Vuosikertomus - Mäntsälän Sähkö

Vuosikertomus
Mäntsälän Sähkö Oy
2011
”
Viimeaikaisten myrskyjen jälkeen
moni on oivaltanut, millainen merkitys
on sähkön saannin luotettavuudella.
Infrastruktuurin rapautuminen on
iso riski suomalaiselle yhteiskunnalle.
Esa Muukka, toimitusjohtaja
Sisällysluettelo
”
Paikallinen vaikuttaja 5
Toimitusjohtajan katsaus
6
Varatoimitusjohtajan katsaus
10
Yhteiskuntavastuu12
Energiatehokkuus
14
Asiakkuudet17
Sähkön myynti ja hankinta 19
Sähköverkko20
Kaukolämpö ja maakaasu
22
Laajakaista
24
Henkilöstö 26
Talous 29
Hallituksen toimintakertomus
30
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
33
Tilinpäätös 34
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
2
VUOSIKERTOMUS 2011
Paikallinen vaikuttaja
Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän
kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Tarjoamme monipuolisia energia-alan
tuotteita ja palveluja. Toimitamme
asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä,
maakaasua sekä urakointipalveluja.
Lisäksi valikoimaamme kuuluvat laajakaista- ja energiatehokkuuspalvelut.
Toiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen:
Energialiiketoiminta
Energialiiketoiminta vastaa sähkön,
kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Energia-alan perinteiset ratkaisut ovat saaneet kirittäjikseen uudet
teknologiat ja kiristyvän ympäristölainsäädännön. Sähkön ja lämmön
tuotannon ja myynnin lisäksi nykyisin
painoarvoa saa yhä enemmän asiakkaan tapa käyttää energiaa. Toimintavuoden keskeisimpiä asioita oli miettiä uusia ratkaisuja energia-alan muutokseen sekä siten luoda edellytyksiä
pidemmän tähtäimen menestykselle.
Sähköverkkoliiketoiminta
Sähköverkkoliiketoiminta huolehtii toimialueensa jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on
sähkön jakeluvarmuuden kohottaminen kehittämällä verkoston kunnossapito-, tarkastus- ja raivaustoimintaa.
Verkkoliiketoiminta hoitaa verkoston
uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan lisäksi mittarointi- ja vikapalvelut.
Nettiliiketoiminta
Mäntsälän Sähkön nettiliiketoiminta vastaa monipuolisten Internetpalveluiden tuottamisesta asiakaskunnalleen. Laajakaistayhteytemme keskittyvät valo­kuidulla toteutettuihin yhteyksiin, jotka mahdollistavat kaikkien palveluiden häiriöttömän toimivuuden.
Meiltä on saatavana myös monipuoliset
viihde­palvelut kuten TV-kanavapaketit,
videovuokraamo ja musiikkipalvelut.
Vuosi 2011
Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi,
joista kahdeskymmenestoinen yhtiömuotoisena. Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen
Avainluvut
Liikevaihto, 1 000 €
Liikevaihdon kasvu, %
Liikevoitto, 1 000 €
Liikevoitto, %
Tilikauden voitto, 1 000 €
Investoinnit, 1 000 €
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)
Omavaraisuusaste, %
Sähkön myynti, GWh
Sähkön siirto, GWh
Kaukolämmön myynti, GWh
Kaasun myynti, GWh
Henkilökunta keskimäärin
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
5
VUOSIKERTOMUS 2011
vuonna 2011. Kasvu oli kuitenkin asiakasmäärän kasvusta huolimatta maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson
jälkeen koko loppuvuosi oli huomattavasti normaalia lämpimämpi.
Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien pakkasjaksojen ja loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimien säiden vuoksi.
Tapaninpäivän myrsky painoi myös
verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi, vaikka myrskystä selvittiin
hyvän suurhäiriötoimintamallin ansiosta ripeästi. Kokonaisuutena yhtiön
tulosta voi pitää tyydyttävänä, vaikka
liiketulos jäi heikoksi yllä mainittujen
syiden seurauksena.
2011
22 935
2010
21 799
2009
20 094
5,2
430
8,5
974
5,0
1 223
1,9
1 082
4,47
1 531
6,1
784
38 777
7 059
34 252
4 287
33 531
2 467
16,1
2,4
50,8
19,1
6,3
60,2
8,8
7,8
64,2
167
326
33
19
174
345
37
22
155
317
32
22
54
50
49
Huoltovarmuus nousi tapetille
Viimeaikaisten myrskyjen
jälkeen moni on oivaltanut,
millainen merkitys on sähkön
saannin luotettavuudella.
Infrastruktuurin rapautuminen
on iso riski suomalaiselle
yhteiskunnalle, arvioi
toimitusjohtaja Esa Muukka.
Vuosi 2011 oli monelle energiayhtiölle varsin hyvä. Miksi Mäntsälän
Sähkön tulos jäi tavoitteista?
Vuosi oli haasteellinen yhtiöille, joilla
ei ole riittävästi omaa sähköntuotantoa. Sähkön tukkumarkkinat toimivat
huonosti.
Kun tammi- helmikuussa oli kylmää
ja sähkön hinta nousi korkealle, jouduimme valitettavasti ostamaan sähköä myyntihintaa kalliimmalla – kun
taas yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa, myivät sähköään hyvällä hinnalla
pörssiin. Loppuvuosi olikin keskimääräistä lämpimämpi, ja kulutuksen putoamisen seurauksena myyntimäärä jäi
tavoitteista.
Pisteenä iin päällä oli Tapaninpäivän
myrsky. Vaikka selvisimme siitä hyvin,
myrskystä tulee satojen tuhansien eurojen lasku.
Eikö pörssisähkön hinnan muutoksiin voi varautua johdannaisilla?
Sähkön hintaa on vaikea suojata johdannaisilla, jos lämpötila vaihtelee ra-
justi ja lämpötilat poikkeavat paljon
pitkäaikaisesta keskiarvosta. Meillä on
paljon asiakkaita, joilla on sähkölämmitys, joten sähkönkulutus riippuu ulkolämpötilasta.
telealalla, jossa markkinat ovat keskittyneet ja palvelutaso romahtanut.
Suomihan on kiinteissä laajakaistapalveluissa kehitysmaatasoa verrattuna vaikkapa Ruotsiin.
Edellistalven perusteella meillä oli kova houkutus ylisuojata. Jälkikäteen voi
sanoa, että oli hyvä, ettemme ylisuojanneet. Pyrimme toimimaan pitkän
aikavälin sääennusteiden mukaan.
Eikö edullinen sähkö ole kuitenkin
kuluttajan etu?
Toki, mutta Suomessa on naiivi usko
siihen, että markkinatalous hoitaa ihan
kaikki asiat. Harvaan asutussa, vähäväkisessä maassa se ei kaikessa päde. Kun
keskustelua ohjaa vain hinta, unohdetaan, että Suomessa on jo Euroopan
halvimpiin kuuluva sähkö. Romaniassakin sähkö on kuluttajille kalliimpaa
suhteutettuna ostovoimaan.
Miten pahasti tulos kirvelee toimitusjohtajaa?
Jos olisimme yksityinen yhtiö, tulostavoitteesta jääminen olisi selkeästi
pois omistajiltamme. Kunnan omistaman sähköyhtiön ideana on hyödyttää kuntalaisia pitämällä tuloksenteko ja pitkäjänteinen energia-asioiden
hoito tasapainossa. Sikäli asetelma on
monitahoisempi. Tavallaan suojasimme asiakkaitamme kalliilta pörssisähköltä, mikä hyödytti kuntalaisia, ja
säästynyt raha jää pyörimään paikkakunnalle.
Mitä mieltä olet suunnitellusta yhteispohjoismaisesta sähkön vähittäismarkkinasta?
Mallilla tavoitellaan alalle lisää kilpailua. Tavoite on hyvä, mutta se ei toimi. Jos pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat toteutuvat kaavaillulla
tavalla, Suomen kokoiseen maahan
mahtuu vain pari suurta toimijaa. Silloin täältä häviää takuuvarmasti kilpailu. Ilmiö on sama, mikä on nähty
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
6
Meidän pitäisi päättää, haluammeko
pelkkää halpaa hintaa vai luotettavaa,
kestävän kehityksen mukaista pitkäjänteistä energia-asioiden hoitoa.
Ovatko kannusteet sähköverkon
kunnossapitoon riittävät?
Valitettavasti sähkönsiirtoliiketoiminnan sääntelyn osalta suunta tuntuu
olevan sellainen, että liiketoiminnan
riskejä ei huomioida riittävässä määrin.
Tapaninmyrskyn jälkeen väitettiin, että sähköyhtiöt eivät ole investoineet
verkon myrskyvarmuuteen riittävästi.
Mekin olemme kuitenkin maakaapeloineet ja investoineet sähköverkon
luotettavuuteen systemaattisesti jo
ainakin 15 vuotta. Ei tämä mikään uusi Tapaninmyrskyn jälkeen keksitty asia
VUOSIKERTOMUS 2011
ole. Kustannuspaineiden takia verkkoa
ei pystytä uusimaan yhtäkkiä, mutta
investoimme sähköverkkoon keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa.
Verkkoliiketoiminnan riskejä ei saa
omissa käsissämme olevilla valinnoilla kasvattaa. Esimerkiksi myrskykorvausten suunnitellut tasokorotukset eivät osu maaliin. Riskejä on tarpeeksi
luonnon toimesta. Jos riskit kasvavat,
omistaminen ei kiinnosta, eivätkä rahoittajat rahoita investointeja järkevillä ehdoilla. Laskun maksaa aina lopulta
asiakas, joten toiminnan kuluja ei saa
lisätä kohtuuttomilla korvausvelvoitteilla tai tarpeettomalla toimivan infrastruktuurin korvaamisella ennen
teknistaloudellisen käyttöiän päättymistä.
Millaisena uhkana pidät sähköverkkojen kunnon rapautumista?
Koko infrastruktuurin rapautuminen
on iso riski suomalaisessa yhteiskunnassa. Se ei koske vain siirtoverkkoa
vaan myös esimerkiksi tieverkostoa ja
rautateitä. Samanlaisia uhkakuvia on
muissakin maissa, esimerkiksi USA:ssa.
Suomessakin 1990-luvun puolivälissä
energia-alaa alettiin muuttaa bisnekseksi. Tarkoitus oli hyvä, mutta näyttää
siltä, että pitkäjänteinen energiainfra­
struktuurin kehittäminen jää takaalalle, jos tekemistä ohjaa vain hinta
tai pörssiyhtiön arvonkehitys.
Millaisen arvosanan annat Mäntsälän Sähkölle tapaninpäivän myrskytuhojen hoitamisesta?
Ilmatieteenlaitos ei ennustanut Tapaninpäivälle erityisen pahaa myrskyä,
joten meilläkin oli normaali päivystysvahvuus. Meillä on erinomainen asenne, omat asentajat ja paikallisia kumppaneita. Korjaustyöt alkoivat siksi
nopeasti. Verkon laajuuteen nähden
resurssimme olivat myös moninkertaiset julkisuudessa parjattuihin suuriin yhtiöihin verrattuna.
Tapaninpäivän aamuna alueen sähkönkäyttöpaikoista puolet oli pimeänä,
mutta illalla enää vain tuhatkunta ja
tiistaina iltapäivällä enää 150. Parissa
päivässä sähköt oli palautettu kaikille.
Ei kai tätä huonona suorituksena voi
pitää. Harmi, että koko sähköala leimattiin julkisuudessa.
Sähköyhtiöt on velvoitettu vaihtamaan sähkömittarit etäluettaviin
malleihin, mikä nostaa sähkön siirtohintoja. Mitä mieltä olet investoinnista?
Mielestäni mittarit uusittiin turhan aikaisin, eikä investointi ollut kansantaloudellisesti järkevä. Tilanne on sama
kuin digibokseissa. Olisi kannattanut
vähän peesata muita, sillä teknologia
ei ole vielä vakiintunutta. Nyt puuhataan esimerkiksi yhteispohjoismaista
vähittäismarkkinaa, vaikka Ruotsissa ei olla siirtymässä edes tuntiluet-
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
8
taviin mittareihin. Toki pyrimme saamaan uusista mittareista kaiken hyödyt irti. Pääsemme esimerkiksi sähkökatkoihin aiempaa paremmin käsiksi.
Aikooko Mäntsälän Sähkö lisätä
jatkossa omaa tuotantoaan?
Pyrimme nostamaan sähkön omaa
tuotantoa lisäämällä vesivoimaa, ydinvoimaa ja myös omaa tuulivoimaa.
Ydinvoiman osalta tuotantoa saadaan
merkittävästi käyttöön vasta 2020luvulla. Alalla on edessään muutenkin mittavat investoinnit – etenkin,
kun sähköntuotantoa pitäisi viedä
uusiutuvien ja päästöttömien polttoaineiden suuntaan.
Mikä investointeja jarruttaa?
Suomessa energiapolitiikasta on tullut poukkoilevaa. Esimerkiksi maakaasua on pidetty hyvänä polttoaineena ja olemme pitkäjänteisesti
rakentaneet kaukolämpöä maakaasun varaan. Pari vuotta sitten suuntaa muutettiin yllättäen ja maakaasun hinta nousi veropäätöksen takia
rajusti. Myös uusiutuvien energioiden
tukipäätökset revittiin syksyllä budjetinteon yhteydessä auki. Tällä menolla osasta investointeja tulee riskialttiita, mikä vaikeuttaa myös niiden
rahoitusta. Myös esimerkiksi tuulivoiman rakennuslupien kanssa on hankaluuksia. Haluamme kehittää alaa
pitkäjänteisesti ja pitää huolta energiahuollosta. Asiakkaidenkin etu olisi,
VUOSIKERTOMUS 2011
että investointiedellytyksiä ei tarpeettomasti heikennetä.
Julkisuudessa on väläytelty mankalaperiaatteesta luopumista. Millaisia
vaikutuksia tällä olisi?
Suomessa lähes kaikki voimalaitokset
on rakennettu mankala-periaatteella,
minkä ansiosta pienet yhtiöt voivat saada sähköä omistamistaan voimalaitoksista omakustannushintaan. Jos periaate romutetaan, Suomeen jää vain isojen
yhtiöiden omistamia voimaloita. Jo nyt
ydinvoima on Suomessa harvojen yhtiöiden käsissä, ja meillä on vain murusia.
Vesivoimassa tilanne on sama. Se ei takuulla johtaisi hyvään lopputulokseen.
Alalla nähtiin viime vuonna isoja yrityskauppoja. Miten suhtaudut niihin?
Energia-ala on kansantaloudelle strateginen, ja sähkö on elintärkeää Suomessa. Vattenfall myi viime vuonna
Suomen sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoimintonsa ulkomaiselle yhteenliittymälle, jossa Ilmarinen oli yhtenä
osakkaana. Myös me olimme kiinnostuneita Vattenfallin verkoista, mutta
emme sillä hinnalla, mitä niistä maksettiin. Minusta asetelma on suomalaisesta näkökulmasta huolestuttava.
”
Suomessa alettiin muuttaa
energia-alaa bisnekseksi
1990-luvun puolivälissä.
Tarkoitus oli hyvä, mutta
näyttää siltä, että pitkäjänteinen
energiainfrastruktuurin
kehittäminen jää taka-alalle,
jos tekemistä ohjaa vain hinta.
”
Esa Muukka
toimitusjohtaja
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
9
VUOSIKERTOMUS 2011
Takapakkia
tuulivoimassa
Selkeiden pelisääntöjen
puuttuminen, poukkoileva
tukipolitiikka ja hallinnolliset
esteet hidastavat tuulivoiman
yleistymistä, varatoimitusjohtaja
Vesa Selikare arvioi.
Sähkön kulutus laski Mäntsälässä
viime vuonna peräti 5,8 prosenttia.
Myös koko Suomessa kulutus laski
3,8 prosenttia edellisvuodesta. Mistä
näin raju notkahdus johtui?
Noin puolet sähkönkulutuksesta on
lämmityskäyttöä, joten edellisiä vuosia lämpimämpi vuosi näkyy suoraan sähkön kokonaiskulutuksessa.
Viime vuonna tammi- ja helmikuuta
lukuunottamatta kaikki kuukaudet olivat keskiarvoa lämpimämpiä. Toisaalta myös energian säästö näkyy: kotitaloudet ovat innostuneet esimerkiksi
hankkimaan lämpöpumppuja ja myös
teollisuuden prosesseja on tehostettu.
Kulutuksen väheneminen alensi hiilidioksidipäästöjä, mutta edistyttiinkö ympäristöasioissa muuten
vuonna 2011?
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät Suomessa tosiaankin
26 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto kasvoi – lähinnä hyvän tuulivuoden ansiosta – noin 60 prosenttia.
Toisaalta tuulivoiman lisärakentamisessa on otettu takapakkia. Alun perin
Suomeen piti rakentaa viime vuonna
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
10
yli sata uutta tuulivoimalaa, mutta
niitä rakennettiin vain kolme. Pääosa
hankkeista kaatui hallinnollisiin esteisiin, ympäristövalituksiin tai naapureiden valituksiin.
Mitä kuuluu Mäntsälän Sähkön
omille tuulivoimahankkeille?
Hanke tuulivoimalan rakentamisesta
Mäntsälään on ollut vireillä jo kaksi
vuotta, mutta asia on edelleen muutaman puuttuvan lausunnon takia auki.
Oman hankkeen lisäksi olemme mukana Suomen Voiman Haminaan valmistuvassa neljän voimalan tuulipuistossa, jossa osuutemme on noin 0,6 MW.
Muualla maailmassa tuulivoimaa
hyödynnetään runsaasti. Miksi liikkeelle lähtö Suomessa on niin tahmeaa?
Viime vuonna hyväksyttyjen tukien
voimaantulo myöhästyi puoli vuotta
hallinnollisten kiemuroiden takia. Uudestaan lunta tuli tupaan, kun kiinteä
tuotantotuki lopetettiin ennen kuin se
ehti tulla edes kunnolla voimaankaan.
Suurissa investoinneissa investoijan
täytyy voida luottaa tukien olevan voimassa sovitun ajan. Muuten on vaarana, ettei kukaan uskalla investoida.
Suomessa ympäristöviraomaisten,
kaavoittajien ja yhteiskunnan eri osapuolten pitäisikin päästä sopuun siitä,
millä pelisäännöillä saa rakentaa tuulivoimalan ja mihin paikkoihin.
VUOSIKERTOMUS 2011
”
”
Alun perin Suomessa piti rakentaa viime
vuonna yli sata uutta tuulivoimalaa.
Voimaloita rakennettiin kuitenkin vain kolme.
Kasvaako päästöttömän energiantuotannon osuus suunnitellusti?
Mäntsälän Sähkön pitäisi päästä hyvinkin EU:n tavoitteeseen, jonka mukaan
Suomessa pitää olla 38 prosenttia
päästötöntä energiantuotantoa vuonna 2020.
Vaikka meillä on tuuli- ja vesivoimaa,
peruskuorma päästöttömästä tuotannosta pitää hoitaa ydinvoimalla. Olemme mukana Olkiluodon ydinvoimalassa
ja Fennovoiman uudessa hankkeessa.
Viime syksynä sovittiin uuden voimalan sijoituksesta Pyhäjoelle. Tavoitteena
on, että vuoden kahden päästä asiassa
voidaan tehdä investointipäätös. Ydinvoimalan pitäisi olla käyttökunnossa
2020-luvun alkupuolella. Ydinvoimalla
tuotetaan tulevaisuudessa noin puolet
nykyisestä sähkönmyynnistämme.
Millainen rooli maakaasulla on
Mäntsälän Sähkön tarjonnassa?
Maakaasun osalta viime vuonna kuvaan tuli maakaasun lisävero. Maakaasu on puhdas polttoaine, mutta
lisävero haittaa meitä ennen kuin pääsemme siirtymään bioperäisiin polttoaineisiin.
Polttamisesta syntyy hiilidioksidia riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään. Biopolttoaineissa ajatuksena
on, että siinä kierto on nopeampaa
kuin fossilipolttoaineissa, jolloin hiilidioksidi sitoutuu uudestaan puihin
ja kasveihin luonnossa. Jos ydinvoimaa aletaan korvata biopolttoaineilla,
kuten Saksassa kaavaillaan, se johtaa
ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen.
Korvaako biokaasu maakaasun tulevaisuudessa?
Jos ja kun Mäntsälän keskusta kasvaa,
voimme tuottaa bioenergialla sähköä ja lämpöä alueen tarpeisiin. Myös
Gasum suunnittelee biokaasun tuotantoa. Kaasuputki Lappeenrannasta
Kouvolan ja Lahden kautta Mäntsälään
ja edelleen Helsinkiin on jo olemassa,
joten putkistoon voisi tuottaa biokaasua missä tahansa putken varrella.
Millaisia mahdollisuuksia näet hajautetulla energiantuotannolla?
Lämpö täytyy tuottaa paikallisesti ja
jos samalla voidaan tuottaa sähköä,
lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Yhteistuotannon ideana on, että polttoaineen energiasisältö voidaan hyödyntää lähes maksimaalisesti. Sen takia pienikin yksikkö voi olla kannattava.
Meillä on Saarenkylässä Fortumilta ostettu lämpölaitos. Selvittelemme
parhaillaan, voisiko nykyisen polttoaineen korvata biopolttoaineella, jolloin
esimerkiksi lähialueen pelloilta voitaisiin mädättämällä tuottaa biokaasua
lämpökeskuksen polttoaineeksi. Vaihtoehtona on polttaa puupolttoainetta
suoraan lämmöksi.
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
11
VUOSIKERTOMUS 2011
Onko Suomi tulevaisuudessa omavarainen sähköntuotannossa?
Nykyisin noin viideosa Suomessa kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta. Venäjältä tuodun sähkön määrä on
jo pienentynyt, kun venäläiset tarvitsevat itse sähköä. Uusien ydinvoimaloiden valmistuttua emme ole enää niin
riippuvaisia tuontisähköstä. Pelkästään uusiutuvaa energiantuotantoa
lisäämällä Suomi ei pääse omavaraiseksi sähköntuotannossa.
Väheneekö sähkön kulutus myös
jatkossa?
Arvioisin, että koko Suomen osalta
sähkön kulutuksen kasvu hidastuu,
mutta kasvaa jatkossakin. Mäntsälään
syntyy uutta asutusta, teollisuutta ja
yritystoimintaa, joten meillä sähkön
siirtomäärät todennäköisesti kasvavat enemmän kuin Suomessa yleisesti.
Pitkällä tähtäimellä sähkön kulutukseen vaikuttaa myös autojen liikennepolttoaineiden korvaaminen sähköllä.
Vesa Selikare
varatoimitusjohtaja
Yhteiskuntavastuu
Mäntsälän Sähkö osallistuu kestävän
kehityksen ja toiminta-alueensa hyvinvoinnin ylläpitämiseen kehittämällä energiainfrastruktuuria toimintaalueellaan luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja pitkäjänteisesti. Mäntsälän
Sähköstä on sen yli 85 toimintavuoden
aikana tullut asiakkaidensa arvostama
toimija, johon luotetaan.
Mäntsälän Sähkö auttaa energiaosaamisellaan osaltaan toiminta-alueensa
kuntia saavuttamaan elinkeinopoliittisia tavoitteitaan mm. uusien merkittävien yritysten saamisessa paikkakunnalle. Tuemme asumisen ja yritysten
toiminnan edellytyksiä toimittamalla
energia- ja tietoliikenne alan palveluja.
Sosiaalinen vastuu
Mäntsälän Sähkön keskeisiä menestystekijöitä ovat osaava ja motivoitunut
henkilöstö sekä asiakkaidemme luottamus. Mäntsälän Sähkö haluaa olla
esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja ja hyvä kuntalainen. Työssä jaksamisen varmistamiseksi Mäntsälän
Sähkö huolehtii henkilöstönsä työkyvystä, työhyvinvoinnista ja osaamisen
jatkuvasta kehittämisestä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen
osa työhyvinvointia.
Mäntsälän Sähkö tukee luonnontieteeseen ja matemaattisiin aineisiin
kohdistuvaa opetusta paikkakunnalla
sekä pienempien koululaisten energia-
osaamisen kehittämistä ja vahvistaa
siten tulevaisuuden osaamista. Tarjoamme kesätyö- ja harjoittelu sekä
opinnäytetyöpaikkoja alamme ammatteihin opiskeleville nuorille.
Viestintä
Mäntsälän Sähkö viestii toiminnastaan avoimesti. Meillä on asiakaslehti,
Ilowatti, joka ilmestyy säännöllisesti.
Myös internet-sivumme ovat kattavat
ja niitä päivitetään aktiivisesti. Tiedotamme oma-aloitteisesti toimintaalueemme lehdistölle ja keskeisille kuntapäättäjille toiminnastamme.
Mäntsälän Sähkön asiantuntijat osallistuvat eri tilaisuuksiin toiminta-alueellamme ja järjestämme sidosryhmille
informaatiotilaisuuksia säännöllisesti.
Mäntsälän Sähkön sisäisen viestinnän
tärkeimmät välineet ovat yhtiön intranet sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Valopilkku, johon
kirjoittaa laaja joukko yrityksen avainhenkilöitä.
Ympäristövastuu
Mäntsälän Sähkö noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Mäntsälän Sähkö tunnistaa
toimintansa ympäristönäkökohdat ja
etsii keinoja vähentääkseen toiminnastaan aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sähkön tuotantoketjun kaikissa
vaiheissa.
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
12
Mäntsälän Sähkö osallistuu sellaisen
voimantuotannon rakentamiseen, joka
tukee kestävää kehitystä ja esimerkiksi
hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Mäntsälän Sähkö edellyttää yhtiön
politiikkojen ja toimintaperiaatteiden
mukaista vastuullista suhtautumista
ympäristöasioihin myös alihankkijoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.
Olemme sitoutuneet myös energiateollisuuden energiatehokkuuden puiteohjelmaan, jonka velvoittamana
tuomme oman energiatehokkuutemme
parantamisen lisäksi myös asiakkaidemme energiatehokkuuden parantamista neuvonnan lisäksi mm. toimittamalla maa- ja ilmalämpöpumppuja.
Taloudellinen vastuu
Mäntsälän Sähkö on liikevaihdoltaan
suurimpia yrityksiä paikkakunnalla
ja hoitaa kaiken sähkön ja maakaasun jakelun sekä kaukolämmön tuotannon alueellaan. Valtaosa toimintaalueellamme kulutetusta sähköstä on
myös joko tuotettu osuusvoimalaitoksissamme tai meidän hankkimaamme
ja myymäämme. Meillä on siten myös
suuri taloudellinen vastuu tehokkaasta
toiminnasta kohtuuhintaisen energiansaannin varmistajana.
Mäntsälän kunta omistaa Mäntsälän
Sähkön 100 %:sti. Tuloutamme vuosittain kunnalle merkittävän, miljoona-
VUOSIKERTOMUS 2011
”
luokan osingon ja olemme paikkakunnan suurimpia veronmaksajia.
Pyrimme myös käyttämään paikallisia yhteistyökumppaneita toiminnassamme aina kun se on mahdollista. Pyrimme maksimoimaan sen, että
liikevaihdostamme, yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri osa
jää paikkakunnalle tuottamaan osaltaan hyvinvointia kaikille kuntalaisille
– meidän asiakkaillemme.
Pyrimme maksimoimaan
sen, että liikevaihdostamme,
yli 20 miljoonasta eurosta, mahdollisimman suuri
osa jää paikkakunnalle
tuottamaan osaltaan
hyvinvointia kaikille
kuntalaisille
– meidän
asiakkaillemme.
”
”
Energiatehokkuus
Mäntsälän Sähkö on sitoutunut Energiateollisuus ry:n toimenpideohjelmaan, jossa on säädetty 9 % säästötavoite asiakkaiden energiankulutuksesta. Olemme myös yrityksenä
sitoutuneet Suomen energiapolitiikan
tavoitteisiin, jotka ovat energiansaannin turvaaminen, työn ja hyvinvoinnin
rakentaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen. Saavuttaaksemme nämä tavoitteet, olemme mm. päättäneet laajentaa tuotevalikoimaamme
energiatehokkuuden osa-alueelle. Myös
Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan asiakkaamme ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta
ja energiatodistuksia. Ne kuuluvat
luonnollisesti sähköyhtiön tuote- ja
palveluvalikoimaan.
Ilmalämpöpumput
Päätimme kuluneena vuonna ottaa
ilmalämpöpumppujen asennuksen
omaan hoitoomme. Siten pystymme
takaamaan asiakkaillemme palvelun
laadun koko toimitusketjulle. Mäntsälän Sähkö sai elokuussa Tukesin yli
3 kg kylmäaineluvat, jotka mahdollistavat suurtenkin laitteistojen myynnin
ja asennuksen. Neljä omaa asentajaamme on suorittanut asennustyöhön
oikeuttavan tutkinnon kylmäasennuslupineen, joten ilmalämpöpumppujen
asennustoiminta on omissa käsissämme ja resursseja löytyy.
Maahantuojana käytämme Vantaalaista Scanoffice Oy:tä, joka on pohjoismaiden suurin ilmalämpöpumppujen
maahantuoja ja näin ollen omaa myös
laajan tiedon tuotteiden laadusta
sekä moitteettomasta toiminnasta pohjolan rankoissa oloissa. Käytämme Mitsubishi Electric:n ilmalämpöpumppuja, jotka ovat tunnettuja
VTT:n testaamia laatutuotteita. Valikoimastamme löytyy myös ilma-vesipumput sekä kiinteistöpumput.
Syksyn suosikkiuutuus oli Kirigamine
Zen ilmalämpöpumppu, joka edustaa
aivan uudenlaista pumppudesignia.
Myös tekniset ominaisuudet ovat hyvin kehittyneet. Uusia ominaisuuksia
on mm. viikkoajastin, tuuletinkäyttö ja
10 asteen ylläpitolämpötila.
Lämpökamerakuvaus ja
energiatodistukset
Yrityksestämme yksi henkilö saa koulutuksen lämpökamerakuvaukseen
ja kaksi henkilöä energiatodistusten
laatimiseen. Koulutus jatkuu vuoden 2012 puolelle, joten markkinointi ja myynti aloitetaan voimallisemmin
vasta vuoden 2012 keväällä.
Tarja Hellstén
asiakkuuspäällikkö
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
Taloustutkimuksen mukaan asiakkaamme
ostavat mielellään meiltä energiatehokkuuteen
liittyviä tuotteita kuten ilmalämpöpumppuja, lämpökamerakuvausta ja energiatodistuksia.
Energiapalveluiden
toimenpideohjelma
Vuoden 2010 lopussa toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten määrä Suomessa sähkön myynnin ja jakelun sekä kaukolämmön jakelun osalta
oli 86 kappaletta, joka kattaa sähkön
jakelun ja myynnin osalta 87 % kaikista Suomen jakelu- ja myyntiyhtiöistä. Mäntsälän Sähkö on luonnollisesti ollut toimenpideohjelmassa mukana
alusta alkaen, vuodesta 2008.
Ohjelman säästötoimia kohdistettiin
vuonna 2011 pääasiallisesti asiakkaidemme energiatehokkuusneuvontaan
ja energiatehokkuustuotevalikoimaan
sekä Mäntsälän Sähkön oman energiatehokkuuden parantamiseen. Saavutettuja tuloksia on arvioitu sekä yrityskohtaisesti että valtakunnallisesti vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön ja
Motiva Oy:n toimesta. Raportoinnissa
erilaisten asiakkaille suunnattujen palveluiden ja toimenpiteiden säästövaikutusten arviointi on ollut haastavaa,
mutta palkitsevaa. Mäntsälän Sähkön
asiakkaiden energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin asiakasneuvonnan lisäksi mm. vinkkejä asiakaslehdessämme ja kotisivuillamme, joilta löytyy
Energiatietoa-osion lisäksi kattavasti
lisätietoja myös energiatehokkuuspalveluistamme.
Kaikkien toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten oman energiankäytön raportointi vuodelta 2010 sisälsi
14
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
15
VUOSIKERTOMUS 2011
”
yhteensä 54 säästötoimenpidettä, joille arvioitiin 4,1 GWh/a sähkönsäästö
ja 2,3 GWh/a lämmön ja polttoaineen
säästö. Näille toimenpiteille raportoidut investointikustannukset olivat
noin 1,3 milj. euroa. Yhteensä vuosien
2008-2010 raportoitu sähkönsäästö
on 9,1 GWh/a ja lämmön ja polttoaineiden säästö 11,5 GWh/a.
Lisäksi Mäntsälän Sähkö on tehnyt investointeja, jotka tehostavat sähkön,
lämmön ja polttoaineiden käyttöä.
Näitä ovat esimerkiksi verkostoinvestoinnit, kuten kaapeleiden uusinnat ja
muuntajakokojen suurentaminen.
Eeva Saarinen
mittauspäällikkö
”
”
Palvelutilanteiden tavoitteena on jatkossakin
ylittää odotukset ja yllättää asiakkaamme positiivisesti.
Asiakkuudet
Toimintaympäristön muutokset ja
liiketoimintoihin kohdistuvat vaatimukset ovat viimeisten vuosien aikana
muuttuneet merkittävästi. Asiakkuuksien hallinta on noussut merkittävään
rooliin toiminnan kehittämisessä. Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen ja asiakaskohtaamisessa
onnistumiseen.
Suuntana paras
paikallinen palvelu
Parhaiden toimintamallien löytäminen, kehityskohteisiin tarttuminen ja
jatkuva muutos asiakaspalautteiden
pohjalta ovat keskeisiä kehittymisen
lähtökohtia. Asiakaskohtaamisessa
onnistumista mitattiin säännöllisesti puhelinpalvelututkimuksen avulla
sekä nauhoittamalla opetuskäyttöön
puheluita. Erityisesti asiakkaamme olivat tyytyväisiä palvelun ystävällisyyteen ja kokivat saavansa aidosti apua
– olimme läsnä usean asiakkaamme
arjessa. Saatujen kehityskohteiden
perusteella toimintaa muutettiin ketterästi vastaamaan entistä paremmin
asiakastoiveita.
Palvelutilanteiden tavoitteena on
jatkossakin ylittää odotukset, yllättää asiakkaamme positiivisesti. Jotta
odotukset ylittävä palvelu onnistuisi,
kasvatimme myös tuotevalikoimaam-
me vastaamaan paremmin muuttuneita asiakastarpeita. Otimme myynti­
valikoimaan laadukkaat Stiebel Eltronin
maalämpöpumput. Uusimme myös
asiakaspalvelutiskin vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita.
Asiantuntijuus arvossa
Tänä vuonna oli viimeistä kertaa suurimmalla osalla asiakkaistamme sähkönkulutuksen ja laskutuksen tasaus.
Etäluentamittareiden massavaihdon
alkaessa toukokuussa neuvonta energiankulutuksesta ja sen järkevästä
käytöstä kasvoi huomattavasti. Asiakkaamme tarttuivat aktiivisesti omaan
energiatehokkuuden parantamiseen
ja olivat yhteydessä asiantuntijoihimme. Vuoden aikana opastimme yli
10 000 kertaa energian järkevästä käytöstä. Asiakaspalvelumme vahvistui
myös uudella energianeuvojalla ja henkilöstön valmiuksia kasvatimme useilla eri koulutuksilla aina energiatehokkuudesta myynti- ja palveluvalmiuksiin asti.
Asiakaspalvelun tavoitettavuuden
säilyttämiseksi resursseja vahvistettiin koko vuoden ajan, valmistautuen vuonna 2012 tulevaan asiakashallintajärjestelmän vaihtoon. Riittävät
resurssit ja säännöllisesti talon sisäisesti pidetyt koulutukset, mm. suurhäiriöharjoitukset, mahdollistivat lop-
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
17
VUOSIKERTOMUS 2011
puvuodesta hyvän tavoitettavuuden
myös Tapaninpäivän myrskyn jälkeisissä vikapuhelujen vastaamisessa. Vuoden aikana laadittu kriisiviestintäsuunnitelma toimi hyvänä lisänä olemassa olevalle suurhäiriöohjeistukselle sekä tuki tehokasta työyhteisö- ja
asiakasviestintää. Myrskystä saatujen
palautteiden pohjalta uskomme sosiaalisen median hyödyntämisestä vahvistui ja suunnitelmat yhteisöviestinnän
hyödyntämisestä käynnistyivät.
Iloa jokaisen arkeen
Pitkään jatkunut tiivis yhteistyö koulujen kanssa myös syventyi entisestään.
Cern-kummiluokkalaiset pitivät yli sadalle 4. luokkalaiselle energiaoppitunteja. He myös tutustuivat Olkiluodon
ydinvoimalaitokseen yhdessä henkilöstömme kanssa.
Kanta-asiakkaamme puolestaan saivat
nauttia sisustusarkkitehti Marko Paanasen opeista syksyllä pidetyssä Naisten illassa. Lisäksi tarjoamme kanta-­
asiakkaillemme vaihtuvia etuja paikallisiin yrityksiin asiakaslehtemme välityksellä.
Piia Sydänmaa
markkinointipäällikkö
”
”
Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli
nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen.
Oleellista onkin osata toimia tässä muutosten maailmassa.
Energialiiketoiminta
Sähkömarkkinoilla riitti tasaisesti tapahtumia ja seurattavaa läpi vuoden
2011. Vuoteen lähdettiin ennätyksellisen huonosta pohjoismaisesta vesitilanteesta. Huono vesitilanne nosti huolta
sähkön riittävyydestä, sillä talvi oli lämpötiloiltaan ja siten sähkön kulutukseltaan perinteinen pakkastalvi. Kevään
isoin uutinen oli Japanin maanjäristys,
joka aiheutti onnettomuuden Fukushiman ydinvoimalaitoksella. Tämän seurauksena alkoivat spekulaatiot ydinvoiman globaalista tulevaisuudesta sekä
miten se vaikuttaa energiantuotantoon.
Spekulaatiot realisoituivatkin, kun Saksa ilmoitti sulkevansa osan ydinvoimalaitoksistaan välittömästi sekä luopuvansa ydinvoimasta kokonaan vuoteen
2022 mennessä. Kesän ja syksyn aikana
vesiresurssi kääntyi vajeesta normaalia
paremmaksi, mikä vähensi pelkoja sähkön riittävyydestä kuluvalle talvelle sekä pudotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähkön hintaan vaikutti myös
voimakkaasti laskeneet päästöoikeuksien hinnat sekä erittäin lämmin syksy
ja alkutalvi.
ajanjakso oli poikkeuksellisen kylmä.
Vaikka asiakasmäärissä tapahtui tavoitteiden mukainen vuosikasvu, ei se
kyennyt kompensoimaan lämpötiloista johtunutta eroa. Loppuasiakkaiden
myyntihinnat noudattivat tukkumarkkinoiden hintojen kehitystä, mihin sisältyi alkuvuodesta nousua ja loppuvuodesta laskua.
Sähkön loppuasiakasmyynnin määrä
vuonna 2011 oli 167 GWh, mikä oli
noin 4 % vähemmän kuin vuonna
2010. Ero syntyi loka-joulukuun välisenä jaksona, joka oli historiallisestikin
tarkastelleen erittäin lämmin. Vastaavasti edellisen vuoden osalta kyseinen
Vuoteen 2012 lähdetään liki päinvastaisesta tilanteesta kuin vuoteen 2011.
Ennätysalhainen pohjoismainen vesivaranto on vaihtunut erittäin runsaaseen tilanteeseen. Globaalisti talouden näkymät ovat vaihtuneet aiempaa epävarmemmiksi. Erityisesti Eu-
Sähkön hankinnassa osuustuotannon
ja oman tuotannon hankintamäärä laski edellisvuoteen nähden 33 %.
Muutos syntyi vuoden jälkimmäisellä
puoliskolla, jolloin laskenut markkinahinta vaikutti voimalaitosten ajomääriin. Osuustuotannon määrän lasku
johti kasvaneeseen hankintaan tukkumarkkinoilta. Vuoden 2011 sähkön
hankinnasta markkinasähkön osuus
oli yli 80 %.
Sähkön tuotannon hankkeita vietiin
eteenpäin Etelä-Suomen Voima Oy:n
ja Suomen Voima Oy:n kautta.
Näkymät vuodelle 2012
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
19
VUOSIKERTOMUS 2011
roopan osalta ilmassa on monia isoja kysymysmerkkejä. Kun vielä sähkön
kulutuksen kasvu näyttäisi taittuneen,
vaikuttaisivat näkymät sähkömarkkinoilla varsin maltillisilta. Mutta kuten
jo viime vuoden aikana nähtiin, voivat
tilanteet muuttua hyvinkin nopeasti.
Nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa jopa sykli nousu- ja laskukausien välillä vaikuttaisi nopeutuneen. Oleellista onkin osata toimia
tässä muutosten maailmassa.
Energia-ala on voimakkaassa murroksessa. Erityisesti poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys tulevaisuuden
suunnitelmia tehtäessä. Niinpä täällä
hetkellä on tärkeää turvata Mäntsälän
Sähkön, sen asiakkaiden sekä omistajan asema sähkömarkkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa
sähkön hankintaan ja tuotantoon liittyviä päätöksiä, tarjottavien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä
yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden
ansaitsemista. Se merkitsee myös halua kehittyä ja kasvaa sähkön myyjänä
ja tuottajana.
Juha Voho
energiapäällikkö
”
”
Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina
sähköverkkoomme noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 % sähkönsiirron liikevaihdosta.
Verkkoliiketoiminta
Lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon hiipuminen laskivat sähkön
kulutusta vuonna 2011 koko maassa
3,8 %. Lämmin vuosi vaikutti myös
siihen, että Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä laski 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun siirtomäärä jäi edellisestä vuodesta peräti 23 %.
Koko vuoden sähkönsiirtomäärä laski
16 GWh:a jääden 326 GWh:iin. Rakentaminen jatkui kuitenkin jakelualueellamme edellisen vuoden tapaan tasaisena.
Keskimäärin olemme investoineet viime vuosina sähköverkkoomme noin 3
miljoonaa euroa vuodessa, jopa 39 %
sähkönsiirron liikevaihdosta. Verkostoinvestoinnit jatkuivat vuonna 2011
edelleen päämäärätietoisesti keskittyen lisäämään maakaapelien käyttöä
keskijänniteverkoissa sekä taajamaettä haja-asutusalueilla. Suurimmat
rakennuskohteet sijaitsivat Pitkäarontiellä, Kustaansuoralla, Viljasuossa,
Onkimaantiellä ja Rutajärventiellä. Investoimalla kattavasti sähköverkkoon,
pyrimme vähentämään asiakkaillemme säästä johtuvat häiriöt mahdollisimman pieniksi ja turvaamaan sähkönjakelun kaikissa oloissa.
Laadukas ja turvallinen
sähkönjakelu
Investointien lisäksi säännöllisillä verkostotarkastuksilla varmistetaan turvallinen ja laadukas sähkönjakelu.
Sähköverkon kuntoa tarkastellaan
pääasiallisesti verkkotietojärjestelmän
kunnossapitosovelluksella, josta saa-
tavan aineiston avulla tehdään myös
päätökset vuosittain uusittavista verkonosista.
Pitkäjänteinen yhteistyö saman urakoitsijan kanssa maastotarkastuksissa on mahdollistanut vertailukelpoiset
tarkastustiedot koko jakelualueemme
osalta. Jokainen verkon komponentti tarkastetaan kuuden vuoden välein
sekä maasta että ilmasta käsin. Tänä
vuonna tarkastukset keskittyivät Sälinkään, Keravanjärven ja Maitoisten alueille. Maastossa tehtävien määräaikaistarkastusten lisäksi rakennetut kohteet
varmennetaan tarkastamalla säännöllisesti verkon sähköinen mitoitus.
Etäluentamittarit
– parempaa palvelua
Etäluentamittareiden vaihto käynnistyi vuoden alussa pilotoinnilla, jonka
jälkeen aloitimme toukokuussa massavaihdot. Vuoden aikana saimme vaihdettua yli 8 000 mittaria jakelualueellamme. Mittarien massa-asennus
saadaan päätökseen kesällä 2012.
Tämän jälkeen keskitymme vielä yksittäisiin kohteisiin, joihin ei ole projektin
aikana päästy.
Asiakkaamme ovat ottaneet uudet
mittarit innolla vastaa ja alkuvuodesta 2012 etäluentakohteissa on myös
mahdollista seurata kulutustietojaan
web-portaalin, Hehkun kautta. Uusien mittarien myötä olemme portaittain siirtyneet reaaliaikaiseen mitatun
kulutuksen mukaiseen laskutukseen.
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
20
Kattavat verkoston
kunnossapitotyöt
Säännöllisillä verkoston kunnossapitotöillä pyrimme varmistamaan sähkönjakelun hyvän laadun ja verkoston
toimivuuden myös poikkeusoloissa.
Kesällä 2011 normaalien kunnossapitotöiden ohella teimme 110 kV johtokatujen reunapuiden latvasahausta
kaikilla omistamillamme johto-osuuksilla, minkä ansiosta alueverkossamme
ei ollut suurempia ongelmia Tapaninja Hannunpäivän myrskyissä. Myös
kesällä suoritettu 20 kV helikopteriraivaus näkyi pienentyneinä vikakeskeytysmäärinä raivatuilla johto-osuuksilla.
Verkoston kunnossapitotyöt toteutuivat
suunnitelman mukaisesti vuonna 2011.
Toimitusvarmuus
julkisuudessa
Julkisuudessa on keskusteltu paljon
sähköyhtiöiden varautumisesta suurhäiriöihin sekä sähköverkostojen maakaapeloinnista. Keskustelu on herättänyt paljon hyviä ideoita toiminnan
kehittämiseksi.
Mäntsälän Sähkössä on tunnistettu
kasvaneet toimitusvarmuustarpeet ja
viime vuosina on aktiivisesti parannettu suurhäiriöihin varautumista ja
lisätty verkostojen maakaapelointeja, jotka ovat auttaneet merkittävästi vianhoidoissa. Tehdyt toimenpiteet
ovat näkyneet positiivisesti myös päivittäisessä toiminnassamme. Myös
keskijännitekaapeloinnin ja kaukoohjattavien erottimien lisääntyminen
VUOSIKERTOMUS 2011
on helpottanut ja nopeuttanut häiriöiden korjaamista.
Toimintaa kehitetään edelleen ja testaammekin parhaillaan mm. Kaukalammilla pylväskatkaisinta. Jatkossa
maakaapeloimme pienjännitejohdoista yli 90 % ja keskijännittejohdoista
noin 70 %. Maakapeloinnilla pyrimme
turvaamaan jatkossakin taajama-alueet
myrskyvikojen ulkopuolelle, jolloin voimme viankorjauksessa keskittyä hajaasutusalueen korjaamiseen. Myös asiakasviestintää vikatilanteissa kehitetään.
Vuoden 2012 aikana on tarkoitus ottaa
käyttöön mm. häiriökarttapalvelu.
Tapanin- ja Hannunpäivän
myrskyt
Tapaninpäivän kovat tuulet aiheuttivat
suurhäiriötilanteen myös Mäntsälän
Sähkön jakelualueella. Aamupäivän
aikana oli pahimmillaan sähköttä noin
6 000 asiakasta. Suurhäiriötilanteen
alkuvaiheessa pyrimme poistamaan
puita keskijännitelinjoilta ja korjaamaan ulkopuolisille vaarallisia vikakohteita. Puiden poistaminen ja vikojen korjaus keskijännitelinjoilta sujui kuitenkin ripeästi ja vuorokauden
vaihtuessa sähköttömiä asiakkaita oli
enää alle 1 000. Keskijänniteviat saatiin korjattua suurimmalta osin seuraavan päivän illan aikana.
Hannunpäivän iltana tuulet alkoivat
uudelleen voimistua ja aiheuttivat
uusia vikoja sähköverkostoon. Jakelualueen pohjoisosissa oli noin kolmen tunnin katko, joka johtui 110 kV
linjan päälle kaatuneesta puusta.
Vikapaikka sijaitsi jakelualueen ulkopuolella naapuriyhtiön verkossa.
Sääolot ja 110kV:n katko haittasivat
luonnollisesti myös muiden vikojen
korjausta. Pienjänniteviat saimme korjattua pääosin torstaipäivän aikana.
Verkostojen aktiivinen maakaapelointi auttoi merkittävästi vianhoidossa.
Mäntsälän ydinkeskustassa ei ollut jakeluhäiriöitä. Tapanin- ja Hannunpäivän myrskyt muistuttivat meitä olemaan nöyriä luonnonvoimien edessä
ja edelleen kehittämään toimitusvarmuutta sekä toimintaamme asiakkaidemme hyväksi.
Timo Korpelainen
verkkopäällikkö
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
21
VUOSIKERTOMUS 2011
”
”
Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna
on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas.
Lämpöliiketoiminta
Lämmöntuotantoratkaisut ovat vahvassa murroksessa koko Suomessa.
Vanhojen asuinkiinteistöjen öljylämmityskattiloiden korvaamiseen on viime vuosina käytetty moderneja lämmitysjärjestelmiä entistä useammin.
Aikaisemmin näitä vastaavia kiinteistöjä liitettiin pääsääntöisesti kaukolämpöverkostoon. Nyt kärjessä ovat
ilmalämpöpumput, vesi-ilmalämpöpumput sekä maalämpöpumput. Kaukolämmön itsestään selvyys tulevaisuuden lämmitysratkaisuna on mennyttä aikaa ja siihen on sopeuduttava
sekä tehtävä kovasti töitä, ettei jatkossa ainutlaatuista ja tehokasta kaukolämpöä ajeta Suomessa alas.
Olemme olleet edelläkävijöitä kaukolämpöä täydentävien lämmitysjärjestelmien selvittelytyössä. Mäntsälässä
vaihtoa kaukolämmöstä muihin lämmitysjärjestelmiin ei ole vielä tapahtunut,
mutta kaukolämpöhybridejä kyllä mietitään monissa kohteissa. Näiden hybridien tulemiseen tulee valmistautua
joustavuudella ja tariffirakenteen uudistamisilla. Kaikki keskusta-alueen uudet
isommat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti liittyneet kaukolämpöön. Erillisen
kaukolämpöverkon alueella olevien
Ruusutarhan ja Männikön pientaloalueiden uusista kiinteistöistä myös
noin 70 % on liittynyt kaukolämpöön.
Maalämpö
Aloitimme kesän alussa maalämpöjärjestelmien toimittamisen asiakkail-
lemme. Lisäsimme liiketoimintamme
henkilökuntaa juuri valmistumassa
olevalla diplomi-insinöörillä, jonka
päävastuualueena ovat maalämpöjärjestelmät ja niiden myynti. Näin olemme varmistamassa, että voimme palvella asiakkaitamme myös muissa kuin
kaukolämpöjärjestelmissä. Järjestelmätoimituksemme sisältää lämpökaivon tai -kaivot, Stiebel Eltron maalämpöpumpun tai pumput, sähköistystyöt
sekä putkiasennukset käyttöönottoineen. Toimimme asiakkaidemme ja
yhteistyökumppaneidemme kanssa
tiiviissä yhteistyössä varmistaen, että
asiakas saa juuri oikean kokonaisuuden lämmitys ja/tai jäähdytys tarpeisiinsa. Pääkohdealueemme ovat pienja rivitalot, mutta olemme tarvittaessa
mukana myös isommissa hankkeissa.
Olemme panostaneet viime vuosina
liiketoimintamme henkilöstön osaamisen jatkuvuuteen kouluttautumalla
myynnin, talouden ja tekniikan osaalueilla. Näin olemme varmistamassa
tuloksellisuuden myös tulevaisuuden
haasteiden edessä.
Kaukolämpö ja maakaasu
Kaukolämmön myynti vuonna 2011
oli 33,4 MWh ja jäi jonkin verran ennusteesta johtuen poikkeuksellisen
leudosta loppuvuodesta. Alkuvuoden
kovat pakkasjaksot vaikuttivat lämpökeskuksissamme käytettävän maakaasun hintaan, koska jouduimme
ostamaan tilatun kaasumäärän lisäk-
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
22
si huomattavasti kalliimpaa lisäkaasua. Lisäksi Saaren lämmöntuotannon
kustannukset muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi johtuen raskaan polttoöljyn hinnan rajusta noususta alkuvuonna. Kaukolämmön ja maakaasun
asiakashintaa korotettiin 1.7.2011 alkaen johtuen juuri polttoaineiden hintojen noususta.
Maakaasun myynti jäi myös budjetoidusta, vaikka olikin lähempänä ennustetta johtuen Comfortan sekä Philipsin
kiinteistöjen suoramyynnin pienestä
kasvusta. Maakaasun tankkausasemalla tankkausten määrä jatkoi kasvuaan ja
myynti lähes kaksinkertaistui edelliseen
vuoteen verrattuna.
Kaukolämpöverkostoa rakennettiin
vuoden aikana n. 1 300 metriä etupäässä Asemanseudun ja Männikön alueelle. Lisäksi K-Citymarketin, Mäntsälän Toimistotalon sekä Päiväkoti Myllytontun liittymisputkistot rakennettiin vuoden 2011 aikana. Ruusutarhan
lämpökeskuksen rinnalle hankittiin
käytetty maakaasulla toimiva varalaitos turvaamaan alueen lämmöntuotanto poikkeustilanteissa.
Maakaasuverkoston rakentaminen
Hirvihaaran Kartanolle oli viime vuoden suurin verkonrakentamistyö. Putkilinjaa rakennettiin 2 200 metriä ja siihen kuului lisäksi Hirvihaaranjoen alitus suuntaporaamalla. Kartanon ainoa
realistinen vaihtoehto vanhan öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseksi
VUOSIKERTOMUS 2011
oli maakaasu, koska alueella ei ole kaukolämpöverkostoa. Lämpöpumppu ja
muut vastaavat järjestelmät eivät olisi riittäneet hotellin asiakkaiden lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.
Hake- tai pellettilaitosta omistaja ei
halunnut Kartanomiljööseen.
Tulevaisuuden polttoaineet
Kuluneen vuoden aikana teetimme
Ramboll Oy:llä selvityksen kiinteän
polttoaineen käyttämisestä kaukolämmön tuotannossa. Selvityksessä
tutkittiin lisäksi mahdollista lämmön
ja sähkön yhteistuotannon kannattavuutta. Kiinteän polttoaineen käyttöönotto lämmöntuotannossa on
meilläkin edessä lähiaikoina maakaasun nousujohteisen hintakehityksen
vuoksi. Kiinteä polttoaine tuo hinta-
vakautta ja lisää kaukolämmön kilpailukykyä Mäntsälässä. Polttoaineen
muutos vaatii laitosinvestoinnin, koska nykyisillä laitoksilla ei voida järkevästi hyödyntää kiinteää polttoainetta.
Laitospaikaksi olemme kunnan kaavoitusosaston kanssa sopineet Kapulin
alueen. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi 2014.
Kärkölän Lämpö
Osakkuusyhtiö Kärkölän Lämpö Oy:n
palveluoperaattorina suoritimme useita kaukolämpöön liittämisiä sekä niihin
liittyviä rakennuttamistehtäviä. Lisäksi
kaikki asiakaspalvelusta, laskutuksesta
ja taloushallinnosta vastaaminen kuuluvat meidän sopimukseemme. Lämmönmyynti kasvoi kuluneena vuonna lähes 15 %. Kaukolämpö hankitaan
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
23
VUOSIKERTOMUS 2011
Järvelässä Koskisen Oy:n omistamalta
hakevoimalaitokselta pitkäaikaisella ja
vakaalla sopimuksella.
Lämpö- ja maakaasupalvelut näyttävät
kaikesta taantumakeskustelusta huolimatta positiivisilta tulevinakin vuosina. Olemme varautuneet merkittävään
kasvuun kunnan kehitysennusteiden
mukaisesti. Lisäksi olemme tehneet liiketoimintojen strategiaselvityksiä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Matti Heija
lämpöteknikko
”
Nettiliiketoiminta
Yhä useampi asiakas on tietoinen valokuidulla toteutetusta laajakaistayhteydestä. Yhteyden häiriöttömyys ja
suuri tiedonsiirtokyky ovat yhä houkuttelevampia ominaisuuksia asiakkaille. Valokuitu mahdollistaa internetin, joka avautuu saman tien. Netissä
olevasta videovuokraamostamme voi
vuokrata elokuvan heti, kun sen haluaa katsella. Valokuvista saa varmuuskopiot sekunneissa ja ne voi tallentaa
varmaan paikkaan. Tässä vain joitakin
nopean yhteyden tuomista eduista.
Internetin välityksellä käytettävät ja
ostettavat palvelut ovat lisääntyneet
huimasti kuluneen vuoden aikana.
Moniin uusista palveluista tarvitaan
nopeita yhteyksiä. Tämä kehitys on
auttanut myös yrityksemme nettiliiketoimintaa, joka on kasvattanut kuituasiakkaiden määrää merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Myös vuoden
2011 keväällä lanseeraamamme TVpalvelut ovat olleet kysyttyjä. Yhteistyössä Finnet-ryhmän kanssa olemme
aktiivisesti kehittämässä lisää sisältöjä verkkoon. Kaikenikäiset ihmiset kaipaavat yhä enemmän laadukasta sisältöä ja viihdettä internetin kautta.
Valokuitu vastaa tulevaisuuden
tarpeisiin
Yleinen kehitys Suomessa tukee hyvin tavoitettamme rakentaa Mäntsälän alueelle huippunopeat valokuituyhteydet lähes jokaiseen kiinteistöön.
Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus
Suomen väestöstä on kaksinkertainen
tämän hetkiseen tilanteeseen nähden. Todennäköisesti myös yhä suurempi osa julkisista ja yksityisistäkin
palveluista siirtyy tietoverkkoihin. Tilastokeskuksen mukaan jo yli 40 %
65–74-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä ja prosenttiluku kasvaa
koko ajan.
Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle senioriväestölle vain valokuituyhteyksien avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme
hyödyntää.
Palvelut pystytään turvaamaan kasvavalle
senioriväestölle vain valokuituyhteyksien
avulla. Tämä on yrityksellemme suuri mahdollisuus, jonka aiomme hyödyntää.
Valokuituverkko laajenee
Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme panostaneet erityisen voimakkaasti
valokuituverkkoon Mäntsälän seudulla. Kuituverkkomme kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskustaalueista sekä useita haja-asutusalueen
kyläkeskittymiä aina kunnan eteläosista pohjoiseen saakka.
Viime vuonna tehdyt investoinnit mahdollistavat jatkossa kuituliittymien ja
erilaisten valokuitua hyödyntävien
lisäpalveluiden tarjoamisen entistä
suuremmalle asiakasmäärälle. Valokuituverkkoa käytetään myös kaapeliTV-palvelun välittämiseen asiakaskunnallemme. Kanavatarjonta verkossamme on laaja, sisältäen tällä hetkellä yli
160 kanavaa mukaan luettuna kasvavan joukon HD-kanavia.
”
osuus Mäntsälän seudulla on hyvässä
kasvussa. Uskomme, että kasvu tulee
jatkumaan vuonna 2012 sekä valokuidun että Lähiverkkokaupan kautta
myyntiin tulevien palveluiden osalta.
Lähiverkkokaupan, shop.msoynet.fi,
tarjonnasta löytyvät tällä hetkellä niin
viihde- kuin hyötypalvelut kuten videovuokraamo, TV-kanavapaketit, musiikki,
pelit sekä varmuuskopiointi- ja tietoturvapalvelut.
Paikallisena operaattorina meille on
tärkeintä hyvät asiakas- ja tukipalvelut. Olemme paikallinen ja turvallinen yhteistyökumppani, joka antaa
asiakkailleen henkilökohtaista palvelua. Asiakaspalvelumme vastausajat ja
tavoitettavuus ovat erinomaisia. Haluamme antaa asiakkaillemme parasta
paikallista palvelua!
Lähiverkkokauppa palvelee
paikallisesti
Vuoden toiminta keskittyi kuituverkon
laajentamisen lisäksi laajakaistainfran
ylläpitoon ja asiakaspalvelun laadun
parantamiseen. Laajakaista- ja kaapeli-TV-palveluiden osalta markkina-
Tarja Hellstén
asiakkuuspäällikkö
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
24
VUOSIKERTOMUS 2011
Ismo Heiliö
tietoliikennepäällikkö,
Lähiverkkokauppias
”
”
Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen,
työhön sitoutunut ja osaava henkilöstö.
Henkilöstö
Mäntsälän Sähkön henkilöstöstrategiana on ammattitaitoinen, työhön
sitoutunut ja osaava henkilöstö. Sähköyhtiön 85-vuotisjuhlassa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa palkittiin yhtiössä pitkään palvelleita työntekijöitä.
Vuonna 2011 huomioitiin yhteensä 21
työntekijää palveluvuosilahjalla. Henkilöstön palveluvuodet näkyvät oheisesta kaaviosta.
Koulutus
Koulutuksissa esimiestyön kehittämistä
on jatkettu. Vuoden mittaan henkilöstöä on koulutettu lisäksi asiakaspalvelun
kehittämisessä, uusien atk-järjestelmien
käyttöönotossa, energiatehokkuuskursseilla ja lakisääteisillä työturvallisuuskoulutuksilla. Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET) suorittaa kolme­
esimiestä ja yksi esimies on suorittanut MBA tutkinnon. Koulutuspäiviä
kertyi kertomusvuonna yhteensä 226
työpäivää. Tämä tekee keskimäärin 4
koulutuspäivää henkilöä kohden.
Työhyvinvointi
Henkilökunnan työssä jaksamista on
tuettu yhteistyössä työterveyshuollon
kanssa. Työkykyä ylläpitävää toimintaa
on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle
liikunta-aktiviteetteja, joita olivat mm.
kuntosalikäynnit, ohjattu jumppatunti, sählyvuoro, kaukalopallovuoro sekä maksuton hierontapaketti paikallisessa kuntokeskuksessa. Lisäksi yh-
27 %
yli 20 v.
tiössä toimiva virkistystoimikunta on
järjestänyt monenlaista virikkeellistä
toimintaa henkilökunnalle.
Erilaiset työaikajärjestelyt mahdollistavat henkilökohtaisen elämän ja työelämän yhteensovittamisen eri elämän
vaiheissa. Henkilöstöllä on käytettävissä erilaisia työaikajoustomuotoja,
kuten lyhennetty työaika, etätyö, osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa. Vuosittain käydyt kehityskeskustelut ovat
hyvä apu myös henkilökohtaisen työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Henkilökunnan rakenne
Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli
vuoden 2011 lopussa 56 henkilöä.
Näistä vakituisia työntekijöitä oli 51
ja määräaikaisia 5 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli
yksi henkilö. Harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja tarjottiin seitsemälle nuorelle
alan opiskelijalle. Kesätyön ja työharjoittelupaikkojen tarjoaminen nuorille katsotaan yhtiössä erittäin tärkeäksi. Tarjoamalla työharjoittelupaikkoja
turvaamme tulevien vuosien työvoimatarpeita.
muita toimihenkilöitä 22 ja työntekijöitä 14. Henkilöstöryhmiin ei tullut
oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin
verrattuna. Työntekijöiden keski-ikä
on noin 41 vuotta.
Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut
vähäistä. Yhtiöön on rekrytoitu toimintavuonna kuusi uutta työntekijää mm. energianeuvojaksi, erinäisten
projektien vahvistukseksi ja äitiysloman sijaisuuksiin. Eläkkeelle ei toimintavuonna jäänyt yhtään henkilöä.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana
vanhuuseläkeiän saavuttaa yhdeksän
työntekijää. Sairauslomapäiviä kertyi
395 työpäivää, joka oli keskimäärin
3,04 %. Sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisella tasolla. Poissaoloa
vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna kaksi.
45 %
alle 5
vuotta
palv.
14 %
11 - 20 v.
14 %
5 - 10 v.
Henkilöstön palveluvuodet
7%
muu ammatillinen
pätevyys
4%
Diplomi-insinööri
20 %
Insinööri
27 %
Opistotasoinen
tutkinto
5%
teknikko
5%
tradenomi
(amk)
32 %
ammatillinen koulutus
Henkilöstön
ammattitutkinnot
Jaana Leino
henkilöstöasiantuntija
Yhtiön organisaatio jakaantuu sähkön
verkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan,
markkinointi- ja myyntitoimintaan sekä
asiakaspalvelu ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 20,
7%
60 - 65 v.
14 %
50 - 59 v
16 %
20 - 29 v.
32 %
40 - 49 v.
Henkilöstön ikärakenne
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
26
VUOSIKERTOMUS 2011
31 %
30 - 39 v.
”
Kasvua haetaan tulevina vuosina niin asiakasmäärän
kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta.
Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo
hyvät edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle.
”
Talous
Mäntsälän Sähkön liikevaihto kasvoi
edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 %
ollen koko konsernin osalta 22,9 milj. €
(21,8 milj. € vuonna 2010). Yritys
laajeni lähes kaikilla liiketoimintaalueillaan. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna 2011 voimakkaasti kovien pakkasten ansioista, mutta loppuvuoden
huomattavan lämpimät säät käänsivät tilanteen ja kasvu jäi maltilliseksi.
Myös asiakaskunnan laajeneminen toi
osansa kasvuun.
Kasvua haetaan tulevina vuosina niin
asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Kasvukuntana Mäntsälä itsessään luo hyvät
edellytykset laajenevalle yritystoiminnalle.
Vaihtelevat säät painoivat
tulosta
Tuloksenteon mielessä vuosi oli erittäin haastava kaikissa liiketoiminnoissa. Normaalivuotta huomattavasti kylmempänä alkanut vuosi kasvatti sekä
sähkön että maakaasun hankintakustannuksia huomattavasti. Sen jälkeen
sää oli huomattavan lämmintä, minkä seurauksena volyymeissa jäätiin tavoitteista, mikä vaikeutti tulostavoitteeseen pääsyä edelleen. Pisteenä i:n
päälle Tapaninpäivän myrsky rasitti
huomattavasti verkkoliiketoiminnan
tulosta joulukuussa. Myrskytuhoista
selvittiin kuitenkin pitkäjänteisen panostuksen ja hyvän suurhäiriötoimin-
tamallin ansiosta ripeästi ja asiakkaiden sähkökatkot jäivät suurimmaksi
osin kohtuullisen lyhyiksi.
Koko yrityksen tulostaso jäi luonnonvoimien myllerryksessä heikoksi. Yhtiö
on kuitenkin erittäin vakavarainen ja
toimialan luonteesta johtuvista pitkistä poistoajoista johtuen poistoeroa on
kertynyt huomattavasti, vaikka sitä ei
enää 2000-luvulla ole pääsääntöisesti kirjattu taseeseen. Siten syntyneessä tilanteessa oli mielekästä purkaa
poistoeroa, minkä jälkeen tilikauden
voitoksi saatiin 1,1 milj. € (1,5 milj.
vuonna 2010). Tilinpäätössiirtona purettiin kertynyttä poistoeroa yhteensä
1 420 000 €. Liikevoitoksi saavutettiin
konsernin tasolla 429 952 € (974 065 €
vuonna 2010).
Investoinnit verkostojen
kehittämiseen jatkuivat
Suurimmat investoinnit tehtiin edellisvuosien tapaan sähkönjakeluverkkoon. Normaalin verkonrakennuksen
lisäksi etäluettavien mittareiden vaihto eteni niin, että noin 2/3-osaa mittareista oli vaihdettu vuoden loppuun
mennessä. Loput mittarit asennetaan
kesään 2012 mennessä. Laajakaistaliiketoiminnassa panostettiin valokuituverkon laajentamiseen.
Investointeja tehtiin yhteensä 7,1 milj. €
(4,4 milj. € vuonna 2010). Vuonna 2012
tullaan investoimaan normaalin jake-
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
29
VUOSIKERTOMUS 2011
luverkon uudistamisen lisäksi etäluettavien mittareiden vaihtoon ja potentiaalisiin tuotannollisiin hankkeisiin.
Myös asiakastietojärjestelmän uusiminen on aloitettu helmikuussa 2012.
Toimintaa kehitettiin
Talousprosessien sähköistämiseen ja
tehostamiseen liittyvät projektit saatiin
pääosin valmiiksi edellisvuonna. Verkkoja e-laskuja voidaan nyt sekä lähettää
että vastaanottaa, mikä vähentää laskunkäsittelyyn kuluvaa aikaa ja on paperilaskua ekologisempi vaihtoehto.
Myös yrityksen sisäinen laskunkierto
muutettiin sähköiseksi. Vuonna 2011
keskityttiin näiden ohjelmistojen ja järjestelmien käytön tehostamiseen ja rutinoitumiseen sen varmistamiseksi, että
niitä hyödynnetään maksimaalisesti.
Verkostoitumalla erityisesti Tripoweryhtiöiden kesken haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja
toimintaan.
Erja Merivirta
pääkirjanpitäjä
Esko Kairesalo, Kari Virolainen, toimitusjohtaja Esa Muukka, varapuheenjohtaja
Jari K. Sillanpää (takana), puheenjohtaja Hanna Torvasti, Rauno Ojala (takana) ja
Annika Warras-Stjernvall.
Kertomusvuosi oli 85. toimintavuosi,
josta kahdeskymmenestoinen (22.)
yhtiömuotoisena.
Hallituksen
toimintakertomus
vuodelta 2011
Olennaiset tapahtumat
tilikaudella
Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2011.
Kasvu oli kuitenkin maltillista, koska alkuvuoden pakkasjakson jälkeen koko
loppuvuosi oli huomattavasti normaalia
lämpimämpi. Toimintavuosi oli tuloksellisesti erittäin haasteellinen talvikausien
pakkasjaksojen ja loppuvuoden lämpimien säiden vuoksi. Lopuksi Tapaninpäivän myrsky painoi myös verkkoliiketoiminnan tulosta merkittävästi. Kokonaisuutena yhtiön tulosta voi siksi pitää
tyydyttävänä, vaikka liiketulos jäikin
heikoksi yllä mainittujen syiden seurauksena.
Toimintaympäristön
muutokset
Mäntsälän Sähkön toimialue on edelleen kasvualuetta, vaikka väestönkasvu
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
30
VUOSIKERTOMUS 2011
hidastuikin toimintavuonna. Jakelualueella on vain muutama erityisen suhdanneherkkä ja paljon energiaa käyttävä yritys. Taantuma ei siksi näy Mäntsälän Sähkön toiminnassa erityisen voimakkaana ainakaan toistaiseksi. Mäntsälän Sähkö onnistui myös omassa
myyntitoiminnassa niin hyvin, että asiakasmäärä on edelleen jatkanut kasvua.
Rexamin tölkkitehtaan tulon varmistuminen parantaa erityisesti maakaasuliiketoiminnan toimintaedellytyksiä.
Taloudellinen kehitys
Mäntsälän Sähkö Oy:n liikevaihto
vuonna 2011 oli 22,9 (21,8) milj. euroa,
kasvua edelliseen vuoteen oli 5,2 %.
Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 26 969 euroa
(741 744 euroa).
Investoinnit ja rahoitus
Investoinnit vuonna 2011 olivat 7,1
(4,4) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-,
kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja
kehittämiseen sekä voimalaitososuuksien hankintaan.
Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on
pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä
ja varmistamaan maksuvalmiutensa
aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti.
Yrityksen organisaatio,
johto ja tilintarkastaja
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Paavo Leinon jäätyä eläkkeelle hänen
tilalleen hallitukseen valittiin Rauno­
Ojala yhtiökokouksessa 15.4. Heidi
Pekkala erosi lokakuussa hallituksesta­
perhesyiden vuoksi. Yrityksen johdossa ei ole tapahtunut muita muutoksia tilikauden aikana tai sen jälkeen. Yhtiökokouksen valitsemina
kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti
(puh. joht.), Jari K. Sillanpää (varapuh.
joht.), Paavo Leino 15.4. saakka, Rauno
Ojala 15.4. alkaen, Heidi Pekkala 5.10.
saakka, Annika Warras-Stjernvall 28.10.
alkaen ja Kari Virolainen.
Yhtiössä on toimintavuoden aikana
edelleen panostettu avainhenkilöiden
ja asiakaspalvelutiimin liiketoiminta- ja
myyntiosaamisen kehittämiseen yhdessä mm. Mercuri Internationalin kanssa
sekä kehitetty asiakaspalveluosaamista
Voimatori-yhtiöiden puitteissa. Liiketoiminnoissa on jatkettu mm. biomassojen
paikallisen saatavuuden ja niiden kaasutuksen kannattavuuden selvittämistä sekä tuuliolosuhteita ja tuulivoiman
kannattavuutta jakelualueella. Näiden
lisäksi on aloitettu liiketoimintaportfolion kehittämisprojekti Pöyryn kanssa mm. verkkoliiketoiminnan eriyttämiseen liittyen.
Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja
Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa
Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan
11 kertaa tilikauden aikana.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu suoraan kuluihin.
Tilintarkastajana toimi Audiarev Oy,
vastuullisena tilintarkastajanaan KHT
Tuulikki Tuononen. Vastuullinen tilintarkastaja vaihtui alkuvuonna 2012
Ulla-Maija Lakoseen, Tuulikki Tuonosen vaihdettua työpaikkaa.
Riskien hallinta
Henkilöstö
Mäntsälä Sähkön riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n
kanssa vuonna 2008. Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkön
tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista,
periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla että liiketoimintayksiköissä.
Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat 1 928 933 euroa.
Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen,
sähköenergian hankkimiseen, sähkön,
lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen.
Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli
vuonna 2011 keskimäärin 54 (50) henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli
51 ja määräaikaisia 5 henkilöä.
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
31
VUOSIKERTOMUS 2011
Mäntsälän Sähkössä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään:
tehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta.
Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa
Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä,
yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen.
Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa.
Toimintavuonna sähkönhankinnan
riskipolitiikkaa on päivitetty vastaamaan energiamarkkinoiden muutoksia.
Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja
syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa
seurataan systemaattisesti. Tuotantoja myyntisalkkuja seurataan erikseen.
Energia-alan asetelma on hyvin mielenkiintoinen. Suomesta puuttuu
edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja pohjoismainen tukkusähkömarkkina on oligopolistinen
sekä toimii huonosti. Silti julkinen
keskustelu keskittyi vuoden viimeiselle viikolle saakka sähkön vähittäishintaan, vaikka tosiasia on, että sähkö
on Suomessa Euroopan halvimmasta
päästä, ostovoimakorjattuna jopa entiset sosialistiset maat mukaan lukien.
Yhtiö ei ota korkoriskiä, vaan investointilainat on korkosuojattu kotimaisten pankkien kanssa.
Ympäristöasiat
Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkölle ympäristöasiat ovat tärkeä
osa päivittäistä toimintaa.
Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä
tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja
St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua
on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta 2008.
Olemme myös sitoutuneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energia-
Tulevaisuuden näkymät
Tapaninpäivän myrskyn jälkeen sähkön jakeluvarmuus nousi vihdoinkin
sille kuuluvaan asemaan. Tosin ylilyöntejäkin tapahtui, mutta sillä, mihin
suuntaan sähköverkkoliiketoiminnan
sääntelyä ja velvoitteita kehitetään, on
suuri merkitys alan yrityksille. Nähtäväksi jää, jääkö kiinnostus myös huoltovarmuuteen pysyväksi. Toivottavaa
se olisi.
Mäntsälän Sähkön kannalta jakeluvarmuuden esiin nousu on positiivinen asia. Yhtiö on pitkäjänteisesti panostanut jo vuosia verkostojensa kehittämiseen, investoiden vuosittain
noin kolmasosan siirtoliiketoiminnan
liikevaihdosta verkoston kehittämiseen. Meille olisi vain eduksi, jos sallitussa tuotossakin investoinnit huomioitaisiin nykyistä paremmin.
Toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset
Mäntsälässä 28. maaliskuuta 2012. Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus
Hanna Torvasti
Jari K. Sillanpää
Esko Kairesalo
Rauno Ojala
Annika Warras-Stjernvall
Kari Virolainen
puheenjohtaja
Tukkumarkkinan toimimattomuutta
vastaan paras keino näyttää edelleen
olevan energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö on
Suomen Voima Oy:n osakas ja pyrkii
osakkuuden kautta systemaattisesti
systemaattisesti varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen
kannattavuuteen.
Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Väestöpohjan kasvu lisää myös
alueen yritystoiminnan aktiivisuutta,
joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähkö on onnistunut hyvin myös sähkönmyyntiasiakkuuksiensa
kasvattamisessa. Yhtiöllä on näin edelleen tasaiset kasvumahdollisuudet.
Esa Muukka
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Hallituksen ehdotus voittoa
koskeviksi toimenpiteiksi
Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Konsernin voitonjakokelpoiset varat
olivat tilikauden päätyessä 3 872 235 €.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat
ovat 3 451 706 €, joista tilikauden
voitto on 1 038 053 €.
Mäntsälässä 10. huhtikuuta 2012
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,
että osinkoa jaetaan 1 000 000 €.
Ulla-Maija Lakonen
Oy Audiarev Ab
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
32
VUOSIKERTOMUS 2011
varapuheenjohtaja
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
33
VUOSIKERTOMUS 2011
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
22 935 165
21 798 738
VASTAAVAA Konsernin tase
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
VASTATTAVAA Konsernin rahoituslaskelma
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€ )
2011
(€) 2010
(€)
OMA PÄÄOMA
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto
429 952
974 065
Osakepääoma
800 000
800 000
Liiketoiminnan muut tuotot
130 131
143 563
Aineettomat hyödykkeet
Oikaisut liikevoittoon
2 985 033
3 008 537
Muut rahastot
2 126 378
2 126 378
Pitkävaikutteiset menot
152 660
136 467
Käyttöpääoman muutos
-1 018 839
141 571
Edellisten tilikausien voitto
663 970 532 573
Materiaalit ja palvelut
Maksetut korot ja maksut
-409 543
-283 952
Tilikauden voitto
1 081 887
1 531 397
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Aineelliset hyödykkeet
Saadut korot
18 648
22 789
4 672 235
4 990 348
Energian ostot
14 127 818
12 923 478
Maa- ja vesialueet
1 274 676
1 321 511
Maksetut verot
-365 082
-517 104
Ostot tilikauden aikana
383 152
280 917
Rakennukset ja rakennelmat
3 400 500
3 719 294
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Ulkopuoliset palvelut
1 055 107
769 045
Verkosto
23 608 211
20 310 087
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 640 169
3 345 905
15 566 077
13 973 439
Koneet ja kalusto
886 132
947 390
Poistoero
1 821 986
3 241 986
Ennakkomaksut ja
Investointien rahavirta
Henkilöstökulut
keskeneräiset hankinnat
331 157
97 070
Investoinnit aineellisiin ja VIERAS PÄÄOMA
Palkat ja palkkiot
1 928 933
1 909 348
29 500 676
26 395 353
aineettomiin hyödykkeisiin
-6 894 235
-3 562 502
Sijoitukset
Aineellisten ja aineettomien
Pitkäaikainen
Henkilösivukulut
Muut osakkeet ja osuudet
4 174 505
3 574 919
hyödykkeiden luvutustulot/menot
46 835
0
Lainat rahoituslaitoksilta
12 640 199
7 752 136
Eläkekulut
367 827
340 744
Muut sijoitukset
414 984
273 720
Liittymismaksut
13 678 853
13 243 762
Muut henkilösivukulut
106 362
80 386
4 589 489
3 848 639
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 847 400
-3 562 502
26 319 052
20 995 897
2 403 122
2 330 478
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikainen
Poistot ja arvonalentumiset
Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 442 487
277 673
2 375 862
875 863
Suunnitelman mukaiset poistot
2 985 033
3 008 537
Vaihto-omaisuus Lainat rahoituslaitoksilta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
4 888 064
1 279 584
Saadut ennakot
Aineet ja tarvikkeet
15 914
15 914
Liittymismaksujen lisäys
435 092
342 950
Ostovelat
2 148 784
2 820 250
Liiketoiminnan muut kulut
1 681 112
1 655 783
Maksetut osingot
-1 400 000
-1 800 000
Muut velat
481 795
112 258
Saamiset
Muut oikaisut
0
3 597
Siirtovelat 956 866
1 215 182 Arvopaperien muutokset
LIIKEVOITTO 429 952
974 065
Lyhytaikaiset
-12 089
28 843
5 963 307
5 023 553
Myyntisaamiset
2 534 747
2 841 206
Rahoitustuotot ja -kulut
-402 983
-232 321
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 353 554
132 646
Siirtosaamiset
861 690
154 710
YHTEENSÄ
38 776 580
34 251 784
Muut saamiset
485 000
369 416
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSRahavarojen muutos (A+B+C)
146 324
-83 951
3 881 437
3 365 331
SIIRTOJA JA VEROJA
26 969
741 744
Rahoitusarvopaperit
Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 490 080
574 030
Poistoeron muutos
1 420 000
1 306 757
Muut arvopaperit
0
153 027
Rahavarat tilikauden
Tuloverot
-365 082
-517 104
lopussa (31.12.)
636 404
490 080
1 054 918
789 653
Rahat ja pankkisaamiset
636 404
337 053
TILIKAUDEN VOITTO
1 081 887
1 531 397
YHTEENSÄ
38 776 580
34 251 784
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
PYSYVÄT VASTAAVAT
34
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
35
VUOSIKERTOMUS 2011
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön tuloslaskelma
1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
VASTAAVAA 31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
22 935 165
21 798 738
PYSYVÄT VASTAAVAT
Liiketoiminnan muut tuotot
130 131
143 563
Aineettomat hyödykkeet
Pitkävaikutteiset menot
152 660
136 467
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Aineelliset hyödykkeet
Energian ostot
14 127 818
12 923 478
Maa- ja vesialueet
334 652
334 652
Ostot tilikauden aikana
383 152
280 917
Rakennukset ja rakennelmat
3 400 500
3 719 294
Ulkopuoliset palvelut
1 055 107
769 045
Verkosto
23 608 211
20 310 087
15 566 077
13 973 439
Koneet ja kalusto
886 132
947 390
Ennakkomaksut ja
Henkilöstökulut
keskeneräiset hankinnat
331 157
97 070
Palkat ja palkkiot
1 926 378
1 908 503
28 560 653
25 408 493
Henkilösivukulut
Sijoitukset
Eläkekulut
367 827
340 744
Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000
340 000
Muut henkilösivukulut
106 362
80 386
Muut osakkeet ja osuudet
4 174 505
3 574 919
2 400 567
2 329 633
Muut sijoitukset
414 984
273 720
4 929 489
4 188 639
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
2 985 033
3 008 537
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Liiketoiminnan muut kulut
1 751 296
LIIKEVOITTO 362 323
1 740 591
Rahoitustuotot ja -kulut
-394 625
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-32 301
-222 350
Poistoeron muutos
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
1 306 757
-497 866
808 891
1 420 000
-349 646
1 070 354
1 038 053 VASTATTAVAA
31.12.2011 31.12.2010
(€)(€)
2011
2010
(€)(€)
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto
362 323
Oikaisut liikevoittoon
2 985 033
Käyttöpääoman muutos
-1 013 383
Maksetut korot ja maksut
-401 184
Saadut korot
18 649
Maksetut verot
-349 646
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
800 000
800 000
Muut rahastot
2 126 378
2 126 378
Edellisten tilikausien voitto
287 275
210 632
Tilikauden voitto
1 038 053
1 476 643
4 251 706
4 613 653
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
667 752
1 476 643
36
VUOSIKERTOMUS 2011
Poistoero
1 821 986
3 241 986
VIERAS PÄÄOMA
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
890 102
3 008 537
136 953
-273 977
22 784
-497 866
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 1 601 792
3 286 533
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin
-6 894 235
-3 562 502
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -6 894 235
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
12 640 199
7 752 136
Rahoituksen rahavirta
Liittymismaksut
13 678 853
13 243 762
Lyhytaikaisten lainojen takaisinm. 1 500 000
26 319 052
20 995 897
Pitkäaikaisten lainojen nostot
4 888 063
Liittymismaksujen lisäys
435 092
Lyhytaikainen
Maksetut osingot
-1 400 000
Lainat rahoituslaitoksilta
2 375 862
875 863
Muut oikaisut
0
Ostovelat
2 148 784
2 820 250
Arvopaperien arvonmuutokset
-12 089
Vaihto-omaisuus Muut velat
481 795
112 258
Aineet ja tarvikkeet
15 914
15 914
Siirtovelat
956 866
1 212 065
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 5 411 066
5 963 307
5 020 436
Saamiset
Rahavarojen muutos (A+B+C)
118 624
Pitkäaikaiset
YHTEENSÄ
38 356 051
33 871 971
Saamiset saman konsernin
Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) 480 276
yrityksiltä
219 338
276 851
Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.)598 899
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
2 461 200
2 824 541
Siirtosaamiset
859 351
154 710
Muut saamiset
558 547
386 080
3 879 098
3 642 182
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
0
153 027
Rahat ja pankkisaamiset
598 899
327 249
YHTEENSÄ
38 356 051
33 871 971
890 102
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Emoyhtiön tase
37
VUOSIKERTOMUS 2011
-3 562 502
333 334
1 279 584
342 950
-1 800 000
3 597
28 843
188 308
-87 662
567 937
480 276
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Tuloslaskelman liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laajuus ja
konsolidointiperiaatteet
Konserni 2011
Konserni 2010
LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN
Sähkön myynti
10 678 776
9 950 504
10 678 776
Sähkön siirto
7 744 425
7 935 470
7 744 425
Maakaasu
2 789 137
2 441 801
2 789 137
Kaukolämpö
2 880 976
2 536 377
2 880 976
Laajakaista
743 650
641 545
743 650
Muu
435 649
462 669
435 649
Sisäiset veloitukset
-2 337 448
-2 169 629
-2 337 448
22 935 165
21 798 738
22 935 165
HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä
40
36
40
Työntekijöitä
14
14
14
54
50
54
Henkilöstökulut ja luontoisedut
Palkat ja luontoisedut
1 928 933
1 909 348
1 926 378
Eläkekulut
367 827
340 744
367 827
Muut henkilösivukulut
106 362
80 386
106 362
Tuloslaskelman henkilöstökulut
2 403 122
2 330 478
2 400 567
Aktivoitu käyttöomaisuuteen
411 575
319 121
411 575
2 814 697
2 649 599
2 812 142
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot hallitustyöskentelystä
12 040
6 694
9 485
Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistoton laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella.
Poistoajat
Pitkävaikutteiset menot
5 – 50 vuotta
Rakennukset 25 vuotta
Rakennelmat
15 vuotta
Padot
20 – 40 vuotta
Verkosto
5 – 30 vuotta
Koneet ja kalusto
3 – 15 vuotta
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai
­sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2011 kirjattiin arvonpalautusta yhteensä 12 088,79 €. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen
osalta ole odotettavissa arvonalentumista.
Tuottojen jaksotus
Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
Emoyhtiö 2011
38
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
39
VUOSIKERTOMUS 2011
Emoyhtiö 2010
9 950 504
7 935 470
2 441 801
2 536 377
641 545
462 669
-2 169 629
21 798 738
36
14
50
1 908 503
340 744
80 386
2 329 633
319 121
2 648 754
5 849
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Konserni 2011
Konserni 2010
Emoyhtiö 2011
Emoyhtiö 2010
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT
Aineettomat hyödykkeet
61 058
47 957
61 058
Rakennukset ja rakennelmat
174 097
168 821
174 097
Verkosto
2 485 617
2 564 201
2 485 617
Koneet ja kalusto
264 261
227 557
264 261
2 985 033
3 008 537
2 985 033
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Audiarev Oy
5 503
2 431
5 503
RAHOITUSKULUT
Arvonalentumiset/-palautukset vaihtuvien
vastaavien sijoituksista
Korkokulut
TULOVEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
0
327
10 016
10 343
9 975
1 268
11 546
22 789
8 306
327
10 016
18 648
Konserni 2010
Emoyhtiö 2011
Emoyhtiö 2010
Aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
136 467
132 479
136 467
Lisäykset 1.1.-31.12.
77 319
52 752
77 319
Vähennykset 1.1.-31.12.
0
0
0
Hankintameno 31.12.
213 786
185 231
213 786
Tilikauden sumupoistot
61 126
48 763
61 126
Kirjanpitoarvo 31.12.
152 660
136 468
152 660
Kertynyt poistoero 1.1.
0
0
0
Poistoeron muutos 1.1.-31.12.
0
0
0
Kertynyt poistoero 31.12.
0
0
0
132 479
52 752
0
185 231
48 763
136 467
0
0
0
Maa- ja vesialueet
ankintameno 1.1.
H
1 321 511
1 321 511
334 652
Lisäykset 1.1.-31.12.
0
0
0
Vähennykset 1.1.-31.12.
0
0
0
Hankintameno 31.12.
1 321 511
1 321 511
334 652
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 321 511
1 321 511
334 652
334 652
0
0
334 652
334 652
Rakennukset ja rakennelmat
ankintameno 1.1.
H
3 719 295
3 596 124
3 719 295
Lisäykset 1.1.-31.12.
51 405
291 185
51 405
Vähennykset 1.1.-31.12.
196 169
0
196 169
Hankintameno 31.12.
3 574 531
3 887 309
3 574 531
Tilikauden sumupoistot
174 030
168 015
174 030
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 400 501
3 719 294
3 400 501
Kertynyt poistoero 1.1.
0
0
0
Poistoeron muutos 1.1.-31.12.
0
0
0
Kertynyt poistoero 31.12.
0
0
0
3 596 124
291 185
0
3 887 309
168 015
3 719 294
0
0
0
KÄYTTÖOMAISUUS
47 957
168 821
2 564 201
227 557
3 008 537
2 431
RAHOITUSTUOTOT
Korkotuotot tytäryhtiöltä
Korkotuotot lyhytaik. sijoituksista
Muut korkotuotot
Konserni 2011
13 489
1 268
11 541
22 784
-12 089
-401 237
-413 326
28 843
-273 977
-222 345
-12 089
-401 184
-413 273
28 843
-273 977
-222 345
365 082
517 104
349 646
497 866
Verkosto
Hankintameno 1.1.
20 299 385
19 222 659
20 299 385
Lisäykset 1.1.-31.12.
5 794 443
3 649 019
5 794 443
Vähennykset 1.1.-31.12.
0
0
0
Hankintameno 31.12.
26 093 828
22 871 678
26 093 828
Tilikauden sumupoistot
2 485 617
2 561 591
2 485 617
Kirjanpitoarvo 31.12.
23 608 211
20 310 087
23 608 211
Kertynyt poistoero 1.1.
3 210 523
4 371 177
3 210 523
Poistoeron muutos 1.1.-31.12.
-1 420 000
-1 160 654
-1 420 000
Kertynyt poistoero 31.12.
1 790 523
3 210 523
1 790 523
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
40
VUOSIKERTOMUS 2011
19 222 659
3 649 019
0
22 871 678
2 561 591
20 310 087
4 371 177
-1 160 654
3 210 523
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
947 391
980 120
947 391
Lisäykset 1.1.-31.12.
203 003
197 438
203 003
Vähennykset 1.1.-31.12.
0
0
0
Hankintameno 31.12.
1 150 394
1 177 558
1 150 394
Tilikauden sumupoistot
264 261
230 168
264 261
Kirjanpitoarvo 31.12.
886 133
947 390
886 133
Kertynyt poistoero 1.1.
31 462
177 566
31 462
Poistoeron muutos 1.1.-31.12.
0
-146 103
0
Kertynyt poistoero 31.12.
31 462
31 462
31 462
980 120
197 438
0
1 177 558
230 168
947 390
177 566
-146 103
31 462
Keskeneräiset hankinnat
uutokset 1.1.-31.12.
M
234 087
186 245
234 087
Kirjanpitoarvo 31.12.
331 157
97 070
331 157
186 245
97 070
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
41
VUOSIKERTOMUS 2011
Taseen liitetiedot
Muut liitetiedot
Eriytetyn tilinpäätöksen
lisätiedot 2011
SIJOITUKSET
Osakkeet ja osuudet
Omistus-
Omistus- Oma
Oma Tilikauden
osuus (%)
osuus (%)
pääoma
pääoma
tulos
2011
2010 2010
2009
2010
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
JAKOPERUSTEET JA POISTOJEN LASKENTAPERUSTEET
Eriytettävien tuloslaskelmien kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, yleiset kustannukset etupäässä henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteet tarkistetaan vuosittain.
Liiketoimintojen väliset kustannukset on toteutettu sisäisin
veloitushinnoin. Maakaasun myynti ja siirto on eriytetty laskennallisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyt taseet
on muodostettu sähköverkkotoimintaan ja maakaasun siirtoon
kuuluvien tase-erien pohjalta. Käyttöomaisuuden erät on kohdistettu käyttöomaisuuskirjanpidon pohjalta. Rahavarat sekä muut
pitkä- ja lyhytaikaiset velat on käsitelty tasaavana eränä siten,
että erillisen liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta
sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Liiketoiminnan saamiset
toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin.
Velallisella liiketoiminnalla erä on sisäisissä korottomissa lainoissa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käytön mukaan tasapoistoina
alkuperäisestä hankintahinnasta.
SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT
Henkilökunnan lukumäärä
21
Konserniyritykset
Mäntsälän Energia Oy, Mäntsälä
100
100
716 695
661 941
Osakkuusyritykset
Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Mäntsälä
Tripower Oy, Nurmijärvi
Kärkölän Lämpö Oy, Kärkölä
Suomen Voima Oy
Etelä-Suomen Voima Oy
Energiameklarit Oy
Voimatori Oy
Gridit Oy
Mäntsälän jäähalli
30
25
20
7
7
5
6
3
2
Tilikauden
tulos
2009
54 754
50 592
30
149 587
147 163
2 425
25
24 411
23 016
1 395
20
103 794
*)
3 794
7
7
5
6
3
2
2 718
2 120
*)
Konserni 2010
Emoyhtiö 2011
Konsernisaamisten erittely
Myyntisaamiset
2 554 678
2 561 310
2 554 678
Myyntisaamiset samaan konserniin kuuluvilta
199 407
279 896
199 407
Lainasaamiset
0
0
0
Siirtosaamiset
843 499
154 710
841 160
Muut saamiset
18 191
369 416
18 191
3 615 775
3 365 332
3 613 437
Konsernivelkojen erittely
Ostovelat
2 140 572
2 818 497
2 140 572
Ostovelat samaan konserniin kuuluvilta
8 211
1 753
8 211
Siirtovelat
528 148
1 195 870
528 148
Muut velat
428 719
16 194
428 719
3 105 650
4 032 314
3 105 650
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 1.1.
800 000
800 000
800 000
Osakepääoma 31.12.
800 000
800 000
800 000
Vararahasto 1.1.
0
3 126 378
0
Vararahasto 31.12.
0
0
0
Muut rahastot 1.1.
0
0
0
Muut rahastot 31.12.
2 126 378
2 126 378
2 126 378
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
2 063 621
1 332 573
1 687 275
Osingonjako
1 400 000
800 000
1 400 000
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
663 970
532 573
287 275
Tilikauden voitto
1 081 887
1 531 397
1 038 053
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.
3 872 235
4 190 348
3 451 706
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta
2 841 383
6 096 552
2 841 383
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
42
VUOSIKERTOMUS 2011
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaus, Nord Pool kaupankäynti 1 500 000
Takaus, SV Vesivoima Oy
764 400
2 264 400
500 000
0
500 000
Annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset
3 000 934
840 934
Yrityskiinnitykset
2 000 000
2 000 000
5 000 934
2 840 934
Leasingvastuut yhteensä
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 42 365
29 808
Myöhemmin maksettavat
49 759
29 255
92 124
59 063
Kiinteistökiinnityksiin ei kohdistu tilinpäätöshetkellä rasitteita.
Yrityskiinnitys on kohdistettu shekkitililimiitin vakuudeksi.
*) Perustettu 14.8.2009. Ensimmäinen tilikausi 14.8.2009 - 31.12.2010.
Konserni 2011
SAAMISET JA VELAT
Konserni 2011 Konserni 2010
Emoyhtiö 2010
2 561 310
279 896
0
154 710
369 416
3 365 332
2 818 497
1 753
1 195 870
16 194
4 032 314
800 000
800 000
3 126 378
0
0
2 126 378
1 010 632
800 000
210 632
1 476 643
Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista
Päivä- ja pääkirja
ATK-listoina
Investoinnit tase-erittäin
(€)
Reskontraerittelyt
ATK-listoina
Pitkävaikutteiset menot
40 000
Ostoreskontratositteet
ATK-listoina
Myyntireskontratositteet
ATK-listoina
Verkosto
4 714 000
Muistiotositteet
paperitositteina
Koneet ja kalusto
60 000
Yhteensä
4 814 000
Sähköjohdannaiset
Yritykselle muodostuu sähkön hintariskiä tuotanto-osuuksien,
Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% 4,9 %
oman tuotannon ja sähkön myynnin osalta. Hintariskiltä suo
jaudutaan käymällä johdannaiskauppaa. Johdannaiskauppaa
MAAKAASUVERKKOLIIKETOIMINTAA
käydään ainoastaan suojaamistarkoituksessa. SuojaustarkoitukKOSKEVAT TUNNUSLUVUT
sessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset kirjataan
tulokseen samalle jaksolle kuin suojattavien erien kassavirrat
Henkilökunnan lukumäärä
4
realisoituvat. Johdannaisten markkina-arvot perustuvat tilinpää
töshetken markkinahintoihin. Investoinnit tase-erittäin
(€)
Verkosto
108 000
31.12.2011
Nimellisarvo Tulouttamatta
(€)(€)
Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun
pääoman tuotto-%
-29,7 %
Ostosopimukset
12 052 949
-1 499 624
Myyntisopimukset
357 401
38 692
Tunnuslukujen laskentakaava:
Sijoitetun pääoman tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
=
tuotto-% (ROI)
taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)
Omavaraisuusaste
=
(%)
oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella (lykätyllä)
verovelalla vähennettynä + vähemmistöosuus + liittymismaksut x 100
taseen loppusumma - saadut ennakot
3 813 653
6 096 552
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
43
VUOSIKERTOMUS 2011
Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma
Verkkoliiketoiminnan tase
1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
7 744 425
7 935 470
Liiketoiminnan muut tuotot
46 038
47 026
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Energian ostot
1 499 170
1 596 336
Ostot tilikauden aikana
143 887 153 272
Ulkopuoliset palvelut
658 206
482 308
2 301 263
2 231 916
Henkilöstökulut
1 329 920
1 310 954
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
2 040 559
2 140 891
Liiketoiminnan muut kulut
993 197
900 564
LIIKEVOITTO 1 125 525
1 398 171
Rahoitustuotot ja -kulut
-165 824
-156 158
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
959 700
1 242 013
VASTAAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
PYSYVÄT VASTAAVAT
Poistoeron muutos
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
1 420 000
-349 646
1 070 354
2 030 054
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
1 821 986
3 241 986
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
4 322 413
3 393 678
Liittymismaksut
11 530 114
11 203 206
18 852 527
14 596 884
Lyhytaikainen
Ostovelat
990 032
1 140 489
Lainat rahoituslaitoksilta
971 264
471 264
Muut velat
445 203
80 889
Siirtovelat
654 759
838 313
3 061 258
2 530 955
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin
yrityksiltä
219 338
1 767 167
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
276 851
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
776 632
1 025 874
Siirtosaamiset
408 781
108 548
Muut saamiset
0
365 294
1 185 413
1 776 567
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
4 628 496
6 442 670
VASTAAVAA YHTEENSÄ
25 442 905
24 446 905
44
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
31.12.201131.12.2010
(€)(€)
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
488 516
488 516
Osuus vararahastosta
1 285 829
1 285 829
Edellisten tilikausien voitto
902 735
535 568
Tilikauden voitto
2 030 054
1 767 167
4 707 134
4 077 080
Aineettomat hyödykkeet
Pitkävaikutteiset menot
44 747
49 020
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
14 170
14 170
Rakennukset ja rakennelmat
1 369 712
1 415 313
Verkosto
16 950 099
14 124 683
Koneet ja kalusto
156 154
125 058
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
331 157
97 070
18 821 292
15 776 294
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 340 000
340 000
Muut osakkeet ja osuudet
100
100
Muut sijoitukset
203 519
62 254
543 619
402 354
1 023 020
-497 866
525 154
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
VASTATTAVAA
45
VUOSIKERTOMUS 2011
25 442 905
24 446 905
Sähkön myyntiliiketoiminnan
tuloslaskelma
Sähkön myyntiliiketoiminnan tase
VASTAAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Pitkävaikutteiset menot
29 375
31 127
1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
10 678 776
9 950 504
Liiketoiminnan muut tuotot
6 074
10 981
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Energian ostot
10 002 952
9 486 735
Ostot tilikauden aikana
8 164
9 254
Ulkopuoliset palvelut
137 516
119 756
10 148 632
9 615 745
Henkilöstökulut
347 957
344 823
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
112 623
109 072
Liiketoiminnan muut kulut
246 864
305 617
LIIKEVOITTO -171 226
-413 772
Rahoitustuotot ja -kulut
-123 702
35 332
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-294 928
-378 440
Poistoeron muutos
TILIKAUDEN VOITTO
0
146 103
-294 928
-232 336
VASTATTAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Osuus vararahastosta
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
46
311 484
840 549
253 330
-232 336
1 173 027
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
131 574
131 574
Rakennukset ja rakennelmat
1 087 161
1 134 666
Verkosto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Koneet ja kalusto
191 119
254 486
Ennakkomaksut ja
Poistoero
keskeneräiset hankinnat
1 409 854
1 520 726
VIERAS PÄÄOMA
Sijoitukset
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
4 600 000
0
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
4 029 825
3 428 239
Lyhytaikainen
Muut sijoitukset
211 466
211 466
Ostovelat
648 359
1 126 452
4 241 291
3 639 705
Lainat rahoituslaitoksilta
1 000 000
0
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Muut velat
24 313
25 665
Siirtovelat
162 646
231 276
Vaihto-omaisuus
1 835 318
1 383 393
Aineet ja tarvikkeet
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
7 313 417
2 556 420
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
1 092 113
1 139 656
Siirtosaamiset
445 511
39 470
Muut saamiset
485 000
0
2 022 624
1 179 126
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
0
153 027
ahat ja pankkisaamiset
R
-389 727
-3 967 291
VASTAAVAA YHTEENSÄ
7 313 417
2 556 420
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
311 484 840 549
20 994
-294 928
878 099
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
47
VUOSIKERTOMUS 2011
Maakaasun myynnin tuloslaskelma
Maakaasun myynnin tase
VASTAAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
PYSYVÄT VASTAAVAT
VASTATTAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
OMA PÄÄOMA
Aineettomat hyödykkeet
Pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Verkosto
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Muut sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Osakepääoma
Osuus vararahastosta
Edellisten tilikausien voitto
489 569
508 410
Tilikauden voitto
-109 943
-18 841
379 626
489 569
1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
1 601 956
1 577 564
Liiketoiminnan muut tuotot0 6
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Energian ostot
1 660 120
1 545 336
Ostot tilikauden aikana
356
197
Ulkopuoliset palvelut
1 864
6 450
1 662 340
1 551 993
Henkilöstökulut
26 918
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
22 640
LIIKEVOITTO -109 942
Rahoitustuotot ja -kulut
0
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-109 942
Tuloverot
TILIKAUDEN VOITTO
-109 942
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Lyhytaikainen
Ostovelat
267 052
141 362
Siirtovelat
5 384
5 125
272 436
146 487
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
652 062
636 057
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
27 388
16 995
-18 811
-30
-18 841
-18 841
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
0
100 000
Siirtosaamiset
Muut saamiset
0
100 000
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
652 062
536 057
VASTAAVAA YHTEENSÄ
652 062
636 057
48
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
49
VUOSIKERTOMUS 2011
Maakaasun siirron tuloslaskelma
Maakaasun siirron tase
VASTAAVAA
1.1. - 31.12.20111.1. - 31.12.2010
(€)(€)
LIIKEVAIHTO
1 187 181
864 237
Liiketoiminnan muut tuotot
1 841
1 149
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Energian ostot
1 067 759
705 266
Ostot tilikauden aikana
1 021
2 933
Ulkopuoliset palvelut
22 036
20 919
1 090 816
729 118
VASTATTAVAA
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
OMA PÄÄOMA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Verkosto
915 358
929 138
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Muut sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Osakepääoma
Osuus vararahastosta
Edellisten tilikausien voitto
-450 796
-426 039
Tilikauden voitto
-149 449
-24 757
-600 245
-450 796
T ILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
237 499
232 899
Lyhytaikainen
Ostovelat
119 968
233 851
Muut velat
1 000
2 000
Vaihto-omaisuus
Siirtovelat
17 900
18 219
Aineet ja tarvikkeet
12 353
12 353
138 868
254 070
Saamiset
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
-223 878
36 173
Pitkäaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
132 056
58 442
Siirtosaamiset
Muut saamiset
132 056
58 442
Henkilöstökulut
90 400
81 328
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
121 951
119 915
Liiketoiminnan muut kulut
35 319
27 225
LIIKEVOITTO -149 464
-92 200
Rahoitustuotot ja -kulut
15
-33
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-149 449
-92 233
Poistoeron muutos
0
Tuloverot
0
TILIKAUDEN VOITTO
-149 449
31.12.2011
31.12.2010
(€)(€)
67 476
67 476
-24 757
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
-1 283 645
-963 760
VASTAAVAA YHTEENSÄ
-223 878
36 173
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
50
VUOSIKERTOMUS 2011
MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY
51
VUOSIKERTOMUS 2011
Mäntsälän Sähkö Oy, Sepäntie 3, 04600 Mäntsälä
Asiakaspalvelu 019 689 955, faksi 019 688 1498
[email protected], www.msoy.fi