4/2014 - gasetti
MCI Luovin ja yllättävin ratkaisuin kohti puhtaampaa huomista Postin jakelutyö hoituu kaasuautoilla Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2014 Ympäristövastuu osaksi liiketoimintaa pääkirjoitus Aki Huomo Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio [email protected] Toimitusneuvosto Sonja Hellén-Nieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Aleksi Tammi Painosmäärä 4 100 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset [email protected] Lehti verkossa www.gasetti.fi Lehteä on julkaistu vuodesta 1994. 441 760 2 gasetti 4/2014 Safety first – vastuullisesti, avoimesti ja varmasti Gasumilla turvallisuus tulee aina ensimmäisenä, vastuullisesti ja varmasti. Suomessa maakaasun turvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota koko sen käyttöhistorian ajan ja turvallisuustyössä on onnistuttu hyvin. Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, Itämerta ja ilmastoa. Gasum-konsernin vastuullisuusperiaatteet kattavat ympäristövastuun ohella taloudellisen ja sosiaalisen vastuun. Kestävä kehitys ja yritysvastuu ovat kytkettyinä tiiviisti myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Yhtiömme omistajasuhteet muuttuivat marraskuun alussa Suomen valtion siirryttyä pääomistajaksi 75 prosentin enemmistöomistuksellaan. Valtio näkee maakaasun aseman Suomen energiahuollossa ja teollisessa käytössä tärkeänä. Gasum sai enemmistöomistajaksi tahon, joka on sitoutunut yhtiön strategiaan ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Gasum voi jatkaa strategian mukaisesti Suomen kaasumarkkinoiden sekä maa- ja biokaasun että nesteytetyn maakaasun (LNG:n) infrastruktuurin kehittämistä. Suomen energia- ja ilmastotiekartta 2050:n mukaan kaasulla on tärkeä rooli siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kehittämällä kaasuinfrastruktuuria yhtiömme pystyy tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin toimitusvarmasti ja turvallisesti. Turvallisuusterveisin, Aki Huomo Gasum-konsernin HSEQ-päällikkö P.S. Lisää Gasumin uusista omistussuhteista voi lukea Gasum-uutisista sivulta 27. tässä numerossa Gasetti 4/2014 ”Biokaasu on olennainen osa tulevaisuuden yhteiskuntaa.” JAAKKO LEHTONEN, DODO RY:N HALLITUKSEN JÄSEN 12 4 Vastuullista liiketoimintaa Vähäpäästöiset energiaratkaisut ja ympäristöstä huolehtiminen ovat osa vastuullista yritystoimintaa. 25 12 Suomi edelläkävijäksi Jaakko Lehtonen kaipaa kansalaisaktiivisuutta ympäristöongelmien ratkaisuun. Joulupöydän vakiovarusteet 17 Vähähiilinen Suomi Maakaasulla on merkittävä rooli Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hankkeen tavoitteissa. 21 Ruokakuljetukset kaasuautolla Ruokaosuuskunnan luomutuotteet kuljetetaan asiakkaille biokaasuautolla. 22 Postinjakelun ruuhkahuippu Jakeluautojen vuotuinen polttoainekulutus on lähes 19 miljoonaa litraa. 26 Gasumlainen Ympäristöasiantuntija Minna Tolonen 27 Gasumin uutisia y mpä ristöva stu u ku u lu u l iik e toimin taa n Vastuulliseen liiketoimintaan kuuluu olennaisena osana ympäristöstä huolehtiminen. Vähäpäästöisillä energiaratkaisuilla voidaan vähentää muun muassa ympäristölle haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Ympäristön huomioiva toiminta vaatii sekä tahtoa että taitoa. 4—11 12 Jaakko Lehtonen haluaa kansalaiset aktiivisemmin mukaan ympäristöongelmien ratkaisuun. 22 20 21 Ruokaosuuskunnan luomutuotteet kuljetetaan perille biokaasuauton voimin. Heidi Eilola kuljettaa postin perille kaasuautolla. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailulla kohti puhtaampaa maantieliikennettä. 4/2014 gasetti 3 TEEMA Vastuullisuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hanke: tavoitteena hiilineutraali Suomi Hiilineutraali Suomi merkitsee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Noin 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia. Suomen energiaomavaraisuus voidaan nostaa 50–60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien 80 prosenttiin. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan sisältyy energiakäytön tehostamistoimia eri sektoreilla yli 50 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. 4 gasetti 4/2014 teksti Ari Rytsy kuvitus Aleksi Tammi puhtaan ympäristön Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50–60 prosenttiin. puolesta Lähde: Gasum Vastuullinen liiketoiminta edellyttää taitoa, tahtoa sekä vähäpäästöisiä energiaratkaisuja. Parhaimmillaan ympäristöstä huolehtiminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia. Pohjoismaisen energiaintensiivisen teollisuuden energiansäästöpotentiaalit ovat 10–30 prosenttia. linkeinoelämän perusedellytys on kohtuuhintainen ja luotettava energia, jonka merkitys korostuu erityisesti tuotantovaltaisilla aloilla. Suuresta energiatarpeestaan huolimatta yritykset voivat käyttää monipuolisesti uusiutuvia ja vähähiilisiä energiamuotoja, jolloin toiminnan negatiiviset ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Suomen Yrittäjät ry:n ympäristöekonomisti Eini Lemmelän mielestä bioenergia on yksi varteenotettava energianlähde suomalaisille yrityksille. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on keskeistä, että se on tuotettu kestävästi. – Energian myyjien ja tuottajien pitäisi panostaa energiantuotannon todellisista ympäristövaikutuksia kertomiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi sähkön tuotantoketju ei ole käyttäjälle läpinäkyvä, Lemmelä toteaa. 4/2014 gasetti 5 TEEMA VASTUULLISUUS Pk-sektorilla ympäristöystävällisyys huomioidaan tuotannossa ja energian käytössä mahdollisuuksien mukaan. Pitkien toimitusketjujen häntäpäässä toimivat alihankkijat huolehtivat isojen yritysten niille asettamista ympäristövelvoitteista, mutta resurssipulan takia ylimääräistä työtä näiden asioiden parissa ei juuri tehdä. Poikkeuksena ovat yritykset, joille ympäristöasioiden hoitaminen on selkeä kilpailuvaltti. Kokonaisvaltainen muutos edellyttää kannustavia esimerkkejä sekä valtionhallinnon suunnasta tulevia kannustimia ja hallinnollisia kevennyksiä. – Yrityssektoria tulee motivoida ympäristömyönteisyyteen mahdollistamalla uudenlaisia ratkaisuja. Yksi tällainen voisi olla yritystoiminnassa syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden vapaampi hyödyntäminen yrityksen sisällä tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa Lemmelä vihjaisee. Paljon riippuu myös yrityksen ylimmästä johdosta, joka on yritysvastuuverkosto FIBSn vuonna 2014 teettämän yritysvastuututkimuksen mukaan vastuullisuustoiminnan merkittävin liikkeellepaneva voima. – Ympäristökysymykset nähdään olennaisimpana yhteiskuntavastuuteemana, kertoo FIBSn yritysvastuuasiantuntija Leila Räsänen. Ei pelkkää energiaa, vaan puhtaita käytäntöjä Ympäristövastuussa on kyse laajasta ja kokonaisvaltaisesta elinympäristön, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin huomioimisesta yrityksen toiminnassa. Olennaista on ymmärtää, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja miten kyseisiä vaikutuksia voidaan hallita. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi perustetun Climate Leadership Council -yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Keronen muistaa hyvin lapsuutensa Valkeakosken, jonka alapuolisia vesistöjä kuormittivat kemian ja paperitehtaiden päästöt. Kemialliset lautat aiheuttivat lähijärville ja niiden ekosysteemeille merkittävää vahinkoa. Energiamuotojen kehitykselle on tärkeintä niiden yleinen hyväksyttävyys ja yhtenäiset näkemykset muun muassa maankäytön muodoista. venäjältä suomeen tuodun Maakaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutukset on arvioitu. venäjän toimintojen osuus koko ketjun päästöistä on 13,6% josta suurin osa aiheutuu kaasun siirrosta. suomessa gasumin omasta toiminnasta kaasun siirrosta aiheutuneet päästöt ovat 0,3% koko ketjun päästöistä. käytönaikaisten hiilidioksidipäästöjen osuus on 86% koko ketjun päästöistä. 6 gasetti 4/2014 – Mietin jo 13-vuotiaana, että jonkun pitää puhdistaa tuo vesi. Tuolloin kuitenkin vesistön kuormittamista ei pidetty niin suurena ongelmana, muistelee Keronen. Kyseinen esimerkki kuvastaa menneiden vuosikymmenten käytäntöjä, jotka ovat onneksi uudistumassa. Yhteiskunnallisen heräämisen myötä muun muassa monet jätevesikierrot ovat muuttuneet kokonaan suljetuiksi. Merkittäviä edistysaskeleita on otettu myös materiaalien kierrätyksessä, jätteiden käsittelyssä sekä kestävissä energiaratkaisuissa, joiden avulla pystytään varmistamaan yrityksen toiminnan jatkuminen. Yrityssektoria tulee motivoida ympäristömyönteisyyteen. Yhä useampi yritys kiinnittää huomiota energiamuotojen valintaan ja pohtii toimintansa kautta mahdollisuuksia siirtyä asteittain tai jopa kokonaan vähähiilisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Tämä on tärkeää, sillä suurimmat ympäristöhaasteet liittyvät ilmaston lämpenemistä aiheuttaviin kasvihuonekaasupäästöihin, joiden kuriin saamiseksi sellainen fossiilisten polttoaineiden käyttö, jossa kasvihuonekaasupäästöt karkaavat ilmakehään, pitäisi lopettaa kokonaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Käytännössä se tarkoittaa sähköntuotannon uudistamista sekä siirtymistä valtaosin päästöttömiin lähteisiin reilun kolmen vuosikymmenen kuluessa. – Energiamuotojen kehitykselle on tärkeintä niiden yleinen hyväksyttävyys ja yhtenäiset näkemykset muun muassa maankäytön muodoista. Esimerkiksi tuulivoiman osalta on ratkaistava, menevätkö vaikkapa alueen kulttuuri- tai provisiopalvelut vähäpäästöisen energiantuotannon edelle, pohtii Räsänen. Cleantechistä maailman suurin bisnes Energiakysymykset ovat avainasemassa globaalien kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ei kuitenkaan onnistu hetkessä. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää päästä eroon kivihiilellä tapahtuvasta energiantuotannosta ja korvata liikenteen öljyn käyttö vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla. Seuraavana listalla on öljyriippuvuuden vähentäminen. Näiden tavoitteiden toteutumista pystytään tukemaan vähäpäästöisellä maakaasulla, joka soveltuu polttoaineeksi esimerkiksi liikenteeseen sekä yhdistettyyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Jälkimmäistä puoltavat erityisesti sähkön laadun ylläpidon kasvavat haasteet. Maakaasun merkitystä siirtymäkauden polttoaineena korostaa vähäisempien päästöjen ohella se, että putki-infraa pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa biokaasun jakelussa. Eri energiamuotojen kulutuksen kehitykseen vaikuttavat vahvasti vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa tehtävät kansainväliset ilmastolinjaukset. – Fossiilisten polttoaineiden paradigma on ollut aikojen saatossa se, että tuotantokoneen energiatehokkuuden parantaminen vähentää yksittäisen koneen päästöjä, jos sitä käytetään kuten ennenkin. Tehostus tekee kuitenkin koneen ja sillä tapahtuvan tuotannon halvemmaksi, joka usein johtaa siihen, että konetta käytetään enemmän ja koneita myydään enemmän. Tämä kasvu lisää energian käyttöä enemmän kuin tehostaminen säästää. Siksi on olennaista vaihtaa puh- taampiin energialähteisiin, korostaa kaasuautolla ajava Keronen. Trendin muuttaminen on hidasta, sillä fossiiliset energiamuodot kattavat vuosittain yli 60 prosenttia kaikista maailman energiainvestoinneista. Rahavirtojen kääntämiseksi puhtaammista energiaratkaisuista tulee tehdä maailman suurin bisnes, jolloin globaali sijoituspääoma löytää nykyistä paremmin kestävän kehityksen tielle. Suomen vahvuutena on vankka kokemus vastuullisesta luonnonvarojen hyödyntämisestä, sillä suomalainen kulttuuri on perinteisesti hyvin luonnonläheinen. Raaka-ainetta riittää ja esimerkiksi biopohjaisten polttoaineiden kehitys on hyvässä vauhdissa. Tuotantoa ja varastointia kehitetään Globaaleissa visioissa valtaosa vuonna 2050 tapahtuvasta energiantuotannosta hyödyntää tavalla tai toisella uusiutuvia energialähteitä. Kun niiden osuus sähköntuotannossa kasvaa riittävän suureksi, voi sähköntuotanto olla todellista kulutusta suurempaa. Liikenteen polttoaineiden hiilidioksidipäästöt Biokaasun käyttö mahdollistaa suurimmat hiilidioksidipäästövähennykset verrattuna muihin liikenteen polttoaineisiin. 164 Biokaasu jalostetaan biometaaniksi ajoneuvojen käyttöä varten. 156 –24% CO2 ekv./km 124 111 95 5 5 bensiini diesel maakaasu biokaasu* Lähde: gasum ja Deutsche Energie-Agentur DENA / CONCAWE- well to wheel etanoli biodiesel sähkö sähkö tuulivoimasta *lietelanta raaka-aineena –97% 75 4/2014 gasetti 7 TEEMA VASTUULLISUUS Vastuullisuus on todellisia tekoja Ilmastomuutoksen torjunta on keskeisessä roolissa Intian kaltaisessa kehittyvässä maassa, missä hiilidioksidipäästöt kasvoivat liki kahdeksan prosenttia vuonna 2012. Samana vuonna maan hiilivoimaloissa päästöjen kasvu ylitti kymmenen prosentin rajan. Sen lisäksi noin 800 miljoonaa intialaista valmistaa yhä ruokansa lehmänlantaa tai puuta polttamalla. Rajallisen puumassan käyttö energiantuotannossa tarkoittaa hyvin lyhyttä raaka-aineen jalostusketjua, joka vapauttaa puuhun sitoutunutta hiilidioksidia ja muita päästöjä. Sen sijaan puu kannattaisi jalostaa pidemmälle korvaamaan esimerkiksi rakennuksissa hyödynnettävää betonia, johon käytetty energiamäärä on merkittävä. Gasum on tukemassa viiden biokaasun tuotantoyksikön rakentamista Intian Dausaan köyhille maaseutualueille. Yksiköt rakennetaan yhteistyössä UFF:n ja sen paikallisen kumppanin Humana Intian kanssa. Yksi tuotantoyksikkö on suunniteltu palvelemaan 8–12 henkilön perhekuntaa. Perheet ovat maanviljelijöitä ja heillä tulee olla neljä buffaloa, jotta biokaasuyksikkö saa riittävästi raaka-aineena käytettävää lantaa kaasun tuotantoon. – Tällaisen hankkeen konkreettiset hyödyt ovat heti havaittavissa. Biokaasun käyttäminen puun sijasta kodin energianlähteenä vähentää sisäilman saasteita, mikä näkyy perheiden terveydessä. Runsaasti sisätiloissa taloustöiden parissa työskentelevät naiset ovat iloisia, kun puun polttamisesta aiheutuva savu ei enää aiheuta silmäsairauksia ja hengittäminen on helpompaa, havainnollistaa UFF:n kumppanuustoiminnan päällikkö Minja Huopalainen. Puun poltosta syntyvä savu ja siitä johtuvat hiukkaspäästöt sisähengitysilmassa ovat suuri tekijä Intian lapsikuolleisuusluvuissa, joita biokaasuun siirtyminen alentaa merkittävästi. Samalla naisilta ja tytöiltä säästyy päivittäin useita tunteja puun keräämiseltä ja poltolta tai energiana käytettävien lantakakkujen teolta. Sen sijaan he voivat opiskella, hankkia lisätienestiä ja levätä enemmän. – Biokaasun tuotannossa syntyy sivutuotteena lietettä, jota hyödynnetään maanviljelyksessä. Lietettä käyttämällä parannetaan maan kuntoa sekä vähentämään kasteluveden, energian ja kemiallisten lannoitteiden tarvetta. Tämä näkyy maanviljelijäperheissä säästöinä ja suurempina satoina, Huopalainen täydentää. Kaiken kaikkiaan UFF:n ja ulkoasiainministeriön tukemassa biokaasuhankkeessa Dausan maakuntaan rakennetaan 400 uutta biokaasuyksikköä. Samalla myös huolletaan UFF:n aikaisemman biokaasuhankkeen aikana rakennettuja yksiköitä. Tällöin kulutuksen ylittävällä tuuli- ja aurinkosähköllä pystytään tuottamaan kaasua, joka varastoidaan kaasuverkostoon pilvisten ja tuulettomien päivien varalle. Tästä esimerkkinä toimii Power-to-Gas -prosessi, missä sähköllä tuotetaan vedestä vetyä, joka yhdistetään hiilidioksidin kanssa metaaniksi. Metaani syötetään kaasuverkkoon ja jaetaan sen kautta eri käyttökohteisiin. Teknologia on mahdollista integroida biokaasun tuotannon yhteyteen, jolloin prosessissa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa ja jalostuksessa. Energiantuotannon muuttumisen myötä tämän tyyppiset innovatiiviset varastointiratkaisut tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Vuoteen 2016 ulottuva Neo-Carbon Energy -projekti tähtää siihen, että Suo- Ympäristömyönteisyys on positiivinen asia ja tulevaisuudessa elinehto. men teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmien kehityksessä. Projektissa kehitetään muun muassa sähköverkkoon kytkettyä laajamittaista energiavarastointia ja sen integrointia muihin energiasektoreihin. – Ympäristömyönteisyys on positiivinen asia ja tulevaisuudessa elinehto, joka mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näihin päästään kiinni kohdentamalla tuotekehitystä ja pilottihankkeita fossiilittomiin ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin, herättelee Keronen. Puhtaiden teknologioiden kehittäminen ja tuotteistaminen on ottanut tuulta alleen monissa Suomen naapurimaissa, missä cleantechiin myös investoidaan rohkeasti. Kansainvälisesti vähähiilisyydestä on tulossa voimistuva suuntaus, joka edellyttää nykyistä proaktiivisempaa lähestymistapaa niin yrityksiltä kuin poliitikoilta. – Suomella on erinomaiset mahdollisuudet menestyä vähähiilisyyteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Meiltä löytyy huippuluokan osaamista ICT:stä ja monesta eri teknologiasta, sanoo Sitran johtava asiantuntija Tiina Kähö. Raportointi lisää läpinäkyvyyttä Liiketoimintaa koskettavien vastuukysymysten myötä yritysten vastuuraportointi on lisääntynyt erityisesti 8 gasetti 4/2014 pörssiyhtiöiden parissa. Tähän on myötävaikuttanut uusi EU-direktiivi, joka on viemässä yritystoiminnan avoimuutta eteenpäin lisäämällä suurien yritysten ei-taloudellista raportointia. Yritysvastuuraportoinnille on tilinpäätösraportoinnin tapaan laadittu omia standardeja, jotka mahdollistavat raporttien vertailun. Vastuu raportin sisällöstä on kuitenkin toiminnastaan raportoivalla yrityksellä. Yritysvastuuraportoinnin haasteena on kertoa rehellisesti sekä yrityksen onnistumisista että kehittämisen paikoista. – Toisinaan yritykset juoksevat esimerkiksi erilaisten sertifiointi trendien perässä, jolloin itse kokonaisuus jää huomioimatta. Jatkuva viestintä on olennaista, sillä sen avulla osallistetaan sidosryhmiä ja ansaitaan läpinäkyvämpi yrityskuva, Räsänen arvioi. Jotkut yritykset ovat luopuneet ympäristöraportoinnista kokonaan viemällä olennaiset tiedot suoraan tuotteidensa merkintöihin. Yksi tällainen toimija on amerikkalainen mattovalmistaja InterfaceFlor Ltd, joka on panostanut kestävään kehitykseen vuodesta 1994 lähtien. Alansa markkinajohtaja on muun muassa vähentänyt uusiutumattoman energian käyttöä 60 prosentilla ja kasvihuonepäästöjä 44 prosentilla vuodesta 1996 lähtien. Tällä hetkellä 30 prosenttia kaikesta InterfaceFlorin maailmanlaajuisesti käyttämästä energiasta on peräisin uusiutuvista energianlähteistä. Yhtiön kunnianhimoisena tavoitteena on karsia kaikki toiminnastaan aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset vuoteen 2020 mennessä. – Suomessa ympäristövastuu on erilaisten velvoitteiden kuten esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osalta hyvin hallussa. Sen sijaan tekemistä riittää siinä, kuinka ympäristövastuu saadaan viedyksi osaksi liiketoimintaa, sanoo Kähö. Ympäristön ja turvallisuuden ehdoilla V uodesta 2010 lähtien ilmestynyt Gasumin yritysvastuuraportti on osa Gasumin ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Yritysvastuuraportissa kuvataan, kuinka Gasum toteuttaa taloudellista ja sosiaalista vastuutaan sekä ympäristövastuutaan. Viime vuoden raportissa kiinnitettiin erityistä huomiota Venäjältä Suomeen tuodun maakaasun tuotanto- ja käyttöketjun ympäristövaikutuksiin. Tämän vuoden aikana yritysvastuun olennaiset asiat on määritelty yhdessä PricewaterhouseCoopersin ja Gasumin sidosryhmien kanssa. Ensi keväänä ilmestyvän uuden yritysvastuuraportin sisällössä korostuvat olennaisuusanalyysin tulosten mukaisesti innovaatiot ja tulevaisuuden visiot, Gasum toimijana yhteiskunnassa, arvoketju sekä turvallisuus ja toimitusvarmuus. Kohti ympäristötavoitteita Gasum kehittää jatkuvasti toimintansa ympäristöystävällisyyttä huolehtimalla ympäristövelvoitteiden toteutumisesta. Niiden seurannassa auttavat Gasumin uusi lakitietokanta sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Lisäksi Gasum on sitoutunut vapaaehtoisesti kemianteollisuuden kansainväliseen kestävän kehityksen ohjelmaan Responsible Careen, Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimukseen, Helsingin kaupungin Ilmastokumppanitverkostoon, Baltic Sea Action Groupiin sekä Climate Leadership Counciliin. Gasumin omana ympäristötavoitteena on vähentää toiminnasta aiheutuvia metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Teksti Ari Rytsy visesti mukana muun muassa nelivuotisessa Inspired in Finland -yhteistyöohjelmassa, jossa luovuus ja suomalainen liike-elämä kohtaavat paremman työelämän puolesta. Gasumin henkilöstön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehditaan kouluttamalla ja kannustamalla työntekijöitä ennakoivaan turvallisuuteen, ympäristönäkökohtien huomioimiseen sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Esimerkiksi vuonna 2013 Gasumin henkilökunta teki noin 900 turvallisuushavaintoa, joiden avulla parannettiin toiminnan työturvallisuutta. Gasumin toiminnassa varaudutaan ennakolta onnettomuustilanteisiin yhteistoimintaharjoituksissa, jotka toteutetaan paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. Yrityksen kunnossapidon työntekijät ylläpitävät turvallisuustasoa laaditun ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti. Inspectan kaltaiset puolueettomat organisaatiot tekevät säännöllisesti teknisiin laitteisiin liittyviä tarkastuksia. Kaiken muun ohella Gasum pyrkii lisäämään kaasutietoutta Suomen Kaasuyhdistyksen järjestämillä kursseilla sekä kouluttamalla tulevaisuuden kaasuosaajia kaasuliiketoimintaan liittyvistä turvallisuusasioista Aalto-yliopiston Natural Gas Engineering -koulutusohjelman puitteissa. Työturvallisuus keskiössä Gasumissa yritysvastuu konkretisoituu useina hyvinvointia tukevina hankkeina ja käytännön toimenpiteinä. Yritys on aktii- 4/2014 gasetti 9 TEEMA VASTUULLISUUS teksti Ari Rytsy Possu putkessa – ennakoivaa kunnossapitoa Gasum huolehtii putkistonsa kunnosta säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla. Samalla huomioidaan turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. G asumilla on Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueella yhteensä noin 1 300 kilometriä teräksestä valmistettua kaasuputkea, jonka käyttövarmuudesta ja turvallisuudesta huolehditaan ennakoivalla kunnossapidolla. Putkiston kuntoa seurataan painekaapimilla eli niin sanotuilla porsailla, jotka ovat saaneet nimensä laitteen englanninkielisestä lyhenteestä PIG (Pipeline Inspection Gauge). Profiiliporsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa mitaten esimerkiksi sen pyöreyttä. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Kompressoriasemien kaasuturbiinien kuntoa seurataan koneen sisään mahtuvilla, tarkoilla värähtely mittareilla. Gasumissa kaasuputkien vaihto-operaatiot ovat harvinaisia, sillä putkien käyttöikä on useita kymmeniä vuosia, eivätkä ne altistu korroosiolle. Putken sisällä kulkee pelkästään kaasua, ja ulkopinta on eristetty maaperästä suojaavalla polyeteenimuovikerroksella. Sitä täydentää niin sanottu katodinen suojaus, mikä tarkoittaa korroosion muodostumisen estämistä sähkökemiallisin keinoin. Pinnoitevaurioita mitataan säännöllisesti maan pinnalta käsin CIPS-menetelmän (Close Interval Potential Survey) avulla, joka perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta. tämän tyyppisiin projekteihin. Niiden ohella pyrimme tiedottamalla lisäämään maanomistajien ja maansiirtourakoitsijoiden tietämystä kaasuputkistosta sekä sen kuntoon että sijaintiin liittyvistä asioista, kertoo Gasumin Siirtopalveluiden johtaja Ari Suomilammi. Painekaapimet eli porsaat ovat saaneet nimensä laitteen englanninkielisestä lyhenteestä PIG. Ympäristöystävälliset menetelmät Kaasuputkien kunnossapidossa suositaan ympäristöystävällisiä työmenetelmiä. Esimerkiksi putkilinjaston kasvillisuuden poisto toteutetaan pääasiassa mekaanisesti ja ilman myrkytyksiä, mikä mahdollistaa kaadetun puumateriaalin käytön polttoenergiantuotannossa. Asennustöiden yhteydessä putkisto suljetaan ja siellä oleva maakaasu kulutetaan loppuun ennen liitostöiden tekemistä. Tällä tavalla estetään kaasun vapautuminen ilmakehään. – Gasumissa kaasun käyttöä toteutetaan suunnitelmallisesti. Putkiston painetta nostetaan juuri sen verran, että sovittu kaasumäärä siirtyy luotettavasti asiakkaalle. Tällä tavalla pystymme minimoimaan putkiston paineesta huolehtivien kompressoriasemien polttoaineen kulutusta, Suomilammi täydentää. Tarkistuksia maalla, merellä ja ilmassa Putkilinjojen tarkistuksia suoritetaan vuosittain sekä kävellen että helikopterilla. Tarkistuksissa kiinnitetään huomiota muun muassa linjamerkintöihin, kasvillisuuteen sekä putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, kuten esimerkiksi ojituksiin. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin varmistetaan, että putki on pysynyt vesistön pohjassa ja että eroosio ei ole muuttanut pohjan profiilia. – Hankkeissa, joissa rakennustöitä tehdään viittä metriä lähempänä kaasuputkesta, tarvitaan oma kaivuuvalvoja. Gasum antaa vuosittain satoja lausuntoja 10 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 Gasumin keskusvalvomo valvoo ja ohjaa kaasuverkoston toimintaa keskeytyksettömästi ympäri vuorokauden. Valvomon päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille toimitusvarmasti ja turvallisesti. Maailmanpankki arvioi, että Taistelu ilmastonmuutosta vastaan voi kasvattaa globaalia BKT:Ta jopa 2 000 000 000 000 eurolla tulevina vuosikymmeninä. Lähde: Akbar Sameer, Kleiman Gary, Menon Surabi, Segafredo Laura: Climate-Smart Developement (Vol 1 of 2) -raportti 2014 Yhdessä ilmastonmuutosta vastaan Climate Leadership Council -yhdistyksen yritysjäsenet uskovat, että tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin on yhteistyö sekä kannattava ja kestävä liiketoiminta. 2 000 000 000 000 eu ron koli kon pin ta-ala vastaa yli kah den maapallon pin ta-alaa. Teksti Alisa Kettunen Mikä Climate Leadership Council? Kari Kankaanpää, Senior Manager Climate Affairs, Fortum Keväällä 2014 perustettu Climate Leader- Toimintamme tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Kestävä kehitys on osa strategiaamme ja liiketoimintaamme korostaen kestävien ratkaisujen merkitystä kilpailuetuna. Otamme tasapainoisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Ilmaston muutoksen hillintä ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ympäristövastuumme tärkeimpiä painopistealueita. Huomioimme kestävän kehityksen liiketoimintamme koko arvoketjussa. Vähennämme ympäristövaikutuksiamme parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden ja käytäntöjen avulla. ship Council -yhdistys pyrkii vahvistamaan Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden valmiuksia vastata ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ilmastohaasteisiin. Yhdistyksen ovat perustaneet Sitra, Caverion, Fortum, KONE, Neste Oil, Outotec ja St1. Simo Honkanen, Senior Vice President Sustainability and Public Affairs, Neste Oil Neste Oil tekee tutkimustyötä ympäristöä vähemmän kuormittavien polttoaineiden kehittämiseksi. Uusiutuva NEXBTL-dieselimme on erinomainen vaihtoehto liikennepolttoaineeksi ja tuo merkittävät kasvihuonekaasu- ja lähipäästöedut. On mahdollista, että NEXBTL-teknologian pohjalta löytyy myös muita, arkielämässäkin fossiiliraaka-aineita korvaavia käyttötarkoituksia esimerkiksi muoveissa tai kemikaaleissa. Meidän kannattaa tehdä yhteistyötä ja rakentaa kuvaa Suomesta edistyksellisenä, puhtaan energian ja nimenomaan sitä soveltavana kärkimaana. Tarvitsemme myös virkeää tutkimusta ja uusia ideoita, jotta hyvä tekninen osaamisemme jatkuu. Tavoitteiden saavuttamiseksi Climate Lea- dership Council muun muassa kokoaa ja jakaa tietoa kansainvälisistä ympäristötrendeistä sekä käynnistää yhdistyksen tarkoitusta tukevia kehityshankkeita. Lisäksi yhdistys tekee ehdotuksia ministeriöille ja julkisille organisaatioille innovaatiojärjestelmän ja tutkimusohjelmien kehittämiseksi. Yhdistys kokoaa yhteen sen tavoitteita edistäviä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita sekä yksittäisiä henkilöitä. Gasum liittyi syksyllä yritysten yhteenliittymään yhdessä Kemiran ja Nokian kanssa. Gasum toimii energiasektorin edelläkävijänä tarjoamalla luonnonkaasuratkaisuja. Yhtiön kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, Itämerta ja ilmastoa. Climate Leadership Council haluaa esimer- Riikka Timonen, Director corporate responsibility, Kemira Kemira tarjoaa asiantuntemusta ja räätälöityjä kemikaaliyhdistelmiä paljon vettä käyttäville teollisuudenaloille. Keskitymme asiakkaidemme veden, energian ja raaka-aineiden käytön tehostamiseen massa- ja paperi-, öljy- ja kaasu- ja kaivosteollisuuksissa sekä vedenkäsittelyssä. Kemira haluaa olla mukana koordinoimassa yhteistoimintaa CLC:n jäsenten kesken uuden liiketoiminnan edistämiseksi, resurssitehokkaiden ratkaisujen pilotoimiseksi sekä resurssitehokkuutta edistävien teknologioiden ja liiketoimintamallien tuomiseksi päättäjien tietoisuuteen. killään kannustaa muitakin toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jäseniksi voivat liittyä yritykset, tutkimuslaitokset ja organisaatiot, jotka toteuttavat omassa toiminnassaan yhdistyksen asettamia kestäviä tavoitteita. 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 11 12 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 jaakko lehtonen: Jätteet hyötykäyttöön Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen puhuu kaupunkisuunnittelun tärkeydestä, kaupunkilaisten tuottaman jätteen hyväksikäytöstä ja ympäristöalan startupyrittäjyyden puolesta. TEksti Päivi Laajalahti kuvat Vesa Tyni T oista kertaa järjestettävä Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailu etsii tällä kaudella puhtaamman liikenteen innovaatioita. Yksi arviointiraatiin kuuluvista henkilöistä on ympäristöjärjestö Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen. 34-vuotias Jaakko Lehtonen on toiminut Dodo ry:ssä vuodesta 2008 lähtien ja viimeiset neljä vuotta sen hallituksessa. Filosofian ja biologian opiskelijoiden aloitteesta vuonna 1995 syntynyt Dodo on vuosien varrella muuttanut toimintansa luonnetta, mutta säilyttänyt yhteiskunnallisen ja keskustelevan otteen. – Dodossa on paljon projektiluontoista, mutta samalla pitkäjänteistä toimintaa. Pysyvämpänä rakennelmana meillä on Kääntöpöytä, avoin kaupunkitila Pasilan historiallisessa rautatiemiljöössä, joka kannustaa keskusteluun ja antaa mahdolli- 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 13 Kansalaisten pitäisi jaksaa olla aktiivisia sen suhteen, että ympäristöä säästyy myös tuleville sukupolville. suuden erilaisten tilaisuuksien pitämiselle, Lehtonen kertoo. Yhdistys pyrkii löytämään ympäristöongelmiin luovia ja joskus yllättäviäkin ratkaisuja. Se on ollut mukana perustamassa Oulun lähellä sijaitsevaa lumituulta, yhtä Suomen ensimmäisistä yksityisomisteisista tuulivoimaloista. – Isotkin globaalit päätökset perustuvat usein hyviin sysäyksiin ja rakentuvat monenlaisille talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan intresseille. Kansalaisten pitäisi jaksaa olla aktiivisia sen suhteen, että ympäristöä säästyy myös tuleville sukupolville, Lehtonen analysoi. Innovaatioiden avulla kohti kestävämpää kehitystä Dodon toimintafilosofian mukaan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisu kulminoituvat kaupunkeihin. Tässä kohtaa ympäristönäkökohdat huomioon ottava kaupunkisuunnittelu on avainasemassa. Kaupunkisuunnittelu on olennainen osa Lehtosen työnkuvaa, mikä tulee esille myös hänen omassa, rakennetun ympäristön vajaakäyttöön paneutuvassa Hukkatila-nimisessä startup-yrityksessään. – Tutkimme erilaisia vajaakäyttöön liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja tilojen uusiokäyttöä. Startuptoiminta ympäristöpuolella on Suomen mittakaavassa vielä suhteellisen pientä, mutta uskon, että ideoita asian tiimoilta on varmasti paljon. Ihmiset vain saattavat olla liian kriittisiä miettiessään ideansa liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo Lehtonen. Innovatiivisista ajatuksista maassamme ei ole pulaa. Esimerkiksi Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun edellisellä kerralla voittanut LNGinside Technologies kehittää ratkaisua laivojen ja rahtialusten muuttamiseen kaasukäyttöisiksi EU:n rikkidirektiiviä silmällä pitäen. LNG eli nesteytetty maakaasu on tässä keskeisessä roolissa. Myös jakamistalouteen liittyvät palvelut ovat alkaneet nostaa päätään. – Carsharingiin perustuvan idean kautta yrityksille kehitetään toimivaa systeemiä autolaivueen käyttämiseen. Esimerkiksi Dodon naapurissa Pasilan veturitalleilla toimiva Weegos tarjoaa teknisiä ratkaisuja siihen, miten autoja voidaan varata ja jakaa niin, ettei tarvitsisi omistaa autoa, kertoo Lehtonen. Cleantech eli esimerkiksi energiatehokkuuden pa14 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 rantamiseen tähtäävä puhdas teknologia ja siihen liittyvät asiantuntijapalvelut ovat Lehtosen mukaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmässä asemassa. – Yksittäistä teknistä ratkaisua ei kuitenkaan voi myydä kaupassa. Pitää siis löytää sopivat kontaktit ja saada mukaan isompiakin toimijoita. Startup-maailmassa ei kannata jäädä pyörimään pieneen piiriin ja pelkästään törmäilemään muiden pienten yritysten kanssa, sillä se ei välttämättä johda tuloksiin. – Itseäni kiinnostaa erityisesti se, mitä kolmannen sektorin järjestö verkostoineen voi tarjota startup-yritystoiminnalle. Puhetta ja pöhinää aiheesta on ja alankin seuraavaksi tutkia, miten voisimme Dodon ominaisuudessa toimia uusien yritysten apuna. Lehtonen lähtee Gasumin innovaatiokilpailun arviointiraatiin mukaan erittäin kiinnostuneena ja kokee roolinsa kolmannen sektorin edustajana tärkeänä. – Toivon, että pystyn tuomaan keskusteluun kriittistä, mutta rakentavaa näkökulmaa. Suljetun kierron systeemi kaupunkiolosuhteisiin Suomen energiapolitiikkaa Lehtonen kuvaa hämmentäväksi, sillä se ei ympäristöaktiivin näkökulmasta tunnu kovinkaan määrätietoiselta ja johdonmukaiselta. Uusiutuvia energiamuotoja ei hänen mukaansa oteta tarpeeksi huomioon ja hän epäilee, että niistä liikkuu sekä kansalaisten että päättäjien keskuudessa vanhoja ja jopa vääriä mielikuvia. – Jos puhutaan uusiutuvista energioista ja ympäristöratkaisuista niin eiväthän ne pääse toteutumaan, jos ei ole mitään johdonmukaista suuntaa. Silloin helposti pitäydytään vanhoissa. Lehtonen näkee biokaasun olennaisena osana tulevaisuuden yhteiskuntaa ja etenkin liikenteen polttoaineena hän kokee sillä olevan suuri rooli. – Maakaasu on toki parempi vaihtoehto kuin öljy, mutta se on silti fossiilinen polttoaine. Biokaasu on fossiilisille polttoaineille erinomainen vaihtoehto, koska se käyttää samaa infrastruktuuria, mutta tuotantologistiikka on erilainen. Biokaasun tuotanto kytkeytyy suoraan siihen, miten paljon kulutamme ruokaa ja tuotamme biojätettä, Lehtonen kertoo. Kaupunkioloissa Lehtosta kiehtoo tietynlainen suljetun kierron systeemi, yhteiskunta, joka käyttää energiana ja ravinteina hyväkseen tuottamansa jätteet. Hä- Jaakko Lehtonen toivoo radikaaleja muutoksia yhteiskunnan systeemeihin ja energiantuotantoon. nen mukaansa yhdyskunnan jätteissä ja muussa mädätettävässä materiaalissa on biokaasun tuotantoa ajatellen todellista potentiaalia. – Laajassa mittakaavassa tämä saattaa kuulostaa edelleen vähän utopistiselta, mutta olen sitä mieltä, että radikaaleja muutoksia on tehtävä niin yhteiskunnan systeemeissä kuin energiantuotannossakin, hän summaa. Globaalit muutokset vaativat kansalaisaktiivisuutta Ympäristöongelmat vaativat päätöksiä globaalilla tasolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pienten maiden pitäisi jäädä pelkästään odottelemaan suurten valtioiden tekemiä päätöksiä. Lehtosen mukaan Suomi voisi EU:n tasolla toimia edelläkävijänä ja kehittää skaalattavia ratkaisuja globaaleihinkin haasteisiin, toimia ideoiden ja ajatusten markkinajohtajana ja näyttää mallia muille. – Suomi on kokoonsa nähden näkyvä ja toimiva valtio, joten pelkkä käsien päällä istuminen olisi naurettavaa, kuittaa Lehtonen. Lehtonen näkee ympäristöasioiden ratkomisen eteenpäin suuntautuvana liikkeenä, jonka tavoitteena tulisi olla isojen päätösten teko. – Muutokset lähtevät aina jostain sysäyksestä. Siksi on tärkeää voida vaikuttaa poliittiseen päätöksente- koon ja osoittaa, että on taloudellisestikin järkevää siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, pohtii Lehtonen. – Ei ole kuitenkaan mielekästä tukea toimintaa, joka on kauhean paljon kalliimpaa kuin joku toinen. Toisaalta hiilidioksidipäästöillä pitäisi olla määrätty hinta, sillä se tulee maksuun jossain vaiheessa kuitenkin. Tämä vero tai maksu pitäisi saada aikaan globaalisti hyvinkin pian, mutta samalla pitäisi myös olla porkkanaa uusiutuville energiamuodoille, jotta ne näyttäytyvät taloudellisesti potentiaalisina vaihtoehtoina. Pienistä puroista ei kasva isoja virtoja ilman apua. Lehtosen mukaan keskisuuret ympäristöteot ovat jääneet liian vähälle huomiolle ja ajatuksia pitäisi suunnata myös vaikkapa taloyhtiö- tai kaupunginosatasolle. – Puhutaan paljon yksilö- ja kotitaloustasolla tapahtuvista ympäristöteoista sekä toisaalta globaaleista ilmastoneuvotteluista. Näiden väliin jää valtavasti mahdollisuuksia. Lehtonen itse hankkii kotinsa sähkön uusiutuvista energiamuodoista, ei omista autoa ja pitäytyy kasvissyönnissä. Hän peräänkuuluttaa kansalaisyhteiskunnan aktiivisuuden merkitystä. – Kansalaisten pitää olla aktiivisia. Yksilötasolla suurin jalanjälki muodostuu kuitenkin juuri asumisesta, liikkumisesta ja syömisestä. 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 15 Biokaasu Eurooppa-neuvosto linjasi Suomen aloitteesta uusiutuvan energian käytöstä liikennesektorilla myös vuoden 2020 jälkeen, mikä antaa mahdollisuuksia biopolttoaineiden markkinoiden kehittymiselle ja biokaasun käytön lisäämiselle liikenteessä. LÄhde: gasum kaasuautoilu Bensakampanja noteerattiin Euroopassa nuorisotoiminnan tukeminen HJK:n uusi halli lämpiää biokaasulla Jalkapallon hallitseva Suomen mestari HJK satsaa voimakkaasti juniorityöhön. Helsingin Sonera Stadiumin viereen rakentuva ylipainehalli mahdollistaa junnuille hyvät harjoittelumahdollisuudet myös talvella. HJK Oy:n varatoimitusjohtajan Kari Haapiaisen mukaan seuran strategisena tavoitteena on parantaa juniorien harrastusmahdollisuuksia. Joulukuussa käyttöön otettava ylipainehalli on yksi askel tämän strategian jalkauttamisessa. Hallin rakennuttamisesta vastaa HJK:n omistama Helsingin Stadion Management Oy. Hallin myötä HJK:n 2 500 junioria saavat hyvät harjoitusolosuhteet talvikaudelle. Tiloista hyötyvät myös seuran vetämän iltapäivätoiminnan piirissä olevat ala-asteikäiset lapset sekä HJK:n jalkapallokoululaiset. Vapaaksi jäävät vuorot vuokrataan muille käyttäjille. – Halli-investointi mahdollistui HJK:n ja FC Barcelonan ystävyysottelusta saatujen tulojen ansiosta, Haapiainen kertoo. Lämmitysmuodoksi HJK valitsi Gasumin kotimaisen ja uusiutuvista raaka-aineista tuotetun biokaasun. 16 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 – Haluamme edistää lähiympäristön ja hengitysilman puhtautta. Uusiutuvana, energiatehokkaana ja vähäpäästöisenä energiamuotona biokaasu on hyvä vaihtoehto meille. Olemmekin todella tyytyväisiä Gasumin kanssa tehtävään yhteistyöhön, Haapianen sanoo. Gasumin asiakasryhmäpäällikkö Timo Jokila kertoo biokaasun soveltuvan hyvin suuren hallin lämmittämiseen. Lämpötilaa pystytään säätämään nopeasti ja kaasulämmitysjärjestelmä kestää tarvittaessa jopa pakkasta. Näin hallin lämmöt voidaan laskea yöksi vaikkapa pakkaselle, jolloin energiaa säästyy. Biokaasun energiatehokkuutta parantaa myös putkistojen tiiviys: lämpöhukka on esimerkiksi kaukolämpöä vähäisempää. HJK:n ja Gasumin kaksivuotinen yhteistyö näkyy yleisölle ainakin uuden hallin laitamainoksissa sekä HJK:n nettisivuilla ja asiakaskirjeissä. Gasum on innolla mukana lasten ja nuorten urheilusekä liikuntatoiminnan tukemisessa. – On loistava juttu, että Helsingin keskustaan saatiin kunnollinen halli juniorikäyttöön. Sille on varmasti tilausta, Jokila sanoo. Gasumin markkinointikampanja Bensaa biokaasun hinnalla on huomattu kansainvälisessä European Excellence Awards -viestintä- ja markkinointikilpailussa. Gasumin kampanja pääsi mukaan kilpailun listalle ainoana suomalaisena ehdokkaana. Kampanjan aikana Lohjan Tytyrin ABC GrilliMarket -asemalla tankattiin 30.11.2013 neljän tunnin ajan bensiini- ja dieselpolttoainetta sekä E85-etanolia biokaasun hinnalla. Kilpailun voittajat julkaistaan Pariisissa 4.12.2014. Maakaasun käyttö teollisuuden energianlähteenä kasvoi noin prosentilla vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. LÄhde: Tilastokeskus Energiapolitiikka Teksti Susanna Eskola tiekartta 2050 Kaasulla tärkeä rooli tavoiteltaessa vähähiilisempää ja kilpailukykyistä Suomea H allituksen kesällä 2013 asettama parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea julkaisi lokakuussa Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -mietintönsä, jonka tarkoituksena on toimia strategisen tason ohjeena matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tiekartassa maakaasu on nostettu merkittävään rooliin ja sen käyttö tulee tiekartan mukaan turvata siirtymäkaudella kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Tiekartassa nostetaan esiin erityisesti maakaasun monikäyttöisyys: sitä voidaan käyttää energiantuotannossa, teollisuudessa sekä tie- ja laivaliikenteen polttoaineena. Myös esimerkiksi biopolttoaineiden valmistuksessa tarvitaan maakaasusta valmistettavaa vetyä. Lisäksi tiekartta muistuttaa, että maakaasun avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, sillä kaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilellä ja noin neljänneksen pienemmät kuin liikenteen fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun käyttöä puoltaa myös infrastruktuurin säilyttäminen, sillä jo käytössä olevilla kaasuputkilla voidaan jatkossa siirtää biokaasua sekä biopohjaista synteettistä maakaasua (bio-SNG:tä). Lisäksi LNG-infrastruktuurin kehittäminen monipuolistaa vaihtoehtoja maakaasun hankinnassa. Tiekartassa pohditaan myös kaasu infran mahdollista käyttöä tulevaisuudessa uusiutuvan energian varastona: jos tuuli- tai aurinkovoiman tuotanto ylittää selvästi sähkön kysynnän, voitaisiin ylijäävä osuus muuttaa kaasuksi ja varastoida siirtoinfrastruktuuriin (ns. Power-to-Gas -menetelmä). Gasum kehittää kaasuinfrastruktuuria ja -markkinoita – Energiasektori on suurten haasteiden edessä. Meidän täytyy keksiä keinot, joilla voimme tarjota puhtaita ja kilpailukykyisiä luonnonkaasuratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin teollisuudessa sekä maa- ja meriliikenteessä. Gasum on valmis ottamaan tämän haasteen vastaan ja panostamme aktiivisesti kaasumarkkinoiden ja -infrastruktuurin kehittämiseen, Gasumin johtaja Christer Paltschik toteaa. Gasum kehittää aktiivisesti biokaasuja LNG-infrastruktuuria sekä -tuotantoa Pohjoismaissa. Gasumin tytäryhtiö Skangass on aloittanut Porin LNG-terminaalin r akennustyöt ja terminaali otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Gasum rakensi Lahteen Suomen suurimman Kujalan biokaasulaitoksen syksyllä 2014. Laitos tuottaa Päijät-Hämeen jätteistä kotimaista ja uusiutuvaa biokaasua, jota voidaan hyödyntää muun muassa liikenteen polttoaineena ja voimalaitosten energian lähteenä. Lisäksi Gasumilla panostetaan siihen, että kaasualalle saadaan uusia osaajia ja ideoita: esimerkiksi avoimen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailujen kautta etsitään uudenlaisia ideoita kestävien luonnonkaasuratkaisuiden edistämiseen ja hyödyntämiseen. Vuosien 2014–2015 kilpailussa haastetaan osallistujat kehittämään uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja luonnonkaasun liikenne käyttöön. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 kaasulinjaukset: Kaasun käyttö tulee turvata siirryttäessä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Kaasu on monikäyttöinen polttoaine, joka mahdollistaa merkittävät päästövähennykset sekä teollisuudessa että liikenteessä. Kaasuinfrastruktuurilla voidaan siirtää biokaasua sekä biopohjaista synteettistä maakaasua (bio-SNG:tä). LNG-infrastruktuurin kehittäminen monipuolistaa maakaasun tarjontaa ja hankintaa. 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 17 Puhtaampi liikenne LNG Gasumin tytäryhtiö Skangass järjesti lokakuussa Norjan suurlähetystön, Nofi:n ja Innovation Norway kanssa LNG-seminaarin ja Porvoon LNG-tuotantolaitoksen vierailun. LÄhde: gasum Kortti käy kohta kaikilla tankkausasemilla Ski Sport Finland ajaa puhtaasti biokaasulla Ski Sportin henkilökunnan käyttöön on hankittu kaksi Audi A3 g-tronia. Gasum ja Audi ovat Ski Sport Finlandin pääyhteistyökumppaneita ja tukevat miesten, naisten ja nuorten alppihiihtoa sekä freestylemaajoukkuetta. Autoihin tankataan jatkossa puhdasta ja kotimaista biokaasua. Biokaasun avulla vähennetään autoilusta koituvia hiilidioksipäästöjä. Puhtaamman polttoaineen, biokaasun, valinta tukee Gasumin ja Ski Sport Finlandin yhteistyön mottoa ”Kun sataa lunta, se on valkoista lunta”. Ski Sportin tulevia tapahtumia: Freestylehiihdon MM-kisat Kreishberg 15.–25.1.2015 Alppihiihdon MM-kisat Vail 2.–15.2.2015 Freestylen SM-kilpailut, ski cross Levi 9.4.2015 Freestylen SM-kilpailut, ski slopestyle, ski halfpipe, kumparelasku, parikumpareet Ruka 10.–13.4.2015 Alppihiihdon SM-kilpailut, vauhtilajit Ylläs 10.–15.4.2015 Alppihiihdon SM-kilpailut, tekniikkalajit Pyhä 16.–19.4.2015 Gasum laajentaa kaasutankkausasemiensa maksutapavalikoimaa. Jatkossa tankkauksen voi maksaa tutun GasCardin lisäksi kotimaisilla pankkikorteilla sekä Mastercard- ja Visaluottokorteilla. Pankki- ja luottokorttimaksamisen pilotointi alkoi marraskuun alussa Nekalan tankkausasemalla Tampereella. Kaikkien muiden Gasumin tankkausasemien muutos aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun Nekalan pilottivaiheesta on kertynyt riittävästi kokemuksia. Muutoksen yhteydessä parannetaan myös maksamisen turvallisuutta: jatkossa maksuautomaatti ei niele enää koko korttia, vaan se jättää kortin puoliksi ulos lukijasta. Kaasutankkauskartta auttaa Euroopassa matkustavaa Suunnitteletko automatkaa Eurooppaan? NGVA Europe on julkaissut juuri kartan, jossa näkyvät maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteet sekä pisteiden aukioloajat ja maksutavat Euroopan eri maissa. Kartan avulla voi jopa suunnitella ajoreitin halki Euroopan tankkauspisteiden mukaan. Kartta auttaa käyttäjäänsä myös etsimään tankkauspisteitä tietyn välimatkan säteellä. Kartta verkossa: www.ngvaeurope.eu/get-directions. Uudet EU-tavoitteet edesauttavat biokaasun käytön lisäämistä EU-maiden johtajat kokoontuivat lokakuun lopulla kehittämään vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n yhteistä ilmasto- ja energiapakettia. Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettiin EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi vähintään 40 prosenttia – vuoden 1990 tasoon verrattuna – vuoteen 2030 mennessä. Samalla päätettiin, että uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta tulee EU-tasolla olla 27 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisesta annettiin vain ohjeellinen 27 prosentin tavoite, joka ei ole sitova EU-tasolla eikä yksittäisissä jäsenmaissa. EU:n tärkein väline päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on päästökauppajärjestelmä, jota tullaan uudistamaan päästö oikeuksien markkinavakausvarannoilla. Sovituilla ilmasto- ja energialinjauksilla pyritään edistämään cleantech-sektorin ja biotalouden markkinoita. Linjaukset vaikuttavat positiivisesti myös biopolttoaineiden markkinoiden kehittymiseen. 18 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 –20% Raakaöljyn hinta on laskenut parikymmentä prosenttia kesäkuussa alkaneen hintaromahduksen jälkeen. Energiakauppa LÄhde: Yle uutiset 12.10.2014 Teksti Amanda Vainio öljymarkkinat Raakaöljyn hinta laskussa M globaali taloustilanne ja öljyntuotannon kasvu esimerkiksi Libyassa. Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotannon raju lisääntyminen on vähentänyt maan riippuvuutta Lähiidän öljystä, jolloin Lähi-idän maat ovat alkaneet viedä ylimääräistä öljyä Aasian markkinoille. Brent-raakaöljyn hinta oli lokakuussa jo yli 20 prosenttia alhaisempi kuin kesäkuussa. Kesäkuussa hinta oli korkeimmillaan 115 $/bbl kuun puolivälissä, kun taas lokakuussa hinta kävi jo tasolla 83 $/bbl. Öljynviejämaiden järjestön OPECin jäsenet ovat aiemmasta poiketen alkaneet aakaasun hinta on sidottu indeksillä raskaan polttoöljyn hintaan. Raskas polttoöljy puolestaan seuraa melko tarkasti raakaöljyn hintakehitystä. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku näkyy siis myös maakaasun energiamaksun hinnassa. Tammikuusta 2014 tammikuuhun 2015 katsottuna maakaasun energiamaksu on laskenut kymmenen prosenttia. Raakaöljyn hinta on ollut laskussa kesäkuusta lähtien. Taustalla on Yhdysvaltojen vähentynyt öljyn tuontitarve, heikko Brent-raakaöljyn hinnankehitys USD/bbl EUR/bbl 130 120 110 100 90 80 70 60 27.10.2014 20.10.2014 6.10.2014 13.10.2014 29.9.2014 22.9.2014 8.9.2014 15.9.2014 1.9.2014 25.8.2014 11.8.2014 18.8.2014 4.8.2014 21.7.2014 28.7.2014 14.7.2014 7.7.2014 23.6.2014 30.6.2014 16.6.2014 9.6.2014 2.6.2014 50 kilpailemaan markkinaosuuksista, mistä osoituksena Saudi-Arabia leikkasi syyskuussa asiakashintojaan Aasian markkinalla. Brent-raakaöljyn raju hinnanlasku osoittaa, kuinka suuri muutos OPECmaiden hintakilpailun aloittaminen on. Saudi-Arabia on myös ilmoittanut hyväksyvänsä hinnan laskun jopa 80 $/bbl asti. Osaltaan öljyn hintaa on laskenut myös synkistä talousnäkymistä johtuva globaalin kysynnän heikko kasvu erityisesti Euroopassa ja Kiinassa. Vuoden 2014 globaalia kysyntäennustetta onkin laskettu useamman kerran syksyn aikana, ja uusin ennuste on 92.4 mb/d eli miljoonaa barrelia päivässä. Vuodelle 2015 ennustetaan kuitenkin edelleen kysynnän kasvua. Vaikka kysyntä on laskenut, tuotanto on noussut niin OPECmaissa, Libyassa kuin muissa OPECin ulkopuolisissa maissa. Pelkästään OPECin ulkopuolisten maiden öljyntuotannon kasvu on ollut globaalin kysynnän kasvua suurempaa. Joidenkin ennusteiden mukaan Brentöljyn hinta olisi vuonna 2015 tasolla 85 $/ bbl. Kausivaihtelut voivat nostaa hintaa lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän aikavälin hinta näyttää silti matalalta. Hinnan lasku kuitenkin viestii markkinoiden toimivuudesta: tarjontaan nähden heikko kysyntä heijastuu markkinamekanismien kautta alenevissa hinnoissa. 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 19 Innovointi uudet luonnonkaasuratkaisut Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 80 prosenttia on peräisin energiankulutuksesta. Uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen vaatii investointeja sekä uusien teknologioiden innovointia ja käyttöönottoa. LÄhde: vtt teksti Tuomas Lehtonen Innovaatiokilpailu edistää puhtaampaa liikennettä G asumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa haetaan ideoita, joilla lisätään biokaasun, maakaasun ja LNG:n käyttöä liikenteessä. Kilpailuideat voivat liittyä esimerkiksi tekniikkaan, markkinointiin tai palvelukehitykseen. Voittajalle on luvassa jopa 100 000 euron palkinto. Gasumin strategia- ja yritysvastuujohtaja Sari Siitonen kertoo, että kilpailulla halutaan jouduttaa kaasun käyttöä liikenteessä ja vähentää näin hiilidioksidipäästöjä ja polttoainekuluja. – Suomessa on 1 700 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Haluamme moninkertaistaa tämän määrän. Etsimme innovatiivisia ratkaisuja, joita voidaan ottaa käyttöön 1–2 vuoden sisällä. Kilpailuidea voi perustua esimerkiksi yrityksen työsuhdeautojen vaihtamiseen luonnonkaasukäyttöisiksi, Siitonen sanoo. Innovaatiokilpailun toteutuksesta vastaavan Gasumin Elina Niirasen mukaan Hyvän ilman lintu -kilpailu lanseerattiin Energia 2014 -messuilla 28. lokakuuta. Tilaisuuden vetonaulana nähtiin Latela-televisiosarjasta tuttujen autotuunaajien kaasukäyttöiseksi muuntama Pontiac Firebird vuosimallia 1975. Bensasyöppöjen kuninkaasta on kuoriutunut osaavissa käsissä ekoauto. nessä. Kisaan kelpuutetaan Suomessa rekisteröidyt toiminimet, yritykset ja yhteisöt sekä 3–10 hengen tiimit. Tiimiläisten tulee asua Suomessa ja olla yli 18-vuotiaita. – Keväällä pidetään kaksi seminaaripäivää, joissa jalostetaan kilpailuideoita. Raati valitsee ensimmäiseen seminaariin 10 ja toiseen viisi parasta joukkuetta. Kilpailun voittaja tai voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa kesäkuussa, Siitonen kertoo. Innovaatiokilpailun arviointiraadin puheenjohtajana toimii Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen. Muut raadin jäsenet ovat Aaltoyliopiston teknillisen korkeakoulun professori Kalevi Ekman, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen professori Petri Parvinen, Rovio Entertainmentin Mighty Eagle Peter Vesterbacka, Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen sekä Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen, strategia- ja yritysvastuujohtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka. Hyvän ilman lintu -kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Vuosina 2012–2013 järjestettyyn kisaan osallistui peräti 100 joukkuetta. Voittajajoukkue kehitti ratkaisun, jolla laivoja voidaan muuttaa LNG-käyttöisiksi. Tiimit ja yritykset mukaan kisaan Osallistu Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailuun osoitteessa gasum.fi/hyvanilmanlintu. Kilpailun sääntöihin voi tutustua Gasumin nettisivuilla ja osallistuminen onnistuu sähköisellä lomakkeella vuoden loppuun men- 20 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 koulutus Kaasuosaamista koulun penkiltä Gasum järjesti syksyllä 2014 yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Natural Gas Engineering - kurssin. Suositun kurssin viimeinen luentokerta pidettiin 18.11.2014, jolloin käsittelyssä oli kaasuun perustuva energiantuotanto. Kurssilla käsiteltiin laajasti luonnonkaasuratkaisuja eri näkökulmista: kaasun termodynamiikkaa, kaasumarkkinoita, kaasuverkkoa ja sen komponentteja, LNG:tä, biokaasua, uusia kaasuntuotantoteknologioita ja kaasun liikennekäyttöä. Viimeisellä luennolla esiteltiin kaikki kaasuun perustuvat energiantuotantoteknologiat ja Wärtsilän Dispatch Simulator -applikaatio, jonka avulla voi tarkastella, kuinka nopeasti käynnistettäviä kaasumoottoreita käytetään tuettaessa uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Tutustu simulaattoriin: www.wartsila. fi/en/the-dispatch-simulator Kaasu arjessa TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVA Ave Telkinen Tero Santamaa kuljettaa tuotteet jäsenille kahdesti viikossa. Kuvassa Kalasataman toimituspiste. Biokaasuautolla vihreää pöytään Helsinkiläisen ruokaosuuskunnan jäsenet saavat takuutuoreita luomuvihanneksia ja -kasviksia omasta pellosta. Kuljetukset hoituvat biokaasulla toimivalla jakeluautolla. R uokaosuuskunnan toiminta-ajatuksena on tuottaa tuoreita ja laadukkaita luomuvihanneksia ja -juureksia jäsenilleen. Osuuskunnan jäsenet sijoittavat ruokakunnan toimintaan 450 euron suuruisen satomaksun vuodessa ja saavat viikoittain sovitun erän tuotteita Helsingin keskustaan toimitettuna. – Tuotteet tulevat jäsenille noin 20 prosenttia halvemmaksi kuin muualta ostettuna. Tärkeintä meille on kuitenkin tuotteiden laatu ja tuoreus sekä se, että pääsee halutessaan tekemään itsekin peltotöitä, kertoo ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Olli Repo. Herttoniemen ruokaosuuskunta voitti Maaseudun Tulevaisuuden tekijä 2014 -palkinnon vuoden innovaatisimpana maaseutuyrityksenä. Osuuskunnan idea on myös innostanut monia. Meneillään on nyt neljäs satokausi ja jäseninä on jo 180 taloutta. Tilaa on kuitenkin edelleen uusille jäsenille. Osuuskunta on palkannut kaksi työntekijää viljelemään Vantaan Korsosta vuokrattuja peltoja. Niillä kasvaa 40–50 eri lajiketta. Sesonkiaikoina avuksi palkataan kiireapulaisia sekä harjoittelijoita. Sadonkorjuuseen osallistuvat myös monet osuuskunnan jäsenet. Puhtaasti biokaasulla Tuoreet tuotteet kerätään pellolta suoraan Kuljetusliike Santamaan pakettiautoon ja kuljetetaan jäsenille Cafe Regattaan, Kalasatamaan, Herttoniemeen ja Lasipalatsiin. Kun sää syksyllä viilenee liiaksi, sato säilötään omiin maakellareihin tai kaupungissa olevaan kylmäsäilytys tilaan. Osuuskunnan jäsenet halusivat toimintansa olevan kaikin tavoin ekologista ja niin heräsi ajatus biokaasulla toimivasta jakeluautosta. Gasumin kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta selvisi, että Santamaan olemassa oleva jakeluauto pystyttäisiin muuttamaan pienellä investoinnilla biokaasukäyttöiseksi. – Kuljetuksiamme hoitava Tero Santamaa innostui asiasta heti, sillä puhdas biokaasu on merkittävästi dieseliä halvempaa ja tankkauspistekin on lähellä. Viime vuonna biokaasukäyttöisellä Ford Transitilla ajettiin meidän ajojamme 1 833 kilometriä. Muunnettaessa dieselkäyttöinen auto biokaasukäyttöiseksi, biokaasulla ajettaessa hiilidioksidipäästöt saadaan laskemaan 70 prosenttia, 126 grammaan kilometriltä, kuin ajettaessa pelkällä diesel-polttoaineella, jolloin ne olisivat olleet 419 grammaa, Repo laskee. Käyttö ominaisuuksissa ei eroja Vanhat ja uudet bensiini- sekä dieselautot voidaan muuntaa biokaasukäyttöisiksi. Käyttöominaisuuksiltaan biokaasuautot eivät poikkea bensiini- ja dieselautoista. Biokaasu on ilmaston kannalta paras polttoaine, sillä sen avulla voidaan vähentää eniten hiilidioksidi- ja ilman saastepäästöjä. Lähde: Liikennebiokaasu.fi 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ Itella Posti kulkee kaasulla Joka arkiaamu vähän ennen seitsemää postinjakaja Heidi Eilola kurvaa Itellan jakelutoimipaikkaan Espoon Matinkylässä. Yön yli pihassa värjötellyt Eilolan työpari, biokaasulla käyvä Nissan Qashqai pääsee pian matkaan. H teksti Salla Peltonen kuvat Vuokko Salo eidi Eilolan päivä alkaa postinlajittelulla. Karkeassa lajittelussa posti jaetaan lokerikkoihin katujen mukaan. Kun se on tehty, Eilola nappaa omat pinkkansa ja siirtyy jatkamaan lajittelua osoitteiden mukaan omalle työpisteelleen. Siitä jatkaa pian joku Eilolan työtovereista, sillä hänen on kiiruhdettava jakeluauton rattiin. Matinkylän jakelutoimipaikan kautta posti kulkee päivittäin yli 21 000 talouteen Matinkylän, Suomenojan ja Olarin alueilla. Reittejä on 36, työntekijöitä noin 40. Postia jaetaan kärryillä, pyörillä ja autoilla. Postin jakelutyössä 80 prosenttia päästöistä tulee autoista. Jakelukalusto käsittää noin 4 000 ajoneuvoa, joista kaasuautoja on tällä hetkellä 41. Mopoja Itellalla on 140 ja niistä 80 toimii sähköllä. Sähköautoja on kaksi. Lisäksi polku- ja sähköpolkupyöriä on käytössä noin 2 000. – Kaasuautoissa käytetään polttoaineena kotimaista biokaasua. Sen käytöstä ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkasia eikä koko polttoaineen elinkaaren aikana juuri lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä, Itella Posti Oy:n kehitys- ja ympäristöpäällikkö Tiina Viitanen kertoo. Tämä on olennaisen tärkeää, sillä Itellalle hiilidioksidipäästöjen määrä on keskeinen ympäristötehokkuuden mittari. Itella on sitoutunut vähentämään CO2päästöjä 30 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 22 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 1. 2. 1. postinjakaja Heidi Eilola hyppää arkiaamuisin biokaasulla käyvän Nissan Qashqain rattiin. 2. koko suomen postista 45 prosenttia jaetaan pyörällä tai jalkaisin. 3. matinkylän jakelutoimipisteen kautta postia jaetaan päivittäin yli 21 000 talouteen. 4. kohtaamiset reitin varrella ilahduttavat postinjakajan työpäivää. Auton ratista ehtii vaihtaa muutaman sanan tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa. 4. M atinkylässä Heidi Eilola kantaa päivän ensimmäiset postilaatikot autoon ja starttaa reitilleen. – Päivien kulku vaihtelee jonkin verran postimäärän mukaan, mutta yritän aina ennättää jakaa postia tunnin, puolentoista ajan, ennen kuin lähden hakemaan kotona asuvien vanhusten ruoka-annoksia Puolarmetsän sairaalalta, hän kertoo. Kyllä, postin kyydissä kulkee muutakin kuin kirjeitä ja paketteja. Postinjakajan työpäivässä ruokajakelu ajoittuu kello kymmenen ja yhden välille. Koska kyse on lämpimästä ruoasta, aikataulun kanssa on oltava hyvin tarkka. Ruoan tulee olla perillä vastaanottajallaan kahden tunnin kuluessa noudosta. – Vanhusten luona viihtyisi toki pidempäänkin, mutta matkaa on jatkettava, jotta ruoat saadaan aikataulussa perille kaikille asiakkaille. Yksi vanhus haluaisi teatteriin, toinen kauppaan, Eilola sanoo ja kertookin ehdottaneensa työpaikallaan, että he voisivat tarjota myös vanhuksille erilaisia apuja, kuten kauppakassipalvelua. Samaan aikaan ruoka-annosten kanssa auton kyydissä ei saa olla mitään muuta. Tämä tarkoittaa, että postia jakaessaan postinjakajat tyhjentävät reittinsä varrella olevia postilaatikoita ja palauttavat sisällön jakelutoimipaikkaan ennen ruokajakelun alkua. – Samalla ennätän syödä jotakin, Eilola sanoo. Auton matkamittariin raksahtaa päivittäin satakunta uutta kilometriä. I tellan jakeluautoilla ajettiin Suomessa vuonna 2013 huimat 125 miljoonaa kilometriä ja polttoainetta kului 18,7 miljoonaa litraa. Lähtöjä, pysähdyksiä ja kaupunkiajoa on paljon ja kalusto joutuu kovalle koetukselle. – Ajoneuvon hankinnassa olennaista onkin sen kestävyys. Kaasuautojen osalta hankintaan vaikuttaa myös tankkausverkoston laajuus. Kaasuautoista on tullut hyvää palautetta, joten jatkossa hankimme niitä todennäköisesti lisää, Viitanen kertoo. Itella aikookin kasvattaa vaihtoehtoajoneuvojen osuutta kalustosta 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaasuautojen haittapuolena on kallis hankintahinta, jota kompensoimaan Viitanen toivoo tulevaisuudessa lisää kannusteita. Ajoneuvon hankinnassa olennaista on kestävyys. 3. H eidi Eilolan ajama ruoanjakelureitti ulottuu huomattavasti kauemmas Matinkylä-OlariSuomenojan postinjakelualueelta. Puoli yhteen mennessä hän on ennättänyt autollaan jo Vantaan Askistoon. Puoli vuotta samalla reitillä on tehnyt maisemat ja ihmiset Eilolalle jokseenkin tutuiksi. – Jos reittiä ajaa joskus väärinpäin, maisemat näyttävätkin aivan erilaisilta, hän hymyilee ja kertoo kaupunkilaisjakajankin törmäävän joskus reitillään odottamattomiin yllätyksiin, ku4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ Itella ITELLA OYJ 1.1.2015 lähtien POSTI GROUP OYJ kuljetuslaatikoiden siirtely rullakoihin ja autoon käy päivittäisestä kuntosalikäynnistä. itella posti Oy:n kehitys- ja ympäristöpäällikkö Tiina Viitanen kertoo ympäristöasioiden olevan Itellalle tärkeitä. ten tienpientareella loikkiviin metsäkauriisiin. Iloa päivään tuo myös muutaman sanan vaihtaminen vaikkapa pihaansa haravoivan tutun vanhan rouvan kanssa. Neljä liiketoiminta-aluetta: Itella Viestinvälitys, Itella Logistiikka, Itella Venäjä ja OpusCapita Toimii 11 maassa ja työllistää noin 23 000 henkilöä, joista jakelutoimipaikoissa Suomessa noin 8 000 henkilöä. Jakelutoimipaikkoja noin 400. Yhtiön kaikki osakkeet omistaa Suomen valtio. Liikevaihto vuonna 2013 oli 1 977 miljoonaa euroa. 24 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 ”Kuljettajakohtainen kulutuksenseuranta tuottaa tarkkaa raportointitietoa.” Työpäivän lomassa Eilolan pitää ennättää myös huoltoasemalle. – Käyn tankkaamassa joka toinen päivä. Jos lähin asema on kiinni, pitää miettiä tarkasti, missä ja milloin auton tankkaa, sillä pääkaupunkiseudullakaan kaasua ei vielä saa joka paikasta, Eilola sanoo. Vaikka menovesi loppuisi kesken, kaasuauton matka ei kuitenkaan hyydy tien poskeen. Kaasun loppuessa auton kaksoispolttoainejärjestelmä vaihtaa polttoaineeksi bensiinin. Kaasuauto eroaa perinteisestä Eilolan mukaan ainoastaan kiihtyvyydessä. – Vihdintielle kääntyessä pitää olla tarkkana, ettei kukaan töräytä takapuskuriin. Q ashqain keskikonsolissa nököttää musta laatikko, johon Heidi Eilola asettaa ruuvinkannanmuotoisen avaimensa. Laatikkoon ilmestyy vihreä valo ja Eilola on kirjautunut sisään järjestelmään. Kyseessä on laite, jolla seurataan auton polttoaineen kulutusta ja varoitetaan vaaranpaikoista. – Kuljettajakohtainen kulutuksenseuranta tuottaa tarkkaa raportointitietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi taloudellisen ajon opastuksessa sekä reittivalintojen optimoinnissa, Tiina Viitanen kertoo. Itellan tavoitetasona on vähentää polttoaineen kulutusta viisi prosenttia vuosittain. – Odotukset seurantajärjestelmälle ovat suuret. Eilolan loppupäivä kuluu jälleen postinjakelureitillä. Ennen kotiinlähtöä hän ennättää vielä selvitellä työpisteellään postilähetysten epäselviä osoitetietoja sekä moikkaamaan työkavereitaan, kunnes työpäivä päättyy kello kolmen pintaan. Seitsemän vuoden aikana Heidi Eilola on jakanut postia Espoossa kärryn kanssa kävellen, pyöräillen ja nyt autolla. – Välillä ihan kaipaa kuntoa kohottavia portaita, pirteä Eilola toteaa. Loppuiltapäivästä Matinkylän jakelutoimipaikassa on hiljaista, mutta pian on taas hulinaa. Joulu on tunnetusti postilaisille kiireistä aikaa. – Verkkokaupan kasvu on lisännyt pakettien määrää ja niiden toimittaminen ihmisten koteihin ajoissa ennen joulua luo paineita postinjakeluun. Kalusto on normaaliakin kovemmassa käytössä, kun esimerkiksi pakettiautomaatteja täytetään ja tyhjennetään tavallista tiiviimmin, Tiina Viitanen kuvailee. tehty k aa sul l a 2 1 4 3 Joulumuorin vakiovarusteet kuvat valmistajat ja istockphoto 5 1 Hackmanin viiden litran Classic-kattilassa keittyy jouluaamun riisipuuro isommallekin porukalle. 2 Arabian Kimara-printti pakkaa glögimausteet kotoisasti. Inspiraatio kuvioon on haettu perinnetekstiileistä ja kirjotuista pinnoista. 3 Juhlavaatteet pysyvät puhtaana kokatessa, kun eteen kietoo Marimekon Lamppupampulaesiliinan. 4 Porkkanalaatikko on jokavuotinen klassikko. Saarioisen laatikko sopii pöytään sellaisenaan, tai sitä voi tuunata kermalla ja siirapilla. 5 Joulupöytään kuuluu muiden herkkujen lisäksi juusto, mutta Valion juustotarjotin sopii naposteltavaksi joulun jälkeenkin. 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 25 teksti Alisa Kettunen kuva Jani Sourander g a sum l a in en Ympäristö edellä Minna Toloselle Gasum tarjoaa mielenkiintoisen työpaikan lisäksi mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöasioihin. Toimin Gasumin ympäristöasiantuntijana, eli työni koostuu ympäristöasioihin liittyvistä tehtävistä. Viime aikoina olen tehnyt töitä uuden HSE-lakitietokannan määrittelyssä, yritysvastuuperiaatteiden päivittämisessä sekä ympäristölupien tarkistamisessa. Pidän työtehtäviäni mielenkiin- toisina, vastuullisina ja monipuolisina. Se on palkitsevaa, sillä haluan kehittyä työssäni jatkuvasti ja erilaiset projektit pitävät mielen virkeänä. Parasta työssäni on hyvien työkavereiden lisäksi mahdollisuus kehittää ympäristöasioita sekä omaa osaamista. haastavimpia puolia työssäni on lainsäädännön tulkinta omassa toiminnassamme. Asiat eivät aina ole yksiselitteisiä. Viime aikoina yritysvastuuraportoinnin tekeminen uuden GRI4-ohjeistuksen mukaan on ollut haastavaa mutta mielenkiintoista. Tehtäväni kestävät usein melko pitkään, esimerkiksi viime syksynä tein Mäntsälän kompressoriasemalle ympäristölupahakemuksen lupaehtojen tarkistamiseksi. Kun sain ennen joulua materiaalin eteenpäin, se oli mukava ”Haluan, että Gasum menestyy ja tuottaa kestävästi lisäarvoa sidosryhmilleen.” hetki. Lisäksi alkutalvesta tein ensimmäistä kertaa Gasumin ympäristöraportointia. Siinä oppi paljon Gasumin toiminnoista. Gasum on ketterä ja dynaaminen or- ganisaatio. Työnantajana Gasum huolehtii erityisen hyvin henkilöstöstään ja panostaa työntekijän osaamiseen. Myös turvallisuusasiat ovat yhtiölle erittäin tärkeitä. Toivon, että jatkossakin yritys kehittyy ja investoi tulevaisuuden hankkeisiin, kuten maakaasun infraan, biokaasuun ja LNG:hen. Haluan, että Gasum menestyy ja tuottaa kestävästi lisäarvoa sidosryhmilleen. Nimi Minna Tolonen Ikä 39 vuotta Koulutus Diplomi-insinööri Töissä gasumilla Vuoden 2013 huhtikuusta Harrastukset Kissan hoito, dekkarit, käsityöt, liikunta 26 g a s e t t i 4 / 2 0 1 4 Gasumin uutisia Omistussuhteet Suomen valtio enemmistöomistajaksi Gasumiin Suomen valtio nousee Gasumin enemmistöomistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum Oyj:n 31 prosentin ja E.ON:n 20 prosentin omistusosuudet Gasumista. Valtion omistusosuus Gasumissa nousee kaupan myötä 75 prosenttiin. Suomen valtion omistusosuus Gasumissa ennen osakekauppojen toteutumista oli 24 prosenttia. Valtioneuvoston kanslia siirtää omistuksessaan olevat Gasumin osakkeet omistusjärjestelyn toteuttamista varten perustettuun valtion omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Gasonian omistusosuus Gasumissa on 48,5 prosenttia. – On tärkeää, että omistajat ovat sitoutuneet Gasumin strategiaan ja yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kehitämme aktiivisesti LNG- ja biokaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin pystymme tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. kaasuinfrastruktuuri Gasum panostaa pohjoismaisen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen Gasum jatkaa työskentelyä Pohjoismaiden kaasuinfrastruktuurin kehittämiseksi keskeisillä kasvualueilla pystyäkseen tarjoamaan kilpailukykyisiä energiaratkaisuita loppukäyttäjille teollisuudessa, merenkulussa ja liikenteessä. Etelä-Suomeen tarvitaan terminaali, jonka avulla pystytään parantamaan LNG:n saatavuutta asiakkaille tällä alueella. Terminaalihankkeen aikataulu, lopullinen sijaintipaikka ja investoinnin suuruus ovat riippuvaisia alueen markkinoiden kehittymisestä. Gasumin tytäryhtiö Skangass avasi LNG-terminaalin Ruotsin Lysekilissä lokakuussa 2014. Lisäksi Skangass rakentaa LNG-terminaalia Poriin ja on mukana suunnittelemassa LNG-terminaalia Tornioon. Terminaalihankkeet ovat merkittäviä strategisia askelia kaasuinfrastruktuurin kehittämisessä. Kz Galaxyapuhelin! -kamer noin into on amsung S va palk Arvotta ron arvoinen eu 0 0 5 K zoom Galaxy apuhelin. -kamer Uusiin tehtäviin Esa Hallivuori on nimi- tetty 13.10.2014 alkaen siirtopalveluiden kehityspäälliköksi. Hän toimi aiemmin saman yksikön hankepäällikkönä. Teemu Helistekangas on nimitetty 1.10.2014 alkaen kaupallisen kehittämisen päälliköksi strategia- ja yritysvastuuosastolle. Hän toimi aiemmin tuotehallinnan kehityspäällikkönä. Jarno Jokinen on nimitetty 1.11.2014 energiapalveluiden tuoteryhmäpäälliköksi. Hän toimi aiemmin teknisenä myyntineuvojana. Petri Karjalainen on nimitetty 1.10.2014 kehityspäälliköksi, strategia ja PMO, strategia- ja yritys vastuuosastolle. Hän toimi aiemmin projektitoimistossa kehityspäällikkönä. Jukka Metsälä on nimitetty 15.9.2014 alkaen uuden liiketoimintayksikön päälliköksi, biokaasu- ja liikenneratkaisut. Hän toimi aiemmin siirtopalveluissa, Finngulf- ja Balticconnector-hankkeissa. Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. Harri Mielonen on nimitetty 1.11.2014 energiapalveluiden projektimyyntipäälliköksi. Hän toimi a iemmin tuoteryhmäpäällikkönä. Skangass-nimityksiä Suomessa: Matti Heikka on nimitetty Skangassille 1.11.2014 alkaen kunnossapitoinsinööriksi. Hän toimi aiemmin Gasum Tekniikasssa työnjohtajana. Tommy Mattila on nimitetty Skangassille 15.9.2014 alkaen Pohjoismaiden myynnin ja markkinoinnin johtajaksi. Hän johti aiemmin Suomen LNGliiketoimintaa. Gasumin sidosry Luovin ja yllät tävin kohti puhtaamp ratkaisuin aa huomista Postin jakelutyö hoituu kaasuautoilla hmälehti Gasetti MCI Anna tta palaute voita ä ja lehdest oom nimityksiä 4/2014 Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon Applen iPad minin voitti Ilmailu-lehden lukija Heikki Suikki. Ympäristövast uu osaksi liiketoi mintaa 4 / 2 0 1 4 g a s e t t i 27 TÄNÄ JOULUNA SYTYTÄMME VALOT INTIAAN. Viemme joulun iloa tänä vuonna toiselle puolelle maapalloa lahjoittamalla viidelle intialaiselle perheelle biokaasulaitoksen. Biokaasulaitoksen ansiosta perheen naisilla kuluu huomattavasti vähemmän aikaa puunkeräämiseen, kun kaasu korvaa puun käytön ruuanlaitossa. Samalla hengitysilma paranee, kun sisälle ei kerry savukaasuja puun ja lannan polttamisesta. Biokaasu tuo kotiin myös valon, joten perheen lapset voivat lukea ja opiskella myös iltaisin. Lopulta biokaasulaitos tuottaa lannoitetta ja ravitsee perheen pellot viljaviksi. Toteutamme tämän pienen ihmeen osana UFF:n ja ulkoministeriön hanketta, jossa Intiaan rakennetaan yhteensä 400 biokaasulaitosta. Toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015.
© Copyright 2024