opetusharjoittelu osana pedagogisia opintoja
1 (7) Ammatillinen opettajakorkeakoulu 20.5.2011 Ohjaavalle opettajalle OPETUSHARJOITTELU OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA OPETUSHARJOITTELUN OSAAMISTAVOITTEET Opetusharjoittelu on keskeinen osa opettajan pedagogisia opintoja. Opintojen 60 opintopisteen kokonaislaajuudesta opetusharjoittelun osuus on 10 opintopistettä. Opetusharjoittelulle on asetettu yleiset osaamistavoitteet, mutta opiskelijat asettavat opetusharjoittelulleen myös omia tavoitteita, jotka täsmentyvät opiskelijoiden henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissa. Oppimisen ohjaaminen on opettajan työhön liittyvää keskeistä osaamista. Modernit ajatukset oppimisesta ja uudet oppimisympäristöt ovat laajentaneet näkemystä opettajan työstä ja siihen liittyvästä perinteisestä opetustaidon käsitteestä. Keskeinen ilmiö opetus- ja ohjaustyön taustalla on oppiminen. Laadukas opetusja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana. Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on opettajan keskeistä osaamista. Oppimisen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden oppimistarpeisiin sekä kykyä sopeuttaa ohjaustoiminta resurssien sallimiin puitteisiin. Aikaisemmin opettajan keskeisenä tehtävänä ja hyvänä ammattikäytäntönä nähtiin valmiin opetussuunnitelman tinkimätön ja kyseenalaistamaton toimeenpano. Nykyinen opetussuunnitelma-ajattelu sen sijaan edellyttää opettajalta taitoa ja tahtoa jatkuvasti kehittää opetussuunnitelmaa niiden tilannevaatimusten mukaan, joissa kulloinkin toimitaan. Tulkitseva lähestymistapa opetussuunnitelmaan on siten osa opettajan osaamista. Oppimisympäristöjen ja -tilanteiden suunnittelussa, niihin liittyvissä tavoitteiden muotoiluissa ja sisältöjen valinnoissa sekä oppimisen ohjaukseen liittyvissä menetelmällisissä ratkaisuissa ja ohjaamiseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa vaaditaan siten tilanneherkkyyttä, luovuutta ja joustavuutta Edelliseen perustuen opetusharjoittelun osaamistavoitteet on määritetty seuraavasti: Opiskelijalla on tahto ja taito suunnitella ja kehittää sisältöjen ja menettelyjen suhteen mielekkäitä työelämänlähtöisiä oppimisprosesseja ja oppimisympäristöjä. Hän on perehtynyt oman alansa opetussuunnitelmiin, ja hänellä on tahto ja taito ohjata ja arvioida oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, oppijalähtöisen työskentelyn. Hän kykenee oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa. Opiskelija kykenee realistisesti arvioimaan omaa osaamistaan oppimisen ohjaajana. 2 (7) OPETUSHARJOITTELUN OPISKELUTAVAT Opetusharjoitteluopintoihin sisältyy opiskelijan näkökulmasta erilaista työskentelyä. Opiskelijat: osallistuvat seminaari- ja verkkotyöskentelyyn, perehtyvät opettajuutta, opetusta, ohjausta ja oppimisen arviointia käsittelevään kirjallisuuteen, toteuttavat opetuksen ja ohjauksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävän, seuraavat ja antavat palautteen erikseen sovittavasta määrästä opiskelijatovereiden opetusta, työstävät opetusharjoittelutehtävää ja jakavat sen tuloksia omassa oppimispiirissään ja seminaarissa. OPETUSHARJOITTELUN OHJAUS JA ARVIOINTI Opetusharjoittelun ohjaajat ovat merkittävässä asemassa erityisesti opetuksen ja ohjauksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävän toteuttamisessa. Opettajaopiskelija saa ohjausta omalta ohjaavalta opettajaltaan. Ohjausta antavat myös vertaisohjaajat ja opettajakorkeakoulun kouluttajat. Ohjauksen onnistumisen kannalta olennaista on hyväksyvä, turvallinen ja kannustava ilmapiiri, opiskelijan itsearvioinnin tukeminen ja palautteen antaminen opiskelijan omaa aktiivisuutta, kokemuksia ja itseohjautuvuutta arvostaen. Opetusharjoittelun arviointi on avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijan, ohjaavan opettajan, vertaisohjaajan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan välillä. Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tukea opiskelijan opettajaksi kasvua ja ammatillista kehittymistä. Opetustilanteiden yhteyteen tulee varata aikaa palaute- ja arviointikeskustelua varten. Ohjaava opettaja antaa opiskelijalle mieluiten kirjallisen arvioinnin harjoittelun päätyttyä. Ohjaava opettaja Opiskelijoiden, jotka eivät toimi opettajan tehtävissä opetusharjoitteluna aikana, opetusharjoittelun ohjauksesta vastaa opetusharjoitteluoppilaitoksen ohjaava opettaja. Ohjaava opettaja on opiskelijan lähin yhteistyökumppani opetusharjoittelun aikana. Hän tuntee organisaation toimintatavat ja hänen alan sisällöllinen asiantuntemuksensa ja pedagoginen kokemuksensa ovat opiskelijan käytettävissä. Ohjaussuhde on kollegiaalinen yhteistyösuhde, jossa molemmat oppivat. Ohjaavan opettajan tuella opiskelija saa mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppimisen ohjausta ja samalla hän saa myös palautetta kokeneelta kollegalta. Ohjaava opettaja auttaa opiskelijaa jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa sekä ennen opetustilanteita että niiden jälkeen. Hän rohkaisee opiskelijaa kokeilemaan ja arvioimaan ohjaustyönsä periaatteiden toimivuutta. Kollegaohjaaja Opettajana toimivan opiskelijan opetusharjoittelua tuetaan kollegaohjauksen avulla. Kollegaohjaaja on pedagogisen kelpoisuuden omaava, kokenut työkaveri, joka työskentelee samassa oppilaitoksessa opiskelijan kanssa. Kollegaohjaajan tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetusharjoitteluun liittyvistä suunnitelmista ja opetuksen toteuttamisesta. Vertaisohjaaja Opiskelijan vertaisohjaajana toimivat samanaikaisesti ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevat opiskelijat, jotka toimivat samassa oppilaitoksessa tai lähialueella taikka opiskelevat samassa ryhmässä tai alueellisessa oppimispiirissä. Opiskelijat tukevat toistensa kehittymistä seuraamalla opetusta, suunnittelemalla ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamalla yhdessä opetusta ja osallistumalla palautekeskusteluihin. Vertaisohjaaja seuraa opetusta ja antaa siitä kirjallista palautetta vähintään kolme (3) kertaa (ks. Opetusharjoittelun arviointikriteerit). 3 (7) Kouluttaja Opettajakorkeakoulun kouluttaja seuraa ja tukee opiskelijan oppimisprosessia, auttaa opiskelijaa syventämään pedagogista ajatteluaan ja löytämään uusia näkökulmia oppimisen ohjaamiseen. Hän on sekä ohjaavan opettajan että opiskelijan tuki opetusharjoittelun aikana. Kouluttaja seuraa opetusta 1-2 kertaa. Opetusharjoittelua ohjataan ja arvioidaan sille määritettyjen osaamistavoitteiden ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden perusteella. Kouluttaja tekee opetusharjoittelun arviointipäätöksen asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointipäätöksestä vastaa ammatillinen opettajakorkeakoulu. Arviointipäätös perustuu opiskelijan erilaissa opetusharjoitteluun liittyvissä tehtävissä osoittamaan osaamiseen sekä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan käymiin ohjaus- ja arviointikeskusteluihin. Niissä kertynyttä arviointiaineistoa verrataan osaamistavoitteista johdettuihin arviointikriteereihin. OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELU-, TOTEUTUS- JA ARVIOINTITEHTÄVÄ Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelu jakautuu kahteen tehtäväkokonaisuuteen. En- simmäisen tehtävän avulla opiskelija perehtyy oppilaitoksessa tehtävään opetussuunnitelmatyöhön ja sen toteutumiseen käytännössä. Toisessa tehtävässä opiskelija suunnittelee ja toteuttaa mielekkään opetuskokonaisuuden, joka on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja joka toteutetaan 1-2 jaksossa. Opiskelijoiden oppimistehtävä: Tehtävänäsi on suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuus, joka on laajuudeltaan 2-3 opintoviikkoa tai 3-5 opintopistettä ja joka toteutetaan 1-2 jaksossa. Hyödynnä Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen, Oppiminen, ohjaus ja arviointi sekä Opetusharjoittelu 1 oppimistehtäviäsi. Opetusharjoittelun kokonaisuutta koskeva raamisuunnitelma toimitetaan ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle, ohjaavalle opettajalle ja vertaisohjaajille vähintään viikkoa ennen opetusharjoittelun sovittua alkua. Hyödynnä Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen osaaminen, Oppiminen, ohjaus ja arviointi sekä Opetusharjoittelu 1 -oppimistehtäviäsi. A) Opetuskokonaisuuden raamisuunnitelma Opetusharjoittelun henkilökohtaista tavoitteenasettelua ja sen perustietoja varten käsittele ensin seuraavat asiat: Oman opetuksen kehittämistavoitteet: kuvaa opetuskokonaisuuden suunnittelulle ja toteuttamiselle asettamiasi tavoitteita: Mitkä asiat opetusharjoittelussa sinua askarruttavat? Mitkä ovat vahvuutesi oppimisen ohjaajana? Mitä uutta haluat oppia? Millaista tukea tarvitset tavoitteittesi saavuttamiseksi? Opetuskokonaisuuden perustiedot: kirjaa opetusharjoittelusuunnitelmaasi opetusharjoittelusi perustiedot: opintokokonaisuuden aihe ja laajuus; oppilaitoksen nimi; opetusryhmä; opetuksen toteuttamisen päivämäärät ja kellonajat; oppilaitoksen osoite ja opetustila; ohjaava opettaja; vertaisohjaajat Suunnittele opetuskokonaisuus seuraaviin kysymyksiin vastaamalla: 1. Tavoiteltava ammatillinen osaaminen määritä valtakunnallisiin ja/tai oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin tai tutkinnon perusteisiin ja omaan analyysiisi (käytä tässä hyväksesi ”Työelämä, yrittäjyys ja ammatillinen 4 (7) osaaminen” -oppimistehtävääsi) perustuen millaisiin tietoihin, taitoihin ja ammatilliseen osaamiseen opetuskokonaisuudella pyritään määritä em. dokumentteihin perustuen, mitkä ovat opinto-/aihekokonaisuuden tavoitteet määritä, miten opetuskokonaisuus liittyy laajempaan opintokokonaisuuteen ja opetussuunnitelmiin 2. Opetuksen sisältö kuvaa, millä sisällöillä tavoiteltavaan osaamiseen päästään (ks. opetussuunnitelma) havainnollista sisältöjen keskinäisiä suhteita esim. käsitekartan tai orientaatioperustan avulla tee kuvaus, miten jäsennät yksittäisten opetuskertojen sisällöt tee arvio, miten jaat ajan eri opetussisältöjen kesken 3. Pedagogiset periaatteesi ja oppimisprosessin jäsentäminen kuvaa oppimiskäsitystäsi ja sitä, mitä siitä seuraa käytännön opetukseen (käytä tässä hyväksesi Oppiminen, ohjaus ja arviointi -oppimistehtävääsi) kuvaa, miten vaiheistat opiskelijan oppimisprosessin etenemisen (esim. täydellisen oppimisen, kokemuksellisen oppimisen, ongelmaperustaisen oppimisen mallit) 4. Opiskelijantuntemus kuvaa opiskelijaryhmän yleisiä tuntomerkkejä: ikää, koulutustaustaa, ammatillisen kehittymisen vaihetta, oppimisprosessin vaihetta. kuvaa, miten huomioit opetuksessa erilaiset oppijat: yksilölliset erot, motivaatio, oppimisvalmiudet kuvaa, millaisilla toimintavoilla ja opetusjärjestelyillä tuet opiskelijan oppimista 5. Oppimisen ohjaaminen ja arviointi kuvaa, mitä ohjaus- ja opetusmenetelmiä käytät kuvaa, millä menetelmillä arvioit opiskelijoiden oppimista ja opintokokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista 6. Itsearviointi kuvaa opetusharjoittelun aikana mitä pohdit opetusharjoittelun eri vaiheissa millainen toiminta vie tavoitteesi suuntaan onko tavoitteittesi uudelleen määrittely tarpeen Liitä suunnitelmaasi käyttämäsi oppimateriaalit, oppimistehtävät ja itsearviontisi sitä mukaa kuin toiminta etenee. Videoi mahdollisuuksien mukaan jokin/joitakin opetusharjoittelukertojasi. Opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia käsittelevät lomakkeet ja lisämateriaalia löydät Optima -oppimisympäristöstä Opetusharjoittelu-työtilasta. 5 (7) B) Opetustilannekohtaiset suunnitelmat Suunnittele opetuksen suunnittelutaulukon mukaisia em. opintokokonaisuuteen sisältyviä opetustilanteita erikseen sovittava määrä vertaisarviointeja, ohjaavan opettajan ja opettajakorkeakoulun kouluttajan arviointeja varten. (ks. opetusharjoittelulomakkeet) Sovi etukäteen niiden opetus-/ohjaustilanteiden ajankohdat, jolloin vertaisohjaajat ja/ tai opettajakorkeakoulun kouluttajat seuraavat ja arvioivat opetustasi. Opetuksen luonteesta ja sisällöstä riippuen yhden seurattavan opetustilanteen laajuus voi olla 2-8 tuntia. Toimita sekä raamisuunnitelma että opetustilannekohtaiset suunnitelmat etukäteen vertaisohjaajille, ohjaavalle opettajalle ja opettajakorkeakoulun kouluttajalle. Sovi opiskelijakollegoittesi/oppimispiirisi kanssa videoitujen opetustilanteiden käsittelyajat. C) Opetusharjoittelun arviointiraportti (opetusharjoittelukokonaisuuden päätteeksi) täydennä opetusharjoittelusuunnitelmasi kohtia 1-5 saamasi palautteen ja omien huomioittesi pohjalta arvioi opetuksen suunnittelu- ja toteutustaitojesi vahvuudet ja kehittämiskohteet käyttäen hyväksesi saamaasi palautetta, itsearviointiasi sekä opetusharjoittelun arviointikriteereitä pohdi, miten tulevaisuudessa kehität opetustasi - mitkä asiat eivät nyt tulleet esille? arvioi itseäsi palautteen antajana ja vertaisohjaajana liitä arviointiisi reflektiivinen kooste ohjaavan opettajan, vertaisohjaajien ja opiskelijoiden palautteista*. *Ohjaavan opettajan arviointi (opiskelijalla ei ole työsuhdetta opetusharjoittelupaikkaan) Opiskelevat saavat suullista ja kirjallista palautetta oppilaitoksessa toimivalta ohjaavalta opettajaltaan. Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake) *Vertaisohjaajan arviointi Pohdi opiskelijakollegoiltasi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelun arviointiraporttiin palautteen pohjalta. (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake) *Kollegapalaute (opiskelijalla on työsuhde opetusharjoittelupaikkaan) Pohdi saamaasi palautetta ja nosta vahvuuksiasi ja kehittämiskohteitasi opetusharjoittelusi arviointiraporttiin palautteen pohjalta . (ks. Kollegapalautelomake) D) Opetusharjoittelun vertaisarviointi Seuraa opiskelijakollegoittesi opetusharjoittelutilanteita vähintään kolme (3) kertaa. Osallistu ko. tilanteiden palautekeskusteluihin ja anna palaute myös kirjallisena (ks. Opetusharjoittelun arviointilomake). Samaa arviointipohjaa voit käyttää videoituja tilanteita arvioitaessa. Opiskelumateriaali Opetuksen suunnittelun peruskysymyksiin, Oppimisen ohjaamisen kysymyksiin, Oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistä varten > osoitteessa http://aokk.jamk.fi/ammatillinen_opettajankoulutus, opettajankoulutuksen käsikirja 2011 - 2012, opetusharjoittelu 2 6 (7) ARVIOINTIKRITEERIT Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitehtävään liittyvien dokumenttien ja opetuksen toteutuksen arviointikriteerit: Opetusharjoittelu 10 op (APOHW106) Oppimisteoriaosaaminen Opetus- ja ohjausosaaminen Kontekstiosaaminen Reflektioosaaminen Hyväksyttävä osaaminen Opiskelija tuntee oppimisteoreettisia suuntauksia ja kykenee valitsemistaan oppimisteorioista käsin rakentamaan tarkoituksenmukaisia ja oppimista edistäviä opetuskokonaisuuksia mielekkäineen tavoitteineen ja opetusmenetelmineen Opiskelija ohjaa oppimista siten, että se mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen työskentelyn; toiminta etenee ennakkosuunnitelman mukaisesti ja oppimisen arviointi on luonteeltaan toteavaa Opiskelija tuntee opetusalansa valtakunnalliset ja/tai oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat ja suunnittelee omaa opetustaan niissä olevien tavoitteiden mukaisesti Opiskelija arvioi realistisesti toimintaansa oppimisen ohjaajana ja asettaa itselleen uusia tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi Edistyneen osaaminen Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti mielekkäitä oppimisprosesseja ja -tilanteita, jotka perustuvat sisäistettyyn ja perusteltuun käsitykseen oppimisesta Opiskelija ohjaa oppimista siten, että omalla toiminnallaan mahdollistaa oppimistavoitteiden suuntaisen, aktiivisen opiskelijalähtöisen työskentelyn; hän käyttää aktiivisesti hyväkseen muuttuvia tilannetekijöitä; oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja mahdollistaa opiskelijoiden itsearvioinnin Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetusta opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuen luovalla tavalla tilannetekijät huomioon ottaen Tavoiteltava osaaminen Opiskelija analysoi ja kehittää tietoisesti ohjaus- ja opetustoimintansa taustalla olevia käsityksiä osaamisen, tiedon ja oppimisen luonteesta ja ihmisestä oppijana sekä luo tietoisesti niihin perustuvia mielekkäitä oppimisympäristöjä ja tilanteita Opiskelija ohjaa oppimista hyödyntäen joustavasti ja luovasti sellaisia oppimistilanteeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka ovat oleellisia oppimistavoitteiden saavuttamiseksi; luo aktiivisesti omalla toiminnallaan edellytyksiä opiskelijoiden itsearvioinnin kehittymiselle ja yhteistoiminnallisuudelle; oppimisen arviointi on luonteeltaan kehittävää ja perustuu opiskelijoiden itsearviointiin Opiskelija osallistuu aktiivisesti yhteisönsä opetussuunnitelmatyöhön ja/tai oman alansa opetussuunnitelmien kehittämiseen yhdessä muiden asianosaisten kanssa 7 (7) Yhteistyö- ja verkostoosaaminen Vuorovaikutusosaaminen Oppijaosaaminen Oman alan sisältöosaaminen ja Tiedonhallintaosaaminen Opiskelija keskittyy pääasiassa oman pedagogisen toimintansa kehittämiseen Opiskelija edistää ja kehittää yhteisönsä pedagogista osaamista yhteistyössä työyhteisön muiden jäsenten kanssa Opiskelija toimii opetuksen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisissa alueellisissa, kansallisissa ja/tai kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa; on rohkea ja innostava pedagoginen kehittäjä ja yhteistyökumppani Opiskelija kykenee eettisesti vastuulliseen ja oppimistavoitteiden kannalta myönteiseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen opiskelijoidensa ja muiden asianosaisten kanssa Opiskelija kykenee eettisesti vastuulliseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen ja käyttää oppimisen ohjaamisessa hyväksi opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja yhteistoiminnallisuutta Opiskelija kykenee eettisesti vastuulliseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja muiden asianosaisten kanssa ja luo erilaisissa vuorovaikutustilanteissa edellytyksiä myönteisen ilmapiirin syntymiselle oppimisen ohjaaminen perustuu yhteistoiminnallisuuteen ja myönteiseen vuorovaikutukseen Opiskelija tiedostaa ja ottaa huomioon opetusja ohjaustilanteissa oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetus- ja oppimistilanteita oppijoiden erilaiset lähtökohdat, oppimisedellytykset ja oppimistarpeet huomioiden Opiskelija hahmottaa kokonaisvaltaisesti oppijoiden ominaispiirteet ja kykenee kehittämään ohjaus- ja opetustoimintaansa joustavasti yhteistoiminnassa oppijoiden ja muiden asianosaisten kanssa Opiskelija hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten niin, että se edistää opittavaan ilmiöön liittyen keskeisten periaatteiden oppimista Opiskelija hallitsee opittavan ilmiön hyvin ja kykenee jäsentämään sitä oppimista varten siten, että sisällöt muodostavat mielekkään ja loogisesti rakentuvan kokonaisuuden Opiskelija on alansa asiantuntija ja kykenee jäsentämään opittavaa ilmiötä sisällöllisesti siten, että se mahdollistaa ilmiötä kuvaavan orientaatioperustan rakentumisen; kytkennät opittavaan ilmiöön liittyvään laajempaan asiakokonaisuuteen ovat monipuolisia Opiskelija osallistuu aktiiviOpiskelija kykenee käyt- sesti verkkotyöskentelyyn Verkko-osaaminen tämään verkkoa vuorovai- ja luo toiminnallaan edellytyksiä myönteiselle vuorokutus- välineenä vaikutukselle Opiskelija kykenee käyttämään mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla verkkoa omassa pedagogisessa toiminnassaan TAULUKKO 10. Opintojakson APOHW106 Opetusharjoittelu 10 op arviointikriteerit Arviointiasteikko hyväksytty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen täyttää hyväksyttävän osaamisen arviointikriteerit hylätty: opetusharjoittelussa osoitettu osaaminen ei täytä hyväksyttävän osaamisen arviointikriteereitä
© Copyright 2024