1. No category

Sähkö
Tele
022014
Sähköverkot vastaan
ilmastonmuutos
Älykkäät sähköverkot haaste standardoinille
Tero Pitkämäki:
Siviiliammatti
takaa mielenrauhan
PRY-CAM etsii verkon vauriot ilman käyttökatkoja
Ainutlaatuinen, langattomasti toimiva PRY-CAM paljastaa maanpäällisen verkon osittaispurkaukset ja auttaa minimoimaan sähkönsiirrolle ja -jakelulle aiheutuvat haitat ajoissa.
Prysmian Groupin kehittämä ja patentoima kevyt, kannettava PRY-CAM helpottaa sähköjärjestelmien tuotannon, asennuksen ja käyttöönoton laadunvalvontaa sekä
kunnossapitoa. Myös kenttäkäyttöön sopiva kamera
mittaa langattomasti sähköpurkausten aiheuttaman
säteilyn keski- ja suurjänniteverkkojen komponenteista
kuten muuntajista, sähkömoottoreista, kaapeleista
www.prysmiangroup.fi
ja päätteistä. Mittaus ei aina vaadi sähköjärjestelmän
käytön keskeyttämistä.
Raportointi ja vika-analyysit auttavat korjaustöiden ja niiden ajoituksen suunnittelussa. Analyysit ja sähköverkon
tilan määräajoin tapahtuva seuranta auttavat välttämään
yllättävät ja kalliit ongelmatilanteet ja keskeytykset.
Sähkö
Tele
SISÄLTÖ
s. 26
AJANKOHTAISET
Ammattilaiset kokoontuivat
Jyväskylään Espoon Suomenojalla on
käynnistynyt hanke, jossa
jätevesien hukkalämpö
otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Näin
saatu uusiutuva lämpö
tullaan syöttämään Espoon
kaukolämpöverkkoon.
Sivut 26-27.
7
Yli 15 000 kävijää kolmen päivän aikana.
Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 –
messut tavoittivat kohderyhmänsä.
Sähkössä on tulevaisuus –palkinto
Hele Savinille 10
Hele Savin on tehnyt uraauurtavaa
työtä kiteisestä piistä valmistettujen
aurinkokennojen konversiohyötysuhteen
parantamiseksi.
Siviiliammatti takaa
mielenrauhan 13
Vuoden insinööriksi valittu Tero
Pitkämäki kiinnostui sähköalasta jo
peruskoulussa.
Huuhaalle annettu medianäkyvyys on
omiaan ruokkimaan sähköallergian
oireita.
18
Sähköverkkojen on kestettävä myrskyt,
oltava kustannustehokkaita, autettava
energiankäytön tehostamisessa
ja mahdollistettava uusiutuviin
energialähteisiin siirtyminen.
Kaapeloidun 20 kV
jakeluverkon maadoitukset 20
Oikeilla kaapelivalinnoilla yhdistettynä
koko järjestelmän optimointiin
verkkoyhtiö voi saavuttaa merkittäviä
kustannussäästöjä.
Aurinkosähköä verkkoon Kuva: iStockPhoto
Paikkatietoaineistot
jakeluverkkojen suunnittelussa 24
Berliinissä kootaan maailman
suurimmat kaasuturbiinit
Eero Saarijärvi tutki väitöskirjassaan
mahdollisuuksia hyödyntää
erilaisia paikkatietoaineistoja
sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa.
Berliinissä, keskellä kaupunkia,
sijaitsevassa tehtaassa kootaan
maailman suurimmat kaasuturbiinit.
Jätevedestä sähköä ja lämpöä 26
Espoon Suomenojalla jätevesien
hukkalämpö otetaan talteen
lämpöpumppujen avulla.
Sähköallergia: totta vai harhaa 15
Sähköverkot vastaan
ilmastonmuutos 2/2014
22
Kiinnostus aurinkosähköön on nousussa.
Järjestelmien yleistymistä kotitalouksissa
hidastaa kuitenkin investointitukien
puute.
Muuntamoautomaation avulla
parempi toimintavarmuus 28
Muuntamoautomaatio on todettu
yhdeksi tehokkaimmista keskeytysajan
puolittajista.
Älykkäät sähköverkot – haaste
standardoinnille 30
Ikääntyneisiin sähköverkkoihin
tarvitaan suuria uudistuksia lähiaikoina
kaikkialla maailmassa.
Saksa panostaa aurinkoenergiaan
ja merituulivoimaan 33
Saksassa on tavoitteena luopua
ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.
Maailman suurimmat
Frankfurtissa Valaistusta, sähkötekniikkaa ja
rakennusautomaatiota on tarjolla
Frankfurtissa maalis-huhtikuun
vaihteessa. Frankfurt järjestää
maailman suurimmat alan messut.
35
RF-mikropiirit 36
37
Lyhyen kantaman datasiirron ja
radioverkkojen sovellukset ovat
voimakkaassa kasvussa, koska kaikki
mahdolliset laitteet halutaan internetiin
Teleoperaattorit rakentavat
4G-verkkoja uudelle
taajuusalueelle 42
TeliaSonera, Elisa ja DNA taajuushuutokaupassa sen, mitä lähtivät hakemaan.
Kyseessä on satojen miljoonien
investointi.
Digitaalisen maailman portti 45
Helposti ajatellaan, että mikroprosessorien kehittyminen ja erityisesti
kellotaajuuksien nousu gigahertsiluokkaan olisivat mahdollistaneet
nykyiset multimediasovellukset.
VAKIOT
Pääkirjoitus Uutiset Yliviivainsinöörin
toisinajattelua Tuoteuutiset Martin teesit 5
6
41
47
48
Kannen kuva: Riittamaija Ståhle
SÄHKÖ & TELE 2/2014 3
Sähkö
Tele
Sähkö&Tele–jovuodesta1928
sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo
ILMESTYMINENJAAINEISTOPÄIVÄ2014
Lehti
Erikoisjakelu / Teema
Ilmestyy
Aineistopäivä
1/2014
SähköTeleValoAV2014-messut,Jyväskylä
vko5
14.1.
2/2014
Teema:Verkkojenrakentaminen
vko11
24.2.
3/2014
Teema:Turvallisuus
vko19
11.4.
4/2014
Teema:Jäähdytys
vko24
26.5.
5/2014
Tekniikka2014-messut,Jyväskylä
Alihankinta2014-messut,Tampere
vko35
11.8.
6/2014
Energia2014-messut,Tampere
vko42
1.10.
7/2014
Teema:Sähköinenliikenne
vko46
27.10.
8/2014
Teema:Valaistus
vko51
1.12.
KUSTANTAJA
Sähköinsinööriliittory
Merikasarminkatu7,00160Helsinki
puh.(09)6689850
[email protected]
www.sil.fi
ILMOITUSMYYNTI
JE-MarkKy/JukkaEriksson
puh.0954893630,0503396137
[email protected]
www.je-mark.fi
Säh
Telekö
Sähkö
Tele
052013
062
Säh
Tel kö
e
013
p
Ydi
n
vo
ien im
iss an
Etä
ä y tul
ksi eva
Val luent
köi
ssä isuus
oku a m
u
itu
012
r
s
014
tak kaa
kua da
taa
a
E
utta
säästöjä ja mukavu Suo U-m
ais
me
Pu
sa
oli
ss
j
ÄlyvalollUa
usi
va
h
a
siir aT energ
ule
tov s
ia
t
e
v
r
a
rokbon aisau
u
utu
Kemianteollisuus panostaa
energiatutkimukseen
Sis
-m ältä
ess ä Sä
uo hk
pp ö 2
aa 01
n
3
Kokemuksen voimalla – kiinni ajassa!
de
ky
ah
tki
ote
Viro loikkasi sähköautoilun edelläkävijäksi
Sähkö&Tele-lehdenmediatiedotlöytyvät
verkkosivultawww.sil.fi.
oh
all
me
ita
tt
eh
an
oe
s
iss
ark
lek
a
tro
tis
nii
et
ka
ssa
olo
t
Su
uri
Jy
vä
me
ssu
sk
5.– ylän
7.2 Pa
.2 viljo
01
4 nki
nu
me
ro
Sähkö
Tele
Perustettu 1928
Pääkirjoitus 2/2014
Palvelu ratkaisee
A
siakas on aina oikeassa. Näin meille kaikille on opetettu. Siitä huolimatta suomalainen syö ravintolassa
kelvottoman annoksen, maksaa, lähtee pois ja puputtaa kaikille tuttavilleen huonosta ruuasta. Toista
kertaa suomalainen ei tähän ravintolaan mene. Amerikkalainen nostaa valtavan messun, jos ei saa palvelua tai jos
ruoka ei maistu. Yleensä amerikkalainen saa palvelua ja on tyytyväinen. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Lasipäitä emme
ole, joten olisi syytä sanoa ääneen, mitä ajattelemme. Ei möykäten, mutta suoraan ja selvästi. Kun rahalla maksaa, niin vastineeksi on syytä olettaa saavansa jotain.
Myös suomalaisilla yrityksillä näyttää olevan ongelma: ne eivät osaa kehua itseään. Ollaan ”aika” hyviä, vaikka ollaan maailman parhaita. Meillä menee ”melko” mukavasti, vaikka kassa pullistelee rahaa. Suomalaista vaatimattomuuttako? Muualla maailmassa tällaista vaatimattomuutta ei ymmärretä. Jos
on, millä mällätä, niin mällätään. Enkä tarkoita vain maallista
mammonaa, vaan myös henkisiä ominaisuuksia. Ystäväni Topi
työskentelee suuren amerikkalaisen risteilyvarustamon cruise managerina eli risteilypäällikkönä. Hän tietää, mitä vaativat
asiakkaat haluavat ja miten heidän toiveensa täytetään. Topin
mukaan jokaisen suomalaisen palveluammatissa työskentelevälle tekisi hyvää olla mukana tällaisella risteilyllä palvelutehtävissä ainakin kerran. Tietäisivät, mitä hyvä palvelu ja asiakkaiden kuunteleminen tarkoittavat.
Sähkö
Tele
87. vuosikerta
TOIMITUS
Sähkö & Tele
Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki
Puhelin: (09) 668 9850
Sähköposti: [email protected], www.sil.fi
Päätoimittaja: Riittamaija Ståhle
Puhelin: 050 68875
Sähköposti: [email protected]
Toimitussihteeri: Jaana Lindholm
Sähköposti: [email protected]
Kun tuotteet ja palvelut ovat samat, niin palvelu ratkaisee. Kilpailussa pärjää se, joka osaa parhaiten kuunnella asiakastaan ja
vastaa tämän toiveisiin. Jos asiakas tuntee olevansa ainutkertainen, on toiveisiin osattu vastata. Teleoperaattoreiden palvelunumeroihin vastaamista on seurattu haukkana vuosikausia. Parannusta on tapahtunut: puheluihin vastataan nopeasti ja palvelua saa. Milloin ryhdytään yhtä tarkoin seuraamaan muihin
palvelunumeroihin vastaamista? Vakuutusyhtiöön soittava saa
yhä roikkua puhelimessa odottamassa asiakaspalvelijan vastaamista. Pankkien puhelut ohjataan valtakunnallisiin numeroihin. Oman kotikonttorin numeroa ei tahdo löytää mistään.
Mitäs soittelet! Käytä nettiä! Näin varmaan moni ajattelee. Joskus on kuitenkin asioita, joita on hyvä selvittää puhelimitse, ei
sähköpostitse.
Palvelua on sekin, että netissä tulleisiin kysymyksiin vastataan. Lähes kaikilla yrityksillä on nettisivuillaan palaute-nappula. Iso osa yrityksistä ei kuitenkaan vaivaudu vastaamaan asiakkaan kysymyksiin. Jos ei ole resursseja hoitaa palautetta, ota
yhteyttä –osio kannattaa poistaa nettisivuilta. Palvelua se netissä palveleminenkin on. Ja palvelu ratkaisee.
Riittamaija Ståhle
päätoimittaja
TEKSTISISÄLTÖ
Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata
julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai
tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että
sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan
uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja
jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
JULKAISIJA
Sähköinsinööriliitto ry
KUSTANTAJA
Sähköinsinööriliitto ry
TOIMITUSNEUVOSTO
Eeva Aunesluoma, Jouko Junkkari,
Jarmo Karjalainen, Jussi Liesiö,
Vesa Linja-aho, Pekka Peltola,
Ilari Tervakangas, Jaakko Tuomainen
TILAUSHINTA
Kestotilaus 64 € (8 numeron tilausjakso).
ILMOITUKSET
JE-Mark Ky, puh. (09) 5489 3630
Sähköposti: [email protected]
PAINOPAIKKA
Forssa Print Oy, Forssa
ISSN 0789-676X
Aikakauslehtien Liiton jäsen
SÄHKÖ & TELE 2/2014 5
uutiset
Messukeskus säästää energiaa
Messukeskus toteuttaa kiinteistössään
Schneider Electricin avulla monivuotisen
energiansäästöohjelman, jonka tuottamien kustannussäästöjen arvioidaan nousevan 2 miljoonaan euroon. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2011 ja kestää vuoden
2018 loppuun saakka.
Aluksi Schneider Electric kartoitti yhteistyössä Messukeskuksen kanssa kiinteistön tekniset järjestelmät energiatehokkuuden näkökulmasta. Kartoituksen pohjalta laadittiin suunnitelma, joka kattaa
Schneider Electricin energiatehokkuustoimenpiteet sekä talotekniikan käyttöpalvelun. Etäyhteydellä varmistetaan energiatehokkuustoimenpiteiden tuottavuus
ja säästöjen toteutuminen. Lisäksi seurantaa toteutetaan säännöllisesti paikan päällä. Käyttöpalvelu raportoi säästöjen toteutumisesta säännöllisesti.
Konkreettisina toimenpiteinä Schneider
Electric on muun muassa uusinut kiinteistöissä teknisen käyttöikänsä päässä olevia
laitteita, ja Gallerian ilmanvaihtokoneille on rakennettu täysin uusi lämmön talteenottojärjestelmä.
Lisäksi hallien ilmanvaihtokoneiden
ohjausjärjestelmiä on kehitetty niin, että
sisäilmaolosuhteet mukautuvat hallien
käyttötarkoituksiin.
Uusia kehityskohteita kartoitetaan
hankkeen aikana jatkuvasti. w
Aidon Oy:lle merkittävä
päänavaus Norjassa
Norjan Stavangerissa sijaitseva energiayhtiö Lyse Elnett on valinnut Aidon
Oy:n energiapalvelulaitteiden toimittajaksi projektiin, jossa Lyse Elnett siirtää
144 000 asiakkaansa sähkönmittauksen
etäluennan piiriin. Norjan lainsäädäntö
edellyttää, että kaikki sähköyhtiöt ottavat etäluennan käyttöön vuoden 2019 alkuun mennessä. Lyse Elnett on yksi ensimmäisistä automaattiseen etäluentaan
siirtyvistä norjalaisista energiayhtiöistä.
Sopimus allekirjoitettiin 13. helmikuuta.
Uusi järjestelmä mahdollistaa tuntipohjaisten kulutuslukemien keräämisen,
minkä myötä kuluttajat saavat mahdollisuuden seurata ja hallita omaa sähkönkulutustaan aiempaa paremmin ja ympäristöä säästäen. Koteihin asennettavat mittarit myös välittävät energiayhtiölle tietoa sähköverkon tilasta, mikä auttaa varmistamaan luotettavan sähkönjakelun asiakkaille.
- Sopimus Aidonin kanssa merkitsee
meille merkittävän hankkeen käynnistymistä. Aidonin tarjoama teknologiaratkaisu vastaa visiotamme nykyaikaisesta etäluentäjärjelmästä, joka mahdollistaa meille uusien palvelujen tarjoamisen
asiakkaille, sanoo Lyse Elnettin toimitusjohtaja Torbjørn Johnsen. w
Aamulla katsotaan sää ja pörssikurssit, illalla etsitään seuraa
Citrixin uusi Mobile Analytics Report
tarjoaa katsauksen mobiiliverkkojen ja
-palvelujen käyttöön sekä auttaa yrityksiä parantamaan palvelujensa käyttäjäkokemusta. Vuoden 2014 ensimmäistä raporttia on täydennetty kuluttajakyselyllä, joka paljastaa humoristisiakin piirtei6 SÄHKÖ & TELE 2/2014
tä ihmisten suhtautumisesta mobiililaitteiden käyttöön.
Videomateriaalin toistamiseen käytettävät mediasoittimet kuluttavat 50 prosenttia kaikesta mobiililaitteiden dataliikenteestä. Yksittäisen pelin mobiiliverkolle aiheuttama kuormitus riippuu kolmesta tekijästä: pelin suosiosta, videomateriaalin käytöstä ja pelin koukuttavuudesta,
eli pelin pelaamiseen käytettävästä ajasta.
Jopa 68 prosenttia Citrixin kyselyyn vastanneista mobiilikäyttäjistä myönsi olevansa jossain määrin koukussa vähintäänkin yhteen mobiilipeliin. Tällä hetkellä vain joka kymmenes mobiilikäyttäjä
pelaa verkkoyhteyttä hyödyntäviä pelejä,
mutta verkkopelien suosion uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa.
Mobiilimainostajat saavuttavat nyky-
ään lähes kaksinkertaisen yleisön vuoden
takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tästä
huolimatta mobiilimainonnan osuus dataliikenteestä jää alle kahden prosentin.
Mobiilipalveluiden ruuhkapiikit jakautuvat arkipäivinä eri alan palveluhin kellonajasta riippuen: aamulla katsotaan talousalan palveluita, alkuillasta liikunta- ja
terveysalan palveluita, illalla seuranhakupalveluita ja yöllä aikuisviihdepalveluita.
Tutkimus selvitti myös, että
• 48 % vastaajista hyväksyy mobiililaitteen käytön wc:ssä asioinnin aikana
• 35 % vie mobiililaitteensa mukanaan
sänkyynsä tai yöpöydälle
• 18 % on käyttänyt mobiililaitetta treffien aikana
• 70 % tarkastelee matkapuhelimen sisältöjä ruokaillessaan. w
messut
Ammattilaiset
kokoontuivat Jyväskylään
Jyväskylän Messujen myyntijohtaja Ilari Tervakangas on syystäkin tyytyväinen. - Yli 15 000 kävijää kolmen päivän aikana
ja näytteilleasettajien määrä edelliskerrasta kasvoi neljänneksen. Nyt osastoihin oli panostettu niin, että vastaavaa näkee
Pohjoismaissa harvemmin, Tervakangas hehkuttaa helmikuisia Sähkö, Tele, Valo ja AV 2014 –messuista.
Teksti ja kuvat: Riittamaija Ståhle
”
Uusien näy ttei l leasettajien
hankkimiseksi tekemämme kovan työn ansiosta olemme tälläkin kertaa pystyneet kasvattamaan messuja. Messuilla oli uusia toimijoita, sillä alan yrityskanta uusiutuu aina messujen välissä, sanoo Tervakangas.
Loppuunmyytyjen näyttelytilojen näytteilleasettajien joukkoon oli tänä vuonna
tullut muutamia kymmeniä uusia yrityksiä. Tervakankaan mukaan osastot olivat
ehkä edelliskertaa hieman pienempiä,
mutta näyttävyyteen ja toimivuuteen oli
satsattu entistä enemmän.
Messuille ei Ilari Tervakankaan mukaan
vain pistäydytä, vaan siellä vietetään aikaa
ja tutustutaan osastojen tarjontaan huolellisesti.
- Messut keräävät alan ammattilaiset ja
alalle opiskelevat Jyväskylään. Meillä oli
tänä vuonna paljon myös ulkomaisia vieraita. Saamamme palaute niin messuista kuin avajaisjuhlatakin on ollut todella
myönteistä, Tervakangas sanoo.
Seminaareista lisäoppia
Lukuisat seminaarit ja tietoiskut olivat
messujen suola. Rekrytointioppia nuorille jaettiin Nostetta uralle -seminaarissa, jossa puhujina olivat mm. Veikka Gustafsson ja Pauliina Airaksinen-Aminoff.
Kymdatan 30-vuotisjuhlaseminaarin aiheena oli Maailma muuttuu, muuttuuko
sähköala. Seminaarissa keskusteltiin mm.
Ford ja Schneider Electric tekevät yhteistyötä sähköautojen latausjärjestelmissä. Ford ryhtyy yhteistyöhön Schneider Electricin kanssa
Euroopassa kehittääkseen yksityis- ja yritysasiakkailleen sähköajoneuvojen latausjärjestelmän. Täyteen ladatulla Focus Electricin akulla
voi ajaa 162 kilometriä ja akun energiatehokkuus on Euroopassa 15,9 kWh/100 km.
SÄHKÖ & TELE 2/2014 7
messut
I-Valon myyntipäällikkö Taito Hokkanen oli tyytyväinen messuihin.
Vega-valaisinperhe oli Hokkasen mukaan erityisen kiinnostuksen
kohteena.
uusista projektimalleista ja sähkösuunnittelun roolista tulevaisuudessa, talotekniikan integraatiosta ja sähköisen suunnittelun hyödyntämisestä projektin tarjouslaskennassa ja toteutuksessa.
- Suuret odotukset kohdistuvat jatkossa pelialan yrityksiin. Kannattaa huomata,
että kyseessä ovat itse asiassa ohjelmistotalot, joiden ohjelmat pyörivät sähkölaitteissa, kuten puhelimissa ja tietokoneissa.
Tämä ohjelmisto-osaaminen on nuorissa
käsissä. Myös entistä useammassa muussa sähkölaitteessa on nykyään prosessori ja ohjelmisto, joka määrittelee tuotteen
helppokäyttöisyyden. Tuotteen menestys
taas riippuu voimakkaasti sen käytettävyydestä. Siksi kaiken sähköteknologian
tulevaisuus on jatkossa vahvasti nuorten
varassa. Tämä on hyvä muistaa, kun nuoria kohdataan messuilla, sanoi Messujen
neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku
Varsila messujen avajaispuheessaan.
Iltatilaisuudessa jaettiin palkintoja ja
tunnustusta olan takaa. Alalle valmistu8 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Maarit Konu ja Mika Mutru Reka Kaapelin osastolla olivat tyytyväisiä
messujen kävijämäärään.
vat insinöörit olivat valinneet Fluken lämpökameranvideon parhaaksi alallaan.
Messujen innovatiivisimmaksi tuotteeksi palkintoraati oli valinnut ABB:n maadoitetun yksiosaisen pistorasian USB-laturilla. Innovatiivisin ratkaisu poistaa erilaisten USB-latureiden tarpeen ja mahdollistaa sen, että samanaikaisesti voidaan ladata
esimerkiksi älypuhelinta ja käyttää pistorasiaa. Erillistä latauslaitetta ei enää tarvita, sillä lataaminen vaatii vain USB-kaapelin. Pistorasiaan on integroitu USB-latauslaite. Tuoteperheeseen kuuluu myös erillinen USB-latausasema, joka mahdollistaa kahden laitteen samanaikaisen lataamisen. Tuote sopii niin koteihin, yrityksiin
kuin hotelleihin ja ravintoloihinkin.
KNX Finland Award 2014 -palkinto myönnettiin KNX oppilaitosryhmälle. Oppilaitostyöryhmän yhteistyön tuloksena on KNX Finland ry:n toiminnanjohtaja Johan Stigzeliuksen mukaan tehty
mm. opettajien opetuspaketti, oppilaiden
harjoitustöitä ja opetukseen harjoitusym-
päristö. Palkintoa oli pokkaamassa mm.
Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori
Veijo Piikkilä, joka on Suomen KNX-koulutuksen uranuurtajia. Hänen tekemäänsä
koulutusaineistoa käytetään tällä hetkellä
28 oppilaitoksessa.
Ensimmäistä kertaa jaetun Sähkössä on
tulevaisuus –palkinnon sai TkT, apulaisprofessori Heli Savin. Palkinto jaettiin Ulla
Tuomisen säätiön varoista ja palkinnosta
päätti säätiön edustajien kanssa Sähköinsinööriliitto. Niin ikään Sähköinsinööriliiton jakaman Vuoden Insinöörin pystin ja
5000 euron palkinnon sai Tero Pitkämäki.
Hele Savinista ja Tero Pitkämäestä on erilliset jutut tässä lehdessä.
Tärkein paikka
- Jyväskylän Messut ovat meille tärkeä
paikka tavata sekä nykyasiakkaita että
hankkia uusia asiakkuuksia, sanoo Kymdatan markkinointipäällikkö Anu Peltola.
Peltolan mukaan Kymdata ei tänä vuon-
na osallistu muille messuille.
- Jyväskylässä tavoitamme kattavasti sähköalan kohderyhmämme. Messuille tulee aina paljon kävijöitä, joten sinne
on tärkeää tulla.
Kymdata 30-vuotisjuhlaseminaari sai
Peltolan mukaan paljon kiitosta ja hyvää
palautetta. Juhlavuoden kunniaksi Kymdata on suunnitellut paljon erilaisia tapahtumia mm. uutta seminaaria syksyksi.
Peltola on kokenut messuosallistuja.
- Näytteilleasettajan kannattaa miettiä
etukäteen tarkoin, millä konseptilla lähtee messuille. Kannattaa myös miettiä,
mitä tarjottavaa on nykyasiakkaille ja miten toisaalta pysäytetään uusia, potentiaalisia asiakkaita. Jos osastolla on hyvä meininki, sinne tulee aina lisää kävijöitä.
Myös Reka Kaapelin viestintäpäällikkö
Maarit Konu pitää Jyväskylän Messuja onnistuneina.
- Messupäivien aikana siellä käyvät
kaikki sähköalan tärkeät kontaktit, sekä
asiakkaat että yhteistyötahot. On hienoa,
että myynti pääsee tapaamaan suuren
määrän asiakkaita omalla osastolla muutaman päivän aikana, Maarit Konu sanoo.
Kynänkeräilijöitä ei Konun mukaan
juuri näkynyt, vaan ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita messutarjonnasta. Suurinta kiinnostusta Konun mukaan herättivät Reka Kaapelin uutuustuotteet AXMK
Super, HHJ-Ultralightin nostaminen paloluokkaan F4B ja palonkestävät Flamerex-kaapelit.
- Asiakkaita kannattaa tuoda Jyväskylään myös junalla ja busseilla. Pienenkin
osaston saa näyttäväksi ja toimivaksi hyvällä visuaalisella ilmeellä ja messukonseptilla.
Perjantai-iltapäivänä vieraat kaikkoavat Maarit Konun mukaan melko varhain.
- Toivomme, että ensi kerralla messupäivät olisivat tiistaista torstaihin.
Airam oli mukana messuilla näyttävällä osastolla.
- Messut onnistuivat kannaltamme hyvin ja täyttivät odotuksemme. Emme osal-
listu näytteilleasettajana muille messuille tänä vuonna, mutta olemme mukana
useammilla Sähköinfon osastoilla rakentajamessuilla, sanoo myyntijohtaja Jorma
Koskiola.
Koskiolan mukaan Jyväskylä poikkeaa
muista messuista.
- Jyväskylässä ei niinkään etsitä uusia kontakteja, vaan se on alan kohtaamispaikka. Siellä esitellään asiakaskunnalle uutuudet. Jyväskylä on sijainniltaan
hyvä, sillä sinne tulee runsaasti asiakkaita koko Suomesta.
Myös Koskiola painottaa messuosaston
toimivuutta ja kiinnostavuutta.
- Meidän osastollemme kiinnostuneita riitti tasaisesti. Kaikki uutuustuotteet näyttivät kiinnostavan tasapuolisesti. Meillä oli esillä kolmisensataa uutuustuotetta. Kaikki uutuudet olivat led-valaisimia.
Seuraavan kerran Sähkö, Tele, Valo ja AV
–messut järjestetään Jyväskylässä helmikuussa 2016. w
UTU Condor – muuntajaöljyanalysaattori
Öljyanalysaattori on tarkoitettu öljyeristeisten tehomuuntajien jatkuvaan kunnonvalvontaan.
Analysaattori
mittaa,
laskee ja rekisteröi muuntajaöljyn kuntoa
sekä muuntajan vanhenemista koko sen
eliniältä.
Analysaattorin tietoja voidaan lukea GSMmodeemin välityksellä tai se voidaan liittää
sähköaseman IEC 61850 tai suojareleitten
huoltoväylään.
Analysaattori antaa arvokasta tietoa
muuntajan ja sen öljyn ikääntymisestä
sekä muuntajan jäljellä olevasta käyttöiästä. Öljyanalysaattori voidaan asentaa
sekä uusiin että vanhoihin muuntajiin.
www.utu.eu
UTU Oy
Ahjontie 1
28400 ULVILA
(02) 550 800
Valimotie 26B
01531 VANTAA
(09) 274 6411
Nuutisarankatu 35
33900 TAMPERE
(09) 274 6411
SÄHKÖ & TELE 2/2014 9
palkittu
Apulaisprofessori Hele Savin aurinkopaneelin edessä ja kädessään nanopinnoitettu piikiekko.
Sähkössä on tulevaisuus –palkinto
Hele Savinille
Ulla Tuomisen säätiön ja Sähköinsinööriliiton uusi Sähkössä on tulevaisuus -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa
Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV -messujen avajaistilaisuudessa helmikuun alussa. Ensimmäinen palkinnon saaja oli
TkT, apulaisprofessori Hele Savin Aalto-yliopiston sähköteknisen korkeakoulun mikro- ja nanoteknologian laitokselta.
Savin sai palkintonsa uraauurtavasta työstään kiteisestä piistä valmistettujen aurinkokennojen konversiohyötysuhteen
parantamiseksi.
Teksti: Kimmo Saarinen/Sähköinsinööriliitto Kuvat: Sarri Kukkonen, Päivikki Repo
A
pulaisprofessori Savin johtaa
kansainvälistä elektronifysiikan tutkimusryhmää Aalto-yliopiston sähkötekniikan
laitoksen mikro- ja nanoteknologian laitoksella. Ryhmä tutkii yksija monikiteisestä piistä valmistettujen
aurinkokennojen hyötysuhteen parantamista ja kehittää menetelmiä kustannustehokkaampien materiaalien valmistamiseksi.
10 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Hele Savin ryhmineen saavutti vuoden
2013 alkupuolella maailmanennätyksen
nanorakenteisten, piistä valmistettujen
aurinkokennojen hyötysuhteelle, 18,7 %.
Ryhmä toimi yhteistyössä saksalaisen
Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems -tutkimuslaitoksen kanssa. Aiempi ennätyksen haltija 18,2 %:lla oli NREL
(U.S. Department of Energy’s National Renewable Energy Laboratory).
- Parhaat kiitokset Ulla Tuomisen sääti-
ölle saamastani kunnianosoituksesta. Olen
erityisen iloinen siitä, että aurinkosähköalalla tehtyä tutkimusta arvostetaan myös
Suomessa, jossa ala on vasta alkutaipaleella. Toivon että palkinto herättää kiinnostusta aurinkosähköä kohtaan ja sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään pian
suuremmassa mittakaavassa Suomessakin.
Osa kunniasta kuuluu ilman muuta tutkimusryhmälleni, haluan kiittää heitä kaikesta saamastani tuesta, sanoo Hele Savin.
Ennätys saavutettiin kehittämällä piistä valmistettujen aurinkokennojen pintaan kuivaetsauksella plasmaa käyttäen
nanomittakaavan rakenteita, jotka tekevät kiekon pinnan täysin mustaksi ja estävät auringon säteilyn takaisinheijastumisen lähes täydellisesti koko spektrin alueella. Tällöin maksimaalinen määrä säteilystä saadaan hyödynnetyksi. Nanorakenteisen pinnan suojaus – passivointi
– on haasteellinen tehtävä. Savin tutkijoineen onnistui tässä käyttämällä atomikerroskasvatusta (ALD) säilyttäen samalla piirakenteen erinomaiset optiset ominaisuudet ja estäen varauksenkuljettajien
neutraloitumisen kiekon pinnalla. Perinteisten kennojen pinnoitus on optimoitu
600 nm:n säteilylle, jolla auringon säteilyn
intensiteetti on suurin. Tästä syystä kaupalliset kennot näyttävät sinisiltä.
Tutkijat uskovat, että heillä on mahdollisuudet päästä jatkokehitystyössään lähiaikoina selvästi yli 20 %:n hyötysuhteeseen.
Aurinkosähkön tuottaminen
Aurinkoenergia on tuulivoiman ohella
lupaavin tapa tuottaa uudistuvaa sähkö-
energiaa. Teoreettisesti laskien se energiamäärä, jonka maapallo saa auringosta
vain muutaman minuutin kuluessa, riittäisi koko vuoden energiatarpeisiin.
Tällä hetkellä asennettua aurinkoenergiakapasiteettia on maailmassa jo yli
100 GW, mikä vastaa 50:n Olkiluoto 3 reaktorin tehoa. Saksassa vuoden 2013 keväällä aurinkoisena päivänä tuotettiin
22 GW tehoa, joka vastaa 50 % maan sähkönkulutuksesta.
Nykyiset ennusteet kertovat, että aurinkosähkön tuotanto tulee ajanoloon suurimmaksi energiantuotantomenetelmäksi maailmassa, ehkä jo vuoteen 2060 mennessä tai jopa aiemmin.
- Tämä riippuu osittain meistä tutkijoista ja keksinnöistä jotka teemme, sanoo Hele Savin.
Erilaisia tekniikoita tuottaa sähköä auringon säteilyn avulla on lukuisia. Jotta aurinkosähköteknologiaa voi todella
hyödyntää massamittakaavassa kilpailukykyisesti, sen täytyy perustua materiaaleihin, joita on runsaasti saatavilla ja joista voidaan kustannustehokkaasti tuottaa
pitkäikäisiä tuotantokennoja.
Pii on yksi yleisimpiä alkuaineita, ja se
jo vuosikymmeniä ollut valtamateriaa-
Atomikerroskasvatus
Atomikerroskasvatus, ALD (Atomic Layer
Deposition), aiemmin ALE (Atomic Layer
Epitaxy), on TkT Tuomo Suntolan ryhmineen
Suomessa 1970-luvulla kehittämä ohutkalvokasvatusmenetelmä, jota ensin käytettiin
elektroluminisenssiin perustuvien näyttöjen
valmistamiseen. Tällä hetkellä mm. Beneq
Oy jatkokehittää ja soveltaa teknologiaa
kaupallisesti.
li puolijohteiden valmistamisessa. Piistä voidaan valmistaa sekä yksi- että monikiteisiä kiekkoja, joiden käsittelyyn on
kehitetty massatuotantoteknologiat. Aurinkokennoja voidaan tehdä joko yksi- tai
monikiteisestä piistä. Molempia käytetään teollisessa mittakaavassa, mutta tähän tarkoitukseen selvästi halvemmaksi on osoittautunut monikiteinen vaihtoehto. Sen valmistus on yksinkertaisempaa
ja halvempaa kuin yksikiteisen, jota pääsääntöisesti käytetään mikropiirien valmistukseen. Monikiteisestä piistä voidaan
PV-teknologiat ja niiden hyötysuhteiden kehitys. Lähde: www.nrel.gov/ncpv
SÄHKÖ & TELE 2/2014 11
palkittu
Ti/Pd/Ag
Al2O3
p+
n-type base
SiCX:H(P)
Sähkössä on tulevaisuus –palkinto
n+
Ensimmäistä kertaa 2014 jaettava Sähkössä on tulevaisuus -palkinto jaetaan
Ulla Tuomisen säätiön varoista yhteistyössä Sähköinsinööriliiton kanssa. Vuosittain
jaettavaksi ajateltu palkinto on arvoltaan 3000 euroa, ja palkinnon perusteena on
jokin vuoden aikana tehty merkittävä sähköalan liittyvä teko, tuote tai keksintö.
Palkinto voidaan jakaa henkilölle, ryhmälle tai yritykselle.
Lisätietoja:
Ulla Tuomisen säätiö, Matti Lähdeniemi, [email protected]
Sähköinsinööriliitto, Kimmo Saarinen, [email protected]
Al
Nanopinnoitetun aurinkokennon
poikkileikkauksen havainnekuva.
myös helpommin materiaalia tuhlaamatta valmistaa nelikulmaisia kennoja, joilla
saadaan aurinkopaneelin pinta-ala maksimaalisesti käytetyksi hyödyksi. Varjopuolena on valmistustekniikasta johtuva suurempi epäpuhtauksien määrä, joka huonontaa valokonversion hyötysuhdetta.
Koska pääosa nyt markkinoilla olevista aurinkokennoista on valmistettu piistä,
apulaisprofessori Savinin tutkimusryhmä
on keskittynyt piikennojen tutkimiseen.
Savinin mukaan tutkijoita motivoi työssä se, että alan valmistusteknologioiden
toimijat ovat suuria yrityksiä ja siksi uusia ideoita ja parannuskeinoja päästään kokeilemaan yhteistyöyritysten kanssa heti
isossa mittakaavassa.
Hele Savinin ryhmän
tutkimusalueita
Sähkössä on tulevaisuus -palkinnon perusteena oleva tutkimus valon heijastuksen minimoimiseksi ja kennon hyötysuhteen parantamiseksi on vain osa Hele Savinin ryhmän tutkimusaluetta.
Aurinkokennoissa ei voida kustannussyistä käyttää yhtä puhdasta piitä kuin
esimerkiksi mikroelektroniikassa. Epäpuhtaudet haittaavat kennojen tehokasta
toimintaa. Lisäksi kenno käyttää hyväkseen koko piikiekon tilavuutta toisin kuin
esimerkiksi transistorit, jotka sijaitsevat
piikiekon pinnassa, ja siksi epäpuhtauksien kontrollointiin ei voi käyttää samoja menetelmiä kuin mikroelektroniikassa.
Ryhmä tutkii erityisesti mahdollisuuksia käyttää vielä epäpuhtaampaa piitä kuin
nykyisin aurinkokennojen valmistukseen,
ja onkin jo löytänyt lupaavia tekniikoita tähän. Keskeinen ongelma, jota tutkitaan, on, voiko kehitettyjä menetelmiä toteuttaa teollisessa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti.
- Sinänsä epäpuhdas materiaali on lähtökohtaisesti halvempaa ja kehitettyjen
menetelmien testejä on jo käynnissä johtavan eurooppalaisen aurinkokennovalmistajan tuotantolinjalla, sanoo apulaisprofessori Savin.
Merkittävänä tutkimusalueena on lisäksi piikennojen niin sanottu valodegradaa-
• Valokaapelit
• Asennustarvikkeet
• Instrumentointikaapelit
• Kuparisettelekaapelit
Laadukkaat verkkoratkaisut
kotimaiselta valmistajalta
www.nestorcables.fi
12 SÄHKÖ & TELE 2/2014
tio. Haitallinen valodegradaatio laskee aurinkokennojen hyötysuhdetta useita prosenttiyksiköitä ensimmäisen vuorokauden
aikana, minkä jälkeen tilanne vakaantuu.
Tavoitteena on ymmärtää, mistä ilmiössä on kysymys ja mikä sen aiheuttaa. Savinin mukaan ongelmana voi olla kupari,
jota on epäpuhtautena piissä. Lähtien tästä
oletuksesta, hän on jo saavuttanut lupaavia tuloksia degradaation minimoimisessa, mutta työ jatkuu.
Savinin ryhmä tutkii paljon muun lisäksi myös ns. takaa kontaktoituja kennoja.
Tämän teknologian etuna on, että kennojen näkyvän pinnan hopeakontaktit jäävät
pois lisäten efektiivistä, sähköä tuottavaa
pinta-alaa, mikä todennäköisesti kompensoi tekniikan korkeammat valmistuskustannukset.
Paljon tunnustusta
Apulaisprofessori Savin on saanut myös
muita korkeita kunnianosoituksia. Syksyllä 2013 World Economic Forum (WEF)
valitsi hänet Young Scientist 2013 -palkinnon saajaksi. Tämä kunnianosoitus annetaan vuosittain maailman ansioituneimmille alle 40-vuotiaille tieteen edelläkävijöille. Palkinto myönnettiin WEF:n arvostetussa Annual Meeting
of New Champions 2013 -konferenssissa.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen tutkija kutsuttiin esiintymään kyseiseen tapahtumaan.
Hele Savin on saanut tutkimustyöhönsä
Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n mittavan monivuotisen rahoituksen, mikä
mahdollistaa korkeatasoisen tutkijaryhmän ylläpitämisen. w
palkittu
Vuoden Sähköinsinööri Tero Pitkämäki:
Siviiliammatti takaa
mielenrauhan
Kunnollisen siviiliammatin hankkiminen on taannut Tero Pitkämäelle mielenrauhan keskittyä urheilu-uraansa. Vuoden
sähköinsinööriksi valittu Pitkämäki vastasi Sähkö & Tele –lehden kysymyksiin sähköpostitse harjoitusleiriltä Etelä-Afrikasta.
Teksti ja kuvat: Riittamaija Ståhle
V
uoden Sähköinsinöörin valinnut
Sähköinsinööriliitto toivoo, että
Tero Pitkämäen esimerkki kannustaa nuoria urheilijoita huolehtimaan koulutuksestaan.
Tero Pitkämäki kiinnostui sähköalasta jo
yläasteella. Hän kävi ensi ammattikoulun sähkölinjan automaatiopuolen. Koska ala kiinnosti, Pitkämäki pyrki ja pääsi Vaasana ammattikorkeakouluun kesällä 2001. Armeijan
jälkeen mies aloitti opinnot Vaasassa ja valmistui insinööriksi vuonna 2006.
- Sukurasitteita alalle ei ole. Kipinä syttyi
ihan omasta halusta, Pitkämäki kertoo.
Vaihtoehtoja pitää olla
Urheilu-uran varaan Pitkämäki ei koskaan
halunnut jättäytyä.
- On hyvä, jos urheilu-uralle on jokin vaihtoehtoinen ammatti tai suunnitelma. Urheiluura kun ei aina suju niin kuin on ollut haaveissa, sanoo Pitkämäki.
Huippu-urheilu vaatii Pitkämäen mukaan
kokopäiväistä panostusta jo varhain.
- Kannattaa aina punnita erilaisia ratkaisuja pitkällä tähtäimellä. Vuosi kerrallaan –periaatteella ei kannata mennä.
Sähköinsinöörin töitä Pitkämäki ei ole valmistumisensa jälkeen tehnyt.
- Opiskelun aikainen työharjoittelu hoitui
Seinäjoen Valiolla YIT:n huollossa ja kunnossapidossa. Ammattiin liittyviä työtehtäviä tein
kesällä 2003 ja 2004, kertoo Pitkämäki, joka
kesällä 2004 sijoittui kahdeksanneksi Ateenan olympialaisissa.
Tietotekniikka auttaa
Vuoden Sähköinsinöörin palkinnon ja 5000 euron tunnustuksen Tero Pitkämäelle luovutti
Sähköinsinööriliiton hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen.
Tietotekniikka auttaa nykyisin huippu-urheilijoiden valmennuksessa. Pitkämäen heittoharjoittelussa pääroolissa ovat videolaitteet.
SÄHKÖ & TELE 2/2014 13
palkittu
- Niiden käyttäminen vaatii kuitenkin
aikamoisen johdotuksen, mikä taas hiukan
häiritsee heittämistä. Jyväskylään on rakennettu heittoalustan alle voimalevy, joka
mittaa tukijalan voimat. Tätä voimalevyä
olen käyttänyt hyväkseni kerran vuodessa.
Keihäänheiton perusharjoittelussa on
Pitkämäen mukaan maakohtaisia eroja.
- Monen muun maan heittäjien harjoittelussa näkyy kyllä vahvasti suomalaisen valmennuskulttuurin jälki. Mielestäni suomalaisilla on tällä hetkellä saatavanaan parasta tekniikkaa heittämisen seuraamiseen. Suomessa on ollut kehitteillä
myös älykeihäs, joka mittaisi parametrit
ilman kalliita huippukameroita.
World
Telecommunication
and Information
Society Day
17Tähtäimessä
MayEM-kulta
2014
broadband for
sustainable
development
Tero Pitkämäen kauden päätavoitteena on EM-kulta.
- Heittotilanne ja tekniikan analysointi
vaativat kameralta paljon, koska liikkeet
ovat nopeita. Kameran pitää siis olla hyvälaatuinen.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on Pitkämäen mukaan vienyt tekniikan seuraamisen jo muutamaa
askelta pidemmälle mittaamalla heittäjän
ja keihään lähtöparametreja. KIHUn mittauksia tehdään samoilla laitteilla muutama
vuodessa, jolloin pystytään vertaamaan parametreja kesän hyvien heittojen ja talvella
pressuun tehtyjen heittojen välillä.
- Parametrit kertovat hyvin, miten pitkälle keihäs lentäisi. Parametreihin kuuluu mm. kulmia ja nopeuksia, joista kaikista ratkaisevin on keihään lähtönopeus.
Parametrien analysointi kuuluu Pitkämäen arkipäivään, koska analysoinnin
kautta tekniikkaa voi entisestään parantaa.
Urheilijan piikkareihin on kehitetty
myös ns. voimapohjallisia, joiden avulla
mitataan, mitä jaloissa heiton aikana tapahtuu. Voimapohjallisia Pitkänmäki on
käyttänyt muutaman kerran.
Pitkämäki on parhaillaan viiden viikon
harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa hiomassa heittoaan.
- Minulle lämpö on erittäin tärkeää,
koska se estää loukkaantumista ja mahdollistaa kovien heittojen tekemisen jo ennen kesää.
Tällä kertaa Pitkämäen puoliso Niina
Kela jäi koti-Suomeen.
- Valmentaja ja hieroja pitävät miehen
raiteilla, nauraa Pitkämäki.
Kauden päätavoitteena Pitkämäellä on
yli 90 metrin heitto ja kultamitali Zürichin
EM-kisoista. Paras palkinto taitaa kuitenkin olla perheen esikoisen syntymä ensi
kesänä. w
www.itu.int/wtisd
Kansainvälinen Telepäivä 2014
Laajakaista kestävän kehityksen apuna
19.5.2014
klo 11-16
Aalto-yliopisto, Sähköosasto, Otakaari 5 A, Espoo, sali S4
Ilmoittautumiset maksuttomaan tilaisuuteen [email protected]
14 SÄHKÖ & TELE 2/2014
WTISD
Sähköallergia:
totta vai harhaa
Teksti: Vesa Linja-aho
Kuva: iStock Photo
Langattoman teknologian yleistyminen kiusaa sähköyliherkkiä.
Lääketieteen valossa sähköherkkyysoireet johtuvat ihan muusta kuin
sähköstä ja säteilymittailu ja suojaustarvikkeet vain ruokkivat oireilua.
t
SÄHKÖ & TELE 2/2014 15
sähköherkkyys
S
ähköyliherkkyydeksi tai sähköherkkyydeksi kutsutaan tilaa, jossa henkilö kokee saavansa oireita sähkömagneettisista kentistä. Aiemmin puhuttiin myös sähköallergiasta.
Sanomalehtien mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa esitetään säännöllisesti huolia matkapuhelinten, langattomien lähiverkkojen ja tuoreimpana ilmiönä etäluettavien sähkömittarien aiheuttamista oireista.
Sähköherkkien oireisiin kuuluu joukko epämääräisiä oireita, kuten väsymys,
uupumus, yleinen paha olo, jännittyneisyys ja pelkotilat. Oireiden olemassaolosta
asiantuntijat ovat lähes yksimielisiä, mutta niiden aiheutuminen sähkömagneettisista kentistä on käytännössä suljettu pois
useissa perusteellisissa laboratoriotutkimuksissa.
to aloitetaan. Paras keino ehkäistä sähköyliherkkyyden puhkeamista on omasta psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen.
Rahat pois sairailta?
Sähköyliherkille myydään sähkö- ja
magneettikenttämittareita sekä monenlaisia suojavälineitä, kuten sähkömagneettisilta kentiltä suojaavia verhoja,
maaleja ja kännykkäkoteloita.
Todellisuudessa mittarit ja suojavälineet saattava pikemminkin ruokkia oireilua kuin poistaa sitä.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä,
että sähköherkkyysoireiden sylttytehdas on muualla kuin sähkömagneettisissa kentissä.
- Kun näitä aiheista tehtyjä tutkimuksia
lukee, niin luulosairaudeltahan tämä vai-
”Huuhaalle annettu medianäkyvyys
on omiaan ruokkimaan oireilua.”
Sähköyliherkkyytenä pidettäviä oireita ryhdyttiin keskustelemaan 1990-luvun alkupuolella näyttöpäätetyöntekijöiden keskuudessa. Matkapuhelinten yleistyminen toi mukanaan myös henkilöt jotka kokevat saavansa oireita matkapuhelintukiasemien ja kännyköiden säteilystä.
Synninpäästö sähkökentille
Sähköherkkyytenä pidettyjä oireita on
tutkittu paljon sokkotutkimuksena laboratoriossa ja tuloksia on julkaistu kymmenissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa. Artikkeleista tehdyt
laajemmat yhteenvedot päätyvät samaan
lopputulokseen: sähkö- ja magneettikentät eivät aiheuta oireita sähköyliherkissä.
Sähköyliherkkinä itseään pitävät koehenkilöt eivät - eivätkä ketkään muutkaan pysty kertomaan, milloin heihin kohdistetaan sähkömagneettinen kenttä ja milloin ei.
Vaikka oireet eivät johdu sähköstä, ne
ovat niistä kärsiville ihmisille todellisia.
Lääkäriseura Duodecimin artikkelin mukaan tehokkaimmaksi hoitomuodoksi
sähköherkkyyteen on osoittautunut kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin hoi16 SÄHKÖ & TELE 2/2014
kuttaa, vahvistaa terveyssosiologian professori Markku Myllykangas Itä-Suomen
yliopistosta.
Samoilla linjoilla on myös Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä,
joka on tutkinut säteilyn biologisia vaikutuksia ja julkaissut lähes 250 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä sarjajulkaisuissa.
- Esimerkiksi tuoreessa laajassa japanilaistutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä että ihmiset olisivat herkkiä sähkömagneettisille kentille. Sen sijaan korrelaatio
sähköyliherkkyyden ja psyykkisten ongelmien välillä löytyi, Ala-Nissilä kertoo.
Ala-Nissilän mukaan huuhaalle annettu medianäkyvyys on omiaan ruokkimaan
oireilua. Toimittajat haastattelevat usein
kaikenlaisia näennäistieteilijöitä asiantuntijoina, ja tieteelliset asiantuntijat sivuutetaan tai esitetään samanarvoisena kuin
maallikot.
- On ikävää, että sähköherkkyysaktivisti päästetään esiintymään televisioon
asiantuntijana, vaikka viiden minuutin
googlauksella selviää, että henkilöllä ei ole
mitään asiantuntemusta fysiikasta, biologiasta eikä sähkötekniikasta. Hän vain hän
myy sähköherkille mittareita ja suojausvekottimia, kritisoi Ala-Nissilä.
Ala-Nissilä ei halua vähätellä vaivasta
kärsivien pahaa oloa.
- Jos sanon, että päätäni särkee, niin ei
kukaan sitä voi osoittaa todeksi tai epätodeksi. Mutta jos väitän, että se johtuu siitä, että avaruusolennot säteilyttävät minua, pitäisi tämän väitteen tueksi olla jotain näyttöäkin.
Suuruusluokkia ei hahmoteta
- Ihminen itsekin säteilee sähkömagneettista säteilyä noin 100 watin teholla. Sitä kutsutaan lämpösäteilyksi. Tässä ei kännykän säteilemä yksi watti tunnu missään. Lisäksi ihminen on jatkuvasti auringonvalon ja kosmisen taustasäteilyn vaikutuksen alaisen. Aivan kuten jos
täyteen tynnyriin pudotetaan pisara vettä, ei vesimäärässä huomaa muutosta, sanoo Ala-Nissilä.
Kukaan ei kiistä sitä, ettei riittävän voimakas sähkömagneettinen säteily olisi
vaarallista.
- Auringonvalokin on sähkömagneettista säteilyä ja jos oleskelee auringonpaisteessa riittävän pitkään ilman suojaa, siihen kuolee. Sen sijaan olohuoneen kattolampun valo ei aiheuta terveyshaittoja,
koska sen säteilyteho on vain murto-osa
auringonvalosta.
Eikä se, että käden työntäminen käynnissä olevan mikroaaltouunin sisään on
vaarallista, tarkoita sitä, että matkapuhelinten ja WLAN-tukiasemien mikroaaltosäteily olisi vaarallista.
Se, että suihkumoottorin vieressä seisominen aiheuttaa kuulovaurion, ei tarkoita, että linnunlaulun kuunteleminen
olisi vaarallista. Matkapuhelinteollisuutta
on vaadittu osoittamaan, että heidän tuotteensa ovat turvallisia. Kukaan ei kuitenkaan vaadi, että esimerkiksi kitaranvalmistaja osoittaa, että kitarasta lähtevät
ääniaallot ovat turvallisia.
Taustalla pieni aktivistijoukko
Taustalla vaikuttaa pieni, mutta äänekäs
aktivistijoukko, joka pyrkii vaikuttamaan
viranomaisiin ja kansanedustajiin. Sähköherkkyydestä leviää kyseenalaista tietoa myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikuttamiseen liittyy usein puolitotuuksien levittäminen. Usein vedotaan
siihen, että Ruotsissa sähköyliherkkyys
katsotaan viralliseksi sairaudeksi. Ruotsin sosiaalihallituksen verkkosivuilta selviää, että sähköherkkyyden perusteella ei saa esimerkiksi sairauslomaa, mut-
ta se tunnustetaan työkykyä alentavaksi
vammaksi. Sivulla korostetaan myös, että
kenttäaltistuksen ja oireiden välisestä yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä. Lopuksi muistutetaan vielä, että se, että sähköherkkien yhdistys on saanut valtion tukea,
ei tarkoita sitä, että sähköherkkyys olisi lääkintäviranomaisten mielestä sairaus.
Sähköyliherkkyydelle sairausstatusta
ajavat siteeraavat valikoivasti tutkimuksia ja auktoriteettitahoja.
- Jos joku esimerkiksi väittää, että vertaisarvioidussa tiedelehdessä on julkaistu
tutkimus, jossa on huomattu että WLANtukiaseman säteily tekee sitä ja tätä, tulee ensimmäiseksi selvittää, minkälaisesta tiedelehdestä on kysymys. Tiedelehden
nimellä liikkuu monenlaisia julkaisufoorumeita, jotka käytännössä julkaisevat
mitä tahansa. Aalto-yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin pienitehoisen mikroaaltosäteilyn vaikutuksia eläviin
soluihin. Lopputulos oli, että vaikutusta ei
ole, sanoo Ala-Nissilä.
Mikä oireet sitten aiheuttaa?
- Tämä on aiheena aika tulenarka. Jos
valitsee sanansa huonosti, vihapalautetta tulee herkästi, sanoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta.
Sainion mukaan on aika vahvasti osoitettu että sähkömagneettiset kentät eivät
vaikuta ihmiseen sillä voimakkuustasolla kuin sähköyliherkät kokevat saavansa
niistä oireita.
- Fysiokemiallisella vaikutuksella oireet
eivät selity. Sähköherkät ovat yksi alaryhmä ympäristöherkkiä, joilla samantyyppinen oirekuva laukeaa eri ympäristötekijöistä, jotka eivät aiheuta oireita suurimmalle osalle väestöä. Aivan luonnollista
on, että kun oireita ilmenee jossakin ympäristössä, voidaan alkaa ajatella, että oireen aiheuttaja on kyseisessä ympäristössä. Kun tulkinta lähtee tälle uralle, pian aivot tulkitsevat refleksinomaisesti että ympäristössä on vaaratekijä, mikä edelleen
voimistaa kehon refleksinomaisia vas-
tetta. Tämä noidankehä selittää sen, että
joku saa oireita esimerkiksi siitä kun naapuri puhuu kännykkään, Sainio kertoo.
Itse oireiden takana voi olla mikä tahansa syy sairaudesta stressiin, minkä vuoksi
terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitykset oireiden syistä ovat aiheellisia.
- Jos hermosto on herkässä tilassa, kirkkaat valot voivat ärsyttää tai tietokoneella työskenneltäessä kasvot alkavat kuumottaa, mistä voi syntyä tulkinta, että oire
johtuu sähköstä. Tämä käsitys voi vahvistua sekä tietoisesti että tiedostamatta,
mikä voi osalla johtaa huomattavaan toimintakyvyn heikentymiseen ja elämänpiirin rajoittumiseen, jatkaa Sainio.
Sainion mukaan ympäristöherkät tarvitsevat ehdottomasti apua ja tukea selvitäkseen yliherkistymisestään.
- Myönteistä on, että on parantumisia,
joissa oireilevat ovat lähteneet aktiivisesti opettelemaan reaktioidensa hallintaa ja
jatkavat normaalia elämäänsä ilman ympäristön vaaratekijöiden välttelyä. w
Vähemmän seisokkeja.
TULOKSILLASI
ON VÄLIÄ.
Vain Fluken uusien
lämpökameroiden LaserSharpTM
-automaattitarkennus näyttää
kuvan aina tarkasti.
JOKA. AINOA. KERTA.
Näe LaserSharp-automaattitarkennus
s
toiminnassa: fluke.fi/lasersharp
©2013 Fluke Corporation.
SÄHKÖ & TELE 2/2014
17
verkot
Sähköverkot vastaan
ilmastonmuutos
Sähköverkkojen on kestettävä myrskyt, oltava kustannustehokkaita, autettava energiankäytön tehostamisessa ja
mahdollistettava uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen. Näiden vaatimusten takana on ilmastonmuutoksen ehkäisy
ja sen seurausten kanssa painiminen.
Teksti: Anni Aarinen Kuvat: Motiva/Anne Kärkkäinen ja Vattenfall
P
ohjoismainen keskustelu sähköverkon kaapeloinnista alkoi
suuresta katastrofista: Ruotsia vuonna 2005 piinanneesta
Gudrun-myrskystä. Sen seurauksena 20 000 kilometriä johtoa vioittui
ja noin miljoona ihmistä oli ilman sähköä
pahimmillaan neljä viikkoa.
Suomessa vastaava suurmyrsky koettiin Tapaninpäivänä vuonna 2011. Kova,
puuskainen tuuli on lisääntynyt muutenkin; monella on tuoreessa muistissa Eino-,
Oskari- ja Seija-myrskyt, jotka kurittivat
Suomea viime syksynä.
Sähköjohtoja uhkaavat myös lumi ja
jää. Kun lämpötila on nollan tuntumassa, painava tykkylumi kerääntyy johdoille tai taivuttaa puiden oksia niiden päälle,
18 SÄHKÖ & TELE 2/2014
mitä avojohdot eivät tahdo kestää ilman
että sähkönjakelu keskeytyy.
- Raaka olettamus on, että ilmastonmuutoksen myötä sään aiheuttamat sähköverkko-ongelmat käyvät hankalammiksi, kertoo sähkötekniikan professori
Matti Lehtonen Aalto-yliopistosta.
Katkot käyvät kalliiksi
Sähköverkkojen rakentamisessa tasapainotellaan kustannusten ja käyttövarmuuden välillä. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla, missä avojohdot ovat yleisesti käytössä, tämä edellyttää myrskyvaurioiden riskin arvioimista. Kaupungeissa pääosa sähköverkosta kulkee jo maan
alla.
Myrskytuhojen korjaaminen sähköverkoissa on työlästä ja kallista. Kustannuksia
tulee myös korvauksista, joita sähköyhtiöt
joutuvat maksamaan sähkökatkojen takia.
Korvauksen määrittelee Työ- ja elinkeinoministeriön ohje sähkönjakelun luotettavuuden tavoitetasoista eli sähkökatkojen
maksimipituudesta.
Sähkökatkojen uhrit kärsivät eniten. He
joutuvat lopulta maksumiehiksi, sillä sähköverkkoyhtiön kantamat korjausten kustannukset ja investoinnit näkyvät sen asiakkailta keräämissä maksuissa.
Milloin kaapelointi kannattaa?
Ruotsalaiset ryhtyivät laajamittaiseen
maakaapelointiin Gudrunin jälkimainin-
geissa. Asiantuntija arvioivat, että Suomessa koko keskijänniteverkon kaapelointi kuitenkin maksaisi jopa 10 miljardia euroa.
Avojohdot ovat tietyissä olosuhteissa
toimiva ratkaisu. Ympäristöä analysoimalla voi arvioida, millaisen riskin esimerkiksi
myrskytuuli aiheuttaa johdoille. Tien varrella ja tuulen alapuolella on kohtuullisen
turvallista, varsinkin jos ympärillä on vain
matalia puita. Tilannetta voi helpottaa raivaamalla sopivissa paikoissa tyhjää tilaa
johtojen ympärille.
Muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi Japanissa käytetään laajasti ilmakaapeleita, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia
kuin maakaapelit, mutta kulkevat ilmassa
avojohtojen tapaan. Ilmakaapelit ovat sen
verran järeämpiä ja paremmin eristettyjä,
että esimerkiksi yksittäinen kaatunut puu
ei vielä katkaise niitä.
- Suomessa ilmakaapeleita on vasta vähän käytössä. Uskon, että ne kasvattavat suosiotaan, kunhan sähköverkkoyhtiöt tottuvat ajatukseen niistä, Lehtonen
sanoo.
Aalto-yliopisto on kehittänyt yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa KAPELI-kaapeleita, jotka ovat edullisempi kevytversio maakaapelista. Ne sopivat
käytettäväksi myös ilmakaapeleina, sillä
ne on suojattu myrskyjä ja ukkosta vastaan.
- Kaapelointia on paukutettu julkisuudessa liikaa. Jatkossakin käytetään rinnakkain erilaisia ratkaisuita tilannekohtaisesti. Olennaista on huomioida kokonaiskustannukset, luotettavuus, häiriöiden todennäköisyys ja korjaaminen sekä maasto-olosuhteet jo sähköverkkojen suunnitteluvaiheessa, Lehtonen esittää.
Mihin niitä johtoja tarvitaan?
Telekaapelit on saatu maan alle ajat sitten. Miksei samaa ole jo tehty sähköille?
- Sähkövoimakaapelit on asennettava huolellisemmin, niiden ympäristön on
oltava hallittu, ja luotettavuusvaatimukset
ovat kovemmat: ei riitä, että korkeajännitteiset voimajohdot ovat turvallisia vaikka
99,99 prosentissa tapauksissa. Näiden turvallisuusseikkojen noudattaminen tekee
sähköjohtojen kaapeloinnista kalliimpaa
ja monimutkaisempaa, Lehtonen selittää.
Nykyään monet asiat sujuvat langattomasti, energian siirtäminen mukaan lukien. Esimerkiksi lentokentillä näkee Powerkiss-pöytiä, joiden päälle älypuhelimen voi laittaa lataantumaan. Sähköbussienkin etälataus on mahdollista. Milloin
sähkönsiirto onnistuu kokonaan ilman
johtoja ja kaapeleita?
- Sähkönsiirto ilmassa on teoriassa
mahdollista, mutta käytännössä hankalaa.
Lyhyen matkan päästä energiaa voi siirtää
langattomasti. Ongelmallista on se, että
kun isoja voimamääriä siirretään, siihen
väliin ei ihmisen parane mennä. Turvallisuusseikat käyvät hankalammiksi, kun
siirtomatka kasvaa, Lehtonen selittää.
köverkko kykenee itsenäisesti tunnistamaan vikoja, korjaamaan niitä ja palauttamaan sähkönjakelun toiminnan nopeasti esimerkiksi varasyöttöyhteyksien avulla.
Pienten häiriöiden aiheuttamat sähkökatkot lyhentyvät, kun pienet viat eivät edellytä korjaajan kutsumista välittömästi paikalle.
Ilmakehä tulee vastaan
- Perinteisessä sähköverkossa asiakkaat ovat olleet passiivisia: sähköä on
koko ajan saatavilla ja asiakkaat käyttävät energiaa miten huvittaa. Älykkään
sähköverkon myötä asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus ottaa aktiivisempi rooli
omassa kulutuksessaan, Lehtonen kertoo.
Sähköyhtiöiden asiakkaat voivat saada
rahallisia etuja, jos he antavat ohjata kulutustaan. He voivat esimerkiksi ladata sähköautoa tai pestä pyykkejä siihen aikaan
vuorokaudesta, kun sähkön hinta on alhaisimmillaan.
Älykkäiden järjestelmien avulla voi kerryttää ymmärrystä siitä, mihin energia
kuluu. Tietoa voi hyödyntää energiankäytön optimoinnissa koulutuksen ja neuvonnan avulla. Kun energiaa kulutetaan fiksusti, ehkä päästötkin voivat pysyä ilmakehän sallimissa rajoissa. w
Sähköverkkojen kehitystä ajaa myös
energiankäytön tehostaminen. Yhteiskunnassa on kova paine ponnistella sen
eteen, että energiankulutus kääntyisi laskuun.
- Energia ei maailmasta lopu vaan rajoitteena ovat hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat ympäristöongelmat: energiankulutuksessa tulee ilmakehä vastaan, Lehtonen huomauttaa.
Mitä vähemmän käytetään uusiutumattomia energianlähteitä, sitä parempi.
Erityisesti hiilenpolttoa olisi vähennettävä radikaalisti. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen ei kuitenkaan ole aivan
yksinkertaista.
Äly muuttaa kaiken
Kulutuskäyttäytyminen muuttuu
Erityisesti tuuli- ja aurinkovoima tuottaa energiaa
valtavan epätasaisesti: tyynellä säällä tuulivoimasta ei
juuri ole hyötyä, ja samoin
aurinkopaneelit ovat kesällä
vahvoilla ja talvella heikoilla. Näitä energianlähteitä ei
voi säädellä, mikä heikentää sähköntuotannon ohjattavuutta. Älykkäitä sähköverkkoja eli smart gridejä
tarvitaan tuotannon ja kulutuksen vaihteluiden tasapainottamiseen.
Kun esimerkiksi kesämökin katolle asennetut aurinkopaneelit kytketään osaksi
sähköverkkoa, sähköntuotanto hajautuu. Kuorman
ohjaaminen ja verkkojen
hallinta edellyttävät älykkäitä järjestelmiä.
Älykkyys tarkoittaa myös
automaation lisäämistä
verkkoon. Aalto-yliopisto
ja Helsingin Energia kehittävät self-healingiksi kutsuttua menetelmää, jossa sähSÄHKÖ & TELE 2/2014
19
verkot
Kaapeloidun 20 kV
jakeluverkon maadoitukset
Maakaapeloinnin voimakas lisääntyminen Suomessa aiheuttaa merkittäviä investointitarpeita paikallisille verkkoyhtiöille.
Tyypillisesti näiden kustannusten hillitsemiseksi on pyritty valitsemaan tarpeeseen nähden mahdollisimman
kustannustehokkaat kaapelityypit ja käytettävät poikkipinnat.
Teksti: Antti Pirttilä/Reka Kaapeli Oy Kuvat: Reka Kaapeli Oy
K
oska suurin osa uusista kaapeloinneista tehdään nykyisin haja-asutusalueilla, joilla
etäisyydet ovat suuria ja tehotiheydet pieniä, kaapeliyhteyden mitoittavaksi tekijäksi nousee tyy-
pillisesti jännitteen laatu termisen kuormitettavuuden sijasta. Itse asennettavan
kaapelin lisäksi merkittäviä kustannuksia
yhteyttä rakennettaessa aiheuttaa vaatimusten mukaisen ja riittävän maadoituksen asentaminen. Käytettävän kaapeli-
tyypin oikean valinnan lisäksi merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa järjestelmän
maadoitusten tarkoituksenmukaisella mitoittamisella. Seuraavassa on tarkoitus tarkastella verkon maadoituksia kaapeliyhteyksien rakentamisen näkökulmasta.
Keskijännitteisen jakeluverkon runkojohtojen kaapelointia kustannustehokkaalla AHXAMK-WP kaapelilla.
20 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Kevyt perusratkaisu
Ensimmäinen vaihe haja-asutusalueen verkon maadoitusten optimoinnissa
on valita käytettävät kaapelityypit niin,
että itse kaapelin mukana ei tule maadoitus-elektrodia. Käytännössä tämä
tapahtuu valitsemalla perusratkaisuksi AHXAMK-WP kaupunkiverkkoihin
tarkoitetun AHXAMK-W:n sijasta. Mainitut kaapelit erottaa ainoastaan laajan
maadoitusverkon tarvitsema kuparinen
keskusköysi, jota ei löydy WP-kaapelista. Kyseisen köyden tehtävä kaapelissa on
kytkeä ja ketjuttaa linjan molemmat päät
yhtenäiseen maadoitusverkkoon. Tällaisen laajan maadoitusjärjestelmän rakentaminen haja-asutusalueille ei ole yleensä tarkoituksenmukaista. Sen sijaan varsinaiseen maadoitukseen kuparinen keskusköysi ei juurikaan osallistu, sillä se on
”piilossa” vaiheiden välissä keskellä kaapelia. Karkeana vertailulukuna voidaan
todeta, että paljas kupariköysi maadoittaa
yli kaksi kertaa paremmin, kuin vastaava kaapelissa oleva keskusköysi. Jätettäessä siis kuparinen keskusköysi pois, voidaan tarvittavat maadoitukset mitoittaa
helpommin vastaamaan kunkin järjestelmän vaatimuksia ilman turhaa ja kallista ylimitoittamista.
Kosketusjännitteet
mitoitusperusteena
Jakeluverkon maadoituksen tärkeimmät
tehtävät ovat järjestelmän suojauksen
luotettavan toiminnan mahdollistaminen sekä vaarallisten kosketusjännitteiden syntymisen estäminen. Käytännössä maadoitusta suunniteltaessa mitoittavaksi tekijäksi nousee kosketus- ja askeljännitteiden hallinta. Kosketus ja askeljännitteillä tarkoitetaan jännitteitä, joille ihminen voi altistua sähköverkon vian
aikana oleskellessaan lähellä vikapaikkaa tai vikapaikkaan liittyvällä sähköasemalla. Tehokkaimmat keinot pienentää esiintyviä kosketus- ja askeljännitteitä ovat vikapaikan maadoitusresistanssin
pienentäminen sekä erillisen potentiaalinohjauksen käyttäminen. Lisäksi suurinta sallittua kosketusjännitteen arvoa
voidaan kasvattaa nopeuttamalla järjestelmän suojausta siten että mahdollisen
vian kestoaika pienenee.
Maadoitusresistanssia pienennetään
asentamalla uusia maadoituselektrodeja,
jotka ovat tyypillisesti maahan kaivettuja
kupariköysiä. Uutta kaapelilinjaa asennettaessa tarvittava lisämaadoitus saadaan aikaan helpoiten laskemalla kaapelin kanssa
samaan kaivantoon riittävä määrä kupariköyttä ja kytkemällä se kaapelipään maadoituksiin. Huomionarvoista on, että kyseistä saattokuparia ei tällöin ole välttämätöntä vetää koko kaapelivedon matkalta, vaan tarvittava pituus yhteyden molemmista päistä voidaan määrittää tapauskohtaisesti.
”Oikeilla
kaapelivalinnoilla,
yhdistettynä
koko järjestelmän
optimointiin,
verkkoyhtiö
voi saavuttaa
merkittäviä
kustannussäästöjä
pienempinä
investointikustannuksina.”
Toinen vaihtoehto kosketus- ja askeljännitteiden pienentämiselle on erillisen
potentiaalinohjauksen käyttäminen. Yleisimmillään tämä tarkoittaa yhden tai useamman potentiaalinohjausrenkaan asentamista sähköaseman ympärille. Käyttämällä potentiaalinohjausta sähköasemalla
saadaan suurimman sallitun kosketusjännitteen ja maadoitusjännitteen suhdelu-
ku kaksinkertaistettua (CENELEC). Tällöin
voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kupariköysissä, sillä tarvittavan lisämaadoituksen määrä pienenee. Maadoitusjännitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä maadoitusjärjestelmän ja referenssimaan välistä jännitettä.
Maadoituselektrodin koko
Valitsemalla kaapelikaivantoon laskettavan saattokuparin poikkipinta oikein voidaan saavuttaa huomattavaa kustannussäästöä kuitenkaan tinkimättä järjestelmän suorituskyvystä. Oikean poikkipinnan valintaan vaikuttaa köyden terminen
kuormitettavuus vikatilanteessa, asennuksen mekaaninen kestävyys sekä riittävä korroosionkestävyys asennusolosuhteissa. Lisäksi tulee huolehtia, että köysi
on mekaanisesti riittävän kestävä myös
vikatilanteessa tapahtuvan lämpenemisen aikana. Erittäin yleisesti kaapelikaivannon saattokuparin on käytetty 35 mm2
kupariköyttä. Huomioitavaa on kuitenkin, että haja-asutusalueen verkkojen
oikosulkutehot eivät ole erityisen suuria,
jolloin vikavirratkin säilyvät kohtuullisina. Tällöin termisen kestävyyden kannalta pienempikin kupari yleensä riittää. Mikäli maadoituselektrodin virtakestoisuus
ei ole mitoittava tekijä, kannattaa maadoitukseen käyttää 25 mm2 kupariköyttä.
Paikoitellen jopa 16 mm2 on riittävä poikkipinta, mikäli korroosion tai mekaanisen
vaurion vaaraa ei ole (SFS 6001).
Oikeilla kaapelivalinnoilla, yhdistettynä koko järjestelmän optimointiin, verkkoyhtiö voi saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä pienempinä investointikustannuksina. Lisäksi hyötyä syntyy myös
asiakkaalle, sillä järkevästi suunniteltu jakeluverkko pienentää painetta nostaa muutenkin kasvavia sähkönsiirtomaksuja. w
Perinteinen kaupunkiverkoissa käytetty kaapeli AHXAMK-W, joka on varustettu laajan
maadoitusverkon vaatimalla kuparisella keskusköydellä.
SÄHKÖ & TELE 2/2014 21
aurinkosähkö
Aurinkosähköä verkkoon
Kiinnostus aurinkosähkön pientuotantoon on nousussa. Järjestelmien yleistymistä kotitalouksissa hidastaa kuitenkin
investointitukien puute.
Teksti: Marja Saarikko Kuvat: Marja Saarikko ja LUT
A
urinkopaneelien hinta on laskenut. Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Aholan
mukaan asennetun kapasiteetin tuplaantuminen on tuonut niitä alas
yleensä noin 20 prosenttia.
- Seuraava suuri globaali ryntäys aurinkosähköjärjestelmien rakentamisessa tapahtuu siinä vaiheessa kun aurinkosähkön
tuottamisesta itse tulee merkittävästi halvempaa kuin sähkön ostamisesta verkosta. Silloin puheet sen kalleudesta loppuvat, hän sanoo.
Viime vuonna aurinkosähkövoimalan
arvonlisäveroton kokonaiskustannus Saksassa oli hänen mukaansa 1,5 euroa wattia
kohti ja USA:ssa 3,35 wattia kohti.
Saksassa asennustoiminta on tehokasta
ja siihen liittyvä byrokratia on tehty kevyeksi ja yksinkertaiseksi, mikä on asetettu tavoitteeksi myös Suomessa. Yhdysvalloissa hankkeen toteuttamiseen liittyvä byrokratia on merkittävästi Saksaa suurempaa, mikä yhdessä verojen kanssa vaikuttaa hintoihin.
Suomessa aurinkosähkövoimalan hinnat
asennettuna ovat Aholan mukaan lähellä
Lappeenrannan teknillisen
yliopiston tutkija Jero
Ahola uskoo, että seuraava
suuri globaali ryntäys
aurinkosähköjärjestelmien
rakentamisessa tapahtuu siinä
vaiheessa kun aurinkosähkön
tuottamisesta itse tulee
merkittävästi halvempaa kuin
sähkön ostamisesta verkosta.
22 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Saksan tasoa. Esimerkiksi viiden kilowoltin voimalan hinta asennettuna on ilman
arvonlisäveroa noin 1,6 euroa wattia kohti.
Hinta kuin 10-15 vuoden
sähkölasku
GreenEnergyFinland Oy:n Miko Huomon
mukaan yksi aurinkopaneeli asennettuna
maksaa itsensä takaisin 10-15 vuodessa,
mikä tarkoittaa kymmentä maksuvapaata toimintavuotta, sillä paneelien arvioitu
kestoikä on kaksikymmentä vuotta.
- Järjestelmän hinta on kuin 10-15 vuoden sähkölasku, joka maksetaan kerralla.
Seuraavat 10 vuotta ovat ilmaisia, hän sanoo.
Järjestelmän teho heikkenee hänen mukaansa tänä aikana arviolta vain noin 20
prosenttia. Kennojen hyötysuhteet ovat
nousseet hiljalleen ollen parhaimmillaan
jo 19-20 prosentin luokkaa.
Aurinkopaneelien hintoja voidaan hänen mielestään saada alas poliittisilla päätöksillä ja ne ovat nopeita toteuttaa. Paneelit myös pitäisi hänen mukaansa huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Taloissa pitäisi olla aina etelään suuntautuvia osia.
Harjakatolle paneeli kannattaa asentaa hänen mukaansa katon suuntaisesti mutta
kuitenkin etelää kohti. Yksikään kenno ei
saa olla varjossa.
Kesällä aurinkosähköllä voisi hyvin
säästää päiväsaikaan, koska verkon päiväsähkö on kallista.
ALV-poisto lisäisi
kannattavuutta
Aholan mukaan Suomessa on vielä monista esteitä, joiden vuoksi aurinkosähköjärjestelmät kotitalouksissa eivät ole
yleistyneet. Jokainen asennettu järjes-
telmä lisäisi kuitenkin Suomen energiaomavaraisuutta.
Ahola esittää aurinkosähköä koskeville
yksityisten ihmisten tekeville investoinneille arvonlisäveron poistoa. Se olisi hänen mielestään valtiolle edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian ja kotimaisen
sähköenergian tuotantoa. Valtion menettämä vero olisi hänen mukaansa vain
16 euroa tuotettua megawattituntia kohti
koko laitoksen elinajalle laskettuna.
Tämä malli olisi hänen mielestään kustannustehokas ja yksinkertainen toteuttaa. Arvonlisäveron poisto voitaisiin liittää suoraan henkilöverotukseen ja haluttaessa esimerkiksi sitoa ylijäämäsähköön,
kuten Ruotsissa on suunnitteilla.
Tukijärjestelmää voitaisiin testata aluksi määräaikaisena kokeiluna. Sen lopettaminen ja muuttaminen olisi yksinkertaista verrattuna esimerkiksi syöttötariffeihin.
Menettely ei hänen mielestään vääristäisi sähkömarkkinoita. Ylijäämäsähkö olisi edelleenkin normaalia markkinasähköä,
jota halukkaat energiayhtiöt voisivat ostaa. Ero myydyn ja ostetun sähköenergian
hinnassa kannustaisi edelleenkin energian säästöön ja oman energian käytön optimointiin.
Menettely suosisi suomalaisten yritysten toimittamia järjestelmiä, jos vain
Suomeen maksettu vero olisi mahdollista poistaa. Voimaloiden rakentaminen
työllistäisi siten ympäri Suomea. Viidenkymmenentuhannen voimalan asentaminen vuodessa työllistäisi Aholan mukaan
1500 ihmistä liiketoiminnan vuosivolyymin ollessa 500 miljoonaa euroa. Lisäksi
kasvua tulisi myös kotimaisten järjestelmien komponenttivalmistukseen.
Moni sortuu
tilaamaan ulkomailta
Koska kotitalouksille suunnattua tukijärjestelmää ei vielä ole, niin monet suomalaiset ovat Aholan mukaan sortuneet
tilaamaan ulkomailta itselleen edullisen
aurinkosähköjärjestelmän, jonka toimivuudesta ja soveltuvuudesta Suomen
verkkoon ei kuitenkaan aina ole takeita.
- He tilaavat Suomesta vain asennuksen,
hän sanoo ja harmittelee eurojen valumista ulkomaille sekä valtion menettämää arvonlisäveroa.
Aurinkosähkö ja siihen liittyvä järjestelmätekniikka on hänen mielestään maailman nopeimmin kasvava uusiutuvan
LUT:n tutkijan Mikko Purhosen arvio aurinkosähkön näkymisestä Suomen
voimajärjestelmässä heinäkuussa. Aurinkosähköä tuotetaan päivällä silloin kun
sähköenergian kysyntä on suurinta.
energian tuotantomuoto, eikä Suomen
pitäisi missään tapauksessa jättäytyä ulos
tästä liiketoiminnasta.
Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Ina
Lehdon mukaan tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä valoa. Investointitukia
varten on nyt perustettu työryhmä, jonka
työn odotellaan valmistuvan ensi syksynä.
Tee-se-itse –rakentajia ja ulkomailta tilaajia Lehto haluaa muistuttaa siitä,
että jokainen on vastuussa asentamansa laitteiston aiheuttamista vaurioista ja
että laitteiston saa kytkeä vain asianmukaisen sähköasennusluvan omaava henkilö. Korvausvelvollisuus voi syntyä esimerkiksi, jos naapurin digiboksi hajoaa virtapiikin takia.
Energiateollisuus on laatinut kuluttajille
ohjeet sähköntuotantolaitteiston verkkoon
liittämisestä. Lehdon mukaan kuluttajan
on hyvä olla yhteydessä verkonhaltijaan
jo ennen tuotantolaitoksen ostopäätöstä.
- Ulkomailta tilattuja laitteita on vaikea palauttaa, jos ne eivät sovikaan Suomen sähköverkkoon, hän sanoo.
Suomessakin
varauduttava ilkivaltaan
Aurinkosähkön yleistyessä on otettava
myös huomioon mahdolliset lieveilmiöt.
Huomon mukaan Yhdysvalloissa Texasissa suurin vikaantumissyy aurinkopaneeleissa oli haulikolla ampuminen. Myös
varkauksia tehtiin paljon, koska paneelit
ovat arvokkaita. Kysymys hänen mieles-
tään kuuluukin, miten vandalismiin kannattaisi Suomessa varautua.
Aurinkopaneelien ympärillä käydään
monenlaista keskustelua. Yksi keskustelujen kestosuosikki on paneelien kallistuskulman vaikutus sähköntuotantoon.
- Käytännössä paneelin kallistus ei ole
kovin tarkkaa, eikä sitä varten kannata
asentaa ylimääräisiä telineitä. Kallistuskulma voi vaihdella 15-60 asteen välillä,
sillä siitä aiheutuu korkeintaan viiden prosentin tappio tuotetun vuosienergian optimista, Ahola sanoo.
Toinen keskustelun aihe on sähkön mittausmenetelmät aurinkovoimaloissa. Niitä toteutetaan nyt kahdella menetelmällä,
joista toinen on Ferraris-menetelmä ja toinen staattinen mittausmenetelmä. Ensin
mainittu on kuitenkin joidenkin verkkoyhtiöiden mielestä laiton, mutta Energiateollisuus ry:n tulkinnan mukaan laillinen.
Aholan mukaan Ferraris-periaatteen
käyttäminen kannustaisi ihmisiä hankkimaan kolmivaiheisia inverttereitä, jotka ovat verkkoyhtiön kannalta yksivaiheisia parempi ratkaisu.
Saksassa uusiutuvan energian tuotanto on Aholan mukaan jo heikentänyt perinteisen sähköntuotannon kannattavuutta. Viime vuoden heinäkuussa siellä tehtiin aurinkosähkön tuotantoennätys, joka
oli huimat 24 gigawattia. – Siellä jo 8,5 ihmistä asuun kiinteistössä, jossa on aurinkosähköjärjestelmä. Saksalaisten luvut
kertovat myös siitä, että tekniikka todella toimii. w
SÄHKÖ & TELE 2/2014
23
verkkosuunnittelu
Paikkatietoaineistot
jakeluverkkojen suunnittelussa
Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoululla 17. tammikuuta tarkastetussa Eero Saarijärven väitöskirjassa tutkittiin
mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia paikkatietoaineistoja sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa. Pääpaino työssä
oli tietokonelaskentaan perustuvassa menetelmässä, jossa erilaiset sähkönjakeluverkkojen suunnittelua ohjaavat
kustannustekijät mallinnetaan elinkaarikustannuspintoina verkkotopologian optimointiin tarkoitetulle algoritmille.
Optimaalista verkkotopologiaa etsittäessä huomioon otetaan rakentamis- ja muiden kiinteiden kustannusten lisäksi
myös muuttuvat kustannukset, kuten häviö- ja keskeytyskustannukset.
Teksti ja kuvat: Eero Saarijärvi
K
yseinen väitöstutkimus on osa
Aalto-yliopistossa pitkään jatkunutta tutkimustyötä, jota
on tehty tiiviissä yhteistyössä
useiden alalla toimivien suomalaisten yritysten kanssa. Tieteellisten
julkaisujen lisäksi aiheeseen ovat kiinnostusta osoittaneet kotimaisten ohella myös ulkomaiset sähkönjakeluverkkoyhtiöt ja asian tiimoilta on parhaillaan
vireillä pilotointihanke, jossa kehitetty
menetelmä pyritään integroimaan osaksi verkkotietojärjestelmää.
Sähköasema, 110/20 kV
Maastokatkaisijat
Paikkatiedon hyödyntäminen
jakeluverkkojen suunnittelussa
Sähkönjakeluverkkojen suunnittelua
voidaan tarkastella optimointitehtävänä, jonka erityisenä haasteena on monien usein erisuuntiin vaikuttavien tekijöiden huomioonottaminen; rakentamis- ja
ylläpitokustannuksia pyritään minimoimaan ja samanaikaisesti sähköntoimituksen luotettavuutta parantamaan ja
koko ajan pyritään tähyilemään tulevaisuuden pelikenttää jopa kymmenien vuosien perspektiivillä. Vaikka tavoitteena
on elinkaarikustannuksiltaan edullisin
verkko, mahdollisia vaihtoehtoja rajaavat
myös teknisten reunaehtojen lisäksi erilaiset määräykset ja säädökset esimerkiksi regulaatioon tai turvallisuusmääräyksiin liittyen. Toimintaympäristön kaikkien dimensioiden ymmärtämiseksi onkin
kuvaa siis laajennettava käsittämään, ei
pelkästään vaikkapa avojohtoihin liittyvät ilmastolliset haasteet, vaan myös niiden mahdollisesti mukanaan tuomat tulevaisuuden poliittiset linjanvedot.
24 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Jakorajat
Maastokatkaisijoiden
muodostamat suojausvyöhykkeet
Topologia-algoritmi pyrkii löytämään verkkorakenteen, joka on
elinkaarikustannuksiltaan pienin. Keskeytyskustannukset vaikuttavat muun muassa
johtolajien valintaan ja varayhteyksien ja maastokatkaisijoiden optimaalisiin sijainteihin.
Taustalla vaikuttavat maastolliset suunnittelua ohjaavat tekijät on huomioitu jokaiselle
mahdolliselle muuntamovälille erikseen yksilöllisten elinkaarikustannuspintojen avulla.
Itse kehitettyyn menetelmään liittyen,
lienee turha puhua automaattisesta verkkosuunnittelusta; parhaimmillaan tietokoneavusteiset menetelmät voivat tarjota
erittäin tehokkaita ja analyyttisiä työkaluja päätöksenteon tueksi verkkosuunnittelun ammattilaisille. Tällaisten työkalujen
käyttöhän on jo sinänsä muutenkin arki-
Vikataajuus (1/100km/a)
Tilastollisen mallin ennustamat vikataajuudet rasterikarttaesityksenä: eri vikaantumisriskiin
vaikuttavista ympäristötekijöistä esimerkiksi korkeus näkyy isossa karttakuvassa hyvin;
Keski-Kainuun vaarajono on tunnetusti hankalaa aluetta lumikuormien suhteen. Toisaalta
pienemmästä kuvasta (nuolen osoittama kohta) on helppo havaita tienvarsien johtovioilta
suojaava vaikutus. Alueilla, joilla useat riskitekijät ovat voimassa yhtä aikaa, ovat erityisen
vika-alttiita alueita. Esimerkkinä tämän tilastollisen mallin mukaan vioille erityisen alttiista
paikasta voisi olla vaikkapa vaaran rinne, jossa kasvaa korkeaa lehti- ja kuusipuustoa.
päivää lähes kaikissa verkkoyhtiöissä, joissa erilaiset käytöntuen järjestelmät (VTJ,
KTJ) ovat käytössä. Tietokoneavusteisilla
menetelmillä pystytään läpikäymään huomattavan paljon suurempi ja kattavampi
joukko erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja verrattuna perinteiseen suunnittelutyöhön. Tämä puolestaan voi nostaa esiin
sellaisia vaihtoehtoja, jotka muuten olisivat rajautuneet pois esimerkiksi erilaisten suunnittelurutiinien tai vakiintuneiden käytäntöjen johdosta.
Yksi merkittävimmistä verkonsuunnittelua ohjaavista tekijöistä nykyisellään
ovat erilaiset käyttövarmuuteen ja luotettavuuteen liittyvät näkökohdat. Toisaalta
jakeluverkot levittäytyvät lähes kaikkialle
ja hyvin erityyppisiin olosuhteisiin. Niinpä
luonteva tapa mallintaa toimintaympäristöä on hyödyntää olemassa olevia nykyisin
hyvin saatavilla olevia paikkatietoaineistoja. Tällaisia sähköverkkojen suunnittelun
näkökulmasta erityisen kiinnostavia paikkatietoaineistoja ovat vaikkapa topografiset ja muut maankäyttöön liittyvät aineistot kattaen esimerkiksi tiedot suojelualueista, metsätaloudelliset kartat ja salamatutkahavainnot. Työssä kehitetyssä menetelmässä eräs olennaisen tärkeä näkökohta
on pyrkimys päästä mahdollisimman interaktiivisesti hyödyntämään sitä ammattiosaamista, jota sähköverkkojen suunnittelijoilla on esimerkiksi johtojen vikaantuvuuteen ja yleisesti ottaen oman verkkoyhtiön alueen erityisolosuhteisiin liittyen. Erilaiset visuaaliset esitystavat ovat
tärkeä osa tällaisia suunnittelijarajapintoja silmälläpitäen.
Parametrisointi keinona
kuvata toimintaympäristö
Vaikka työn tieteellisesti merkittävin
kontribuutio varmasti liittyykin itse kehitettyyn menetelmään, esitellään siinä
myös esimerkkituloksia simuloinneista
eri verkkoalueilta. Tämä osio lienee vähintään yhtä kiinnostava alan yleisen
tutkimuksen näkökulmasta katsottuna.
Työn edetessä kävi varsin pian selväksi,
että itse menetelmän ja simulointien väliin tarvitaan uskottava ja objektiivinen
numeerinen kuvaus toimintaympäristöstä. Eräs tietokoneavusteisten menetelmien suurimpia etuja on niiden puolueettomuus ja riippumattomuus ennakkokäsityksistä. Kaikki tämä kuitenkin edellyttää tasapuolista parametrimallia.
Väitöstyössä kehitetyssä menetelmässä vikataajuudet, korjausajat, suurhäiriöriski ja asennuskustannukset olivat tärkeimpiä suunnittelua ohjaavia muuttujia.
Näille määritettiin topografisen paikkatie-
Eero Saarijärvi, Aalto-yliopisto,
Sähkötekniikan ja automaation laitos
[email protected]
Väitöskirjan sähköinen versio:
http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-60-5505-3
don avulla kulloisiinkin olosuhteisiin parhaiten soveltuvat arvot. Näiden sijainnista riippuvien parametrien avulla laskettiin
edelleen muuntamoväleittäin yksilölliset
elinkaarikustannuspinnat, jotka puolestaan ohjaavat verkkotopologian suunnittelua. Parametrisointi voidaan käytännössä toteuttaa esimerkiksi siten, että suunnittelijat käyttävät omaa harkintaa ja kokemusperäistä tietoa arvojen asettelussa.
Toisaalta tällöin tulokset saattavat lopulta
enemmän tai vähemmän heijastella suunnittelijan omia ennakkokäsityksiä ja tällöin osa saavutettavissa olevista hyödyistä menetetään.
Erilaiset tilastolliset menetelmät voivat tarjota helpotusta tähän ongelmaan ja
mahdollistaa tasapuolisemman lähestymistavan. Verkkotietojärjestelmiin varastoidaan nykyisin suuri määrä informaatiota verkkoyhtiöiden erilaisista prosesseista,
kuten verkon käytöstä ja rakentamisesta.
Työssä esiteltiinkin logistiseen regressioon
perustuva tilastoanalyysi, jossa avojohtoverkon vikaantumiseen liittyviä ympäristöstä riippuvia riskitekijöitä pystyttiin
tunnistamaan hyödyntämällä lähes kymmenen vuoden aikana kerättyä vikahavaintoaineistoa. Tuon analyysin tuloksena syntyi tilastollisesti erittäin vahva malli, joka kuvaa eri riskitekijöiden vaikutusta eri olosuhteissa.
Merkittäviksi vikariskiä lisääviksi tekijöiksi tunnistettiin lehtipuuston sekä
kuusen osuus kaikesta puustosta, puuston keskimääräinen korkeus sen ylittäessä 10 metriä, alueen korkeus suhteessa merenpintaan sekä maanpinnan kaltevuus. Näiden ympäristötekijöiden uskotaan olevan yhteydessä erityisesti lumikuormien ja tuulen aiheuttamiin johtovikoihin. Toisaalta johdon sijaitsemisen
teiden välittömässä läheisyydessä tai avosuolla havaittiin suojaavan johtoja vioilta.
Edelleen työssä kehitetystä tilastollisesta
mallista jalostettiin rasterimuotoiset vikataajuuskartat.
Tuloksia on läpikäyty asianomaisen
verkkoyhtiön suunnittelijoiden kanssa
ja tämän perusteella malli vaikuttaa hyvin uskottavalta suhteessa kokemusperäiseen tietoon. Vaikka vikataajuusrasterikartat onkin ensisijaisesti kehitetty käytettäväksi tässä väitöstutkimuksessa kehitetyn menetelmän parametrisointina,
voidaan niitä varmasti yhtä hyvin käyttää verkkoyhtiöissä esimerkiksi uusien
avojohtojen rakennusprojektien maastosuunnitteluvaiheessa taustakarttoina tai
koko verkkoyhtiön strategisen suunnittelun tukena. w
SÄHKÖ & TELE 2/2014
25
energia
Jätevedestä sähköä ja lämpöä
Espoon Suomenojalla on käynnistynyt hanke, jossa jätevesien hukkalämpö otetaan talteen lämpöpumppujen avulla.
Näin saatu uusiutuva lämpö tullaan syöttämään Espoon kaukolämpöverkkoon.
Teksti: Marja Saarikko Kuva: HSY/Kai Widell
J
ätevedessä on huima potentiaali. Fortum on
solminut aiesopimuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n kanssa jäteveden lämmön talteenotosta Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamolla.
Tarkoitusta varten Fortum rakentaa HSY:n puhdistamon vieressä sijaitsevalle tontille vuoden 2014 loppupuoleen mennessä lämpöpumppulaitoksen, jonka avulla puhdistetun jäteveden hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön.
Puhdistettu jätevesi pumpataan HSY:n puhdistamolta Fortumin laitokseen ja siitä edelleen nykyistä purkutunnelia pitkin avomerelle kahdeksan kilometrin päähän Gåsgrundetin edustalle.
Laitoksia toistaiseksi vain Pohjoismaissa
Suomessa lämmön talteenotto puhdistetuista jätevesistä on suhteellisen uutta. Jätevedenpuhdistamoita
maassamme on kaikkiaan noin viisi sataa, mutta suurin osa niistä on hyvin pieniä, jopa vain muutaman
sadan asukkaan jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja.
Suomen kolme suurinta puhdistamoa sijaitsevat Helsingissä Viikinmäessä, Espoon Suomenojalla ja Turussa Kakolanmäellä.
HSY:n Viikinmäen jättipuhdistamo on Suomen ja
jopa Pohjoismaiden suurin, koska se käsittelee peräti
820 000 asukkaan jätevedet.
Sekä Viikinmäessä että Kakolanmäellä on otettu
käyttöön lämmön talteenotto puhdistetusta jätevedestä. Viikinmäen puhdistamon jätevesistä on tehty kaukolämpöä ja kaukokylmää Katri Valan lämpöpumppaamossa vuodesta 2006 Helsingin Energian toimesta.
HSY:n jätevedenpuhdistusyksikön tuotantopäällikkö Mari Heinosen mukaan lämmöntalteenotto jätevedestä soveltuu tässä vaiheessa energiaratkaisuksi isoille puhdistamoille, mutta tekniikan kehittyessä se voisi
soveltua myös pienemmille toimijoille.
- Lämmöntalteenottoa on toteutettu toistaiseksi vain
Pohjoismaissa ja sielläkin suurissa yksiköissä. Ruotsissa Tukholmassa on yksi lämmön talteenottolaitos, joka
sekin sijaitsee optimaalisesti suhteessa jätevedenpuhdistamoon ja kaukolämpötuotantoon.
Jätevesien lämpö on myös saastetta
Jätevesien lämpö on Heinosen mukaan tavallaan myös
saaste.
26 SÄHKÖ & TELE 2/2014
- Ympäristö muuttuu, jos sinne syötetään luontaista tilannetta lämpimämpää vettä. Tietyt lajit voivat viihtyä siinä,
mutta alueen normaalilajisto on kuitenkin soveltunut toisenlaiseen tilanteeseen
ja etenkin talvella se voi olla haitallista.
Puhdistetun jäteveden lämpötila on
vuodenajasta riippuen 8-18 astetta. Lämpöpumppujen avulla sitä jäähdytetään
keskimäärin viisi astetta, mikä muuttaa
puhdistetun jäteveden lämpötilaa meren
lämpötilaa vastaavammaksi.
HSY:n kannalta on tärkeää, että jäteveden lämpö otetaan talteen vasta puhdistusprosessin jälkeen.
- Jätevesi puhdistetaan biologisten bakteeritoimintaan perustuvien prosessien
avulla, joissa tarvitaan lämpöä. Bakteerien aktiivisuus riippuu paljolti lämpötilasta
ja kylmässä ne toimivat hitaasti. Lämmön
talteen ottaminen puhdistamattomasta jätevedestä olisi myös teknisesti haastavampaa, Heinonen sanoo.
Kyseisen Suomenojan vanhan jätevedenpuhdistamon tilalle ollaan rakenta-
Tietoruutu
Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhteensä yli 310 000 asukkaan
jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin 100 000 kuutiometriä. Fortumin arvion mukaan lämpöpumpuilla saadaan vuosittain talteen noin 300 000 megawattituntia eli noin 15 000 omakotitalon vuosikulutuksen verran lämpöenergiaa, joka muuten valuisi mereen.
Myös kaukolämmön tuotannon päästöt vähenevät huomattavasti, kun hukkalämmön talteenotolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Laskelmien mukaan hiilidioksidipäästöt vähenevät 148 000 tonnia vuodessa.
Fortumin investoinnin arvo on hieman yli 19 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 1,9 miljoonan euron investointituen. w
massa uutta puhdistamoa. Vuoteen 2020
mennessä Espoon Blominmäkeen nousee
moderni maanalainen puhdistamo, jonka
kapasiteetti on entistä suurempi ja puhdistusprosessi nykyistäkin tehokkaampi.
Koska uuden puhdistamon purkutunnelijärjestelyt tehdään Suomenojan kautta, Fortumin lämpöpumppulaitos voi jatkaa tämän uuden laitoksen kumppanina. w
Energiasyöpöstä tulossa omavarainen energiantuottaja
Heinosen mukaan HSY tuottaa kuitenkin
nykyisin esimerkiksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla kuluttamastaan sähköenergiasta jo noin 70 prosenttia itse.
HSY:ssä energiatuotannon perustana on
biokaasu, jota tuotetaan pääasiassa jätevedenpuhdistamoissa syntyvää lietettä mädättämällä sekä ottamalla talteen biokaasua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytöistä. Lisäksi HSY hyödyntää
raakaveden johtamiseen tarkoitetun Päijänne-tunnelin virtausenergiaa Kalliomäen voimalaitoksella.
HSY:n toimitusjohtajan Raimo Inkisen
mukaan HSY myi viime vuonna sähköä
valtakunnan verkkoon ennätykselliset 88
gigawattituntia. Kuntayhtymän tavoitteena on energiaomavaraisuus vuoteen 2017
mennessä, jolloin se tuottaisi kulutuksensa verran uusiutuvaa energiaa.
- Työskentelemme koko ajan energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi. Jo
nyt näyttää siltä, että tavoite tullaan saavuttamaan, Inkinen iloitsee.
Uusia projekteja on monia. Sekajätteen energiahyödyntäminen alkaa Vantaan Energian jätevoimalassa ensi huhtikuussa. Siitä saadaan kaukolämpöä 920 gi-
gawattituntia eli puolet Vantaan lämmön
kulutuksesta.
Kaatopaikkakaasut kerätään talteen ja
hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Voimala ja polttokaasuja hyödyntävä ORC-laitos tuottavat noin 17 megawattia
sähköä ja kahdeksan megawattia lämpöä.
Myös biojätteen käsittelyä tehostetaan
uudella mädätyslaitoksella, jossa syntyvä
kaasu hyödynnetään energiantuotannossa tai liikennepolttoaineena. w
250
200
150
GWh
HSY kulutti vuonna 2012 energiaa
200 600 megawattituntia, mikä
vastaa noin 10 000 tavallisen
omakotitalon vuosikulutusta
ja on vajaa prosentti
pääkaupunkiseudun
energiankulutuksesta.
100
50
0
2010
2011
Tuotanto omaan
käytöön
2012
Tuotanto
myyntiin
2013
2014
Energiankulutus
(tulevat investoinnit)
2015
2016
-9 % tavoite
(lisätoimenpiteet)
HSY:n uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vuosina 2010–2012 sekä
ennuste vuoteen 2016 asti sisältäen yhdeksän prosentin vähennystavoitteen.
SÄHKÖ & TELE 2/2014
27
muuntamoautomaatio
Muuntamoautomaation avulla
parempi toimitusvarmuus
Häiriötön sähköntoimitus on monilla toimialoilla ehdoton edellytys toiminnalle ja ihmiset erityisesti kaupunkialueella
odottavat katkeamatonta sähkönjakelua. Yhdeksi tehokkaimmista toimenpiteistä keskeytysajan puolittamiseksi on todettu
muuntamoautomaatio.
Teksti: Minna Paavola/Helen Sähköverkko Oy
Kuva: Helen
H
elsingin Energian tytäryhtiö
Helen Sähköverkko Oy vastaa sähkönjakelusta Helsingissä Sipoon liitosaluetta lukuun ottamatta. Helen Sähköverkko Oy:n vuotuisesta asiakkaiden
sähkönkäytöstä yli puolet kuluu erilaisissa liike- ja palvelusektorin toiminnoissa. Sähkönjakelun keskeytyksestä aiheutuva haitta (KAH) on suuri liike-elämälle ja palvelulle, mikä käy ilmi KAH-tutkimuksista. Sähköverkkojen toimintavarmuuden parantamiseksi Energiateollisuus
ry on asettanut suunnittelun tavoitetason
korkealle erityisesti kaupunkialueilla.
Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksittäisen asiakkaan vuotuiset sähkökatkot
kaupunkialueella eivät ylitä yhtä tuntia.
Helen Sähköverkko Oy otti vuonna 2009
tavoitteekseen keskimääräisen keskeytysajan puolittamisen vuoteen 2015 mennessä.
Ohjaus käyttökeskuksesta
Muuntamoautomaation ideana on, että
keskijännitteen (kj) jakelujännitteeksi
muuttavat muuntamot varustetaan kaukokäyttölaitteistoilla, jolloin muuntamoa
voidaan ohjata käyttökeskuksesta käsin.
Vikatilanteessa ei enää tarvitse lähteä
muuntamoon tekemään vikapaikan erotusta, vaan se voidaan hoitaa kauko-ohjatuilla erottimilla käyttökeskuksesta.
Verkostoautomaation avulla saadaan
asiakkaan jakeluhäiriön kestoaikaa lyhennettyä parhaimmillaan tunnista minuutteihin. Helsingissä etenkin ruuhkat ja tiivis kaupunkirakenne aiheuttavat sen, että
matkaan muuntamolle saattaa kulua pitkä aika. Suurin osa muuntamoista sijaitsee kiinteistöjen sisällä useiden lukollisten
ovien takana, joten muuntamotilaan pääseminen saattaa myös olla hidasta.
28 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Käyttökeskus
Omaisuudenhallinta
Mittaustietokanta
SCADA/Käytöntukijärjestelmä
Ohjaukset, hälytykset, vikaindikaatiot,
tilatiedot, mittaukset
Sähkön laadun raportointi
VPN-tunnelointi
Palveluntarjoaja
Gateway
IEC-104
2G/3G
2G/3G
SF6-kaasunpaine
PT100
Muuntamo
Laatekaappi
Ovikytkin
Gateway
Kauko-ohjausyksikkö
Erotinohjaukset
Oikosulkuilmaisin
Mittari
Maasulkuilmaisin
Helen Sähköverkko Oy:n keskijänniteverkossa on rakenteena ja käyttötapana avoimen renkaan periaate. Kauko-ohjauksen lisäksi muuntamot on varustettu
sähkön kuormitus- ja laatutietojen mittauksella, kj-verkon vianpaikannuksella
sekä erilaisilla hälytyksillä. Oikeaa vikaväliä ei tarvitse etsiä tekemällä erotinohjauksia ”yritys ja erehdys –periaatteella”,
vaan maa- ja oikosulkuilmaisimien ansiosta oikea vikaväli löydetään nopeasti ja
vika voidaan erottaa verkosta kauko-ohjauksilla. Tämän jälkeen sähkönjakelu voidaan palauttaa verkon terveisiin osiin. Toisin kuin säteittäisverkossa, rengasverkossa tarkan vikapaikan löytämisellä ja korjaamisella ei ole niin kiire. Vikaindikoinnit mahdollistavat tulevaisuudessa myös
verkon älykkään käytön kun niiden perusteella ohjaukset voidaan tehdä automaattisesti. Muuntamoautomaatio onkin
osa Helen Sähköverkko Oy:n Smart Grid
–hanketta.
Muuntamotilasta mitataan myös erilaisia suureita, kuten muuntajan lämpötilaa sekä kojeiston SF6-kaasunpainetta.
Näistä saadaan hälytys valvomoon, mikäli suureissa tapahtuu muutoksia. Tämän avulla on esimerkiksi pystytty lämpötilan noususta päättelemään ongelmia
muuntajan jäähdytyksessä ja uusi muuntaja on ehditty vaihtamaan ennen muuntajan vikaantumista ja sen aiheuttamaa jakelukeskeytystä. Pienjännitepuolen laatumittauksia on hyödynnetty mm. tapauksissa, joissa on havaittu kohonneita jännitteen harmonisia yliaaltoja. Muuntamoautomaation hälytysten jälkeen on voitu
kohdentaa tarkempi tutkimus yliaaltovirtalähteen löytämiseksi. Laatumittauksia
käytetään jännitetaso- ja jännitekuoppaseurannan lisäksi myös jännitteen kuormituskäyttäytymis- ja jännitealenematarkasteluissa. Kuormitustietoja puolestaan
käytetään elinkaarihallinnan työkaluina,
joiden avulla investoinnit voidaan kohdis-
taa oikeisiin kohteisiin oikeaan aikaan. Vikatilanteiden ja elinkaarihallinnan lisäksi
muuntamoautomaatiota käytetään päivittäisissä verkon kytkentätöissä. Tällaisessa
kokonaisvaltaisessa muuntamoautomaation hyödyntämisessä Helen Sähköverkko
Oy on maailmanlaajuisestikin edelläkävijä.
Muuntamoiden erotinohjaukset hoidetaan valvomon käytönvalvontajärjestelmästä (SCADA) käsin. Tiedonsiirtokanavana käytetään langatonta 2G/3G -verkkoa. Kaikki yhteydet on toteutettu verkko-operaattorin privaattiverkon kautta.
Hälytykset, vikaindikaatiot ja tilatiedot
ohjautuvat muuntamotasolta välittömästi SCADA-järjestelmään. Sähkön laatu- ja kuormitustiedot puolestaan luetaan
yleensä kerran vuorokaudessa ulkopuolisen palveluntarjoajan sähkön laadun mittaustietokantaan, josta ne ovat nettisovelluksella luettavissa.
Avaimet käteen
Helen Sähköverkko Oy:llä on noin 1800
omaa muuntamoa, joista tällä hetkellä jo
noin 16 % on varustettu muuntamoau-
tomaatiolaitteistoilla. Tämä määrä nousee, sillä vuoden 2016 loppuun mennessä asennetaan 200 muuntamoautomaatiolaitteistoa lisää. Laitteistot toimitetaan avaimet käteen –periaatteella sekä
15 vuoden ylläpitopalvelulla. Tällä ratkaisulla on haettu käytettävyyttä yksittäisten komponenttien omistamisen sijasta.
Muuntamoautomaatioratkaisut ovat
tänä päivänä kustannustehokas ratkaisu
vika-aikojen lyhentämiseksi. Tästä syystä myös kaikki uusittavat ja uudet muuntamot on jo muutaman vuoden ajan varustettu suoraan kaukokäyttövalmiudella kuten kauko-ohjattavilla erottimilla,
sekä tarvittavilla mitta-antureilla, jotta
kaukokäyttöön liittäminen on myöhemmin helppoa.
Omien muuntamoiden lisäksi Helen
Sähköverkko Oy:n alueella on noin 700
asiakkaiden omistamaa muuntamoa, joista
vain muutama prosentti on kauko-ohjauksen piirissä. Sähkönjakelun keskeytyksestä suurin haitta syntyy yleensä keskusta-alueella, missä on paljon liike-elämää
ja palveluita. Suurin osa asiakasmuuntamoista sijaitsee juuri keskusta-alueella ja
siksi olisikin tärkeää saada asiakasmuuntamoita enemmän mukaan kauko-ohjauksen piiriin. Lisäksi useat asiakasmuuntamot sijaitsevat paikoissa, joihin käyttöhenkilökunnan pääsy on hidasta kulkuoikeuksien puuttumisen vuoksi, joten usein
sähkökatkon pituus saattaa venyä myös
tämän takia.
Vuoden 2011 jälkeen myös kaikki uudet ja uudistetut asiakasmuuntamot on
pitänyt varustaa moottoriohjaimilla, jolloin muuntamon ottaminen kauko-ohjaukseen on asiakkaalle ilmaista. Tätä vanhempiin muuntamoihin asiakkaan tulisi
investoida moottoriohjaimiin, verkkoyhtiö hankkii muut automaatiolaitteet. Kyseessä on kuitenkin pieni investointi verrattuna palvelun tai toiminnan keskeytymisestä aiheutuvaan haittaan sähkönjakelun keskeytyessä.
Muuntamoautomaation avulla saavutetaan parempi toimitusvarmuus, koska
sähkönjakelun keskeytysaikoja saadaan
lyhennettyä tuntuvasti. Sen avulla on saatu keskimääräistä vian kestoaikaa lyhennettyä nyt jo viidenneksellä. w
TIME TO PUT
SOME MAGIC IN YOUR PADS
Altium’s unified solution equips you with the tools you need to take full advantage of
the latest design technologies to produce PCBs. The system development platform
Altium Designer is intuitive to use and covers in one package:
Schematic Capture
PCB Design
ECAD-MCAD Integration
Data and Document Management
Simulation
Rigid-Flex Design
Version Control
3D Visualization of PCB
ALL THIS FOR ONLY 5,475 €!
For more information please contact
Petri Järvenpää at +358 40 1655 144
SÄHKÖ & TELE 2/2014
[email protected]
29
www.ep-teq.com
standardointi
Älykkäät sähköverkot
– haaste standardoinnille
Älykkäät sähköverkot ovat eräs sähköalan standardoinnin kärkiaiheista. Syy on selvä. Ikääntyneisiin sähköverkkoihin
tarvitaan suuria uudistuksia lähiaikoina kaikkialla maailmassa.
Teksti: Juha Vesa/SESKO Kuva: SESKO/IEC ja Siemens AG
H
iilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää uudistuvien
luonnonvarojen käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden
parantamista, mutta aurinko- ja tuulienergian saatavuuden vaihtelu asettaa haasteensa nykyisille verkoille. Energiamarkkinoiden vapautuminen
lisää tiedonvälityksen ja tietojen keruun
tarvetta. Samalla kasvaa tietoturvan merkitys. Sähkön toimitusvarmuuden turvaaminen on perusedellytys yhteiskunnan toimivuudelle.
Keskitetystä energiantuotannosta siirrytään entistä enemmän hajautettuun tuotantoon. Älykkään sähköverkon merkitys
Työkalu löytyy osoitteesta http://smartgridstandardsmap.com/.
30 SÄHKÖ & TELE 2/2014
korostuu ja tähän on standardointi reagoinut.
Älykkäät sähköverkot
eivät uusi asia
Sähkövoimajärjestelmien kauko-ohjausta ja siihen liittyvää viestintää standar-
doiva IEC-komitea TC 57 perustettiin jo
1964. Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyviä standardeja laaditaan myös monissa
muissa teknisissä komiteoissa. Standardeja kehitetään mm. energianmittauksen,
uudistuvien energialähteiden hyödyntämisen ja hajautetun energian tuotannon
alueilla. Oleellinen asia standardoinnin
kannalta on kaikkien näiden teknisten
komiteoiden standardien yhteensovittaminen järjestelmien yhteistoiminta varmistaen.
Tekniikoiden
yhteensovittaminen haasteena
Standardoinnin kannalta merkittävimmät haasteet liittyvät tietoliikenteeseen.
Perusongelma on eri osa-alueiden tekniikoiden kuten kotiautomaation, jakeluautomaation, sähköpörssin, mobiililaitteiden ja pienimuotoisen energiantuotannon limittyminen sähköverkossa.
Tarvitaan selkeät yhteisesti sovitut mallit eri kohteille ja toimijoille. Eri sovelluksia varten standardoitujen protokollien
on pystyttävä kommunikoimaan yhdessä, joten standardien on taattava yhteensopivuus. Toisaalta eri sovelluksiin aiemmin kehitettyjen ratkaisujen lukumäärä on hyvin suuri, joten näistä on valittava sopivimmat yhteisen kehitystyön poh-
jaksi. Tiedonsiirtokapasiteetti on rajallinen
ja toimijoiden määrä lisääntyy sähköverkoissa. Tietotekniikan lisääntyessä tietoturva ja yksityisyyden suoja asettaa omat
haasteensa. Nämä asiat on otettava huomioon, kun standardeja laaditaan.
Etäluettavat
sähköenergiamittarit
Kuluttajien rooli kasvaa älykkään sähköverkon toteutuksessa ja etäluettavien
sähkömittareiden avulla kuluttajat pystyvät hyödyntämään sähköverkkoa entistä tehokkaammin. Suomeen etäluettavat mittarit asennettiin EU-maiden eturintamassa. Siksi on kansallisesti tärkeää,
että suomalaisia osallistuu sähköenergian
mittaamista käsittelevän standardointikomitean toimintaan.
Eurooppalaisen komitean tehtävänä on
täyttää EU-komission antama toimeksianto, jonka mukaan Eurooppaan on standardoitava älykkääseen energian mittaukseen (sähkö, kaasu, lämpö, vesi) liittyvät
toiminnallisuudet ja kommunikaatio. Tämän toimeksiannon pohjalta eurooppalaisten standardointijärjestöjen on kehitettävä energiamittareille avoimeen arkkitehtuuriin perustuva eurooppalainen
standardi, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonsiirron sekä lisäpalvelut, ener-
gian hallinnan ja ohjauksen kuluttajille ja
palveluntoimittajille.
Puutealueet kartoitettu ja
priorisoitu – työ käynnissä
Eurooppalaiset standardointijärjestöt −
CEN, CENELEC ja ETSI − antoivat vuoden
2012 lopussa EU-komissiolle selvityksen Euroopassa sovellettavista älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvistä standardeista. Tämä raportin ensimmäinen versio, samoin kuin lisätietoja muista käynnissä olevista selvityksistä löytyy CENin
ja CENELECin yhteiseltä Smart Grids –sivustolta osoitteesta http://www.cencenelec.eu/standards/Sectors/SmartGrids/Pages/default.aspx.
Eurooppalaisen sähköalan standardoinnin ominaispiirre on, että IEC:n ja CENELECin yhteistyösopimuksen mukaisesti
tekninen standardointi tapahtuu ensisijaisesti IEC:n teknisissä komiteoissa. Merkittävin ero eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin osalta on eurooppalaisen ICT-sektorin voimakas vaikutus ETSIn
kautta. Tämän myötä eurooppalaiseen palapeliin osallistuu perinteisen sähkösektorin lisäksi useita muita toimijoita.
Ensimmäisessä eurooppalaisessa Smart
Grid -selvityksessä kartoitettiin standardoinnin katvealueet. Ne priorisoitiin sen
t
SESKOn komiteat ja seurantaryhmät näköalapaikkoja tulevaan
SESKOssa toimii lukuisia laite- ja järjestelmäkomiteoita tai -seurantaryhmiä, jotka osallistuvat älykkäissä sähköverkoissa tarvittavien
laitteiden, komponenttien, tiedonsiirtoprotokollien ym. standardointiin. Oleellisia ovat seuraavat asiantuntijaryhmät:
SR 8 Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset
SK 13 Sähköenergian mittaus
SK 22 Tehoelektroniikan laitteet
SR 57Järjestelmien kauko-ohjaus ja viestintä
SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus
SK 69 Sähköauton latausjärjestelmät
SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus
SR 82 Aurinkosähköiset järjestelmät
SR 88 Tuuligeneraattorit
SR 94 ja SR 95 Kytkin- ja suojareleet
SR 120 Sähköenergian varastointijärjestelmät
SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät.
Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvää standardointia seuraa ja siihen osallistuu teknisten komiteoiden ja seurantaryhmien lisäksi kansallinen koordinointikomitea SK SG Älykkäät sähköverkot. Komitean tehtävänä on mm. tunnistaa vireillä olevasta standardointityöstä
sellaiset kohteet, johon Suomen tulisi panostaa.
Lisätietoja: http://www.sesko.fi/portal/fi/standardeja_ja_direktiiveja/smart_grid/
SÄHKÖ & TELE 2/2014 31
standardointi
t
perusteella, kuinka merkittävä ja kiireellinen ongelma standardien puutteesta
nyt aiheutuu ja kuinka helppo se olisi ratkaista. Tärkeimmäksi nousi sähköenergian mittauksessa käytettävän tiedonsiirtomallin DLMS/COSEM (IEC 62056) ja sähkövoimajärjestelmien vastaavan CIM-mallin (IEC 61850) harmonisoiminen. Erittäin
tärkeäksi nähtiin myös komitean IEC TC 57
vastuulla olevan standardin IEC 61850 laajentaminen sellaiseksi datamalliksi, että se
tukee kysyntäjoustoa, hajautettua energiantuotantoa sekä koti- ja rakennusautomaatiota. Puuttuvia standardeja laaditaan parhaillaan.Tuloksia on jo saavutettu
ja lisää odotetaan lähiaikoina.
Tällä hetkellä eurooppalaiset standardointijärjestöt miettivät aktiivisesti tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvää standardointia sekä kehittävät menetelmiä, miten varmistetaan järjestelmien
yhteensopivuus.
Smart Grid -standardit hallintaan
IEC:n teknisissä komiteoissa. IEC on hiljattain julkaissut havainnollisen työkalun, jolla voidaan löytää Smart Gridin eri
toimialueita käsittelevät standardit. Sovellus kattaa kaikki toimialueet energian tuotannosta, siirrosta ja jakelusta aina
energian kulutukseen saakka. Älykkääseen sähköverkkoon liittyvät komponentit ja laitteet on sijoitettu asianomaisiin
toimialueisiin ja sovellukseen on lisätty
tiedot niitä käsittelevistä standardeista.
Älykkään sähköverkon kannalta on
oleellista eri komponenttien ja järjestelmien yhteistoiminta, joka saadaan aikaan
erilaisia automaatio-, tieto- ja viestintäteknologioiden ratkaisuja soveltamalla.
Edellisiä koskevat standardit, samoin kuin
tietoturvaa, EMC-asioita ja sähkön laatua
koskevat standardit sisältyvät myös sovellukseen. Kaikkiaan työkaluun on sisällytetty yli 300 standardia. IEC-standardien
lisäksi mukana on muita aiheen kannalta
oleellisia standardeja (EN, ETSI, ITU, IEEE,
NIST yms.). w
Lyhenteiden takana:
IEC International Electrotechnical Commission
CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization
ETSI European Telecommunications Standards Institute
ITU The International Telecommunication Union
IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers
NIST National Institute of Standards and Technology
Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät standardit valmistellaan siis pääosin
Älykäs sähköverkko takaa sen, että uusiutuvat energialähteet voidaan aiempaa paremmin integroida verkkoon. Älykäs sähköverkko pystyy
myös ohjaamaan kulutusta.
32 SÄHKÖ & TELE 2/2014
energia
Tulevaisuus näyttää, millaisia uusiutuvan energian muotoja Saksassa aletaan kehittää.
Saksa panostaa aurinkoenergiaan
ja merituulivoimaan
Saksalaisten Energiewende eli energiakäännös on yksi seuratuimpia uudistuksia. Vuoteen 2022 mennessä maassa on
tavoitteena luopua ydinvoimasta kokonaan ja nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta merkittävästi.
Energiakäänteen toinen osa, ydinvoimasta luopuminen, sai alkunsa Fukushiman onnettomuudesta maaliskuussa 2010.
Teksti: Marja Saarikko Kuvat: Marja Saarikko ja BDEW
R
oolit ovat nyt vaihtumassa.
Vuonna 2012 maassa tuotettiin
perinteisin menetelmin energiaa 80 prosenttia maan kokonaissähköntuotannosta, mutta vuoteen 2050 mennessä perinteisten
osuutta on tarkoitus vähentää 20 prosenttiin ja nostaa uusiutuva 80 prosenttiin.
Seuraava kysymys kuuluukin, miten
saksalaiset valitsevat. Millaisia uusiutu-
van energian muotoja maassa aletaan kehittää ja pysyykö teknologian kehitys poliittisten päätösten perässä?
Tavoitteena
aurinkoenergian tuplaus
Saksan energiateollisuuden järjestön
BDEW:n mukaan maassa tullaan jatkossa panostamaan eniten aurinkovoiman li-
säämiseen. Tavoite on ainakin tuplata sen
kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, noin
30 gigawatista noin 60 gigawattiin.
Myös merituulivoiman osuutta tullaan
kasvattamaan, lähes nollasta 20 gigawattiin. Maatuulivoiman osuus sen sijaan kasvaa edellisiin verrattuna vähemmän, noin
20 gigawatista reilu 40 gigawattiin. Biomassan osuus pysyy ennallaan samoin
kuin jätteenpolton ja vesivoiman. GeoterSÄHKÖ & TELE 2/2014 33
energia
misen lämmön osuus on hyvin vähäistä,
eikä sen uskota kasvavan jatkossakaan.
Vuonna 2012 uusiutuvan energian osuus
maan kokonaisenergiantuotannosta oli
noin 22 prosenttia. Eniten tämä sektori
sisälsi tuulivoimaa, noin kahdeksan prosenttia sähkön kokonaistuotannosta. Seuraavaksi tuli biomassa kuuden prosentin
osuudella, sitten aurinkoenergia neljällä
prosentilla. Vähäisimpänä olivat jätteestä
saatu energia ja vesivoima.
Maatuulivoiman ja aurinkotuulivoiman
yhteenlaskettu kapasiteetti oli vuonna
2011 hieman yli 50 000 megawattia. Kaikissa oloissa energiaa tuottavien osuus
tästä on kuitenkin vain noin 300 megawattia, jolloin näiden tueksi tullaan tarvitsemaan runsaasti nopeasti käynnistettävää varavoimaa.
Pohjoinen
ja etelä eri paria
Uusiutuvien energiamuotojen alueellinen
jakautuminen on erilaista. Saksan pohjoisissa osissa on tuulista, etelässä paistaa aurinko. Tästä johtuen maatuulivoiman tuotanto on keskittynyt pohjoiseen,
aurinkovoiman etelään.
Gross electricity production 2012 in Germany: 628,7 bn kilowatthours*
Gas 12%
Coal 18,5%
Wind 8,1%
Biomass 6,1%
Hydro 3,5%
Photovoltaics 4,2%
Waste 0,8%
Lignite 25,6%
Nuclear 15,8%
Energiaintensiivinen teollisuus sijaitsee kuitenkin pääosin etelässä ja lännessä ja siksi sähköä on jouduttu siirtämään
maanosista toiseen ja myös naapurimaiden
sähköverkkoja hyödyntäen. Saksan energiateollisuuden järjestö BDEW on pitänyt
saksalaisyritysten puolia energiasuunnitelmia tehtäessä. Sillä on yhteensä 1800
yritysjäsentä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 140 miljardia euroa. Berliinissä pääkonttoriaan pitävän järjestön on
Saksan energiateollisuuden järjestön BDEWn pääkonttori on Berliinissä.
34 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Oil, Pumped
Storage and others
5,4%
*preliminary
sanottu olevan eräänlainen ajatushautomo
energia-, vesi- ja jätevesikysymyksissä.
Järjestön mukaan saksalaiskuluttajien pinna on alkanut kiristyä sähkölaskun
kasvaessa uusiutuvaa energiaa koskevien
tukien takia. Mielipidemittauksen mukaan
90 prosenttia saksalaisista pitää energiakäännettä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
Yli puolet heistä on kuitenkin sitä mieltä, että se etenee liian hitaasti tai ei lainkaan. w
messut
Valaistus, sähkötekniikka, rakennusautomaatio
Maailman suurimmat
Frankfurtissa
Teksti: Riittamaija Ståhle Kuva: Messe Frankfurt
Parisataa tuhatta kävijää ja liki 2500 näytteilleasettajaa tapaa Frankfurtissa maailman suurimmilla valaistuksen,
sähkötekniikan ja rakennusautomaation messuilla maalis-huhtikuun vaihteessa.
L
ight + Building kokoaa Saksan
sydämeen 30.3.-4.4. ammattilaisia ympäri maailmaa. Rakennusalan, sähkötekniikan ja valaistuksen ammattilaiset pääsevät tutustumaan alan viimeisimpään kehitykseen ja uusin tuotteisiin.
Messujen pääteemoja on tänä vuonna
kolme: Intelligent Sustainability, Smart
Powered Building sekä People and Light.
Messuilla tarkastellaan mm. energiatehokkuutta, älykkäiden sähköverkkojen
ja hajautetun energiatuotannon tarjoamia
mahdollisuuksia, älykästä talo- ja rakennusautomaatiota sekä pitkälle kehittynyttä järjestelmäintegraatiota.
- Älykkään teknologian tavoitteena on
minimoida energiankulutus ja samalla lisätä rakennusten käyttömukavuutta. Esillä oleva Saksan sähkö- ja tietotekniikkayhdistyksen ZVEH:n e-talo on tästä hyvä
esimerkki, sanoo Light + Buldingin johtaja Maria Hasselman.
Valaistupuolella Light + Buildingissa on
nähtävissä kaikki mahdolliset, erilaisten
käyttötarkoitusten valaisintyypit aina sisutus- ja designvalaisimista ulko- ja teknisiin valaisimiin. Energiaa säästävät LEDja OLED-ratkaisut ovat esillä yli tuhannen
näytteilleasettajan valikoimissa.
Messut näkyvät koko kaupungissa. Luminale-valaistustapahtuma esittelee satakunta valaistusinstalaatiota ympäri Frankfurtia. Esimerkiksi Frankfurtin julkiset rakennukset ja aukiot on valaistu erityisen
näyttäviksi. w
www.light-building.com
SÄHKÖ & TELE 2/2014
35
Berliinissä kootaan maailman
suurimmat kaasuturbiinit
Saksalaisella Siemensillä on vahva
sidos Berliiniin. Keskellä vilkasta
kaupunkia sijaitsevassa valtavassa
tehdashallissa kootaan maailman
suurimmat kaasuturbiinit, joilla
voidaan tuottaa nopeasti paljon
energiaa.
Teksti: Marja Saarikko
Kuva: Siemens AG
L
ähellä Berliinin ydinkeskustaa sijaitsee Siemensin yli satavuotias tehdaskiinteistö, jossa kootaan maailman tehokkaimmat kaasuturbiinit. Alussa siellä valmistettiin höyryturbiineja,
mutta 1970-luvulta lähtien pääosin kaasuturbiineja.
Tehdasalue on valtava, sillä siihen mahtuisi kaikkiaan 18 täysikokoista jalkapallokenttää. Työntekijöitä tehtaalla on yhteensä 3500 ja heidän joukossaan on 46 eri
kansalaisuutta.
Yhtiön valmistamien kaasuturbiinien kapasiteetti on 113 - 375 megawattia.
Eri kokoluokan turbiinit ryhmitellään E-,
F-, tai H-sarjaan. Pituutta F-sarjan esimerkkiturbiinilla on kaikkiaan 11 metriä,
halkaisijaltaan se on viisi metriä. Yksi tehokkaamman H-sarjan kaasuturbiini pai36 SÄHKÖ & TELE 2/2014
naa yhtä paljon kuin yksi täyteen tankattu Airbus A380.
Kyseisellä H-sarjan turbiinimallilla katettaisiin 2,2 miljoonan asukkaan kaupungin koko energian tarve. Yhdellä kaasuja höyryturbiiniteknologian yhdistävällä
kombivoimalaitoksella puolestaan 3,3 miljoonan asukkaan energian tarve.
tarve. Suomessa Siemensin kaasuturbiini on otettu käyttöön Helsingin Energian Vuosaaressa sijaitsevalla kombilaitoksella. Helsingin Energian mukaan kaasuja höyryturbiiniprosessit yhdistämällä on
saavutettu yli 90 prosentin hyötysuhde.
Käyntiin 10 minuutissa
Yhtiön uusimmat H-sarjan kaasuturbiinit ovat saaneet monia palkintoja. Esimerkiksi vuonna 2011 ne palkittiin Saksan teollisuuden innovaatiopalkinnolla.
Silloin Saksan Irschingissä sijaitsevaan
kombilaitokseen asennettu H-sarjan prototyyppi ylsi 60 prosentin hyötysuhteeseen, mikä on yhtiön mukaan maailmanennätys.
Irschingin kombilaitoksen kapasiteetti on yhteensä 561 megawattia, josta 186
tuotetaan höyryturbiinilla ja 375 H-sarjan
kaasuturbiinilla.
Kaasuturbiinin hiilidioksidipäästäjä on
myös onnistuttu yhtiön mukaan vähentämään 30 prosentilla. Päästöjä kombilaitos tuottaa merkittävästi vähemmän kuin
perinteinen hiilivoimala.
Nykyisin turbiinin sisäosat myös kestävät entistä paremmin korkeita kaasun
lämpötiloja ja painetta. Savukaasujen lämpötila kaasuturbiinin ulostulossa on noussut viidestä sadasta kuuteen sataan. Myös
turbiinin siivet ovat aiempaa kestävämpiä. w
Kaasuturbiinivoimalaitos käynnistyy nopeasti ja on mahdollista asentaa lyhyessä ajassa. H-sarjan turbiinin pikakäynnistys vie 10 minuuttia ja sinä aikana se
saavuttaa energiaa jo 350 megawatin sähkötehon. Normaalikäynnistys on kestoltaan 30 minuuttia tuottaen energiaa 375
megawattia.
Yhtiö toimittaa kaasuturbiini- ja kombivoimalaitoksia sekä vastaa vanhojen turbiinien huollosta ja kunnostuksesta. Suurin osa, noin 90 prosenttia, yhtiön valmistamista turbiineista menee vientiin. Berliinissä valmistettujen turbiinien päämarkkina-alue on Eurooppa, Venäjä, Lähi-Itä
ja Aasia. Siemensin muualla tehtyjä turbiineja ja muita ratkaisuja myydään kaikilla mantereilla.
Kaikkiaan yhtiö on toimittanut 900
kappaletta 140 gigawatin kaasuturbiineja yhteensä 60 maahan 140 gigawatin sähkötehon verran. Niillä katettaisiin sadan
Berliinin kokoisen kaupungin energian
H-sarja kerää palkintoja
mikropiirit
RF-mikropiirit
Lyhyen kantaman langattoman datansiirron ja radioverkkojen sovellukset ovat voimakkaassa kasvussa, koska kaikki
mahdolliset laitteet halutaan liittää internetiin. Tätä varten lukuisat valmistajat ovat kehittäneet monenlaisia integroituja
radiotaajuuspiirejä. Selvitimme yleisimpien piirien tarjontaa ja ominaisuuksia soveltajan kannalta tarkasteltuna.
Teksti: Krister Wikström Kuvat: Laitevalmistajat
M
ikropiirien valmistustekniikan kehittyessä yhdelle
sirulle voidaan integroida
aina vain suurempia kokonaisuuksia, kuten kuuluisa ’Mooren laki’ ennustaa. Alan lehdistössä ja muussakin mediassa uudet prosessoripiirit ovat saaneet paljon huomiota
osakseen, sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt omalla tavallaan yhtä merkittävä kehitys integroiduissa radiotaajuuspiireissä. Yhdelle piisirulle voidaan
nykyään integroida, ei pelkästään radiolähetin ja vastaanotin, vaan myös suorituskykyinen kolmekymmentäkaksibittinen prosessori (ARM tai MIPS), pienemmistä kahdeksanbittisistä suorittimista
puhumattakaan.
Piin lisäksi on myös ryhdytty käyttä-
mään muitakin puolijohdemateriaaleja,
joilla päästään suurempiin taajuuksiin ja
suurempiin tehoihin. RF-piireissä mainittuja materiaaleja ovat erityisesti galliumnitridi (GaN) sekä galliumarsenidi (GaAs).
Eikä kyse ole pelkästään uusista materiaaleista, vaan yhä korkeampiin taajuuksiin
pyrittäessä on kehitetty myös uudenlaisia
transistorirakenteita kuten HEMT (High
Electron Mobility Transistor).
Pienimuotoista integrointia
Yksinkertaisimmat integroidut radiotaajuuspiirit ovat laajakaistaisia lineaarisia vahvistimia, joista usein käytetään
nimitystä MMIC (Monolithic Microwave Integrated Circuit). MMIC-vahvistin
on tavallisesti samanlaisessa kotelossa
kuin erillinen transistori. Käyttö on kuitenkin yksinkertaisempaa kuin pelkällä
transistorilla, joka tarvitsee joukon ulkoisia komponentteja impedanssisovitusta ja
työpisteen asetusta varten. MMIC-piireissä taas on sisäinen sovitus viidenkymmenen ohmin otto- ja antoimpedanssiin.
MMIC-piireiksi kutsutaan usein muitakin radiotekniikassa käytettyjä toiminnallisia yksiköitä, kuten sekoittajat, suodattimet ja taajuusjakajat. Esimerkiksi Agilentin 1GG5-8045 on diodisekoittaja, joka yltää sadankymmenen gigahertsin taajuuteen asti. Toinen nykyaikaisissa tietoliikennelaitteissa yleinen komponentti on
taajuussynteesipiiri, jolloin yhdellä kvartsikiteellä voidaan kehittää suuri joukko
vakaita taajuuksia lähetystä ja vastaanottoa varten. Taajuussynteesipiirejä on tar-
t
Lupavapaat taajuusalueet
Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jonka rauhanomainen käyttö on tarkasti säädetty kansainvälisin sopimuksin. Kansainvälinen ja kansallinen radiotaajuuksien sääntely kattaa 9 kilohertsin
ja 3000 gigahertsin välisen radiotaajuusalueen, joten tätä suuremmat ja pienemmät sähkömagneettisten kenttien taajuudet eivät ole radiotaajuuksia ainakaan juridisessa mielessä. Taloudellisista ja teknisistä syistä radiotaajuuksien käyttö on
nykyisin käytännöllistä vain noin 80 gigahertsiin asti, joskin tämä raja koko ajan
liukuu ylöspäin uusien puolijohdekomponenttien tullessa kaupalliseen tuotantoon.
Radiovastaanottimen käyttöön ei tarvi-
ta lupaa, poikkeuksena nopeusvalvontatutkan vastaanottimet, joiden käyttö on
kielletty. Radiolähettimen käyttöön taas
tarvitaan lupa, ellei laitetta ole erikseen
vapautettu luvanvaraisuudesta. Mahdollisesta vapautuksesta huolimatta kaikkien radiolaitteiden on kuitenkin täytettävä niille asetetut vaatimukset, jotta ne
eivät aiheuttaisi häiriötä muulle radioliikenteelle.
Keskinäisten häiriöiden minimoimiseksi lupavapailla taajuuksilla toimiville lähettimillä on erilaisia rajoituksia. Lyhyen kantaman laitteissa suurin sallittu lähettimen pääteasteen antoteho on standardista riippuen luokkaa 10-20 dBm (10100 milliwattia). Lisäksi lähettimen sal-
littu käyttöaika voi olla rajoitettu tiettyyn
prosenttilukuun kokonaisajasta.
Eniten käytetty lupavapaiden radiolaitteiden taajuusalue on 2,4 gigahertsin kohdalla. Mainitulla alueella toimivat langaton Ethernet (WLAN eli WiFi), Bluetooth,
ZigBee ja monet muut vähemmän tunnetut langattomat verkot. Käyttäjien määrä
lisääntyy jatkuvasti ja joissakin olosuhteissa taajuusalueella voi esiintyä haitallista tungosta.
Muita lyhyen etäisyyden datansiirtoon
käytettyjä, lupavapaita taajuuskaistoja
ovat 868 MHz Euroopassa (915 MHz muualla) sekä 433 MHz. w
SÄHKÖ & TELE 2/2014
37
mikropiirit
t
jolla sekä analogisia, vaihelukkomenetelmään perustuvia, kuin myös täysin digitaalisia DDS-piirejä (Direct Digital Synthesis).
Kaikki toiminnot yhdelle sirulle
Mikropiirien integrointiasteen kasvu on
merkittävä syy siihen, että yhä suorituskykyisempää elektroniikkaa on tarjolla aina vain edullisempaan hintaan.
Tämä on tietenkin selvimmin havaittavissa prosessoripiireissä, mutta sama ilmiö vaikuttaa myös radiotaajuuspiireissä.
Periaatteessa kaikki mahdolliset toiminnot pyritään integroimaan yhteen siruun.
Radiotaajuspiireissä integrointiaste on
edennyt niin pitkälle että yhdelle piisirulle voidaan sijoittaa radiolähetin ja vastaanotin sekä suorituskykyinen, kahdeksan-,
kuusitoista- tai kolmekymmentäkaksibittinen mikro-ohjain tavanomaisine liitäntäyksikköinen, kuten ajastimet, sarja- ja
rinnakkaisliitännät sekä analogia-digitaa-
limuunnin. Tällaisista piireistä käytetään
usein nimikettä SoC (System on Chip).
SoC-piirejä on tarjolla useimpiin lyhyen kantaman langattomiin verkkoihin.
Yksinkertaisia ja suhteellisen helposti toteutettavia verkkoprotokollia ovat Bluetooth ja ZigBee, kun taas langaton Ethernet (WLAN eli WiFi) on selvästi haasteellisempi johtuen suuresta siirtonopeudesta
ja monimutkaisista modulaatiomenetelmistä. WLAN-verkojen yleinen standardi
on IEEE 802.11, josta on useita versioita.
Vanhimmissa versioissa kuten b ja g käytetään hajaspektritekniikkaa, ja uudemmissa versioissa kuten n ja ac käytetään
OFDM-tekniikkaa (Orthogonal Frequency Division Multiplex).
Kahdeksanbittinen C51-suoritin on
yleisin SoC-tyyppisissä radiotaajuuspiireissä, kuten myös erillisenä mikro-ohjaimena. Huomattavasti suorituskykyisempiä kolmekymentäkaksibittisiä suorittimia
on myös integroitu samalle sirulle radiotaajuuspiirien kanssa. 32-bittisistä ylei-
simpiä ovat ARM Cortex-M-perheen eri
versiot. MIPS-suorittimia on myös jonkin
verran tarjolla, ja muutamat piirivalmistajat käyttävät omia suorittimiaan.
Mikropiirien valmistajista laajin ja monipuolisin valikoima on todennäköisesti
Texas Instrumentsilla. Englantilainen CSR
on huomionarvoinen valmistaja, joka aikoinaan toimi edelläkävijänä integroiduissa radiotaajuuspiireissä kehittäessään ensimmäiset yhden sirun Bluetooth-ratkaisun. Suomalainen langattomien tiedonsiirtomoduulien valmistaja Bluegiga käyttää WiFi-moduuleissaan CSR:n radiopiiriä
yhdessä erillisen MIPS-suorittimen kanssa.
Suurin osa integroidulla suorittimella
varustetuista radiopiireistä on suunniteltu
Bluetooth Low Energy ja Zigbee-sovelluksiin 2,4 gigahertsin taajuusalueella, mutta myös 868 megahertsin ISM-taajuusalueelle löytyy piirejä. Sisäisellä sorittimella varustettujen WiFi-piirien merkittävä
valmistaja on amerikkalainen Qualcomm
t
Puolijohdemateriaalit ja rakenteet radiotaajuuspiireissä
Yksikiteinen pii on yleisin materiaali nykyaikaisissa puolijohdekomponenteissa,
lukuun ottamatta loistediodeja ja laserdiodeja, joissa gallium- ja indiumpohjaiset yhdistelmäpuolijohteet ovat vallitsevia.
Kaikista puolijohdemateriaaleista piikiteiden ja piimikropiirien valmistustekniikka
hallitaan parhaiten, joten piimikropiirien
valmistusprosesseilla yritetään aina pärjätä mahdollisimman pitkälle.
Digitaalipiireissä yleisin piimikropiirien rakenne on CMOS, joka koostuu eristehilatyyppisistä n- ja p-kanavatransistoreista. Digitaalipiireissä transistorit toimivat kytkiminä, mutta CMOS-rakenne
soveltuu myös lineaarisovelluksiin kuten
operaatiovahvistimiin. Valmistusprosessien kehittyessä voidaan nykyään valmistaa CMOS-tyyppisiä lähetin- ja vastaanotinpiirejä usean gigahertsin taajuuksille.
CMOS-rakenne soveltuu myös hyvin sekasignaalipiireihin, joissa samalle sirulle in integroitu analogisia lohkoja kuten
vahvistimia ja suodattimia sekä digitaalisia lohkojaa kuten prosessoreja ja muisteja.
Radiotaajuuspiireissä pii toimii riittä-
38 SÄHKÖ & TELE 2/2014
vän hyvin hieman yli viiden gigahertsin
taajuuksiin asti. Tämä on sikäli onnellinen sattuma että yleisimmät lyhyen kantaman langattoman datansiirron sovelluksissa kuten WiFi ja Bluetooth voidaan
käyttää piistä valmistettuja mikropiirejä.
Kuitenkin langattomat sovellukset pyrkivät siirtymään yhä suurempiin taajuuksiin, ja viimeistään ylitettäessä kymmenen gigahertsin raja tarvitaan jotain uutta ja erilaista.
Heteroliitokset ovat yleisin keino parantaa piitransistoreiden suurtaajuusominaisuuksia. Transistorit, kuten muut puolijohdekomponentit, ovat tavallisesti yhtä
ja samaa kidettä, useimmiten piitä, johon on seosaineita lisäämällä muodostettu p- ja n-tyyppisen puolijohteen alueita. Transistorin suurtaajuusominaisuudet
riippuvat pääasiassa varauksenkuljettajien
(aukot ja elektronit) liikkuvuudesta, joka
taas vaihtelee aineesta toiseen. Esimerkiksi galliumarsenidikiteessä elektronien liikkuvuus on suurempi kuin piikiteessä.
Heteroliitostransistori on erilaisten kiderakenteiden yhdistelmä. Mitä tahan-
sa kiderakenteita ei voi liittää toisiinsa,
kiteiden tulee olla riittävässä määrin samanlaisia (hilavakiot riittävän lähellä toisiaan), muuten liitoskohdassa kiderakenne rikkoontuu. Käyttökelpoisia yhdistelmiä ovat esimerkiksi pii ja germanium
(SiGe) sekä monenlaiset gallium- ja indiumpohjaiset yhdistelmät. Esimerkiksi SiGe-bipolaaritransistorissa kollektori ja emitteri ovat piikiteestä, kun taas
kanta-alue on germaniumkidettä. Tiettyjen kvanttimekaanisten ilmiöiden vaikutuksesta elektronien liikkuvuus on hyvin suuri heteroliitoksessa, ja transistorit
voivat toimia vahvistimina vielä satojen
gigahertsien taajuuksillakin.
Bipolaaritransistorien lisäksi heteroliitoksia käytetään myös eristehilakanavatransistoreissa (MOSFET), joista usein
käytetään nimitystä HEMT (High Electron
Mobility Transistor). HEMT-transistoreissa käytetään yleisimmin kahden erilaisen
gallium-pohjaisen kiteen liitoksia (GaAs
ja AlGaAs), mutta myös galliumnitridi on
käyttökelpoinen erityisesti suuria tehoja
tarvittaessa. w
Piirilevyantenni (taittodipoli)
Keraaminen antenni
Piiska-antenni, 1/4 aallonpituus
Tyypillisiä antenneja, joita käytetään
2,4 gigahertsin ISM-taajuusalueella
(WiFi, Bluetooth, ZigBee ja monet muut
lyhyen kantaman radioverkot).
Kokoelma Agilentin suurtaajuuspiirejä.
Ylimpänä paljaat sirut, alapuolella tyypillinen ns. QFN-kotelo.
Arduino Yun-kortilla on Atheroksen WiFi-piiri
AR9133, joka langattoman Ethernetin ohella voi
pyörittää Linux-käyttöjärjestelmää. Kortilla on myös
Atmelin kahdeksanbittinen ATmega32U4-suoritin,
jota käytetään Arduino-korteissa muutenkin.
Pienissä laitteissa tarvitaan pieniä liittimiä. U.FL on maailman pienin koaksiaaliliitin,
käyttökelpoinen kuuteen gigahertsiin asti. Kuvassa ylimpänä näkyy liitin piirilevyllä,
vieressä tulitikku näyttämässä kokoa. Kuvan alaosassa vasemmalta oikealle
on kaapeliliitin, piirilevyliitin ja tyypillinen välikaapeli, jonka toisessa päässä on
suurempi liitin, kuvassa SMA.
Radiotaajuuspiirien antenniliitäntä on usein
symmetrinen, kun taas antennit ovat yhtä
usein epäsymmetrisiä. Antennin ja lähetinvastaanotinpiirin välillä tarvitaan symmetrointi- ja
impedanssisovituspiiri, joka ylemmässä kuvassa on
toteutettu erillisillä keloilla ja kondensaattoreilla.
Alemmassa kuvassa on sama toteutettuna yhdellä
keraamisella monikerroskomponentilla.
Vasemmassa yläkulmassa transistorilta näyttävä MMIC-vahvistin,
jonka oikealla puolelle on tyypillinen sovelluskytkentä. Syöttövirta
tulee kuristimen kautta antoliitäntään, otto- ja antoliitännän
erotuskondensaattorit estävät mahdollisten tasajännitteiden vaikutuksen.
SÄHKÖ & TELE 2/2014 39
mikropiirit
t
Atheros, jonka 32-bittisellä MIPS-prossesorilla varustettua piiriä AR9133 käytetään useissa pienikokoisissa langattomissa
reitittimissä sekä Arduino Yun-kortissa.
Linux-käyttäjärjestelmästä on saatavissa
AR9133-piiriin sovitettu versio OpenWRT
Linino, jolloin mainitulla piirillä varustetusta kortista tai langattomasta moduulista saadaan maailman pienin Linux-kone.
Antennit ja liittimet
Lähetin- ja vastaanotinpiireissä tarvitaan luonnollisesti aina antenni. Pienikokoisiin laitteisiin halutaan usein pieni
antenni tai ainakin pieni koaksiaaliliitin
ulkoista antennia varten. Antennin mittojen tulee olla suhteessa säteilyn aallonpituuteen, jolloin suurempi taajuus merkitsee pienempää antennia. Antenneja on
sangen monenlaisia, mutta tietyllä taajuudella ’keraaminen’ antenni on melkein
aina pienikokoisin vaihtoehto.
Keraamisessa antennissa on normaali antennielementti, joka on ympäröity
suuren permittiivisyyden omaavalla keraamisella aineella. Keramiikan sisällä säteilyn aallonpituus on pienempi kuin vapaassa ilmassa ja siten antenni on pienempi vaikka koko suhteessa aallonpituuteen
on edelleen sama. Antenni muistuttaa ulkonäöltään keraamista palakondensaattoria.
Toinen käyttökelpoinen vaihtoehto on
piirilevyantenni, joka muodostuu piirilevyn johdinkuviosta, esimerkiksi taittodipolin muodossa. Piirilevy tarvitaan joka
tapauksessa mikropiirejä ja muita komponentteja varten ja muodostamalla antenni piirilevyn johtimista, voidaan sääs-
tää komponenttien määrässä ja kokoonpanotyössä.
Laitteen ulkopuolisena antennina käytetään usein neljännesaallon mittaista
piiskaa, joka on varustettu pienellä, SMAtyyppisellä koaksiaaliliittimellä.
Radiolähetin- ja vastaanotinpiireissä
on useimmiten symmetrinen antenniliitäntä, kun taas koaksiaaliliitimet ja –kaapelit sekä monet antennit ovat epäsymmetrisiä. Siten radiopiirin ja antennin välissä tarvitaan yleensä symmetrointipiiri, joka samalla hoitaa impedanssisovituksen ja toimii kaistanpäästösuodattimena.
Piiri voidaan toteuttaa erillisillä keloilla ja
kondensaattoreilla, mutta tarjolla on myös
monikerroskeramiikasta rakennettuja yhden palan symmetrointikomponentteja,
eräänlaisia integroituja passiivipiirejä nekin. w
L AIT
JO A
A JA N N Y T
K
MUIS OHTA
TIIN!
27.–28.8.2014, AEL, Helsinki
TULE NÄYTTEILLEASETTAJAKSI MITTAUS- JA TESTAUSALAN NÄYTTELYYN 27.–28.8.2014!
Jo 23. kerran toteutuva tapahtuma
on tarkoitettu automaatio- ja
elektroniikka-alan, sähkövoima-,
tietokone- ja tietoliikennetekniikan
mittaus- ja testausammattilaisille.
Näyttelyn ohessa järjestetään Mittaavan
kunnossapidon -näyttely, jossa mm.
automaattista kunnonvalvontaa, värähtelymittalaitteita, antureita, tiedonkeruulaitteita, voiteluanalysaattoreita.
MITTAUS & testaus 2014 -näyttelyssä
27.–28.8.2014 on esillä uusia, innovatiivisia komponentteja, huippumittalaitteita ja -järjestelmiä. Näyttelyssä pääset
tutustumaan keksintöihin, sovellutuksiin ja kehitystrendeihin. Näyttelyssä
luot parhaat kontaktit asiantuntijoihin!
Näyttelypaikan hinta on koosta riippuen vain 930–1 480 €.
Näyttelyn ohessa pidetään kaksipäiväinen seminaari Automaatiotekniikan
menetelmät ja sovellukset – diplomitöiden purkupäivät 2014.
Seminaariyleisö valitsee parhaan diplomityön (kriteereinä vaikuttavuus ja
tieteellinen näyttö).
Tietoiskutori
Voit varata yrityksellesi 20 minuutin
tietoiskuajan. Tietoiskut sisältyvät
näyttelypaikan hintaan.
Työnäytöksiä
Näyttelyssä on mahdollista esittää
erilaisia työnäytöksiä.
Näyttelyn järjestää AEL. Näyttely on
kävijöille maksuton ammattilaisten
kutsuvierasnäyttely. Se toteutetaan
pöytänäyttelynä, jossa tuotteet ja
palvelut ovat pääosassa.
Lue lisää ja tulosta kutsu
WWW.MITTAUSTESTAUS.FI
40 SÄHKÖ & TELE 2/2014
OTA YHTEYTTÄ!
Hannu Vartiainen, näyttelyvastaava, puh. 050 5539 286, [email protected]
kolumni
Yliviivainsinöörin toisinajattelua
Yliviivainsinööri
Antiikin taruissa varoitetaan hybriksestä eli ylimielisyydestä. Kun ihmiset saavuttavat valtaa
ja menestystä he alkavat uskoa olevansa jumalia, joille kaikki on mahdollista. Itsekriittisyys ja
todellisuudentaju katoaa. Ari Turusen kirjan ”Ylimielisyyden historia” mukaan eivät ainoastaan
poliitikot ja uskonkiihkoilijat, vaan myös tiedemiehet ja journalistit ovat joutuneet ylimielisyyden
valtaan.
V
altionjohtajat, poliitikot ja eri
uskontokuntien edusmiehet
ympäri maailman ovat kautta aikojen pitäneet kansalaisiansa tyhminä alamaisina,
joita voi ohjata ja pelotella erilaisin uskomuksin. Päähän putoaa taivas, vääräuskoiset ja syntiset joutuvat kadotukseen
tai maapallo tuhoutuu alamaisten vääristä toimista.
Kun nykysuomalaiset eivät enää sokeasti usko esi-isiensä Ukko Ylijumalaan tai
kirkkojensa liturgiaan ja johtajiensa jargoniin, on keksitty uusia pelotteluasioita kuten ilmastonmuutos, päästöt, lisäaineet ja luomuhömpötys. Kaiken lisäksi
tuntuu käsittämättömältä, että ensimmäisinä katastrofitulevaisuuteen uskojina ja
siitä jauhajina ovat median edustajat. Miksi kukaan ei ihmettele ja kerro, mitä kaikkea hölmöä kasvihuonepäästöjen vähentämisen nimissä on tehty?
taa maahan tunnissa yhtä paljon energiaa, kuin koko maapallolla elävä ihmiskunta pystyy tuottamaan ja käyttämään
vuodessa. Kuitenkin väitetään, että ihmiset teoillaan vaikuttavat ilmastomuutokseen enemmän kuin aurinko tai purkautuvat tulivuoret.
Tuuli
Luonnon mukaisuus on rakentamisen yhteydessä kuitenkin unohdettu. Vanhat
hyviksi koetut rakennustavat on heitetty lelukoppaan. Nykyisen mantran mukaan lämmityskustannuksia tulee vähentää tiivistämällä talot ja huoneet mahdollisimman tarkoin. Rakennuksista onkin
energiansäästön nimissä tehty muovitettuja pusseja, joista kosteus ei varmasti
poistu. Kaiken tyhmyyden huipuksi talojen rakentamisesta homepommeiksi on
päätetty vaatia vielä kalliit energiatodistukset. Hehkulamppudirektiivi puolestaan on pohjoisen kylmillä alueilla olevien maiden osalta yhtä viisas päätös kuin
kurkkudirektiivi aikoinaan. Hehkulamppujen tuottama lämpö saatiin talteen ulkovalaistusta lukuunottamatta talviaikaan ja hyödynnettiin talojen lämmityksessä. Suomen valoisassa suvessa ei
lisävaloa juurikaan tarvita joten ei mene
lämpöäkään hukkaan. Kukaan ei tunnu
olevan huolissaan energiansäästölamppujen elohopeasta ja muista myrkyistä tai
lamppujen kymmenkertaisista hinnoista.
Silloin kun tuulee (jos tuulee), sillä tuotetusta sähköstä maksetaan myllyn omistajalle takuuhinta, joka on 2,5 kertaa korkeampi kuin sähkön markkinahinta. Maksajina poliittiselle energiapelille ovat tietysti kuluttajat sekä sähkön hinnassa että
veroina. Kaikki energiarakentaminen on
kannattavaa kunhan sitä tarpeeksi tuetaan on se sitten kuinka älytöntä tahansa.
Onneksi meillä Suomessa on sentään vesivoimaa, jolla voidaan tasata tuulettomien aikojen aiheuttama vaje, ettei käy niikuin Saksassa ja Tanskassa, jotka joutuvat
pitämään saastuttavia hiilivoimalaitoksia
tyhjäkäynnillä tuulettoman ajan varalle.
Aurinko
Aurinkoenergian hyödyntäminen on suuremmassa mittakaavassa vain etelässä
kannattavaa. Silloin kun pohjoisessa talvella tarvitaan energiaa, aurinko ei paista eikä juuri tuulekkaan. Auringosta vir-
Luomu
Luomuruuan vihannekset ovat rupisia,
paksukuorisia ja pilaantuvat nopeasti.
Sadot ovat pieniä ja hinnat taivaissa. Tuholaisia ei saa torjua, eikä väkilannoitteita käyttää. Ihmettelen kuka haluaa syödä eläinten ulosteilla kasteltua salaattia.
Raakamaidon käytöstä on useita vaarallisia suolistotautitapauksia viime vuodelta. Eläimille ei puolestaan saa syöttää lääkeitä eikä antaa muuta kuin luomuapetta.
Energiansäästö
Elintaso
Nykyihmiset eivät suostu alentamaan
elintasoaan, siirtymään pelkkään kasvisruokaan, säilyttämään ruokansa maakellareissa tai valaisemaan asuntonsa päreitä polttamalla. Teemmepä mitä tahansa
poppakonsteja energiaa tarvitaan tuhottomasti lisää, sillä myös miljardit kiinalaiset ja intialaiset haluavat syödä riisin
lisäksi lihaa, säilyttää sen jääkaapeissa,
valaista oman asuntonsa, katsella televisiota ja kulkea autolla. Yhtälö tuntuu
jopa viisaiden insinöörien mielestä melko mahdottomalta ratkaista.
Autot
Lamasta on ollut hyötyäkin. Lopultakin
autonvalmistajat ovat pakon edessä valmiita kehittämään pienempiä ja vähempipäästöisempiä kulkupelejä. Mitäs sitä
turhaan aikaisemmin satsaisi auton kehitykseen, kun city-maastureita on tähän asti mennyt kaupaksi kaupunkijupeille kuin tyhjää vaan.
Useissa muissa EU-maissa sähköauton
ostajaa tuetaan verohelpotuksin. Eihän
sähköauto tuota minkäänlaisia päästöjä,
varsinkaan jos lataussähkö tuotetaan vesivoimalla. Suomi poikkeaa muista maista, eikä anna mitään verohelpotuksia vaan
päin vastoin kerää sähköautoilta ylimääräistä käyttövoimaveroa. Kun sähköauton omistajat eivät osta korkeasti verotettua bensiiniä, niin täytyyhän ne verorahat
muulla keinoin valtiolle saada.
Kansalaisten pelottelusta voi seurata
myönteisiäkin asioita. Turha tuhlailu ja
ympäristön sotkeminen vähenee ja talonpoikaisjärjen käyttö lisääntyy mikä kyllä
saattaa pelottaa päättäjiä. w
”Erehtyminen
on inhimillistä,
syyn vierittäminen
toisten niskoille on
vielä inhimillisempää.”
SÄHKÖ & TELE 2/2014 41
Satojen miljoonien investointi
Teleoperaattorit rakentavat
4G-verkkoja uudelle
taajuusalueelle
Suomen suurimmat teleoperaattorit TeliaSonera, Elisa ja DNA saivat lokakuussa päättyneessä taajuushuutokaupassa
sen, mitä halusivat. Nyt ne rakentavat kiivaasti neljännen sukupolven matkapuhelinverkkoa uudelle 800 megahertsin
taajuusalueelle. Operaattoreiden on arvioitu investoivan rakentamiseen noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Teksti: Riittamaija Ståhle Kuva: Tekes
V
altio nettosi taajuushuutokaupasta yli 108 miljoonaa euroa.
DNA Oy sai taajuuskaistaparit FDD1:n ja FDD2:n ja maksoi
niistä yli 33 miljoonaa. Elisa
Oyj sai taajuusparit FDD5 ja FDD6 suunnilleen samalla summalla. TeliaSonera
puolestaan korjasi taajuusparit FDD3 ja
FDD4 yhteishintaan 41,1 miljoonaa euroa.
Operaattorit säästävät
4G-verkkoja on rakennettu Suomessa aiemminkin, mutta ne on rakennettu 1800 ja 2600 megahertsin taajuuksilla. 800 MHz mahdollistaa 4G:n laajentamisen koko maahan. Ja syytä onkin, sillä toimiluvat edellyttävät tiukkaa rakennusaikataulua. Matkapuhelinverkko on
rakennettava siten, että se kattaa 95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden
alkamisesta ja 97 tai 99 prosenttia väestöstä viiden vuoden kuluessa. 99 prosent-
tia on Soneran toimiluvan ehtona. Valtioneuvosto myönsi huutokaupan voittaneille toimiluvat 20 vuoden määräajaksi.
LTE-tekniikassa verkon arkkitehtuuria
on yksinkertaistettu, mikä lyhentää tiedonsiirron viiveitä ja vähentää operaattoreiden kustannuksia. Lisäksi LTE-tekniikka mahdollistaa maantieteellisesti suurikokoisten solujen luomisen.
Neljännen sukupolven matkapuhelintekniikka tarjoaa matkapuhelimiin,
tabletteihin ja kannettaviin tietokoneisiin nykyistä nopeammat tiedonsiirtoyhteydet. Neljännen sukupolven matkapuhelinverkkojen eli LTE-verkkojen (Long
Term Evolution) teoreettinen enimmäisnopeus on 150 megabittiä sekunnissa eli
vähintään nelinkertainen 3G-verkkoihin
verrattuna.
Vasteaika on 10–20 ms, kun se 3G:ssä on
noin 50 ms. Nopeus mahdollistaa liikkuvan kuvan ja äänen, interaktiivisen television, mobiilit videoblogit, kehittyneemmät pelit ja ammattisovellukset.
Taajuustalkoista apua
Uusista tukiasemista saattaa aiheutua
häiriöitä antenni-tv –vastaanotolle, sillä suurin osa antenneista ja televisioita vastaanottaa 800 MHz:n taajuusaluetta. Häiriöitä voi syntyä etenkin, jos kotitalous sijaitsee tv-aseman näkyvyysalueen reunamilla ja antennin perässä käytetään vahvistinta television signaalin
parantamiseksi. Operaattorit ovat velvollisia poistamaan ainoastaan häiriön
tv-vastaanotosta.
Mahdollisia ongelmatilanteita varten
DNA, Elisa ja TeliaSonera ovat perustaneet yhteisen neuvontapalvelun yhteistyössä anttenni-tv-verkosta vastaavan Digitan kanssa. Häiriöilmoitusten perusteella
neuvonnassa arvioidaan, onko 800 MHz:n
verkon tukiasema häiriön aiheuttaja. Neuvonnassa myös valtuutetaan antenniasentaja tekemään häiriintyvään antennijärjestelmään vaadittavat toimenpiteet tv-kuvan palauttamiseksi. w
www.taajuustalkoot.fi
42 SÄHKÖ & TELE 2/2014
4g
Sitä saa, mitä huutaa!
Pitkään hierotun taajuushuutokaupan lopputulos tyydyttää kolmea suurta
mobiilioperaattoria. Elisa, TeliaSonera ja DNA saivat, mitä halusivat.
Sähkö & Tele esitti kaikille toimiluvan saaneille operaattoreille samat kysymykset.
Menikö huutokauppa toiveidenne mukaisesti?
1
Miten 800 MHz:n LTE-tukiasemien rakentaminen on edennyt?
2
Kuka rakentaa verkkonne?
3
Milloin verkko on kokonaisuudessaan valmis?
4
Mitkä ovat kokonaiskustannukset?
5
Mitä etuja asiakas saa 4G:stä?
6
Milloin tulee 5G?
7
Markus Kinnunen, osastopäällikkö, Elisa
Lopputulos oli Elisan toiveiden mukainen. Huutokaupassa
saaduilla taajuuksilla Elisa pystyy rakentamaan koko maan
kattavan LTE-verkon.
1
2 Rakennamme LTE-tukiasemia lisenssiehtojen, asiakaskysynnän ja kapasiteettitarpeen mukaisesti. Arvioimme
nopeiden mobiiliyhteyksien rakentamisen etenevän lähivuosina ennätysnopeasti. Kyseessä on useamman vuoden projekti.
Rakenamme verkkoja ensisijaisesti sinne, missä asiakkaat sitä
käyttävät. Elisan tavoitteena on, että tulevaisuudessa 4G-verkko on yhtä kattava kuin nykyinen 3G-verkkomme. Avasimme
ensimmäisen 800 MHz:n tukiasemat 1.1.2014 klo 00:00 Helsingissä, Laitikkalassa, Hiltulassa ja Kangasalalla. Tarkkoja tukiasemamääriä emme kerro, mutta tammi-helmikuussa verkkoa
on rakennettu yli 30 paikkakunnalle.
Timo Hietalahti, osastopäällikkö, TeliaSonera
1
Saimme toivomamme taajuudet. Soneran taajuusblokeilla
on vähiten rajoituksia, mikä helpottaa rakentamista.
2 800 MHz:n rakentaminen on lähtenyt hyvin liikkeelle
alkuvuodesta. Hyvä kuitenkin huomata, että katsomme
4G:tä kokonaisuutena. Rakentamista tehdään myös muilla taajuusalueilla, erityisesti 1800 MHz:llä. Tukiasemamääriä emme
ole kertoneet, mutta peittokartan kautta voi seurata verkkopeiton etenemistä. Lukujen valossa meillä oli vuodenvaihteessa 45 %:n väestöpeitto 4G:ssä. Arvoimme, että tänä vuonna peitto lähestyy jo 80 %:a.
3 Radioverkon toimittajamme ovat NSN ja Huawei.
4 4G-rakentamista voi katsoa peittoaluevaatimusten kaut-
3 Elisa on valinnut suomalaisen NSN:n LTE-verkon toimit-
tajakseen. Olemme tyytyväisiä NSN:n laitteisiin ja yhteistyöhömme.
ta. Soneran 4G-verkon väestöpeittovaatimus on 95 % kolmen vuoden kuluessa ja 99 % viiden vuoden kuluessa. Jatkuvan kehittämisen nimissä voisi sanoa, että verkko ei ole koskaan
”valmis”, uutta tekniikkaahan tulee tämän vaiheen jälkeenkin.
4 Vuoden 2019 alussa verkko kattaa vähintään 97 % suoma-
5 Emme ole eritelleet investointeja teknologiakohtaisesti .
laisista, mutta tämänkin jälkeen Elisa parantaa aktiivisesti verkon kuuluvuutta ja kapasiteettia.
Soneran kokonaisinvestoinnit ovat olleet kokoluokkaa 200
miljoonaa euroa vuodessa.
5 Tänä vuonna LTE 800 –verkon rakentaminen on merkit-
6 Suurempi nopeus: 150 Mbit/s verkosta käyttäjälle ja
tävin investointimme. Kokonaisuudessaan investoimme
vuosittain 200 miljoonaa euroa, josta suurin osa menee infraan.
6 4G tarjoaa suuremmat langattomat nopeudet, jotka mah-
dollistavat uudenlaisen kokemuksen nettisurffaukseen,
pelaamiseen ja videoneuvotteluihin.
7
4G on juuri tullut ja siitä tulee lähivuosina vielä eri kehitysversioita. Näillä näkymin 5G tulee 2020-luvulla.
50 Mbit/s käyttäjältä verkkoon. Vasteaika on alhainen eli
10–20 ms. Lisäksi tulee uutta kapasiteettia tiedonsiirtoon. Tämä
tekee mobiililaajakaistasta entistä paremman käyttökokemuksen.
5G ei tällä hetkellä ole standardi tai yksittäinen teknologia. Olemme puhuneet kriteereistä, joita uusien teknologioiden tulisi täyttää, jotta voidaan puhua 5G:stä. Tekniikan tulee tukea kokonaan uudenlaista mobillikäyttöä ja päätelaitteita,
tarjota merkittävästi korkeampaa nopeutta ja alhaisempaa viivettä, palvella isompaa käyttäjämäärää isommalla kapasiteetilla tiiviilläkin alueella ja mahdollistaa selvästi parempi peitto laajoilla alueilla.
7
t
SÄHKÖ & TELE 2/2014 43
4g
t
Antti Jokinen, tuotantojohtaja, DNA
Huutokaupasta hankkimamme taajuudet ovat ehdottomasti sitä, mitä lähdimme tavoittelemaankin.
kin tiedostojen tallentaminen käyttäjän koneelta verkkoon tulee oleellisesti helpommaksi.
2 DNA:n 4G LTE –verkon rakentaminen etenee varsin vauh-
4G LTE:n taajuuskaistoja yhdistelevää LTE-Advancedia
tullaan todennäköisesti näkemään verkossa jossain määrin jo aivan lähivuosina, mutta 5G ei ole vielä tässä vaiheessa
operaattorinäkökulmasta mitään muuta kuin vain kirjainyhdistelmä. Sen paremmin verkkoja kuin päätelaitteitakaan ei ole vielä olemassa. 4G LTE on huimaa vauhtia kasvavista liikennemääristä huolimatta ratkaisu varsin moneksi vuodeksi eteenpäin. w
1
dikkaasti. Tällä hetkellä LTE-verkkomme väestöpeitto on
noin 45 %, vuoden loppuun mennessä tavoittelemme yli 80 %:n
väestöpeittoa ja verkkomme ulottuu yli 300 kuntaan. Ensimmäiset nimenomaan 800 MHz:n –taajuudella toimivat tukiasemat otettiin käyttöön tammikuussa Lohjalla. Toteutamme tänä
vuonna lähes 2000 uutta LTE-tukiasemaa, joista 500 nimenomaan 800 MHz –taajuudella.
7
3 DNA käyttää radioverkoissaan Ericssonin tekniikkaa.
4 Vuonna 2015 olemme 4G LTE –verkon suhteen jo erittäin
pitkällä, ja nykyistä 2G/3G –verkkoa vastaava peitto saavutetaan 2016. Kapasiteettia ja peittoa kehitetään kuitenkin tämän jälkeenkin.
5 Yhden tukiaseman toteutus maksaa kymmeniä tuhansia
euroja. Kun valtakunnallinen peitto edellyttää useita tuhansia tukiasemia, voidaan helposti laskea, että puhutaan sadoista miljoonista euroista.
6 4G:n ylivoimaisesti suosituin sovellus on matkapuhelimil-
la ja tablettipäätelaitteilla katsottavat videot. Videoita onkin tänä päivänä jo yli 50 % kaikesta mobiiliverkon liikenteestä. 800 MHz –taajuus kasvattaa 4G-verkojen maantieteellistä
peittoa hyvin merkittävästi, mikä tuo videoiden katseluun aidon mobiliteetin. Esimerkiksi urheilukisoja tai lastenohjelmia
voi katsoa vaikka auton takapenkiltä. Yrityskäytössä 4G:n paras
ominaisuus on 3G:hen nähden yli kymmenkertainen paluukaistanopeus, jolloin esimerkiksi myymälöiden kassajärjestelmien
yhteydet voidaan toteuttaa langattomasti ja etätyössä suurienuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu
os:
r
Piir
e
Pet
nen
iko
Ha
44 SÄHKÖ & TELE 2/2014
digitaalinen maailma
Digitaalisen maailman portti
Helposti ajatellaan, että mikroprosessorien kehittyminen ja erityisesti kellotaajuuksien nousu gigahertsiluokkaan olisivat
mahdollistaneet nykyiset multimediasovellutukset kuten älypuhelimet ja äänen sekä videon siirron internetin yli.
Teksti ja kuva: Pentti O A Haikonen
E
räs oleellinen edellytys tämä
onkin, mutta yhtä tärkeää on
ollut muistipiirien kehitys;
niiden kapasiteetin ja nopeuden kasvu. Mutta on vielä yksi
komponentti, jota ilman nämä nykypäivän sovellutukset eivät olisi voineet syntyä. Ilman tätä nerokasta komponenttia
digitaalisia matkapuhelimia ei olisi ollut
eikä Nokia olisi noussut maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi.
Saavutetun aseman nopea menetys johtui taas toisenlaisesta puutteesta.
Digitaalinen tietokone
Tietokone on digitaalinen laite ja sellaisena se voi vastaanottaa ainoastaan numerotietoa ja sitäkin vain binäärilukumuodossa ykkösinä ja nollina. (Joidenkin humanistien päähän on jumittunut käsitys, että näin ollen tietokone voisi käsitellä vain kyllä/ei -tietoa, mutta oikeasti
binääriluvuilla voidaan esittää kaikki lukuarvot siinä missä desimaaliluvuillakin.)
Todellinen maailma on kuitenkin arkielämän mittakaavassa analoginen. Maailman fysikaaliset ilmiöt eivät näyttäydy
suoraan binäärilukuina eivätkä sen puoleen desimaalilukuinakaan. Mikrofonista
saatavaa audiosignaalia ei voi sellaisenaan
kytkeä mikroprosessorille eivätkä videokameroiden kuva-anturilta tulevat signaalit ole sellaisenaan digitaalimuodossa. Tietokone on synnynnäisesti epäyhteensopiva
ulkomaailman kanssa. Kuitenkin nykypäivän älypuhelimien ja tietokoneiden mikrofonit ja kamerat ottavat vastaan ääntä ja
kuvaa ilmeisen vaivattomasti. Miten tämä
on mahdollista?
Portti digitaalimaailmaan
Ongelman ratkaisuna on komponentti,
joka alun alkaen oli vain kallis laboratorioerikoisuus; kyseessä on tietysti analo-
Analogia-digitaalimuunnoksen periaate. Analogiasignaalista otetaan näytteitä määrävälein.
Näytteiden tasoa verrataan vertailutasoihin ja signaalitason ylittäessä tietyn vertailutason,
mutta jäädessä seuraavan tason alle, annetaan näytteelle vertailutasojen väliin jäävää
kvantisointitasoa vastaava numeroarvo binäärilukuna. Kvantisointitasojen lukumäärä
määrää muunnoksessa syntyvän ns. kvantisointikohinan määrän.
gia-digitaalimuunnin (ADC, Analog-Digital-Converter). Ensimmäinen kaupallinen ADC ilmestyi markkinoille vuonna
1954. Suuryritykset eivät tässäkään innovaatiossa olleet asialla, vaan tuote syntyi
Bernard M. Gordonin asiaa varten perustamassa Epsco-nimisessä kellaripajayrityksessä. Gordonin ADC oli radioputkilla
toteutettu 11-bittinen analogia-digitaalimuunnin Datrac, joka kulutti 500 wattia sähköä ja painoi 75 kiloa, ulkomittojakin löytyi. Näytteenottotaajuus oli 50 000
näytettä sekunnissa, joten laitteella pystyi digitoimaan ääntä, mutta ei videota.
Tämä laite ei ihan vielä mahdollistanut
digitaalista matkapuhelinta, digikameroista puhumattakaan. Massamarkkinoita tuolle laitteelle ei ollut, eikä ollut ihan
selvää, mihin analogia-digitaalimuuntimia olisi ylipäätään tarvittu.
Ratkaisuun löytyi piankin ongelma puhelintekniikasta. Pitkillä siirtoetäisyyksillä äänen laatu heikkeni ja välttämättömät
välivahvistimet lisäsivät kohinaa ja säröä.
Myös ulkoiset häiriöt olivat riesana. Tietokonetekniikassa kohinan ja häiriöiden
vaikutus oli opittu minimoimaan käyttämällä binäärilukutekniikkaa. Tuossa menetelmässä ykköseksi tulkittiin jokainen
jännitetaso, joka ylitti tietyn kynnyksen
ja nollaksi jokainen jännitetaso, joka alitti tietyn kynnyksen. Tämän seurauksena
kaikki kynnystasojen rajaamien alueiden
sisään jäävä kohina oli merkityksetöntä,
eikä vaikuttanut tietokoneen toimintaan.
Tässäpä oli periaate, jota kannatti sovelSÄHKÖ & TELE 2/2014
45
digitaalinen maailma
taa puhelujen siirtoon heti kun järkevänkokoisia ja -hintaisia analogia-digitaalimuuntimia oli saatavilla.
Vuonna 1962 otettiin USA:ssa käyttöön
ensimmäinen digitaalinen puhelinrunkoverkko Bell T-1. Puhesignaalien digitointi mahdollisti myös puhelujen digitaalisen multipleksauksen eli yhdistämisen samaan kaapeliin, jolla voitiin siten välittää suuri joukko samanaikaisia puheluja
ilman vähäisimpiäkään keskinäishäiriöitä.
Digitointi mahdollisti myös virheenkorjauskoodauksen ja myöhemmin käyttöön
tulleen salauksen. Runkoverkkojen digitalisointi oli kuitenkin vain osaratkaisu;
tilaajayhteyksiä ei voitu digitoida, koska
pieni ja halpa analogia-digitaalimuunnin
puuttui.
Mikropiirit avuksi
Analogia-digitaalimuunnoksen periaate on yksinkertainen. Jatkuvasta analogiasignaalista otetaan määrävälein
näytteitä, joiden intensiteetti (tavallisesti jännite) mitataan ja mittausarvolle annetaan numeroarvo binäärilukuna.
Näytteenottotaajuus määrää suurimman
taajuuden, joka virheettä voidaan digitoida; tämä taajuus on puolet näytteenottotaajuudesta. Tämä vaatimus tunnetaan näytteenottoteoreemana, jonka Bellin laboratorioiden tutkijat Harry Nyquist
ja Claude Shannon johtivat matemaattisesti jo 1920-luvulla. Täten esimerkiksi
20 kHz äänitaajuus vaatii vähintään 40
kHz näytteenottotaajuuden ja 5 MHz videosignaali vähintään 10 MHz näytteenottotaajuuden. Digitoitu signaali voidaan
palauttaa varsin helposti analogiasignaaliksi yksinkertaisella painotusvastussummaimesta koostuvalla digitaalianalogiamuuntimella ja sitä seuraavalla
rekonstruktiosuotimella.
Analogia-digitaalimuunnoksen käytännön toteutus onkin sitten toinen juttu. Näytteenotto määrävälein on teknisesti helppoa, mutta näytteiden intensiteetin mittaus on haasteellista. Eräissä varhaisissa muuntimissa käytettiin nollasta tasaisesti nousevaa ”sahalaitajännitettä”, johon näytearvoa verrattiin. Nopealla
laskurilla mitattiin aikaa, jossa sahalaitajännite saavutti näytearvon. Tuo aika oli
verrannollinen näytearvon jännitteeseen. Seuraavan näytteen saapuessa toi-
46 SÄHKÖ & TELE 2/2014
minta suoritettiin uudestaan. Tämä menetelmä voitiin toteuttaa suhteellisen vähin
komponentein, mutta se oli altis monenlaisille tarkkuutta pienentäville häiriöille. Menetelmän ongelmat opittiin korjaamaan, mutta samalla muunnin monimutkaistui. Tällä ei sittemmin ollut niin merkitystä, kun muuntimet voitiin toteuttaa
mikropiireillä.
Vielä 70-luvulla integroitujen piirien
teknologia oli niin kehittymätöntä, että
analogia-digitaalimuuntimet jouduttiin
toteuttamaan hybriditekniikalla. Tyypillinen tuonaikainen ADC oli esimerkiksi
Analog Devices Inc:n valmistama 12-bitinen hybridimoduli AD572, jossa oli käytetty pieniä mikropiirejä ja erilliskomponentteja. Tämä muunnin pystyi 40 kHz
näytteenottotaajuuteen. 80-luvulla vastaavat muuntimet voitiin jo integroida yhdeksi mikropiiriksi.
Digitaalisen videon ongelma
Videosignaalin digitointi osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi vaadittavan 10 MHz näytteenottotaajuuden takia. Audiotaajuuksille soveltuvia analogia-digitaalimuuntimia ei voitu skaalata
sata kertaa suuremmille näytteenottotaajuuksille, siis mikä neuvoksi? Ratkaisu oli
ns. flash-muunnin, joka koostui rinnakkaisista komparaattoreista, joista kukin
tunnisti oman jännitetasonsa. 8-bittinen
analogia-digitaalimuunnin pystyy erottelemaan nollatason lisäksi 255 tasoa sisään tulevasta signaalista, joten tarvittiin
255 komparaattoria. Vastaavasti 10-bittisessä muuntimessa komparaattorien
määrä oli jo 1023. Jos yhteen komparaattoriin tarvittiin kymmenen transistoria,
niin 10-bittisessä muuntimessa transistoreja oli yli kymmenen tuhatta jo pelkästään komparaattoreissa. 80-luvun bipolaaritransistoreilla toteutetulla mikropiiritekniikalla tämä oli hyvin haasteellista ja muuntimet olivat kalliita. Noina
aikoina itsekin tutkin videon digitointia
VTT:llä ja muistelen, että TRW Inc:n valmistama 6-bittinen flash-muunnin maksoi noin tuhat markkaa ja 8-bittiset useita tuhansia. Vertailun vuoksi muistettakoon, että väritelevisiovastaanottimet
maksoivat tuolloin 3000 markkaa.
Varsin eksoottinen ja vähän tunnettu
oli flash-muunnin vielä 80-luvun puoli-
välissä. Kysellessäni tuolloin edullisia nopeita analogia-digitaalimuuntimia eräältä maahantuojalta, ilmoitti tämä ylpeästi, että heillä kyllä niitä oli, jopa 100
kHz näytteenottotaajuuksille asti! Ilmoitin, että tuollaisia en nopeina pitänyt alkuunkaan, vaan vaatimuksena oli 10 MHz
tai yli. Tähän maahantuoja totesi varmana tietonaan, että tuollaiset olivat tekninen mahdottomuus. Mahdoton ei flashmuunnin kuitenkaan ollut, mutta hinnat
olivat pilvissä.
Mutta sitten mikropiiriteknologian murros tuli avuksi. Bipolaaritekniikka väistyi mikropiireistä ja tilalle tulivat
CMOS-tekniikka ja integroidut FET-transistorit. Yhtäkkiä transistorien valmistus
mikropiirille tuli hyvin helpoksi ja halvaksi samalla kun piirien virrankulutus putosi murto-osaan entisestä. Kehitys näkyi myös analogia-digitaalimuunnospiireissä. 80-luvun puolivälissä markkinoille tuli mm. Fujitsun valmistama 6-bittinen
flash-muunnin, joka maksoi vain muutaman kympin. Silloin noina aikoina suunnittelin digitaalisen PAL-dekooderin, jossa oli kaksi tuollaista muunninta.
Uuden vuosituhannen teknologia
Tänä päivänä Mooren laki on tehnyt tehtävänsä ja yhdelle mikropiirille saadaan
miljardeja transistoreja. Analogia-digitaalimuuntimet integroidaan muiden piirien ohella samalle mikropiirille eivätkä
ne näin ollen maksa käytännössä mitään.
Halpa audion ja videon analogia-digitaalimuunnos on mahdollistanut 2000-luvun arkipäivän medialaitteet, kuten tallentavat MP3-soittimet, videokamerat,
älypuhelinsovellutukset ja audion sekä
videon siirron internet-palveluissa. Toki
näissä kaikissa on tarvittu muunkinlaisia teknologisia edistysaskeleita, kuten
MPEG-standardit audion ja videon pakkaamista ja kompressointia varten, mutta tuo onkin sitten jo toinen juttu. Yhtä
kaikki, ilman analogia-digitaalimuunnoksen tarjoamaa porttia digitaalimaailmaan kaikki nämä sovellutukset olisivat jääneet toteutumatta. Filosofinen kysymys on se, että olisiko maailma tuolloin
ollut parempi vai huonompi, toisenlainen
joka tapauksessa. Siitä saattaisimme keskustella kaveriemme kanssa rahisevan
NMT-puhelinyhteyden kautta. w
tuoteuutiset
Pohjoismaihin kehitetty
ilmalämpöpumppu
Thermia laajentaa tuotevalikoimaansa tuomalla markkinoille pohjoismaiseen ilmastoon kehitetyn ilmalämpöpumpun. Uuden ilmalämpöpumpun avulla ilmaa voi lämmittää, viilentää sekä puhdistaa jopa – 30 °C:een.
Thermia Aurassa on sisäänrakennettu ilmanpuhdistin,
joka puhdistaa sisäilman aktiivisesti luonnon omalla menetelmällä. Patentoitu plasmaklusteri-ionitekniikka perustuu positiivisesti ja negatiivisesti varautuneisiin ioneihin, jotka puhdistavat ilmaa
hajottamalla tehokkaasti esimerkiksi pienhiukkasia, allergeenejä, viruksia, hometta jne.
Thermia Aura ilmalämpöpumpun avulla saadaan lämpö ja viileys jakautumaan sisätiloihin miellyttävän tasaisesti (Coanda-ilmiö), mikä lisää asumismukavuutta. Ilma
leviää seiniä pitkin, lattian
myötäisesti ja nousee sen jälkeen ylöspäin. Viileä ilma leviää kattoa pitkin ja valuu alaspäin, joten kylmää vetoa ei
muodostu.
www.thermia.fi
Draka AFUX-LSZH on halogeeniton
ohut asennuskaapeli
Prysmian Group tuo markkinoille uuden palosuojatun halogeenittoman, vähän savuavan Draka AFUXTM-LSZHasennuskaapelin. Se on taipuisa sekä helppo kuoria ja
käsitellä.
AFUX–LSZH on kevyt ja tavanomaista kaapelia ohuempi,
joten pienemmän taivutussäteensä vuoksi kaapelia on helpompi ja nopeampi asentaa
ahtaampiinkin kohteisiin.
Poikkipinnoissa ja pakkauksissa on varaa valita: kaapelia
toimitetaan renkaina, pienkelalla ja K6M-muovikelalla, joka
on puista kelaa miellyttävämpi käsitellä.
AFUX–LSZH täyttää yksittäispolttokokeen (EN 603321) vaatimukset. Se kuuluu Afumex-tuoteperheeseen, joka
kattaa markkinoiden laajimman valikoiman palosuojattuja
halogeenittomia vähän savuavia energia- ja tiedonsiirtokaapeleita.
Ohut uutuus on suunniteltu Suomen oloihin, ja sen alin
asennuslämpötila on -15 °C.
Kaapeli valmistetaan Suomessa
Prysmian Groupin Oulun tehtaalla.
www.prysmiangroup.fi
Tuttu Tori nyt LED-valaisimena
Alppilux täydentää puistoista
ja pihoilta tutun Tori-valaisimen valikoimaa LED-mallilla.
Energiatehokas pitkäikäinen
valonlähde päivittää valaisimen, joka on suunniteltu aukioille, toreille, kävelykaduille, pysäköintialueille ja leikkikentille. Vähäinen huoltotarve
ja energiansäästö tekevät siitä
erityisen kiinnostavan vaihtoehdon elohopeahyörylampullisten valaisimien korvaajaksi.
Tori LED on ottoteholtaan
42 W ja valaisimen valovirta
on 3100 lm sekä tehokerroin
0,98. Värilämpötila on 4000 K,
Ra>70. LED-moduulin elinikä 50 000 h (L70), Ta= 25 °C.
Tori LED korvaa valoteknisesti lähes yksi-yhteen vastaavan tyyppisen, 125 W elohopeahöyry-lampulla varustetun puistovalaisimen. Energiansäästöpotentiaali on näin
ollen jopa 70 %.
Hattu ja pohjakuppi ovat
pulverimaalattua alumiinia ja
väriksi voi valita antrasiitintai helmenharmaan. Kupu on
opaaliakryylia. Valaisin asennetaan 60 mm pylvääseen ja
suositeltava asennuskorkeus
on 3-5 m.
www.alppilux.fi
Kaareva LG G Flex
LG:n uusi, musta kaareva älypuhelin LG G Flex D955:n näyttö on
taipuisa ja takakuori korjaa itse itsensä tasoittamalla ja hävittämällä normaalissa käytössä syntyvät naarmut. Laitteen uusiin
tekniikoihin ja toimintoihin kuuluvat Reasl RGB-tekniikalla varustettu kaareva kuuden tuuman P-OLED-näyttö sekä KnockOn- ja DualWindow-toiminnot.
Puhelin noudattaa kasvojen kaarta, mikä parantaa äänenlaatua
puhuttaessa, sillä mikrofoni on lähempänä suuta.
Tekniset tiedot:
Prosessori: 2,26 GHz Quad-Core Qualcomm Snapdragon™
800 (MSM 8974)
Grafiikkaprosessori: Adreno 330, 450 MHz
Näyttö: 6 tuuman HD (1280 x 720), Curved P-OLED (Real RGB)
Muisti: 2 GB LP DDR3 RAM sekä 32GB eMMc
Kamera: 13MP sekä etukamera 2,1MP
Akku: 3 500 mAh (sisäänrakennettu)
Käyttöjärjestelmä: Android Jelly Bean 4.2.2
Koko: 160,5 x 81,6 x 8,7 mm
Paino: 176 g
Verkko: LTE / HSPA+ / GSM
Liitännät: Bluetooth 4.0, USB 3.0, WiFi (802.11 a/b/g/n/ac),
NFC, Miracast
Väri: Titaani hopea
Ääni: Hi-Fi 24bit, 192 kHz Playback
www.lg.com
SÄHKÖ & TELE 2/2014 47
digitaalinen maailma
Martin Teesit
Teksti: Martti Hallamäki
S
ähkötyötur vallisuuskoulutuksen tasosta on keskusteltu
enemmän ja vähemmän. Jossain määrin keskustelu on painottunut kortti puolelle, mikä
on koulutuksesta annetun kortin arvo.
Sehän on helppo ja nopea tapa osoittaa
että koulutus on hoidettu ja mihin saakka se on voimassa. Koulutuksen tasosta se
ei kerro mitään.
Työturvallisuuskorttikoulutuksia ja
Tulityökoulutuksia pitävät valtuutetut ja
valvotut kouluttajat koulutusmateriaalin
pohjalta ja koekysymykset ovat isäntäorganisaation laatimat. Koulutusmateriaalia ylläpidetään ja uudistetaan tarpeen
mukaan.
Sähköalalla ensimmäinen vastaava on
Fingridin ja muutaman suuren jakeluverkkoyhtiön kehittämä SÄTKY-koulutus, joka
on nykyään edellytys että saa tehdä kytkentöjä suurjännitejakeluverkossa. Tästä
materiaalista on kehitetty myös ”Teollisuus-SÄTKY” jossa pienjännitepuolen erityispiirteitä otetaan paremmin huomioon.
Muutamat organisaatiot kuten esimerkiksi STUL ovat kehittäneet oman koulutuspakettinsa ja auditoivat omat kouluttajansa ja lopuksi ovat ”villit ja vapaat”. Oppilaitoksilla ja aikuiskoulutuskeskuksilla on
omia kouluttajia ja omia koulutuspaketteja
ja meitä yksin yrittäjiäkin löytyy.
Muutaman kerran on nettikoulutus herättänyt ainakin kouluttajien keskuudessa melkoista kalabaliikkia. Onko se
oikein, onko se hyväksyttävää, kuka sitä
valvoo? Itse olen kysyttäessä antanut
isolle konsulttiorganisaatiolle neuvon kokeilla sitä ensin yhden kriittisen kurssilaisen avulla ja sitten päättää itse mitä jatkossa tehdään. Palautetta en ole saanut.
Tukes on korostanut että työnantajalla,
viime kädessä sähkötöiden ja käytönjohtajilla on vastuu koulutuksen tasosta, sitä
ei voida jättää vain kouluttajille. Mielestäni
tämä on erittäin tärkeä asia. Sähkötöiden
ja käytönjohtajien tulee (tulisi) tietää mil-
48 SÄHKÖ & TELE 2/2014
laisia sähkö- ja käyttötöitä tehdään ja millaiset valmiudet tekijöillä on. Suora lainaus
standardista: ”Koulutuksen sisällössä pitää
ottaa huomioon ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat.”
Koulutuksen sisältöön ja sen tasoon ei
ole olemassa yksiselitteistä totuutta, se
jää aina kouluttajan ja kuulijoiden välisen
vuorovaikutuksen varaan. Periaatteessa voisi ajatella että oto. kouluttaja oman
yrityksen sisältä olisi paras ratkaisu, mutta
kokemus on osoittanut että ihminen hyvin mielellään tulkitsee asioita oman tai
yrityksen eduksi ja ehkä myös mielellään
väistää hankalat asiat. Ulkopuolinen kouluttaja voi myös esittää kysymyksiä, jotka johtavat yrityksen käytäntöjen tarkennuksiin tai jopa muutoksiin. ”On parempi
että kouluttaja/konsultti maalaa pirun seinälle, kuin että viranomainen tekee sen.”
Nettikoulutuksen ja massatapahtumien ongelma on vuorovaikutustilanne. Kun
kurssilaisten määrä ylittää 20 – 25 henkeä
alkaa keskustelu hyytyä. Vain rohkeimmat
avaavat suunsa. Toisaalta jos aikataulussa
halutaan pysyä, eivät kaikki voikaan osallistua keskusteluun. Netin kautta tapahtuvaa ”lähetä kysymys, vastaus tulee joskus”
on varmaankin vuorovaikutusta mutta ei
täytä vuorovaikutustilanteen tärkeintä
elementtiä; toiseen ihmiseen vaikuttamista. Kun koulutustilaisuudessa syntyy
aitoa vuorovaikutusta, se usein poikii keskustelua, joka johtaa johonkin. Kouluttaja kysyy täydennystä, muut kuulijat ottavat kantaa, asia etenee.
Hyvin usein tilaajat korostavat minulle asenteisiin vaikuttamisen tärkeyttä.
Asenteisiin vaikutetaan vuorovaikutuksella. Kouluttajan täytyy saada kuulijoiden mielenkiinto herätettyä, esimerkeillä, väittämillä, omilla mielipiteillä. Kouluttajan täytyy pistää itsensä likoon. Steriili; hajuton, mauton ja väritön kouluttaja
voi aivan varmasti käydä tarvittavat asiat
läpi, kurssilaiset läpäisevät kokeet ja saavat kortin tai todistuksen. Mutta tapahtuiko asenteessa mitään? Onko koulutet-
tu jatkossa huolellisempi, varovaisempi,
kantaa myös työtoverinsa turvallisuudesta
huolta? Se on hyvä kysymys, erittäin tärkeä kysymys.
Oma ongelmansa on jännitetyö. Ensinnäkin jännitetyöpäätösten tekijöiden pätevyyttä ei ole määritelty, toisin kuin esimerkiksi tulityölupien myöntäjien pätevyys. Tämä varmaankin standardin uusinnan myötä korjaantuu. Mutta hankalampi asia on jännitetyökouluttajien pätevyys. Tällä hetkellä JT-koulutusta voi
antaa henkilö, joka ei ole itse koskaan
käynyt JT-kurssia, eikä ole tehnyt todellisia jännitetöitä, saati laatinut jännitetyöohjeita. Aikoinaan jännitetyökouluttajien
piti suorittaa kurssi joka piti sisältää teoriaa vähintään 9 tuntia ja työharjoittelua
6 tuntia. Kouluttajan piti olla vähintään
sähköteknikko tai sähköalan työnjohtotehtävissä toimiva riittävän kokemuksen
omaava henkilö. Koekysymyksiä oli 200 ja
kouluttajaksi pyrkivän piti saada 80 % oikein, kun muilla vaatimus oli 60 %.
Toistaiseksi ei ole haluttu ottaa kantaa
sähkötyöturvallisuuskouluttajien pätevyyteen, mutta pitäisikö jännitetyökouluttajien
kohdalla asiaa miettiä tarkemmin.
Standardi SFS 6002 on uusinnan alla ja
lähtenee kevään kuluessa lausuntokierrokselle. Siinä tulee olemaan paljon hienosäätöä vanhaan verrattuna ja komitea on
varmasti tehnyt parhaansa, mutta standardi on aina kompromissi. Standardi pyrkii turvaamaan tietyn turvallisuustason ilman että aiheutetaan kohtuuttomia vaatimuksia joihinkin yksittäisiin työtehtäviin. Lausuntokierroksella on toivottavaa
että eri sähköalojen ammattilaiset viimeistään tuovat perustellut mielipiteensä esiin.
Lausuntokierros on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen standardiin. Tämän kevään kuluessa voi vielä ottaa suoraankin yhteyttä joko työryhmän tekniseen sihteerin Tapani Nurmeen SESKOssa
tai työryhmän jäseniin, vaikkapa allekirjoittaneeseen. w
SÄHKÖPÄIVÄ2014–sähköllätulevaisuuteen
Aika: 6.–7.6.2014
Paikka: Tallinnanteknillinenyliopisto,Ehitajatee5,19086Tallinn
Perjantai 6.6.
07.30- LähtöLänsisatamasta(TallinkSuperstar)
09.30- SaapuminenTallinnanD-terminaliin
10.00- Bussikuljetusyliopistonsähköosastolle
10.50- TilaisuudenavaatoimitusjohtajaTimoKekkonen
Sähköturvallisuudenedistämiskeskusry
SÄHKÖJAIHMINEN
11.00- Hyvinvointia sähköllä Visio 2030
TarjaHailikari/SähköteknisenKaupanLiittory
11.40- Sähköllä turvallisuutta
JouniKekäläinen/SchneiderElectricFinlandOy
12.30- Sähköturvallisuus Eestissä
Virolainenpuheenvuoro
13.10- Kahvitjapientäsuolapalaa
SÄHKÖJAYHTEISKUNTA
13.40- Suomen sähköinen liikenne nyt ja tulevaisuudessa
VesaLinja-aho/MetropoliaAmmattikorkeakoulu
14.30- Sähköinen liikenne Eestissä
-autot,bussit,junat
Virolainenpuheenvuoro
15.10- Älykkäät hissit
AnttiPikkarainen/KoneOy
15.50-
Eestin tietotekniset ratkaisut
-terveydenhuollontietojärjestelmät,
sähköinenäänestys
Virolainenpuheenvuoro
16.30-
Yhteenvetopäivänteemoistajakeskustelu
Päivänpuheenjohtajat:
PuheenjohtajaAntsMorel/EEES
PuheenjohtajaKimmoSaarinen/SIL
17.00- Sähköturvabankettiyliopistolla
18.30- BussikuljetusyöpyjilleGoHotelShnelli
jaHelsinkiinpalaavillesatamanD-terminaliin
Lauantai 7.6.
08.00-
09.00-
16.00-
19.30-
21.30
Aamiainenhotellissa
LähtöbussiekskursiolleKeilanvesivoimalaitokselle
jaPaldiskiin
PaluuTallinnaan
LähtölaivallaHelsinkiin
SaapuminenHelsinginLänsisatamaan
IlmoittautumisetSähköinsinöö[email protected].
LaivamatkatvoivaratailmoittautumisenyhteydessäjokoSähköinsinööriliitostataisuoraanTallinkilta.
SähköinsinööriliittoonvarannutGoHotelShnellistä2-hengensuperiorhuoneitahintaan63eur/huone(32eur/hlö).
SähköturvallisuudenedistämiskeskustarjoaaosallistujillebussikuljetuksetsekäSähköturvallisuusbanketin.
SIL
Sähköinsinöörit
SÄHKÖINSINÖÖRILIITTO RY
EESTI
EES
ELEKTROENERGEETIKA SELTS
järjestösivu
Sähköinsinööriliiton tapahtumakalenteri 2014
Perinteinen Pääsiäismatka, Napoli–Vesuvius–Pompeij–Sorrento–Capri
Matkan hinta on 1 299 €/hlö 2-hh, 1-hh lisämaksu on 240 €.
Ilmoittautumiset: OK-matkat/Riikka Karvonen puh. 09 251 02053, [email protected]
Lisätiedot: Heikki Silván puh. 0500 311 675, [email protected]
29.4.
Sähköinsinööriliiton kevätkokous
klo 18 alkaen paikkana ABB Pitäjämäki, auditorio Prometheus, Tellus-talo, A-rappu , 7krs.
Kokouksen alussa ABB:n tervehdys ja yritysesittely, maajohtaja Tauno Heinola.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistujamäärän arvioimiseksi pyydämme
ilmoittamaan kokoukseen osallistumisesta sähköpostilla [email protected] tai puh. 09 668 9850.
Tervetuloa!
5.5.
Bussiekskursio Kirkniemen paperitehtaalle ja Tytyrin kaivosmuseoon Lohjalle
Lähtö Kiasman edestä klo 9.00. Ilmoittautumiset puh. 09 668 9850 tai [email protected]
19.5.
Kansainvälinen Telepäivä 2014: Laajakaista kestävän kehityksen apuna
alkaen klo 11.00 paikkana Aalto-yliopisto, Sähköosasto sali S4, Otaniemi, Espoo
Ilmoittautumiset puh. 09 668 9850 tai [email protected]
27.5.
Kalastuskilpailu
Ilmoittautumiset puh. 09 668 9850 tai [email protected]
6.-7.6.
SÄHKÖPÄIVÄ 2014 - sähköllä tulevaisuuteen
Paikka: Tallinnan teknillinen yliopisto, Ehitaja tee 5, Tallinn
Katso ohjelma sivulta 49.
13.6.
Sähkö & Tele Golf
Ilmoittautumiset puh. 09 668 9850 tai [email protected]
1.-2.8.
Teleregatta
www.sil.fi
14.-21.4.
20.–24.8. Kesäekskursio, Tallinna-Riga-Saldus-Liepaja-Klaipeda-Nida-Kaunas-Vilna
Laiva- ja bussimatkalla tutustutaan kaikkien Balttian maiden kuuluisimpiin paikkoihin
ja nähtävyyksiin. Tarkemmat tiedot hotelleista ja lopullinen hinta varmistuu maaliskuun aikana.
Ennakkoilmoittautumiset Sähköinsinööriliiton toimistoon [email protected] tai puh. 09 668 9850.
Muista seurata kotisivulta www.sil.fi päivitetyt tiedot tapahtumista.
SIL
Sähköinsinöörit
SÄHKÖINSINÖÖRILIITTO RY
Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki
puh. 09 668 9850, [email protected]
50 SÄHKÖ & TELE 2/2014
Käy päivittämässä jäsentietosi kotisivullamme
www.sil.fi-jäsenet-jäsentietojen muutos.
Sähköinsinööriliit
puh.147,
020501511
7771111--Vantaa,Juhanilantie
www.affecto.com
puh.
0205
777
www.affecto.com
PL
147,
01511
Vantaa,Juhanilantie
4, 01740
01740 Vantaa,
Vantaa,
PL
4,
puh. 09-8700
09-8700 270,
270, fax
fax 09-8700
09-8700 2727
2727
puh.
ABB Oy,
Oy,
PL 187,
187, 00381
00381 Helsinki,
Helsinki,
ABB
PL
www.aegfinland.fi
www.aegfinland.fi
PL 69,
69, 65101
65101 Vaasa
Vaasa
PL
puh. 010
010 2211,
2211, www.abb.fi
www.abb.fi
puh.
AgcoSisu
SisuPower
PowerGenPowex,
GenPowex,
Agco
Vesimyllynkatu33--33310
33310Tampere
Tampere
Vesimyllynkatu
Affecto Oyj,
Oyj, Atomitie
Atomitie
2, 00370
00370
Helsinki
Affecto
2,
Helsinki
puh.03
033417
3417
111--www.agcosisupower.com
www.agcosisupower.com
puh.
111
puh. 0205
0205 777
777 11,
11, fax
fax 0205
0205 777
777 199
199
puh.
www.affecto.com
www.affecto.com
PL 147,
147, 01511
01511 Vantaa,Juhanilantie
Vantaa,Juhanilantie 4,
4, 01740
01740 Vantaa,
Vantaa,
PL
puh. 09-8700
09-8700 270,
270, fax
fax 09-8700
09-8700AMT
2727
puh.
2727
AMT
Hakemistot
Oy Oy,
Hakemistot
Oy
AMT
Hakemistot
Oy,
AMT
Hakemistot
www.aegfinland.fi
www.aegfinland.fi
Olympiastadion
Eteläkaarre
Olympiastadion
Eteläkaarre
Olympiastadion
EteläOlympiastadion
Etelä-
Fortum
and Heat Oy,
puh.
098700
8700Power
270--www.finnelectric.fi
www.finnelectric.fi
puh.
09
270
Keilaniementie 1,
1, Espoo,
Espoo, PL
PL 1,
1, 00048
00048 Fortum
Fortum
Keilaniementie
Finnet-liitto,
PLfax
949,
Sinebrychoffinkatu
11,
puh. 010
010 4511,
4511,
fax
010
4524 121,
121, www.fortum.fi
www.fortum.fi
Finnet-liitto,
PL
949,
Sinebrychoffinkatu
11,
puh.
010
4524
puh.09
09Kalkkipellontie
3509020
9020--www.phoenixcontact.fi
www.phoenixcontact.fi
puh.
350
6, 02650
02650 Espoo
Espoo
Kalkkipellontie
6,
00101 Helsinki
Helsinki
00101
Infratek
Finland
Oy,
Infratek
Finland
Oy,
puh. 09-228
09-228 111,
111, fax
fax 09-605
09-605
531,
www.finnet.fi
puh.
531,
www.finnet.fi
Muuntotie 5,
5, Vantaa
Vantaa
Muuntotie
PL 261,
261, 01531
01531 Vantaa
Vantaa
PL
Finnet-liitto,Sinebrychoffinkatu
Sinebrychoffinkatu1111PL949
949
00101
Helsinki
Finnet-liitto,
PL
--00101
Helsinki
puh.
0203
20030,
puh.
0203
20030,
puh.09
09315
315315
315--www.finnet.fi
www.finnet.fi
puh.
fax 09
09 6150
6150 0052
0052
fax
www.infratek.fi
www.infratek.fi
puh.Reka
010 446
446
6610,Oy
fax 010
010 446
446 6776
6776
puh.
010
6610,
fax
Reka
Kaapeli
Oy
Kaapeli
www.schneider-electric.fi
www.schneider-electric.fi
Niinistönkatu 8–12,
8–12, PL
PL 12
12
Niinistönkatu
05801 Hyvinkää
Hyvinkää
05801
Puh. 0207
0207 20020,
20020, www.reka.fi
www.reka.fi
Puh.
RekaKaapeli
Kaapeli
Oy,
Niinistönkatu
8-12
PL
12--05801
05801Hyvinkää
Hyvinkää
Reka
Niinistönkatu
8-12
--PL
12
SGSOy,
Fimko
Oy, PL
PL
30,
Särkiniementie
3,
SGS
Fimko
Oy,
30,
Särkiniementie
3,
puh.0207
0207
20020
www.reka.fi
puh.
20020
--www.reka.fi
00211
Helsinki
00211
Helsinki
Fortum Power
Power and
and Heat
Heat Oy,
Oy,
Fortum
Keilaniementie 1,
1, Espoo,
Espoo, PL
PL 1,
1, 00048
00048 Fortum
Fortum
Keilaniementie
puh. 010
010 4511,
4511, fax
fax 010
010 4524
4524 121,
121, www.fortum.fi
www.fortum.fi
puh.
puh. 09-696
09-696 361,
361, fax
fax 09-692
09-692 5474,
5474,
puh.
Schneider Electric
Electric Finland
Finland Oy,
Oy,
Schneider
www.sgsfimko.fi
www.sgsfimko.fi
Kalkkipellontie 6,
6, 02650
02650 Espoo
Espoo
Kalkkipellontie
puh. 010
010 446
446 6610,
6610, fax
fax 010
010 446
446 6776
6776
puh.
www.schneider-electric.fi
www.schneider-electric.fi
Sähköinsinööriliitto ry:n yritysjäsenet
A-porras
-00250
00250Helsinki
Helsinki
A-porras
-A-porras,
kaarre, A-porras,
kaarre,
puh.09
09755
7553172
3172
puh.
00250
Helsinki,
00250
Helsinki,
www.suomenamt.fi
www.suomenamt.fi
puh./fax 09-755
09-755 3172,
3172,
puh./fax
www.suomenamt.fi
www.suomenamt.fi
Affecto Oyj,
Oyj, Atomitie
Atomitie 2,
2, 00370
00370 Helsinki
Helsinki
Affecto
puh. 0205
0205 777
777 11,
11, fax
fax 0205
0205 777
777 199
199
puh.
www.affecto.com
www.affecto.com
ABB Oy,
PL
187, 00381
Helsinki,
PL 69,
65101 Vaasa
Draka
NK
Cables
Oy,PL
PLOy,
419--PL
00101
Helsinki
Draka
NK
Cables
Oy,
419
00101
Helsinki
Draka
NK
Cables
Oy,
PL
419,
00101 Helsinki
Helsinki
Draka
NK
419,
00101
puh.010
010
2211,Cables
puh.
010
5661
www.draka.fi
puh.
5661
--www.abb.fi
www.draka.fi
puh. 010
010 5661,
5661, fax
faxAMT
010 566
566
3394 Oy,
puh.
010
3394
AMT
Hakemistot
Oy,
Hakemistot
www.draka.fi
www.draka.fi
Olympiastadion EteläEteläOlympiastadion
kaarre, A-porras,
A-porras,
kaarre,
00250 Helsinki,
Helsinki,
00250
puh./fax 09-755
09-755 3172,
3172,
puh./fax
Power GenPowex,
Agco Sisu
www.suomenamt.fi
Eaton Power
Power Quality
Qualitywww.suomenamt.fi
Oy,
Eaton
Oy,
Vesimyllynkatu
3,25
33310
SISUPower
POWER
Eaton
Power
Quality
Oy,Koskelontie
Koskelontie
25
PLTampere
54--02921
02921Espoo
Espoo
Eaton
Quality
Oy,
--PL
54
Koskelontie
25,puh.
PL03
54,
02921
Espoo
Koskelontie
25,
PL
54,
02921
Espoo
3417
111, www.agcosisupower.com
puh.09
09452
452661661www.powerware.fi,
www.eaton.fi
puh.
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
puh. (09)
(09) 452
452 661,
661, fax.
fax. (09)
(09) 99 452
452 66568
66568
puh.
Email:[email protected],
[email protected],www.powerware.fi,
www.powerware.fi,www.eaton.fi
www.eaton.fi
Email:
Draka NK
NK Cables
Cables Oy,
Oy, PL
PL 419,
419, 00101
00101 Helsinki
Helsinki
Draka
puh. 010
010 5661,
5661, fax
fax 010
010 566
566 3394
3394
puh.
ALSTOM
Grid Oy,
43,
01720 Vantaa
Elcon
Solutions
Oy,Martinkyläntie
PL
28-PL
-PL
20251
Turku
Elcon
Solutions
Oy,
PL
28
20251
Elcon
Solutions
Oy,
28 Turku
Elcon
Solutions
Oy,
28
www.draka.fi
www.draka.fi
puh.02
03512
3883
11, www.alstom.fi
puh.
02
512
3100www.elcon.fi
puh.
3100www.elcon.fi
(Pyhän Katariinan
Katariinan tie
tie 306-308,
306-308, 20760
20760 Piispanristi)
Piispanristi)
(Pyhän
20251 Turku,
Turku, puh.
puh. 02
02 512
512 3100,
3100, www.elcon.fi
www.elcon.fi
20251
Eaton Power
Power Quality
Quality Oy,
Oy,
Eaton
Finland
Koskelontie 25,
25,Finland
PL 54,
54, 02921
02921 Espoo
Espoo
Koskelontie
PL
AMT
Oy,
Olympiastadion
Eteläkaarre
A-porras,
puh. (09)
(09)Elektroskandia
452
661,
fax.
(09)
452
PLHakemistot
360 (Varastokatu
(Varastokatu
9),
05801
Hyvinkää
puh.
452
661,
fax.
(09)
99 452
66568
PL
360
9),
Elektroskandia
Suomi
Oy,
Varstokatu
9--05801
PL360
360--Hyvinkää
05801
Hyvinkää
Suomi
Oy,
Varstokatu
966568
PL
05801
Hyvinkää
2
krs,
00250
Helsinki,
www.amt.fi
puh.010
010
5093
11-www.elektroskandia.fi
www.elektroskandia.fi
puh.
5093
11Email: [email protected],
[email protected],
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
Email:
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
Puh.
010
509311,
fax 010
010 5093
5093
222
Puh.
010
509311,
fax
222
www.elektroskandia.fi
www.elektroskandia.fi
Elcon Solutions
Solutions
Oy,
PL
28
Elcon
PL
Eaton PowerOy,
Quality
Oy,28
Koskelontie 25, PL 54, 02921 Espoo
Elisa
Oyj,
PL11PL
-00061
00061
Elisa ELISA
Elisa
Oyj,
PL
-PL
Elisa
Elisa
Oyj,
1,
00061
ELISA
Elisa
1,
00061
puh. 09Oyj,
452 661,
www.powerware.fi,
www.eaton.fi
(Pyhän Katariinan
Katariinan
tie
306-308,
20760
Piispanristi)
(Pyhän
tie
306-308,
20760
Piispanristi)
puh.
0102
6000
www.elisa.fi
puh.
6000
--www.elisa.fi
puh.0102
0102
6000,
fax 0102
0102 6060
6060
puh.
0102
6000,
fax
20251 Turku,
Turku,
puh.
02
512
3100,
www.elcon.fi
20251
puh.
02
512
3100,
www.elcon.fi
www.elisa.fi
www.elisa.fi
Finland
Finland
ELTEL Networks
Networks Oy,
Oy, PL
PL 50,
50,
ELTEL
ELTEL
NetworksOy,
Oy,Komentajankatu
Komentajankatu
02611
Espoo
PL 360
360
(Varastokatu
9),
05801
Hyvinkää
PL
(Varastokatu
05801
Hyvinkää
Komentajankatu
5,9),
02611
Espoo
Komentajankatu
5,
02611
Espoo
ELTEL
Networks
Oy,
Komentajankatu
PL50,
50-02611
02611
Espoo
ELTEL
Networks
555,--PL
PL
50
Espoo
puh.020
020
411411
211,--211,
www.eltelnetworks.fi
puh.
020
411
211
www.eltelnetworks.fi
puh.
411
211
www.eltelnetworks.fi
puh.
020
411
211,
fax 020
020
411
3200
puh.
020
fax
3200
Puh.
010
509311,
fax
010411
5093
222
Puh.
010
509311,
fax
010
5093
222
www,eltelnetworks.fi
www,eltelnetworks.fi
www.elektroskandia.fi
www.elektroskandia.fi
Ensto Oy,
Oy,
Ensto
Ensio Miettisen
Miettisen katu
katu 2,
2,
Ensio
Ensto
Oy
Ensto
Oy
Ensto
Oy
06101
Porvoo
06101
Porvoo
Ensio
Miettisen
katu
2,
06101
Porvoo
Ensio+358
Miettisen
katu
2,
06101Porvoo
Porvoo
Ensio
Miettisen
katu
2,
06101
Tel.
+358
204
76
21
Tel.
204
76
21
puh.
0204
76
21,
puh.ELISA
0204
76
21--www.ensto.com
www.ensto.com
puh.
0204
21
www.ensto.com
Elisa Oyj,
Oyj, PL
PL 1,
1, 00061
00061
ELISA
Elisa
Fax
+35876
204
76
2750
Fax
+358
204
76
2750
www.ensto.com
www.ensto.com
puh. 0102
0102 6000,
6000, fax
fax 0102
0102
6060
puh.
6060
www.elisa.fi
www.elisa.fi
Oy
LEricsson
M Ericsson
Ericsson
Ab,
02420 Jorvas
Jorvas
Oy
M
Ab,
02420
Oy LLL
M
Ericsson
Ab, 02420
02420
Jorvas
Oy
M
Ericsson
Ab,
Jorvas
Oy
LM
Ab,
02420 Jorvas
ELTELpuh.
Networks
Oy,
PL09-299
50, 2448,
ELTEL
Networks
Oy,
PL
50,
puh.
09
2991, www.ericsson.com
puh.
09-2991,
fax
09-299
2448,
09-2991,
fax
puh.
09
2991www.ericsson.com
puh.
09
2991www.ericsson.com
Komentajankatu
5, 02611
02611 Espoo
Espoo
Komentajankatu
5,
www.ericsson.com
www.ericsson.com
puh. 020
020 411
411 211,
211, fax
fax 020
020 411
411 3200
3200
puh.
www,eltelnetworks.fi
www,eltelnetworks.fi
Fibox
Oy
Ab,
Keilaranta
19, 02150
02150 Espoo
Espoo
Fibox
Oy
Ab,
Keilaranta
Ensto
Oy, 19, 02150 19,
Ensto
Oy,
Fibox Oy Ab,
Keilaranta
Espoo
Fibox
Oy
Ab,
Keilaranta
19-fax
-fax
02150
Espoo
Fibox
Oy
Ab,
Keilaranta
19
02150
Espoo
puh.
0207
785
700,
0207
785 702,
702,
puh.
0207
785
700,
0207
785
Ensio
Miettisen
katu
2,
Ensio
Miettisen
katu
2,
puh. 0207
785
700,
www.fibox.com
puh.0207
020706101
785700
700-Porvoo
-Porvoo
www.fibox.com
puh.
785
www.fibox.com
www.fibox.com
www.fibox.com
06101
Tel. +358
+358 204
204 76
76 21
21
Tel.
Fax +358
+358 204
204 76
76 2750
2750
Fax
www.ensto.com
www.ensto.com
Fingrid Oyj,
Oyj, Arkadiankatu
Arkadiankatu 23
23 B,
B,
Fingrid
FortumPower
Powerand
andHeat
HeatOy,
Oy,Keilaniementie
Keilaniementie
Espoo
Fortum
11--Espoo
Infratek
Finland Oy,
Oy,
Infratek
Oy,
Kylvöpolku
6, Finland
Oy,
Kylvöpolku
6,
PL1Juha-Elektro
1Juha-Elektro
00048Fortum,
Fortum,
puh.
0104511
4511--www.fortum.fi
www.fortum.fi
PL
--00048
puh.
010
SchneiderElectric
ElectricFinland
FinlandOy,
Oy,Kalkkipellontie
Kalkkipellontie66--02650
02650Espoo
Espoo
Schneider
Siemens
Osakeyhtiö,
PL 60,
60, 02601
02601 Espoo
Espoo
Siemens
PL
www.schneider-electric.fi
www.schneider-electric.fi
puh.
010
4466610
6610--Osakeyhtiö,
www.schneider-electric.fi
puh.
010
446
www.schneider-electric.fi
Muuntosähkö
Oy –– Trafox,
Trafox,
Muuntosähkö
Juha-Elektro Oy,
Oy, Kylvöpolku
Kylvöpolku
6, Oy
Juha-Elektro
6,
Niittylänpolku
4,
Niittylänpolku
4,
00680 Helsinki,
Helsinki, puh.
puh.
010 8328
8328 100
100
00680
010
00620 Helsinki
Helsinki
00620
fax 010
010 8328
8328
109, www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
fax
109,
Finnet-liitto,
Huberin
tie
01510
Vantaa,
Juha-ElektroRobert
Oy,Kylvöpolku
Kylvöpolku
-00680
00680
Helsinki
Juha-Elektro
Oy,
66-2,
Helsinki
puh.
020
7933 700
700
puh.
020
7933
PL
949,
puh. 09 315 315, www.finnet.fi
puh.
01000101
8328Helsinki,
100-www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
puh.
010
8328
100fax 020
020 7933
7933 746
746
fax
www.trafox.fi
www.trafox.fi
Siemens Osakeyhtiö,
Osakeyhtiö, PL
PL 60,
60, 02601
02601 Espoo
Espoo
Siemens
puh. 010
010 511
511 5151,
5151, fax
fax 010
010 511
511 2398,
2398,
puh.
www.siemens.fi
www.siemens.fi
Reka
Kaapeli
Oy,
Niinistönkatu
8-12, PL
12, 05801 Hyvinkää
Siemens
Osakeyhtiö,
PL60
60--02601
02601
Espoo
Siemens
Osakeyhtiö,
PL
Espoo
Muuntotie
5, Vantaa
Vantaa
00680 Helsinki,
Helsinki, puh.
puh. 010
010Muuntotie
8328 100
100 5,
00680
8328
PL 261,
261, 01531
01531 Vantaa
Vantaa
fax 010
010 8328
8328 109,
109, www.juha-elektro.fi
www.juha-elektro.fi
PL
fax
puh. 010
010 511
511 5151,
5151, fax
fax 010
010 511
511 2398,
2398,
puh.
www.siemens.fi
www.siemens.fi
SGS Fimko
Fimko Oy,
Oy, PL
PL 30,
30, Särkiniementie
Särkiniementie 3,
3,
SGS
puh. 0203
0203 20030,
20030,
puh.
00211 Helsinki
Helsinki
00211
fax
09Oy
6150 0052
0052
fax
09
6150
Infratek
Finland
Oy
Infratek
Finland
puh. 09-696
09-696 361,
361, fax
fax 09-692
09-692 5474,
5474,
puh.
Muuntotie
Vantaa
www.infratek.fi
Muuntotie
55--Vantaa
www.infratek.fi
www.sgsfimko.fi
www.sgsfimko.fi
PL261
261-01531
-01531Vantaa
Vantaa
PL
Prysmian
Finland
Oy,
PL
13,
02401
Kirkkonummi
Finn Electric Oy, Porraskuja 1,puh.
PL
147,
01511
Vantaa
puh.0203
20030
20030
SGSFimko
FimkoOy,
Oy,Särkiniementie
Särkiniementie33--PL
PL30,
30,
SGS
Jyväskylän
Messutwww.infratek.fi
Oy,0203
PL 127,
127,
40101 Jyväskylä
Jyväskylä puh.
Oy,
PL
40101
SLO
PL
88,ja361
Ritakuja
2, 01741
01741 Vantaa
Vantaa
SLO
Oy,
88,
Ritakuja
2,
010
5661, -www.draka.fi
www.prysmian.fi
puh.Jyväskylän
09 8700 270,Messut
www.finnelectric.fi
www.infratek.fi
00211
Helsinki
-Oy,
puh.PL
09696
696
361
www.fi.sgs.com/fimko
00211
Helsinki
puh.
09
--www.fi.sgs.com/fimko
puh. 014-334
014-334 0000,
0000, fax
fax 014-610
014-610 272
272
puh.
puh. 010
010 28311,
28311, fax
fax 010
010 283
283 2010
2010
puh.
www.jklmessut.fi
www.jklmessut.fi
www.slo.fi
www.slo.fi
Jyväskylän Messut
Messut Oy,
Oy, PL
PL 127,
127, 40101
40101 Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylän
SLO Oy,
Oy, PL
PL 88,
88, Ritakuja
Ritakuja 2,
2, 01741
01741 Vantaa
Vantaa
SLO
puh. 014-334
014-334 0000,
0000, fax
fax 014-610
014-610 272
272
puh.
puh.
010 28311,
28311,
faxHyvinkää
010 283
283 2010
2010
puh.
010
fax
010
Rexel
Finland
Oy,
Varastokatu
9,
PL
360,
05801
Fortum
Power
and Oy,
Heat
Oy,
Keilaniementie
1, Espoo
Jyväskylän
Messut
Oy,PL
PL
127
40101Jyväskylä
Jyväskylä
SLOOy,
Oy,Ritakuja
Ritakuja22--PL
PL88
88--01741
01741Vantaa
Vantaa
Jyväskylän
Messut
127
--40101
SLO
www.jklmessut.fi
www.jklmessut.fi
www.slo.fi
www.slo.fi
Telecon
Oy, P.O.Box
P.O.Box 55,
55, 02231
02231 Espoo,
Espoo, Finland
Finland
puh.
5093
www.rexel.fi
Telecon
Oy,
Nemko
Oy,
PL
19,
02601 Espoo
Espoo
Nemko
Oy,
19,
02601
PL
1, 014
00048
010PL
4511,
www.fortum.fi
puh.
014334
334Fortum,
0000
www.jklmessut.fi
puh.010
010
2831111,
www.slo.fi
puh.
0000
--puh.
www.jklmessut.fi
puh.
010
28311
--www.slo.fi
puh. 04245
04245 4541,
4541, fax
fax (09)
(09) 5489
5489 6371
6371
puh.
puh. +358
+358 40
40 952
952 6900,
6900, www.telecon.fi
www.telecon.fi
puh.
Muuntosähkö Oy
Oy –– Trafox,
Trafox,
Muuntosähkö
www.nemko.fi
www.nemko.fi
Niittylänpolku 4,
4,
Niittylänpolku
Infratek
Oy
00620Finland
Helsinki
00620
Helsinki
Muuntotie 5, Vantaa
Muuntosähkö
Oy7933
-Trafox
Trafox700
Muuntosähkö
Oy
-7933
puh.
020
700
puh.
PL
261, 020
01531
Vantaa
Niittylänpolku44--00620
00620Helsinki
Helsinki
Niittylänpolku
puh.
0203
20030
fax
020
7933
746
fax
020
7933
746
Nestor
Cables
Oy,
puh.
020
7933
700
Nestor Cables Oy,
puh. 020 7933 700
www.infratek.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
www.trafox.fi
Miestentie 1,
1, 02150
02150
Espoo
Miestentie
Espoo
puh. 0207
0207 912
912 783,
783, www.nestorcables.fi
www.nestorcables.fi
puh.
Nokia-yhtymä,
Nokia-yhtymä,
Nemko
Oy,
PL
19,Jyväskylä
02601 Espoo
Espoo
Nemko
Oy,
PL
19,
02601
Jyväskylän
Messut
Oy,
PL
127,
40101
NemkoOy,
Oy,PL
PL
19--02601
02601
Espoo
Nemko
19
Espoo
Keilalahdentie
4,
02150
Espoo
Keilalahdentie
4,
02150
Espoo
014
3344541
0000,
www.jklmessut.fi
puh.
04245
4541,
fax
(09) 5489
5489 6371
6371
puh.
04245
4541
www.nemko.fi
puh.
04245
4541,
fax
(09)
puh.
04245
--www.nemko.fi
puh. 071800
071800 8000,
8000,
fax 07180
07180 38226
38226
puh.
fax
www.nemko.fi
www.nemko.fi
Nestor Cables
Cables Oy,
Oy,
Nestor
Miestentie 1,
1, 02150
02150 Espoo
Espoo
Miestentie
fax 09-2219
09-2219 1666,
1666, www.nylund.fi
www.nylund.fi
fax
puh. 0207
0207 912
912 783,
783,
www.nestorcables.fi
puh.
www.nestorcables.fi
www.ericsson.com
www.ericsson.com
Rittal Oy,Valimotie 35, PL 134
01510 Vantaa
puh. 09 413 44 00
TeliaSonera,PL
PL106
106
00051Sonera
Sonera
TeliaSonera,
--00051
www.rittal.fi
puh.020
020401
401--www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
puh.
VAMP Oy,
Oy, PL
PL 810,
810, 65101
65101 Vaasa
Vaasa
VAMP
TeliaSonera, PL
PL 106,
106, 00051
00051 Sonera
Sonera
TeliaSonera,
puh. 020
020 401,
401, www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
puh.
puh. 020
020 753
753 3200,
3200, www.vamp.fi
www.vamp.fi
puh.
Vaasa Engineering
Engineering Oy,
Oy,
Vaasa
Telecon Oy,
Oy, P.O.Box
P.O.Box 55,
55, 02231
02231 Espoo,
Espoo, Finla
Finla
Telecon
Schneider
Electric Helsingin
Finland
Oy,
Kalkkipellontie
6, 02650 Espoo
SuomenRunsorintie
Messut,
Helsingin
Messukeskus
Messuaukio
Suomen
Messut,
--Messuaukio
11-Runsorintie
5,Messukeskus
65380 Vaasa
Vaasa
5,
65380
www.schneider-electric.fi
puh.
446 6610,
www.schneider-electric.fi
PL21
21010
00521
Helsinki
puh.09
09150
15091
91--www.finnexpo.fi
www.finnexpo.fi
PL
--00521
Helsinki
--puh.
puh.
+358
40fax
952
6900,
www.telecon.fi
puh.
+358
40
952
6900,
www.telecon.fi
puh.
0207
1901,
fax
0207
190501,
puh.
0207
1901,
0207
190501,
www.veo.fi
www.veo.fi
OyCables
Nylund-Group
Ab,
Masalantie
375,
Oy
Nylund-Group
Masalantie
Karttakeskus
Oy,
2,Ab,
00370
Helsinki
Nestor
Cables
Oy,Atomitie
Miestentie
02150
Espoo 375,
Nestor
Oy,
Miestentie
11--02150
Espoo
puh.
020
5777
580,
02430
Masala,
puh. 09-221
09-221 911
911
02430
Masala,
puh.
puh.
0207
912
783--www.karttakeskus.fi
www.nestorcables.fi
puh.
0207
912
783
www.nestorcables.fi
SGS
Fimko
Oy,810
Särkiniementie
3, PL 30,
VAMP
Oy,PL
PL
810
65101Vaasa
Vaasa
VAMP
Oy,
--65101
00211
Helsinki,
puh.-09
696 361, www.fi.sgs.com/fimko
puh.020
020
7533200
3200
www.vamp.fi
puh.
753
www.vamp.fi
Muuntosähkö Oy - Trafox
Niittylänpolku 4, 00620 Helsinki
puh. 020
700Espoo
MittalinjaKeilalahdentie
1, 01260
01260
Vantaa
Mittalinja
1,
Vantaa
Nokia-yhtymä,
Keilalahdentie
02150
Espoo
Nokia-yhtymä,
447933
--02150
www.trafox.fi
puh.
0204
85 5111,
5111,
fax 0204
0204 85
85 5300
5300
puh.puh.
071800
8000
0204
85
fax
puh.
071800
8000
Siemens
Osakeyhtiö,
PLRunsorintie
60, 02601 5Espoo
VaasaEngineering
Engineering
Oy,
Runsorintie
5--65380
65380Vaasa
Vaasa
Vaasa
Oy,
puh.
511
5151,
www.siemens.fi
puh.010
0207
1901
www.veo.fi
puh.
0207
1901
--www.veo.fi
Nokia-yhtymä,
Nokia-yhtymä,
Keilalahdentie
4, 02150 Espoo
Keilalahdentie
www.onninen.fi4, 02150 Espoo
www.onninen.fi
puh. 071800
071800 8000,
8000, fax
fax 07180
07180 38226
38226
puh.
Orbis Oy,
Oy, Taivaltie
Taivaltie 5,
5,
Orbis
01610 Vantaa,
Vantaa,
01610
puh. 020
020
830,
puh.
830,
OyNylund-Group
Nylund-GroupAb,
Ab,Masalantie
Masalantie
375-478
-478
02430
Masala
Oy
375
02430
Masala
Onninen
Oy, Mittalinja
01260
Vantaa 010
asiakaspalvelu
010217
2171,0310,
0310,
puh.vaihde
2170300
0300
asiakaspalvelu
010
puh.vaihde
217
fax
020
478010
8010
fax
020
478
8010
puh.
0204
85
5111,
www.onninen.fi
www.nylund.fi
www.nylund.fi
www.orbis.fi
www.orbis.fi
Oy Nylund-Group
Nylund-Group
Ab, Masalantie
Masalantie 375,
375,
Oy
Ab,
VAMP Oy,
Oy, PL
PL 810,
810, 65101
65101 Vaasa
Vaasa
VAMP
puh. 020
020 753
753 3200,
3200, www.vamp.fi
www.vamp.fi
puh.
Vaasa Engineering
Engineering Oy,
Oy,
Vaasa
Runsorintie 5,
5, 65380
65380 Vaasa
Vaasa
Runsorintie
puh. 0207
0207 1901,
1901, fax
fax 0207
0207 190501,
190501,
puh.
www.veo.fi
www.veo.fi
SLO Oy, Ritakuja 2, PL 88, 01741 Vantaa
puh. 010 28311, www.slo.fi
02430 Masala,
Masala, puh.
puh. 09-221
09-221 911
911
02430
fax 09-2219
09-2219 1666,
1666, www.nylund.fi
www.nylund.fi
fax
Orbis Oy
Phoenix Contact
Contact Oy,
Oy,
PL
15, 00421 Helsinki
Phoenix
puh.
020 478 830
Niittytie
11, 01300
01300
Vantaa
Niittytie
11,
Vantaa
OnninenOy,
Oy,Mittalinja
Mittalinja11--01260
01260Vantaa
Vantaa
Onninen
www.orbis.fi
puh.
09-350
fax 09-351
09-351 3400
3400
puh.
09-350
fax
puh.
0204
855111
5111-9020,
-9020,
www.onninen.fi
puh.
0204
85
www.onninen.fi
www.phoenixcontact.fi
www.phoenixcontact.fi
Suomen Messut, Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1,
PL 21, 00521 Helsinki, puh. 09 150 91, www.finnexpo.fi
Mittalinja 1,
1, 01260
01260 Vantaa
Vantaa
Mittalinja
puh. 0204
0204 85
85 5111,
5111, fax
fax 0204
0204 85
85 5300
5300
puh.
www.onninen.fi
www.onninen.fi
Prohoc Oy,
Oy, Strömberg
Strömberg
Park Park
Prohoc
Park
ProhocOy,
Oy, Strömberg
Strömberg
Park
Prohoc
Orbis
Oy,Vantaa
Taivaltie 5,
5,
Orbis
Oy,
Taivaltie
Virtaviiva
F,Niittytie
65320
Vaasa
Virtaviiva
F,
65320
Vaasa
Contact88
Oy,
11,
01300
Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 B,Phoenix
puh.
06-315
7700,
fax 06-315
06-315
7701
06-315
fax
7701
puh.puh.
09 350
9020,7700,
www.phoenixcontact.fi
01610
Vantaa,
01610
Vantaa,
puh.530,
030 395
395
5000, www.fingrid.fi
www.fingrid.fi
puh.
030
5000,
www.prohoc.fi
www.prohoc.fi
PL
00101
Helsinki
puh. 020
020 478
478 830,
830,
puh.
Oy LL M
M Ericsson
Ericsson Ab,
Ab, 02420
02420 Jorvas
Jorvas
Oy
puh.
030
395
5000,
www.fingrid.fi
fax
020
478
8010
fax
020
478
8010
puh. 09-2991,
09-2991, fax
fax 09-299
09-299 2448,
2448,
puh.
Fingrid Oyj, Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki
PL 530,
530, 00101
00101 Helsinki
Helsinki
PL
puh. 030 395 5000, www.fingrid.fi
TeliaSonera,PL
PL106,
106,00051
00051Sonera
Sonera
TeliaSonera,
puh. 020
020 401,
401, www.teliasonera.com
www.teliasonera.com
puh.
puh.
20020,
puh.0207
010511
511
5151--www.reka.fi
www.siemens.fi
puh.
010
5151
www.siemens.fi
Virtaviiva88F,
F, 65320
65320Vaasa
Vaasa
Virtaviiva
puh.06
06315
3157700,
7700, fax.
fax.06
06315
3157701
7701
puh.
www.prohoc.fi
www.prohoc.fi
VEO Oy, Runsorintie 5, 65380 Vaasa
puh. 0207 1901, www.veo.fi
Kiinnostaako Sähköinsinööriliiton
yritysjäsenyys?
www.orbis.fi
www.orbis.fi
Lisätietoja numerosta (09) 668 9850. Tervetuloa mukaan toimintaan.
Fibox Oy
Oy Ab,
Ab, Keilaranta
Keilaranta 19,
19, 02150
02150 Espoo
Espoo
Fibox
puh. 0207
0207 785
785 700,
700, fax
fax 0207
0207 785
785 702,
702,
puh.
www.sil.fi
Phoenix Contact
Contact Oy,
Oy,
Phoenix
Niittytie 11,
11, 01300
01300 Vantaa
Vantaa
Niittytie
Kesä lähestyy.
Muista huollot
– hyvän sään aikana!
Hyödynnä osaamisemme ja
kokemuksemme – anna meidän
varmistaa säännöllisesti
dieselkäyttöisten laitteistojesi
toiminta.
AGCO Power Oy GenPowex
Vesimyllynkatu 3, 33310 Tampere
Vaihde 020 786 3600
Huoltopalvelut 020 786 3737
Varaosat 020 786 3663
[email protected]
www.genpowex.fi