kohti uutta aikakautta
MCI Ilmaston lämpeneminen kuriin globaalilla yhteistyöllä Borlängessä valmistaudutaan maakaasun käyttöön Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 3/2014 LNG ratkaisuna kohti uutta aikakautta pääkirjoitus Tommy Mattila Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio [email protected] Toimitusneuvosto Sonja Hellen-Nieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Sami Viljanto Painosmäärä 4 100 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset [email protected] Lehti verkossa www.gasetti.fi Lehteä on julkaistu vuodesta 1994. 441 760 2 gasetti 3/2014 Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Poriin Skangass tekee historiaa rakentamalla Suomeen ensimmäisen LNG-terminaalin Porin Tahkoluotoon. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi yhtiölle syyskuussa investointituen terminaalin rakentamista varten. Itämerellä astuu voimaan jo ensi vuoden alussa rajoituksia rikkipäästöille, ja LNG on olemassa oleva ratkaisu tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. On tärkeää saada ensimmäinen LNG-terminaali valmiiksi lupaamassamme aikataulussa. Tällä hetkellä monet asiakkaamme niin merenkulussa kuin teollisuudessa pohtivat omia tulevaisuuden investointejaan ja energiavaihtoehtoja ja näin ollen on tärkeää, että Suomessa on mahdollisuus tarjota puhdas ja täysin rikitön polttoaine asiakkaillemme. Sidosryhmälehtemme pureutuu tällä kertaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n syvälliseen olemukseen. LNG täydentää Gasumin nykyistä tarjontaa ja tarjoaa vaihtoehdon merenkululle ja teollisuudelle sekä raskaalle liikenteelle nykyisen kaasuverkoston ulkopuolella. Gasum osti keväällä enemmistön Norjalaisesta Skangass AS:stä. Skangass on johtava toimija pohjoismaisilla LNGmarkkinoilla, ja yhtiöllä on jo nyt LNG-tuotantoa ja terminaaleja Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa tarjoten asiakkaille puhtaan vaihtoehdon niin maalla kuin merellä. Puhtaasti LNG-terveisin, Tommy Mattila Tommy Mattila on Skangassin markkinoinnin ja myynnin johtaja. tässä numerossa Gasetti 3/2014 ”LNG:llä on globaalisti jo merkittävä rooli.” VUORINEUVOS JUHA RANTANEN, GASUM 4 4 Ratkaisuna LNG Nesteytetyn maakaasun näkymät Pohjoismaissa ja energia markkinoilla. 25 12 Kilpailukykyinen energia on elinehto Vuorineuvos Juha Rantanen puhuu uusiutuvan energian puolesta. Lämpöä ja tunnelmaa syksyyn 19 Energialinjausten tulevaisuus Tapetilla kaasujärjestelmän kehittäminen suomalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. 21 Energiatehokasta lämmitystä Hybridijärjestelmä hyödyntää maakaasua ja aurinkoenergiaa. 22 Terästuotantoa LNG:n voimalla Ruotsin Borlängen tehtaan terästuotanto pyörii loppuvuodesta täysillä. 26 Gasumlainen Lysekilin LNG-terminaalin prosessioperaattori Rebecka Forsström 27 Gasumin uutisia 12 l n g va ltaa itä me re n LNG on varteenotettava ratkaisu tämän päivän ja tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Pohjoismaiden LNG-terminaalihankkeet etenevät täyttä vauhtia, ja Itämerellä valmistaudutaan nesteytetyn maakaasun lisääntyviin kuljetuksiin. Merikuljetusten haasteena ovat tiukentuneet rikkipitoisuusrajat. 4—11 Juha Rantanen toivoo globaaleja sitoumuksia ilmaston lämpenemisen suitsimiseksi. 21 Kodin lämmitys onnistuu luonnonkaasun ja aurinkoenergian yhdistelmällä. 22 16 SSAB:n terästuotantotehtaalla käytetään maakaasua polttoaineena. Biokaasua liikenteeseen ja teollisuuteen Päijät-Hämeen jätteistä. 3/2014 gasetti 3 TEEMA LNG Skangassin Pohjoismaiden LNG-terminaalit ja tuotantolaitokset Valmis terminaali/tuotantolaitos Rakenteilla/suunnitteluvaiheessa ØRA Terminaali • Varastointikapasiteetti 6 500 kuutiometriä RISAVIKA Tuotantolaitos, Lyse Energia AS:n omistama • 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti • 30 000 kuutiometrin varastointikapasiteetti GÄVLE Terminaali • 30 000 kuutiometrin varastointikapasiteetti Suunnitteluvaiheessa LYSEKIL Terminaali • 30 000 kuutiometrin varastointikapasiteetti PORI Terminaali • Suunniteltu varastointikapasiteetti • 30 000 kuutiometriä Arvioitu käyttöönotto 2016 4 gasetti 3/2014 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Sami Viljanto LNG TULEE TORNIO Terminaali, yhteishanke Manga LNG • Suunniteltu varastointikapasiteetti 50 000 kuutiometriä markkinoille Arvioitu käyttöönotto 2017 Itämeren LNG-terminaalihankkeet ja -kuljetussuunnitelmat kulkevat täyttä höyryä eteenpäin. Pohjoismaiden markkinatilanne ja EU:n rikkidirektiivi vaikuttavat osaltaan projektien vauhtiin ja LNG:n käytön tulevaisuuteen. PORVOO Tuotantolaitos LÄHDE: GASUM • 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti • 2 000 kuutiometrin varastointikapasiteetti esteytetty maakaasu eli LNG (liquefied natural gas) on logistinen ratkaisu maakaasun kuljettamiseen ja hankkimiseen. Nesteytetty maakaasu kiinnostaa sekä Euroopan unionia että Suomea, koska sen hankinta lisäisi energiavaihtoehtoja ja vähentäisi riippuvuutta Venäjältä putkia pitkin tuotavasta maakaasusta. Kaasu on ympäristön kannalta puhtaampi polttoaine kuin esimerkiksi kivihiili ja öljy. Maakaasua käytetään prosesseissa monipuolisesti kuumennukseen, kuivaukseen tai kypsennykseen. Kaasulla voidaan monissa prosesseissa korvata sähköä. Teollisuus käyttää kaasua raaka-aineena muun muassa vedyn valmistuksessa. Voimalaitoksissa LNG:tä voidaan käyttää maakaasun tapaan sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä varapolttoaineena polttoöljyn sijasta. Kiristyneiden ympäristönormien vuoksi LNG:n käyttö on yleistymässä uusien laivojen polttoaineena. 3/2014 gasetti 5 TEEMA LNG LNG on leviämässä myös tieliikenteeseen raskaiden ajoneuvojen polttoaineeksi. Toistaiseksi Suomessa tuotetaan pieniä määriä LNG:tä Gasumin Porvoon laitoksella ja näin ollen Suomessa on jo LNG:tä saatavissa. Vireillä olevat LNG-terminaalihankkeet niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ovat pysytelleet kuluvana vuonna otsikoissa. Terminaalihankkeet kertovat Euroopan unionin halusta lisätä energian hankintalähteitä. Ajatuksena on tuoda nesteytettyä maakaasua terminaaleihin, joista kaasu jaetaan käyttäjille. ENERGIASISÄLLÖLTÄÄN L NG 310 LITRAA LNG:TÄ Markkinat kasvussa LNG:n kauppa maailmanmarkkinoilla on kasvanut tasaisesti. Myyntimäärät ovat lisääntyneet puolitoistakertaiseksi vuodesta 2000 vuoteen 2013. – Tuottajien ja varsinkin LNG:tä maahantuovien maiden määrä on kasvanut. Uusia terminaaleja suunnitellaan ja rakennetaan niin Euroopassa kuin Aasiassakin, toteaa Pöyry Management Consultingin analyytikko Leo Toivonen. Toivosen mukaan monissa maissa on hyvin positiivinen ja eteenpäin menevä tunnelma LNG:n tuonnin aloittamiseksi. Yhdysvaltojen liuskekaasuesiintyminen käyttöönotto on vähentänyt LNG:n tuontia Pohjois-Amerikkaan. Aasian ja Tyynenmeren alueella suuria LNG:n käyttäjiä ovat Japani, Etelä-Korea ja Kiina. Euroopassa heikko taloudellinen tilanne ja sähkön, päästöoikeuksien ja kilpailevien polttoaineiden edulliset hinnat ovat vähentäneet sekä LNG:n että putkikaasun käyttöä viime vuosina. Pohjoismaiset LNG-markkinat ovat rakentumassa. Toivosen mukaan tärkein kysymys on, miten LNG:n hinta saadaan kilpailukykyiselle tasolle verrattuna muiden polttoaineiden hintoihin. Vain siten voidaan varmistaa LNG:n riittävä kysyntä. VASTAA YHTÄ ÖLJYBARRELIA 159 LITRAA ”LNG nähdään yhtenä mahdollisuutena avata ja liberalisoida Euroopan energiamarkkinoita.” 6 gasetti 3/2014 – Yhteishankinta voisi olla yksi keino vaikuttaa ostohintaan. Hankintamäärän kasvaessa on mahdollista neuvotella tuotteelle edullisempi hinta, Toivonen toteaa. – LNG nähdään yhtenä mahdollisuutena avata ja liberalisoida Euroopan energiamarkkinoita. Yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on luoda yhteiseurooppalaiset kaasumarkkinat sähkömarkkinoiden tapaan. Oma lukunsa on Norja, ainoa LNG:n tuottaja Euroopassa. Pohjoismaiset markkinat ovat Norjan lähellä, mutta kaukana eivät ole Iso-Britannia tai KeskiEuroopankaan maat. Hyödyt ovat joka tapauksessa selkeitä. LNG:n tuonnin aloittaminen lisää kohdemaiden energiahankintojen joustavuutta. Lisäksi energian toimitusvarmuus paranee, kun kaasua saadaan eri lähteistä. – Suomessa hankintalähteiden lisääntyminen antaa ehkä myös neuvotteluvoimaa keskusteltaessa putkizkaasun hinnasta, Toivonen toteaa. Toivosen mukaan ostajilla on odotuksia LNG:n hinnan kääntymisestä laskuun maailman markkinoilla. – Kaasun hinta on edelleen vahvasti sidottu öljyn hintaan. Nyt käydään keskustelua siitä, voisiko kysyntään ja tarjontaan perustuva spot-kauppa lisääntyä, ja miten se vaikuttaisi hintoihin. Pohjois-Amerikasta on löydetty suuria liuskekaasuesiintymiä. Jos Yhdysvallat alkaa viedä kaasua suurissa määrissä, se voi alentaa LNG:n hintaa. Yhdysvalloissa käydään kuitenkin poliittista keskustelua kaasun säästämisestä omaan käyttöön. Sekään ei ole varmaa, että Yhdysvallat veisi LNG:tä Eurooppaan, sillä Aasian markkinoilla hinta on korkeampi kuin Euroopassa. Terminaaleja rannikolle Gasum selvittää LNG:n tuontiterminaalin rakentamista Suomenlahden rannalle, josta olisi mahdollista myös syöttää LNG:tä nykyiseen kaasuverkostoon. LNG-tuontiterminaali sekä Viron ja Suomen välinen kaasuputkiyhteys, Balticconnector, ovat osa laajempaa Itämeren alueen kaasumarkkinoiden kehittämishanketta. Vaihtoehtoiset yhteistyömallit alueellisesta LNG-terminaalista ovat tällä hetkellä EU-komission arvioitavina. Gasum on hakenut EU-tukea Balticconnector-hankkeen suunnitteluun yhdessä virolaisen siirtoyhtiön Võrguteenusin kanssa. Suomenlahden tuontiterminaalin lisäksi Suomen rannikolla on vireillä useita terminaalihankkeita. Gasumin tytäryhtiö Skangass on suunnitellut LNG:n tuontiterminaalia Poriin ja Tahkoluotoon ja Tornio ManGa LNG -yhtiö Tornioon. Aga on ilmoittanut kaavailevansa terminaalia Raumalle. LNG Finland ry on hakenut tukea kelluvalle terminaalille Salon edustalle. Lisäksi Haminan Energia Oy suunnittelee tuontiterminaalia Haminan satamaan. Skangassin Porin terminaalin on määrä valmistua vuonna 2016. Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Valmistuessaan LNG-tuontiterminaali palvelee koko Suomen LNG-tarpeita. – On perusteltua tehdä selvitys LNG-laivojen lii- MAAKAASU kennöinnin turvallisuudesta ja riskien minimoimises- TIIVISTYY NESTEYTETTYNÄ Tankkereita Itämerelle Käytännössä LNG tuodaan Itämerelle tankkereilla, joista lasti puretaan tuontiterminaaleihin. Terminaaleissa LNG varastoidaan nestemäisenä. Sen jälkeen LNG kuljetetaan asiakkaille nestemäisenä tai toimitetaan kaasuputkistoa pitkin kaasumaisena. Nestemäisen LNG:n jakelukuljetuksiin voidaan käyttää säiliöautoja, bunkrausaluksia, tankkereita tai pieniä rannikkotankkereita. VTT:n johtava erikoistutkija Seppo Kivimaan mukaan Itämeren väylien syvyys ja karikkoisuus rajoittavat alusten kokoa. 1/600 OSAN TILAVUUTEEN. ta. Turvallisuuskäytäntöihin vaikuttaa muun muassa se, ovatko LNG-tankkerit suurempia kuin aiemmin väylällä liikennöineet alukset, Kivimaa sanoo. LNG on polttoaineena turvallinen vaihtoehto, sillä maakaasun syttymisalue ilmassa on kapeampi ja syttymislämpötila korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. Mahdollisen vuodon sattuessa LNG ei sekoitu veteen vaan höyrystyy välittömästi ja haihtuu ilmaan. Jos LNG-tankkeri päätyisi karille, ei onnettomuus olisi Kivimaan mukaan yhtä riskialtis onnettomuus kuin öljytankkerin karilleajo. – LNG-tankkerissa nesteytetty maakaasu on varastoituna pallomaiseen säiliöön, joka on suojassa ulkovaipan sisällä. Vaurio ei hevin ulottuisi säiliöön vaikka ulkovaippa repeäisi. Maailmalla ei ole tapahtunut sellaista onnettomuutta, jossa säiliöön olisi tullut iso vaurio. LNG:n arvoketju Ennen käyttöä LNG höyrystetään takaisin kaasumaiseen muotoon. Maakaasu siirretään tuotantolaitokseen kaasuverkosta ja kaasulähteistä. KÄY TTÖ LNG Meriliikenne LNG Kaasu nesteytetään tuotantolaitoksen puhdistusprosessin jälkeen. Nesteytyksessä kaasun lämpötila pudotetaan nesteytys pisteeseen eli -162 °C. JAKE LU Tieliikenne LN G T UOTA NTO Teollisuus LN G LNG TUONTI VARASTO IN TI Voimalaitokset Kaasu varastoidaan tuotantolaitoksella, josta se siirretään laivoilla toisiin terminaaleihin tai LNG-säiliöautoilla suoraan asiakkaille. LÄHDE: GASUM Kotitaloudet 3/2014 gasetti 7 TEEMA LNG Puhtaasti merillä Porin terminaalin on määrä valmistua vuonna 2016. YKSI TONNI LNG EU:n rikkidirektiivin seurauksena Itämerellä liikennöivät alukset joutuvat leikkaamaan savukaasujensa rikkipäästöt lähes olemattomiin vuoden 2015 alusta. Täyttääkseen normit varustamoilla on kolme vaihtoehtoa. Ne voivat asentaa alukseen savukaasut puhdistavan pesurin tai siirtyä käyttämään lähes rikitöntä dieseliä tai LNG:tä. LNG:tä käytettäessä tiukentuvien päästönormien ehdot täyttyvät kaikilta osin pitkälle tulevaisuuteen. LNG:tä VASTAA – LNG-käyttöjä tullaan kuitenkin rakentamaan vain uusiin aluksiin, sillä niiden jälkiasennus vanhoihin laivoihin on vaativa ja kallis operaatio, sanoo VTT:n Seppo Kivimaa. Kaksi uutta LNG-käyttöistä alusta kyntää jo Itämerta: Viking Grace -matkustaja-alus liikennöi Turun ja Tukholman väliä, ja ulkovartiolaiva Turva luovutettiin Rajavartiolaitokselle toukokuussa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön tilaama LNG-käyttöinen jäänmurtaja on rakenteilla Arctech Helsinki Ship yardin telakalla. Tällä hetkellä LNG:tä käytetään Norjassa poltto aineena niin tankkilaivoissa, öljy- ja kaasukenttien huoltoaluksissa, yhteysaluksissa, matkustajalaivoissa kuin rannikkovartioston laivoissa. LNG:n käyttö meriliikenteessä lisääntynee vielä merkittävästi, sillä tiukat päästörajoitukset on tarkoitus saada voimaan kaikilla maailman merialueilla vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa rikkidirektiivi koskee niin kutsuttuja SECA- eli rikkipäästöjen kontrollialueita, joihin kuuluvat Itämeren lisäksi Englannin kanaali, osa Pohjanmerestä sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikot. LNG-käytön huonona puolena on, että se vie aluksesta noin kaksinkertaisen tilan verrattuna perinteiseen öljykäyttöiseen järjestelmään. Nestemäisen maakaasun yhtenä hyvänä puolena on sen ympäristöystävällisyys. LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG:tä käyttämällä CO2-päästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn (HFO) verrattuna. LNG täyttää jo nyt tulevaisuuden ympäristönormit sekä Itämerelle voimaan tulevat rajoitukset meriliikenteen rikki- ja typenoksidipäästöille. 8 gasetti 3/2014 1370 M3 MAAKAASUA Uraa uurtava Øran LNG-terminaali Norjalainen Skangass on operoinut LNG-terminaalia jo yli kolmen vuoden ajan. Terminaali sijaitsee Etelä-Norjassa Øran teollisuusalueella lähellä Fredrikstadia, ja terminaalin koko on 6 500 kuutiometriä. Terminaalin päällikön Tommy Borgaasin mukaan Øra oli luonnollinen paikka terminaalille. – Alueella on useita teollisuusasiakkaita, joille kaasu toimitetaan putkiverkoston välityksellä. Terminaalista voimme toimittaa LNG:tä helposti myös asiakkaille itäisessä Norjassa sekä läntisessä Ruotsissa. Vieressä olevaa satamaa voimme käyttää hyväksi laivakuljetuksissa. Skangass jakelee suurimman osan kaasusta LNG-tankkiautoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin etäisyydelle Ørasta. Kolmannes kaasusta voidaan kuitenkin jaella suoraan putkiverkoston välityksellä lähialueen teollisuus asiakkaille. Skangass rahtaa LNG:tä Coral Energy -tankkerilla, jonka pituus on 156 metriä ja syväys 8,5 metriä. Alus kuljettaa kerralla 15 600 kuutio metriä nesteytettyä maakaasua. Se vierailee terminaalissa noin kerran viikossa. Syksyllä Coral Energy saa rinnalleen puolta pienemmän Coral Anthelia -tankkerin, joka pystyy bunkraamaan LNG:tä suoraan toiseen alukseen. Terminaali on jatkuvassa valvonnassa, vaikka töitä tehdään vain kahdessa vuorossa. Kussakin vuorossa työskentelee yksi prosessia valvova ja käyttävä operaattori. Terminaali päällikkö varmistaa, että toiminta on turvallista ja prosessi toimii optimaalisesti. Jokaisessa vuorossa työskentelee myös huoltomies. Borgaasin mukaan terminaalin turvallisuus on varmistettu monin tavoin. – Työskentelemme tiettyjen käytäntöjen, sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Kaikille on annettu hyvä koulutus turvalliseen työskentelyyn. Taitoja pidetään yllä palo- ja ensiapu harjoitusten avulla. Turvallisuudesta pidetään huolta myös monin teknisin keinoin. Automaattinen järjestelmä sulkee tarvittaessa kaikkien säiliöiden venttiilit. – Terminaali on suunniteltu siten, että sen läpi voidaan kuljettaa 100 000 tonnia LNG:tä vuosittain. Tavoitteena on tehdä se ilman henkilövahinkoja tai ympäristöongelmia, Borgaas sanoo. Koivuvaneri lujittaa LNG-säiliöitä TEKSTI Timo Hämäläinen KUVA Metsä Group M etsä Woodin toimittama koivuvaneri seilaa maailman merillä LNG-kaasutankkereiden säiliöiden materiaalina. Vanerilla on erinomaiset ominaisuudet vaativiin olosuhteisiin. – Suomalainen koivuvaneri on tasalaatuista, joten se soveltuu erinomaisesti vaativiin olosuhteisiin. Se on hitech-tuote, jolla on luotettavat tekniset ominaisuudet. Vastaavia puulajeja on maailmalla niukalti saatavilla varsinkin kestävästi hoidetuista metsistä, sanoo Metsä Woodin myynnin kehitys johtaja Seppo Virtanen. Tällä hetkellä tilauksessa olevien uusien tankkereiden säiliöistä yli 70 prosenttia rakennetaan käyttäen niin kutsuttuja membraanieriste-elementtejä. Aiemmin valta-asemaa on pitänyt tekniikka, jossa alukseen rakennetaan metallista pallomaisia säiliöitä. Membraanielementeistä rakennetaan täydellinen kaksoisrunko, jossa on kaksinkertainen pohja, laidoitus, poikittaislaipiot ja yläkansi. Säiliö myötäilee laivan muotoja, joten tyhjää tilaa ei juuri jää. – Säiliötilavuudeltaan tietyn kokoinen LNG-tankkeri voidaan rakentaa membraanitekniikalla jopa 20 prosenttia pienemmäksi kuin pallosäiliöitä käyttäen. Säiliön rakentamien membraanielementeistä on myös helpompaa kuin täydellisen pallon hitsaaminen suurista metallipaloista, Virtanen sanoo. kaksi metriä kokoisista elementeistä, joissa vaneria on kolmena kerroksena. Vanerikerrosten välissä on lämpö- ja kaasueristekerrokset. Lisäksi sisäpinnalla on metallikerros. Yhden 170 000 kuutiometrin kokoisen tankkerin membraanielementtien rakentamiseen kuluu noin 900 kuutiometriä koivuvaneria. Se vastaa 30:tä merikontillista vaneria. Käyttöolosuhteet ovat vaativat. Nesteytetyn kaasun lämpötila on -162 celsiusastetta, joten ero ulkolämpö tilaan voi olla parisataa astetta. – Koivuvaneri säilyttää ominaisuutensa, kuten elastisuutensa ja mittatarkkuutensa, riippumatta kylmyydestä ja lämpötilamuutoksista. Se kestää hyvin jatkuvaa rasitusta ja paineiskut, joita laivan rungon eläminen ja liikkuvan nesteen paineiskut siihen kohdistavat. Virtasen mukaan elementit on suunniteltu kestämään koko LNGaluksen käyttöiän eli yli 30 vuotta. Metsä Wood valmistaa koivu vanerin Suolahden ja Punkaharjun tehtaillaan. Tuotannon ja tuotteiden laatua valvoo membraanitekniikan kehittäjä ranskalainen GTT Gaztransport & Technigaz. Tankkereiden määrä kasvussa Metsä Wood on toimittanut koivuvaneria LNG-laivojen tankkien materiaaliksi jo 1970-luvun lopulta lähtien. Toimitusmäärät ovat ajan kuluessa vaihdelleet. Vuodesta 2009 kysyntä ja toimitukset ovat lisääntyneet rajusti. Metsä Woodin koivuvaneritoimituksista noin kymmenen prosenttia menee LNGalusten säiliöihin. LNG World Shipping -julkaisun mukaan tänä keväänä merillä seilasi jo 400 LNG-tankkeria. Ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä määrän oletetaan tuplaantuvan nykyisestä, jotta varustamot pystyvät suoriutumaan kaasun kasvavasta kuljetustarpeesta. LNG-tankkereiden lisäksi membraanielementteihin perustuvaa eristetekniikkaa käytetään myös kelluvissa tuotanto-, varastoja lastausyksiköissä sekä kaasua polttoaineena käyttävien laivojen polttoainesäiliöissä. Elastinen materiaali Membraani-elementtien kahdesta päätyypistä Mark III -tekniikka on kasvanut suositummaksi. Säiliö rakennetaan noin metri kertaa 3/2014 gasetti 9 TEEMA LNG TEKSTI Timo Hämäläinen Containerships siirtyy LNG-aikakauteen LNG-käyttöiset konttialukset ja kuorma-autot ovat pian arkipäivää Containerships Groupilla. C ontainerships Group on tilannut käyttöönsä neljä LNG:llä kulkevaa konttialusta. Alukset ovat lajissaan ensimmäiset maailmassa. Yhtiö on myös aloittanut koeajot LNG-käyttöisillä kuorma-autoilla. Uudet konttilaivat rakennetaan kiinalaisella Guoyun telakalla, ja ne tulevat liikenteeseen vuoden 2016 jälkipuolella. – Meillä on tällä hetkellä kahdeksan alusta, jotka kuljettavat kontteja Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Tarkoitus on uusia lähivuosina koko laivasto LNG-käyttöiseksi, kertoo Containershipsin Group Land Operations Manager Antti Laukkanen. Uudet alukset pystyvät kuljettamaan kerralla 1 400 TEU-yksikköä kontteja. Ne ovat nykyisiä Containershipsin laivoja 50–70 prosenttia suurempia. Pientä haittaa aiheutuu siitä, että LNGtankit vievät perinteisiin polttoöljytankkeihin verrattuna enemmän tilaa. Menetetty lastitila vastaa noin 10–20 konttia. Tämä voidaan kuitenkin ottaa huomioon laivan mitoituksessa. Laukkasen mukaan uudet laivat ovat optimikokoisia Itämeren liikenteeseen. nöivien alusten pitää leikata rikkipäästönsä lähes olemattomiin ensi vuoden alusta. Käytännössä laivoihin voi asentaa rikkipesurit tai siirtyä käyttämään polttoaineena rikitöntä mutta kallista dieseliä. Kolmas vaihtoehto on rakentaa uusia LNG-käyttöisiä aluksia. – Totesimme, että LNG:n käyttö polttoaineena on ainoa pysyvä ratkaisu. Se täyttää selkeästi rikkidirektiivin vaatimukset sekä todennäköisesti tulossa olevat rajoitukset muun muassa typen päästöille, Laukkanen sanoo. Yhtiön laskelmien mukaan LNG:n käyttöön siirtyminen on myös selvästi kustannustehokkain ratkaisu. – Haasteena on puuttuva LNG:n jakeluverkosto. Sitä kehitämme yhdessä Skangass Oy:n ja muiden yhtiöiden kanssa. Laukkanen arvioi, että meriliikenteen energiankäytössä ollaan merkittävässä taitekohdassa. – Laivat kulkivat aikanaan tuulivoimalla. Sitä seurasivat hiili ja raskas polttoöljy. Nyt siirrytään LNG:n käyttöön. Muutos on väistämätön. Tulevaisuuden ratkaisu Containership haluaa ottaa LNG:n käyttöön myös kuorma-autoissaan. Sitä varten yhtiö on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa aloittanut Suomessa ja Englannissa testiohjelman. Yhtiöllä on Suomessa ajossa noin 50 ja Englannissa 60–70 autoa, jotka kuljettavat kontteja asiakkailta satamiin ja satamista asiakkaille. Osa autoista on yhtiön omia, osa alihankkijoiden. Englannissa muunnetaan olemassa olevia autoja siten, että moottoreissa voidaan käyttää polttoainetta, johon seostetaan puolet dieseliä ja puolet kaasua. Suomessa testataan uutta rekkaa, joka käyttää polttoaineena ainoastaan kaasua. – LNG:n käyttö kuorma-autoissa tuo selkeitä säästöjä polttoainekustannuksiin. Lisäksi LNG on paljon dieseliä ympäristöystävällisempi polttoaine, Laukkanen perustelee. Haasteena on rakentaa toimiva ja kattava LNG:n tankkausverkosto. Tankkaus onkin yksi kohteista, joita Containerships kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa. Gasumilla on siinä tärkeä rooli. Laukkanen uskoo, että LNG yleistyy kuorma-autojen polttoaineena nopeasti, noin viidessä vuodessa. LNG:n käyttöön siirtyminen on selvästi kustannustehokkain ratkaisu. Suunnitelmat LNG-alusten hankkimiseksi saivat alkusysäyksen EU:n rikkidirektiivistä. Direktiivin mukaan Itämerellä liiken- 10 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 LNG:tä kuorma-autoihin SUOMENLAHDEN FOSFORIKUORMITUS ON VUODESTA 2012 LÄHTIEN OLLUT VUOSITASOLLA JOPA 3 000 TONNIA PIENEMPI KUIN VUOSIKYMMEN SITTEN. P LÄHDE: SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 2001 Varustamot vähärikkisemmäksi Varustamobarometri 2013:ssa varustamoilta tiedusteltiin, mitä polttoaineita tai teknologioita ne aikovat ottaa käyttöön noudattaakseen kiristyviä rikkipitoisuusrajoja. Suurin osa (88 prosenttia) varustamoista valitsi vaihtoehdokseen vähärikkisen MGO:n (marine gas oil). Vuonna 2020 vastaajat uskovat käyttävänsä monipuolisemmin eri vaihtoehtoja, kuten LNG-käyttöisiä aluksia ja bioöljyä. OLOF WIDÉN, TOIMITUSJOHTAJA, SUOMEN VARUSTAMOT OY Rikkidirektiivin seurauksena alukset siirtyvät 90 prosenttisesti käyttämään dieselöljyä. Raskaan öljyn käytön jatkamisen ratkaisuksi on olemassa muun muassa rikkipesureita. LNG on aikaa myöten kaikista lupaavin ratkaisu, koska se poistaa rikin- ja typenoksidien lisäksi hiukkas päästöt. LNG ei kuitenkaan edes pidemmällä tähtäimellä ratkaise valtameriliikenteen ongelmia ja hakurahti-toimintaa. LNG:n tuloa markkinoille ja hintatason asettumista oikealle tasolle nopeuttaisi, että maapuolen raskas teollisuus saataisiin käyttämään LNG:tä. P 201 4 TEKSTI Alisa Kettunen Rikkidirektiivi voimaan 2015 VUODEN 2015 ALUSSA ASTUU VOIMAAN rikki- direktiivi, jonka seurauksena laivojen polttoaineen rikkipitoisuus voi olla maksimissaan 0,1 prosenttia. Rikkiraja koskee aluksi Itämerta, Pohjanmerta, Englannin kanaalia sekä Pohjois-Amerikan mantereen merialueita. Vuoden 2020 alusta säädökset koskevat myös muiden EU-maiden rannikko alueita. RIKKIDIREKTIIVIN TAVOITTEENA on parantaa erityisesti rannikkoseutujen ilmanlaatua ja meriympäristön tilaa. Uudet säännöt kuitenkin nostavat merenkulun kustannuksia. Tarkkaa tietoa direktiivin aiheuttamista kustannusvaikutuksista saadaan vasta säännösten voimaantulon jälkeen, kun selviää, millä hinnalla matalarikkistä poltto ainetta myydään. SATU MATTILA, CHARTERING MANAGER, NORTH EUROPEAN OIL TRADE OY LAIVAT VOIVAT TÄYTTÄÄ MÄÄRÄYKSET käyt- Alkuvaiheessa siirrymme käyttämään vähärikkistä polttoainetta nykyisissä aikarahtilaivoissamme. Pidemmän aikavälin ratkaisuna olemme siirtymässä LNG-käyttöisiin laivoihin. Olemme tehneet aikarahtisopimuksen Terntank Rederi AS:n kanssa kahdesta uudesta, energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä LNG-käyttöisestä laivasta, jotka valmistuvat vuoden 2016 aikana. tämällä matalarikkistä polttoainetta, asentamalla rikkipesureita tai siirtymällä käyttämään vaihto ehtoisia polttoaineita kuten nesteytettyä maa kaasua (LNG). Eurooppalaisten varustamoiden kohdalla LNG vaikuttaa olevan käytetympi vaihtoehto suomalaisiin verrattuna jo vuonna 2015, mutta suomalaiset varustamot uskovat käyttävänsä LNG:tä samassa laajuudessa vuonna 2020. ANTTI LAUKKANEN, GROUP LAND OPERATIONS MANAGER, CONTAINERSHIPS LTD OY Suurin osa Itämerellä toimivista varustamoista näyttäisi siirtyvän ajamaan MGO:lla eli vähärikkisellä poltto aineella. Osa varustamoista asentaa laivoihin rikki pesurit, jolloin ne voivat edelleen käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä. Containerships siirtyy käyttämään LNG:tä kaikissa laivoissa muutaman vuoden kuluessa. Ensimmäiset neljä täysin uutta LNG-käyttöistä laivaa saapuu laivastoomme jo vuosina 2016–2017. Ennen kuin uudet LNG-alukset ovat käytössämme, käytämme laivoja, joissa on rikkipesurit. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 11 JUHA RANTANEN: Ilmaston lämpenemiseen suhtauduttava vakavasti Elinkeinoelämän kannalta kilpailukykyinen energia on elinehto. Ympäristönsuojelulliset kysymykset lisäävät energiatuotannon haastavuutta. Vuorineuvos Juha Rantasen mielestä Suomessa ollaan menossa oikeaan suuntaan. G TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Heli Blåfield lobaalit muutokset ovat heilautelleet energia-alaa viime vuosina voimakkaasti ja energiamuotojen keskinäisessä kilpailukyvyssä on tapahtunut sen seurauksena yllättäviä muutoksia. Samalla alaa haastavat vakavat ympäristön suojelulliset kysymykset, jotka vaativat akuuttia päästöjen vähentämistä. Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi keväällä 2014 valittu vuorineuvos Juha Rantanen on energia-alalla pitkän linjan vaikuttaja, joka on seurannut alan kehitystä ja sitä koettelevia muutoksia 1980-luvun puolivälistä lähtien. Hänen mielestään suomalainen laajaan palettiin pohjautuva energiapolitiikka on ollut viisasta, mutta ilmaston 12 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 13 ”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on jo nyt suuri haaste.” lämpenemisen suitsimiseksi ala kaipaa globaaleja sitoumuksia. Haaste on suuri, mutta suunta on hänen mukaansa kuitenkin ollut oikea. – Monipuolisuus, se että meillä Suomessa on useita vaihtoehtoisia lähteitä ja meillä mennään uusiutuvan energian suuntaan, on varmasti pitkällä tähtäyksellä suuntana oikea. Kaikki hankkeet, joissa kehitetään teknologioita ja osaamista, vievät meitä kohti tätä tulevaisuutta, Rantanen kertoo. Kilpailukykyinen energia elinkeinoelämän edellytys Suomen teollisuus käyttää metsäteollisuuden ja raskaan metalliteollisuuden vuoksi runsaasti energiaa, mikä tekee siitä eurooppalaisessa tarkastelussa poikkeuksellisen. Outokummun toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle vuonna 2011 siirtynyt Rantanen on ehtinyt mittavan uransa aikana seurata energia-alan kehitystä sekä energiaa tuottavan että sitä käyttävän teollisuuden näkökulmasta. – Raskaan teollisuuden näkökulmasta katsottuna energia on iso kustannustekijä, ja siksipä sen kilpailukyky on olennainen tekijä. Suomen energiapolitiikka on perustunut laajaan palettiin, emmekä ole liian riippuvaisia yhdestä sähkön tuotantomuodosta. Se on tukenut myös teollisuuden kilpailukykyä, summaa Rantanen. Rantasen mielestä energia-ala on globaaliudessaan kokonaisuutena hyvin kompleksinen, sillä maailmalla tehdyt päätökset vaikuttavat laajalti. Yllättävät tapahtumaketjut vaikuttavat helposti myös Suomeen. – Yhdysvalloissa on tapahtunut dramaattinen muutos energia-asetelmassa liuskekaasun tuotannon myötä. Meistä tämä saattaa tuntua kaukaiselta, mutta vaikutukset ovat globaaleja: kivihiiltä onkin yhtäkkiä enemmän tarjolla ja sen hinta on pudonnut. Vaikutukset näkyvät myös Suomessa eri energialähteiden keskinäisessä kilpailukyvyssä ja sähkön hinnassa, Rantanen analysoi. Viime kädessä Suomi elää viennistä, ja Rantanen muistuttaa, että kilpailukykyinen energia on edellytys teollisuuden ja laajasti katsottuna koko elinkeinoelämän toiminnalle. Metsä- ja metalliteollisuutta tarvitaan ylläpitämään yhteiskuntamme hyvinvointia. Ilmaston lämpeneminen otettava vakavasti Energia-alan muutosten dramatiikkaa lisäävät kasvavat ympäristönsuojelulliset haasteet. Ilmaston lämpe14 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 nemisen vuoksi myös uusiutuvien energioiden rooli energiapaletissa on muuttunut tärkeämmäksi. Rantasen mukaan meidän kaikkien tulisi olla huolissamme ilmastokysymyksestä. – Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on jo nyt suuri haaste. Sitä ei ole helppo sovittaa siihen yhtälöön, missä hiilidioksidittomien energiamuotojen kuten tuulivoiman tuotanto on kalliimpaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto. Suomessa uusiutuvien energianlähteiden tutkimus ja kehitys on myötätuulessa ja esimerkiksi Gasumilla on keskeinen rooli biokaasun kehittämisessä. Jäte pohjaisen biokaasun tuotannon lisäksi vireillä on hankkeita puunjalostuskompleksien yhteyteen sijoitettavasta, puupohjaiseen raaka-aineeseen pohjautuvasta biokaasutuotannosta. – Eurooppalaisittain katsottuna meillä on Suomessa lähtökohtaisesti iso uusiutuvien energioiden osuus. Tämä johtuu paljolti metsäteollisuudesta, koska se käyttää kaiken puuraaka-aineen hyväkseen: ensin otetaan sellukuitu irti ja loppu käytännössä käytetään energiantuotantoon, kiteyttää Rantanen. – Suomen metsät kasvavat noin sata miljoonaa kuutiota vuodessa ja puuraaka-aineesta käytetään hyväksi noin 50–60 miljoonaa kuutiota. Meillä on valtava potentiaali ottaa metsistä enemmän esimerkiksi energiakäyttöön. Varsinkin liikenteessä biokaasun käyttö voisi olla yksi tie vähentää öljyn kulutusta, Rantanen toteaa. Puupohjaisessa biokaasutuotannossa on paljon potentiaalia, mutta teknologiaa pitää vielä kehittää eteenpäin. Tällä hetkellä se ei nimittäin ole vielä Rantasen mukaan taloudellisesti kannattavaa. Energiaalan globaaliuden vuoksi energian hintojen ennustaminen on kuitenkin äärettömän vaikeaa. – Jos esimerkiksi hiilen hinta lähtee nousuun, se lisää biopohjaisten energialähteiden kilpailukykyä. Mutta se, lähteekö hiilen hinta nousemaan, riippuu siitä, mitä tapahtuu kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Kohti pienempiä hiilidioksidipäästöjä Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä maakaasu on varteenotettava vaihtoehto, sillä energiayksikköä kohti se tuottaa vähemmän hiilidioksidia kuin kivihiili. Perinteisen putkikaasun ja biokaasun lisäksi potentiaalia on myös LNG:ssä eli nesteytetyssä maakaasus- Juha Rantanen on vaikuttanut energia-alalla pitkään seuraten alan kehitystä 1980-luvun puolivälistä lähtien. sa, joka on Rantasen mukaan oikeastaan ainoa tapa kuljettaa kaasua merten yli. – LNG:llä on globaalisti jo merkittävä rooli. Tämä näkyy esimerkiksi Japanissa, jolla ei itsellään ole öljyvaroja eikä kaasua, ja Fukushiman onnettomuuden jälkeen ydinvoimaloita on ajettu alas. Suomessa on vireillä useita, pääasiallisesti meri liikennettä ja teollisuutta kaasuverkoston ulkopuolella palvelevia LNG-hankkeita. Rantasen mukaan hankkeet ovat todella tärkeitä, ja Gasum vie niitä kaikin voimin eteenpäin. EU:n rikkidirektiivi määrää, että tulevaisuudessa Itämeren alueella käytettävän polttoaineen on oltava lähes rikkivapaata. Tällä hetkellä perinteinen laivojen käyttämä raskas polttoöljy sisältää noin prosentin rikkiä, mutta tarkoitus on direktiivin avulla päästä 0,1 prosenttiin vuoden 2015 alusta. – Tässä rikkivapaa LNG on erinomainen vaihtoehto. Meriliikenne ja varustamot ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita LNG:stä polttoaineena, Rantanen kertoo. Globaalilla yhteistyöllä tuloksiin Suomi tai edes Eurooppa ei yksin pysty ratkaisemaan ilmaston lämpenemiseen liittyvää ongelmaa, vaan sitä tulisi lähestyä globaalien järjestelyjen kautta. YK:n alaiset ilmastoneuvottelut kuten Kioton sopimus eivät kuitenkaan ole vielä antaneet paljon tuloksia. – Nämä ovat vaikeita asioita. Yksi suurimpia kysymyksiä on, miten saadaan huimassa talouskasvussa oleva Kiina mukaan ilmastotalkoisiin. Siellä skaala on valtava, sillä Kiinaan valmistuu tällä hetkellä yksi tuhannen megawatin hiilivoimala viikossa, Rantanen tuumaa. Huolimatta energia- ja ilmastokysymysten globaalista laajuudesta Rantanen painottaa myös yksittäisen kuluttajan vastuuta valinnoistaan. – Jokaisen pitää tehdä energiataloudellisesti viisaita valintoja esimerkiksi sen suhteen, miten kotinsa lämmittää ja millaisia lamppuja käyttää. Ja liikenne on iso haaste. Kaasuautot ja varsinkin biokaasu ovat järkeviä valintoja. Jokainen voi näin omalla käyttäytymisellään olla osana muutosta. Rantasen mukaan kaasua voitaisiin käyttää huomattavasti enemmän hyväksi varsinkin liikenteessä, sillä kaasuautojen tankkausasemia alkaa nykyisin olla monipuolisesti. – Yksityisautojen lisäksi myös esimerkiksi taksit voisivat hyvin ajaa kaasulla, koska ne liikennöivät yleensä samalla alueella ja siksi niiden tankkaaminen olisi helppoa. Samoin jakelutoiminnassa olevat yritykset, joilla on paljon pakettiautoliikennettä, voisivat siirtyä käyttämään polttoaineenaan kaasua. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 15 Biokaasu 0,963 €/l Tankkausasemalla biokaasun vertailuhinta bensiinille on edelleen 0,963 euroa litralta. LÄHDE: GASUM FAKTA Gasumin biokaasukonsepti, Biokaasu liikenteen polttoaineeksi pääsi ehdolle Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Kilpailun järjesti ja organisoi Tekniikka & Talous. VASTUULLINEN VALINTA TUOTANTO JA JALOSTUS Jätteestä lähienergiaksi LABIO Oy:n ja Gasumin Lahteen rakentama biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos aloittaa toimintansa lokakuussa. Päijät-Hämeen jätteistä tuotetaan kotimaista biokaasua liikenteen polttoaineeksi ja teollisuuden tarpeisiin. Kujalan jätekeskuksen alueella sijaitseva biokaasulaitos on tuotantoteholtaan suurin jalostettua biokaasua tuottava laitos Suomessa. Se tuottaa jopa 50 GWh biokaasua vuodessa, joka vastaa 140 kaupunkiliikenteen bussin tai 4 500 henkilöauton polttoaineen vuosikulutusta. – LABIO Oy vastaa biokaasun tuotantolaitoksen rakentamisesta, raaka-aineen hankinnasta ja sen mädättämisestä biokaasuksi. Gasum jalostaa biokaasun maakaasua vastaavaksi. Huolehdimme myös lopputuotteen syöttämisestä kaasuverkostoon sekä kaasun myynnistä ja toimittamisesta asiakkaille korkeapaineverkon kautta, kertoo Gasumilta Pasi Torri. LABIO Oy käyttää raaka-aineena kotitalouksien ja teollisuuden biojätettä, joka prosessoidaan raakabiokaasuksi ja lannoit- 16 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 teeksi kuivamädättämällä. Menetelmä eroaa perinteistä märkämädättämisestä alhaisemmalla vesipitoisuudella. – Kuivamädättämisessä seokseen ei tarvitse lisätä vettä, mikä tarkoittaa kymmenien tuhansien vesikuutioiden säästöä. Samalla vältytään märkämädättämisen yhteydessä syntyvien jätevesien käsittelystä, sanoo LABIO Oy:n toimitusjohtaja Ari Savolainen. Gasumin kaasuverkon välityksellä ekologista biokaasua on mahdollista tankata 20 julkisessa tankkauspisteessä, joista yksi sijaitsee Lahdessa. Kaasuverkoston ulkopuolella tankkaus onnistuu Laukaalla, Joutsassa ja Forssassa. Tankkauspisteitä on tulossa lähiaikoina lisää mm. Lempäälään ja Jepuaan. Mäntsälän ST1 tankkausasema siirtyi biokaasuun Syyskuun alusta alkaen kaasuautoilijat ovat voineet ajaa entistä puhtaammin, kun Mäntsälän keskustan ST1 tankkausasemalla maakaasu vaihtui biokaasuun. Mäntsälän sähkön lämpöpäällikkö Antti Porkka kehuu ratkaisua. – Etsimme koko ajan energiaratkaisuissa ympäristön ja asiakkaidemme kannalta vastuullisempia valintoja. Kaasuautojen määrä on jatkuvasti kasvanut, jolloin biokaasu on ympäristönkin kannalta parempi ratkaisu. Muutos nostaa hieman tankillisen hintaa: jatkossa 20 kilon tankillinen maksaa kaksi euroa enemmän. LÄHDE: MÄNTSÄLÄN SÄHKÖN TIEDOTE 1.9. Suomen uusiutuvan energian velvoitepaketin mukainen tavoite on lisätä biokaasun käyttöä 1,2 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu KUVA GASUM LÄHDE: MOTIVA KOTITALOUSKÄYTTÖ Biokaasua Helsingin kaasuliesiin H elsinkiläiset kaasuliesien käyttäjät kokkasivat syyskuun ajan maakaasun sijaan Gasum-biokaasulla. Asiakkaille vaihdoksesta ei aiheutunut muutosta tai ylimääräisiä kustannuksia. Sen sijaan hiilidioksidipäästöt vähenivät. – Ainoa huomattava ero on käyttäjien parempi mieli: ruuanlaitto on entistä ekologisempaa, sillä biokaasu on kotimaisista energiavaihtoehdoista puhtain, Gasumilta Jani Arala kertoo. Syyskuun biokaasuvaihdoksen ympäristövaikutukset olivat huomattavat: kuukauden aikana Helsingin 30 000 kaasuliesitaloutta vähensivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä yli 140 000 kiloa. Yksittäisen kotitalouden näkökulmasta tätä voi verrata esimerkiksi 82 kilometrin bussimatkaan, 32 tunnin tietokoneen käyttöön tai 15 tunnin TV:n katseluun. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Suomessa siirryttiin maakaasusta biokaasuun yhtä laajasti. Gasumin tavoitteena on näin edistää puhtaampien energiaratkaisujen käyttöönottoa toiminta-alueellaan. Biokaasun toivotaan laajenevan nykyisestä ajoneuvojen polttoainekäytöstä kotitalouskäyttöön. Biokaasun hyödyntämisessä on kasvunvaraa, sillä sen tuotantopotentiaali Suomessa vastaa noin puolta luonnonkaasujen nykykäytöstä. Tällä hetkellä biokaasua syötetään kaasuverkkoon Kouvolan Mäkikylän, Espoon Suomenojan ja Lahden Kujalan biokaasulaitoksilta. Tutustu biokaasuun: gasum.fi/biokaasu Tampereella tankataan biokaasua Gasum on avannut uuden kaasutankkausaseman Tampereen Lielahteen 28. elokuuta 2014. Tankkausasemalta voi tankata bio- ja maakaasua. Kyseessä on Gasumin 18. ja Suomen 24. kaasutankkausasema. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 17 Energiamarkkinat Lämmöntuotannossa käytettävän maakaasun kulutus ja hinta alenivat noin kahdeksan prosenttia lämpimän alkuvuoden seurauksena. LÄHDE: TILASTOKESKUS TEKSTI Amanda Vainio MAAKAASUN HINTA Maakaasun hintatekijöiden kehitys Sää vaikuttaa sähkön hintaan Polttoöljyn hinta laskussa Hiilen hinnan lasku lyhyellä aikavälillä tasaantumassa Kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksi E40 kuvaa energian kuluttajahinnan kehitystä Suomessa. Sen suuruuteen vaikuttaa keskeisimmin pohjoismaisen sähköpörssin Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Kuluvana vuonna Suomen aluehinta on ollut keskimäärin tasolla 35€/MWh, keskimäärin noin 7€/ MWh korkeampi kuin systeemihinta, johtuen siirtokapasiteetin pullonkauloista ja alhaisesta Venäjän tuonnista. Sähkön hintaan vaikuttavat saatavilla olevan tuotantokapasiteetin lisäksi lämpötilat, hiilen ja päästöoikeuden hinnat sekä pohjoismaisten vesivarantojen tilanne. Hiilen ja päästöoikeuden hinnoissa ei ole näköpiirissä merkittäviä tasomuutoksia lähikuukausina, joten loppuvuonna todennäköisimmin sähkön hintaa ohjaava tekijä on sademäärä Ruotsin ja Norjan vesivoiman tuotantoalueilla. Suomen maakaasun hintaan voimakkaimmin vaikuttava tekijä on raskaan polttoöljyn (HFO) hinta, joka seuraa vahvasti Brent-raakaöljyn hintaa. Kuluvana vuonna Brent-öljyn hintaan ovat vaikuttaneet nostavina tekijöinä Ukrainan kriisi, Irakin levottomuudet sekä Libyan sisäpoliittinen tilanne, sekä toisaalta taas hintaa laskevina tekijöinä kesän aikana parantunut tarjontatilanne ja kuluvan vuoden kysyntäennusteen lasku. Alkuvuonna Brent-öljyn lähimmän kuukausinoteerauksen hinta oli 107 $/bbl tasolla, kesällä hinta kävi 115 $/bbl ja syksyä kohden hinta on laskenut alle 100$/bbl. Vaikka lähikuukausien hintanoteeraukset ovat laskeneet, ovat seuraavien vuosien johdannaishinnat olleet nousussa positiivisten kysyntänäkymien myötä. Loppuvuoden kannalta keskeisiä riskejä ovat Irakin, Libyan ja Ukrainan tilanteiden kehittyminen. Ukrainan ja Irakin kriisit eivät ole toistaiseksi ole vaikuttaneet öljyn tarjontaan, ja Libya on saanut levottomuuksista huolimatta vientinsä kasvuun. Maakaasun veroton kokonaishinta kahdessa esimerkkitapauksessa Pienehkö, pääasiassa lämmityskäyttöön maakaasua tarvitseva asiakas, maakaasun kokonaiskulutus 50 GWh/a (5 milj.m3/a) Suuri teollisuusyritys tai voimalaitos, kaasun tarve melko tasaista ympäri vuoden, maakaasun kokonaiskulutus 1000 GWh/a (100 milj.m3/a) €/MWh 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2 4 6 8 2012 10 12 18 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 2 4 6 8 2013 10 12 2 4 6 8 2014 10 12 2 4 6 8 2015 10 12 H-arvo on Suomeen tuodun hiilen hintaa kuvaava arvo, joka seuraa viiveellä Euroopan API2tuontisatamahintaa. Kuluvana vuonna hiilen hinta on ollut pääsääntöisesti laskussa, sillä globaalit tarjonta- ja varastotilanteet ovat hyvät, ja suuret hiilimaat Kolumbia ja Etelä-Afrikka ovat lisänneet tuontiaan. Toisaalta Ukrainan kriisin kehittyminen on ajoittain vaikuttanut hintaan nostavasti. Alkuvuodesta API2hiilen hinta oli lähellä 85$/t ja kesään mennessä hinta laski 72$/t pintaan. Syksyä kohden hinta on ollut loivassa nousussa, sillä markkinat pelkäävät Ukrainan Venäjälle kaavailemien transito-rajoitusten vaikeuttavan hiilen kuljetuksia Eurooppaan. Hiilen hinnassa nähdään usein nousua neljännessä kvartaalissa, kun hiilen kysyntä kasvaa kylmemmän sään ja talvea varten varastoinnin takia. Toimijat haluavat myös varautua tilanteeseen, jossa Venäjän kaasutoimituksiin Ukrainaan ja sitä kautta Eurooppaan tulisi häiriöitä, ja talvi olisi edellistä kylmempi. Myös heikko euro verrattuna dollariin kasvattaa hiilen hintaa, sillä hiilen kauppa käydään dollareissa. Päästöoikeuksien hintojen arvioidaan nousevan vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. LÄHDE: ENERGIATEOLLISUUS 40% Energiapolitiikka TEKSTI Ari Rytsy TULEVAISUUDEN ENERGIALINJAUKSET Kaasu osana kestävää suomalaista energia- ja liikennepolitiikkaa Ensi keväänä valittavan hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan suomalainen kilpailukyky ja samalla kiristyvien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Tämä edellyttää kaasujärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena ja kaasun tuotannon ja hankintakanavien monipuolistamista. E lämme kiinnostavia aikoja energia- ja ilmastopolitiikassa. Energiantarve jatkaa kasvuaan ja samalla paineet ilmastonmuuton hillitsemiseksi kasvavat. Kaasulla on tärkeä rooli Euroopan ja Suomen siirtyessä kohti älykästä vähähiilistä energiatulevaisuutta. Tulevan hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan suomalainen kilpailukyky ja kiristyvien päästövähennystavoitteiden saavuttaminen sekä parannetaan huoltovarmuutta. Olemassa olevaa kaasuinfrastruktuuria tulee ylläpitää ja kehittää pitkäjänteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriölle tulisi antaa aiempaa suurempi koordinaatiovastuu sen varmistamiseksi, että alueelliset ja kansalliset keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tukevat toisiaan ja olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Maakaasun lisäksi infrastruktuuria voidaan käyttää tulevaisuudessa yhä enenevästi kotimaisen uusiutuvan resurssin biokaasun siirrossa. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä tukea kaasun tuotannon ja hankintakanavien monipuolistamiselle. Biokaasun tuotantopotentiaali koko Suomessa on merkittävä, lähes puolet kaasun nyky käytöstä. Nesteytetty maakaasu LNG puolestaan tarjoaa tulevaisuudessa puhtaan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon meriliikenteelle ja teollisuudelle kaasuverkon ulkopuolella. Myös verotuksen kautta tulee rohkaista vähäpäästöisten ratkaisuiden käyttöön- ottoon teollisuudessa ja liikenteessä. Verotuksessa tulisi huomioida kaasun öljyyn ja kivihiileen verrattuna pienemmät hiilidioksidipäästöt sekä lähes olemattomat hiukkas- ja lähipäästöt. – Energiapolitiikkaan liittyvien pää linjausten osalta Suomi on oikeilla jäljillä. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten nopeasti asetettuihin tavoitteisiin päästään. Tähän vaikuttavat uuden teknologian kehittyminen ja kaupallistaminen. Tulisikin arvioida energiasta ja logistiikasta aiheutuvia kuluja suomalaiselle elinkeinoelämälle, sanoo Gasum Oy:n johtaja Christer Paltschik. Energia- ja tiekarttahankkeella selvitetty vaihtoehtoja päästövähennystavoitteisiin Toukokuussa 2013 käynnistyneessä energia- ja ilmastotiekartta 2050 -työssä on pohdittu sitä, millä keinoin vähähiilisempää yhteiskuntaa tulisi rakentaa. Suomen tavoite on vähentää kasvihuonepäästöjä 80–90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa energian käyttöön liittyvien päästöjen likimain nollaamista. Hankkeen keskusteluissa on noussut esille muun muassa biokaasuautojen ympäristöystävällisyys. Maakaasu ja etenkin biokaasu sekä LNG mahdollistavat merkittävät päästövähennykset niin teollisuudessa kuin maa- ja meriliikenteessäkin. Tiekartan päälinjaukset ja loppuraportti ilmestyvät syksyllä 2014. 3 X Toimenpiteet kaasujärjestelmän kehittämiseksi VIHREÄ VEROUUDISTUS on arvioitava uudelleen. Suomalainen teollisuus tarvitsee kohtuuhintaista ja puhtaampaa energiaa. LNG- JA BIOKAASUINFRASTRUKTUURIN ja -markkinan kehittämistä on tuet- tava pitkäjänteisesti. KANSALLISTA KOORDINAATIOTA kehit- tämällä on varmistettava, että alueelliset ja kansalliset ratkaisut ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tukevat toisiaan. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 19 Puhdas liikenne KUVA AUDI Alkuvuonna 2013 koko EU:n alueella oli 38 maantieliikenteen LNG-tankkausasemaa ja lähes 2 900 CNG-tankkausasemaa. LNG-asemia tullee olemaan 400 kilometrin välein Euroopan teillä vuoteen 2020 mennessä. LÄHDE: GASUM AUTON RATISSA Audin uusi kaasuauto on helppo ajettava Audin uudella A3-kaasuautolla matkanteko on vaivatonta. Autoa on helppo ajaa niin mutkaisilla pikkuteillä kuin isommillakin moottoriteillä – eikä ajaessa välttämättä edes huomaa, että kyseessä on kaasuauto. Kevyen auton moottorista löytyy 110 hevosvoimaa, mikä riittää viemään sitä eteenpäin hyvinkin nopeaan tahtiin. Audi A3 g-tron 1.4 TFSI S tronic on myös parempi vaihtoehto niin oman kukkaron kuin ympäristönkin kannalta: liikenne- http://ruokaosuuskunta.fi käytössä biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat nimittäin jopa 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. Etenkin jos sattuu liikkumaan tankkausasemien lähettyvillä, kannattaa kaasuautoa ehdottomasti harkita kulkuvälineeksi. Moottori-lehti koeajoi Audin kaasuauton, lue arvio autosta www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/audi-a3/. LÄHDE: MOOTTORI.FI AUTOILU Kaasuautoilu kannatti Arttu Harkki testasi kesäkuussa Audi A3 g-tron kaasuautoa yli kolmen viikon ajan. Kokemukset olivat pääosin positiivisia, ja Harkki kummastelikin, miksi kaasuautoilu ei ole yleistynyt Suomessa. Hän arvioi hiilijalanjälkensä keventyneen testin aikana noin 330 kiloa. Harkki ajoi testissä Lappiin ja takaisin sekä kaasulla että bensalla. Ongelmaksi osoittautui lähinnä kaasun jakeluverkko, joka ei vielä kata koko Suomea. Reissu Lappiin toteutuikin kaasu-bensayhdistelmällä, joka silti oli huomattavasti ympäristöystävällisempää bensalla ajoon verrattuna. Myös kustannuskulut olivat kaasulla matalammat. Kaupunkiajossa ajelu sujui pelkällä kaasulla, ja vähäpäästöisyyden lisäksi ajo oli nyt merkittävästi edullisempaa. Kokemuksista Audi A3 -kaasuautolla ajamisesta voi lukea Arttu Harkin blogista: arttutestaa.wordpress.com. 20 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 Gasum tekee yhteistyötä Ruokaosuuskunnan kanssa ja pellon antimet kuljetetaan ympäristö ystävällisesti 100 % kotimaisella ja uusiutuvalla Gasum-biokaasulla. Vähäpäästöisiä kaasuautoja liikenteeseen Skoda Octavian mallisto laajenee entisestään, kun valikoimaan tulee myös Octavia G-TEC. Uusi Volkswagen Golf TGI ja Golf Variant TGI ovat urheilullisempia ja tyylikkäämpiä kuin koskaan. Octavia kuluttaa kaasua 3,5 kg / 100 km ja CO2-päästöt ovat 97 g/km. Molemmat mallit kuluttavat kaasua noin 3,5 kg / 100 km ja niiden CO2-päästöt ovat noin 94 g/km. Lisätiedot www.skoda.fi. Lisätiedot www.volkswagen.fi. Kaasu arjessa TEKSTI Hanna Rusila KUVA Sofia Virtanen Jukka Lindroosin talon lämmitys hoituu kondenssikattilalla. Kaasun ja auringon liitto Kotkalainen Jukka Lindroos valitsi taloonsa energiatehokkaan hybridilämmityksen. V alkoisen omakotitalon pienessä pannuhuoneessa hurisee jääkaapin näköinen, miehenkorkuinen laite. Tai ei oikeastaan edes hurise – sen verran hiljainen vehje on kyseessä. Kun Jukka Lindroos avaa suojakannen, alta paljastuu musta pakastelokeroa muistuttava pienempi laite, putkia sekä lämminvesivaraaja. − Musta ”pömpeli” on kondenssikattila. Maakaasua ja aurinkoenergiaa hyödyntävä hybridijärjestelmä lämmittää talon ja käyttöveden. Lisäksi meillä kokataan kaasulla sekä keittiössä että pihagrillissä, Lindroos esittelee. Katolla komeilee kaksi tasokeräintä, tuttavallisemmin aurinkopaneelia. Niiden haalima lämpöenergia välittyy putkistoja pitkin lämminvesivaraajaan. Automaattijärjestelmä lämmittää käyttöveden aurinkoenergialla silloin, kun sitä on saatavilla. Loppu hoituu kaasulla. – Tämä laitteistotyyppi käyttää aurinkoa vain veden lämmittämiseen. Talon lämmitys aurinkoenergialla vaatisi erillisen varaajan, Lindroos kertoo. Suomen oloissa auringon hyödyntäminen on kuitenkin rajallista, sillä säteitä saadaan talteen lähinnä maalis–syyskuussa. Pimeään vuo- denaikaan määrät ovat niin vähäiset, että hyöty jää minimiin. Vuonna 1993 rakennetussa kotkalaistalossa oli aiemmin perinteinen maakaasukattila. Kolme vuosikymmentä kaasualalla työskennellyt Lindroos halusi kokeilla juuri markkinoille tullutta uutuutta. Myös ympäristönäkökulma painoi vaa’assa. – Asensimme laitteiston reilut kaksi vuotta sitten, ja kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä. Järjestelmä on toimintavarma, helppokäyttöinen ja lähes äänetön. Se vaatii vain vähän huoltoa eikä juurikaan vie tilaa, hän luettelee. Kahden aikuisen kodissa energiankulutus on pienentynyt noin viidenneksellä. Kesäisin energia tulee liki puoliksi auringosta ja puoliksi kaasusta. Hyöty voi olla kotitaloutta kohden paljon suurempikin, etenkin jos vedenkäyttö on runsasta. – Kaasu-aurinkohybridiä voi suositella lämpimästi etenkin lapsiperheille. Perinteisiä kaasukattiloita ei enää kannata asentaa, sillä uusi kondenssitekniikka on niihin verrattuna ylivertainen, Lindroos sanoo. – Huolellinen suunnittelu on a ja o. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, sillä ratkaisuja on saatavana hyvin erilaisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Uusinta tekniikkaa AURINKOENERGIAN ja luon- nonkaasun yhdistävät hybridilämmitysjärjestelmät tulivat markkinoille reilut kaksi vuotta sitten. KAASUKSI VOI VALITA maa- tai biokaasun. Sama kattila pystyy hyödyntämään molempia. PERINTEISEN KAASUKATTILAN vaihto kondenssikattilaan vähentää energiankulutusta keskimäärin kolmanneksella. AURINKOPANEELIT voivat parhaimmillaan tuoda satojen eurojen lisäsäästöt vuodessa. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ SSAB:N BORLÄNGEN TERÄSTUOTANTOTEHDAS Terästuotteita maakaasulla Borlängen tehtaalla valmistaudutaan maakaasun käyttöön. TEKSTI Antti Lagus KUVAT Henrik Hansson ja S Hasse Eriksson SAB:n Borlängessä Ruotsissa sijaitsevaan terästuotantotehtaaseen virtaa pian tasaiseen tahtiin LNG:tä, kun tehtaassa aletaan käyttämään maakaasua toisen uunin polttoaineena. Nesteytetty maakaasu toimitetaan tehtaalle tankkiautoilla Lysekilistä, josta on noin 400 kilometrin pituinen matka Borlängeen. Kun tuotanto alkaa pyöriä täysillä joulukuussa, maakaasua kuluu keskimäärin kuusi tai seitsemän tonnia ja huippuaikoina 10–11 tonnia tunnissa. – Olemme oikeastaan olleet kiinnostuneita maakaasusta 1970-luvulta lähtien, mutta koska Ruotsissa ei tällä alueella ole maakaasuputkia, asia ei ole edennyt. Vuonna 2002 halusimme lisätä tuotantoamme ja päätimme vähentää typpioksidipäästöjämme 40 prosenttia. Saimme tuolloin 10 vuoden siirtymäajan ja sanoimme myös, että haluamme selvittää, kuinka maakaasua saadaan Borlängeen. Käyttämämme kevyt polttoöljy sisältää myös 0,4 prosenttia rikkiä, josta haluamme päästä eroon, SSAB EMEA AB:n energiahallinnosta vastaava päällikkö Tomas Hirsch sanoo. Erään Norjassa järjestetyn konferenssin jälkeen Hirsch kertoo ymmärtäneensä, että nesteytetylle maakaasulle olisi kehittymässä pienen mittakaavan markkinat ja että LNG:n logistiikkaketju olisi toimiva tällaisessa tapauksessa, jossa kaasua pitää siirtää paikkaan, joka on kaukana putkistosta. – Vuonna 2007 aloimme keskustella kiinnostavien toimittajien kanssa maakaasutoimituksista, ja vuonna 2012 sopimus kaasutoimittaja Skangassin kanssa valmistui. Samaan aikaan teimme myös terminaalin kar22 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 1. 2. 1. RAKENNUSALUEELLE asennetaan pian varastosäiliöt. Kuvassa projektipäällikkö Anders Krüger. 2. LNG VARASTOIDAAN neljään tankkiin, joiden perustukset ovat jo valmiina. 3. VIRTAUSJÄRJESTELMÄ kontrolloi tulevan maakaasun kulkua uudistettuun uuniin. 4. 4. RAUDASTA valmistetut telineet tukevat putkistoa, jota pitkin kuuma vesi kulkee. kean suunnittelutyön. Logistiikkaketjun toiminnan varmistamisessa oli iso työ, Hirsch kertoo. – Maakaasun logistiikkaketjussa kaasu tulee tankkilaivalla rannikon terminaaliin, josta se lastataan edelleen rekan kyytiin ja ajetaan tänne maan keskelle. Meidän on asiakkaana voitava luottaa toimittajaan. Jos vaikka jouluaattona sataisikin metrin verran lunta, meidän on saatava siitä huolimatta polttoainetta tasaisena virtana. 3. P valla Gävleen. Gävlessä tankit lastattiin kuorma-autoihin, mutta suuria tankkeja ei voinut tuoda suorinta tietä. Meidän piti käyttää pikkuteitä, joilla ei ollut esteitä, kuten korkeusrajoitteisia siltoja. Borlängeen on tavallisesti noin reilun tunnin matka Gävlestä, mutta hitaasti pikkuteitä ajaen kuljetus kesti yli 10 tuntia, Krüger jatkaa. ”Borlängessä varastoidaan kaasua neljään säiliöön, jotka vetävät yhteensä n. 500 tonnia.” rojektin ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin terminaali Lysekilin satamaan. Tämä helpottaa logistiikkaa, kun Skangassin ei tarvitse noutaa LNG:tä Norjan Fredrikstadista. Vasta tämän jälkeen alkoi Borlängen terminaalin rakentaminen, joka käynnistettiin viime vuoden kesällä. – Minusta projekti on mennyt fantastisen hyvin. Projektiin on osallistunut niin meidän kuin Skangassinkin puolelta pätevää väkeä, Borlängen LNG-terminaaliprojektin projektipäällikkö Anders Krüger sanoo. – Meillä oli vähän ongelmia varastosäiliöiden kanssa, sillä niiden toimitusaika oli todella pitkä, mutta säiliöt saatiin kuitenkin toimitetuiksi elokuun lopussa. Säiliöt valmistettiin Tsekissä, josta ne toimitettiin proomuilla Elbeä pitkin Hampuriin ja sieltä edelleen lai- K aasua tuodaan tehtaalle päivittäin viiden tai kuuden tankkiautollisen verran. Hirschin mukaan on tärkeää, että täyttöliikenne on tasaista. Jos jostakin syystä osa toimituksista jää välistä, on todella haastavaa päästä takaisin normaalitason toimintaan. Borlängessä varastoidaan kaasua neljään säiliöön, jotka vetävät yhteensä n. 500 tonnia eli 1 000 kuutiometriä. Vuoden aikana tuotantoon kuluu n. 45 000 tonnia maakaasua eli säiliöt pitää täyttää vuoden aikana n. 90 kertaa. Säiliöt on mitoitettu niin, että tuotanto pyörii niiden sisältämällä kaasulla noin kolme päivää. – Tehdasalueella on melko täyttä, joten 25 metriä korkeat säiliöt tulevat pystyasentoon. Koko terminaali säiliöt mukaan lukien on Skangassin omistama. Terminaali valmistuu aikataulun mukaan lokakuun loppuun mennessä. Sitten alamme koekäyttää kaasua. Meidän on tarkoitus aloittaa sataprosenttinen kaasunkäyttö 13. päivänä 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ SSAB:N BORLÄNGEN TERÄSTUOTANTOTEHDAS 5. 6. SSAB TERÄSKONSERNI SSAB:LLÄ on noin 17 300 työntekijää yhteensä 50 maassa. SUOMALAINEN RUUKKI OYJ on SSAB:n omistuksessa. 5. PUTKITIIVISTE sulkee suojakaasun putkeen hitsaustöitä tehdessä. Kaasu kulkee letkua pitkin. BORLÄNGEN TOIMINNOT kuuluvat SSAB EMEA AB:hen. Borlängessä on noin 2 300 työntekijää. 6. KONSULTTI Dennis Gedeborg ja suunnittelija Andrzej Pasiewicz keskustelutauolla. joulukuuta. Ennen sitä uunia käytetään osin maakaasulla ja osin öljyllä lyhyen testijakson aikana, Krüger kertoo. VUOTUINEN teräksenvalmistuskapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia. TUOTANTOLAITOKSIA Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. P äästövähennykset vaikuttivat omalta osaltaan projektiin. – Hankkeeseen ryhdyttiin, koska tiukentuneet ympäristömääräykset vaativat vähentämään typpipäästöjen määrää edelleen. Olemme tehneet lähes kaiken, mi- ”LNG on valtavan hieno polttoaine. Tulemme käyttämään sitä useita vuosia.” TERÄSTUOTTEIDEN prosessointi- ja viimeistelylaitoksia Kiinassa ja useissa muissa maissa. BORLÄNGESSÄ TUOTETAAN niin kylmävalssattua kuin kuumavalssattua sekä päällystettyä ohutlevyä. 24 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 kä voidaan teknisesti ja poltto-olosuhteita muuttamalla saada aikaan. Maakaasu on seuraava askel tällä tiellä, Krüger selventää. Krüger antaa tunnustusta myös puolalaiselle polttoteknologian yritykselle ICS:lle, joka on kehittänyt polttotekniikkaa yhteistyössä SSAB:n henkilökunnan kanssa. Ympäristömääräysten mukaan typpioksidipäästöjen määrän tulee vähetä 300 tonnia vuodessa. Myös hiilidioksidipäästöjen tulee vähetä vuodessa 40 000 tonnia ja lisäksi nykyisten 400 tonnin rikkidioksidipäästöjen tulee loppua lähes kokonaan. Terästuotteiden valmistus prosessissa syntyy paljon lämpöä. Toisaalta laitteistoa täytyy myös jäähdyttää. Prosessissa syntyvää lämpöä käytetään muiden prosessien ja tilojen lämmittämiseen. Käytössä on sisäinen kierrätysjärjestelmä, jonka ansiosta lämmöstä voidaan käyttää hyväksi 95 prosenttia. Tulevaisuudessa SSAB tekee Borlängen energiayhtiön kanssa yhteistyötä, jossa kaukolämmön paluulämpöä käytetään nesteytetyn maakaasun höyrystyksessä ja lämmityksessä ennen sen polttoa. Näin lisätään koko järjestelmän tehokkuutta. Tehtaan toista uunia käytetään nestekaasulla. Hirschin mukaan suunnitelmissa ei ole vaihtaa nestekaasun käyttöä maakaasuun, mutta mahdollisuus siihen on kyllä olemassa. Jos polttoaine vaihdettaisiin maakaasuun, LNG-varastokapasiteettia ei tarvitsisi tällöin kaksinkertaistaa. Nykyisen neljän tankin lisäksi tarvittaisiin todennäköisesti kaksi uutta tankkia. – LNG on valtavan hieno polttoaine. Tulemme käyttämään sitä useita vuosia. Haluaisin myös tutkia vaihtoehtona biokaasun käyttämistä, mutta ymmärrän, että teollisen mittapuun logistiikan takaaminen vie varmasti vuosia. Biokaasu on sama tuote kuin maakaasu, joten sen polttaminen onnistuisi kyllä. Biokaasu ei ole kaasun toimittajille huono asia, vaan päinvastoin: kyse on suunnattoman suuresta mahdollisuudesta, Hirsch näkee. tehty k aa sul l a 1 2 3 4 Syysillan tunnelmaa 1 Villasukat saavat vielä odottaa, sillä ulkona lämmityksen voi hoitaa energiatehokkaasti säteilylämmityksellä. Saksalaisen GoGasin valmistamat terassilämmittimet toimivat sekä maakaasulla että nestekaasulla. 5 2 Weberin maakaasugrilli kytketään suoraan kaasuverkkoon, jolloin erillistä kaasupulloa ei tarvita. KUVAT VALMISTAJAT, ISTOCKPHOTO 3 Pimeneviin iltoihin luo lämmintä tunnelmaa kynttilän lepattava valo. Havin pöytäkynttilöissä on laaja valikoima syksyisiä värejä. 4 Hackmannin Gourmet-sarjan veitset on taottu hiilikarkaistusta ruostumattomasta teräksestä ja harjattu mattapintaisiksi. Sarjan veitsillä pärjää syysjuhlien jälkeenkin. 5 Yhdistä syksyn omenasato ja metsämäinen tunnelma lisäämällä omenasiideriin rosmariinin lehtiä. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 25 TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Kristian Forsström g a sum l a in en Työn iloa hyvässä tiimissä Kesäkuussa avattu uusi LNG-terminaali Lysekilissä Ruotsissa on mieluisa työpaikka Rebecka Forsströmille. TYÖSKENTELEN PROSESSI SKANGASS ON ERINOMAINEN työn- OPERAATTORINA Lysekilin terminaa- antaja, sillä se asettaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden aina etusijalle. Meidän koko tiimimme on työskennellyt ja työskentelee edelleen kovasti uuden terminaalin toimivuuden eteen. On ilo työskennellä mukavassa työporukassa ja olla mukana Lysekilin menestyksekkäässä toiminnassa. Odotan jo innolla, että tapaan uusia kollegoitani Gasum-konsernin kautta. lissa Ruotsissa Skangassilla, Gasumin tytäryhtiössä. Minulla on kaksi pää tehtävää, joista toista hoidan kentällä ja toista valvomossa. Kenttätehtävissä teen laitteille ja prosessikokonaisuudelle tarkistuksia ja varmistan, että ne toimivat oikealla tavalla. Valvomossa seuraan prosessilaitosta automaatio järjestelmän kautta. RAKASTAN TYÖTÄNI, sillä se on haas- tavaa usealla eri tasolla. Työtehtävissäni on käytettävä päätä ja hyödynnettävä monenlaista tietoa prosessilaitoksen toiminnasta, jotta kaikki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. HAASTAVINTA TYÖSSÄNI on se, että minun pitää tuntea terminaalin toiminnot läpikotaisin. Joudun olemaan aina askeleen edellä prosesseja. PARASTA TYÖSSÄNI on se, että olen vastuussa koko terminaalin toiminnasta. Vastuullisuus saa työni tuntumaan tärkeältä. Samalla tunnen, että teen joka päivä jotain hyvää työnantajani eteen. NIMI Rebecka Forsström IKÄ 40 vuotta KOULUTUS Teollisuuden alan teknikko TÖISSÄ SKANGASSILLA Vuoden 2013 marraskuusta HARRASTUKSET Ajanvietto perheen ja kahden koiran kanssa, juokseminen, kuntoilu 26 g a s e t t i 3 / 2 0 1 4 ”Parasta työssäni on se, että olen vastuussa koko terminaalin toiminnasta.” Gasumin uutisia YRITYSKAUPPA Viron paikallisjakeluyhtiö Alexela Energialle Gasum Energiapalvelut Oy myy Viron liiketoimintansa Gasum Eesti AS:n Alexela-konserniin kuuluvalle AS Alexela Energialle. Gasum on omistanut yhtiön vuodesta 2002. Järjestely on osa Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Kaupan arvioidaan toteutuvan syys-lokakuun 2014 loppuun mennessä, edellyttäen että Viron kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. KESÄTYÖNTEKIJÄT Kiitos kesätyöntekijöille Gasum kokee nuorten työllistymisen tärkeänän asiana. Kuluneena kesänä yhtiössä työskenteli lähes 40 kesätyöntekijää. He työskentelivät muun muassa asennus- ja huoltotehtävissä, energiapalveluissa, paikallisjakelussa ja konsernipalveluissa. Kesätyö paikkoihin haki tänä vuonna lähes 400 hakijaa. Kz Galaxyapuhelin! -kamer noin into on amsung S va palk Arvotta ron arvoinen eu 0 0 5 K zoom Galaxy apuhelin. -kamer NIMITYKSIÄ Gasum on mukana Energia 2014 -messuilla, jotka järjestetään Tampereella 28.–30.10. Gasumin messupiste löytyy osastolta A322, U4. MORTEN OSMUNDSEN on nimitetty Gasum mukana Energia-messuilla TAPAHTUMA Kaasuliedet kiinnostivat Habitaressa Syyskuun puolivälissä Helsingin Habitaremessuilla Gasumin osastolla esiteltiin kaasuliesivalikoiman helmiä, maisteltiin Antti Vahteran kaasulla kokkaamaa tattirisottoa sekä tutustuttiin uuteen Köökki-resepti kirjaan. Messuvierailijat olivat kiinnostuneita kaasulieden kotikäytöstä. Kaasuverkkoon liitetyssä talossa kaasun saa helposti liedelle, jolloin käyttöön voi valita maakaasun tai täysin kotimaisen ja uusiutuvan Gasum-biokaasun. Kaasuverkon ulkopuolella kaasu liesi toimii nestekaasulla. Kaasuliesivalikoimaan ja uuteen keittokirja Köökkiin voi tutustua osoitteessa gasum.fi /keittioratkaisut. Voit myös tilata oman lehden verkossa. Uusiin tehtäviin Skangassin toimitusjohtaja TOR Gasumin johtoryhmän jäseneksi 1.8.2014 alkaen. Tor Morten vastaa konsernin LNG-liiketoiminta-alueesta. OLGA VÄISÄNEN on nimitetty 1.9.2014 alkaen johtajaksi, vastuualueenaan viestintä ja markkinointi. Hän toimi aiemmin viestintä- ja markkinointi päällikkönä. JUHA ALA-HUIKKU on nimitetty 1.9.2014 yhteiskuntasuhdepäälliköksi. Hän toimi aiemmin Siirtopalveluissa kehityspäällikkönä. AKI HUOMO on nimitetty koko konser- nin HSEQ-päälliköksi 1.9.2014 alkaen. Hän toimi aiemmin ympäristö- ja turvallisuuspäällikkönä. ANU NURRO on nimitetty konsernin HRD-päälliköksi 15.9.2014 alkaen, vastaamaan koko konsernin henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Anu siirtyy Gasumille Finavialta. JUHO-MATTI UUKSULAINEN on nimi- tetty Helsingin alueen aluepäälliköksi 1.9.2014 alkaen. Hän toimi aiemmin Gasum tekniikan Herttoniemen työnjohtajana. Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Gasumin sidosry Ilmaston lämp eneminen globaalilla yhte kuriin istyöllä Borlängessä valm istaudutaan maakaasun käyt töön hmälehti Gasetti MCI Anna tta palaute voita ä ja lehdest oom TAPAHTUMA 3/2014 Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. LN ratkaisunG a kohti uutta aik akautta Kevään lukijapalkinnon Applen iPad minin voitti Ilmailu-lehden lukija Heikki Suikki. 3 / 2 0 1 4 g a s e t t i 27 KATSO MIKÄ GASUM.FI/BIOKAASU
© Copyright 2024