RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT - RAKENNUSKONEIDEN NÄKÖKULMA XL RAKENNUSKONEPÄIVÄT 5.11.2015 PEKKA PAJAKKALA, JOHTAVA NEUVONANTAJA, FORECON OY RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT • Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä • Rakentamisen muutosilmiöitä • Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät Näkymät sektoreittain Hinnat ja kustannukset • Yhteenveto ja johtopäätöksiä 2 • Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle • Yksityinen tutkimusyritys - toimipaikka Tampere, Technopolis / Teknologiakeskus Hermia - henkilöstö 6, toistaiseksi kaikki entisiä VTT-läisiä - EUROCONSTRUCTin, RAKSU-ryhmän ja RAKLIn suhdanneryhmän jäsen • Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi - rakentamisen markkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen • • ennakointi Suomi, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa/EUROCONSTRUCT budjetointi, strategiasuunnittelu, yrityskaupat, vaikuttavuus • tekeillä strategiasuunnittelupaketti PK-yrityksille VTT:n kanssa Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut - rakentamisen ja siihen liittyvien tuotteiden kysynnän ennakointi, - uudis- ja korjausrakentamisen tarve ja mahdollisuudet - alueelliset markkinat Asiakasryhmät - rakennusmateriaalien valmistajat, rakennusyritykset, tukku- ja rautakauppa, kunnat, ministeriöt, järjestöt,.. Oman osallistumiseni historiaa VTT:n julkaisurekisteri • VTT:n rakennustutkimus Tampereella • Tekijät: Pajakkala, Pekka Konepäälliköiden neuvottelupäivät 1986. Tampere, 10.10.1986 (1986), 9 s. • Rakennusten suhdanteet ja kehitysnäkymät • Tekijät: Pajakkala, Pekka 26. Rakennuskonepäivät. Silja Line, 18.10.2001 . Rakennuskonepäälliköt. Helsinki (2001), 6 s. 4 5.11.2015 Rakentamisen kokonaismäärä vuodesta 1985 40 kiintein vuoden 2013 hinnoin 35 30 25 20 rahamarkkinoiden vapautuminen devalvointi, 1990-luvun alun lama, laskua 7 v. 15 10 Rakentamisen määrä ja sitä kautta rakennuskoneiden käyttö on vaihdellut voimakkaasti Rakennuskonepäälliköt ry:n toiminnan aikana. Pääosa vaihteluista on peräisin uudistalonrakentamisesta, korjaus- ja infrarakentamisen vaihtelut ovat niihin nähden pienet. Rakennustuotannon arvo Suomessa 2014 yhteensä 28,4 mrd. € RAKENNUSKONEMARKKINAT Konekäytön arvo % rakentamisen arvosta Rakennuskoneiden käytön arvo 2014, tunnuslukuja • Käytön arvo yhteensä 2 900 milj.€ • Rakennuskoneiden käytön arvo - talonrakentamisessa - infrarakentamisessa - korjausrakentamisessa - muilla toimialoilla (vuokraus) 520 milj.€ 1 800 milj.€ 410 milj.€ 170 milj.€ • Vuokrakoneiden käytön / vuokramarkkinoiden arvo - Vuokrakoneiden markkinaosuus • talonrakentamisessa • infrarakentamisessa • rakentamisessa keskimäärin Lähde: Forecon 10 % 4 % 30 % 3½ % 620 milj.euroa 45 % 2% 17 % ”Rakennuskonealan olemassaolon oikeus” Rakennuskustannusindeksi työ-osaindeksi ja konetyöt-osaindeksi 145 9/2015 Työpanokset 140 rakennustyön hinta Konetyöt (indeksisarjasta 2005=100) 135 Konetyöt ja telineet (indeksisarjasta 2010=100) 130 125 120 115 110 konetyön hinta 105 100 95 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 Lähde: Tilastokeskus Ihmistyön/rakennustyön hinta on noussut yli 35 % ja rakennuskoneiden 2 % vuodesta 2000. Johtopäätöksiä edellisestä kuvasta Rakennuskustannuksista on työmaatyön osuutta n. 25 % ja koneiden osuutta n. 4 %. => 1 miljoonan euron rakennushankkeessa on työmaatyökustannuksia 250 000 € konekustannuksia 40 000 € 1. 2. 3. 4. 5. Jatkuvasti nousevien rakennustyökustannusten takia työn tehokkuutta ja tuottavuutta tulee lisätä koneilla ihmistyön korvaamiseen on potentiaalia ja työtä tulee siirtää koneilla tehtäväksi edullisen kustannuskehityksen piiriin koneiden tuoma ergonomia ja turvallisuus sekä työn kuormittavuuden väheneminen ovat tavoiteltavia ja toteutettavissa aiempaa halvemmalla (niiden kustannus nousee hitaasti) konetyön kustannuskehitys todellisuudessa on vielä edullisempi, kun indeksissä olevien koneiden suorituskyky paranee jatkuvasti uusien mallien myötä Jos painoarvot olisivat lähellä toisiaan, rakentamisen kustannuskehitys muuttuisi radikaalisti RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT • Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä • Rakentamisen muutosilmiöitä • Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät Näkymät sektoreittain Hinnat ja kustannukset • Yhteenveto ja johtopäätöksiä 10 • Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle Sekä BKT:n ja rakennusinvestointien kasvu on jatkuvasti hidastunut kymmenvuotisjaksoittain Suomessa %/a Rakennusinvestoinnit: Tilastokeskus ja Forecon Oy Suomen väestöennuste vuoteen 2030 Tilanne nyt Suomen väestö kasvaa n. 400 000 henkilöllä vuoteen 2030 Maahanmuutto merkitsee ¾ kasvusta. Tilastokeskuksen ennuste 30.10.2015: v. 2030 5,8 milj. Maahanmuutto 1971…2013, ennakkotieto 2014: 17540 Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennusteen 30.10.2015 mukaan nettomaahanmuutto pysyisi Nykyisellä 17 000 maahanmuuttajan tasolla vuoteen 2030 saakka. Väestömuutos eri ikäryhmissä vuodesta 2014 vuoteen 2030 yhteensä n. 400 000 hlöä 1 000 hlöä 400 300 200 100 45-64 0 -100 -200 • • 0-24 25-44 65-74 74- Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Rakennetun ympäristön toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen kohdistuu suuria muutospaineita Seniorien ostamien tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa rajusti Suomen väestö ikäryhmittäin vuodesta 1930 vuoteen 2040 suuret ikäluokat ovat heiluttavat edelleen Suomea 2000000 kouluja 0-24 1800000 1600000 25-44 1400000 oktaloja 45-64 1200000 1000000 75- 800000 kerrostaloja 65-74 600000 400000 200000 2030 2037 2034 2031 2028 2025 2022 2019 2010 2016 2013 2010 2007 2004 2001 1990 1998 1995 1992 1989 1986 1983 1980 1970 1977 1974 1971 1968 1965 1962 1959 1950 1956 1953 1950 1947 1944 1941 1938 1930 1935 1932 0 0-24 25-44 45-64 65-74 75Väestörakenteen muutos näkyy (muuttoliikkeen ohella) voimakkaasti rakentamisen kysynnässä - Kouluja 1950 ja 1960-luvuilla - Omakotiasumiseen painottuvat ikäryhmät (25-44 ja 45-64) eivät enää kasva - Kerrostaloasumiseen painottuvat ikäryhmät ovat 2010-luvulla alkaneet voimakkaasti kasvaa - Hoitoalan rakennuksia 2020-luvulla Toivetalotyyppi henkilön iän mukaan vuonna 100 % Yli 65-vuotiaiden toiveasunto on krs-talo 90 % 80 % 70 % 60 % % Kerrostalo Pari- tai rivitalo 50 % Omakotitalo 40 % Seniori-ikäisten rooli on suuri uusien kerrostaloasuntojen ostajina. 30 % 20 % 10 % 0% 20-29 30-39 40-49 50-59 60-64 Henkilön ikä Lähde: Ympäristöministeriö Asukasbarometri 2004 65-74 Kaupungistuminen Euroopan maissa KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS Belgia Britannia Hollanti Saksa Tanska Ruotsi Espanja Ranska Norja Italia Suomi Sveitsi Irlanti 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 68,6 %, kun se vuonna 1990 oli 61,9 %. Maassamuutto ja kaupungistuminen painottavat kaikkea rakentamista kasvualueille. Tiloille ja infralle on käyttäjiä, ostajia ja vuokralaisia. Kasvupotentiaali n. 10 % eli vielä n. 500 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin 5.11.2015 Eri ikäisen väestön määrän muutos seutukunnittain Nuoret 20-34 v 35-45 v yli 75 v punaisella kasvukunnat, sinisellä väestökatokunnat pallon koko kuvaa lukumäärää, alueen väri prosenttimuutosta Asiantuntija: Suurimpien kaupunkien väestönkasvu selvästi suurempi kuin kunnat itse arvioivat Muuttoliiketutkija Timo Aron arvio kaupungin omasta ennusteesta 25% liian pieni 30 % liian pieni OK 20 % liian pieni 35 % llian pieni 15 % liian pieni 15 % liian pieni OK OK Muuttoliikeasiantuntijan mukaan 10 suurinta kaupunkia kasvaa nopeammin kuin ne itse arvioivat. 30.8.2015 SeuraavatHS10 taas kasvavat hitaammin kuin ne itse arvioivat. => kasvu painottuu ennakoitua enemmän suurimpiin, kasvu on n. 50 000 asukasta ennakoitua (290 000) enemmän Muuttoliike on suuntautunut ja suuntautumassa kasvukeskusten keskuskaupunkeihin 5 keskuskaupunkia yhteensä Vastaavat kehyskunnat (47) yhteensä Kasvavat myös edelleen, mutta hitaammin Suomessa panostetaan rakentamiseen vertailumaita enemmän - rakentamisen osuus BKT:sta % % 24 22 20 18 16 Suomi 14 12 Pohjoismaat 10 Länsi-Eurooppa 8 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisessa Suomessa ja Euroopassa 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 Korjausrakentamisen 10 osuus 28 % 1985 0 Eurooppa Suomi Korjausrakentamisen osuus ylitti Suomessa 50 % 2013 22.9.2015 Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa Julkisivut 1000 m2 uudis- ja korjausrakentaminen 12 000 Uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin Julkisivut uusiin rakennuksiin 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 22.9.2015 Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT • Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä • Rakentamisen muutosilmiöitä • Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät Näkymät sektoreittain Hinnat ja kustannukset • Yhteenveto ja johtopäätöksiä 25 • Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle Maailmantalouden kasvu hidastunut alkuvuonna – Euroopassa kasvu kiihtynyt Lähde: IFO 26 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015 Maailman taloskehitys nihkeää -uudet elvytyslupaukset EKP:lta ja Kiinalta - myös USA ja Japani lisäävät Talouden lasku pysähtynyt Suomessa -talousennusteet prosentin luokkaa 2016 Taloustutkimuslaitosten BKT-ennusteet vuodelle 2016 kasvu-% Etla 5,0 VM PT 4,0 PTT Danske Bank 3,0 Nordea 2,0 OP Aktia 1,0 Tapiola SP 0,0 EU -1,0 Ennustettava vuosi -2,0 -3,0 2014 28 5.11.2015 Ennusteajankohta 2015 2016 Rakentajien luottamus noussut kuluttajien luottamus alamaissa Luottamusindikaattorit Suomessa 40 Saldoluku 10/2015 20 0 -20 -40 Rakentaminen -60 Kuluttajat Teollisuus -80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde:Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Tilastokeskus 29 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015 Forecon Oy Asunnon ostoaikomus seuraavan 12 kuukauden aikana 12 % kotitalouksista 10 Uusimaa 8 Pirkanmaa 6 Koko maa 4 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosikeskiarvo 5.11.2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 EK:n suhdannebarometri 4.11.2015 RAKENTAMISESSA PARHAAT TUOTANTOODOTUKSET Rakentaminen Rakentamisen määrä Suomessa 2000-17 2000=100 32 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015 Infrarakentaminen Tällä hetkellä infraa työllistävät suurten rakennushankkeiden pohjatyöt. Varsinaisten maa- ja vesirakennusinvestointien määrä on laskussa ensi vuonna Infran alueellinen painottuminen on muuttunut. Nyt infraa rakennetaan sinne, missä ovat suurimmat tarpeet ja parhaat hyödyt; eniten ihmisiä, liikkumistarpeita, ruuhkia,… BKT:n ja rakentamisen kasvu Suomessa, % 34 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015 Rakentamisen määrän muutokset RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KEHITYS SUOMESSA 2013…2016 Tuotannon arvo 2013 Asuntojen uudisrakentaminen Muu uudistalonrakentaminen Uudisrakentaminen yhteensä Korjausrakentaminen Talonrakentaminen yhteensä Maa- ja vesirakentaminen Rakentaminen yhteensä mrd € 2013 % 2014 % 2015 % 2016 % 5,4 -7 -13 -6 1 5,7 -10 6 -4 12 11,1 -8 -3 -5 8 11,3 1 3 3 2 22,4 -4 0 -1 5 6,1 2 1 1 -2 -0,1 -0,4 3..3,5 28,6 -2,5 Lähteet: Tilastokeskus, Forecon Oy:n ennusteet ja laskelmat Forecon Oy, Tampere, lokakuu 2015 35 5.11.2015 Rakennuskustannusindeksi ja PKS:n tarjoushintaindeksi vuosimuutos %, tuorein syyskuu 2015 tarjoushintaindeksi rakennuskustannusindeksi Lähde RAPAL Suhdanteiden ja markkina (kysyntä/tarjonta) tilanteen muutokset heiluttavat tarjoushintaindeksiä selvästi enemmän kuin rk-indeksiä. Pääurakoiden tarjoushintojen hajonta pääkaupunkiseudulla, tuorein syyskuu 2015, lähde RAPAL Lähde RAPAL RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT • Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä • Rakentamisen muutosilmiöitä • Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät Näkymät sektoreittain Hinnat ja kustannukset • Yhteenveto ja johtopäätöksiä 38 • Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle Yhteenveto - talous ja rakentaminen TALOUS • Kasvuvauhti paranee maailmallakin hitaasti - Elvytystä jatketaan eri puolilla, Kiinan kasvu hidastuu, ei romahda - Öljyn matala hinta elvyttää muita paitsi öljyntuottajia - Suomen talous ja vienty elpyvät pikkuhiljaa, barometrit lievän myönteisiä - Korot pysyvät matalalla 2..3 v., senkin jälkeen matalalla aiempaan nähden RAKENTAMINEN • Ensi vuosi kasvuvuosi, sitten ennallaan • Uudistalonrakentaminen vauhdittuu pitkästä aikaa, siirtyy veturiksi • Korjaamisessa kasvu 2…3 %/a kasvu jatkuu pitkään • Infrarakentamisessa ei kasvua, ensi vuosi miinuksella • Helsingin ja Tampereen seudut kasvun kärjessä, muualla hiljaista Johtopäätöksiä rakennuskonealan näkökulmasta - näkyvätkö nämä strategiassasi 1. Älä odota kokonaismarkkinoiden selkeää paranemista, kasvu on hidasta - 2. Talouden ja sen perusteella myös (uudis)rakentamisen kasvu tulee olemaan hidasta jatkossa Rakentamisen BKT-osuus korkea eli Suomessa käytetään paljon rahaa rakentamisen =>tehosta toimintojasi ja palvelujasi, kilpailukykyä lisää Hintakehitys tulee olemaan maltillista • • Nollasopimuksia, leikkauksia, toimintojen tehostamista Hidas kasvu maailmalla ja Kiinassa pitää öljyn ja materiaalien (metallien) hinnat alhaalla => varaudu edelleen hintojen laskupaineisiin 3. Rakennusmarkkinoilla jatkuu rakennemuutos • Kerrostalojen rooli kasvaa, pientalorakentaminen pysyy alhaalla => Sopeuta tarjontasi suurempien uudistyömaiden koneiden ja palvelujen kysyntään • Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen kasvavat - Korjausrakentamisen prosesseissa runsaasti kehitysvaraa (hinta, rakennusaika, pöly, melu,..) => hyödynnä sekä markkinavolyymin että koneiden roolin kasvun tuoma lisäys 4. Rakentaminen eriytyy yhä enemmän alueellisesti • Rakentaminen painottuu kasvualueille ja niiden keskuskaupunkeihin => mieti toiminnan aluestrategioita 5. Digitalisaatio =>Rakentamisessa juuri rakennuskonealalla on mahdollisuudet toiminnan digitalisointiin ja asiakkaiden parempaan palveluun KIITOS Onnittelut ja menestystä 40 vuotta täyttäville Rakenuskonepäiville. Mukavaa matkaa ! Täsmätiedolla tuloksiin - A company for Forecasting Construction -
© Copyright 2024