Pienen mittakaavan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset - Terminen kaasutus - Muut puu -CHP tekniikat - Sterling - ORC - Mikroturbiini - Syöttötariffi Suomessa - Viljan kuivaus kaasutetulla puuhakkeella Puukaasu ja biokaasu -kaasuseoksia joiden tuotantotekniikka ja koostumus on erilainen • Puukaasu, häkäkaasu – – – – – N2 CO H2 CO2 CH4 ~ 50 % ~ 20 % ~ 20 % ~ 7% ~ 3% • Lämpöarvo ~5 MJ/m3 • Biokaasu, mädätyskaasu – CH4 – CO2 – N2,O2,H2S, H2 ~ 65 % ~ 33 % ~ 2% – o • Lämpöarvo ~ 20 MJ/m3 System Imbert Padasjoen Arrakosken sahalaitos kävi yli 40 vuotta sahaustoiminnan sivutuotteilla kaasutustekniikan ja polttomoottorin avulla Kaasutuksen toimintaperiaate • Puupolttoaine poltetaan ensin hiilidioksidiksi ja vedeksi jonka jälkeen nämä kaasut poltosta saadun lämmön avulla pelkistetään hehkuvassa hiilipatjassa hiilimonoksidiksi ja vedyksi • Kaasuttimen rakenteesta riippuen saadaan puun sisältämästä energiasta 70 – 80 % siirrettyä kaasumaiseen muotoon • Loppuosa on lämpöä ja hiilijäännöstä mitä suurelta osin myös voi hyödyntää • Myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta tärkeintä on että terva saadaan hajotettua kaasuttimessa • Ainut konsti hajottaa terva on krakkaamalla se riittävässä kuumuudessa • Kaikkein tärkein asia myötävirtakaasuttimen toimivuuden kannalta on tulipesän lämpötilanhallinta sekä se että hiilipatja saadaan pidettyä kuohkeana ja reaktiivisena • Säädettävällä ja hyvin eristetyllä kaasuttimella päästään tähän Kaasun epäpuhtaudet  Kaasussa ei saa olla tervaa – Terva pilaa moottorin, jumittaa venttiilit ja syövyttää laakerit rikki – Terva tukkii kaasun suodatussysteemin – Terva ei ole ongelma jos tietää mitä tekee, tervaa ei ole pakko tuottaa  Kaasussa on nokea ja tuhkaa – Noki likaa moottorin ja tuhka myös kuluttaa sitä – Noen ja tuhkan pitää poistaa kaasusta ennen moottoria – Poistossa voidaan käyttää useita eri menetelmiä, sekä kuivia että märkiä suodatusjärjestelmiä Kotimaisia laitoksia Volter Gasek Turosteam Volter Oy Noin tusina laitoksia rakennettu 30 kWe ja 45 kWe, melko hyvin toimivat. Eniten käyttötunteja Kempeleen ekokylän laitoksella Säätyvä myötävirtakaasutin kuivasuodatuksella Volterin rakentama 30 kWe:n tehoinen puukaasu CHP laitos Alpuan koululla Oulussa Gasek Oy Kolme CHP -laitosta rakennettu, vähän käyttötunteja. Pien CHP tuotannon kannattavuus on Suomessa heikko Kaasutin joka tuottaa kaasua reilun megawatin teholla kehitteillä/kehitetty. Kaasu voidaan polttaa kattilassa lämmöksi Torniossa yksi laitos käytössä, toinen tulossa Turkuun ja kolmas Athos säätiölle Lammille. Uuden tekniikan kanssa on yleensä ongelmia, niitä on tässäkin ollut. Mitä kuivempi polttoaine, sen paremmin prosessi toimii, aikaisemmin esitetty 35 % optimikosteus ei päde Henkilökunta vähennetty puoleen hiljattain Toivottavasti laitokset saadaan pelaamaan! Gasek on rakentamassa Retrofit kaasutinlaitteistoa jonka avulla on tarkoitus korvata raskasta polttoöljyä kaasutetulla puuhakkeella Lammilla sijaitsevassa ortodoksisessa luostarissa tulevana talvena Inkoossa kokeiltiin syksyllä 2013 tuotekaasun polttoa kaukolämmön tuotannossa kaasuttimen mitoituksessa on kertaluokkavirhe sattunut joka aiheuttaa tervaongelmia Risto Jokikorpelan ja Timo Ruuttulan rakentama puukaasu CHP laitos Haapajärven maatalousoppilaitoksella Laite on osa tutkimushanketta jossa sen ensisijainen tehtävä on tuottaa lämpöä biokaasulaitokselle Tekniikka ei vielä ole valmis Timo Heimosen Turos team on rakentanut muutamia kaasutuslaitoksia. Lestijärven laitoksella on kaasuturbiini jonka avulla voidaan tuottaa lämpöä sähköä puukaasusta. Lämpökuorman pienuuden takia kaasuturbiinia ei ole ollut kannattava pyörittää. Laitoksen tekniikasta on vaikea sanoa mitään. Osa väittämistä ovat ”liian hyviä ollakseen totta”. Puukaasulaitevalmistajia maailmalla – Ankur, Intia – Spanner, Saksa – Kuntschar, Saksa – Pyrogas, Saksa – System Johansson, Etelä Afrikka – Fluidyne, Uusi Seelanti – Community Power Coorporation, USA – GEK, USA ProAgria/ SLF, Fredrik Ek ProAgria/ SLF, Fredrik Ek Keskusten Liitto/Maarit Kari Spanner GmbH Saksa 30 – 50 kWel Spanner re2 • Marraskuussa 2012, 170 laitosta rakennettu • Kaksi kokoa mutta yksi moottori 5,7 l GM V8 – 30 kWe (136 000 €) – 50 kWe (180 000 €) • Valmistajan antamien tietojen mukaan 5000 – 7000 käyttötuntia vuodessa per laitos • Perinteinen myötävirtakaasutin kuivalla suodatusjärjestelmällä • Laitos käyttää hyvänlaatuista haketta (15 % kosteus) • Hakekulutus (30 kWe) : ~4 im3 /vrk • Hakkeesta sähköä hs. ~0,23 Georg Hofer Velden Saksa: Spannerin rakentaman puukaasulaitoksen avulla tuotetaan 30 kW sähköä valtakunnan verkkoon ja noin 100 kW lämpöä sahan ja parkettitehtaan puutavaran kuivatustarpeisiin. Hake kuivataan laitteiston hukkalämmöllä kuivaksi ennen käyttöä ”Alles was naβ ist, heiβt Teer” Christof group Krammer Franz Krammer, Christof group Itävalta: 13 kWe ja 22 kWe kaasuttamalla. Prosessin kuvaus: Jousipurkain ja sulkupellit hakkeen ilmatiiviseen syöttöön Imbert-tyyppinen kaksivaippainen kaasutin hyvin eristetty Sykloni karkean lentotuhkan poistoon Jäähdytin (noin 80 °C) jäähdytyslämmön talteenotto Hakkeella täytetty suodatin (tuhkan ja noen poistoon) Rapsiöljysuodatin (tervan ja hienon noen poistoon) Kipinäsytytteinen kaasumoottori + generaattori, lämmön talteenotto Tuotekaasun lämpöä palautetaan sekä ensiöilmaan että hakkeeseen, tämä auttaa siinä, että voidaan käyttää jonkin verran kosteata haketta Kuvan laitos käy noin 2000 h vuodessa ja toimii maatilahotellin lämmitysjärjestelmänä Kuntschar Kuntscharin myötävirtakaasuttimessa ei ole kuristusta, arina on lieriön muotoinen ja kiinteä. Suuttimet ovat halkaisijaltaan isot, ei ulkonemaa. Sulkusyöttimenä käytetään hydraulista mäntää joka painaa hakkeen kaasuttimeen, lisävarmistuksena on liukuva sulkupelti. Kulutus noin 15 irtokuutiota hyvänlaatuista haketta vuorokaudessa. Hyötysuhde hake-sähkö ~0,23 Puukaasukäytön haasteita • Tuotekaasun puhtaus, valtaosa puukaasukokeiluista kaatuneet kaasun tervapitoisuuteen. • Terva ongelma sekä CHP puolella että lämpöpuolella, tiivistyvä terva, moottorin venttiilinvarret, putkitukot, huoltotyö. • Tervapitoiset lauhteet ovat ympäristöongelma, musta tuhka sisältää nokea. Lauhteita voi olla ottamatta kokonaankin. • Kriittistä on hallita kaasutusprosessi siten että tervaa ei muodostu, lämpötilanhallinta kaasuttimessa. – Kaasuttimen säädöt – Polttoaineen kosteus – Polttoaineen palakoko ProAgria SLF, Fredrik Ek Sterlingtekniikka Sterlingtekniikka Saksalainen Sunmaschine Itävaltalainen KWB Tanskalainen Stirling dk ORC laitokset ORC (Organic Rankine Cycle) laitoksia on perinteisesti käytetty muuttamaan osan jonkun toisen prosessin jätelämpövirrasta sähköksi Toimintaperiaate muistuttaa höyryturbiinin, mutta veden sijaan käytetään toista ainetta jolla on vettä matalampi kiehumislämpötila ja joka ei muodosta pisaroita turbiinin viimeisissä expansiovaiheissa Kuvassa hollantilainen Triogen laitos on asennettu hyödyntämään biokaasumoottorin pakokaasulämpöä, yritys on myös rakentanut kolme hakekäyttöistä laitosta Italialaisen Turbodenin ORC laitoksia: 1-10 MWe hakkeesta Yksi ongelma Toholammin ORC laitoksella on että lämpökuorma kovia pakkasia lukuun ottamatta ei ole ollut riittävä jotta sähköntuotantoa voisi järkevästi pyörittää Suurin osa ajasta laitos on tuottanut pelkkää lämpöä Laitos ei ole syöttötariffijärjestelmän piirissä. Edullisen sähkön aikaan ei kannata tuottaa sähköä. Kuumailmaturbiini Kuumailmaturbiini Ilmaa paineistetaan kahden turboyksikön avulla, kuumennetaan hakelämpökattilassa olevassa lämmönvaihtimessa ja paisunnetaan neljän turboyksikön kautta. Ensimmäiset kaksi pitävät kierron yllä ja kaksi viimeistä pyörittävät generaattoreita Tuotetun sähkön jännite ja taajuus säädetään invertteritekniikan avulla Laitoksia on kokoluokassa 25 kWe -100 kWe, turbot ovat kokeiltuja standardikomponenttejä pitkällä eliniällä, laitos pärjää verrattain vähäisellä ylläpidolla. Tekniikalla on päästy 8000 käyttötuntiin vuodessa. BrittiläinenTalbotts Pienen puu CHP:n kannattavuus • Polttoaineen primäärienergiasta saadaan sähkönä 20-25 % • Osa lämmöstä hankalasti hyödynnettävissä, tuotekaasun jäähdytystarve vs. paluuveden lämpötila, hyvät paikat jossa lämmitetään kasteluvettä tms. ”kylmää” • Pientä puu CHP:tä pitää katsoa lämmityslaitteena joka tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä • Syöttötariffin tai ostosähkön hinnoilla: Sähkön arvolla kattaa suunnilleen polttoaineen kustannukset, muut kulut katettava lämmön arvolla Suomen syöttötariffi • Suomessa syöttötariffi tuli voimaan vuonna 2011 – – – – • Koskee uusia tuulivoimaloita (aikaisintaan vuonna 2009 käyttöön otettuja) Uusia biokaasulaitoksia joissa ei ole käytettyjä komponentteja Uusia puupolttoainetta käyttäviä CHP laitoksia Uusia ja vanhoja metsähaketta käyttäviä voimalaitoksia Tuen taso sekä muut ehdot – Tuulivoimalat: 83,5 €/MWh (105,3 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka) Tukena maksetaan tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus • Generaattoriteho vähintään 500 kVA – Biokaasulaitokset ja puuta käyttävät CHP laitokset: 83,5 €/MWh plus 50 €/MWh jos lämpö hyödynnetään (kokonaishyötysuhdevaatimus) • Generaattoriteho vähintään 100 kVA – Metsähaketta käyttävät voimalaitokset: 0 -18 €/MWh CO2 päästöoikeuksien hinnasta riippuen • Suomessa tuki maksetaan valtion budjetista, siis verorahoista. Tästä seuraa myös valtiontuen byrokratia ja hallinnolliset kustannukset • Suomessa on tällä hetkellä syöttötariffin piirissä: – 20 tuulivoimahanketta – 50 ainakin osittain metsähaketta käyttävää voimalaitosta joiden keskimääräinen generaattoriteho on 70 MW • Järjestelmässä ei ole ainuttakaan biokaasulaitosta tai puuhaketta käyttävää laitosta! (St1 biokaasulaitos taitaa olla mukana) Saksan syöttötariffi • Saksassa sähkön myyjät on laissa (EEG 2000) velvoitettu ostamaan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön takuuhintaan • Saksassa sähkön myyjät siirtävät tariffien aiheuttamat kustannukset asiakkailleen, tariffit maksavat siis loppukädessä melkein kaikki ketkä sähköä ostavat • Saksassa tuen taso vaihtelee suuresti tuotantotavan mukaan: – – – – Aurinkosähkö: noin 200 €/MWh (on ollut aiemmin peräti 600 €/MWh) Puupolttoaineesta tuotettu sähkö: noin 160 – 220 €/MWh Biokaasulla tuotettu sähkö noin: 160 €/MWh (riippuu mm. syötteistä ja tekniikasta) Tuulivoima ~90 €/MWh ensimmäiset 5 vuotta (käytännössä kauemmin) sitten 50 €/MWh • Saksan tuki maksetaan 20 vuotta. Uusien laitosten tuki laskee vuosittain tekniikasta riippuen 1 - 10 % • Ei alarajaa, pieni laitos saa korkeamman tuen kuin iso laitos • Saksassa 57 % syöttötariffisähköstä on tuulisähköä, osuus tuesta ~40 % • Aurinkosähkön osuus tariffisähköstä on 20 %, osuus tuesta 55% • Parhaimpina aurinkotunteina yli puolet Saksan kulutuksesta on katettu aurinkosähköllä! Miksi Suomessa ei ole sähkön pientuotanto syöttötariffissa mukana? • Asetettiin korkea alaraja teholle millä rajattiin pientuotannon ja tietyt tekniikat pois – puuta käyttävät laitokset ja biokaasulaitokset: 100 kVA. – tuulivoimalat: 500 kVA • Luotiin raskas ja kallis hallinnointibyrokratia joka sekin sulkee pientuotannon pois ”kynnyskustannuksen” kautta. – Energiamarkkinaviraston hyväksymien todentajien palveluja on käytettävä joka kerta kuin tariffimaksatusta haetaan. Todentajien päivätaksa on luokkaa 1500 € ja raportti on laadittava neljä kertaa vuodessa. Energiamarkkinavirastolle jätetty hakemus maksaa 170 €/ kerta. Taustalla Saksan mallin mukaisen syöttötariffin perustuslakivastaisuus • Asetettiin laitoksille ehdoton uutuusvaatimus (laitoksessa ei saa olla yhtään käytettyä komponenttia) – Tämä on sulkenut biokaasulaitoksia pois ja nostaa laitosten hintaa • Järjestelmä tehtiin vain tietyille energiamuodoille (tuuli, biokaasu ja puu) Järjestelmä on tarkoituksella luotu isoja energiatoimijoita varten • Taustalla suurten energiayhtiöiden lobbaus ja byrokraattisen valtiontukijärjestelmän oheiskustannukset Lämpö hakelämpökeskuksella ja sähkö verkosta, tai oma pieni CHP –laitos? Kannattavuusvertailu Tuotantovertailu: Lämpö hakelämpökontilla tai lämpö ja sähkö CHP yksiköllä Hakkeen energiasisältö sekä hinta 3 Hakkeen energiasisältö Hakkeen veroton hinta Energiahinta 0,80 MWh/ irto-m 17,0 €/irto-m3 21,25 €/MWh Hyötysuhteet Pelkkä lämmöntuotanto: kattilan hyötysuhde (hake→lämpö) Kaasuttimen hyötysuhde (hake→kaasu) Sähköntuotannon hyötysuhde (kaasu→sähkö) Moottorin lämmöntalteenotto: hyötysuhde (lämpö→lämpö) Lämmön talteenotto kaasusta: hyötysuhde (lämpö→lämpö) Kokonaishyötysuhde hake→sähkö Kokonaishyötysuhde hake→lämpö Kokonaishyötysuhde hake→sähkö ja lämpö 0,80 0,78 0,27 0,80 0,50 0,21 0,57 0,77 Energian arvo ja tuotantokustannus Sähkö Lämpö* Sähkö&lämpö Polttoaine Netto (sähkö&lämpö miinus hakkeen kustannus) Arvo €/MWh 90,00 26,56 21,25 Teho MW 0,050 0,135 0,185 0,239 Arvo €/h 4,50 3,59 8,09 5,08 3,01 *Lämmön arvo on laskettu hakekattilan polttoainekustannuksen mukaan jonka hyötysuhde on med 80 %. Ostosähkö ja hakelämpö vai oma CHP? • CHP -laitos ajetaan mallissa lämmöntarpeen mukaan • Sähkötehon tarve oletettu vakioksi Lämmöntarve Sähköntarve 1500 MWh/vuosi 400 MWh/vuosi CHP:n lämmöntuotto Hyödynnettävissä kapasiteetti oleva CHP lämpö Käyttöaste Lämmöntarpeen vuosijakauma Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Summa % 12,6 12,1 12,0 8,5 6,2 4,3 3,9 4,1 5,4 8,2 10,4 12,2 MWh lämpö kW lämpö kW sähkö MWh 188 253 46 181 270 46 181 243 46 128 178 46 93 124 46 64 89 46 59 79 46 62 83 46 81 113 46 123 166 46 156 217 46 184 247 46 1500 MWh 100 91 100 97 100 97 100 100 97 100 97 100 1183 % 100 91 100 97 93 64 59 62 81 100 97 100 1046 Sähköä voidaan tuottaa MWh 100 % 100 % 100 % 100 % 92 % 66 % 59 % 62 % 83 % 100 % 100 % 100 % 37 34 37 36 34 24 22 23 30 37 36 37 387 Haketta kuluu 3 irto-m 178 161 178 172 164 114 104 110 144 178 172 178 1851 Ostosähkö ja hakelämpö vai oma CHP? Energiakustannusvertailu Nettoenergiaa Hakkeen- Energiakulutus kustannus MWh/vuosi im /vuosi €/vuosi Energiakustannukset CHP.llä Ostosähkö CHP, lämmöntuotto, polttoaineenkulutus ja polttoainekustannus Hakekattila, lämmöntuotanto, polttoaineenkulutus ja polttoainekulutus Sähkö ja lämpö yhteensä: 13 1481 454 1947 Energiakustannus ostosähköllä ja hakekattilalla Ostosähkö Hakekattila, lämmöntuotanto, polttoaineenkulutus ja polttoainekulutus Sähkö ja lämpö yhteensä: 400 1500 1900 3 1851 568 2418 1142 31466 9648 42257 1875 1875 36000 31875 67875 Vuotuinen enegiankustannussäästö CHP:llä Kannattaako hankkia CHP -laitos hakelämpölaitoksen rinnalle? CHP laitoksen hankintakustannus Korko Hankinnan pitoaika Annuiteetti Laitteiston huoltokustannus Annuiteetti ja huolto yhteensä Energiankustannussäästö-Annuiteetti ja huoltokustannukset 25618 150 000 4 10 18494 5000 23494 € % vuotta € €/vuosi €/vuosi 2125 €/vuosi Öljystä eroon viljankuivauksessa ja muussa lämmöntuotannossa Mistä on kysymys? • Helpoin tapa vähentää kasvinviljelytilan fossiilisen energian käyttöä on korvaamalla viljankuivurin öljynkäyttö uusiutuvalla energialla. Tähän tarvitaan noin 300 – 500 kW:n teho. • Kasvihuoneyrityksissä poltetaan edelleen paljon öljyä lämmitykseen. Tehontarve on samaa luokkaa kuin kuivureissa. • Tavoitteena on kehittää edullinen ja helposti siirrettävä sarjavalmistukseen soveltuva laite joka tekee puuhakkeesta kaasua mitä poltetaan olemassa olevissa öljykattiloissa. • Tämän laitteen avulla maatalousyrittäjät voivat vähentää öljyriippuvuuttaan samalla kuin voivat välttyä suurista paikkaan sidotuista investoinneista. Esimerkkejä jo rakennetuista kaasutuslaitteista • Pitkä kokemus puukaasutekniikasta ja useasta puukaasuautosta • Kuvassa Fredrik Ek:in puukaasujeep XyloGas 50 kW powerplant for dry coarse wood chips Wood chips feed: 55 kg /hour Wood chips heating value: 4,5 kWh /kg Energy content of fuel feed: 250 kWh /h Fuel humidity: < 22% Gasifier efficiency: 80% [email protected] +358407547182 www.woodgas.fi XyloGas tar free woodgas flame at night Automatic fuel feed system Gasifier + heat exhangers 50 kW power output, engine mechanical efficiency 25% Cyclone and startup flare Gas condenser and drier unit Hot filter unit 120 kW easily recoverable thermal output. Standard CHP unit for natural gas compression ratio ~13:1 Woodgas power output: ~ 0,6 x natural gas power output Solid gasification residues ~2 kg /h Syksyllä 2006 rakennettiin ensimmäinen Xylogas Oy:n paikallislaitoksen prototyyppi, tämä laitos tuotti hyvin puhdasta kaasua ja sähköä 30 kW:n teholla. Toisen 30 kWe paikallislaitoksen komponenttien rakentamista vuonna 2007 Puhdas Energia Oy:n palveluksessa tuli kokemusta puupelletin kaasuttamisesta, kuvissa Japaniin toimitettu pellettikaasutuslaitos jonka teho demonstroitiin sulattamalla yhtä koekattilaa Japanissa keväällä 2006 Syksyllä 2006 perustettiin Xylogas Oy Puun kaasutus: CHP:stä viljan kuivaamiseen Olemassa olevalla tekniikalla toimitaan näin:  Yli 90 % kuivatettavasta viljasta kuivataan edelleen öljyllä tai kaasulla  Kotimaisella polttoaineella lämpö siirretään kuivurille joko vesikierron avulla tai kuivalla järjestelmällä kuuman ilman avulla  Kattilalaitos on hyvä vaihtoehto silloin kuin lähistöllä on paljon muutakin lämmitettävää, yksin kuivuria varten sellaista harvoin kannattaa rakentaa Kuivureille on rakennettu sekä kiinteitä että liikuteltavia hakelämpökeskuksia ennenkin. Kuivan järjestelmän etuna on se, että ei ole jäätymisongelmaa ja se että saadaan kuumempaa kuivausilmaa. Kaasutusjärjestelmän etuna on joustavuus, siirretään tuotekaasua, ei kuumaa vettä eikä kuumaa ilmaa, ei tarvita eristeitä eikä kiinteitä asennuksia. Visio retrofitlaitoksesta • Helposti liikuteltava kaasutusyksikkö, rakennetaan pyörien päälle tai siirtolavalle – Nopea ottaa käyttöön, soveltuu myös lyhytaikaiselle käytölle – Minimaalisesti rakentamista paikan päällä, urakoitsija voi huolehtia laitoksen pyörittämisestä • • • • • • • • • Automaattinen ilmatiivis hakesyöttö Kaasuttimessa liikkuva arina ja holvinpurkain. Lämmön palautus. Sykloni kuivan pölyn poistoon, vaativissa paikoissa tämä korvataan kuivasuodattimella. Lauhdutin erillisenä yksikkönä, tarvitaan mikäli kaasua pitää siirtää pidempiä matkoja. Kaasu johdetaan kattilaan joustavaa letkua pitkin Uunissa oleva öljynpoltin korvataan tuotekaasupolttimella Laitos mahdollistaa viljan kuvaamisen hakkeella ilman lämpökeskuksen rakentamista Samalla säilyy varmuutena myös öljynkäyttömahdollisuus Laite ei ole sidottu ainoastaan viljankuivureihin, sitä voidaan käyttää minkä tahansa isomman öljykattilan yhteydessä! Viljankuivurista on helppo aloittaa. Säädettävän kaasuttimen prototyypin runko valmistui keväällä 2014 Protolaitekokonaisuuden hahmotelmaa Toisesta päästä haketta syötetään sisään ja toisesta päästä suodatettua kaasua tulee ulos poltettavaksi tuotekaasupolttimessa Laitteisto testattavana Vakolan kuivurilla Vihdissä Kaasupoltin jouduttiin rakentamaan itse. Polttimessa hyödynnettiin Oilonin liekinvalvontajärjestelmä sekä sytytysjärjestelmä. Yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta polttimella saatiin tuotekaasu poltettua varsin puhtaasti. Laitteistolla saatiin öljyä korvattua ja viljaa kuivattua noin 150 kW:n teholla. Parannuksia on vielä tehtävä ja laitetta testattava lisää ennen kuin se soveltuu varsinaiseen käyttöön, homma ei vielä ole valmis. Protolaitteisto rakennettiin heinä- ja elokuun aikana varsin pienillä resursseilla mutta suurella halulla saada laitteisto aikaan. ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund www.slf.fi [email protected] +358407547182