1. No category

26. HELMIKUUTA • NUMERO 2/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi
Metsälehti Makasiini 2/2015
15
KYSYMYSTÄ
vesiensuojelusta
Teema: riskien hallinta metsässä
Riskien hallinta
Näin turvaat
metsäsi
Puukauppakoulu
kannen kuva Miska Puumala
Parhaan
tarjouksen
valinta
Metsäalan toimijat
Kuka tekee mitä?
metsänomistaja
Vakaa tuotto
houkutteli
Arto Appelgren hankki
metsää Kainuusta.
Sahatavaran hintojen lasku jatkuu • Energiapuun kauppa nykii • Hirvien uusjako
3387_.indd 1
19/02/15 15:56
3388_.indd 2
19/02/15 11:19
SISÄLLYS
JORMA LUHTA
58
metsälehti makasiini
UUTISET
4 Pääkirjoitus: Raivaussaha torjuu
riskejä
6 Metsänomistaja:
Tarjolla vakaata tuottoa
Yrittäjä Arto Applegren osti metsää
Kainuusta.
12 uutiset: Sahatavaran hintaluisu
jatkuu
14 Uudistamistuki tärkeä PohjoisSuomelle
15 Metsätyyppi: Kuka arvostaa
laatumäntyä, Markku Hacklin?
Teema: Riskien hallinta
20 Riskit haltuun
Kari Kokkosen metsiin ovat iskeneet
niin myrskyt kuin tauditkin.
30 Rahapuu: Uusia ideoita
Oma metsä
32 Metsänhoito: 15 kysymystä
vesiensuojelusta
35 Pikatesti: Metsurin nastakengät
36 Puukauppakoulu: Kenen tarjous
on paras?
38 Tutkimus: Hirvien uusjako
16 Markkinat: Kauppa käy käsijarru
39 Metsäläisen allakka: Ylistys
18 Kuukauden puukauppa:
40 Perintömetsä: Muistitko
18 Vientikatsaus: Valuuttakurssien
42 Kysy pois: Kauanko raivurin terä
19 Verkosta: Verokarhu uhkaa taas
44 Tuoteuutuuksia
päällä
Tarjoukset tiukassa
aallokossa
työkaluvyölle
metsävähennyksen?
kestää?
seppo samuli
VILLE KOKKOLA
20
74
NRO 2/4
26.2.2015
46 Metsätilahinnat: Yllätys
kauppatilastossa
48 Metsäorganisaatiot: Kuka
tekee ja mitä?
54 Sahakisa: Moottori toi vauhtia
savotalle
57 Kolumni: Riittää, ei riitä, riittää
Luonnosta
58 Luhta: Pikkulintujen pörhistelyä
pakkasessa
62 Ennen & nyt: Myrskyn jälkeen
64 Tapionpöytä: Syö särkeä
66 Kirjat: Porotalouden
kokovartalokuva
70 Makasiiniristikko
72 Pilkkeet: Kaunis loinen
74 Tuote & tekijä: Puuta kiven
sisästä
MAKASIINI 2 • 2015
3389_.indd 3
3
20/02/15 17:03
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Raivaussaha
torjuu riskejä
T
asan kymmenen vuotta sitten
Ruotsissa korjattiin kovalla kiireellä Gudrun-myrskyn jälkiä.
Yksi maan kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista aiheutti tammikuussa 2005 noin 75 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Läheskään kaikkia kaatuneita puita ei saatu ajoissa korjattua pois metsistä, mistä koitui laajoja hyönteistuhoja.
Suomen itäinen sijainti suojelee meitä pahimmilta länsimyrskyiltä. Gudrunin kaltainen katastrofi olisi täällä hyvin harvinainen, joskin mahdollinen. Elokuussa 1890
Etelä-Suomea koetteli poikkeuksellinen hirmumyrsky. Tarkkoja mittauksia siitä ei ole,
mutta eri lähteistä on arvioitu myrskyn olleen voimakkuudeltaan jopa Gudrunin veroinen.
Tällä vuosituhannella Suomessa on sattunut useita pahoja tuulituhoja, joissa on kaatunut puuta miljoonia kuutiometrejä.
Ilmaston lämmetessä tuhojen riski kasvaa. Ennusteiden mukaan länsituulet jonkin verran lisääntyvät ja voimistuvat syksyisin ja talvisin Etelä-Suomessa. Enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, että entistä useampi myrsky sattuu roudattomaan
aikaan. Puut kaatuvat helposti, kun maa ei
ole jäässä.
Toimittaja Liina Kjellberg pohtii tämän
numeron pääjutussa metsänomistamisen
riskejä yhdessä metsänomistajan ja muiden
asiantuntijoiden kanssa.
Artikkelia varten kysyimme teiltä lukijoilta viime numerossa, mikä on metsänomistamisessa pahin uhka, ja miten riskejä vastaan voi varautua. Pahimmaksi riskik-
4
3390_.indd 4
MAKASIINI 2 • 2015
si arvioitiin myrskytuhot. Tuhoja vastaan
suurimmalla osalla on vakuutus.
Moni on myös huomannut, että metsien
hyvä hoito auttaa torjumaan riskejä. Kun
tuulee kovaa, juuri mitään ei ole tehtävissä,
mutta jos taimikko on aikanaan hoidettu ja
harvennukset tehty, puut kestävät paremmin kuin hoitamattomassa metsässä. Hoito
ehkäisee myös monia muita luonnontuhoja.
Kyselyymme vastanneet nostivatkin metsänhoitotöiden laiminlyönnin toiseksi pahimmaksi metsänomistajan riskiksi.
Moneen muuhun maahan verrattuna
metsien uhat eivät meillä onneksi ole kovin
pahoja. Esimerkiksi naapurimaata Venäjää
tai Etelä-Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot on meillä toistaiseksi onnistuttu torjumaan tehokkaasti.
Vuosittain metsää palaa keskimäärin
vain muutama sata hehtaaria, mikä on metsäalaan suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vähän. Viimeisin
suurpalo on vuodelta 1970. Silloin Kalajoella tuhoutui 1 600 hehtaaria metsää.
Hannu Liljeroos on vuoden verran
seurannut toteutuneita metsätilakauppoja.
Tilastosta paljastuu yllättäviä tietoja. Sivulta 46–47 selviää myös, missä on myyty Suomen kalleimmat hehtaarit. Jatkossa metsämaan hintatilasto julkaistaan jokaisessa Metsälehti Makasiinin numerossa.
Tässä lehden artikkeleiden joukossa on
myös yksi tilaustyö. Lukijan pyynnöstä selvitimme, mitä metsäalan kymmenet eri tahot
oikein tekevät. Organisaatioviidakko aukeaa
sivulta 48.
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
Tiia Puukila
p. 09 315 49 806
(perhevapaalla)
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Eeva Kurko
p. 09 315 49 842
Ulla Ylikangas
p. 09 315 49 844, 050 572 2165
Metsätaloudellinen ammatti­
lehti
83. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Painopaikka
Paperit
0355-0893
Makasiinin levikki:
34 562(lt/13)
Forssa Print 2015
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
Kannen kuva
miska puumala
20/02/15 17:04
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmiKUUSSA
peän il, kun kii
nemään
e
it
p
t
a
Aurinko
v
.
lka
risevalle
Varjot a
irtain To
V
kallion.2
n
18
so
ä
k
tapäiväll
rotkolaa
ta
n
lu
t
ottaan
lattanu
. Juhlavu
on jo su
rinteeltä
si
n
lä
n
0 vuotta
nikö
syntyi 15
lakimän
srad Inha
n
o
K
to
stä paika
In
päässä tä
viettävä
n
o
it
in
e
ik
h
in kiven
hän viett
sitten va
rakas, ja
li
n.
o
te
a
a
k
v
ik
e pa
illen ja ku
ta. Inhall
alla retke
v
se
ri
o
T
aa
paljon aik
ari Leo
K
:
va
Ku
3423_.indd 5
20/02/15 17:05
METSÄNOMISTAJA
Kainuun metsät kasvavat miltei
eteläsuomalaiseen tahtiin.
Metsien hinnat ovat silti pysyneet
maltillisina.
6
3422_.indd 6
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 17:15
Teksti Mikko Riikilä Kuvat Miska Puumala
Kainuun metsissä tapahtuu
ennennäkemättömiä asioita.
Metsänomistaja Arto Appelgren
kertoo, mistä on kysymys.
Tarjolla
vakaata
tuottoa
MAKASIINI 2 • 2015
3422_.indd 7
7
20/02/15 17:15
METSÄNOMISTAJA
Appelgrenin vähä vapaa-aika kuluu museoautojen parissa.
M
etsätoimittajan arjessa antoisimpia hetkiä
ovat metsänomistajien haastattelut. Ei niinkään
siksi, että heidän metsäsuhteensa yllättäisi: Puuhailu metsien vapaudessa koetaan lähes
aina miellyttäväksi. Metsät halutaan hoitaa hyvin.
Koskaan sen sijaan ei voi aavistaa, kuinka moninaisia ihmisiä haastatteluissa kohtaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa
metsänomistajaa. Erilaisia tarinoita on yhtä monta.
Kuhmolainen Arto Appelgren on hyvä esimerkki tästä.
Cadillac Kainuun
kätköissä
Menin tapaamaan yrittäjä-metsänomistajaa. Kävimme savotalla ja keskustelimme metsäasioista. Päivän päätteeksi ihastelimme yhtä automaailman
kaikkien aikojen maalauksellisimmista menopeleistä – vuo-
8
3422_.indd 8
den 1959 Cadillacia sotkamolaisessa autotallissa.
Osa ehkä arvasikin. Appelgren on innokas mobilisti eli
vanhojen autojen keräilijä. Cadillac ei kuulu hänen kokoelmaansa, vaan sen omistaa kanssaharrastaja. Yhtä kaikki. Homman hienous alkoi valjeta maallikolle, vaikka liian vanhat autot ovat tähän asti olleet lähinnä arkinen murhe.
Appelgrenin viimeisin oma
ostos on 1973 mallin Opel Manta. Sporttinen kaunotar ajalta,
jolloin autot olivat vielä yksilöitä. Kokoelmansa laajuutta mies
ei paljasta.
”En ole kertonut edes vaimolleni.”
Se kyllä selviää, että monenlaista mobiilia hänen kokoelmissaan on ollut.
”Kerran pääsin kymppiuutisten kevennyspätkään. Olin poliisin huutokaupassa, jossa myytiin
takavarikoitua Ferraria. Asuni
oli ehkä vähän rönttöinen, karvahattu päässä. Se tietysti huvitti kuvaajia. Että tuollainen Fer-
rarin ostaja tällä kertaa, mutta
oli minulla oma Ferrari jonkin
aikaa kokoelmissani.”
Tällä haavaa Appelgren suosii vanhoja eurooppalaisia käyttöautoja.
”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot
ovat historiattomia.”
Pelkkää kromin kiiltoa Appelgrenin keräilyharrastus ei
ole. Kokoelman toista laitaa
ovat vanhat leimakirveet.
”Leimakirveet kiinnostavat
monia keräilijöitä. Ne ovat rompetoreilla kuumaa tavaraa.”
Toisen polven
kenttäsahuri
Tänä vuonna 54 vuotta täyttävä Appelgren on menestynyt
moniulotteisella yrittäjän urallaan, joka alkoi 1980-luvulla. Se
on edellyttänyt ympäripyöreitä
työpäiviä sekä oikeaan osuneita,
rohkeita ratkaisuja.
1980-luvun alun Kuhmossa
puu oli luonteva perusta työuralle.
”Aluksi olin apumiehenä isäukon kenttäsahalla. Pian hommasin oman sahan. Siihen aikaan sahurille riitti työtä.
Muistan kerran, kun tulin puoli kuudelta kotiin. Vaimo oli ihmeissään, että onko jotain sattunut, kun jo tähän aikaan tulet kotiin.”
Sormet ovat yhä sirkkelitaustasta huolimatta tallella kuten
taidotkin. Vuonna 1997 Appelgren pokkasi ykköspalkinnon
kenttäsahauksen Suomen mestaruuskilpailuissa.
Työmies muuttui yritysjohtajaksi, kun Appelgren osti vuonna 1992 Kuhmon sahan
höyläämön. Syntyi Kuhmon
Höylätuote Oy.
”Oli iso harppaus siirtyä sahurista toimitusjohtajaksi ja
vastata tuotteiden myynnistä.”
Luvut kertovat, että harp­
paus onnistui. Kuhmo Oy:ltä
peritty vajaan parin miljoonan
markan liikevaihto liki viisitoistakertaistui seuraavien viiden vuoden aikana.
Appelgrenin seuraava siirto
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 17:15
”Jokaisella
Anglialla ja
Cortinalla on
oma tarinansa.
Valtameren
takaa tuodut
jenkkiautot ovat
historiattomia.”
oli Kuhmon AA-puu Oy:n perustaminen 1997. Siitä hän kasvatti menestyvän höyläämön.
AA-puusta hän luopui viisi
vuotta sitten. Yritys toimii yhä
samalla nimellä uusien omistajien vetämänä ja on edelleen kasvu-uralla.
”Päätin luopua höyläämöstä ajoissa, koska tyttäreni eivät
olleet kiinnostuneet jatkamaan
yrityksen toimintaa.”
Sahoja ja hotellibisnestä
Ikänsä töitä paiskinut, alle viisikymppinen yrityksensä myyjä ei jäänyt kiillottelemaan autokokoelmiaan – kaikkea muuta. Toiminta on käynyt entistä
monimuotoisemmaksi.
Appelgren on palaamassa takaisin juurilleen.
”Ostin osuuden raisiolaisesta Kallion Konepaja Oy:stä, joka
on maineikas pyörösahojen valmistaja. Toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.”
Kenttäsirkkelit ovat kehittyneet siirreltäviksi pyörösahoiksi. Toiminta-ajatus on yhä sama.
Kuhmosta Raisioon on matkaa huikonen ja rapiat. Niinpä mobilistille kertyy melkoisia
kilometrimääriä koillinen–lounas-akselilla. Ne matkat mennään siististi Passatilla, ei millään museoautolla.
Uusi ulottuvuus Appelgrenin uralla on osuus Kuhmossa
sijaitsevassa Hotelli Kainuussa.
Sekin toi mukanaan puheenjohtajuuden hotelliyhtiön hallituksessa. Samaa tonttia hän hoitaa
myös Kuhmon Osuuspankissa.
Ja kun vielä on joviaali supliikkimies, ei ihme, että hänet
pari vuotta sitten valittiin vuoden kuhmolaiseksi.
Miehen ansioluettelo on vakuuttava ja alusta lähtien itse
luotu. Appelgren korostaa, että
Kainuussa pätevät samat lainalaisuudet menestystä haettaessa kuin pääkaupunkiseudun bisnesmaailmassakin.
”Täytyy olla hyvät verkostot.
Yrittäjille tarkoitettu toimitusjohtajakurssi oli siinä mielessä
antoisa. Siellä tutustui moniin
eri aloilla toimiviin yrittäjiin.”
Ajokoneen kuljettaja Juha Väisäsen kuulumiset kiinnostivat
innokasta metsänomistajaa.
Metsäbuumi veti mukaan
Tätä haastattelua ei olisi tietenkään tehty, ellei Appelgren olisi
myös aktiivinen metsänomistaja. Hän on hankkinut kotimaakunnastaan metsiä kuten moni
muukin yrittäjä ja sijoittaja.
Kainuussa on meneillään vertaansa hakeva ryntäys talousmetsiin. Sen pani alkuun metsäyhtiö UPM, joka päätti viisi
vuotta sitten luopua maakunnassa olevasta satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuudestaan.
Kainuuseen onkin syntymässä suomalaisittain ainutlaatuisen suuria metsätiloja. Sijoitusyhtiöiden ohella lukuisat yksityiset ovat hankkineet tuhansien hehtaarien metsätiloja.
Tunnetuin metsäsijoittajista on Harri Suutari. Hän toimi
aikanaan muun muassa PKC
Groupin ja Ponssen toimitusjohtajana ja istuu nykyisin useiden
pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Hän on kasvattanut talousmetsiensä määrän Kainuussa
4 000 hehtaariin.
Appelgren ennustaa, että metsäbuumi on vasta alkamassa.
”Tähän mennessä UPM on
ehtinyt myydä vasta pienen
osan metsistään.”
Myös Metsähallitus koettaa myydä Kainuusta metsiään,
mutta sen hintapyynnöt koetaan korkeiksi. Sen sijaan UPM
on osannut hinnoitella tilansa
niin, että hyöty jakautuu myyjälle ja ostajalle, Appelgren arvioi.
Itse hän on kasvattanut metsävarallisuuttaan maltillisesti.
”Minulla on vain satoja hehtaareita…”
Sijoittajien into hankkia Kainuusta metsiä tuntuu sivusta
katsoen yllättävältä. Päivittäisen uutisvirran perusteella vaikuttaa siltä, ettei maakunnan
metsissä ole kasvanut muu kuin
harvennusrästit. Sekin on osin
totta. Tavallisen talvileimikon
pystykauppa on likimain mahdotonta.
Toisaalta tiedetään, etteivät
kokeneet yrittäjät ja yritysjohtajat hupuloi rahojaan metsiin ke-
MAKASIINI 2 • 2015
3422_.indd 9
9
20/02/15 17:15
METSÄNOMISTAJA
Appelgren toimii
metsänhoitoyhdistys
Kainuun hallituksen
varapuheenjohtajana.
vytmielisesti. Mistä siis on kysymys. Mikä järki taustalla on?
”Metsä tarjoaa vakaata tuottoa toisin kuin esimerkiksi pörssiosakkeet. Kainuussa metsien
hinta on kehittynyt maltillisesti. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin
Lappia.”
Uusi komento
yhdistyksessä
Uudenlainen metsänomistajuus
on pyöräyttänyt myös Kainuun
metsänhoitoyhdistyksen hallinnon uuteen asentoon.
Hallituksen puheenjohtajana
on maan ykkösketjun hallitusammattilaisiin lukeutuva Suutari. Appelgren toimii varapuheenjohtajana. Muilla metsänhoitoyhdistyksillä on tuskin tukenaan yhtä vahvaa liikkeenjohdon osaamista.
Appelgren ei pelkää, että bisnesmiesten tulo maataloustuottajien ylimuistoiselle läänitykselle aiheuttaisi ristiriitoja.
”Kainuun metsänomistajat
halusivat meidät mukaan. Eihän
meitä muuten olisi hallitukseen
valittukaan.”
Uuteen aikaan totuttelevalle yhdistykselle parempaa tukea olisi vaikea kuvitella. Ammattilaiset ovat tuoneet mukanaan liikemaailmasta tutut toimintamallit.
”Se tarkoittaa tarkkaa talousseurantaa ja raportointia
sekä toimihenkilöiden henkilökohtaista tulosvastuuta. Vastineeksi henkilöstölle on tarjol-
10
3422_.indd 10
la tuloksen mukaan määritelty
bonusohjelma”, Appelgren selvittää.
Hän tähdentää, ettei metsänomistajien muodostaman ja
heille palveluita tuottavan yhdistyksen tarkoituksena ole tuloksen maksimointi kuten yksityisellä liikeyrityksellä.
”Kohtuullinen tulos on keino
turvata yhdistyksen toimintakyky ja kassavirta.”
Raivaussaha vai
motoketju
Moninaiset luottamustehtävät
saati harrastuksetkaan eivät
ole laannuttaneet Appelgrenin
työintoa, johon nuoruus kenttäsahurina hänet kouli.
”Raivaussaha on ollut parhaita investointejani. Pyrin tekemään kaikki metsänhoitotyöt
itse, joten kesäkaudet kuluvat
metsissä. Siellä on viihdyttävä.”
Ja niin mies kertoo tekevänsä.
”Se on autuas tunne, kun
raivauspäivä on takana ja hiet
suihkuteltu pois.”
Tärkeintä on, että itse tehdyn
työn jälki on mieleinen.
”Kerran perkaamani taimikko meni kemeratarkastukseen.
Vähän jännitti. Ei niinkään se,
saanko tuet vai en, vaan se, kelpaako työni jälki tarkastajalle.
Huojennus ja hyvä mieli oli suuri, kun selvisin tarkastuksesta
kiitosmaininnalla.”
Tällä haavaa Appelgrenillä ei
ole raivaussahaa kummempia
metsäkoneita. Aiemmin hänellä oli oma kaivinkone, jolla mies
kunnosti metsiensä ojikot ja tiet.
”Myin sen pois. Laskeskelin,
että ei kannata pitää omaa konetta. Sille kertyi aika vähän
käyttöä. Täällä on runsaasti
osaavia koneyrittäjiä.”
Appelg renin toimintatapa poikkeaa esimerkiksi Harri Suutarin ja muutaman muun
kainuulaisen suurmetsänomistajan linjasta.
”Suutarilla on useita omia
motoja, ajokoneita ja myös puutavara-auto. Oma kalusto takaa
toimitusvarmuuden, jota ostajat
arvostavat. Se helpottaa muun
muassa harvennuspuun kaupaksi saamista.”
”Sukupolvenvaihdoksiin
järkeä”
Yksityismetsien yhä jatkuva
pilkkoutuminen surettaa Appelgrenia.
”Metsätilojen koko ei Kainuussa juuri kasva, vaikka
suurtiloja syntyy. Yksityisiä tiloja pilkotaan edelleen perinnönjaoissa tai niistä syntyy perikuntia, joissa metsätalous halvaantuu.”
Hänen mukaansa metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulisi saada verotuksessa tasavertaisiksi maatilojen kanssa, mikä merkitsisi selvästi nykyistä
kepeämpää verokohtelua. Oppia kannattaisi ottaa länsinaapurista.
”Ruotsissa kuolinpesät on
pakko purkaa määräajassa. Lisäksi siellä on rajoitettu metsätaloustilojen pilkkomista.” •
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 17:15
”kainuussa metsien
hinta on kehittynyt
maltillisesti. Silti
metsien kasvu on
lähempänä eteläistä
Suomea kuin Lappia.”
MAKASIINI 2 • 2015
3422_.indd 11
11
20/02/15 17:15
UUTISET
Hintaluisu jatkuu
Sahoilla varastot ovat kasvaneet, kun markkinat eivät vedä odotetusti.
Mikko Häyrynen,
kuva Mirja Koivisto
Sahatavaran hinnat lähtivät viime syksynä laskuun, ja yllätysliuku näyttää yhä jatkuvan.
Myös tukkien hinnat ovat heikentyneet.
”Pohjat saattavat olla vielä
edessä”, Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Isojoen
sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki ennakoi.
Luisun taustalla on ylituotanto, joka on puoliksi itse tehtyä. Toisen puolen ovat tehneet
ruotsalaissahat.
”On yksinkertaisesti sahattu
liikaa”, Hakamäki sanoo. ”Aasian menekkiin oli ladattu odotuksia, mutta kun Kiinan-veto
alkoikin hidastua, niin varastot
kasvoivat.”
Ostajat tietävät, että sahojen
varastoissa on myymätöntä tavaraa, Isojoellakin reilun kuukauden tuotannon verran.
”Se näkyy siten, että ostajat
ostavat vain täsmätoimituksia
tarpeeseen eli tarkoilla mitoilla
ja nopeilla toimitusajoilla.”
Ruotsi kruunullaan
Valuuttakurssi avittaa pahinta
kilpailijaa Ruotsia, taas. Vaik-
ka euro on heikentynyt dollaria
vastaan, niin se on hienoisesti vahvistunut suhteessa kruunuun. Tiukassa kilpailutilanteessa tämä antaa länsinaapurille sen viimeisen, ratkaisevan
edun.
”Ruotsalaiset ovat pystyneet
vielä viime päivinäkin laskemaan hintojaan huomattavasti.”
Kolmantena pyöränä kuvioon
ovat tulleet venäläiset, joiden
kotimarkkina on hiljainen ja
jotka saavat apua romahtaneesta ruplasta.
Tilauskanta on lyhentynyt ja
Isojoella on nyt myytynä noin
puolentoista kuukauden tuotanto, mikä on selvästi tavallista vähemmän.
”Odotellaan ja katsotaan, miten viime vuonna sahattu varastopiikki sulaa”, Hakamäki sanoo. Isojoella pidettiin kahden
ja puolen viikon talviseisokki.
Aurinko nousee
lännestä?
Hakamäki tietää kokemuksesta, että sahasuhdanteet saattavat saada uuden muodon nopeastikin.
”Toivoa pidetään, että heikentyvän euron ja Yhdysvaltojen vilkastuvan rakentamisen
yhteisvaikutus tuo käänteen.”
Vaikutus tulisi Suomeen mutkan kautta. Länsi-Euroopasta
vietäisiin lautaa ja lankkua Yhdysvaltoihin, jolloin Euroopan
markkinoilla tulisi tilaa. Etelä-Ruotsista halvempien sahatavaralaatujen vienti Amerikkaan on jo kasvanut.
Euroopan keskuspankin elvytystoimet eivät vielä näy kysynnässä, mutta periaatteessa
ne tulivat hyvään aikaan. Nyt
eletään vuoden hiljaisimpia
kuukausia ja elvytysraha ehtii
vauhdittamaan kesäkauden rakentamista.
Jos elvytys puree, niin keväänkorvalla saattaa vilkastua.
Ostajavarastot ovat pienet, mikä
lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä.
Perustavaraa Kiinaan
Kuusi- ja mäntymarkkinat menevät osittain eri latuja. Ranska, joka monena vuotena on ollut suomalaisen kuusisahatavaran suurin markkina, on taantumassa.
Männyllä on peruskysyntää,
sillä osa Pohjois-Afrikan isoista
ostajamaista on kunnossa ja rakentaa, muun muassa Algeria ja
Marokko. Siellä on kuitenkin öl-
Lyhyesti
12
3420_.indd 12
Äänekosken tehdas sai
laitevalmistajat
Luonnonvarakeskus Luken mukaan karhukanta on vahvistunut Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Muualla Suomessa karhujen määrä väheni viime vuonna, mutta vain aavistuksen. Karhujen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin ennallaan.
Luke arvioi, että Suomessa on vähintään
1 450–1 590 karhua. Luvussa ovat mukana tänä
keväänä syntyneet noin 298 pentua. Suomen
karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen.
Metsä Group on solminut aiesopimukset Äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista
Valmet Oyj:n ja Andritz Oy:n kanssa. Päälaitteet
ovat 70-prosenttisesti kotimaisia.
”Biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt
suunnitelmien mukaisesti päälaitetoimittajien
valintaan, mikä on yksi investoinnin toteutumisen edellytyksistä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja
Ilkka Hämälä sanoo. Päätös biotuotetehtaan
rakentamisesta tehdään tänä keväänä.
WIKIMEDIA COMMONS
Karhukanta vahvistui
lännessä
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 17:23
Sahojen tuottajavarastot ovat
tavallista isommat, mutta
ostajien varastot ovat pienet.
Se lupaa hyvää, kunhan
tuottajavarastot saadaan
myytyä, Esa Hakamäki uskoo.
jyn hinnan laskun tuomaa epävarmuutta.
”Egypti on tukkoinen ja hinnanlasku jatkuu. Siellä on paljon
tavaraa varastoissa ja ostajat varovaisia. Ilmeisesti on vaikeuksia saada dollareita pankeista.”
Perussahatavaran saa jollakin
hinnalla myytyä Kiinaan, jos on
valmis tinkimään kannattavuudesta. Vaikka halventunut euro
avittaa, niin uhkaava konttipula
saattaa nostaa rahtikustannuksia nopeasti.
Kantohinnoissa
laskupainetta
Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 2007–2014
Sahausmäärät ovat kasvu-uralla vaikka finanssikriisiä
edeltäneisiin määriin on vielä matkaa
15 000
1000 m3
12 000
9 000
6 000
2007
2008
Lähde: Metsäteollisuus ry
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Esa Hakamäki ennakoi kantohintojen laskun jatkuvan, koska
hinnat eivät ole laskeneet sahatavaran hintaluisun tahdissa ja
pystyvarantoja on varsin hyvin.
”Talvileimikoita ei ole pystytty ostamaan, koska viime talveltakin jäi varantoja, joita nyt puretaan.”
Länsi-Suomessa ei ole ollut
kovia pakkasia ja talvileimikoiden korjuu on vähän sitä ja tätä.
”Vaikka lunta on, niin pohja on pehmeä. Osa pahimmista paikoista jää korjaamatta ja
joudutaan jättämään seuraavalle talvelle.”
Tutkimuksen mukaan
asiakaskontaktien määrä on metsäalalla pieni, mutta
kauppaan johtaneiden yhteydenottojen määrä on suuri. Eli
pelaamme varman päälle ja
pidämme yhteyttä vain vanhoihin, tuttuihin metsänomistajiin sekä sidosryhmiin, vaikka voisimme rohkeasti ottaa
enemmän kontaktia uusiin asiakkaisiin kielteisiä vastauksia
pelkäämättä.”
Puheenjohtaja Jani Akkanen,
MEOL – Metsäalan opiskelijat
ry:n jäsenlehti Konkelo 1/15.
”Show-stoppereita ei ole
ilmaantunut.”
Metsä Groupin pääjohtaja
Kari Jordan Äänekosken
tehdashankkeen
etenemisestä, Tekniikka &
Talous 13.2.
”Projekteista vain muutamat
ovat epäonnistuneet. Puun
etämittauksessa emme ole
edenneet, mutta eivät siinä
ole läpimurtoa tehneet muutkaan.”
Palkittu Ponssen teknologiajohtaja Juha Inberg,
Tekniikka & Talous 6.2.
Metsään.fi-palvelu
maksuttomaksi
Leuto talvi esti
saarihakkuut
Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu
maksuttomaksi yksityismetsänomistajille maaliskuun alussa. Palvelu on jo ollut kokeiluluontoisesti ilmainen. Metsäalan ammattilaisten maksuihin ei tule muutosta.
Palvelusta jo maksaneet metsänomistajat saavat rahansa takaisin. Metsäkeskus ottaa yhteyttä
heihin tilausmaksujen palauttamiseksi. Metsään.
fi-palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa
maamme yksityismetsien metsävaratiedoista.
Metsäyhtiöt ovat joutuneet vähentämään tai
lopettamaan saarihakkuut tältä talvelta lauhan
sään vuoksi, Yle uutisoi.
Yhtiöt tekivät jääteitä tammikuussa siinä toivossa, että saarilta saataisiin korjattua puuta
helmikuussa. Jään paksuus ei kuitenkaan riitä
kannattelemaan puutavara-autoja. Pienemmillä
metsätraktoreilla korjuu on paikoin vielä onnistunut. Metsätraktori vaatii jäätä alleen 80 senttiä,
puutavara-auto jopa yli metrin.
1/2
Suomessa käytetystä puun
kokonaismäärästä poltetaan noin puolet, kun mukaan lasketaan energiapuun
lisäksi teollisuuden puuainesjäämät kuten jäteliemet.
MAKASIINI 2 • 2015
3420_.indd 13
13
20/02/15 17:23
UUTISET
Uudistamistuki tärkeä
Pohjois-Suomelle
Ellei vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saada tukea,
Pohjois-Suomen metsätalouden kannattavuus heikkenee.
Vajaatuottoisten ja -vajaapuustoisten metsien uudistamista tuetaan nykyisen kemeralain perusteella. Samantasoista tukea on maksettu myös tuhoalueiden metsien uudistamiseen.
Pohjois-Suomessa tuki on
kohdistunut vanhojen, syystä
tai toisesta vajaatuottoisiksi jääneiden metsien uudistamiseen.
Etelä-Suomessa tukea on saanut lähinnä myrskytuhoalueiden uudistamiseen.
Kemeralain uudistuksen takia tämäntyyppinen tuki loppuu. Vanhan kemeran mukaisen
tuen voi vielä saada sellaisille
uudistamisaloille, joiden puustosta on tehty kaupat 17.4.2015
mennessä.
Ylä-Lappi ongelmallisin
Vaikka suuri osa huonosti tuottavista metsistä on laitettu kuntoon, niitä riittää vielä. Erityisen paljon tällaisia metsiä on
Ylä-Lapissa, vajaatuottoisten
Pulmat ratkaistavissa
minnanjohtaja Vesa Väisänen
Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Se on osaltaan
lisännyt nykyisen rahoituskelpoisten kohteiden määrää.
Teksti ja kuva
Hannu Jauhiainen
Virkamiehet epäilevät
Lapin lain ja kemeratuen avulla
on Pohjois-Suomessa uudistettu
paljon vajaatuottoisia metsiä.
metsien osuus on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan
Inarin ja Enontekiön alueella noin 32 prosenttia ja muualla Pohjois-Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.
Alueen metsät ovat pääosin
uudistuskypsiä metsiä, joten
tulot tulevat lähinnä uudistushakkuista. Kemeratuella on ollut suuri merkitys, koska hakkuukertymä on vähäinen. Myös
pitkät kuljetusmatkat alentavat
maksettavaa kantohintaa.
Lisäksi kantohintataso on ollut viime vuodet laskussa, toi-
lo usministeriöstä kertoo, että de
minimis -tukeen liittyy monia
ongelmia, esimerkiksi tukien
seurantaan ja maan eri osien
tasavertaisuuteen liittyen. Näiden ratkaisemista pidetään hankalana.
Eduskunta edellytti syksyllä kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen metsien vajaatuottoisten
metsien uudistaminen on otettava jatkossakin huomioon valtion tukipolitiikassa. Myös maaja metsätalousministeri Petteri Orpo on pitänyt asian edistämistä tärkeänä.
Koska uudessa, parhaillaan
EU:n notifioitavana olevassa kemeralaissa tukea ei ole, se pitää
järjestää muulla tavalla.
Keinoksi on esitetty EU:n säädösten mukaisen vähämerkityksellisen de minimis -tuen käyttöä. Uudistamisen tuen jatkaminen de minimis -ehdoin ei
ole kuitenkaan saanut valtionhallinnon virkamiesten keskuudessa suurta kannatusta.
Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsäta-
Pohjois-Suomessa tilanne nähdään hieman toisin ja oletettujen ongelmien katsotaan olevan
kohtuullisen helposti ratkaistavissa.
Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Jukka
Aula arvioi, että esimerkiksi tasavertaisuusongelma on yksinkertaisesti ratkaistavissa: Tukea ei tarvitse rajata koskemaan
Pohjois-Suomea. Nykyisen tasoisen tuen puustoehdot täyttäviä kohteita ei nimittäin muualla juuri ole, kun pellonmetsitykset ja tuhoalueet rajataan pois.
Aulan mukaan de minimis
-tuki on tuttu muun muassa yhteismetsille, eikä tukien seuranta ole tuottanut niille vaikeuksia. Jos seurantajärjestelmän
luominen on liian raskas prosessi, voidaan käyttää tuensaajien omaa ilmoitusta.
”Metsänuudistamisen tuella
on erittäin merkittävä vaikutus
Pohjois-Suomen metsätalo uden
kannattavuuteen. Tämän vuoksi hallinnolliset esteet eivät ole
samassa suuruusluokassa niiden ongelmien kanssa, jotka
tuen puuttuminen aiheuttaisi,”
Aula toteaa.
Lyhyesti
14
3421_.indd 14
WWF: Luonto ei kestä
lisähakkuita
Teijon tunnuslajiksi
harmaapäätikka
Jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan
säilyttää, Suomen metsät eivät kestä lisähakkuita, laskee WWF Suomi. Ympäristöjärjestön
mukaan ainespuuta voidaan hakata ekologisesti kestävästi 58 miljoonaa kuutiota. Viime vuoden hakkuumäärä oli 55,5 miljoonaa kuutiota.
Metsien suojelupinta-ala pitäisi WWF:n mukaan nostaa 10 prosentista 17 prosenttiin, kaikki
talousmetsät käsitellä FSC-sertifikaatin mukaisesti ja kantojen korjuu lopettaa.
Teijon kansallispuisto on avattu Salossa. Kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan vuoden alussa. Teijossa käy vuosittain
70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa
Salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueilta.
Kansallispuiston statuksen arvioidaan lisäävän
kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä.
Kansallispuiston tunnuslajista käydyn yleisökilpailun voitti ylivoimaisesti harmaapäätikka
46 prosentilla äänistä.
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 17:30
metsäty yppi
Verouudistus ei etene
Kuka: Sahuri ja maanviljelijä Markku
Hacklin
Mitä: Sai veljensä Mikko Hacklinin kanssa
vuoden 2014 sahayrittäjäpalkinnon.
Miksi: Saha ja höylä Hacklin on toiminut Vihdissä yhtäjaksoisesti 45 vuoden
ajan. Markku Hacklinin oma sahuriura alkoi
13-vuotiaana.
Kaavailut metsätilojen sukupolvenvaihdosten
huojennuksesta tyssäsivät MTK:n ja
Metsäteollisuuden erimielisyyksiin.
Hannu Jauhiainen
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamista on
pohdittu maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Asia sisältyy myös
nykyhallituksen ohjelmalinjauksiin.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön
päällikkö Juha Ojalan johdolla MTK ja Metsäteollisuus ry
ovat etsineet keinoja edistää
metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja samalla puun markkinoille tuloa.
Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää. Ojalan mukaan työryhmässä saatiin kuitenkin hyvää pohjatietoa, jonka perusteella asian valmistelua voidaan tarvittaessa vaalien jälkeen jatkaa.
Metsäteollisuuden mielestä pelkkä sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verohuojennus ei
yksinään vielä riitä, vaan paketin pitäisi sisältää myös puun
markkinoille tuloa lisääviä elementtejä.
Metsäteollisuuden mallissa puun tarjontaa edistettäisiin metsätilamaksulla, joka
voisi olla 10 prosenttia metsän
tuotosta. Metsänomistaja saisi
maksun takaisin verohuojennuksena puun myynnin yhteydessä.
Tilamaksu kiusaisi
taimikon omistajia
MTK puolestaan katsoo, ettei
keskustelua tilojen sukupolvenvaihdoksista pidä kytkeä muihin puumarkkinoiden toimintaan liittyviin asioihin. Erilaisia metsätilamaksumalleja ei
myöskään pidetä kovin järkevinä nykyisessä puukauppatilanteessa.
Metsäteollisuuden esittämä,
vanhaan pinta-alaveroon rinnastettava metsätilamaksu olisi hankala etenkin taimikkovaltaisten tilojen omistajille.
Metsänomistajien keskuudessa pelätään myös sitä, että
kaikelle tarjolle tulevalle puulle
ei löydy markkinoita. Etenkin
iso osa Pohjois-Suomen metsänomistajista jäisi tämänkaltaisessa uudistuksessa pelkästään maksumiehen rooliin.
Kuvio
Lahopuu laskussa pohjoisessa
Kuolleen puuston määrä on valtakunnan metsien
11. inventoinnin (VMI11) mukaan vähentynyt pohjoisessa,
mutta lisääntynyt etelässä.
Lahopuun määrä m3/ha
10
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
Koko maa
8
6
4
2
0
VMI9 (1996-2003)
VMI10 (2004-2008)
Lähde: Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi
VMI11 (2009-2013)
Kuka arvostaa
laadukasta mäntyä?
Metsänomistajat tuovat yhä omia
tukkejaan lähisahalle, kertoo vuoden 2014
piensahayrittäjä Markku Hacklin.
Teksti Valtteri Skyttä
Kuva Kimmo Brandt
1
Mikä tekee sahurin?
Päätöstä oman sahan
ostamisesta ei voi tehdä yhdessä päivässä.
Itse olen kasvanut
tähän työhön nuoresta pitäen
kesätöitä tekemällä. Ulkoilmatyö ei tosin taida olla tänä
päivänä kaikkein seksikkäintä
nuorten mielestä.
2
Miksi saitte sahayrittäjäpalkinnon?
Perheessämme on ollut
sahaajia jo kolmessa polvessa.
Tällä hetkellä sahallamme on
kaksi työntekijää: minä ja veljeni
Mikko. Palkinnossa korostettiin
nuoruutta, olemme Mikon
kanssa noin 40-vuotiaina
piensahayrittäjien nuorimmasta
päästä.
3
Mitä sahatuotteita kysytään tällä
hetkellä?
Höyläämme vanhanmallisia listoja ja
teemme paljon korjauspalikoita
vanhoihin taloihin. Lähialueen
omakotirakentajille menee aitoja, leikkimökkejä ja seinälautaa.
Käytämme pääsääntöisesti
oman metsän puita. Sieltä löytyy vielä hyvälaatuista mäntyä.
Sahaamme myös asiakkaiden
pyynnöstä heidän omia tukkejaan.
4
Kuka arvostaa hitaasti kasvanutta mäntyä?
Laadukkaalle männylle
on oma käyttäjäkuntansa esimerkiksi puusepissä. On eri asia
myydä hyvä mänty piensahaukseen ja sitä kautta puusepän
käyttöön kuin myydä se isolle
sahalle lankkutavaraksi.
5
Miltä piensahojen tulevaisuus
näyttää?
Asiakaskyselyjä on
tullut enemmän
kuin vuosi sitten
samaan aikaan. Piensahojen
määrä on esimerkiksi Vihdin
alueella puolittunut siitä, kun
aloitimme. Jäljelle jääneille
riittää siis töitä. Piensahojen
kesken on hyvä yhteistyöhenki,
ja asiakkaiden tukit tulevat
sahatuksi vaikka töitä jakamalla.
Harjoitamme myös maanviljelystä, joten kaikki munat eivät
ole samalla sahapöydällä.
MAKASIINI 2 • 2015
3421_.indd 15
15
20/02/15 17:30
markkinat
Kuukauden puukauppa
Pohjois-Karjalassa ostetaan valikoiden
Hannu Jauhiainen
Pohjois-Karjalassa sijaitseva talvileimikko meni lopulta kaupaksi tammikuun lopulla.
Metsänomistaja oli teetättänyt
leimikon jo viime kesänä ja siitä oli
pyydetty tarjoukset alueen 11 puunostajalta. Yhtään tarjousta leimikosta ei ensimmäisellä kierroksella
jätetty.
Toisen kerran tarjoukset pyydettiin tammikuun alkupuolella.
Tilanne parani oleellisesti, sillä nyt
ostajilta tuli sentään yksi tarjous.
Tarjous oli puumarkkinatilanteeseen nähden kohtalainen ja kaupat
tehtiin tammikuun lopulla.
Neljä kuviota kaupan
Talvikorjuun vaativa leimikko koostuu neljästä pienehköstä, toisistaan
erillään olevasta kuviosta. Harven-
nus- ja uudistushakkuukuviot ovat
kooltaan alle hehtaarin ja harvennuskohde noin kaksi hehtaaria.
Leimikon pinta-ala on yhteensä
4,4 hehtaaria, puuta kertyy arviolta
400 kuutiometriä.
Hakkuukuvioista kolme on pehmeän maaston vuoksi korjattavissa
vain talviaikaan. Kasvatushakkuukohde on mahdollista korjata myös
kesäaikaan. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka kylätielle on noin
300 metriä.
Korjuu ensi talveen
Leimikon ensiharvennus-, harvennus- ja uudistushakkuukuviot on
tarjouksessa hinnoiteltu erikseen.
Mukana on puutavaralajeja joiden
kertymä jää todennäköisesti hyvin
pieneksi. Pääosa hakkuussa kertyvästä puustosta on mäntytukkia ja
mäntykuitua.
Pystykauppa
Pohjois-Karjalassa
Ensiharvennus
Harvennus
Uudistushakkuu
Puutavaralajim3€/m3
m3€/m3m3€/m3
Mäntytukki
6047,3 216
56,6
Mäntytyvitukki1 65,5
Mäntyparru
120 1 22,5
Mäntykuitu
8014,8 101
16,5
Kuusitukki
440 29 52,8
Kuusikuitu
16
9
614,8 15
16
Kuusilahokuitu
17 1
9
Koivutukki
135 4
40
Koivukuitu
24
9
413 28
15
Haapakuitu
1
5
17 1
9
Yhteensä
41 158397
Koko leimikko596 m3
21 106 euroa
Männyn erikoistyveä leimikosta
kertynee jonkun verran. Se on laatutyveä, jonka lyhimmät pituusmitat voivat olla alle kolmemetrisiä.
Latvaläpimitan pitää olla noin 25
senttimetriä.
Tehty puukauppa kuvastaa Poh-
jois-Karjalan markkinatilannetta.
Talvileimikoita ostetaan valikoivasti
ja tarjouksia tulee niistä vähän.
Koska talvikorjuuaikaa ei enää
ole kovin paljoa jäljellä, myydyn
leimikon korjuu tapahtunee vasta
ensi talvena.
Vientikatsaus
Valuuttakurssien
aallokossa
Mikko Häyrynen
Paperin vaikeudet peittävät alleen sen tosiseikan, että Suomen
runsaan 11 miljardin euron metsäviennistä liki kaksi kolmasosaa
tulee paperista ja kartongista. Paperin ja kartongin sisällä suhde on
sama – kaksi kolmasosaa paperista, kolmasosa kartongista.
Viime vuonna Euroopan kirjoitus- ja painopaperien tuotanto
supistui reilusti, kahden-kolmen
modernin paperikoneen tuotannon verran. Pakkauskartonkien
kasvu kompensoi pudotuksen
kuitenkin lähes kokonaan.
Pudotuksen ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan yhtä voimakkaana, jos
elvytys piristää taloutta.
18
3418_.indd 18
Viennissä iloiset yllätykset ovat
mahdollisia, koska euron arvo on
pitkän yliarvostuksen jälkeen laskenut suhteessa dollariin. Ruotsiin
nähden etua ei ole tullut, sillä kruunu on heikentynyt dollaria vastaan
enemmän kuin euro.
Hintaneuvottelut ovat kesken,
mutta valuuttakurssin tuomasta
helpotuksesta huolimatta paperien eurohinnat näyttävät jatkavan
hienoista laskuaan. Tarjontaa on
edelleen liikaa ja paperitehtaiden
käyntiasteet ovat noin 88 prosenttia. Hinnankorotusvoimaa alkaa olla vasta, kun tehtaat käyvät yli 90
prosentin teholla teoreettisesta
maksimistaan.
Näyttää, että Suomelle tärkeässä lwc-paperissa käyntiaste
saadaan sulkemisten kautta nou-
Hinnoitteluvoima hukassa
Paperien eurohinnat ovat polkeneet paikallaan tuotantoleikkauksista huolimatta.
Uutta hinnoitteluvoimaa odotetaan lisäleikkauksista ja euron kurssilaskusta.
1000
€/Tonni
900
Kopiopaperi
800
LWC-aikakauslehtipaperi
700
600
Lähde: Foex Indexes Oy
2013
semaan. Jos kysynnän lasku loivenee, niin kapasiteetin leikkaukset
ylittävät kysynnän laskun. Sitä
myötä hinnankorotukset saattavat
keväällä olla mahdollisia.
Paperimaailmasta kuuluu pitkästä aikaa polkumyyntisyytöksiä, jotka on helpointa ymmärtää
voimakkaista valuuttakurssimuutoksista seuranneiden kilpailuasetelmien muutosten torjumisena.
Yhdysvallat on aloittanut polku-
2014
2015
myyntitutkinnan useita hienopaperin tuojamaita vastaan. Euroopan maista epäily koskee ainakin
Portugalia. Suomi ei ole epäiltyjen
listalla.
Venäläisen paperin ruplahinnat
ovat nousseet voimakkaasti. Uutta
on, että Venäjällä tutkitaan, onko
oman maan painolaitoksia kyykytetty kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. Ilmassa on sellun vientikiintiöiden tai -maksujen uhkaa.
MAKASIINI 2 • 2015
20/02/15 18:05
METSALEHTI.FI
Keskustelua
Verokarhu uhkaa taas
Vaalien alla metsämaan verotus puhuttaa verkossa.
”Metsäteollisuus esittää
lehden mukaan kiinteistöveroa, joka olisi 10 prosenttia metsän vuotuisesta tuotosta. Vero olisi vähennettävissä 10 vuoden kuluessa
puukauppatuloista. Eiköhän tässä maassa ole aika
luopua konsensuksen hakemisesta joka paikassa ja
siirtyä päätöksen tekoon.”
Tervas
”Kyseinen kiinteistövero
olisi realistinen silloin, kun
siihen liitetään sekä ostopakko että minimihinta.”
Silencio
”Toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan
Lukijan kuva
metsätuloilla, ei ole terve tilanne. Lähden itsekin
maanviljelijänä siitä, että
toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla
erikseen.” Raivuri
”Se Vanhasen junailema
’verohelpotus’ oli oikein
tyyppiesimerkki epäonnistuneesta verotusmenettelystä. Sekin sai aikaan vain
markkinahäiriöitä ja hintapomppuja puoleen ja toiseen.” Korpituvan Taneli
”Jos ensin nähtäisiin se
puun lisääntyvä osto ja oikea ostohalukkuus ja sen
jälkeen, jos sitä on ja emme hoitaisi siltikään teolli-
suuden puuntarvetta, alettaisiin keskustella vasta kiristys- tai verotustoimista.”
Jees H-valta
”Metsäteollisuuden puunostoihin voisi olla hyvä laatia vastaava sanktio,
kun puu ei menekään kaupaksi tai hinta poikkeaa liiaksi normaalista maailmanmarkkinahinnasta.”
Woodman
”Miten käy pienmetsänomistajien, jos ne 10 vuoden sisällä myytävät leimikot ovat pieniä talvella
tehtäviä ensiharvennuksia? Kauppoja ei synny itkemälläkään.” Rane
”Nykyinen malli on ainoa
oikea tapa. Verotus kohdistuu ainoastaan todellisiin tuloihin eikä mihinkään
arvauksiin.”MJO
”Tämmöiset voivat mennä
läpi osana jotain suurempaa tupo-sopimusta, jossa
päätetään palkoista yms.
Teollisuus kun kytkee tuon
ehdoksi, niin siinä sitä ollaan.” Aimo Jortikka
Gallup
Saitko talvileimikkosi
kaupaksi?
100
80
60
40
20
0
Osallistu
keskusteluun
osoitteessa
www.metsalehti.fi.
Ei
67 %
Kyllä
36%
Vastaajia 191
Uusi kysymys:
Oletko hyödyntänyt
älypuhelinsovelluksia
metsätaloudessasi?
Verkossa nyt
Stasi-meininkiä vai luonnonsuojelua? Ympäristörikokset
saivat ilmiantosivun.
www.sll.fi/wildleaks
Geologian tutkimuskeskus yhdisti maa- ja kallioperäkartat korkeustietoon. Ilmaissovellus auttaa uudistusmenetelmän ja puulajin valinnassa.
gtkdata.gtk.fi/maankamara
Visainen mänty
Vexi
Testaa, miten hyvin tunnet jokamiehenoikeudet.
www.jokamiehenoikeudet.fi
MAKASIINI 2 • 2015
3417_.indd 19
19
19/02/15 15:42