PKC Vuosikertomus 2013
Vuosikertomus 2013 2013 Liikevaihto VUOSIKERTOMUS 2013 LIIKETOIMINTA 3 PKC lyhyesti 4 PKC sijoituskohteena 6 Strategiset linjaukset 8 Toimitusjohtajan katsaus 10 PKC 45 vuotta 13 Liiketoiminta-alueet 23 Yritysvastuu HALLINNOINTIPERIAATTEET 28 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 41 Palkka- ja palkkioselvitys 44 Riskienhallinta 884,0 miljoonaa euroa EBITDA 63,3 miljoonaa euroa TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 46 Tilinpäätöksen sisällysluettelo 47 Hallituksen toimintakertomus 64 Tilinpäätöslaskelmat 68 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 100 Emoyhtiön tilinpäätös 108 Hallituksen esitys voitonjaoksi ja allekirjoitukset 110 Tietoa osakkeenomistajille 111 Yhteystiedot Osinko/osake*) 0,70 euroa *) Hallituksen esitys PKC lyhyesti PKC lyhyesti PKC GROUP globaali kumppani Maailmanlaajuinen palveluja tuotantoverkosto suunnittelee valmistaa integroi prosessit Johdinsarjat ja elektroniikka työkalut tietotaito Monimutkaisuuden hallinta PKC Group on globaali kumppani, joka suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä, elektroniikkaa ja niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoteollisuuteen sekä valituille muille toimialoille. Konsernilla on kaksi liiketoiminta-aluetta: johdinsarjat ja elektroniikka. Johdinsarjatehdas perustettu 1969 Suomen Kempeleeseen Päätuotteet: hyötyajoneuvojen sähkön jakelujärjestelmät, elektroniikka ja arkkitehtuurikomponentit Pääasiakkaat: hyötyajoneuvoteollisuus ja muu kuljetusteollisuus Työllistää maailmanlaajuisesti 18 644 osaajaa Toimipisteitä Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa Pääkonttori Suomessa Listattu Helsingin Pörssissä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 3 PKC sijoituskohteena PKC on kasvuyhtiönä erinomainen sijoituskohde globaalin markkinaasemansa, vakavaraisuutensa ja osingonmaksukykynsä vuoksi. Yhtiön menestys perustuu vahvaan liiketoimintaosaamiseen, joka on mahdollistanut voimakkaan kasvun sekä orgaanisesti että strategisilla yritysostoilla. Kansainvälisen hyötyajoneuvomarkkinan suhdannevaihteluista ja yhtiön voimakkaasta kasvusta huolimatta PKC on pystynyt säilyttämään vahvan rahoitusasemansa. Vuonna 2013 kassavirta investointien jälkeen oli selkeästi positiivinen, PKC:n rahoitusasema säilyi vakaana ja nettovelkaantumisaste pieneni. PKC:n asiakkaisiin kuuluvat kaikki merkittävät länsimaiset kuorma-autovalmistajat sekä globaalit, johtavat traktori-, maanrakennuskone- ja vapaa-ajanajoneuvojen valmistajat. Vuonna 2013 asiakaskunta kasvoi perinteisten markkinaalueiden, Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan lisäksi Aasiassa. Kuluneen vuoden aikana PKC solmi strategisen yhteistyösopimuksen Kiinan suurimpiin kuorma-autovalmistajiin kuuluvan Sinotrukin kanssa. Maailmanlaajuisen palvelu- ja tuotantoverkoston myötä PKC on siellä, missä asiakkaatkin ovat. Konsernilla on tehtaita neljällä eri mantereella Brasiliassa, Kiinassa, Meksikossa, Puolassa, Saksassa, Serbiassa, Suomessa, Virossa, Venäjällä sekä Yhdysvalloissa. Palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita. Aasian kehittyville hyötyajoneuvomarkkinoille PKC:n palvelu- ja tuotevalikoima tarjoaa erinomaisesti sopivia korkean teknologian ratkaisuja. Tavoitteenamme on kasvaa edelleen. Kasvua haetaan syventämällä nykyisiä asiakassuhteita, hyödyntämällä globaalin kumppanuuden mahdollisuuksia uusilla markkina-alueilla sekä laajentamalla asiakaskuntaa. Liiketoimintoja kehitetään ja laajennetaan erityisesti nykyisillä liiketoimintasegmenteillä samalla kun uusia asiakassegmenttejä sekä mahdollisia yrityskauppamahdollisuuksia tutkitaan. Aiomme jatkossakin vastata asiakkaiden tarpeisiin laajentamalla palvelutarjontaa Aasiassa sekä nykyisille asiakkaille että Aasian ja Kiinan johtaville kuorma-autovalmistajille. 4 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 VUODEN 2013 KESKEISIMMÄT TAPAHTUMAT • PKC:n ainutlaatuiseen osaamiseen perustuva kasvustrategia julkistettiin • PKC toteutti suunnatun osakeannin ja laski liikkeelle joukkovelkakirjalainan tulevaisuuden kasvuhankkeiden rahoituksen turvaamiseksi • PKC solmi puitesopimuksen strategisesta yhteistyöstä Kiinan johtaviin kuorma-autovalmistajiin kuuluvan Sinotrukin kanssa • Serbiaan päätettiin perustaa uusi johdinsarjatehdas palvelemaan Euroopan asiakkaita • PKC:n Teknologiapäivien järjestäminen asiakkaille jatkui menestyksekkäästi • Johdinsarjasegmentin kertaluonteisista eristä puhdistettu liikevoitto jäi edellisestä vuodesta johtuen matalammista volyymeistä PohjoisAmerikassa ja Brasilian yksikön tappioista. • Elektroniikkasegmentin kertaluonteisista eristä puhdistettu liikevoitto parani merkittävästi edellisestä vuodesta johtuen tilikauden aikana toteutetuista kustannusrakennetta keventävistä toimista sekä ODM-tuotteiden kasvaneesta osuudesta liikevaihdossa. PKC sijoituskohteena Helsinki AASIA Hongkong, Kiina Suzhou, Kiina Konsernin toimipaikat: POHJOIS-AMERIKKA Acuna, Meksiko Farmers Branch, Texas Farmington Hills, Michigan Jeffersontown, Kentucky Juarez, Meksiko Kirkland, Washington Monterey, Meksiko Nogales, Meksiko Piedras Negras, Meksiko Portland, Oregon San Antonio, Texas Torreon, Meksiko Traverse City, Michigan EUROOPPA Barchfeld, Saksa Haapsalu, Viro Helsinki, Suomi pääkonttori Keila, Viro Kempele, Suomi Kostamus, Venäjä München, Saksa Raahe, Suomi Sosnowiec, Puola Starachowice, Puola Smederevo, Serbia ETELÄ-AMERIKKA Campo Alegre, Brasilia Curitiba, Brasilia Itajuba, Brasilia KONSERNIN AVAINLUVUT 2013 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto, milj. euroa EBITDA (ennen kertaluontoisia eriä), milj. euroa Liikevoitto, milj. euroa Voitto ennen veroja, milj. euroa Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Gearing, % Tulos/osake (EPS), euroa Osinko/osake, euroa 884,0 70,3 30,5 21,6 24,9 14,7 –1,1 0,62 0,70 *) 928,2 83,0 43,5 35,0 63,7 16,7 34,4 1,12 0,70 550,2 59,5 34,5 29,4 –50,2 18,9 72,6 1,16 0,60 316,1 42,2 29,7 25,0 14,9 25,8 –1,7 1,09 0,55 201,8 16,1 0,7 1,1 37,6 6,4 35,9 0,13 0,40 *) Hallituksen esitys LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (%) Johdinsarjat Elektroniikka Liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan (%) Pohjois-Amerikka Eurooppa Etelä-Amerikka APAC 93 % 7% 56 % 32 % 10 % 2% PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 5 Strategiset linjaukset PKC julkisti kevään 2013 pääomamarkkinapäivässään yhtiön kasvustrategian. Strategian ydin on PKC:n ainutlaatuinen osaaminen johdinsarjojen tuotevariaatioiden hallinnassa. Vuoden 2011 AEES -yritysoston ja sen jälkeisen, nopeasti sujuneen toimintojen integraatiotyön jälkeen lähtökohdat PKC:n strategiselle tavoitteenasettelulle erosivat merkittävästi aikaisemmasta. Vuoden 2013 alussa PKC oli sekä orgaanisella että ei-orgaanisella kasvulla rakennettu uusi yhtiö, joka piti hallussaan valta-osaa länsimaisista kuorma-automarkkinoista. Uudessa tilanteessa strategia rakennettiin reagoimaan niin ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin kuin hyödyntämään yhtiön omia, sisäisiä vahvuuksia. Strategiassa huomioidaan globaalin hyötyajoneuvomarkkinan kehityksen ja -trendien avaamat mahdollisuudet hyödyntäen samalla VISIO 2020 PKC:n omia, ainutlaatuisia kilpailuetuja. Kasvustrategia kiteytyy neljään peruspilariin: PKC:n ainutlaatuisuuden kehittämiseen, yrityksen nykyaseman maksimointiin, laajentumiseen Aasia-Tyynenmeren alueelle sekä laajentumismahdollisuuksien tutkimiseen muussa kuljetusteollisuudessa. Näiden lisäksi PKC:n elektroniikkaliiketoimintaa kehitetään omana itsenäisenä osanaan konsernia. Strategian ydin on PKC:n ainutlaatuinen osaaminen, joka antaa erinomaiset edellytykset vastata hyötyajoneuvomarkkinoiden teknologiseen kehitykseen. Toinen kasvustrategian peruspilari rakentuu PKC:n johtavalle asemalle länsimaisten PKC on kuljetusteollisuuden asiakkaiden ensisijainen globaali partneri sähkönjakelujärjestelmissä. STRATEGISET ALOITTEET Monimutkaisuuden hallinta PKC:n ainutlaatuisuuden kehittäminen PKC:n nykyaseman maksimointi Laajentuminen AasiaTyynenmeren alueelle Laajentumis mahdollisuuksien tutkiminen kuljetus teollisuuden sisällä Elektroniikkaliiketoimintaa kehitetään itsenäisenä osana PKC Groupia 6 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Strategiset linjaukset kuorma-autovalmistajien johdinsarjatoimittajana, mikä tarjoaa merkittävän kasvupotentiaalin asiakkuuksien globalisoinnin kautta. Kolmannen strategian peruspilarin pohjana on Aasian hyötyajoneuvomarkkinoiden voimakas kasvu tulevaisuudessa. Tuotantomäärien kasvun lisäksi Aasian markkinoilla on tapahtumassa teknologinen rakennemuutos, jonka asettamaan haasteeseen PKC haluaa olla mukana vastaamassa sekä nykyisten asiakkaidensa että paikallisten johtavien hyötyajoneuvovalmistajien rinnalla. Neljännen strategian peruspilarin lähtökohdat pohjautuvat kolmeen aikaisempaan strategiseen elementtiin: vahva hyötyajoneuvojen sähköisen arkkitehtuurin osaaminen on erinomainen lähtökohta palvella myös muita kuljetusteollisuuden asiakkaita. Näiden neljän peruspilarin kokonaisuus muodostaa yhdessä PKC:n kasvustrategian ja kyvyn hallita toimintaympäristönsä, toimialansa ja hyötyajoneuvojen sähköisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta. PKC:n elektroniikkaliiketoiminnalla on oma strategiansa. Sen mukaisesti elektroniikkaliiketoiminta keskittyy erityisosaamisalueilleen testausratkaisuihin ja tehonhallintaratkaisuihin. PKC strategian kunkin neljän peruspilarin keskeistä sisältöä esitellään lähemmin sivuilla 12,16, 22 ja 26. Strategian toteuttaminen 2013 PKC uusi kasvustrategia vauhditti yhtiötä menestyksekkäästi heti sen julkistamisvuonna. Vuoden alkupuolella ajoneuvoelektroniikka siirrettiin elektroniikkaliiketoiminnasta osaksi johdinsarjaliiketoimintaa. Kolmannen vuosineljänneksen aikana toteutettiin suunnattu osakeanti kokeneille kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille ja laskettiin liikkeelle joukkovelkakirjalaina tulevaisuuden kasvuhankkeiden rahoituksen turvaamiseksi. Aasiassa PKC solmi puitesopimuksen strategisesta yhteistyöstä Kiinan johtaviin kuorma-autovalmistajiin kuuluvan Sinotrukin kanssa. Globaalin tuotantoverkoston optimointia ja kehittämistä jatkettiin, minkä seurauksena Ukrainan ja Irlannin johdinsarjatehtaiden sekä Venäjän elektroniikkatehtaan toiminta lakkautettiin ja päätettiin perustaa uusi johdinsarjatehdas Serbian Smederevoon, jossa uuden tehtaan on tarkoitus palvella nykyisiä ja mahdollisia uusia asiakkuuksia Euroopassa. Asiakkuuksien globalisoinnissa saavutettiin tärkeä onnistuminen, kun Pohjois-Amerikan asiakkuuk- silta saavutettiin uusia projekteja Euroopassa. Kiinan Suzhoussa eriytettiin johdinsarjojen suunnittelu ja valmistus omaksi yhtiökseen, erillisiin vuokratiloihin. Yksikkö tulee toimimaan myös Kiinan ja APAC-alueen NPI keskuksena (NPI = New Product Introduction). Tammikuussa 2014 Pohjois-Amerikan tuotantoverkkoa optimoitiin päättämällä sulkea Nogalesin tehdas Meksikossa ja siirtää sen tuotanto Torreoniin Meksikossa. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 7 Toimitusjohtajan katsaus Olemme onnistuneet työssämme osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön avulla. Arvoisat osakkeenomistajat, Vuonna 2013 määrätietoinen työmme yhtiön kehittämiseksi jatkui ja tuotti tuloksia. Toimintaympäristömme oli edellistä tilikautta haasteellisempi erityisesti päämarkkinoillamme Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Pohjois-Amerikassa raskaiden kuorma-autojen tuotantomäärien odotettiin kasvavan tasaisesti loppuvuotta kohden, mutta toisin kävi. Tuotantomäärät pysyttelivät matalalla tasolla eikä niiden elpyminen toteutunut odotetusti. Ainoastaan viimeinen vuosineljännes näytti kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka kuljetusyrittäjien liiketoiminta oli hyvässä vireessä Pohjois-Amerikassa, yleinen epävarmuus talouden kehittymisestä näkyi varovaisuutena kuorma-auto investoinneissa. 8 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Euroopan heikon taloudellisen tilanteen jatkuminen näkyi kuorma-automarkkinoiden alhaisissa volyymeissa. EURO 6 päästömääräyksien voimaantuloa ennakoiden kuljetusyritykset kiihdyttivät loppuvuotta kohden uusien kuorma-autojen hankintoja ja loppuvuoden aikana tuotantomäärät olivat erittäin korkealla tasolla. Valitettavasti loppuvuoden kiristä huolimatta koko vuoden tuotantomäärät Euroopassa olivat samalla tasolla kuin vuonna 2012. Brasiliassa valtion tukitoimet kuorma-automarkkinoiden elvyttämiseksi tuottivat tulosta ja tuotantomäärät nousivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Raskaiden kuorma-autojen tuotanto nousi 48 % ja keskiraskaiden 63 % verrattuna edelliseen vuoteen. Toimitusjohtajan katsaus PKC:n liikevaihto oli 884,0 milj. euroa, joka oli 4,8 % alle edellisen vuoden tason. Liikevaihdon tasoon vaikutti päämarkkinoidemme matalat volyymit sekä eräiden elinkaareensa loppuvaiheessa olevien kevyiden ajoneuvojen ja komponenttiohjelmien tuotannon alasajot. Liikevoitto ennen kertaeriä oli 40,9 milj. euroa, joka oli 20,6 % alle edellisen tilikauden. Tilikaudelle oli tyypillistä markkinoiden heilahteluista johtuva heikko tilausvirtojen näkyvyys sekä päiväkohtaisten tilausmäärien ja tilausten teknisen sisällön merkittävät vaihtelut. Epätasaisten tilausvirtojen johdosta tuotantomme tehokkuus ja nettokäyttöpääoman hallinta kärsivät. Liikevoittoa rasittivat myös useat uusien asiakasohjelmien ylösajot sekä tuotannon siirrot. Brasilian toimintomme jäivät edelleen tappiolle, vaikka tuotantomäärät olivatkin jo hyvällä tasolla. Pystyimme parantamaan tuotannon tehokkuutta ja alentamaan kustannuksia kautta linjan Brasiliassa, mutta palkkakustannusinflaatio sekä realin heikentyminen veivät saavutetut kustannusedut. PKC järjesti huhtikuussa pääomamarkkinapäivän, jossa esiteltiin yhtiön kasvustrategia vuoteen 2018 asti. Tilaisuudessa oli runsas osanotto sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia ja analyytikoita. Julkaistun strategian ydin on PKC:n ainutlaatuinen osaaminen johdinsarjojen tuotevariaatioiden hallinnassa. Strategiamme mukaan pyrimme kasvattamaan yhtiön liikevaihdon vuoteen 2018 mennessä 1,4 mrd. euroon. Tämän kasvun ensimmäinen keskeinen elementti on olla asiakkaidemme ensisijainen kumppani missä tahansa he toimivatkin, toiseksi Aasian ja Kiinan markkinoille etabloituminen sekä lisäksi liiketoiminnan laajentaminen muihin kuljetusteollisuuden asiakkuuksiin. Strategiamme toteuttamisen kannalta on olennaista, että meillä on vahva tase ja riittävä rahoitus käytettävissä kasvuhankkeisiin. Toteutimme kolmannen vuosineljänneksen aikana suunnatun osakeannin kokeneille kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille. Annissa suuntasimme 2,14 miljoonaa osaketta ja keräsimme 44,94 miljoonaa euroa ennen myyntipalkkioita ja kuluja. Lisäksi päätimme uudelleenjärjestellä lainasalkkumme maturiteettia ja laskimme liikkeelle viisivuotisen 100 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Kumpikin liikkeellelasku ylimerkittiin, mikä kertoo sijoittajien luottamuksesta yhtiötä ja sen kasvustrategiaa kohtaan. Tilikauden aikana jatkoimme hankkeita nettokäyttöpääoman alentamiseksi. PKC:n vapaa kassavirta oli 24,9 milj. euroa ja nettovelkaantumisaste -1,1 %. Strategiamme etenemisen kannalta tilikauden merkittäviin asioihin kuului syyskuussa solmimamme puitesopimus strategisesta yhteistyöstä Sinotrukin kanssa. Tarkoituksemme on perustaa Sinotrukin kanssa yhteisyritys, joka tulisi valmistamaan johdinsarjoja Sinotrukille sekä mahdollisesti muille asiakkaille Kiinassa sekä vientiin. Sinotruk on raskaan kuorma-autoteollisuuden johtavia yrityksiä Kiinassa noin 15 % markkinaosuudella. Sinotruk:n ja PKC:n tarkoituksena on neuvotella yhteisyrityksen perustamisesta siten, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Jatkoimme tilikauden aikana tuotantoverkostomme kehittämistä. Suljimme Irlannin ja Ukrainan tehtaat sekä elektroniikkatuotannon Venäjällä. Siirsimme lopetettujen yksiköiden tuotannon konsernin muihin tehtaisiin Meksikoon, Puolaan, Viroon ja Kiinaan. Lokakuussa teimme päätöksen uuden johdinsarjatehtaan perustamisesta Smederevoon, Serbiaan. Tämän uuden yksikön on tarkoitus aloittaa tuotanto vuoden 2014 alkupuolella ja se tulee palvelemaan sekä nykyisiä että mahdollisia uusia asiakkuuksia Euroopassa. Tilikauden ilonaiheisiin kuuluu ehdottomasti PKC:n elektroniikkaliiketoiminnan positiivinen kehitys. Elektroniikkaliiketoiminnan liikevoitto nousi 430 % edelliseen tilikauteen nähden kustannuskilpailukykyä parantavien toimien johdosta sekä ODM tuotteiden osuuden kasvun kautta. Tilikauden aikana saatiin lanseerattua markkinoille elektroniikkaliiketoiminnan omat tuotteet, joihin kuuluu mm. mobiililaitteiden ja muiden kosketusnäyttöä hyödyntävien elektronisten laitteiden testauslaitteet sekä ylijännitesuojalaitteet. Yritysvastuu on olennainen osa PKC:ta ja olemme saaneet positiivista palautetta tilikauden aikana julkaistusta ensimmäisestä yritysvastuuraportista. Noudatamme toiminnassamme mm. YK:n Global Compact -aloitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että PKC toteuttaa omassa vaikutuspiirissään ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin sekä ympäristöön ja lahjonnanvastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja. PKC:llä on hyvät edellytykset jatkaa menestyksellistä työtä vuonna 2014. Olemme lähes nettovelaton yhtiö, ja olemme osoittaneet pystyvämme tuottamaan vuosittain positiivisen kassavirran normaalin toimintaan liittyvien investointien jälkeen. Parantuneen taseen ansiosta meillä on mahdollisuus ottaa uusia askeleita yhtiön kehittämiseksi strategiamme mukaisesti. Olemme onnistuneet työssämme osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön avulla. Haluan kiittää asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä ja osakkeenomistajia luottamuksesta vuonna 2013. Matti Hyytiäinen toimitusjohtaja PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 9 PKC 45 vuotta Vuonna 2014 PKC juhlii 45-vuotista historiaansa. Näiden vuosien aikana pienestä pohjoismaisesta toimijasta on kasvanut globaali, menestyvä konserni. Vuodet osana Nokia konsernia PKC:n tarina alkaa Pohjolan Kaapeli Oy:n, Nokian tytäryhtiön, Kempeleeseen Suomeen vuonna 1969 perustamasta johdinsarjatehtaasta. Tehdas valmisti johdinsarjoja niin henkilöautoihin kuin hyötyajoneuvoihinkin. Toiminnan alkuvuosina PKC saavutti kaksi merkittävää asiakkuutta, jotka avasivat tien yrityksen kasvuun ja menestykseen pitkälle tulevaisuuteen: Saabin (Saab-Valmet ja Saab Scania) sekä Volvon (Volvo-Auto Ab). Toimittajasopimus Saab Valmetin Uudenkaupungin autotehtaan kanssa loi PKC:lle erinomaiset edellytykset kehittää liiketoimintaansa. PKC oli kansainvälisyydessä aikansa edelläkävijä, sillä asiakkuuksia haettiin aktiivisesti ulkomailta, ennen kaikkea Ruotsista. Vuonna 1981 Pohjolan Kaapeli Oy fuusioitiin kiinteäksi osaksi Oy Nokia Ab:ta. Tuotannon ja asiakaspalvelun laatuun panostettiin voimakkaasti ja PKC:n kilpailuedut, ainutlaatuinen osaaminen ja massaräätälöinti, olivat menestyksen avaintekijä jo tuolloin. Osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin asiakkaiden taholla ja PKC voitti useita laatupalkintoja. Johdinsarjaliiketoimintaa harjoitettiin Nokia Kaapeli Oy:n nimellä vuosi 1989 ja vuosina 1990–1994 Nokia Johdinsarjat Oy:n nimellä. Kansainvälisen ajoneuvomarkkinan hintakilpailun kiristyessä kilpailukykyä vahvistettiin käynnistämällä Viron ja Venäjän alihankinta. Asiakaskunnan kansainvälistyminen jatkui, kun asiakkaaksi saatiin Saab-yhteistyön kautta yhdysvaltalainen General Motors. Haastavassa markkinatilanteessa tehtiin tulevaisuuden kannalta tärkeä päätös keskittyä yrityksen vahvimpaan 10 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 osaamiseen: hyötyajoneuvojen johdinsarjojen suunnitteluun ja valmistamiseen. Itsenäiseksi, globaalin kasvun yhtiöksi Vuonna 1994 yrityksen silloinen omistaja Nokia päätti keskittyä tietoliikenteeseen, minkä mukana myös johdinsarjaliiketoiminta laitettiin myyntiin. Ostajat löytyivät yrityksen silloisesta toimivasta johdosta, joiden ostosuunnitelmille myös pitkäaikaiset pääasiakkaat antoivat tukensa. Management buy out -toimen seurauksena syntyi PK Cables Oy. Kansainvälistyäkseen yhdessä asiakkaidensa kanssa uusi yhtiö tarvitsi lisää rahoitusta, jota saatiin listautumalla Helsingin Pörssiin vuonna 1997. Pörssiin listautumisen jälkeen PKC jatkoi kansainvälistä kasvuaan. Samana vuonna pörssiin listautumisen kanssa perustettiin Brasiliaan PKC:n ensimmäinen tytäryhtiö. Vuosina 1999–2004 johdinsarjoja valmistettiin myös PKC:n tehtaalla Hollannissa. Viron siihen asti alihankintana toteutettu tuotanto ostettiin osaksi konsernia vuonna 2002 ja Venäjän tuotanto vuonna 2003. Nykyinen elektroniikkaliiketoiminta hankittiin osaksi konsernia vuonna 1998. Voimakkaan kasvun vuosina PKC laajensi toimintaansa uusille mantereille. Aasian toiminnot käynnistettiin vuonna 2005, kun PKC perusti Kiinaan tytäryhtiön. PohjoisAmerikkaan oli suunnattu jo vuotta aiemmin, ja vuonna 2005 toiminta siellä laajeni merkittävästi Electro Canada -yhtiöiden hankinnan myötä. PKC Groupista tuli yritysoston myötä Bombardier Recreational Productsin globaali päätoimittaja johdinsarjoissa. PKC 45 vuotta PKC:n historian tähän asti merkittävin yrityskauppa toteutui vuonna 2011. Silloin PKC osti Pohjois-Amerikan johtavan kuorma-autojen johdinsarjojen valmistajan, AEES:n. Yritysostojen kautta uuteen kokoluokkaan 2000-luvun ensimmäiset vuodet olivat kansainvälisen laajenemisen aikaa, mutta vasta alkua konsernin globaalille kasvulle. Vuonna 2008 PKC osti MAN Nutzfahrzeuge AG:n johdinsarjaliiketoiminnan Puolassa ja saavutti MAN-konsernin merkittävän hyötyajoneuvoasiakkuuden. Strategisesti merkittävää jalansijaa Keski-Euroopan tärkeiltä hyötyajoneuvomarkkinoilta vahvistettiin seuraavan yritysoston myötä, kun PKC vuonna 2011 osti Saksassa, Puolassa ja Ukrainassa toimivat Segu-yhtiöt. PKC:n historian tähän asti merkittävin yrityskauppa toteutui vuonna 2011. Silloin PKC osti Pohjois-Amerikan johtavan kuorma-autojen johdinsarjojen valmistajan, AEES:n. AEESyhtiöiden hankinnan myötä PKC:n liikevaihto kaksinkertaistui ja asiakaskunta laajeni merkittävästi. Uusia, yrityskaupan mukanaan tuomia asiakkuuksia olivat mm. Daimler Trucks NA, Navistar, PACCAR ja Ford. Suuntana Aasian kasvavat hyötyajoneuvomarkkinat Vuosi 2012 oli yritysostojen jälkeen toimintojen integraation aikaa. Yritysostot toivat konserniin uusia teknologioita sekä entistä laajemmat mahdollisuudet asiakkuuksien kehittämiseen ja ristiinmyyntiin. PKC siirsi pääkonttorinsa Suomessa Kempeleestä Helsinkiin. Samalla katse käännettiin aikaisempaa tarkemmin Aasiaan ja sen voimakkaasti kasvaviin ja kehittyviin hyötyajoneuvomarkkinoihin, joiden tarpeisiin PKC:n tarjoaa erinomaisesti sopivia korkean teknologian ratkaisuja. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 11 Monimutkaisuuden hallinta PKC:n ainutlaatuisuuden kehittäminen Uusien päästöstandardien käyttöönotto ja ajoneuvojen nopea teknologinen kehitys lisäävät jatkuvasti hyötyajoneuvojen sähköisen arkkitehtuurin monimutkaisuutta. Erikoisajoneuvojen kysyntä kasvaa, minkä lisäksi perinteisiä hyötyajoneuvoja räätälöidään entistä enemmän asiakaskohtaisesti. Yhdistettynä globaalin ajoneuvotuotannon kasvuun tulevaisuudessa tämä tarkoittaa, että niin PKC:n toimittamien tuotteiden määrä kuin niiden monimutkaisuuskin lisääntyvät. Tähän kehitykseen PKC:llä on erinomaiset edellytykset vastata yhtiön ainutlaatuisella osaamisella ja sen edelleen kehittämisellä. 12 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Liiketoiminta-alueet Liiketoiminta-alueet PKC:llä on kaksi liiketoimintaaluetta: johdinsarjat ja elektroniikka. Johdinsarjaliiketoiminta tarjoaa hyötyajoneuvoteollisuuden asiakkailleen PKC:n ainutlaatuisen osaamisen luoman kilpailuedun. Elektroniikkaliiketoiminnalla on kaksi erityisosaamisaluetta: testausratkaisut ja tehonhallintaratkaisut. Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, valmistaa ja integroi räätälöityjä johdinsarjoja, niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja, ajoneuvoelektroniikkaa, johtimia ja kaapeleita erityisesti kuorma- ja linja-autoihin, kevyisiin ja vapaa-ajan ajoneuvoihin, maanrakennuskoneisiin sekä maa- ja metsätalouskoneisiin. Ainutlaatuinen osaaminen ajoneuvon sähköisen arkkitehtuurin monimutkaisuuden hallinnassa yhdistettynä massaräätälöintiin ja erinomaiseen kykyyn integroitua osaksi asiakkaan toimintaympäristöä takaavat ainutlaatuisen kilpailuedun markkinoilla. Tuotesuunnittelu ja tehokas toimitusketjun hallinta tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, heidän vaatimustensa mukaisesti. Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa erityisesti testaus- ja teholähderatkaisujen tuotekehitys-, suunnittelu- ja valmistuspalveluita elektroniikka-, telekommunikaatio- ja energiateollisuuteen. PKC:n suunnittelemia ja valmistamia tuotteita käytetään muun muassa elektronisten tuotteiden testaamiseen, koneiden tehon kontrollointiin ja energian säästämiseen. Palvelukonsepti sisältää tuotteen koko elinkaaren kattavat palvelut. Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen Konserni työllisti vuoden lopussa 18 644 henkilöä. Heistä 58,5 % työskenteli Pohjois-Amerikassa, 23,9 % Euroopassa, 15,3 % Etelä-Amerikassa ja 2,3 % Aasiassa. PKC toimii hyvin työvoimavaltaisella teollisuuden alalla, jolla osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on menestyvän liiketoiminnan perusta. Siksi PKC:llä henkilöstön kompetenssin jatkuva kehittäminen on erittäin tärkeää. Vuonna 2013 henkilöstölle järjestettiin esimerkiksi konsernin toimintaohjeita (Code of Conduct) ja korruptionvastaista politiikkaa koskevat koulutukset. PKC:n markkinaosuus 2013, raskaat kuorma-autot (HD) 59 % Pohjois-Amerikka 38 % Eurooppa 32 % Brasilia 1% APAC PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 13 Liiketoiminta-alueet Osaamisen kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen PKC:llä halutaan, että jokainen työntekijä pääsee näyttämään kykynsä, ja oikea henkilö ja sopiva työtehtävä kohtaavat. Tähän liittyen Pohjois-Amerikan toiminnoissa otettiin vuonna 2012 käyttöön erityinen henkilöstön osaamisen kehittämisen ohjelma, joka tarjoaa työtekijöille mahdollisuuden kasvattaa ammattitaitoaan ja luoda oma, yksilöllinen urapolkunsa PKC:llä. Ohjelma on osoittautumassa menestyksekkääksi: esimerkiksi kuluneena vuonna Pohjois-Amerikassa entistä suurempaan osaan PKC:n avoimista työpaikoista löytyi osaaja PKC:n sisältä. Työturvallisuus ja työhyvinvointi Työturvallisuuden varmistaminen PKC:llä on ehdottoman tärkeää ja tukee keskeisesti konsernin liiketoimintaa sekä laadun, tehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamista. EHStoiminnan (Environment, Health, Safety) tärkeimpiä painopistealueita ovat työtapaturmien ehkäiseminen, työympäristön havainnointi ja työperäisten terveysriskien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan liiketoiminnassa EHS-toiminta perustuu jatkuvan parantamisen prosessiin, jossa vuosittain asetettavien EHS-tavoitteiden toteutumista mitataan kvantitatiivisilla mittareilla. Mittaustulosten avulla todennetaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tavoitteiden saavuttaminen ja niissä tapahtunut kehitys pidemmän ajan kuluessa. Työtapaturmien ehkäisemisen perustana on tapaturmariskien tunnistaminen. Tunnistetut riskit luokitellaan, jonka jälkeen käynnistetään tehokkaat toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja eliminoimiseksi. Työympäristön turvallisuuden havainnoinnissa on koko PKC:n henkilöstöllä tärkeä merkitys. Havaittujen ja raportoitujen työturvallisuutta alentaneiden tilanteiden pohjalta luodaan selkeät toimintaohjeet tulevaisuutta varten, millä onnettomuusriski saadaan pienenemään merkittävästi. Myös työympäristön laatua tarkkaillaan muun muassa siisteyden, toimivuuden, tuotelaadun ja terveydellisten seikkojen näkökulmasta. Työntekijöiden terveyteen kiinnitetään PKC:llä erityistä huomiota. Työympäristön mahdollista terveydelle aiheuttamaa kuormitusta seurataan ja kontrolloidaan jatkuvasti. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan organisaatiossa työperäisiä sairauksia torjutaan PKC:n terveysohjelmilla. Terveysohjelmat kohdistetaan tavoitteestaan riippuen työntekijäryhmille, jotka saattavat työssään altistua työperäisille, terveyteen vaikuttaville riskeille. Terveysohjelmissa pienimmätkin mahdolliset työympäristön 14 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 terveysvaikutukset havaitaan välittömästi ja tilanteiseen pystytään reagoimaan nopeasti. Työntekijöiden terveyttä edistetään myös muilla terveyttä tukevilla toimenpiteillä ja jakamalla yleistä, terveyteen ja sen ylläpitoon liittyvää tietoa. Vuonna 2012 PKC:llä toteutetun työhyvinvointia kartoittavan tutkimuksen tulokset analysoitiin johtoryhmän lisäksi PKC:n henkilöstöorganisaatioiden toimesta ja esiinnousseiden kehitystarpeiden perusteella tehtiin kuluneena vuonna toimenpiteitä. Konsernissa on monia yksikköjä, joissa EHStoimintojen käytännöt ovat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna alansa huippuluokkaa. Nämä parhaat toimintatavat tullaan ottamaan käyttöön kaikilla PKC:n tehtailla. Jatkuva parantaminen Suhdannevaihtelut ja kansainvälinen, laajentuva asiakaskunta asettavat jatkuvan haasteen toiminnan kehittämiselle. Kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä ohjaa jatkuvaan parantamiseen ja toiminnan joustavuuden lisäämiseen. PKC:n tavoitteina ovat korkealaatuiset ja virheettömät tuotteet, lisäarvon tuottaminen, tyytyväinen asiakas ja asiakkaiden odotukset ylittävä palvelu. Kaikessa toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan tehokkuuteen ja laatuun. Hyväksi havaitut toimintatavat ja työkalut ovat osa PKC:n laadun parhaita käytäntöjä. Parhaiden käytäntöjen kartoittaminen, tunnistaminen ja implementointi jatkuivat tuotantoyksiköissä vuonna 2013 osana operatiivista ja kehitystoimintaa. Jatkossa parhaiden käytäntöjen implementointi tullaan tuomaan entistäkin kiinteämmin osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tässä työssä PKC:n aktiivisella NPI-toiminnalla alueellisine NPI-keskuksineen on merkittävä rooli laadun ja kustannustehokkuuden parantajana sekä yrityksen kilpailukyvyn takaajana laajenevilla markkinoilla. Laatu ja ympäristö Laatu on yksi konsernin arvoista, ja korkea asiakastyytyväisyys on laadukkaan päivittäisen toiminnan tulosta. Systemaattisella tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämisellä eliminoidaan mahdollisia asiakkaan toimintaan vaikuttavia laaturiskejä. PKC:n toiminta perustuu ISO 9001 ja ISO 14001 -laatuja ympäristöstandardeihin sekä ajoneuvoteollisuuden ISO/ TS 16949 -laatustandardiin. Toimenpiteet Brasilian Campo Alegren sertifioimiseksi ja Curitiban uudelleensertifioimiseksi ISO14001 -ympäristöstandardin mukaisesti ovat käynnissä. Liiketoiminta-alueet PKC:n arvot PKC:n arvot kuvaavat sitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Ne ohjaavat päätöksentekoa ja tukevat strategian toteuttamista. SITOUTUMINEN LAATU KANNATTAVUUS YHTEISTYÖ Sitoutuminen Laatu Kannattavuus Yhteistyö Sitoudumme asiakkaalle, yhteistyökumppanille ja työkaverille annettuun lupaukseen. Tunnemme vastuumme tuotteidemme ja palveluidemme laadusta sekä tahdomme yhdessä kehittää toimintaamme tehokkaammaksi ja virheettömämmäksi. Kannamme vastuuta ympäristöstämme ja pyrimme minimoimaan ympäristölle aiheutuvia haittoja. Toimintamme on kannattavaa ja tuloksekasta, pääoman käyttömme on tehokasta ja yrityksemme vakavaraisuus pyritään pitämään hyvällä tasolla. Avoimuudella, toistemme arvostuksella ja tasaarvoisella kohtelulla luomme edellytykset hyvälle yhteistyölle. Brasilian Itajuban, Suomen Raahen ja Kiinan Suzhoun tuotantoyksiköt on sertifioitu myös OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaisesti. Vuonna 2013 saatiin päätökseen myös Meksikon Acunan, Juarezin, Piedras Negrasin ja Torreonin sekä Viron Keilan ja Haapsalun tuotantoyksiköiden sertifiointi OHSAS 18001 työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaisesti. Vuonna 2012 käynnistetty laadun metriikoiden ja raportointikäytäntöjen yhtenäistäminen ja uusien tuotantoyksikköjen integrointi osaksi PKC:ta saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Raportointikäytäntöjen, metriikoiden ja laadun prosessien kehittämistä ja tehostamista tullaan jatkamaan osana normaalia toimintaa, jotta ne vastaavat myös jatkossa kehittyvän liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. PKC haluaa kantaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista kehittämällä energiaa säästäviä ratkaisuja ja suunnittelemalla tuotteita, joissa minimoidaan päästöt ja materiaalien käyttö. Valmistustoiminnan ympäristövaikutuksia pienennetään kuljetusten optimoinnilla, tuotantolaitosten energiatehokkuuden kehittämisellä sekä tehokkaalla materiaalien hallinnalla. Kuparin tehokas käyttö ja tuotantoprosessissa syntyvän kupariromun vähentäminen on yksi tärkeimmistä materiaalitehokkuuden lisäämiseen ja jätteiden vähentämiseen liittyvistä hankkeista. Jätteiden vähentämisellä, lajittelemisella ja kierrättämisellä minimoidaan ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Tuotteet toimitetaan asiakkaille kierrätettävissä ja uudelleen käytettävissä pakkauksissa pakkausjätteen vähentämiseksi. Asiakkaiden ympäristövaatimukset huomioidaan tuotteiden komponenttivalinnoissa. Toimittajayhteistyön merkittävänä osana toimittajille asetetaan vaatimukset ympäristövaikutusten minimoimisesta. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 15 Monimutkaisuuden hallinta PKC:n nykyaseman maksimointi Merkittävän potentiaalin PKC:n kasvulle tarjoaa yhtiön hallitseva asema länsimaisten kuorma-autovalmistajien johdinsarjatoimittajana. Globaalien asiakkuuksien asemassa PKC:n liiketoimintayksikköjen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi hyötyajoneuvovalmistaja, joka on PKC:n pääasiakkaita Pohjois-Amerikassa, ei välttämättä kuulu PKC:n Euroopan asiakaskuntaan. Tämä seikka avaa PKC:lle merkittävän kasvupotentiaalin asiakkuuksien globalisoinnin kautta. Tavoite maksimoida yrityksen nykyasema toi merkittäviä tuloksia vuoden 2013 aikana, jolloin PKC voitti uusia projekteja Euroopassa aiemmin vain Pohjois-Amerikan liiketoimintayksikön asiakkaina olleille ajoneuvovalmistajille. 16 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Liiketoiminta-alueet Johdinsarjat Henkilöstön maantieteelinen jakauma, Johdinsarjat Ainutlaatuinen osaaminen mahdollistaa PKC:n aseman asiakkaidensa luotettuna ja lisäarvoa tuottavana johdinsarjatoimittajana. 60,0 % Pohjois-Amerikka 23,5 % Eurooppa 16,2 % PKC suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä, elektroniikkaa ja niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoteollisuuteen sekä valituille muille toimialoille. Vuonna 2013 johdinsarjaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 93 %. PKC:n korkealaatuisia ja pitkälle räätälöityjä johdinsarjoja ja komponentteja toimitetaan erityisesti kuorma-autoihin, linja-autoihin, kevyisiin ja vapaa-ajan ajoneuvoihin sekä maatalous- ja maanrakennus koneisiin. PKC suunnittelee ja valmistaa myös muovikomponentteja, liittimiä, kytkentärasioita, sähkökeskuksia sekä johtimia. Etelä-Amerikka 0,3 % APAC Johdinsarjaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 93 %. Vuoden 2013 johdinsarjaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: • PKC palkittiin useilla asiakkaiden antamilla laatupalkinnoilla • Aasiassa solmittiin puitesopimus strategisesta yhteistyöstä Sinotrukin kanssa • PKC laajensi NPI-keskusten (New Product Introduction) toimintaa Pohjois-Amerikasta muihin regiooniin • Serbiaan päätettiin perustaa uusi johdinsarjatehdas palvelemaan Euroopan asiakkaita • Kustannustehokkuutta parannettiin tuotannonsiirroilla • Brasilian kannattavuuden parantamiseksi aloitettiin massiiviset toimenpiteet • PKC:n Teknologiapäiviä järjestettiin asiakkaille tekemään tunnetuksi PKC:n ainutlaatuista osaamista ja tuotevalikoimaa 93 % Johdinsarjojen liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan % 59,9 59,9 60 60 50 50 Toimintaympäristö Pohjois-Amerikassa taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus vaikutti kuluttajien luottamukseen, mikä heijastui varovaisuutena kuorma-autoinvestoinneissa, ja raskaiden kuorma-autojen tuotantomäärät jäivät alle edellisen vuoden tason. Euroopan kuorma-autotuotanto jäi edellisen vuoden tasolle huolimatta EURO 6 -päästöstandardiin siirtymisen kiihdyttämistä markkinoista tilikauden viimeisellä kvartaalilla. Brasilian tuotantomäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Eurooppa Eurooppa Etelä-Amerikka Aasia APAC 40 40 30 30 20 20 10 10 0 0 28,9 28,9 10,5 10,5 0,7 0,7 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 17 Liiketoiminta-alueet PKC:n ainutlaatuisen osaamisen toteuttajana on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. PKC – asiakkaidensa globaali kumppani PKC haluaa olla paras yhteistyökumppani, jonka asiakas voi valita. Ainutlaatuinen osaaminen, palvelun joustavuus ja globaali saatavuus tekevät PKC:stä luotettavan kumppanin vastaamaan asiakkaiden rinnalla globaalin hyötyajoneuvomarkkinan haasteisiin. Kuluneena vuonna useat asiakkaat palkitsivat PKC:n myöntämillään laatupalkinnoilla. Laatupalkintoja myönnetään vain valiotoimittajille, jotka systemaattisesti pystyvät pitämään yllä erinomaista laatua ja toimitusvarmuutta. PKC:n asiakaskuntaan kuuluvat kaikki merkittävät länsimaiset kuorma-autovalmistajat sekä globaalit, johtavat traktori-, maanrakennuskone- ja vapaa-ajanajoneuvojen valmistajat. Perinteisillä markkina-alueilla Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa saavutettiin kuluneen vuoden aikana uusia asiakkuuksia sekä käynnistettiin uusia asiakasprojekteja. Aasian hyötyajoneuvomarkkinoille tehtiin merkittävä avaus syyskuussa 2013, jolloin PKC solmi puitesopimuksen strategisesta yhteistyöstä Sinotrukin kanssa koskien Kiinaan perustettavaa yhteisyritystä. Tämä yhteisyritys tulisi valmistamaan johdinsarjoja Sinotrukille ja mahdollisesti muille asiakkaille Kiinassa sekä vientiin. PKC:n johdinsarjaliiketoiminnan visiona on, että PKC on vuonna 2020 kuljetusteollisuuden asiakkaiden ensisijainen globaali partneri sähkönjakelujärjestelmissä. Toiminnan kehittäminen Maailmanlaajuista tuotanto- ja palveluverkostoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan kasvavan asiakaskunnan tarpeita. Vuoden 2013 aikana PKC laajensi NPI-keskustensa (New Product Introduction) toimintaa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja muihin regiooniin. NPI keskusten tehtävänä on varmistaa uusien asiakasohjelmien saumaton käynnistys varhaisesta suunnitteluvaiheesta massatuotantoon saakka. Keskuksissa tehdään myös jatkuvaa operatiivisten toimintojen ja prosessien kehitystyötä, jotta PKC:n ainutlaatuinen osaaminen on aina ajan tasalla vastaamaan toimialan haasteisiin. Eri yksikköjen välillä toteutettiin tuotannonsiirtoja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ajoneuvoelektroniikkaan ja 18 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 komponenttien valmistamiseen liittyvä osaaminen keskitettiin Saksan Barchfeldiin. Serbian Smederevoon päätettiin perustaa uusi johdinsarjatehdas, joka tulee palvelemaan nykyisiä ja mahdollisia uusia asiakkuuksia Euroopassa. Myös organisaatiota uudistettiin yhdistämällä johdinsarjaliiketoiminnat Euroopassa ja Etelä-Amerikassa saman johdon alle vuoden 2014 alusta alkaen. Tällä johtamisen tiivistämiselle voidaan vastata paremmin asiakkaiden tuotteiden ja toimintatapojen globalisoitumiseen. Etelä-Amerikassa Brasilian yksikön toiminta oli tappiollista tuotantomäärien kasvusta ja toiminnan kehittämisestä huolimatta. PKC on tästä johtuen aloittanut massiiviset toimet yksikön toiminnan tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Kilpailuetuna ainutlaatuinen osaaminen PKC tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen osaamisensa tuottaman lisäarvon. Osaaminen koostuu monimutkaisuuden hallintaan kehitetyistä prosesseista, työkaluista, tietotaidosta ja arkkitehtuurikomponenteista. Tuotekehitys huomioi tuotestrategiassaan asiakkaidensa lyhyen ja pitkän aikavälin tuotekehitystarpeet sekä ajoneuvoteollisuuden viimeisimmät kehityssuunnat. Kuluneena vuonna PKC järjesti edellisvuotiseen tapaan asiakkailleen PKC Teknologiapäiviä, joiden kautta asiakasorganisaatiossa voitiin tutustua PKC:n osaamiseen ja tuotevalikoimaan entistä paremmin. PKC:llä on kyky siirtää asiakkaan informaatio omiin toimintajärjestelmiinsä ja integroitua osaksi asiakkaan toimintaympäristöä. Asiakkaille tämä osaaminen luo merkittävän kilpailuedun mahdollistamalla heille vapauden valita yksilöllisesti räätälöidyt lopputuotteet erittäin lyhyellä toimitusajalla. PKC:n kehittämät, omat tuotesovellukset tukevat osaamista. PKC:llä on monipuolinen johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima, joka hyödyntää modulaarista, älykästä sähkönja signaalinjakoratkaisua ja ajoneuvoelektroniikan tuoteratkaisuja. Tehokkaiden teknologiaratkaisujen avulla tuotteiden paino ja kustannukset alenevat. Käytettävät komponentit ovat kestäviä ja ne on suunniteltu kestämään ääriolosuhteita. Liiketoiminta-alueet Johdinsarjaliiketoiminnan vahvuudet: • Ainutlaatuinen osaaminen – PKC Uniqueness – Toimialalla ainutlaatuinen kyky integroitua asiakkaan tuote- ja tuotantoympäristöön – Vahva tuotevariaatioiden massavalmistusosaaminen (syncro-tuotanto) ja jatkuva tuotantomenetelmien kehitystyö – Monipuolinen johdinsarja-arkkitehtuurin tuotevalikoima – Erinomainen kyky hallita tuote- ja toimintaympäristön monimutkaisuutta ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita lyhyillä toimitusajoilla • Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö ainutlaatuisen osaamisen toteuttajana • Pitkä kokemus toimialalta • Vankat asiakassuhteet johtavien länsimaisten kuormaauto-, traktori-, maanrakennuskone- ja vapaa-ajanajoneuvojen valmistajien kanssa • Vahvat lähtökohdat asiakaskunnan laajentamiseen muualle kuljetusteollisuuteen • Globaali kumppanuus: maailmanlaajuinen, joustava palvelu- ja tuotantoverkosto lähellä asiakasta Hankintaorganisaatio hyödyntää globaaleja ostovolyymeita ja toimintayksiköiden synergioita materiaalitoimittajien kilpailuttamisessa, mikä alentaa asiakkaan tuotteen kokonaiskustannuksia. PKC:n ainutlaatuisen osaamisen toteuttajana on ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Henkilöstön ja osaamisen kehittämisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa hyödynnetään PKC:llä kunkin liiketoimintayksikön parhaita käytäntöjä, joita globaalissa organisaatiossa myös jaetaan aktiivisesti yksiköiden välillä. Kuluneena vuonna julkaistiin PKC:n ensimmäinen yritysvastuuraportti, joka on saanut hyvin positiivisen vastaanoton PKC:n sidosryhmiltä. Vuoden 2013 yritysvastuuraportti tullaan julkaisemaan samana päivänä tämän vuosikertomuksen kanssa. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 19 Liiketoiminta-alueet Elektroniikka Henkilöstön maantieteellinen jakauma PKC:n elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa elektroniikan suunnitteluja valmistuspalveluita erityisesti elektroniikka-, telekommunikaatio- ja energiateollisuudelle. Kuluneen vuoden aikana elektroniikkaliiketoiminta jatkoi strategiansa mukaisesti toiminnan keskittämistä entistä voimakkaammin kahdelle erityisosaamisalueelleen: testausratkaisuihin ja tehonhallintaratkaisuihin. Vuonna 2013 elektroniikkaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 7 %. Elektroniikkaliiketoiminnan vahvuutena on kyky tarjota palvelut tuotteen koko elinkaarelle suunnittelusta valmistukseen. ODM-palvelukonsepti (Original Design Manufacturer) kattaa elektroniikkasuunnittelun lisäksi vahvan mekaniikka- ja testaussuunnitteluosaamisen. Erityisosaamisalueillaan testausratkaisuissa ja tehonhallintaratkaisuissa PKC:n omat OEM-tuotteet (Original Equipment Manufacturer) ovat keskeinen osa elektroniikan palveluvalikoimaa. PKC:n kustannustehokas ja joustava tuotantoverkosto vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin prototyypeistä esisarjavalmistukseen ja massatuotantoon. Vuoden 2013 elektroniikkaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: • Innovatiivisia ratkaisupalveluja tuotteistettiin ja globaali markkinointi käynnistettiin • PKC lanseerasi omia tuotteitaan – Testausratkaisuissa Chameleon™ -tuoteperhe – Tehonhallintaratkaisuissa Alva-teholähdeperhe ja Nactus-ylijännitesuoja • Voluumituotantoa keskitettiin edelleen Kiinan yksikköön • Varastojen ja materiaalivirtojen optimointiprojektit tuottivat hyviä tuloksia • Globaalia materiaalihankintaa tehostettiin vahvistamalla Aasian hankintatoimintaa • Lean Proto -palvelukonseptin käyttöönotolla varmistettiin asiakkaiden tuotteiden entistä nopeampi pääsy markkinoille Toimintaympäristö Talouden epävarmuus Euroopassa sekä yritysten varovaisuus teollisuusinvestoinneissa maailmanlaajuisesti vaikuttivat elektronisten tuotteiden kysyntään negatiivisesti. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävien tuotteiden sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvien ratkaisujen kysyntä markkinoilla laski edellisen vuoden tasosta. Telekommunikaatioon liittyvien tuotteiden kysyntä markkinoilla nousi hieman edellisestä vuodesta. 20 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 46,0 % Eurooppa 54,0 % APAC Elektroniikkaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 7 %. 7% Elektroniikan liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan % 80 70 72,3 Eurooppa 60 APAC 50 Etelä-Amerikka 40 30 Pohjois-Amerikka 25,1 20 10 0 2,1 0,5 Liiketoiminta-alueet Palvelut tuotteen koko elinkaarelle elektroniikka suunnittelu PKC GROUP prototyypit Asiakkaat esisarjavalmistus telekommunikaatio energia massatuotanto ylläpito huolto Innovatiivisia ratkaisupalveluja erityisosaamisalueilta PKC:n elektroniikkaliiketoiminnan vahvuutena on kattava palvelukokonaisuuksien tarjonta tuotteen koko elinkaarelle. Monipuolinen palvelu- ja tuotekonsepti sekä tehokas ja joustava tuotantoverkosto vastaavat erilaisiin asiakastarpeisiin prototyypeistä esisarjavalmistukseen ja massatuotantoon. Tuotesuunnittelu- ja projektinhallintapalveluiden lisäksi PKC tarjoaa laajan valikoiman korkeatasoista tuotantoteknologiaa. Saumaton yhteistyö suunnittelun ja tuotannon välillä mahdollistaa tuotteiden oikea-aikaisen ja tehokkaan tuotantoon saamisen. Tuotteen elinkaaripalvelut pitävät sisällään myös globaalin elektroniikka- ja mekaniikkahankintatoimen sekä tuotteiden ylläpito- ja huoltopalvelut. Elektroniikkaliiketoiminta keskittyy strategiansa mukaisesti kahteen liiketoiminta-alueeseen: testausratkaisuihin sekä teholähde- ja ylijännitesuojaratkaisuihin. PKC:n pitkä kokemus tuotetestauksesta on luonut perustan kokonaisvaltaiselle testausjärjestelmien palvelupaketille, joka sisältää testausaseman ja -ohjelmiston, tuotekohtaiset adapterit sekä ylläpidon. Testausratkaisuihin liittyen PKC lanseerasi markkinoille vuonna 2013 oman tuotekonseptinsa, Chameleon™-tuoteperheen, jonka tuotteita käytetään mm. mobiililaitteiden ja muiden kosketusnäyttöä hyödyntävien elektronisten laitteiden testaukseen. Chameleon™ -tuotteet tarjoavat innovatiivisen ratkaisun teollisuusympäristössä tapahtuvaan tuotetestaukseen. Tehonhallintaan PKC tarjoaa älykkäitä ratkaisuja tasavirta-, vaihtovirta-, korkeajännite- ja tarkkuusteholähteisiin. Nämä älykkäät teholähteet varmistavat korkean hyötysuhteen ja matalan energiankulutuksen vaativissa olosuhteissa. Erityisesti LED-valaistusratkaisujen digitaalisia teholähteitä kehitetään PKC:llä aktiivisesti. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt Alva-tuoteperhe, joka koostuu älykkäistä, säädettävistä vakiovirtalähteistä LED-valaisimille. Myös PKC:n ylijännitesuojalaite Nactus on herättänyt asiakaskunnassa paljon mielenkiintoa. Uusiutuvan energian ratkaisut ja älykkäät sähköverkot ovat tuoneet elektroniikkasegmentille uusia mahdollisuuksia muun muassa sähköverkkojen hallintaan liittyvien laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Massatuotannon keskittämisellä ja Lean Proton käyttöönotolla optimoitiin tuotanto- ja palveluverkostoa Parhaan mahdollisen palvelun ja kilpailukykyisten tuotteiden takaamiseksi toimintamalleja sekä tuotanto- ja palveluverkostoa kehitetään jatkuvasti. Kuluneen vuoden aikana suunnittelu- ja tuotekehitysosaamisen vahvistamista Kiinassa yksikössä jatkettiin ja myös massatuotanto keskitettiin Aasiaan. Yhteistyö Suomen ja Kiinan organisaatioiden välillä mahdollisti kattavan palvelutarjonnan globaaleille asiakkaille. Asiakaspalvelun parantamiseksi entisestään otettiin Suomessa käyttöön Lean Proto -konsepti tukemaan tuotteiden nopeampaa pääsyä markkinoille. Lean Proto -palvelu keskittyy prototyyppien valmistukseen sekä tuotteisiin, joita tullaan valmistamaan vain pieniä määriä. Lean Proton avulla asiakkaan tuotteen toimitusaika lyhenee, minkä lisäksi Lean Proto tukee myös PKC:n oman tuotekehityksen prototyyppien valmistusta. Asiakkaan tuotteen kokonaiskustannusten alentamiseen PKC tarjoaa asiakkaalle CostBuster® -konseptin, jonka avulla alennetaan kustannuksia, tehostetaan toimintoja ja pidennetään tuotteen elinkaarta. Elektroniikkaliiketoiminnan vahvuudet: • Kattava palvelukokonaisuus tuotteen koko elinkaarelle • Tuotekehitys- ja tuotantopalvelut lähellä asiakasta Euroopassa ja Aasiassa • Kattava suunnitteluosaaminen, erityisalana testaus- ja tehonhallintaratkaisut • Omat, vahvat tuotekonseptit: Alva, Chameleon™ ja Nactus • Lean Proto -palvelukonsepti takaa tuotteiden nopean pääsyn markkinoille • Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja vahva markkinatuntemus • Globaali ja tehokas materiaalihankinta PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 21 Monimutkaisuuden hallinta Laajentuminen Aasia – Tyynenmeren alueelle Hyötyajoneuvomarkkinoiden merkittävin kasvu potentiaali löytyy lähitulevaisuudessa Aasiasta, erityisesti Kiinasta, joka on maailman suurin kuorma- autovalmistaja. Myös PKC:n nykyiset länsi maiset asiakkaat ovat suuntamaassa aktiivi sesti toimintaansa Aasiaan paikallisten valmistajien rinnalle. Aasian ajoneuvomarkkinoilla on tapahtumassa suuri raken teellinen muutos: ajoneuvojen erikoistu minen ja tuotantomäärät kasvavat voimakkaasti kaupungistumisen ja teollistumisen myötä, ja uudet päästömääräykset ja ympäristöstandardit vaativat ajoneuvovalmistajilta uusia ratkaisuja ja teknologista osaamista. Globaalina kumppanina PKC:llä on erinomaiset valmiudet vastata näihin haasteisiin palvelemalla sekä nykyisiä asiakkaitaan että Aasian ja Kiinan johtavia kuorma-autovalmistajia. 22 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Yritysvastuu Yritysvastuu Yritysvastuu on PKC:n toiminnan kulmakivi. PKC:n liiketoiminnan tulee olla aina eettisesti kestävällä pohjalla. Pohjois-Amerikka 24,3 % Eurooppa 15,7 % Etelä-Amerikka 2,1 % APAC Henkilömäärä 2009–2013 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2 3 20 1 20 1 11 0 20 Henkilöstö PKC:n kilpailukyky perustuu konsernin ammattitaitoiseen ja osaavaan henkilöstöön. Siksi henkilöstöön liittyvät seikat ja henkilöstön hyvinvointi ovat yritysvastuun tärkeimpiä osa-alueita PKC:llä. PKC on sitoutunut edistämään kestäviä työelämän käytäntöjä ja ihmisoikeuksia. PKC pyrkii myös varmistamaan, että konsernin koko henkilöstö toimiessaan muiden työntekijöiden, asiakkaiden, alihankkijoiden, viranomaisten, suuren yleisön ja muiden sidosryhmien kanssa noudattaa aina tinkimättömästi eettisiä käytäntöjä. 57,9 % 20 Painopistealueet ja sidosryhmäyhteistyö PKC:n yritysvastuun painopistealueet liittyvät henkilöstöön, eettisiin liiketoimintakäytäntöihin ja ympäristöön. Pörssinoteerattuna yrityksenä myös taloudellinen kestävyys on meille tärkeää. Nämä painopistealueet vahvistettiin PKC:n teettämässä selvityksessä, jossa sidosryhmät arvioivat, mitä yritysvastuuseen liittyviä asioita he pitävät tärkeinä. Yritysvastuuraportissa käsitellään näitä aiheita. PKC:n lähestymistapa yritysvastuuseen perustuu konsernin visioon, keskeisiin arvoihin, yrityskulttuuriin, liiketoiminta- ja toimintaympäristöön sekä myös sidosryhmien odotuksiin. PKC:n yritysvastuuseen kuuluvat säädösten noudattaminen, henkilöstön motivaation kasvattaminen, riskienhallinta ja entistä tiiviimmin sidosryhmäyhteistyö, mitkä kaikki auttavat osaltaan vahvistamaan PKC:n markkina-asemaa. Henkilöstön maantieteellinen jakauma 09 20 10 Konserni kantaa vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii minimoimaan ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Lisäksi konserni kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia sekä oikeudenmukaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työpaikoilla, eikä se suvaitse lahjontaa ja korruptiota missään muodossa. Kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön, säädösten sekä konsernin sisäisten käytäntöjen ja periaatteiden noudattaminen on ehdoton vaatimus, josta poikkeaminen ei ole missään olosuhteissa sallittua. PKC:n yritysvastuuraportti julkaistaan yhdessä konsernin vuosikertomuksen kanssa: Yritysvastuusta raportointi on yksi tapa, jolla PKC osoittaa, että se toimii mahdollisimman vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Yritysvastuuraportti julkaistaan konsernin verkkosivuston Yritysvastuu-sivuilla osoitteessa www.pkcgroup.com. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 23 Yritysvastuu Laatu ja asiakastyytyväisyys Laatu on PKC:n keskeisimpiä arvoja. Strategiansa mukaisesti konserni valmistaa korkealaatuisia tuotteita ja pyrkii kaikessa toiminnassaan hyvään tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Tuotteiden ja toiminnan laatuun panostaminen on asiakastyytyväisyyden ja konsernin menestyksekkään liiketoiminnan ehdoton edellytys. PKC:n toiminta on erittäin asiakaslähtöistä ja konserni toimii tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. PKC:n asiakkaat ovat myös ryhtyneet asettamaan vaatimuksia toimitusketjunsa kestävyydelle, mikä johtaa myös PKC:n tekemään kovemmin työtä asiakkaiden vaatimusten täyttämiseksi ja ylittämiseksi. Ylittämällä nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden yritysvastuuta koskevat vaatimukset, PKC:stä voi tulla asiakkaiden ensisijainen yhteistyökumppani, mikä luo konsernille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristö Vaikka PKC:n liiketoiminnan ympäristövaikutukset ovatkin vähäiset, pyrkii konserni jatkuvasti seuraamaan ja mittaamaan toimintansa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia pystyäkseen jatkuvasti parantamaan toimintaprosessejaan. Konserni pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksia esimerkiksi hankkimalla materiaalit mahdollisimman läheltä niiden tuotantopaikkaa, vähentämällä ja kierrättämällä pakkausmateriaaleja, hyödyntämällä kierrätettäviä materiaaleja, vähentämällä materiaalihävikkiä ja optimoimalla tuotannon ja toimitukset. Taloudellinen suorituskyky Kannattavuus on yksi PKC:n perusarvoista. PKC harjoittaa kannattavaa ja tuottavaa toimintaa, käyttää pääomaa tehokkaasti, pitää konsernin maksuvalmiuden korkeana eikä harrasta veronkiertoa. PKC parantaa jatkuvasti toimintaansa ja etsii uusia kasvumahdollisuuksia. Kannattava kasvu luo osakkeenomistajille syntyvän lisäarvon ohella kestävän perustan liiketoiminnalle, koska kasvu tukee henkilökunnan motivaatiota ja luotettavaa toimittajakantaa ja näin varmistaa kilpailukyvyn ja paremman asiakastyytyväisyyden myös tulevaisuudessa. 24 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Vuoden 2013 tärkeimmät tapahtumat: • Vuonna 2012 julkistettujen/päivitettyjen ohjeistusten (Code of Conduct, rahoituspolitiikka, korruptionvastainen toimintaohje) kattava koulutus • PKC:n Pohjois-Amerikan toiminnot ovat saaneet kolme asiakaspalkintoa/tunnustusta: (i) Daimler Trucks North American “Masters of Quality” Supplier Award for excellence in appreciation and recognition of superior quality parts provided during the past 12 months; (ii) Paccarin 2012 Quality Achievement for meeting Paccar’s expectation that supplied parts and components achieve 50 PPM or better quality; (iii) Fordin Q1 Preferred Quality Award • Torreonin tehdas (Meksiko) sai Meksikon työvoimahallinnolta “Secretaria del Trabajo Prevision Social” -tunnustuksen “for Excellence in Inclusiveness for People with Disabilities”. • OECD hylkäsi ammattiliittojen tekemän perusteettoman valituksen liittyen PKC:n toimintaan Meksikon Acuñan työntekijöiden ammattiliittoedustukseen • OHSAS 18001 sertifioinnit Viron Keilan ja Haapsalun ja Meksikon Acuñan, Juarezin, Piedras Negrasin ja Torreonin tehtaille • PKC:n Pohjois-Amerikan toimintojen luoma Kiitospäivän ateria -ohjelma tarjosi kiitospäivän aterian 30 vanhukselle ja 45 perheelle Katse eteenpäin Lähivuosina PKC kehittää yritysvastuutyötä entistä enemmän yrityksen strategiaa tukevaan suuntaan. Pitkällä aikavälillä PKC ylläpitää ja kehittää yritysvastuukäytäntöjään. Tähän työhön kuuluu myös toiminnan läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysvastuuraportointia kehitetään entisestään ja henkilöstölle järjestetään yritysvastuuta koskevien toimintatapojen ja -käytäntöjen koulutusta. PKC on sitoutunut tekemään yritysvastuusta keskeisen osan konsernin toimintoja. Yritysvastuu PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 25 Monimutkaisuuden hallinta Laajennus mahdollisuuksien tutkiminen kulje tusteollisuuden sisällä PKC:n ainutlaatuinen osaaminen on sovellettavissa myös hyötyajoneuvoteollisuuden ulkopuolella. Monipuolinen hyötyajoneuvojen sähköisen arkkitehtuurin tuntemus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden lähestyä muita kuljetusteollisuuden asiakkaita, joiden tuotteissa PKC:n osaamista voidaan hyödyntää. Näitä asiakkaita ovat esimerkiksi ilmailu- ja kiskokalusto- sekä kaivosteollisuus. Laajentuminen kuljetusalan sisällä tarjoaa PKC:lle merkittävän kasvupotentiaalin ja tilaisuuden parantaa yrityksen markkina-arvoa. 26 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Hallinnointi HALLINNOINTIPERIAATTEET 28 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 41 Palkka- ja palkkioselvitys 44Riskienhallinta PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 27 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Tämä selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Sekä toimintakertomus että selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältyvät vuosikertomukseen, joka on saatavissa PKC:n Internet-sivuilta. Tämä selvitys julkaistaan myös erillisenä dokumenttina internetsivuilla. PKC Group Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiön Corporate Governance -ohjeistukseen ja hallinnointiperiaatteita koskevaan säännöllisesti päivitettyyn selostukseen voi tutustua yhtiön internetsivuilla. Suosituksista poikkeaminen Poikkeamia suosituksista ei ole ollut 4.4.2013 jälkeen. 4.4.2013 saakka yhtiö poikkesi hallinnointikoodin tarkastusvaliokunnan riippumattomuutta koskevasta suosituksesta (Suositus 26 - Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus). Yhtiö oli halunnut vahvistaa tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa ja ottaen huomioon sen, että suosituksen mukaisen jäsenmäärän (vähintään 3 jäsentä) ollessa riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista, oli tarkastusvaliokunnan kokoonpanoa vahvistettu jäsenellä, jonka riippuvuutta yhtiöstä ei PKC:n kannalta pidetty merkittävänä. YHTIÖKOKOUS Ylintä päätösvaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous, joka päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen määräämänä päivänä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä yhtiön kotipaikalla Helsingissä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Lisäksi yhtiö voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, 28 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouskutsussa ilmoitettuna täsmäytyspäivänä rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joka on ilmoittautunut yhtiökokoukseen kutsussa määritellyllä tavalla ja määriteltyyn viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Vuonna 2013 varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 4.4.2013. HALLITUS Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys, jonka keskeisiä osia on tässä selostettu, on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilla. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti, hyväksyä riskienhallinnan periaatteet sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminta. Hallitus päättää asioista, jotka ovat yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioonottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia. Näihin asioihin kuuluvat mm. seuraavat: • päättää hankinnoista, fuusioista ja muista uudelleenjärjestelyistä, jotka vaikuttavat konsernin rakenteeseen sekä strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista ja oman pääoman ehtoisista sijoituksista, • päättää investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista, • hyväksyä koko konsernia koskevat kannustin- ja palkitsemisjärjestelmät. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–7 jäsentä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallinnointi Hallituksessa on mahdollisuuksien mukaan oltava molempia sukupuolia. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka yhtiöjärjestyksen mukaan ei voi olla yhtiön toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu. Hallitus arvioi vuosittain itsenäisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan löytääkseen mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisen kerran arviointi on suoritettu vuodelta 2004. Hallitus suorittaa itsearvioinnin kyselytutkimuksena, johon kaikki jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat. Vuonna 2013 yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän henkilöä. Hallituksessa jatkoivat Outi Lampela, Shemaya Levy, Robert Remenar, Matti Ruotsala, Jyrki Tähtinen ja Harri Suutari ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Wolfgang Diez. Vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruotsala ja varapuheenjohtajaksi Robert Remenar. KONSERNIN HALLINNOINTIRAKENNE Yhtiökokous Tilintarkastaja Hallitus Tarkastusvaliokunta Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Konsernin emoyhtiö PKC Group Oyj Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä Johdinsarjaliiketoiminta Elektroniikkaliiketoiminta PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 29 Hallitus Kuvassa vasemmalta: Matti Ruotsala, Wolfgang Diez, Outi Lampela Matti Ruotsala (s. 1956) • Puheenjohtaja vuodesta 2008 lähtien • Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja • Hallituksen jäsen vuodesta 2006 lähtien • Diplomi-insinööri • Fortumin Power-divisioonan johtaja, Fortum Oyj • Aikaisemmin Fortum Yhtymän Generation liiketoiminnan johtaja (2007–2009), AGCO Corporationin johtaja ja Valtra Oy Ab:n toimitusjohtaja (2005–2007), KCI Konecranes yhtymän operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen (2001–2004), KCI Konecranes yhtymän tekninen johtaja ja kaupallinen johtaja (1995–2000) ja Kone Oy:n nosturiryhmän Aasian aluejohtaja (1991–1994). • Kemijoki Oy:n ja Teollisuuden Voima Oyj:n hallitusten puheenjohtaja ja Oy Halton Group Ltd:n ja Componenta Oyj:n hallitusten jäsen. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Wolfgang Diez (s. 1953) • Tarkastusvaliokunnan jäsen • Hallituksen jäsen vuodesta 2013 lähtien • Diplom-Kaufmann in Business Administration • Itsenäinen konsultti ajoneuvo- ja toimittajateollisuudessa • Aikaisemmin DaimlerChrysler AG´s Head of Global Corporate Bus Business and Member of management board Commercial Vehicle Division (2002–2006), EvoBus GmbH´s CEO and Chief Personnel Officer (1995–2006), Mercedes Benz AG´s Director Business Administration and Controlling, Commercial Vehicle Division ja tätä ennen useissa päällikkötehtävissä Daimler–Benz AG:ssä vuodesta 1997. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. 30 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Outi Lampela (s. 1949) • Tarkastusvaliokunnan jäsen • Hallituksen jäsen vuodesta 2009 lähtien • Diplomi-insinööri •Konsultti, taloudellinen neuvonantaja • Aikaisemmin Outotec Oyj:n johtaja, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus (2011–2013), Outotec Oyj:n talousjohtaja (2006–2011), Luvata Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja (2005–2006), Outokumpu Heatcraft USA LLC:n talousja rahoitusjohtaja (2002–2005), Outokumpu Oyj:n liiketoiminnan kehitysjohtaja (2000–2002), Outokumpu Technology Oy:n talous- ja hallintojohtaja (1991–2000) ja tätä ennen muissa Outokummun/Outokumpu Technologyn talous- ja rahoitus ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Shemaya Levy (s. 1947) • Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja • Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien • ENSAE-loppututkinto (Ecole Nationale de la Statistique et de l´Administration Economique) • Hallitusammattilainen • Aikaisemmin RENAULT Groupin Executive Vice-President and CFO (1998–2004), RENAULT V.I. Groupin Chairman and CEO (1994–1998), RENAULT V.I.:n COO, vastuualueena European Branch (1991–1994), ja tätä ennen muissa markkinointi-, myynti ja johtotehtävissä RENAULT Groupissa vuodesta 1972. • Hallintoneuvoston ja nimitysvaliokunnan jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja AEGON N.V.:ssä, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan Hallinnointi Kuvassa vasemmalta: Shemaya Levy, Robert J. Remenar, Harri Suutari ja Jyrki Tähtinen • Componenta Oyj:n, Metsänhoitoyhdistys Kainuu LKV:n, Alma Media Oyj:n ja Tulikivi Oyj:n hallitusten puheenjohtaja, Oy M-Filter Ab:n hallituksen jäsen, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen. • Ei ole riippumaton yhtiöstä (työ- tai toimisuhteessa yhtiöön viimeisen kolmen vuoden aikana). • Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen TNT Express N.V.:ssä, hallintoneuvoston jäsen SEGULA Technologies Groupissa. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Robert J. Remenar (s.1955) • Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2013 lähtien • Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen • Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien • MBA • Chassix Inc. toimitusjohtaja • Aikaisemmin Nexteer Automotiven President & CEO (2009–2012), Delphi Corporationin Vice President, Delphi Steeringin President, (2002–2009), Delphi Energy and Chassis Divisionin Executive Director, (2000–2001) ja tätä ennen muissa johto- ja päällikkötehtävissä Delphissä vuodesta 1998 ja useissa johto- ja päällikkötehtävissä General Motorsissa vuodesta 1985. • President´s Advisory Councilin jäsen (PAC) Walsh Collegessa (Troy, Michigan), Member of Dean´s Business Advisory Council (DBAC), Central Michigan University, Mt. Pleasant, Michigan. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Jyrki Tähtinen (s. 1961) • Tarkastusvaliokunnan jäsen • Hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien • Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja • Asianajotoimisto Borenius Oy:n hallituksen puheenjohtaja • Aikaisemmin Borenius & Kemppinen Oy:n toimitusjohtaja (1997–2008), osakas (1991–) ja tätä ennen lakimiestehtävissä muiden asianajotoimistojen ja Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1983 lähtien. • Muoviura Oy:n hallituksen puheenjohtaja, JSH Capital Oy:n ja Dexus Group Oy:n hallitusten jäsen. • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Harri Suutari (s.1959) • Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen • Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien • Insinööri • Hallitusammattilainen • Aikaisemmin toimitusjohtaja PKC Group Oyj:ssä (3.3.2008– 4.4.2012 sekä 13.3.2002–31.8.2005), Ponsse Oyj:ssä (1994–2000) ja Kajaani Automatiikka Oy:ssä (1984–1996). PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 31 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä hallituksen Jäsenten osallistuminen kokouksiin Tarkastusvaliokunnan Jäsenten osallistuminen kokouksiin kokoukset osallistumis-% kokoukset osallistumis-% 2/2 100 Andres Allikmäe 1) 2/2 100 11/11 100 Wolfgang Diez 3/4 75 Andres Allikmäe 1) Wolfgang Diez 2) Outi Lampela 13/13 100 Outi Lampela 6/6 100 Shemaya Levy 12/13 92,3 Shemaya Levy 6/6 100 Robert Remenar 13/13 100 Jyrki Tähtinen 5/6 83,3 Matti Ruotsala 13/13 100 Harri Suutari 13/13 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen Jyrki Tähtinen 12/13 92,3 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 1) Allikmäe hallituksessa 4.4.2013 saakka 2) Diez hallituksessa 4.4.2013 alkaen 97,8 Hallituksen kokoukset vuonna 2013 Hallitus kokoontuu keskimäärin kuukausittain sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2013 hallitus piti yhteensä 13 kokousta, joista kahdeksan puhelinkokouksena, minkä lisäksi viisi päätöspöytäkirjaa varsinaista kokousta pitämättä. HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Muita valiokuntia ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa, koska yhtiön toiminnan laajuus ja luonne sekä hallituksen toimintatavat huomioon ottaen hallitus kykenee ilman valiokuntiakin käsittelemään asioita tehokkaasti. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta, hallitusta avustavana elimenä, keskittyy erityisesti taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn ja valmisteluun, joihin kuuluu myös tilintarkastajan valintaa koskevan esityksen valmistelu. Hallitus on laatinut tarkastusvaliokunnan toimintaa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2013 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Shemaya Levy ja jäseniksi Wolfgang Diez, Outi Lampela ja Jyrki Tähtinen. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantunte- 32 2) PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 1) Allikmäe tarkastusvaliokunnassa 4.4.2012 saakka 2) Diez tarkastusvaliokunnassa 4.4.2013 alkaen 91,7 musta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla. Valiokunnalla tulee olla riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, sisäisestä tarkastuksesta tai tilinpäätöskäytännöistä, koska valiokunta käsittelee yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Asiantuntemus voi perustua esimerkiksi kokemukseen liikkeenjohtotehtävissä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Mikäli tarkastusvaliokuntaan kuuluu vain kaksi jäsentä, on molempien oltava riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Mikäli tarkastusvaliokuntaan kuuluu enemmän kuin kolme jäsentä, joista kolme on riippumattomia yhtiöstä, voi tarkastusvaliokuntaan perustellusta syystä kuulua lisäksi myös jäsen, joka ei ole riippumaton yhtiöstä. Tarkastusvaliokunnan kokoukset vuonna 2013 Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ennen tulosjulkistuksia sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2013 tarkastusvaliokunta piti kuusi kokousta, joista neljä puhelinkokouksena. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta keskittymällä asioihin, jotka liittyvät hallituksen jäsenten nimityksiin tai palkitsemiseen, toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon nimityksiin ja palkitsemiseen sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin. Hallitus on laatinut nimitys- ja palkitsemis- Hallinnointi Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan Jäsenten osallistuminen kokouksiin kokoukset osallistumis-% Robert Remenar 3/3 100 Matti Ruotsala 3/3 100 Harri Suutari 3/3 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 100 valiokunnan toimintaa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2013 nimitysja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruotsala ja jäseniksi Robert Remenar ja Harri Suutari. Nimitysvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoukset vuonna 2013 Valiokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa valmistellakseen yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2013 nimitysvaliokunta piti kolme kokousta, joista yhden puhelinkokouksena, minkä lisäksi kaksi päätöspöytäkirjaa varsinaista kokousta pitämättä. puheenjohtajana. Yhtiön toimitusjohtajana on 4.4.2012 lähtien toiminut Matti Hyytiäinen. Vuonna 2013 toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen siirtyi väliaikaisesti Hong Kongiin edistämään konsernin liiketoiminnan kasvua Aasiassa ja Kiinassa. Konsernin johtoryhmä Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä, jolla ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on operatiivisen toiminnan kehittäminen, strategiatyö ja strategiatyössä asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumisen seuranta sekä muiden toiminnan kannalta oleellisten asioiden käsittely. Johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta (pj.) ja hallituksen johtoryhmään toimitusjohtajan esityksestä nimeämistä henkilöistä. TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa koko konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, hallituksen ohjeiden sekä yhtiön Corporate Governance -ohjeistuksen ja muiden sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Toimitusjohtajasopimus on laadittu kirjallisesti ja on voimassa toistaiseksi. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 33 Johtoryhmä Kuvassa vasemmalta: Matti Hyytiäinen, Jyrki Keronen, Jani Kiljala ja Pekka Korkala Matti Hyytiäinen (s. 1960) • Toimitusjohtaja • KTM • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2012 lähtien. • Aikaisemmin Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja (2008–2011), KONE Oyj, Liukuporras -divisioonan Senior Vice President (2001–2007), Perlos Oyj:n Senior Executive Vice President (2001), KONE Elevators Co., Ltd:n President (1996–2000), PT KONE Indo Elevator:n President (1994–1996), KONE Oyj Hissit Suomi, General Manager, subsidiaries and acquisitions (1989–1994), Hissi-Ala Oy:n General Manager (1986–1989), KONE Oyj Hissit Suomi, Assistant Controller (1984–1986). • Revenio Group Oyj:n ja Kemppi Oy:n hallitusten jäsen. Jyrki Keronen (s.1966) • Senior Vice President, Business Development & APAC • Insinööri, EMBA • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. • Aikaisemmin Senior Vice President Rautaruukki Oyj Engineering ja Construction divisioonat (2009–2011), Vice President, Business Development Nypro Inc. Consumer & Electronics divisioona (2003–2009), President Perlos (Texas) Inc. (2002–2003), johtotehtävät Perloksella sekä Amerikka regioonassa että Europe (1996–2002). 34 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Jani Kiljala (s. 1975) • President, Wiring Systems, Europe and South America • Diplomi-insinööri • Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 ja johtoryhmän jäsen 14.1.2013 alkaen. • Aikaisemmin PKC Group Oyj:n n johdinsarjaliiketoiminnan Euroopan ja Aasian myynnistä ja suunnittelusta vastaava varatoimitusjohtaja (2012–2013), PKC Eestin yksikön toimitusjohtaja (2008–2012) ja PKC Group Oyj:n tulosyksikön johtaja (2006–2008) sekä johtotehtävissä tuotannossa, logistiikassa ja IT:ssä (1999–2006). Pekka Korkala (s. 1969) (31.12.2013 saakka) • President, Wiring Systems, South America • Diplomi-insinööri • Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. • Aikaisemmin Lahden Autokori OY:n toimitusjohtaja (2010–2012), PKC Group Oyj:n johdinsarjaliiketoiminnan varatoimitusjohtaja (2008–2009), PKC Group Oyj:n Meksikon yksikön tuotantojohtaja (2006–2008), liiketoimintayksikön johtaja (2002–2006), Brasilian yksikön business controller (1999–2002) sekä aiemmin tuotannon johtotehtävissä. Tätä ennen Rannikon Konetekniikka Oy:n tuotantopäällikkö (1995–1998). Hallinnointi Kuvassa vasemmalta: Sanna Raatikainen, Jarmo Rajala, Frank Sovis ja Juha Torniainen Frank Sovis (s. 1961) • President, Wiring Systems, North America • MBA, BBA • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011 ja johtoryhmän jäsen 2012 lähtien. • Aikaisemmin President & Chief Executive Officer - AEES (2009–2011), Chief Operating Officer - Noble International (2007–2009), President Interior Systems Division - Lear Corporation (2000–2006), Vice President - Lear Corporation (1995–2000), Director of Finance - Lear Corporation (1990– 1994), Manufacturing Consulting - Ernst & Young (1987– 1990), Financial Specialist - General Motors (1983–1987). Sanna Raatikainen (s.1972) • Lakiasiainjohtaja • OTK, VT • Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 ja johtoryhmän jäsen 2008 lähtien. • Aikaisemmin PKC Groupin lakimies (1999–2008), tuomioistuinharjoittelu Oulun käräjäoikeudessa (1997– 1998). Jarmo Rajala (s. 1962) • President, Electronics • KTM • Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 lähtien. • Aikaisemmin PKC Groupin liiketoimintayksikön johtaja (2005–2006), Suomen 3C Oy:n tulosyksikön johtaja (2005), Cybelius Software Oy:n myyntijohtaja (2003–2005), Tammerneon Europe Ltd:n (Unkari) toimitusjohtaja (1998– 2003), Finland Trade Center Budapestin vientikeskuksen päällikkö (1997), Vaasan yliopiston yritysasiamies, kurssinjohtaja ja opettaja (1990–1996),YK-joukot/UNIFIL (Libanon) joukkueenjohtaja, (1989–1990), Vaasan yliopiston suunnittelija ja kouluttaja (1987–1989). Juha Torniainen (s. 1966) • Talousjohtaja • KTM • Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 lähtien. • Aikaisemmin StaffPoint Oy, toimitusjohtaja (2009–2012), Perlos Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja (2006–2009), Perlos Oyj, talous- ja tietohallintojohtaja (2003–2005), Perlos Oyj, talousjohtaja (2000–2002), Oy Veho Ab, business controller (1998–2000), Kemira Oyj, controller (1994–1998). PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 35 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä LIIKETOIMINTOJEN ORGANISOINTI JA TYTÄRYHTIÖT Konsernin liiketoiminta ja tytäryhtiöiden omistus jakaantuu ydinosaamisalueiden mukaisesti kahteen liiketoiminta-alueeseen: johdinsarjat ja elektroniikka. Johdinsarjaliiketoiminta on organisoitu PKC Wiring Systems Oy:n ja elektroniikkaliiketoiminta PKC Electronics Oy:n alle, jotka ohjaavat ja valvovat tytäryhtiöidensä toimintaa. Konsernin johtoryhmä ja erityisesti liiketoimintayksikkövastuulliset johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoiminnan organisoinnista ja kehityksestä. Konsernin johtoryhmä päättää liiketoimintaan liittyvistä linjauksista ja strategioista PKC:n hallituksen hyväksymissä puitteissa. Konserniyhtiöiden hallituksen ja hallitusta vastaavan toimielimen, toimitusjohtajan ja muun johdon valitsee ja palvelussuhteen ehdoista päättää emoyhtiön toimitusjohtaja ja/tai vastuullinen johtoryhmän jäsen hallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaisesti. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet koostuvat pääasiassa PKC:n johdon edustajista. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet vastaavat ao. maan lainsäädännön ja määräysten mukaisesta hallitukselle kuuluvasta tehtäväkokonaisuudesta. TILINTARKASTUS Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajaksi Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan. Vuonna 2013 tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Virpi Halosen. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. SISÄPIIRIASIAT Yhtiössä noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, hallituksen jäsenet, tilintarkastaja ja yhtiön tilintarkastuksesta päävastuussa oleva 36 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 tilintarkastusyhteisön toimihenkilö. Lisäksi yhtiö on määritellyt julkiseen sisäpiiriin kuuluviksi ilmoitusvelvollisiksi konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiön julkinen sisäpiiri on esitelty kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla. Yhtiön sisäiseen, eijulkiseen, yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Merkittävien hankkeiden yhteydessä käytetään lisäksi hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiö suosittelee, että sisäpiiriin kuuluvat tekevät yhtiön osakkeisiin pitkäaikaisia sijoituksia, ja että he eivät käy osakkeilla aktiivista kauppaa. Kaupankäynti suositellaan ajoitettavaksi 30 vuorokauden sisään tuloksen julkaisemisen jälkeen ottaen kuitenkin huomioon mahdollisen sisäpiirin tiedon aiheuttamat rajoitukset. Sisäpiiriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla tai osake-johdannaisilla etuuksilla yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävien 30 vuorokauden aikana, ja tämä suljettu ikkuna päättyy tulosjulkistusta seuraavana päivänä. KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ Valvontaympäristö PKC Group Oyj on koko konsernin emoyhtiö, joten se hallitsee ja ohjaa koko konsernin toimintoja. Päävastuu taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on hallituksella. Tässä tehtävässä hallitusta avustaa tarkastusvaliokunta, jonka päätehtäviä ovat taloudellisen raportointiprosessin seuranta, yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta sekä merkittävien taloudellisten riskien ja niiden hallitsemistoimenpiteiden seuranta. PKC Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt koko konsernin kattavan sisäisen valvonnan ohjeistuksen, jossa määritellään yleisperiaatteet vastuiden, oikeuksien ja valvonnan jakaan- Hallinnointi tumiseen konsernitasolla. Hallitus on myös vahvistanut koko konsernin kattavan Rahoituspolitiikan (Treasury Policy), joka määrittelee keskeiset toiminnot, yhteiset hallintoperiaatteet, vastuujaot sekä rahoitustoiminnon ja siihen liittyvän riskienhallinnan valvontaympäristön. Rahoituspolitiikan mukaisesti PKC Group Oyj:n hallituksella on ylin päätäntävalta, mutta politiikka asettaa tiettyjä rajoja ja delegoi päätösvaltaa myös PKC Group Oyj:n toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Talousjohtaja johtaa taloushallintoa ja on vastuussa taloudellisen raportoinnin käytännön järjestelystä sekä riittävän ja toimivan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan luomisesta ja ylläpidosta. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto ovat vastuussa tarvittavista raportointi ja kirjanpitoprosesseista ja tytäryhtiöille annettavista ohjeistuksista liittyen taloudelliseen raportointiin sekä raportoinnin aikatauluihin ja sisältöön. Konsernin johtoryhmän liiketoimintavastuulliset jäsenet vastaavat oman vastuualueensa taloudellisesta raportoinnista ja sisäisen valvonnan käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta ja siitä, että oman vastuualueen organisatorista rakennetta pidetään yllä niin, että määräysvalta, vastuut ja raportointisuhteet ovat selvästi ja kattavasti jaetut. Heillä on myös vastuu siitä, että tytäryhtiöillä on osaava johto, joka noudattaa järkevää ja vakaata johtamistapaa sekä emoyhtiön johdon antamia ohjeita ja sääntöjä. Konserniyritysten toimitusjohtajat, talousjohtajat ja kirjanpitopäälliköt vastaavat siitä, että tilinpäätösraportointi on riittävää täyttämään paikallisen lainsäädännön ja PKC Groupin ohjeiden vaatimukset. Tytäryhtiöt vastaavat toimintojen päivittäisestä johtamisesta, kirjanpidosta ja taloudellisesta raportoinnista emoyhtiön antamien ohjeiden ja sääntöjen sekä paikallisen lainsäädännön ja viranomaisten antamien sääntöjen mukaisesti. Tarkastusvaliokunta valvoo taloudellista raportointiprosessia. Sisäinen valvonta Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta, hallituksen tarkastusvaliokunnan ollessa vastuussa yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta. Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi se varmistaa, että riskienhallinnassa käytettävät suunnittelu-, tieto- ja hallintajärjestelmät ovat riittäviä ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisia. PKC Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt koko konsernin kattavat sisäisen valvonnan ohjeistuksen ja rahoituspolitiikan. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja vastaavat valvonnan käytännön järjestämisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, että informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan koko konsernissa. Sisäisen valvonnan tavoitteisiin kuuluvat mm. seuraavat: • vastuiden, vallan ja raportointisuhteiden selvä määrittely • eettisen ilmapiirin ja rehellisyyden edistäminen • asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen sekä resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö • asianmukainen riskienhallinta • taloustietojen ja muiden johdon tietojen oikeellisuus ja luotettavuus • sitoumuksiin, maksuihin ja varallisuuden ja vieraan pääoman kirjanpitoon liittyvien toimintojen erottaminen ja prosessien yhteensovittaminen • toimintojen, tiedon ja varallisuuden suojeleminen • tiedonkulun varmistaminen • ulkoisten sääntöjen sekä sisäisten menettelytapojen ja toimintastandardien noudattamisen varmistaminen. Sisäinen valvonta on olennainen osa kaikkea konsernin toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla ja valvontaa suoritetaan koko organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Sisäisen valvonnan menetelmiin kuuluvat sisäiset ohjeet, ra- PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 37 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä portointi, erilaiset tekniset järjestelmät ja toimintoihin liittyvät käytännöt. Ne auttavat varmistamaan, että johdon määräyksiä noudatetaan ja konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaaviin riskeihin reagoidaan asianmukaisesti. Päivittäisiin toimiin kuuluvat johdon tarkastukset ja toimintojen mittauksen tarkastukset, kullekin toimialalle sopivien mittausten tekeminen, fyysinen valvonta, sovittujen hyväksymisrajojen ja toimintaperiaatteiden noudattamisen valvonta ja poikkeamien seuranta, hyväksymisten ja toimivaltojen järjestelmä sekä erilaiset varmistus- ja yhteensovittamisjärjestelyt. Koska yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, on erityishuomiota kiinnitetty toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen. Vuonna 2013 päätettiin perustaa sisäisen tarkastuksen toiminto parantamaan konsernin yleistä omistajaohjausta ja sisäistä valvontaa globaalisti. Sisäisen valvonnan toiminnon käyttöönoton valmistelut ovat meneillään ja tavoitteena on käynnistää toiminto vuonna 2014. Riskienhallinta ja riskien arviointi Riskienhallinta on kiinteä osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan yritystoimintaan olennaisesti liittyvien tai siihen kuuluvien riskien tunnistamista, arvioimista, mittaamista, rajoittamista ja tarkkailemista. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa yritystoiminnalle merkitykselliset riskit ja määritellä toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla riskienhallinnasta voidaan tehdä tehokasta. Riskienhallintaprosessit kulkevat rinnakkain strategisten prosessien kanssa ja saavutettuja tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti vuosittaisessa suunnittelussa. PKC Groupilla on käytössään konsernin laajuinen riskienhallintapolitiikka, jonka emoyhtiön hallitus on hyväksynyt. Riskienhallintaa hoidetaan ja riskeistä raportoidaan riskienhallintapolitiikan, riskienhallintaohjauksen, riskienhallinnan vuosisuunnitelman ja konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti. 38 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Rahoitusriskien hallinnan osalta emoyhtiön hallitus on vahvistanut konsernin rahoituspolitiikan. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys, oma pääoma ja maksuvalmius. Konsernin rahoituksen hoito ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Keskityksen tavoitteena on tehokas riskien hallinta, kustannussäästöt ja rahavirtojen optimointi. Talousjohtaja ja konsernin taloushallinto vastaavat rahoitusriskien ja taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien hallinnasta. Taloushallinnon riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin yleisen riskienhallintaprosessin yhteydessä sekä erikseen osana taloushallinnon omia toimintaprosesseja. PKC:n riskienhallintaprosessi pohjautuu COSO ERM -viitekehykseen. Kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi toteutetaan koko konsernin laajuisena ja sillä haetaan riskien analysoimiseen ja mittaamiseen yhtenäistä käytäntöä huomioiden myös yksiköiden väliset maantieteelliset erot. Riskejä arvioidaan riskienhallintaohjeiden mukaisesti. Arvioinnit suoritetaan säännönmukaisesti emoyhtiön asettamassa aikataulussa kaikissa konserniin kuuluvissa yksiköissä toiminnoittain ja riskien suuruus määritetään kertomalla todennäköisyys sekä taloudellinen vaikutus keskenään. Näin eri toimintojen ja yksiköiden välisistä tuloksista voidaan johtaa yhteismitallinen kokonaiskuva. Riskiarviointien pohjalta laaditaan konsernitasoinen analyysiraportti, jossa kuvataan myös merkittävimpien riskien suunnitellut kontrollit ja toimenpiteet sekä seurantavastuut ja aikataulut. Konsernitasoinen riskienhallintaraportti käsitellään tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa vähintään kerran vuodessa. Riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja merkittävimmät riskialueet on esitetty CG-ohjeistuksessa, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla ja keskeiset osat on selostettu vuosikertomuksen riskienhallintaosiossa. Rahoitusriskien hallinta ja arvioinnit on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Hallinnointi KONSERNIN EMOYHTIÖ PKC GROUP OYJ KONSERNIN JOHTORYHMÄ LIIKETOIMINTAYKSIKÖT JA TYTÄRYHTIÖT • Taloudellinen raportointi • Sijoittajaviestintä • Strategiset päätökset (fuusiot ja yritysostot, muut uudelleenorganisoinnit ja strategisesti tärkeät liiketoiminnan laajentamiset) • Pitkän aikavälin strategia • Budjetointi, investointibudjetit ja merkittävät yksittäiset investoinnit • Konsernin laajuinen kannustinpalkkiojärjestelmä • Konsernitasoiset vakuutukset • Konsernilaajuiset politiikat ja ohjeistukset (esim. Sisäisen valvonnan ohjeistus, Rahoituspolitiikka, Code of Conduct, Riskienhallintapolitiikka) • Sisäpiirihallinto • Kuukausiraportointi • Rullaava ennustaminen ja budjetointi • Liiketoimintayksikköjen johto ja valvonta • Strategian valmistelu ja jalkauttaminen • Päivittäisen toiminnan johtaminen konsernin emoyhtiön ja johtoryhmän antamien ohjeiden ja sääntöjen sekä paikallisen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti Taloudellinen raportointi Päätöksentekoa varten on oltava saatavilla riittävää ja kattavaa tietoa. Tiedon tulee olla luotettavaa, olennaista ja oikeaaikaista ja se tulee toimittaa sovitussa muodossa. Toimitettavaan tietoon kuuluu sisäinen taloudellinen ja toiminnallinen tieto, ulkoisten sääntöjen ja sisäisten käytäntöjen noudattamiseen liittyvä tieto sekä ulkoinen tieto, joka liittyy toimintaympäristöön ja markkinoiden kehitykseen. PKC:n hallitus huolehtii siitä, että yhtiön tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiöstä. Hallitusta avustaa näissä tehtävissä tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on mm. • tilinpäätösraportointiprosessin seuranta • taloudellisen raportointiprosessin seuranta • konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta • budjetin, ennusteen ja niihin liittyvien oletusten käsittely • tilinpäätösten ja toimintakertomusten, osavuosikatsausten ja tulosjulkistusten käsittely ennen hallituksen hyväksymistä sekä vuosikertomusten käsittely, ml. esim. - tulosten oikeellisuuden tarkastaminen johdon ja tilintarkastajien kanssa - olennaisiin laadintaperiaatteisiin ja laadinnassa käytettyihin johdon arvioihin perehtyminen - lähiajan riskien ja epävarmuustekijöiden sekä tulevaisuuden näkymien käsittely - tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä annettavan hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen käsittely, erityisesti siihen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä osalta. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Talousjohtaja ja konsernin talousosasto ohjeistavat, tukevat ja koordinoivat koko konsernin taloushallintoa ja toimintojen valvontaa. Konsernin talousosasto vastaa tilinpäätösstandardien seuraamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien periaatteiden ylläpitämisestä sekä tiedottamisesta ja kouluttamisesta yksiköille. Konsernin talousosaston PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 39 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tehtäviin kuuluvat myös konserniyhtiöiden rahoitus, valuuttakurssiriskeiltä suojautuminen, sijoitukset, ulkoisen velan hallinnointi sekä siirtohinnoittelu. Konsernin johtoryhmän liiketoimintavastuulliset jäsenet vastaavat oman vastuualueensa taloudellisesta raportoinnista. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat, talousjohtajat ja kirjanpitopäälliköt vastaavat siitä, että yhtiöiden raportointi täyttää sekä paikallisen lainsäädännön että konsernin vaatimukset. Kukin liiketoimintayksikkö, konserniyhtiö ja toiminto vastaa raportoimiensa lukujen oikeellisuudesta sekä ennusteidensa realistisuudesta. Yksiköiden taloushallinto- ja toiminnanohjausjärjestelmien tuottama tieto yhdenmukaistetaan ja siirretään konsernin raportointijärjestelmään konsolidoitavaksi automaattisten liittymien avulla. Konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimiva konsernin talousosasto tuottaa keskitetysti ulkoisen laskennan vaatimat, IFRS-standardien mukaiset tilinpäätöstiedot sekä konsernissa määritettyjen periaatteiden mukaisesti laaditut sisäisen laskennan ennusteet, analyysit ja raportit johtoryhmälle sekä hallitukselle. Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu liiketoiminta-alueiden kuukausittain päivittämiin 12 kuukauden ennusteisiin. Taloudellista tulosta, tavoitteiden saavuttamista sekä ennustetta tarkastellaan kuukausittain kunkin tulosyksikön johdossa, konsernin johtoryhmässä sekä hallituksessa. Konsernin taloudellisesta tilanteesta tiedotetaan julkisuuteen osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella. Vuosikertomuksessa julkistettavassa konsernitilinpäätöksessä on kuvattu keskeiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet. Vuonna 2013 taloudellisen raportoinnin kehittäminen on keskittynyt taseraportointiin, investointeihin ja kassavirtaraportointiin ja ennustamiseen. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty tuloksen ja taseen sekä toteutuneen ja ennustetun muutoksen raportoinnin ja analysoinnin parantamiseen. Rahoitus- ja veroraportointia on myös kehitetty edelleen vuonna 2013. Tilintarkastus Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto. Emoyhtiö vastaa tilintarkastustoimiston valinnasta. PKC Groupille valitulla tilintarkastustoimistolla on yleisvastuu koko konsernin tilintarkastusten ja niiden kustannusten koordinoinnista (tilintarkastussuunnitelmat kullekin konserniyritykselle) yhdessä PKC Group Oyj:n talousjohtajan ja tytäryhtiöiden johdon kanssa. Lisäksi, jos tarpeen, voidaan talousjohtajan 40 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 hyväksynnällä valita paikallinen auktorisoitu tilintarkastustoimisto suorittamaan paikallisen lain vaatima tilintarkastus. Tilintarkastuksen laajuudessa otetaan huomioon, ettei yhtiöllä vielä ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Viestintä ja tiedotus Yhtiön hallitus määrittelee tiedottamisen suuntaviivat ja päättää säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden julkistusajankohdista ja sisällöstä sekä merkittävistä jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden julkistamisista. Säännöllisen tiedonantovelvollisuutensa puitteissa yhtiö julkaisee osavuosikatsaukset kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen sekä lisäksi vuosikertomuksen. Tiedonantovelvollisuuden lähtökohtana on taata kaikille markkinaosapuolille samanaikainen, yhtäläinen, riittävä ja oikea tieto arvopaperista ja sen liikkeeseenlaskijasta. Sisäisen viestinnän kanavana konsernilla on käytössä intranetsivut, josta löytyvät kaikki vähäistä merkittävämmät konsernitasoiset ohjeistukset ja yksikkökohtaisilta intranetsivuilta myös ko. yksikköä koskevat ohjeistukset. Myös keskeisimmät taloushallinnon ohjeistukset löytyvät intranetsivuilta. Kaikista vähäistä merkittävimmistä ohjeistuksista laaditaan koulutussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan. Alakonsernin emoyhtiöiden johto sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja muu ylin johto varmistavat tiedon välityksestä yksikössään siten, että kukin tuntee tehtäviinsä liittyvät menettelytavat ja että henkilöstölle toimitetaan muu tehtävien suorittamiseen tarvittava tieto. Seuranta Taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta seurataan jatkuvasti osana konsernin päivittäistä johtamista. Hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, talousjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä konserniyhtiöt osallistuvat taloudellisen raportoinnin sisäiseen valvontaan kuukausittaisen taloudellisten raporttien ja juoksevien ennusteiden seurannalla sekä prosessien ja ulkopuolisten tilintarkastajien raporttien läpikäymisellä. Taloushallinto ja ulkopuolinen tilintarkastaja pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa tarkastusten painopisteet valitaan. Palkka- ja palkkioselvitys Hallitus Palkkiot Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota seuraavasti: • hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudella, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, vuosipalkkiota seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 45 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa • valiokuntien puheenjohtajille maksetaan vuosipalkkiona lisäksi 10 000 euroa ja muille jäsenille 5 000 euroa • kokouspalkkiota hallituksen kokouksista seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 1 200 euroa per kokous ja muille hallituksen jäsenille 800 euroa per kokous. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena, mikäli hallituksen jäsen osallistuu fyysisesti kokoukseen, joka pidetään hänen asuinmaansa ulkopuolella. Kokouspalkkiota ei makseta päätöspöytäkirjoista eikä valiokuntien kokouksista • lisäksi maksetaan hallituksen ja valiokuntien kokouksista johtuvat matka- ja majoituskustannukset. Muut etuudet Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön tai sen tytäryhtiöihin. Hallitus ei kuulu yhtiön optiojärjestelmien piiriin. Yhtiö ei ole muutoinkaan luovuttanut hallitukselle palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Hallituksen jäsen Harri Suutarin hallussa olevat optiot luovutettiin hänelle hänen ollessaan PKC Group Oyj:n toimitusjohtaja. Yhtiö ei maksa hallituksen jäsenille palkkioita muulla perusteella eikä myönnä heille lainoja tai anna heidän hyväkseen takauksia. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä Toimitusjohtaja Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista. Toimitusjohtaja kuuluu johdon tulospalkkiojärjestelmän piiriin, tulospalkkion määrä on enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain määritettävien tavoitteiden saavuttamisesta. Toimitusjohtajasopimuksessa irtisanomisaika on 3 kk toimitusjohtajan puolelta ja 6 kk yhtiön puolelta, minkä lisäksi Matti Hyytiäisen toimitusjohtajasopimuksessa on sovittu 12 kuukauden irtisanomiskorvauksesta. Eläkeikä on lakisääteinen eikä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ole otettu. Toimitusjohtaja kuuluu yhtiön optiojärjestelmien piiriin. Toimitusjohtajalle ei ole muutoin jaettu palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Hallinnointi Konsernin johtoryhmä Hallitus vahvistaa konsernin johtoryhmän jäsenten palkat ja edut toimitusjohtajan esityksestä. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat johdon tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion määrä on tyypillisesti enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Eläkeikä on lakisääteinen eikä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ole otettu. Konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön optiojärjestelmien piiriin. Yhtiö ei ole muutoin luovuttanut johdolle palkkiona osakkeita eikä muita osakejohdannaisia etuuksia. Lyhyen aikavälin palkitseminen – Tulospalkkiojärjestelmä Konsernissa on käytössä yhtiön hallituksen määrittelemä tulospalkkiojärjestelmä, jonka tarkoituksena on tukea yhtiön strategiaa ja palkita sen toteuttamisesta sekä samalla tarjota henkilöstölle kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän periaatteet, ehdot, ansaintakriteerit, tuottotasotavoitteiden ylä- ja alarajat sekä järjestelmän piiriin kuuluvat vahvistetaan hallituksessa vuosittain. Vuoden 2013 tulospalkkiokriteereinä oli liiketoimintayksiköittäin määritellyt EBITDA ja kassavirtatavoitteet, joiden mukaan tulospalkkio määräytyi lineaarisesti. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konserniin kuuluvan yrityksen palveluksessa olevat konsernin johto ja avainhenkilöt sekä Suomessa myös toimihenkilöt ja työntekijät. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion enimmäismäärä on pääasiassa enintään kuuden kuukauden palkka riippuen vuosittain määritettävien tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmän ansaintajakso on tilikausi. Pitkän aikavälin palkitseminen – Optio-ohjelmat PKC:n pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu yhtiökokouksen päättämistä optio-ohjelmista. PKC Group Oyj:n hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta konsernin avainhenkilöille. Kaikkien optio-ohjelmien ansaintajakso on kolme vuotta. Kaikkiin optio-ohjelmiin liittyy osakeomistusohjelman mukainen sitouttamisjakso. Optioiden saajat velvoitetaan merkitsemään tai hankkimaan yhtiön osakkeita 20 prosentilla optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä tulosta ja PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 41 Palkka- ja palkkioselvitys omistamaan nämä osakkeet kahden vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava nämä osakkeet niin kauan kuin hänen toimisuhteensa jatkuu. Optiot 2006 Vuoden 2006 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 697 500 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 697 500 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2009–2013. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä osinko-oikaisuineen. 2006 optioiden merkintäaika on päättynyt 30.4.2013. Merkintäaikana optioilla merkittiin yhteensä 260 850 osaketta ja käyttämättä jäi 1 650 optioita. Optiot 2009 Vuoden 2009 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 600 000 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 600 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2012–2016. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä osinko-oikaisuineen. Optiot 2012 Vuoden 2012 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1 020 000 kappaletta ja ne jakautuvat 2012A (i ja ii), 2012B (i ja ii) sekä 2012C (i ja ii). Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 020 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2015–2019. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä. Optio-oikeuksilla 2012A(ii), 2012B(ii) ja 2012C(ii) merkittävien osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala, elleivät hallituksen määrittämät, optio-oikeuksien käyttämiselle asetetut konsernin tuotannolliset tai taloudelliset tavoitteet ole täyttyneet. Hallitus päättää tavoitteet vuosittain erikseen 42 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 kullekin optio-oikeuksien alalajille optio-oikeuksien jakamisen yhteydessä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta hallituksen määrittämät tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2012 A (ii) optioiden vapautumiskriteeri on määritelty seuraavasti: - 2012 A ii) optioilla osakkeiden merkintäaika alkaa vain, jos konsernin tilikausien 2012–2014 taloudellinen kehitys sekä käyttökate ovat yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella verrannollinen PKC Groupin merkittävimpiin tuloksensa julkistaneisiin kilpailijoihin. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös PKC:n markkinaosuuden kehittyminen. - Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. - 2012 A ii) optiot allokoidaan optionsaajille ehdollisesti siten, että ne luovutetaan ja kirjataan optionsaajien arvo-osuustileille vasta hallituksen päätettyä merkintäajan alkamisesta ja hallituksen päättämässä laajuudessa. 2012 B (ii) optioiden vapautumiskriteeri on määritelty seuraavasti: - 2012 B (ii) optioilla osakkeiden merkintäaika alkaa vain, jos konsernin tilikausien 2013–2015 kumulatiivinen käyttökate on vähintään 180 miljoonaa euroa. Yritysostojen, fuusioiden ja muiden rakennemuutosten vaikutukset sekä poikkeukselliset makrotaloudelliset muutokset tullaan huomioimaan laskelmassa. - Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. - 2012 B ii) optiot allokoidaan optionsaajille ehdollisesti siten, että ne luovutetaan ja kirjataan optionsaajien arvo-osuustileille vasta hallituksen päätettyä merkintäajan alkamisesta ja hallituksen päättämässä laajuudessa. Tilintarkastaja Varsinainen yhtiökokous päättää tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista. Vuonna 2013 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa tilintarkastajien palkkiot ja matkakulut kohtuullisen laskun mukaan. Hallinnointi TOIMITUSJOHTAJAN PALKKION JAKAUTUMINEN 2013 Muun konsernin johtoryhmän PALKKION JAKAUTUMINEN 2013 Palkat 43,8 % Tulospalkkiot 6,6 % Osakeperusteiset maksut 49,7 % Palkat 61,2 % Tulospalkkiot 21,5 % Osakeperusteiset maksut 17,3 % Toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, 1 000 euroa Palkat Matti Hyytiäinen 1) Harri Suutari 2) Muu konsernin johtoryhmä 1) Toimitusjohtaja 4.4.2012 alkaen 2) Osakekohtaiset maksut Tulospalkkiot Yhteensä 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 449 295 67 141 509 201 1 026 637 - 138 - - - 44 - 182 2 312 1 557 813 287 654 1 472 3 779 3 316 Toimitusjohtaja 4.4.2012 asti Toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille vuonna 2013 jaetut optiot 2012B Matti Hyytiäinen 30 000 Muu konsernin johtoryhmä 98 000 Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten optio-omistus 31.12.2013 2009A 2009B 2009C 2012A 2012B - - 60 000 30 000 30 000 Matti Hyytiäinen Muu konsernin johtoryhmä 5 500 25 000 40 000 87 500 98 000 Yhteensä 5 500 25 000 100 000 117 500 128 000 Hallituksen ja johdon osakeomistus 31.12.2013 on esitetty tilinpäätöksen osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot, 1 000 euroa Tilintarkastus KPMG Oy Ab Todistukset ja lausunnot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 481 496 1 1 67 77 226 126 775 700 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 43 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteena on tunnistaa liiketoiminnan kannalta keskeiset riskit ja määrittää riskien tehokkaaseen hallintaan tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. PKC Groupin hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen sekä vastaa riskienhallinnan tulosten ja toimenpiteiden jatkuvasta seurannasta. Riskienhallinnan prosessit tukevat konsernin strategiaprosessia siten, että riskienhallinnan tuloksia hyödynnetään systemaattisesti osana vuosisuunnittelua. Riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallinnan kehittäminen perustuu ensisijaisesti PKC:n liiketoiminnan tarpeisiin. Riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä liiketoiminnan prosesseja ja henkilöstön osaamista. Riskienhallinta on kiinteä osa sisäistä valvontaa, joka on kuvattu selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Vuonna 2013 tehtiin päätös sisäisen tarkastuksen toiminnon perustamisesta, mikä tulee vahvistamaan hallinto- ja ohjausjärjestelmää ja globaalia sisäistä valvontaa. PKC:n riskienhallintamallia prosesseineen ja käytäntöineen kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2013 suoritettiin keskeytys- ja riippuvuusriskikartoitus sekä vastuuriskien kartoitus tukemaan riskienhallintamallia. Riskienhallinta on myös kiinteä osa projektitoimintaa. Projektien riskejä seurataan jatkuvasti ja muuttuviin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. Riskeihin ja niiden hallintaan voi tutustua konsernin internet-sivuilla Corporate Governance -ohjeistuksessa. MERKITTÄVIMMÄT RISKIT PKC:n riskit on luokiteltu strategisiin riskeihin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääperiaatteista sisältyy selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. STRATEGISET RISKIT Konsernin strategian onnistuminen on merkittävä tekijä liiketoiminnan jatkuvuudelle. Strategisten riskien hallinta on olennainen osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja kaikki strategisesti merkittävät hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti erillisellä projektiriskikartoitusmallilla. Epäonnistuminen PKC:n strategian toteuttamisessa tai strategiassa itsessään voi vaikuttaa haitallisesti PKC:n kasvunäkymiin ja kannattavuuteen tulevaisuudessa. Hidastuminen maailman hyötyajoneuvomarkkinoilla voi vaikuttaa liiketoiminnan volyymiin, millä puolestaan saattaa olla haitallinen vaikutus PKC:n taloudelli- 44 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 seen tilanteeseen, liiketoiminnan tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin. OPERATIIVISET RISKIT Poliittiset, kulttuurilliset ja lainsäädännölliset riskit PKC:n tuotanto on levinnyt laajalle maantieteelliselle alueelle kuten PKC:n pääasiakkaatkin. Suhteellisen suuri osuus PKC:n tuotannosta sijaitsee maissa, joissa on ollut poliittista, lainsäädännöllistä ja taloudellista epävakautta. Epäsuotuisat poliittiset, taloudelliset tai lainsäädännölliset muutokset voivat heikentää PKC:n toimintaa joissakin maissa. PKC:n on noudatettava useita eri lakeja ja määräyksiä, erityisesti lisääntyviä kilpailua rajoittavia kauppaehtoja, terveys- ja turvallisuusmääräyksiä, ympäristömääräyksiä, työlainsäädäntöä, kilpailuasetuksia sekä yritys- ja verolainsäädäntöä. Lisäksi PKC:n kannattavuutta voi rasittaa palkkojen korkea inflaatio kehittyvissä maissa. Myös ammattiyhdistyslainsäädäntö, käytännöt ja ammattiliittojen suuri neuvotteluvoima voi vaikuttaa haitallisesti PKC:n toimintaan. Kehittyviin maihin liittyvää riskiä on pienennetty hajauttamalla tuotantoa eri maihin, noudattamalla erittäin tiukasti kunkin maan lainsäädäntöä, toiminnallisten yhteistyöverkostojen avulla sekä jatkuvuussuunnitelmilla. Liiketoimintaympäristön riskit ja suhdannevaihtelut Maailmantalouden suhdannevaihtelut sekä ajoneuvo-, elektroniikka- ja energiateollisuuden markkinoiden kehitys vaikuttavat PKC:n valmistamien tuotteiden kysyntään sekä konsernin taloudelliseen asemaan lyhyellä aikavälillä. Erityisesti julkisen talouden alijäämä ja velkaantuneisuus useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa ovat heikentäneet talouskasvua, loppuasiakaskysyntää ja investointihyödykkeiden rahoituksen saatavuutta, millä on ollut vaikutusta PKC: n tuotteiden kysyntään. Markkina- ja asiakasriskit Yritysostojen myötä konsernin asiakaskunta on laajentunut ja yksittäisten markkina-alueiden suhdannemuutosten vaikutukset ovat pienentyneet aikaisempaan verrattuna. PKC:n strategian mukainen laajentuminen Aasian markkinoille luo uusia mahdollisuuksia ja lisää potentiaalia laajentaa nykyistä asiakaskuntaa. Palvelu- ja tuotekonseptin laajentaminen luo osaltaan mahdollisuuden asiakassuhteiden syventämiselle. Asiakastoimialoille on tyypillistä jatkuva aleneva hintakehitys. Kustannustehokkuutta parannetaan kehittämällä tuotteita ja tilaus–toimitusketjua, etsimällä uusia tehokkaampia ja joustavampia toimintatapoja sekä kilpailuttamalla raakaainetoimittajia. Riskienhallinta Hankinta- ja logistiset riskit Raaka-aineet muodostavat merkittävän osan lopputuotteen kustannuksista, ja maailmantalouden kehitys vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Kuparin hintariskejä voidaan suojata ostosopimusten, raaka-ainefutuurien ja -optioiden avulla sekä myyntisopimuksilla. Tavarantoimittajista johtuvat häiriöt raaka-ainetoimituksissa tai kuljetuksissa voivat aiheuttaa keskeytyksiä sekä omassa että asiakkaiden tuotannossa. Kaikille komponenteille ei ole nopeasti löydettävissä vaihtoehtoisia toimittajia. Riskiä pienennetään etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, toimittaja-auditoinneilla, optimoiduilla varmuusvarastoilla, hyvällä yhteistyöllä tulliviranomaisten kanssa, sekä kehittämällä hankintaketjun prosesseja ja logistisen toiminnon henkilöstön ammattitaitoa. Keskeytys- ja kuljetusriskeihin on varauduttu konsernin kattavilla vakuutusohjelmilla ja niitä täydentävillä paikallisilla vakuutuksilla. Asiakkaiden antamien ennusteiden nopeat muutokset, lyhyet tilausajat, toimittajien pitkähköt toimitusajat sekä tuotteiden lyhyet elinkaaret asettavat haasteita vaihto-omaisuuden hallinnalle. Vastuuriskit On mahdollista, että PKC Groupiin kohdistetaan tuotteiden virheellisyydestä johtuvia vaatimuksia. Konserni pyrkii rajoittamaan näistä tekijöistä syntyvää vastuuvelvollisuutta sopimusten ja kattavan vakuutusturvan avulla. PKC on varautunut omaisuus- ja vastuuriskeihin (sisältäen tuotevastuu, toiminnan vastuu, johdon vastuu) koko konsernin kattavilla vakuutusohjelmilla ja niitä täydentävillä paikallisilla vakuutuksilla. Ennaltaehkäisy- ja rajoituskeinoista huolimatta voidaan joutua korvaamaan vahinkoja, jotka jäävät vakuutusturvan ulkopuolelle joko suuruutensa tai laatunsa vuoksi. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Merkittävien asiakkaiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa laadituissa kirjallisissa sopimuksissa määritellään menettelytavat ja ehdot, joilla jaetaan vastuut ja minimoidaan aiheutuvat vahingot. Laatu- ja ympäristöriskit Tuotteiden ja toiminnan laatuun panostaminen on konsernin toiminnan perusta ja ehdoton edellytys. Systemaattisella ja jatkuvalla tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämisellä sekä sertifioiduilla ISO9001 ja ajoneuvoteollisuuden oman ISO/ TS 16949 laadunjohtamisjärjestelmillä tuotantoyksiköissä eliminoidaan mahdollisia asiakkaan toimintaan vaikuttavia laaturiskejä. Uusien yksiköiden aloituksissa, uusien tuotteiden käynnistyksissä ja tuotannon siirroissa kiinnitetään erityistä huomiota laadun varmistamiseen koko tilaus–toimitusketjun osalta. Vaikka liiketoiminnan ympäristövaikutukset ovatkin pieniä, konserni pyrkii edelleen vähentämään toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia esimerkiksi materiaalien kierrättämisellä, materiaalihukan minimoimisella ja lokalisoimalla valmistusta sekä kehittämällä tuotantolaitosten energiatehokkuutta. Ympäristövaikutukset arvioidaan vuosittain ISO 14001 -ympäristönjohtamisjärjestelmän ja paikallisten lakisääteisten vaatimuksien mukaisesti sekä konsernin johdon toimesta. Henkilöstö- ja yritysturvallisuusriskit Konsernin työ- ja yritysturvallisuuspolitiikat ja -ohjeistukset kattavat sekä fyysisen että psykososiaalisen työympäristön. Tehokas työturvallisuustoiminta on järjestelmällistä ja perustuu työympäristön riskien arviointiin, yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin ja turvallisuuskäytäntöihin. Työturvallisuus, joka muodostuu henkilöstön terveyden ylläpidosta, tapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisystä sekä tuotantovälineiden turvallisesta ja ergonomisesta käytöstä, tukee keskeisesti konsernin liiketoimintaa sekä laadun, tehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantamista. Työturvallisuuteen liittyvä suorituskyky raportoidaan vuosittain PKC:n yritysvastuuraportissa. Toimipaikkakohtaisten turvallisuussuunnitelmien tarkoituksena on saavuttaa olosuhteet, joissa yritysturvallisuusriskit ovat hyväksyttävällä tasolla sekä onnettomuuksien ja vahingontekojen torjunta on tehokasta. Turvallisuussuunnitelmissa on kuvattu toimipaikkakohtaisesti toimintamallit erilaisten poikkeus- ja häiriötilojen varalle ja keinot näiden rajoittamiseksi. Työympäristön tilaa ja sen kehittymistä seurataan konsernitasolla SaQu-työkalun tai vastaavien menetelmien avulla. Tietoturva- ja tietojärjestelmäriskit Tietoturvapolitiikalla ja -ohjeistuksilla määritellään vähimmäismenettelytavat ja työohjeet tietoturvan varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi koko konsernin laajuisesti. Tehokkaat tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet sekä reaaliaikainen tiedonsiirto asiakkaiden, toimittajien ja konsernin eri valmistusyksiköiden välillä on liiketoiminnan ehdoton edellytys. Valvonnalla sekä tehokkaampien ja tietoturvallisempien ratkaisujen selvittämisellä pyritään varmistamaan, että sovellusten ja järjestelmien tietoturva pysyy hyväksyttävällä tasolla. Mahdollisten vahinkojen varalle on laadittu toipumissuunnitelmat. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 45 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus 4. Hallituksen toimintakertomus 47 Tunnusluvut54 Tunnuslukujen laskentakaavat 57 Osakkeet ja osakkeenomistajat 58 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin laaja tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 46 68 1. Kauden tulokseen liittyvät erät 1.1 Toimintasegmentit 71 1.2 Liiketoiminnan muut tuotot 74 1.3 Materiaalit ja palvelut 74 1.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 74 1.5 Liiketoiminnan muut kulut 77 1.6 Tuloverot, ml. laskennalliset verosaamiset ja -velat78 1.7 Osakekohtainen tulos 81 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat 2.1 Aineettomat hyödykkeet 2.2 Arvonalentumistestaus 2.3 Aineelliset hyödykkeet 2.4 Pitkäaikaiset saamiset 2.5 Pitkäaikaiset muut velat 2.6 Vaihto-omaisuus 2.7 Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.8 Ostovelat ja muut korottomat velat 2.9Varaukset 3. 81 82 84 86 86 86 86 86 87 Pääomarakenne ja rahoituskustannukset 3.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu-, kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet sekä kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin87 3.2 Korolliset rahoitusvelat 90 3.3 Rahoitustuotot ja -kulut 91 3.4 Rahoitusriskien hallinta 91 3.5 Oma pääoma 95 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 96 98 99 99 Emoyhtiön tilinpäätös 64 65 66 67 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperusta ja laadintaperiaatteet Muut liitetiedot 4.1 Lähipiiritapahtumat 4.2 Muut vuokrasopimukset 4.3 Ehdolliset erät ja sitoumukset 4.4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Emoyhtiön tuloslaskelma 100 Emoyhtiön tase 101 Emoyhtiön rahoituslaskelma 102 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 103 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina-aluettain104 2. Liiketoiminnan muut tuotot 104 3.Henkilöstökulut 104 4. Liiketoiminnan muut kulut 104 5. Rahoitustuotot ja –kulut 104 6. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 105 7. Sijoitukset 105 8. Pitkäaikaiset saamiset 106 9. Lyhytaikaiset saamiset 106 10. Oma pääoma 106 11. Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 106 12. Lyhytaikainen vieras pääoma 107 13. Vastuusitoumukset ja muut vastuut 107 Hallituksen esitys voitonjaoksi 108 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 108 Tilintarkastuskertomus109 Tietoa osakkeenomistajille 110 Yhteystiedot111 Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus PKC:n liikevaihto oli 884,0 milj. euroa ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 40,9 milj. euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti erityisesti Pohjois-Amerikan raskaiden kuorma-autojen tuotantomäärien jääminen alle edellisen vuoden tason ja euron/USD epäedullinen vaihtokurssi. Euroopan kuormaautotuotanto jäi edellisen vuoden tasolle huolimatta Euro 6 -päästöstandardiin siirtymisen kiihdyttämistä markkinoista tilikauden viimeisellä kvartaalilla. Brasilian tuotantomäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toteutuneeseen liikevaihtoon vaikutti lisäksi tilikauden aikana elinkaarensa lopun saavuttaneet muutamat kevyiden ajoneuvojen ja komponenttien tuoteohjelmat. Koko vuoden kassavirta oli kohtuullisella tasolla ollen 24,9 milj. euroa investointien jälkeen. Positiivisen kassavirran ja tilikauden aikana toteutetun suunnatun osakannin johdosta yhtiö on nettovelaton velkaantumisasteen ollessa –1,1 %. PKC:n markkina-asema säilyi vahvana kaikilla keskeisimmillä maantieteellisillä toiminta-alueillamme koko tilikauden. PKC:n johdinsarjasegmentin kertaluonteisista eristä puhdistettu liikevoitto jäi edellisestä vuodesta johtuen mata- lammista volyymeistä Pohjois-Amerikassa ja Brasilian yksikön tappioista. Lisäksi epätasaisten tilausvirtojen johdosta tuotantomme tehokkuus kärsi. Tilikauden aikana käynnissä oli myös useita uusien tuoteohjelmien ylösajoja sekä tuotannon siirtoja. PKC:n elektroniikkasegmentin kertaluonteisista eristä puhdistettu liikevoitto parani merkittävästi edellisestä vuodesta johtuen tilikauden aikana toteutetuista kustannusrakennetta keventävistä toimista sekä ODM tuotteiden kasvaneesta osuudesta liikevaihdossa. Vuoden 2014 kuorma-autojen tuotantomäärien arvioidaan laskevan Euroopassa ja Brasiliassa ja kasvavan PohjoisAmerikassa. Elektroniikkasegmentin tuotteiden kysynnän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Vuosi 2013 oli monella tavalla haasteellinen ja haluankin esittää kiitokset koko PKC:n henkilöstölle hyvin tehdystä työstä. Vuoden 2014 aikana jatkamme keväällä 2013 julkaistun strategiaohjelman toteuttamista ja PKC etenee suunnitelman mukaisesti kohti strategisia tavoitteitaan. Avainluvut 1 000 euroa (ellei muuta mainittu) Liikevaihto EBITDA ennen kertaluonteisia eriä % liikevaihdosta EBITA ennen kertaluonteisia eriä % liikevaihdosta Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä % liikevaihdosta 2013 2012 Muutos % 883 986 928 178 –4,8 70 341 82 954 –15,2 8,0 8,9 52 461 65 358 5,9 7,0 40 873 51 478 4,6 5,5 –19,7 –20,6 Kertaluonteiset erät 10 409 8 027 29,7 Liikevoitto 30 463 43 451 –29,9 % liikevaihdosta 3,4 4,7 Voitto ennen veroja 21 562 34 946 –38,3 Tilikauden voitto 13 947 23 999 –41,9 Tulos/osake (EPS), euroa 0,62 1,12 –44,6 24 941 63 673 –60,8 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 14,7 16,7 Gearing, % –1,1 34,4 19 206 20 590 Rahavirta investointien jälkeen Henkilöstö keskimäärin –6,7 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 47 Toimintakertomus Toimintaympäristö Johdinsarjaliiketoiminta PKC:n avainasiakkaat toimivat hyötyajoneuvoteollisuudessa, jonka tuotteet ovat investointihyödykkeitä ja joiden kysyntä on siten vahvasti yhteydessä yleiseen taloustilanteeseen. Vuonna 2013 yleinen taloudellinen aktiivisuus säilyi suhteellisen alhaisella tasolla, mutta muutamia aikaisia merkkejä elpymisestä oli nähtävissä vuoden aikana, ensin Pohjois-Amerikassa ja sitten Euroopassa. Brasiliassa taloudellinen kasvu hidastui ja inflaatio nousi. PKC:n tuoteohjelmien elinkaaret ovat pitkiä, minkä vuoksi lyhyillä tarkastelujaksoilla tapahtuvan PKC:n markkinaosuuksien vaihtelun selittävät pääosin asiakkaiden markkinaosuuksien muutokset. PKC:n alueellisissa markkinaosuuksissa kuorma-autojen johdinsarjojen tuotannossa tapahtui vuoden 2013 kuluessa jonkin verran kvartaalikohtaista vaihtelua. Eniten vaihtelua markkinaosuuksissa oli Pohjois-Amerikan keskiraskaiden kuorma-autojen markkinaosuudessa (vaihteluväli 36 %–33 %) ja Brasilian raskaiden kuorma-autojen markkinaosuudessa (vaihteluväli 34 %–32 %). PKC Groupille keskeisistä valuuttakursseista Yhdysvaltojen dollari heikkeni euroa vastaan loppuvuotta kohden ja keskimäärin hieman koko vuonna. Meksikon peso oli suhteellisen vaihteleva Yhdysvaltojen dollaria (USD) vastaan vuoden aikana, mutta pysyi keskimäärin melko lähellä edellisen vuoden tasoa. Brasilian real laski merkittävästi ja Venäjän rupla laski jonkin verran keskimäärin edellisestä tilikaudesta. Puolan zloty pysyi keskimäärin suhteellisen vakaana. Keskeisen raakaaineen, kuparin, hinta laski vuoden aikana. Kuitenkin kuparin hinnan muutos päivitetään asiakashintoihin keskimäärin 3–5 kuukauden viiveellä. Ajoneuvot, Eurooppa Euroopan raskaiden ja keskiraskaiden kuorma-autojen tuotanto säilyi vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 2012. Lasku tapahtui ensimmäisen vuosipuoliskon 2013 aikana, kun taas tuotanto kasvoi loppuvuonna 2013 johtuen ennakkooston vaikutuksesta Euro 6 -standardiin siirtymisen johdosta 1.1.2014. Vuoden 2013 raskaiden kuorma-autojen tuotanto Euroopassa oli 316 000 yksikköä ollen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2013 keskiraskaiden kuorma-autojen tuotanto Euroopassa oli 70 000 yksikköä pysyen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 48 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Ajoneuvot, Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus vaikutti kuluttajien luottamukseen, mikä heijastui varovaisuutena kuorma-autoinvestoinneissa. NAFTA-alueen vuoden 2013 raskaiden kuorma-autojen toteutunut tuotanto oli 250 000 yksikköä, mikä oli noin 10 % vähemmän kuin edellisen vuoden kokonaistuotanto (278 000). NAFTA-alueen vuoden 2013 keskiraskaiden kuormaautojen kokonaistuotanto nousi vuoden 2012 noin 186 000 yksiköstä 200 000 yksikköön eli nousua oli yli 7 %. NAFTA-alueen vuoden 2013 kevyiden ajoneuvojen tuotanto nousi noin 8 % eli 8 118 000 yksikköön edellisen vuoden 7 507 000 yksiköstä. Ajoneuvot, Brasilia Brasilian kuorma-autotuotanto hyötyi valtion tuista, jotka jatkuivat koko vuoden 2013 ja paransivat kysyntää. Brasiliassa raskaiden kuorma-autojen vuoden 2013 kokonaistuotanto oli 144 000 yksikköä eli noin 48 % enemmän kuin vuonna 2012 (97 000 yksikköä). Brasiliassa keskiraskaiden kuorma-autojen vuoden 2013 tuotantomäärä oli noin 54 000 yksikköä, mikä oli noin 63 % enemmän kuin vuoden 2012 kokonaistuotannon 33 000 yksikköä. Elektroniikkaliiketoiminta Talouden epävarmuus Euroopassa sekä yritysten varovaisuus teollisuusinvestoinneissa maailmanlaajuisesti vaikuttivat elektronisten tuotteiden kysyntään negatiivisesti. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävien tuotteiden sekä älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvien ratkaisujen kysyntä markkinoilla laski edellisen vuoden tasosta. Telekommunikaatioon liittyvien tuotteiden kysyntä markkinoilla nousi hieman edellisestä vuodesta. Liikevaihto ja tulos Tammi–joulukuun liikevaihto oli 884,0 milj. euroa (928,2 milj. euroa) eli 4,8 % pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Myynti Pohjois-Amerikan asiakkaille väheni noin 10,9 % euroina, kun taas myynti Euroopan asiakkaille kasvoi noin 1,5 %. Tilikaudella on kirjattu kertaluonteisia eriä 10,4 milj. euroa (8,0 milj. euroa). Kertaluonteiset erät ilman rahavirtavaikutusta olivat 3,4 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Kertaluonteiset erät liittyivät Toimintakertomus pääasiassa työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin (5,3 milj. euroa), tehtyihin arvonalentumiskirjauksiin (3,4 milj. euroa) ja asiantuntijakuluihin strategisissa projekteissa (0,7 milj. euroa). Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä ja yrityshankinnoista aiheutuneita poistoja (PPA-poistot) oli 52,5 milj. euroa (65,4 milj. euroa), joka on 5,9 % liikevaihdosta (7,0 %). Konsernin liikevoitto oli 30,5 milj. euroa (43,5 milj. euroa), joka on 3,4 % (4,7 %) liikevaihdosta. Liikevoittoa heikensi edelleen Brasilian yksikön tappiollisuus. Toimenpiteitä Brasilian kannattavuuden parantamiseksi jatketaan. Poistojen yhteismäärä oli 32,9 milj. euroa (32,6 milj. euroa) sisältäen 3,4 milj. euron kertaluonteiset erät (1,1 milj. euroa). PPA -poistot olivat katsauskaudella 11,6 milj. euroa (13,9 milj. euroa). Rahoituserät olivat –8,9 milj. euroa (–8,5 milj. euroa). Rahoituserät sisältävät 2,2 miljoonan euron (2,6 milj. euron) valuuttakurssitappiot. Tulos ennen veroja oli 21,6 milj. euroa (35,0 milj. euroa). Tilikauden tuloverot olivat 7,6 milj. euroa (11,0 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 13,9 milj. euroa (24,0 milj. euroa). Laimennettu tulos/ osake oli 0,62 euroa (1,12 euroa). Johdinsarjaliiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 820,3 milj. euroa (858,8 milj. euroa) eli 4,5 % pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Valuuttakurssien muutosten vaikutus liikevaihtoon oli noin –3 %. Johdinsarjaliiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 92,8 % (92,5 %). Liikevaihto väheni Pohjois-Amerikan kuorma-automarkkinoiden matalampien tuotantomäärien vuoksi, kun taas Etelä-Amerikan kuormaautomarkkinoiden tuotantomäärät kasvoivat ja Euroopan kuorma-automarkkinat pysyivät suhteellisen vakaina. Lisäksi liikevaihtoon vaikutti, että muutamat kevyiden ajoneuvojen ja komponenttien tuoteohjelmat saavuttivat elinkaarensa lopun tilikauden aikana. Tilikauden aikana käynnissä oli myös useita uusien tuoteohjelmien ylösajoja sekä tuotannon siirtoja. Tilikaudella kirjattiin 8,4 milj. euroa (6,4 milj. euroa) kertaluonteisia eriä. Kertaluonteiset erät liittyivät pääasiassa työsuhdeetuuksista aiheutuviin kuluihin (4,5 milj. euroa) ja tehtyihin arvonalentumiskirjauksiin (3,4 milj. euroa). Kertaluonteiset erät ilman rahavirtavaikutusta olivat 3,4 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä oli 42,9 milj. euroa (53,5 milj. euroa), joka on 5,2 % (6,2 %) segmentin liikevaihdosta. Liikevoitto oli 34,5 milj. euroa (47,1 milj. euroa), joka on 4,2 % (5,5 %) segmentin liikevaihdosta. Suhteellista kannattavuutta heikensi edelleen Brasilian yksikön tappiollisuus. Toimenpiteitä Brasilian kannattavuuden parantamiseksi jatketaan. Elektroniikkaliiketoiminnan liikevaihto laski 8,3 % ja oli 63,7 milj. euroa (69,4 milj. euroa). Elektroniikkaliiketoiminnan osuus oli 7,2 % (7,5 %) konsernin liikevaihdosta. Tilikaudel- la kirjattiin 0,2 milj. euroa (1,4 milj. euroa) kertaluonteisia eriä. Kertaluonteiset bruttokustannukset 1,5 milj. euroa, jotka liittyivät uudelleenorganisointiin Suomessa ja Venäjällä, kompensoituivat 1,2 milj. euron kertaluonteisella sisäisellä uudelleenorganisointi tuotolla. Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä oli 4,3 milj. euroa (2,1 milj. euroa), joka on 6,6 % (3,1 %) segmentin liikevaihdosta. Liiketulos oli 4,1 milj. euroa (0,8 milj. euroa), joka on 6,5 % (1,1 %) segmentin liikevaihdosta. Liikevoitto ennen kertaluonteisista eriä parani merkittävästi edellisestä vuodesta johtuen tilikauden aikana toteutetuista kustannusrakennetta keventävistä toimista sekä ODM tuotteiden kasvaneesta osuudesta liikevaihdossa. Tase ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma 31.12.2013 oli 455,6 milj. euroa (485,1 milj. euroa). Korolliset velat olivat tilikauden päättyessä 100,4 milj. euroa (143,8 milj. euroa). Lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus oli 0,7 milj. euroa, josta pääosa muodostui rahoitusleasingveloista. Lisäksi konsernilla on käytettävissään vahvistettu käyttämätön 30,0 milj. euron luottolimiitti. Taloudellinen asema parantui suunnatulla osakeannilla, josta kertyi 44,9 miljoonaa euroa. Lisäksi PKC Group laski liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2018. Rahoitusjärjestelyistä kertyneet varat käytettiin osin konsernin jälleenrahoitustarpeisiin. Korollisten velkojen keskimääräinen efektiivinen korko käyttämätön luottolimiitti huomioituna oli tilinpäätöshetkellä 3,8 % (3,1 %). Merkittävin syy korkotason muutokselle oli rahoituksen uudelleenjärjestely vuonna 2013 ja muutokset korkosidonnaisuusajoissa. Konsernin omavaraisuusaste oli 42,7 % (33,9 %). Nettovelat olivat –2,2 milj. euroa (56,6 milj. euroa) ja nettovelkaantumisaste (gearing) –1,1 % (34,4 %). PKC Group käyttää johdannaisia vain suojautuakseen valuuttakurssien, korkotasojen ja kuparin hinnan muutoksilta. Tilikauden lopussa kuparijohdannaisten nimellisarvo oli 8,1 milj. euroa (4,6 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, jotta korkosidonnaisuusaika pysyisi tavoitetasolla. Koronvaihtosopimusten johdosta konserni vastaanottaa kiinteää korkoa 5 vuoden ajan ja maksaa vaihtuvaa 6 kuukauden Euribor-sidonnaista korkoa. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo tilikauden lopussa oli 75,0 milj. euroa (36,0 milj. euroa). Valuuttajohdannaisten nimellisarvo oli vastaavasti 18,2 milj. euroa (5,1 milj. euroa). PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 49 Toimintakertomus Vaihto-omaisuuden määrä oli 80,2 milj. euroa (87,5 milj. euroa). Lyhytaikaiset saamiset olivat 110,4 milj. euroa (105,9 milj. euroa). Tilikauden operatiivinen kassavirta oli 39,7 milj. euroa (76,0 milj. euroa) ja kassavirta investointien jälkeen 24,9 milj. euroa (63,7 milj. euroa). Kassavirta investointien jälkeen kertyi suurelta osin toisen vuosipuoliskon aikana, kun taas ensimmäisen vuosipuoliskon aikana käyttöpääoma kasvoi aivan vuoden 2013 alun kausiluonteisesti alhaisesta tasosta. Rahavarat olivat 102,7 milj. euroa (87,2 milj. euroa). Investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tilikaudella 14,6 milj. euroa (16,0 milj. euroa), joka on 1,7 % (1,7 %) liikevaihdosta. Bruttoinvestoinnit jakautuivat maantieteellisesti seuraavasti: Eurooppa 27,8% (17,3 %), Etelä-Amerikka 22,7 % (23,2 %), Pohjois-Amerikka 44,3 % (56,5 %) ja APAC 5,2 % (2,9 %). Tilikaudella investoinnit olivat pääosin tuotannon koneita ja laitteita. Katsauskaudella ei tehty merkittäviä yksittäisiä investointeja. PKC arvioi, että keskipitkällä aikavälillä konsernin korvausinvestoinnit ovat lähellä vuotuista poistotasoa lukuun ottamatta yrityshankinnoista aiheutuneita poistoja (PPApoistot) ja arvonalentumistappioita. Vuonna 2013 konsernin poistot ja arvonalentumiset olivat 32,9 milj. euroa (32,6 milj. euroa), lukuun ottamatta PPA-poistoja ja arvonalentumistappioita 17,9 milj. euroa (17,6 milj. euroa). Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja kehityskulut olivat 8,5 milj. euroa (8,0 milj. euroa), joka on 1,0 % (0,9 %) konsernin liikevaihdosta. Tilikauden päättyessä tuotekehityksessä työskenteli 156 (165) henkilöä. Luvussa eivät ole mukana tuotannon ja prosessien kehityksessä työskentelevät henkilöt. PKC:n johdinsarjaliiketoiminnan tuotekehitys huomioi tuotestrategiassaan asiakkaidensa lyhyen ja pitkän aikavälin tuotekehitystarpeet sekä ajoneuvoteollisuuden viimeisimmät kehityssuunnat. PKC:n päätuotteita ovat yksilöllisesti räätälöidyt johdinsarjat, minkä lisäksi PKC:n tuotekehitys on edelläkävijä uusien ratkaisujen soveltamisessa asiakkaidensa tarpeisiin. Kasvava osa PKC:n globaalia tuotevalikoimaa on ajoneuvoelektroniikka, jonka avulla PKC pystyy tarjoamaan asiakkailleen entistä pidemmälle optimoituja sähkönjakelujärjestelmiä. Aktiivisella teknologian kehittämisellä etsitään jatkuvasti parannusta tuotteiden laatuun ja suorituskykyyn: vaihtoehtoisia materiaaleja tutkitaan ja hyödynnetään sekä ajoneuvon sähköiseen johdinsarja-arkkitehtuuriin kehitetään uusia, inno- 50 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 vatiivisia ratkaisuja. Parannukset toteutetaan kustannustehokkaasti tavoitteena asiakkaan tuotteen kokonaiskustannusten minimointi. PKC:n elektroniikkaliiketoiminnan tuotekehityksen vahvat osaamisalueet ovat testaus- ja tehonhallintaratkaisut. Vuonna 2013 PKC lanseerasi omia tuotteitaan: testausratkaisuissa Chameleon™ -tuoteperheen ja tehonhallintaratkaisuissa Alvateholähdeperheen ja Nactus-ylijännitesuojan. Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 19 206 (20 590). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstön määrä oli 18 644 (19 305), josta ulkomailla 18 338 (18 962) ja Suomessa 306 (343). Lisäksi konsernilla oli tilikauden päättyessä 613 vuokratyöntekijää. Henkilöstöstä 96,8 % työskenteli johdinsarjaliiketoimintasegmentissä ja 3,2 % elektroniikkaliiketoimintasegmentissä. Maantieteellisesti henkilöstö jakautui vuonna 2013 seuraavasti: Etelä-Amerikka 14,9 %, PohjoisAmerikka 56,6 %, Aasia 2,2 % ja Eurooppa 26,2 %. Tilikaudella työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen kokonaissumma oli 201,2 milj. euroa (203,2 milj. euroa) sisältäen 5,3 milj. euroa (5,9 milj. euroa) kertaluonteisia kustannuksia. Suurin osa PKC:n tuotannosta on työvoimavaltaista ja konsernin kilpailukyky perustuu henkilökunnan osaamiseen. Osaavan ja sitoutuneen työvoiman säilyttämiseksi PKC panostaa työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Työsuojeluasioissa PKC toimii järjestelmällisesti ja seuraa säännöllisesti mm. tapaturma- ja ammattitautitiheyttä sekä poissaolosuhdetta, jotka raportoidaan myös PKC Groupin yritysvastuuraportissa. Laatu ja ympäristö Kaikki konsernin johdinsarjatehtaat on sertifioitu ajoneuvoteollisuuden ISO/TS16949-laatustandardin vaatimusten mukaisesti Traverse Cityn (USA) ja Raahen (Suomi) elektroniikkatehdasta lukuun ottamatta, jotka ovat sertifioitu ISO9001 -standardin mukaisesti. Lisäksi kaikki konsernin tehtaat, lukuun ottamatta Campo Alegren (Brasilia) tehdasta on sertifioitu ISO14001 -ympäristöstandardin vaatimusten mukaisesti ja kaikki tehtaat toimivat ISO9001-laatustandardin vaatimusten mukaisesti. Acunan (Meksiko), Juarezin (Meksiko), Piedras Negrasin (Meksiko), Torreonin (Meksiko), Keilan (Viro), Haapsalun (Viro), Itajuban (Brasilia), Raahen (Suomi) ja Suzhoun (Kiina) tuotantoyksiköt on sertifioitu lisäksi OHSAS18001työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardin mukaisesti. Toimenpiteet Campo Alegren (Brasilia) sertifioimiseksi ISO14001ympäristöstandardin mukaisesti tullaan saamaan päätökseen katsastuskauden jälkeen. Toimenpiteet Curitiban (Brasilia) Toimintakertomus uudelleensertifioimiseksi ISO14001-ympäristöstandardin mukaisesti ovat käynnissä ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana. PKC haluaa kantaa vastuuta ympäristön hyvinvoinnista kehittämällä energiaa säästäviä ratkaisuja ja suunnittelemalla tuotteita, joissa minimoidaan päästöt ja materiaalien käyttö. Valmistustoiminnan ympäristövaikutuksia pienennetään kuljetusten optimoinnilla, tuotantolaitosten energiatehokkuuden kehittämisellä sekä tehokkaalla materiaalien hankinnalla. Hallinto Varsinainen yhtiökokous valitsi 4.4.2013 hallitukseen uudelleen Outi Lampelan, Shemaya Levyn, Robert Remenarin, Harri Suutarin, Matti Ruotsalan ja Jyrki Tähtisen sekä uutena jäsenenä Wolfgang Diezin. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruotsala ja varapuheenjohtajaksi Robert Remenar. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Shemaya Levy ja jäseniksi Wolfgang Diez, Outi Lampela ja Jyrki Tähtinen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Ruotsala ja jäseniksi Robert Remenar ja Harri Suutari. Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, joka ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Virpi Halosen. Konsernin johtoryhmän muodostivat tilikauden lopussa Matti Hyytiäinen pj. (toimitusjohtaja), Jyrki Keronen (Senior Vice President, Business Development & APAC), Jani Kiljala (President, Wiring Systems, Europe), Pekka Korkala (President, Wiring Systems, South America), Sanna Raatikainen (lakiasiainjohtaja), Jarmo Rajala (President, Electronics), Frank Sovis (President, Wiring Systems, North America) ja Juha Torniainen (talousjohtaja). 1.1.2014 alkaen PKC Groupin johdinsarjaliiketoiminnat Euroopassa ja Etelä-Amerikassa yhdistettiin saman johdon alle. Jani Kiljala otti vastuulleen myös Etelä-Amerikan johdinsarjaliiketoiminnan nimikkeellä President, Wiring Systems, Europe and South America ja Pekka Korkalan johtoryhmäjäsenyys päättyi. Yritysvastuu Yritysvastuu on keskeinen osa PKC:n toimintoja. PKC toimii eettisten liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti, ottaa vastuun toimintaympäristöstä ja pyrkii minimoimaan ympäristölle aiheutuvaa haittaa, ja kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta työpaikoilla, yhtäläisiä mahdollisuuksia, ja nollatoleranssia lahjontaan ja korruptioon. PKC Groupin hallitus on vahvistanut käytännesäännöt (Code of Conduct), jotka kattavat koko konsernin. Code of Conduct määrittelee periaatteet eettiselle liiketoiminnalle, jotka perustuvat korkeimmille eettisille standardeille. Lakien, määräysten ja kansainvälisten normien noudattaminen on perusedellytys, josta ei voida poiketa missään olosuhteissa. PKC:n vuoden 2013 yritysvastuuraportti julkaistaan 12.3.2014. Strategia 2018 Strategiset tavoitteet on julkistettu 3.4.2013 pidetyssä pääomamarkkinapäivässä. PKC suunnittelee, valmistaa ja integroi asiakkaidensa globaalina kumppanina sähkönjakelujärjestelmiä hyötyajoneuvoteollisuuteen ja muille valituille toimialoille. PKC tavoittelee kasvua nykyisten hyötyajoneuvoihin keskittyvien asiakkuuksiensa ja nykyisten markkinoiden lisäksi Aasian kasvavilta markkinoilta. PKC tutkii lisäksi mahdollisuuksiaan laajentaa liiketoimintaansa kuljetusteollisuusmarkkinoilla, joilla se katsoo voivansa hyödyntää laajemmin omaa ainutlaatuista osaamistaan sähkönjakelujärjestelmien globaalina toimittajana. PKC Group Oyj:n pitkän aikavälin taloudellisina tavoitteina on saavuttaa 1,4 miljardin euron liikevaihto vuoteen 2018 mennessä, yli 10 %:n käyttökate (EBITDA) ja pitää nettovelkaantumisaste alle 75 %:n. Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa 30–60 % kassavirrasta investointien jälkeen. Keskeiset strategiset tapahtumat vuonna 2013 Optimoidakseen tuotantoverkostoaan PKC Group on perustanut uuden johdinsarjayrityksen Suzhouhun Kiinaan. Lisäksi Suzhoun uusi tehdas tulee toimimaan NPI-yksikkönä Kiinassa ja APAC-alueella. PKC Group on päättänyt perustaa uuden johdinsarjatehtaan Smederevoon, Serbiaan. Tehtaan on tarkoitus palvella nykyisiä ja mahdollisia uusia asiakkuuksia Euroopassa. Kokonaisuudessaan investoinnin arvioidaan olevan vuoden 2016 loppuun mennessä noin 8 miljoonaa euroa. Tehtaan on tarkoitus työllistää noin 1 500 työntekijää vuoden 2016 loppuun mennessä. PKC on myös sulkenut Irlannin ja Ukrainan tehtaat. PKC on allekirjoittanut puitesopimuksen strategisesta yhteistyöstä China National Heavy Duty Truck Group Company Limited:in (“SINOTRUK”) kanssa. Esisopimuksen perusteella PKC ja SINOTRUK haluavat tutkia joitain yhteistyövaihtoehtoja liittyen johdinsarjojen valmistukseen, mukaan lukien erikseen neuvoteltavat yhteisyrityksen perustaminen Kiinaan ja pitkäaikaisen toimitussopimuksen solmiminen. Yhteisyritys valmistaisi johdinsarjoja SINOTRUK:ille ja mahdollisesti myös muille asiakkaille Kiinassa ja ulkomailla. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 51 Toimintakertomus PKC Group laski liikkeeseen 100 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2018. Lainalle maksetaan 4,25 prosentin vuotuinen kuponkikorko. Joukkovelkakirjalaina otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi 26.9.2013 NASDAQ OMX Helsingissä. PKC laski liikkeeseen 2,14 miljoonaa uutta osaketta rajoitetulle määrälle valikoituja kokeneita kansainvälisiä ja kotimaisia kokeneita institutionaalisia sijoittajia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Osakeannista kertyi yhteensä 44,94 miljoonaa euroa ennen myyntipalkkioita ja kuluja. Tilikauden jälkeiset tapahtumat PKC Group Oyj ilmoitti 7.1.2014 optimoivansa tuotantoverkostoaan Pohjois-Amerikassa. PKC on päättänyt sulkea Nogalesin tehtaan Meksikossa sopeuttaakseen ja linjatakseen tuotantokapasiteettiaan edelleen Pohjois-Amerikan asiakkaiden tarpeisiin. Nogalesin tehtaan tuotanto siirretään PKC:n Torreonin tehtaalle Meksikoon. Toimenpide liittyy nykyisten kevyiden ajoneuvojen tuoteohjelmien hiipumiseen PohjoisAmerikassa ja PKC:n keskittymiseen mahdollisuuksiensa maksimointiin nykyisillä ydinasiakassegmenteillä. Toimenpiteisiin liittyvien kertaluonteisten erien on arvioitu olevan suuruudeltaan noin 3,6 miljoonaa euroa verojen jälkeen. Arvioidut vuotuiset säästöt vuodesta 2014 eteenpäin ovat noin 2,0 miljoonaa euroa verojen jälkeen. PKC arvioi, että nämä toimenpiteet on saatettu päätökseen vuonna 2014. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Julkisten talouksien alijäämä ja velkaantuneisuus useissa Euroopan maissa ja myös Yhdysvalloissa on heikentänyt talouskasvua, loppuasiakkaiden kysyntää ja investointihyödykkeiden rahoituksen saatavuutta. Lisäksi epävarmuus liittyen kehittyvien markkinoiden taloudelliseen kehitykseen on kasvanut viime aikoina. Erityisesti Brasiliassa inflaatio sekä taloudellinen ja poliittinen epävarmuus on jatkunut. Euroopassa Euro 6 -standardin hyötyajoneuvoihin siirtyminen ja siihen liittyvä ennakko-oston vaikutus 2013 vuoden lopussa saattaa vähentää kysyntää vuoden 2014 alussa. Muutokset asiakkaiden suhteellisissa markkinaosuuksissa ja hankintastrategioissa voivat vaikuttaa PKC:n tuotteiden kysyntään. USA:n dollarin heikkeneminen Meksikon pesoa sekä euron arvon heikkeneminen Puolan zlotya ja Venäjän ruplaa vastaan voi kasvattaa PKC Groupin jalostuskustannuksia. Euron arvon vahvistuminen Brasilian realia vastaan voi kasvattaa PKC Groupin materiaalikustannuksia. 52 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Kuparin hinnan merkittävä nousu voi heikentää PKC Groupin tulosta lyhyellä aikavälillä. Kuparin hinnan muutos siirtyy asiakashintoihin keskimäärin 3–5 kuukauden viiveellä. PKC Group Oyj:ssä on suoritettu verotarkastus vuonna 2011 liittyen vuonna 2009 toteutettuun johdinsarjaliiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn. PKC on antanut lopullisen vastineensa vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen aikana ja odottaa verojen uudelleenarviointipäätöstä. Verotarkastuskertomuksen perusteella PKC:llä ja veroviranomaisilla on näkemyseroja, mitkä voivat johtaa verojen uudelleenarviointipäätökseen ja velvollisuuteen maksaa lisäveroja ja muita niihin liittyviä maksuja. PKC:n johdon näkemys on, että verot on raportoitu ja maksettu oikein. PKC Groupin riskienhallinnan periaatteena on tunnistaa liiketoiminnan kannalta keskeiset riskit ja määrittää riskien tehokkaaseen hallintaan tarvittavat toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. Kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi toteutetaan koko PKC Groupin laajuisena ja sillä haetaan riskien analysoimiseen ja mittaamiseen yhtenäistä käytäntöä huomioiden myös yksiköiden väliset maantieteelliset erot. PKC:n riskit on luokiteltu strategisiin riskeihin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Lisätietoja PKC:n riskeistä löytyy vuosikertomuksesta ja Corporate Governance -ohjeistuksesta. Markkinanäkymät Johdinsarjat Euroopan raskaiden kuorma-autojen tuotannon arvioidaan vuonna 2014 laskevan 4 % ja keskiraskaiden kuorma-autojen tuotannon 3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut Euro 6 -päästöstandardi aiheutti nousua kuorma-autojen kysyntään vuoden 2013 lopulla. Vuoden 2014 toisen vuosipuoliskon tuotantomäärien odotetaan olevan korkeammat kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Pohjois-Amerikan raskaiden kuorma-autojen tuotannon arvioidaan kasvavan 10 %, keskiraskaiden kuorma-autojen tuotannon 5 % ja kevyiden ajoneuvojen tuotannon 2 % vuoden 2013 tasosta. Raskaiden kuorma-autojen kvartaalikohtaisten tuotantomäärien arvioidaan nousevan tasaisesti vuoden aikana. Brasilian raskaiden kuorma-autojen tuotannon arvioidaan laskevan 5 % ja keskiraskaiden kuorma-autojen tuotannon kasvavan 24 % verrattuna vuoteen 2013. Valtion uusien kuorma-autojen ostoa tukeva ohjelmaa on heikennetty ja se on voimassa toistaiseksi. Toimintakertomus Elektroniikka Elektroniikkasegmentin tuotteiden kysynnän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. PKC Groupin näkymät vuodelle 2014 PKC Group arvioi vuoden 2014 liikevaihdon ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) olevan alhaisempi kuin vuonna 2013. Vuonna 2013 PKC:n liikevaihto oli 884,0 milj. euroa ja vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ennen kertaluontoisia eriä oli 70,3 milj. euroa. Liikevaihtoennuste perustuu nykyiseen liiketoimintarakenteeseen. Liikevaihtoon vaikuttaa kevyiden ajoneuvo-ohjelmien hiipuminen Pohjois-Amerikassa sekä valuuttakurssien muutokset. Edellä mainitun johdosta vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) arvioidaan olevan alhaisempi kuin vuonna 2013. Lisäksi vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuonna 2014 vaikuttaa Euroopan uudelleen organisointi ja tuotannon siirrot sekä PKC:n kasvustrategian toteuttamiseen liittyvät panostukset. Vastuuvapauslauseke Kaikki toimintakertomuksessa esitetyt tulevaisuuden arviot ja ennusteet perustuvat yhtiön johdon tämän hetkisiin näkemyksiin ja markkinatutkimusyritysten ja asiakkaiden julkaisemaan informaatioon. Arviot ja ennusteet sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa tulokset voivat poiketa nyt arvioidusta. Keskeisimmät epävarmuustekijät liittyvät muun muassa yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, toimintaympäristön ja toimialan kehitykseen sekä konsernin strategian onnistumiseen. Hallituksen esitys voitonjaoksi Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 139,0 miljoonaa euroa, josta voitonjakokelpoisia on 70,3 miljoonaa euroa ja josta tilikauden tulos on 21,6 miljoonaa euroa. Hallitus esittää 3.4.2014 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake, yhteensä 16,7 miljoonaa euroa, ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Osakemäärä saattaa muuttua ennen täsmäytyspäivää rekisteröitävien osakemerkintöjen johdosta. Osingonjaon täsmäytyspäivä on 8.4.2014 ja osingon maksupäivä 15.4.2014. Ehdotettu voitonjako ei hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 53 Toimintakertomus Liiketoiminnan rahavirta ja investoinnit, milj. euroa Liikevaihto, milj. euroa 100 80 60 1 000 800 40 600 400 200 20 0 2013 2012 2011 2009 2008 0 2013 2012 2011 2010 2009 2010 2009 Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit EPS ja osinko/osake, euroa Vertailukelpoinen EBITDA, % ja liikevoitto, milj. euroa 15 60 1,4 1,2 50 40 10 1,0 0,8 30 0,6 20 5 10 0,4 0,2 0 0 2013 2012 2011 2010 0,0 2009 2013 Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä, milj. euroa EBITDA ennen kertaluonteisia eriä, % Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) ja oman pääoman tuotto (ROE), % 2011 Gearing ja omavaraisuusaste, % 80 30 70 25 60 20 50 15 40 30 10 20 5 10 0 0 2013 2012 2011 ROI, % ROE, % 54 2012 EPS osinko/osake PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2010 2009 2013 2012 2011 Omavaraisuus-aste, % Gearing, % 2010 2009 Toimintakertomus Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1 000 euroa (ellei muuta mainittu) 2013 2012 2011 2010 2009 883 986 70 341 52 461 40 873 10 409 30 463 21 562 13 947 928 178 82 954 65 358 51 478 8 027 43 451 34 946 23 999 550 208 59 498 40 010 41 967 7 461 34 505 29 414 23 445 316 081 42 184 33 786 31 499 1 810 29 689 25 028 19 683 201 814 16 050 7 355 5 068 4 386 682 1 103 2 349 162 376 293 257 204 499 280 560 221 371 287 426 65 923 153 034 64 995 94 852 455 634 485 059 508 798 218 957 159 847 194 425 133 478 127 730 455 634 164 530 130 709 189 820 485 059 152 482 205 608 150 708 508 798 123 776 31 376 63 804 218 957 78 626 38 110 43 111 159 847 883 986 -4,8 70 341 8,0 30 463 3,4 21 562 13 947 1,6 7,8 14,7 63 540 –1,1 42,7 928 178 68,7 82 954 8,9 43 451 4,7 34 946 23 999 2,6 15,1 16,7 72 709 34,4 33,9 550 208 74,1 59 498 10,8 34 505 6,3 29 414 23 445 4,3 17,0 18,9 100 668 72,6 30,0 316 081 56,6 42 184 13,3 29 689 9,4 25 028 19 636 6,2 19,4 25,8 61 062 –1,7 56,5 201 814 -35,3 16 050 8,0 682 0,3 1 103 2 349 1,2 3,0 6,4 45 355 35,9 49,2 1,7 2,3 39 714 24 941 14 620 1,7 8 503 1,0 19 206 1,0 1,5 75 988 63 673 16 023 1,7 7 992 0,9 20 590 1,2 1,9 39 990 -50 223 101 532 18,5 6 922 1,3 10 793 1,5 2,4 22 935 14 875 8 575 2,7 5 692 1,8 5 278 1,3 2,2 42 408 37 632 3 894 1,9 5 518 2,7 4 704 Konsernin laaja tuloslaskelma Liikevaihto EBITDA ennen kertaluonteisia eriä EBITA ennen kertaluonteisia eriä Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä Kertaluonteiset erät Liikevoitto Voitto ennen veroja Tilikauden voitto Konsernin tase Varat Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset varat Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Oma pääoma ja velat yhteensä Tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos, % EBITDA ennen kertaluonteisia eriä % liikevaihdosta Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen veroja Tilikauden voitto % liikevaihdosta Oman pääoman tuotto (ROE), % Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Nettokäyttöpääoma Gearing, % Omavaraisuusaste, % Quick ratio Current ratio Liiketoiminnan rahavirta Rahavirta investointien jälkeen Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta T&K-menot % liikevaihdosta Henkilöstö keskimäärin PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 55 Toimintakertomus Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Euroa (ellei muuta mainittu) 2013 2012 2011 2010 2009 0,63 0,62 8,13 1,11 0,70 111,8 2,9 38,6 24,19 15,00 25,31 1,13 1,12 7,64 2,97 0,70 62,1 4,5 13,7 15,49 10,65 18,30 1,18 1,16 7,66 -2,50 0,60 50,7 5,2 9,7 11,48 8,6 18,36 1,09 1,09 6,33 0,82 0,55 50,5 3,6 14,1 15,40 6,55 15,58 0,13 0,13 4,42 -2,30 0,40 307,7 6,1 50,8 6,60 2,70 6,83 22 280 21 296 19 816 17 990 17 782 23 906 21 524 19 906 19 552 17 782 0 576 103 19 125 0 333 414 15 067 1 250 228 519 12 694 0 301 100 10 754 0 117 358 7 113 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (EPS) Tulos/osake (EPS), laimennettu Oma pääoma/osake Kassavirta/osake Osinko/osake 1) Osinko/tulos, % 1) Efektiivinen osinkotuotto, % 1) Hinta/tulos (P/E) Osakkeen kurssi vuoden lopussa Osakkeen vuoden alin kurssi Osakkeen vuoden ylin kurssi Osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin 2) Osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä tilikauden lopussa 2) Listaamattomat osakkeet kauden lopussa 2) Osakkeiden markkina-arvo, 1 000 euroa Osinko, 1 000 euroa 56 1) Vuoden 2013 luku on hallituksen esitys 2) Osakkeiden lukumäärä tuhansina PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Toimintakertomus Tunnuslukujen laskentakaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % 100 x Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä (keskimäärin) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 100 x Voitto ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) Nettovelat Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Gearing, % 100 x Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oma pääoma yhteensä Omavaraisuusaste, % 100 x Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot Nettokäyttöpääoma Vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset korottomat saamiset - lyhytaikaiset korottomat velat Quick ratio Lyhytaikaiset varat yhteensä - vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset velat yhteensä - saadut ennakot Current ratio Lyhytaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset velat yhteensä Tulos/osake (EPS), euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin Oma pääoma/osake, euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Kassavirta / osake, euroa Kassavirta investointien jälkeen Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin Osinko/osake, euroa Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Osinko/tulos, % 100 x Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos Efektiivinen osinkotuotto, % 100 x Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko Osakeantioikaistu tilinpäätöspäivän kurssi Hinta/tulos, (P/E) Osakeantioikaistu tilinpäätöspäivän kurssi Osakekohtainen tulos Osakkeiden markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilinpäätöspäivän viimeinen kaupantekokurssi EBITDA Liikevoitto + kertaluonteiset erät + poistot ja arvonalentumiset EBITA Liikevoitto + kertaluonteiset erät + PPA -poistot (yrityshankinnasta aiheutuvat poistot) PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 57 Toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Pörssivaihdon kehitys NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 2013 Vaihdetut osakkeet 2012 8 962 859 10 853 570 Vaihto, milj. euroa % keskimääräisestä osakkeiden lukumäärästä 184,3 160,1 40,2 51,1 Osakkeet ja markkina-arvo 31.12.2013 31.12.2012 23 905 887 21 524 442 15,00 10,65 25,31 18,30 24,19 15,49 20,47 14,76 Osakkeita, kpl Tilikauden alin noteeraus, euroa Tilikauden ylin noteeraus, euroa Päätöskurssi, euroa Tilikauden keskikurssi, euroa Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa 576,1 333,4 PKC Groupin osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla (mm. Chi-X ja BATS). Osakkeita vaihdettiin kyseisillä vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 668 787 kappaletta (331 968 kappaletta) tilikauden aikana. Hallituksen jäsenten ja heidän lähipiirinsä ja määräysvaltayhteisöjensä omistamien osakkeiden osuus oli tilikauden lopussa 0,1 % (0,6 %) koko osakekannasta. PKC Group Oyj:llä oli tilikauden lopussa yhteensä 8 413 (8 853) osakkeenomistajaa. Ulkomaalaisten omistamien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli tilikauden päättyessä 36,5 % (22,3 %) osakekannasta. Lähipiiriä koskevia lisätietoja on esitetty liitetiedossa 4.1 Lähipiiritapahtumat. Liputukset Tilikauden päättymisen jälkeen 24.1.2014 OP-Rahastoyhtiö Oy:n (0743962-2) hallinnoimien rahastojen (OP-Focus -erikoissijoitusrahasto, OP-Delta -sijoitusrahasto ja OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto) yhteenlaskettu osuus PKC Group Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta alitti 5 %:n rajan. Kaupan jälkeen OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien rahastojen omistus oli 1 096 908 osaketta, eli 4,59 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. PKC Group Oyj:n osakemäärän ja osakepääoman muutokset Merkintöjä vastaavat uudet osakkeet ja osakepääoman korotus rekisteröity 2006C 2009A1) 2009B1) 31.1.2013 31 705 17 950 3.4.2013 24 100 14.5.2013 24 675 16.8.2012 0 12.9.2013 0 7.11.2013 0 0 19 100 71 022 80 480 49 550 111 415 31.12.2013 Yhteensä Osakeanti2) Osakepääoman lisäys, euroa Emoyhtiön osakepääoma merkinnän jälkeen Osakemäärä merkinnän jälkeen 0 0 10 779,70 6 201 845,46 21 574 097 4 500 0 0 8 194,00 6 210 039,46 21 602 697 5 250 21 900 0 8 389,50 6 218 428,96 21 654 522 250 6 000 0 0 6 218 428,96 21 660 772 0 0 2 140 000 0 6 218 428,96 23 800 772 2 500 12 493 0 0 6 218 428,96 23 815 765 0 0 6 218 428,96 23 905 887 2 140 000 27 363,20 1) 2009A- ja 2009B-optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset, transaktiokuluilla vähennettyinä, merkitään sijoitetun vapaan pääoman rahastoon kyseisten optiojärjestelyjen ehtojen mukaisesti. 2) Suunnatusta annista kertyneet varat, 44,3 milj. euroa (myyntipalkkiolla ja muilla kuluilla vähennettynä), on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. 58 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Toimintakertomus Hallituksen valtuutukset Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2011 myöntämä valtuutus päättää yhdestä tai useammasta osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 pykälän mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta sekä kaikista niiden ehdoista. Valtuutuksen perusteella annettavien tai merkittävien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 6 000 000 osaketta. Valtuutus sisältää oikeuden päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutus on voimassa 5 vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hallituksen harkinnan mukaisesti valtuutusta voidaan käyttää esimerkiksi yritysostojen rahoittamiseksi, yritysten välisen yhteistyön tai muun vastaavan järjestelyn toteuttamiseksi tai yhtiön rahoitus- ja pääomarakenteen vahvistamiseksi tms. PKC Group Oyj:n hallitus on valtuutuksen perusteella päättänyt 1 250 000 uuden osakkeen suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle PKC Group USA Inc:lle AEES -yhtiöiden osakkeiden kauppahinnan maksamiseksi. PKC Group Oyj:n suunnatussa osakeannissa 4.9.2013 merkittiin yhteensä 2 140 000 uutta osaketta. Valtuutuksen perusteella annettavien tai merkittävien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi tämän annin jälkeen olla enintään 2 610 000 osaketta. Hallituksella ei ole valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi eikä konsernin hallussa ollut katsauskauden päättyessä omia osakkeita. Optio-ohjelmat PKC Groupin pitkän aikavälin palkitseminen muodostuu yhtiökokouksen päättämistä optio-ohjelmista. PKC Groupilla on tällä hetkellä kolme optio-ohjelmaa: vuosien 2006, 2009 ja 2012 optio-ohjelmat. PKC Group Oyj:n hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta konsernin avainhenkilöille. Kaikkien optio-ohjelmien ansaintajakso on kolme vuotta. Kaikkiin optio-ohjelmiin liittyy osakeomistusohjelman mukainen sitouttamisjakso. Optioiden saajat velvoitetaan merkitsemään tai hankkimaan yhtiön osakkeita 20 prosentilla optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä tulosta ja omistamaan nämä osakkeet kahden vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava nämä osakkeet niin kauan kuin hänen toimisuhteensa jatkuu. 2006 optiot Vuoden 2006 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 697 500 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 697 500 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2009–2013. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä osinko-oikaisuineen. 2006A 2006B 2006C Päättynyt Päättynyt Päättynyt 30.4.2011 30.4.2012 30.4.2013 Merkintäaika Optioiden kokonaismäärä Käytetty osakkeiden merkinnässä Rauenneet 202 500 232 500 262 500 200 300 232 500 260 850 2 200 0 1 650 2009 optiot Vuoden 2009 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 600 000 kappaletta ja ne jakautuvat A, B ja C optioihin. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 600 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optio-oikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2012–2016. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä osinko-oikaisuineen. 2009A 2009B 2009C 1.4.2012– 1.4.2013– 1.4.2014– 30.4.2014 30.4.2015 30.4.2016 Merkintäaika Nykyinen merkintähinta, euroa Optioiden kokonaismäärä PKC:n hallussa tai jakamattomat Käytetty osakkeiden merkinnässä Ulkona olevat Sijoitettu vapaa oma pääoma voi vielä nousta, euroa 1,60 11,41 17,28 200 000 200 000 200 000 4 500 19 478 32 500 159 300 111 415 0 36 200 69 107 167 500 65 120 1 010 755 3 456 000 2012 optiot Vuoden 2012 optio-ohjelman mukaisten optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1 020 000 kappaletta ja ne jakautuvat 2012A (i ja ii), 2012B (i ja ii) sekä 2012C (i ja ii). Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 020 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Optiooikeuksilla tapahtuva osakkeiden merkintäaika ajoittuu vuosille 2015–2019. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla on optioehdoissa määritelty PKC Group Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Optio-oikeuksilla 2012A(ii), 2012B(ii) ja 2012C(ii) merkittävien osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala, elleivät hallituksen määrittämät, optio-oikeuksien käyttämiselle asetetut konsernin tuotannolliset tai taloudelliset tavoitteet ole täyttyneet. Hallitus päättää tavoitteet vuosittain erikseen kullekin optio-oikeuksien alalajille optio-oikeuksien jakamisen yhteydessä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta hallituksen määrittämät tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2012A(ii) ja 2012B(ii) merkityt optiot on allokoitu alustavasti avainhenkilöille. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 59 Toimintakertomus Vuoden 2012 A (ii) optioiden vapautumiskriteeri on määritelty seuraavasti: • 2012 A (ii) optioilla osakkeiden merkintäaika alkaa vain, jos konsernin tilikausien 2012–2014 taloudellinen kehitys sekä käyttökate ovat yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella verrannollinen PKC Groupin merkittävimpiin tuloksensa julkistaneisiin kilpailijoihin. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös PKC:n markkinaosuuden kehittyminen. • Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. • 2012 A (ii) optiot allokoidaan optionsaajille ehdollisesti siten, että ne luovutetaan ja kirjataan optionsaajien arvo-osuustileille vasta hallituksen päätettyä merkintäajan alkamisesta ja hallituksen päättämässä laajuudessa. Merkintäaika Nykyinen merkintähinta, euroa Optioiden kokonaismäärä PKC:n hallussa tai jakamattomat Ulkona olevat Sijoitettu vapaa oma pääoma voi vielä nousta, euroa 60 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2012A(i) 1.4.2015– 30.4.2017 Vuoden 2012 B (ii) optioiden vapautumiskriteeri on määritelty seuraavasti: • 2012 B (ii) optioilla osakkeiden merkintäaika alkaa vain, jos konsernin tilikausien 2013–2015 kumulatiivinen käyttökate on vähintään 180 miljoonaa euroa. Yritysostojen, fuusioiden ja muiden rakennemuutosten vaikutukset sekä poikkeukselliset makrotaloudelliset muutokset tullaan huomioimaan laskelmassa. • Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti. • 2012 B ii) optiot allokoidaan optionsaajille ehdollisesti siten, että ne luovutetaan ja kirjataan optionsaajien arvo-osuustileille vasta hallituksen päätettyä merkintäajan alkamisesta ja hallituksen päättämässä laajuudessa. 2012A(ii) 1.4.2015– 30.4.2017 2012B(i) 1.4.2016– 30.4.2018 2012B(ii) 1.4.2016– 30.4.2018 2012C(i) 1.4.2017– 30.4.2019 2012C(ii) 1.4.2017– 30.4.2019 15,31 15,31 16,65 16,65 - - 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000 0 0 5 000 5 000 170 000 170 000 170 000 170 000 165 000 165 000 0 0 2 602 700 2 602 700 2 830 500 2 830 500 - - Toimintakertomus Osinko vuodelta 2012 Varsinainen yhtiökokous päätti 4.4.2013 jakaa osinkoa 0,70 euroa osakkeelta, eli yhteensä noin 15,1 miljoonaa euroa. Osingon maksupäivä oli 16.4.2013. Valtiovarainministeriön asetuksen 1020/2012 edellyttämät tiedot PKC Group Oyj:llä on vain yksi osakelaji. Yhtiöllä ei ole osakkeita tai niihin oikeuttavia arvopapereita, joihin liittyy erityisiä oikeuksia PKC Group Oyj:n päätöksenteossa. Yhtiöjärjestykseen ei sisälly lunastus- ja suostumuslausekkeita. Optiooikeudet annetaan sillä edellytyksellä, että optio-oikeuden saaja sitoutuu hankkimaan tai merkitsemään yhtiön osakkeita 20 %:lla realisoiduista optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä tulosta sekä omistamaan nämä osakkeet vähintään kahden vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtajan on omistettava nämä osakkeet niin kauan kuin hänen toimisuhteensa jatkuu. Optio-oikeusehdoissa on ehdot mm. julkisia ostotarjouksia koskien. Yhtiöllä ei ole julkisiin ostotarjouksiin liittyviä erillisiä sopimuksia tai ehtoja hallituksen jäsenen eikä toimitusjohtajan kanssa. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan valitsemista ja erottamista koskevat keskeiset seikat on kuvattu selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Toimitusjohtajan normaalit irtisanomisehdot ja irtisanomiskorvaus on kuvattu konsernin palkka- ja palkkioselvityksessä. PKC Groupin joihinkin asiakassopimuksiin sisältyy merkittävää omistajanvaihdosta koskevia ehtoja, joiden seurauksena sopimukset voidaan irtisanoa. PKC Groupilla on tilikaudella 2013 liikkeeseen laskettu 100 milj. euron joukkovelkakirjalaina, johon sisältyy omistuksen vaihdokseen liittyviä erityisehtoja. Mikäli PKC Groupin emoyhtiön osake-enemmistö tai määräysvalta siirtyy yksittäiselle taholle, voivat joukkolainavelkakirjojen haltijat vaatia lainaosuutensa välitöntä ennenaikaista takaisinmaksua. PKC Groupilla on myös voimassaoleva rahoitussopimus pankin kanssa. Rahoitussopimuksen mukaisesti rahoittaja voi yksipuolisesti vaatia myöntämiensä rahoitusten välitöntä ennenaikaista takaisinmaksua ja käyttämättömien luottolimiittien peruuttamista, mikäli PKC Groupin emoyhtiön osakeenemmistö tai määräysvalta siirtyy yksittäiselle taholle. Osakkeen kurssi ja kuukausivaihto 2.1.2009–30.12.2013 kpl euroa 3 000 000 30 2 500 000 25 2 000 000 20 1 500 000 15 1 000 000 10 5 0 0 01/09 02/09 03/09 04/09 05/09 06/09 07/09 08/09 09/09 10/09 11/09 12/09 01/10 02/10 03/10 04/10 05/10 06/10 07/10 08/10 09/10 10/10 11/10 12/10 01/11 02/11 03/11 04/11 05/11 06/11 07/11 08/11 09/11 10/11 11/11 12/11 01/12 02/12 03/12 04/12 05/12 06/12 07/12 08/12 09/12 10/12 11/12 12/12 01/13 02/13 03/13 04/13 05/13 06/13 07/13 08/13 09/13 10/13 11/13 12/13 500 000 Kuukausivaihto, kpl Kurssi, euroa PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 61 Toimintakertomus Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013 kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % 1. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 621 431 11,0 2. AS Harju Elekter 1 294 641 5,4 3. 4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma OP Focus -erikoisijoitusrahasto 574 083 534 295 2,4 2,2 5. Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond 507 000 2,1 6. OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 393 060 1,6 7. Odin Finland 345 796 1,4 8. Laakkonen Mikko 327 934 1,4 9. Sijoitusrahasto EVLI Suomi Pienyhtiöt 298 606 1,2 10. Takanen Jorma 296 515 1,2 7 193 361 30,1 Nordea Pankki Suomi Oyj 3 514 482 14,7 Skandinaviska Enskilda Banken AB 2 666 902 11,2 843 570 3,5 10 suurinta yhteensä Hallintarekisteröidyt osakkeet Muut hallintarekisteröidyt osakkeet Muut 12 354 474 51,7 Kaikki yhteensä 23 905 887 100,0 Hallituksen ja johtoryhmän osake- ja optio-omistukset 31.12.2013 Osuus osakkeista ja äänistä optioiden jälkeen, % Optiot, kpl Osakemäärä, kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistukset, kpl 0 0 0 0 0 20 000 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0 0 0 0 0 360 10 892 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 5 000 0 4 910 2 000 5 097 6 500 0 2 000 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 120 000 23 000 48 000 30 000 35 000 60 000 30 000 30 000 0,5 0,1 0,2 0,1 0,2 0,3 0,1 0,1 Hallitus Diez Wolfgang Lampela Outi Levy Shemaya Remenar Robert Ruotsala Matti Suutari Harri Tähtinen Jyrki Johtoryhmä Hyytiäinen Matti Keronen Jyrki Kiljala Jani Korkala Pekka Raatikainen Sanna Rajala Jarmo Sovis Frank Torniainen Juha Lähipiiriä koskevia lisätietoja on esitetty liitetiedossa 4.1 Lähipiiritapahtumat. Määräysvaltayhteisöllä tarkoitetaan Suomen arvopaperimarkkinalaissa yhteisöä, jossa osakkeenomistajalla, jäsenellä tai muulla henkilöllä on em. laissa tarkoitettu määräysvalta. 62 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Toimintakertomus Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2013 Osuus osakkeista ja äänistä, % Kotimaiset yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet ja yksityiset Ulkomaalaiset (sisältää hallintarekisteröidyt) 7,1 % 14,7 % 14,3 % 2,5 % 25,0 % 36,5 % Osakeomistajien jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013 Omistajia Arvo-osuuksien määrä 1–100 101–500 501–1 000 1 001–5 000 5 001–10 000 10 001–50 000 50 001–100 000 100 001–500 000 500 001– Yhteensä, joista hallintarekisteröityjä kpl 2 128 3 826 1 279 957 107 79 12 17 8 8 413 13 Arvo-osuusmäärä kpl % 133 258 0,6 1 055 080 4,4 975 304 4,1 2 033 701 8,5 762 955 3,2 1 785 419 7,5 912 697 3,8 3 833 625 16,0 12 413 848 51,9 23 905 887 100,0 7 024 954 29,4 % 25,3 45,5 15,2 11,4 1,3 0,9 0,1 0,2 0,1 100,0 Äänimäärä kpl 133 258 1 055 080 975 304 2 033 701 762 955 1 785 419 912 697 3 833 625 12 413 848 23 905 887 7 024 954 % 0,6 4,4 4,1 8,5 3,2 7,5 3,8 16,0 51,9 100,0 29,4 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 63 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin laaja tuloslaskelma 1 000 euroa Liikevaihto Liite 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 1.1 883 986 928 178 315 207 1 982 2 193 –3 235 –839 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 1.2 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Materiaalit ja palvelut 1.3 –533 004 –564 482 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1.4, 4.1 –201 170 –203 221 Poistot ja arvonalentumiset 2.1, 2.3 –32 860 –32 584 Liiketoiminnan muut kulut 1.5 –85 551 –86 000 30 463 43 451 Liikevoitto Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 1.1 Vertailukelpoinen liikevoitto –10 409 –8 027 40 873 51 477 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 3.3 827 335 Korkokulut ja muut rahoituskulut 3.3 –7 497 –6 213 Kurssivoitot ja -tappiot 3.3 Voitto ennen veroja Tuloverot 1.6 Tilikauden tulos –2 231 –2 627 21 562 34 946 –7 615 –10 947 13 947 23 999 –16 905 –2 190 Muut laajan tuloksen erät Erät jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Korkojohdannaiset Korkojohdannaisiin liittyvät verot 1.6 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos yhteensä 970 –970 –238 238 –16 173 –2 922 –2 226 21 076 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos 64 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) euroa 1.7 0,63 1,13 Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) euroa 1.7 0,62 1,12 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin tase 1 000 euroa Liite 31.12.2013 31.12.2012 Liikearvo 2.1 29 486 30 627 Aineettomat hyödykkeet 2.1 34 694 43 234 Aineelliset hyödykkeet 2.3 76 026 94 307 Saamiset 2.4 5 727 25 058 Laskennalliset verosaamiset 1.6 Varat Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset varat yhteensä 16 443 11 272 162 376 204 499 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 2.6 80 237 87 481 Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.7 110 354 103 961 2 1 897 Rahavarat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 102 665 87 222 Lyhytaikaiset varat yhteensä 293 257 280 560 Varat yhteensä 455 634 485 059 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 3.5 6 218 6 191 Ylikurssirahasto 3.5 11 282 10 606 Síjoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3.5 81 033 35 376 0 -732 Arvonmuutosrahasto 3 857 2 975 Muuntoero Osakeperusteiset maksut –12 323 4 582 Kertyneet voittovarat 104 358 105 532 Oma pääoma yhteensä 194 425 164 530 Pitkäaikaiset velat Korolliset rahoitusvelat 3.2 99 763 74 595 Varaukset 2.9 1 064 1 301 Muut velat 2.5 8 722 27 196 Laskennalliset verovelat 1.6 23 929 27 617 133 478 130 709 Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset rahoitusvelat 3.2 677 69 190 Ostovelat ja muut korottomat velat 2.8 126 904 120 534 149 96 Lyhytaikaiset velat yhteensä 127 730 189 820 Velat yhteensä 261 208 320 529 Oma pääoma ja velat yhteensä 455 634 485 059 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 65 Tilinpäätöslaskelmat Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 euroa Liite 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 876 460 949 400 Liiketoiminnan rahavirrat Myynnistä saadut maksut Muista liiketoiminnan tuotoista saadut maksut 785 3 246 –819 256 –851 334 Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja veroja 57 989 101 311 Maksetut korot ja muut rahoituskulut –5 851 –5 635 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset 680 1 033 Saadut korot 153 335 –13 258 –21 057 39 714 75 987 –15 103 –16 317 329 3 490 0 514 –14 773 –12 313 46 342 2 687 0 5 090 Maksut liiketoiminnan kuluista Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirrat Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Lainasaamisten takaisinmaksut 4.1 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirrat Maksullinen osakeanti ja optioilla merkityt osakkeet 3.5 Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot –15 122 –12 814 –7 893 –28 678 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (–) 17 047 34 995 Rahavarat tilikauden alussa 87 222 52 280 Rahavarat tilikauden lopussa 66 0 –23 642 Rahoituksen rahavirta (C) Muuntoero rahavaroissa PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 3.5 99 531 –138 645 –1 604 –54 102 665 87 222 Tilinpäätöslaskelmat Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta 1 000 euroa Liite Oma pääoma 1.1.2012 Osake pääoma Sijoitetun vapaan oman Ylikurssi pääoman rahasto rahasto 6 103 8 259 35 639 Tilikauden tulos 0 0 Korkojohdannaiset Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 0 0 Arvon muutos rahasto Emoyhtiön omistajille kuuluva oma Kertyneet pääoma voittoMuuntovarat yhteensä erot –464 6 257 96 688 152 482 0 0 0 23 999 23 999 0 –269 0 0 –269 Laaja tulos 0 0 –516 0 –1 675 0 –2 190 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 3.5 0 0 –516 –269 –1 675 0 –2 459 Tilkauden laaja tulos yhteensä 0 0 –516 –269 –1 675 23 999 21 540 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 3.5 0 0 0 0 0 –12 814 –12 814 Osakeperusteiset maksut 1.4 0 0 0 0 0 635 635 Optioilla merkityt osakkeet 3.5 88 2 347 252 0 0 0 2 687 88 2 347 252 0 0 –12 179 –9 492 6 191 10 606 35 376 –732 4 582 108 508 164 531 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oma pääoma 31.12.2012 yhteensä 1 000 euroa Liite Oma pääoma 1.1.2013 Osake pääoma Sijoitetun vapaan oman Ylikurssi pääoman rahasto rahasto Arvon muutos rahasto Emoyhtiön omistajille kuuluva oma Kertyneet pääoma voittoMuuntovarat yhteensä erot 6 191 10 606 35 376 –732 4 582 108 508 164 531 0 0 0 0 0 13 947 13 947 0 0 0 732 0 0 732 0 0 0 0 –16 905 0 –16 905 0 0 0 732 –16 905 0 –16 173 0 0 0 732 –16 905 13 947 –2 226 0 0 0 0 0 –15 122 –15 122 Laaja tulos Tilikauden tulos Korkojohdannaiset Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot Muut laajan tuloksen erät yhteensä 3.5 Tilkauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 3.5 Osakeperusteiset maksut 1.4 0 0 0 0 0 882 882 Optioilla merkityt osakkeet 3.5 27 676 1 384 0 0 0 2 087 Suunnattu osakeanti 3.5 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oma pääoma 31.12.2013 yhteensä 0 0 44 273 0 0 0 44 273 27 676 45 657 0 0 –14 240 32 120 6 218 11 282 81 033 0 –12 323 108 215 194 425 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 67 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperusta ja laadintaperiaatteet Laatimisperusta ja laadintaperiaatteet Konsernin perustiedot Laatimisperusta PKC Group Oyj on suomalainen julkinen pörssiyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Unioninkatu 20–22, 00130 Helsinki. PKC Group Oyj on PKC Group -konsernin emoyhtiö. PKC Groupin osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 3.4.1997 alkaen. PKC Group on asiakkaidensa globaali kumppani, joka suunnittelee, valmistaa ja integroi sähkönjakelujärjestelmiä, elektroniikkaa ja niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja hyötyajoneuvoteollisuuteen sekä valituille muille toimialoille. Tilikaudella 2013 konsernin liikevaihto oli 884,0 miljoonaa euroa ja henkilömäärä keskimäärin 19 206. Konserni toimii 15 maassa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Unioninkatu 20–22, 00130 Helsinki. Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen 13.2.2014. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä, hylätä tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkaisemisen jälkeen. PKC Group Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön täydentävien vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Emoyhtiö PKC Group Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu määrä saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu tarkkoja arvoja käyttäen. Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhtiön ja konsernin tilikausi. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa. Tarkemmat laadintaperiaatteet sekä kuvauk set johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä on esitetty jäljempänä kunkin tilinpäätöserän yhteydessä. Laadintaperiaate 68 Alla olevassa taulukossa on lueteltu osa-alueittain PKC Groupin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet, näihin liittyvät liitetieto-osiot sekä viittaukset kyseisiä tilinpäätöseriä sääteleviin merkittävimpiin IFRS-standardeihin. Liite IFRS-standardi Segmentti-informaatio 1.1 IFRS 8, IAS 18 Liiketoiminnan muut tuotot 1.2 IAS 18 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 1.4 IAS 19, IFRS 2 Tuloverot, ml. laskennalliset verosaamiset ja -velat 1.6 IAS 12 Aineettomat hyödykkeet 2.1 IAS 38, IFRS 3 Arvonalentumistestaus 2.2 IAS 36 Aineelliset hyödykkeet 2.3 IAS 16, IAS 23 Vaihto-omaisuus 2.6 IAS 2, IAS 18 Varaukset 2.9 IAS 37 Rahoitusvarat ja -velat 3.1 IAS 32, IAS 39, IFRS 7, IFRS 13 Rahoitustuotot ja -kulut 3.3 IAS 32, IAS 39, IFRS 7 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperusta ja laadintaperiaatteet Arvioiden kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. PKC Group Oyj:n tytäryritysten luettelo (31.12.2013) on esitetty liitetiedossa 4.1 Lähipiiritapahtumat. käyttö Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Olennaisimmat erät, jotka edellyttävät johdon arvioita ja olettamuksia ja joihin voi liittyä epävarmuustekijöitä, ovat liikearvon arvonalentumistestaus, laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista sekä vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo. Tarkemmat kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä on esitetty jäljempänä kunkin tilinpäätöserän yhteydessä. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa saamisten arvostuksessa ja vuokrasopimusten luokittelussa. Vertailutilikautta koskevat arviot ja oletukset perustuvat vertailutilikauden päättymisajankohtana voimassa olleisiin olosuhteisiin ja näkymiin. Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat, hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet, käypiin arvoihin arvostettuina. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja. Mahdollinen lisäkauppahinta (ehdollinen vastike) luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja arvostuksesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Niihin liiketoimintojen yhdistämisiin, jotka ovat toteutuneet ennen 1.1.2010, on sovellettu tuolloin voimassa olleita sääntöjä. Yhdistelyperiaatteet Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi sen tytäryhtiöt. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 konserniin kuului 32 yhtiötä emoyhtiö mukaan lukien. Raportointikaudella ja vertailukaudella konserniin ei ole kuulunut osakkuus- tai yhteisyrityksiä. Konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäiset katteet sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöt Tytäryritykset ovat yhtiöitä, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiö omistaa suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli puolet yhtiöstä tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Kauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt yhdistetään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen, kun konserni on saanut määräysvallan siihen saakka kunnes määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneiden muuntoerojen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa (erä Muuntoero). Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä luovutaan muuten, kokonaan tai osittain, Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt raportoivat tilinpäätöksissään liiketoimensa sen taloudellisen ympäristön mukaisessa valuutassa (toimintavaluutta), jossa kukin tytäryhtiö pääasiallisesti toimii. Vertailukaudella (2012) Kiinassa ja Venäjällä toimivilla tytäryhtiöillä toimintavaluuttana oli euro. Konserniyhtiöt muuntavat kirjanpidossaan valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi käyttäen raportointikauden päättymispäivän kurssia. Valuuttamääräisten liiketapahtumien ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on merkitty laajan tuloslaskelman rahoituseriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi käyttäen raportointikauden keskikurssia ja tase-erät, lukuunottamatta tilikauden tulosta, käyttäen raportointikauden päättymispäivän kurssia. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta raportointikauden keskikursseihin ja tase-erien muuntamisesta raportointikauden päättymispäivän kursseihin johtuvien muuntoerojen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneet muuntoerot esitetään omana eränään omassa pääomassa. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 69 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot Laatimisperusta ja laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia kursseja: Maa Brasilia Kanada Kiina Kiina, HongKong Meksiko Puola Serbia Ukraina Venäjä Yhdysvallat Valuutta BRL CAD CNY HKD MXN PLN RSD UAH RUR USD Vuoden keskikurssi 2013 2012 2,8668 2,5084 1,3685 1,2842 8,1655 8,1052 10,3018 16,9644 16,9029 4,1971 4,1847 114,3674 10,8247 10,5991 42,3248 39,9262 1,3281 1,2848 Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit Konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia uusia tai muutettuja standardeja. Konserni on ottanut ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Standardi on muuttanut muiden laajan tuloksen erien ryhmittelyn. Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi esitetään erillään niistä eristä, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteisiksi. Muutoksella on ollut vaikutusta ainoastaan muiden laajan tulosten erien esittämistapaan. IAS 19 Työsuhde-etuudet Muutetun standardin mukaan keskeisimpiä muutoksia ovat seuraavat; etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot tulee kirjata välittömästi. Koska konserniyhtiöillä ei ole oleellisia etuuspohjaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyitä muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen Standardi esittää yhden kaikkia IFRS-standardeja koskevan käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Standardi ei ole muuttanut sääntelyä sen suhteen, milloin yhteisön tulee käyttää käypää arvoa. IFRS 13 on laajentanut käypään arvoon arvostettavista eristä esitettäviä liitetietoja. IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Standardi parantaa tilinpäätöksessä annettavia tietoja siitä, miten saamisten ja velkojen netottaminen on vaikuttanut yhteisön taseeseen. Muutoksella on ollut vaikutusta vain liitetietoihin. Muiden muutettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. 70 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Tilinpäätöspäivän kurssi 2013 2012 3,2576 2,7036 1,4671 1,3137 8,3491 8,2207 10,6933 18,0731 17,1850 4,1543 4,0740 114,5894 11,3500 10,4572 45,3246 40,2950 1,3791 1,3194 Uudet IFRS-standardit ja IFRIC-tulkinnat sekä muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin Seuraavat julkaistut uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat eivät ole vielä tilinpäätöspäivänä 31.12.2013 voimassa, eikä PKC ole soveltanut niitä laatiessaan tätä konsernitilinpäätöstä. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. IFRS 10 Konsernitilinpäätös Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi muuttaa ja laajentaa määräysvallan käsitettä, joka ratkaisee, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä erityistilanteissa. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi sisältää ohjeistuksen siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä järjestelyn oikeudelliseen muotoon. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseeen ulkopuolisia välineitä. Muutos vaikuttaa liitetiedoissa esitettäviin tietoihin. IAS 27 Erillistilinpäätös Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty IFRS 10:een. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuusettä yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Konsernilla ei ole osakkuus- ja yhteisyrityksiä eikä muutoksella näin ollen ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Voimaan EU:ssa 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutettu standardi selkeyttää sitä, milloin yhteisöllä on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja milloin kuittaaminen tapahtuu riittävän samanaikaisesti, jotta saaminen ja velka voidaan netottaa. 1. Kauden tulokseen liittyvät erät 1.1 Toimintasegmentit PKC Groupin liiketoiminta on jaettu kahteen liiketoimintaalueeseen, johdinsarjoihin ja elektroniikkaan. Johdinsarjat Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, valmistaa ja integroi räätälöityjä johdinsarjoja, niihin liittyviä arkkitehtuurikomponentteja, ajoneuvoelektroniikkaa, johtimia ja kaapeleita erityisesti kuorma- ja linja-autoihin, kevyisiin ja vapaa-ajan ajoneuvoihin, maanrakennuskoneisiin sekä maa- ja metsätalouskoneisiin. Konsernin vahvuudet, massaräätälöinti ja erinomainen kyky integroitua osaksi asiakkaan toimintaympäristöä, tarjoavat ainutlaatuisen kilpailuedun markkinoilla. Tuotesuunnittelu ja tehokas toimitusketjun hallinta tehdään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, heidän vaatimustensa mukaisesti. Johdinsarjaliiketoiminnan yksiköt sijaitsevat Suomessa, Venäjällä, Virossa, Puolassa, Saksassa, Kiinassa, Serbiassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Brasiliassa. Elektroniikka Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa erityisesti testaus- ja teholähderatkaisujen tuotekehitys-, suunnittelu- ja valmistuspalveluita elektroniikka-, telekommunikaatio- ja energiateollisuuteen. Konsernin suunnittelemia ja valmistamia tuotteita käytetään muun muassa koneiden tehon kontrollointiin, elektronisten tuotteiden testaamiseen ja energian säästämiseen. Palvelukonsepti sisältää tuotteen koko elinkaaren kattavat palvelut. Elektroniikkaliiketoiminnan tehtaat sijaitsevat Suomessa ja Kiinassa. Segmentti-informaation laadintaperiaate PKC Groupin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, joka on IFRS:n mukaisesti laadittu. Raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Toimintasegmenttien välinen myynti perustuu markkinahintoihin. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Laajan tuloslaskelman kohdistamattomiin eriin sisältyvät konsernin jakamattomat kulut ja tuotot sekä segmenttien väliset eliminoinnit. Kohdistamattomat varat sisältävät pääasiassa konsernin hallintoon liittyviä eriä sekä veroja ja lainasaamisia. Kohdistamattomat velat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja sekä verovelkoja. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Liikevaihto markkina-alueittain perustuu asiakkaiden maantieteelliseen sijaintiin. Konserni toimii seuraavilla maantieteellisillä alueilla: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka sekä APAC (Aasian ja Tyynenmeren alue). Maantieteellisten alueiden varat ja investoinnit perustuvat varojen maantieteellisiin sijainteihin, jotka ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka sekä APAC (Aasian ja Tyynenmeren alue). Tuloutusperiaatteet Tuotteiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut sekä todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Palvelumyynnin osuus PKC Groupin liikevaihdosta ei ole olennainen. PKC Groupilla ei ole pitkäaikaishankkeita, jotka tuloutetaan valmistusasteen perusteella. Liikevaihto sisältää varsinaisen liiketoiminnan tuotot käypään arvoon arvostettuna ja käteisalennuksilla vähennettynä. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. PKC Group on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 71 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Kertaluonteiset erät PKC Group erittelee laajassa tuloslaskelmassaan kertaluonteiset erät, joiden eritteleminen parantaa laajan tuloslaskelman vertailukelpoisuutta eri tilikausien välillä. Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Kertaluonteisia eriä ovat muun muassa merkittävät omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumistappiot tai arvonalentumistappioiden peruutukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja strategisista konsernirakenteen muutoksista syntyvät kustannukset sekä sakot ja korvaukset. Toimintasegmentit 2013 1 000 euroa Segmentin liikevaihto josta sisäistä Ulkoinen liikevaihto Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konserni yhteensä 820 768 436 820 332 64 950 1 295 63 654 885 718 1 732 883 986 425 425 0 886 143 2 157 883 986 Liikevoitto 34 529 4 128 38 657 –8 193 30 463 Kertaluonteiset työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen Muut kertaluonteiset tuotot ja kulut Kertaluonteiset erät yhteensä –4 459 –853 –5 312 0 –5 312 –3 391 –507 –8 356 0 700 –153 –3 391 194 –8 509 0 –1 900 –1 900 –3 391 –1 707 –10 409 Vertailukelpoinen liikevoitto 42 885 4 281 47 166 –6 293 40 873 Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos 0 34 529 0 34 529 0 4 128 0 4 128 0 38 657 0 38 657 –8 902 –17 095 –7 615 –24 710 –8 902 21 562 –7 615 13 947 Liikearvo Segmentin muut varat Varat yhteensä 28 277 402 246 430 524 1 209 38 215 39 424 29 486 440 461 469 948 0 –14 314 –14 314 29 486 426 147 455 634 Segmentin velat Velat yhteensä 330 308 330 308 28 297 28 297 358 606 358 606 –97 397 –97 397 261 208 261 208 13 419 1 090 14 509 111 14 620 Investoinnit 72 Johdinsarjat Raportoitavat segmentit yhteensä Elektroniikka PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Toimintasegmentit 2012 1 000 euroa Segmentin liikevaihto josta sisäistä Ulkoinen liikevaihto Johdinsarjat Raportoitavat segmentit yhteensä Elektroniikka Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konserni yhteensä 859 294 516 858 778 69 602 203 69 400 928 896 718 928 178 1 241 1 241 0 930 137 1 959 928 178 Liikevoitto 47 058 778 47 836 –4 386 43 451 Kertaluonteiset työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen Muut kertaluonteiset tuotot ja kulut Kertaluonteiset erät yhteensä –5 329 –331 –5 660 –231 –5 890 –1 109 0 –6 438 0 –1 027 –1 359 –1 109 –1 027 –7 796 0 0 –231 –1 109 –1 027 –8 027 Vertailukelpoinen liikevoitto 53 496 2 137 55 632 –4 155 51 477 Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos 0 47 058 0 47 058 0 778 0 778 0 47 836 0 47 836 –8 505 –12 891 –10 947 –23 838 –8 505 34 946 –10 947 23 999 Liikearvo Segmentin muut varat Varat yhteensä 29 418 426 685 456 103 1 209 41 181 42 390 30 627 467 866 498 493 0 –13 434 –13 434 30 627 454 432 485 059 Segmentin velat Velat yhteensä 338 312 338 312 32 988 32 988 371 300 371 300 –50 771 –50 771 320 529 320 529 14 307 771 15 078 945 16 023 Investoinnit PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 73 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Maantieteellinen informaatio Liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan 1 000 euroa Eurooppa, Pitkäaikaiset varat varojen sijannin mukaan Investoinnit 2013 2012 2013 2012 2013 2012 282 885 278 759 35 759 45 212 4 065 2 773 josta Suomen osuus on 57 184 60 401 5 129 5 261 1 336 1 755 Etelä-Amerikka 87 461 76 105 11 520 14 582 3 312 3 719 491 704 551 957 88 315 103 920 6 480 9 060 Pohjois-Amerikka APAC Yhteensä 21 936 21 356 4 612 4 454 763 472 883 986 928 178 140 207 168 168 14 620 16 023 Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta sekä aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä. Suurimmat asiakkaat 1 000 euroa Asiakas 1 2013 % liikevaihdosta 2012 % liikevaihdosta 159 260 18,0 169 621 18,3 Asiakas 2 108 659 12,3 107 665 11,6 Yhteensä 267 919 30,3 277 286 29,9 Konsernin liikevaihto 883 986 928 178 Yllä olevassa taulukossa mainitut asiakkaat eivät välttämättä ole samoja raportointikaudella ja vertailukaudella. 1.2 Liiketoiminnan muut tuotot Laadintaperiaate 1.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Laadintaperiaate Muihin tuottoihin kirjataan muut kuin varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät tuotot. Tällaisia eriä ovat mm. aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja korvaukset vakuutusyhtiöiltä. Saadut julkiset avustukset toteutuneista kuluista kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin samanaikaisesti kun tilikaudella saatuun avustukseen liittyvät kulut on kirjattu. Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sekä osakeperusteiset maksut. 1 000 euroa Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot Julkiset avustukset Korvaukset vakuutusyhtiöiltä Muut tuotot Yhteensä Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet perustuvat työsuhteen päättymiseen eivätkä työsuoritukseen. Nämä koostuvat irtisanomiskorvauksista. 2013 2012 169 275 69 1 470 1 982 353 99 200 1 541 2 193 1.3 Materiaalit ja palvelut 1 000 euroa Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Yhteensä 74 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2013 2012 513 353 -932 512 422 20 583 533 004 523 078 20 213 543 291 21 192 564 482 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja tulospalkkiot. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet tulevat maksettaviksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Ne koostuvat eläkkeistä tai muista työsuhteen päättymisen jälkeen maksettavista etuuksista, esimerkiksi henkivakuutuksesta tai terveydenhoidosta. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konserniyhtiöissä ei ole oleellisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle konsernin ulkopuoliselle yksikölle. Konsernilla ei ole velvoitetta lisämaksujen suorit- Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut tamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, joita veloitukset koskevat. 1 000 euroa Palkat ja palkkiot Maksupohjaiset eläkejärjestelyt Muut henkilösivukulut Osakeperusteiset maksut Yhteensä Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet PKC Groupin muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia ovat muun muassa palvelusvuosilisät sekä pitkäaikaiseen työsuhteeseen perustuvat lomaetuudet. 2013 2012 160 884 6 250 33 154 882 201 170 161 408 7 325 33 853 635 203 221 • Työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyy irtisanomisista johtuvia kertaluonteisia kuluja 5,3 milj. euroa vuonna 2013 (5,9 milj euroa vuonna 2012). Johdon palkitsemista koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 4.1 Lähipiiritapahtumat. Henkilöstön määrä Johdinsarjat Elektroniikka Kohdistamattomat Yhteensä Vuoden lopussa 2013 2012 18 020 18 505 603 778 21 22 18 644 19 305 Keskimäärin 2013 2012 18 530 19 787 655 782 20 21 19 205 20 590 Eurooppa, josta Suomen osuus on Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka APAC Yhteensä Vuoden lopussa 2013 2012 4 454 4 501 306 343 2 859 2 435 10 902 12 019 429 350 18 644 19 305 Keskimäärin 2013 2012 4 431 4 844 313 351 2 882 2 458 11 481 12 942 411 346 19 205 20 590 Osakeperusteiset maksut Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia 30.3.2006, 27.3.2009 ja 4.4.2012 yhtiökokouksessa hyväksyttyihin optiojärjestelyihin. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä sekä kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Optioiden käypä arvo on määritetty BlackScholes-hinnoittelumallin perusteella. Oletukset lopullisesta optioiden määrästä päivitetään kunakin raportointikauden päättymispäivänä ja arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset (oikaistuna mahdollisilla transaktiomenoilla) kirjataan omaan pääomaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Työsuhde-etuuksiin on kirjattu osakeperusteisten maksujen kuluja yhteensä 0,9 milj. euroa vuonna 2013 (0,6 milj. euroa vuonna 2012). PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 75 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Voimassa olevat optiojärjestelyt 31.12.2013 Ohjelma 2012B(i) 2012B(ii) 2012A(i) 2012A(ii) 2009 C 2009 B 2009 A Yhteensä Jaettu 1 000 kpl 165,0 165,0 170,0 170,0 167,5 180,5 195,5 1 213,5 Toteutettavissa 1 000 kpl 165,0 165,0 170,0 170,0 167,5 69,1 36,2 942,8 Toteutushinta, euroa 16,65 16,65 15,31 15,31 17,28 11,41 1,60 Optio-oikeuksiin liittyy osakeomistusohjelma. Avainhenkilöt velvoitetaan merkitsemään emoyhtiön osakkeita 20 prosentilla optio-oikeuksista saaduista bruttomääräisistä tuloista ja omistamaan nämä osakkeet kahden vuoden ajan. Kannustimet menetetään henkilön lähtiessä PKC Groupiin kuuluvasta yrityksestä ennen oikeuden lopullista syntymistä. Emoyhtiön toimitusjohtajan on omistettava nämä osakkeet niin kauan kuin hänen toimisuhteensa jatkuu. 2012A(ii) ja 2012B(ii) merkityt optiot on allokoitu alustavasti avainhenkilöille. (ii) merkityissä optio-ohjelmissa merkittävien osakkeiden mer- Tilikauden alussa Myönnetyt uudet optiot Menetetyt optiot Toteutetut optiot Rauenneet optiot Tilikauden lopussa Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa 2013 Toteutushinta painotettuna keskiarvona, euroa/osake 12,90 16,65 15,32 8,58 0,00 14,96 14,96 Merkintäaika 1.4.2016–30.4.2018 1.4.2016–30.4.2018 1.4.2015–30.4.2017 1.4.2015–30.4.2017 1.4.2014–30.4.2016 1.4.2013–30.4.2015 1.4.2012–30.4.2014 Oikeuden syntymisjakso päättyy 01.04.2016 01.04.2016 01.04.2015 01.04.2015 01.04.2014 päättynyt päättynyt kintäaika ei kuitenkaan ala, elleivät hallituksen määrittämät, optio-oikeuksien käyttämiselle asetetut konsernin tuotannolliset tai taloudelliset tavoitteet ole täyttyneet. Hallitus päättää tavoitteet vuosittain erikseen kullekin optio-oikeuksien alalajille optio-oikeuksien jakamisen yhteydessä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta hallituksen määrittämät tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. Alla olevassa taulukossa eivät ole mukana allokoimattomat 2012A(ii) ja 2012B(ii) optiot. 2013 Optioiden määrä, 1 000 kpl 723,3 165,0 –39,5 –240,9 0,0 607,8 2012 Toteutushinta painotettuna keskiarvona, euroa/osake 10,20 15,66 14,46 7,28 0,00 12,90 2012 Optioiden määrä, 1 000 kpl 864,8 252,5 –25,0 –369,1 0,0 723,3 607,8 12,90 723,3 Seuraavassa taulukossa on esitetty 31.12.2013 toteutettavissa olevista osakeoptioista niiden toteutushinnan vaihteluväli ja sopimuksen mukaisen jäljellä olevan voimassaoloajan painotettu keskiarvo. 31.12.2013 toteutettavissa olevat osakeoptiot Toteutushinta, euroa Voimassaoloaika, vuosina 1,60–17,28 2,92 Optioiden määrä, 1 000 kpl 607,8 PKC Group Oyj:n osakkeen hinnan painotettu keskiarvo option oletettuna toteutuspäivänä oli 20,29 euroa (16,94 euroa vuonna 2012). 76 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Optiojärjestelyt Konsernin avainhenkilöille myönnetyt osakeoptiot 2009B Myöntämispäivä 8.3.2012 Myönnettyjen instrumenttien määrä, 1 000 kpl 10,0 Toteutushinta myöntämishetkellä, euroa 12,71 Toteutushinta, euroa 12,11 Osakehinta myöntämishetkellä, euroa 16,60 Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta 3,1 Odotettu volatiliteetti, % 44 Riskitön korko, % 0,71 Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo, euroa 6,77 Myöntämispäivä Myönnettyjen instrumenttien määrä, 1 000 kpl Toteutushinta myöntämishetkellä, euroa Toteutushinta, euroa Osakehinta myöntämishetkellä, euroa Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta Odotettu volatiliteetti, % Riskitön korko, % Odotettu osinkotuotto, % Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo, euroa 2009C 8.3.2012 60,0 18,58 17,98 16,60 4,1 44 0,91 5,34 2009B 2.8.2012 12,5 12,11 12,11 12,11 2,7 45 0,03 3,51 2012A(i ja ii) 20.6.2012 170,0 15,31 15,31 11,20 4,9 44 0,92 4,72 2,06 2012B(i ja ii) 23.4.2013 165,0 16,65 16,65 18,06 5,0 45 0,43 4,48 4,97 PKC käyttää optioiden käyvän arvon määrittämiseen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Odotettu volatiliteetti on määritetty osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan. Optioiden käypää arvoa laskettaessa on käytetty seuraavia kaikille kannustimille yhteisiä parametrejä: odotettu osinkotuotto 0 % (pl. optiooikeudet 2012) ja odotetut optioiden menetykset 0 %. Lisätietoja optioista on esitetty Toimintakertomuksessa, kohdassa Osake ja osakkeenomistajat. 1.5 Liiketoiminnan muut kulut Laadintaperiaate Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat välilliset kulut, poislukien työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut. 1 000 euroa Tuotannon ylläpitokulut Muut ylläpitokulut Tilintarkastajien palkkiot, KPMG 2013 2012 18 314 20 863 8 035 6 647 Todistukset ja lausunnot Tilintarkastuspalkkiot 2013 2012 481 496 1 1 67 77 Kuljetus- ja rahtikulut 9 114 8 181 Veroneuvonta Muut henkilöstökulut 10 581 10 526 Muut palvelut 226 126 Yhteensä 775 700 Hallinnolliset kulut 8 488 7 292 Ulkopuoliset palvelut 11 239 11 039 Vuokrat ja leasingkulut 10 408 10 942 83 549 8 514 9 261 775 700 85 551 86 000 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot Muut erät Tilintarkastajien palkkiot Yhteensä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 77 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät 1.6 Tuloverot, ml. laskennalliset verosaamiset ja -velat Laadintaperiaate Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpito- ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan veronalaisia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Arvioiden käyttö Johdon arvioita tarvitaan tuloverojen määrittämisessä ja laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan verotuksellisista tappioista sekä varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin kuin johdon laatiman arvion mukaan konsernille kertyy tulevaisuudessa todennäköisesti riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Verotusta koskevan sääntelyn ja verotuskäytännön muutokset voivat myös vaikuttaa johdon tekemiin arvioihin. PKC Group Oyj:ssä on suoritettu verotarkastus vuonna 2011 liittyen vuonna 2009 toteutettuun johdinsarjaliiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn. PKC on antanut lopullisen vastineensa vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen aikana 78 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 ja odottaa verojen uudelleenarviointipäätöstä. Verotarkastuskertomuksen perusteella PKC:llä ja veroviranomaisilla on näkemyseroja, mitkä voivat johtaa verojen uudelleenarviointipäätökseen ja velvollisuuteen maksaa lisäveroja ja muita niihin liittyviä maksuja. PKC:n johdon näkemys on, että verot on raportoitu ja maksettu oikein. Johtuen näkemyseroista ja epävarmuudesta, konserni ei ole kirjannut verotarkastukseen liittyvää varausta. 1 000 euroa Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Tuloverot edelliseltä tilikaudelta Laskennallisten verojen muutos Yhteensä 2013 2012 –17 675 –495 10 555 –7 615 –19 618 –7 8 678 –10 947 Tuloverokanta Vero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan laskettuna seuraavasti: 1 000 euroa 2013 2012 Voitto ennen veroja 21 562 34 946 Verot laskettuna Suomen verokannalla –5 283 –8 561 179 –3 228 Muutokset verokannoissa Ulkomaisten tytäryhtiöiden Suomen verokannasta poikkeavien verokantojen vaikutus –1 372 1 012 11 224 Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut –1 092 –268 Tytäryhtiöiden voitonjakoon liittyvät verot 2 895 –7 –2 609 0 –495 0 152 –118 –7 615 –10 947 35,3 31,3 Verovapaat tuloerät Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista Tuloverot edellisiltä tilikausilta Muut erät Tuloverot konsernin laajassa tuloslaskelmassa Efektiivinen veroaste, % Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät • Suomen laskennalliset verot on arvostettu 20 prosentin verokannalla tilinpäätöksessä 2013. Laskennallisten verojen arvostamisella uudella verokannalla vaikuttaa on vähäinen vaikutus efektiivisen veroasteeseen 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella. • Laajan tuloslaskelman mukainen konsernin efektiivinen veroaste oli 35,3 %. Tuloslaskelman efektiiviseen veroasteeseen vaikuttaa aina tulon kertyminen eri maista ja tämän tulon verottaminen paikallisten säännösten ja veroasteiden mukaisesti. Verokannan painotettu keskiarvo konsernissa oli 27 % (27 % vuonna 2012). Painotettu keskiarvo on korkeampi kuin nominaaliverokantana käy- tetty Suomen verokanta, koska tuloa kertyy muun muassa Meksikosta ja Pohjois-Amerikasta, jossa on korkeampi verokanta kuin Suomessa. Efektiivisen veroasteen vertaaminen verokannan painotettuun keskiarvoon kuvaa paremmin PKC Groupin verotusta kuin efektiivisen verokannan vertaaminen Suomessa voimassa olevaan verokantaan, koska merkittävä osa konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta muodostuu ja näin ollen myös tulosta verotetaan muualla kuin Suomessa Suomen yhteisöverokannasta poikkeavalla verokannalla. Verokannan painotettu keskiarvo määräytyy sen perusteella, kuinka paljon voittoa kertyy eri maista ja millä verokannalla näitä voittoja verotetaan. Laskennalliset verosaamiset 2013 1 000 euroa Aineelliset hyödykkeet Leasingomaisuus Liikearvo Rahoitusinstrumentit Vaihto-omaisuus 1.1.2013 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset 31.12.2013 75 12 5 91 159 –108 –10 42 0 25 0 25 258 –17 –238 4 81 39 2 121 Työsuhde-etuudet 1 437 497 –107 1 828 Varaukset ja muut jaksotukset 1 094 951 –30 2 015 Vahvistetut tappiot 7 657 4 746 –1 633 10 770 Muut väliaikaiset erot Laskennalliset verosaamiset yhteensä 511 1 592 –650 1 453 11 272 7 737 –2 660 16 349 1.1.2013 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset 31.12.2013 8 944 3 181 253 5 510 14 786 1 768 480 12 538 996 599 68 330 –2 246 –836 –176 –1 234 –331 84 35 –449 Laskennalliset verovelat 2013 1 000 euroa Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Vaihto-omaisuus Työsuhde-etuudet Varaukset ja muut jaksotukset –1 890 –716 78 –1 251 Jakamattomat voittovarat 3 998 –1 421 0 5 419 Muut väliaikaiset erot 3 359 –163 454 3 068 27 617 2 496 1 192 23 929 Laskennalliset verovelat yhteensä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 79 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 1. Kauden tulokseen liittyvät erät Laskennalliset verosaamiset 2012 1 000 euroa 1.1.2012 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät 31.12.2012 –179 718 Aineelliset hyödykkeet 897 Varaukset ja muut jaksotukset 150 0 150 Vahvistetut tappiot 664 6 249 6 913 Muut väliaikaiset erot 5 985 –2 732 3 491 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 7 696 3 338 11 272 1.1.2012 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät 31.12.2012 Aineelliset hyödykkeet 4 952 0 4 952 Jakamattomat voittovarat 1 745 2 253 3 998 Muut väliaikaiset erot 26 261 –7 594 18 667 Laskennalliset verovelat yhteensä 32 958 –5 341 27 617 Laskennalliset verovelat 2012 1 000 euroa Vahvistetut verotukselliset tappiot tilikauden lopussa Taseeseen kirjattu laskennallinen verosaaminen Vahvistetut tappiot Milj. euroa 2013 2012 2013 2012 2013 2012 Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhenemisaikaa 15,0 2,2 9,6 0,6 2,3 0,0 Vahvistetut tappiot, joilla on vanhenemisaika Yhteensä 59,1 74,1 45,7 47,9 0,5 10,1 6,3 6,9 9,6 11,9 3,3 3,3 1) 80 Kirjaamatta jätetty laskennallinen verosaaminen1) Kirjaamatta jätetty laskennallinen verosaaminen liittyy vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat 1.7 Osakekohtainen tulos kilöiden osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä (optioista) merkityt osakkeet. Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos osakeantioikaistulla osakkeiden lukumäärän keskiarvolla. Optio-ohjelmat PKC Groupissa 31.12.2013 voimassa olevien optio-ohjelmien laimennusvaikutus on vähäinen. Laimennettu osakekohtainen tulos Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan lisäämällä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärään keskiarvoa laimentavien potentiaalisten osakkeiden määrä. Laimentavia potentiaalisia osakkeita ovat konsernin avainhen- Suunnattu osakeanti 2013 Suunnatussa osakeannissa merkittiin yhteensä 2 140 000 uutta osaketta. Merkintöjä vastaavat uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 12.9.2013. Tilikauden voitto, 1 000 euroa Tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2013 13 947 22 280 0,63 2012 23 999 21 296 1,13 Tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl Optioiden laimentava vaikutus, 1 000 kpl Laimennettu tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu lukumäärä keskimäärin, 1 000 kpl Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS), euroa 22 280 174 22 454 0,62 21 296 166 21 462 1,12 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat 2.1 Aineettomat hyödykkeet Laadintaperiaate Liikearvo Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Mahdolliset arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi välittömästi. Testausta varten liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Keskeneräiset hankinnat Keskeneräisissä hankinnoissa esitetään valmisteilla olevat ohjelmistohankkeet. PKC Groupin aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta Asiakassuhteet 5–10 vuotta Asiakassuhteet Asiakassuhteissa esitetään olemassa olevat asiakasuhteet, jotka on arvostettu käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, mikäli hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten. PKC Groupin muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit, lisenssit, ohjelmistot ja asiakassuhteet. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimustoiminnan menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli kehittämismenot täyttävät tietyt aktivointiedellytykset, ne esitetään taseessa kohdassa Muut aineettomat hyödykkeet ja ne kirjataan kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. PKC Groupin kaikki kehitysmenot on kirjattu kuluiksi tulosvaikutteisesti, koska niiden syntyvaiheessa ei ole voitu osoittaa riittävän luotettavasti kehityshankkeiden tulontuottokykyä. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 81 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat Aineettomat hyödykkeet 2013 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2013 +/– Kurssierot +/– Siirrot erien välillä + Lisäykset – Vähennykset Hankintameno 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 +/– Kurssierot + Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot + Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Liikearvo 35 031 –1 141 0 0 0 33 890 Asiakassuhteet 62 743 –1 960 0 432 0 61 215 Muut aineettomat hyödykkeet 10 031 –87 877 268 –39 11 050 Keskeneräiset hankinnat 501 0 –882 734 0 353 Yhteensä 108 306 –3 188 –5 1 434 –39 106 508 4 404 0 21 924 –396 8 117 –70 0 0 34 445 –466 0 0 0 7 452 0 897 0 0 0 8 350 4 404 28 980 8 944 0 42 328 29 486 32 235 2 106 353 64 180 Liikearvo 34 217 814 0 0 0 35 031 Asiakassuhteet 62 560 0 0 183 0 62 743 Muut aineettomat hyödykkeet 8 510 –16 261 1 297 –21 10 031 Keskeneräiset hankinnat 105 –4 –261 661 0 501 Yhteensä 105 392 794 0 2 141 –21 108 306 4 404 0 14 595 –341 6 479 –18 0 0 25 478 –359 0 0 0 7 669 –20 1 676 0 0 –20 9 345 4 404 21 923 8 117 0 34 444 30 627 40 820 1 913 501 73 862 Aineettomat hyödykkeet 2012 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2012 +/– Kurssierot + /– Siirrot erien välillä + Lisäykset – Vähennykset Hankintameno 31.12.2012 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 +/– Kurssierot + Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot + Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 2.2 Arvonalentumistestaus Laadintaperiaate Aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten tarkasteluperiaatteet PKC Group arvioi vähintään vuosittain, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut alle sen kirjanpitoarvon. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kirjataan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksiköl82 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 le kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään tasasuhteisesti yksikön muita omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappion kirjaaminen heikentää konsernin tulosta ja siten omaa pääomaa, mutta sillä ei ole vaikutusta konsernin rahavirtalaskelmaan. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan myöhemmällä kaudella, mikäli niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää, tapahtuu merkittävä positiivinen muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta tehtyjä arvonalentumistappiokirjauksia ei peruta missään tilanteessa. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat Arvioiden käyttö Suorittaessaan vuotuisia liikearvon arvonalentumistestauksia PKC Groupin johto on tehnyt oletuksia ja arvioita, joiden pohjalta rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty. Arvonalentumistestien perusteella konsernilla ei ole tarvetta arvonalentumistappioiden kirjaamiseen liikearvoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden osalta ei ole viitteitä arvonalentumisesta. Liikearvojen kohdistaminen Arvonalentumistestausta varten konserni on kohdistanut liikearvot rahavirtaa tuottaville yksiköille. Alla olevassa taulukossa on esitetty liikearvon jakauma raportoitavien Johdinsarjat- ja Elektroniikka-segmenttien tasolla, joissa segmentti voi sisältää yhden tai useamman rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvo, milj. euroa Johdinsarjat Elektroniikka Yhteensä 2013 28,3 1,2 29,5 2012 29,4 1,2 30,6 Rahavirtojen määrittäminen PKC Group suorittaa liikearvon vuosittaisen arvonalentumistestauksen kunkin tilikauden viimeisen neljänneksen aikana. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kyseisen yksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää yksikön kirjapitoarvoon. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli tulevaisuuden arvioituun diskontattuun nettorahavirtaan. Vastaiset arvioidut nettorahavirrat koostuvat kahdesta osasta: liiketoimintajohdon laatimista seuraavien neljän vuoden ennusteista sekä ennustejakson jälkeisistä ekstrapoloiduista rahavirroista (ns. terminaaliarvo). Ennusteissa käytetyt liikevaihto- ja kannattavuusoletukset perustuvat asiakaskohtaisiin ennusteisiin, tulevaisuuden näkymiin ja kokemusperäiseen tietoon. Normalisoitu, kestävä kannattavuustaso pyritään ottamaan huomioon pitkän aikavälin kannattavuusarvioissa. Laskelmissa käytetty pitkän aikavälin kasvu, 2,0 %-yksikköä, heijastaa kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön alueen arvioitua kasvua ja inflaation tasoa pitkällä aikavälillä, eikä sen arvioida ylittävän toimialan ennustettua pitkän aikavälin kasvua. Kerrytettävän rahamäärän diskonttokorkona on käytetty rahavirtaa tuottavalle yksikölle (ennen veroja) määritettyä keskimääräistä painotettua pääomakustannusta (WACC, weighted average cost of capital). Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on määritetty diskonttokorot erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen ja eri maiden vaikutuksia pääoman tuottovaatimuksiin. Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin pääomarakennetavoite sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Keskeiset oletukset Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset ovat PKC Groupin johdon määrittelemiä. Konsernin johto ja hallitus on hyväksynyt nämä oletukset. Merkittävimmät oletukset ovat: - keskimääräinen liikevoittotaso (EBIT); ja - diskonttauskorko. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto rahavirtalaskelmissa käytetyistä oletuksista. Rahavirtalaskelmissa käytetyt oletukset, % Liikevaihdon kasvu 2013–2017 Pitkän aikavälin kasvu 2018– Keskimääräinen EBIT WACC (verojen jälkeen määritetty) WACC (ennen veroja määritetty) 2013 –1,5–9,8 2,0 1,7–9,0 8,7–12,1 10,8–15,0 Rahavirtalaskelmissa käytetyt oletukset, % Liikevaihdon kasvu 2012–2016 Pitkän aikavälin kasvu 2017– Keskimääräinen EBIT WACC (verojen jälkeen määritetty) WACC (ennen veroja määritetty) 2012 –5,0–5,5 2,0 3,5–12,7 7,1–10,2 9,0–12,6 Suoritettu arvonalentumistesti osoittaa, että konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat kirjanpitoarvot mukaan lukien liikearvot ja liikearvon arvonalentumiseen ei ole tarvetta. PKC Group on laatinut herkkyysanalyysit olettaen, että keskimääräinen liikevoittotaso (EBIT) laskisi sekä ennustekaudella että sen jälkeen tai että diskonttauskorko nousisi. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisen oletuksen muutos, joka (muiden oletusten säilyessä entisellään) aiheuttaisi sen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi tällöin yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on keskeisten oletusten osalta herkin kannattavuustason (EBIT) muutokselle. 2013 Käytetty arvo, % 8,7 – 12,1 1,7 – 9,0 Herkkyysanalyysi Diskonttauskorko (verojen jälkeen määritetty) Kannattavuustaso (EBIT) keskimäärin Muutos, %-yksikköä +5,3 – +49,9 -2,2 – -6,8 2012 Käytetty arvo, % 7,1 – 10,2 3,5 – 12,7 Muutos, %-yksikköä +11,0 – +40,5 -3,9 – -9,1 Herkkyysanalyysissä ei ole otettu huomioon edellä mainitun keskeisen oletuksen arvon muutoksen seurannaisvaikutuksia muihin käytettäviin muuttujiin. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot yli 101 %. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 83 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat 2.3 Aineelliset hyödykkeet Laadintaperiaate Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä arvonalentumisilla. Alkuperäinen hankintahinta muodostuu välittömistä hankinnasta aiheutuneista menoista. Vieraan pääoman menot aktivoidaan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenoon, mikäli hyödyke täyttää IAS 23 -standardin mukaiset ehdot. Raportointikaudella ja vertailukaudella konsernissa ei ollut tällaisia omaisuuseriä. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 5–20 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta Arvioidut taloudelliset vaikutusajat sekä omaisuuserien jäännösarvot tarkastetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Myyntivoitot ja -tappiot Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Vuokrasopimukset Rahoitusleasing Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle olennaisista riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällaisilla sopimuksilla hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen vuokrakauden alkaessa joko käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta omaisuuserästä kirjataan poistot taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet, rahoituskustannuksilla vähennettynä, sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin. Muut vuokrasopimukset Muita vuokrasopimuksia koskevia lisätietoja on esitetty liitetiedossa 4.2 Muut vuokrasopimukset. 84 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset PKC Group arvioi vähintään vuosittain, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen hyödykkeen arvo on alentunut. Tarkastelu tapahtuu käytännössä usein omaisuusryhmäkohtaisesti. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvo perustuu vastaisiin arvioituihin rahavirtoihin, jotka on diskontattu tarkasteluajankohtaan. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti ja se sisältyy laajan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Arvonalentumistappio peruutetaan myöhemmällä kaudella, mikäli niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää, tapahtuu merkittävä positiivinen muutos. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat Aineelliset hyödykkeet 2013 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2013 +/– Kurssierot + Lisäykset – Vähennykset + /– Siirrot erien välillä +/– Muut muutokset Hankintameno 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 +/– Kurssierot + Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot +/– Muut muutokset – Arvonalentumiset + Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 +/– Kurssierot + Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot +/– Muut muutokset +Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Yhteensä 150 212 –11 867 13 186 –1 715 –1 139 –1 998 146 679 Maaalueet 3 113 –366 4 0 0 –53 2 698 Rakennukset ja rakennelmat 28 892 –3 837 150 –400 800 –2 450 23 156 Koneet ja kalusto 104 495 –6 933 5 952 –1 139 1 901 447 104 723 361 –30 8 111 –1 375 43 392 –4 106 4 042 –157 0 0 55 906 –5 668 0 276 0 0 1 061 212 0 1 762 –1 857 1 595 2 791 13 090 –15 –99 0 1 597 0 0 0 0 –811 1 985 2 791 16 449 607 9 771 54 906 5 368 0 70 652 2 091 13 385 49 818 4 661 6 072 76 026 3 113 Rakennukset ja rakennelmat 30 286 –1 841 123 –11 335 0 28 892 Koneet ja kalusto 97 934 –2 392 3 783 –2 497 7 668 0 104 495 Muut aineelliset hyödykkeet 8 488 –350 988 –600 382 0 8 907 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 712 –41 9 518 0 –8 384 0 4 805 Yhteensä 144 608 –4 633 14 413 –3 108 –1 066 0 150 213 332 3 4 274 0 24 449 1 228 3 080 0 0 0 32 135 1 231 0 0 26 0 0 3 837 –355 0 18 070 –15 –356 1 333 0 0 0 –370 –356 23 266 361 8 111 43 392 4 042 0 55 906 2 752 20 781 61 103 4 865 4 805 94 307 Aineelliset hyödykkeet 2012 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2012 +/– Kurssierot + Lisäykset – Vähennykset + /– Siirrot erien välillä +/– Muut muutokset Hankintameno 31.12.2012 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 805 –256 6 267 –88 –4 652 –4 6 072 Muut aineelliset hyödykkeet 8 907 –475 813 –88 811 61 10 029 Maaalueet 4 189 –9 0 0 –1 067 Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Yhteensä 1 000 euroa Hankintameno 1.1. 2013 2 396 2012 2 640 2013 750 2012 823 2013 3 146 2012 3 463 - Poistot 2 396 245 307 177 2 703 422 0 2 396 443 646 443 3 042 Kirjanpitoarvo 31.12. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 85 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 2. Liiketoimintaan liittyvät (operatiiviset) varat ja velat 2.7 Myyntisaamiset ja muut saamiset 2.4 Pitkäaikaiset saamiset 1 000 euroa Muut saamiset Myytävissä olevat sijoitukset Yhteensä joista korollisia 2013 5 671 56 5 727 0 2012 25 003 56 25 058 408 • Pitkäaikaisiin muihin saamisiin sisältyvät yrityskaupassa siirtyneet saamiset, jotka liittyvät vastaavaan pitkäaikaiseen velkaan. 2.5 Pitkäaikaiset muut velat 1 000 euroa Muut velat Yhteensä 2013 8 722 8 722 2012 27 196 27 196 • Pitkäaikaisiin muihin velkoihin sisältyy yrityskaupassa siirtyneitä velvoitteita, joihin liittyy myyjätahon vakuus ja kyseinen vakuus sisältyy pitkäaikaisiin muihin saamisiin. 2.6 Vaihto-omaisuus Laadintaperiaate Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Raakaaineiden hankintameno sisältää kaikki ostomenot hankintarahteineen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-ainekustannusten lisäksi välittömät palkat ja muut välittömät kulut sekä suhteellisen osuuden valmistuksen epäsuorista kustannuksista. PKC Groupissa hankintameno määritetään painotetun keskihankintahinnan mukaan. Nettorealisointiarvo on myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut menot tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä. Arvioiden käyttö PKC Group tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa epäkuranttiuskirjauksia. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. 1 000 euroa Aineet, tarvikkeet ja tavarat Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet ja tavarat Muu vaihto-omaisuus Yhteensä 86 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2013 58 064 5 583 16 589 0 80 237 2012 60 816 6 896 19 684 85 87 481 1 000 euroa Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2013 92 704 3 974 13 675 110 354 2012 84 604 3 472 15 884 103 961 2013 1 657 2 235 82 3 974 2012 135 1 936 1 401 3 472 2013 4 601 3 498 4 335 1 242 13 675 2012 5 205 3 638 6 814 227 15 884 Muut saamiset 1 000 euroa Liiketoiminnan muista kuluista Arvonlisäveroista Muista eristä Yhteensä Siirtosaamiset 1 000 euroa Liiketoiminnan muista kuluista Arvonlisäveroista Veroista Muista eristä Yhteensä Myyntisaamisten ikäjakauma sisältyy liitetietoon 3.4 Rahoitusriskien hallinta. 2.8. Ostovelat ja muut korottomat velat 1 000 euroa Ostovelat Saadut ennakot Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2013 88 695 329 14 716 23 164 126 904 2012 75 510 42 18 760 26 193 120 505 Muut velat ja siirtovelat koostuvat seuraavista eristä 1 000 euroa Henkilöstökuluista Arvonlisäveroista Liiketoiminnan muista kuluista Veroista Muista eristä Yhteensä 2013 21 191 2 910 6 322 4 242 3 215 37 880 2012 24 528 1 645 9 067 4 335 5 408 44 982 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset 2.9 Varaukset Laadintaperiaate Varaus kirjataan, kun PKC Groupille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan taseeseen vain silloin, kun sitä koskeva asianmukainen ja yksityiskohtainen suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu niille, joihin uudelleenjärjestely vaikuttaa. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta. Eläkevarauksesta on esitetty lisäinformaatiota liitetiedossa 1.4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. 1 000 euroa Varaus 1.1. + Lisäykset – Peruutukset – Käytetyt varaukset Varaus 31.12. Eläkevaraus 2013 2012 572 830 58 0 0 –258 0 0 630 572 Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Päättyneellä tilikaudella tai sitä edeltävällä vertailutilikaudella takuukustannushistoria ei ole edellyttänyt takuuvarauksen kirjaamista. Arvioiden käyttö PKC Group on vastaajana eräissä varsinaisesta liiketoiminnasta syntyneissä oikeusprosesseissa. Varauksia tehdään, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella varmuudella. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista. Verovaraus Muut varaukset 2013 2012 2013 2012 56 280 672 431 0 0 0 241 0 0 –238 0 –56 –224 0 0 0 56 434 672 Yhteensä 2013 2012 1 300 1 541 58 241 –238 –258 –56 –224 1 064 1 300 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset 3.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu-, kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet sekä kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin Laadintaperiaate Luokittelu-, kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet Alla on kuvattu periaatteet, joita PKC Group soveltaa rahoitusvarojen ja -velkojen luokitteluun, näiden merkitsemiseen taseeseen ja kirjaamiseen pois taseesta sekä arvostamiseen. kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot PKC Groupin ulkopuolelle. PKC Groupin rahoitusvelat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: • käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, ja • jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (muut rahoitusvelat) PKC Groupin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: • käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin • myytävissä oleviin rahoitusvaroihin, sekä • lainoihin ja muihin saamisiin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja hankinnan yhteydessä. Luokittelun perusteet arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäisiin kirjanpitoarvoihin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvelkojen transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan taseesta pois vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Käypien arvojen hierarkia Useat PKC Groupin laskentaperiaatteista ja raportoitavista tiedoista edellyttävät käypien arvojen määrityksiä. PKC Groupilla tämä koskee ensisijaisesti rahoitusvaroja ja -velkoja. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 87 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Niiden rahoitusinstrumenttien osalta, jotka esitetään taseessa käypään arvoon, IFRS vaatii käypien arvojen esittämistä jaettuna niiden laskentatavan hierarkian mukaisesti. Käypien arvojen määrittämisen hierarkia perustuu niiden laskennassa käytettäviin lähtötietoihin seuraavasti: • Taso 1: Käyvät arvot perustuvat aktiivisilla markkinoilla noteerattuihin identtisten rahoitusvarojen tai -velkojen hintoihin. • Taso 2: Käyvät arvot perustuvat markkinakursseihin ja -hintoihin sekä diskontattuihin kassavirtoihin. • Taso 3: Tasolla kolme oleville rahoitusvaroille ja -veloille arvostamiseen ei ole saatavilla luotettavaa markkinatietoa ja täten käypiä arvoja ei voida perustaa markkinatietoon. Rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja määritettäessä PKC Group pyrkii käyttämään markkinatietoa niin paljon kuin mahdollista. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko määritetty tähän erään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konsernilla ole aikomusta luopua sijoituksesta 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. PKC Groupin sijoitukset muihin yrityksiin luokitellaan myytävissä oleviksi rahavaroiksi. Tähän ryhmään kuuluvat osakesijoitukset listaamattomiin yrityksiin. PKC Groupin osakesijoitukset listaamattomiin yrityksiin arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä arvonalentumisilla, koska näiden sijoitusten käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti toimivien markkinoiden puuttuessa. Siten nämä sijoitukset luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3. Toistaiseksi PKC Groupilla ei ole aikomusta luopua näistä osakesijoituksista. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka ovat julkisesti noteeraamattomia, ja joilla on kiinteä tai määriteltävissä oleva maksupäivä. Ne syntyvät, kun PKC Group toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Lainat ja saamiset esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat ja saamiset sisältyvät konsernitaseen pitkäaikaisiin saamisiin, ellei kyse ole eristä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta raportointipäivästä lukien. Taseessa pitkäaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään erässä Saamiset. PKC Group käyttää valikoivasti laskusaatavarahoitusta asiakas- ja/tai maakohtaisesti silloin kun näkee sen hyödylliseksi esimerkiksi pitkien maksuehtojen vuoksi. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta vain siihen määrään asti, kuin omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet PKC Groupin ulkopuolelle. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen niiden maturiteetti huomioon ottaen. 88 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat ja muut rahavarat. Muut rahavarat sisältävät erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankinta-ajankohtana. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat Konsernitaseessa tähän ryhmään sisältyvät kaikki johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka eivät ole takaussopimuksia. Nämä instrumentit luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Konsernitaseeseen ei sisälly eriä, jotka luokiteltaisiin alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa IAS 39:n käyvän arvon vaihtoehdon perusteella tähän ryhmään tai jotka kuuluisivat tähän ryhmään jatkuvan kaupankäynnin johdosta. Johdannaisia käytetään valuuttakurssien, lainakorkojen ja kuparin hinnan vaihtelusta aiheutuvilta riskeiltä suojautumiseen. PKC Group käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, kuparijohdannaisia sekä koronvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Käypä arvo määritetään käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä soveltuvia arvonmääritysmenetelmiä kunkin johdannaistyypin osalta seuraavasti: • Valuutta- ja kuparijohdannaiset arvostetaan johdannaisen raportointikauden päättymispäivän kurssin ja sopimushetken kurssin erotuksen perusteella. • Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään niihin liittyvien vastaisten rahavirtojen nykyarvona. Johdannaiset luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2, sillä niiden arvostaminen perustuu markkinoilta saataviin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin. Valuutta- ja kuparijohdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat, sekä realisoitumattomat että realisoituneet, voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, sillä PKC Group ei sovella suojauslaskentaa näihin instrumentteihin. PKC Group soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa osaan koronvaihtosopimuksista. Niiden koronvaihtosopimusten, joihin konserni soveltaa suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Raportointikauden päättymispäivänä PKC Groupilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, joiden perusteella PKC Group maksaa keskimäärin Euribor 6kk-sidonnaista vaihtuvaa korkoa ja saa kiinteää korkoa 5 vuotta. Johdannaisinstrumentit sisältyvät luonteensa mukaisesti lyhytaikaisiin varoihin (siirtosaamiset) tai taseen lyhytaikaisiin velkoihin (siirtovelat). Tilikauden päättyessä 31.12.2013 (ja 31.12.2012) PKC Groupilla ei ollut muita käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja kuin johdannaissopimuksia. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostusperiaatteissa tai määritystekniikoissa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat (muut rahoitusvelat) Muut rahoitusvelat koostuvat konsernin ottamista lainoista, rahoitusleasingista sekä ostoveloista. Lainat ja ostovelat arvostetaan alunperin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon. Rahoitusleasing arvostetaan alunperin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Mahdolliset transaktiomenot sisältyvät alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin lainajärjestelyistä saatujen nettovarojen ja vastaisten lainanly- hennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana efektiivisen korkokannan menetelmää käyttämällä. Korollisten rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuoliselta taholta tilinpäätöspäivänä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen näiden erien maturiteetti huomioon ottaen. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin 2013 1 000 euroa Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Rahavirran rahoitus ja nettoinvarat vestointien suojaus ja-velat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jakso tettuun hankintaKäyvän menoon Tase-erien arvon kirjan Tase-erien kirjattavat käyvät hierarkiarahoitus- pitoarvot taso arvot velat yhteensä 0 0 0 7 0 7 7 0 0 0 7 0 7 7 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset Koronvaihtosopimukset Rahavarat Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä 0 255 102 665 0 0 0 92 704 0 0 0 0 0 0 0 0 92 704 255 102 665 92 704 223 102 665 102 920 0 92 704 0 0 195 624 195 592 Rahoitusvarat yhteensä 102 920 0 92 704 7 0 195 631 195 599 0 0 0 0 99 763 99 763 100 000 0 0 0 0 99 763 99 763 100 000 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat Hyödykejohdannaiset (kupari) Valuuttajohdannaiset Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 0 0 19 86 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 677 88 695 0 0 677 88 695 19 86 677 88 695 19 86 105 0 0 0 89 372 89 477 89 477 Rahoitusvelat yhteensä 105 0 0 0 189 135 189 240 189 477 Taso 3 Taso 2 Taso 2 Taso 2 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 89 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin 2012 1 000 euroa Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Rahavirran rahoitus ja nettoinvarat vestointien suojaus ja-velat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat 0 0 0 7 0 7 7 0 0 0 7 0 7 7 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset Valuuttajohdannaiset Rahavarat Lyhytaikaiset rahoitusvarat yhteensä 0 12 87 222 0 0 0 84 604 0 0 0 0 0 0 0 0 84 604 12 87 222 84 604 12 87 222 87 233 0 84 604 0 0 171 838 171 838 Rahoitusvarat yhteensä 87 233 0 84 604 7 0 171 845 171 845 0 0 0 0 74 595 74 595 77 420 0 0 0 0 74 595 74 595 77 420 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat Hyödykejohdannaiset (kupari) Koronvaihtosopimukset Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 0 0 66 0 0 0 0 980 0 0 0 0 0 0 0 0 69 190 75 510 0 0 69 190 75 510 66 980 68 148 75 510 66 980 66 980 0 0 144 700 145 746 144 704 Rahoitusvelat yhteensä 66 980 0 0 219 295 220 341 222 124 3.2 Korolliset rahoitusvelat Pitkäaikaiset 1 000 euroa Joukkovelkakirjalaina Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Yhteensä 2013 99 763 0 0 99 763 2012 0 71 836 2 759 74 596 2013 17 660 677 2012 68 565 626 69 192 Lyhytaikaiset 1 000 euroa Lainat rahoituslaitoksilta Rahoitusleasingvelat Yhteensä 90 Jakso tettuun hankintaKäyvän menoon Tase-erien arvon kirjan Tase-erien kirjattavat käyvät hierarkiarahoitus- pitoarvot taso arvot velat yhteensä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Taso 3 Taso 2 Taso 2 Taso 2 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat Vähimmäisleasingmaksut 1 000 euroa Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa Yhteensä Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo 1 000 euroa Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa Yhteensä Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut ja leasingmaksuihin sisältyvät muut suoritukset Leasingmaksut yhteensä Kurssivoitot ja -tappiot 2013 662 2012 1 471 0 662 2 760 4 231 2013 660 2012 626 0 660 2 759 3 385 2 662 846 4 231 Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 2013 827 827 2012 335 335 2013 –7 497 –7 497 2012 -6 213 -6 213 Korkokulut ja muut rahoituskulut 1 000 euroa Korkokulut ja muut rahoituskulut Yhteensä 2013 2012 2 704 2 570 54 8 490 13 818 2 659 1 110 674 13 897 18 340 Kurssitappiot Myyntisaamisista Ostoveloista Raaka-ainejohdannaisista Muista rahoitusinstrumenteista Yhteensä –2 432 –5 427 –891 –7 300 –16 050 –3 192 –2 985 –394 –14 395 –20 967 Kurssivoitot ja -tappiot (netto) –2 231 –2 627 3.4 Rahoitusriskien hallinta 3.3 Rahoitustuotot ja -kulut Laadintaperiaate 1 000 euroa Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Yhteensä 1 000 euroa Kurssivoitot Myyntisaamisista Ostoveloista Raaka-ainejohdannaisista Muista rahoitusinstrumenteista Yhteensä PKC Group altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan emoyhtiön hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan perusteella. Rahoituspolitiikassa määritellään tärkeimmät toimenpiteet, yhteiset periaatteet ja vastuualueet sekä vaadittava kontrolliympäristö rahoitustoimintaan ja siihen liittyviin riskienhallinnan prosesseihin. Rahoituspolitiikkaa tulee noudattaa kaikissa konsernin yhtiöissä. PKC Groupin talousjohtaja raportoi rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin rahoitustilanteesta ja -riskeistä säännönmukaisesti konsernin emoyhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnalle. PKC Groupin rahoitustoiminto, joka on osa konsernin taloushallintoa, tarjoaa rahoituspalvelut ja hoitaa rahoitus transaktiot keskitetysti kaikkien konserniyhtiöiden osalta. Keskityksen tavoitteena on tehokas riskien hallinta, kustannussäästöt ja rahavirtojen optimointi. Valuuttariski Valuuttariskiä seurataan transaktio-, translaatio- ja ekonomisen riskin näkökulmista. Transaktioriski liittyy ulkomaan valuutan määräisiin myynteihin ja ostoihin, translaatioriski tase-eriin, mukaan lukien sijoitukset ja lainat ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja ekonominen riski konsernin kustannusrakenteen valuuttajakaumaan suhteessa kilpailijoihin. Valuuttakurssiriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssien vaihtelun aiheuttamaa epävarmuutta konsernin tuloksen, rahavirtojen ja taseen osalta siten, että riski on hyväksyttävällä tasolla PKC Groupin kannalta. Valuuttakurssiriskien hallinnalla ei pyritä parantamaan tulosta ennustamalla aktiivisesti valuuttakurssien tulevia vaihteluita. Pääperiaatteena on lieventää riskiä ensisijassa operatiivisin keinoin kuten osto- ja myyntisopimusten kaupallisin ehdoin. PKC Groupin rahoitustoiminto käyttää valuuttatermiinejä ja tavanomaisia valuuttaoptioita transaktioriskiltä suojautu- PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 91 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset miseen. Transaktioriskiltä suojataan oleelliset ja varmat tai erittäin todennäköiset tulevat valuuttarahavirrat korkeintaan kuusi kuukautta eteenpäin. Suojausta ei tehdä sellaisten erityisesti kehittyvien talouksien valuuttojen osalta, joissa suojaaminen on kallista tai suojausmarkkina on kehittymätön. Translaatioriskin osalta tavoitteena ei ole suojata omaa pääomaa, koska translaatioriski realisoituu hyvin harvoin, kun taas suojaus aiheuttaa aina rahavirtakuluja. Valuuttamääräiset nettosijoitukset konsernin tytäryhtiöihin olivat raportointikauden päättyessä 195,7 miljoonaa euroa (99,4 miljoonaa euroa vuonna 2012). Ekonomista riskiä hallitaan osana strategiaprosessia ja strategian toteuttamista. Konsernin translaatioriskipositio valuutoittain Nettosijoitus 2013 2012 47 960 27 033 8 039 8 296 12 484 9 934 -397 0 23 562 18 779 32 424 17 311 8 846 –2 249 3 0 572 1 888 62 167 18 413 195 660 99 406 1 000 euroa BRL CAD CNY HKD MXN PLN RUB RSD UAH USD Yhteensä Alla on esitetty transaktioriskipositiot konsernin merkittävimpien valuuttaparien osalta sekä herkkyys konsernin tulokseen ennen veroja valuuttakurssien muutokselle raportointikauden päättyessä. 2013 Toimintavaluutta Vieras valuutta 1 000 euroa Rahavarat Myyntisaamiset Ostovelat Nettopositio Suojaukset Avoin positio Milj. euroa Valuutan muutos % +10 % –10 % MXN USD BRL EUR EUR SEK EUR USD CNY EUR 79 23 782 –238 23 623 –18 171 5 452 0 3 –3 651 –3 648 0 0 –2 568 –2 567 2 031 4 –1 579 456 3 269 3 551 –1 277 5 543 –3 648 –2 567 456 5 543 0,6 –0,5 –0,4 0,3 –0,3 0,2 0,1 0,0 0,6 –0,5 MXN USD BRL EUR EUR SEK EUR USD CNY EUR 18 22 113 –690 21 441 –5 121 16 320 0 20 –14 343 –14 323 4 0 –2 723 –2 719 5 565 8 –2 393 3 180 4 790 2 625 –867 6 548 –14 323 –2 719 3 180 6 548 1,5 –1,8 –1,3 1,6 –0,3 0,2 0,3 –0,4 0,6 –0,7 2012 Toimintavaluutta Vieras valuutta 1 000 euroa Rahavarat Myyntisaamiset Ostovelat Nettopositio Suojaukset Avoin positio Milj. euroa 92 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Valuutan muutos % +10 % –10 % Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Hyödykeriski PKC Groupin merkittävin hyödykeriski liittyy kupariin, joka on keskeinen materiaalikustannusten komponentti. Myös muutokset öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa konsernin materiaalikustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden kysyntään. Energian hintavaihteluilla ei ole olennaista tulosvaikutusta. PKC Groupin tavoitteena on suojata hyödykeriskiä ensisijaisesti operatiivisin keinoin, kuten osto- ja myyntisopimusten kaupallisin ehdoin. PKC Groupin rahoituspolitiikan mukaisesti rahoitustoiminto suojaa 25 %–75 % nettokuparipositiosta. Kuukausittain laskettava nettokuparipositio on se kuparimäärä tonneissa joka muodostuu, kun kiinteästi hinnoiteltujen myyntien kuparimäärästä vähennetään kiinteästi hinnoiteltujen ostojen kuparimäärä. PKC Groupin rahoitustoiminto käyttää kuparifutuureja ja -termiinejä kupariposition suojaamiseen. Myyntisopimusten mukaisesti kuparin hinnan muutos siirtyy asiakashintoihin keskimäärin 3–5 kuukauden viiveellä. Rahoitusintrumenteista tulokseen ennen veroja aiheutuva herkkyys kuparin hinnan muutoksille. Milj. euroa 10 % muutos kuparin hinnassa 2013 2012 Tulos Oma Tulos Oma laskelma pääoma laskelma pääoma +/– 0,8 - +/– 0,3 - Korkoriski Korkotason muutokset vaikuttavat pääasiassa taseen korollisten velkojen käypiin arvoihin ja velkoihin liittyviin korkomaksuihin. Konsernin tavoite korkoriskin hallinnassa on minimoida korkokulut ja samalla varmistaa, että korkotasojen muutokset eivät aiheuta odottamattomia vaikutuksia konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja tasearvoihin. Korkoriskiä hallitaan ylläpitämällä optimaalista tasapainoa edellä mainittujen tavoitteiden kesken. Tätä varten PKC Groupin rahoitustoiminto käyttää koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä muuttaakseen konsernin velkasalkun korkosidonnaisuusaikaa. Tavoite on, että keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on 6–24 kuukautta. Raportointikauden päättymispäivänä PKC Groupin velkasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 18 kuukautta. Pitääkseen velkasalkun keskimääräisen korkosidonnaisuusajan tavoitteen vaihteluvälin sisällä, PKC Groupilla oli raportointikauden päättymispäivänä avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, joiden perusteella se maksaa Euribor 6kk-sidonnaista vaihtuvaa korkoa ja saa kiinteää viiden vuoden korkoa. PKC Group soveltaa osaan koronvaihtosopimuksista käyvän arvon suojauslaskentaa. Rahoitusinstrumenteista tulokseen ennen veroja aiheutuva herkkyys markkinakorkojen muutoksille Milj. euroa +/– 1 % muutos markkinakoroissa 2013 Tulos Oma laskelma pääoma +1,3 / –1,4 - 2012 Tulos Oma laskelma pääoma +/– 1,1 +/– 0,8 Luottoriski PKC Groupin merkittävimmät luottoriskit liittyvät myyntisaamisiin asiakkailta. Myyntisaamisten ikäjakaumaa seurataan säännöllisesti konsernitasolla, minkä lisäksi konserniyhtiöt seuraavat myyntisaamistilannetta asiakaskohtaisesti. Uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan ja asiakkaille myönnetään vain tavanomaisia maksuaikoja. Osana kassanhallintaa konsernilla on käytössään laskusaatavarahoitussopimuksia. PKC Groupilla ei ole saamisiin liittyviä vakuuksia, eikä se myönnä lainoja ulkopuolisille tahoille. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Rahoitusmarkkinoille tehtyihin sijoituksiin liittyvää luottoriskiä minimoidaan tekemällä sopimuksia korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa sekä hajauttamalla sijoitukset usealle vastapuolelle. Myyntisaamiset, jotka eivät olleet erääntyneet ja joiden arvo ei ollut alentunut olivat raportointikauden päättyessä 84,6 miljoonaa euroa. Näistä 45,5 miljoonaa oli kuudelta suurimmalta asiakkaalta, ja loput jakaantuvat laajalle asiakasjoukolle. Kuuden suurimman asiakkaan osalta ei ole vuoden 2013 aikana kirjattu luottotappioita. Vuonna 2013 kirjattiin luottotappioita yhteensä 65 tuhatta euroa (228 tuhatta euroa vuonna 2012). PKC Groupin merkittävimmät asiakkaat ovat kansainvälisiä hyötyajoneuvovalmistajia, joiden kanssa sillä on pitkäaikaiset asiakassuhteet. Merkittävin maantieteellinen luottoriskikeskittymä PKC Groupille on Pohjois-Amerikassa. Suurimmista asiakkaista ja liikevaihdon jakaantumisesta on esitetty lisätietoja liitetiedossa 1.1 Toimintasegmentit. Myyntisaamisten ikäjakauma 1 000 euroa Erääntymättömät Enintään 30 päivää sitten erääntyneet 31–60 päivää sitten erääntyneet 61–90 päivää sitten erääntyneet yli 90 päivää sitten erääntyneet Yhteensä 2013 84 639 5 395 1 097 251 1 322 92 704 2012 76 108 6 047 1 179 566 705 84 604 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 93 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Likviditeettiriski Raportointikauden lopussa rahavarat olivat yhteensä 102,7 milj. euroa (87,2 milj. euroa vuonna 2012), jonka lisäksi konsernilla oli käytettävissään nostamattomia vahvistettuja luottolimiittejä 30,0 milj. euroa (31,1 milj. euroa vuonna 2012), joihin liittyy tavanomaisia kovenantteja. PKC Group on täyttänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2013 ja 2012. PKC Group laski liikkeelle vuonna 2013 100 milj. euron vuonna 2018 erääntyvän joukkovelkakirjalainan, jonka kuponkikorko on 4,25 %. Kassan ja likviditeetin hallinnan tavoitteena on keskittää konsernin rahavarojen ja muiden likvidien varojen hallinta ja siten varmistaa varojen tehokas käyttö välttäen samalla likviditeettiriski. PKC Groupin rahoitustoiminnon tehtävänä on optimoida konsernin rahavarat kattamaan lyhyen aikavälin lähtevät maksut sekä likviditeettireservi. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävää likviditeettireserviä kaikissa tilanteissa. Velkasopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi 2013 1 000 euroa Joukkovelkakirjalaina Lyhennykset Lainat rahoituslaitoksilta Lyhennykset Joukkovelkakirjalainat ja lainat rahoituslaitoksilta Rahoituskulut Yhteensä Rahoitusleasingvelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä 2014 2015 2016 2017 2018 2019– Yhteensä 0 0 0 0 100 000 0 100 000 17 0 0 0 0 0 17 4 251 4 268 4 250 4 250 4 250 4 250 4 250 4 250 3 034 103 034 0 0 20 035 120 052 660 2 662 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 660 2 662 Lyhytaikaiset korottomat velat Ostovelat Johdannaiset Yhteensä 88 695 1 776 90 471 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 695 1 776 90 471 Yhteensä 95 401 4 250 4 250 4 250 103 034 0 211 185 PKC Groupin käytettävissä oleva nostamaton vahvistettu 30 milj. euron luottolimiitti erääntyy 2016. Velkasopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi 2012 1 000 euroa Lainat rahoituslaitoksilta Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Rahoitusleasingvelat Lyhennykset Rahoituskulut Yhteensä Lyhytaikaiset korottomat velat Ostovelat Johdannaiset Yhteensä Yhteensä 94 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2013 2014 2015 2016 2017 2018– Yhteensä 68 811 2 452 71 263 8 585 1 444 10 029 8 565 1 281 9 846 8 565 1 119 9 684 46 931 692 47 623 0 0 0 141 457 6 988 148 445 626 845 1 471 2 760 0 2 760 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 386 845 4 231 75 510 1 137 76 647 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 75 510 1 137 76 647 149 381 12 789 9 846 9 684 47 623 0 229 323 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 3. Pääomarakenne ja rahoituskustannukset Pääomarakenteen hallinta Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Pääomarakenteen hallinta käsittää konsernitaseen oman pääoman sekä nettovelan. PKC Groupin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintaa varmistamalla liiketoiminnalle normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen pääoman tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienimmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, osakeantien ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjen kautta. PKC Groupin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti nettovelkaantumisasteella (gearing). PKC Groupin pitkäaikaisena tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 75 %:ssa. Nettovelkaantumisaste oli raportointikauden päättyessä seuraava: Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudessaan SVOP-rahastoon. Vuoden 2013 osakemerkinnöistä on esitetty lisätietoja Toimintakertomuksessa kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Ulkona olevien optioiden vaikutuksesta vapaaseen omaan pääomaan on esitetty lisätietoja Toimintakertomuksessa kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat, Optio-ohjelmat. Osakeanti 2013 Milj. euroa Korolliset velat Rahavarat Nettovelat Oma pääoma yhteensä Nettovelkaantumisaste (gearing), % 2013 100,4 102,7 –2,2 197,0 –1,1 2012 143,8 87,2 56,6 164,5 34,4 Suunnatussa osakeannissa merkittiin yhteensä 2 140 000 osaketta. Merkintähinta oli 21,00 euroa per osake. Osakeannissa saadut varat 44,3 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Muuntoerot Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten euroiksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. 3.5 Oma pääoma Osakepääoma Osakepääomaan merkitään osakeantien yhteydessä saatu osakkeiden merkintähinta siltä osin kuin merkintähintaa ei osakeantipäätöksessä ole päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Vuoden 2013 osakemerkinnöistä on esitetty lisätietoja Toimintakertomuksessa kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää koronvaihtosopimusten suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien kertyneet käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto on aiemman osakeyhtiölain mukainen rahasto. Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiomenoilla vähennettynä. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan (1.9.2006 alkaen) ylikurssirahasto kuuluu sidottuun omaan pääomaan eikä ylikurssirahastoa ole mahdollista enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa osakepääoman alentamista koskevien säännösten mukaisesti, ja sitä voidaan käyttää rahastokorotuksena osakepääoman korottamiseen. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 95 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 4. Muut liitetiedot Omat osakkeet Omien osakkeiden hankinta sekä niihin liittyvät välittömät menot kirjataan oman pääoman vähennykseksi. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai ne lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike merkitään suoraan omaan pääomaan. Tilikauden päättyessä 31.12.2013 (ja 31.12.2012) PKC Groupin hallussa ei ollut omia osakkeita. Yhtiöllä ei ole yhtiökokouksen myöntämiä valtuuksia hankkia omia osakkeita. 1.1.2012 Osakeoptioiden käyttö 31.12.2012 Osakkeiden lukumäärä 1 000 kpl 19 906 1 619 21 524 Osakepääoma 1 000 euroa 6 103 88 6 191 Ylikurssirahasto 1 000 euroa 8 259 2 347 10 606 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 000 euroa 35 639 -263 35 376 1.1.2013 Osakeoptioiden käyttö Suunnattu osakeanti Muut muutokset 31.12.2013 21 524 243 2 140 0 23 907 6 191 27 0 0 6 218 10 606 0 676 0 11 282 35 376 1 366 44 273 17 81 033 Osingot • Vuonna 2013 osinkoa jaettiin 0,70 euroa osakkeelta, yhteensä 15.1 miljoonaa euroa (0,55 euroa osakkeelta, yhteensä 12,8 miljoonaa euroa vuonna 2012). • Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,70 euroa osakkeelta, yhteensä 16,7 miljoonaa euroa. 4. Muut liitetiedot 96 4.1. Lähipiiritapahtumat Johtoryhmän työsuhde-etuudet PKC Groupin lähipiiriin kuuluvat konserniyritysten lisäksi emoyrityksen hallituksen jäsenet sekä konsernin johtoryhmän jäsenet sekä lähipiiriyhteisö Asianajotoimisto Borenius Oy. Vuonna 2012 lähipiiriin on kuulunut myös AS Harju Elekter. PKC Groupin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Tilikauden päättyessä 31.12.2013 PKC Groupin johtoryhmän muodostivat Matti Hyytiäinen, (toimitusjohtaja), Jyrki Keronen (Senior Vice President, Business Development & APAC), Jani Kiljala (President, Wiring Systems, Europe and South America), Sanna Raatikainen (lakiasiainjohtaja), Jarmo Rajala (President, Electronics), Frank Sovis (President, Wiring Systems, North America) ja Juha Torniainen (talousjohtaja). 1 000 euroa Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Osakeperusteiset maksut Yhteensä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 2013 2012 3 641 1 163 4 804 2 419 1 717 4 136 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 4. Muut liitetiedot Hallituksen palkat, palkkiot ja osakeperusteiset maksut PKC Groupin johtoryhmälle jaettiin 128 000 kappaletta osakeoptio-oikeuksia vuonna 2013 (207 522 kappaletta vuonna 2012). 1 000 euroa, ellei muuta mainita Myönnettyjä optioita, 1 000 kpl joista toteutettavissa 1) Optioiden yhteenlaskettu käypä arvo Yhteenlaskettu osakemäärä, joihin konsernin johtoryhmän hallussa olevat optiot oikeuttavat, 1 000 kpl 1) 31.12.2013 31.12.2012 376,0 330,0 53,0 30,5 1 383,3 1 054,9 376,0 330,0 Optiot, joiden merkintäaika on alkanut Periaatteet, joiden mukaan optioiden käypä arvo on määritetty, on kuvattu liittessä 1.4, Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut PKC Groupin avainhenkilöiden optio-ohjelmista on esitetty lisätietoja Toimintakertomuksessa kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. 2013 1 026 0 2013 2012 11 37 46 50 0 0 58 83 49 45 379 32 0 41 32 8 9 28 68 39 43 300 319 697 478 778 Lähipiiriyhteisöiltä hankitut palvelut Liiketoiminnan muut kulut sisältävät lähipiiriyhteisöiltä hankittuja palveluja 0,1 milj. euroa (hankittuja palveluja ja vuokria 1,6 milj. euroa vuonna 2012). Liiketapahtumat ovat markkinaehtoisia. Toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja osakeperusteiset maksut sekä eläkesitoumukset 1 000 euroa Hyytiäinen, Matti, 4.4.2012 alkaen Suutari, Harri, 4.4.2012 saakka 1 000 euroa Allikmäe, Anders, 4.4.2012 -4.4.2013 Diez, Wolgang, 4.4.2013 alkaen Lampela, Outi Levy, Shemaya, 4.4.2012 alkaen Palla, Endel, 4.4.2012 saakka Pohjanvirta, Olli, 4.4.2012 saakka Remenar, Rober, 4.4.2012 alkaen Ruotsala, Matti Suutari, Harri, 4.4.2012 alkaen Tähtinen, Jyrki Yhteensä Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Yhteensä 2012 637 182 Lakisääteinen eläkesitoumus Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain (TyEL, 395/2006) mukaisia suoriteperusteisia eläkekuluja 220 tuhatta euroa vuonna 2013 (116 tuhatta euroa vuonna 2012). TyEL on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja se on luonteeltaan kollektiivinen järjestely, jossa työnantajalla ei ole suoraa vastuuta eläkkeestä, vaan vastuu on koko eläkejärjestelmällä. TyEL-järjestelyssä eläkkeiden rahoitus tapahtuu kahdella eri tavalla: osa tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä rahastoidaan etukäteen, ja osa rahoitetaan niin sanotun jakojärjestelmän kautta vasta silloin, kun kyseiset eläkkeet maksetaan. Lähipiirilainat 1 000 euroa Tilikauden alussa Tilikauden aikana maksetut lainat Yhteensä 31.12.2013 31.12.2012 0 –514 0 514 0 0 • Lainat myönnettiin PKC Groupin avainhenkilöille vuonna 2011. Lainojen takaisin maksu suoritettiin eräpäivään mennessä. Eräpäivä oli 17.9.2012. Lainojen korko oli 4 %. Myönnetyillä lainoilla ei ollut vakuutta. Tilinpäätöshetkellä ei ole lainoja lähipiirille. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 97 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 4. Muut liitetiedot Konserniyritykset 31.12.2013 Yritys PKC Group Oyj PKC Wiring Systems Oy PK Cables do Brasil Industria e Comercio Ltda PKC Group Canada Inc. PKC Group APAC Limited PKC Vehicle Technology (Suzhou) Co. Ltd Project Del Holding S.a.r.l Engineered Plastic Components Europe Limited AEES Manufacturera, S. De R.L de C.V Arneses y Accesorios de México, S. de R.L de C.V. Arneses de Ciudad Juarez, S. de R.L de C.V Asesoria Mexicana Empresarial, S. de R.L de C.V. Cableodos del Norte II, S. de R.L de C.V. PKC Group de Piedras Negras, S. de R.L. de C.V. Manufacturas de Componentes Electricos de Mexico S. de R.L de C.V PKC Group Mexico S.A. de C.V. PKC Group Poland Sp. z o.o. PKC SEGU Systemelektrik GmbH PKC Wiring Systems Llc TKV-sarjat Oy Carhatest Oy LLC PKC Group Ukraine OOO AEK PKC Eesti AS PKC Group USA Inc. AEES Inc. AEES Power Systems Limited Partnership T.I.C.S. Corporation PKC Netherlands Holding B.V. PK Cables Nederland B.V. PKC Electronics Oy PKC Wiring Harness & Electronics (Suzhou) Co., Ltd. Konsernirakenteessa tapahtuivat seuraavat muutokset: • AEES Power Systems do Brasil Sistemas Electricos e Eletronicos Ltda fuusioitui PKC Cables do Brasil Industirae Comercio Ltda:han • OOO Elektrokoss ja OOO PKC Group Northwest fuusioituivat OOO AEK:hon • PKC Wiring Systems Llc ja PKC Group APAC Limited perustettiin 4.2 Muut vuokrasopimukset Sellaiset vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riski ja edut eivät siirry konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimuksten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä liiketoiminnan muihin kuluihin vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet koostuvat lähinnä tehdas- ja toimistotilojen vuokrista. 98 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Kotimaa Suomi Suomi Brasilia Kanada Kiina Kiina Luxemburg Irlanti Meksiko Meksiko Meksiko Meksiko Meksiko Meksiko Meksiko Meksiko Puola Saksa Serbia Suomi Suomi Ukraina Venäjä Viro Yhdysvallat Yhdysvallat Yhdysvallat Yhdysvallat Alankomaat Alankomaat Suomi Kiina Omistusosuus, % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Äänivaltaosuus, % 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Taseen ulkopuoliset vastuut, PKC Group vuokralle ottajana 1 000 euroa 0–1 vuotta 1–5 vuotta > 5 vuotta Yhteensä 2013 8 677 11 523 1 819 22 019 2012 7 682 9 808 2 765 20 255 Sellaiset PKC Groupin hyödykkeitä koskevat sopimukset, joissa omistamiselle ominaiset hyödyt ja riskit ovat siirtyneet konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksia koskevia lisätietoja on esitetty liitetiedossa 2.3 Aineelliset hyödykkeet. Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 4. Muut liitetiedot 4.3 Ehdolliset erät ja sitoumukset Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa (esimerkiksi keskeneräisen oikeus prosessin lopputulos). Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvolvoitteen täyttymistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luontevasti. Tilikauden päättyessä 31.12.2013 (31.12.2012) PKC Groupilla ei ole olennaisia ehdollisia eriä tai sitoumuksia. 4.4 Tilikauden jälkeiset tapahtumat PKC Group ilmoitti 7.1.2014, että se on päättänyt sulkea Nogalesin tehtaaan sopeuttaakseen ja linjatakseen tuotantokapasiteettiaan edelleen Pohjois-Amerikan asiakkaiden tarpeisiin. Nogalesin tehtaan tuotanto siirretään PKC:n Torreonin tehtaalle Meksikoon. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 99 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 1 000 euroa 100 Liite 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio 1 2 3 7 4 375 2 154 –2 443 –483 –5 962 –6 358 1 149 2 188 –2 891 –1 049 –3 520 –4 121 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut 5 5 35 044 –7 103 27 941 50 240 –4 139 46 101 Voitto ennen satunnaiseriä 21 582 41 980 Voitto ennen veroja 21 582 41 980 Tilikauden voitto 21 582 41 980 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tase 1 000 euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahavarat Vaihtuvat vastaavat yhteensä Liite 31.12.2013 31.12.2012 6 6 7 493 227 61 875 62 595 765 326 61 875 62 967 8 9 106 159 117 309 61 091 284 559 92 365 52 750 54 859 199 974 347 155 262 941 6 218 11 282 68 673 48 720 21 583 156 475 6 191 10 606 22 367 21 862 41 980 103 006 99 523 91 156 190 679 24 806 135 129 159 935 347 155 262 941 Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä 10 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä 11 12 Vastattavaa yhteensä PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 101 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön rahoituslaskelma 1 000 euroa 1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012 21 3 111 –10 261 –7 128 –4 307 –36 8 173 694 –2 604 572 5 560 –5 505 627 –3 689 –17 873 –557 –2 763 Investointien rahavirrat Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Tytäryhtiöille myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta (B) –111 –111 403 22 397 36 713 –52 405 –945 –13 758 20 779 19 709 25 785 Rahoituksen rahavirrat Maksullinen osakeanti ja optioilla merkityt osakkeet Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) 47 009 23 349 99 531 –93 526 –15 122 61 242 2 687 47 350 0 –19 642 –12 814 17 581 6 232 40 602 54 859 61 091 14 256 54 859 Liiketoiminnan rahavirrat Myynnistä saadut maksut Muista liiketoiminnan tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot Muuntoerot Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Rahavarojen muutos (A+B+C), lisäys (+) / vähennys (–) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa 102 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet PKC Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitoja yhteisölainsäädännön mukaisesti. Rahoitusvälineet Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon. Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat Liikevaihto Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset tase-erät on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liikevaihtona esitetään palvelujen myynnistä saadut tuotot. Myynti tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Leasingvuokrat Pysyvät vastaavat Leasing-rahoituksella hankituista hyödykkeistä aiheutuneet vuokrat on kirjattu kuluina tuloslaskelmaan. Käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Eläkekulut Käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Välittömät verot 4–5 vuotta 3–10 vuotta 5–20 vuotta 3–10 vuotta Työntekijöiden eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Tilikaudelle kuuluvat välittömät tuloverot on kirjattu tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiöosakkeet on arvostettu hankintamenoon, jota on oikaistu arvonalennuksella, mikäli tytäryhtiön tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva arvo on hankintamenoa pienempi. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 103 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. Liikevaihto toimialoittain ja markkina- alueittain 4. Liiketoiminnan muut kulut Toimialoittain 1 000 euroa Palvelumyynti konserniyhtöille Yhteensä 2013 375 375 2012 1 149 1 149 2013 222 116 38 0 0 375 2012 467 183 478 8 14 1 149 Markkina-alueittain 1 000 euroa Suomi Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka APAC Yhteensä 2. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 euroa Julkiset avustukset Vuokratulot konserniyhtiöiltä Palvelut konserniyhtiöille Pysyvien vastaavien myyntivoitot Saadut korvaukset vakuutusyhtiöiltä Muut tuotot Yhteensä 2013 8 130 1 957 0 32 27 2 154 2012 8 142 1 964 20 0 54 2 188 3. Henkilöstökulut 1 000 euroa Palkat ja palkkiot Eläkejärjestelyt Muut henkilösivukulut Yhteensä 2013 2 028 336 78 2 443 2012 2 453 349 89 2 891 Johdon palkitsemista koskeva informaatio on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 Lähipiiritapahtumat. Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden päättyessä 104 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 20 21 21 22 1 000 euroa Hallinnolliset kulut Henkilöstökulut Matkakustannukset Muut ylläpitokulut Ulkopuoliset palvelut Ulkopuoliset palvelut konserniyhtiöiltä Vuokrat ja leasingkulut Vakuutukset Muut erät Tilintarkastajien palkkiot Yhteensä 2013 179 196 348 1 596 2 267 42 272 60 750 251 5 962 2012 153 234 200 601 1 144 100 271 102 637 77 3 520 Tilintarkastajien palkkiot, KHT-yhteisö KPMG 1 000 euroa Tilintarkastuspalkkiot Todistukset ja lausunnot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä 2013 42 1 6 202 251 2012 35 0 6 36 77 2013 2012 30 203 46 022 4 059 722 3 492 49 54 6 35 044 674 3 50 240 5. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 1 000 euroa Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Korkotuotot ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Kurssivoitot Raaka-ainejohdannaisista Muista rahoitusinstrumenteista Yhteensä Korkokulut ja muut rahoituskulut 1 000 euroa Korkokulut ja muut rahoituskulut Kurssitappiot Myyntisaamisista Ostoveloista Raaka-ainejohdannaisista Muista rahoitusinstrumenteista Yhteensä 2013 –5 981 2012 –3 657 –1 –9 –956 –155 –7 103 0 0 –394 –88 –4 139 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 27 941 46 101 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 6. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 153 111 3 264 Muut pitkävaikutteiset menot 167 0 167 Yhteensä 3 320 111 3 431 2 396 381 2 777 159 2 161 2 555 383 2 938 487 757 6 8 493 765 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 1 552 1 000 0 0 1 552 1 000 Muut aineelliset hyödykkeet 209 0 209 Yhteensä 2 762 0 2 762 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2013 + Lisäykset Hankintameno 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 + Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 Aineelliset hyödykkeet 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2013 + Lisäykset Hankintameno 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 + Poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2013 1 301 78 1 379 925 22 947 209 0 209 2 436 100 2 535 173 252 53 75 0 0 227 326 1 000 euroa Hankintameno 1.1.2013 Hankintameno 31.12.2013 Tytäryhtiöosakkeet 61 822 61 822 Muut osakkeet 5 5 Muut sijoitukset 48 48 Yhteensä 61 875 61 875 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 61 822 61 822 5 5 48 48 61 875 61 875 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 7. Sijoitukset Tytäryhtiöosakkeet Konserniyritys PKC Wiring Systems Oy PKC Netherlands B.V Toimiala Johdinsarjat Elektroniikka Kotipaikka Kempele Eindhoven, Alankomaat Emoyhtiön omistusosuus, % 100 Emoyhtiön äänivaltaosuus, % 100 100 100 Konserniyritysten luettelo (31.12.2013) on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.1 Lähipiiritapahtumat. PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 105 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 8. Pitkäaikaiset saamiset 1 000 euroa Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muu pitkäaikainen saaminen Yhteensä 10. Oma pääoma 2013 2012 105 691 469 106 159 92 365 0 92 365 2013 8 47 864 2012 12 18 77 0 642 95 963 357 71 20 000 117 309 95 963 20 395 957 3 735 26 913 52 750 20 395 2013 8 158 676 23 864 2012 8 60 0 9 77 9. Lyhytaikaiset saamiset 1 000 euroa Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Tilikauden tulokseen perustuvat verosaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä joista korollisia Siirtosaamiset 1 000 euroa Henkilöstökuluista Liiketoiminnan muista kuluista Rahoituksesta Veroista Yhteensä 1 000 euroa 2013 2012 Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus Osakepääoma 31.12. 6 191 27 6 218 6 103 88 6 191 Ylikurssirahasto 1.1. Rahaston korotus Ylikurssirahasto 31.12. 10 606 675 11 282 8 259 2 347 10 606 22 367 46 306 22 114 252 68 673 22 367 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Rahaston korotus Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. Jakokelpoinen oma pääoma Kertyneet voittovarat 1.1 Osingonjako Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Tilikauden voitto Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 63 843 –15 122 34 677 –12 814 68 673 21 583 138 976 22 367 41 980 86 209 Sidottu oma pääoma Vapaa oma pääoma Oma pääoma yhteensä 31.12. 17 500 138 976 156 475 16 797 86 209 103 006 11. Pitkäaikainen vieras pääoma Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä 1 000 euroa Rahoituseristä Yhteensä 2013 20 000 20 000 2012 26 913 26 913 1 000 euroa Joukkovelkakirjalaina Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä josta korollista 2013 99 523 0 99 523 99 523 2012 0 24 806 24 806 24 806 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden päästä: Korolliset lainat rahalaitoksilta Yhteensä 106 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 99 523 99 523 0 0 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 12. Lyhytaikainen vieras pääoma 1 000 euroa Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Saman konsernin yrityksille Ostovelat Muut velat Yhteensä joista korollista 13. Vastuusitoumukset ja muut vastuut 2013 0 592 69 2 487 2012 68 565 223 96 1 039 8 88 000 91 156 88 000 87 65 119 135 129 133 684 2013 638 1 737 112 2 487 2012 861 63 115 1 039 2013 3 66 69 2012 3 92 96 Siirtovelat 1 000 euroa Henkilöstökuluista Rahoituseristä Muista liiketoiminnan kuluista Yhteensä Muut velat 1 000 euroa Henkilöstökuluista Veroista Yhteensä 1 000 euroa Muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet 2013 2012 551 48 297 Nykyisiin toimitiloihin liittyvät vuokravastuut 1 000 euroa Alkaneelta tilikaudelta Myöhemmin maksettavat Yhteensä 2013 310 341 651 2012 377 556 933 2013 18 56 74 2012 36 43 79 2013 2012 8 056 –19 4 564 –64 75 000 255 36 009 –980 Leasingvastuut 1 000 euroa Alkaneelta tilikaudelta Myöhemmin maksettavat Yhteensä Johdannaisvastuut Muut velat saman konsernin yrityksille 1 000 euroa Lainat saman konsernin yrityksiltä Yhteensä Muut vastuut 2013 88 000 88 000 2012 65 119 65 119 1 000 euroa Raaka-ainejohdannaiset Nimellisarvo Käypä arvo Koronvaihtosopimukset Nimellisarvo Käypä arvo PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 107 Hallituksen esitys voitonjaoksi ja allekirjoitukset Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 138 975 945 euroa, joista voitonjakokelpoisia ovat 70 303 194 euroa ja josta tilikauden tulos on 21 582 525 euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 23 905 887 kappaletta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: - osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake eli yhteensä - jätetään omaan pääomaan yhteensä 16 734 120,90 euroa 122 241 824,10 euroa 138 978 945,00 euroa Osingonjaon täsmäytyspäivä on 8.4.2014. Osingon maksupäivä on 15.4.2014. Osakemäärä saattaa muuttua ennen täsmäytyspäivää rekisteröitävien osakemerkintöjen johdosta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Helsingissä, 13. päivänä helmikuuta 2014. 108 Matti Ruotsala hallituksen pj. Wolfgang Diez hallituksen jäsen Outi Lampela hallituksen jäsen Shemaya Levy hallituksen jäsen Robert J. Remenar hallituksen jäsen Harri Suutari hallituksen jäsen Jyrki Tähtinen hallituksen jäsen Matti Hyytiäinen toimitusjohtaja PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Tilintarkastuskertomus PKC Group Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet PKC Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsinki 13. helmikuuta 2014 KPMG Oy Ab Virpi Halonen KHT PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 109 Tietoa osakkeenomistajille Yhtiökokous Vuoden 2014 tulosjulkistukset PKC Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 3.4.2014 klo 13.00 Helsingissä, Pörssitalossa, osoitteessa Fabianinkatu 14. PKC julkaisee vuoden 2014 osavuosikatsaukset seuraavasti: • 1–3/2014 torstaina 8.5.2014 noin klo 8.15 • 1–6/2014 torstaina 7.8.2014 noin klo 8.15 • 1–9/2014 torstaina 30.10.2014 noin klo 8.15. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka täsmäytyspäivänä 24.3.2014 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osa kasluetteloon (hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien on oltava merkittynä tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 31.3.2014 klo 10.00) ja joka ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 31.3.2014 klo 10.00 mennessä. Yhtiökokouskutsu on julkaistu pörssi-ilmoituksena 7.3.2014 ja yhtiön internet-sivuilla. Osinko Hallituksen esitys vuodelta 2013 maksettavaksi osingoksi on 0,70 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 8.4.2014 ja maksupäivä 15.4.2014. 110 PKC GROUP | VUOSIKERTOMUS 2013 Osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.pkcgroup.com. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet löytyvät Internet-sivuilta myös pdf-muodossa. Vuosikertomus julkaistaan pdf-muodossa ja on saatavilla internet-sivuilla. Osoitteenmuutokset Osakkaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan siihen tilinhoitajayhteisöön, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili. Yhteystiedot Pääkonttori PKC Group Oyj Unioninkatu 20–22 00130 Helsinki Puh. 020 1752 111 Fax 020 1752 211 Konsernin toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät internet-sivulta osoitteesta: www.pkcgroup.com www.pkcgroup.com
© Copyright 2024