ALANSA YKKÖNEN
6 /2012
Heli Jutila puolustaa
Hämeenlinnan
luontoa
vieraslajeja
vastaan. sivu 36
YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT
9.–12.10.2012
VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA
Kuivakäymälä
tekee tehtävänsä
kerrostalossakin sivu 12
Digiroad-järjestelmästä
helppokäyttöisempi ja
monipuolisempi sivu 20
Kaivot kaipaavat
säännöllistä
kunnossapitoa sivu 44
Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä
OULUN JÄTEHUOLLON
UUDET TUULET
sivu 6
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
jät
jen
vain to
olliset pumppuje vesipumppu y ratkaisu
e
t
a
j
jäte
löyty
lliset
uovat
Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
uoman s
a
s
o
a
t
m
t
r
m
a
o
l
i
G
kom
opa
a maa
in.
lle. Us pi kulkee j o
s
a
t
mistaj kin kohteisi
l
ä
e
l
uudell en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
op
ute
t tä
p
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
pu
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.ﬁ
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 6 / 2012 t 4. lokakuuta
22–25 Näkemykset kaupunkisuunnittelun asemasta ja roolista vaihtelevat suunnitteluammattilaisten ja poliittisen päätöksenteon keskuudessa. Oulun Rotuaarin uudistuksessa onnistuttiin hyvin.
15 Tampereen Laukontorin jätesäiliössä on
16 Tammerkosken yläjuoksu muuttuu, kun
44 Kaivot vaativat säännöllistä kunnossapi-
kiinteästi asennetut aurinkopaneelit, joiden
kaltevuutta voidaan säätää.
Palatsinsilta valmistuu syksyllä ja parantaa
kevyen liikenteen reitistöä ydinkeskustassa.
toa. Kalkkikivialkalointi voi auttaa rengaskaivojen rautapitoisuuden hallinnassa.
JÄTEHUOLTO
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
VESIHUOLTO
Oulun Jätehuolto aukoo uusia uria
Paperinkeräys Oy vastaa
Oulun ekopisteistä
Kuivakäymälät sopivat myös
kerrostaloihin
Aurinkoenergiaa jätehuoltoon
6
UKTY
10
12
15
LIIKENNE
Tammerkosken yläjuoksu
saa uuden ilmeen
Digiroad uudistuu
16
20
YHDYSKUNTA
Hyvä kaupunkiympäristö
on kilpailuvaltti
Suunnittelun roolit hukassa
Energiakaavoitus tekee tuloaan
Suomen kuntatekniikan yhdistys
31
34
YMPÄRISTÖ
Jättiputket monen kunnan
riesana
36
Rengaskaivojen kunto
näkyy veden laadussa
44
Hulevesien tonttikohtainen
käsittely yleistyy
48
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Energialaitosten investoitava lisää
päästöjen hallintaan
40
Vedestä tullut maailmanlajuinen
ongelma
Rytilät/Pekka Rytilä:
Hanko
42
Lukijoilta:
Hankintalakiuudistus
ei saa jäädä suutariksi
Uutisia
22
24
26
Tuoteuutuuksia
Henkilöuutisia
Tapahtumia
Palveluja
Kuntatekniikka 6/2012
29
51
52
55
56
57
58
3
lehti.kuntatekniikka.ﬁ
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
ALANSA YKKÖNEN
6 /2012
Heli Jutila puolustaa
Hämeenlinnan
luontoa
vieraslajeja
vastaan. sivu 36
YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT
9.–12.10.2012
Kuivakäymälä
tekee tehtävänsä
kerrostalossakin sivu 12
Digiroad-järjestelmästä
helppokäyttöisempi ja
monipuolisempi sivu 20
Kaivot kaipaavat
säännöllistä
kunnossapitoa sivu 44
Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä
OULUN JÄTEHUOLLON
UUDET TUULET
sivu 6
Kannen kuva: Pekka Fali
VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.ﬁ
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ
Roskat rahaksi
”
Vanha kampanjalause on aina ajankohtainen. Luonnonvarojen kulutusta pitää hillitä ja jätteen määrää vähentää. Myös jätteen taloudellisessa hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Asiaa ovat jo kauan pitäneet esillä etenkin jätealan yksityiset yritykset ja niiden edunvalvojat. Ne ovat suhtautuneet
kriittisesti kuntien jäteyhtiöiden uusiin suuriin polttolaitoshankkeisiin epäillen
polton johtavan tarpeettomaan materiaalihukkaan.
Jo useampi energia- ja jäteyhtiö on kuitenkin osoittanut, että polttaa voi
myös viisaammin. Keväällä käyttöön otettu Lahden kaasutusvoimala on siitä
hyvä esimerkki. Tämän lehden esimerkkimme tulee Oulusta, jossa äskettäin
on otettu käyttöön sekä uusi jätteiden lajittelukeskus että polttolaitos. Poltettavaksi menee lajiteltu sekajäte, joka ei muuhun hyötykäyttöön kohtuudella kelpaa. Roskat muuttuvat joko materiaalihyödyntämisen kautta rahaksi tai
sitten polttolaitoksessa lämmöksi ja sähköksi, joista maksetaan.
Oulun jätehuollossa on saatu hyviä kokemuksia myös kumppanuudesta
yksityisen toimijan kanssa hyötyjätepisteiden hoidossa. Järjestely on lajissaan
maamme laajin ja ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä. Jätelaitos
säästi ja kierrätysyritys sai hyödyntämiskelpoista materiaalia.
Jätteenpolttolaitoshankkeita on edelleen vireillä useita ja epäilyt polttoon
soveltuvan, muuhun hyötykäyttöön kelpaamattoman jäteraaka-aineen riittävyydestä kaikille elävät vahvana. Se voi olla yksi syy joidenkin hankkeiden viivästymiseen. Pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoksen rakentaminen tuntuu kuitenkin takkuavan muista syistä. Olisiko pääkaupunkiseudun jätehuoltopäättäjille paikallaan opintomatka Kotkaan, Lahteen, Riihimäelle tai Ouluun?
Syksyn keskellä on tarjolla mainio tilaisuus päivittää jätehuollon ohella
muutkin rakennus- ja ympäristöalan tiedot monipuolisessa messukokonaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa 9.–12. lokakuuta. Samanaikaisesti järjestetään neljä messutapahtumaa. Kuntatekniikka on totuttuun tapaan Ympäristötekniikka-messutapahtuman mediayhteistyökumppani. Tavataan ständillä!
Kuntatekniikka ei yllä vaaliteemaksi
Muutama viikko sitten valtakunnan suurimman päivälehden kolumnisti kirjoitti osuvasti, että ”pian taas keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollosta,
kouluista…”. Kuten arvata saattaa, kuntatekniikasta ei ole vaalien aiheeksi.
Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – sitä sivutaan keskusteltaessa homekouluista tai kyläkoulujen lakkauttamisesta. Jos jotakin ympäristöhaittaa mahdollisesti aiheuttavaa liiketoimintaa ollaan kunnassa käynnistämässä, niin
rakennus- ja ympäristölupa-asiat saattavat nousta vaaliteemaksi. Äänestämään kannattaa mennä kaikesta huolimatta. Kaikkialla sellaista mahdollisuutta ei ole.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
7/2012
11.10.
1.11.
8/2012
21.11.
13.12.
TEEMAT
ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto
Energia QValaistus
Suomen suurin viherkatto jätekeskukseen
Oulun Jätehuolto
aukoo uusia uria
Oulun Jätehuollon johtaja
Markku Illikainen myhäilee tyytyväisenä
Suomen suurimmalla viherkatolla.
Katon alta löytyy lokakuussa käyttöön otettava
uusi lajitteluasema, joka hakee vertaistaan.
6
Kuntatekniikka 6/2012
JÄTEHUOLTO
Ruskon uuteen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän
noin 50 000 tonnia sellaista
yritysten ja yksityisten
jätekeskukseen tuomaa
sekajätettä, jota ei viedä
suoraan poltettavaksi uuteen
ekovoimalaan.
TEKSTI Pekka Moliis
KUVAT Pekka Fali
QQ Ouluun valmistuva jätteiden lajitteluasema Lare on ensimmäinen näin suuri lajitteluareena
Suomessa. Se on Suomen suurin
katettu kaatopaikka.
– Tämä on jätteen lajittelun
tulevaisuutta, Markku Illikainen
vakuuttaa.
3,3 miljoonaa euroa maksaneen lajitteluareenan pinta-ala
on 3145 neliötä. Samalla rahalla
olisi Illikaisen mukaan saatu rakennettua viisi hehtaaria tavallisen kaatopaikan pohjarakennetta. Lajitteluareenan viherkatolla
kasvaa maksaruohoa.Helsingin
yliopisto on perustanut katolle 20 koepalstaa, joilla etsitään
suomalaisiin olosuhteisiin sopivia kasveja viherkatoille.
Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän
noin 50 000 tonnia sellaista yritysten ja yksityisten sekajätettä,
jota ei viedä suoraan poltettavaksi uuteen ekovoimalaan. Saapuvien sekajätteiden lajittelusta tulee vastaamaan urakoitsija, jolle
on jo etukäteen määritelty selkeät
askelmerkit: polttoon kelpaavaa
sekajätettä vähintään 20 000 ton-
nia vuodessa, kierrätykseen 5 000
– 10 000 tonnia ja loppu sekajäte penkkaan.
– Tänne tulevat kuormat, jotka eivät mene suoraan ekovoimalalle. Mitä enemmän urakoitsija
saa lajiteltua materiaalikierrätykseen tai ekovoimalaitokselle, sitä
kannattavampaa toiminta hänelle
on, Illikainen kertoo.
Lämpöä ja sähköä
sekajätteillä
Oulun seudun sekajätteet katoavat jatkossa Toppilassa sijaitsevan Oulun Energian ekovoimalan nälkäiseen nieluun. Elokuussa käyttöön otettu voimalaitos on
mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle.
– Ekovoimalan tarvitsemasta
polttoaineesta 40 000 tonnia tulee
suoraan kotitalouksista ja yrityksistä pakkausautoilla kerätystä sekajätteestä. 20 000 tonnia polttoainetta tuodaan Ruskosta lajittelun jälkeen. Ekovoimalan kapasiteetti on 120 000 tonnia, joten
sinne pystytään ottamaan vastaa
myös Perämeren ja Napapiirin
alueen jätteet, Markku Illikainen
laskeskelee.
Ekovoimalaitoksen myötä
Oulun jätelajittelu pääsee
uudelle tasolle lajitteluaseman valmistuessa.
Kuntatekniikka 6/2012
7
JÄTEHUOLTO
Ruskon jätekeskukseen kertyvä vuotuinen jätemäärä putoaa
100 000 tonnista 40 000 tonniin.
Jätekeskuksen metaanipäästöjä
saadaan sekajätteen polton myötä
vähennettyä lähes 90 prosenttia.
Voimalaitos tuottaa energiaa Kemiralle. Vieressä sijaitsevan kemian tehtaan energiantarve on
tasaista ympäri vuoden, joten
sekajätteistä syntyvälle prosessihöyrylle on kysyntää kesät talvet.
Vuonna 1995 Oulun Jätehuollon johtajana aloittanut Illikainen muistelee esittäneensä ideaa
ekovoimalasta ensimmäistä kertaa Toppilassa Oulun Energian
johdolle vuosina 1996–1997.
– Silloin sanoivat, että sinulla
on hyvä suo siellä Ruskossa, täytä vain sitä ja tee jätteellä bisnestä.
Sekajäte on hyvää polttoainetta, jonka lämpöarvo on parempi kuin turpeella. Kun samaan
aikaan mietitään sitä, millä turve voidaan korvata, niin olisihan
se tyhmää jättää jätteet hyödyntämättä, Markku Illikainen ihmettelee.
Metallia kertyy
Ilman kommervenkkejä ei Laanilan ekovoimalaitos ole käynnistynyt. Pakoputket ja öljynsuodattimet eivät toimintaa haittaa, mutta
sekajätteisiin päätyy paljon jämerämpääkin tavaraa.
– Muutaman kerran olemme joutuneet ajamaan tuotannon alas isojen metallinkappaleiden takia.
Sekäjätteisiin päätyvän metallin määrä on ollut meille yllätys. Metallin määrä nähdään,
kun arinan pohjalle kertynyttä
kuonaa lähdetään kuljettamaan
edelleen Ruskon jätekeskukseen,
toteaa Oulun Energian ekovoimalaitoshankkeen projektipäällikkö Mikael Tervaskanto.
47 megawatin ekovoimalan
toimintaan ja sen laitteistoon ollaan tyytyväisiä.
– Laitteet ovat suorituskyvyltään ja vaatimuksiltaan vastanneet odotuksia. Meillä on noin
40 erilaista sopimusta laitteiden
toimittajien kanssa ja kyseessä on
uusi laitos. Aina menee aikansa,
ennen kuin kaikki on saatu kohdalleen, Tervaskanto muistuttaa.
8
Kuntatekniikka 6/2012
Ekovoimalaitoksen käyttöön
oton myötä toistakymmentä
vuotta Oulun jätehuollon alueella tehty muovijätteen erilliskeräys päättyi. Jatkossa muovi menee
sekajätteenä poltettavaksi. Markku Illikaisen mukaan ratkaisu on
erittäin järkevä, sillä muovinkeräys ei ole missään mielessä ollut
kannattavaa.
– Nyt ei yhteiskunnan tarvitse
maksaa 300 euroa tonnilta, jonka muovijätteen keräys murskaus ja kuljetus ovat tulleet meille
maksamaan. Polttolaitos maksoi
hädin tuskin muovin kuljetuskustannukset. Muovia ei ole aina edes otettu vastaan Pietarsaaressa ja Kajaanissa, jonne sitä on
kuljetettu. Muovin kerääminen
hyötyjätteenä oli aikanaan poliittinen päätös ja se tehtiin tietämättä, missä muovia voitaisiin
hyödyntää.
Oululaiset opetettiin aikanaan
keräämään vanhat leipäpussit talteen, mutta taloudellisesti tuo toiminta ei ollut mikään menestystarina.
– Me tiedetään, miten kannattavaa se on. Jos muovimateriaalia halutaan kierrättää, niin liikkeelle on lähdettävä kovilla muoveilla. Näitä likaisia muovipusseja on vaikea saada järkevästi hyödynnettyä.
Hyvässä vireessä
Liikelaitoksena toimiva Oulun Jätehuollon toimialue käsittää tällä hetkellä 17 kuntaa, joista Pudasjärvi, Vihanti ja Raahe ostavat
siltä vain osan jätehuollon palveluista. Tuorein tulokas jäteyhteistyössä on Simon kunta, jonka jätteet on kuljetettu Ruskoon tästä
syksystä alkaen.
Uusi ”Suur-Oulu” tuo muutoksia ensi vuonna käytännössä vain Oulun Jätehuollon nettisivuille.
– Suur-Oulun aloittaminen
näkyy vain siinä, että vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen
mukana on enää 13 kuntaa. Kuntaliitokset eivät vaikuta toimintaan, sillä Oulun Jätehuolto on
kunnallinen liikelaitos ja toimimme samalla tavalla kuin aiemmin,
Markku Illikainen kertoo.
Jätehuollon toimialue Pohjois-
EKOVOIMALAITOS
QKustannusarvio
79 M€
120000 ton-
QPolttokapasiteetti
nia vuodessa
47 megawattia; lisäksi
viiden megawatin tulistinkattila
QMaksimihöyrymäärä 16,3 kg/s
QVuotuinen käyttöaika
8000 tuntia
QTeknistaloudellinen käyttöikä
15 – 20 vuotta
QTeho
Laanilan voimalitos on jouduttu
muutaman kerran ajamaan alas
polttojätteen seassa olleiden isojen
metallinkappaleiden takia.
Paalattua sekajätettä
odottamassa välivarastossa
kuljetusta edelleen
Laanilan ekovoimalaan.
Pohjanmaalla on sekoitus suomalaista maaseutua ja urbaania Oulua. Kunnat ovat itse päättäneet
esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä.
– Pudasjärvellä ja Simossa on
kuntien järjestämä jätteenkuljetus, muissa kunnissa on sopimusperusteinen järjestelmä käytössä. Vuonna 2008 esitin silloiselle lautakunnalle, että myös Oulussa kilpailutettaisiin jätteidenkeräys kunnallisesti, mutta asia
torjuttiin. Ainakin vuoden 2013
loppuun on tämä sopimustilanne
voimassa ja laki edellyttää lisäksi
neljän vuoden siirtymäaikaa, Illikainen muistuttaa.
Toukokuun alussa voimaan
tullut uusi jätelakikaan ei toimintoja ole mullistanut. Tosin pientä
fiilausta oli tehtävä.
– Oma jätehuoltoviranomainen tarvitaan ja meiltä yksi henkilö siirtyi Oulun ympäristö- ja
yhdyskuntapalveluihin hoitamaan viranomaistehtäviä. Tuottajavastuun laajeneminen pakkausjätteen osalta saattaa muokata meidän toimintamalleja.
Markku Illikainen huomauttaa, että jätehuolto on yhteispeliä,
jonka sujumiseen tarvitaan niin
kuntalaisten, päättäjien kuin toimijoiden sujuvaa yhteistyötä.
– Oulun seudun jätehuolto on
tällä hetkellä hyvässä kunnossa.
Hyötykäyttöaste on todella korkea
ja materiaali kierrätetään hyvin.
Poltto huomioiden jätteiden hyötykäyttöaste on yli 80 prosenttia.
Ja vaikka kuinka kierrätystä kehitetään, niin yksi asia on varma.
– Ei penkkaan menevistä jätteistä kokonaan eroon päästä.
Kaikelle jätteelle ei uusiokäyttöä
löydy, Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myöntää. Q
Kuntatekniikka 6/2012
9
JÄTEHUOLTO
– Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille, palvelupäällikkö Jaakko Jäntti tunnustaa.
Paperinkeräys Oy vastaa Oulun ekopisteistä
Reilun vuoden ajan Oulun
Jätehuollon alueella on ollut
käytössä toimintamalli, jossa
alueen 70 ekopisteestä on vastannut Paperinkeräys Oy.
Yhtiö hoitaa ekopisteiden
hyötyjätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Oulun
Jätehuolto omistaa edelleen
pisteissä olevan kaluston, vastaa kunnossapidosta ja vastaanottaa pisteitä koskevat valitukset.
– Meidän kannalta toiminta
on lähtenyt varsin positiivisesti käyntiin. Uusi toiminta vaatii
aina opettelua ja aikansa meni, ennen kuin 70 ekopisteen
tyhjennysten rytmitys saatiin
kohdilleen. Kaikkiaan olemme
Q
10
Kuntatekniikka 6/2012
tyytyväisiä toiminnan suunniteltuun käynnistymiseen, Paperinkeräys Oy:n asiakkuusjohtaja Karel Nieminen toteaa.
Oulun malli yhdistää
kunnallisen ja yksityisen
Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun keräysvastuu siirtyi kunnalliselta toimijalta yksityiselle yritykselle.
– Tästä on varmasti malliksi muuallekin. Oulun malli on osoittanut, kuinka voidaan yhdistää yksityisen sektorin tehokkuus ja kannattavuus
kunnallisen palvelutuotannon
osaamiseen. Tulevaisuuden iso
kysymys on, kuinka toteutetaan tuottajayhteisöjen tuotta-
javastuun mukaiset erilliskeräykset, Nieminen pohtii.
Kuntalaisten suuntaan ekopisteiden isännyyden vaihtuminen näkyi ensimmäisen kerran
selvemmin vasta elokuun lopussa 2012. Tuolloin lopetettiin muovin kerääminen erillisjätteenä.
– Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille. Muovikeräyksen loppuminen sai huolestuneita kansalaisia ottamaan yhteyttä, kuinka
nyt toimitaan kun muovin lajittelu loppuu, palvelupäällikkö
Jaakko Jäntti kertoo.
– Toiminnan suurimmat
haasteet ovat logistiikassa. Se
olisi ideaali tilanne, että kaik-
ki säiliöt olisivat täynnä tyhjentäessä, mutta siihen ei pääse
koskaan. 80 prosenttiakin on
jo hyvä täyttöaste. Se on tärkeää, etteivät säiliöt ylitäyty, Jäntti jatkaa.
Oulun Jätehuollon puolella
ollaan tyytyväisiä reilun vuoden
mittaiseen yhteistyön.
– Hyötyjätteiden kerääminen ekopisteistä ja toimittaminen hyödynnettäväksi on
maksanut meille huomattavasti enemmän kuin niistä saatavat myyntitulot. Suurimman
kustannuserän aiheutti meille muovin kerääminen, joka oli
erittäin tappiollista, sanoo johtaja Markku Illikainen Oulun
Jätehuollosta.
Jätekukkulasta Ruskotunturi?
t
e
d
h
e
l
ä
t
ä
n
n
Le
n
u
u
k
u
l
n
e
e
t
uu
Ruskon jätekeskuksen maisemoidulle jätekukkulalle ollaan
suunnittelemassa laskettelukeskusta. Kaupunki on sitoutunut
rakentamaan uuden tieyhteyden alueelle ja kaiken mennessä nappiin 40 metriä korkean
”Ruskotunturin” rinteissä lasketellaan joulukuussa 2013.
– Kaupunki tekee tien talven aikana ja ensi kesänä lähdetään rakentamaan keskusta,
jos kaikki menee suunnitellusti.
Vielä investointipäätöstä ei kuitenkaan ole tehty, yksi hankkeen puuhamiehistä, yrittäjä
Kimmo Kyhälä korostaa.
Q
Laskettelukeskus
päiväkävijöille
Laskettelukeskusta ovat suunnittelemassa Hyrynsalmen Ukkohallan omistajat, joten kyseessä ei ole hyppy tuntemattomaan. Sijainniltaan kaupungin kupeessa oleva Ruskon laskettelukeskus tulisi rakentumaan nimenomaan päiväkävijöiden varaan.
– Oulu on ainoa iso kaupunki, jonka läheisyydestä
hiihtokeskus puuttuu. Tuntureille ja vaaroille mennään viikonloppuisin ja loma-aikoina, mutta tänne voisi tulla
tavallisena arki-iltana, Kyhälä
muistuttaa.
Ruskoon saadaan kolmesta neljään kappaletta 250–
300 metristä rinnettä lapsiperheiden käyttöön. Tärkeitä
ovat myös suksi- ja lautailijoille parkit ja suorituspaikat
parkkilaskijoille.
– Näistä kaupunkipaikoista
kasvavat maailman parhaat
suomalaiset lumilautailijat.
Ennen investointipäätöstä
on saatettava hankkeen selvitystyöt loppuun.
– Lokakuun loppuun mennessä selvitetään, mistä saadaan vesi rinteen lumetukseen ja millaiset ovat hissien
linjaukset. Myös liiketaloudelliset reunaehdot selvitetään tarkkaan, Kimmo Kyhälä pohtii.
Suomen
Kierrätystuote
1/2
Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin
keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo
sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen
Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä
kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet.
Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi
kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen.
Ukkohallan laskettelukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä
suunnittelee Ruskon
jätekukkulalle uutta
laskettelukeskusta.
Tampereen ammattikorkeakoulussa hyviä
kokemuksia vähävetisistä käymälöistä
Suomessakin mielitään
kuivakäymälätekniikkaa
kerrostaloon
Suomi on ollut perinteisesti kuivakäymälöiden mallimaa vaikka vedestä ei olekaan koko maan
tasolla puutetta. Meiltä löytyy useita valmistajia ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Kysyntää ovat
edistäneet esimerkiksi vapaa-ajanasuntojen runsas määrä ja matalien vesistöjen suojelutarve.
12
Kuntatekniikka 6/2012
JÄTEHUOLTO
Kuvan Ruotsin Understenhöjdenissä sijaitsevan kerrostalon kuivakäymläjärjestelmä on toiminut hyvin, kun asukkaita on osattu motivoida järjestelmän
käyttöön.
QQ Kuivakäymälätekniikkaan
perustuvia kerrostaloja on rakennettu viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa. Suomeen niitä ei ole vielä rakennettu. Onkin aiheellista kysyä, onko
Suomi enää kuivakäymälöiden
mallimaa?
Kuivakäymälän käyttö yksittäisissä omakotitaloissa on yksinkertaista. Käymälälaitteissa on
valinnanvaraa ja käymälätuotokset on helppo käyttää lannoittee-
TAMKilla kokemukset
kuivakäymälöistä hyviä
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) rakensi Suomen ensimmäiset sisäkuivakäymälät oppilaitokseen vuonna 2010 osana
Opi enempi – projektia. Käytössä ovat vedettömät Naturum- ja
kahden kerroksen suursäiliöllinen käymälä, joka ei ole vie-
Tekniikka löytyy,
asenne ratkaisee
Tekniset ratkaisut kuivakäymälöihin perustuvaan sanitaatioon
ovat olemassa. Suomessa on kuivakäymälöiden teknistä osaamista enemmän kuin monessa
suuremmassa Euroopan maassa,
vaikka rakentamismääräykset sisäkuivakäymälän rakentamiselle
kaipaavatkin päivitystä.
Rappeutuvaa viemäriverkostoa korjatessa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuivakäymälätekniikan käytön. Uutta aluetta rakennettaessa kysymys
ei ole niinkään kustannuksista vaan enemmänkin asenteista.
Nyt tarvitaan kaupunkisuunnittelijoilta rohkeutta lähteä rakentamaan ekologisuutta aivan uuteen mittakaavaan.
Kuntatekniikka 6/2012
13
https://dl.dropbox.com/u/41482255/DSCN2380.JPG
Satu Heino
ympäristöasiantuntija
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
O Kati Hinkkanen
hankekoordinaattori
Ahlmanin koulun Säätiö
O
na omalla pihamaalla.
Sisäkuivakäymälän toimintaperiaatteen ymmärtää parhaiten
kokeilemalla käytännössä. Tampereen ammattikorkeakouluun
(TAMK) asennettiin peruskunnostuksen yhteydessä useita erilaisia kuivakäymälätekniikkaan
perustuvia käymälöitä, joista
kahdessa vettä ei käytetä lainkaan ja muut ovat ns. vähävetisiä käymälöitä.
– Meille on tärkeää, että voimme kouluttaa insinöörejä, joilla on monipuolisesti osaamista
tulevaisuuden LVI-tekniikoista,
kertoo laboratorioinsinööri Renja Yrjönen TAMKista.
Euroopassa useissa yliopistoissa
on ollut sisäkuivakäymälöitä testikäytössä. Suomessa TAMK oli ensimmäinen, joka lähti käytännössä toteuttamaan uutta tekniikkaa.
Suomessa yli 80 prosenttia
asukkaista on kuitenkin viemäriverkoston piirissä. Kuivakäymälätekniikka ei voi todella yleistyä
Suomessa, jos laajamittaista infrastruktuuria ei päästä toteuttamaan myös kaupunkialueilla ja
kerrostaloratkaisuissa. Maailmalla riittää kyllä kysyntää ratkaisuille, jotka eivät perustu veden saatavuuteen.
lä markkinoilla. Lisäksi samassa yhteydessä rakennettiin vähän vettä käyttäviä käymälöitä,
jotka käyttävät vettä kymmenesosan tavallisen vesivessan tarvitsemasta määrästä.
Käymälät ovat oppilaiden ja
opettajien vapaassa käytössä. Kuivakäymälöistä saadut kokemukset ovat erittäin hyviä. Haasteena oli alussa saada käymälöiden
ilmanvaihto ja WC-tilassa oleva
käymälätilan ilmastointi tasapainoon. TAMK on myös tutkinut
käymälöiden hygieniaa ja niistä
haihtuvia kaasuja. Kuivakäymälät on todettu yhtä hygieenisiksi kuin vesivessat ja ilmapäästöjäkään niistä ei aiheudu. Kasvukokeissa virtsa ja käymäläkomposti osoittautuivat mainioiksi lannoitteiksi eikä kasveista löydetty
tartuntavaaraa aiheuttavia mikrobeja tai raskasmetalleja. Saadut
kokemukset ovat niin positiivisia,
että nyt rakennetut kuivakäymälät tuskin jäävät ammattikorkeakoulun viimeisiksi.
Kuivakäymäläkonferenssi kokosi
asiantuntijat
Tampereelle
QKäymäläseura
Huussi ry järjesti jo
neljättä kertaa kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin Dry Toilet 2012
Tampereella 22. - 24.8.2012. Konferenssin pääteemana oli Drivers for
ecological dry toilets for urban and rural areas ja se keräsi yhteen yli 160 sanitaatioasiantuntijaa 46 eri maasta.
Kansainvälisen seminaarin yhteydessä järjestettiin myös suomenkielinen seminaari Käytä kuivana! Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön.
Seminaari keräsi yhteen toista sataa
kotimaista kuivakäymäläasiantuntijaa
ja muita asiasta kiinnostuneita.
Se huipentui paneelikeskusteluun,
jossa eri alojen asiantuntijat etsivät
vastausta kysymykseen: Suomi, kuivakäymälöiden mallimaa - totta vai
tarua? Lopputulemaksi saatiin, että kuivakäymälöistä olisi mahdollista
saada Suomelle hyvä vientituote, kun
ensin riittäisi uskallusta lähteä kehittämään kotimaassa kuivasanitaation
hyödyntämistä kaupungeissa.
Käymäläistuimesta ulosteet putoavat alapuolella olevaan kompostisäiliöön. Kompostin alaosasta tyhjennetään kerran vuodessa
muhevaa multaa. Vasemmalla näkyvään vihreään säiliöön kerätään erottelevien käymälöiden virtsat.
– Suurimpana kompastuskivenä sisäkuivakäymälöiden rakentamisessa olivat asenteet.
Onneksi meidän projektilla oli
muun muassa Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, Län-
si-Suomen lääninhallituksen ja
TAMKin rehtorin Markku Lahtisen tuki, kertoo Renja Yrjönen.
Maailmalta saadut kokemukset ovat samansuuntaisia TAMKin kokemusten kanssa. Toisin
kuin vaikka tietotekniikan kehittämisessä, on kuivakäymälätekniikan laajamittaisessa käytössä maailmallakin yleensä
kompastuttu asenteisiin.
TAMKissa ei annettu asen-
teiden haitata, vaan lähdettiin
ennakkoluulottomasti toteuttamaan sisäkuivakäymälöitä. Asenteet kyllä korjautuvat pikku hiljaa
käyttökokemusten lisääntyessä. Q
KUIVAKÄYMÄLÄTEKNIIKKA TUKEE RAVINTEIDEN KIERRÄTYSTÄ
QViime
vuosina on herätty tosiasiaan, että fosforikaivokset on
louhittu loppuun maapallolta
seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tämä pakottaa väistämättä jossain vaiheessa keräämään fosforia myös vähempiarvoisista lähteistä kuten ulosteista.
Kuivakäymäläteknologian käytössä voidaan ravinteiden tehokas ja
turvallinen kierrätys ottaa suunnittelun lähtökohdaksi.
Vesikäymälä on tehnyt ravinteista resurssin sijasta ongelman.
Ongelman ratkaisuna entistä
laajemmilta alueilta kerätään jätevedet puhdistetavaksi entistä
14
Kuntatekniikka 6/2012
suurempiin puhdistamoihin. Samalla asumajätevedet sekoittuvat yritysten ja teollisuuden jätevesijakeisiin ja hulevesiin.
Lietteessä
haitallisia jäämiä
Lopputulos on, että osa ravinteista karkaa prosessista vesistöihin ja lopputuotteeksi jäävä liete voi sisältää niin paljon haitallisia jäämiä, että sen laajamittainen hyödyntäminen ruuantuotannossa ei ole mahdollista. Sanotaankin, että jos vesikäymälä
keksittäisiin tänään, se kiellettäisiin lailla.
Kuivakäymäläteknologialla virtsa ja uloste on mahdollista kerätä jo alun perin erilleen.
Virtsaa voidaan puhdistamatta käyttää lannoitteena. Tai voitaisiin, mikäli Suomen lannoitevalmistelainsäädäntö tunnustaisi
virtsan lannoitteeksi.
Vanhennettua virtsaa
Ruotsissa pelloille
Virtsa puuttuu lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta ja ennen sen sinne saamista, virtsan
kaupallinen hyödyntäminen lannoitteena ei ole mahdollista. Esimerkiksi Ruotsissa vanhennetun
virtsan pellolle levittäminen on
mahdollista.
Ulosteet on mahdollista kerätä esimerkiksi alipainetekniikalla
yhteen paikkaan. Puhtaan käymäläjätteen kompostoiminen ja
sille lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen tuoteselosteen
määrittäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin puhdistamolietteen, kun ei tarvitse
miettiä esimerkiksi teollisuuden
jätejakeiden vaikutusta lopputuotteeseen. Muhevaa kompostimultaa voisi käyttää vaikka viherkattojen rakennusaineeksi
tulevaisuuden ekokaupungissa.
JÄTEHUOLTO
Aurinkoenergiaa jätehuoltoon
Tampereen Laukontorin torikauppiaat ovat päässeet kaupungin ekotehokkuuden mannekiineiksi ja osaksi Ekotehokas Tampere 2020 ohjelmaa.
Päivän päätteeksi kauppiaat tyhjentävät sekäjätteensä aurinkopaaneeleilla varustettuun jätesäiliöön. Huippumoderni jätepiste on käytössä vapusta syyskuun loppuun, jolloin kesätori on auki.
TEKSTI JA KUVA Matti Valli
QQ – Auringonvalo toimii säiliön jätepuristimien voimanlähteenä, mutta toiminnan varmistamiseksi laite on kytketty
sähkövirtaan. Kaupungille tärkeintä on puristimen tehokkuus, jotta kuljetettavaa tavaraa
syntyy aikaisempaa vähemmän
ja tyhjennysväli pitenee, kertoo
kaupungin kauppatorien isännöinnistä vastaava kiinteistöisännöitsijä Juhani Pentinmäki.
Hänen mukaansa torikauppiaat
ovat olleet tyytyväisiä, vaikka
säiliön täyttöluukkua pidetäänkin turhan pienenä. Huollon
kannalta aukon pienuus on kuitenkin etu, sillä sekajäteen joukkoon on vaikeampi työntää asiatonta tavaraa. Hajuhaitoista ei
ole valitettu eikä ilkivaltaakaan
ole esiintynyt. Paneeleita ei ole
heitetty kivellä tai pullolla, eikä
kukaan ole kiivennyt laitteiston
päälle. Pentinmäki arvelee, että
Suomessa ratkaisu voisi hyvinkin sopia esimerkiksi kauppakeskuksiin.
Aurinkopanelit on sijoitettu
puristimen katolle ja niiden kulmaa aurinkoon nähden voidaan
säädellä. Tarvittava akusto ja invertterit asennetaan puristinyk-
Hajuhaitoista ei ole valitettu eikä
ilkivaltaakaan ole esiintynyt.
sikön päälle. Jätepisteet omistaa
niiden valmistaja Ecomp Oy ja
tyhjennyksestä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
kehitysmaihin, joissa sähkö on kallista mutta valoa riittää. Päiväsaikaan ratkaisu voi toimia myös sähköautojen latauspisteenä.
Paneeli kulkee
mukana
Tyhjennys tapahtuu parin viikon
välein. Kuljetuksen ajaksi aurinkopaneeli laskeutuu vaakatasoon
kiinni säiliöön. Paneeli kulkee siis
aina säiliön mukana. Kaupungin
torimyynnistä vastaavat työntekijät avaavat jätepisteen täyttölukun
aamulla ja toripesusta vastaavat
sulkevat sen päivän päätteksi.
Säiliön vieressä on toinen pahville tarkoitettu jätepiste. Biojätteitä varten on kolme maanpäällistä 240 litran säiliötä. Ne riittävät, koska torilla mydään vain vihanneksia eikä lainkaan lihaa tai
kalaa.
Puristimen toimiessa akut tyhjennetään 50 prosenttiin asti, jonka jälkeen kone alkaa käyttää sähkövirtaa. Ecomp Oy:n hallituksen
puheenjohtaja Pekka Salomaa kertoo, että vuonna 2011 periaatteessa
koko energia olisi saatu auringosta, mutta tänä kesänä tilanne on ollut heikompi. Ratkaisusta toivotaan
vientituotetta Välimeren maihin ja
Tammelantorille
talvikäyttöön
Kesän 2011 jälkeen puristin siirrettiin Tammelantorille, jossa
testattiin sen toimintaa talviolosuhteissa. Lumesta ja pakkasesta huolimata aurinkopeneeli laskeutui vaivatta säiliön päälle kuljetuksen ajaksi.
Tammelantorilla käytössä olleet maanalaiset jätesäiliöt mekaanisine puristimineen on korvattu maanpäälisillä säiliöillä,
joissa on muun muassa hajunpoisto ja täyttöasteen valvonta
sekä suora hälytysyhteys purstimen tyhjentäjään.
– Maanalaisia säiliöitä on
myös keskustorilla, mutta uusiin ei näillä näkymin investoida, sillä niiden hajuahittoja ei
kaikesta pesemisesetä ja imuroinnista huolimatta saatu kuriin. Lisäksi hankintakustannukset ovat verrattain korkeat. Tammelantorilla biojätteet
työnnetään Molok-astiaan, Juhani Pentinmäki sanoo. Q
Kuntatekniikka 6/2012
15
Palatsinraitti ja patosilta kosken komistukseksi
Tammerkosken yläjuoksun ilme
Tampereen keskustaa
halkova Tammerkoski vyöryttää Näsijärven vettä kohti alajuoksua keskimäärin noin
70 kuutiota sekunnissa
koko ajan ympäri vuoden. Kosken yläjuoksulle on nyt rakennettu kokonaan uusi pato,
entistä ehommat patomuurit ja kauan kaivattu kevyen liikenteen silta. Rakenteet on suunniteltu kestämään 200
vuotta.
TEKSTI Matti Valli
QQ – Patoturvallisuuden varmistaminen oli tärkein syy uudistamiseen, sillä 1910 ja 1920-luvuilla
rakennetut patomuurit ja -rakenteet olivat monin paikoin huonossa kunnossa. Yläjuoksun käsikäyttöisten patoluukkujen sulkeminen tai avaaminen oli hankalaa ja hidasta.
Näin kertovat hankkeesta ja
sen valvonnasta vastanneet rakennuttajainsinööri Petri Kantola Tampereen kaupungilta ja
projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto
Oy:stä. Hanke on toteutettu useassa vaiheessa noin kolmen vuoden aikana. Urakka alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.
Kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti kasvaa tulvauoman louhinnan ansiosta noin 30 prosentilla. Tämä
on tarpeen, sillä ilmastonmuutos
näyttää kasvattavan vesimääriä.
16
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
Yläjuoksulla sijaitsee kaksi
Tampereen Energiantuotannon
omistuksessa olevaa voimalaitosta, joita kutsutaan entisten tehdaslaitosten mukaan Finlaysonin ja
Tampellan voimalaitoksiksi.
Normit tiukentuneet
Patoturvallisuuttakin koskevat
normit ja luokitukset ovat nykyään aivan toisenlaisia kuin sa-
ta vuotta sitten. Mikäli vanhat
Näsijärven puoleiset patoluukut olisivat pettäneet, niin tulvavahingot kaupungissa olisivat
saattaneet olla melkoiset, koska
korkeuseroa Näsijärveltä tultaessa on peräti 18 metriä.
– Nyt veden kulkua säädellään kolmella vierekkäin sijaitsevalla patoportilla, jotka voidaan sulkea ja avata napin pai-
nalluksella muutamassa minuutissa Naistenlahden voimalaitoksen valvomosta, miehet kertovat.
Koko projekti maksoi noin 15
miljoonaa euroa. Luvussa ei ole
mukana vesivoimalaitosten korjauksia, jotka toteutettiin samanaikaisesti. Rakennuttaja Tampereen
Energiantuotanto vastasi voimalaitoskanavien ja patorakenteiden toteuttamisesta. Hankkeen
LIIKENNE
uudistui
Merja Ojala
la graniitilla päällystetty jalkakäytävä. Silta ja koski valaistaan siistillä ja hillityllä tavalla, sillan kaiteisiin tulee led-valaistus.
Silta täydentää keskustan pyöräily- ja kävelyreittejä sekä yhdistää toisiinsa asuinkäyttöön muutetut Tampellan ja Finlaysonin
entiset tehdasalueet. Tampellan
puolella silta päätyy Aleksandra
Siltasen puistoon, joka viimeistellään ensi vuonna.
1990-lopulla siltakeskusteluissa oli mukana myös Koskenniskan silta, joka olisi mahdollistanut autoliikenteen Tammerkosken yli. Uusien siltavaihtoehtojen
sekä kansalaisvastustuksen takia
hanke jäi ”lepäämään”.
Museovirasto valvoi
Museoviraston vaatimuksesta
uuden muurin on sijaittava samalla paikalla ja näytettävä samalta kuin vanha muuri. Maisemallisesti oikeastaan mikään ei
saanut muuttua. Purkuvaiheessa
jokainen muurikivi numeroitiin.
– Kosken pohjalle rakennettujen anturoiden päälle valettiin
uusi betoninen tukimuuri, johon
irrotetut vajaat 20 000 muurikiveä kiinnitettiin yksitellen takaisin ja täsmälleen entiseen paikkaansa. Kivirivien yhteispituus
on noin kymmenen kilometriä.
Muuria purettaessa törmättiin
Finlaysonin ja Tampellan alueiden vanhoihin kanaviin, Kanto-
la ja Tattari selostavat.
Tukimuurin paksuus kasvoi
kymmenen senttiä, mutta kokonaispaksuuden täytyi pysyä samana.
Tästä syystä jokainen kivi, joiden paksuus oli noin 30 senttiä,
halkaistiin kahtia ennen kiinnittämistä. Ylimääräinen kiviaines
ajettiin välivarastoon Näsijärven
rannalle ja se käytettään murskeeksi. Kivityöt suoritti Hämeen
Rakennusentisöinti Oy.
Hankkeen aikana elokuussa
2011 koko Tammerkoski kuivattiin reiluksi viikoksi. Koski saadaan tyhjäksi noin puolessa tunnissa. Viikon aikana tehtiin töitä
ympäri vuorokauden, jotta kaikki
kuivaa koskenpohjaa vaativat valmistelevat työt saatiin tehdyksi.
Näsijärven pintaa
laskettiin työ ajaksi
Näsijärven pinnan korkeus vaihtelee vuoden aikana normaalisti noin metrin ja säännöstelylupa sallii jopa 1,5 metrin vaihtelun. Koski- ja patoturvallisuuden
vuoksi ennen hankkeen toteutusvaihetta Näsijärven pinta laskettiin noin 50 senttiä normaalia
alemmaksi. Myöhemmin veden
pinta pidettiin noin 20 senttiä tavanomaista matalammalla tasolla. Patojen rakentajille ja käyttäjille haluttiin antaa toiminta-aikaa mahdollisissa poikkeustilanteissa.
Merja Ojala
Uuden patomuurin tuli näyttää täsmälleen samalta kuin vanha muuri. Niinpä
vanhan muurisyystä jokainen kivi irrotettiin paikoiltaan, numeroitiin ,halkaistiin ja
asennettiin takaisin samaan paikkaan.
aikana työmaalla työskenteli parhaimmillaan 40 henkeä. Suunnittelusta on vastannut Pontek Oy ja
pääurakoitsijana on ollut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy.
Työmaa on sujunut hyvin ilman ylitsepääsemättömiä yllätyksiä. Periaate oli, että patomuuria
rakennettaessa toinen puoli kanavasta oli tukittu teräksestä ja
puusta rakennetuilla työmaapa-
doilla, joiden toisella puolella vesi virtasi.
Silta padon päälle
Marraskuussa 2012 avattava silta on rakennettu patorakenteiden
päälle ja sulautuu täysin kokonaisuuteen. Sillan keskellä kulkee kolme metriä leveä pyörätie, ja sen
molemmille puolille on rakennettu 1,5 metriä levä, Kurun harmaal-
Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Kantola
ja projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Urakka on melkein valmis.
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
17
Tampereen Sähkölaitokselle Näsijärven pinnan alentamisesta patoprojektin aikana syntyi jonkin verran taloudellista
haittaa, koska matalammalla
olevasta vedestä saadaan vähemmän energiaa. Yhden voi-
malaitoksen teho on noin neljä
megawattia.
Työmaa sijaitsee osittain aivan vesivoimalaitoksen edessä
ja asutuksen keskellä, joten louhintoja tehtiin varovasti ja rakenteita vaurioittamatta. Lou-
hinnasta vastasi Normilouhinta Oy.
Asukkaat pidettiin
ajan tasalla
Työmaa piti huolta, että naapuruston kanssa pysyttiin puhevä-
Paavo Taipale
Harvoin tarjolla oleva näkymä.
Tammerkoski pidettiin kuivana
elokuussa 2011 reilun viikon ajan,
jotta uoman pohjalla saatiin
tarvittavat työvaiheet tehdyksi.
leissä. Lähimmän talon asukkaat
saivat kohdennettuja tiedotteita
keskimäärin joka toinen kuukausi. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä asukkaille että Tampellan puolen toimijoille. Työn eteneminen ja työ-
Ins. tsto Pontek Oy
Patoturvallisuus kunnossa. Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti on noin 30 prosenttia aikaisempaa isompi. Yllä Palatsinraitin kevyen
liikenteen silta ja patoportit, valokuvasovitus panoraamakuvaan alajuoksulta.
18
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
LIIKENNE
Merja Ojala
maata koskevat uutiset olivat
luettavissa Tampereen Sähkölaitoksen ylläpitämiltä verkkosivuilla. Kävijöitä sivuilla on ollut 250 000. Suurin haitta asukkaille oli melu.
Työmaapäällikkö Reino Humalajoki Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:stä sanoo, että
työmaa on edennyt ”keskimäärin hyvin” ja että aikataulussa on
pysytty. Eri alojen aliurakoitsijoita paikalla on ollut pitkälle
toistakymmentä.
– Muun muassa louhintatyöt vaativat erikoistuneen
alaurakoitsijan, samoin kiviverhoilut. Louhinta ankarine tärinärajoineen oli vaativaa, koska
esimerkiksi vieressä sijaitsevan
Museokeskus Vapriikin kokoelmia piti varoa. Louhittaessa
muurin kivet eivät saaneet irrota. Kiveä louhittiin patomuurin
tieltä ja anturarakenteiden alta
noin 3 000 kuutiota, Humalajoki toteaa.Q
Jalkakäytävä päällystetään
Kurun harmaalla graniitilla.
Jari Hjelt työn touhussa.
#&&"&'&&('"$"('&&%!
%''!!&&'!$&%'
"&*-*&&,(,&
%''!!&&'!"%#'"
"!#'"%&*%*
%"(&'(&
%''!!&&'!!,&-&!&!
$&"&& %%&$&%'!
"
!&"!&!
!'&&'%! !& ,!#%!&"!$,, %!
"&%&*%*&&'$(%''%($* #,$%&-' !!!
" '%&"!!**%!$#"$&"!!!%''!!&&'&'(%% '""%%
" '%&"!*%&, %!&$(&&%% '!#&&"!%&"!
,,&,-*&*%*&''%!&&!""( %!&,&'& '%&&"*-*!&,!
$&
$& #&+
!!$"$
!!$"$ #&+
))) #&+
)))# "%+
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
19
LIIKENNE
Paikkatietoaineisto monipuolistuu
ja muuttuu helppokäyttöisemmäksi
Digiroad uudistuu
Koko Suomen tie- ja
katuverkon tarkat paikkatiedot sisältävä Digiroad-tietojärjestelmä
uudistuu. Tavoitteena
on luoda entistä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi paikkatietoaineisto niin kuntien
ja viranomaisten kuin
liike-elämänkin käyttöön. Kehityshanke pyrkii vastaamaan joukkoliikenteen, reitityksen ja
GIS-analysoinnin tarpeisiin.
LIIKENNE
TEKSTI Kaisa Pennanen
QQ Liikenneviraston ylläpitämä Digiroad-tietojärjestelmä sisältää Suomen tie- ja katuverkon
keskilinjaa kuvaavan geometrian.
Keskilinjan sijaintitiedon lisäksi
järjestelmä sisältää tärkeää tietoa tiestön ominaisuuksista, kuten teiden leveyksistä, nopeusrajoituksista, ajosuunnista, tasoristeyksistä sekä käyttörajoituksista.
Tietomalli, sisältö ja
käytettävyys ratkaisevat
Digiroad-aineistoa hyödyntävät kuljetusten suunnittelussa ja
paikantamisessa muun muassa
viranomaiset, logistiikkayritykset ja erilaisten mobiilipalvelujen kehittäjät.
Vuonna 2004 käyttöönotettu järjestelmä on teknisesti elinkaarensa päässä, minkä vuoksi
seuraavan sukupolven järjestel20
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
män kehitystyö aloitettiin vuoden
2012 alussa. Teknisen kehittämisen ohella arvioidaan tietosisällön muutostarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset.
– Digiroad on tullut teknisesti tiensä päähän, ja myös ylläpitoprosessi kaipaa selkeyttämistä.
Digiroad on hyvä tuote ja pieniä
asioita kehittämällä siitä tulee
olemaan aikaisempaa enemmän
hyötyä useilla eri tasoilla. Uudistamisen yhtenä tavoitteena on
luoda entistä helppokäyttöisempi ja yksinkertaisempi tietomal-
li, joka helpottaa uusien palveluratkaisujen kehittämistä, projektipäällikkö Markus Melander
Liikennevirastosta kertoo.
– Kehitystyön painopisteenä
on topologinen linkki-solmumalli, joka helpottaa tietotuotteen
reitityskäyttöä sekä luo edellytyksiä ajantasaisemman tiedon tuottamiseen, Melander jatkaa.
Yhteiskunnallinen kehitys
luo uusia tarpeita
Joukkoliikenteen avaaminen
avoimelle kilpailulle tuottaa
muun muassa joukkoliikenteen
tietojärjestelmille uusia haasteita. Esimerkiksi valtakunnallinen
pysäkkitietokanta ja sen ylläpidon prosessit pitää saada toimimaan aukottomasti osana Digiroad-aineistoa. Selkeä tavoite on
myös pyrkimys tukea pelastustoimea rakenteilla olevien teiden
ja katujen geometriatiedoilla.
– Liikennevirastolla on hyvien prosessien muodostamisen kautta mahdollisuus tuottaa kustannushyötyjä ja aitoa lisäarvoa esimerkiksi pelastustoi-
melle. Ajatus katusuunnitelmien
keskilinjageometrioiden sisällyttämisestä Digiroadiin on syntynyt Hätäkeskuslaitoksen tarpeista. Myös kunnille ja kansalaisille
on varmasti hyötyä mahdollisimman reaaliaikaisesta reitittävästä
aineistosta. Ajantasaisuuden tavoite edellyttäisi keskilinjojen digitointia jo suunnitelmista. Kuntien näkökulmasta tätä tietoa
voitaisiin hyödyntää esimerkiksi koulu- ja kuljetusreittien suunnittelussa rakennettavilla alueilla,
Melander kertoo.
Kunnat uudistuksessa
avainasemassa
Digiroadiin kerätään tietoa kunnilta, Maanmittauslaitokselta ja
Liikennevirastolta. Järjestelmän
ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa.
Kuntien rooli Digiroadin ylläpidossa on keskeinen, joten kuntien mielipiteitä ja toiveita kuunnellaan myös järjestelmää uudistettaessa. Maankäyttöinsinööri
Matti Holopainen Kuntaliitosta
näkee nykyisessä ylläpitojärjestelmässä puutteita.
- Tähän asti käytännöt paikkatietojen keräämiseen kunnissa ovat olleet hyvin vaihtelevia, ja
tulokset sen mukaisia. Digiroad
ei ole katuverkon tiedoissa kattava, Holopainen sanoo.
Parhaana ratkaisuna Holopainen pitää kaikkien kuntien tietopalvelurajapintojen käyttöönottoa. Kunnat tallentavat muun
muassa asemakaavasuunnittelun tuloksena syntyvät paikkatiedot järjestelmään, mistä ne olisivat Digiroadin ja muiden tietoja
tarvitsevien ladatavissa.
– Tekninen toteutus tiedonsiirtoon rajapintojen kautta on
jo olemassa kuntien Kokoavan
tietopalvelun, KTP:n muodossa.
Ensimmäiset kunnat ovat avaamassa KTP:n rajapintoja koekäyttöön, mutta järjestelmältä
puuttuu vielä pysyvä rahoitusmalli, Holopainen kertoo.
– Parhaan tuloksen saavuttamiseksi kuntien käyttämän tietomallin pitäisi olla yhteensopiva Digiroadin järjestelmän kans-
sa, ja tästä käymmekin parhaillaan neuvotteluja Liikenneviraston kanssa.
Ajantasaisesta ja kattavammasta Digiroad-tietokannasta
olisi hyötyä myös kunnille. Sitä kautta kunnat saisivat käyttöönsä myös sellaista tietoa, jota ne eivät itse kerää, kuten valtion ylläpitämien väylien paikkatiedot. Digiroadin lisäarvoa
on vaikea nähdä paikallisesti,
koska se luonteeltaan palvelee
kansallista tasoa. Kehityshankkeessa pyritään kuitenkin huomioimaan kunnille mahdollisesti tuotettava lisäarvo aikaisempaa paremmin.
– Kehityshankkeessa tutkitaan myös kuntien keskilinja-aineistojen yhteensovittamisen tarpeet luotaessa tietomallia. INSPIRE -direktiivi asettaa meille vaatimuksen kansallisen linkki-solmumallin luomisesta ja joudumme luomaan valtakunnallisen yhteisen ID-avaruuden liikenneverkon eri kohteille. Tämä haaste ei
täyty ilman, että kaikki sitoutuvat
tulevaan tietomalliin sataprosenttisesti. Näitä asioita ei voi vain sanella, vaan tämän tyyppinen kehitystyö on tehtävä yhdessä, kaikkia osapuolia kuunnellen, MarkusMelander linjaa.
Ajantasaisempaa
kartta-aineistoa
Tällä hetkellä Digiroad-aineistoa
hyödyntäviä yrityksiä on 120.
Suurimman joukon muodostavat logistiikka- ja navigointipalveluja tarjoavat yritykset. Tulevaisuudessa hyödynnettävyys
paranee huomattavasti, kun
Digiroad-aineisto tulee vastikkeetta jakoon WFS-rajapintojen kautta. Myös GPS-laitteita
sekä kartta-aineistoja valmistava Tom Tom on solmimassa Liikenneviraston kanssa sopimusta
Digiroadin käytöstä karttatietojen referenssinä.
– Meille tärkeintä järjestelmässä on nopeus ja paikkatietojen tarkkuus. Julkaisemme karttoja neljä kertaa vuodessa, mutta
tavoitteemme on siirtyä tiheämpään julkaisutahtiin, kertoo paikkatietoasiantuntija Miika Mäkelä
Tom Tomilta. Q
JA
O P P I A U KS I A
OIVALL
AEL KOULUTTAA NÄYTTEENOTON
SEKÄ VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON
AMMATTILAISIA
43231321
2221321
21221321
13(11221321
10(1/221321
22(24211321
1/23(1221321
2/(11221321
2# .(-11324
1# 21(2,41324
"$ #!" ####%%$$ 4323(2221321
)$%
+(21231321
&#&#))
*"#& %%$%##$"
!%3.3.332023 "#&'
,33,23
3/.4302
Kuntatekniikka 6/2012
21
HYVÄ KAUPUNKIYMPÄR
ON KILPAILUVALTTI
OUlla-Kirsti Junttila
johtava asiantuntija, Sito Oy
Suomessa on tehty työtä kaupunkiympäristön
laadun parantamiseksi yli 30 vuoden ajan. Kaupunkiympäristöä ei kuitenkaan ole vielä nostettu
meillä kaupunkien kilpailuvaltiksi.
22
Kuntatekniikka 6/2012
QQ Suomalaisen kaupunkiympäristön viihtyisyys ja laatu ovat
kohentuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kaupunkiympäristön laadun parantaminen näkyy kävelykaduilla, toreilla, aukioilla ja puistoissa, joiden kalusteiden, päällys-
teiden, istutusten ja valaistuksen
laatuun on panostettu merkittävästi. Se vaikuttaa monin tavoin
ympäristön toimivuuteen, viihtyisyyteen ja kaupunkielämään.
Kaupunkisuunnittelulla
heikko arvostus
Kaupunkien imagoa pyritään
usein kohentamaan kulttuurira-
YHDYSKUNTA
ma-arkkitehteja sekä myös arkkitehteja.
Kaupunkien julkisten alueiden, katujen, torien, aukioiden
ja puistojen suunnittelu, rakentaminen ja hoito ovat perinteisesti kaupunkien teknisen sektorin vastuulla. Siten kaupunkien julkisten ulkotilojen suunnittelu nähdään Suomessa usein insinöörisuunnitteluna, toisin kuin
kaavoitus ja rakennusten suunnittelu, jotka ovat selkeästi arkkitehtisuunnittelua.
Asetelmassa korostuu suomalaiselle suunnittelualalle ominainen insinöörityön ja arkkitehtuurisuunnittelun selkeä erottelu sekä suuri ero niiden arvostuksessa. Jaottelulla on oma historiansa
suomalaisessa suunnittelujärjestelmässä, mutta se ei välttämättä palvele nykyajan monialaisia
suunnittelutarpeita.
ISTÖ
kennusten tai tornien arkkitehtuurilla. Kaupunkiympäristö vaikuttaa kuitenkin kokonaisuutena paljon enemmän kaupungin
imagoon kuin mikään yksittäinen rakennus. Julkiset kaupunkitilat ovat kaikille avoimia tiloja ja vaikuttavat merkittävästi
asukkaiden ja vierailijoiden kuvaan kaupungista.
Kaupunkien julkisten alueiden suunnittelun heikko arvostus
Suomessa johtunee ainakin osittain arkkitehti- ja insinöörityön
vastakkainasettelusta ja eroista
niiden arvostuksessa. Kaupungin julkisten alueiden toteutussuunnittelu nähdään edelleen
usein kunnallisteknisenä suunnitteluna, vaikka suunnittelussa
Ilpo Okkonen
Oulun Rotuaarin keskeinen tapahtuma-aukio
uudistettiin vuonna 2011. Se oli ensimmäinen
vaihe koko Rotuaarin perusparannusta, joka
jatkuu vuoteen 2013 asti.
painotetaan yhä enemmän kaupunkikuvallisia ja esteettisiä laatutavoitteita.
Tilanne ei ole muuttunut,
vaikka katujen, aukioiden ja torien suunnittelussa on viimeisten
vuosikymmenten aikana ollut aina katuinsinöörien ohella ympäristösuunnitteluun erikoistuneita
muotoilijoita, sisustus- ja maise-
Suunnitteluyhteistyötä
pitää lisätä
Suunnitteluprosessin kaavoituksesta julkisten alueiden toteutussuunnitteluun tulisi edetä katkeamattomana laajoista visioista detaljisuunnitteluun asti niin, että
lopputulos vastaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.
Arkkitehtien perinteisesti
hallitsema yleis- ja asemakaavoitus ja insinöörien perinteisesti hallitsemat liikenne- sekä katu- ja kunnallistekninen suunnittelu ovat kuitenkin usein jakautuneet kaupunkien organisaatioissa eri hallintokuntiin tai
osastoihin, jotka toimivat itsenäisesti ja usein eri lautakuntien alaisuudessa.
Hallinnollisen eriytymisen
vuoksi yksiköiden välinen yhteistyö voi viime kädessä perustua muodolliseen lausuntokäytäntöön. Ilman oikea-aikaista
suunnitteluyhteistyötä kaavoituksessa ei kyetä ottamaan huomioon esimerkiksi liikenteen ja
kunnallistekniikan tai katuistutusten vaatimuksia katualueiden
mitoitukselle.
Vastaavasti kaavoituksessa
asetetut kaupunkikuvalliset tavoitteet voivat jäädä toteutumatta, ellei tavoitteita kyetä välittämään toteutussuunnitteluun. Q
Kuntatekniikka 6/2012
23
Suunnittelun roolit hukassa
OUlla-Kirsti
Junttila
johtava asiantuntija, Sito Oy
QQ Kuntien supistaessa omia
suunnitteluorganisaatioitaan ja
ryhtyessä käyttämään yhä enemmän ulkopuolisia palveluja kaupunkisuunnittelussa niiden omien kaavoitusarkkitehtien merkitys asemakaavan jälkeisessä
suunnittelussa on vähentynyt.
Kaupunkien julkisten alueiden suunnitteluun liittyy aina
suuri määrä toiminnallisia, teknisiä ja kaupunkikuvallisia ongelmia, joiden ratkaiseminen ja yhteen sovittaminen edellyttää monialaista ja laajaa asiantuntemusta. Taustalla on usein myös historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä asukkaiden tunteita voimakkaasti kuohuttavia seikkoja.
Kuntien tekninen sektori on
pääosin ottanut haasteen vastaan ja kehittänyt toimintaansa
uusien vaatimusten, kuten vuoden 2000 Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän vuorovaikutuksen ja monialaisen suunnitteluyhteistyön suuntaan eten24
Kuntatekniikka 6/2012
kin laajoissa kaupunkikeskustojen parannushankkeissa.
Kun kunnat ovat supistaneet
omia suunnitteluorganisaatioitaan ja siirtyneet käyttämään yhä
enemmän ulkopuolisia palveluja, niin myös infra-alan konsulttitoimistot ovat laajentaneet omia
suunnitteluorganisaatioitaan. Perinteisten insinööritoimistojen
suunnittelutiimeissä työskentelee tällä hetkellä muotoilijoita,
sisustus- ja maisema-arkkitehteja, arkkitehteja, sosiologeja ja kuvataiteilijoita.
Valitettavasti kaupunkien kaavoitusarkkitehdit ovat jääneet
asemakaavan jälkeisessä suunnittelussa usein ulkopuolisiksi
asiantuntijoiksi sen sijaan, että
heillä olisi selkeä rooli julkisten
alueiden toteutussuunnittelussa.
Vastuu kannettava
yhteistyössä
Julkisten alueiden suunnittelun
pirstaloiduttua erilaisiksi konsulttitöiksi on tullut aiempaa
tärkeämmäksi määritellä selkeästi kaupunkien julkisille alueil-
Ilpo Okkonen
Oulun Rotuaarin perusparannus,
jossa uusittiin kaikki katutekniikka,
katupäällysteet, kalusteet ja esiintymislava on hyvä esimerkki kaupunkiympäristön monialaisesta suunnittelusta.
eiden toteutussuunnittelun välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä
niin, että asemakaavavaiheessa
otetaan huomioon myöhemmän
suunnittelun toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset
ja kaikki osapuolet voivat sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen.
Oikea-aikaisella yhteistyöllä
voidaan varmistaa muun muassa esteettömyyden, katuistutusten ja kunnallistekniikan sekä alueiden ylläpidon vaatimusten huomioon ottamien kaavoituksessa ja kaavoituksen julkiselle kaupunkiympäristölle asettamien tavoitteiden toteutuminen
myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, jotka tapahtuvat käytännössä usein pitkän ajan kuluessa useina erillisinä osakokonaisuuksina.
le asetetut kaupunkikuvalliset ja
laatutavoitteet koko kaupungin
tai laajempien alueiden osalta ja
määritellä se, mikä taho seuraa ja
vastaa vision toteuttamista.
Näkemys ja vastuu kaupungin julkisten alueiden kehittämisestä täytyy pitkällä tähtäimellä
olla kaupunkien organisaatiossa,
suunnittelutyön tilaajalla. Siten
on tullut aiempaa tärkeämmäksi
miettiä sitä, vastaavatko nykyiset
suunnitteluorganisaatiot ja perinteinen työnjako nykyajan suunnittelutarpeita.
Kaupunkien teknisen sektorin
muututtua yhä enemmän tilaajaorganisaatioksi on usein luovuttu periteisestä alueorganisaatiosta, joka takasi aiemmin suunnittelijoiden hyvän aluetuntemuksen. Asemakaavoituksessa aluevastuu on yleensä selkeä ja sieltä käsin asetetaan tavoitteet alueiden kehittämiselle, joten vastuu
alueellisen vision toteutumisesta
edellyttää ainakin jossain määrin
kaavoituksen osallistumista myös
alueiden toteutussuunnitteluun.
Kaavoituksen ja julkisten alu-
Kaupunkiympäristön
suunnittelu ei yhdistynyt
kaavoitukseen Helsingissä
Kun kaupunkiympäristön suunnitteluun alettiin kävelykatujen rakentamisen myötä kiinnittää huomiota myös Suomessa 1990-luvulla, niin muun muassa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa päätettiin, että
kaupunkiympäristön suunnittelu ei kuulu kaavoitukseen. Maankäytön suunnittelun luonteesta
johtuen päätös on ymmärrettävä. Kaupunkiympäristön detaljisuunnittelu ei kuulu kaavoitukseen, mutta kaupunkisuunnitteluun sen pitäisi kuulua.
Silloisten linjausten seurauksena kaupunkiympäristön suunnittelua alettiin Helsingissä kehittää rakennusviraston toimesta, eikä kaupunkisuunnitteluvirastossa asemakaavoituksen rinnalla tai jatkeena. Suomessa ei silloin pohdittu millään foorumilla
laajemmin sitä, mitä kaupunkiympäristön suunnittelu on ja miten se tulisi järjestää kaupunkien
suunnitteluorganisaatioissa.
Kansainvälisesti kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynyt arkkitehtien, insinöörien, muotoilijoiden ja kuvataiteili-
YHDYSKUNTA
joiden yhteistyöalueena. Sitä kutsutaan yleensä englanninkielisillä
termeillä ”public design” tai ”urban design”.
Termit perustuvat monissa
maissa omaksuttuun käytäntöön,
jossa suunnittelualueet jakautuvat tehtävän luonteen mukaan
kolmeen osaan: ”planning”, jolla
tarkoitetaan maankäytön suunnittelua, ”architecture”, jolla tarkoite-
taan rakennusten suunnittelua ja
”design”, jolla tarkoitetaan rakennusten välisten alueiden yksityiskohtaista suunnittelua.
Suomessa ei vastaavaa jakoa
ole, mutta 1980-luvun alusta alkaen muotoilijoita ja maisemaarkkitehteja alkoi tulla mukaan
uusien asuinalueiden, jalankulkualueiden sekä torien ja aukioiden suunnitteluun katu- ja
kunnallistekniikan suunnittelijoiden rinnalle.
Tänä vuonna vietetään World
Design Capital Helsinki 2012 –
vuotta ja siihen liittyen kaupunkiympäristön suunnittelua esiteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa touko - kesäkuussa Helsingissä pidetyssä näyttelyssä
Hyvä kaupunkiympäristö – Parempi elämä.
Näyttelyssä oli mukana 32
kohdetta 20 kaupungista ja se
kuvasi hyvin kaupunkiympäristön suunnittelun käytännön työtä laajoista strategioista yksityiskohtaiseen ympäristön detaljien
tai ympäristötuotteiden suunnitteluun. Näyttelyssä esillä olleiden kohteiden pitkät suunnittelijalistat kertovat työn monialaisuudesta. Q
Kaupunkiympäristön kunnianpalautus
QHistoriallisesti
kaupunkien julkisten alueiden suunnittelu on
ollut merkittävä osa kaupunkisuunnittelua myös Suomessa. Vielä 1900-luvun alkupuolella Eliel Saarisen Helsinkiin laatimissa Keskusta- ja Munkkiniemi-Haaga –suunnitelmissa määriteltiin hyvin tarkoin julkisten
katu- ja torialueiden sekä aukioiden detaljit ja istutukset. Saarisen suunnitelmat jäivät pääosin
toteutumatta.
Kaupunkien nopean kasvun
sekä ajoneuvoliikenteen kehityksen myötä katuympäristön suunnittelua alkoivat määrätä liikenteen ja kunnallistekniikan vaatimukset ja funktionalismin uudet
ihanteet.
Kansainvälisesti kaupunkiympäristön laatuun alettiin kiinnittää jälleen huomiota 1960-luvulla kävelykatujen suunnittelun
myötä. Silloin syntyivät ympäristön monikäyttöä ja viihtyisyyttä korostavat suunnitteluperiaatteet.
Liikenteen kasvun seurauksena kaoottisiksi käyneisiin kaupunkikeskustoihin haluttiin virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kun tilaa uusille toiminnoille
ei ollut, niin ajoneuvoliikenteen
valtaamia katuja alettiin muuttaa kaupunkikeskustoissa kävelykaduiksi ja asuinalueilla pihakaduiksi, jotka mahdollistivat uudet
vapaa-ajan ja virkistystoiminnat.
Ensimmäiset 1960-luvulla rakennetut kävelykadut, kuten
Strøget Kööpenhaminassa, ovat
kokeneet jo useita laajennus- ja
saneerausvaiheita katuympäristön laatuvaatimusten kasvaessa ja katuympäristön suunnittelun kehittyessä. Ehkä tunnetuin
esimerkki katuympäristön parantamisesta kaupungin imagon
kohentamiseksi on Espanjan
Barcelona, jonka katuja ja aukioita parannettiin kaupunkiympäristön suunnittelun ja ympäristötaiteen keinoin kaupungin
valmistautuessa vuoden 1992
olympialaisiin.
$#"
!$
!"
("$!###
#!"
'%
!" #!"
##
- ./!,5
7222,3-)% .!
""!!1+(0/%+*('+%10+**'0*!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%0,,+,0),0*&+..+*
,-!)%0)!"5%!*3(0+'*)++//+-%!0-1((/.+((
0-00-/1*/!'*%%'*)39/810+**
!.%//!(%))!
)%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%!*0,,+.!'+%//%)!*&+..
+*'!./+)#*!!//%)++//+-%
((*'0)+0'.!*'+().1%$!+**3/1()%.!.%/!((!*
''.%00//)%()..!*.%))8%.!*8'!$%/!//38/0+/!//
7$% .'83*/%*!*6+2++./!-0,,+.!'+%/%*&
,0),0*+$&%*% .'83*/%*!*.!'+%/%*+*
)%()*.00-%*&8/!1! !*'8.%//!(33*/-'+%/!//0.!'+%/%*
&+'.88./88!*!-#%
&8-&!./!()8**.%+./
1+%/+$&/&1(1+&+,*!(&88,0),,0&(%.8(%//!%/
.+%//!!./%%%1+%/,33/88/83 !*'01*
(%//!%./+./.!'8!.%//!(3*
"&$##!
0(4!-+*+./*0/- +(+2+(0/%+*.3$/%9*.%.8(/8!*-8* %/
*,0),&)00//0**!/0//0+/!)!-'%/
Kuntatekniikka 6/2012
25
Kaavoittajien osaaminen ja valinnat avainasemassa
Energiakaavoitus tekee tuloaan
Suurin yksittäinen syy
ilmastomuutokseen on
fossiilisen energian kulutus eri muodoissa ja
eri tarkoituksissa. Näitä
ovat asuminen, liikenne ja teollisuus - kaikki
yhdyskunnan perustoimintoja.
OArto Nuorkivi, energia-asiantuntija, TkT, Energy-an Consulting
O Anna-Maija Ahonen, projektipäällikkö Aalto-yliopisto, Aalto PRO
Kriittiselle energiaosaamiselle tarvetta
Suoritimme kartoituksen yliopistoista, joissa kaavoittajille opetetaan energia- ja päästöasioita.
Yhdysvalloissa ei ollut ainuttakaan, sen sijaan Kanada tarjoaa
koulutusta yhden yliopistom turvin. Euroopasta vastaavia yliopistoja löytyi yhtensä kolme: Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Koulu26
Kuntatekniikka 6/2012
Posintra Oy
QQYhdyskunnassa investointiprosessin alussa on ensimmäisenä toimijana kaavoittaja, jonka valinnat mahdollistavat tai
vaikeuttavat uusiutuvan energian käyttöönottoa yhdyskunnassa. Valintojen oikeaan suuntaamiseen tarvitaan energia-ja yhdyskuntasuunnittelijoiden yhteistyötä. Tätä voidaan tukea koulutuksella. Modernilla kaavoituksella voidaan nimittäin vähentää
kunnan kustannuksia sen lisäksi että energian tarve ja päästöt
alenevat.
Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, rakennusten suuntauksella ja sijoittamisella sekä valituilla materiaaleilla voidaan vähentää energian tarvetta ja päästöjä sekä alentaa kokonaiskustannuksia.
Porvoon Skaftkärrin alueelle ensimmäisenä valmistuneessa Toukovuoren asemakaavassa
energiatehokkuustarkastelu on ollut mukana jo alueen perusratkaisuja suunniteltaessa. Toukovuoren
katujen ja muun kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi kesällä 2012. Taloja alueelle alkaa nousta
näillä näkymin vuonna 2014.
tustarjonta on siis varsin vaatimatonta ilmastomuutoksen hidastamisen kriittisyyttä ajatellen.
Kansainvälinen suunnittelukoulujen järjestö AESOP, jossa on jäseninä lähes 200 koulua,
piti kolmipäiväisen konferenssin
Turkissa, Ankarassa heinäkuussa
2012. Muutoin ansiokkaiden sessioiden joukosta ainoastaan kahdessa käsiteltiin energian ja yhdyskuntasuunnittelun suhdetta.
Tämän perusteella energia-asioiden vaikutus yhdyskuntasuunnitteluun on vasta heräämisvaiheessa. Horros ei saisi enää jatkua.
Energia-ala on myös
hämmennyksen vallassa
Energia-ala on tottunut kasvavaan energian tarpeeseen ja sen
myötä polttoaineiden, lämmön ja
sähkön myynnin kasvuun. Tämä
on puolestaan edellyttänyt lisääntyvää fossiilisten polttoaineiden
käyttöä.
Energiatehokkuuden odotetaan kuitenkin huomattavasti paranevan kaikilla aloilla. Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan heinäkuussa 2012. Uudet
rakennukset vastaavat passiivi- ja
nollaenergiataloja.
Energia-alakin on siis muutoksen kourissa: sen on totuttava
alenevaan myyntiin ja tuotannon
muuntamiseen uusiutuvaa energiaa käyttäväksi.
Esimerkiksi kaukolämmön tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on haastava, sillä
tällä hetkellä 80 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutumattomilla polttoaineilla, joihin
turvekin nyt luetaan. Tavoitteen
toteutuminen edellyttää lähes koko tuotannon muuttamista fossiilisesta uusiutuvaksi alle 40 vuodessa. Liiketoimintaperusteiden
täydellinen muutos aiheuttaakin
hämmennystä energia-alalla.
Yhdessätekemisen edut
näkyvät Skaftkärrissä
Ilmastomuutokseen vaikuttaminen edellyttää yhdyskunnan ja
energian asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä, sillä kumpikaan
ei yksinään pysty vastaamaan valtavaan haasteeseen.
Porvoon Skaftkärr-hankkeen
tulokset osoittavat, että uusi energia- ja kaavoitusalojen yhteinen
suunnittelu on tuottanut viihtyisän ja toimivan kaupunkikonseptin, jossa on saavutettu korkea
energiatehokkuus ja uusiutuvien
energialähteiden ansiokas käyttö.
YHDYSKUNTA
lyysit ja yhden, optimaalisen ratkaisun määrittelyn. Yhdyskuntasuunnittelijoiden lähestymistapa
puolestaan perustuu laadullisiin
arvoihin ja suurten kokonaisuuksien yhteen nivomiseen. Lähestymistapojen erilaisuuden tunnistamisen lisäksi on opittava ymmärtämään toisen ammattiryhmän kieltä ja käsitteistöä.
Porvoon Skaftkärrin
alueelle on alettu
rakentaa ympäristömyötäistä asuinaluetta
tänä kesänä .
Energiateknologian ja -tuotannon
päätapahtuma
Taneli Varis
Yhdessä suunnittelu on tosin vaatinut aikaa käynnistyäkseen sekä
kustannuksia uuden toimintatavan konsultointiin. Hanke osoitti selvästi, että kunnan saavuttamat kustannussäästöt infrastruktuurin optimaalisessa rakentamisessa ovat moninkertaiset kohonneisiin käynnistyskustannuksiin
verrattuna.
Hankkeen ytimenä on ollut
energia- ja yhdyskuntasuunnittelijoiden yhteistyö, joka toteutui konkreettisesti suunnittelemalla Skaftkärr-alue yhdessä.
Alueesta saatiin sekä viihtyisä,
toimiva, energiatehokas että uusiutuvan energian käyttöön perustuva.
Yhdessä suunnitteleminen
vaati aikaa toteutuakseen. Näiden kahden asiantuntijaryhmän
koulutustausta ja lähestymistavat
ovat erilaisia. Energia-asiantuntijat osaavat kvantitatiiviset ana-
Koulutuksella tukea
yhteiseen tekemiseen
Aalto PROssa toteutettiin 2011–
2012 yhdeksän kuukauden mittainen pilottikoulutus, jossa 25
kaavoittajaa koulutettiin oivaltamaan uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden tarjoamia
mahdollisuuksia ja rajoituksia
kaavoitukselle.
Tavoitteena oli, että koulutuksen läpikäyneet osaajat kykenisivät tekemään suunnitteluratkaisuja, jotka pienentäisivät hiilija-
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!
A
UUTILTLA
MESSU
23. - 25.10.2012
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Älykäs, energiataloudellinen
nen jja ympäristöyst
ympäristöystävällinen
i
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.
Ti 23.10. klo 9 - 17
Ke 24.10. klo 9 - 17
To 25.10. klo 9 - 16
Tutustu messujen monipuoliseenritarjontaan!
inaa
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja sem
Messut ja tietoiskut:
Seminaarit:
www.energiamessut.fi www.energiaforum.com
Kuva: Jakke Nikkarinen
Messut avoinna:
Tervetuloa!
Ennakkorekisteröidy me
messuvieraaksi www.energiamessut.fi
MESSUT JÄRJESTÄÄ:
YHTEISTYÖSSÄ:
Energiafoorumi ry
Kunnossapitoyhdistys - Promaint ry
ECOCITY KUMPPANIT:
Kuntatekniikka 6/2012
27
YHDYSKUNTA
lanjälkeä kaavoitusproessin kaikissa vaiheissa. Osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea: Helsingistä Ouluun ja Mynämäeltä
Mikkeliin.
Kaavoittajat edustivat kaupunkeja, maakuntaliittoja, elykeskuksia ja konsulttitoimistoja.
Koulutuksen aikana osallistujat
laativat viisi projektityötä viiden
hengen ryhmissä. Prokjektitöissä sovellettiin opittua käytännön
kohteissa seuraavasti:
Kuinka uusiutuva energian
käyttöä voidaan edistää todellisissa kohteissa Sipoon Talmassa,
Mikkelin Riutassa, Kuopion Julkulassa, Jyväskylän Kankaassa,
Espoon Niipperinniityssä ja Oulun Hiukkavaarassa?
Kuinka eri kaavoituksen arviointimittarit ottavat huomioon uusiutuvan energian käytön
sekä energiatehokkuuden lisäämisen suunniteltavassa kohteessa ja kuinka mittareita pitäisi parantaa?
Kuinka uusiutuvan energian
28
Kuntatekniikka 6/2012
Lähde: Klapp, Oja, Seppänen, Tulonen. Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuksen projektityö
kytkökset tulisi sisällyttää suunnitteluun eri kaavatasoilla (katso
yllä oleva kuva)?
Aalto PROssa toteutettu kurssi oli osa Euroopan tasoista ohjelmaa, jossa Aalto-yliopiston johdolla on pilotoitu kaavoittajien
koulutusta Suomen lisäksi Englannissa (Watford ja 19 muuta
paikkakuntaa), Saksassa (mm.
Frankfurt, Munchen, Augsburg,
Berliini), Espanjassa (Barcelona)
ja Unkarissa (Debrecen).
Koulutus on saanut merkittävää rahallista tukea EU:n taholta (Intelligent Energy Europe) sekä Suomessa Sitralta, Helsingin
Energialta, Energiateollisuudelta
ja Uudenmaan liitolta. Mainittujen lisäksi koulutuksen ohjaamiseen ovat osallistuneet Kuntaliitto ja Motiva Oy.
Koulutuksen tuloksena on
valmistettu koulutusmateriaali muille yliopistoille vapaasti
käytettäväksi. Materiaali sisältää
tekstien lisäksi noin 300 kalvoa,
jotka on käännetty 10 Euroopan
kielelle, myös suomeksi. Lisäksi
Suomessa toteutetun koulutuksen projektitöistä tehdään julkaisu, joka ilmestyy loppuvuodesta
2012.
Suomessa koulutus jatkuu siten, että energia-moduleja liitetään YTK:n pitkään kurssiin,
Arkkitehtiosaston kursseihin ja
AaltoPron täydennyskoulutusohjelmiin. Pilottikurssia ei ihan
heti ainakaan toisteta samanlaisena, sillä suoritetun pilottikoulutuksen mukaista laajaa ohjelmaa ei näinä leikkausten aikoina
– ikävä kyllä – pidetä asiakkaiden
piirissä kannattavana investointina – vielä. Q
Hanko
H
daan noin 250 000 henanko on aidoskeä, yli puolet kaikista
ti kansainvälisen
lähteneistä. Kaupunki
tason paikka. F.
oli silloin uusi, perustetE. Sillanpään marssitu 1874 lähes asumatlaulun säe Aina Hantomalle niemelle. Majagosta Petsamoon täspaikat eivät aluksi riittämää edelleen Hangon
neet, vaan lähtijöitä porosalta, vaikka loppu
rastettiin Seinäjoelle ja
pitäisi korjata NuorgaHyvinkäälle.
miksi. Hangö-valsen
1906 Hankoon tupon saanut suomenkieHangon vaakunassa ko- sahti tuhansittain veliseksi nimekseen Leila.
meilee Russarön jykevä
Topeliuksen runoa Han- majakka, Hankoniemen näläisiä ja ukrainalaisia,
koniemen silmä, joka ku- silmä, vuodelta 1858. monet heistä vainottuja
juutalaisia. Heille laitettiin
vaa Russarön majakkaa,
pika
pikaa
oma 400 hengen hotellauletaan Värmlandsvisanin nuotilla.
li Nycanderinkatu kymppiin. Suuren
muuton muistona seisoo rantakalSuomen eteläisin
ja aurinkoisin
liolla vuodesta 1967 Mauno OittiHankoniemi työntyy pitkälle Itämesen suunnittelema kolmen kurjen
reen jääkauden muodostamien Salsiirtolaismonumentti.
pausselkien jatkeena. Hanko kieh”Ja kun ilta tuli, eikä maata enää
too, kuten kaikki viimeiset niemet
näkynyt, oli katse kiintyneenä HanFloridan Key Westistä alkaen. Sielgon majakkaan. Niin rakkailta tunlä on eniten aurinkoisia päiviä ja 30
tuivat valotornin säteet, että laivan
km hienoja hiekkarantoja. Kahvikannella viivyin siksi kunnes valo ei
la Neljän tuulen tupa oli itsensä C.
enää näkynyt. Tuntui siltä kuin silG .E. Mannerheimin omistuksesloin olisivat viimeiset hyvästit otetut
sa 1927–33, ja hän loi siitä ranskakotimaasta.” Näin kuvasi tuntojaan
laistyylisen paikan. Hänellä oli huvieräs siirtolainen, joka illan pimetesla viereisessä Isossa Mäntysaaressa.
sä katsoi laivan kannelta Hangon
Satamaromantiikka väreilee ilmassa,
majakkaa ja taakse jääviä synnyinvarsinkin Itäsataman pohjoispuolisel- maan rantoja.
la ydinalueella. Regatta on luonnollinen laji.
Teollisuus on elänyt vaihtelevia aikoja kansainvälisen bisneksen käännöksien mukaan, viimeksi taas Koverhar, mutta Helkaman pyörätehdas pitää pintansa. Sanalla sanoen:
Hanko on kiehtova sekoitus raskasta
teollisuutta ja logistiikkaa, merituulten raikkautta ja eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Sieltä löytyy paljon
tarinoita.
Ei ole helppoa majakallakaan (Topelius):
”Vihainen myrsky huuhtoo
mun juurtan’ ainiaan,
mut vahvoja se muurejan’ ei voita,
kuin vuoren seinä kestän
ma tyrskyt, aallot vaan
ja vartioitsen poloisia noita.”
Yksi suuroperaatio oli lähes
60 000 inkeriläisen tulo Suomeen
2. maailmansodan jaloista pariksi
vuodeksi 1943–44. Suuri siirto operoitiin pääasiassa Hangon kautta,
ja sitä johti silloinen insinöörimajuri Pentti Kaitera, myös professori ja Oulun yliopiston perustaja-rehtori. Vieläkin vanhimmat inkeriläiset muistelevat vuottaan unelmamaassa.
Tyypillinen oli myös uusien
henkilöautojen tulva Venäjälle
2000-luvun alussa, jonka senkin
Hanko hoiti mallikkaasti satamapomonsa Paavo O. Lyytikäisen
johdolla. Sekin vaihe on jo ohi,
kun Venäjä saa omia satamia ja
autotehtaita. Itse asiassa Suomenkin tarvitsemat vähät autot tulevat
kohta rekoilla itänaapurista. Virrat
kääntyilevät.
Mitähän tulevaisuus tuo Hangon
satamalle ja kaupungille? Kenpä
tietäis sen, ken arvaisi huomisen.
M Pekka Rytilä on
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Suurten lähtöjen
ja saapumisten paikka
Hankoon sijoittuu usein suuria kansainvälisiä vaelluksia. Amerikan suursiirtolaisuuden vuosina 1865–1930
sieltä lähti Yhdysvaltoihin ja Kana-
Hangon ulkosatama käsitteli vaivattomasti tuhansien Venäjälle matkaavien autojen laumat.
Kuntatekniikka 6/2012
29
ksi:
a
j
a
t
t
llease kka.ﬁ
i
e
t
t
y
du nä ntateknii
u
a
t
t
i
ysku
Ilmo
d
h
y
.
www
13
0
2
a
iikk
n 6.5.2013
k
e
t
a
.–1
ma
unt
pahtu
nki 15
sk län Paviljo näyttelyta
y
d
h
y
Y
ari- ja
ka.ﬁ
yväsk
J
emina kuntatekniik
s
n
i
r
uu
yhdys
Alan s
www.
www.rotoruanz.com
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.ﬁ
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.ﬁ
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.ﬁ
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.ﬁ
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.ﬁ
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Ville Alatyppö
Rotoruan luonnonnähtävyydet ovat henkeäsalpaavat. Te Pulan geysirien lisäksi voi tutustua
Taru sormusten -elokuvan kuvauspaikkoihin Manamatassa.
Seuraavan IFME-kongressin osoite on Rotorua vuonna 2015
Uusi-Seelanti kiittää ja kuittaa
Kuntatekniikan maailmanjärjestön IFME:n uusi puheenjohtaja ja
Uuden-Seelannin yhdistyksen toiminnanjohtaja Ross Vincent lähetti syyskuussa Jorma Vaskelaiselle ja minulle osoitetun kirjeen,
jossa hän kiittää SKTY:ä erinomaisista IFME 2012 -kongressin järjestelyistä.
Alan ammattilaisille ympäri maailmaa tarjoutui oivallinen tilaisuus osallistua itse kongressiin,
oppia luennoista ja verkostoitua.
Järjestelyt niin Helsingissä kuin Tallinnassa ja Tukholmassakin olivat
Rossin mukaan moitteettomat.
Erityiset kiitokset tulivat paitsi
SKTY:lle niin myös RIL:lle ja Helsingin kaupungille. Lisäksi Ross kiitteli kirjeessään Vantaata ja Espoota.
Kyseiset kaupungit olivat yhdessä
Helsingin kanssa mukana järjestämässä noin 20 hengen englantia
puhuvalle kuntatekniikan ammattilaisryhmälle Uudesta-Seelannista,
Australiasta, USA:sta ja Kanadasta kolmen päivän opintokierrosta.
Ryhmältä kysyttiin ennalta kiinnostuksen kohteita, ja nämä aiheet jaoimme keskenämme kaupunkien
kesken. Näin ryhmä sai juuri sitä
tietoa, jota kaipasi.
SKTY:n mukana Rotorualle
Kirjeensä lopuksi Ross Vincent
muistutti, että kolmen vuoden kuluttua seuraava maailmankongressi järjestetään Uudessa-Seelannissa. Hän toivotti meidät kaikki tervetulleiksi vuonna 2015 Rotoruaan, ja lupasi puolestaan, että siellä pidetään vieraista hyvää huolta.
SKTY järjestää sinne todennäköisesti opintomatkan.
IFME 2015 -kongressin asiantuntijaluentojen ja kuntatekniikan
ekskursioiden lisäksi samalla reissulla voinee omaehtoisesti tutustua vaikkapa Taru sormusten herrasta -elokuvien kuvauspaikkoihin
esimerkiksi Rotoruan lähistöllä Matamatassa. Uuden-Seelannin luonto tarjoaa muutenkin monipuolista
ja eksoottista nähtävää myös kuntatekniikan tekijöille.
Kiitosten aika
Omalta osaltani tahdon myös vielä kertaalleen kiittää kaikkia mukana olleita osapuolia hyvistä järjestelyistä ja mukavista päivistä.
Sponsoreita ei sovi unohtaa, joten
kaikille teille myös suurkiitokset, ja
erityisen isot kiitokset ”Platinum
Sponsorillemme” Rambollille.
Lopuksi vielä kiitokset myös
Olavi Loukolle, Jouko Vehkakoskelle, Henry Westlinille ja
Raimo K. Saariselle, siitä että
mahdollistitte ennen varsinaista
kongressia opintokierroksen tälle
20 hengen ryhmälle.
Terveisin,
ODanne Långström
toiminnanjohtaja
Kuntatekniikka 6/2012
31
Luentosarjaan tulossa ratkaiseva muutos – Call for Papers ensi kertaa käyttöön
Uutta Kuntatekniikan päivillä 2013
Tätä kirjoittaessani istun keskellä Lapin ruskaa, hieman harmaana
syyskuun päivänä. Pitkä (10 viikon)
kesäloma orastaa päättymistään, ja
asennoituminen työelämään on jo
alkanut. Hallituksen ja toimihenkilöiden sähköposteja on alkanut tulla
ja mennä läppärin välityksellä, mutta työpuhelin on saanut vielä olla
rauhassa. Varsinkin, kun sitä ei ole
edes mukana.
Kesä oli yhdistystoiminnassa
melko rauhallista aikaa. Kun koulut
alkoivat, alkoi myös työpuhelimet
piristä. Työasioita sekä muita viestejä, mainoksia, ilmoituksia ja kutsuja alkoi tulla sähköposteihin lähes
välittömästi koulujen alettua. Ja sitä sitten taas jatkuukin toukokuun
loppuun asti.
Väylät ja Liikenne
järjestettiin Turussa
Turussa pidettiin elokuun lopussa
Tieyhdistyksen järjestämä Väylät ja
Liikenne -seminaari. Tapahtumaan
Ensi vuonna Kuntatekniikan päivät pidetään Jyväskylässä.
Iltajuhlapaikkana on todennäköisesti Hotelli Laajavuori.
osallistui tänä vuonna noin 800
alaan vihkiytynyttä. Seminaari oli
suunnattu etupäässä valtion tie- ja
väyläasioiden kanssa puuhasteleville, mutta paljon asioita oli sovellettavissa myös kuntasektorille.
Tapahtuma on periaatteessa samankaltainen kuin Kuntatekniikan
päivämme, mutta osanottajamäärä on liki kolminkertainen. Tässä on
jälleen haastetta omiin kokoussuun-
nitelmiimme. Tosin noin suuri henkilömäärä rajoittaa kokouspaikkakuntien määrää. Oma hienoutensa Kuntatekniikan päivissämme on,
että kokouspaikka vaihtelee ympäri Suomea.
Call for Papers käyttöön
Kuntatekniikan päivillä 2013
Ensi vuonna Kuntatekniikan päivät
pidetään Jyväskylässä. Päivien tee-
mana on ”Tulevaisuuden tekijät”.
Tapahtumapaikka on todennäköisesti Jyväskylän Paviljonki ja iltajuhlapaikka Hotelli Laajavuori. Muuta
ei vielä paljasteta.
Luentosarjaan on tulossa ratkaiseva muutos, kun luennot pyritään
ensi kertaa kasaamaan ilmoittautumisperiaatteella (Call for Papers).
Tähän asti hallitus on toimihenkilöineen miettinyt hyviä luennoitsijoita ja pyytänyt heitä paikalle puhumaan. Nyt IFME-seminaarin jälkiaallossa kokeillaan kesäkuun seminaarista hyväksi havaittua menetelmää.
Samalla uskotaan ja toivotaan, että luentomateriaali tulisi monipuolisemmaksi.
Esitelmäehdotuksia otetaan vastaan 4.1.2013 asti. Ehdotuksia vastaanottaa SKTY:n puolesta Alatypön Ville (ville.alatyppo@hel.ﬁ).
Lumia odotellessa,
kokousmestari
OJyrki Vättö
Teemana Tulevaisuuden tekijät
Kuntatekniikan päivät 2013
Jyväskylä 16.–18.5.2013
Call for Papers
Kuntatekniikan päivät pidetään
16.–18.5.2013 Jyväskylässä
15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä.
Päivien teemana on Tulevaisuuden
tekijät.
Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina
voivat olla muun muassa
Oinfraomaisuuden hallintaan liittyvät
ratkaisut,
Oyleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,
Orakentaminen,
32
Kuntatekniikka 6/2012
Oylläpito,
Oelinkaariarvioinnit,
Okehitys-
ja toteutushankkeet sekä
muu ajankohtainen kuntatekniikkaan liittyvä innovaatio, haaste tai ongelmanratkaisu.
Myös ulkomaan opit ja havainnot
ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.
Okaikki
Esitelmäehdotuksia voi lähettää
4.1.2013 mennessä osoitteeseen
ville.alatyppo@hel.ﬁ otsikolla
”SKTY2013 esitelmäehdotus” .
Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe-
rusteluteksti (enintään 400 sanaa),
esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta
asiallinen suullinen esiintyminen
aiheesta Kuntatekniikan päivillä.
Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä
seinään saman asian takia?
Tule ja kerro – kollegasi haluavat
kuulla ja keskustella ajankohtaisista
aiheista Kuntatekniikan päivillä!
Kokouksia, komiteoita, kehuja ja kuntatekniikan elämyksiä
SKTY:N HALLITUS
Ameriikkaa ja APWA
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ
Elokuun lopulla kävimme Amerikan ja Kanadan yhdistysten vuosikongressissa Kaliforniassa. Matka oli
pitkä, ja kun niin kauas menee, kannattaa hyödyntää tilaisuus ja tutustua muuhunkin kuin kongressiin.
Menomatkalla poikkesimme Chicagossa, missä paikallisen kaupungininsinöörin johdolla tutustuimme
jätevedenpuhdistamoon, vedentuotantolaitokseen ja kävimme keskikaupungin alueella katsomassa ISOA
katutyömaata risteyksineen ja tunneleineen. Näistä tarkemmin seuraavassa numerossa.
Matkan päätteeksi kävimme San
Franciscossa. Sikäläisen, entisen kaupungininsinöörin johdolla kävimme
muun muassa katsomassa, miten
siellä hoidetaan pysäköintiä. Tästäkin
tarkemmin ensi kerralla.
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.ﬁ
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.ﬁ
Muut jäsenet
San Franciscossa meille esiteltiin, miten kaupunki hoitaa
pysäköinnin.
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.ﬁ
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.ﬁ
Kaupunkiomaisuus hallintaan
myös Suomessa
Kongressin aikana istuin monessa kokouksessa ja komiteassa (infra
round table -keskustelu, APWA:n
kansainvälinen komitea, tulevaisuuden komitea ym.). Niissä tuli taas
esille kaupunkiomaisuuden hallinta,
johon meidän täällä Suomessakin pitäisi perehtyä tarkemmin.
Paikalla oli Amerikan ja Kanadan
lisäksi myös delegaatioita Meksikosta, Tsekistä, Slovakiasta, Australiasta,
Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta
ym. Niin katetuissa kuin vähemmänkin katetuissa pöydissä tuli taas vuolaat kiitokset SKTY:lle, RIL:lle ja Helsingin kaupungille loistavasti suju-
Puheenjohtaja/Ordförande
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ
Chicagossa tutustuimme muun muassa isoon katutyömaahan risteyksineen ja tunneleineen.
neesta IFME 2012 -kongressista.
Suomi-poika oli siis kovaa valuuttaa, ja meidät otettiin taas kerran
todella hyvin vastaan.
Tarkemmat raportit matkasta
siis seuraavassa numerossa, mutta lopuksi pientä kevennystä. Eräs
keynote speaker totesi: ”Miehissä ei yleensä ole kuin kaksi isom-
Om USA
Vår lilla delegation från Finland
var på besök och studieresa till
den amerikanska och kanadensiska föreningens årskongress.
På vägen dit stannade vi i Chicago och bekantade oss med
kommuntekniken där, och på
vägen tillbaks stannade vi ännu i San Francisco för att se på
vad de håller på med inom kommuntekniken – och där närmast
om hur de sköter parkeringen i
innerstaden.
Under kongressen i både
dukade och inte dukade bord
nämndes IFME-kongressen i
Helsingfors samt utfärdarna till
Stockholm och Tallinn, och he-
paa vikaa. Ensinnäkään he eivät puhu, ja toisekseen he eivät
kuuntele.” Hmmm – mitä lie tarkoittanutkaan.
ODan-H. Långström
toiminnanjohtaja
la arrangemanget ﬁck väldigt
mycket lovord och tack.
Om Sverige
Själv skröt jag med Sverige i förra tidningen, och att man där
får jättemycket till stånd när
man jämför med oss här hemma i Finland. Allt är ju säkert inte
där heller som en dans på rosor,
men i alla fall... Det roliga var, att
när jag läste förra numret av tidningen våran, så hade också huvudredaktören samt vår kommande verksamhetsledare lagt
märke till samma sak – och bägge nämnde det alltså i sina artiklar (på ﬁnska).
Om Finland
I nästa år, då vi har våra egna
årsdagar i Jyväskylä, har vi tänkt,
att vi för första gång skulle ha
föreläsningar samtidigt i två salar. Vi kommer också, att denna gång gå ut med ”Call for Papers” -procedur, och kommer
alltså att välja föreläsningarna på
bas av denna. I detta nummer av
tidningen, samt i de två följande kommer vi att annonsera om
detta (på ”det andra inhemska
språket”), och hoppas naturligtvis att på dessa sätt få in massor med goda föreslag om föreläsningar.
I Jyväskylä kommer vi att
samtidigt ha ett NKS (Nordisk
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.ﬁ
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.ﬁ
Kommunteknisk Sammarbetskommitté) möte, och eftersom
vi då har på plats representanter
från de andra nordiska länderna
samt Estland, så kommer vi att
be dem alla att ha en halvtimmes föredrag om hur man går
tillväga i diverse länder – under
temat, som för kongressen är
fritt översatt: ”Framtidens faktorer/Framtidens skapare”, på ﬁnska ”Tulevaisuuden tekijät”. Uttrycket är tvetydligt och betyder
både framtidens faktor/element
samt skapare/aktörer.
ODan-H.
Långström
verksamhetsledare
Kuntatekniikka 6/2012
33
www.ukty.fi
Merkkipaalu Uktyn
toiminnassa – 20 vuotta
täyteen ensi kesänä
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden
toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen
koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät)
järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin 140.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.ﬁ
s-posti: ukty@ukty.ﬁ
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
pertti.karpanen@ukty.ﬁ
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@lohja.ﬁ
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ
puh. 040 829 0068
Pertti Kärpänen luovuttamassa
Uktyn standaaria tallinnalaisen
uimahallin, Nõmme ujulan johtajalle Mare Vierlandille, oikealla Tapio Ala-Peijari.
34
Kuntatekniikka 6/2012
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys on tulossa täysi-ikäiseksi. Ensi kesänä tulee täyteen 20 vuotta yhdistyksemme perustamisesta. Itse olen ollut mukana yhdistyksen toiminnassa melkein alusta alkaen. Nyt olisi
ehkä paikallaan kuvailla hiukan toimintamme kehittymistä alkuvuosista tähän päivään.
Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden (1994)
jälkeen jäsenmäärämme oli 57. Se on siitä vähitellen
noussut, ja ensimmäisen 10 vuoden aikana 100 jäsenen raja ylittyi. Tällä hetkellä jäseniä on noin 140. Vuosittain uusia jäseniä on saatu kymmenkunta, vastaavasti jäsenyyden jättäneitä on ollut muutamia mm.
alalta pois siirtymisen takia. Jäsenistön uusiutuminen
ja määrän jatkuva kasvu on osoitus siitä, että toimintaamme on pidetty tarpeellisena.
Kannatusjäseniä oli ensimmäisen vuoden jälkeen
neljä, tällä hetkellä 29. Myös alan yritykset ovat kokeneet toimintamme tarpeelliseksi. Rohkaistuneena näistä luvuista hallitus on päättänyt jatkaa toimintaa pääosin samoilla linjoilla. Toki uusiakin piirteitä pyrimme
kehittämään ja pysymään ajan hengessä. Toiminnan
tarkoituksenmukainen kehittäminen edellyttää luonnollisesti myös jäsenistön aktiivisuutta.
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
toimintamme kulmakiviä
Koko toimintamme ajan olemme järjestäneet vuosittain Uimahallihalli- ja kylpyläpäivät. Päivien tarkoituksena on kerätä alan toimijat yhteen ja saada aikaan
keskustelua alan ongelmista ja niiden ratkaisuista. Ensi vuoden päivät pidetään jälleen helmikuun alussa
m/s Mariellalla. Toimintamme alkuaikoina osanottajien
määrä oli hieman yli sata. Viime vuosina osanottajamäärä on lähennellyt kahtasataa.
Päivillä on myös alan yrityksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa.
Halukkaita osallistujia on välillä ollut
enemmän kuin laivan tiloihin olemme
saaneet mahtumaan.Yleensä yrityksiä
on ollut mukana viitisentoista. Tämä
toimintamuoto on saanut kiitosta sekä yrityksiltä että päivien osallistujilta.
Päivien aihepiirit ovat pysyneet jotakuinkin samoina. Ehkä joitakin aiheita, kuten siivous, on tullut lisää.
Vuosi vuodelta on kuitenkin pureuduttu entistä syvemmälle aihealueiden
yksityiskohtiin.
passa. Tänäkin vuonna olemme järjestäneet messumatkan noin 20 jäsenellemme.
Messujen lisäksi olemme päässeet muutamaan
alueen uimahalliin ja kylpylään ihmettelemään toteutettuja ratkaisuja. Tätä kirjoitettaessa matkakuume
nousee, ja pian lehden ilmestymisen jälkeen lähdemme messumatkalle, jolla saaduista opeista kerromme
myöhemmin.
Yhteistyötä ja tietojen vaihtoa olemme harjoittaneet myös Viron kanssa. Olemme olleet mm. parilla
kiertomatkalla tutustumassa alueen halleihin. Tärkeä
yhteistyökumppanimme on ollut tallinnalainen Nõmme ujula (uimahalli) ja sen henkilökunta. Yhdistys oli
kutsuttu muun muassa hallin 10-vuotistapahtumaan.
Edustimme puheenjohtaja Pertti Kärpäsen kanssa
tilaisuudessa Uktyä ja veimme tervehdyksenä hallille
yhdistyksemme standaarin.
Vedenkäsittelyyn uusia menetelmiä
Oman erikoisalani eli vedenkäsittelyn osalta voisin todeta, että yhdistyksemme alkuaikoina otsonointi vedenkäsittelyn tehostusmuotona oli saavuttanut vakiintuneen aseman. Tänä päivänä kuitenkin katsotaan
entistä enemmän hyvin toimivan peruskäsittelyn (saostus–hiekkasuodatus) olevan monelle keskimääräistä tai sitä vähemmän kuormitetulle hallille lähes riittävä käsittely. Edellytyksenä on tietenkin, että sitä käytetään tehokkaasti. Nykyään otsonointi on jäämässä vähän sivummalle. ”Uusina” käsittelymenetelminä
ovat yleistyneet UV-lamppujen tai aktiivihiilisuodatuksen käyttö yksinään otsonointia riskittömämpinä menetelminä.
Lähitulevaisuudessa uskoisin erilaisten kalvosuodatusmenetelmien yleistyvän myös uimahallien vedenkäsittelyssä. Niiden selvänä etuna on kemikaalien vähäinen tarve. Niiden yleistymistä on vielä estänyt kalvojen
korkea hinta, joka on kuitenkin koko ajan tulossa alaspäin. Kloorin valmistus kalvomenetelmää ja sähköä
käyttäen ruokasuolasta on jo saanut jonkin verran jalansijaa Suomessakin.
Kloorin valmistus ruokasuolasta vähentää kemikaalien aiheuttamia kuljetus- tai käyttöriskejä. Kemikaaliriskeihin on tietenkin aina suhtauduttava vakavasti.
Toisaalta joskus on pyritty soveltamaan myös uimahallien pieniin annostelujärjestelmiin turvallisuussääntöjä,
jotka on tehty suurille kemikaalivarastoille. Tässä olisi
kuitenkin syytä käyttää maalaisjärkeä ja pysytellä kohtuullisella tasolla eikä liioitella – hyvä periaate muussakin elämässä.
Saksan-messuja, Viron yhteistyötä
Toinen säännöllinen toimintamuoto on ollut osallistuminen Saksassa järjestettyihin alan messuihin, jotka
ovat selvästi alan merkittävin messutapahtuma Euroo-
Syksyä toivotellen,
OTapio Ala-Peijari
sihteeri
Vieraslajit lisääntyvät luonnossa
JÄTTIPUTKET RIESANA
monessa kunnassa
Ympäristöön levittäytyy jatkuvasti vieraita kasvija eläinlajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja voivat olla terveydellekin vaarallisia.
Usein ihmiset tuovat vieraslajeja ulkomailta, mutta niitä kulkeutuu maahan myös tahattomasti esimerkiksi laivojen vesitankeissa.
TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen
QQ Suomessa on arvioitu olevan 157 sellaista vieraslajia,
jotka aiheuttavat haittaa. Pelkästään jättiputken, jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnas-
sa riittää kunnilla työtä useiksi
vuosiksi.
Luonnossa leviävät vieraat
kasvit, eläimet ja muut eliöt valtaavat elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Ongelmia aiheuttavat tätä nykyä etenkin jättiputket. Ne
Ari Mononen
Jättiputken torjunnassa tulisi Lohjan ympäristöpäällikkö Risto Murron mielestä välttää myrkkyjen liiallista käyttöä.
36
Kuntatekniikka 6/2012
tuotiin alunperin koristekasveiksi, mutta niistä on vaaraa ihmisillekin.
Jättiputken kasvineste sisältää
furanokumariinia, joka yhdessä auringon uv-säteilyn kanssa
saa aikaan vakavaa palovammaa
muistuttavia iho-oireita. Vaarallisen kasvin tunnistaa muun muassa lehtien muodosta ja koosta sekä paksusta ja punertavasta varresta.
SYKE neuvoo
ja opastaa
Jättiputket ovat kuntien ja ympäristökeskusten torjuntalistan kärjessä, mutta usein myös jättipalsami ja kurtturuusu antavat aihetta torjuntatoimiin. Ne leviävät nopeasti, ja esimerkiksi kurtturuusu valtaa monilla paikkakunnilla hiekkarantojen virkistysalueita omiksi kasvupaikoikseen.
Suomen ympäristökeskus
(SYKE) on jo pitkään varoittanut
maahan leviävistä vieraslajeista.
– Tätä nykyä Suomessa on
tunnistettu 26 haitallista ja kolmisenkymmentä tarkkailtavaa tai
paikallisesti haitallista vieraskasvilajia, arvioi SYKE:n vanhempi
tutkija Terhi Ryttäri.
– Jättiputki on näistä kasveista
selvästi vaarallisin. Etelä-Euroopassa leviää toinen epäterveellinen kasvi, marunatuoksukki. Se
aiheuttaa allergiareaktioita.
Ryttärin mukaan jättiputkiesiintymiä on todettu jopa tuhansia Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle saakka.
– Periaatteessa jättiputki voisi levitä Lapissakin, sillä myös
Norjan Tromssassa on jättiputkia, hän uskoo.
Jättiputki kuriin
talkoilla Lohjalla
Lohjan ympäristöpäällikkö Ris-
to Murto kertoo, että kaupunki
kerää tietoja jättiputken ja jättipalsamin esiintymistä. Torjuntatyöhön ryhdyttiin vuonna 2010.
– Jättiputki on vieraslajien
torjunnan ykköskohde. Se on
erikoislaji, jonka laajempi leviäminen Suomessa halutaan estää,
Murto perustelee.
Lohjan alueella on tullut tietoja 80 jättiputkiesiintymästä.
Niistä kymmenkunta oli virhehavaintoja.
– Meillä on nyt 67 vahvistettua esiintymää. Tällä hetkellä jättiputki on hävinnyt ainakin kymmenestä paikasta, eikä ainakaan
YMPÄRISTÖ
Ari Mononen
– Pääkaupungissa varsinkin jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami
ovat erityisen haitallisia lajeja, Helsingin kaupungin rakennusviraston luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila sanoo.
vielä ole tullut uusia. Muut paikat ovat seurannassa. Esiintymisalueita pitää seurata vuosia ja tutkia, nouseeko uusia taimia, Murto selittää.
Lohjan jättiputkiesiintymistä
vain kymmenen on kaupungin
mailla. Näillä paikoilla kaupunki hoitaa torjuntatyöt itse.
Kaupunki ei torju yksityispihoilla, vaan neuvoo ja antaa torjunta-ainetta ilmaiseksi.
Kaupunki puolestaan saa glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta ilmaiseksi Transmeri Oy:ltä,
joka on mukana Lohjan kasvintorjuntaprojektissa.
SYKE
Haitallista jättiputkea on useita lajeja. Kaukasianjättiputki ja persianjättiputki ovat tavallisimmat.
– Ehtona kaupungin avulle yksityisellä tontilla on, että asukkaat
seuraavat tilannetta ja kertovat,
miten ovat toimineet. Näin me
saamme tietoa onnistumisesta.
Murto sanoo, että talkootyöläiset
ovat torjuneet jättiputkea menestyksellisesti. Myöskään työtapaturmista ei ole tullut tietoa.
– Yksityiset henkilöt ovat tähän mennessä vastanneet 40
esiintymän torjunnasta. Jos yksityinen maanomistaja ei kuitenkaan pysty jättiputkia torjumaan ja esiintymät sijaitsevat
lähellä yleisiä oleskelupaikkoja,
niin kaupunki torjuu.
Kuntalaiset on saatu innostumaan torjuntatöistä tiedottamalla lehdissä ja järjestämällä kasvintorjuntanäytöksiä.
Lohjan tavoitteena on, että
vuoteen 2015 mennessä jättiputken leviäminen saadaan pysäytetyksi. Torjunta- ja seurantatyötä
jatketaan pitempäänkin.
– Emme vielä tiedä, milloin
jättiputket saadaan hävitettyä. Se
on vuosien urakka.
Kurtturuusu leviää
Helsingin rannoilla
Luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Helsingin kaupungin rakennusvirastosta (HKR) arvioi,
että pääkaupungissa varsinkin
jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami ovat erityisen haitallisia lajeja.
– Jättiputken torjunnassa Helsingillä ei ole varsinaisesti projektia. Kasvia on torjuttu osana kaupungin normaalia työtä siitä lähtien, kun se todettiin haitallisek-
si. Ensimmäisiä torjuntakohteita ovat olleet päiväkotien ja koulujen pihojen lähistöt sekä bussipysäkkien reuna-alueet – ylipäätään sellaiset paikat, missä ihmiset voivat vahingossa joutua kosketuksiin jättiputken kanssa, Ylikotila sanoo.
Kaupungissa on myös tehty kansallisen vieraslajistrategian pohjalta selvitystä siitä, mitkä
ovat erityisesti Helsingin kannalta vaikeat lajit.
– Myös kurtturuusu on rannikkoalueilla haitallinen. Se leviää hiekkarannoilla ja on siksi nimenomaan merenrannoilla
ja saaristossa ongelmalaji. Lupiiniakin torjumme tietyillä alueilla.
Ylikotila arvioi jättiputken torjuntakustannuksiksi HKR:ssä
noin 5 000 – 10 000 euroa vuodessa.
– Myrkytystä ei voida tehdä vesistöjen läheisyydessä eikä
luonnonsuojelualueilla, Ylikotila korostaa.
Kuntatekniikka 6/2012
37
Hämeenlinnassa
tiedot kartalle
Hämeenlinnan kaupunki alkoi
puuttua vieraslajeihin kymmenisen vuotta sitten. Sielläkin jättiputkea torjutaan eniten.
– Kun saamme ilmoituksen
jättiputkiesiintymästä, se merkitään heti kartalle, ympäristöasiantuntija Heli Jutila toteaa.
– MapInfo-tiedostossa on mukana taulukko siitä, milloin jättiputkihavainto on tehty ja minkä
kokoinen esiintymä on. Samaten
kirjataan, mitä toimenpiteitä on
tehty esiintymän poistamiseksi.
Tiedostosta voidaan seurata, onko jokin esiintymä saatu hävitetyksi.
Tätä nykyä Hämeenlinnassa
on runsaat 70 jättiputkiesiintymää: Kanta-Hämeenlinnassa 55,
Hauholla neljä, Kalvolassa kolme,
Lammilla kuusi, Rengossa viisi ja
Tuuloksessa yksi.
– Niistä esiintymistä, jotka
ovat kaupungin mailla, lähetetään tiedot puistopuutarhureille,
jotka hoitavat torjunnan niittämällä ja glyfosaattipitoisella torjunta-aineella. Yksityisten mailla
kaupunki ei pysty hoitamaan torjuntaa. Ongelmana on, että kaupallisetkaan yritykset eivät oikein
pysty auttamaan esimerkiksi vanhoja ihmisiä jättiputken torjunnassa, Jutila sanoo.
Hän muistuttaa, että vieraslajit
ovat maailmanlaajuisestikin vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Haitalliset vieraslajit pitäisi torjua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska silloin
torjunta on tehokkainta ja myös
taloudellisinta.
– Vuonna 2011 Hämeenlinna
harkitsi vieraslajiprojektia. Paikallinen luonnonsuojelupiiri olisi lähtenyt siihen mukaan, mutta
hanke ei toteutunut.
Kasvit leviävät
joka puolelle
Toisinaan jättiputket uhkaavat
levitä yksityisiltä tonteilta myös
naapurien puolelle.
– Olemme lähettäneet tonttien omistajille kirjeitä, joissa
muistutetaan jättiputken olevan
haitallinen tulokaslaji ja kehotetaan torjuntatoimiin. Viittaamme
luonnonsuojelulain pykälään 43,
joka kieltää vierasperäisten lajien
levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että siitä voi syntyä
pysyvä kanta.
– Paljon muuta kaupunki ei
voi näissä tapauksissa tehdäkään.
On aika erikoista, että jättiputkea
SUOMESSA USEITA
HANKALIA VIERASLAJEJA
QKeväällä 2012 maa- ja metsätalousministeriö julkisti kansallisen vieraslajistrategian. Suomessa on tavattu yli 600 vieraslajia.
Vieraslajit syrjäyttävät luonnon
alkuperäisiä lajeja ja voivat uhata
luonnon monimuotoisuutta.
Erityisen haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket, kurtturuusu,
rapurutto, espanjansiruetana,
minkki, koloradonkuoriainen ja
mäntyankeroinen.
Strategian yhtenä tavoitteena
on hävittää haitalliset jättiputket Suomesta kokonaan seuraavien 10 – 20 vuoden aikana.
Jos jättiputken kasvupaikkana on pehmeä maa ja kasvustossa enintään 10 – 12 kasvia,
niin helpoin ja nopein keino on
kaivaa kasvi ylös.
Torjunta kannattaa hoitaa al-
38
Kuntatekniikka 6/2012
kukesällä ja pilvisellä säällä.
Mikäli jättiputkea hävitetään
kasvimyrkyllä, torjunta-aineena
käytetään glyfosaattivalmisteita. Kasvi voidaan myös peittää
pressulla, jotta se ei saa valoa.
Jättipalsami on Himalajalta
kotoisin oleva koristekasvi, joka vie tilaa alkuperäisiltä lajeilta.
Torjuntakeinona on niitto.
Eläimistä hankalia vieraslajeja ovat muun muassa villikani,
minkki, supikoira ja rotta.
Villikania on ainakin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa torjuttu metsästämällä,
muualla Helsingissä kaupunkialueelle soveltuvin menetelmin.
Rottakantaa pidetään aisoissa
rotanmyrkkyä sisältävillä syöteillä ja välttämällä avokomposteja.
YMPÄRISTÖ
Lohjan ympäristöyksikkö / kuva-arkisto
Jättiputkia Lohjan Röylässä. Kasvi voi
tappaa kilpailevia lajeja levittämällä
haitallisia aineita ympäristöönsä.
saa vielä myydäkin Suomessa, Jutila ihmettelee.
Laajimmalle levinnyt tulokaslaji Hämeenlinnassa lienee isosorsimo, joka on levinnyt Vanajaveden rannoille.
– Se on jo yleistynyt siinä määrin, että sitä ei pystytä enää torjumaan, Jutila arvioi.
pitkään, Lehtomaa huomauttaa.
Nurmeksessa onkin jo todettu
käytännössä, että jatkuvaa torjuntaa tarvitaan.
– Täällä jättiputkitilanne on
Ari Mononen
Torjuntaa jatkettava
monen vuoden ajan
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestettiin kaksivuotinen ’Vieraslajit kuriin LounaisSuomessa’ -projekti, joka päättyi
maaliskuussa 2012. Mukana olivat kaikki seudun kunnat.
– Kyseessä oli EU-rahoitteinen Euroopan maaseudun kehittämisrahaston hanke. Se onnistui hyvin, mutta rahoitus loppui, vaikka torjuntatyötä pitäisi
vielä jatkaa, Varsinais-Suomen
ely-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa harmittelee.
– Lounais-Suomessa on varsinkin Loimaan seudulla pahoja jättiputkiesiintymiä jokien varsilla.
EU:n rahoituksen loputtua
ely-keskus on etsinyt ’kummeja’
tukemaan haitallisten vieraslajien torjuntaa Varsinais-Suomessa. Toimintaan ilmoittautuneita
on vielä varsin vähän.
– Esimerkiksi jättiputkelle
kahden vuoden torjuntaprojekti ei riitä. Siihen voidaan tarvita
viisikin vuotta. Työ menee hukkaan, jos sitä ei jatketa riittävän
– Jättiputkiesiintymät ja niiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet
kirjataan Hämeenlinnassa tuoreeltaan tietokantaan, ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo.
kehittynyt valitettavaan suuntaan, Nurmeksen ympäristösihteeri Ismo Ryynänen mainitsee.
Jättiputken leviämistä pyrittiin rajoittamaan Nurmeksen
kaupungin ja Pohjois-Karjalan
ympäristökeskuksen yhteisellä
hankkeella vuosina 2007 – 2009.
– Projektin jälkeen jättiputkiesiintymät oli saatu paikoitellen
kuriin. Sitten rahoitus kuitenkin
loppui, ja siihen loppui torjuntakin. Kaupungin säästötoimien
takia ei voitu tehdä kaikkea, mitä olisi pitänyt, Ryynänen toteaa.
– Kun aktiiviset torjuntatoimet päättyivät pari vuotta sitten,
olemme saaneet asukkailta tietoja, joiden mukaan jättiputkia alkaa taas puskea esiin niiden entisillä kasvupaikoilla.
Nyt Nurmeksen kaupunki on
uudelleen alkanut tuhota jättiputkia kaupungin mailla.
Vaikka jättiputki on tullut
Suomeen osittain itärajan takaa,
Ryynäsen mukaan Nurmeksen
jättiputkiesiintymät eivät erityisesti keskity valtakunnanrajan
tuntumaan.
– Useimmiten jättiputki on
levinnyt maastoon ihmisten pihoilta. Nyt sen leviäminen pitäisi saada estettyä, mutta lisää rahaa tarvittaisiin, Ryynänen tähdentää. Q
Kuntatekniikka 6/2012
39
YMPÄRISTÖ
Teollisuuspäästödirektiivi tuo suurille polttolaitoksille uusia velvoitteita ensi vuoden alussa
Energialaitosten investoitava
lisää päästöjen hallintaan
Herlsingin Energia/Juhani Eskelinen
Helsingin Energian Salmisaaren
voimalaitos kuuluu teollisuuspäästödirektiivin piiriin.
Kokonaispolttoaineteholtaan yli 50 megawatin voimalaitosten päästörajat kiristyvät ensi vuoden alussa. Kiristykset ovat osa toimenpiteitä, joilla pannaan kansallisesti toimeen vuonna 2010 hyväksytty
EU:n teollisuuspäästöjen hallintaa koskeva IE-direktiivi. Myös jätteenpolttoa ja niin sanottua rinnakkaispolttoa koskevat päästörajat kiristyvät.
40
Kuntatekniikka 6/2012
TEKSTI Paavo Taipale
QQ Ympäristönsuojelulakia ja –
asetusta ollaan teollisuuspäästödirektiivin myötä uudistamassa
laajemminkin. Muutokset, jossa ympäristöluvalla säädellään
muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa, ovat näillä näkymin tulossa
voimaan vuoden 2014 alussa.
Merkittävin muutos aiempaan IPPC-direktiiviin ja nykyiseen ympäristönsuojelulakiin verrattuna on parasta käyttökelpoista
tekniikkaa (BAT) vertailuasiakirjojen avulla kuvaavien päästötasojen muuttuminen toiminnanharjoittajia sitoviksi. Tapauskohtainen
poikkeaminen on edelleen mahdollista, mutta tarkasti säädellyin
ja tiukoin edellytyksin. Tämä tarkoittaa käytännössä normiohjauksen lisäämistä ja tapauskohtaisen
harkinnan vähentämistä.
Uusissa säädöksissä myös polttolaitoskokonaisuuden käsitettä on täsmennetty. Tämä tuo niiden soveltamisalaan uusia laitosyksiköitä, sillä nyt 50 megawatin
polttoaineteho lasketaan ”samassa
piipussa” olevista kattiloista. Näin
myös alle 50 megawatin, mutta yli
15 megawatin yksittäisiä kattiloita
voi tulla tiukempien päästörajojen
piiriin, mikäli useamman kattilan
palamiskaasut johdetaan ilmaan
yhdestä pisteestä.
Investointikustannukset
ja lupakäsittelyn kiemurat
huolestuttavat
Uudet tiukemmat päästörajat
koskevat vuoden 2013 alusta uusia voimalaitoksia. Toiminnassa
jo nyt olevilla laitoksilla on vuoden 2015 loppuun kestävä siirtymäaika, jonka kuluessa niiden on
tehtävä päästörajojen saavuttamiseen tarvittavat investoinnit. Investointeja voi tietyin edellytyksin kuitenkin porrastaa vuoden
2018 loppuun saakka.
Suurten voimalaitosten (LCP)
päästörajoja koskevista säädösluonnoksista pyydettiin kesällä
lausuntoja ja ympäristöministeriössä koottiin syyskuussa niistä
yhteenvetoa. Lausunnoissa energiantuottajat ovat olleet huolissaan epävarmuudesta, joka sisäl-
tyy päästörajojen käyttöönottoon
nyt, kun ei ole tiedossa millaisia
vaatimuksia mahdollisesti aikanaan voimaan tulevat parhaan
käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen velvoittavat lupamääräykset tuovat. Myös ympäristölupien tarkistamisen joustavuudesta on oltu huolissaan, sillä päästömääräysten kiristyminen laukaissee ympäristölupien tarkistamistarpeen riippumatta nykyisen luvan voimassaoloajasta. Ympäristölupaviranomaisten resurssit lupien käsittelyssä olivat niin ikään
lausunnoissa huolenaiheena.
Energia-alan toimijat ovat olleet huolissaan myös päästörajojen kiristyksen kustannusvaikutuksista. Metsäteollisuus ry ja
Energiateollisuuden Ympäristöpooli teettivät kolme vuotta sitten selvityksen kustannuksista.
Sen mukaan toimialan investointikustannukset päästörajojen tiukentumisen vuoksi olisivat 1,0–
1,4 miljardia euroa, mikäli mitään joustomekanismeja ei otettaisi käyttöön.
Joustoja on kuitenkin tulossa. Muun muassa viimeistään
vuoden 2023 loppuun mennessä käytöstä poistettaviin laitoksiin ei tarvitse tehdä investointeja.
Alle 1 500 tuntia vuosittain käyviin niin sanottuihin huippukuormituslaitoksiin sovelletaan puolestaan löyhempiä päästörajoja.
Joustoja hyödynnettäessä, päästörajojen kiristymisestä johtuvan
investointitarpeen arvioidaan selvityksen mukaan olevan noin 760
miljoonaa euroa.
Jätteenpolttoasetus
uudistuu
Jätteenpolttoa ja jätteiden rinnakkaispolttoa voimalaitoksissa säädellään jätteenpolttoasetuksella.
Se on niin ikään uudistettavana ja
luonnos on pian lähdössä lausuntokierrokselle.
Jätteenpolton soveltamisalaa
on tarkennettu jätteenpolttodirektiiviin verrattuna kaasutetun jätteen osalta. Lisäksi jätettä
käyttäviä rinnakkaispolttolaitoksia koskevia vaatimuksia on tiukennettu ja toisaalta lisätty joustoja päästöjen seurannassa ja mittauksissa. Q
A TRIMBLE COMPANY
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
Parempaa asiakaspalvelua verkossa
Tekla Palaute
Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun
< Käytettävissä 24/7
< Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen
< Palautearkisto tietojen analysointiin
ja tilastointiin
< Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen
helpottuminen
< www.tekla.com/tekla-palaute
Kuntatekniikka 6/2012
41
– Suojelkaa kaikkia vesivyöhykkeitä
kaavoituksella, ranskalaisakateemikko vetoaa
Vedestä on tullut
maailmanlaajuinen ongelma
Paavo Taipale
Ihmiskunta kamppailee
kasautuvien vesiongelmien kanssa. Eurooppa
havahtui jo 1970-luvulla suojelemaan vesiä,
mutta maailmanlaajuisesti veteen liittyy kasvavia pulmia ja riskejä.
Vesipolitiikan merkitys
korostuu kuntatasolla,
mm. kaavoituksessa ja
hankinnoissa.
TEKSTI Hannu Taavitsainen
QQ Vesi hallitsee elämää. Ihmisruumiista 70 prosenttia on
vettä ja vesi peittää 70 prosenttia
maapallosta. Euroopan unionin
Green Week -tapahtuma keskittyi alkukesästä vesiongelmiin teemalla ’Jokainen tippa on tärkeä’.
Ihmiskunnasta valtaosa asuu
alueilla, joilla vesiongelmat vaikeuttavat elämää. Puhdas vesi on
välttämätöntä ihmisille, elolliselle
luonnolle ja myös taloudelle. Vesi on hyvinvoinnin lähde, mutta
vesipolitiikka on ollut toistaiseksi heikkoa, vettä ei osata arvostaa.
EU:ssa sekä pinta- että
pohjavesien laatuongelmia
EU:n ympäristökomissaari Janez Potoćnik korosti Green
Week-tapahtumaa avatessaan,
että Euroopan vesipolitiikasta
löytyy ylpeyden aiheitakin. Vesien tila on yleisesti ottaen paran42
Kuntatekniikka 6/2012
Maailmaa vaivaa paheneva vesipula, vaikka Suomessa riittää vielä puhdasta vettä. Pielinen välkehtii
alkukesän auringossa.
Vesi ei ole pelkästään paikallinen asia, vaan
kytkennät ovat maailmanlaajuisia.
tunut ja EU:ssa vedet ovat puhtaampia kuin 30–40 vuotta sitten, jolloin yhteisön vesipolitiikka sai alkunsa. Euroopan komission ympäristöpääosaston johtaja
Karl Falkenberg myönsi kuitenkin, että Euroopan pintavedet eivät ole vieläkään riittävän hyvässä kunnossa.
Vesipolitiikkaa on kehitetty
EU:ssa aalloissa 1970-luvulta alkaen. Komissioon luotiin 1973
ympäristöasioiden osasto, jolla
työskenteli viisi ihmistä, nyt pääosastolla on noin 500 henkilöä.
1990-luvulta alkaen päähuomi-
on saivat taajamien ja maatalouden jätevedet. Nykyisin eräs tärkeä painopiste on vuonna 2000
säädetyn vesipuitedirektiivin toteutus.
Ghislain de Marsily Ranskan
tiedeakatemiasta huomautti, että myös pohjavesien heikkenevä
laatu on vakava ongelma Euroopassa. Pääsyy on liikalannoitus.
Akateemikko Marsily vetosi,
että kuntien tulee suojella kaavoituksella kaikkia vesilähdevyöhykkeitä, etenkin pohjavesialueita. Kaupunkien tulvasuojelua on
parannettava ja piensaastuttajat
pitää saada kuriin.
Vettä on kaikessa,
vesijalanjälki kasvaa
Marsily korosti veden liittyvän lähes kaikkeen luomakunnassa ja
taloudessa. Maatalous ja ruuan
tuotanto toimivat veden varassa.
Teollisuudelle vesi on erittäin tärkeää ja lisäksi veden ja energian
yhteys on vahva.
Vesi on perusta koko ekosysteemille. Ilmastonmuutos tuo lisää riskejä ja veteen liittyviä äärimmäisiä ilmiöitä, kuten maanvyöryjä, tulvia ja terveysvaaroja.
YMPÄRISTÖ
– Maailmantalouden ongelmissa on kyse resurssikriisistä, sanoo
Tanskan ympäristöministeri Ida Auken. Hän korostaa vesipolitiikan
talouskytkentää. Oikealla EU-komission ympäristöosaston pääjohtaja Karl Falkenberg.
15 000 litraa vettä
lihakilon tuottamiseen
Eurooppa on maailmassa suurin
vettä tuova alue. Etenkin elintarvikkeisiin sitoutuu runsaasti virtuaalivettä. EU-maihin tuodaan
elintarvikkeita useilta sellaisilta
alueilta, jotka kärsivät vesipulasta.
Ruth Mathews vesijalanjäl-
keä tarkkailevasta verkostosta
vaati, että elämäntavan ja tuotteiden vaikutuksia tulee tarkastella omaa aluetta laajemmin.
Vesi ei ole pelkästään paikallinen asia, vaan vaikutukset ovat
maailmanlaajuisia.
– Kun syöt pihvin, ajattele
EU Green Week
Kansainvälinen ilmastopaneeli
IPCC ennustaa sademäärien lisääntyvän huomattavasti myös
Suomessa.
Toisaalta ajoittainen tai pysyvä
kuivuus aiheuttaa pulaa vedestä.
Akateemikko Marsily muistutti, että Yhdysvalloissa vettä johdetaan jo yli tuhannen kilometrin päähän taajamien vesihuollon tarpeisiin.
Vettä siirtyy kuitenkin myös
muilla tavoilla. Tuotua eli virtuaalista vettä on kaikissa tuotteissa. Kuntatasolla tuleekin kiinnittää korostettu huomio esim. hankintapolitiikassa siihen, kuinka
suuri tuotteen vesijalanjälki (water footprint) on.
mitä sen tuottaminen merkitsee
maailmanlaajuisesti veden kulutukselle, Mathews kannusti.
Läntisissä kehittyneissä maissa hyvinvointi perustuu siihen,
että köyhien maiden vähäiset
vesivarat uhrataan meille myytäviin tuotteisiin. Kilon pihvili-
ha-annoksen tuottaminen vaatii
15 000 litraa vettä.
Vesipolitiikka saatavatalouspolitiikan osaksi
Tanskan ympäristöministeri Ida
Auken liitti talouden ja vesipolitiikan yhteen. Hänestä rajallisten
vesivarojen tuhlaus on sietämätöntä. Vedestä 20–40 prosenttia
kuluu hukkaan, veden käyttö on
tehotonta etenkin maataloudessa. Auken huomautti, että maailmantalouden ongelmissa ei ole
kyse vain talouskriisistä vaan resurssikriisistä.
– Muutos vihreään talouteen
on ainoa tie estää kurjuuden leviäminen, Auken totesi. Hän haluaa vähentää veden kulutusta ja
kytkeä oikeudenmukaisemman
vesipolitiikkaan osaksi talouspolitiikkaa. Q
Lisätietoa:
Vihreä viikko: www.ec.europa.eu/
environment/greenweek
Vesijalanjälkeä tarkkaileva verkosto: www.waterfootprint.org
Sade- ja hulevedet
hallintaan AQUATOP-kansistoilla
AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu
erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon.
Sadevesikansiston muotoilun ansiosta
vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin.
Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan ansiosta 25-50 % parempi
kuin perinteisissä sadevesiritilöissä.
Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja
siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää
tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
6+,#/+'45'05+'
<'rstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
6*
<(#9
</ail: sgps.ﬁ[email protected]
www.sgps.ﬁ
Kuntatekniikka 6/2012
5/2012
43
VESIHUOLTO
Rengaskaivojen
kunto näkyy veden laadus
Hyvää vettä tuottava kaivo on yksi asumisen perusedellytyksistä kiinteistöillä, joita ei ole liitetty
vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän ylläpito ja huolto on
kiinteistönomistajan vastuulla.
OSanna Vienonen, tutkija,
Suomen ympäristökeskus
OPertti Virtanen, toimitusjohtaja,
Vesikaivohuolto Vipe Oy
OMinna Rännäli, myyntipäällikkö,
Nordkalk Oy Ab
KUVAT Outi Vanhanarkaus
44
Kuntatekniikka 6/2012
QQ Suomessa on noin puoli miljoonaa kaivoa, joista yli puolet
kotitalouksien käytössä ympäri
vuoden. Rengaskaivoja on arviolta 450 000 ja porakaivoja 160 000.
Kaivoja rakennetaan vuosittain
noin 5 000 – 10 000, joista ren-
gaskaivoja arviolta puolet. Vaikka porakaivojen suosio on viime
vuosina kasvanut, rengaskaivoilla
on silti hyvin merkittävä rooli haja-asutuksen vedenhankinnassa.
Rengaskaivojen kunto
vaihtelee paljon
1990-luvulla toteutetun valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen mukaan rengaskaivoista yli
puolet on hyvässä kunnossa ja
loput tyydyttävässä tai heikossa kunnossa. Yli puolet kaivoista
on vähintään 50 vuotta vanhoja.
Rengaskaivoista saadaan helposti hyvää vettä, mutta jos kaivoon
pääsee valumaan esim. pintavesiä, vedenlaatu heikkenee. Myös
porakaivoihin voi päästä pintavesiä kaivon vedenlaatua heikentämään. Kaikki kaivot vaativat huoltoa ja tarvittaessa kunnostusta.
Luonnostaan rengaskaivojen
vedenlaatua heikentävät tyypillisesti maaperän rauta ja mangaani. Porakaivovesissä voi olla esimerkiksi kallioperästä johtuvia,
vedenlaatua heikentäviä ja terve-
sa
Raoista voi päästä kaivoon humusta, lumen sulamisvesiä ja sadevettä. Ilmiö aiheuttaa eniten
ongelmia keväällä.
3. Hyväkuntoisessakin kaivossa rautaa, humusta ja mangaania sakkaantuu kaivon pohjalle. Pohjaveden korkeuden ja
veden pumppausmäärän vaihdellessa sakkaa voi sekoittua kaivosta otettavaan veteen.
Kaivon kuntoa ja vedenlaatua
on syytä tarkkailla säännöllisesti,
jolloin todennäköisesti vältytään
vedenlaadun heikkenemisen aiheuttamilta ongelmilta. Vedenlaadun muutoksia ei aina haista,
maista tai näe, joten vesianalyysien teettäminen 3-6 vuoden välein on edellytys laatumuutosten
havaitsemiselle.
Säännöllinen ylläpitohuolto ja kunnostus
turvaavat veden laadun
Kaivon huollossa on huolehdittava turvallisuudesta. Alan ammattilaisilla on oikeat välineet ja huolto
käy rivakasti.
ydelle haitallisia aineita, kuten radonia, uraania, arseenia ja fluoridia. Näitä voidaan poistaa veden
käsittelyllä.
Rengaskaivojen tyypillisiä vedenlaatuongelmien syitä ovat:
1. Harvat kansirakenteet tai
vaurioituneet tiivistykset ja saumaukset voivat aiheuttaa äkillisiä
saastumisia pieneläinten ja epäpuhtauksien päästessä veteen; jo
muutaman millin rako riittää.
2. Routiva maa-aines kaivon
vieressä aiheuttaa renkaiden liikkumista ja rakoja saumauksissa.
Yli puolet rengaskaivoista on
useita vuosikymmeniä vanhoja,
mutta huoltotoimenpiteitä suoritetaan suhteellisen harvoin.
Monet kaivon vedenlaatuongelmat voitaisiin välttää säännöllisellä huollolla tai ratkaista kaivon
kunnostuksella ennen kuin joudutaan jopa harkitsemaan kaivon
rakentamista toiseen paikkaan tai
liittymistä vesijohtoverkostoon.
Kaivon kansirakenteet ja sisäpuoli saumauksineen tulisi tarkistaa silmämääräisesti vähintään
kaksi kertaa vuodessa silloin, kun
pohjavesi on alimmillaan: yleensä
loppukesällä ennen syyssateita ja
kevättalvella ennen lumien sulamista. Keväisin varsinkin talven
ajan käyttämättömänä ollut kaivo kannattaa tyhjentää.
Kaivolle on syytä tehdä keskimäärin neljän vuoden välein
vedenkulutuksesta ja pohjaveden laadusta riippuen ns. ylläpitohuolto, jossa kaivon sisäpinta pestään ja saumausten kunto varmistetaan. Kaivon pohjalle vaihdetaan puhdas suodatushiekka ja tyypillisesti myös kalkkikivirouhe. Jotkut kaivot pärjäävät samalla pohjan suodatusmassalla pari vuotta, toiset jopa 10.
Etenkin pohjaveden pH sekä rauta-, mangaani- ja humuspitoisuus
vaikuttavat massan tehoon.
P u h da s t a mu ka v u u t t a
ma t on pe s u u n .
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä ti e to j a
ja pyydä ta rj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.ﬁ
3LQRWLH3XK
</g-b59,)D[
ZZZVDLOLRQSDDW\FRP
LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP
Kuntatekniikka 6/2012
45
Huolto- ja kunnostustoimiin
saa apua alan ammattilaisilta.
Työ aloitetaan perusteellisella
kuntotarkastuksella. Kaivon näkyvät rakenteet kuvataan ja mitataan sekä tutustutaan mahdolliseen vesinäytehistoriaan ja otetaan mielellään myös tuore vesinäyte. Usein tarkastuksessa arvioidaan myös veden riittävyyttä tulevaisuuden tarpeisiin.
Käyttäjähaastattelulla saadaan
tärkeää tietoa veden laadun mahdollisesta vaihtelusta esim. vuodenaikojen mukaan. Kaivosta
saatavan kokonaiskuvan pohjalta suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet ja hankitaan tarvikkeet. Ammattilaisten tekemien
kuntotarkastusten perusteella
tyypillisesti yli 80 prosenttia vanhoista kaivoista tarvitsee yläosan
betoniosien vaihdon tai korotuksen ja noin 30 prosenttia routasuojauksen.
Betoniosat kestävät arviolta
50 vuotta, kunhan kannen tii-
Pesun jälkeen rengaskaivon pohjan suodatushiekka vaihdetaan ja lisätään tarvittaessa kalkkikivirouhetta. Renkaiden raot ja vesijohdon läpiviennit saumataan huolella.
70
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he
46
Kuntatekniikka 6/2012
VESIHUOLTO
visteiden kunnosta huolehditaan.
Tiivisteet voi olla tarpeen vaihtaa
jopa 4-7 vuoden välein.
Kalkkikivirouheen vaikutus rauta- ja mangaanipitoisuuksiin vaihtelee
Yleinen ongelma kaivovesissä on
alhainen pH, joka vaihtelee geologisista syistä ja ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta johtuen maan eri osissa välillä
3,6 – 9,0. Liian alhainen pH (alle 6.5) voi aiheuttaa korroosiota
putkistossa, ja liian korkea (yli
9,5) kalkkisaostumia, joten optimaalinen pH on tällä välillä.
Kalkkirouheella voidaan nostaa kaivoveden pH:ta ja kenties
myös vaikuttaa rengaskaivoissa
yleiseen rauta- ja mangaaniongelmaan sekä muihin kaivojen vedenlaatuominaisuuksiin. Kalkkikäsittelyn hyödyistä yksityiskaivoissa ei ole kuitenkaan merkittävästi tieteellistä näyttöä.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry
ja Nordkalk Oy ovat rahoittaneet
vuosina 2010-2012 esitutkimusta ”Kaivoon sijoitetun kalkkikivirouheen soveltuvuus veden alkalointiin pienkaivoissa”, josta
valmistuu pro gradu-opinnäytetyö syksyllä 2012 (Outi Vanhanarkaus, Helsingin yliopisto).
Hankkeessa tutkittiin rengaskaivon vedenlaadun muutoksia
kunnostuksen ja kalkkikäsittelyn
vaikutuksesta 13 yksityiskäytössä
olevassa, Etelä-Suomessa sijaitsevassa kaivossa. Vipe Oy toteutti
kunnostukset, joiden yhteydessä
jokaiseen kaivoon lisättiin tietty
määrä seulottua, lämpökäsiteltyä suodatushiekkaa ja kalkkikivirouhetta. Vedenlaatua seurattiin analyysein vuoden ajan.
Vesianalyysien perusteella
kunnostuksen ja kalkkikäsittelyn myötä alkaliteetti, pH ja kalsiumpitoisuus eli veden kovuus
nousivat heti, mikä ehkäisee metalliputkien korroosiota. Rautapitoisuus laski heti niissä kaivoissa,
joissa se oli koholla, mutta mangaanipitoisuus hieman nousi.
Kaivojen veden laatu, tuotto ja
käyttö sekä syvyys ja sijainti maaperän ja pohjavesialueiden suhteen kuitenkin vaihtelivat, mikä
voi vaikuttaa tuloksiin.
Näiden analyysien perusteella ei voida siten tehdä vielä selkeitä johtopäätöksiä siitä, kuinka kalkkikäsittely vaikuttaa raudan ja mangaanin pitoisuuksiin.
Hankkeessa tarkasteltiin myös
vesianalyysejä yli 2 000 kaivosta, joka on otos Vipe Oy:n viime
vuosina kunnostamista kaivoista
Etelä- ja Keski-Suomessa. Nämä
analyysit osoittavat, että kunnostus on vaikuttanut muun muassa
kaivoveden pH:n nousuun ja nitraattipitoisuuden laskuun.
Kalkkialkalointi on
yksinkertaista ja
turvallista
Kalkkialkaloinnin suosio vedenottamoilla alkoi kasvaa voimakkaasti 2000-luvun alussa.
Edelleen kalkkialkalointiin perustuvia vedenottamoita rakennetaan tai saneerataan noin 10
vuosittain. Suosion taustalla ovat
menetelmän yksinkertaisuus,
helppous ja turvallisuus.
Kalkkialkalointi onkin havaittu erinomaiseksi menetelmäksi erityisesti pienillä vedenottamoilla, koska ylialkaloinnin vaaraa ei ole ja käsitellyn veden pH
säilyy tasaisena ajoittain vaihtelevasta virtaamasta huolimatta.
Myös alkalointiin liittyvät huoltotoimenpiteet ovat vähäiset: tarvitaan ainoastaan rouheen huuhtelu ja lisäys.
Keskimäärin pari kertaa vuodessa tehtävällä huuhtelulla kalkkirouheen pintaan saostunut rauta- ja mangaanisakka poistetaan
ja varmistetaan siten, että rouhe
säilyttää alkalointitehonsa. Rouhetta on aika ajoin myös lisättävä, koska kalkkikivi kuluu liuetessaan veteen.
Hyvä toteutussuunnittelu ja
alkaloitavan veden laadun tunteminen on tärkeää alkaloinnin
toimivuuden kannalta. Erityisesti
pH ja alkaliteetti sekä CO2-, rauta- ja mangaanipitoisuus on tunnettava kalkkikiven oikean annostelun ja huoltotarpeen määrittämiseksi.
Lisätutkimuksille
on tarvetta
Koska yksityiskaivojen merkitys
haja-asutusalueen vedenhankin-
Erään otoksen mukaan niiden Vipe Oy:n Etelä- ja Keski-Suomessa kunnostamien kaivojen sijainnit, joista ennen kunnostusta otettujen vesianalyysien perusteella raudan ja pH:n laatusuositukset
ylittyivät (isommat ympyrät). Laatusuositukset täyttävät kaivot on
merkitty pisteillä.
nassa on suuri, kaivojen vedenlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä on syytä tutkia perusteellisemmin.
Kalkkirouheen lisääminen on
yksi edullisimmista vedenkäsittelymenetelmistä. Sen käyttöä olisi tarpeen tutkia enemmän, jotta menetelmästä saataisiin suurin
mahdollinen hyöty erityyppisten
ja erilaisessa käytössä olevien kaivojen veden käsittelemiseksi sekä
yksittäisillä kiinteistöillä että vedenottamoilla.
Etenkin rengaskaivovesissä
tyypillisten laatuongelmien, raudan ja mangaanin, poistamiseksi kalkkikäsittely voisi olla kustannustehokas menetelmä. Sen
käytön optimointi vaatii laajempaa tutkimusta esimerkiksi veden
ominaisuuksien, kulutusvaihteluiden ja orgaanisen aineksen
vaikutuksesta kalkkirouheen tehoon ja annosteluun. Myös rauta- ja mangaanipitoisuuden vaikutusta kalkkirouheen tehoon
veden pH:n säädössä olisi syytä
tutkia. Q
Kuntatekniikka 6/2012
47
Suunnittelun merkitys korostuu
Hulevesien tonttikohtainen
käsittely yleistyy
Vantaalaisen
Hannu Pyykön tontilla
kaivetaan kahta pitkää
ja syvää imeytyskaivantoa. Niiden tehtävänä
on kerätä tontin hulevedet rankkojenkin sateiden jäljiltä ja imeyttää ne hallitusti ympäröivään maaperään.
TEKSTI JA KUVAT Dakota Lavento
Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon (ruskea). Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä on
padotusventtiili varmistamassa,
etteivät vedet tulvatilanteissakaan pääse nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Perusvesikaivosta vedet
siirtyvät imeytyskaivon kautta
imeytyskaivantoon.
48
Kuntatekniikka 6/2012
QQ Imeytyskaivanto soveltuu
kattovesien tai muiden vähän
epäpuhtauksia sisältävien hulevesien käsittelyyn sellaisenaan.
Hyvin vettä imevässä maaperässä voidaan käyttää myös hulevesiviemärijärjestelmään kytkettyjä
imeytyskaivoja.
Erilaiset imeytysratkaisut ovat
tehokkain tapa vähentää muodostuneen huleveden kokonaismäärää ja maakerrosten läpi suodattuessaan hulevesi myös puhdistuu tehokkaasti. Tontilla on oltava kuitenkin riittävästi tilaa, ettei imeytyskaivantoa jouduta sijoittamaan liian lähelle perustuksia. Naapuritontillekaan ei saa aiheutua ongelmia.
Toinen Pyykön imeytyskaivannoista tulee tontin pohjoisreunaan, toinen etelän puolelle.
Imeytyskaivannon koko määritellään tonttikohtaisesti, kun
maaperän imeytyskyky on selvitetty.
– Mitoituksessa käytetään lähtökohtana 50 mm:n rankkasadetta, Pyykön tontin imeytyslausunnon antanut DI Osmo Ojanen
kertoo.
VESIHUOLTO
– Tontille suunniteltu kahden imeytyskaivannon ratkaisu
ei ole tavanomainen, mutta tälle
tontille paras, sanoo kohteen lvisuunnittelija, LVI-insinööri Risto Ojala.
Salaojavedet ja osa kattovesistä johdetaan etelänpuoleiseen
imeytyskaivantoon ja toisen puolen kattovedet pohjoiseen. Kaivannot oli tehtävä, sillä kallioisella tontilla ei ollut kaikkien hulevesien imeyttämiseen riittävän
paksua maakerrosta.
Imeytyskaivannot ovat syvyydeltään kolme metriä, leveydeltään kaksi ja pituudeltaan
3–4 metriä. Ne vuorataan suodatinkankaalla, jonka tehtävänä on
estää ympäröivän maa-aineksen
ja imeytyskaivannon sora- tai sepelitäytön sekoittuminen.
Sepeliä, raekooltaan 6–32
mm, tarvitaan kaivantoihin 5–6
kuutiota. Kiviainestäyttö varastoi kaivantoon ohjatun huleveden
ja päästää sen hiljalleen imeytymään ympäröivään maaperään.
Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella hulevesiä viivytetään,
imeytetään ja suodatetaan, ja ylivuoto johdetaan sadevesiviemäriin tai puistoalueilla sijaitseviin viivytysaltaisiin. Sadevesiviemäristä hulevedet purkautuvat Vuoreksen keskuspuiston monivaiheiseen suodatus- ja viivytysjärjestelmään.
Pakettiratkaisu on
yksi vaihtoehto
Hulevedet johdetaan imeytyskaivantoihin putkissa. Hannu Pyykkö hankki tontilleen valmiin putkistopaketin, johon kuuluvat salaojaputket tarkistuskaivoineen,
perusvesikaivo ja imeytyskaivot.
Salaojan ja sadevesiviemärin
johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä on padotusventtiili varmistamassa, ettei vesi tulvatilanteissakaan pääse nousemaan salaojien kautta takaisin
talon perustuksiin. Perusvesikai-
Performance 3 – Blower
t
vosta vesi siirtyy imeytyskaivon
kautta imeytyskaivantoon.
Imeytyskaivantojen sijaan
tontin hulevedet voitaisiin käsitellä myös ns. hulevesitunnelissa
tai –kaseteissa, joita pientaloonkin tarvitaan yleensä useita, 3-12
kappaletta.
Tilavuudeltaan noin 300 litran
tunneli toimii huleveden väliaikaisena varastona ja päästää veden imeytymään tasaisesti maaperään. Toisin kuin kaivannot, ne
voidaan asentaa myös esimerkiksi pysäköintipaikan alle. Se säästää tilaa tontilla ja vähentää kaivutöitä.
Hulevedet haasteena
täydennysrakentamisessa
Hulevesien asianmukaista käsittelyä pohditaan paitsi rakentajaperheissä, myös kunnissa.
Pyykköjen uuden omakotitalon tieltä on jo purettu suurella
tontilla aikaisemmin sijainnut talo. Tontti lohkottiin ja sen toisella puoliskolla on jo valmis uusi
Hybrid
t
Turbo
Aerzen Finland O y Ab
(09) 819 4720 . [email protected] . www.aerzen.fi
Kuntatekniikka 6/2012
49
Kalkkikivialkalointi
Yksinkertainen, helppohoitoinen ja turvallinen
menetelmä juomaveden pH:n, alkaliteetin ja
kovuuden säätöön. Nordkalk Filtra A on kotimainen, suoraan
luonnosta louhittu, murskattu ja seulottu
kalkkikivirouhe.
Vesilaitoksille irtotavarana tai 1000kg:n säkissä
tuotenimellä Nordkalk Filtra A, myynti
www.nordkalk.com/watergroup
Kotikaivoihin 25 kg:n säkissä
tuotenimellä Kalkkikivirouhe,
myynti www.kaivo.fi tai hyvinvarustetut maatalous-ja
rautakaupat
Υ ÎBooUcR\?hv?ϪϧϞ
Υ àoBvRROcoϢϨϡ[[
Υ ĊRR[BvrBvRBoB\B
Υ Ě?[[\rB\
Υ àcBBBv
Υ ùBRRhBR
Υ ùB\UB\RrBRv\\Rv
50
Kuntatekniikka 6/2012
omakotitalo.
Tilanne on varsin tavanomainen esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien vanhoilla
omakotitaloalueilla. Parhaimmillaan suuri tontti voidaan lohkoa
jopa neljään osaan. Näin vihreät,
puutarhamaiset omakotitaloalueet vähitellen tiivistyvät uudisrakentamisen myötä.
Hulevesien käsittelyn kannalta alueiden tiivis täydennysrakentaminen aiheuttaa joskus ongelmia. Vanhoilla omakotialueilla hulevesiä ei usein ole käsitelty
mitenkään. Suuret vihreät tontit
ovat pystyneet imemään niin sade- kuin sulamisvedetkin.
Vanhimmilla tonteilla ei ole
edes salaojitusta. Lohkomisen
jälkeen hulevesijärjestelmä tulee harkittavaksi paitsi uudistonteilla, myös mahdollisesti tontille jäävän vanhan rakennuksen
osalta.
Luonnonmukaiset
ratkaisut valtaavat alaa
Hulevesien käsittelyyn on viimeisen vuosikymmenen aikana
alettu kiinnittää entistä enemmän
huomiota. Syynä on ympäristötietoisuuden kasvaminen, vesien suojelun tarve, rankkasateiden lisääntyminen ja myös tekniikan kehitys. Tulvivat hulevedet
ovat monin tavoin ongelmallisia.
Ne vaurioittavat talojen rakenteita ja omaisuutta, tukkivat liikenteen kaduilla ja teillä ja aiheuttavat maaperän eroosiota.
– Ympäristön kannalta on
ehdottomasti järkevintä käsitellä hulevedet tontilla ja käyttää ne
myös hyödyksi. Ajatuksena on,
että ”jokainen kunta huolehtii
vaivaisistaan”, Ojanen kärjistää.
Vantaan hulevesiohjelma valmistui vuonna 2009. Siinä kiinnitetään huomiota myös vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentamisen aiheuttamiin ongelmiin.
Hulevesien luonnonmukaista hallintaa pilotoidaan Leinelän asuinalueella ja vuoden 2015
asuntomessualueella Marja-Vantaalla. Alueen hulevesihuoltoa on
suunnittelemassa suunnitteluinsinööri Marika Orava Vantaan
kuntatekniikan keskuksesta.
– Pilottialueilla pyritään hulevesien käsittelyn osalta luonnontilaan rinnastettavaan olotilaan rakentamisen jälkeenkin.
Hulevedet pyritään hyödyntämään tai imeyttämään syntypaikallaan. Jollei niitä varastoida
käyttövedeksi tai voida imeyttää
pohjamaahan, virtaamaa hidastetaan tai viivytetään esimerkiksi
painanteiden, kosteikkojen ja sadevesilampien avulla. Näin myös
tonttien vesitasapaino pysyy hyvänä, Orava selventää.
Tonttikohtainen hulevesisuunnitelma antaa
kokonaiskuvan
Rakennusluvan hakijalta edellytetään tontin hulevesien hallintasuunnitelmaa. Se sisältää yksityiskohtaiset suunnitelmat tontin hulevesien hallinnan järjestämisestä, paikallisen käsittelyn edellytyksistä, liittymisestä yleiseen hulevesijärjestelmään ja vaikutuksista naapuritonteille sekä muuhun ympäristöön.
Suunnitelmaa varten voidaan
edellyttää maaperän tutkimista
ja esimerkiksi koekuoppien kaivamista maan koostumuksen,
imeytyskyvyn ja veden kulkeutumisen selvittämiseksi. Suunnitelmat on oltava valmiina haettaessa kunnallistekniikan lausuntoa. Kaikki tämä vie aikaa, mitä
rakennusluvan hakija ei välttämättä aina ymmärrä.
– Nämä eivät ole koskaan rutiinitapauksia. Tapaukset ovat yksilöllisiä ja mitä haastavampi tapaus on, sitä tarkemmin siihen
on perehdyttävä, lupapäällikkö
Ilkka Rekonen selvittää.
Hulevesiä ei voi valuttaa naapuriin. Joskus talo on suunniteltu rakennettavaksi paikkaan, jossa on tontin ainut imeytyspaikka.
– Neuvoisinkin hankkimaan
kuntatekniikan lausunnon jo
suunnittelun alkuvaiheessa. Vielä joitakin vuosia sitten ammattitaitoisten suunnittelijoidenkin
löytäminen oli hankalaa. Nykyisin on onneksi jo päteviä pohjatutkijoita ja helposti asennettavia kaupallisia imeytysjärjestelmiä, hän sanoo. Q
HANKINTALAKIUUDISTUS EI
SAA JÄÄDÄ SUUTARIKSI
Hankintadirektiivin uudistusehdotus keventää oikein toteutettuna julkisen sektorin talous- ja hallintorasitusta, edesauttaa uusien
innovaatioiden hyödyntämistä ja edistää yritysten välistä tervettä kilpailua.
QEdustan toimialaa, jossa haetaan julkisen sektorin kumppaneille kustannustehokkainta tapaa parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Nykyisen hankintalain sovellus yskii. Tilaaja luovii
parhaansa mukaan byrokratialabyrintissä, mutta saattaa turhauduttuaan päätyä helpoimpaan
ratkaisuun, joka ei välttämättä ole
kannattavin talouden eikä ympäristönkään kannalta.
Lakiuudistus edesauttaa
innovatiivisuutta
Eduskuntaan keväällä saapuneet
komission ehdotukset hankintadirektiiveiksi tarjoavat yhteiskunnallisen ja taloudellisen mahdollisuuden. Oikein toteutettuna uudistus keventää julkisen sektorin
talous- ja hallintorasitusta, edesauttaa uusien innovaatioiden hyödyntämistä ja edistää tervettä kilpailua yritysten kesken. Kiinteistöjen korjaamisen ja ylläpidon näkökulmasta lakiuudistus voi edistää
kokonaistaloudellisesti edullisempien ja ympäristöystävällisempien
ratkaisujen käyttöönottoa.
Tehokkaampia ja joustavampia
hankintamenettelyjä on jo ehditty kaivata. Ehdotettu uusi innovaatiokumppanuusmenettely on
tervetullut, sillä se ei hirttäisi sopimusosapuolia kiinni tiettyyn tekniikkaan tai toteutustapaan. Sen
sijaan se kannustaisi innovoimaan
asiakasta parhaiten palvelevia ratkaisuja. Palveluntarjoajilta olisi toki edelleen edellytettävä, että urakat ja palvelut toimitetaan sovitulla suoritustasolla ja sovituin kustannuksin.
Kevennettykin hankintaprosessi
vaatii paljon tarkkaa työtä ostajalta ja tarjoajalta. Onkin huomattavasti kustannustehokkaampaa antaa esimerkiksi kuntien kilpailuttaa kerralla suuremman kiinteistömassan energiatehokkuustoimet,
kuin patistaa ostajat pilkkomaan
hankinnat. Palasteluvelvoite kuormittaisi etenkin pienten toimijoiden hallintoa ja näin aikaa ja rahaa kuluisi suhteettomasti tarpeettomaan paperinpyöritykseen.
Elinkaarikustannuksiin
mukaan kaikki vaiheet
Hankkeiden elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset tulisi konkretisoida tarjoukseen niin,
että ostaja voi niitä objektiivisesti
vertailla ja päätyä kokonaistaloudellisesti parhaaseen ratkaisuun.
Elinkaarikustannusten tulisi kattaa tuotteen, urakan tai palvelun
tarjoamisen kaikki vaiheet sekä
palveluntarjoajan sitouttamisen
annettuihin laskelmiin katteettomien lupausten sijaan. Elinkaarikustannuksiin kuuluisivat rahamääräisten menojen lisäksi toiminnan ulkoiset vaikutukset, jos
ne ovat ilmaistavissa rahassa.
Lakiuudistuksen myötä julkinen
sektori voisi entistä helpommin ja
laajemmin ottaa huomioon hankintojen ympäristövaikutukset.
Eettisiä arvoja ei toki voi mitata
vain taloudellisin mittarein, mutta ympäristölliset laatutekijät tavara- ja palveluhankinnoissa pystyttäisiin todentamaan numeroin
ja kansainvälisesti tunnustetuin
laatuserﬁkaatein. Abstraktit laadulliset kriteerit voivat johtaa pal-
veluntarjoajien perusteettomaan
syrjintään ja valvontaelimien ruuhkautumiseen.
Uuden lain on oltava selkeä.
Tulkinnanvaraista lakia ei päästä
hyödyntämään ilman eri oikeusasteista haettuja ennakkotapauksia
ja ministeriöiden laatimia lukuisia
lisäohjeistuksia. Oikeudellisen ympäristön epävarmuus kostautuu
markkinoiden toimimattomuutena ja hankintalain tapauksessa
kuntien hankintayksiköiden turhautumisena. Nykyisellään markkinaoikeuden käsittelyajat ovat liian pitkiä eikä selkeitä ennakkopäätöksiä ole monimutkaisempien
palveluhankintojen osalta tehty.
Lain kirjainta ja henkeä valvomaan tarvitaan tehokas ja luotettava riippumaton elin, jotta yksinkertaisempien ja joustavampien
hankintamenettelyiden jalkauttaminen onnistuu. Tarvitaan myös
riippumatonta oikeudellista ja taloudellista neuvontaa, ohjausta ja
koulutusta.
Hankintalakiuudistuksella voidaan saada paljon taloudellista
ja yhteiskunnallista hyvää aikaan.
Väitänkin, että uusi hankintalaki voi keventää sekä julkisen sektorin että liike-elämän hallinnollista kuormaa, tukea innovaatioiden
syntyä, auttaa säästämään selvää rahaa, parantaa kilpailua sekä
edistää ympäristön hyvinvointia.
QKuntatekniikan toimitus
ottaa mielihyvin tälle
palstalle lukijoidensa
mielipiteitä, palautetta,
keskustelunherätyksiä tai
pohdintoja ajankohtaisista
ja ajattomista aiheista.
Toiveena ovat tiiviit
kirjoitukset, enintään
noin 3 000 merkkiä.
Lähetä kirjoituksesi
sähköpostiosoitteeseen
toimitus@kuntatekniikka.ﬁ
Jari Tainio
toimitusjohtaja
Schneider Electric Buildings
Finland Oy
Kuntatekniikka 6/2012
51
YIT
Porvoon Ylä-Haikkoon päiväkoti avattiin elokuussa. Se oli ensimmäinen kolmesta kaupungin YIT:ltä tilaamista elinkaarimallilla toteutetuista päiväkodeista.
PORVOOSEEN NOUSEE PÄIVÄKOTEJA ELINKAARIMALLILLA
O YIT:n toteuttamiin Porvoon
kaupungin energiatehokkaisiin
elinkaaripäiväkoteihin kuuluva
Omenatarhan päiväkoti on edennyt harjakorkeuteen Porvoossa.
YIT vastaa kolmen elinkaarihankkeena toteutettavan päiväkodin
suunnittelusta, rakentamisesta,
energiaratkaisuista sekä kiinteistöjen ylläpitopalveluista ja energiankulutuksesta 20 vuoden ajan.
Hankkeen investoinnin arvo on
noin 12 miljoonaa euroa.
Elinkaarihanke käynnistyi viime syksynä ja ensimmäisenä val-
mistunut Ylä-Haikkoon päiväkoti aloitti toimintansa elokuussa. Nyt harjakorkeudessa oleva
Omenatarhan päiväkoti valmistuu vuoden lopulla. Viimeisenä
rakennettava Jokilaakson päiväkoti avaa ovensa käyttäjilleen elokuussa 2013.
– Rakennustyöt päiväkotien
osalta ovat edenneet hyvin ja Porvoon kaupungin tavoite elinkaaripäiväkotien osalta näyttää toteutuvan. Tavoitteena oli nopealla aikataululla rakentaa uusia päiväkoteja, joilla voitaisiin korvata
Kotkan kaupunki
Katariinan Meripuisto muutti entisen öljysataman ulkoilualueeksi.
52
Kuntatekniikka 6/2012
tilapäistiloissa toimivia päiväkotiyksiköitä ja vähentää ylipaikoilla
olevien päiväkotilasten määrää,
kertoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Päiväkoteihin tulee tilat kaikkiaan 378 lapselle. Päiväkodit ja
niiden ympäristöt on suunniteltu esteettömiksi, virikkeellisiksi ja
turvallisiksi. Elinkaarimalli varmistaa kiinteistöjen käytettävyyden,
sovitut olosuhteet ja energiankulutuksen sekä kiinteistön kunnon
säilymisen koko elinkaaren ajan.
Porvoon kaupungin asetta-
mat energiatehokkuustavoitteet
toteutetaan rakennusten suunnittelun ja teknisten ratkaisujen
avulla. Rakennuksen vaipan ilmavuodot minimoidaan ja talotekniikassa hyödynnetään uusinta teknologiaa.
Tarpeen mukaisesti ohjatut
led-valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys sekä tehokas ilmanvaihdon
lämmön talteenotto vähentävät oleellisesti energian kulutusta. Maalämpöä ja aurinkolämpöä
käytetään tilojen ja veden lämmittämiseen.
Kotkan Katariinan
Meripuisto pokkasi
ELCA-palkinnon
OKotkan kaupunki ja erityisesti
puistotoimisto ja paikallinen viherrakennusyritys Rakennusliike I Uusitalo vastaanottivat Euroopan viherrakentajien järjestön ELCAn Trend Award –palkinnon kansainvälisen GaLaBaunäyttelyn yhteydessä Nürnbergissä syyskuussa.
Palkinnon jakoperusteissa
vaaditaan kohteesta korkeatasoista ympäristön suunnittelua,
rakentamista ja hoitoa. Rakentamisen ja hoidon laadun osuus
on valintapisteissä yli puolet. Lisäksi valintaperusteissa painotetaan ekologisia tekijöitä.
Kotkan Katariinan Meripuisto
HSY Jätehuollon
sähköiset
palvelut
täydentyivät
O Helsingin seudun ympäristöpalveluiden asiakkaat voivat
nyt itse muuttaa jätekuljetuspalveluidensa tietoja. Palvelu
mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat netissä esimerkiksi
pidentää tyhjennysväliä tai vähentää jäteastioiden määrää.
Uusi sovellus täydentää
HSY:n sähköistä asiointipalvelua. Asiakkaat ovat aiemmin
voineet tilata HSY:ltä uuden
jätekuljetuspalvelun sähköisesti, mutta voimassaolevien
kuljetuspalveluiden tiedot on
pitänyt muuttaa puhelimitse
tai sähköpostilla. Kaikki muutokset eivät vielä jatkossakaan
ole mahdollisia netin kautta
ja verkkopalvelua kehitetään
edelleen.
Palvelu on tarkoitettu pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaille ja isännöitsijöille ja sitä voi käyttää
suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Palveluun kirjautumista
varten tulee olla tiedossa kiinteistön jätepalvelutunnus sekä
postinumero.
täytti erinomaisesti valintakriteerit. Erityisesti kansainvälinen tuomaristo kiinnitti huomiota siihen,
miten taidokkaasti puistoalueen
toteutuksessa on hyödynnetty paikan lähtökohtia, kaunista
kalliomaisemaa ja luonnollisesti siinä kasvavaa kasvilajistoa. Lisäksi kaupungin tahto muuttaa
entinen saastunut teollisuusalue
aivan kaupungin ydinkeskustan
tuntumassa kaikille kaupunkilaisille yleiseksi puistoalueeksi sai
ansaittua kiitosta.
Palkinto myönnetään joka
toinen vuosi. Palkinnon taustalla
on Euroopan 21 eri maan viherrakentajayhdistysten järjestö ELCA (European Landscape Contractors Association), Suomesta
Viheraluerakentajat ry.
www.vyl.ﬁ
MAALÄMPÖPUMPPU JA LED-VALAISTUS PIENENTÄVÄT MERKITTÄVÄSTI
RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUSTA
OMaalämpöpumpun ja led-valaistuksen käytöllä on mahdollista vähentää merkittävästi rakennusten
energiankulutusta, ilmenee VTT:n
ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ledputket kuluttavat yli 50 prosenttia vähemmän sähkövirtaa kuin
rakennuksissa yleisimmin käytetyt
T8-loisteputket. Maalämpöpumpun käyttö voi puolestaan tuoda
jopa yli 60 prosentin energiansäästöt etenkin kaukolämpöverkkojen
ulkopuolella.
VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston
Eneﬁr-tutkimushanke kehitti ja testasi uusia menetelmiä rakennusten
ja prosessiteollisuuden energiantehokkuuden seurantaan. Maalämpöpumpuista saatava hyöty etenkin suoraan sähkölämmitykseen
verrattuna on huomattava.
Maalämpöpumpun tuomat
säästöt perustuvat siihen, että sen
avulla on mahdollista siirtää samalla sähköenergialla enemmän lämpöenergiaa lämmitettävään rakennukseen.
Tutkimuksen mukaan maalämpöpumpun lämmönkeruupiirin asennuspaikka ja pituus vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka
paljon säästöjä syntyy. Vesistö on
erityisen hyödyllinen hyötysuhteen
kasvattamiselle.
Myös valaistusratkaisut ja ilmavuotojen entistä tarkempi paikantaminen osoittautuivat hyödyllisiksi keinoiksi vähentää rakennusten energiankulutusta. Yleisimmin käytetyt T8-loisteputket voidaan korvata led-putkilla helposti
ilman valaisinrunkojen uusimista.
Ilmavuotojen paikantaminen on
tärkeää erityisesti rakennusten peruskorjausten suunnittelussa.
Tutkimuksessa kehitettiin ilmavuotojen paikantamista lämpökuvauksella useissa koekohteissa
Kuopiossa, Pieksämäellä ja Rautavaaralla.
Projektissa kehitetyllä menetelmällä ilmatiiviysmittauksia voidaan
tehdä rakennusten omilla ilmanvaihtolaitteistoilla, mikä tuo kustannussäästöjä erityisesti suurissa
rakennuksissa. Pilottikohteita vertailtaessa kävi ilmi, että ilmatiivis
rakennus kuluttaa 40 prosenttia
vähemmän lämpöenergiaa rakennuskuutiometriä kohden kuin vastaava rakennus, jossa ilmatiiviys on
huono.
Aalto-yliopisto
140 vuotta
suomalaista
arkkitehtikoulutusta
O Tänä syksynä tulee kuluneeksi 140 vuotta siitä, kun arkkitehtuurin opetus alkoi 1872 Polyteknillisessä koulussa F.A. Sjöströmin
johdolla. Teknillisen korkeakoulun
myötä laitos on sittemmin siirtynyt osaksi Aalto-yliopistoa. Tänään
Otaniemen arkkitehtikouluna tunnetun laitoksen opetus perustuu
edelleen sekä edistykselliseen tekniikkaan että taiteeseen.
Aalto-yliopiston arkkitehti- ja
maisema-arkkitehtikoulutuksessa ympäristön kaikkien eri mittakaavatasojen hallinta yhdistyy käytännönläheiseen alojen kehitystyöhön. Yliopiston arkkitehtuurin laitos kouluttaa maisema-arkkitehtejä ainoana yliopistona Suomessa, ja edelleen maamme kaupunkisuunnittelijoista keskeinen osa on
Otaniemen arkkitehtikoulun kasvatteja.
− Koulun toiminta pohjautuu
tänä päivänä paitsi uutta luovan
arkkitehtuurin kehittämiselle, myös
hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen
edistämiselle monialaisessa yhteistyössä. Otaniemen arkkitehtikoulu
jatkaa suomalaisen arkkitehtuurin
maineikkaan perinnön päivittämis-
Suomen kaupunkisuunnittelijoista keskeinen osa on Otaniemen
arkkitehtikoulun kasvatteja.
tä tulevaisuutta varten, kertoo arkkitehtuurin laitoksen johtaja Antti Ahlava.
Tämän vuoden alussa Aaltoyliopiston arkkitehtuurin laitos ja
taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät uudeksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi. Korkeakoulun tavoitteena on alojen uudistaminen perinteitä kunnioittaen
ja ammattitaitovaatimukset huomioiden.
Korkeakoulussa on aloitettu
vahva yhteistoiminta arkkitehtuurin ja insinöörialojen kanssa. Yhteistyö näkyy yhteisinä kursseina ja työ-
pajoina, jotka auttavat tulevia arkkitehtejä valmistautumaan jo opiskeluvaiheessa monialaisiin työelämän hankkeisiin. Tulevina vuosina
yhteistyö tiivistyy myös kaupallisten
alojen kanssa.
− Muotoilun ja arkkitehtuurin
rajat lähentyvät, mutta rakennus
ei ole design-objekti. Tärkeää on
myös kulttuurisen kontekstin ymmärtäminen ja taloudellisuus, eli
esimerkiksi se, miten nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää
entistä paremmin, muistuttaa arkkitehtuurin historian professori Aino Niskanen.
Kuntatekniikka 6/2012
53
FinnBuild 2012
TERVETULOA
OSASTOLLEMME
3d21
HYGIEENISET JA SAUMATTOMAT LAMI-OVET
VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN
Muovilami Oy
[email protected]
www.lamidoors.com
Kiinteistöpalvelut
ry:n jäsenyritykset
veronumeron
käyttäjiksi
O Harmaan talouden torjumiseksi Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa liiton jäsenyritykset
hankkimaan työntekijöilleen
veronumerolla varustetun kuvallisen henkilökortin. Lisäksi
jäsenten on annettava Tilaajavastuu.ﬁ-palveluun tilaajavastuulain edellyttämät tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan. Velvoitteet astuvat voimaan heti ja niiden on oltava
käytössä viimeistään 1.3.2013. Velvoitteet pohjautuvat liiton
omaehtoiseen toimintaan, sillä
veronumeroa koskeva lainsäädäntö ei vielä koske kiinteistöpalvelualaa.
Kiinteistöpalvelut ry:llä on jäseniä sitovat eettiset ohjeet, joihin velvoitteet on kirjattu. Merkkinä jäsenyydestä yritykset saavat käyttöönsä liiton Vastuullinen yritys -jäsentunnuksen. Eettiset ohjeet ja liiton jäsenyritykset ovat nähtävillä Kiinteistöpalvelut ry:n kotisivuilla osoitteessa
www.kiinteistopalvelut.ﬁ.
TYKSin tulipalon
tutkinta valmistui
OTurun yliopistollisen sairaalan
tuhoisa palo vuosi sitten syyskuussa sai alkunsa ensiapupoliklinikan itäkäytävän alaslasketun katon yläpuolisessa tilassa,
jossa kulki sairaalatekniikkaa sekä paineilma ja happiputkia. Yksi tilassa olleista hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksiköistä ylikuumeni. Ylikuumeneminen aiheutui potilaspaikoilla oikosulkuun menneistä hoitajakutsuhälyttimien liittimistä.
Syttynyt palo kuumensi alas
lasketun katon yläpuolisessa tilassa kulkeneiden happi- ja paineilmaputkistojen liitokset niin,
että ne sulivat ja aukesivat, jolloin tilaan pääsi lisää paloa voimistavaa happea.
Tulipalossa ei kuollut ketään,
mutta kolme savulle altistunutta hoitajaa kuljetettiin tarkastet-
54
Kuntatekniikka 6/2012
tavaksi terveyskeskukseen. Potilaille ei raportoitu aiheutuneen
vahinkoja. Sairaalarakennus kärsi mittavat vahingot.
Ensiapupoliklinikan itäpää
toisessa kerroksessa ja päivystyslaboratorion käytävä kolmannessa kerroksessa tuhoutuivat
täysin. Lisäksi sairaalan tilat kärsivät eri asteisista savu- ja nokivahingoista. Sairaalalaitteita
tuhoutui käyttökelvottomiksi.
Kaikki vahingot keskeytysvahinkoineen arvioidaan olevan 17,5
miljoonaa euroa.
Turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että hoito- ja
huoltolaitoksilla tulisi olla rakenteellisen turvallisuuden osa-alueet ennakoiva kunnossapito-ohjelma.
Ohjelmassa tulisi huomioida muun muassa se, että palokatkot, sähkö- ja kaasujärjestelmät sekä poistumisteiden ja hissikuilujen ylipaineistusautomatiikka ovat asianmukaiset. Ohjelmaa tulisi toteuttaa ja seurata säännöllisesti. Sähkötarkastuksissa havaittujen puutteiden
asianmukaisen korjaamisen valvontatoimintaa tulisi kehittää ja
käyttää säädöksissä olevia valvontakeinoja.
Tutkintaselostus verkossa:
www.onnettomuustutkinta.ﬁ
Palohälytys
Turvallisuusmessuilla
OTampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa syyskuun alussa järjestetyillä Turvallisuus-, Työhyvinvointi- ja Security-messuilla koettiin todellinen palohälytys torstaina 6.9.2012 klo 13.
Hälytyksen aiheutti pääkeittiön yksi sprinkleri, joka laukesi
uunista tulleesta kuumasta höyrystä. Tämän johdosta Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
tyhjennettiin ihmisistä. Palokunta kävi tarkistamassa tilanteen ja antoi messuväen palata
sisätiloihin. Hetken kuluttua tuli uusi palohälytys, joka todettiin
saman sprinklerin aiheuttamaksi vikahälytykseksi. Ihmiset poistuivat tiloista kiitettävän ripeästi.
Tiloissa oli hälytyksen tullessa noin
3000 ihmistä ja väki saatiin ulos
noin kuudessa minuutissa, toteaa Tampereen Messut Oy:n tekninen päällikkö Mikko Savolainen.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Tampereen Messut Oy olivat järjestäneet messuilla
edellisenä päivänä Suomen suurimman poistumisharjoituksen,
jossa C-halli tyhjennettiin ihmisistä. Sekä keskiviikon poistumisharjoitus että torstain todellinen poistumistilanne antoivat tärkeää tietoa tapahtumajärjestäjälle ja tapahtumapaikan henkilökunnalle
järjestelmien toimivuudesta sekä
epäkohdista, joita osataan nyt parantaa tulevaisuutta varten.
Turvallisuuden suurtapahtu-
VP-katuvalaisimissa nyt
paremmat ledit
O Valopaan katuvalaisimiin on
päivitetty led-komponentit. Uudet ledit ovat entistä tehokkaampia LUXEON Rebel sarjan
komponentteja. Sama muutos
tehtiin Valopaan muihin valaisimiin jo keväällä 2012. Katuvalaisimien tehot ovat led-komponenttien muutoksen myötä entistä parempia; valaisimista saadaan enemmän lumeneita pienemmällä ottoteholla.
www.valopaa.com
Altro Aquarius
– turvallista
liikkumista
OAltro Aquarius™ on uusi turvalattia kuiviin ja kosteisiin tiloihin, joissa liikutaan sekä paljain
jaloin että kengät jalassa. Se on
kehitetty erityisesti hoitolaitosten pesutiloihin, joissa asukas
on usein paljain jaloin ja hoitaja kengät jalassa.Altro Aquarius
on erinomainen lattiamateriaali
esimerkiksi pesuhuoneissa, pukuhuoneissa ja uima-allastiloissa käytettäväksi. Se antaa optimaalisen liukastumiseneston
Tampereen Messut Oy
Turvallisuusmessuilla vierailijat joutuivat poistumaan messuhallista palohälytyksen vuoksi.
massa oli 260 näytteilleasettajaa
ja esillä oli yli 350 tuoteryhmää.
Kolmen messupäivän aikana järjestettiin yhteensä noin 80 semi-
naaria ja tietoiskua.
Epäkeskoruuvipumput
Flowroxin tuotevalikoimaan
OFlowrox (ennen Larox Flowsys) on tuonut markkinoille uudet epäkeskoruuvipumput. Näin täydentyy yrityksen pumpputuotevalikoima, johon on tähän asti kuulunut letkupumppuperhe sekä erilaisia
huolto- ja varaosapalveluita lähinnä epäkeskoruuvi- ja keskipakopumpuille.
Flowrox tunnetaan erityisesti vaativiin väliaineisiin kehitetyistä letku- ja levyluistiventtiileistä sekä letkupumpuista. Uudet Flowrox-epäkeskoruuvipumput on tarkoitettu muun muassa ympäristöteollisuuden kohteisiin, kuten jäteveden käsittelyyn.
Lappeenrannan Lämpövoiman Toikansuon jätevedenpuhdistamolla Flowroxin pumppu on hämmästyttänyt muun muassa hiljaisella toiminnallaan;
ellei katso roottorin pyörimistä, ei välttämättä edes
huomaa, että pumppu pyörii.
Uuden patentoidun teknologian ansiosta
Flowroxin epäkeskoruuvipumpun hyötysuhde
on merkittävästi parempi verrattuna perinteisiin
epäkeskoruuvipumppuihin.
– Pumppu on rakennettu siten, että sen asennus ja huolto on helppoa ja käytettävyysaste on
hyvin korkea, kertoo Flowrox Oy:n epäkeskoruuvipumppujen teknologiasta vastaava Risto Ruutiainen. Muita etuja ovat vähäinen energiankulutus ja lämmönkestävyys.
www.ﬂowrox.com
niin kuivissa kuin kosteissa ympäristöissä. Altro Aquarius on
saanut DIN 51130 -testissä liukuesteluokaksi R10 ja B-luokituksen DIN51097 -testissä, joka mittaa lattiapinnan pitävyyttä
paljain jaloin liikuttaessa.
Turvalattiassa käytetty Altro
Easyclean Maxis PUR™ -teknologia säästää merkittävästi siivous- ja yläpitokustannuksia lattian koko käyttöiän, kun kustannuksia vertaa ei-PUR-käsiteltyihin turvalattioihin. Se on jous-
tava ja helposti hitsattava, joten
sen asennus käy hyvin myös ahtaisiin tiloihin.
Turvalattiamateriaali sisältää
AltrosanTM -bakteeriostaatin,
joka estää muun muassa MRSA-bakteerin elämistä lattiapinnalla. Kuten muut Altro-turvalattiat, myös Altro Aquarius on
kierrätettävissä ja sisältää kierrätettyjä raaka-aineita, enimmillään 30 % koko materiaalista.
www.altro.com
Kuntatekniikka 6/2012
55
Espoon kaupunki
t%*Torsti Hokkanen
POWBMJUUVUFLOJTFO
KBZNQÊSJTUÚUPJNFO
LBVQVOLJTVVOOJUUFMVLFTLVLTFOLBVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚOWJSLBBO
,BVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLLÚWBTUBBLFTLVLTFO
UPJNJOOBTUBKBBTFUFUUVKFO
UBWPJUUFJEFOTBBWVUUBNJTFTUBUPJNJOOBO
TFVSBOOBTUBPIKBVLTFTUB
KBSBQPSUPJOOJTUBTFLÊ
LFTLVLTFOLFIJUUÊNJTFTUÊ
-JTÊLTJLBVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLLÚUPJNJJ
LBVQVOLJTVVOOJUUFMVMBVUBLVOOBOFTJUUFMJKÊOÊ
)PLLBOFOTJJSUZZWJSLBBO
&TQPPOUFLOJTFTUÊUPJNFTUB'JOOPP&TQPPOMBIUJ
BMVFFOQSPKFLUJOKPIUBKBO
UFIUÊWÊTUÊ
Vantaan kaupunki
t7BOUBBOLBVQVOHJO
,VOUBUFLOJJLBOLFTLVLTFOLVOOPTTBQJUPQÊÊMMJLÚOWJSLBBOPOOJNJUFUUZJOTJOÚÚSJ.4DJyrki
Vättö)ÊOTJJSUZJUFIUÊWÊÊOTZZTLVVTTB)FMTJOHJO
SBLFOOVTWJSBTUPOZMMÊQJUPJOTJOÚÚSJOUPJNFTUB
MJJLFUPJNJOUBZLTJLÚÚO
UVPUFQÊÊMMJLÚLTJ"JLBJTFNNJOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZU&OFSHJBLPMNJP
0ZTTÊFOFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJEFOUVPUFQÊÊMMJLLÚOÊ
t5SBEFOPNJJyrki Hiltunen
POOJNJUFUUZ
&OFSHJBQBMWFMVUMJJLFUPJNJOUBZLTJLÚOQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ"JLBJTFNNJOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZU
&OFSHJBLPMNJP0ZTTÊ
QSPKFLUJQÊÊMMJLLÚOÊ
LBTQÊÊMMJLÚLTJ)ÊOTJJSUZZ
&OFSHJBLPMNJPOQBMWFMVLTFFO0VMVO4ÊILÚONZZOUJ0ZTUÊ
t*OTMarkku Korpilauri POBMPJUUBOVUFOFSHJB
BTJBOUVOUJKBOUFIUÊWÊTTÊ
&OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJTTB,PSQJMBVSJTJJSUZZ&OFSHJBLPMNJPMMF$
4NBSU-JHIU0ZMUÊKBTJUÊFOOFOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZUNN&NQPXFS0ZMMÊKBÊOFWPJNB
0ZMMÊ
Rejlers Projektit
Oy
Tarkista
työeläkeotteesi
Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen
Kevasta syksystä alkaen.
Otteelta selviävät työeläkettäsi
kartuttavat julkisen ja yksityisen
alan työsuhteet sekä etuudet.
Otteen tiedot kannattaa
tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi
pohjautuu näihin tietoihin.
Lähetysaikataulun
voit katsoa sivuiltamme
www.keva.ﬁ
Kuntatekniikka 6/2012
Rejlers Oy
YIT
t%*)55Juha Kostiainen POOJNJUFUUZ
56
:*5LPOTFSOJJOLBVQVOLJLFIJUUÊNJTFTUÊKBZIUFJTUZÚTVIUFJTUBWBTUBBWBLTJ
KPIUBKBLTJKBKPIUPSZINÊO
KÊTFOFLTJBMLBFO,PTUJBJOFOWBTUBB
NZÚTZIUJÚOTJEPTSZINÊTVIUFJEFOIPJEPTUB)ÊO
POUZÚTLFOOFMMZU:*5MMÊ
WVPTJOBFSJMBJTJTTBKPIUPUFIUÊWJTTÊ7JJNFJTFUOFMKÊWVPUUB,PTUJBJOFOPOUZÚTLFOOFMMZU
4VPNFOJUTFOÊJTZZEFO
KVIMBSBIBTUP4JUSBTTB
t5SBEFOPNJAri Kokkonen
POOJNJUFUUZ&OFSHJBQBMWFMVU
t.JLLP5ÊILÊQÊÊ
PO
OJNJUFUUZ3FKMFST1SPKFLUJU0ZOQSPKFLUJKPIUBKBLTJ
BTFNBQBJLLBOB+ZWÊTLZMÊ
5ÊILÊQÊÊTJJSUZJ3FKMFSTJO
QBMWFMVLTFFO7FMEPO0ZO
UPJNJUVTKPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊ
Energiakolmio Oy
t%*Henri Horn POBMPJUUBOVUFOFSHJBBTJBOUVOUJKBOB&OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJTTBø)ÊOPO
BJFNNJOUPJNJOVUFOFSHJBBMBOUFIUÊWJTTÊ4VPNFTTBKBVMLPNBJMMB
t5SBEFOPNJSanna
SchutskoffPOOJNJUFUUZ
BTJBLBTWBTUBBWBLTJ&OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJIJO
t*OTTuomas Häkkinen
POWBLJOBJTUFUUVQSPKFLUJ
JOTJOÚÚSJOUFIUÊWÊÊO
Ekokem Oy Ab
t%*Janne LainePOOJNJUFUUZMJJLFUPJNJOUBKPIUBKBLTJ&OFSHJBNBSLLJOBQBMWFMVJIJO7VPEFTUB
IÊOPOUPJNJOVUZIUJÚTTÊ
TBMLVOIPJUBKBOB
t&LPLFNJO4VPNFO
NBBKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZJuha VäyriläKPLBUPJNJJFEFMMFFONZÚT
&LPLFN1BMWFMV0ZOUPJNJUVTKPIUBKBOB
t3VPUTJONBBKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZ&LPLFNJO
UZUÊSZIUJÚ4BLBC"#O
UPJNJUVTKPIUBKBGöran
Eriksson
t,BVQQBUJFUFFOZMJPQQJMBTJussi Kaasalainen
POOJNJUFUUZBWBJOBTJB-
t&LPLFN(SPVQJOMJJLFUPJNJOOBOLFIJUZTKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZ&LPLF-
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
mistä Vesa Soini.
tEsko Jokinen&LPLFNJTUÊPOOJNJUFUUZ&LPkem Groupin ITC-päälliköksi.
tTuomas Tommola
POOJNJUFUUZ&LPLFNJO
myyntiorganisaatioon asiakkuusjohtajaksi. Hän siirUZZ&LPLFNJMMF/FTUF0JM
Oyj:n palveluksesta.
tAntti Kaartokallio
&LPLFN1BMWFMVTUBPOOJmitetty ympäristörakentamispalveluista vastaavaksi
johtajaksi.
Vuoden vesihuoltoteko –palkinto
JAMKin naisille
Vuoden vesihuoltoteko –palkinnon saivat JAMKin Luonnonvarainstituutin Mirja Hurskainen
(vas.), Nina Pimiä, Niina Raudasoja ja Tuija Manerus.
OSuomen
vesihuoltoosuuskunnat SVOSK ry:n
Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät järjestettiin Saarijärvellä syyskuussa.
Nyt kolmatta kertaa
järjestetty tapahtuma
tarjosi vesiosuuskuntien
vastuuhenkilöille muun
muassa lainsäädäntöön
ja osuuskuntien hallintoon pureutuneita työpajoja sekä vesihuollon
laitevalmistajien ja palvelutarjoajien näyttelyn.
Vesiosuuskuntapäivillä jaettiin myös tunnustuksia vesihuollon ja
osuustoiminnan saralla
ansioituneille. Vuoden
vesihuoltoteko –palkinnon saivat Jyväskylän
ammattikorkeakoulun
Luonnonvarainstituutin vesihuoltoalan kehittäjät projektipäällik-
kö Mirja Hurskainen,
projekti-insinööri Nina
Pimiä, projekti-insinööri
Niina Raudasoja ja jätevesineuvoja Tuija Manerus.
Pellervo-Seura ry:n
myöntämät Gebhardmitalit ansiokkaasta
toiminnasta osuustoiminnan piirissä saivat
SVOSK ry:n entinen puheenjohtaja Reijo Korhonen (hopea), Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja
Pertti Halsola (pronssi),
Keski-Suomen ely-keskuksen vesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa (pronssi), dosentti, TkT Tapio S. Katko
(pronssi), vesihallintoneuvos Jaakko Sierla (pronssi) ja lakiasiain
päällikkö Anneli Tiainen (pronssi).
2012
Ympäristötekniikan
messukokonaisuus
Infran tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS11)
9.–12.10.2012 Helsinki
www.ymparistotekniikkamessut.ﬁ
25.10.2012-30.8.2013,
5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki
www.kiinko.ﬁ
InfraExpo
9.-12.10.2012 Helsinki
www.infraexpo.ﬁ
Osoitepäivä
31.10.2012 Helsinki
www.fcg.ﬁ
Interbad
9.–12.10.2012, Stuttgart
www.interbad.de
Rakennuttajan uudet
velvoitteet ja tilaajavastuu
Paikkatietomarkkinat
6.–7.11.2012, Helsinki
www.maanmittauslaitos.ﬁ/
paikkatietomarkkinat2012
9.10.2012 Kuopio
10.10.2012 Lappeenranta
16.10.2012 Seinäjoki
www.fcg.ﬁ
Viheralan hulevesipäivä
Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23
Energy Manager –koulutusohjelma
6.11.2012 Lahti
www.vyl.ﬁ
10.10.2012-7.3.2013, 5 x 2 pv, Helsinki/Tampere
www.ril.ﬁ
6.11.2012-11.9.2013 Helsinki
www.ael.ﬁ/eurem
Kuntien toimitilapäivät
7.-8.11.2012 Tampere
www.fcg.ﬁ
10.–11.10.2012 Jyväskylä
www.fcg.ﬁ
Maanmittausinsinöörien ja
–teknikoiden koulutuspäivät
16.-17.10.2012 Vantaa
www.fcg.ﬁ
Urakointipäivät
18.-20.10.2012 Helsinki-TukholmaHelsinki
www.infrary.ﬁ
Energia 12 -messut
23.–25.10.2012 Tampere
www.expomark.ﬁ
Infran kunnossapidon johtaminen KUP3
23.10.2012-26.4.2013, 5 x 2 pv,
Helsinki
www.kiinko.ﬁ
Ympäristölupapäivä
24.10.2012 Tampere
www.fcg.ﬁ
Vesilakipäivä
25.10.2012 Tampere
www.fcg.ﬁ
Maa-ainespäivät
Rakennusvalvontapäivät
7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari
www.fcg.ﬁ
tapahtumakalenteri
t&LPLFNJOIFOLJMÚTtön kehittämispäälliköksi on nimitetty Marja-Liisa Rekorius. Hän
siirtyi yhtiön palvelukseen Vattenfall Oy:n
henkilöstöpäällikön tehtävistä.
tOuti Nieminen&LPLFmin myynnistä on nimitetty asiakkuusjohtajaksi.
Rakentamisen sopimusoikeus ja –johtaminen
13.-15.11.2012 Vantaa
www.kiinko.ﬁ
Jätelautakuntien neuvottelupäivät
13.11.2012 Hämeenlinna
www.fcg.ﬁ
Teknisen hallinnon päivät
15.-16.11.2012 Helsinki
www.fcg.ﬁ
17. Valtakunnalliset jätteen
hyötykäyttöpäivät
20.-21.11.2012 Lappeenranta
www.fcg.ﬁ
Kuntatekniikan perusteet –
koulutussarja
29.11.2012–18.1.2013, 2 x 2 pv,
Vantaa
www.fcg.ﬁ
Kuntatekniikka 6/2012
57
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne
Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
[email protected]
www.wspgroup.ﬁ
Puhelin: 010 8369900
ZZZD[ÁRZÀ
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖN EN
6 /2012
lustaa
Heli Jutila puo
Hämeenlinnan
luontoa
vieraslajeja
vastaan. sivu 36
YMPÄRISTÖSUT
TEKNIIKKAMES
9.–12.10.201
2
MESSUVIRALLINEN KESKILUETTELO
AUKEAMALLA
2012
lä
Kuivakäymä nsä
tekee tehtävä in sivu 12
kerrostalossak
telmästä
rjes
Digiroad-jä öisempi ja
helppokäytt i sivu 20
monipuolisemp
at
Kaivot kaipaav
säännöllistä sivu 44
kunnossapitoa
Oy:n Jaakko
Paperinkeräys
HUOLLON
OULUN JÄTELET
UUDET TUU
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.ﬁ
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 6/2012
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
5 /2011
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
3/2012
ALANSA YKKÖNEN
4 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko
se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
tii hyötyjätteistä
Jäntti huoleh
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
sivu 6
AURINGOSTA
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.ﬁ
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.ﬁ
~
~
~
~
Kuntatekniikka 6/2012
59
LASERINTARKKAA
LAATUA
0MFNNFBWBOOFFU)PMMPMBBOVVEFOCFUPOJUVPUFUFIUBBO
&VSPPQBOOZLZBJLBJTJOCFUPOJUVPUFUFIUBBNNFUVPUUBBLPSLFBMBBUVJTJB
LVOOBMMJTUFLOJTFFOSBLFOUBNJTFFOUBSLPJUFUUVKB&,QVULJBKBpLBJWPKB