1. No category

2013
-ravintotutkimuksen
terveisiä
TEDDY-ravintotutkimus etenee –
ensimmäisiä tuloksia mahdollisesti
vuoden 2013 aikana
Ruokapäiväkirjojen tie
perheeltä tutkimustuloksiksi
TEDDY-ravintotutkimuksen yhteyshenkilö:
Mirva Koreasalo
Terveystieteiden yksikkö
33014 Tampereen yliopisto
Puh. 040 190 1662
Tervehdys
Kiitän kaikkia TEDDY-tutkimukseen osallistuneita sekä edelleen osallistuvia perheitä arvokkaasta panoksesta tutkimustyön
hyväksi. Jokainen tutkimusta varten täytetty ruokapäiväkirja on arvokas ja on mukana tulosten laskennassa.
Suvi Virtanen, tutkimusprofessori
TEDDY-ravintokomitean puheenjohtaja
TEDDY-ravintotutkimus etenee
TEDDY-tutkimus käynnistyi Suomessa syyskuussa 2004 ja uusien lasten mukaan ottaminen tutkimukseen päättyi helmikuussa 2010. Tutkimukseen osallistuvat Suomessa
tutkimusklinikat Turun, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa. Suomessa
TEDDY-tutkimuksen seurantaan on lähtenyt mukaan 1834 lasta. Suomen klinikoiden
lisäksi tutkimukseen osallistuvat useat klinikat Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa,
jolloin kaiken kaikkiaan tutkimuksen seurantaan on lähtenyt mukaan 8668 lasta. Vanhimmat TEDDY-lapset ovat täyttäneet 8 vuotta, nuorimpienkin ollessa jo kohta 3vuotiaita. Kaikille tutkimukseen osallistuville perheille on näin ollen ehtinyt karttua
runsaasti kokemusta tutkimukseen osallistumisesta, tutkimuskäynneistä klinikalla ja
lukuisista tutkimukseen kuuluvista osa-alueista. Tutkijoina olemme tutkimukseen
osallistuville vanhemmille ja lapsille kiitollisia kaikesta arvokkaasta tutkimuksen
eteen nähdystä vaivasta.
Ravitsemustutkijan näkökulmasta katsottuna tunnollisesti ja huolellisesti täytetyt ruokapäiväkirjat ilahduttavat viikosta toiseen. Perheet tekevät ruokapäiväkirjojen täyttämisessä erittäin hyvää työtä. Tämän vihkosen sivuilla kerromme, mitä kaikille ruokapäiväkirjoille tapahtuu tutkimusklinikalle palautuksen jälkeen. Ruokapäiväkirjojen
avulla on kerätty jo runsaasti tietoa lasten ravitsemuksesta, mutta työ jatkuu edelleen.
1
Ravitsemus on kaiken kaikkiaan haastava tutkimusalue. Ruoka ja sen sisältämät lukuisat ravintoaineet vaikuttavat elimistössä moniin asioihin. Tämän monisäikeisen ”ravintopalapelin” kokoaminen on erittäin kiinnostavaa, mutta samalla myös haastavaa. Tällä hetkellä TEDDY-tutkimuksen ravitsemustutkijat työskentelevät useiden mielenkiintoisten tutkimusaiheiden parissa, ja näillä näkymin ensimmäiset ravitsemustutkimuksen tulokset julkaistaan mahdollisesti vuoden 2013 aikana. Näiden ensimmäisten tulosten jälkeen olemme toivottavasti jälleen muutaman askeleen lähempänä tyypin 1
diabeteksen syntyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja sitä kautta taudin synnyn
ehkäisyä.
Vuonna 2011 vanhimmat TEDDY-lapset aloittivat koulutaipaleensa. Koulupäivien
osalta ruokapäiväkirjan täyttämisessä tarvitaan opettajan ja koulun muun henkilökunnan apua. Tämä tuo lisää haastetta niin vanhemmille kuin ravitsemustutkijoillekin, jotta koulun kiireinen henkilökunta saataisiin mukaan lapsen ruokapäiväkirjan täyttämiseen. Suomessa ja myös muualla maailmassa on tähän mennessä kyetty tutkimaan
kouluikäisten lasten ruokavaliota melko vähän johtuen ruokapäiväkirjan täyttämisen
haasteellisuudesta koulupäivän aikana. Alle 10-vuotias lapsi ei vielä kykene arvioimaan ja kirjaamaan itsenäisesti syömiään ruokia, jolloin koulun henkilökunnan apua
kaivataan ruokien kirjaamisessa. Koulun henkilökuntaa varten on laadittu oma
TEDDY-annoskuvavihkonen, jossa on myös pieni tiedote TEDDY-tutkimuksesta.
Kouluun annettavassa tutkimuslomakkeessa on ohjeet ruokapäiväkirjan täyttämistä
varten. Toivomme, että koulun henkilökunnalle välittyisi tieto tutkimuksen tärkeydestä. Ottakaa yhteyttä ravitsemustutkijoihin tai tutkimushoitajiin, jos teistä tuntuu, että
kouluissa kaivataan tarkempaa tietoa tutkimuksesta tai jotain muuta tietoa, millä voitaisiin lisätä koulun henkilökunnan innostusta olla mukana ruokapäiväkirjojen täyttämisessä. Tutkimuksen tuloksia meillä ei valitettavasti vielä ole.
Lämmin kiitos kaikille tutkimuksiimme osallistuville
lapsille ja vanhemmille arvokkaasta panoksesta suomalaisessa ja kansainvälisessä tutkimustyössä. Ilman teitä
tutkimustyön tekeminen ei olisi mahdollista.
Anne Riikonen, TtM, ravitsemustutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö
2
Ruokapäiväkirjojen tie perheeltä tutkimustuloksiksi
Ruokapäiväkirja tutkimusmenetelmänä
Ruokapäiväkirja on yleisesti käytetty menetelmä sekä ravitsemustieteen tutkimuksissa
että laillistettujen ravitsemusterapeuttien työssä. Ruokapäiväkirjan vahvuus tutkimusmenetelmänä perustuu siihen, että syödyt ruoat ja juomat kirjataan ruokapäiväkirjaan
syömisen ja juomisen yhteydessä tai pian sen jälkeen. Tämä vähentää unohtamisen
mahdollisuutta, mikä on haasteena niissä tutkimusmenetelmissä, joissa pyritään muistelemisen kautta kartoittamaan, mitä tutkittava on esimerkiksi edellisen päivän aikana
tai jonain muuna edeltävänä ajanjaksona syönyt. Ruokapäiväkirjaan on mahdollista
kirjata tarkasti ja yksityiskohtaisesti tietyllä hetkellä syödyt ja juodut ruoat, jolloin tutkittavan henkilön ruokavaliosta saadaan hyvin tarkka kuva tutkittavalta ajanjaksolta.
Ruokapäiväkirjan täyttäminen on sitä työläämpää, mitä useampia päiviä kirjanpitoa
pidetään. Tämän vuoksi tutkimustyössä ei ole yleensä mahdollista pyytää ruokapäiväkirjan täyttämistä enempää kuin 3–5 päivää kerrallaan, koska osallistumisaktiivisuus
vähenee, jos pyydettyjen kirjanpitopäivien määrä kasvaa tästä. Kolmen päivän ruokapäiväkirja ei ole sama asia kuin jos tutkittavan henkilön ruokavaliota seurattaisiin
esim. kokonainen viikko, mutta tiedetään, että jo kolmen päivänkin ruokapäiväkirja
kuvastaa hyvin tutkittavan henkilön ruokavaliota. Tämän vuoksi ravitsemuksen tutkiminen käyttäen 3 päivän ruokapäiväkirjaa on mielekästä.
Mitä TEDDY-ruokapäiväkirjoille tapahtuu
Kun perhe on palauttanut ruokapäiväkirjan tutkimusklinikalle, tutkimushoitaja toimittaa sen ravitsemustutkijalle noin kerran viikossa lähtevän lomakelähetyksen mukana.
Ravitsemustutkija vastaanottaa ruokapäiväkirjat, lajittelee ne tutkimusnumeron ja lapsen iän mukaisesti ja arkistoi odottamaan ruokapäiväkirjan tallennusta. Tutkijat käsittelevät kaikkia ruokapäiväkirjoja niiden tutkimusnumeron mukaan. Tutkittavan henkilötietoja ei syötetä tallennusjärjestelmään lainkaan.
Ruokapäiväkirja tallennetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään sähköiseen tietokantaan noin 1–3 kuukauden sisällä sen palautumisesta. Ruokapäiväkirjan tietojen tallennuksessa käytetään ohjelmasovellusta, joka tuo tallennusvaiheessa näkyviin kansallisen Fineli-ravintokoostumustietokannan tiedot. Fineli sisältää
tiedot noin 7000 elintarvikkeesta. Tästä valikoimasta ruokapäiväkirjan tallentaja voi
valita tallennettavan ruoan. Tarvittaessa hänellä on mahdollisuus muokata Finelin sisältämän ruoan reseptiä. Tietoja tallennettaessa ohjelmasovellus tarjoaa tallentajalle
3
valmiin pohjan kullekin ruokapäiväkirjalle, jokaiselle ruokapäiväkirjan päivälle ja jokaiselle aterialle. Lähes kaikki ruokapäiväkirjaan kirjatut tiedot voidaan tallentaa sellaisenaan: viikonpäivä, päivämäärä, aterioiden kellonajat, ateriointipaikka, syödyt ruoat ja juomat ja niiden määrät. Jokaiselle yksittäiselle ruoalle ei välttämättä löydy tietokannan valikoimista täsmällistä vaihtoehtoa, mutta tällöin tallentaja valitsee tietokannan valikoimasta mahdollisimman samankaltaisen ruoan ja tarvittaessa muokkaa ruoan reseptiä, jotta siitä tulisi syödyn ruoan kaltainen.
Ruokapäiväkirjojen
tallentaminen
tieteellistä tutkimusta varten edellyttää monipuolista osaamista. Tutkimusryhmässämme ruokapäiväkirjoja
tallentavilla työntekijöillä on ravitsemustieteen koulutus ja heidät on
huolellisesti perehdytetty tutkimuksessa käytettävien menetelmien noudattamiseen. Menetelmäperehdytykseen kuuluu mm. yhteisten tallennusohjeiden ja -käytäntöjen läpikäyminen kokeneen työntekijän
kanssa sekä yhteinen harjoittelujakso
kokeneen työntekijän ohjauksessa.
Kokenut tutkija tarkistaa alkuvaiheessa uuden työntekijän tallentamat
ruokapäiväkirjat, jotta voidaan varmistua siitä, että ruokapäiväkirjan tallennuskäytännöt on sisäistetty oikein. Tutkimuksen tarjoaman koulutuksen aikana ja tallennustyötä
tehdessä työntekijä perehtyy myös perusteellisesti pienten lasten ravitsemukseen ja sen
erityispiirteisiin.
Päiväkirjojen tallennustyötä tekevältä työntekijältä edellytetään myynnissä olevien
elintarvikkeiden ja ravintoainevalmisteiden tarkkaa tuntemista. Oikean elintarvikkeen
ja/tai ravintoainevalmisteen tunnistaminen ruokapäiväkirjan merkinnöistä on tärkeää,
jotta tallennus tehdään oikein. Syödyt määrät tulee tallentaa ohjelmaan grammoina,
joten tallentaja muuttaa ilmoitetut kappalemäärät, talousmitat ja senttimetreinä kuvatut
koot grammoiksi. Tarvittaessa tutkijat tekevät omia punnituksia, jos käytettävissä olevista tietolähteistä ei löydy tietoja painoista.
4
Ruokapäiväkirjatietojen laskeminen ja analysoiminen
Tallennetut ruokapäiväkirjatiedot tarkistetaan järjestelmällisesti 1–2 vuoden tallennuserissä, esimerkiksi vuonna 2011 täytettyjen ruokapäiväkirjojen tallennetut tiedot
ovat käyneet läpi tarkistusprosessin alkuvuodesta 2013. Tarkistuksen yhteydessä voidaan havaita, jos tallennuksessa on tehty virheitä ja havaitut virheet voidaan korjata.
Tarkistettu aineistoerä on valmis lopulliseen laskentaan, jossa jokaisesta päiväkirjasta
lasketaan ruoankäyttö ruoka-aineryhmittäin (esim. maitovalmisteiden, viljavalmisteiden, marjojen ja hedelmien, makeisten käyttömäärät) ja ravintoaineiden saanti (esim.
C-vitamiini, A-vitamiini, D-vitamiini, kalsium, rauta, magnesium). Lasketut tiedot tallennetaan analysoimista, tilastollista tutkimista ja tulosten raportointia varten. Kaikki
julkaistavat tulokset lasketaan ryhmäkohtaisesti, tuloksia ei julkaista yksilökohtaisesti.
Suvi Ahonen, ETM, projektipäällikkö
Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö
5
Raikkaat reseptivinkit
Kotkottajan pastasalaatti
100 g täysjyväpastaa
300 g maustamatonta broileria suikaleina
1 rkl soijakastiketta
1 rkl maissitärkkelysjauhoja
½ tl sinappia
1 rkl rypsiöljyä
100 g kevytjuustoa (esim. emmental tai edam)
1 ruukku tai pussi jääsalaattia tai lohko jäävuorisalaattia
½ kurkku
250 g kirsikkatomaatteja
Salaatinkastiketta (esim. Thousand island)
Sekoita maissijauhot ja mausteet broilerisuikaleisiin ja kypsennä öljyssä paistinpannulla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, kaada vesi pois ja anna jäähtyä. Huuhtele ja pilko salaatti, kurkku ja tomaatit, kuutioi juusto ja sekoita kaikki yhteen isossa
kulhossa. Kastikkeen voi sekoittaa salaattiin tai jokainen voi lisätä sitä itse makunsa
mukaan. Vaihtelua salaattiin saa vaihtelemalla kasviksia maun ja kauden mukaan.
Marjaisa hedelmäsalaatti ja vaniljarae
1 appelsiini
1 banaani
1 kiivi
2 dl vesi- tai hunajamelonia paloina
2 dl mansikoita tai muita marjoja
1 purkki (200 g) raejuustoa + 1 tl vaniljasokeria
Kuori ja paloittele hedelmät, pilko mansikat ja sekoita ainekset kulhossa. Sekoita raejuusto ja sokeri. Tarjoile yhdessä tai erikseen.
6
Vauhdikkaita välipaloja
Marjasmoothie (2 annosta)
1 banaani
2 dl marjoja (esim. mansikoita ja mustaherukoita)
2 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl kaura- tai vehnäleseitä
Paloittele kuorittu banaani, laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja soseuta.
Herkkuleivät
Ruisleipä tai muu täysjyväleipä + margariini + porkkanaraaste
Ruisleipä + margariini + juustoviipale + banaaniviipaleet
Lisää reseptejä löytyy esimerkiksi seuraavilta sivuilta:
www.kasvikset.fi keittokirja
www.martat.fi/ruoka
www.ruokatieto.fi/keittokirja
www.arktisetaromit.fi ruokaohjeet
7
Väritä lehtisen sivuilla seikkailevat ruokahahmot.
Tunnistitko kaikki?
8
9
Suuri kiitos kaikille
tutkimukseen osallistuville!
10