definitiv 4/2013 - Deutsch
4 2013 ENERGIA N ENERGIA R G I ENERGIA M a g a z i n d e r D e u t s c h - F i n n i s c h e n H a n d e l s k a mm e r S a k s a l a i s - s u o m a l a i s e n K a u p pa k a m a r i n j ä s e n l e h t i Kiitämme sponsoreita Finnish-German Energy Day -tapahtuman tukemisesta Wir danken den Sponsoren DES Finnish-German Energy Day Sponsors: Exhibitors: Partners: 3 Vorwort Esipuhe Mit neuer Uusin voimin Energie durch 2014 vuoteen 2014 Liebe Mitglieder und Freunde der Deutsch-Finnischen Handelskammer, Hyvät Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsenet ja ystävät, 2013 neigt sich dem Ende zu und damit klingt zugleich das kleine Jubiläumsjahr der Deutsch-Finnischen Handelskammer aus. Rückblickend bleibt festzuhalten: das 35. Jahr ihres Bestehens war nie langweilig, sondern hat uns vor spannende Herausforderungen gestellt. Die weltwirtschaftliche Großwetterlage trieb das deutsch-finnische Handelsschiff in eine Flaute und bremste es ab. Dies haben die Kammermitarbeiter, deren Zahl mittlerweile auf 30 gestiegen ist, gespürt. Doch statt mit der Kammerkogge vor Anker zu gehen und auf günstigere Winde zu warten, haben sie sich ins Ruder gelegt, das Stimmungstief überwunden und sind mutig zu neuen Ufern aufgebrochen. So organisierte die DFHK im Mai erstmals den Competitiveness Day in Helsinki. In dessen Rahmen diskutierten deutsche wie finnische Unternehmer und Wirtschaftsexperten darüber, wie die Wettbewerbsfähigkeit Deutschlands, Finnlands und Europas erhalten und gestärkt werden kann. Die Bedeutung dieses Themas war auch Mitte November in Berlin spür- vuosi 2013 kääntyy kohti loppuaan ja samalla päättyy Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin merkkivuosi. Nyt jälkikäteen voi todeta, ettei 35. toimintavuotemme todellakaan ollut yksitoikkoinen, vaan toi tiellemme jännittäviä haasteita. Maailmantalouden säätila jätti saksalaissuomalaisen kauppapurren tyveneen: Tuuli loppui purjeista lähes tykkänään. Henkilökunta, jonka lukumäärä on noussut 30:een, sai tuntea tämän nahoissaan. He eivät kuitenkaan laskeneet ankkureita ja jääneet odottelemaan suotuisampia tuulia, vaan käänsivät ruoria henkisestä matalapaineesta rohkeasti kohti uusia rantoja. Niinpä Kauppakamari järjesti toukokuussa Helsingissä ensi kertaa kilpailukykytapahtuman nimellä Competitiveness Day. Ohjelmassa oli saksalaisten ja suomalaisten yrittäjien ja talousasiantuntijoiden keskusteluja Saksan, Suomen ja koko Euroopan kilpailukyvyn säilyttämisestä ja vahvistamisesta. Aiheen tärkeys oli kouriintuntuva myös marraskuussa Berliinissä, jossa oltiin ensi kertaa asialla kahdessakin mielessä: bar, wo es gleich eine Doppelpremiere gab: Sowohl unsere Herbsttagung als auch der vierte Energy Day fanden an der Spree statt. Forderungen, die beim ersten eMobility Day im September in Espoo angeklungen waren, fanden hier ein starkes Echo: bezahlbare, sichere und umweltfreundliche Energielösungen für Unternehmen wie Konsumenten. Solche Lösungen sind indes nur im europäischen Verbund möglich. Die Deutsch-Finnische Handelskammer wird auch im neuen Jahr ihren Beitrag dazu leisten, damit wir gemeinsam bei diesen Fragen vorankommen. Dies verlangt von uns allen viel Kraft, Energie und langen Atem. Die dunkle Jahreszeit bietet Gelegenheit, einen Gang zurückzuschalten und die Batterien aufzuladen. Nutzen wir sie, um 2014 mit neuem Elan durchzustarten. Frohe Weihnachten und ein erfolgreiches neues Jahr wünscht Ihnen Ihre Deutsch-Finnische Handelskammer! syyskokouksemme ja neljäs Energy Day järjestettiin ensi kertaa Spreen rannalla. Syyskuussa Espoossa ensi kertaa järjestetyssä eMobility Day -tapahtumassa esitetyt toiveet saivat täällä vahvan vastakaiun: sekä yritykset että kuluttajat tarvitsevat kohtuuhintaisia, luotettavia ja ympäristö ystävällisiä energiaratkaisuja. Nämä ovat mahdollisia ainoastaan eurooppalaisen yhteistyön kautta. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari tekee tulevanakin vuonna oman osansa, jotta näissä kysymyksissä päästään yhdessä eteenpäin. Se vaatii meiltä kaikilta runsaasti voimia, energiaa ja kärsivällisyyttä. Pimeä vuodenaika antaa mahdollisuuden rauhoittua ja kerätä voimia. Käytetään se hyväksi, jotta jaksamme lähteä vuoteen 2014 uudella innolla. Hyvän joulun ja menestyksellisen uuden vuoden toivotukset Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista! Manfred Dransfeld Geschäftsführer der Deutsch-Finnischen Handelskammer Manfred Dransfeld Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja 4 2013 Terminkalender 2013 Tapahtumakalenteri 2013 Reisemesse Matka 2013, 16.–19.1. Helsinki Internationale 5.–19.3. Tourismusbörse, Berlin Premium partner Matkamessut 2013 Helsingin Messukeskuksessa ITB, Kansainväliset matkailumessut Berliinissä Saint Petersburg 20.–21.3. Saint Petersburg Logistics Days Logistics Days Prüfung Wirtschaftsdeutsch 26.4. Liikesaksan kirjallinen koe Einzelberatungsgespräche, 22.–23.5. Yksilölliset neuvonta IHK Schwarzwald- keskustelut, IHK Schwarzwald Baar-Heuberg Baar-Heuberg Herausgeber Julkaisija Deutsch-Finnische Handelskammer Saksalais-Suomalainen Kauppakamari Mikonkatu 25 Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 [email protected], www.dfhk.fi Präsident Hallituksen puheenjohtaja Heinrich Beckmann Geschäftsführer Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld Redaktion Toimitus Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Antti Grönlund, Mariaana Rainerla-Pulli Redaktionsschluss Aineistopäivä 2. Dezember / joulukuuta 2013 Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, [email protected] Layout Adverbi Druck Painopaikka Oy FRAM Ab Gedruckt auf umweltfreundlichem Papier. Painettu ympäristöystävälliselle paperille. G-Print, Multiart Gloss ISSN 1236–360X Hauptseite Kansikuva Kreative Lösungen und Kooperationen sind nötig, damit in Europa durch die Energiewende nicht die Lichter ausgehen. Das hat der 4. Finnish-German Energy Day in Berlin gezeigt. Wie viel Energie in kreativen Kooperationen steckt, zeigt „Last Supper“ im Salon Dahlmann. Es ist die erste gemeinsame Ausstellung der finnischen Künstlerin Marianna Uutinen und des Berliner Künstlers Anselm Reyle. Luovat ratkaisut ja yhteistyö ovat tarpeen, jotta valot eivät sammu Euroopassa energiapoliittisen ratkaisun ”Energiewende” myötä. Tämän osoitti Berliinissä järjestetty 4. Finnish-German Energy Day. Kuinka paljon energiaa piilee luovassa yhteistyössä, sen voi aistia ”Last Supper” -näyttelyssä, joka on esillä Salon Dahlmannissa, Berliinissä. Se on suomalaisen Marianna Uutisen ja berliiniläisen Anselm Reylen ensimmäinen yhteisnäyttely. Das Magazin erscheint viermal jährlich. Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. Nachdruck nur mit Quellenangabe. Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. Auflage Painos 2000 Werk/Teos © Anselm Reyle, Untitled, 2011 Foto/Kuva © Christian Busse / DFHK 2013 Ausstellung/Näyttely Salon Dahlmann, Marburger Str. 3, Berlin 4 2013 Inhalt Deutsche Seiten Vorwort Sisältö Saksankieliset sivut 3 Esipuhe Terminkalender 4 Tapahtumakalenteri Neue Mitglieder 6 Uudet jäsenet DFHK-Herbsttagung in Berlin 8 Kauppakamarin syyskokous Berliinissä Festvortrag Mika Seitovirta: ”Europas Stahlindustrie 11 braucht verlässliche Rahmenbedingungen” Wirtschaftsnachrichten 12Talousuutiset Energiewende – harte Nuss will smart geknackt sein 14 Erfahre die Zukunft! Juhlaesitelmä Mika Seitovirta: ”Euroopan terästeollisuus kaipaa vakaata toimintaympäristöä” 18 Saksan Energiewende – uusiutuvan energian aikakausi edellyttää eurooppalaista luovuutta Sähköauton tulevaisuus on Saksassa Verschärfte Informations- und 21 Mitteilungspflichten im Bausektor Transport und Logistik in Finnland 22 Kuljetus ja logistiikka Suomessa Anuga-Messe: Delikater Jahreshöhepunkt 24 Anuga-messut: vuoden herkullinen kohokohta Marktplatz für den finnischen Film 25 Suomalaisen elokuvan markkinapaikka Finnische Seiten Rakennusalan tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuudet kiristyvät Suomenkieliset sivut Fotogalerie vom Tag der offenen Tür 26 Kuvagalleria avoimien ovien päivästä Geschäftsvermittlungen 28 Liikeyhteydet Stellengesuche bei jobXchange 29 Rekrytointipalvelu jobXchange DFHK-Herbsttagung in Berlin 30 Kauppakamarin syyskokous Berliinissä Festvortrag Mika Seitovirta: ”Europas Stahlindustrie 33 braucht verlässliche Rahmenbedingungen” Wirtschaftsnachrichten 34 Energiewende – harte Nuss will smart geknackt sein 36 Juhlaesitelmä Mika Seitovirta: ”Euroopan terästeollisuus kaipaa vakaata toimintaympäristöä” Talousuutiset Saksan Energiewende – uusiutuvan energian aikakausi edellyttää eurooppalaista luovuutta Erfahre die Zukunft! 40 Sähköauton tulevaisuus on Saksassa Wirtschaftsnachrichten 43 Talousuutiset Über Deutschland in die Welt, 45 Saksan kautta maailmalle Ich kann kein Deutsch – so what? 46 En osaa saksaa – so what? Deutscher Tourismus 47 Saksan matkailu Messeneuigkeiten 48 Messu-uutisia 4 2013 6 Neue Mitglieder Uudet jäsenet Wir heißen folgende Unternehmen als neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen Handelskammer willkommen. Toivotamme seuraavat yritykset uusinä jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. Suomi Finnland Carl Stahl Oy, TURKU Maschinen, Anlagen und Maschinenteile / koneet, laitteet ja koneiden osat www.carlstahl.fi DF Green Oy, HELSINKI Unternehmensberatung / yrityskonsultointi www.dfgreenoy.com Oy FCR Finland Ltd, NOUSIAINEN Schiffbau / laivanrakennusteollisuus www.fcr-finland.fi Hotel Santa Claus Oy, ROVANIEMI Hotels und Restaurants / hotelli- ja ravintolatoiminta www.santashotels.fi LeadDesk Oy, HELSINKI Softwarelösungen / ohjelmistoala www.leaddesk.com LIMOWA ry, HYVINKÄÄ Verkehr und Logistik / liikenne ja logistiikka www.limowa.fi Polar Spring Oy, URAJÄRVI Lebensmittel und Getränkeindustrie / elintarvike- ja juomateollisuus www.polarspring.com Data Modul AG, MÜNCHEN Elektronische Industrie / elektroniikkateollisuus www.data-modul.com MTV Montage Team GmbH, MAGDEBURG Bauindustrie / rakennusteollisuus Richter Karhula Oy, KOTKA Holz- und Forstwirtschaft / puu- ja metsätalous www.richter-industrie.com Transformlink Oy, Helsinki Unternehmensberatung / yrityskonsultointi www.transformlink.com Andere Länder Muut maat Deutschland Saksa Agentur für Möbel und Einrichtungsbedarf Andreas Haufe, HIRSCHBERG Möbel- und Einrichtungsgegenstände / huonekalut ja sisustustarvikkeet PPCT Finland Oy, TAMPERE Ortungssysteme für Fahrzeuge und Maschinen / ajoneuvojen ja kaluston paikannuspalvelut www.paikannin.com Pelligo - H. J. Kayser GmbH, RÖDERMARK Textilien und Bekleidung / tekstiilit ja vaatetus www.pelligo.de Villiger Söhne GmbH, WALDSHUT-TIENGEN Tabak / tupakkatuotteet www.villiger.de PEKO AG, BAD ZURZACH, Schweiz / Sveitsi Vermittlung von Dienstleistungen und Personal / palvelu- ja henkilöstövälitys www.peko-ag.ch Nordic Marketing GmbH, BOCHUM Werbung / Marketing / PR / mainonta / markkinointi / PR www.nordicmarketing.de Agentur für Möbel & Einrichtungsbedarf Seit 1986 vertritt die Agentur für Möbel und Einrichtungsbedarf finnische Firmen der Möbel- und Einrichtungsbranche in Mitteleuropa, insbesondere in Deutschland, Schweiz, Österreich und Benelux. Das Angebot umfasst Einrichtungen für den Objektbereich, Auditorien und Einrichtungsprodukte aller Art für den Einzelhandel. Unsere langjährige Erfahrung macht uns zu einem kompetenten Berater. Wir begleiten Ihren Markteinstieg in Mitteleuropa und sorgen für einen reibungslosen Ablauf bei Sourcing und Logistik. Agentur für Möbel und Einrichtungsbedarf on vuodesta 1986 edustanut suomalaisia huonekalu- ja sisustusalan yrityksiä Keski-Euroopassa, eritoten Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Benelux-maissa. Toimintamme kattaa julkisten tilojen ja auditorioiden sisustukset ja vähittäiskaupan sisustustuotteet. Tarjoamme myös neuvontapalveluja vuosikymmenien kokemuksella. Ohjaamme yrityksenne kädestä pitäen Keski-Euroopan markkinoille ja huolehdimme siitä, että hankintatoimi ja logistiikka sujuvat kitkatta. Yhteystiedot/Kontakt: Andreas Haufe, +49 620153308, [email protected] DFHK intern Kauppakamari 4 2013 © Carl Stahl Oy Neue Mitglieder Uudet jäsenet 7 Carl Stahl Oy Carl Stahl ist ein 1880 gegründetes Familienunternehmen, dessen Tochtergesellschaft 2003 ihre Tätigkeit in Finnland aufnahm. Unsere Produktpalette umfasst Produkte für das Heben und Fördern von Gütern, u. a. Elektrokettenzüge, Winden, Hebezugketten, Hebemagneten, Handgabelhubwagen, Ladungssicherungsausrüstungen und Schwerlast-, Hebe- und Transportgeräte. Die Produkte stammen teilweise aus eigener Produktion und teilweise von etablierten Geschäftspartnern. Auf Wunsch liefern wir auch anwendungsspezifische Hebelösungen. Carl Stahl on vuonna 1880 perustettu perheyritys, jonka tytäryhtiö aloitti Suomessa vuonna 2003. Tuotevalikoimaamme kuuluvat tavaroiden nosto- ja siirtolaitteet, mm. sähköketjutaljat, vinssit, nostokettingit, nostomagneetit, pumppukärryt, kuormansidontalaitteet sekä painavien kuormien nosto- ja siirtolaitteet. Osa tuotteista on omavalmisteisia ja osa hyvämaineisten yhteistyökumppaneidemme valmistamia. Toimitamme myös asiakkaiden erityistarpeisiin räätälöityjä nostoratkaisuja. Yhteystiedot/Kontakt: Olli Lindroos, +358 2 2750 060, [email protected], www.carlstahl.fi Wir arrangieren Programme für Studien- und Themenreisen, um den Teilnehmern tiefer gehende Eindrücke von Deutschland zu verschaffen. Wir suchen geeignete Objekte, regeln das Organisatorische, die Führung sowie das Dolmetschen und sind bei der Suche nach Restaurants und Unterkünften behilflich. Für die Gruppen sind wir eine Art Lotse auf einer multimedialen Zeitreise durch die deutsche Geschichte, Kultur, Politik, Energiewirtschaft und Lebensart. Auch für Sonderwünsche sind wir offen. © Pertti Rönkkö Finnwerk Järjestämme opinto- ja teemamatkojen ohjelmia ryhmille, jotka haluavat tutustua Saksaan pintaa syvemmältä. Etsimme kohteet, vastaamme ohjelman läpiviennistä, opastuksesta ja tulkkauksesta. Autamme myös ravintoloiden ja majoituspaikkojen valinnassa. Luotsaamme ryhmiä monimediaalisille aikamatkoille Saksan historiaan, kulttuuriin, politiikkaan, energiatalouteen ja saksalaiseen elämänmenoon. Toteutamme myös räätälöityjä erikoistoiveita. Yhteystiedot/Kontakt: Pertti Rönkkö, +49 170 2088 775, [email protected], www.finnwerk.com Profos Executive Search © Harri Hämäläinen Profos Executive Search ist ein auf Recruiting, Management und Leadership-Entwicklung spezialisiertes Unternehmen. Wir unterstützen finnische und deutsche Unternehmen, die sich im jeweils anderen Land etablieren möchten, bei der Suche nach Schlüsselpersonen mit der entsprechenden Zielmarktkompetenz. Darüber hinaus bieten wir Management- und HR-Beratungsdienste, z. B. bei der Planung von Vertragsverhandlungen und Vergütungsmodellen. Unser Partner in Deutschland ist die Liebich und Partner, Management und Personalberatung AG. Profos Executive Search on yritysjohdon rekrytointiin ja johtajuuden kehittämiseen erikoistunut yritys. Me autamme Suomesta Saksaan tai Saksasta Suomeen etabloituvia yrityksiä heidän tarpeissaan rekrytoida kohdemarkkinoiden tuntevia avainhenkilöitä. Konsultoimme asiakkaitamme suorahaku- ja rekrytointipalveluilla sekä tarjoamme johtajuuden kehittämisen ja HR-konsultoinnin palveluja mm. työsopimusneuvottelujen ja palkitsemismallien suunnittelussa. Yhteistyökumppanimme Saksassa on Liebich und Partner, Management und Personalberatung AG. Yhteystiedot/Kontakt: Harri Hämäläinen, +358 44 3200 233, [email protected], www.profos.fi 4 2013 8 Herbsttagung Syyskokous Herbsttagung in Berlin hinterlässt bärenstarken Eindruck Erstmals in ihrer 35-jährigen Geschichte organisierte die Deutsch-Finnische Handelskammer ihre Herbsttagung am 10. und 11. November in Berlin. Sie stand sowohl im Zeichen von Kompetenz, Kooperation und Kultur als auch im Schatten von Koalitionsverhandlungen – und Karneval. „I ch hoffe, dass die Koalitionsverhandlungen keine Karnevalsveranstaltung werden, sondern Nägel mit Köpfen gemacht werden.“ Mit diesen Worten kommentierte DFHK-Präsident Heinrich Beckmann am 11. November in seiner Begrüßungsrede das stimmungsmäßige Umfeld der Herbsttagung in Berlin. Denn auch die Finnen verfolgten aufmerksam, wie die Koalitionsgespräche zur Regierungsbildung verliefen. „Entscheidungen für oder gegen Infrastrukturprojekte, Pkw-Maut, erweiterte Lkw-Maut oder Änderungen beim Erneuerbare-Energien-Gesetz haben Auswirkungen auf den deutsch-finnischen Handel. Es ist daher extrem wichtig, wie die Weichen in Deutschland gestellt werden“, so Beckmann. Er verwies dabei auf die rückläufige Entwicklung des deutsch-finnischen Warenaustausches. Dieser war in der ersten Jahreshälfte 2013 erneut gesunken. So gingen die deutschen Exporte nach Finnland um drei Prozent zurück, die deutschen Importe aus Finnland sogar um DFHK intern Kauppakamari fünf Prozent im Vergleich zum Vorjahreszeitraum. Der Aufschwung und eine Trendumkehr lassen länger auf sich warten als noch zu Jahresbeginn gedacht. Positive Signale Es mehren sich jedoch die Anzeichen, dass sich die Lage in der Eurozone langsam entspannt und die Konjunkturampel von Gelb auf Grün springt. „Davon profitieren vor allem die deutschen Kernindustrien rings um den Automobil- und Maschinenbau. Und läuft der Motor in Deutschland wieder auf höheren Touren, dann hat dies auch positive Effekte auf Finnland. Schließlich ist die Bundesrepublik Finnlands wichtigster Handelspartner in der Eurozone.“ Mit Blick auf die Leistungsstärke Deutschlands, das ungeachtet des schwierigen Wirtschaftsumfelds in Europa und der Welt BIP-Steigerungen, einen ausgeglichenen Haushalt und Beschäftigungsrekorde verzeichnet, ging Präsident Beckmann auch auf die hohen Handels- und Leistungsbilanzüberschüsse ein. Diese waren in jüngster Vergangenheit in die Kritik geraten. Wettbewerbsfähigkeit zahlt sich aus „Diese Kritik ist unserer Ansicht nach nicht gerechtfertigt. Die Überschüsse sind vielmehr das Ergebnis einer außerordentlichen Wettbewerbsfähigkeit, die auf Spitzenqualität, Innovationen und langfristig ausgerichteter Internationalisierung beruht. Nicht nur die Großkonzerne, sondern insbesondere auch der deutsche exportorientierte Mittelstand haben hier ihre Hausaufgaben gemacht. Davon prof itieren andere EU-Länder gleichermaßen. Steigen die deutschen Exporte, legen die Importe an Vorleistungen aus den Nachbarländern ebenfalls zu“, konstatierte Beckmann. Statt ein Land für seine Exportstärke zu rügen, wäre es konstruktiver, Voraussetzungen für Wachstum und steigende Beschäftigung auch in anderen EULändern zu schaffen. Haushaltsdisziplin und strukturelle Reformen seien dabei 4 2013 Syyskokous wichtig, zumal der Standort Deutschland nicht unverwundbar sei. Hohe Energie- und Lohnstückkosten stellten die Industrie kontinuierlich vor Herausforderungen. Finnland aktiv Präsident Beckmann lobte die proaktive Rolle Finnlands. Dort habe man die Zeichen der Zeit erkannt. „Regierung und Tarifparteien reagieren auf den Strukturwandel, den die finnische Wirtschaft durchmacht. Die Senkung der Körperschaftssteuer auf 20 Prozent und maßvolle Lohnabschlüsse sind eine gute Grundlage dafür, dass Finnland auch in den kommenden Jahren sein Triple-ARating halten und seine internationale Wettbewerbsfähigkeit verbessern kann.“ Trotz der guten Basis gebe es allerdings noch viel zu tun. Wie in den vergangenen dreieinhalb Jahrzehnten werde die Deutsch-Finnische Handelskammer versuchen, ihren Teil dazu beizusteuern. Dafür sorgen die 30 Mitarbeiter, die eine breite Palette an Dienstleistungen auf Deutsch und Finnisch anbieten. „Sprachkompetenz, ähnliche Denkweisen sowie Verständnis für die gegenseitige Kultur erleichtern den grenzüberschreitenden Handel und die Kommunikation erheblich, gerade wenn es wirtschaftlich nicht so gut läuft“, betonte Beckmann. Die „protestantische Arbeitsethik“, die Berliner wie Helsinkier verbinde, biete gute Voraussetzungen dafür. Wirtschaftsfaktor Kultur Den Stellenwert der Kultur, ebenso wie die ausgezeichnete Zusammenarbeit 4 2013 zwischen Deutschland und Finnland, betonten die drei Grußwortrednerinnen. „Mit Hilfe der Kultur können wir ein umfassenderes Finnlandbild schaffen und die positive Haltung zu Finnland fördern“, sagte die finnische Botschafterin Päivi Luostarinen. Sie stellte in diesem Zusammenhang die Bedeutung der Frankfurter Buchmesse heraus, auf der Finnland 2014 Ehrengast ist. Aber nicht nur im Umfeld der Buchmesse bieten sich zahlreiche Kooperationschancen für deutsche und finnische Unternehmen. Traditionelle Bereiche wie die Technologie-, Papier- und Holz industrie sind nach wie vor interessant. Darüber hinaus eröffnen die Gesundheitstechnologie, der Energiebereich sowie Design, Mode und der IT-Sektor Geschäftsmöglichkeiten. Berlin ist gerade für die Kreativwirtschaft „ein interessanter Standort und hat sich zum Sprungbrett für Start-up Unternehmen entwickelt, die auf den deutschen Markt und andere europäische Märkte drängen“, so die Botschafterin. In Finnland geschehe in diesem Bereich ebenfalls viel. Sie verwies dabei auf die Start-up-Konferenz Slush in Helsinki, die die größte ihrer Art in Nordeuropa ist. Bärenstarker Standort Die Stärken des Standorts Berlin hob Cornelia Yzer, Senatorin für Wirtschaft, Technologie und Forschung des Landes Berlin hervor: „Es ist die Wirtschaftsregion in Deutschland, die sich am dynamischsten entwickelt. Das Bruttoinlandsprodukt lag 2012 mit 1,2 % einen halben Prozentpunkt oberhalb des Bundesdurchschnitts.“ Herbsttagung Einer der Wachstumstreiber ist die Industrie, die mittlerweile gut ein Zehntel der Wirtschaftsleistung in Berlin erbringt. Insbesondere die mittelständischen Unternehmen, deren Zahl kontinuierlich wächst, sind die Leistungsträger. Mit 44 000 neuen Unternehmen pro Jahr und einer überdurchschnittlichen Selbstständigenquote von 14 % präsentiert sich Berlin als „Gründerhauptstadt“ - besonders in den technologieorientierten Branchen wie IT, Life Science, Elektrotechnik und Anlagenbau. Die Firmen profitieren von der räumlichen Nähe und der Zusammenarbeit von Wirtschaft und Wissenschaft, dem „zentralen Faktor für innovationsgetriebenes Wachstum“, sagte Yzer. So gibt es neben den 15 staatlichen und 23 privaten Hochschulen 70 außer universitäre Einrichtungen in denen 18 000 Beschäftigte forschen. Um Berlins Position als Top-Gründungsstandort auszubauen, müssten die Rahmenbedingen für Risikokapital verbessert werden, sagte die Senatorin. „Wir benötigen dafür einen international wettbewerbsfähigen Markt, d.h. bessere steuerliche Rahmenbedingungen und ein Regelwerk für Crowd Funding als neues Investmentinstrument. Diese wachsende Metropole braucht innovative Lösungen für ihre steigenden Bedürfnisse in den Bereichen Mobilität, Wohnen, Gesundheit, Sicherheit und Energie.“ Stadt im Wandel Beatrice Kramm, Vizepräsidentin der Industrie- und Handelskammer Berlin, unterstrich die gute Kooperation mit den über 120 Auslandshandelskammern in mehr als 80 Ländern. Dies DFHK intern Kauppakamari 9 Herbsttagung Syyskokous hatte auch Präsident Beckmann hervorgehoben, als er Beatrice Kramm für die Unterstützung bei der Tagungsvorbereitung dankte. So hatte Christian Wiesenhütter, stellvertretender Hauptgeschäftsführer der IHK Berlin, am Sonntag die Tagungsteilnehmer beim Besuch des Flughafen Berlin-Brandenburg begleitet. Gemeinsam mit Hans-Henning Romberg, Geschäftsführer der German Business Aviation Association, bereicherte er die Baufortschritte mit Hintergrundinformationen. Der Flughafen werde, so die Einschätzung der beiden Experten, vermutlich 2015 oder 2016 in Betrieb genommen. Beatrice Kramm wurde nicht ganz so konkret: „Ich bin mir sicher, dass er bis zu Ihrer nächsten Sitzung in Berlin kein Provisorium mehr ist, damit neue „Zugereiste“ dort landen können, um uns mit ihren Ideen im Gepäck zu bereichern.“ Dazu zählte sie u.a. die „Marburger Straße 3“, eines der wenigen Gründerzeithäuser im Zentrum, das den Krieg nahezu unversehrt überstanden hat. Das Haus stehe heute für Kunst, Kreativität und Innovation in Berlin, was dem DFHK-Vorstandsmitglied und Vorstandsvorsitzenden des finnischen Technologieunternehmens Ensto Oy zu verdanken sei. Davon konnten sich die Teilnehmer der Herbsttagung am Abend ein Bild machen. Timo Miettinen richtete für sie und andere Gäste einen Empfang im Salon Dahlmann aus . Mit „Last Supper“, der ersten gemeinsamen Ausstellung der finnischen Künstlerin Marianna Uutinen und des Berliner Künstlers Anselm Reyle, klang die Herbsttagung stilvoll aus. n Boosting Infranet Quality ELTEL SMART GRID ® www.eltelnetworks.com 10 DFHK intern Kauppakamari 4 2013 „Europas Stahlindustrie braucht verlässliche Rahmenbedingungen!“ Die Chancen und Herausforderungen der europäischen Industrie standen im Mittelpunkt des Festvortrags von Mika Seitovirta auf der DFHK-Herbsttagung in Berlin. Outokumpus Vorstandsvorsitzender forderte verlässliche Rahmenbedingungen für den „gebeutelten Heilsbringer“ und sprach sich für offene und ehrliche Diskussionen aus. E ine „Liebesheirat“ war der Zusammenschluss von Outokumpu und der Edelstahlsparte Inoxum von ThyssenKrupp im Jahr 2012 nicht für alle Beteiligten, gestand Outokumpus Vorstandsvorsitzender Mika Seitovirta den knapp hundert Zuhörern seines Festvortrags. Aber der globale Wettbewerbsdruck und die dramatischen Umbrüche auf dem Stahlmarkt haben die wichtigsten Argumente geliefert, die Kräfte zu bündeln. „Wir ergänzen uns perfekt. Outokumpu ist stark bei Industriegütern, Inoxum bei Konsumgütern“, so Seitovirta. Mit rund 16 000 Mitarbeitern, über 10 Mrd. Euro Umsatz decken die beiden Unternehmen zehn Prozent des weltweiten Edelstahlmarktes ab. Herausforderungen die Politik Maßnahmen, die den Unternehmen Knüppel zwischen die Beine werfe. Die Industrie werde so zum „gebeutelten Heilsbringer“. „Stahl für Windräder, das Silizium für die Solarzellen und das Lithium für die Batterien von Hybrid-Autos müssen auch gewonnen bzw. hergestellt werden, und zwar teils mit erheblichem Energieaufwand“, erläuterte Seitovirta. „Wer sogenannte saubere Industrien fördern will, sollte daher nicht so tun, als ginge das ohne deren Stieftöchter.“ Wohltemperierter Wandel und mehr Gemeinsinn Mika Seitovirta bekannte sich offen zum Klimaschutz, warnte aber vor übertriebenem energiepolitischen Eifer. „Wir erleben ein industrielles Massaker“, zitierte er die Warnung von EU-Industriekommissar Antonio Tajani. Als Weg aus der Krise forderte der Outokumpu Vorstandschef die „richtige Balance und das richtige Tempo im Wandel, und vor allem: mehr Ehrlichkeit im Umgang mit den Widersprüchen, mit denen wir zu kämpfen haben“. Darüber hinaus müsse die EU aktiver die Interessen der eigenen Industrien vertreten. Schließlich gehe es nicht nur um unser aller Schicksal und das unserer Kinder. Das werde nicht mehr national entschieden, sondern ganz wesentlich gemeinsam. n Angesichts der Stahlschwemme aus Asien, die den europäischen Markt überflute, seien viele Stahlwerke in Europa nicht ausgelastet und arbeiteten mit Verlust. „Trotz besonders hoher Qualität, Präzision und geringem Ausschuss gibt es niemand in Europa, der Stahl produziert und schwarze Zahlen schreibt.” Daher müsse man schneller Stellen abbauen als geplant und das defizitäre Stahlwerk in Bochum schon 2014 statt 2016 schließen. Darüber werde man in schwierigen Gesprächen mit der IG Metall reden – „offen und ehrlich. Dann wächst Vertrauen.” Der Rahmen muss stimmen Neben der Konkurrenz aus Fernost haben insbesondere Europas Stahlkocher, aber auch andere Industrievertreter, mit hausgemachten Herausforderungen zu kämpfen: Hohe Energiepreise und der CO2-Emissionshandel benachteiligen die Betriebe gegenüber anderen Teilen der Welt. Einerseits höre man gerade in der Eurokrise verstärkt das „Hohelied der Industrie“ und fordere zusätzliche Industriearbeitsplätze als Mittel gegen Rezession und Stagnation, gegen Arbeitslosigkeit und sinkende Steuereinnahmen. Andererseits ergreife 4 2013 „Wenn Europa dauerhaft aus seiner Krise kommen will, braucht es dazu auch eine starke Industrie“, betonte Outokumpus Vorstandsvorsitzender Mika Seitovirta. DFHK intern Kauppakamari 11 Die Bayer Oy mit Niederlassungen in Espoo und Turku ist im vergangenen Jahr zum zweitwichtigsten Körperschaftssteuerzahler Finnlands aufgestiegen. Insgesamt zahlte die hundertprozentige Tochter des Leverkusener Pharmakonzerns fast 112 Mio. Euro an den finnischen Staat. Das waren 28 Mio. Euro mehr als im Vorjahr. Nur die Nordea Bank Finland Abp kam mit rund 118 Mio. Euro auf einen höheren Körperschaftssteuerbetrag. Die Fortum Oyj lag mit 83 Mio. Euro auf Platz drei, gefolgt von UPM Kymmene Oyj (82 Mio. Euro) und ABB Oyj (68 Mio. Euro). Bayer produziert in Turku u.a. die Verhütungsspirale Mirena, deren Verkaufserlös im vergangenen Jahr 680 Mio. Euro ausmachte. Zum Vergleich: Der Exportwert der finnischen Pharmaindustrie lag 2012 bei insgesamt 1,1 Mrd. Euro. © Viessmann Werke Bayer Oy zweitwichtigster Steuerzahler 12 Viessmann setzt auf finnische Kälte Die Viessmann Group übernimmt die finnische Norpe Group, einen Anbieter von Kältelösungen für den Lebensmitteleinzelhandel. Damit wolle das hessische Familienunternehmen seine Kompetenz in Sachen Kältetechnik steigern und sich wie in der Heiztechnik zum Komplettanbieter weiterentwickeln, sagte Dr. Martin Viessmann, geschäftsführender Gesellschafter der Viessmann Group. Norpe © Bayer HealthCare AG wiederum bietet sich die Chance, seine Marktposition langfristig zu stärken und Viessmanns weltweites Vertriebsnetz zu nutzen. Viessmann ist einer der international führenden Hersteller von Heiztechnik-Systemen. Das Unternehmen mit Hauptsitz in Allendorf beschäftigt 10 600 Mitarbeiter. Der Umsatz beträgt 1,89 Milliarden Euro. Norpe gilt als Marktführer in Skandinavien und in den baltischen Staaten. Das Unternehmen aus Porvoo erwirtschaftete im vergangenen Jahr einen Umsatz von über 130 Millionen Euro. 360 der 450 Mitarbeiter sind in Finnland tätig. Consider it done! Finnlands erste Adresse für stressfreie Sprachdienstleistungen Open House bot vielseitigen Genuss Über 150 Mitglieder und Gäste genossen am 25. November Kunst, Kontakte und Kulinarisches in den erweiterten Büroräumen der Deutsch-Finnischen Handelskammer (s. S. 26 & 27). Im Rahmen des „Open House“ wurde zugleich die Ausstellung der „Triumviratus“ Gruppe - André Krigar, Pekka Hepoluhta und Ilmari Rautio - eröffnet. Das Markenzeichen des deutschen und der beiden finnischen Künstler ist, Werke „en plein air“, also im Freien zu malen. Ihre Bilder können noch bis zum 17. Januar 2014 in der Mikonkatu 25 bewundert und gekauft werden. Rekord bei Kreuzfahrten www.traduct.fi | [email protected] | Tel. +358 2 2109 300 Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset Helsinki hat in diesem Sommer eine Rekordzahl von Kreuzfahrttouristen angelockt. Rund 420 000 Besucher zählte die finnische Hauptstadt. Das waren 14 % mehr als im Vorjahr, teilte der Hafen Helsinki mit. Am beliebtesten sind Kreuzfahrten im Ostseeraum dieses Jahr bei den Deutschen. Es folgen Amerikaner und Briten. 4 2013 Ahlstrom trennt sich von Geschäftsbereichen 13 Der finnische Hersteller von Faserverbundstoffen und Spezialpapieren Ahlstrom veräußert das Vorimprägnat- und Schleifrohpapiergeschäft in Osnabrück. Käufer ist die deutsche Investmentgesellschaft Perusa. Die Transaktion, deren Wert ca. 20 Millionen Euro beträgt, soll Anfang 2014 abgeschlossen sein. Mit dem Verkauf folgt Ahlstrom den Auflagen der EU-Kommission und der brasilianischen Wettbewerbsbehörde CADE vom Mai 2013. Ihre Umsetzung war die Voraussetzung, um die Munksjö Oyj mit dem europäischen Teil des Ahlstrom-Geschäftsbereichs Label & Processing zusammenführen zu dürfen. Einigung über Rahmentarifvertrag Die Tarifparteien in Finnland haben sich Ende Oktober auf einen Rahmentarifvertrag geeinigt. Er hat eine Laufzeit von drei Jahren und gibt den Rahmen für Lohnerhöhungen in den meisten Wirtschaftsbereichen vor. So sollen die Löhne und Gehälter vier Monate nach Inkrafttreten des Vertrages um 20 Euro im Monat und ein Jahr später um 0,4 Prozent angehoben werden. Laut Ministerpräsident Jyrki Katainen wird die Tarifeinigung einen sehr positiven Effekt auf die Wettbewerbsfähigkeit Finnlands haben. „Sie wird nicht alle Probleme lösen, ist aber ein wichtiger Schritt“, so Katainen. Direkt oder indirekt werde die Tarifeinigung auch die Beschäftigung fördern. ERGMANN © Nokia Rechtsanwälte Brüssel segnet Nokia-Verkauf ab Die EU-Kommission hat grünes Licht für den Verkauf von Nokias Handysparte an Microsoft zugestimmt. Die obersten Kartellwächter genehmigten das Vorhaben ohne Auflagen, hieß es. Damit sind die beiden Konzerne ihrem 5,44 Mrd. Euro schweren Abkommen einen Schritt näher gekommen. Das finnische Unternehmen rechnet damit, das Geschäft im ersten Quartal 2014 perfekt machen zu können. 4 2013 Die Rechtsanwälte der Industrie Anlagenbau. Energie. Technologie. Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki Tel. +358 9 6962 070 office@bergmann.fi www.bergmann.fi Wirtschaftsnachrichten Talousuutiset 14 4. Finnish-German Energy Day Energiewende – harte Nuss will smart geknackt sein Der 4. Finnish-German Energy Day brachte am 12. November erstmals in Berlin 19 Energieexperten aus Politik und Wirtschaft an einen Tisch. Sie diskutierten darüber, wie die Energiewende politisch, technisch und wirtschaftlich gemanagt werden muss, damit in Europa nicht die Lichter ausgehen. Zentrale Forderungen der Teilnehmer: Mehr Europa, mehr Flexibilität, mehr Markt! R und 120 Teilnehmer kamen zum 4. Finnish-German Energy Day, der unter dem Motto stand: „Smart Energy Solutions for Smart Europe – Development in Energy Prices and its Impact on European Competitiveness“. Zum ersten Mal organisierte die Deutsch-Finnische Handelskammer die Veranstaltung in Berlin und nicht in Helsinki. „Es war der ausdrückliche Wunsch unserer Mitgliedsunternehmen, diese Konferenz nach Deutschland zu bringen“, sagte DFHK-Präsident Heinrich Beckmann in seiner Begrüßungsrede. Damit wolle man zwei Ziele erreichen: „Wir bieten damit einerseits Experten, Unternehmen und Politikern eine Plattform, um so Geschäftsabschlüsse, Investitionen und den Handel zwischen Deutschland und Finnland zu fördern. Andererseits wollen wir den Austausch von Know-how und Informationen über die jüngsten Entwicklungen im Energiesektor unterstützen“, betonte Beckmann. Saubere Geschäfte mit Finnland Die nachhaltige Ausrichtung unternehmerischer Aktivitäten – in jederlei Hinsicht – ist in den letzten Jahren immer wichtiger geworden. Finnland kann hierzu, insbesondere mit Blick auf umweltfreundliche Lösungen, seinen Teil beisteuern. Das betonte der Minister für Europa und Außenhandel, Alexander Stubb. Er hob die Bedeutung der Cleantech-Branche für die finnische Wirtschaft hervor, die 2012 ein Volumen von rund 25 Milliarden Energie Energia Euro erzielte. Mit Wachstumsraten von 15 % stellte sie die leicht rückläufige Entwicklung des Bruttoinlandprodukts (BIP) 2012 weit in den Schatten. Der hohe Exportanteil von Umwelttechniklösungen (60 % des Umsatzes) belege Finnlands Wettbewerbsstärke. „Besonders im Bereich Energieeffizienz und Bioenergie sind wir gut. Wir sind gezwungen, viel in Forschung und Entwicklung zu investieren. Das kalte Klima und der Mangel an fossilen Brennstoffen sind die Gründe“, so Stubb. Die Folge: Der Anteil der erneuerbaren Energien an der Energieversorgung in Finnland liegt derzeit bei 33 %. Bis 2020 soll er auf 38 % steigen. Deutschlands Ziel sind 35 %. Biomasse und Wasserkraft sind die wichtigsten erneuerbaren Energieträger in Finnland und bringen es zusammen auf einen Anteil von über 25 %. Windkraft und Solarenergie spielen mit weniger als einem Prozent eine Nebenrolle. Ganz anders stellt sich in Deutschland die Lage da, erläuterte Thomas Grigoleit, Leiter für erneuerbare Energien und Ressourcen bei Germany Trade and Invest (GTAI). In der Bundesrepublik machten Windkraft und Fotovoltaik 2012 im Energiemix der Erneuerbaren bereits über die Hälfte der Stromproduktion aus (s. Grafik S. 39). Volatile Energieerzeugung versus Systemstabilität Die Sonnen- und Windenergieproduktion ist jedoch nicht stetig und richtet sich nicht nach der Nachfrage. Die schnell schwankende Energieerzeugung aus Sonne und Wind muss den - in der Summe - langsam pulsierenden Bedarf decken. Dieser reagiert überwiegend unf lexibel auf Angebotsänderungen. Um das Stromsystem darauf einzustellen, sind kurzfristige (Sekunden bis Stunden) und langfristige (Tage bis Monate) Anpassungsmechanismen nötig. Flexibilität und technische Lösungen sind gefragt, um mit diesen Herausforderungen fertig zu werden. Darin waren sich die Energieexperten des Energy Days einig und boten Lösungsansätze. Energiespeicher Einen Beitrag zur optimalen Einspeisung ins Stromnetz und zur Netzwerkstabilität liefern Energiespeicher bzw. intelligente Speichersysteme. Grigoleit verwies in diesem Zusammenhang auf kleine Batteriesysteme, die Nutzer von FotovoltaikSystemen einsetzen können. Sie nehmen den „netzkritischen“, d.h. überschüssigen Solarstrom über die Mittagszeit auf und geben ihn später bei Bedarf an Verbraucher ab. Der Anschaffungspreis von Lithium-Ionen Akkus sei zwar hoch, langfristig rechne sich jedoch ihr Einsatz. So würde sich der Eigenverbrauchsanteil eines Haushalts mit einem 2-Kilowattstunden-System verdoppeln: von 30 auf 60 Prozent. Da sich elektrische Energie nur bedingt speichern lässt, stehen Batteriesysteme, Pumpspeicherkraftwerke oder Anlagen zur Umwandlung von 4 2013 15 1 2 3 4 5 1. Die Teilnehmer des Energy Day konnten in der Mittagspause Sonnenschein und den Blick auf den historischen Gendarmenmarkt genießen. 2. Schnell hochfahrbare Kraftwerke reagieren flexibel auf Spannungsschwankungen, zeigte Melle Kruisdijk, Wärtsilä Oyj. 3. Moderator Tapio Nurminen (r.) fragte Finnlands Europa- und Außenhandelsminister Alexander Stubb: „Braucht es eine Krise, damit Europa sich in Energiefragen einig wird?“ 4 2013 6 4. Fredrik Menander, Eltel Power Transmission, beschrieb die Herausforderungen beim Stromnetzausbau. 5. Metso stellte auf seinem Stand lokale Energielösungen vor. 6. Sini Petsalo, Fortum Power and Heat Oy, ging in ihrem Vortrag auf regionale Energieproduktion und Effizienzstudien ein. Energie Energia 16 Investitionschancen im Energiesektor standen im Mittelpunkt der Podiumsdiskussion. Die Teilnehmer waren (v.l.) Wolf-Dietrich Kunze (Vattenfall Europe Wärme AG), Henrik Erämetsä (Neste Oil Corporation), David Wortmann (Moderation; DWR eco GmbH), Christian Hoffmann (UPM), Ronny Meyer (Windenergie-Agentur Bremen) und Dr. Cornelius Skiba (Imtech Deutschland GmbH & Co. KG). Überschussstrom (Power to Gas, Power to Oil, Power to Heat) vor demselben Dilemma. Die Folge: konventionelle Kraftwerke müssen an- und einspringen. Schnelle Einsatzreserven Sie müssen schnell, kurzfristig und in ihrer Leistung flexibel sein, was sie von den heutigen Großanlagen unterscheide, so Melle Kruisdijk, Leiter für Marktentwicklung bei Wärtsilä. Er präsentierte als Lösung dezentrale, kosteneffiziente Kraftwerke, die Schwankungen im Versorgungsnetz extrem schnell ausgleichen können. Diese Anlagen können darüber hinaus mit verschiedenen Flüssigbrennstoffen und Brenngasen betrieben werden. Die Vergasung von Biomasse, z.B. Holzabfällen mittels kleiner- und mittelgroßer Kraft- und Heizwerke, stellte Dr. Markus Bolhàr-Nordenkampf vor. Dieser Technik gehöre die Zukunft, gerade in Deutschland, konstatierte der Direktor für Zentral- und Osteuropa sowie den Mittlerern Osten bei der Metso GmbH. Hinsichtlich der unsicheren staatlichen Förderung dieser Anlagen stellte er jedoch fest, dass derzeit der „Biomasse-Markt in Deutschland tot ist“. Für Energie Energia Investoren sei das Finanzierungsrisiko zu hoch. Das bestätigte Henrik Erämetsä, verantwortlich für technische Angelegenheiten bei der Neste Oil Corporation. Er bezeichnete die Lage auf dem deutschen Biomasse-Markt als schwierig: „Seit zwei Jahren sind tierische Fette bei der Biodieselherstellung verboten. Außerdem gibt es keine langfristigen Rahmenbedingungen. Wir können nur zwei Jahre im Voraus planen, was zu wenig ist. Wir brauchen 10 bis 15 Jahre Planungssicherheit“. Einheitliche Rahmenbedingungen in Europa Ronny Meyer, Geschäftsführer der Windenergie-Agentur Bremen und Christian Hoffmann, Direktor für Energiefragen bei UPM, stimmten Erämetsä im Rahmen einer Podiumsdiskussion über zukünftige Investitionen im europäischen Energiesektor zu. Wolf-Dietrich Kunze, Vorstandsmitglied der Vattenfall Europe Wärme AG, forderte in der Runde, dass in Deutschland der Wärmemarkt besser gefördert werden müsse. KraftWärme-Kopplung sei eine der effizientesten Methoden, um Strom und Wärme gleichzeitig zu erzeugen. Darüber hinaus könne KWK zur Netzstabilisierung genutzt werden – und das bei relativ geringen volkswirtschaftlichen Kosten. Energiewende hat ihren Preis Dr. Cornelius Skiba, Leiter der Energiesysteme in Europa bei der Imtech Deutschland GmbH & Co. KG, sprach die Kosten der Energiewende an. „Deutschland allein kostet sie bis 2050 mindestens 650 Mrd. Euro. Niemand hat gefragt, wie man und wer diese ungeheure Summe bezahlt.“ Nur durch Kooperationen könne man zu einer Lösung kommen. Er schlug Bündnisse mit Nachbarstaaten vor oder als Vorbild die Nordischen Länder und ihren gemeinsamen Strommarkt NordPool zu nehmen. Die skandinavischen Märkte als „idealen Partner für Deutschland“ hatte auch Dr. Carsten Rolle genannt. Der Leiter der Abteilung Energie- und Klimapolitik beim Bundesverband der Deutschen Industrie (BDI) und Mitglied des Weltenergierates erklärte, dass durch die Schaffung von internationalen Austauschkapazitäten zur Stromnutzung indirekte Speichermöglichkeiten entstehen. Bereits jetzt werde ein Drittel der überschüssig produzierten Energie exportiert. 4 2013 Investitionschancen Ein besser vernetzter Energiemarkt in Europa wäre effizienter und böte niedrigere Preise, wovon wiederum insbesondere deutsche Unternehmen profitierten. Bereits jetzt zahlen deutsche Unternehmen in Europa die höchsten Strompreise. Im Vergleich zu den USA ist die Lage noch ungünstiger. Strom kostet in den USA halb so viel wie in Deutschland, die Gaspreise sind ein Drittel niedriger. Die Folge: Unternehmen kehren dem Standort Deutschland bzw. Europa den Rücken. Diese Entwicklung stellte auch der Staatssekretär aus dem Wirtschaftsministerium, Stefan Kapferer, warnend heraus. Seine Forderungen: Ausbau der Übertragungsnetze, Investitionen in Speicherkapazitäten, Bau bzw. Erhalt überlebensfähiger konventioneller Kraftwerke, Kostenbremse bei subventionierter Energieeinspeisung und ein einheitliches Vorgehen in der EU. „Das Wichtigste ist ein marktbasierter, kosteneffizienter Ansatz, um die Treibhausemissionen zu senken. Es ist die einzige Möglichkeit, um die industrielle Basis in Europa zu sichern.“ Diese Ansicht teilte auch Jukka Leskelä, Direktor des Verbandes der f innischen Energieindustrie. Seine Botschaft: „Eine gute Politik für Europa bedeutet mehr Europa und mehr Markt!“ Das Vertrauen in Emissionshandel und den Euro habe derzeit einen Tiefpunkt erreicht und der europäische Markt sei dabei, sich aufzusplitten. Jochen Homann, Präsident der Bundesnetzagentur, stieß ins selbe Horn. Er warnte vor einer „Fragmentierung in zahlreiche nationale Fördermechanismen“ und betonte, dass der Zuwachs erneuerbarer Energie Hand in Hand mit dem Die Energiewende bietet Chancen für innovative Unternehmen besonders im Bereich: Elektroindustrie Maschinenbau n Fahrzeugbau n Mess-, Steuer-, Regeltechnik n Informations- und Kommunikationstechnik n Metallerzeugung n Chemische Industrie n Forschung und Entwicklung n Beratung n Software & digitale Applikationen n n 4 2013 Ausbau der Übertragungsnetze gehen müsse. Der grenzüberschreitende Netzausbau stößt in der Praxis auf Herausforderungen. Dr. Uwe Kaltenborn, Direktor der Eltel Power Transmission and Power Distribution in Deutschland, zählte u.a. neben langwierigen nationalen Genehmigungsprozessen auch Widerstände in der Bevölkerung auf. Fredrik Menander, Präsident von Eltel Power Transmission, hob hervor, dass Projekte ein Mindestvolumen von 20 Mio. Euro haben müssten, damit sie sich für Unternehmen lohnten. Besorgt äußerte er sich über den zunehmenden Druck, den chinesische Firmen im Energiebereich ausüben, sowie einen Facharbeitermangel in der Branche. Jorma Myllymäki, Netzwerkleiter bei Elenia Oy, bot finnische Expertise an. Er stellte eine Applikation vor, mit deren Hilfe Haushalte und Unternehmen u.a. ihren Stromverbrauch in Echtzeit verfolgen können. Dies ermöglicht effizientere Energienutzung und hilft beim Auf- und Ausbau von Smart Grids. Kernkraft, kein Thema? Die Kernkraft spielte auf dem 4. FinnishGerman Energy Day nur eine untergeordnete Rolle. Moderator Tapio Nurminen, der seit fast 20 Jahren in Deutschland lebt und einer der bekanntesten finnischen Auslandskorrespondenten ist, wurde am Ende der Veranstaltung von einem deutschen Kollegen gefragt, wann in Finnland die Kernkraftwerke vom Netz gehen. Seine Antwort: „Meine Enkelkinder werden dies sicherlich nicht erleben.“ n Development of electricity price for small / medium-size industrial customers 2003–2012 Sources: Eurostat (for EU, Finland and Germany): Total end-user price without VAT, customer consumption 500...2000 MWh/a EIA (USA). Total price for industrial customers. Source for currency change European Central Bank Teilnehmer des Finnish-German Energy Day 2013 Experten 9% Manager 20 % Geschäftsführer, Vizepräsidenten, Direktoren 61 % Juristen 3 % Journalisten 4% Sonstige 3% Die Teilnehmer bewerteten den Gesamteindruck der Veranstaltung mit der Spitzennote 4,7 (max. 5). Eindrücke vom FinnishGerman Energy Day 2013 bekommen Sie unter www.energyday.fi/ overview-2013. Energie Energia 17 18 eMobility Day Schnellladung für Tagungsteilnehmer - das war für die rund 80 Zuhörer eine elektrisierende Erfahrung. Raphael Giesecke von der Aalto-Universität, der die Konferenz moderierte, gab die Initialzündung dafür. Erfahre die Zukunft! Der Weg in eine abgasarme, energieeffiziente Zukunft ähnelt einer Fahrt durch die Alpen. Er ist kurvenreich und man kommt nur langsam voran. Fakt ist: Mit der Energiewende wird auch eine Verkehrswende kommen, damit sowohl die Stromversorgung als auch die Mobilität klimafreundlich wird. Elektrofahrzeuge spielen eine wichtige Rolle, um dieses Ziel zu erreichen. Das zeigte der Finnish-German eMobility Day, den die Deutsch-Finnische Handelskammer am 25. September 2013 in Espoo erstmals organisierte. D ie Marschrichtung ist nach wie vor klar vorgegeben: Die Große Koalition aus Union und SPD will „Deutschland zum Leitmarkt und Leitanbieter für E-Mobilität“ machen. Bis zum Ende des Jahrzehnts sollen eine Million Elektroautos auf deutschen Straßen fah ren. Mit Blick auf die aktuelle Marktsituation sei dies „eine ganz schöne Herausforderung“, stellte Philip Aminoff fest, als er die mehr als 80 Teilnehmer des 1. Finnish-German eMobility Day begrüßte. Das langjährige Vorstandsmitglied der Deutsch-Finnischen Handelskammer räumte jedoch ein: „Die Situation ändert sich und gewinnt an Schwung.“ Er sprach sich für eine Industriepolitik aus, die möglichst schnell Initiativen zum Abbau von Investmenthindernissen fördern. Dazu zählte er Maßnahmen zur Verbesserung von Kompatibilität und Standardisierung in der Autoindustrie, industrieübergreifende Zusammenarbeit bei der Infrastruktur und die Harmonisierung des Rechtsrahmens in den EU-Mitgliedsländern. Trotz großer Herausforderungen „kann und wird die zunehmende Nutzung Energie Energia strombetriebender Fahrzeuge unsere Welt verändern“, konstatierte Aminoff. Gemeinsam Gas geben Die Statistiken beweisen: Der E-Motor kommt zunehmend auf Touren. Sowohl die Auto- als auch die Energieindustrie freunden sich zunehmend mit den Stromflitzern an. „Es bestehen ausgezeichnete Erfolgsaussichten, das gesteckte Ziel zu erreichen. Öffentlicher und privater Sektor ziehen an einem Strang, d.h. die Industrie, Forschung, Gewerkschaften und Organisationen“, stellte Dirk Arnold vom Bundesministerium für Wirtschaft und Technologie zufrieden fest. Als Grund hierfür vermutete er das gemeinsame Interesse, die Zukunft der deutschen Autoindustrie zu sichern. Dies spiegelt sich mittlerweile im Alltag wider. In jüngster Vergangenheit wurde mehr Gas in der Entwicklung und Produktion gegeben, obwohl das erste Elektrofahrzeug bereits vor rund einem Jahrhundert entwickelt worden war. Allein die deutschen Autohersteller wollen bis Ende nächsten Jahres 16 Serien-Elektromodelle auf den Markt bringen. Dahinter steckt der Versuch des öffentlichen Sektors, die Produktentwicklung nach marktwirtschaftlichen Regeln zu unterstützen. Man setzt auf „Nutzeranreize statt auf Kaufprämien”, heißt es dazu im Koalitionsvertrag. Aufgabe der Privatwirtschaft ist es wiederum, Dienstleistungen, Technologien und Produkte zu entwickeln. „Eine Schlüsselfunktion haben EU-Richtlinien, Standardisierungs- und Sicher- heitsaspekte sowie Änderungen im Öffentlichen Personennahverkehr, mit denen der Privatsektor Möglichkeiten zum Handeln erhält”, so Arnold. Volle Ladung überall Emissionsarmer Fahrgenuss setzt ausreichend Ladestationen voraus, sonst gehen ausschließlich batteriebetriebenen Stromern nach rund 150 Kilometern die Lichter aus. Im Winter naht das Reiseende deutlich schneller. In Europa ist mit dem Ausbau einer umfangreichen Ladeinfrastruktur begonnen worden, damit die Elektromobilität mehr Wind unter die Haube bekommt. Acht Millionen Ladestationen soll es 2020 in Europa geben. Die EU plant, dass ein Zehntel davon öffentlich 4 2013 Aufladbare Elektro-Serienmodelle in Finnland, Bestandsentwicklung 2013 19 350 Volvo V60 Plug-In Hybrid 300 Mercedes Benz Vito E-Cell Fisker Karma 250 Opel Ampera / Chevrolet Volt 200 Nissan Leaf 150 Toyota Prius Plug-In Hyrbid Think City 100 Citroen C-Zero 50 0 Peugeot ION Mitsubishi iMieV Jan 2013 Feb 2013 Mär 2013 Apr 2013 Mai 2013 Jun 2013 Jul 2013 Aug 2013 zugänglich sein sollen. Für Deutschland bedeutet dies, 150 000 derartige öffentliche Ladepunkte einzurichten, für Finnland 7 000 (derzeit sind es rund 260). Es kommt dabei darauf an, das Netzwerk flächendeckend und nutzerfreundlich zu gestalten und mit einem einheitlichen Lade- und Bezahlsystem zu versehen. Die Berliner Hubject GmbH bietet dafür Lösungen. Sie ist ein Unternehmen der BMW Group, Bosch, Daimler, Siemens sowie Deutschlands zweit- und drittgrößten Energieunternehmen EnBW und RWE. Das Joint Venture entwickelt eine branchenübergreifende Business- und IT-Plattform zur Vernetzung von Infrastruktur-, Serviceanbietern und Mobilitätsdienstleistern. „Ich glaube, dass wir gemeinsam die europäischen Ladeinfrastrukturen miteinander verbinden können“, so Hubject Geschäftsführer Andreas Pfeifer. Erste Ergebnisse sollen bereits Anfang 2014 sichtbar werden. Dann können finnische Elektromobilitätskunden einen einfachen Zugang zu über 2 000 Ladepunkten in Europa haben. Dies ist das erste konkrete Ergebnis der Zusammenarbeit des finnischen Konsortiums für Elektromobilität Electrictraffic.fi mit Hubject. Vielseitige Geschäftschancen Elias Pöyry, Koordinator des Elektromobilitätskonsortiums, sah zahlreiche Geschäftsmöglichkeiten dank dieser grenzüberschreitenden Zusammenarbeit, insbesondere bei Serviceleistungen. Christian Scherf, Koordinator des Berliner BeMobility-Projekts, listete neue Geschäftsmodelle auf, z.B. Carsharing und diverse Finanzierungskonzepte. 4 2013 In einer Podiumsdiskussion über die Perspektiven der Elektromobilität in Städten waren sich die beiden deutschen und die drei finnischen Teilnehmer weitgehend einig über den Nutzen der E-Mobilität. Allerdings sei es eine Herausforderung für Politiker, in wirtschaftlich schwierigen Zeiten den Willen zu Veränderungen beizubehalten. Zu den Vorteilen der E-Mobilität zählten sie das Erreichen der Klimaziele und Chancen im Technologieexport. Außerdem würde die Abhängigkeit der Länder von Ölimporten abnehmen, da Strom mittels erneuerbarer Energien selbst produziert werden könne. Mit Blick auf die Gesundheit profitieren Stadtbewohner wiederum von geringerer Lärmund Abgasbelastung. Mehrfach wurde der Wunsch nach mehr staatlicher Unterstützung in der Transformationsphase geäußert. Sei es beim Bau der Infrastruktur, bei Innovationen oder Fahrzeuganschaffung wie beim norwegischen Modell. Vorbild Norwegen Norwegen wird oft als Vorzeigeland in Europa für Elektromobilität angeführt. Das Land bietet zahlreiche Services für Stromautos, ein gutes Ladenetzwerk, finanzielle Kaufanreize und auch die Norweger selbst haben eine positive Einstellung. Obwohl in Norwegen und Finnland die Preise für E-Autos etwa gleich hoch sind, rollen dort über 14 000 auf den Straßen. In Finnland sind es unter 400, in Deutschland über 10 000. Bei den Ladestationen wartet Deutschland mit 12 000 Ladepunkten auf, Norwegen mit über 3 300, wobei ein Teil gratis genutzt werden kann. Quelle: Trafi, Eera Die Norweger müssen weder Autosteuer noch 25 Prozent Mehrwertsteuer für ihre E-Autos bezahlen. Zudem dürfen die Vehikel in Städten auf den Busspuren fahren und können kommunale Parkplätze oder Fähren, die norwegische Staatsstraßen verbinden, kostenlos nutzen. Von der Straßenmaut sind die Wagen ebenfalls befreit. Ebensowenig fallen Importabgaben für Stromautos an und Firmenautos profitieren von 50 Prozent Steuerrabatt. Die Kfz-Steuer liegt im Jahr bei nur 50 Euro. Helsinki und Oulu Helsinkis stellvertretender Bürgermeister, Hannu Penttilä, befürwortete eine höhere Elektroautozahl, obwohl es das Platzproblem in den Städten nicht löse. Parkplätze und Straßen würden weiterhin gebraucht. Den Stadtvätern selbst ist wichtig, dass die Luftqualität unverändert gut bleibe. Deshalb schaffe man mehr und mehr umweltfreundliche Fahrzeuge an. Penttiläs Amtskollegin aus Oulu, Sinikka Salo, wies auf die Unterschiede zwischen der nordfinnischen Stadt und Großstädten im Süden hin. Stickige Luft oder Smog seien kein Thema, eher mache Feinstaub den Städtern im Norden zu schaffen. Sie betonte auch, dass der Kälteeinfluss auf die Batterieleistung immer noch ein ungelöstes Problem sei. Als einzige Teilnehmerin in der Runde spielte sie mit dem Gedanken, Elektroräder in Betrieb zu nehmen. König Kunde hat seine Standards Laut dem Entwicklungsleiter für Elektrofahrzeuge bei der Daimler AG, Volker Energie Energia 20 DFHK-Vorstandsmitglied Philip Aminoff eröffnete den 1. Finnish-German eMobility Day im Konferenzzentrum Dipoli in Espoo. Störkmann, „interessiert die Verbraucher vor allem die Ladezeit, die Akkuleistung, die Reichweite, der Preis und die Zuverlässigkeit“ beim Kauf von E-Autos. Das bringe gewisse Herausforderungen für die Hersteller mit sich. Sie reagierten darauf z.B. mit zehnjährigen Garantiezeiten oder mit der Entwicklung superschneller Ladetechnologien. Matthias Kübel von der Volkswagen AG griff diesen Faden auf und betonte die Notwendigkeit gemeinsamer Standards. Er hob hervor, dass der Kunde in keinem Fall zu einem Testfahrer gemacht werde dürfe. Jens Meyer, Projektmanager im Bereich Ent wick lung und Akquisition bei der RWE Eff izienz GmbH, hielt Standards für wichtig, die sowohl für Deutschlands Entwicklung als auch EUVorgaben bedeutsam sind. Er betonte die Bedeutung des ISO/IEC 15118, da dieser eine Lösung für einheitliche Kabelform und Datenübertragung biete. Hier gibt es Fortschritte. Anfang 2014 werden die internationalen Standardisierungsgremien darüber abstimmen, ob sie ihn als lang ersehnten Kommunikationsstandard akzeptieren. Geben sie grünes Licht, bedeutet dies Investitionssicherheit für Autohersteller, Ladeinfrastrukturbetreiber, Elektromobilitäts-Dienstleister und Zulieferer. Auch der Kunde kann zufrieden sein, weil er sich dann nicht mehr um Stecker- oder Schnittstellenformen den Kopf zerbrechen muss. Er kann sich einfach auf das Fahrvergnügen konzentrieren und Gas geben, pardon: Strom. n Energie Energia „Wie spiegelt sich Elektromobilität im Stadtbild wider?“, fragte Timo Luukkainen (Ensto Oy) die Teilnehmer der Podiumsdiskussion. Dirk Arnold (Bundeswirtschaftsministerium), Leif Beilinson (Verkehrsministerium), Hannu Penttilä (Stadt Helsinki), Sinikka Salo (Stadt Oulu) und Christian Scherf (Projektkoordinator BeMobility) wussten die Antwort. Ob aus der „Formel 1“ die „Formel E“ wird steht noch nicht fest. Sicher ist: Die Energiewende bringt auch eine Verkehrswende mit sich. Welches Milliardengeschäft dank neuer Mobilitätskonzepte damit verbunden ist, erläuterte Peter Fuß von der Ernst & Young GmbH. Teilnehmer des Finnish-German eMobility Day 2013 Experten 17 % Manager 30 % Juristen 3 % Journalisten 5% Sonstige 3% Geschäftsführer, Vizepräsidenten, Direktoren 42 % In Zusammenarbeit mit: Die Teilnehmer bewerteten den Gesamteindruck der Veranstaltung mit der Spitzennote 4,2 (max. 5). Eindrücke vom Finnish-German eMobility Day 2013 bekommen Sie unter www.emobilityday.fi/ overview-2013/. 4 2013 Verschärfte Informations- und Mitteilungspflichten im Bausektor Durch Schwarzarbeit entgehen dem finnischen Staat jährlich 10–14 Milliarden Euro Einnahmen. Das schätzt das Finanzministerium. Um die Schattenwirtschaft in der Baubranche weiter einzudämmen, hat die finnische Regierung beschlossen, die Informationspflichten ab dem 1.7.2014 zu verschärfen. Die wichtigsten Regelungen im Überblick: Auskunft über Auftragsdaten – Pflichten des Auftraggebers Auftraggeber, die zur Erbringung der eigenen Baudienstleistungen Subunternehmer einsetzen, müssen ab dem 1.7.2014 monatlich Informationen über Bauaufträge an die finnische Finanzbehörde weiterleiten. In der Kette der Nachunternehmen meldet jeder Auftraggeber die Informationen seiner eigenen Subunternehmen und Bauaufträge. Wird eine Baugenehmigung benötigt, wird auch eine natürliche Person als Bauherr meldepflichtig. Für sie gelten etwas vereinfachtere Auskunftspflichten. Für welche Arbeiten besteht Auskunftspflicht? ständige Gewerbetreibende und Leiharbeiter. Jedes Unternehmen übermittelt die Daten seiner Arbeitnehmer an den Generalunternehmer, der die Daten an die Finanzbehörde weiterleitet. Die Daten müssen vor dem Beginn der Arbeiten übermittelt werden. Der Generalunternehmer ist unverzüglich über alle Änderungen zu informieren. Für welche Arbeiten besteht Auskunftspflicht? Die Meldepf licht betrifft eine Baustelle, auf der gleichzeitig oder nacheinander mehr als ein Arbeitgeber oder selbständiger Gewerbetreibende tätig werden. Maßgebend ist also, dass mindestens zwei Unternehmen auf der Baustelle arbeiten. Es kann vorkommen, dass Daten über Arbeitnehmer weiterzugeben sind, obwohl keine Meldepflicht über die Auftragsdaten besteht. Die Daten aller Personen, die auf einer solchen Baustelle arbeiten, müssen gemeldet werden. Dazu zählen neben den Daten der eigentlichen Bauarbeiter auch z.B. die der Büromitarbeiter, Reinigungskräfte, Praktikanten und des Sicherheitspersonals, auch wenn diese keine konkrete Bauarbeit ausführen. n Weitere Informationen: [email protected] Betroffen sind die im Umsatzsteuergesetz definierten Baudienstleistungen, die u.a. bei der Steuerschuldnerschaft des Leistungsempfängers (Reverse Charge Verfahren) bei bestimmten Baudienstleistungen Anwendung finden. Die Auskunftspflicht betrifft außerdem Instandhaltungsarbeiten, unter denen verschiedene Reparaturarbeiten, z.B. an Gebäuden verstanden werden. Auskunft über Arbeitnehmerdaten – Pflichten des Generalunternehmers Seit dem 1.3.2013 benötigt der Generalunternehmer für die Erteilung der Baustellenausweise die Steuernummern aller auf der Baustelle beschäftigten Personen. Diese Nummer muss im öffentlichen Steuernummerregister eingetragen sein. Ab dem 1.7.2014 muss er zudem monatlich Informationen über diese Personen an die Finanzbehörde weitergeben. Die Informationspf licht betrifft eigene Arbeitnehmer des Generalunternehmers, Arbeitnehmer der Subunternehmen, selb4 2013 Die Büroräume der Deutsch-Finnischen Handelskammer wurden Anfang Oktober umgestaltet und erweitert. 21 Finnland ist eine Insel: Gut vier Fünftel des Im- und Exports werden über die Häfen abgewickelt. © Helsingin kaupungin aineistopankki / Paul Williams 22 Transport & Logistik in Finnland Finnland punktet nicht nur als Logistikstandort mit einer sehr guten, mautfreien Infrastruktur, sondern bietet sich auch zum GUS-Transit und als Hub für Nordflüge nach Asien an. Das Land baut die Gleiswege und Straßen weiter aus, dazu entstehen neue Logistikzentren. Eine Herausforderung für das GUS-Geschäft ist der neue russische Großhafen Ust-Luga, der im Osten des Finnischen Meerbusens entsteht. D as finnische Logistikgeschäft ist 2012 um real 0,8 % auf ein Volumen von 23,6 Mrd. Euro gewachsen. Es hat sich besser als das Bruttoinlandsprodukt entwickelt (-0,8 %). Dabei war der Verlauf in den einzelnen Logistik sparten unterschiedlich: Der Lufttransport hat um 8,3 % auf ein Volumen von 2,8 Mrd. Euro zugelegt, im Lagerwesen und bei weiteren Dienstleistungen gab es ein Plus von 0,8 % auf 6,6 Mrd. Euro. Reale Rückgänge verzeichneten dagegen der Transport zu Lande (-0,2 %) und zu Wasser (–0,9 %) und vor allem die Postund Kurierdienste (–2,8 %). Finnland investiert weiter in seine Infrastruktur. Insgesamt 860 Mio. Euro kostet bis 2017 der Ausbau der Bahnstrecke Branchenreport Toimialakatsaus von Seinäjoki nach Oulu, die parallel zur nordwestlichen Ostseeküste verläuft. Dazu fließen 100 Mio. Euro in den Rangierbahnhof von Helsinki, 150 Mio. in die Gleistrasse von der Hauptstadt zum Bahnknoten Riihimäki und 380 Mio. Euro in den Ausbau der östlichen Bahnlinie zwischen Luumäki und Imatra. Das größte Straßenprojekt ist die Fertigstellung des östlichsten f innischen Autobahnabschnitts von Helsinki in Richtung Russland. An der Grenze entsteht auch eine Lkw-Zollabfertigung. Im Logistic Performance Index der Weltbank, der die Standortattraktivität von 155 Ländern untersucht, befindet sich Finnland 2012 auf dem 3. Platz (2010: 12.). In den Kategorien Logistikqualität und -kompetenz sowie Nachverfolgung (der Ware) ist Finnland sogar weltweit führend und bei der Verzollung liegt das nordische Land auf Rang 2. Herausforderungen: Ust-Luga und Schwefelrichtlinie Eine Unsicherheit für den GUS-Transit ist jedoch der neue russische Großhafen Ust-Luga. Dieser entsteht an der estnischen Grenze, hat seinen Umschlag 2012 mit 47 Mio. t mehr als verdoppelt und strebt für 2020 ein Aufkommen von 180 Mio. t an. Dies wäre weit mehr als das, was der Hafen Hamburg 2012 abgewickelt hat (131 Mio. t). Selbst wenn Ust-Luga dieses ambitionierte Ziel nicht erreicht, könnte der Hafen erheblichen 4 2013 Russlandtransit aus Finnland und aus anderen Staaten der Region abziehen. Problematisch ist für die Logistik branche die EU-Schwefelrichtlinie 1999/32/EG, die Schiffen auf der Ostsee ab 2015 einen deutlich geringeren Schadstoffausstoß vorschreibt. An andere EUMärkte ist Finnland nur über die Ostsee angebunden, abgesehen von einer Landgrenze zu Schweden in Lappland. Die Logistikbranche rechnet mit jährlichen Mehrkosten von zunächst 600 Mio. Euro. Chancen: Asien und Europa Chancen eröffnet der finnischen Branche dagegen der Verkehr zwischen Mitteleuropa und Ostasien. Vor allem der Flughafen Helsinki-Vantaa unternimmt Anstrengungen, sich dank der relativ kurzen Distanzen und guten Ausstattung als Drehkreuz für Güter- und Passagierflüge zu etablieren. Sollte zudem der angestrebte erhöhte Schiffsverkehr auf der Nordostpassage gen Asien Realität werden, so gewänne Finnland für den Transit zwischen Ost- und Barentssee an Bedeutung. Finnlands Logistikzentren Die größten Umschlagzentren befinden sich an der Südküste, von wo aus Waren ins Landesinnere und nach Russland weiterbefördert werden. Auch für den Logistiksektor ist der Großraum Helsinki sehr bedeutend. Der moderne Hafen im östlichen Stadtteil Vuosaari verzeichnete 2012 einen Umschlagrückgang um 3,3 % auf 10,8 Mio. t. Die Zahl der Container stieg hingegen um 3,0 % auf 405 000 TEU. Mit Vuosaaris Eröffnung wurden Logistikflächen im Zentrum geschlossen. Viele Logistikfirmen haben sich in den letzten Jahren am Flughafen Helsinki-Vantaa im Norden der Hauptstadtregion angesiedelt. Dort will 2015 auch DB Schenker ein 53 Mio. Euro teures Logistikzentrum in Betrieb nehmen. Zwischen Flughafen und Ringmagistrale III liegt der Büro- und Gewerbebezirk „Aviapolis“, der ausgebaut wird und 2014 einen S-Bahnanschluss erhält. Vergrößert wird auch der Logistikpark KerCa im angrenzenden Kerava. Darüber hinaus können im Großraum Helsinki Gewerbeflächen entlang der Ausfall- und Ringstraßen in Betracht kommen. Weitere wichtige Logistikzentren sind die LogiCity in der südwestlichen Hafenstadt Turku, ferner der zwischen Turku und Helsinki gelegene Freihafen Hanko und der östliche Hafen HaminaKotka. Von ihm sind es nur 35 km bis zur 4 2013 russischen Grenze. Etwa 55 km nördlich von HaminaKotka und 136 km vom Flughafen Helsinki-Vantaa entfernt liegt der Rangierbahnhof Kouvola, der ebenfalls ein modernes Logistikzentrum ist. In der westfinnischen Hafenstadt Vaasa hat der Bau des Vaasa Airport Park Logistics Centre (www.vasek.fi/projects/valc) begonnen, das 388 ha umfassen soll und stark auf die Asienflugfracht über die Nordroute abzielt. Etwa 80 km von Vaasa im Landesinnern will die an der Bahnlinie nach Oulu gelegene Stadt Seinäjoki die Nordic Logistik City (www.nlcseinajoki.fi) bauen. Pläne gibt es auch für das Projekt „Eco Airport and Logistics Centre“ in Humppila (www.hea.fi). Humppila liegt zwischen den drei größten Agglomerationen Helsinki, Tampere und Turku. Es ist ein Flughafen samt Gleis- und Straßenanschluss vorgesehen. Umsatzstärkster Transportkonzern war 2012 die Fluglinie Finnair, gefolgt von der Postgesellschaft Itella und der Bahn VR. Zu den größten Logistikunternehmen zählen ferner die Reedereien Finnlines, Viking Line, Tallink-Silja, Neste Shipping, Eckerö und Containerships, aber auch Töchter von DB Schenker, DHL und Kühne + Nagel. n AUTOR: TORSTEN PAULY (GTAI) Wichtige Logistikzentren in Finnland Logistikzentrum (Ort) Kommentar Hafen Vuosaari (Helsinki) RoRo- und Container-Hafen, Autobahn- und Gleisanschluss, 20 km zum Flughafen Helsinki-Vantaa (www.portofhelsinki.fi) Aviapolis (Vantaa) Ausbau; 388 000 qm Gewerbefläche; beim Flughafen Helsinki-Vantaa (www.aviapolis.fi) Kerava Cargo Center KerCa (Kerava) Im Ausbau befindliches, 160 ha großes Logistikzentrum 15 km nördlich vom Flughafen Helsinki-Vantaa (www.kerca.fi) LogiCity (Turku) Business- und Logistikzentrum unweit der Häfen Turku und Naantali sowie vom Flughafen Turku, Autobahn- und Gleisanschluss, Erweiterung auf 1 Mio. qm Lagerfläche geplant (www.logicity.fi) Freihafen Hanko Finnlands einziger Freihafen mit viel Kfz-Umladung, 76 000 qm Lager- und 728 000 qm Stellfläche im Freien, Gleis- und Fernstraßenanschluss, 130 km nach Helsinki (www.portofhanko.fi) Hafen HaminaKotka Östlichster, 35 km von der russischen Grenze entfernter finnischer Hafen, 130 km zum Flughafen Helsinki-Vantaa, 1,1 Mio. qm Lagerfläche, Autobahn- und Gleisanschluss (www. haminakotka.fi) Kouvola Größter Rangierbahnhof Finnlands, 200 000 qm Lagerfläche, 55 km zum Hafen HaminaKotka, 136 km zum Flughafen Helsinki-Vantaa, 86 km zur russischen Grenze (www.kinno.fi) Quelle: Recherchen von Germany Trade & Invest Wichtige Logistikanbieter (Umsatz in Mio. Euro) Anbieter (Land) Sitz Finnair Oyj (Finnland) Helsinki Umsatz 2012 2.449 Internetadresse www.finnairgroup.com Itella Oyj (Finnland) Helsinki 1.947 www.itella.fi VR-Yhtymä Oy (Finnland) Helsinki 1.438 www.vr.fi Oy Schenker East Ab (Deutschland) Helsinki 641 www.schenker.fi Finnlines Oyj (Italien) Helsinki 609 www.finnlines.com Viking Line Abp (Finnland) Mariehamn 516 www.vikingline.fi Neste Shipping Oy (Finnland) Espoo 414 www.nesteoil.fi Tallink-Silja Oy (Estland) Espoo 376 www.tallinksilja.com Rederieaktiebolaget Eckerö (Finnland) Eckerö 240 www.rederiabeckero.ax Containerships Ltd Oy (Finnland) Helsinki 220 www.containershipsgroup.com DHL Freight (Finnland) Oy (Deutschland) Helsinki 202 www.dhl.fi Helsingin Kaukokiito Oy (Finnland) Helsinki 173 www.kaukokiito.fi DSV Road Oy (Dänemark) Vantaa 150 www.dsv.fi Steveco Oy (Finnland) Kotka 150 hwww.steveco.fi Oy Kuehne + Nagel Ltd (Deutschland) Helsinki 122 www.kn-portal.com Quelle: Zeitschrift „Talouselämä“ Branchenreport Toimialakatsaus 23 © Frank Irmscher 24 Anuga-Messe Delikater Jahreshöhepunkt Die Anuga ist das Tor zur Welt für die Lebensmittelindustrie. 155 000 Besucher aus 187 Ländern machten die Messe Anfang Oktober zum Jahreshöhepunkt für die 13 finnischen Unternehmen, die sich gemeinsam unter der Marke „Food from Finland“ im Bereich Fine Food präsentierten. Die Deutsch-Finnische Handelskammer war Partner des Gemeinschaftsstandes und vermarktete die Produkte des erneut gestarteten Exportnetzwerks finnischer Lebensmittel. A lle zwei Jahre informieren sich Entscheider aus dem deutschen wie dem internationalen Handel, führende Importeure und die Einkäufer wichtiger Caterer-Unternehmen auf der Anuga in Köln über die neuesten Produkte der Lebensmittelindustrie. Die Deutsch-Finnische Handelskammer präsentierte in Halle 11.1 auf dem Finnland-Stand Flammlachs, luftgetrockneten Bioschinken, Vodka und Glögg, Leinsamen-Beeren-Müslis und Backmischungen sowie gesunde Roggensnacks. Darüber hinaus gab es auch so Exotisches wie Birkensaft oder Rosenblütenkonfitüre zu probieren. Mit diesen einzigartigen Produkten war der Gemeinschaftsstand ein wahrlich feiner Auftritt Finnlands nach jahrelanger Abstinenz auf der Anuga – ideal für ein erfolgreiches Spezialitätenmarketing. Denn die auf Gesundheit und Genuss fokussierten Erzeugnisse der finnischen Firmen passen hervorragend zu den aktuellen Trends. Diese konnten Besucher leicht bei einem Rundgang durch die Hallen, in denen sich in zehn Fachbereichen nahezu 6 800 Unternehmen präsentierten, erspüren. Megatrend Convenience Vor allem versuchen Hersteller und der Einzelhandel immer stärker, diese Aspekte wie Genuss, Frische, Gesundheit und Nachhaltigkeit in den Produkten zusammenzubringen. Dahinter steht der Makrotrend „Convenience“, zu Deutsch: Einfachheit in der Zubereitung. Die Ernährungsgewohnheiten von immer mehr Menschen passen sich den veränderten Alltagssituationen an. Die Zeit ist knapp, doch Konsumenten möchten sich bewusst und gesund ernähren. Nach fünf langen Tagen zeigten sich die finnischen Aussteller durchweg zufrieden mit dem hohen Zuspruch der Fachbesucher. Einzig die Besucherzahl deutscher Händler blieb unter den Erwartungen. Für das Exportnetzwerk der Deutsch-Finnischen Handelskammer, das mit dem gemeinsamen Messeauftritt in seine nächste Phase ging, war die Reise nach Köln ein voller Erfolg: Derzeit laufen die Verhandlungen mit mehreren Kauf hausketten über die Aufnahme der Produkte. n Weitere Informationen: Frank Irmscher, [email protected], Tel. +358 9 6122 1238, www.finnische-lebensmittel.de 4 2013 Nach acht Jahren Dreharbeiten bricht der Dokumentarfilm „Eine Geschichte vom Wald“ in Finnland Zuschauerrekorde. 25 © Tiberius Film Marktplatz für den finnischen Film Am ersten Novemberwochenende wird in Lübeck stets Finnisch gesprochen. Nicht nur, aber in diesem Jahr besonders viel. Denn Finnland ging bei den Nordischen Filmtagen gleich mit vier Beiträgen um den besten Spielfilm ins Rennen. Das Filmfestival, das rein nordeuropäische und baltische Produktionen zeigt, ist das größte seiner Art außerhalb Skandinaviens. „D ie Nordischen Filmtage sind sehr wichtig für den finnischen Film. Und 2013 ist ein großes Jahr für uns.“ Jenni Domingo von Suomen Elokuvasäätiö, der Finnischen Filmstiftung, ist zum dritten Mal in Lübeck. Sie ist für die internationale Vermarktung von Spielfilmen zuständig und betreut die vier Produktionen, die im Wettbewerb um den Hauptpreis des Festivals konkurrieren. Die Bandbreite reicht dabei von dem leicht erzählten In aller Liebe (Kaikella rakkaudella) über das Beziehungsdrama Ich werde Dir alles erzählen (Kerron sinulle kaiken) bis hin zum im artifiziellen schwarz-weiß inszenierten Psychogramm Nacht in Beton (Betoniyö). Der nachhaltigste Beitrag war allerdings Aus dunklen Wassern (Tumman veden päällä) des Schauspielers Peter Franzén, der ursprünglich ein autobiographisches Buch über seine Kindheit schrieb und dieses nun selbst verfilmt hat. Sein Alter Ego Pete ist darin hin- und hergerissen zwischen der Zuneigung zu seinem Stiefvater einerseits und dessen gewalttätigen Ausbrüchen andererseits, nachdem er wieder getrunken hat. Auch wenn letztlich keiner der vier Filme einen Preis gewinnen konnte, ist die geballte Präsenz in Lübeck 4 2013 - hinzu kommen noch vier Dokumentationen und ein Jugendfilm - eine große Anerkennung für das finnische Kino. Waldgeschichte bricht Rekorde 2013 ist ein Rekordjahr: rund 30 finnische Filme kamen ins Kino. Der größte Hit war 21 ways to ruin a marriage (21 tapaa pilata avioliitto) von Johanna Vuoksenmaa. Die Komödie lockte bisher über 400 000 Zuschauer an. Noch bemerkenswerter ist aber der Erfolg von Eine Geschichte vom Wald (Metsän tarina): Der Dokumentarfilm über die finnischen Wälder und die Tiere, die sie bewohnen, zählte schon mehr als 80 000 Besucher. „Davon sind wir alle überwältigt“, sagt Domingo. „Bislang hat es noch keinen Dokumentarfilm dieser Art bei uns gegeben. Er spricht sowohl ältere Zuschauer an als auch Kinder. Aber der Erfolg war für uns alle eine große Überraschung.“ Auch Eine Geschichte vom Wald war in Lübeck zu sehen und sorgte vor allem in der Schülervorstellung für Begeisterung. Kino braucht Kooperation Als Co-Ausrichter war die Finnische Filmstiftung an der Veranstaltung „Kid’s films on tour - Nordic-German Co-Pro- duction and Distribution Meeting“ beteiligt. Kinderfilmexperten aus den Bereichen Produktion, Distribution, Filmförderung und Fachverbänden gingen dabei der Frage nach, unter welchen Bedingungen Kinderfilme nicht nur im Heimatland, sondern auch im europäischen Ausland erfolgreich sein können. Vier finnische Produzenten nahmen an dem Branchentreffen teil. „Da hatten wir einige sehr gute Gespräche mit Leuten von Sendern, z.B. über das Thema Synchronisation“, resümiert Jenni Domingo. Internationa le Zusammena rbeit wird in Zukunft auf allen Gebieten immer wichtiger. Abgesehen von Aus dunklen Wassern hatten in diesem Jahr alle in Lübeck gezeigten finnischen Spielfilme Co-Produzenten aus Norwegen, Schweden oder Dänemark. Finnland als verhältnismäßig kleines Filmland ist auch angewiesen auf die Unterstützung aus dem Ausland, sowohl finanziell als auch personell. Mit deutschen Produzenten zusammenzukommen wird eine noch größere Bedeutung bekommen. Die Ergebnisse dieser Treffen sieht man dann vielleicht in den kommenden Jahren in Lübeck. n AUTOR: Jens Dehn (Freier Journalist) Kultur Kulttuuri 26 Open House 4 2013 Open House 4 2013 27 28 Geschäftsvermittlungen Finnische Unternehmen suchen deutsche Produkte Suomalaiset yritykset etsivät saksalaisia tuotteita Finnischer Großhändler sucht Kontakte zu Herstellern von mikrobiologischen Reinigungsmitteln, Kompost- und Humustoiletten, Kaltkathodenröhren und Wasserhähnen/Armaturen. Innotrading Oy Lautamiehentie 2 02770 ESPOO Finnland Tel. +358 40 5498236 E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Herr Jaakko Raanimo Vermarkter sucht Kontakt zu Herstellern und Großhändlern von Filtern und Belüftungsgeräten. Ziel ist – nach geglückter Probelieferung – die Zusammenarbeit mit einem Großhändler fortzusetzen. Das jährliche Importvolumen wird 500.000 – 1 Mio. € betragen. Pohjoismaiden Kilpailutuspalvelut Oy Tikkurilantie 68 C 01300 VANTAA Finnland Tel. +358 45 862 8890 E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Herr Joonas Uosukainen Finnische Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Deutschland Suomalaiset yritykset etsivät edustajaa/ ostajaa Saksasta Hersteller von Climbstation Kletterwänden sucht Vertretung. Joyride Games Oy (Ltd.) Hämeentie 7 30100 FORSSA Finnland Tel. +358 41 5329820 www.climbstation.com E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Herr Kaarle Vanamo Finnische Unternehmergruppe mit vier Kleinunternehmen im Mode- und Schuhbereich sucht Vertriebspartner. Lille Clothing Oy Lemuntie 4F 00510 HELSINKI Finnland Tel. +358 10 2317360 www.lilleclothing.com www.frenncompany.com www.saintvacant.com www.terhipolkki.com E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Frau Kirsi Lille Liikeyhteyksiä Finnisches Unternehmen sucht Importeur für Sportprodukte (YOKO-Brand) in den Bereichen Schilaufen und Radfahren. M-X-SPORT Oy Tarkk’ampujankatu 12 B 45 b 00150 HELSINKI Finnland Tel. +358 40 5950740 www.mxsport.fi E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Herr Jani Gustafsson Konttien osto-, myynti- ja vuokrausliike etsii asiakkaita. Elbtainer Trading GmbH Rosenstraße 6 20095 HAMBURG Deutschland Puh. +49 40 30384154 Faksi +49 40 30384155 www.elbtainer.com Sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Herr Andreas Atrott Weltweit bekannter finnischer Hersteller von Digital-Sports-Solution Sport Tracker sucht Vertriebspartner. Sports Tracking Technologies Oy Teollisuuskatu 21 00510 HELSINKI Finnland Tel. +358 40 52221144 www.sportstrackingtechnologies.com E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Herr Mika Laine Korkeatasoisten muovisten kuormalavojen valmistaja hakee yhteyksiä elintarvike-, pakkaus- ja autoteollisuuteen. Paul Craemer GmbH Brocker Str. 1 33442 HERZEBROCK-CLARHOLZ Deutschland Puh. +49 5245 43235 Faksi +49 5245 43170 www.craemer.de Sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Frau Sandra Kübler Hersteller von Casual-Bekleidung sucht Distributeur/Agenten. SUPERYELLOW Design Oy Kauppiaankatu 8-10 B 00160 HELSNKI Finnland Tel. +358 44 566396 www.superyellow.fi E-Mail: [email protected] Ansprechpartner: Frau Anna Ahlholm Saksalaiset yritykset etsivät edustajaa/ostajaa Suomesta Deutsche Unternehmen suchen Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland Allergiadiagnostiikan valmistaja etsii apteekkija sairaalatuotteiden maahantuojia/jakelijaa/ edustajaa/tukkukauppiaita. Arlt&Partner Elsa-Brändström-Str. 67 13189 BERLIN Deutschland Puh. +49 2131 29840 Faksi +49 2131 2984184 http://fooke-labs.de Sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Herr Peter Arlt Yhteistyötä ja palveluja Kooperationen und Dienstleistungen Pohjoissaksalainen hotelli etsii matkan järjestäjiä, jotka järjestävät matkoja Saksaan. Dreiklang GmbH Norderstraße 6 24568 KALTENKIRCHEN Deutschland Puh. +49 4191 9210 Faksi +49 4191 921100 www.dreiklang-resort.de Sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Herr Uwe Heymann www.dfhk.fi Puhdistus- ja desinfiointiaineiden valmistaja etsii myyntiedustajaa/puhdistus- ja pesuaineiden tukkukauppiaita. Calvatis GmbH Dr.-Albert-Reimann-Strasse 16a 68526 LADENBURG Deutschland Puh. +49 6203 1050 Faksi +49 6203 105111 www.calvatis.com Sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Herr Hans Graumans 4 2013 JobXchange Rekrytointipalvelu jobXchange Käytössämme on useamman sadan työntekijän pooli, joka kasvaa päivittäin. Yhteistä kaikille hakijoille on monipuolinen kielitaito sekä kiinnostus kansainvälistä kauppaa kohtaan. Olipa kyse nuorista harjoittelijoista tai kokeneista johtotason henkilöistä, meidän kauttamme löydätte työntekijöitä, joita ette tavoita tavallisen työpaikkailmoituksen kautta. Käytännössä teidän ei tarvitse kuin ottaa meihin yhteyttä ja kertoa rekrytointitarpeestanne. Me etsimme teille sopivat kandidaatit, joista voitte valita sopivimman. Säästätte selvää aikaa ja rahaa, sillä perimme välityspalkkiomme vasta, kun työsopimus on syntynyt. Lisätietoja: Markus Majer [email protected], puh. (09) 6122 1247 337 Saksalainen (24), vastavalmistunut tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta, Bachelor of Business Administration -tutkinto. Työskentelee tällä hetkellä ohjelmisto- ja web-kehittäjänä Suomessa. Kielet: saksa (äidinkieli), espanja (äidinkieli), suomi (sujuva), englanti (sujuva). 323 Saksalais-suomalainen yhteiskuntatieteiden maisteri (28), kokemusta henkilöstöhallinnon tehtävistä. On kiinnostunut jatkamaan uraa Suomessa tai vaihtoehtoisesti suomalaisessa yrityksessä Saksassa. Kielet: saksa (äidinkieli), suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), ranska (perustiedot). 319 Saksalainen juristi (33), kokemusta pankki- ja finanssialalta sekä juridisten palvelujen tarjoajana ja asianajajana mm. kansainvälisen kaupasta. Kiinnostunut ennen kaikkea kansainvälisistä tehtävistä. Kielet: saksa (äidinkieli), englanti (sujuva), suomi ja ranska (perustiedot). 253 318 Saksalainen (32), opiskellut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineenaan konetekniikka. Kokemusta patenttihakemusten laatimisesta ja kääntämisestä sekä koneiden suunnittelu- ja tuotantotekniikan tehtävistä. Kielet: saksa (äidinkieli), suomi (erinomainen), englanti (erinomainen), espanja ja ranska (perustiedot). Itävaltalainen kauppatieteiden maisteri (49), jolla on kokemusta tuote- ja markkinointipäällikön tehtävistä Suomessa sekä projektipäällikön tehtävistä Saksassa. Asunut ja työskennellyt viimeiset kaksi vuosikymmentä pääasiassa Suomessa ja etsii uusia haasteita pääkaupunkiseudulta. On kiinnostunut työtehtävistä koneenrakennus-, sähkö- sekä paperiteollisuudessa. Kielet: saksa (äidinkieli), suomi (sujuva), englanti (sujuva), ranska (hyvä), ruotsi (perustiedot). 334 Suomalainen filosofian maisteri (30), työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä Suomessa ja hakee uusia haasteista markkinoinnista ja viestinnästä. Kielet: suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), saksa (sujuva), ruotsi (tyydyttävä), norja (perustiedot). 332 Saksalais-suomalainen historian maisteri (37), jolla opintoja myös oikeustieteissä sekä englannin kielessä. Toiminut konsulttina Saksassa ja Tanskassa. Etsii uusia haasteita kansainvälisessä työympäristössä mieluiten Suomessa. Kielet: saksa (äidinkieli), englanti (sujuva), suomi (hyvä), ruotsi (hyvä), tanska ja venäjä (tyydyttävä). 295 Suomalainen vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri (25). Ollut useaan otteeseen Saksassa harjoittelijana oman alan töissä ja on tällä hetkellä kiinnostunut kansainväliseen ostoon ja myyntiin liittyvistä koordinoimistehtävistä. Kielet: suomi (äidinkieli), saksa (erinomainen), englanti (erinomainen), ruotsi (hyvä), ranska (perustiedot). 4 2013 29 30 Syyskokous Herbsttagung Vahvatunnelmainen Berliinin syyskokous Ensi kertaa 35-vuotisen historiansa aikana Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti syyskokouksensa Berliinissä 10.–11. marraskuuta. Se vietiin läpi kompetenssin, yhteistyön ja kulttuurin hengessä, mutta taustalla vaikuttivat myös hallituksen koalitioneuvottelut ja – karnevaalimieliala. ”T oivon, että koalitioneuvottelut eivät muutu karnevaaliksi, vaan asia hoidetaan kunnolla loppuun saakka.” Näillä sanoilla kommentoi Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Heinrich Beckmann tervehdyspuheessaan syyskokouksen poliittistunnelmaista ympäristöä 11. syyskuuta Berliinissä. Myös suomalaiset ovat seuranneet tarkasti, kuinka hallitusneuvottelut suuren koalition aikaansaamiseksi kehittyvät. ”Päätöksillä infrastruktuuriprojektien puolesta ja vastaan, henkilöautojen tiemaksuilla, kuorma-autojen laajennetuilla tiemaksuilla tai uusiutuvan energian lakimuutoksilla on vaikutusta Saksan ja Suomen väliseen kauppaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää tietää, mihin suuntaan Saksa on menossa”, sanoi Beckmann. Beckmann muistutti myös saksalaissuomalaisen tavaravaihdon supistumisesta. Sen kehitys oli vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla jälleen negatiivinen. Edellis- Kauppakamari DFHK Intern vuoteen verrattuna Saksan vienti Suomeen laski kolme prosenttia, Saksan tuonti Suomesta putosi jopa viisi prosenttia. Kaupan virkistymistä tai suunnan muutosta joudutaan odottamaan kauemmin kuin vuoden alussa ennustettiin. Myönteisiä signaaleja euroalueelta Nyt on havaittavissa kuitenkin merkkejä siitä, että tilanne euroalueella on hitaasti paranemassa ja suhdanteet ovat muuttumassa positiivisempaan suuntaan. ”Tästä hyötyvät ennen kaikkea Saksan auto- ja koneenrakennusteollisuuden ydinalueet. Kun Saksan suhdanneveturi lisää vauhtia, sillä on myönteinen vaikutus myös Suomen talouteen. Onhan Saksa tunnetusti Suomen tärkein kauppakumppani euroalueella.” Puheenjohtaja Beckmann käsitteli puheessaan myös Saksan taloudellista vahvuutta, joka vaikeasta Euroopan toimintaympäristöstä ja maailman bruttokansan- tuotteen kasvuluvuista huolimatta osoittaa tasapainoista valtionbudjettia ja ennätystyöllisyyttä. Maan korkea kauppa- ja vaihtotaseen ylijäämä on viime aikoina joutunut kritiikin kohteeksi. Hyvä kilpailukyky kannattaa ”Tämä kritiikki ei mielestämme ole oikeutettua. Ylijäämäluvut ovat ennemminkin tulosta poikkeuksellisesta kilpailukyvystä, joka perustuu huippulaatuun, innovaatioihin ja pitkälle tähtäävään kansainvälistymiseen. Ei ainoastaan suurkonsernit, vaan erityisesti myös Saksan vientisuuntautuneet keskisuuret yritykset ovat tehneet kotiläksynsä. Tästä hyötyvät myös muut EU-maat. Kun Saksan vientiluvut kasvavat, lisääntyvät myös naapurimaista tehdyt tuontiostot”, totesi Beckmann. Sen sijaan että moititaan jotain maata sen vahvasta viennistä, olisi rakentavampaa luoda myös muissa EU-maissa edellytykset kasvuun ja lisääntyvään työllisyyteen. Tällöin budjettikuri ja rakenteelliset 4 2013 Herbsttagung muutokset ovat tärkeitä, varsinkaan kun Saksa ei ole haavoittumaton. Korkeat energia- ja palkkojen yksikkökustannukset asettavat maalle jatkuvia haasteita. Suomi toimii proaktiivisesti Puheenjohtaja Beckmann kiitteli Suomen ennakoivaa ja vastuullista roolia. Maassa on tunnistettu ajan merkit. ”Hallitus ja työmarkkinaosapuolet reagoivat rakennemuutokseen, jota Suomen talous on läpikäymässä. Yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin ja maltilliset palkkasopimukset ovat hyvä perusta sille, että Suomi kykenee säilyttämään myös tulevina vuosina kolmen A:n luottoluokituksensa ja parantamaan kansainvälistä kilpailukykyään.” Hyvästä lähtökohdasta huolimatta paljon on vielä tehtävää. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on valmis hoitamaan oman osuutensa, kuten se on tehnyt jo viimeiset 35 vuotta. Siitä on huolehtimassa 30 työntekijää, jotka tarjoavat laajan palveluvalikoiman saksan ja suomen kielellä. ”Kielitaito ja yhtäläinen ajatusmaailma sekä molempien kulttuurien ymmärtäminen helpottavat huomattavasti rajojen yli käytävää kauppaa ja kommunikaatiota erityisesti silloin, kun taloudessa ei mene niin hyvin”, korosti Beckmann. Berliiniä ja Helsinkiä yhdistävä ”protestanttinen työetiikka” tarjoaa siihen hyvät edellytykset. Kulttuuri talousvaikuttajana Kulttuurin painoarvoa sekä Saksan ja Suomen erinomaista yhteistyötä korosti myös kolme muuta puhujaa. ”Kulttuurin 4 2013 avulla voimme laajentaa Suomi-kuvaa ja vahvistaa myönteistä asennetta maatamme kohtaan”, sanoi Suomen suurlähettiläs Päivi Luostarinen. Samalla hän toi esiin Frankfurtin kirjamessujen merkityksen. Suomi on vuonna 2014 kirjamessujen teemamaa. Eivät vain kirjamessut tarjoa saksalaisille ja suomalaisille yrityksille monia yhteistyömahdollisuuksia. Perinteiset alat, kuten teknologia-, paperi- ja puuteollisuus ovat edelleen kiinnostavia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia avaavat terveysteknologia ja energia-ala sekä muotoilu, muoti ja IT-ala. ”Berliinistä on tullut luovien alojen mielenkiinnon kohde ja ponnahduslauta uusille start-up-yrityksille, jotka pyrkivät Saksan ja muun Euroopan markkinoille”, muistutti Luostarinen. Myös Suomessa tapahtuu tällä alalla paljon. Luostarinen mainitsi Helsingissä pidetyn kasvuyrityksiä esittelevän Slush-konferenssin, joka on alallaan Pohjois-Euroopan suurin. Väkivahva sijaintikohde Berliinin vahvuuksia sijaintikohteena esitteli Berliinin osavaltion taloudesta, teknologiasta ja tutkimuksesta vastaava senaattori Cornelia Yzer: ”Olemme Saksan nopeimmin kehittyvä talousalue. Bruttokansantuote vuonna 2012 oli 1,2 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin Saksassa.” Kasvua tulee esimerkiksi teollisuudesta, joka muodostaa jo runsaan kymmenyksen Berliinin BKT:stä. Tuottoa syntyy erityisesti pk-yrityksissä, joiden määrä jatkuvasti Syyskokous kasvaa. Berliiniä voidaan kutsua ”uusyritysten pääkaupungiksi”. Vuosittain sinne perustetaan 44 000 uutta yritystä, joista keskimääräistä enemmän eli 14 prosenttia on itsenäisiä pk-yrityksiä. Edustettuina ovat erityisesti teknologiayritykset, kuten IT-ala, life science, sähkötekniikka ja laiterakennus. Yritykset hyötyvät ”innovaatioalojen kasvulle tärkeistä tekijöistä, kuten läheisestä yhteistyöstä elinkeinoelämän ja tiedemaailman kanssa”, sanoo Yzer. Kaupungissa on 15 valtion omistaman ja 23 yksityisen korkeakoulun lisäksi 70 yliopiston ulkopuolista tutkimuslaitosta, joissa työskentelee 18 000 tutkijaa. Senaattorin mielestä riskipääoman käyttöedellytyksiä olisi parannettava, jotta Berliinin asema vahvistuisi keskeisenä uusyrityskohteena. ”Me tarvitsemme tätä varten kansainvälisesti kilpailukykyiset markkinat eli paremmat veroehdot ja uutena investointi-instrumenttina kasvuyritysten Crowd Funding -joukkorahoitusta. Kasvava metropoli tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja kasvaviin tarpeisiin liikenteen, asumisen, terveyden, turvallisuuden ja energian alalla.” Kaupunki muutoksessa Berliinin teollisuus- ja kauppakamarin varapuheenjohtaja Dr. Beatrice Kramm toi esille yli 120 Saksan ulkomaankauppakamarin hyvää yhteistyötä yli 80 maassa. Mielipiteeseen yhtyi myös puheenjohtaja Beckmann kiittäessään Dr. Krammia syyskokouksen järjestelyissä saadusta tuesta. Berliinin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Christian Wiesenhütter oli Kauppakamari DFHK Intern 31 32 toiminut sunnuntaina kokousosanottajien oppaana tutustuttaessa Berlin-Brandenburgin lentokenttään. Hän selvitti yhdessä German Business Aviation Association -liikelentoalan toiminnanjohtajan HansHemming Rombergin kanssa lentokentän rakentamisen eri vaiheita. Asiantuntijoiden arvion mukaan lentokenttä otetaan käyttöön 2015–2016. Dr. Beatrice Kramm ei halunnut kuitenkaan olla yhtä konkreettinen: ”Olen varma, että seuraavaan syyskokoukseen mennessä emme tarjoa enää väliaikaisia ratkaisuja, vaan vieraamme pääsevät laskeutumaan kentälle ja rikastuttamaan meitä omilla näkemyksillään.” Tähän kuuluu mm. ”Marburger Strasse 3”, joka on toisesta maailmansodasta lähes vahingoittumattomana säilynyt yksittäinen grynderiajan keskustaalueen rakennus. Talo on nykyään taiteen, luovuuden ja innovaation tyyssija. Siitä on kiittäminen Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johtokunnan jäsentä ja suomalaisen teknologiayrityksen Ensto Oy:n puheenjohtajaa Timo Miettistä. Kokouksen osanottajilla oli mahdollisuus tutustua taloon samana iltana. Timo Miettinen tarjosi heille ja muille vieraille vastaanoton Salon Dahlmannissa. Syyskokous päättyi tyylikkäästi ”Last Supper” -nimiseen suomalaisen taidemaalarin Marianna Uutisen ja berliiniläisen taiteilijan Anselm Reylen yhteiseen näyttelyyn. n UPM ENERGY PURE ELECTRICITY As a forerunner in sustainability, UPM is a major player in climate friendly energy. www.upm.com Kauppakamari DFHK Intern 4 2013 ”Euroopan terästeollisuus kaipaa vakaata toimintaympäristöä!” Eurooppalaisen teollisuuden mahdollisuudet ja haasteet olivat Mika Seitovirran juhlapuheen pääaiheena. Outokummun toimitusjohtaja vaati vakaata toimintaympäristöä ”kaltoin kohdellulle hyväntekijälle” ja haastoi avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. O utokummun ja ThyssenKruppin Inoxum-jaloteräsryhmän yhteenliittymä vuonna 2012 ei ollut ”rakkausavioliitto” kaikille osapuolille, tunnusti Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta juhlaesitelmässään, jolla oli vajaa sata kuulijaa. Mutta globaali kilpailupaine ja dramaattiset muutokset teräsmarkkinoilla olivat painavimpia syitä yhdistää voimat. ”Me täydennämme toisiamme sopivasti. Outokumpu on vahva teollisuushyödykkeissä, Inoxum vahva kulutushyödykkeissä.” Yhteisyrityksessä on noin 16 000 työntekijää ja sen liikevaihto on yli 10 miljardia euroa. Yhteensä se kattaa kymmenen prosenttia maailman teräsmarkkinoista. Haasteet Euroopan markkinoille virtaavasta Aasian terästulvan takia monet terästehtaat Euroopassa toimivat vajaalla kapasiteetilla ja ovat tappiollisia. Erittäin korkeasta laadusta, tarkkuudesta ja alhaisesta hylkymäärästä huolimatta ”ei Euroopassa ole yhtään teräksen tuottajaa, joka olisi voitollinen”. Siitä syystä terästuotantoa on purettava suunniteltua nopeammin ja suljettava tappiollinen terästehdas Bochumissa jo vuonna 2014 eikä vasta 2016. Tästä on tarkoitus käydä vaikeita neuvotteluja IG Metallin kanssa – ”avoimessa ja rehellisessä hengessä. Siitä kasvaa luottamus.” Toimintaedellytysten on oltava kunnossa Kaukoidästä tulevan kilpailun lisäksi erityisesti Euroopan teräksen tuottajat, mutta myös muut teollisuusalat joutuvat kamppailemaan kotitekoisten haasteiden kanssa: korkeat energiahinnat ja hiilidioksidin päästökauppa haittaavat tuotantolaitoksia muuhun maailmaan verrattuna. Yhtäältä kuullaan juuri eurokriisin aikana entistä enemmän ”teollisuuden ylistyslaulua” ja vaaditaan lisää teollisuuden työpaikkoja taantuman ja pysähtyneisyyden ehkäisemiseksi työttömyyttä sekä alenevia verotuloja vastaan. Toisaalta poliitikot heittävät kapuloita yritysten rattaisiin. Teollisuudesta tulee siten ”kaltoin kohdeltu hyväntekijä”. ”Terästä on tuotettava tuulivoimaloiden generaattoreihin, piitä aurinkokennoihin ja litiumia hybridiautojen akkuihin, mikä merkitsee osittain jopa huomattavaa energian tarvetta”, selvitti Seitovirta. ”Kun halutaan edistää nk. puhtaita teollisuuden aloja, ei pitäisi unohtaa, ettei se onnistu ilman näiden apua.” Oikein tasapainotettu muutos ja lisää yhteishenkeä ”Jos Eurooppa haluaa selvitä kriisistä pysyvästi, se tarvitsee myös vahvaa teollisuutta”, muistutti Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta. 4 2013 Mika Seitovirta ilmoittautui avoimesti ilmastonsuojelun kannattajaksi, mutta varoitti ylimitoitetusta energiapoliittisesta innosta. ”Me elämme teollisen ’verilöylyn’ aikaa”, hän siteerasi EU:n teollisuuskomissaarin Antonio Tajanin lausuntoa. Ratkaisuksi kriisiin Outokummun hallituspomo vaati ”oikeaa muutostasapainoa ja aikataulua sekä ennen kaikkea lisää rehellisyyttä puhuttaessa ristiriidoista, joiden kanssa joudumme kamppailemaan”. Lisäksi EU:n on edustettava aktiivisemmin oman alueensa teollisuuden intressejä. ”Viime kädessä ei nyt ole kyse vain meidän kaikkien kohtalosta, vaan myös meidän lapsiemme. Tästä ei päätetä enää kansallisella, vaan laajamittaisella yhteisötasolla.” n Kauppakamari DFHK Intern 33 ”Open House” tarjosi monipuolista nautintoa 34 © Alnatura ”Taidetta, tapaamisia, tapaksia” -teemalla järjestetty Open House houkutteli Saksalais-Suomalaiseen Kauppakamariin yli 150 vierasta (s. 26–27). Samalla avattiin ”Triumviratus”-ryhmän eli André Krigarin, Pekka Hepoluhdan ja Ilmari Raution näyttely. Ryhmälle on tunnusomaista maalata ”en plein air”, eli ulkoilmassa. Valmiita – ja nyt jo kuivia teoksia – voi käydä ihailemassa ja ostamassa 17. tammikuuta 2014 saakka uusituissa Kauppakamarin toimitiloissa Mikonkatu 25:ssä. Luomuviljelijöillä paremmat ansiot Optimismia koneenrakennusalalla Saksan luomuviljelijät ovat päässeet 60 559 euron tuottoihin yritystä kohden tilikaudella 12/2011. Näin luomutilat ansaitsivat noin 4 500 euroa enemmän kuin tavallista viljelyä harjoittavat tilat. Vaikka kasvi- ja eläinperäisten luomutuotteiden tuotto jää perinteisiä tiloja pienemmäksi, vaihtoehtoisilla menetelmillä tuotetuilla elintarvikkeilla on korkeampi Saksan koneenrakentajien vientinäkymät ovat voimakkaan pudotuksen jälkeen taas valoisammat. Vuoden kolmannella neljänneksellä kone- ja laiterakentajat veivät tuotteitaan 36,9 miljardin euron arvosta. Alan keskusliiton VDMA:n ilmoituksen mukaan tulos oli vielä 0,6 prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta pudotus oli selvästi loivempi kuin aikaisemmin. hinta: esimerkiksi sata kiloa tavallisia perunoita maksoi 9,37 euroa, kun taas luomuperunoiden hinta oli 29,53 euroa eli yli kolminkertainen. Syyskuussa koneenrakennusala jopa kasvatti vientiään 4,2 prosentilla. Saksan koneenrakennustuotteista vajaa 40 prosenttia menee EU-maihin. Pisa-tulokset houkuttelivat kolumbialaisia vieraita Marraskuun alussa 24 Kolumbian kuntien ja oppilaitosten edustajaa vieraili Helsingissä. Matkan tarkoituksena oli tutustua Suomen maineikkaaseen koulutusjärjestelmään ja löytää elementtejä, joita voisi hyödyntää Kolumbiassa. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari järjesti vieraille mahdollisuuden keskustella suomalaisten organisaatioiden, yhdistysten, koulujen ja Aalto-yliopiston kanssa. Kolumbialainen valtuuskunta oli vaikuttunut perusperiaatteista, joiden mukaan kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja heikommin suoriutuvia oppilaita tuetaan yksilöllisesti. Aalto-yliopiston hankkeet, kuten Design Factory ja Startup Sauna, osoittivat kuinka yliopistokoulutus voi synnyttää uusia innovaatioita ja yrityksiä. ”Meidän on välitettävä saamamme tieto eteenpäin ja tehtävä töitä voidaksemme tulla paremmik- © Nordex SE si”, totesi Casa Alemana Industrialin järjestäjä Miguel Ayala. Vastaavanlainen vierailu on suunnitteilla myös ensi vuodeksi. Ilmastonsuojelu on miljardibisnes © Frank Irmscher Ilmastonsuojelussa pyörii Saksassa miljardeja. Uusiutuvan energian ja kasvihuonepäästöjen vähentämisen ympärille kehitettyjen tuotteiden ja palveluiden liikevaihto ylsi Saksan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 noin 45,5 miljardiin euroon. Tuottoisimpia aloja olivat aurinkopaneelit (14,3 mrd. euroa), tuulivoima (8,3 mrd. euroa) ja energiansäästöteknologia (9,2 mrd. euroa). Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 4 2013 Suomalaisten elin tarvikkeiden vientiverkosto Kölnin Anuga-messuilla 35 Suomen elintarviketuottajat esittäytyivät yhteisosastolla Food from Finland -merkin alla lokakuun alussa Kölnissä järjestetyillä Anuga-messuilla. Mukana oli myös SaksalaisSuomalaisen Kauppakamarin vientiverkoston neljä yritystä: Shaman Spirits Oy esitteli uutuustuotteensa Laplandia-vodkan ja Vihiluodon Kala Oy loimulohtaan. Mukana olivat myös verkoston uudet jäsenet Linseed ja West Chark Oy. Yritysten tuotteet, kuten Linseedin paahdetuista pellavansiemenistä ja marjoista tehdyt myslit ja jauhosekoitukset sekä West Charkin erikoisuus lumikinkku kiinnostivat kansainvälistä messuyleisöä. Tapahtumavinkki: Tule tapaamaan elintarvikeviennin asiantuntijaamme Helsingissä 24.1.2014. SaksalaisSuomalaisen Kauppakamarin asiantuntija Frank Irmscher esitelmöi aiheesta ”Ajankohtaiskatsaus Saksasta. Mitä on meneillään ja onko suomalaisilla yrityksillä mahdollisuuksia?” osana Itämeriverkosto-hankkeen pääseminaaria yhteistyössä Tekesin kanssa. Lisätiedot: [email protected], puh. (09) 6122 1238 HOW TO SECURE THE SYSTEM BALANCE? THE ANSWER IS SMART POWER GENERATION Daily variations in electricity demand are increasing, and the continuous variations of growing shares of solar and wind power need to be balanced. Conventional power generation alone is not agile enough to respond to the new challenges. The highly efficient GW and flexible solution which enables power systems to deliver affordable, clean and reliable energy can be found at www.smartpowergeneration.com Time 4 2013 Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten 36 4. Finnish-German Energy Day Saksan Energiewende – uusiutuvan energian aikakausi edellyttää eurooppalaista luovuutta Neljäs Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin järjestämä Finnish-German Energy Day kokosi 12. marraskuuta 120 energia-alan asiantuntijaa saman pöydän ääreen Berliiniin. Aiheena oli Saksan suuri energiapolitiikan muutos, Energiewende, ja miten se onnistuu poliittisesti, teknisesti ja taloudellisesti sammuttamatta valoja koko Euroopasta. S aksa on päättänyt luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Energiantarve tyydytetään uusiutuvalla energialla ja kestävän kehityksen ratkaisuilla. Finnish-German Energy Day -tapahtuman puhujat ja osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kyseessä on koko Eurooppaa koskeva päätös. Euroopan talousveturin energiapäätökset vaikuttavat vahvasti myös maan rajojen ulkopuolella sekä infrastruktuuriin, tuotantoon että yhteistyömahdollisuuksiin. Cleantech: Suomen vientivaltti Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb totesi, että yritystoiminnan kestävyys on tullut viime vuosina joka suhteessa yhä tärkeämmäksi. Suomella on paljon annettavaa varsinkin ympäristöystävällisten ratkaisujen suhteen. Hän korosti omassa puheenvuorossaan Suomen mahdollisuuksia tukea Saksan pyrkimyksiä, eikä vähiten poliittisesta näkökulmasta. Suomen bruttokansantuote on 0,4 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, mutta jopa 1 prosentti maailman cleantechin arvosta. Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, että jotakin suurta on kehittymässä ympäristöalalla. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Wärtsilän, Metson, Fortumin, Neste Oilin, UPM:n sekä Eltelin tuotteet ja ratkaisut. Ympäristöteknisten ratkaisujen vientivetoisuus – viennin osuus alan liikevaihdosta on 60 prosenttia – kertoo Energia Energie Suomen kilpailukyvystä kansainvälisillä markkinoilla. Saksan energiapolitiikka uusille urille ”Varsinkin energiatehokkuus ja bioenergia ovat meille vahvoja alueita. Kylmän ilmaston ja fossiilisten polttoaineiden puutteen takia ala edellyttää erityisen mittavia tutkimus- ja kehitysinvestointeja”, Stubb totesi. Niinpä uusiutuvilla energialähteillä onkin tätä nykyä 33 prosentin osuus Suomen energiahuollossa. Tärkeimpiä niistä ovat biomassa ja vesivoima. Vuoteen 2020 mennessä osuutta on tarkoitus nostaa 38 prosenttiin. Saksan tavoite on 35 prosenttia. ”Päätöksestään huolimatta Saksa ei pysty urakkaan yksin”, totesi Saksan talous- ja teknologiaministeriön valtiosihteeri Stefan Kapferer. Hänen mukaansa Saksalla on edessään valtavia haasteita, jotka liittyvät mm. energiajakelun uudelleenjärjestelyyn. ”Pohjoinen merenranta soveltuu tuulivoiman, etelä taas aurinkovoiman hyödyntämiseen. Aurinkovoimaa voidaan kuitenkin hyödyntää vain rajallisesti, sillä ilmasto muistuttaa Suomen ilmastoa – valoa on varsinkin talvisaikaan hyvin vähän, toisin kuin Etelä-Euroopassa.” Kapfererin mukaan olisikin mietittävä koko Euroopan laajuisesti maa- ja aluekohtaisia vahvuuksia: pohjoinen voisi erikoistua vesi- ja tuulivoiman ja etelä aurinkovoiman tuottamiseen. Eltel Infranetin sähkön siirrosta ja jakelusta vastaava johtaja Uwe Kaltenborn korosti sähkön siirtoverkkojen merkitystä, lähinnä Saksan pohjoisen tuulienergia-alueilta etelän ja lännen teollisuusalueille. Hän totesikin, että valtion sitoutumisesta kertoo lakimuutos, jonka mukaan valtion on pystytettävä 36 siirtoverkkoa, joilla katetaan koko Saksa. Erikoiseksi järjestelmän tekee periaatteellinen päätös siitä, että energiaa tuotetaan paikallisesti paikallisten tarpeisiin ja vasta ylijäämä syötetään verkkoon muiden käyttöön. Tällöin jokainen sähköä verkkoon syöttävä saisi siitä markkinoiden määräämän hinnan. Imtech Deutschlandin sähköjärjestelmistä vastaava Euroopan-johtaja Cornelius Skiba totesi paneelissa, että muutos maksaa 650 miljardia euroa. Hän esittikin aivan oikeutetun kysymyksen: miten tämä valtava summa maksetaan tai kuka sen maksaa? Hän ehdotti ratkaisuksi pohjoismaisen yhteistyön mallia Saksan ja Ranskan välillä. ”Ilman yhteistyötä muiden maiden kanssa Saksan energiapoliittinen päätös voisi lähitulevaisuudessa aiheuttaa energiapulan koko Euroopassa”, Skiba ennusti. Ei vain sähköntuotantoa German Trade and Investin uusiutuvan energian johtaja Thomas Grigoleit laajensi energiakeskustelun myös lämmöntuotantoon. Lisäksi hän nosti esiin ongelman, jos yksityishenkilöiden verkkoon syöttämä energia olisi muuta sähköä kalliimpaa. Hänen mukaansa tällöin syntyisi tilanne, jossa yksityishenkilöt odottaisivat 4 2013 37 1 2 3 4 5 1. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Manfred Dransfeld, Suomen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja Saksan Suomen-suurlähettiläs Dr. Thomas Götz keskustelivat intensiivisesti päivän aiheista. 2. Saksan talous- ja teknologiaministeriön valtiosihteeri Stefan Kapferer peräänkuulutti kokonaiseurooppalaista yhteistyötä. 3. Tauolla osanottajilla oli mahdollisuus verkostoitua ja tutustua sponsoreiden esittelypöytiin. 4 2013 6 4. Energiateollisuuden sähköntuotannosta vastaava johtaja Jukka Leskelä ja tapahtuman pääorganisaattori Päivi Graefe keskustelivat esitysten lomassa. 5. Hannoverin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön johtaja Astrid Hoffmann-Kallen esitteli Hannoverin kaupungin edistyksellisiä energiaratkaisuja. 6. Saksan teollisuuden keskusjärjestön energia- ja ilmastopolitiikan osaston johtaja Dr. Carsten Rolle nosti esiin energiaratkaisujen hinnoittelun vaikutukset kilpailukykyyn. Energia Energie 38 4. Finnish-German Energy Day -tapahtumaan osallistui noin 120 energiakehityksen tulevaisuudesta kiinnostunutta asiantuntijaa. päivittäistä aallonpohjaa ja korkeinta hintaa, ennen kuin he syöttäisivät tuottamansa energian markkinoille. ”Koska syöttöpiikki tulee tavallisesti kello 12 ja 14 välillä, energian varastointiratkaisut ovat tärkeitä”, Grigoleit sanoi. Hinnoittelupolitiikka heikentää eurooppalaista kilpailukykyä Saksan teollisuuden keskusjärjestön energia- ja ilmastopolitiikan osaston johtaja Carsten Rolle nosti esiin hinnoittelupolitiikan: ”Energiaratkaisut nostavat energian hintaa ja Euroopan kilpailukyky heikkenee suhteessa Yhdysvaltoihin, sillä Yhdysvallat on pian omavarainen liuskekaasun ansiosta.” Hänen mukaansa energian tuottaminen Euroopassa ei ole sen kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta muut kustannukset nostavat loppukuluttajan maksamaa hintaa. ”Liuskekaasu muuttaa globaalit energiamarkkinat”, totesi Metson Itäisestä Euroopasta ja Lähi-idästä vastaava johtaja Markus Bolhàr-Nordenkampf. Hänen mukaansa uusiutuvan energian tulevaisuus on puun muuntamisessa kaasuksi, jota voidaan hyödyntää biokaasuvoimaloissa. ”Ratkaisu perustuu siihen, että biomassa muunnetaan kaasuksi, öljyksi ja hiileksi, jotka sitten hyödynnetään esimerkiksi supernopeissa voimalaitoksissa.” Neste Oilin Energia Energie Henrik Erämetsä kommentoi, että biomassan hyödynnettävyys vaihtelee maittain, sillä esim. Saksassa eläinrasvan käyttö on kielletty. Windenergie-Agentur Bremenin toimitusjohtaja Ronny Meyer totesi paneelissa, että tuulivoima itsessään ei nosta hintoja, vaan hinnat nousevat fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinoiden hintojen takia. ”Saksassa tehdyn tutkimuksen mukaan tuotantokustannuksiltaan halvimpia ovat aurinkovoima ja maalla tuotettu tuulivoima, kaasu taas on kallein energianlähde”, hän kertoi. Hän myös korosti, että uusiutuvan energiatuotannon liitännäishyödyt ovat laajat, sillä esimerkiksi Saksassa tuulivoiman parissa työskentelee tätä nykyä jo 100 000 ihmistä ja suunta on ylöspäin. Energiateollisuuden sähköntuotannosta vastaava johtaja Jukka Leskelä totesi ykskantaan, että Suomen energiastrategia nojaa vahvasti kahteen pilariin: ydinvoimaan ja uusiutuviin energialähteisiin. Ydinvoima on Suomen energiapolitiikan keskiössä erityisesti sähköntuotannossa. Jakeluverkon infrastruktuurin mullistus Saksan liittovaltion verkkoviraston johtaja Jochen Homann muistutti öljyriippuvuudesta ja tarpeesta päästä energiaomavaraiseksi, nimenomaan bioenergian ja uusiutuvan energian avulla. Verkkoviraston tärkein tehtävä on varmistaa jakelu. ”Saksan haaste on maantieteellinen, sillä tietynlaista sähköä voidaan tuottaa vain sille soveltuvilla alueilla, ja sitten se on voitava siirtää muualle.” Kuten muutkin puhujat, hän korosti sitä, että Saksan energiapolitiikalla on vaikutusta naapurimaihin sekä koko Euroopan energiapolitiikkaan ja -tavoitteisiin. Liittovaltion verkkoviraston toisena tärkeänä tehtävänä Homann nosti esiin lakien ja säädösten soveltamisen käytäntöön. Myös Neste Oilin johtaja Henrik Erämetsä sanoi paneelissa, että yritysmaailma tarvitsee vähintään 10– 15 vuoden ”varmuuden”, jotta investointiriski kannattaisi. ”Parin vuoden tai vaalikausien välein tehtävät suunnanmuutokset estävät investoinnit tehokkaasti.” Samaa painottivat myös Windenergie-Agentur Bremenin toimitusjohtaja Ronny Meyer ja UPM:n johtaja Christian Hoffmann. Mahdollisuuksia kaupallisille sovelluksille Poliittisen näkökulman lisäksi tapahtumassa tuli esiin myös kaupallisten sovellusten näkökulma, sillä myös teknologiateollisuus on osoittanut kiinnostusta energia-alan murrokseen. Elenia Oy:n verkoista vastaava johtaja Jorma Myllymäki esitteli sovelluksen, jolla 4 2013 Entä ydinvoima? Ydinvoima oli sivuosassa Finnish-German Energy Dayn ohjelmassa. Tilaisuuden juontaja Tapio Nurminen, joka on asunut lähes 20 vuotta Saksassa ja on yksi Suomen tunnetuimpia ulkomaankirjeenvaihtajia, vastasi kokouksen loppupuolella saksalaisen kollegansa kysymykseen, milloin Suomi luopuu ydinvoimasta. Nurminen vastasi lakonisesti: ”Lapsenlapseni tuskin ehtivät nähdä sitä päivää.” Loppupuheenvuorossaan Nurminen nosti kissan pöydälle toteamalla, että EU:lla ei ole yhtenäistä strategiaa ja kullakin markkinaalueella ja maalla on keskenään ristiriitaiset tarpeet ja tavoitteet. Ratkaisuksi hän ehdottikin, että Eurooppa tarvitsisi kriisin tai ulkopuolisen paineen, jotta synergia olisi mahdollinen. n 39 Development of electricity price for small / medium-size industrial customers 2003–2012 Sources: Eurostat (for EU, Finland and Germany): Total end-user price without VAT, customer consumption 500...2000 MWh/a EIA (USA). Total price for industrial customers. Source for currency change European Central Bank Governmental targets for renewables‘ share in the German electricity mix: 35 % by 2020; 80 % by 2050 ➞ strong increase of fluctuating sources Structure of Electricity Production from Renewable Energies in Germany 20121) 450 Others 1% 400 Waste 4% 350 300 Biomass 12 % Wind Energy 33 % 250 200 150 TOTAL: 135 GWh Biogas 15 % Prognosis of Electricity Production (in TWh/a) from Renewables in Germany2) 100 50 Hydro Power 15 % 0 Photovoltaics 20 % 20 00 20 05 20 10 20 15 20 20 20 25 20 30 20 40 20 50 voidaan seurata esimerkiksi kotitalouden sähkönkulutusta. Siten kuluttajan on mahdollista seurata omaa kulutuskäyttäytymistään ja saavuttaa suuriakin säästöjä. Voitaneen olettaa, että tämäntyyppisistä sovelluksista tulee erityisen suosittuja kotitalouksien muuttuessa yhä sähköistetymmiksi, sähköautoista puhumattakaan. Wärtsilä Power Plantsin kehitysjohtaja Melle Kruisdijk toi esiin uusiutuvaan energiaan liittyvän tuotanto-ongelman: ”Kun ei tuule, ei synny tuulienergiaa. Kun ei paista aurinko, ei synny aurinkoenergiaa. Siksi energiaverkon kuormitus ja käyttökate vaihtelevat vuorokauden mittaan. Siten siitä ei myöskään tule ennustettavaa.” Wärtsilän ratkaisu ongelmaan on supernopea energiantuotantolaitos, jonka avulla voidaan joustavasti kattaa sähköntuotannon aallonpohjat. Hydro Power Wind - Offshore Biomass www.gtai.com Wind - Onshore PV Geothermal Sources : 1) BDEW 2013; 2) BMU 2012 Saksan tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudesta sähköntuotannossa on 35 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Siten tuotantovaihtelu kasvaa voimakkaasti. Saksan energiauudistus tarjoaa mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille varsinkin seuraavilla aloilla: Sähköteollisuus Konepajateollisuus n Ajoneuvoteollisuus n Mittaus-, ohjaus- ja säätötekniikka n IT- ja viestintätekniikka n Metallien tuotanto n Kemianteollisuus n Tutkimus ja kehitys n Konsultointi n Digitaaliset sovellukset & ohjelmistot n n 4 2013 Finnish-German Energy Day -tapahtuman osanottajat 2013 päällikkö 20 % asiantuntija juristi 9% 3 % lehdistö 4 % muut toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja 61 % 3% Osallistujakyselyn yleisarvosana oli 4,7 (korkein arvosana 5). Yhteenveto Finnish-German Energy Day 2013 -tapahtumasta löytyy sivuiltamme www.energyday.fi/ overview-2013. Energia Energie 40 eMobility Day Sähköautojen teho, ajomukavuus ja muotoilu vastaavat vaativammankin kuluttajan tarpeita. Sähköauton tulevaisuus on Saksassa Tulevaisuus, jossa autot eivät saastuta, kulkevat sähköllä ja energiaa tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, kuulostaa kaukaiselta. Tämä ”haihattelu” saattaa kuitenkin toteutua jo lähivuosina, sillä Saksan energiapolitiikan suunnanmuutos on parasta aikaa toteutumassa. Sähköautoilla on tärkeä rooli tässä kehityksessä. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin järjestämässä eMobility-tapahtumassa Espoon Dipolissa 25.9. kuultiin kymmeniä puheenvuoruoja sähköisestä liikenteestä. Teemoina nousivat esiin erityisesti sähköautot, sähköinen liikenne ja energiajärjestelmät sekä niiden kehitysnäkymät. Tuloksia vain yhteistyöllä Saksa on asettanut itselleen kovan tavoitteen: jopa miljoona sähköautoa kulkee Euroopan talousveturin teillä muutaman vuoden sisällä. ”Nykyisessä markkinatilanteessa tämä on melkoinen haaste”, Philip Aminoff totesi avauspuheenvuorossaan. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin pitkäaikainen hallituksen jäsen muistutti samalla, että ”Tilanne on muuttumassa ja muutosvauhti kiihtyy.” Valtava hanke on nimittäin saanut hyvän vastaanoton sekä auto- että energiateollisuudessa. ”Tavoitteella on erinomaiset onnistumisen mahdollisuudet, sillä sekä julkinen Energia Energie että yksityinen sektori vetävät yhtä köyttä eli mukana ovat teollisuus, tutkijat, poliitikot, ammattiyhdistysliikkeet ja kansalaisjärjestöt”, kuten Saksan talous- ja teknologiaministeriön edustaja Dirk Arnold totesi tyytyväisenä. Hän arveli, että syy tähän on yhteinen intressi: Saksan autoteollisuuden tulevaisuuden turvaaminen. Tämä näkyy selvästi myös markkinoilla, sillä vaikka ensimmäinen sähköauto kehitettiin jo vuosisata sitten, vasta viime vuosina kehitys on toden teolla päässyt vauhtiin. Vuoden 2014 loppuun mennessä saksalainen autoteollisuus tuo markkinoille 16 uutta sähköautomallia. Ideana onkin, että julkinen sektori pyrkii tukemaan tuotekehitystä markkinoiden ehdoilla. Yksityisen sektorin harteilla on yhtä lailla palvelujen, tekniikan ja tuotteiden kehittäminen. Arnold totesikin, että ”avainasemassa ovat direktiivitason päätökset, standardisointi, turvallisuusnäkökohdat ja julkisen liikenteen muutokset, millä annetaan yksityiselle sektorille mahdollisuudet toimia”. Latauspisteyhteistyöstä vauhtia sähköiseen liikenteeseen Sähköauton käyttö on riippuvainen latauspisteistä. Siksi Eurooppaan on alettu 4 2013 Sähkö- ja hybridiautot Saksassa Henkilöautojen määrä, joissa voimanlähteenä 2006 41 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 64 995 n hybridimoottori n sähkömoottori 47 642 28 862 17 307 1 931 Osuus henkilöautoista (%) 5 971 1 436 0,013 0,004 Lähde: KBA rakentaa mittavaa latauspisteverkkoa sähköisen liikenteen laajentamiseksi. Latauspisteiden määrä nousee merkittävästi tulevina vuosina, sillä taustalla on EU-direktiivi, jonka mukaan tavoite on kehittää latauspisteverkko kahdeksaan miljoonaan latauspisteeseen vuoden 2020 loppuun mennessä. Haasteena onkin saada verkosta koko maanosan kattava, varustaa se käyttäjäystävällisellä ja yhtenäisellä latausjärjestelmällä sekä kehittää yhteinen maksujärjestelmä. Tähän on tarttunut saksalainen Hubject GmbH, joka on sähköautojen latauspisteiden yhteiskäyttöä Keski-Euroopassa edistävä yritys. Sen taustalla ovat BMW, Bosch, Daimler, Siemens sekä Saksan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat energiayhtiöt EnBW ja RWE. ”Uskon meidän yhdessä pystyvän yhdistämään eurooppalaiset latausinfrastruktuurit keskenään”, Hubject GmbH:n toimitusjohtaja Andreas Pfeiffer totesi. Tulokset alkavat näkyä jo pian: suomalaisten käyttöön avautuu 2000 Euroopassa yhteiskäytössä olevaa sähköautojen latauspistettä vuoden 2014 alusta alkaen. Tuleva yhteiskäyttö on ensimmäinen konkreettinen tulos Sähköinen liikenne -hankkeen ja saksalaisen Hubject GmbH:n välisessä yhteistyössä. Saksan julkisista latauspisteistä 40 prosenttia on jo yhteiskäytössä. Eturintamassa ovat Suomi, Belgia ja Itävalta. Sähköinen liikenne -hanke sekä perustettava latausoperaattori tekevät yhteistyötä Suomen julkisten latauspisteiden tuomiseksi yhteiskäyttöön. 4 2013 0,042 0,03 7 114 4 541 1 588 0,069 0,04 Lisää liiketoimintamahdollisuuksia Latauspisteiden yhteiskäyttö tuo suomalaisille tullessaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uskoo Sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry. ”Kaikkien eurooppalaisten sähköautojen latauspalveluja tarjoavien tahojen yhteistyö antaa hyvän pohjan latauspalvelujen rakentamiselle”, Pöyry sanoi. Berliinin BeMobility-projektin koordinaattori Christian Scherf näki myös mahdollisuuksia uusissa liiketoimintamalleissa, joihin kuuluu mm. car sharing ja erilaiset rahoitusmallit. Paneelissa oltiin hyvin yksimielisiä sähköisen liikenteen hyödyistä. Haasteena on säilyttää poliittinen halu saada muutoksia aikaan taloudellisesti vaikeina aikoina. Hyötyjä nähtiin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja teknologiaviennissä. Isona hyötynä nähtiin myös valtioiden riippuvuuden väheneminen öljystä, sillä kaikki pystyvät jollain keinolla tuottamaan sähköä. Isojen keskusten melusaasteen ja päästöjen vähenemistä pidettiin hyvänä ja kansanterveyteen liittyvänä asiana. Useat panelistit esittivätkin toiveen, että valtiot tukisivat siirtymäaikana infrastruktuurin rakentamista, innovaatioita ja kulkuvälineiden hankintaa Norjan mallin mukaisesti. Mallimaa Norja Norjassa sähköajoneuvojen rakennetut palvelut, kattava latausverkosto, sähköautoilijoille suunnatut kannustimet sekä kuluttajien asenteet ovat tehneet Norjasta 0,111 0,011 0,150 0,016 Euroopan sähköautoilun mallimaan. Norjassa ja Suomessa autot ovat suunnilleen samanhintaisia, mutta siitä huolimatta Norjassa sähköautoja on jo yli 14 000, Saksassa yli 10 000 ja Suomessa vain vähän alle 400. Latausasemia on Saksassa 12 000 ja Norjassa yli 3300 (joista osassa auton voi ladata ilmaiseksi). Suomessa latausverkko on vasta alkutekijöissään, sillä asemia on tällä hetkellä noin 250. Norjassa sähköautosta ei tarvitse maksaa autoveroa eikä 25 prosentin arvonlisäveroa. Valtio tarjoaa myös muita kannustimia: sähköautot saavat kaupungeissa käyttää joukkoliikennekaistoja, niiltä ei peritä maksuja julkisilla pysäköintipaikoilla tai valtateiden lauttayhteyksillä eikä tie- tai ruuhkamaksuja. Lisäksi sähköautot saavat 50 prosentin alennuksen työsuhdeautojen verotuksessa eikä niistä peritä tuontimaksuja. Sähköautojen vuotuinen vero on vain noin 50 euroa. Helsinki ja Oulu Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä piti sähköautojen lisääntymistä periaatteessa hyvänä asiana, vaikka se ei ratkaisekaan kaupungin tilaongelmaa. Helsingissä ongelma ei ole niinkään päästöt, sillä kaupungin omaa kalustoa on uusittu ympäristöystävällisemmäksi. Ongelma on pysäköintiin ja liikennöintiin tarvittava tila, jota sähköautotkaan eivät poista. Myös Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo huomautti, että pohjoisen kaupungin haasteet Energia Energie 42 Näytteilleasettajien esittelypöytien ääressä käytiin vilkasta keskustelua. Dr. Volker Störkmann, Daimler AG, esitteli akkujen kehitystä 70-luvulta tähän päivään. eivät ole ihan samat kuin etelän suurkaupungeissa ja että pakkasen vaikutus akkujen kestävyyteen on vielä ratkaisematta. Suomessa liikenteen päästöt eivät ole yhtä suuri ongelma kuin muualla maailmassa. Suomen ilmanlaatuun liittyvät ongelmat ovat lähinnä hiekotuksesta johtuvat pienhiukkaset sekä autojen viemä tila (pysäköinti, ajokaistat jne.). Salo esitti myös ainoana ajatuksen sähköpolkupyörien käytöstä. Kuluttaja on kuningas Mercedes-Benzin sähköautojen kehitysjohtaja Volker Störkmannin mukaan ”kuluttaja on kiinnostunut ennen kaikkea latausajoista, akun kestosta, toimintamatkasta, hinnasta ja luotettavuudesta”. Tämä asettaa tietenkin haasteita valmistajalle, joihin he pyrkivät vastaamaan esim. antamalla akuille 10 vuoden takuun ja kehittämällä supernopeaa latausteknologiaa. Tähän yhtyi myös Volkswagenin Matthias Kübel, joka nosti esiin yhtenäisen standardin välttämättömyyden. Molemmat korostivat puheenvuoroissaan, että mikään osa-alue ei saa jäädä vajaaksi ja kuluttajan testattavaksi tai murheeksi. RWE Effizienz GmbH:n kehitys- ja hankintaosaston projektipäällikkö Jens Meyer piti tärkeänä standardisointia, jossa sekä Saksan kehitys että EU-lainsäädäntö ovat merkittäviä. Hän korosti erityisesti ISO/IEC 15118:n merkitystä, sillä se tarjoaa yhtenäiset ratkaisut kaapeloinnin ja tiedonsiirron standardisointiin. Siten kuluttajan ei tarvitse miettiä latauspistokkeen muotoa, vaan hän voi nauttia sähköauton upeasta ajokokemuksesta. n BeMobility – Berliiniläisten oppien avulla menestykseen Finnish-German eMobility Day -tapahtuman osanottajat 2013 asiantuntija 17 % päällikkö 30 % juristi 3 % lehdistö 5% muut 3% toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja 42 % Yhteistyössä: Osallistujakyselyn yleisarvosana oli 4,2 (korkein arvosana 5). Yhteenveto Finnish-German eMobility Day 2013 -tapahtumasta löytyy sivuiltamme www.emobilityday.fi/overview-2013/. 4 2013 43 ADAC ja Saksan posti aloittavat kaukolinjaliikennöinnin © ADAC Deutsche Post AG ja Allgemeiner Deutscher Automobil-Club (ADAC) ovat avanneet yhteisen kaukolinjan. Bonnilainen logistiikkapalveluja tuottava yritys ja Saksan suurin autokerho tarjoavat aluksi viisi kaukolinjareittiä, joiden piiriin kuuluu 24 kaupunkia. Käytössä on yli 60 linja-autoa. Myöhemmin liikenneverkko on tarkoitus laajentaa koko Saksan kattavaksi. ADAC ja Deutsche Post pyrkivät lähitulevaisuudessa markkinajohtajaksi Saksan uusilla kaukobussimarkkinoilla. Markkinoiden avautumisesta ja rautatiemonopolin murtumisesta lähtien tarjonta on kasvanut suuren kysynnän ansiosta nopeasti tänä vuonna. Tarjolla on jo noin 170 kaukolinjayrittäjää, joukossa Mein Fernbus ja Flixbus. Monien uusien yritysten ohella markkinoita kärkkyvät myös Deutsche Bahn, Deutsche Touring/Eurolines sekä Aldi Fernbus. Saksan talouskasvuennuste ensi vuodeksi 1,7 prosenttia sä syksyn kyselyn mukaan yritysten odotukset paranevat kolmannen kerran peräkkäin ja eniten teollisuudessa. Suurimpana uhkana kasvulle DIHK pitää energia- ja raaka-ainehintojen nousua. Ahlstrom myy liiketoimintojaan Kuitumateriaaleja ja erikoispapereita valmistava suomalainen Ahlstrom myy esikyllästettyjen papereiden sekä koriste- ja hiomapapereiden valmistuksen Osnabrückissä. Ostaja on saksalainen pääomasijoitusyhtiö Perusa. Noin 20 miljoonan euron suuruinen kauppa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 alussa. Myynnillä Ahlstrom noudattaa EU-komission ja Brasilian kilpailuviraston CADEn toukokuussa 2013 antamia ohjeita. Näin on mahdollista liittää Munksjö Oyj:n ja Ahlstromin Euroopan Label & Processingin toiminnat yhteen. 4 2013 © Viessmann Werke Liittohallitus on nostanut vuoden 2014 talouskasvuennustettaan. Syksyn arviossaan se ilmoittaa kasvuksi 1,7 prosenttia, kun se viime keväänä vielä ennusti talouden kasvavan 1,6 prosenttia. Tänä vuonna kasvun uskotaan jäävän 0,5 prosenttiin. Liittohallituksen ennuste on näin hieman optimistisempi täksi vuodeksi, mutta hieman pessimistisempi ensi vuonna kuin mitä johtavat taloustutkimuslaitokset uskovat. Niiden mukaan vuoden 2013 kasvu olisi 0,4 prosenttia ja vuoden 2014 kasvu 1,8 prosenttia. Saksan viennin odotetaan kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2013, mutta tulevana vuonna hallitus uskoo kasvun yltävän jo 3,8 prosenttiin. Tuonnin kasvuksi arvioidaan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia, mikä ylittää reilusti viennin kasvun. Myös Saksan Keskuskauppakamari DIHK arvioi, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia. Perinteisen yrityksille tekemän- Viessmann panostaa suomalaiseen pakkaseen Saksalainen Viessmann Group ostaa suomalaisen Norpe Groupin, joka markkinoi kylmäjärjestelmiä elintarvikekauppaan. Kaupan myötä hesseniläinen perheyritys haluaa lisätä kylmätekniikan osaamistaan ja kasvaa lämmitysteknologian kokonaisvaltaiseksi toimijaksi, kertoi Viessmann Groupin omistajajohtaja Dr. Martin Viessmann. Norpelle tarjoutuu puolestaan mahdollisuus vahvistaa markkina-asemaansa pidemmällä tähtäimellä ja hyötyä Viessmannin maailmanlaajuisesta myyntiverkostosta. Viessmann on johtava kansainvälinen lämmitysteknisten järjestelmien valmistaja. Yrityksen päätoimipaikalla Allendorfissa työskentelee 10 600 henkeä ja sen liikevaihto on 1,89 miljardia euroa. Norpe on Skandinavian ja Baltian markkinajohtaja. Porvoossa sijaitseva yritys ylsi viime vuonna yli 130 miljoonan liikevaihtoon. Se työllistää 450 henkeä, joista 360 Suomessa. Talousuutiset Wirtschaftsnachrichten Register at www.saintpetersburg-logistics.com Exclusive visit to Port of Ust-Luga 21 March 2014 SAINT PETERSBURG LOGISTICS DAYS BUSINESS OPPORTUNITIES AND CHALLENGES 20–21 MARCH 2014, SOKOS HOTEL OLYMPIA GARDEN, SAINT PETERSBURG Status and prospects of the Russian logistics markets – Expectations of logistics services Customs and border issues and how they work – Future perspectives Development strategies for Russian ports and road infrastructure – Possibilities and constraints Competitiveness and cost effectiveness of the logistics business – How to succeed in the long run? In cooperation with: PORT OF HAMINAKOTKA Partners: Mediapartner: Organiser: GERMAN-FINNISH CHAMBER OF COMMERCE 45 Saksan kautta maailmalle Saksa on ylivoimainen vientimaa kansainvälisessä vertailussa (vienti/BKT). Maan vahvuus ilmenee siinä, että laaja joukko keskisuuria yrityksiä on suuntautunut kansainväliseen kauppaan ja erityisen voimakkaasti kasvaville markkinoille kuten Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Vastaavasti Suomessa vain runsas 30 yritystä vastaa 90 prosentista viennistä. Lukumäärän nostamiseksi Saksalais-Suomalainen Kauppakamari kehittää yrityksille uusia menestysmalleja vientiin. K auppakamari on käynnistänyt kansainvälistymisohjelman yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Professori Arto Lahti on vakuuttunut siitä, että Suomen pk-yrityssektorin kannattaisi ottaa oppia Saksasta. Toiminnan laadulla on merkitystä – ei strategioilla. Liian usein suurien oppien soveltajat päätyvät strategian sijasta tragediaan. Arto Lahden mukaan Saksan yrityssektori on maanmainion kauppakamarijärjestelmän koordinoimana terveellä tavalla itseriittoinen. ”Saksassa yritykset tietävät, millä ne menestyvät. Kyse on pienten kilpailuetujen politiikasta, jonka ydin on asiakasyhteistyö”, hän tiivistää. Saksalaisoppien avulla maailmalle ”Ohjelmalla luodaan yrityksille valmiudet toimia kansainvälisesti erityisesti Saksan markkinoilla ja kolmansilla markkinoilla saksalaisyritysten kanssa yhteistyössä”, kertoo ohjelman vetäjä Maija Nuutinen. Tärkeintä on nopeuttaa pk-yritysten johdon oppimista eri liiketoimintamallien soveltamisessa kansainvälisessä yhteistyössä. ”Yrityksiltä kerätyn tarveklusterin perusteella on muodostettu kaksi ryhmää. Keskisuurien yritysten ryhmässä opitaan Mittelstand-menestysmalli ja kasvuyritysten ryhmässä opitaan Hidden champion –asiakastoimintamalli”, Maija Nuutinen selventää. Molemmissa ohjelmissa osallistuvat yritykset saavat aitiopaikan mallien oppimiseen Saksan kauppakamarijärjestelmän vahvojen verkostojen avulla. Mittelstand-menestysmalli Yrityksen kilpailuvaltit ovat kapea tuotevalikoima, ylivoimainen teknologia ja Saksa tuotanto- ja kehitysympäristönä maailmanmarkkinoita varten. Mallin syvällinen oppiminen edellyttää toimimista Saksassa ja yhteistyössä Saksan keskisuurten yritysten kanssa. 4 2013 Hidden champion -asiakastoimintamalli Hidden champions -kasvuyritykset kasvavat hallitusti ja kannattavasti laajentaen koko ajan asiakaskuntaansa uusille markkinoille. Yhteistyö, saksalaisyritysten kokemus ja osaaminen tuovat tämän mallin edut sovellettuna yritysten omaan toimintaan ja yrityskulttuuriin. Best practise Yksi osallistujista on navigaatio- ja automaatioalalla toimiva FKF-Corporation Oy. Ohjelmassa kehitetään yrityksen omia valmiuksia löytää kestävä kasvu-ura globaaleilla markkinoilla yhteistyössä erityisesti saksalaisen autoteollisuuden kanssa. FKF-Corporationin tavoite on hakea parasta mahdollista sovellusympäristöä Berliinistä. Toimitusjohtaja Antti Lange toteaa, että ”FKF-menetelmä voi olla perustana laajoille sovelluksille liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi.” Menetelmä on ainutlaatuinen ja se on mahdollista differoida Saksa-Suomi-sovellusympäristöjen kautta. ”Näin avautuu mahdollisuus pitkäaikaiseen globaaliin kasvuun Hidden Champion- logiikalla liikenneongelmien ratkaisujen löytämiseksi.” Ohjelman eteneminen Ohjelman toinen vaihe – yrityksen kehittyminen ja kansainvälistyminen - loppuu tämän vuoden lopussa. Kolmannessa vaiheessa ensi vuoden aikana tarkoituksena on löytää kullekin ohjelmaan osallistuvalle suomalaisyritykselle paras mahdollinen kumppani Saksasta. Myös neljäs vaihe kattaa koko ensi vuoden. Tällöin on tarkoitus syventää kansainvälistymistä ja yrityskohtaisia prosesseja. Ohjelmassa viides vaihe alkaa vuonna 2015 ja sisältää kattavan seurantajakson. n Lisätietoja: [email protected], puh. (09) 6122 1229, 050 336 4441 [email protected], puh. 050 376 9428 Kansainvälistyminen Internationalisierung En osaa saksaa – so what? © Nordkolleg Rendsburg 46 Saksa oli vuonna 2012 taas kerran Venäjän jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani. Jos mukaan lasketaan vain euroalue, Saksa oli ja on ylivoimainen ykkönen. Valtionrajat ylittävässä talousyhteistyössä on merkitystä muullakin kuin taloudellisilla ja poliittisilla näkökohdilla. Vähintään yhtä tärkeää on kielen ja kulttuurin hallinta. S aksan kielellä menee Suomessa huonosti. Yhä harvempi suomalainen, varsinkaan nuori, on innostunut saksasta. Katukieltä mukaillen: en osaa saksaa – so what? Suuntaus alkoi jo 1960-luvulla, kun saksa joutui luovuttamaan suosituimman vieraan kielen aseman englannille. Seuraukset näkyvät nyt. Suomalaiset talouselämän edustajat joutuvat Saksassa jatkuvasti ongelmiin, kun saksalaiset liikekumppanit osaavat englantia vain tyydyttävästi suomesta puhumattakaan. Tärkeilläkin internetsivustoilla sisältö voi olla pelkästään saksankielistä, joten tiedonsaanti törmää kielelliseen palomuuriin. Tiiviiden taloussuhteiden valossa suomalaisten vähäinen kiinnostus saksaa kohtaan ihmetyttää. Toisaalta voisi kääntää kysymyksen myös toisinpäin: miksi suomen kieli saa Saksassa niin vähän huomiota osakseen? Asiaan on tartuttu pohjoissaksalaisessa Rendsburgin pikkukaupungin Nordkolleg Rendsburg -kulttuuriakatemiassa. Se on ottanut tehtäväkseen kielivaihdon edistämisen Itämeren piirissä. Niinpä kurssivalikoimaan on jo vuosia kuulunut monen Kulttuuri Kultur tasoisia suomen kursseja. Yhteistyö ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIAn Porvoon yksikön kanssa alkoi yli 20 vuotta sitten. Nuoret ammattikorkeakoululaiset käyvät vähintään kerran vuodessa Rendsburgissa syventämässä saksan kielen taitojaan ja tutustumassa saksalaiseen (yritys) kulttuuriin. Nordkollegin konferenssihotelli tarjoaa tähän erinomaiset edellytykset. Saksan kielestä merkittävää etua Kurssiviikon jälkeen HAAGA-HELIAn opiskelijoille on selvää, että saksan kielen ja saksalaisten tuntemuksesta on etua liike-elämässä. Asiakkaan omaa kieltä puhuva pystyy solmimaan läheisemmän liikesuhteen ja viestimään tehokkaammin. Saksaa osaavalla on paremmat työllistymismahdollisuudet niin kotimaassa kuin ulkomailla. Työnantajalle henkilöstön kielitaito avaa uusia kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Ruotsalaiset askeleen edellä Ruotsissa on tiedostettu, että kasvava pula saksantaitoisista työntekijöistä vaatii ripeitä toimenpiteitä. Jo 1980-luvun lopulla maan hallituksen ja Ruotsin vientineuvoston (Exportrådet) aloitteesta perustettiin saksan osaamista edistävä säätiö Stiftelsen Svensk-tyska Språkfonden, joka tekee Nordkollegin kanssa tiivistä yhteistyötä. Säätiö jakaa vuosittain satakunta stipendiä ruotsalaisyrityksille, jotka haluavat lähettää henkilöstöään Saksaan kaksiviikkoiselle taloussaksan, saksalaisen viestintäkulttuurin ja kulttuurien välisen viestinnän intensiivikurssille. ”Ruotsalaiset kurssilaisemme ovat tietoisia siitä, kuinka tärkeitä hyvät saksan taidot ovat menestyksekkäälle yhteistyölle saksalaisten liikekumppanien kanssa”, sanoo kielten ja viestinnän opettaja Jana Büscher. ”Se on meille rohkaisevaa. Samalla se osoittaa, kuinka tärkeää on, että Itämeren alueen talouselämässä työskenteleviä herkistetään tulevaisuudessakin tiedostamaan kulttuurien välisen viestinnän merkitys ja että heitä tuetaan osaamisensa kehittämisessä”, hän jatkaa. Voisiko Suomi ottaa oppia ruotsalaisista ja rohkaista suomalaisia nuoria saksan kielen opiskeluun? n 4 2013 Saksa on kestävän matkailun edelläkävijä 47 Saksan Matkailutoimisto, Deutsche Zentrale für Tourismus e.V. on saanut ensimmäisenä kansallisena matkailutoimistona arvostetun matkailualan yrityksille myönnettävän kestävän kehityksen Green Globe -sertifikaatin. Sen edellytykset ovat ympäristötekijät kuten energian ja veden kulutus, jätteiden määrä sekä yrityksen yhteiskuntavastuu ja kannattavuus. Puolueettomat auditoijat vakuuttuivat myös matkailutoimiston omaan kestävän kehityksen strategiaan perustuvasta pitkäjänteisestä toiminnasta. K estävä kehitys on jo pitkään ollut osa Saksan matkailun perusarvoja ja on Saksan Matkailutoimiston toiminnan kantava voima. Matkailutoimiston tavoitteisiin kuuluu myös Saksan aseman vahvistaminen kansainvälisesti kestävän matkailun maana. Tähän tarvitaan muutakin kuin oman toiminnan kehittäminen: matkailutoimisto tukee ja kehittää yhteistyössä koko Saksan matkailualan kanssa kestäviä tuotteita ja palveluja. Esimerkkeinä onnistuneesta kehitystyöstä on vuosittainen Green Meeting -sertifioitu Germany Travel Mart -workshop ja ensi vuonna Saksan matkailun viestinnän keskiöön nostettava esteetön matkailu. Kestävään matkailuun panostaminen palkitsee Saksassa järjestettiin ensimmäistä kertaa maan kattava kestävän matkailun kilpailu. Järjestäjinä olivat Saksan matkailuliitto (DTV), Saksan ympäristöministeriö (BMU) ja Saksan luonnonsuojeluvirasto (Bf N). Kilpailun tavoitteena oli edistää julkisten ja yksityisten alueellisten tahojen yhteistyötä ja toimintaa kestävässä matkailussa. Samalla parannetaan maaseutumatkailun palveluja. Kilpailuun osallistuvien piti huomioida toiminnassaan myös matkailijoiden sitouttaminen kestävän matkailun ylläpitoon. Kilpailuun kutsuttiin sekä uusia, aloittelevia alueita että kestävään matkailuun jo panostavia, esimerkillisiä alueita. Kilpailuun ilmoittautui 34 maan 150 matkailualueesta. Kaikkien osallistujien tuli täyttää 50 kriteeriä, joita olivat mm. ympäristötekijät, taloudellinen kannattavuus, yhteiskuntavastuu, laatu, markkinointi ja viestintä. Myös innovatiiviset, alueen kansallista tunnettuutta lisäävät tuotteet ja tarjonta olivat kriteerien joukossa. Merkittävänä kriteerinä oli alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Loppukilpailuun pääsi viisi yritystä, joista arvovaltainen raati valitsi voittajaksi Uckermarkin alueen Brandenburgin osavaltiosta. Raatia puhutteli mm. alueen panos kestävään matkailuun haasteellisista ympäristötekijöistä huolimatta. Muutokset kuten muuttotappiot on alueella nähty mahdollisuutena. Matkailutarjonnan perustana on ilmastoystävällisyys sekä luontoelämykset. Luonto nähdään Uckermarkissa niin oman elämän kuin menestyvän matkailun peruspääomana, jonka suojelemiseen on löydetty onnistuneita, edullisia ratkaisuja. Malliesimerkki innovatiivisesta ja monet kilpailukriteerit täyttävästä matkailutuotteesta on aasivaellus Uckermarkissa. Tällä kolmepäiväisellä vaelluksella kuljetaan ilman kiirettä ja aikatauluja. Matkatavarat ja päivän piknikeväät kulkevat aasin selässä. Puolihoitomajoitus hoituu matkan varrella perheyrityksissä, joissa päivän päätteeksi nautitaan paikallisen keittiön anteja. Opas ei seuraa vaellukselle, vaan matkailija saa lähtiessään reittiehdotuksia kuinka kulkea muun muassa Schorfheide-Chorinin biosfäärialueen läpi ja Ucker-järven rantamilla. © Kappest/Uckermark (tmu GmbH) www.germany.travel/en/leisure-andrecreation/ www.wanderninbrandenburg.de Aasivaellus on houkutellut matkailijoita Uckermarkiin jo vuodesta 2007. 4 2013 Matkailu Reise 48 Messukalenteri 2014 ENERGIA JA YMPÄRISTÖ KONEET JA LAITTEET Hannover 7.–11.4.2014 Hannoverin teollisuusmessut ovat vuosikymmenten aikana muodostuneet alalla käsitteeksi. Hannover 7.–11.4.2014 Hampuri 20.–22.11.2014 Energiaratkaisut, talo- ja rakennus teknologia Hannover 21.–25.10.2014 Ohutlevyntyöstö TUULIVOIMA Stuttgart 4.–6.11.2014 Konenäkö ja tunnistamisteknologia Hampuri 23.–26.9.2014 Tuulivoima-alan ykköstapahtuma Stuttgart 16.–20.9.2014 Metallintyöstö ja koneerakennus LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Berliini 23.–26.9.2014 Raide- ja liikennetekniikka Stuttgart 24.–26.6.2014 Laserteknologia Berliini 20.–25.5.2014 Ilmailu- ja avaruusteknologia Stuttgart 7.–9.9.2014 Komposiittiteollisuus Hannover 19.–23.5.2014 Teollisuuden sisälogistiikka, varastointi ja satamatoiminnot Hampuri 21.–24.1.2014 Tuotantotekniikka Leipzig 31.5.–8.6.2014 Kansainväliset automessut Hampuri 4.–6.11.2014 Kuljetus- ja logistiikkahallinta KIINTEISTÖT JA RAKENTAMINEN Berliini 18.–21.2.2014 Rakentaminen ja talotekniikka MERI- JA SATAMATEKNOLOGIA Hampuri 9.–12.9.2014 Istanbul 26.–27.2.2014 Laivanrakennus, kone- ja meriteknologia Stuttgart 21.–24.10.2014 Sauna- ja kylpyläala TURVA-ALA Essen 23.–26.9.2014 Turvallisuus ja palontorjunta ICT 2014 Berliini 5.–10.9.2014 Viihde- ja kulutuselektroniikka WELLNESS & LIFE SCIENCES Hannover 10.–14.3.2014 Maailman johtava IT-alan tapahtuma Karlsruhe 4.–6.2.2014 IT oppimisessa Karlsruhe 19.–21.1.2014 IT julkisessa liikenteessä Leipzig 13.–16.5.2014 Ortopedia ja kuntoutus Köln 3.–6.4.2014 Fitness, wellness Hannover 25.–27.3.2014 Vanhusten hoito ja hoiva Puuttuiko kiinnostava tapahtuma tai ilmansuunta listauksesta? Ota yhteyttä: [email protected]! 4 2013 Messut Hannover © Deutsche Messe CeBIT 10.–14.3.2013 Big Data ja Datability Datability Maailman johtavien ICT-alan messujen ensi kevään teemaksi on valittu “Datability”, joka tarkoittaa suurten tietomassojen nopeaa käsittelyä vastuullisesti ja kestävällä tavalla. CeBIT suuntautuu nykyään vain B2B-markkinoille, mikä mahdollistaa sekä yrityksen näkyvyyden että myynti- ja markkinointityön kohdentamisen oikeisiin kohderyhmiin. ja älypuhelimien kasvava kysyntä, ohjelmistojen lisääntyvä tarve ja mobiilipalveluiden laajeneminen. Tietoturva ajankohtaista Messujen kumppanimaana on Iso-Britannia, mikä lisää messunäkyvyyttä maantieteellisestikin Tietoturva, pilviratkaisut sekä mobiili- ja ohjelmisto-osaaminen ovat kysyttyjä palveluita Keski-Euroopan markkinoilla. Nyt on suomalaisyritysten juuri oikea hetki pyrkiä näillä palveluilla laajemmille markkinoille. Suomessa tuotetut pilvipalvelut sekä suomalainen korkea tietoturvataso ja lainsäädäntö turvaavat tietojärjestelmien käyttäjien yksityisyyden. Esille on noussut nopean valokuituyhteyden rakentaminen suoraan laajemmalle. Maassa on Euroopan toiseksi suurimmat IT-markkinat heti Saksan jälkeen ja niiden odotetaan edelleen kasvavan, vaikkakin maltillisesti. Kasvua vauhdittavat taulutietokoneiden Saksaan, mikä mahdollistaa nopean turvallisen tietoliikenneyhteyden Keski-Eurooppaan. Erityisesti konesali- ja pilvipalvelujen tarjoajalle tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kumppanimaa Iso-Britannia Mukaan yhteisosastolle Saksan Messut Oy on varannut suomalaisyrityksille hyvän yhteisosaston tietoturvaan keskittyvästä hallista. Yhteisosastolla pääset paremmin esille ja voit keskittyä täysin bisneksen tekoon. Hallissa ovat esillä tietoturvan lisäksi seuraavat aihealueet: ”Communications & Networks”, ”Security” ja ”IT Infrastructure & Datacenters”. Kysy osallistumistarjous [email protected]. Hannover Messe 7.–11.4.2014 Integrated Industry – NEXT STEPS Perinteisten Hannoverin teollisuusmessujen ensi kevään pääaiheita ovat joustavat tuotantoprosessit. ”Jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä, sen täytyy toimia tehokkaasti, reagoida nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin ja samalla tyydyttää asiakkaiden kasvava tarve yksilöllisiin tuotteisiin”, sanoo messuyhtiö Deutsche Messen johtokunnan jäsen Jochen Köckler. Menneinä vuosina on kehitetty useita tekniikoita, seuraavaksi ne täytyy saada toimimaan yhdessä ja verkottumaan teolliseen tuotantoon. Messuilla on tarjolla seitsemät teollisuuden erikoismessut: Industrial Automation: prosessi- ja teollisuusautomaatio Energy: energian tuotanto, jakelu ja varastointi MobiliTec: mobiili- ja hybriditeknologia Digital Factory: teollisuuden integroidut prosessit ja IT-ratkaisut Industrial Supply: alihankinta- ja sopimusvalmistus, kevytrakenteet Industrial GreenTec: ympäristöteknologia Research & Technology: tutkimus ja tuotekehitys © Deutsche Messe Noin neljännes Hannover Messen näytteilleasettajista on energia-alan toimijoita. He näyttävät tekniikoita ja ratkaisuja, miten jäykistä energiajärjestelmistä siirrytään älykkääseen energiaverkostoon. Messujen tämänkertaisena kumppanimaana esittäytyy Alankomaat. 4 2013 49 Hannover Messut CeMAT Saksan sisälogistiikan markkinat jatkoivat kasvuaan vuonna 2012, edellisvuodesta nousua oli seitsemän prosenttia. Täksi vuodeksi alan keskusjärjestö ennustaa varovaista kolmen prosentin kasvua. Hyvä kehitys on tulosta sekä kotimaan kysynnän että viennin vahvuudesta. USA on noussut suurimmaksi vientimaaksi ohi Kiinan. Toisella sijalla oli edellisvuoden tapaan Ranska. Saksan vienti Kiinaan laski 22 prosenttia 791 miljoonaan euroon. Kansainvälisessä vertailussa saksalaiset ovat kolmannella sijalla sisälogistiikkapalvelu- sijalle neljä. Suurempia ovat vain kiinalaiset ja amerikkalaiset valmistajat. Liikevaihdon suotuinen kehitys on lisännyt myös alan työllisyyttä. Sisälogistiikan johtavat kansainväliset CeMAT Hannover -messut ovat siirtyneet järjestettäväksi joka toinen vuosi. Ensi kevään messutarjonta on jaettu viiteen eri osa-alueeseen: Move & Lift, Store & Load, Logistics IT, Manage & Service ja Pick & Pack. Sen lisäksi on valittu kuusi käyttäjien kannalta keskeistä aihealuetta: satamat, erikoislogistiikka, kuljetuslogistiikka, tuotantologistiikka, vähittäis- jen tarjoajana ja ovat sysänneet japanilaiset kauppa sekä koulutus ja työvoiman saanti. © Deutsche Messe Hannover 19.–23.5.2014 Lisätietoja näistä ja muistakin Deutsche Messe AG:n järjestämistä messuista: Saksan Messut Oy, Riitta Ahlqvist, puh. (09) 6122 1213, 050 382 6256, [email protected] Düsseldorf Messut VISCOM Visuaalisen viestinnän, teknologian ja suunnittelun kansainväliset messut Vuorovuosin Frankfurtissa ja Düsseldorfissa järjestettävä VISCOM on vakiintunut mainosviestinnän ja -suunnittelun alalla toimiville vuoden ykköstapahtumaksi. VISCOM Düsseldorf esitteli kuudessa teemamaailmassaan visuaalisen viestinnän innovaatiot hyvin kattavasti aina klassisten mainontateknologioiden uutuuksista digitaaliseen tulostukseen, digitaaliseen mediaan ja myyntipistemainontaan. Lisäksi esillä olivat erikoisteemat Digital Signage World ja Display PoS Expo monipuolisten oheisohjelmien kera. Messutapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1986 lähtien. Tämän vuoden tapahtumassa esittäytyneiden 350 näytteilleasettajan tarjontaan kävi tutustumassa 13 277 (2012: 12 100) ammattilaiskävijää. Messut tarjosivat tuttuun tapaan tehokkaan tilaisuuden tavata alan toimijoita, solmia arvokkaita kontakteja ja kauppoja sekä tutustua alan uutuuksiin. Seuraava tapahtuma järjestetään Frankfurtissa 5.–7.11.2014. © Behrendt & Rausch Fotografie 50 Tutustu tapahtumaan tarkemmin osoitteessa www.viscom-messe.com tai pyydä lisätietoja [email protected]. 4 2013 Stuttgart 51 © Composites Europe Messut Composites Europe 2013 Komposiittiala vahvassa kasvussa Keveyden ja kestävyyden yhdistäminen on osoittautunut avainteemaksi monilla teollisuuden aloilla – komposiittiteollisuudella riittää nostetta. Syyskuussa 2013 Stuttgartissa järjestetty COMPOSITES EUROPE -tapahtumaan saapui peräti 30 prosenttia enemmän kävijöitä ja 26 prosenttia enemmän näytteilleasettajia kuin edelliseen tapahtumaan. Vuorovuosin Stuttgartissa ja Düsseldorfissa järjestettävä tapahtumakokonaisuus on kahdeksan vuoden aikana löytänyt paikkansa auto-, ilmailu- ja konepajateollisuudessa. Messujen, oheis- ja kokousohjelman punaisena lankana ovat uudet materiaalit, integroidut tuotantotekniikat sekä käyttöinnovaatiot. Seuraava tapahtuma järjestetään Düsseldorfissa 7.–9. lokakuuta 2014 samaan aikaan alansa johtavan ALUMINIUM-messutapahtuman kanssa. Lisätiedot näistä messuista: [email protected], www.composites-europe.com Avaintekijät Ihr Schlüssel zum Markt ERGMANN Rechtsanwälte Anlagenbau . Energie . Technologie Po Power Supply Solutions So S A AC/DC AC/D up to 7200 Watt DC/DC up to 700 Watt DC/D D Programmable P rog up to 15 kW Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki Tel. +358 9 6962 070 office@bergmann.fi www.bergmann.fi www.emea.tdk-lambda.com Ilmoitukset – lisätietoja: Elina Annala , Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, puh. (09) 6122 1233, [email protected] lam_130505_anz_definitiv.indd 1 4 2013 14.05.13 16:39 It’s not where you’re from, It’s where you’re at. Locate to Germany, europe’s LeadInG economy. Germany and Finland. a partnership that works. Germany Trade & Invest is the foreign trade and inward investment agency of the Federal Republic of Germany. Our comprehensive range of advisory, business information, and project support services help smooth the path for easy overseas investment. We provide expert investment support individually customized to your needs – all totally confidential and free of charge. Contact us: t. +49 (0)30 200 099-555 or [email protected]
© Copyright 2024