1. No category

Tyypin 1 diabeteksen
komplikaatiot
Suomen XV Transplantaatiopäivät
26. – 27.1.2012
Marina Congress Center
Valma Harjutsalo
Folkhälsanin tutkimuskeskus, FinnDiane-tutkimus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus alle 15vuotiailla lapsilla maailmanlaajuisesti 1990-99
Finland
Suomessa tyypin 1 diabeteksen
ilmaantuvuus on suurinta
maailmassa
Pohjoismaat suuren
ilmaantuvuuden aluetta
Pienin ilmaantuvuus 0.1/100
000 Venezuelassa
DIAMOND STUDY GROUP:Incidence and trends of childhood Type 1 diabetes worldwide 1990-1999. Diabet Med. 23(8):857-66, 2006
Diabeteksen myöhäiskomplikaatiot
Makrovaskulaariset
Aivoinfarkti
Sepelvatimotauti
Sydäninfarkti
Mikrovaskulaariset
Retinopatia
Nefropatia
Neuropatia
PVD
Komplikaatioiden seurauksia
• Diabeettinen nefropatia -> loppuvaiheen
munuaistauti: dialyysi, munuaisensiirto
• Diabeettinen retinopatia -> sokeus
• PVD ja neuropatia -> amputaatiot
• Suurentunut kuolleisuus
Komplikaatioiden riskitekijöitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Huono sokeritasapaino
Pitkä taudinkesto
Ylipaino
Kohonnut verenpaine
Veren rasva-arvot: >LDL, >triglyt, <HDL
Tupakointi
Miessukupuoli
Suvussa T2D, sydän- ja verisuonitauteja
Geneettiset tekijät
Diabeettinen retinopatia
30 vuoden kumulatiivinen ilmaantuvuus
• Taustaretinopatia: ~ 100 %
• Proliferatiivinen retinopatia: ~ 45 %
• Makulopatia: ~ 30 %
Heikkonäköisyys ja sokeus suomalaisilla alle 18-vuotiaana
vuosina 1965-79 sairastuneilla tyypin 1 diabeetikoilla
Heikkonäköisyys
Sokeus
5.4%
2.2%
Virtamo T, Kivelä T, Harjutsalo V, Tuomilehto J, Laatikainen L, Summanen P. Cumulative incidence of visual impairment and competing risks in
childhood-onset type 1 diabetes. European Association for Vision and Eye Research, 24-27.9.2004
Diabeettinen nefropatia
• Noin 20-30 %:lla tyypin 1 diabeetikoista
mikroalbuminuria taudin kestettyä 15 vuotta
• Mikroalbuminuria: alb. 20-200 g/min
• Makroalbuminuria: alb. >200 g/min
• Nefroottinen oireyhtymä: proteinuria yli 3g/vrk
• Loppuvaiheen munuaistauti: kreatiniinipuhdistuma
< 10ml/min.
Diabetes suurin dialyysiin johtava syy
25
20
Muu määritetty diagnoosi
Tyypin 2 diabetes
Tarkemmin määrittämätön
15
Tyypin 1 diabetes
Glomerulonefriitti
10
Monirakkulatatuti
5
Amyloidoosi
Pyelonefriitti
0
1965
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
Suomen munuaistautirekisteri 1965-2008
Diabeettinen neuropatia
• Somaattinen neuropatia
• Häiriöt tunto- ja liikehemoissa -> puutumista, pistelyä,
särkyjä, tuntoaistin liiallinen herkistyminen tai tunnottomuus
• Esiintyy tavallisimmin alaraajoissa
• Lihasheikkoutta
• Autonominen neuropatia
•
•
•
•
Hikoilun väheneminen -> ihon kuivuminen ja halkeilu
Korkea sydämen syke
Verenpaineen lasku -> huimaus ylös noustessa
Mahalaukun ja suoliston toimintahäiriöt -> oksentelu, ripuli,
ummetus
• Virtsarakon häiriöt
Kuolleisuus tyypin 1 diabeteksessa
sairastumisiän mukaan
35-v kuolleisuus
0-14: 12.5%
15-29: 25%
Kaikki yhdessä
Miehet: SMR=2.7
Naiset: SMR=4.5
0-14
0-14 v sairastuneet
Miehet: SMR=3.0
Naiset: SMR=5.5
15-29 v sairastuneet
15-29
Miehet: SMR=2.6
Naiset: SMR=3.7
Harjutsalo V, Forsblom C, Groop PH. Time trends in mortality in patients with type 1 diabetes – a nationwide population-based cohort study.
BMJ 343, 2011
Adjusted SMR (vs Finnish population)
Adjusted hazard ratio (vs normoalbuminuria)
Diabeettiseen nefropatiaan liittyvä ylikuolleisuus
Normoalbuminuria
Mikroalbuminuria
Makroalbuminuria
ESRD
Groop PH, Thomas MC, Moran JL, Waden J, Mäkinen VP, Rosengård-Bärlund M, Saraheimo M, Hietala K, Heikkilä O, Forsblom C; FinnDiane Study
Group. The presence and severity of chronic kidney disease predicts all-cause mortality in type 1 diabetes. Diabetes 58, 1651-8, 2009
Kuolleisuus iskeemiseen sydänsairauteen sukupuolen
ja diabetekseen sairastumisiän mukaan
Naiset: SMR= 24
Miehet: SMR= 6
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
54-59
60-64
n= 17 306
Harjutsalo V, Maric C, Forsblom C, Groop PH. Effect of sex and age at onset of diabetes on mortality from ischemic heart disease in patients
with type 1 diabetes, submitted.
Loppuvaiheen munuaistaudin ilmaantuvuus tyypin 1
diabeetikoilla diagnoosivuoden mukaan
Finne P, Reunanen A, Stenman S, Groop PH, Grönhagen-Riska C. Incidence of end-stage renal disease in patients with type 1 diabetes. JAMA
2005 12;294(14):1782-7
Loppuvaiheen munuaistautia sairastavien tyypin 1
diabeetikkojen eloonjäämisennuste
Elossaolon todennäköisyys
1.0
0.9
0.8
0.7
Hoidon aloitusvuosi
0.6
2000-05
2000-05
1995-99
0.5
0.4
1995-99
1990-94
0.3
1985-89
1980-84
0.2
0.1
0.0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Aika aktiivihoidon aloituksesta (vuosia)
Haapio M, Heve J, Groop PH, Grönhagen-Riska C, Finne P. Survival of Patients With Type 1 Diabetes Receiving Renal Replacement
Therapy in1980–2007. Diabetes Care 33 (8) 1718-23, 2010
Proliferatiivisen retinopatian kumulatiivinen
ilmaantuvuus tyypin 1 diabeetikoilla
20-vuoden riski
1970-79: 30%
1980-84: 18%
1985: 7%
Kytö J, Harjutsalo V, Forsblom C, Summanen P, Groop PH. Decline in the cumulative incidence of severe diabetic retinopathy in patients
with type 1 diabetes. Diabetes Care, 34:2005-7, 2011
Kardiovaskulaaritautien riski tyypin 1 diabeetikoilla
sairastumisvuoden mukaan
45-v riski
1965-69: 42%
35-v riski
1965-69: 27.8%
1970-74: 21.3%
28-v riski
1965-69: 16.2%
1970-74: 12.2%
1975-79: 11.5%
1980-87:
7.1%
Yhteenveto
• Noin kolmasosalle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy
myöhäiskomplikaatioita
• Syitä ei vielä täysin tunneta
• Komplikaatioiden ilmaantuvuus on pienentynyt tai
viivästynyt parantuneen hoidon seurauksena
• Komplikaatioiden johdosta diabeetikkojen elinajan
ennuste on edelleen ei-diabeetikkoja huonompi
Haasteena on pystyä tunnistamaan
suurimmassa vaarassa olevat ja
ehkäisemään komplikaatioiden
synty