Rakennusalan suhdannenäkymät 2015

RAKENTAMISEN
SUHDANNENÄKYMÄT
- RAKENNUSKONEIDEN NÄKÖKULMA
XL RAKENNUSKONEPÄIVÄT 5.11.2015
PEKKA PAJAKKALA,
JOHTAVA NEUVONANTAJA, FORECON OY
RAKENTAMISEN
SUHDANNENÄKYMÄT
• Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä
• Rakentamisen muutosilmiöitä
• Alan näkymät marraskuussa 2015
-
Talouden näkymät
Näkymät sektoreittain
Hinnat ja kustannukset
• Yhteenveto ja johtopäätöksiä
2
• Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
• Yksityinen tutkimusyritys
- toimipaikka Tampere, Technopolis / Teknologiakeskus Hermia
- henkilöstö 6, toistaiseksi kaikki entisiä VTT-läisiä
- EUROCONSTRUCTin, RAKSU-ryhmän ja RAKLIn suhdanneryhmän jäsen
• Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi
- rakentamisen markkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen
•
•
ennakointi
Suomi, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa/EUROCONSTRUCT
budjetointi, strategiasuunnittelu, yrityskaupat, vaikuttavuus
•
tekeillä strategiasuunnittelupaketti PK-yrityksille VTT:n kanssa
Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut
- rakentamisen ja siihen liittyvien tuotteiden kysynnän ennakointi,
- uudis- ja korjausrakentamisen tarve ja mahdollisuudet
- alueelliset markkinat
Asiakasryhmät
- rakennusmateriaalien valmistajat, rakennusyritykset, tukku- ja rautakauppa,
kunnat, ministeriöt, järjestöt,..
Oman osallistumiseni historiaa
VTT:n julkaisurekisteri
• VTT:n rakennustutkimus Tampereella
• Tekijät: Pajakkala, Pekka
Konepäälliköiden neuvottelupäivät 1986. Tampere, 10.10.1986
(1986), 9 s.
• Rakennusten suhdanteet ja kehitysnäkymät
• Tekijät: Pajakkala, Pekka
26. Rakennuskonepäivät. Silja Line, 18.10.2001
. Rakennuskonepäälliköt. Helsinki (2001), 6 s.
4
5.11.2015
Rakentamisen kokonaismäärä vuodesta 1985
40
kiintein vuoden 2013 hinnoin
35
30
25
20
rahamarkkinoiden
vapautuminen
devalvointi,
1990-luvun
alun lama,
laskua 7 v.
15
10
Rakentamisen määrä ja sitä kautta rakennuskoneiden käyttö on vaihdellut voimakkaasti
Rakennuskonepäälliköt ry:n toiminnan aikana. Pääosa vaihteluista on peräisin
uudistalonrakentamisesta, korjaus- ja infrarakentamisen vaihtelut ovat niihin nähden pienet.
Rakennustuotannon arvo Suomessa 2014
yhteensä 28,4 mrd. €
RAKENNUSKONEMARKKINAT
Konekäytön
arvo %
rakentamisen
arvosta
Rakennuskoneiden käytön arvo 2014, tunnuslukuja
• Käytön arvo yhteensä
2 900 milj.€
• Rakennuskoneiden käytön arvo
- talonrakentamisessa
- infrarakentamisessa
- korjausrakentamisessa
- muilla toimialoilla (vuokraus)
520 milj.€
1 800 milj.€
410 milj.€
170 milj.€
• Vuokrakoneiden käytön / vuokramarkkinoiden arvo
- Vuokrakoneiden markkinaosuus
• talonrakentamisessa
• infrarakentamisessa
• rakentamisessa keskimäärin
Lähde: Forecon
10 %
4 %
30 %
3½ %
620 milj.euroa
45 %
2%
17 %
”Rakennuskonealan olemassaolon oikeus”
Rakennuskustannusindeksi
työ-osaindeksi ja konetyöt-osaindeksi
145
9/2015
Työpanokset
140
rakennustyön hinta
Konetyöt (indeksisarjasta 2005=100)
135
Konetyöt ja telineet (indeksisarjasta 2010=100)
130
125
120
115
110
konetyön hinta
105
100
95
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09
-10
-11
-12
-13
-14
-15
Lähde: Tilastokeskus
Ihmistyön/rakennustyön hinta on noussut yli 35 % ja rakennuskoneiden 2 % vuodesta 2000.
Johtopäätöksiä edellisestä kuvasta
Rakennuskustannuksista on työmaatyön osuutta n. 25 % ja
koneiden osuutta n. 4 %.
=> 1 miljoonan euron rakennushankkeessa on
työmaatyökustannuksia 250 000 €
konekustannuksia
40 000 €
1.
2.
3.
4.
5.
Jatkuvasti nousevien rakennustyökustannusten takia työn
tehokkuutta ja tuottavuutta tulee lisätä koneilla
ihmistyön korvaamiseen on potentiaalia ja työtä tulee siirtää
koneilla tehtäväksi edullisen kustannuskehityksen piiriin
koneiden tuoma ergonomia ja turvallisuus sekä työn
kuormittavuuden väheneminen ovat tavoiteltavia ja
toteutettavissa aiempaa halvemmalla (niiden kustannus
nousee hitaasti)
konetyön kustannuskehitys todellisuudessa on vielä
edullisempi, kun indeksissä olevien koneiden suorituskyky
paranee jatkuvasti uusien mallien myötä
Jos painoarvot olisivat lähellä toisiaan, rakentamisen
kustannuskehitys muuttuisi radikaalisti
RAKENTAMISEN
SUHDANNENÄKYMÄT
• Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä
• Rakentamisen muutosilmiöitä
• Alan näkymät marraskuussa 2015
-
Talouden näkymät
Näkymät sektoreittain
Hinnat ja kustannukset
• Yhteenveto ja johtopäätöksiä
10
• Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Sekä BKT:n ja rakennusinvestointien kasvu on
jatkuvasti hidastunut kymmenvuotisjaksoittain
Suomessa %/a
Rakennusinvestoinnit: Tilastokeskus ja Forecon Oy
Suomen väestöennuste vuoteen 2030
Tilanne nyt
Suomen väestö kasvaa n. 400 000 henkilöllä vuoteen 2030
Maahanmuutto merkitsee ¾ kasvusta.
Tilastokeskuksen
ennuste 30.10.2015:
v. 2030 5,8 milj.
Maahanmuutto 1971…2013,
ennakkotieto 2014: 17540
Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennusteen 30.10.2015 mukaan nettomaahanmuutto pysyisi
Nykyisellä 17 000 maahanmuuttajan tasolla vuoteen 2030 saakka.
Väestömuutos eri ikäryhmissä
vuodesta 2014 vuoteen 2030
yhteensä n. 400 000 hlöä
1 000 hlöä
400
300
200
100
45-64
0
-100
-200
•
•
0-24
25-44
65-74
74-
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Rakennetun ympäristön toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen kohdistuu suuria muutospaineita
Seniorien ostamien tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa rajusti
Suomen väestö ikäryhmittäin vuodesta 1930 vuoteen 2040
suuret ikäluokat ovat heiluttavat edelleen Suomea
2000000
kouluja
0-24
1800000
1600000
25-44
1400000
oktaloja 45-64
1200000
1000000
75-
800000
kerrostaloja
65-74
600000
400000
200000
2030
2037
2034
2031
2028
2025
2022
2019
2010
2016
2013
2010
2007
2004
2001
1990
1998
1995
1992
1989
1986
1983
1980
1970
1977
1974
1971
1968
1965
1962
1959
1950
1956
1953
1950
1947
1944
1941
1938
1930
1935
1932
0
0-24
25-44
45-64
65-74
75Väestörakenteen muutos näkyy (muuttoliikkeen ohella) voimakkaasti rakentamisen kysynnässä
- Kouluja 1950 ja 1960-luvuilla
- Omakotiasumiseen painottuvat ikäryhmät (25-44 ja 45-64) eivät enää kasva
- Kerrostaloasumiseen painottuvat ikäryhmät ovat 2010-luvulla alkaneet voimakkaasti kasvaa
- Hoitoalan rakennuksia 2020-luvulla
Toivetalotyyppi henkilön iän mukaan vuonna
100 %
Yli 65-vuotiaiden
toiveasunto on
krs-talo
90 %
80 %
70 %
60 %
%
Kerrostalo
Pari- tai rivitalo
50 %
Omakotitalo
40 %
Seniori-ikäisten rooli
on suuri uusien
kerrostaloasuntojen
ostajina.
30 %
20 %
10 %
0%
20-29
30-39
40-49
50-59
60-64
Henkilön ikä
Lähde: Ympäristöministeriö Asukasbarometri 2004
65-74
Kaupungistuminen Euroopan
maissa
KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS
Belgia
Britannia
Hollanti
Saksa
Tanska
Ruotsi
Espanja
Ranska
Norja
Italia
Suomi
Sveitsi
Irlanti
0%
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 68,6 %, kun se vuonna 1990 oli 61,9 %.
Maassamuutto ja kaupungistuminen painottavat kaikkea rakentamista kasvualueille. Tiloille ja
infralle on käyttäjiä, ostajia ja vuokralaisia.
Kasvupotentiaali n. 10 % eli vielä n. 500 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin
5.11.2015
Eri ikäisen väestön määrän muutos
seutukunnittain
Nuoret 20-34 v
35-45 v
yli 75 v
punaisella kasvukunnat, sinisellä väestökatokunnat
pallon koko kuvaa lukumäärää, alueen väri prosenttimuutosta
Asiantuntija: Suurimpien kaupunkien väestönkasvu
selvästi suurempi kuin kunnat itse arvioivat
Muuttoliiketutkija Timo Aron
arvio kaupungin
omasta ennusteesta
25% liian pieni
30 % liian pieni
OK
20 % liian pieni
35 % llian pieni
15 % liian pieni
15 % liian pieni
OK
OK
Muuttoliikeasiantuntijan mukaan 10 suurinta kaupunkia kasvaa nopeammin kuin ne itse arvioivat.
30.8.2015
SeuraavatHS10
taas kasvavat hitaammin kuin ne itse arvioivat.
=> kasvu painottuu ennakoitua enemmän suurimpiin, kasvu on n. 50 000 asukasta ennakoitua (290 000) enemmän
Muuttoliike on suuntautunut ja suuntautumassa
kasvukeskusten keskuskaupunkeihin
5 keskuskaupunkia yhteensä
Vastaavat kehyskunnat
(47) yhteensä
Kasvavat myös edelleen,
mutta hitaammin
Suomessa panostetaan rakentamiseen vertailumaita
enemmän - rakentamisen osuus BKT:sta %
%
24
22
20
18
16
Suomi
14
12
Pohjoismaat
10
Länsi-Eurooppa
8
6
4
2
0
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisessa
Suomessa ja Euroopassa
100
%
90
80
70
60
50
40
30
20 Korjausrakentamisen
10 osuus 28 % 1985
0
Eurooppa
Suomi
Korjausrakentamisen
osuus ylitti
Suomessa 50 % 2013
22.9.2015
Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa
Julkisivut
1000 m2
uudis- ja korjausrakentaminen
12 000
Uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin
Julkisivut uusiin rakennuksiin
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
22.9.2015
Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa
RAKENTAMISEN
SUHDANNENÄKYMÄT
• Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä
• Rakentamisen muutosilmiöitä
• Alan näkymät marraskuussa 2015
-
Talouden näkymät
Näkymät sektoreittain
Hinnat ja kustannukset
• Yhteenveto ja johtopäätöksiä
25
• Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Maailmantalouden kasvu hidastunut
alkuvuonna – Euroopassa kasvu kiihtynyt
Lähde: IFO
26
3.11.2015
Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Maailman taloskehitys nihkeää
-uudet elvytyslupaukset EKP:lta ja Kiinalta
- myös USA ja Japani lisäävät
Talouden lasku pysähtynyt Suomessa
-talousennusteet prosentin luokkaa 2016
Taloustutkimuslaitosten BKT-ennusteet vuodelle 2016
kasvu-%
Etla
5,0
VM
PT
4,0
PTT
Danske Bank
3,0
Nordea
2,0
OP
Aktia
1,0
Tapiola
SP
0,0
EU
-1,0
Ennustettava vuosi
-2,0
-3,0
2014
28
5.11.2015
Ennusteajankohta
2015
2016
Rakentajien luottamus noussut kuluttajien
luottamus alamaissa
Luottamusindikaattorit Suomessa
40
Saldoluku
10/2015
20
0
-20
-40
Rakentaminen
-60
Kuluttajat
Teollisuus
-80
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde:Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Tilastokeskus
29
3.11.2015
Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Forecon Oy
Asunnon ostoaikomus seuraavan 12 kuukauden aikana
12
% kotitalouksista
10
Uusimaa
8
Pirkanmaa
6
Koko maa
4
2
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
vuosikeskiarvo
5.11.2015
2010
2011
2012
2013
2014
2015
EK:n suhdannebarometri 4.11.2015
RAKENTAMISESSA PARHAAT TUOTANTOODOTUKSET
Rakentaminen
Rakentamisen määrä Suomessa 2000-17
2000=100
32
3.11.2015
Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Infrarakentaminen
Tällä hetkellä infraa työllistävät suurten
rakennushankkeiden pohjatyöt.
Varsinaisten maa- ja vesirakennusinvestointien
määrä on laskussa ensi vuonna
Infran alueellinen painottuminen on
muuttunut. Nyt infraa rakennetaan sinne,
missä ovat suurimmat tarpeet ja parhaat
hyödyt; eniten ihmisiä, liikkumistarpeita,
ruuhkia,…
BKT:n ja rakentamisen kasvu Suomessa, %
34
3.11.2015
Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Rakentamisen määrän muutokset
RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KEHITYS SUOMESSA 2013…2016
Tuotannon
arvo 2013
Asuntojen uudisrakentaminen
Muu uudistalonrakentaminen
Uudisrakentaminen yhteensä
Korjausrakentaminen
Talonrakentaminen yhteensä
Maa- ja vesirakentaminen
Rakentaminen yhteensä
mrd €
2013
%
2014
%
2015
%
2016
%
5,4
-7
-13
-6
1
5,7
-10
6
-4
12
11,1
-8
-3
-5
8
11,3
1
3
3
2
22,4
-4
0
-1
5
6,1
2
1
1
-2
-0,1
-0,4
3..3,5
28,6
-2,5
Lähteet: Tilastokeskus, Forecon Oy:n ennusteet ja laskelmat
Forecon Oy, Tampere, lokakuu 2015
35
5.11.2015
Rakennuskustannusindeksi ja PKS:n tarjoushintaindeksi
vuosimuutos %, tuorein syyskuu 2015
tarjoushintaindeksi
rakennuskustannusindeksi
Lähde RAPAL
Suhdanteiden ja markkina (kysyntä/tarjonta) tilanteen muutokset heiluttavat
tarjoushintaindeksiä selvästi enemmän kuin rk-indeksiä.
Pääurakoiden tarjoushintojen hajonta
pääkaupunkiseudulla,
tuorein syyskuu 2015, lähde RAPAL
Lähde RAPAL
RAKENTAMISEN
SUHDANNENÄKYMÄT
• Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä
• Rakentamisen muutosilmiöitä
• Alan näkymät marraskuussa 2015
-
Talouden näkymät
Näkymät sektoreittain
Hinnat ja kustannukset
• Yhteenveto ja johtopäätöksiä
38
• Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Yhteenveto - talous ja rakentaminen
TALOUS
• Kasvuvauhti paranee maailmallakin hitaasti
- Elvytystä jatketaan eri puolilla, Kiinan kasvu hidastuu, ei romahda
- Öljyn matala hinta elvyttää muita paitsi öljyntuottajia
- Suomen talous ja vienty elpyvät pikkuhiljaa, barometrit lievän myönteisiä
- Korot pysyvät matalalla 2..3 v., senkin jälkeen matalalla aiempaan nähden
RAKENTAMINEN
• Ensi vuosi kasvuvuosi, sitten ennallaan
• Uudistalonrakentaminen vauhdittuu pitkästä aikaa, siirtyy veturiksi
• Korjaamisessa kasvu 2…3 %/a kasvu jatkuu pitkään
• Infrarakentamisessa ei kasvua, ensi vuosi miinuksella
• Helsingin ja Tampereen seudut kasvun kärjessä, muualla hiljaista
Johtopäätöksiä rakennuskonealan näkökulmasta
- näkyvätkö nämä strategiassasi
1.
Älä odota kokonaismarkkinoiden selkeää paranemista, kasvu on hidasta
-
2.
Talouden ja sen perusteella myös (uudis)rakentamisen kasvu tulee olemaan hidasta jatkossa
Rakentamisen BKT-osuus korkea eli Suomessa käytetään paljon rahaa rakentamisen
=>tehosta toimintojasi ja palvelujasi, kilpailukykyä lisää
Hintakehitys tulee olemaan maltillista
•
•
Nollasopimuksia, leikkauksia, toimintojen tehostamista
Hidas kasvu maailmalla ja Kiinassa pitää öljyn ja materiaalien (metallien) hinnat alhaalla
=> varaudu edelleen hintojen laskupaineisiin
3.
Rakennusmarkkinoilla jatkuu rakennemuutos
•
Kerrostalojen rooli kasvaa, pientalorakentaminen pysyy alhaalla
=> Sopeuta tarjontasi suurempien uudistyömaiden koneiden ja palvelujen kysyntään
•
Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen kasvavat
- Korjausrakentamisen prosesseissa runsaasti kehitysvaraa (hinta, rakennusaika, pöly, melu,..)
=> hyödynnä sekä markkinavolyymin että koneiden roolin kasvun tuoma lisäys
4. Rakentaminen eriytyy yhä enemmän alueellisesti
•
Rakentaminen painottuu kasvualueille ja niiden keskuskaupunkeihin
=> mieti toiminnan aluestrategioita
5. Digitalisaatio
=>Rakentamisessa juuri rakennuskonealalla on mahdollisuudet toiminnan
digitalisointiin ja asiakkaiden parempaan palveluun
KIITOS
Onnittelut ja menestystä 40 vuotta täyttäville
Rakenuskonepäiville.
Mukavaa matkaa !
Täsmätiedolla tuloksiin
- A company for Forecasting Construction -