Akkusastoori 2/2015 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
2 2015 Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin Länsi-Suomen pilottihankkeella voitu jo suojata lapsia Poliisiylijohtaja: "Medialta ei pysty piiloutumaan" SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus………………………………………………………3 Pilottihankkeessa voitu jo suojata lapsia………………………4 Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin ………………………7 Poliisiylijohtaja: "Syyttäjät menestyneet yleensä hyvin poliisirikosten tutkinnanjohtajina"……………………………8 EU:n tiedustelu vakaasti suomalaisissa käsissä……………… 10 Eurojust-päätöksen artikla 13; Ilmoittamiskynnys alas!…… 12 Näin syntyi syyttäjälaitoksen strategiakartta……………… 13 Sihteerien Aslak……………………………………………… 14 Ravistelemalla tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin………… 16 Akkusastoori uudistuu - ilmoittaudu toimituskuntaan…… 18 Kirjaesittelyt………………………………………………… 20 2/2015 5.6.2015 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Ensikertalaisena OHK:n vuosikokouksessa………………… 21 Henkilöstö …………………………………………………… 22 KUVA: PILVI ISOTALUS Tiedotus [email protected] Päätoimittaja Pilvi Isotalus [email protected] Toimitussihteeri Maria Turkia [email protected] Poliisihallitus vieraili Valtakunnasyyttäjänvirastossa 13.4.2015. Vierailulla poliistarkastaja Jenni Juslén ja valtionsyyttäjä Tea Kanganiemi luovuttivat poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja valtakunnasyyttäjä Matti Nissiselle esitutkinnan suunnittelutyöryhmän raportin ja suositukset. Mikko Paateron Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi eläköitymishaastattelu on tässä lehdessä sivulla 8. Kannen kuva: Valtiokonttori, kuvaaja: Lauri Rotko Kuvassa Salpausselän syyttäjänviraston johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola, hallintosihteeri Aira Laari, kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Hämeenlinna ja syyttäjänsihteeri Tuija Repo, Lappeenranta (vas.). PÄÄTOIMITTAJALTA Leuka rintaan ja kohti uusia muutoksia M ikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Näin lohdutan ystäviäni, jotka kamppailevat uuden edessä. Ja tottahan se on, muutoksia tapahtuu koko ajan, isoja ja pieniä. Eräs työkaverini jopa uskoo, että jos muutosta ei itse aktiivisesti etsi, elämä sysää eteenpäin joka tapauksessa. Muutoksia on ja tulee olemaan, hyvässä ja pahassa. Aina ei myöskään voi tietää, vaikka jostakin ensin kielteiseltä tuntuvasta muutoksesta seuraisi jotain myönteistä. Toki muutos voi myös johtaa kriisiin, mutta siitäkin me nousemme. I T yöelämä on nykyisin täynnä muutoksia, eikä vähiten syyttäjälaitos. Muutokset pelottavat ja epäilyttävät, ja joillekin meistä hyökkäys tuntuu olevan paras puolustus. Muutosvastarinta on luonnollista, ja uudet asiat herättävät paljon kysymyksiä: Miten opin käyttämään uusia sähköisiä työvälineitä? Mitä tapahtuu, jos päällikkö vaihtuu? Pystynkö keskittymään työhöni uusissa toimitiloissa? Missä on paikkani uudessa organisaatiossa? Säilyykö asemani erikoissyyttäjänä? Kaikki tämä askarruttaa sinua tai työtoveriasi juuri nyt. K uitenkaan mikään organisaatio ei menesty pitkällä aikavälillä ilman kykyä uudistua. Maailma muuttuu koko ajan, ja meidän on pysyttävä siinä mukana. Digitalisaatio edellyttää AIPAa, tehokkuusvaatimukset organisaatiouudistusta ja vesivahingot uusia toimitiloja. Muutokseen suhtautuminen etenee eri ihmisillä eri tavalla. Toiset alkavat nopeasti toivoa ja odottaa uutta, toisissa herää enemmän pelkoa ja ahdistusta. Ajan kuluessa ja tiedon lisääntyessä tunteet etenevät yleensä hyväksymiseen, ja lopulta uusi tilanne nähdään mahdollisuutena parempaan. M uutoksia kohdatessa on hyvä tiedostaa oma kykynsä sopeutua ja tapansa reagoida. Hyväksi havaitsemani tapa on myös käydä asiaa läpi muiden muutoksen kohteena olevien kanssa. Avoimella keskustelulla ja ajatusten vaihdolla voi itsekin nähdä omien epäluulojensa taakse. Tai ehkä pystyt kääntämään toisen pelot toiveeksi valoisammasta tulevaisuudesta. A nnan myös oman panokseni siihen, että muutoksia tapahtuu. Siirryn Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäälliköksi heinäkuussa ja näin ollen siirrän myös päätoimittajan kapulan eteenpäin. Olen viihtynyt syyttäjälaitoksessa erinomaisesti, kiitos siitä ja lämmintä kesää kaikille! m AKKUSASTOORI 2/2015 Pilvi Isotalus hmismielellä on tapana sopeutua muutokseen pikku hiljaa. Tunteet tulevat järjen perässä. Mietitäänpä vaikka uuden asunnon hankkimista. Aluksi voi olla todella vaikeaa ajatella asuvansa jollain uudella asuinalueella. Pian Vantaa alkaa kuitenkin tuntua ihan yhtä hyvältä vaihtoehdolta kuin Pohjois-Helsinki. Kohta Vantaa tuntuukin oikeastaan juuri oikealta asuinpaikalta. Silti vielä muuttaessakin epäilyttää, että olikohan tämä nyt oikea ratkaisu, kun naapurit metelöivät ja seinässä on pieni halkeama. Lopulta viihdyt uudessa kodissasi, pidät naapureistasi ja olet täysin vantaalainen. Siellähän on paremmat lenkkimaastotkin! 3 Lastenasiaintalo vähitellen koko maahan Pilottihankkeessa voitu jo suojata lapsia Suomessa luodaan uuteen ajattelutapaan perustuvaa mallia, jolla autetaan ja tuetaan seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn uhriksi joutuneita lapsia. Samalla toteutetaan epäillyn rikoksen tutkinta ja rikosprosessi. Hanketta pilotoidaan Varsinais-Suomessa. m AKKUSASTOORI 2/2015 L 4 Kihlakunnansyyttäjä Jouko Saario, Länsi-Suomen syyttäjänvirasto astenasiaintalo-toimintamalli käynnistyi maailmanlaajuisesti vuonna 1985 USA:n Alabamassa, jossa perustettiin ensimmäinen National Children’s Advocacy Center. Sen perusti syyttäjä Robert E. Dramer. NCAC on kouluttanut työhön yli 54 000 ammattilaista ja hoitaa Yhdysvalloissa noin 250 000 hyväksikäyttötapausta vuosittain. USA:sta malli levisi ensin Islantiin vuonna 1998 ja sen jälkeen muualle Eurooppaan. Varsinais-Suomessa on nyt pilotoitavana hanke, jota kutsumme LASTA-hankkeeksi. Se alkoi vuoden 2012 loppupuolella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) neuvoteltua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa hankkeen toteuttamisesta erityisvastuualueella (ERVA). Tämän jälkeen hankkeeseen sitoutuivat paikallinen poliisilaitos, syyttäjänvirasto, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, Turun yliopistollisen sairaalan TYKSin sosiaalipediatria sekä Turun, Kaarinan ja Raision lastensuojelut. Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön yhteinen poikkihallinnollinen hanke, jota koordinoi ja johtaa THL. Ylimpänä LASTAn organisaatiossa on ohjausryhmä, sille raportoiva alueellinen johtoryhmä sekä suunnittelutyön tehnyt, pilotointityötä tekevä projektiryhmä. Hankkeen päämääränä on lastenasiaintalotoiminnan käynnistäminen Suomessa. Lastenasiain- Tavoitteena on ottaa lastenasiaintalotoiminta valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2017. talotoimintaa pilotoidaan vuosina 2014‒2016 alueellisesti TYKSin erityisvastuualueella. Asukkaita alueella on noin 867 500 ja kuntia 60. Alue on maantieteellisesti haastava, koska se käsittää koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan sekä Pohjanmaalta rannikkokaistaleen aina Vaasan pohjoispuolelle Pietarsaareen saakka. Lopullisena tavoitteena on alueellisesta pilotoinnista saatujen tutkimus- ja arviointitietojen perusteella ottaa lastenasiaintalotoiminta valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2017. TAVOITTEENA TEHOKAS PROSESSI Pilotoinnin suunnittelutyö valmistui keväällä 2014. Lähtökohtana on, että alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneisiin väkivaltarikos- ja seksuaalirikosepäilyihin liittyvistä prosesseista vastuussa olevien viranomaisten toimintaa koordinoidaan ja kes- LASTAn projektiryhmä. Videoyhteydessä puheenjohtaja, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä, edessä lastatyöntekijät Arja Ahonen, Aini Nybergh ja Terhi Punna, takana lastensuojelun juridinen asiantuntija Eeva Valjakka, psykologi Johanna Pirinen, syyttäjä Jouko Saario ja kokouksessa vieraillut aluejohtoryhmän pj, ylilääkäri Jussi Mertsola. Kuvasta puuttuvat poliisin ja sosiaaliviranomaisen edustajat. KOORDINAATTORI KANNATTELEE LASTA JA PERHETTÄ Pilotointi tehdään ottamalla LASTA-hankkeen mallin mukaisesti hoidettavaksi todellisia poliisin tietoon tulleita, uusia rikosepäilyjä. Poliisi tuo projektiryhmän rinnalla toimivan LASTA-työryhmän viikoittaiseen kokoukseen edellisen viikon aikana poliisille ilmoitettuja tapauksia. Poliisi ja syyttäjä ovat voineet etukäteen neuvotella niiden ohjautumisesta hankkeeseen. Alussa tapaukset on rajattu niihin, joissa uhrina oleva lapsi tai nuori asuu Turun, Kaarinan tai Raision alueella. Työryhmään kuuluu lastentautien erikoislääkäri (sosiaalipediatri), Turun sosiaalipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä, oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön psykologi, jutun tutkinnanjohtaja tai hänen sijaisenaan tutkija, syyt- Esitutkinnan laatua ja nopeutta halutaan parantaa. täjä sekä kolme hankkeeseen palkattua LASTAtyöntekijää, joita kutsutaan myös koordinaattoreiksi (ammateiltaan sosiaalityöntekijä, perheterapeutti ja psykologi). Rikosepäilyistä on aina tehty lastensuojeluilmoitus, ja kokoukseen on kutsuttu myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. LASTA-hankkeella on TYKSissä omat toimitilat, joissa koordinaattorit työskentelevät ja viranomaiskokoukset pidetään. Lapsen tilannetta ja rikosepäilyä käsitellään kokoukseen saatavan laajahkon tiedon pohjalta. Tietoa tuovat sosiaaliviranomainen, TYKSin sosiaalipediatria, poliisi ja syyttäjä ‒ kukin omista tiedostoistaan. Mahdollisuus käsitellä lapsen ja hänen perheensä tietoja on järjestetty niin, että työryhmän asema on rinnastettu oikeuspsykiatristen yksiköiden viranomaisverkostoon. Kokouksessa sovitaan alustavasti esitutkintatoimista, mahdollisista somaattisista tutkimuksista, lastensuojelun toimista niin, etteivät ne vaaranna esitutkintaa jne. Jos poliisi ja syyttäjä ovat heti jutun tultua poliisille päättäneet, että lapsen kuuleminen on tehtävä oikeuspsykiatrian yksikössä, poliisi tekee virka-apupyynnön suo- AKKUSASTOORI 2/2015 kitetään. Viranomaisprosesseissa tarvittavia tietoja jaetaan ja arvioidaan moniammatillisessa yhteistoiminnassa lapsen edun, oikeuksien toteutumisen ja oikeusturvan edistämiseksi. Yksi projektin päätavoitteista on parantaa esitutkinnan laatua ja nopeutta viranomaisyhteistyöllä, esitutkintaa vaarantamatta ja lapsen etu huomioon ottaen. Toinen tavoite on varmistaa lapselle ja perheelle annettava tuki ja apu, jotta mahdollisesta rikoksesta tai sen selvittämisestä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kolmas tavoite on lasten somaattisten tutkimusten tekemiseen liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen siten, että pääsy korkeatasoisiin tutkimuksiin varmistuu ja näiden tutkimusten laatu on erotusdiagnostisesti korkeatasoista. 5 Lisäksi koordinaattori välittää tietoa viranomaisten välillä. raan yksikköön, ja sen verkostoneuvotteluun kutsutaan LASTA-työntekijä. Kun juttu saapuu hankkeeseen, koordinaattori ottaa sen hoitaakseen. Koordinaattorin tehtävä on kannatella lasta tai nuorta ja hänen perhettään rikoksen esitutkinnan, siihen kuuluvien toimenpiteiden ja oikeusprosessin läpi. Hän myös vähentää sitä hämmennystä, joka lapselle ja perheelle aiheutuu erilaisista toimista, kun mahdollisesti useatkin viranomaiset seuraavat rikosepäilyä ja lapsen suojelun tarvetta. Lisäksi koordinaattori välittää tietoa viranomaisten välillä ja edesauttaa niiden välistä konsultaatiota. Koordinaattorin tehtävä ei ole käsitellä lapsen tai perheen kanssa itse rikosepäilyä. Hän pyrkii välttämään siitä keskustelemista, eikä hän ainakaan ota kantaa epäilyyn eikä neuvo lasta ja huoltajia asiassa. AKKUSASTOORI 2/2015 39 JUTTUA, MONESSA USEITA LAPSIA 6 Hankkeeseen on loppusyksystä 2014 alkaen otettu 39 eri juttua (tilanne huhtikuun 2015 alussa). Monessa näistä on ollut asianomistajan asemassa enemmän kuin yksi lapsi. Noin kymmenessä tapauksessa on ollut kyse jonkinasteisesta seksuaalirikoksesta. Muut ovat olleet pahoinpitelytapauksia. Suuri osa pahoinpitelyistä on perhepiirissä tapahtuneita väkivaltaepäilyjä, ja niissä väkivalta on pääosin ollut suhteellisen lievää. Näissäkin jutuissa on viranomaiskokouksessa kuitenkin monessa tapauksessa kuultu lapsen elinympäristön erittäin huolestuttavista piirteistä. Erityisesti lastensuojelu on päättänyt puuttua niihin riippumatta siitä, mihin esitutkinta johtaa. Siten työ on ollut lapsen edun kannalta tärkeää, kun otetaan huomioon, että prosessi on edennyt hyvin nopeasti rikosilmoituksen kirjaamisesta. Lapsen turvallisuuden varmistaminen ja hänen suojaamisensa mahdollisilta tulevilta vakavilta teoilta on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. HAASTEENA ETÄISYYDET JA RESURSSIT Pilotoinnissa on paljon haasteita edessä. Jotta hanke voidaan ottaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi, sitä on kokeiltava TYKSin koko ERVA-alueella. Alue on maantieteellisesti mittava. Kuntia on otettava mukaan niin paljon, että pitkien etäisyyksien mahdollinen ongelma nähdään ja ratkaistaan. Alueella on useita puhtaasti ruotsinkielisiä kuntia, ja kielikysymys tuo omat haasteensa. Edellä kuvattu tapa hoitaa epäiltyä rikostapausta on osoittautunut pilotoinnissa hyväksi. Sen käänteisenä puolena on syyttäjän ja poliisin ajankäytön ongelma, koska kuvattu tapa on vaatinut huomattavasti työaikaa. Syyttäjänvirastosta on tähän mennessä ollut kokouksissa mukana vain tämän jutun kirjoittaja. Hankkeen laajentumisen myötä työ edellyttää useamman syyttäjän osallistumista. Hankkeen ohjausryhmä otti hiljattain kantaa resurssiongelmaan. Ohjausryhmän mukaan viranomaiskokoontuminen ei ole mahdollista jokaisessa tapauksessa, koska voimavarat ovat rajalliset. Toimintatapoja on myös muutettava esimerkiksi niin, että kokouksia hoidetaan videoitse. Projektilla ja sen pilotoinnilla on vielä paljon työtä edessään. Mallin toimivuus tulee varmistaa, ennen kuin sitä voidaan soveltaa koko maassa. Haasteisiin pitää vastata, ja mallista pitää saada sellainen, että se mahdollisimman pitkälle ajaa lapsen etua. m Lapsen turvallisuuden varmistaminen ja hänen suojaamisensa mahdollisilta tulevilta vakavilta teoilta on tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Salpausselän syyttäjänvirasto palkittiin Toimiva keskustelukulttuuri ja mutkaton vuorovaikutus Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen jakoi Kaiku-palkinnon -tilaisuuden yhteydessä Helsingissä. Palkintoa olivat vastaanottamassa johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (vas.), hallintosihteeri Aira Laari, apulaispäällikkö Mirva Hilander, Kouvola, kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Hämeenlinna ja syyttäjänsihteeri Tuija Repo, Lappeenranta. S ystemaattinen kehittämistyö lämpimän ja tuloksellisen työkulttuurin luomiseksi toi tänä vuonna Valtiokonttorin myöntämän Kaiku-palkinnon Salpausselän syyttäjänvirastolle. Kaiku-palkinto on tunnustus sellaiselle valtion organisaatiolle tai työyhteisölle, joka on suunnitelmallisesti ja tuloksia tuottavasti kehittänyt työhyvinvointia ja työsuojelua. Voittaja saa tunnustuspalkinnoksi kuvanveistäjä Juhani Saksan suunnitteleman Kaiku-pöllön, joka symboloi elämänviisautta, tietoa ja kokemusta. Lisäksi voittaja saa 10 000 euroa työhyvinvoinnin tai työsuojelun jatkokehittämiseen organisaatiossaan. Perusteluissaan Valtiokonttori listaa, että Salpausselän syyttäjänvirasto on onnistunut systemaattisella kehittämistyöllä luomaan lämpimän ja tuloksellisen työkulttuurin, jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Viraston toiminta rakentuu keskustelukulttuurin ja kaikkia toimijoita koskevan mutkattoman vuorovaikutuksen varaan. Virastossa korostetaan, että minkään asian hoitaminen ei ole kiinni muodollisuuksista vaan arjen toimivuudesta. Palkintoraadin mielestä erityisen arvokasta on ollut yhdessä toimimisen kulttuurin rakentaminen käytännönläheisesti. Lisäksi viraston johtamisessa ymmärretään kuuntelemisen ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitys. Johto arvostaa omaa henkilöstöään ja luottaa siihen. Esimiehet työskentelevät kuukausittain aluetoimistoissa paneutuen kyseisen toimipisteen asioihin täysipainoisesti. Arvostavalla johtamisella ja pienten, arkisten työhyvinvointitekojen politiikalla on onnistuttu käynnistämään vahva positiivinen kierre, joka näkyy sekä toimintaa että henkilöstöä kuvaavien tunnuslukujen erinomaisena tasona ja kehittymisenä. Salpausselän syyttäjävirastossa työhyvinvointi on mukana tulostavoitteissa, johtamisen vuosikellossa ja raporteissa. Johtoryhmä käsittelee henkilöstö-, työhyvinvointi- ja työsuojeluasioita säännöllisesti. Valtiokonttorin tiedotteessa sanotaan, että virasto on oman sloganinsa ”Salpausselän syyttäjänvirasto – pykälää parempi” arvoinen. Toimintatavat rakentavat sitoutuneisuutta ja työn mielekkyyden tunnetta koko henkilöstölle. m AKKUSASTOORI 2/2015 KUVA: VALTIOKONTTORI, KUVAAJA, LAURI ROTKO 19.5.2015 Valtio Expo 7 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero: "Syyttäjät menestyneet yleensä hyvin poliisirikosten tutkinnanjohtajina" m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus CURRICULUM VITAE AKKUSASTOORI 2/2015 ”Oikeastaan käsittämättömän hyvin”, arvioi poliisiylijohtaja Mikko Paatero syyttäjätutkinnanjohtajien menestymistä poliisirikosjutuissa yleensä. Hän perustelee vastaustaan sillä, että syyttäjätutkinnanjohtajilla ei välttämättä ole varsinaista tutkinnanjohtajan koulutusta, kuten vastaavia tehtäviä hoitavilla poliiseilla. 8 ”Syyttäjätutkinnanjohtajat voisivat kuitenkin vielä enemmän erikoistua juuri poliisirikoksiin. He voisivat silloin kouluttautua nimenomaan tutkinnanjohtajan tehtäviin nykyistä enemmän”, Paatero lisää. Hän tietää, mistä puhuu. Paljon on ehtinyt muuttua siitä, kun Paatero yli 40 vuotta sitten aloitti nimismiehenä. Poliisin ja syyttäjän tehtävien eriytyminen alkoi 1990-luvulla, ja nykyisin yhteistyö syyttäjien ja poliisin välillä on hyvin systemaattista. ”Näkemykseni mukaan yhteistyö on hyvissä kantimissa. Myös poliisi tekee työtä oikeudenkäyntiä varten. Poliisin näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että syyttäjä on mukana jo esitutkinnan aikana.” Paatero toivoo, että aluejaot poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen kesken olisivat yhteiset. Muun muassa sitä kautta yhteistyötä voitaisiin tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti ‒ nykyisin nimenomaan taloudellisesti. ”Oikeusprosessia pitäisi pyrkiä lyhentämään kaikilla mahdollisilla keinoilla.” Nimi: Paatero, Mikko Virkanimike: Poliisiylijohtaja Syntymäaika: 01.06.1948 Virkaura: Nimismies, Noormarkun nimismiespiiri 1972–1979 Nimismies, Piikkiön nimismiespiiri 1980–1984 Nimismies, Kaarinan nimismiespiiri 1985–1992 Lääninpoliisineuvos, Turun ja Porin lääninhallitus 1992–1997 Lääninpoliisijohtaja, Länsi-Suomen lääninhallitus 1997–2008 Poliisiylijohtaja 15.8.2008– Harrastukset: Golf, koripallo, tennis ISOISSA POLIISIRIKOSJUTUISSA KEHITETTÄVÄÄ Paatero näkee poliisirikosten tutkintajärjestelmässä myös kehitettävää. ”Haasteet tulevat vastaan isoissa jutuissa, kuten nyt ovat olleet Aarnion tapaus ja Epriin (epäiltyjen rekisteri) liittyvä juttu. Isojen juttujen kohdalla järjestelmää tulisi kehittää niin, että tutkinnanjohtajilla olisi omaa henkilöstöä, jota voisi käyttää juttujen tutkintaan. Ei niin, että tutkijat tulevat jostakin toisesta poliisiorganisaatiosta aina erikseen yhtä juttua varten, kuten nyt tapahtuu. Kyllä nämä jutut osoittavat, että järjestelmää ei ole mietitty tarpeeksi tällaisia juttuja varten, mikä näkyy erityisesti Epri-jutussa.” ”Nyt kannattaisi kiihkotta miettiä, mitä isojen juttujen kanssa pitäisi tehdä.” Kehitettävää olisi Paateron mielestä myös siinä, miten etenkin isojen poliisirikosjuttujen tutkinta alkaa ja toisaalta siinä, kuinka pieniä juttuja menee syyttäjätutkinnanjohtajien käsiteltäväksi. Vaikka poliisirikosasioissa syyttäjät ovatkin hänestä menestyneet tutkintaa johtaessaan, olisi Paateron mielestä suuri virhe, jos tutkinnanjohtajuus siirrettäisiin eurooppalaisen mallin mukaan syyttäjille kaikissa rikosasioissa. ”Miksi meidän pitäisi katsoa mallia muista maista, jos nykyinen systeemi toimii? Jos syyttäjistä tehtäisiin tutkinnanjohtajia kaikkiin juttuihin, tulisi lisää kustannuksia, rikosten selvittämistulokset putoaisivat aivan varmasti, enkä näe siinä muutenkaan mitään järkeä. Myös syyttäjien riippumattomuus kärsisi.” VASTAKKAINASETTELUSTA OPPII ENITEN Paatero kokee oppineensa kaikista vastaan tulleista kriiseistä. ”Vastakkaisasettelusta oppii eniten. Se saa aina pohtimaan, onko oma kanta varmasti se oikea. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero jää virallisesti eläkkeelle elokuun alussa, mutta lupaa jatkossakin osallistua sisäistä turvallisuutta pohtiviin taustaryhmiin. On hyvä, jos työpaikalla tuodaan ja uskalletaan tuoda julki myös eriäviä mielipiteitä.” Seuraajalleen poliisiylijohtaja vinkkaa, että tehtävässä menestyy, jos on hyvä paineensietokyky. ”Jos provosoituu, on jo hävinnyt.” ”Toivon uuden poliisiylijohtajan keskustelevan ja kiertelevän yksiköissä. Tärkeitä ovat myös hyvät sidosryhmäverkostot ja kansainvälinen yhteistyö.” Paateron viimeinen työpäivä oli 3. kesäkuuta. Kesäkuun alussa häneltä ilmestyi vielä 10-sivuinen muistio ”Näkökulmia poliisin tilasta ja tulevaisuudesta”. Varsinaiset eläkepäivät alkavat elokuussa. Hän sanoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin, vaikka isoja juttuja on ilmassa. Nyt jää aikaa rakkaille harrastuksille, golfille ja tennikselle ‒ ehkä myös Twitterille ja sisäistä turvallisuutta pohtiville taustaryhmille, hän lupaa. m AKKUSASTOORI 2/2015 Paatero tunnetaan siitä, että hän on aina tavoitettavissa ‒ mediallekin. ”Se on ollut ihan tietoinen valinta. Mielestäni poliisin kannalta on hyvä, että lausutaan tuoreeltaan, eivätkä väärinkäsitykset pääse leviämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pyrin tällä myös helpottamaan muuta poliisikuntaa. Media ei ole ollut ainakaan pahoillaan tästä käytännöstä. Kiitosta olen saanut siitä näihin päiviin saakka.” Vuosien varrella median kanssa toimiminen on tullut tutuksi, ja pääasiassa kokemukset ovat olleet myönteisiä. ”Sen olen oppinut, että medialta ei pysty piiloutumaan, eikä kannatakaan. Mediaa ei pysty hallitsemaan. Median kautta voi kuitenkin nostaa esille positiivia asioita.” KUVA: PILVI ISOTALUS MEDIALTA EI PYSTY PIILOUTUMAAN 9 EU:n tiedustelu vakaasti suomalaisissa käsissä Brysselissä on osoitteita, joita ei luetteloista löydy. Yhdessä niistä torjutaan turvallisuusuhkia monien lukittujen ovien takana. m Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen E U:n tiedusteluanalyysikeskus EU INTCEN sijaitsee Brysselin keskustassa osoitteessa, jota ei juuri luetteloista löydy. Rakennuksen seinistä on myös turha etsiä nimilaattaa. Vain talon ulkopuolella kiertelevät rynnäkkökiväärimiehet viittaavat siihen, että sisätiloissa harjoitetaan EU-toimintaa – mutta tällaisia rakennuksia on Brysselissä paljon. Taksikuski löytää kuitenkin helposti perille. Turvatoimet ovat tiukat. Puhelimet, tietokoneet ja muistitikut jäävät aulaan säilöön. Saattaja johdattelee vierailijat läpi lukittujen ovien, viraston suomalaisen johtajan huoneeseen. AKKUSASTOORI 2/2015 TIEDUSTELUTIEDON ANALYYSIKESKUS 10 Ilkka Salmi, Suojelupoliisin virkavapaalla oleva päällikkö, on johtanut EU INTCENiä keväästä 2011 lähtien. Keskus on osa EU:n ulkosuhdehallintoa (EEAS), ja sen tehtävänä on tuottaa ja välittää tiedustelutietoa EU-maiden päättäjien ja viranomaisten käyttöön. Kyse on muun muassa terrorismin, verkkouhkien ja konfliktialueiden seurannasta sekä niihin liittyvien ilmiöiden analysoinnista. Keskuksen johtaja raportoi suoraan ulkosuhdehallinnon ylimmälle johdolle ja EU:n ulkoministerille, italialaiselle Federica Mogherinille. EU INTCEN ei ole operatiivinen tiedusteluelin vaan tiedustelutiedon analyysikeskus. Operatiivinen toiminta on jäsenmaiden vastuulla. Keskuksella on kuitenkin toimivat yhteydet jäsenmaiden tiedusteluviranomaisiin, Suomessa muun muassa. Suojelupoliisiin. EU INTCEN ei toimi sotilastiedustelun alalla. Sitä varten EU:lla on oma elimensä, EUMS Intelligence Directorate, jolla silläkin on suomalainen johtaja, kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. EU:n tiedustelu on siis vakaasti suomalaisissa käsissä. HISTORIA ALKAA 1990-LUVUN LOPULTA Keskuksen historia juontaa juurensa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muodostamiseen sekä korkean ulko- ja turvallisuuspoliittisen edustajan tehtävän perustamiseen 1990-luvun lopulla. Korkean edustajan Javier Solanan toimiston yhteyteen perustettiin vuonna 2002 EU:n tilannekeskus Sitcen. Sitä vahvistettiin vuonna 2006 jäsenmaiden turvallisuuspalveluista lähetetyillä terrorismin torjunnan asiantuntijoilla. Tämä mahdollisti muun muassa jäsenmailta saatuun tiedustelutietoon perustuvien uhka-arvioiden laatimisen päättäjien käyttöön. Vuonna 2007 aloitettiin yhteistyö sotilastiedusteluviranomaisten kanssa ja siihen liittyvä yhteisten raporttien laatiminen. Tällä hetkellä painopiste on terrorismin ja kyberuhkien torjunnassa. Kun Lissabonin sopimus tuli voimaan, keskuksen toiminta siirrettiin ulkosuhteiden korkean edustajan alaisuuteen. Aluksi tehtävää hoiti Lady Catherine Ashton ja nyttemmin siis Federica Mogherini. Vuodesta 2011 keskus on ollut osa ulkosuhdehallintoa ja raportoinut ulkosuhteiden korkealle edustajalle. Todistuksen osaamisestaan saivat… Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen tutustuivat EU:n tiedusteluanalyysikeskukseen johtaja Ilkka Salmen (oik.) johdolla. KUVAT: MARIA TURKIA Nykyisin keskus tuottaa vuosittain vajaat 500 luottamukselliseksi tai salaiseksi luokiteltua raporttia. Kyse voi olla keskipitkän tai pitkän aikavälin tiedusteluarviosta, räätälöidystä briefing-raportista, tiettyyn teemaan liittyvästä raportista, yhteenvedosta tai uhka-arviosta. Raporttien sisältö perustuu jäsenmailta saadun tiedustelutiedon, julkisista lähteistä saadun tiedon sekä vierailujen yhteydessä omakohtaisesti saadun tiedon yhdistelyyn ja analysointiin. Tällä hetkellä painopiste on terrorismin ja kyberuhkien torjunnassa. Myös Ukrainan tilanne on viime aikoina työllistänyt keskusta. m KUVA: MATTI NISSINEN 500 SALAISTA RAPORTTIA VUOSITTAIN Syyttäjäntyön ytimessä -koulutusohjelman suorittaneita juhlittiin 6.5.2015 Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Tilaisuudessa piti puheen Todistus jaettiin seuraaville kihlakunnansyyttäjille: Maija Aarto, Kaisa Ahla, Sami Asikainen, Mirva Hilander, Tanja Kalliola, Hanna Kankaala, Pia Kuittinen, Matleena Laakso, Marjo Leppänen, Jenni Louhenperä-Kivinen, Niklas Lundqvist, Esa Luomala, Niina Merivirta, Virpi Niemelä, Sini Paavola, Matti Poikonen, Matti Päivärinta, Tiia Rinne, Päivi Salminen, Minna Salonen, Heidi Savurinne ja Noora Virta – osa heistä kuvissa. AKKUSASTOORI 2/2015 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. 11 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Eurojust-päätöksen artikla 13 Ilmoittamiskynnys alas! Eurojust-päätöksen artikla 13 koskee syyttäjän tiedonsiirtovelvollisuutta Eurojustille. Tietojen siirtymisestä hyötyvät Eurojustin lisäksi syyttäjät ja esitutkintaviranomaiset. m AKKUSASTOORI 2/2015 E 12 Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa urojust-päätöksen vaikealukuinen artikla 13 on ehkä hieman unohtunut syyttäjän työn lukuisien velvoitteiden ja priorisointien keskellä. Ilmoituskynnyksen voi kuitenkin huoletta pitää matalalla. Ilmoituksen voi tehdä merkittävissä, monenkeskisissä kv-liitynnäisissä asioissa silloinkin, kun artiklan tarkoittamaa velvollisuutta ei ole. Syyttäjän näkökulmasta on tärkeää tehdä ilmoitus esitutkinnan varhaisvaiheessa, koska Eurojustin tietokannasta (CMS) löydetyt liittymät muissa jäsenvaltioissa oleviin tutkintoihin auttavat • rajaamaan ja kohdentamaan tutkintaa • arvioimaan esitutkinnan ja syyteharkinnan siirtämistä • ehkäisemään oikeudellisten konfliktien syntymistä (ne bis in idem, kaksoisrangaistavuus, positiiviset ja negatiiviset toimivaltaristiriidat) • arvioimaan yhteisen tutkintaryhmän perustamisen tarvetta. Eurojustin näkökulmasta ilmoitusten tekeminen on tärkeää, koska • ilmoitus toimii varhaisena hälytyksenä mahdollisesta Eurojustiin saapuvasta jutusta ja vähentää kiireen riskiä jatkossa • ilmoitusten kautta Eurojustin tietokantaan kirjautuu automaattisesti henkilötietoja, joiden määrän kasvaessa mahdollisuus linkkien löytymiseen kasvaa ajan myötä • vain tekemällä ilmoituksen Eurojustin tietokantaan saadaan tietoa toistuvista oikeudellisista ongelmista täytäntöönpanoissa. Kun Eurojustin deskien henkilöstö vaihtuu, ongelmista ei jää pysyvää muistijälkeä Eurojustiin. ”Todistettu” ongelmien toistuvuus on edellytyksenä esimerkiksi kollegion kirjallisen, ei-sitovan, mutta poliittisesti painavan oikeudellisen mielipiteen antamiselle (EJ-päätöksen 7 [2] artikla) • yhteisten tutkintaryhmien tuloksista ilmoittaminen parantaa Eurojustin asiantuntemusta parhaista käytännöistä ja oikeudellisten ristiriitojen selvittämisestä. Tärkeimpiä ilmoitettavia kv-liityntäisiä asioita ovat • törkeä ihmiskauppa • törkeä huumausaineiden salakuljetus • törkeä rahanväärennys • törkeä rahanpesu • valvottu läpilasku • jutut, joissa voidaan olettaa syntyvän toimivaltaristiriitoja • toistuvat täytäntöönpano-ongelmat jonkin jäsenvaltion kanssa. Jos kyseessä on JR-juttu, kvalifiointia ei tarvita. Laki listaa muitakin rikoksia, mutta niissä suomalaiset rangaistusmaksimit ovat niin alhaiset, että ilmoitusvelvollisuus ei laukea. Sen sijaan erityisen vakavat EU-intresseihin kohdistuvat rikokset kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin riippumatta rangaistusmaksimeista ja -nimikkeistä. Tulkintatilanteissa Eurojustiin voi aina olla yhteydessä ilman muodollisuuksia. m Kaavake ja ohjeita intrassa: Kv-asiat > 7. Eurojust > Artikla 13 -ilmoitus KUVA: MATTI NISSINEN Näin syntyi syyttäjälaitoksen strategiakartta Syyttäjälaitoksen strategiatyöpaja järjestettiin 4.–5.5.2015. Tarkoituksena oli 13 hengen voimin tiimityönä rakentaa pohja syyttäjälaitoksen strategiakartalle. Valtionhallinnon organisaatiot luovat omat kartat nyt ensimmäistä kertaa liittyen valtion KUVA: PILVI ISOTALUS tulosohjausmallin uudistamiseen. Strategiakarttoja hyödynnetään visualisoinnin, priorisoinnin ja johtamisen välineinä. Työpajan jälkeen luonnos syyttäjälaitoksen strategiakartaksi toimitettiin oikeusministeriölle. Karttaluonnos löytyy intrasta VKSV:n johtoryhmän pöytäkirjan 7/2015 liitteistä. Tarkoitus on, että syyttäjänvirastoissa ei enää laitoksen strategiakartta riittää. Hyvin suunnitellun työpajan aikana tehtiin ryhmätöitä, Ylhäällä työn touhussa johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola (vas.) ja valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Oikealla strategiakarttaa täyttävät johtava kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg ja valtionsyyttäjä Olavi Lippu. KUVA: PILVI ISOTALUS keskusteltiin ja visioitiin tulevaa. AKKUSASTOORI 2/2015 tehdä omia karttoja. Yhteinen koko syyttäjä- 13 Sihteerien Aslak Kuntoa, vertaistukea ja verkostoitumista Kymmenen sihteerin porukka syyttäjälaitoksesta osallistui noin vuoden mittaiseen Aslak-kuntoutukseen, joka päättyi kuluneena keväänä. Neljällä viikon mittaisella kylpyläjaksolla kokeiltiin monenlaista liikuntaa ja rentoutumista, testattiin ja mitattiin, käytiin antoisia keskusteluja sekä hiottiin kehittämiskohteita konkreettisiksi suunnitelmiksi. mSyyttäjänsihteeri Seija Pihl, Sisä-Suomen syyttäjänvirasto AKKUSASTOORI 2/2015 P 14 itkien matkojen ja vaatimattomien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi muutama kuntoutuja joutui tulemaan Siuntioon jo sunnuntaiiltana, jotta ehti maanantaiaamun tunnille. Ensimmäiselle jaksolle tulo olikin mielenkiintoinen, kun kolme sihteeriä poistui matkalaukkuineen junasta Siuntiossa. Ei ollut asemaa, ei taksia eikä edes taksin puhelinnumeroa. Parin lenkkeilijän opastamina pääsimme onnellisesti perille taksilla, joka oli sattumalta lähistöllä. Osa sihteereistä oli toisilleen vanhoja tuttuja, ja elleivät olleet, tulivat kyllä tutuiksi. Ryhmähenki oli mahtava, ja se vain parani vanhetessaan. Kävimme antoisia keskusteluja muun muassa tehtävistämme, työoloistamme ja niiden kehittämisestä. Työfysioterapeutti kävi tarkastamassa kunkin osallistujan työpisteen. Paikka kuvattiin ja mitattiin, ja kuvia analysoitiin ryhmänohjaajan kanssa. SAIMME MYÖS YKSILÖLLISTÄ OHJAUSTA Kaikilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen esimerkiksi työfysioterapeutin, psykologin, lääkärin ja ravintoterapeutin kanssa. Monenlaista liikuntaa oli tarjolla. Saimme tutustua esimerkiksi kuntonyrkkeilyyn, kahvakuulaan, keppi- ja pallojumppaan, jousiammuntaan, vesijuoksuun ja tans- siin. Kehonhuoltoakaan ei unohdettu. Erilaiset rentoutusmenetelmät tekivät tehtävänsä, eikä nukkumatti ollut niillä tunneilla kaukana. Marraskuun jakson yhteistyöpäivään oli kutsuttu osallistujien esimiehet, ja suurin osa heistä noudatti kutsua. Päivän aikana käsittelimme ryhmätyönä kurssin aikana ilmenneitä kehittämiskohteita ja hioimme niitä konkreettisiksi suunnitelmiksi. Koska kurssin tavoitteeksi on määritelty muun muassa työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen paraneminen, päätimme virkistää esimiesten muistia esittämällä ”Aslak-räpin” Cheekin Kuka muu muka -kappaleen sävelin. EDISTYMISEN SEURANTA PALKITSI Kurssin alussa ja lopussa mitattiin elämänlaatua, työkykyindeksiä, terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja stressiä sekä arvioitiin unettomuuden haitta-astetta. Kuntotestit saivat useimmilla aikaan ainakin hikipisaroita ja huohotusta, ja jälkeenpäin jopa kävely tuotti joillekin tuskaa muutaman päivän ajan. Ylimääräisenä ohjelmana kävimme vielä maksullisessa InBody-testissä eli kehon koostumusanalyysissä. Aslakin päätteeksi oli kiinnostavaa ja palkitsevaa verrata tuloksia vuoden takaisiin. Selvisi, että pienikin liikunnan lisääminen ja ruokailutottumusten Osallistujia sihteerien Aslakissa oli eri syyttäjänvirastoista ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta. SAIMME AIKAA KESKITTYÄ ITSEEMME Vaikka kurssijaksot olivat nopeatempoisia, meillä oli aikaa myös rauhoittua ja keskittyä itseemme. Ei ollut huolta arkirutiineista. Ennen kaikkea olimme tehneet työtä oman mielemme kanssa. Kädentaitojakin pääsimme harjoittamaan, kun viimeisellä jaksolla kävimme omalla ajallamme helmikurssilla. Luovuus kukoisti, ja parissa tunnissa jokainen valmisti omannäköisensä helmet. Vähäisimpänä kurssin antina ei voi pitää verkostoitumista, sen tuomaa vertaistukea ja merkitystä arjessa. On ihan eri asia kilauttaa toiseen virastoon tutulle kuin ventovieraalle. Kuntoutuskurssit muuttavat muotoaan. Toivottavasti kuitenkin saman laitoksen henkilökunta pääsee jatkossakin keskenään samaan kuntoutukseen. Jatkokurssia odotellessa. m Aslak-räp ”Kuka on aina paikalla? SIHTEERI! Kuka osaa kaikki ohjelmat? Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI! Kuka hoitaa tornit ja saavit? SIHTEERI! Kuka keittää kahvit? Mieti sitä! Kuka hoitaa kaikki asiakkaat? SIHTEERI! Kuka pitää huolta kunnostaan? SIHTEERI! Kuka siivoaa keittiön? Mieti sitä! Kuka jaksaa aina kuunnella? SIHTEERI! Kuka on yleismies Jantunen? SIHTEERI! Kuka tarvii lisää liksaa? SIHTEERI! Kuka pitää viraston pystyssä? Kuka muu muka, kuka muu muka, SIHTEERI! Kuka haluaa elävänä eläkkeelle? SIHTEERI! Kuka tarvii arvostusta? ME!” AKKUSASTOORI 2/2015 parantaminen näkyivät tuloksissa. Moni oli kiinnittänyt huomiota siihen, mitä syö ja että syö riittävästi. 15 MIETEKYNNYS Ravistelemalla tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin ”Olet hakenut Aslak-kuntoukseen. Tänä vuonna 2014 hakijoita oli 24, joista valitsimme 10. Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”. MITÄ ¤%())(&/%#¤ tämä on??!!! Olin raivoisa. m Marianna Semi, Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto AKKUSASTOORI 2/2015 M 16 inua ei valittu Kelan kuntoutukseen. väksytty vain niitä, joiden parasta ennen -päivä on Olin päätöksen saatuani paitsi tyrmis- jo mennyt, mutta yrittävät vielä ravistelemalla saatynyt, myös välittömästi työhön kykene- da vähän tuoreutta ja virtaa työsuorituksiin. Pöh. mätön. Olin saanut neuvoja Aslakin käyneiltä ja sen Olin välinpitämätön. jälkeen suurennellut hakemukseen vaivojani ja tunTänä vuonna ovat menossa historian viimeiset teitani. Olin käyttänyt hakemukseeni kallista työ- Aslakit ja TYKit. Tilalle tulee Aura, lyhyempikesaikaa. Siellä olivat Kelassa lukeneet minun yksityi- toinen kuntoutusmuoto. Auran suunnittelu on vielä syyttäni ja sitten päättäneet, että juu, ei oteta tätä, alussa, mutta saattaa olla, että Auraan päässyt työnliian terve. Ja kuultuani, KETKÄ sinne olivat pääs- tekijä on aamupäivän töissä ja kuntoutuu iltapäiseet, katsoin päätöksen olevan väärä. Olin vän. Yöpymiset ovat muutaman päivän kerkatkera. rallaan. Esimiehen on tarkoitus sitoutua Päätös olisi kannattanut lukea Tälle kurssille on tiiviiseen yhteistyöhön Aurassa olevan loppuun, sillä se jatkui: ”Koska ranhyväksytty vain alaisensa kanssa. nalle jääneitä hakijoita oli niin palniitä, joiden parasta Aslak- ja TYK-kurssit sisältävät jon, on Terveystalo yhdessä Kelan ennen -päivä on jo nytkin esimiespäivän. Omani käsitkanssa päättänyt hakea teille paikmennyt. ti luokassa istumista: kuuntelimme kaa TYK-kuntoutuksessa.” HÄH? muutaman luennon, teimme ryhmäKelan sivuilta löytyi asiasta niukat tietyön ja opimme kaikkea työtekijän hydot, mutta sen verran selvisi, että tykkivinvoinnin edistämisestä. Paikalla oli läinen on todella sairas ihminen. Töissä vihjailTerveystalon työterveyden ylilääkäri, VKSV:sta tiin, että jos niin sairas olet, pystytkö edes tekemään Christer Lundström ja tietysti minun päällikköni. tätä työtä. Prosessi eteni etanan vauhtia. Vuoden lo- Olin tyytyväinen. pussa ei paikkaa vielä ollut, ja kyseltiin jo, täytyykö Nykyajan haasteet niille, joilla on työpaikka, ovat minulle pitää kuntoutusviikkoja vapaana kalenteris- moninkertaistuneet. Työntekijän jaksamista täytyy sa, että aiotko lepäillä muuten vaan vai? Sitten soitti seurata varsin tarkasti, koska on totisinta totta, että syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja kysyi, pääsinkö uupumisen huomaaminen sen varhaisessa vaiheessa minä. Hän oli päässyt. Olin kateellinen. ehkäisee poissaoloja. Tarina kärsimyksistäni voisi jatkua, mutta lopulJos joku uupuu työssään monen kuukauden ajan ta sain päätöksen, jossa minut oli hyväksytty TYK- esimiehen sitä huomaamatta, sellaisen työntekijän kuntoutukseen. Kesto kuusi viikkoa puolentoista saaminen takaisin riviin on pitkän sairausloman tavuoden aikana. Tämä oli elämäni lottovoitto, muuta kana. Tilastoja seurataan, koska jonkin jutun, hiljalei enää tulisi. Soitinpa syyttäjäyhdistyksen puheen- leen yhä useamman, viipyminen työlistalla voi tarjohtajallekin kehuakseni onneani. Hän ilmoitti, että koittaa monia asioita: juttuun ei saa tartuttua, ei ymmärrätkö sinä nyt sitä, että tälle kurssille on hy- ymmärrä, ei jaksa, ei osaa. Henkilöllä itsellään voi olla päinvastainen käsitys töidensä rästiytymisestä, ja hän syyttää siitä esimiestään, työkaveria tai järjestelmää käsittämättä, että on vain uupunut tai tarvitsee työssään mentoria, joka ruotii vaikealta tuntuvasta jutusta yksinkertaisemman. Minun TYK-kurssini on tässä tapauksessa kuten Aslak, paitsi paljon parempi. Myös ryhmäläiset ovat parempia kuin Aslak-ryhmäläiset, jorka aloittivat samoihin aikoihin ja kuuluvat siis siihen ryhmään, johon minua ei huolittu. Aslak-ryhmä kutsuu meitä Öky-Tykyksi. Öky, koska meillä on hienompia ihmisiä ja siksi, että Aslak kestää vain vaivaiset neljä viikkoa, kun me tykkiläiset nautimme kuntoutusta kuusi viikkoa. Olen myös kuullut, että minun ryhmäni kuntoluokitus on erinomainen, kun taas aslakkilaiset ovat kovan työn edessä, ennen kuin lihaskuntotestissä pärjäävät. Tsemppiä heille, tarvitsevat sitä! Kuusi viikkoa vain minulle! Kaksi viikkoa olen tänä vuonna suorittanut. Täysihoitoa, mitä minulle nyt kuuluu -kertomuksia psykologille, kuntotestiä, lääkäriä, ohjattua vesiliikuntaa, salitreeniä, venytystä, ulkoilua, itsetuntemusta enneagrammien avulla. Hyvää ruokaa, ainoana miinuksena se, että pitää itse viedä astiat kärryyn. Keskellä päivää hyppytunteja, jolloin pitää kahdestikin kävellä ulkona auringossa, maata pötköttää puistonpenkillä ja ihmetellä. Olen rentoutunut. Olen luvannut olla kirjoittamatta ryhmästämme nimillä. Meillä on Vantaalta johtava kihlakunnansyyttäjä. Hän on niin hyvässä kunnossa, että ei saanut sykettä kohoamaan ollenkaan polkupyöräergometritestissä. Hän myös venyy hyvin – vantaalainen ilmiö, koska myös Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja venyy. Välillä ihmettelen, mihin he tarvitsevat kuntoutusta. Olen venymätön. Sitten meillä on yksi tamperelainen, hän osasi jo ensimmäisellä viikolla ottaa jalkahoidon, me muut vasta toisella viikolla. Mainitsen sen tässä, koska keskellä päivää on ylellistä hoidattaa jalkojaan. Tamperelainen oppi kuntoutuspaikkamme pohjapiirustuksen heti ja osaa johdattaa meidät aina oikeaan paikkaan. Hän tekee lisäksi maailman herkullisimman näköiset aamiaisleivät – liian monta noin energiapitoisuutta arvellen, joten aion kolmannella viikolla pyytää yhden itselleni. Olen arvostava. Sitten on sellainen pitkä mies Helsingistä, leveät harHän on niin hyvässä tiat, niistähän kunnossa, että ei minä aina tyksaanut sykettä kään. Hän on kohoamaan ollenkaan vähän itsekäs, polkupyöräergometritarjouduin nimittestissä. täin tukihenkilöksi hänen henkilökohtaiselle psykologin käynnilleen, mutta hän ei halunnut. Eikä halunnut uskoutua minulle käynnin jälkeenkään. Olin kummissani. Lahdesta tulee sellainen pitkä ja vaalea nainen. Hän on kova tyttö nukkumaan, mutta jaksaa pelata tennistä ja sulkapalloa määrättömästi. Hän ei myöskään osallistu meidän muiden asiattomiin puheisiin kuntoutuspaikan vetäjistä (miehistä), mikä on minusta esimerkillistä. Mainitsen senkin, että miehet eivät myöskään puhu asiattomia. Olen asiaton. Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakin kuntoutuu. Hän oli kanssani lihaskuntotestissä ja veteli kaiken erinomainen-luokkaan ilman, että hikipisaraakaan valui. Perään lähdimme vielä cross fit -tunnille – sehän on oppikoulusta nykypäivään hilattu kärsimysnäytelmä, jossa jumppasaliin on vieri viereen laitettu pisteitä, joissa tehdään minuutin ajan kaikenlaista rasittavaa sydämen hakatessa 190 lyöntiä minuutissa. Ensin askelkyykkyä, siihen perään hyppynaruhyppelyä, sitten jännehyppyä, sitä sadistista liikettä, jossa ponnistetaan kyykystä hypäten täyteen pituuteen kädetkin vielä ojentamalla. Syyttäjä, joka lähinnä hilaa sähköpoytäänsä yläasennosta alas ja vaihtaa lennossa satulatuolista ergonomia-asennettuun tuoliin, ei ole niitä sähäkämpiä jännehyppääjiä. Ei syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajakaan kovin vieterinä jännehypellyt. Olimme huonoja. Sitten on vielä toinen lahtelainen syyttäjä, joka juoksee kylpylän maastossa kahden kilometrin metsälenkkiä niin, että kun itse lenkkiä kävelee, hän tulee kolmesti vastaan ensimmäisellä kierroksella. Epäilen hänen oikaisevan jostakin, koska hän hoitaa niin isoja huumejuttuja, ettei ehdi kuin istua, joten kunto ei voi olla kovin hyvä. Olen epäilevä. Ryhmämme on hitsautunut yhteen. Lounaan ja päivällisen jälkeen istumme kahvikupit kädessä ja juttelemme. Illalla samaa takkatulen ja Jaffan seurassa kiireettömästi, aikaan pysähtyen. Jopa Pepsi AKKUSASTOORI 2/2015 MIETEKYNNYS 17 MIETEKYNNYS Maxia juodaan. Rentoutustunnilla me kaikki nukumme. Se on helppoa, kun alle saa patjan ja päälle tyynyn ja peiton. Rentoutus on yksi suosikkitekemisistämme. Psykologin tunnilla meidän piti valita omat persoonallisuustyyppimme enneagrammeista, joista keskusteltiin. Tyypeillä oli numerot, ja kutsuimme toisiamme numeroilla. Olen seitsemän. Seitsemän on kelpo ihminen, joka innostuu ja on viehättävä. Muutakin positiivista löytyy. Muut numerot ovat sitten sitä sun tätä. Suosittelen tutustumista enneagrammeihin, Googleen vaan. Aslak-kuntoutuksen hyödyllisyydestä tehtiin muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tuloksena havaittiin, ettei Aslakista niin paljon hyötyä ole. Elämäntapamuutokset kestävät viikoista kuukausiin, sitten ihminen palaa entiseen. Tämän tutkimuksen vuoksi Aslak varmaan lopetetaan, ja tilalle tulee tiiviimpi Aura. Kuitenkin, kun entisiä aslakkilaisia ja tykkiläisiä jututtaa, jokainen muistaa kurssin positiivisena: sai rauhassa keskittyä omaan itseen asiantuntijoiden opastuksella ja ryhmäytyä niin, että jotkut kokoontuvat vieläkin. Kurssilta oli saatu elämäntapaoppeja, ruokavalistusta ja liikuntaohjeita, joista jokaiselle oli jäänyt jotakin matkaan. Ainakin tietämys oli kasvanut, ja tuntui, että saadut opit oli aina välillä otettu käyttöön, rentouduttu omassa tiiviissä elämässä tai otettu vyötäröltä senttejä pois. Hakijoita riittää, joten tarvettakin on kuntoutukselle ollut. Itselläni on jäljellä vielä neljä viikkoa TYK-kuntoutusta. Tieto näistä neljästä ylellisestä viikosta ilahduttaa, odotan seuraavaa jaksoa innolla. Ohjelmassa on melonta- ja pyöräilyretki, jotka teemme itseohjautuen. Samalla viikolla mitataan sisäiset rasvat ja polkaistaan pyörätestissä, jotta nähdään, onko kesällä saatu kohotettua kuntoa. Kaksi laihinta aikoo laihduttaa muutaman kilon, en sano, ketkä. Toinen siksi, että olisi kevyempi pyöräilijä, toinen siksi, että näyttäisi nuoremmalta. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että olen tykkiläinen onnentyttö ja otan kuntoutuksesta irti kaiken, iloisena ja tyytyväisenä siitä, että minä sinne pääsin. Olen onnellinen. m Akkusastoori uudistuu - ilmoittaudu toimituskuntaan AKKUSASTOORI 2/2015 A 18 kkusastoori-lehti on tarkoitus uudistaa tämän vuoden aikana. Lehti siirtyy pääasiassa verkkolehdeksi, mutta siitä julkaistaan kerran vuodessa painettu ja laajempi versio. Päätös pohjautuu lehdestä tehtyyn ulkopuoliseen arvioon ja viime vuoden lopulla toteutettuun lukijakyselyyn. Asia on ollut esillä myös Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmässä ja syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa. Suunnitelmana on, että verkkolehti ilmestyy ensimmäisen kerran ensi vuoden alussa julkisessa verkossa. Sähköinen lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä markkinoidaan intran ja sähköpostin lisäksi Valtakunnasyyttäjänviraston Twitter-tilillä. Akkusastoorissa ei enää ensi vuonna julkaista henkilöstö- yms. pikku-uutisia, vaan ne julkaistaan ainoastaan intrassa. Sähköisen lehden lisäksi ilmestyy laadukas, visuaalisesti täysin uudistettu painettu Akkusastoori kerran vuodessa. Painetun lehden ilmestymisaika on aina alkuvuodesta (helmi-maaliskuu), ja painettu lehti korvaa jatkossa esitteen ja painetun toimintakertomuksen niin, että sen sisällössä tarjotaan toimitettujen juttujen lisäksi perustietoa syyttäjälaitoksesta ja ajankohtaista, valikoitua tilastotietoa. Ensimmäisen paperisen lehden ilmestymisen jälkeen toteutetaan lukijakysely, jolla mitataan uudistuksen onnistumista. Ehdotus uuden lehden sisällöstä ja ulkoasusta käsitellään syyttäjälaitoksen johtoryhmälssä ennen vuodenvaihdetta 2016. Jatkossa syyttäjälaitoksen johtoryhmässä on tarkoitus vielä pohtia, miten paikallisvirastojen roolia lehden teossa voitaisiin aktivoida. Tavoitteena on kasata syyttäjälaitoksesta vapaaehtoisuuteen perustuva Akkusastoorin toimituskunta, jota vetäisi VKSV:n viestintäpäällikkö. Toimituskunnan tehtävänä olisi avustaminen juttujen ideoinnissa, kirjoittamisessa ja kuvittamisessa. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua vaikka heti: [email protected] m AJANKOHTAISTA Valtiokonttorilla on nyt yksinomainen toimivalta myös syyttäjälaitosta koskevissa vahingonkorvausasioissa. Sen on kuitenkin varattava Valtakunnansyyttäjänvirastolle tilaisuus tulla kuulluksi. VKSV voi puolestaan pyytää paikallissyyttäjää lausumaan asiassa. m Neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen L aki valtion vahingonkorvaustoiminnasta (978/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Näin keskitettiin valtion viranomaisten aiheuttamien vahinkojen korvaamista Valtiokonttoriin. Lakia sovelletaan valtioon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn, kun vaatimus tai kanne perustuu valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin tai toimintaan, josta valtio vastaa riippumatta mahdollisesta tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. konttoriin. Sillä on yksinomainen toimivalta syyttäjälaitosta koskevissa vahingonkorvausasioissa. Ennen vahingonkorvausasian ratkaisemista Valtiokonttorin tulee varata sille viranomaiselle, jonka toimialalla vahinko on aiheutettu, tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Samalla kumottiin syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 31§, jonka mukaan syyttäjälaitosta koskevat vahingonkorvausasiat käsitteli Valtakunnansyyttäjänvirasto. Ennen uuden alain voimaantuloa valtion viranomaiselle esitettyyn vahingonkorvausvaatimukseen sovelletaan vielä silloin voimassa olleita säännöksiä. Valtiokonttorin ja VKSV:n tekemän sopimuksen mukaan Valtiokonttori lähettää kaikki lausuntopyynnöt Valtakunnansyyttäjänvirastoon. VKSV hankkii tarvittaessa lausunnon asiaa hoitaneelta paikallissyyttäjältä. Valtiokonttorin ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla. Ratkaisuun tyytymätön voi nostaa kanteen valtiota vastaan käräjäoikeudessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä. Tällaisessa oikeudenkäynnissä valtiota edustaa Valtiokonttori. Kaikki Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai suoraan paikalliseen syyttäjänvirastoon vuodenvaihteen jälkeen tulleet vahingonkorvausvaatimukset siirretään Valtio- Lisätietoja: Valtiokonttori.fi: Oikopolut Korvaukset - Valtion vastuuseen perustuva vahingonkorvaus Tietoa viranomaisille m Syyttäjälaitoksen johtoryhmäkäytäntö uudistuu syksyllä 2015. Taustalla on syyttäjänvirastojen aiempaa tiiviimpi osallistuminen päätöksentekoon. "Tärkein syy uudistukseen on virastojen päälliköiden osallisuuden lisääminen koko syyttäjälaitosta koskevaan päätöksentekoon", valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen perustelee. Ensimmäinen uusi syyttäjälaitoksen johtoryhmä kokoontuu 17.9.2015. Siinä on suppeamman Valtakunnansyyttäjänviraston edustuksen lisäksi jäseninä neljä johtavaa kihlakunnansyyttäjää, jotka kukin edustavat omaa, eri paikallisvisratoista koostuvaa "pooliaan". VKSV:n asiat käsitellään jatkossa omassa johtoryhmässä erillään koko syyttäjälaitosta koskevista asioista. Lisäksi kaikki päälliköt kokoontuvat kerran vuodessa koulutus- ja neuvottelupäivään, seuraavan kerran marraskuussa 2015. m AKKUSASTOORI 2/2015 Vahingonkorvausasiat Valtiokonttoriin Syyttäjälaitoksen johtoryhmäkäytäntö uudistuu syksyllä 19 AJANKOHTAISTA Kirjaesittelyt m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson Juha Peltomäki ja Kati Nappa: Marko Forss: Rikos meni verkkoon – näkökulmia Fobban sosiaalisen kyberrikollisuuteen ja verkko- median selviytymisopas turvallisuuteen Nettipoliisi Marko Forss Palvelunestohyökkäys, urkinta, laiton lataaminen, identiteettivarkaus… Kyberrikollisuus kasvaa nopeasti, koska voitot ovat suuria ja niihin suhteutettuina riskit pieniä. kertoo: ”Sain tutkittavakseni Myös moni suomalainen yritys on ollut palvelunestohyökkäysten kohteena, ja aivan tavallinen ihminen voi joutua taloudellista etua tavoittelevien kyberrikollisten uhriksi. Haittaohjelmat ujuttautuvat arkeemme päätelaitteidemme kautta. Sen myötä käyttäjätunnuksista ja salasanoista on tullut kauppatavaraa. kadulla. Nuoret myös kertoivat AKKUSASTOORI 2/2015 Selkeä perusteos käsittelee kyberrikollisuutta ja -turvallisuutta. Se kuvaa maailman nopeaa muuttumista, työnteon siirtymistä verkkoon ja sitä, miten rikolliset hyödyntävät yhteiskunnan muutosta. Siinä arvioidaan kyerrikollisuuden kehittymistä ja Suomen mahdollisuuksia edelläkävijänä – ”puhtaiden verkkojen maana”. Teokseen on myös koottu lainsäädäntöä ja esimerkkejä todellisista verkkorikoksista. 20 Tekijät pyrkivät kuvaamaan, mistä kyberrikollisuudessa on kyse, millaiset vaikutukset sillä on yhteiskunnan ja yksilön turvallisuuteen sekä miten siihen pitää suhtautua. juttuja, joissa nuoret olivat nimitelleet ja uhkailleet toisiaan IRC-Galleriassa ja ottaneet myöhemmin yhteen tunnistaneensa esimerkiksi pahoinpitelyyn syyllistyneen IRCGallerian profiilista. Näin syntyi tarve käydä palvelussa tsekkaamassa, mitä Harto Pönka: nuoret siellä oikein puuhasivat, jonka Sosiaalisen median käsikirja seurauksena keksin idean poliisiprofiilista.” Sosiaalinen media on keskustelua, verkostoitumista ja omaehtoista yh- Forssin teos on uraauurtava läpileik- teisöllisyyttä. Tyypillistä sille on matala kaus verkon pimeään puoleen. Siinä julkaisukynnys, avoimuus ja käyttäjä- käsitellään muun muassa nettikiusaa- lähtöisten ilmiöiden syntyminen. mista, koulu-uhkauksia, viharikoksia, identiteettivarkauksia, petoksia, sek- Sosiaalisen median käsikirja kertoo, suaalirikoksia ja tekijänoikeusrikoksia. mistä somessa on kyse: mitä käsitteellä tarkoitetaan, mitä sosiaalisen Kirja on selviytymiskartta kaikille median palvelut ovat, millaisia ilmiöitä somen peruskäyttäjille. Siitä löytyy sosiaalisissa verkostoissa esiintyy ja asioita selventäviä tosielämän esi- miten somessa kannattaa toimia. Kirja merkkejä. Teos on myös käyttökelpoi- käy läpi yleisimmät sosiaalisen median nen työväline niin syyttäjille, poliisille palvelut, esimerkiksi Facebookin Twit- kuin tuomareillekin. terin, YouTuben, WhatsAppin, blogit, wikit ja keskustelufoorumit. ISBN 978-952-289-142-6 Crimetime 2014, 300 s. Sosiaalisen median käsikirja on yleis- Uhan tiedostaminen ja siihen varautuminen kannattaa. Varovainen verkkokäyttäytyminen ja riittävä suojautuminen ovat ensisijaiset ja tehokkaat keinot torjua kyberrikollisuutta. teos kaikille somesta kiinnostuneille. ISBN 978-952-14-2395-6, ISBN 978-952-291-090-5, Docendo Oy Talentum Media Oy 2015, 179 s. 2014, 230 s. Mukana on asiantuntijoiden haastatteluja, joissa asiaa tarkastellaan eri näkökulmista. Ensikertalaisena OHK:n vuosikokouksessa Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry:n vuosikokous pidettiin 20.2. - 2.3.2015 Silja Serenadella. Ajankohtaisia katsauksia kuultiin sekä oikeushallinnosta että Suomen poliisipäällystöyhdistyksestä. Osanottajille oli tarjolla aamupalaa, buffet-tarjoilupöytää ja iltaruokailua. m Pirkko Hannele Kauppinen, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry Syyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta on yksi OHK ry:n aktiiveista – toivottavasti jatkossakin. AKKUSASTOORI 2/2015 S yyttäjänsihteeri Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta osallistui OHK:n vuosikokoukseen ensimmäistä kertaa. Hän oli kuullut OHK:sta jo vuonna 2008, mutta vasta 2014 hän tajusi liittyä yhdistykseen. ”Kokouksen kulku oli jouhevaa ja keskustelevaa, ilman suurempaa dramatiikkaa”, Salin kertoo. Parasta päivien aikana oli hänen mielestään tutustuminen uusiin oikeushallinnon ihmisiin, etenkin pääluottamusmies Pirjo Lappalaiseen ja syyttäjänsihteeri Seija Paljakkaan. Salin tunsi, että hänet otettiin hyvin vastaan uutena osallistujana. ”Toivottavasti OHK voi vaikuttaa mahdollisimman paljon kansliahenkilökunnan asemaan tässä jatkuvassa muutoksessa”, Tanja sanoo ja lisää, että hän haluaa antaa oman panoksensa ei vain yhdistyksen vaan koko työyhteisön puolesta. Tanja kiittää kaikkia vuosikokouksen järjestämiseen ja organisointiin osallistuneita henkilöitä. Lauantaina vuosikokousväellä oli mahdollisuus tutustua Tukholmaan. Jotkut nousivat turistibussiin, osa meni metrolla keskustaan. Kolea oli vielä ruotsalainen kevättuuli. Tanja Salinilla arpaonni osui kohdalleen: hän voitti viikon Levin lomamaja Ohkelossa haluamanaan ajankohtana vuonna 2016. Seuraavassa vuosikokouksessa varmasti taas nähdään! m 21 HENKILÖSTÖ Nimitykset Valtakunnansyyttäjänvirasto Viestintäpäällikkö Virve Streng jatkaa hoitovapaalla 31.7.2016 saakka. Ma. viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus on nimitetty Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpäälliköksi 20.7.2015 lukien. Valtioneuvosto on nimittänyt Piia Vottosen valtionsyyttäjäksi (Suomen kansallinen jäsen Eurojustissa) 1.8.2015– 31.7.2019. Korkeakouluharjoittelijat: Noora Mäki 4.5.–3.7. ja 3.8.–2.9.2015 Mikko Teppola 1.6.–31.8.2015 Milla Korkeakoski 4.5.–3.8.2015. Helsingin syyttäjänvirasto Kaisa Ahla ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015 Satu Pomoell ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Toni Pörsti ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7. –31.12.2015 Sonja Varpasuo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Elina Karvo ma. kihlakunnansyyttäjä 1.8.–31.12.2015 Miska Kuoppamäki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.9.– 15.12.2015 Krista Mannerhovi ma. kihlakunnansyyttäjä 9.9.– 31.12.2015 Patrik Voss-Lagerlund ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.– 31.10.2015 Hannes Salovaara ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015 Gita Jafari ma. apulaissyyttäjä 1.8.2015–31.1.2016 ja syyttäjänsihteeri 1.6. – 15.7.2015 Riina Karma ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–30.6.2015 Noora Väätäinen ma. syyttäjänsihteeri 1.9.–31.12.2015 Magdaleena Hillner ma. syyttäjänsihteeri 1.9.– 31.12.2015 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Heidi Nieminen ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.– 31.12.2015 Lauri Tammiaho ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.2015– 29.2.2016 Alma Elonheimo ma. kihlakunnansyyttäjä 18.7.– 31.12.2015 AKKUSASTOORI 2/2015 2| 2015 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Juha Aarnio ma. apulaissyyttäjä 1.5.–31.10.2015. 22 Oulun syyttäjänvirasto Suvi Kangas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Juha Hannila ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Marina Aalto ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Sonja Buddas ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Antero Olli ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Kati Lindholm ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Maija Päivinen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.4.–31.12.2015 Eeva Ahola ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Katri Heinonen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.6.–31.12.2015 Pieti Kannala ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Pauliina Vikki ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015. Virva Ylén ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.–31.12.2015 Annukka Juntunen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.– 31.12.2015 Johanna Tauriainen ma. kihlakunnansyyttäjä 1.7.– 31.12.2015 Anna-Maija Kulmala ma. apulaissyyttäjä 1.5.–30.10.2015 Catharina Skog ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016 Niina Keinänen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015–28.2.2016 Elina Hintsala ma. syyttäjänsihteeri 1.4.–31.12.2015 Susanna Hartikainen ma. syyttäjänsihteeri 1.3.2015– 28.2.2016 Virkavapaudet Helsingin syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala 1.8.2015–25.7.2016 Kihlakunnansyyttäjä Satu Pomoell 1.7.–31.12.2015 Kihlakunnansyyttäjä Janne Pitkävirta 1.7.–30.9.2015 Kihlakunnansyyttäjä Tarmo Tanner 1.7.–31.10.2015 Kihlakunnansyyttäjä Jussi Kivi 1.5.–30.6.2015 Kihlakunnansyyttäjä Anneli Parkkonen 1.8.–18.12.2015 ja 1.4.–6.11.2016 Syyttäjänsihteeri Tuula Hiltunen 1.8.–31.10.2015, 1.5.– 30.9.2016 ja 9.4.–31.7.2017 Oulun syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen 16.9.–31.12.2015 Vuorotteluvapaat Salpausselän syyttäjänvirasto Johtava kihlakunnansyyttäjä Jarmo Toivola 24.7.–31.10.2015 ja 22.2.–31.5.2016 Oulun syyttäjänvirasto Riitta Kauppila 1.5.–9.8.2015, sijaisena Tiina Veteläinen Irtisanoutuminen Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto Maakunnansyyttäjä Frida Isaksson 14.7.2015 lukien Eläkkeelle Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Anja-Riitta Menna 1.9.2015 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Syyttäjänsihteeri Merja Parviainen 1.8.2015 Syyttäjänsihteeri Marja-Leena Mäenharju 1.9.2015 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä Pentti Hiidenheimo 1.5.2015 Syyttäjänsihteeri Margit Santakallio 1.5.2015 Syyttäjänsihteeri Anneli Tammela 1.8.2015 Syyttäjänsihteeri Terhi Viikki 1.6.2015 HENKILÖSTÖ Syyttäjälaitoksen yhteinen päihdeohjelma on hyväksytty ja löytyy intrasta Syyttäjälaitoksen yhteinen päihdeohjelma on hyväksytty 20.5.2015, ja se tulivoimaan 1.6.2015. Ohjelman tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työpaikka jokaiselle työntekijälle. Päihdeohjelman on laatinut syyttäjälaitoksen työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunta. Se on käsitelty syyttäjälaitoksen yhteistoimintakokouksessa. Päihdeohjelma löytyy intrasta: Etusivu » Henkilöstöasiat » Työhyvinvointi ja työsuojelu » Päihdeohjelmat » Syyttäjälaitoksen päihdeohjelma Ohjelmaan liittyvät lomakkeet löytyvät syyttäjälaitoksen lomakkeista intrasta. *** Työtyytyväisyyskysely syyttäjälaitoksessa Syyttäjälaitoksessa seuraava tytötyytyväisyyskysely toteutetaan 9.–26.10.2015. Kyselyssä jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on mahdollisuus antaa arvionsa mm. syyttäjälaitoksen johtamisesta, oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta, palkkauksesta, saamastaan kehittymisen tuesta, työilmapiiristä ja yhteistyöstä, työoloista, tiedonkulusta ja syyttäjälaitoksen työnantajakuvasta. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan vuosittain työyhteisön tilaa ja kehitystä. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kävi 30.3.2015 Kuopiossa, jossa kihlakunnansyyttäjä Veli-Matti Heiskaselle luovutettiin Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki. Syyttäjälaitoksesta osallistui tänä vuonnan kaksi joukkuetta yritysmaratonviestille 22.5.2015: Salpausselän syyttäjänviraston joukkue (kuvassa) tuli ja Valtakunnansyyttäjänviraston joukkue ajassa 3:35:54..Kuvaskueesta 6/10: Mikko Koli (vas.), Hanna Kankaala, Matti Päivärinta, Anu Lahtela, Kaisa Hallenberg-Roine ja Minna Riski. KUVA: MARIA TURKIA sa Salpausselän jouk- AKKUSASTOORI 2| 2/2015 2015 maaliin ajassa 3:14:42 23 Tiedotus [email protected] PL 333, 00181 HELSINKI vksv.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 31.8.2015
© Copyright 2024