SEPRA 2020-STRATEGIA – elinkeinollisella ajattelulla
SEPRA 2020-STRATEGIA – elinkeinollisella ajattelulla nuoret ja ympäristö huomioiden eteenpäin Sepran toiminta-alueen kunnat ovat Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä. – Loviisa ja Kouvola jäävät pois – Asukkaita alueilla on vuoden 2011 tilastojen mukaan seuraavasti: Pyhtää 5356, Kotka 54 831, Hamina 21 403, Virolahti 3487 sekä Miehikkälä 2169 henkilöä. Yhteensä alueella asuu 87 246 henkilöä joista maaseudulla noin 40 000 henkilöä ja kaupungeissa loput 47 246 henkilöä. Kunnista Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ovat selkeitä maaseutukuntia…. Hamina on väestöltään pieni kaupunki, jonka ydinkeskusta mahtuu alle kahden neliökilometrin alueeseen, mutta jota ympäröivä maaseutu ja saaristo ulottuvat 1 155 neliökilometrin alueelle. Kotka on saaristo-osakunta jonka 950 neliön pinta-alasta yli 70 prosenttia on merialueita. Kaupungilla on kaksi kaupallista keskusta, Kotkan-saari ja Karhula ympäristöineen…. Saaristoalue Sepran toiminta-alueella on laaja sisältäen mm. suurelta osin Itäisen Suomenlahden kansallispuiston. Alueen saaristossa asuu vakituisesti yli 400 henkilöä, näistä Pyhtäällä 37, Kotkassa 395 ja Haminassa 8. Kotkan saariston suuri asukasmäärä selittyy sillalla mantereella yhteyteen olevan Tiutisen saaren lähes 350 asukkaalla. Alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat SWOTin Sepra on halunnut tehdä kahdesta näkökulmasta; tarkastellen toiminta-alueen eli kuntien sijaintiin liittyviä vahvuuksia, mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkia. Koska näiden tarkastelu ei tuntunut riittävältä ajatellen Leader-toiminnan toteuttamista alueella, tehtiin SWOT myös Leaderpaikalliskehittämisen näkökulmasta. Näin päästiin tarkastelemaan nimenomaisesti tämän toimintatavan vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkia toimijakentän laajentuessa kaupunkialueen toimijoihin sekä vahvemmin myös saaristoon ja kalastajiin. Sepran toimintaa leimaa positiivisuus ja innostuneisuus, joten SWOTitkin on käsitelty tekstiosioissa niin, että ensin on käyty läpi negatiiviset tekijät ja päätetty osuus sitten vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Alueen vahvuudet Alueen heikkoudet A. B. C. D. E. A. B. C. D. E. monipuolinen luontoympäristö rajan läheisyys lyhyet etäisyydet taajamiin meri, luonto ja saaristo seudullinen yhteistyö Toimintaympäristön mahdollisuudet A. B. C. D. E. uusi moottoritie alueen halki matkailuvirtojen kasvu ikääntyvän väestön lisääntyvä palvelutarve monikulttuurisuuden mahdollisuudet venäläiset matkailijat suoran raideliikenteen puuttuminen yliopiston puuttuminen Ikärakenne huono Metsäteollisuuden osuus vähentymässä Toimintaympäristön uhat A. B. C. D. E. teollisuuden siirtyminen pois alueelta meri- tai muu luontokatastrofi väestön ikääntyminen v.2015 valmistuva Loviisa-Vaalimaa moottoritie voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että matkailijavirrat kulkevat vauhdilla alueen ohi pääkaupunkiseudulle tai Pietariin. Raideliikenteen ja yliopisto-opintojen mahdollisuuden puuttuminen puolestaan vähentää alueen kiinnostavuutta nuoria ja suuria yrityksiä ajatellen. Kun metsätalous ja siihen paljolti linkittyvä suurteollisuus vähenee alueella, on tilalle vaikeaa saada syntymään korvaavia työpaikkoja. Huoltosuhde alueella on erittäin huono valtakunnallisestikin tarkasteltuna ja siksi nuorten muuttaminen pois alueelta on erittäin huolestuttava ja alueen kehittymistä vaikeuttava seikka. Kunnat, joiden alueella Sepra toimii sijaitsevat Venäjän rajan läheisyydessä meren ja saariston rikastaman upean luontoympäristön keskellä. Uusi moottoritie vähentää raskasta liikennettä mm. Haminan kaupunkikeskustasta ja nopeuttaa liikkumista alueelle lähimmiltä metropolialueisilta lännestä ja idästä. Tämä mahdollistaa työssäkäyntialueen laajenemisen pääkaupunkiseudulta Sepran toiminta-alueen suuntaan erityisesti sen länsiosan kohdalta, missä jo nyt kaavoitetaan koko ajan lisää omakotitaloasumisen mahdollistavia alueita. Toisaalta Vaalimaan raja-alue on kasvava ja nopeasti kehittyvä, joten se tarjoaa tulevaisuudessa huomattavasti lisää uusia työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia. Alueelle on myös helpompi houkutella lisää matkailijoita niin pääkaupunkiseudulta kuin toisaalta myös Venäjältä. Kaksi kaupunkia ja useita suurempia taajamia varmistavat sen, että lähes kaikkialta on kohtuullisen lyhyet yhteydet palvelukeskittymiin. Muutoinkaan etäisyydet eivät ole este palvelujen tai toiminnan kehittämisessä. Monikulttuurisuus alueella mahdollistaa matkailupuolella kielitaitoisen ja kulttuureja tuntevan työvoiman hyödyntämisen. Ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen vastaamaan voidaan löytää yrittäjähenkisiä ihmisiä samasta monikulttuurisesta ryhmästä. Leader-paikalliskehittämisen vahvuudet 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. alueella on monipuolista kokemusta Leadertyyppisestä toiminnasta 1990-luvun lopulta toiminnassa on vahva positiivisen tekemisen meininki kehittämistyötä tekee osaavia, motivoituneita, innostuneita sekä toimintaan sitoutuneita ihmisiä, jotka esimerkillään innostavat muita toimintaan kehittämistyö on avointa ja luotettavaa eikä mihinkään yksittäiseen intressiryhmään sidonnaista kansainvälisestä yhteistyöstä on paljon ja hyviä kokemuksia tuloksekas ja onnistunut kehittäminen innostaa toimimaan eteenpäin ja entistä paremmin paikallislehdet kirjoittavat mielellään kehittämistyöstä ja levittävät näin positiivisia esimerkkejä alueella Toimintaympäristön luomat mahdollisuudet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Leader-paikallistoimijat täyttävät vaikuttamisvajeen, joka syntyy päätöksenteon etääntyessä kauemmas toimijoista toimijoiden on helppo hyödyntää alueen sijaintiin, historiaan ja kulttuuriin liittyviä mahdollisuuksia toimintansa kehittämisessä uusien rahoitusvälineiden käyttöönotto antaa lisää ja laajempia toimintamahdollisuuksia Leader-toiminnan vieminen myös kaupunkikeskustoihin auttaa rikkomaan nyt syntyneitä osin keinotekoisia toiminnallisia rajoja kaupunkialueiden ja maaseudun toimijoiden välillä pienyritykset kiinnostuvat yhä enemmän alueensa kehittämisestä oman toiminnan kehittämisen ohella kun Leader-toimijat tekevät sen helpommaksi tarjoamalla kanavan toimia yhdessä yhteisöjen ja muiden yrittäjien kanssa kansainvälisyys on alueen sijainnin takia alueella luontevaa ja sillä on pitkä historia Leader-paikalliskehittämisen heikkoudet 1. 2. 3. 4. toiminta perustuu pitkälti EUohjelmakausittaiseen rahoitukseen joka ei tue pitkäjänteistä kehittämistä toimijoiden tunnettuus on osin vähäinen kentän ja päättäjien parissa laajemmalla alueella, horisontaalisesti aluekehittäjinä toimivien joukko on vieläkin pieni alueella on paljon sektoritoimijoita, jotka eivät ole vielä riittävästi verkostoituneet keskenään ja sektorirajojen yli Toimintaympäristön aiheuttamat uhat 1. 2. 3. 4. 5. nuoria muuttaa paljon pois alueelta palaamatta myöhemmin takaisin valtio- ja kuntatalouden ongelmat voivat heijastua maaseudun merkityksen painotusta vähentävänä ja sitä kautta myös kehittämisrahoituksen määrän vähenemisenä päätöksenteon etääntyminen kuntarakenteen muuttuessa asukaspohjaltaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi kenttätoimijoiden väsyminen vapaaehtoistyöhön ja kehittämistyön byrokraattisuuteen rakentamisen ohjaaminen kaavoituksen avulla yhdyskuntarakentamisen tiivistämisen suuntaan Yllä läpi käydyn SWOTin vahvuuksia ja mahdollisuuksia voidaan tehokkaasti paikallistasolla hyödyntää Leader-toiminnan avulla. Kokemusta toiminnasta on jo noin 15 vuoden ajalta ja suurista rakenteellisista ongelmista huolimatta toiminnassa on hyvä positiivisen tekemisen meininki. Osaavia ja innostuneita toimijoita on Sepran työssä mukana paljon ja kehittämistyön avoimuus sekä luotettavuus on edesauttanut positiivisten tulosten kautta saamaan tuloksia hyvin myös julkisuuteen. Kansainvälisyys tuo kiinnostavan lisän toimintaan ja kansainvälisen yhteistyön kautta erityisesti historiaan ja alueen sijaintiin liittyvää matkailua on luontevaa kehittää myös uusien rahoitusvälineiden avulla. Toiminnalla on saatu myös pienyrityksiä mukaan yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa, jolloin paikalliset verkostot vahvistuvat entisestään ja maaseudun sekä kaupunkien välistä toiminnallista rajaa pystytään häivyttämään. Sepran toiminnan tavoitteet Sepran tavoitteena on tukea Leader-toiminnan periaattein niin maaseutualueiden, kalatalouspuolen kuin kaupunkikeskustojenkin toimintaa. Kaiken läpileikkaavia näkökulmia strategiassa on kaksi; elinkeinollinen ajattelu ja nuoret tulevaisuuden rakentajina. Seprassa nähdään, että pienten yritysten toiminnan tukemisen ohella alueen elinvoimaisuudelle ja kehittymiselle on keskeistä elinkeinollisen ajattelun omaksuminen myös kolmannen sektorin toiminnassa. Koska nuorten jääminen tai palaaminen alueelle on keskeistä elinvoimallisuuden kehittämisessä, tarkastellaan heidän osuuttaan toimijoina tai hyötyjinä kaikessa toiminnassa. Uutena toimintaympäristönä paikalliskehittämistä lähdetään toteuttamaan Leader-ryhmänä myös Kotkan ja Haminan keskustoissa. Hamina pienenä kaupunkina kuuluu kokonaisuudessaan myös maaseuturahaston toimenpiteiden pariin, mikäli kuluvan kauden aluerajaukset eivät tulevalla ohjelmakaudella muutu niin, että alle 23.000 asukkaan kaupungeista pitäisi rajata alueita pois. Kotkan kaupungin tuleminen kokonaisuudessaan mukaan toiminnan piiriin vie Sepran toimintaa kehittämisyhdistyksenä yhden askeleen eteenpäin todellisen aluekehittäjän suuntaan. Kaiken kehittämisen tulee Sepran näkemyksen mukaan olla paikallista niin, että paikalliset toimijat ovat toiminnan määrittelijöinä ja paikallisuus näkyy selvästi hankkeiden toteutuksessa. Hyödynsaajina tulee olla paikalliset ihmiset, vaikka itse toteuttajataho voikin olla alueen ulkopuolinen, jos se vain toimii yhteistyössä paikallisten kanssa eikä yksittäisenä sektoritoimijana. Alhaalta ylöspäin oleva lähestymistapa toimii kaiken pohjana ja se toteutuu toiminnassa niinkin, että itsenäinen päätöksentekovalta on kolmikantaisella ja alueellisesti tasapuolisella hallituksella. Toiminnassa näkyy selvästi paikalliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja eri toimijoiden verkostot. Kumppanuus näkyy hankkeiden valmistelussa, niitä toteutettaessa ja myös hankkeiden jälkeen. Monialaista strategiaa toteutetaan eri alojen toimijoiden ja hankkeiden vuorovaikutuksena jolloin perustana on sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tavoitteena on toiminnan innovatiivisuus, joka voi ilmetä uutena paikallisena toimintana, uusina yhteistyömuotoina tai yksittäisen toimijaryhmän kannalta uudenlaisena innovatiivisena toimintana. Mitkä ovat Sepran tavoitteet, mitä strategialta odotetaan? Ympäristönäkökulman huomioivan elinkeinollisen ajattelun avulla saadaan syntymään pienimuotoista yritystoimintaa ja uudenlaisia työllistymiskeinoja, joiden avulla turvataan palvelut alueella. Toiminnassa luontevasti läsnä oleva alueiden- sekä kansainvälinen aspekti houkuttelee nuoria palaamaan seudulle sekä auttaa maahanmuuttajia integroitumaan yhteisöön. Aluetta kehitetään paikallislähtöisesti innovatiivisesti ja laaja-alaisesti niin, että alueen historia, sijainti sekä luontoympäristö hyödynnetään elinvoimallisuuden lähteinä. Laaja-alainen maaseudun kehittäminen Maaseutualueiden kehittämistarpeita on tarkasteltu monilla tavoin valmistuttaessa uuden strategian kirjoitustyöhön. Nykyisen Sepran asukaslähtöinen kehittämisohjelma 2006-2013 –ohjelman tavoitteita ja toteutumista tarkastelemalla on löydetty toimintaa, jota alueella tulee yhä määrätietoisesti tukea ja kehittää. Lisäksi lukuisissa tilaisuuksissa, joita alueella on vuodesta 2011 lähtien järjestetty, on kerätty toimijoiden näkemyksiä siitä, mitä vuoteen 2020 mennessä alueella pitää tehdä. Kerätyn aineiston pohjalta nähdään, että kehittämistyö tulee olemaan jatkossa entistä laaja-alaisempaa ja sen tehokkaaseen toteuttamiseen tulee saada käyttöön myös muuta kuin maaseuturahaston tukea. Tehtyjen analyysien, kerätyn palautteen ja saatujen ideoiden perusteella Sepran hallitus on valinnut pääasiallisiksi kehittämistoimien kohteiksi seuraavat kokonaisuudet: Ruoka-, lähi- ja käsityötuotteet Lähi- ja luomuruoka sekä niiden valmistaminen lisäaineetta tuovat alueelle elinkeinomahdollisuuksia. Viljan kuten myös muiden maataloustuotteiden tuottaminen alueella tuottajille kannattavasti ja niiden markkinointi ja myynti kuluttajille tukevat maaseutuyrittäjyyttä. Tilamyynti ja pienviljely mahdollistavat lähiruoan tuottamisen alueella. Maaseutumarkkinat ja myynti nettiportaalin avulla ovat erimerkkejä keinoista, joiden avulla tuotteita voidaan tuoda kuluttajien ulottuville. Lisä-arvoa lähiruualle saadaan tiedottamalla ja sillä, että ravintolat nostavat tuotteet esille. Kala on miellettävä lähituotteeksi ja siitä on jalostamalla saatava huomattavampi osa rannikkoseudun lähituotekirjoa. Metsän-/luonnontuotteiden parempi hyötykäyttö tarjoaa mahdollisuuden pienimuotoiseen lisäansiotyöhön ja luontevan kontaktin lähiluontoon. Käsityö- ja tarvekäsityöperinteiden säilyttäminen ja siirtäminen lapsille sekä niiden arvostuksen nosto ovat keskeisiä asioita kun halutaan tuottaa jatkossakin paikallisia tuotteita. Innovatiivisuus ja kierrätystuotteet voivat luoda aivan uusia paikallistuotteita ja tapahtumia vaikkapa kierrätyspäivien muodossa. Energia Alueella nähdään hyvänä bioenergian mahdollisuudet sekä tuotanto ja tavoitteena on toimia paitsi raakaaineen tuottajana myös energian jalostajana sekä sen hyödyntäjänä. Paikallisesti työllistävällä, hajautetulla energiantuotannolla vastataan myös hallitusohjelman ilmastotavoitteisiin. Maisema-arvot ja maisemanhoidon kautta syntyvä yrittäjyys voivat luoda uusia elinkeinomahdollisuuksia matkailun yhä lisääntyessä alueella. Teknologian avulla asuinpaikat voidaan saada tasa-arvoisiksi; tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen työ- ja vapaa-ajalla sekä matkailussa tulee huomioida maaseudun syrjäisemmillä alueillakin. Yhteisöt ja kylät Asuminen on kaavoituksen sitä estämättä kyettävä säilyttämään mahdollisena kaikkialla. Kaikissa kylissä tulee sallia muukin kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Kylät ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja niitä tulee myös erilaisina kehittää. Palveluiden säilyminen kylillä ja kylien liiketoiminnan sekä sosiaalisen yrittäjyyden tukeminen on keskeistä pienimuotoista toimintaa, jolla turvataan paitsi asumismahdollisuus kylillä myös uusien työpaikkojen syntyminen. Maaseudun negatiivinen kehitys on pysäytettävä, jotta peruspalvelut kuten koulut, päivähoito, posti, terveydenhoito, kulkuyhteydet ja kauppa säilyvät asukkaiden ulottuvilla kohtuullisten etäisyyksien päässä. Kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelutuotannossa luovat työpaikkoja ja toimintaa alueille, minkä lisäksi uudet tavat toimia kuten Green Care mahdollistavat uudentyyppisten työpaikkojen syntymisen. Maaseudun arvomaailmaa, johon liittyy luonto, yhteisöllisyys ja toisista välittäminen vahvistetaan maaseudulla minkä lisäksi sitä yritetään siirtää myös kaupunkialueille. Aktiivinen kylätoiminta luo aktiivista toimintaa ja erilaisten verkostojen, laaja-alaisten toimijoiden ja eriikäisten ihmisten avulla sitä lisätään ja levitetään alueella. Yhdistysten yhteistyön kehittäminen perinteisten rajojen yli synnyttää uutta vireyttä ja uusia toimintoja kun vaikkapa vanhusten palvelutalojen ja muun yhteisön välille saadaan syntymään yhteistoimintaa. E18-vaikutukset kylille eivät ole pelkästään uhka, vaan ne voivat myös lisätä mahdollisuuksia, riippuen palveluiden sijoittumisesta ja lisääntymisestä liittymien kohdalla. Matkailu ja ympäristö Luonto on monimuotoista ja alueella on riittävää tarjontaa mm. luontopolkuja ja pyöräilyreittejä, joiden rakentamisessa on hyödynnetty historiaa. Vaellusreittejä oheispalveluineen on saatu aikaiseksi. Matkailupakettien tuottaminen yhteistyöllä etenee hyvin ja sitä tukee verkostoituminen; kuntien, yritysten, elinkeinoyhtiöiden ja kyläyhdistysten yhteistyö sekä COMCOT-kokemusten hyödyntäminen ja toiminnan laajentaminen alueen sisällä eri alueille sekä pilottien toiminnan vieminen eteenpäin Matkailuyrittäjien yhteistyön kehittämiselle on löytynyt muutamia kärkiyrityksiä, jotka ennakkoluulottomalla ja rohkealla esimerkillään osoittava, mitä potentiaalia matkailun kehittämisellä alueelle on. Alueelle on syntynyt uusiutuvia matkailukohteita, joihin saadaan teemojen, vuodenkierron ym. mukaan aina jotain uutta, jotta asiakas saadaan palaamaan kohteeseen. Yleisten alueiden hoitaminen ja säilyttäminen kaikille virkistyskäytössä on tuonut osittain työtä myös kolmannelle sektorille. Moottoritielinjauksia osittain hyödyntämällä tuetaan Kirkonkylien ja ramppien alueiden kehittämistä sekä matkailupalveluiden tuottamisen kasvua. Ulkoilma- ja kesäteatteritoiminnan tukeminen ja lisääminen alueella on tuonut tarjontaa uusillekin alueille. Pieniä maaseututoreja on saatu alueelle lisää, joissa lähiruokaa ja kalaa on tarjolla ostettavaksi ja paikalla syötäväksi niin paikallisille kuin turisteillekin. Yhteydet mantereelta ja kaupunkien ulkopuolelta lähisaariin ovat parantuneet ja saaristo on sellaisten paikallistenkin helpommin saavutettavissa, joilla ei ole omaa venettä. Kävelyreittejä on saatu syntymään jokivarsiin, minkä lisäksi vanhoille tehdas- ja varuskunta-alueille maalla ja saaristossa on saatu syntymään tapahtumia, joissa hyödynnetään vanhat, osin historiallisetkin puitteet. Kaikki matkailun kehittäminen tapahtuu luontoarvoja kunnioittaen ja tavoitteena on vanhojen rakennusten säilyttäminen sekä kunnostaminen. Jotta tämä mahdollistuu, on logistiset ongelmat selvitettävä ja näin päästävä tukemaan erilaisten kylien kehittämistä Suoalueet (mm. Valkmusa) tulee saada paremmin näkyviksi ja Kymijoen hyödyntäminen matkailullisesti vietyä eteenpäin. Rajaan liittyvä historia sekä Tsaarin ajan kesänviettopaikat toimivat vetonaulana erityisesti venäläisille matkailijoille. Historialliset asiat muistavien ihmisten haastattelut ovat nyt akuutteja, jos näitä tarinoita halutaan hyödyntää matkailun kehittämisessä. Rajan lähellä olevat kivilouhokset ovat kehittämisen arvioisia ja kalasatamiin on luotava matkailullisia elementtejä ja palveluita. Aktiviteetteja on syytä saada syntymään niin lintubongareille kuin muillekin luontomatkailijoille. Opasteet on saatava kuntoon luontokohteissa, jotta retkeilijöillä on paikkoja istahtaa ja syödä eväitä tai ostaa ruokaa. Alueelle on hyvä saada syntymään ”kevyesti” kohderyhmien mukaan muokattavia kokonaisvaltaisia paketteja. Nuoret Kirkonkyliin tulee saada enemmän toimintaa; tanssia, voimistelua, jääkiekkoa, laulua, ammuntaa, motocrossia, kamppailulajeja, airsoftia, ratsastusta (nykyistä useammassa paikassa), mopoilupaikkoja, koiraharrastusmahdollisuuksia, nuorille suunnattuja kuntosaleja, elokuvien tekoa ja elokuvia, teatteriesityksiä, jalkapalloa sekä kalastusharrastusta. ”Syrjäkylille” pitää saada leikkipaikkoja ja kohtaamispaikkoja, ”olkkareita” koko perheille. Kylien yhteistyötä tulee olla lisää ja ulkopaikkakuntalaisten kesävieraiden saaminen mukaan toimintaan voisi rikastuttaa kylien toimintaa. Alueilta tulee löytää Aktiiviset ”Veturit” kokoamaan toimijat yhteen. Koulujen pihojen käytön kehittämistä olisi mietittävä yhdessä nuorten kanssa ja kesätapahtumiin tulee saada lapsille ja nuorille tapahtumia ja toimintaa; ilmaiskonsertteja, musiikkitapahtumia. Nuokkarit tulee olla useammin ja pidempään auki, jotta nuorille löytyy ajanviettopaikkoja sisätiloihinkin viikonloppuisin. Muutenkin nuoret kaipaavat lisää skeittipaikkoja, istumapaikkoja, penkkejä sekä katoksia kylille. Nuoret pyytävät sukupolvien välistä ymmärtämistä ja nuoriin luottamista, joten nuoret tulisi saada mukaan järjestötoimintaan, jolloin epäluulot voivat hälvetä puolin ja toisin. Nuorille voisi kehittää paikkoja ja mahdollisuuksia tarjota myyntiin itse tekemiään juttuja ja nuorten itsensä vetämiä kahviloita voisi käynnistää tyhjiin kiinteistöihin (kesäkahvilat) Kylille tulisi saada kunnon uimarantoja, sinne soutuveneitä ja leikkipaikka tai vaikkapa teemaseikkailuja. Kaupunkikeskukset uutena toimintaympäristönä Osa Sepran oman toiminnan kehittymistä on toiminnan laajentaminen kaupunkikeskuksiin. Viitteitä tähän tarpeeseen saatiin jo Leader+ - kaudella. Kotkan kaupungin reuna-alueiden toimijoissa herätti hämmennystä se, että toiminta, minkä tukeminen oli mahdollista naapurissa toimivalle yhdistykselle, ei ollut mahdollista enää lähempänä kaupunkikeskustaa oleville. Asiaan pyrittiin parantamaan ohjelmakaudelle 2007-2013 tultaessa tulkiten kaupungin maaseutualueita niin laajasti kuin mahdollista. Kuitenkin myös tällä ohjelmakaudella osa toimijoista, joita Leader-tyyppinen toiminta oman alueensa kehittämiseksi kiinnostaa on jäänyt ilman Sepran tukea siksi, että yhdistys toimii joko kokonaan tai suurelta osin myös kaupungin keskustassa. Tulevaan strategiaansa Sepra on kysynyt kaupunkialueiden toimijoilta ideoita ja keskeisiä kehittämisteemoja ovat seuraavat: Yhteisöllisyys, virkistys maahanmuuttajille enemmän toimintaa suomalaisten kanssa, yhteisiä teemailtoja, vaikka kv-ruokailtoja toistuvaistyöttömien ja mielenterveyskuntoutujat yhteisöllisyyden tukeminen omaishoitajien, vanhusten ja vammaisten vertaistukiryhmät pienten ja kyläkoulujen puolustaminen Kaupunkien syrjäisempien osien hyvinvointipalvelut ja asuminen Vanhuksille toimintaa omin lihasvoimin Mahdollisuuksia hiljaisuuteen ja luonnosta nauttimiseen keskustoissakin Tuotteissa näkymään paikallisuus ja pientuotanto Maaseudun ja kaupunkialueiden välistä kuilua madaltavaa toimintaa Matkailu, ympäristö luontoarvojen ja –tuntemuksen lisääminen kaupunkilaisten parissa Lapset ja nuorten saaminen lähelle metsiä -> käytännön toimintaa maastoon, luontopolut, koulumetsät Ympäristönhoito yhteistyönä: luonnonsuojelupiiri, perinnebiotooppitalkoot, eläimet ympäristönhoitajina Saaristo sekä kalataloustoiminta Sepran toiminta-alueeseen liittyy kiinteästi saaristo, jossa on jo toteutettu kohtuullisen aktiivisesti kehittämistyötä. Saaristopoliittisen ohjelman 2014 – 2020 mukaan Leader-tyyppiseen paikalliseen kehittämistyöhän osoitetaan uudella alkavalla kaudella riittävät voimavarat maaseudun kehittämisrahastosta, meri- ja kalastusrahastosta, ESR:sta, EAKR:sta ja saaristo huomioidaan tässä toiminnassa. Sepran alueella kyseisen ohjelman tavoitteista alueelle sopivimmalta ja kiinnostavimmalta tuntuu tavoite, jossa lähiruokana pyydystetylle kotimaiselle kalalle halutaan saada uutta arvostusta. Koska kalataloustyö on kiinteä osa Sepran toimintaa ja lähiruoka on ollut matkailun kehittämisen osana toimenpiteissä jo vuodesta 2010, jatkaa edellä mainitun tavoitteen eteen työskentely hyvin Sepran toimintaa. Kuitenkin kalastajien on vaikea itse tehdä lopputuote, joka sopisi hyvin markkinoille ja jonka myös lähialueen asukkaiden saataville saisi. Lisäksi lähiruoaksi miellettynä kalana pitäisi jatkossa nähdä nykyisin useimmiten ostoskoriin päätyvien ”arvokalojen” lisäksi myös ”Gourmet-kaloja” (ns. toisarvoisia kaloja), joita jalostamalla pitää saada syntymään uusia tuotteita, joiden arvostusta nostaa. Kalatuotteiden ohella tulee muistaa saaristossa tuotetut muut elintarvikkeet ja mahdollisuudet luoda uusia brändejä niiden ympärille. Sijaintinsa takia Sepra on potentiaalista matkailun kehittämisen aluetta ja saaristo- ja vesistömatkailu on eurooppalaisten suosima vetovoimatekijä, joka tehoaa myös Venäläisiin matkailijoihin. Verkostoitumista tehostetaan alan muiden toimijoiden kanssa tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja matkailupalveluita ketjutetaan. Matkailukäyttöä ajatellen tavoite ottaa puolustusvoimien linnakkeet matkailukäyttöön nopeasti kulttuuriperintö- ja ympäristöarvot huomioiden sopii erinomaisesti Sepran alueelle jossa vapautuvia tiloja on Kyminlinnan lisäksi saaristossa. ESKO-kalataloustoiminnan avulla Sepran alueella on käynnistetty kalasatamien kehittämistä niin Klamilassa kuin Kotkassakin. Perinnemaisemakohteiden kunnostaminen sopii hyvin yhteen Sepran tavoitteiden kanssa. Kun tätä tarkastellaan laajemmin perinteisten kalastukseen liittyvien arvokkaiden kohteiden kanssa, on sekin toiminta jo käynnistetty tukemalla Huovarin saaren pelastusaseman kunnostusta. Seprankin alueella voidaan vahvuutena todeta saariston omatoimisuuden perinne, sillä alueella on useita aktiivisesti toimivia yhdistyksiä. Toisaalta pienyrittäjien yhteistyö ja verkostoituminen ei ole tälläkään alueella sillä tasolla, etteikö sen puute haittaisi yritystoiminnan kehittämistä. Lisäksi yrittäjät ovat vielä paljolti tuotantokeskeisiä eikä markkinointiin ole toiminnan pienuuden takia useinkaan resursseja tai taitoja. Tässä tilanteessa Sepran kannalta tärkeää on tukea erilaisten toimijoiden verkostoitumista, jotta eri vahvuuksia ja osaamista saadaan toimimaan yhdessä saariston kehittämiseksi. VAHVUUDET infrastruktuuri (kalasatamat ym.), uusia kalasatamia tehty tukijärjestelmät hyvät kalavedet, hyvät kalakannat hyvät tulevaisuusnäkymät Tiutisen ympäristön kalarikas alue: Perinteinen kalastusmahdollisuus jos?, hailinpyynti lähivesistä mahdollista jos? Alueella on pitkä kalastushistoria suotuisa sijainti Kymijoki (KKK, Ankkapurhasta Korkeakoskelle): - yhteistyö sujunut hyvin vesialueen omistajien kanssa - kalastuskulttuuri parantunut 6-vuoden aikana merkittävästi - alueelle tullut lisää matkailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta - luonnon kalakannat lisääntyneet Kymijoella - kalastusmatkailu lisääntynyt viimeisen 10-vuoden aikana Kymijoki puhtaat vedet isot vesialueet Kalastusmatkailu: - Viranomaisten kiinnostus lohikalakantojen kehittämiseen ja yleisen asenteen paraneminen kalakannan hoitoon - Kalastusmatkailun merkittävä kehittyminen viime vuosina Kymijoella - uusia yrittäjiä, myös kokopäiväisiä - EU-rahoitus kalastusmatkailun kehittämiseen - parantunut lainsäädäntö - WWF KEHITTÄMISTARPEET/ HEIKKOUDET Kalastusmatkailu: Kalaruokien palauttaminen ruokapöytiin Kalaruokakulttuurin kapeus Ammattikalastus: - rikkonaiset kalastusvesioikeudet ammattikalastajilla - kalastajien korkea ikä - harmaa kalastus - yksipuolinen kalastus - vastuuton kalastus hylkeet ja merimetsot lupien saannin vaikeus alan sisäiset ristiriidat rikkonaiset kalavedet Tiutisen saaristolain alaisessa kylässä totaalinen kalastuskielto kesäkuun alku-syyskuun loppu alkaen pe klo 12-su klo 24: työssäkäyvälle mahdoton Virallisen kalaväylän ulkopuolella kalastuskielto Korkeakosken haarassa, hyöty? Kotkan satama-alueen vesistönlaajennus rantavesiin virkistyskalastajien väheneminen ja ikääntyminen, ei enää osata kalastaa vaan tarvitaan opas TOIMENPIDEIDEAT Kalastusmatkailun yhteistyö: - yhteinen markkinointi - uusia alueita (laajentaminen erikoistumisen sijaan) ja uusien kalalajien hyödyntäminen - jos yrittäjillä olisi mahdollisuuksia ja tarjontaa laajemmin niin kilpailu voisi muuttua yhteistyöksi - ”Keskusvaraamo” (Kaakko 135 suunnittelee) Huom! kalastusmatkailu on niin spesiaalia, että vaikea myydä keskitetysti Ammattikalastus: - vähempiarvoisten kalojen pyynnin kehittämien (investoinnit, menekin edistäminen, pyyntituki, tukien ei pitäisi olla riippuvainen siitä onko ammattikalastaja) - kuormituksen vähentäminen (joet) Kala lähiruuaksi: - Termi: roskakalasta gourmet-kalaksi - kaupat (S-ryhmä) haluavat ostaa kalaa, isommat volyymit kuin torilla - kalankäsittelyn opastuksia - jatkojalostus – kehittäminen - lähiruokamessut hyvä juttu riittävät koskikunnostukset kalaportaat monipuolinen kalastus uusien kalastajien rekrytointi kalasatamien kehittäminen - monipuolisempaa toimintaa - kalastuksen yhdistäminen matkailuun (ei aina helppoa) Saariston säilyttäminen - kartoitus mitä on? - mitä voidaan tehdä? - Missä on vielä kalastajia? - maisemointia matkailukohteeseen/ kalastusromantiikkaa, ”rekvisiittakylä” (esim. Tammio) - Saariston perinnemaiseman hoitaminen Kalankasvatus: ”roskakalan” käyttö rehuksi kiellettyä -> sallituksi Alueiden välinen toiminta Tiiviintä Sepran yhteistyö on Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueen toimintaryhmien Etelä-Karjalan KärkiLeaderin, Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistyksen sekä Pohjois-Kymen Kasvun kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina läntisen naapuriryhmän SILMUn kanssa. Lounais-Suomessa sijaitsevan Ykkösakseli ry:n kanssa Sepra on käynnistämässä yhteistyötä ympäristöhankkeiden ja –osaamisen alalla vuonna 2013. Tätä toimintaa aiotaan jatkaa myös uuden strategian toteutuksessa. Kaakkois-Suomen toimintaryhmät ovat yhdessä keskustelleet tulevien strategioidensa tavoitteista ja keskusteluissa nousi esiin kolme teemaa, joiden ympärillä yhteistyötä tullaan uusien strategioiden toteutuksessa käynnistämään tai tiivistämään. Nämä teemat ovat; 1. Nuoriso – harkitaan yhteisen henkilön palkkaamista sekä yhteistoimintaa hankepuolella 2. Kansainvälisyys – kaikilla alueilla on kiinnostusta kansainvälisyyteen ja resurssit ovat melko pienet. Voidaan palkata yhteinen henkilö hoitamaan kv-asiat 3. Kaupunkialueiden yhteistyö – kaikilla alueilla kaupunkialueiden tilaisuuksissa nousi yhteiseksi asiaksi XXX, jota yritetään edistää neljän kaupunkialueen yhteishankkeena SILMUn ja POMOVÄSTin kanssa yhteistyö painottuu kalatalouspuolelle, sillä yhteinen kalatalousohjelma kattaa kaikkien kolmen ryhmän alueen. Lisäksi jatketaan kylätoimintayhteistyötä sekä hallitusten koulutuksia, joita on toteutetaan jo vuosina 2011-2013. Kansainvälinen toiminta Johtuen ehkä paljolti Sepran toiminta-alueen sijainnista alueella on ollut koko ajan kiinnostusta kansainväliseen toimintaan. Luonnollisesti suurin kiinnostus kohdistuu Viroon ja lähinnä sen pohjois-osiin, jotka sijaitsevat Sepran alueen eteläpuolella Itäisen Suomenlahden toisella puolella. Sepran kansainvälinen yhteistyö käynnistyi vuosituhannen alussa Virolaisen Kodukantin kautta ja matkan varrella se on laajentunut alueen toimintaryhmiin sekä muihin toimijoihin ja alueellisesti jo kauemmas Viroon, sen eteläja länsiosiin. Toimintaryhmistä eniten tehdään yhteistyötä Arenduskodan kanssa, joka rahoittaa lähiruokaan ja matkailuun liittyvää yhteishanketta Viron puolella. Interreg IVA ohjelmassa tehdään kestävän kehityksen mukaista yhteisölähtöisen matkailun kehittämisen yhteistyötä Maaülikooli EMÜn kanssa Tartosta ja tuohon yhteistyöhön linkittyy myös Võrtsjärven alue, jossa toimii myös kalatalousryhmä. Yhteistyö on siis varsin moninaista ja Sepran verkostot Virossa ovat hyvät. Koska Sepran alue sijaitsee myös kahden kunnan – Miehikkälän ja Virolahden – osilta Venäjän rajalla on kiinnostus yhteistyöhön Venäjälle myös hyvin luonnollista. Toisin kuin kaudelle 2007-2013 tultaessa ajateltiin ei yhteistyö kuitenkaan ole käynnistynyt Viipurin tai Pietarin alueella, vaan Laatokalla. Sepra toimii asiantuntijana Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin toiminnassa, jossa toimintaryhmätyötä on viety rajan taakse Laatokalle. Sinne on perustettu kolme ”paikallisen aloitteen ryhmää” (LIG= Local Initiative Group) joiden perustamisessa Sepran konsultoinnilla on ollut merkittävä rooli. Yhden ryhmän kanssa yhteistyö on jo laajentunut niin, että Sepra toimi linkkinä Virolaisten ja Venäläisten ryhmien yhteistyön käynnistämisessä. Tuloksena oli vuoden 2012 aikana toteutettu kolmen maan nuorisohanke, jossa Sepra sai Suomessa mukaan myös kaksi naapuriryhmäänsä. Kansainvälistä yhteistyötä Sepralla on myös Unkarin kanssa, mutta tätä ei ole koettu kovinkaan merkittäväksi. Niinpä tulevan kauden linjauksissa ryhmän oman toiminnan osalta onkin todettu, että Sepra syventää ja tiivistää hyvin sujuvaa yhteistyötä Viroon ensisijaisesti Arenduskodan ja Tarton Maaülikoolin kanssa sekä Venäjälle Laatokan ryhmien suuntaan. Hanketoimijoita Sepra tukee ja auttaa avaamaan yhteistyötä myös muille alueille heidän tarpeissaan sen mukaisesti, kun se nähdään strategian toteutumisen kannalta tarpeelliseksi. Strategiakeskusteluissa EMÜn kanssa keskeisiä yhteistyöteemoja on löydetty muutamia; - levitetään hyvin toiminutta yhteisölähtöisen kestävän kehityksen matkailun kehittmistyötä COMCOThankkeen tyyppisesti jo toteutettuja pilottialueita ja kuntia (Aidaslahti ja Klamila Virolahdella sekä Kaunissaari ja kirkonkylä Pyhtäällä) laajemmalle uusiin kuntiin - syvennetään yhteisölähtöistä matkailun kehittämistä edellä mainituilla pilottialueilla Laatokan alueen toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa tärkeimmäksi tulevaisuuden yhteistyömuodoksi todettiin; Kokemusta toimintaryhmänä toimimisesta vuosituhannen vaihteesta Sepra on toteuttanut Leader-tyyppistä paikalliskehittämistä vuodesta 2001 lähtien. Jo ennen Leader+ yhteisöaloitekautta samalla alueella toimi POMO-rahoitteinen toimintaryhmä, jonka toimintaa jatkettiin Seprana. Vuosituhannen alussa toiminta käynnistettiin hallinnollisesti ajateltuna käytännössä tyhjästä, sillä edellisen kauden työntekijät eivät olleet käynnistämässä kautta. Kahden hengen tiimi laajeni muutamassa vuodessa kolmihenkiseksi ja vaihtelevasti kauden aikana mukana oli myös omien hankkeiden vetäjiä. Sepra kiinnostui paikalliskehittämisestä kalatalouspuolella saman tien kun siihen avautui mahdollisuus tultaessa ohjelmakaudelle 2007-2013. V. 2011 asti Sepra oli aktiivisesti mukana ohjelman toteutuksessa ESKOn hallitusjäsenyyden kautta ja vuodesta 2012 alkaen Sepra on vastannut ESKOn hallinnosta. Eri rahastojen hallinnoinnista Sepralla on siis kokemusta paitsi yhteisöaloite- ja maaseuturahaston puolelta myös kalatalousrahastosta. Tämän lisäksi partnerius kansainvälisessä COMCOT-hankkeessa on tuonut kokemusta Interreg IVA rahoituksesta. ENPI naapuruusohjelmassa Sepra on ostopalvelun tuottajana päässyt paneutumaan myös naapuruusohjelman käytäntöihin ja lainsäädäntöön. V. 2009 lähtien Sepran hallituksessa on keskusteltu tarpeesta kehittää toimintaa eteenpäin laatutyön kautta. Keskusteluja laatuyhteistyöstä käytiin niin naapuriryhmä Pohjois-Kymen Kasvun kuin muiden Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueen ryhmienkin kanssa, jotta toiminta kehittyisi paremmin asiakkaita palvelevaksi koko alueella. Lopulta vuosina 2011 ja 2012 Sepra sai tehtyä Johtamisjärjestelmän osana Maaseutuverkostoyksikön pilottihanketta yhdessä Pohjois-Kymen Kasvun ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen kanssa. Etelä-Karjalan Kärki-Leader oli esimerkkinä ja innostajana prosessissa. Johtamisjärjestelmätyön tekeminen koettiin erittäin hyödylliseksi ja sen tuloksena yhdistyksen hallinnollinen ohje tarkentui ja saatiin arjen työn tueksi Toimintaohjeet. Tulevaisuudessa auditointi naapuriryhmän kanssa tulee olemaan jokavuotinen toiminta, minkä lisäksi yritetään saada käyntiin hankkeiden ristiin arviointi toisen naapuriryhmän kanssa. Sepran hallinto on vuosien kokemuksen myötä osoittanut olevansa toimiva ja tehokas, mikä on todettu myös kummankin ohjelmakauden hallinnollisissa ohjauskäynneissä ja tarkastuksissa. Sepran toiminnan keskeisin elin on sen 20-jäseninen hallitus, jonka jäsenvalinnoissa huomioidaan paitsi kolmikantavaatimus myös alueellinen tasapuolisuus sekä mahdollisuuksien mukaan sukupuoli- ja ikäjakauma. Jokaisella kymmenellä varsinaisella jäsenellä on varajäsen, jotka kaikki kutsutaan tapahtumiin, koulutuksiin ja kokouksiin samanarvoisina. Hallituksen kokouksiin, joita on noin 10-12 vuosittain osallistuukin keskimäärin 12-14 henkeä joka kerta ja hallituksen toiminta on kiitettävän aktiivista. Hyvin avoimessa ja keskustelevassa hallituksessa on hyvä ilmapiiri ja ymmärrys siitä, mitkä ovat Sepran toiminnan tavoitteet ja kuinka niihin parhaiten päästään. Hallituksen ja työntekijöiden tukena, sekä uusien hallitusjäsenten ”kasvualustana” – sekä poisjäävien jatkopaikkana – toimii kolme teemaryhmää. Näihin pääsee kuka tahansa Sepran toiminnasta kiinnostunut eikä niiden jäsenten toimikautta ole hallituksen tapaan rajattu neljään vuoteen. Teemaryhmien pääasiallinen tehtävä on kuulla Sepran hankehakijoita, arvioida heidän hankkeidensa toteutumismahdollisuuksia ja toimijoiden resursseja asiantuntijanäkökulmasta sekä antaa toimijoille ideoita ja vinkkejä ideoidensa eteenpäin kehittämiseen. Lisäksi ryhmät tarpeen mukaan käsittelevät muutenkin teemaansa liittyviä asioita kokouksissaan. Ryhmät kutsuu koolle hankeneuvoja tai –vetäjä ja niiden 8-10 jäsenestä 1-2 on Sepran hallitusjäseniä, jolloin ryhmillä on suora linkki hallitukseen. Kuitenkin hallituksen hankekokouksissa hankkeet esittelee kunkin ryhmän puheenjohtaja, joka taas on Sepran hallituksen ulkopuolinen henkilö. Tämä henkilö kykenee vastaamaan hallitusjäsenten hanketta koskeviin tarkentaviin kysymyksiin ja valottamaan hankkeiden taustoja laajemmin, kuin jos hallitus saisi tiedot vain paperilla. Vuonna 2012 Sepralla on kaikkiaan viisi työntekijää, joiden palkkaus tulee paitsi toimintarahasta myös omien hankkeiden ja Interreg sekä ENPI-toiminnan varoista sekä ESKO-kalatalousohjelmasta. Joka työntekijällä on toimenkuvansa mukaiset vastuualueensa, minkä lisäksi nimetty sijaistaja pidempien poissaolojen varalta. Lisäksi lähes viikoittaisissa toimistopalavereissa käydään läpi ajankohtaiset toimenpiteet sekä muutamien tulevien viikkojen toiminta. Sepra on PALTAn jäsen ja työntekijöiden työehtosopimuksissa noudatetaan toistaiseksi työlainsäädäntöä. Mikäli tulevaisuudessa toimintaryhmät tai niiden työntekijät järjestäytyvät muilla tavoin, keskustellaan muutostarpeista Sepran hallituksessa. Toimistopalavereissa on toisinaan mukana edustaja puheenjohtajistosta tai yhteistyökumppaneista, mikäli suunnitteilla on yhteistyössä toteutettavia tilaisuuksia tai tapahtumia. Viikoittainen asioiden läpi käynti työtiimin kesken on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sillä työ on kovin liikkuvaa ja kaikkien on hyvä olla selvillä toisten poissaoloista sekä työn alla olevista, asiakkaisiin liittyvistä tehtävistä. Sepralla on ollut koko ohjelmakauden 2007-2013 käytössään omat mittarit yleisten indikaattorien lisäksi. Näin on arvioitu kehittämisohjelman toteutumista tavoitteiden suhteen minkä lisäksi hankkeita on kerätty palautetta sen päättyessä. Hankevetäjien koulutuksissa 3-4 kertaa vuodessa on kerätty palautetta toiminnasta, minkä lisäksi on tehty muutama kysely ostopalveluna mm. hankkeiden tuloksista ja Sepran toiminnasta. Haasteena on, että suurin osa valtakunnallisista mittareista on määrällisiä ja vieläpä kohtuullisen hankalasti paikallistoimintaan ja sen tuloksiin sovitettavissa, eivätkä nämä indikaattorit kerro paljoakaan Sepran oman kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Tulevaisuudessa Sepra painottaa entistä enemmän omien laadullisten mittareiden käyttöön ja kerää määrällistä tietoa vain sen verran, kun sitä rahoittajien taholta vaaditaan. Näin päästään paremmin selvittämään se, mikä on toiminnan todellinen vaikuttavuus niillä alueilla, joilla toimintaa on ollut. Toiminnassa on löytynyt tehdyn tarkastelun pohjalta myös kehittämiskohtia Koska teemaryhmät ja hallitus keskustelevat paljon, hankkeiden perusteet käydään huolella läpi; vaikkakin strategian valmistelu on tehty siltä pohjalta, että toimintaryhmät tulevaisuudessa tekevät hankepäätökset nykyistä paljon itsenäisemmin ja sähköisen järjestelmän avulla huomattavasti vähemmän paperityön kautta, tulee hankepäätösten perusteluiden kirjaamisessa olla tarkempi. Ulkopuolinen päätöksen tarkastelija ei kuule taustoja samalla tavalla kuin hallitus ja punnitessaan päätöksen oikeudellisuutta joutuu toimimaan pelkkien papereiden varassa. Jatkossa kiinnitetään enemmän huomiota siihen, että taustat ja perustelut tulevat selkeästi kirjatuiksi lausuntoihin ja muihin säilytettäviin dokumentteihin Omien tulosten kerääminen päättyneiltä hankkeilta on ollut epäjohdonmukaista, johtuen osin henkilöstökuvioista. Tähän on jo tehty parannuksia laatutyön aikana laaditun Toimintaohjeen avulla. Käytäntöä kuitenkin tarkennetaan ja tehostetaan vielä tulevalla kaudella, kun mittarit ja palautteen keräämistavat muuttuvat. Innovatiivisen ja itsenäisen toiminnan sekä hallinnollisen sitovuuden yhteensovittaminen on osin haastavaa; Seprassa muistetaan kuitenkin toimia tulevaisuudessakin toimijoita ensisijaisesti ajatellen ja avoimin mielin, jättäen tilaa innovatiivisuudelle ja kokeiluille. Koko ajan pidetään tiukasti mielessä se, miksi Sepra on olemassa; paikalliskehittämistä tukemassa niin, että toiminnassa kannustetaan innovatiivisuuteen ja kokeilemaan, ottamaan riskejäkin. Samalla hoidetaan hyvin toimintaan liittyvä riittävä hyvän tavan mukainen hallinnointi. Alueellinen vaikuttaminen, yhteydet kuntapäättäjiin ja maakuntaliittoon on vielä liian vähäistä, joten tähän tullaan lisäämään toimenpiteitä tulevan strategian toteutuksen aikana. Tulokset ja niiden mittaaminen sekä seuraaminen Seprassa seurataan kaudella 2014-2020 seuraavia asioita virallisten, myöhemmin selviävien yleisten indikaattorien ohella; 1.verkostoituminen yhdistysten kesken, kylien sisällä, kylien välillä ja alueiden sekä kansainvälisesti 2.toiminnan aktiivisuus, jota voidaan mitata toimijoiden määrän lisääntymisenä, tapahtumien ja tilaisuuksien kasvuna 3.maahanmuuttajien ja uusien asukkaiden saaminen mukaan toimintaan 4.aktivaattorien ts. kylällä toisia innostamaan lähtevien ihmisten löytymisellä sekä heidän saamisellaan mukaan paikalliskehittämistyöhön 5.nuorten äänten löytymisellä eli että joka kylällä on ainakin yksi tai muutama nuori, joka on mukana paikalliskehittämisessä aktiivina ja joista voi syntyä alueellinen verkosto Varsinaiset tavoitteet asetetaan alueelta esiin nousseiden tarpeiden perusteella ja niihin mietitään pääsääntöisesti laadulliset mittarit. Määrällisiä mittareita mietitään sitten, kun tiedetään, tuleeko käyttöön esim. indikaattoripankki, josta voi poimia kuhunkin toimintaan sopivat mittarit. Jos näin ei tapahdu, sopeutetaan valtakunnalliset mittarit omien mittareiden kanssa yhteen niin, että saadaan helposti kerättyä tietoa oman strategian tavoitteiden seuraamiseksi ja täytetään samalla myös valtakunnalliset vaatimukset. Oman toiminnan vaikuttavuutta voidaan mitataan niin, että tehdään alkutarkastelu muutamissa valituissa kylissä/alueilla, joilla ei ole ollut tai toteutettu Sepran rahoittamaa toimintaa aiemmilla kausilla. Kauden puolivälissä tai vuosina 2016, 2018 ja 2020 tehdään tarkastelu siitä, miten alueet ovat kehittyneet ja miten eroavat sellaiset alueet keskenään, missä Sepran tukemaa toimintaa on ollut ja missä sitä ei ole syntynyt. Alkukartoituksen sekä väliarviot tehdään haastatteluina ja ne toteutetaan oppilaitosyhteistyönä, jolloin Sepra itse ei ole vaikuttamassa tuloksiin. Oppilaitoksina mahdollisia voisi olla sosiaalialan oppilaitos tai ammattikorkean hoivapalvelupuoli. Tämä tukee samalla Sepran yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoaa mahdollisuuden monivuotisen yhteistyön suunnitteluun. Toinen tapa tehdä vaikuttavuuden arviointia on tarkastella jo toteutettujen hankkeiden toiminnan jatkuvuutta säännöllisesti kerran vuodessa tehtävin kyselyin ja haastatteluin. Selvitetään, onko toiminta jäänyt elämään ja voidaanko onnistuneen toiminnan mallia siirtää jotenkin muille alueille. Tässä yhteydenotto tapahtuu Sepran taholta, samoin toimintamallin siirto. Sepralla on ollut koko ohjelmakauden 2007-2013 käytössään omat mittarit yleisten indikaattorien lisäksi. Näin on arvioitu kehittämisohjelman toteutumista ohjelman tavoitteiden mukaisesti minkä lisäksi hankkeilta on pyritty keräämään palautetta myös aina hankkeen päättyessä. Hankevetäjien koulutuksissa 3-4 kertaa vuodessa on kerätty palautetta toiminnasta, minkä lisäksi on tehty muutama kysely ostopalveluna kauden aikana mm. hankkeiden tuloksista ja Sepran toiminnasta. Haasteena on se, että suurin osa valtakunnallisista mittareista on määrällisiä ja vieläpä kohtuullisen hankalasti paikallistoimintaan ja sen tuloksiin sovitettavissa, eivätkö nämä indikaattorit kerro paljoakaan Sepran oman kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Tulevaisuudessa Sepra painottaa entistä enemmän omien laadullisten mittareiden käyttöön ja kerää määrällistä tietoa vain sen verran, kun sitä rahoittajien taholta vaaditaan. Näin päästään paremmin selvittämään se, mikä on toiminnan todellinen vaikuttavuus niillä alueilla, joilla toimintaa on ollut. Rahoitussuunnitelma Strategian toteutus ajatellaan rahoitettavaksi pääosin maaseuturahaston Leader-varoista. Tämän lisäksi kaupunkikeskustojen toimenpiteisiin tarvitaan ESR ja EAKR varoja, joita hyödynnetään myös maaseudun kehittämistoimissa. Kalatalousvaroja käytetään ESKO-osion rahoittamiseen ja muista rahastoista ja säätiöistä toteutettavien toimenpiteiden omarahoitukseen käytetään yhdistyksen varainhankinnan varoja. EAKR varoja halutaan hyödyntää pääosin paikallisten innovaatioiden tukemiseen PK-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, mikä toteuttaa hyvin EAKR painopisteitä 1 + 2. ESR varoja halutaan hyödyntää pääosin sosiaalisen osallisuuden edistämiseen elinikäistä oppimista ja työllistymistä tukemalla, mikä toteuttaa hyvin ESR:n kaikkia kolmea painopistettä. Sepran strategia tukee hyvin Maaseudun kehittämisen kolmea tavoitetta: 1. maatalouden kilpailukykyä se tukee kannustamalla yrittäjiä kehittämään toimintaansa maatilatalouden sisällä mm. tuotteita ja matkailutoimintaa synnyttävään suuntaan ja maatalouden ulkopuolella tukemalla muuta, maatilatalouteen luontevasti liittyvää mutta sen toimintaa laajentavaa yritystoimintaa. 2. luonnonvarojen kestävää käyttöä tuetaan mm. erilaisia yhteisöllisiä ratkaisuja saaristossa ja kylillä kehittämällä sekä tukemalla pienimuotoisen, luontoarvoihin perustuvan kestävän kehityksen matkailun edistämistä alueella 3. maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys on Sepran keskeisiä tavoitteita, sillä Seprassa halutaan nähdä niin kylien kehittyvän toiminnallisesti kuin harvaan asutuille alueille muuttavan uusia asukkaita sekä yrittäjiä. Maaseudun kehittämisen PRIORITEETEIKSI Seprassa on valittu: - Tiedonvälityksen ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla. - Luonnonvarojen tehokkaan käytön ja matalahiilitalouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvikeja metsäsektorilla. - Talouden ja sosiaalisen osallisuuden kasvattaminen ja köyhyyden vähentäminen maaseutualueilla. TOIMENPITEET: - Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet - Maatilojen ja liiketoiminnan kehittäminen - Peruspalvelut ja kylien uudistaminen maaseudulla - Metsäalueiden kehittämistä koskevat investoinnit ja metsien elinkelpoisuuden parantaminen - Maatalousympäristö ja ilmasto - Luomutuotanto - Metsien tuottamat ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien säilyttäminen - Yhteistyö - Paikallinen kehittäminen Leader
© Copyright 2024