNJUFUUZ:NQÊSJTUÚKB"SLLJUFIUVVSJoMJJLFUPJNJOOBO KPIUBKBLTJ"JFNNJO5JLLBOFO-JOETUSÚNUPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB t%*Risto JounilaPOOJNJUFUUZZIEZTLVOUBTVVOOJUUFMVOBTJBLLVVTKPIUBKBLTJ+PVOJMBPOBJFNNJO UPJNJOVU841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB t%PT'5Joonas Hokkanen POOJNJUFUUZKPIUBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ :NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJ ZLTJLÚTTÊ+ZWÊTLZMÊTTÊ t%*Arto Tenhovuori POOJNJUFUUZ5FPMMJTVVTøo MJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJøø"JFNNJO5FOIPWVPSJ UPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB t5FPMMJOFONVPUPJMJKB 5B.Mari SiikonenPO OJNJUFUUZNVPUPJMVKPIUBKBLTJ t%*Pekka Pulkkinen POOJNJUFUUZ4JMMBUKB1PIKBSBLFOUBNJOFOoMJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJ"JFNNJO1VMLLJOFOUPJNJ 841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB t.5JZPNFSLPOPNJUlla TrobergPOOJNJUFU- t'.Elina Härkönen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO&TQPPTFFOBMLBFO t%*Jukka JokihaaraPO OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJ- Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. köksi Vesihuolto-yksikköön Tampereelle 14.6. alkaen. t*OT".,Sanna Koskela on nimitetty suunnittelijaksi Rakennetekniikka-yksikössä Espoossa 8.5. alkaen. t'.Tiina Virta on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Tampereelle 1.6. alkaen. Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 7.-8.9.2012 Saarijärvi www.svosk.fi Kaavoitus, lainsäädäntö ja rakentamisen ohjaus 11.-12.9.2012 Helsinki www.kiinko.fi Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi t*OT".,Teppo Mantsinen on nimitetty suunnittelijaksi Talo Jyväskylä -yksikköön 1.7. alkaen. t%*Kimmo Hilliaho on nimitetty energia-asiantuntijaksi Talo Tampere -yksikössä. t*OT".,Tatu Hoikkala on nimitetty suunOJUUFMJKBLTJ*OGSB5BNQFSF -yksikköön. t%*Jaakko Norrkniivilä on nimitetty suunnittelijaksi Talo Oulu -yksikköön 30.7. alkaen. Rakennuttajan uudet velvoitteet ja tilaajavastuu 19.9.2012 Vantaa 20.9.2012 Tampere 25.9.2012 Raisio 2.10.2012 Oulu 9.10.2012 Kuopio 10.10.2012 Lappeenranta 16.10.2012 Seinäjoki www.fcg.fi Katupäivät 20.-21.9.2012 Jyväskylä www.fcg.fi Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 27.–28.9.2012 Vantaa www.fcg.fi Suunnittelu- ja asiantuntijasopimukset t*OTPQJTLAura Salmela on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Tampereelle 4.6. alkaen. t.BJTFNBBSLLJUMervi Hokkanen on nimitetty kaavoitusarkkitehdiksi Kaavoitus-yksikköön Lahteen. 3.–4.10.2012 Helsinki www.kiinko.fi Infra-Rakennuttaja (RAP) 4.10.2012–5.3.2013, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Ympäristötekniikan messukokonaisuus 9.–12.10.2012 Helsinki www.ymparistotekniikkamessut.fi Interbad t%*Salla Hostikka on nimitetty suunnittelijaksi Vesihuolto-yksikköön Espooseen. tSonja Semeri on nimitetty maisema-arkkitehdiksi Kaavoitus-yksikköön Lahteen 4.6. alkaen. 9.–12.10.2012, Stuttgart www.interbad.de Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23 Kuntien toimitilapäivät 10.–11.10.2012 Jyväskylä www.fcg.fi Maanmittausinsinöörien ja –teknikoiden koulutuspäivät 16.-17.10.2012 Vantaa www.fcg.fi Urakointipäivät 18.-20.10.2012 Helsinki-TukholmaHelsinki www.infrary.fi Energia 12 -messut 23.–25.10.2012 Tampere www.expomark.fi tapahtumakalenteri 2012 Infran kunnossapidon johtaminen KUP3 23.10.2012-26.4.2013, 5 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Ympäristölupapäivä 24.10.2012 Tampere www.fcg.fi Vesilakipäivä 25.10.2012 Tampere www.fcg.fi Infran tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS11) 25.10.2012-30.8.2013, 5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki www.kiinko.fi Paikkatietomarkkinat 6.–7.11.2012, Helsinki www.maanmittauslaitos.fi/ paikkatietomarkkinat2012 Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti www.vyl.fi Rakennusvalvontapäivät 7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari www.fcg.fi Teknisen hallinnon päivät 15.-16.11.2012 Helsinki www.fcg.fi 10.10.2012-7.3.2013, 5 x 2 pv, Helsinki/Tampere www.ril.fi Kuntatekniikka 5/2012 57 Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi! www.wspgroup.fi Puhelin: 010 8369900 ZZZD[ÁRZÀ hmhaapakoski.fi Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] ALA NSA YKK ÖNE N 5/2012 Pyörätaskut lisäävät liikenne turvallisuutta, Marek Salermo sivulla 36 sivu 39 . taa uut vak ressi toi Maailmankong asiankuntatekniikan iin sivu 20 tuntijat Helsink ämiseen ent väh en Päästöj s myö yy löyt oja sivu 24 edullisia kein nettelyjen Hankintame parantaa kehittäminen sivu 26 tuottavuutta äki testaavat ja Matti Virkam Henry Hatakka INAT KUNTAMARKK a 12.–13.9. – ohjelm alla keskiaukeam 2012 TIL A A Kuntatekniikka! Tampereella NITTEISTÄ KORKEAJÄNDISTUSTA VEDENPUH sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %), irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %). Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 5/2012 4 /2011 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 3/2012 ALANSA YKKÖNEN 5 /2011 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 58 Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26 sivulla 36 Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18 Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka parempaa sivu 31 Jyväskylä korjasi jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44 Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 Porin uimahalli saa lisävoimaa Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä sivu 6 AURINGOSTA KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ sivu 6 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen. Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi ~ ~ ~ ~ Kuntatekniikka 5/2012 59 13 0 2 a iikk kn –16.5.2013 a e t a t 5. um kun apaht onki 1 s ilj lyt YhdyJyväskylän Pianvaari- ja nänyitikteka.fi sem skuntatek n i r u u yhdy Alan s www.
© Copyright 2024