Selvitysraportti Raaseporin alueen suomalainen srk

Raaseporin alueen suomalaisen
seurakuntatyön ja seurakuntarakenteen
muuttamisen selvitystyöraportti
Selvitysmies Sami Lahtiluoma
Luovutettu Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille 27.2.2013
Välitämme.
Kirkkopalvelut
Y-tunnus 0215281-7
Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 HELSINKI
p. 0207 54 2000, f. 0207 54 2103
[email protected]
www.kirkkopalvelut.fi
2 (23)
SISÄLLYSLUETTELO
1. Selvitystyön lähtökohdat ja tavoitteet
1.1
1.2
Selvitystyön lähtökohdat
Selvitystyön tavoitteet
2. Selvitystyön käytännön toteutus
3. Seurakuntien nykytilanteen -ja rakenteen arviointia
3.1
3.2
3.3
Suomenkielinen työ Raaseporin alueella
Yhtymän talous
Henkilöstöresurssit
4. Muutosprosessiin ja rakenneratkaisuun vaikuttavia tekijöitä
4.1
4.2
4.3
4.4
Seurakuntavaalit
Uusi seurakuntayhtymä 2015 –rakennemalli
Alueen kuntaliitokset
Laxellin selvitys
5. Liitosmallien vertailu
5.1
Karjaa – Pohja
5.2
Arvio vaikutuksesta nykytilanteeseen
5.3
Koko Raaseporin alue
5.4
Arvio vaikutuksesta nykytilanteeseen
6. Yhteenveto työntekijöitten kuulemisista
7. Selvitysmiehen ehdotus seurakuntarakenteen uudistamiseksi
8. Muutosprosessin käytännön asioita
Lopuksi
Selvitystyön lähteet ja kirjallisuus
3 (23)
Selvitystyö Raaseporin alueen suomalaisen seurakuntatyön ja seurakuntarakenteen
muuttamiseksi
1. Selvitystyön lähtökohdat ja tavoitteet
1.1
Selvitystyön lähtökohdat
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli kokouksessaan 12.1.2012 kehittämiskonsultti
Sami Lahtiluoman (Koulutuskeskus Agricola) tekemää kartoitusta suomalaisen seurakuntatyön
rakenteista ja järjestelyistä Raaseporin alueella. Samalla se antoi Karjaan ja Pohjan suomalaisille
seurakunnille mahdollisuuden antaa lausunto kartoituksesta 29.2.2012 mennessä.
Kartoituksessa esitettiin tehtäväksi tarkempi selvitys mahdollisuudesta muodostaa Karjaan ja
Pohjan suomalaisista seurakunnista yksi seurakunta, jonka nimeksi tulisi Raaseporin suomalainen seurakunta. Lisäksi kartoituksessa esitettiin selvitystyön lähtökohdaksi seurakuntatyön
turvaaminen erityisesti Pohjan alueella ja sen tutkiminen, voitaisiinko uusi seurakunta organisoida kappeli- tai piirimallien avulla.
Molemmat seurakunnat suhtautuivat myönteisesti ajatukseen perustaa yksi suomenkielinen
seurakunta Karjaan ja Pohjan alueelle. Karjaan seurakuntaneuvosto katsoi lausunnossaan, että kartoitus kokonaisuudessaan vastaa tarkoitustaan ja seurakunta yhtyy aikeeseen jatkaa selvitystyötä
Karjaan alueella. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota muutostarpeeseen, jonka kiristyvä talous
aiheuttaa ja Raaseporin yhtymässä olevaan erityisosuuksien järjestelmään, joka koettiin ongelmalliseksi. Samoin kiinnitettiin huomiota alueen voimakkaaseen muuttoliikkeeseen. Karjaan
seurakunnan lausunnossa pohdittiin myös yhden suomenkielisen seurakunnan mahdollisuutta
koko Raaseporin alueella. Sitä ei kuitenkaan lausunnossa nähty tarpeelliseksi johtuen kaksikielisten seurakuntien koetusta hyvästä suomenkielisten palvelusta, virkojen jakamisen tarpeesta ja
siten työntekijöiden kaksikielisyyden vaatimuksesta sekä laajasta alueesta, joka voisi edellyttää
yhä enemmän oman auton käyttöä. Pohjan seurakuntaneuvosto esitti lausunnossaan molempien
seurakuntien lakkauttamista ja uuden Pohja-Karjaan suomalaisen seurakunnan perustamista
1.1.2013 lähtien. Uudessa seurakunnassa olisi lausunnon mukaan kirkkoherran viran lisäksi
papin virka, jonka päätoimialue olisi nykyisen Pohjan suomalaisen seurakunnan alue. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota myös jumalanpalveluselämän turvaamiseen ja nykyisten eri toi-
4 (23)
mintamuotojen jatkumiseen. Samoin pidettiin tärkeänä kirkkoherranviraston palvelujen säilymistä Pohjassa ja henkilöstön aseman turvaamista.
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti istunnossaan 15.3.2012 selvitystyön käynnistämisestä ja KL 13:1 §:n mukaisen aloitteen tekemisestä seurakuntajaon muuttamiseksi Karjaan ja
Pohjan suomalaisissa seurakunnissa. Tuomiokapitulin istunnossa 19.4.2012 päätettiin määrätä
selvitysmieheksi Sami Lahtiluoma Koulutuskeskus Agricolasta ja raportin luovutuksen ajankohdaksi 28.11.2012.
Kesän ja syksyn 2012 aikana seurakuntien rakennetta koskevassa ajattelussa Raaseporin seurakunnissa tapahtui kuitenkin muutoksia. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli asetti istunnossaan 14.6.2012 selvitysmieheksi Anders Laxellin ja erityisesti ruotsinkielisten keskuudessa alettiin puhua mahdollisuudesta luopua kaksikielisistä seurakunnista ja perustaa Raaseporin alueelle vain yksikielisiä seurakuntia. Tämä avasi Espoon hiippakunnalle mahdollisuuden pohtia tarkemmin myös yhden koko Raaseporin alueen kattavan suomenkielisen seurakunnan perustamista.
Em. syistä johtuen Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti istunnossaan 20.11.2012 laajentaa ja täsmentää Karjaan ja Pohjan suomalaisten seurakuntien seurakuntajaon muutoksen
selvitystyön toimeksiantoa siten, että tarkasteluun otetaan lisäksi koko Raaseporin kaupungin
alueen suomenkielisen seurakuntatyön rakenteet sekä mahdollinen yhden suomenkielisen seurakunnan perustaminen ja sen edellyttämät toimenpiteet. Huomiota tuli lisäksi kiinnittää rakennemuutoksen aikatauluun vaikuttaviin tekijöihin (seurakuntavaalien järjestäminen ja kirkolliskokouksen käsittelyssä oleva kirkkohallituksen esitys Uusi seurakuntayhtymä 2015). Raportin
luovutusajankohdaksi päätettiin samalla 28.2.2013.
1.2
Selvitystyön tavoitteet
Tämän selvitystyön keskeinen tehtävä on pohtia ja tehdä esitys seurakuntien rakenteiden
muuttamisesta erityisesti kahden vaihtoehdon välillä. Muodostetaanko koko Raaseporin alueelle vain yksi suomenkielinen seurakunta vai olisiko parempi ratkaisu perustaa uusi seurakunta
vain alueen pohjoisosaan Karjaan ja Pohjan suomalaisten seurakuntien kesken?
Tuomiokapitulin täsmennetyssä toimeksiannossa selvitystyön tavoitteeksi asetettiin:
5 (23)

Karjaan ja Pohjan suomalaisten seurakuntien seurakuntajaon muutosvaihtoehdot perusteluineen

Järjestely- ja sopeutusvaiheiden toimenpiteiden hahmottaminen

Muutosprosessin aikatauluttaminen ottaen huomioon erityisesti kysymykset seurakuntavaalien tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä sekä
kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle antaman Uusi seurakuntayhtymä
2015 – rakennemalliesityksen mahdollisen hyväksymisen vaikutuksista

Katsaus ja arviointi alueen kuntarakenteen mahdollisista muutoksista ja
vaikutuksista selvitystyön alaiseen rakenneratkaisuun

Katsaus ja arviointi Raaseporin seurakuntayhtymän mahdollisista muista
rakenneratkaisuista ja talouden kehittymisestä

Suomalaisen seurakuntatyön järjestämisen pitkänajan mallien tarkastelu,
erityisesti kysymys koko Raaseporin kaupungin alueen kattavan yhden
suomalaisen seurakunnan perustamisesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä
Selvitystyön ohjausryhmässä muotoiltuja alkuvaiheen tavoitteita ovat olleet:

Mahdollisimman konkreettiset ja seurakuntia palvelevat suunnitelmat
koskien mahdollista seurakuntien yhdistämistä vuoden 2014 alusta

Seurakuntatyötä kehitetään sopeutumalla muuttuneisiin ja muuttuviin
olosuhteisiin - yhtenä tavoitteena jumalanpalveluselämän turvaaminen.

Selvitystyöllä luodaan seurakunnille vahvempaa perustaa

Selvitystyö auttaa työntekijöiden toimenkuvien tekemisessä

Huolen pitäminen siitä, että seurakuntatyö jatkuu ja perustoiminnot säilyvät Pohjassa

Kappelia tai alueseurakuntaa ei haluta, vaan toiminta järjestetään toimipisteisiin

Mahdollisimman selkeät laskelmat eri vaihtoehtojen talousvaikutuksista
6 (23)
2. Selvitystyön käytännön toteutus
Selvitystyötä on toteutettu oheisen kaavion mukaisesti prosessimaisesti luottamushenkilöitä,
johtoa ja työntekijöitä mukaan ottaen ja kuunnellen. Tammikuussa 2013 järjestettiin myös seurakuntalaisten keskustelutilaisuus. Viimeisessä yhteistapaamisessa 12.2.2013 selvitystyön prosessinomaista toteutustapaa pidettiin hyvänä.
Raaseporin alueen suomalaisen seurakuntatyön selvitys
Selvitystyön
kokoaminen
Selvitys- ja analyysivaihe
• tutustuminen asiakirjoihin /
materiaaleihin
• yhteydet sidosryhmiin
Keskustelutilaisuus
23.1.
• seurakuntalaiset
Yhteistapaaminen
5.9.
• Molemmat srk:t
• LH:t ja työntekijät
Touko
Kesä Heinä
Elo Syys
Työntekijöiden
kuuleminen
• suullisesti
• kirjallisesti
Loka
Yhteistapaaminen
Yhteistapaaminen
21.11.
12.2.
• Seurakunnat
• LH:t ja työntekijät
• Seurakunnat
• LH:t ja työntekijät
Marras
Joulu
2012
Tammi
2013
Kokous 23.5.
Kok 19.9.
Kok 8.11.
Kok 17.12.
Helmi
Raportin
luovutus
• 28.2.13
Kok 4.2.
Ohjausryhmä
kirkkoherrat, srk-neuvostojen edustajat, työntekijöiden edustajat,
dekaani, selvitysmies
Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa ja siihen ovat kuuluneet Karjaan suomalaisesta seurakunnasta kirkkoherra Esa Lahtinen, seurakuntaneuvoston varapj. Jorma Ylikotila ja lastenohjaaja
Liisa Seppänen. Pohjan suomalaisesta seurakunnasta ohjausryhmän edustajia ovat olleet kirkkoherra Mikko Tervonen, seurakuntaneuvoston varapj. Stig Lindström ja kanttori Kaija Kalliomäki. Kahteen viimeiseen kokoukseen selvitysmies kutsui mukaan myös Tammisaaren seurakuntaneuvoston jäsenen Markku Saikkosen ja kappalainen Tuija Wilmanin. Lisäksi ohjausryhmän jäsenenä on ollut Espoon hiippakunnan hiippakuntadekaani Kai Peltonen. Selvitysmies Sami Lahtiluoma on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä.
Seurakuntien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistapaamisia järjestettiin kolme kertaa. Ensimmäisessä oli vain Karjaan ja Pohjan seurakuntien edustajia, toisessa ja kolmannessa
7 (23)
oli edustajia myös Tammisaaren seurakunnasta. 23.1.2013 järjestetyssä seurakuntalaisten keskustelutilaisuudessa Tammisaaressa oli paikalla muutama seurakuntalainen, valtaosan osallistujista ollessa seurakuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.
Selvitysmies haastatteli lokakuussa 2012 kaikki Karjaan ja Pohjan seurakuntien työntekijät,
jolloin heillä oli mahdollisuus kertoa ajatuksistaan, toiveistaan ja odotuksistaan selvitystyöhön
ja tulevaan mahdolliseen muutokseen liittyen (haastattelujen yhteenveto on sivulla 18).
Johtuen selvityksen laajentamisesta vasta marraskuussa 2012, Karjaan ja Pohjan seurakuntien
yhdistämistä on pohdittu enemmän ja yksityiskohtaisemmin selvitystyön aikana, kuin koko
Raaseporin yhden seurakunnan mallia. Tämä tarkoittaa mm. Karjaan ja Pohjan seurakuntien
välisiä eri työalojen käymiä yksityiskohtaisempia neuvotteluja käytännön työn järjestämisestä,
kuin mitä selvitystyön aikana on käyty Tammisaaren viranhaltijoiden kanssa.
Edellä kuvatun lisäksi selvitysmies on ollut yhteydessä Raaseporin alueen kirkkoherroihin, seurakuntayhtymän johtoon ja mm. selvitysmies Anders Laxelliin.
Selvitystä on alusta lähtien pyritty tekemään seurakuntia osallistaen, jonka takia perustettiin
mm. ohjausryhmä selvitystyön ajaksi. Kartoitustyön tekeminen aiemmin antoi selvitysmiehelle
hyvän tiedollisen perustan seurakuntien tilanteesta, joten selvitystyö käynnistyi pääosin keskusteluilla ja henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ajatusten kuuntelemisella.
Yhteisissä tapaamisissa selvitysmies on aluksi kuvannut selvitystyön vaiheitta ja esiin nousseita
teemoja, joista on sitten keskusteltu. Tämä on puolestaan vienyt hanketta ja ajattelua eteenpäin. Näin selvitystyö on pikku hiljaa rakentunut.
3. Seurakuntien nykytilanteen -ja rakenteen arviointia
Selvitystyön alaisten seurakuntien toimintaa ja resursseja on arvioitu Kirkon tilastollisten vuosikirjojen 2008 – 2011 aineiston, tilinpäätösten 2010 – 2011 ja alustavien tilinpäätöstietojen
2012 perusteella sekä selvitystyön aikana kertyneen muun tiedon pohjalta. Vuosikirjasta on
käytetty seuraavia tunnuslukuja, jotka löytyvät kaikilta selvityksen alaisilta seurakunnilta ja, jotka ovat vertailukelpoisia erikokoisten seurakuntien kesken: vuosityövoima / 1000 jäsentä seu-
8 (23)
rakuntatyössä, seurakuntatilaisuuksiin osallistuneet viikoittain % keskiväkiluvusta (muut kuin
jumalanpalvelus) sekä lähetyskannatus euroa / jäsen.
3.1
Suomenkielinen työ Raaseporin alueella
Selvitystyö koskee Raaseporin alueen suomenkielisiä seurakuntia ja kaksikielisiä seurakuntia.
Karjaan ja Pohjan seurakuntien toimintaa on tarkemmin kuvattu kartoitusraportissa
(12.1.2012). Suomenkielistä seurakuntatyötä tehdään Karjaan ja Pohjan suomalaisissa seurakunnissa sekä Tammisaaren seurakunnassa, jossa on erikseen nimetty suomenkielisen työn
viranhaltijoita. Lisäksi suomenkielisiä jäseniä on Snappertunan, Bromarvin ja Tenholan seurakunnissa. Näissä kolmessa ja Tammisaaren seurakunnassa oli suomenkielisiä jäseniä
31.12.2012 yhteensä 1.775. Karjaan ja Pohjan liittyessä yhteen yhteenlaskettu jäsenmäärä
31.12.2012 olisi 4.485 ja muodostettaessa koko Raaseporin alueen kattava suomenkielinen
seurakunta, sen yhteenlaskettu jäsenmäärä tilanteessa 31.12.2012 olisi 6.260.
Alla olevassa taulukossa kuvataan selvitystyön seurakuntien jäsenmäärän / suomenkielisten
jäsenten kehitystä 2007 – 2012.
Suomenkieliset jäsenet
2008
2009
2010
2011
kehitys
2012 07-12
Karjaan suom.
Pohjan suom.
Tammisaari
Snappertuna
Tenhola
Bromarv
2 602 2 636
2 170 2 139
1 159 1 112
434
450
276
277
76
79
2 616
2 128
1 058
447
281
76
2 593
2 068
1 038
446
288
71
2 541
1 989
1 019
452
285
70
2 571
1 914
993
434
274
74
-31
-256
-166
0
-2
-2
-1,2 %
-11,8 %
-14,3 %
0,0 %
-0,7 %
-2,6 %
Yhteensä
6 717
6 260
-457
-6,8 %
2007
%
Snappertunan suomenkielisten määrä v. 2012 on täsmälleen sama kuin v. 2007. Voimakkainta
lasku on ollut Tammisaaressa ja Pohjassa. Huomion arvoista luvuissa on Tammisaaren seurakunnan jäsenkehitys koko tarkasteluajalla sekä Pohjan seurakunnassa vuosina 2010 – 2012
tapahtunut jäsenmäärän jyrkkä lasku. Kaikkien yhteenlaskettu jäsenmäärän lasku on ollut runsaan prosentin vuodessa.
9 (23)
Vuosina 2008 – 2011 seurakunnallisiin tilaisuuksiin osallistuttiin eniten Tammisaaren ja Bromarvin seurakunnissa. Vastaavasti vähiten osallistuttiin vuosina 2008 – 2010 Snappertunan
seurakunnassa ja v. 2011 Karjaan ja Pohjan seurakunnissa. Lähetyskannatus on vuosina 2009 –
2011 ollut suurinta Tammisaaressa ja pienintä Snappertunassa.
Tammisaaren seurakunnassa tehdään aktiivisesti suomenkielistä työtä. Siellä on oma suomenkielisestä työstä vastaava pappi. Lisäksi kaikki muutkin papit puhuvat sekä suomea että ruotsia
ja kaksikielisiä toimituksia järjestetään säännöllisesti. Seurakunnan diakonian viranhaltija on
kaksikielinen ja noin kolmannes diakonian asiakkaista on suomenkielisiä. Nuorisotyöntekijä
tekee työtä suomenkielisten parissa, järjestämällä mm. nuorten iltoja, leirejä, lasten ja naisten
kerhoja. Yhteistyö Hakarinteen (suomenkielinen) koulun kanssa on tiivistä, nuorisotyöntekijän
päivystäessä koululla 1 krt/vko. Suomenkielinen musiikkitoiminta on alkanut Karjaan seurakunnan kanttorin vetämän Sopusointu-kuoron muodossa. 1990-luvulla Tammisaaressa alettiin
pitää suomenkielisiä rippikouluja. Niitä on nyt yksi vuodessa ja osallistujia on ksm. 16-18.
Osallistujat ovat Tammisaaren, Bromarvin, Tenholan ja Snappertunan seurakunnan jäseniä ja
usein Hakarinteen koulun oppilaita.
Snappertunassa on huomattava suomenkielinen vähemmistö, mutta toiminta on perinteisesti
ollut ruotsinkielistä. Vaikka kirkkoherra on tällä hetkellä kaksikielinen, suomenkielisten jäsenten tavoittamisen yrityksistä huolimatta he suuntaavat joko Tammisaareen tai Karjaalle seurakunnan tapahtumiin.
Vahvuuksia
Seurakuntien nykyisen rakenteen ja toiminnan vahvuuksina voidaan nähdä läheisyys ja seurakuntalaisten kokemus omasta identiteetistä ja ”meidän alueen papista”. Vahvuutena on myös
toimiva paikallinen yhteistyö ruotsinkielisten kanssa (mm. virastot), sillä moni seurakuntien
työntekijä on kaksikielinen.
Heikkouksia
Pienuus tuo toimintaan haavoittuvuutta, joka näkyy mm. vaikeutena järjestää sijaisuuksia. Kun
työvoimaa on vähän, ei aikaa tahdo riittää tarpeelliseen valmistelutyöhön ja suunnitteluun.
Osassa seurakuntien tilaisuuksia on vähäinen osallistujamäärä, eikä esim. rippikouluissa ole
valinnanvaraa.
10 (23)
Yhtymän huono taloustilanne tuo vaikeutta rahoittaa toimintaa. Tätä pahentaa seurakuntien
jäsenkato. Nykyistä erityisosuusjärjestelmää on hankala hallita ja järjestelmä yleensä koetaan
epäoikeudenmukaisena.
Kaksikielisissä seurakunnissa ei hallinto toimi kunnolla suomenkielellä ja suomenkieliset ovat
aliedustettuina kaksikielisten seurakuntien hallintoelimissä.
Seurakuntien rajat lisäävät päällekkäistä hallintoa, mikä rajoittaa yhteisten resurssien käyttöä.
Seurakunnissa on kokemusta suurten seurakuntien dominoinnista.
Kaksikielisyysvaatimus hankaloittaa rekrytointeja.
Yhteenveto
Nykyinen seurakuntien toiminnan järjestäminen ja rakenne kaipaavat muutosta. Jäsenmäärä
vähenee erityisesti Pohjan alueella, mikä vaikeuttaa nykyisten rakenteiden ylläpitoa. Seurakuntatyöhön käytetyt resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, eivätkä ne ole suhteessa seurakuntien
toimintaan. Eteläisessä Raaseporissa on miltei yhtä paljon suomenkielisiä kuin Pohjan seurakunnassa. Erityisesti Snappertunan seurakunnassa on huomattava joukko suomenkielisiä, silti
he eivät osallistu seurakunnan toimintaan millään tavalla, vaan ovat mukana Tammisaaren ja
Karjaan seurakuntien toiminnassa. Tammisaaressa suomenkielisillä on kuitenkin vain yksi
edustaja seurakuntaneuvostossa.
3.2
Yhtymän talous
Yhtymän ja sitä kautta seurakuntien taloustilanne on edelleen heikentynyt ja on hyvin huolestuttava. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan yhtymän tilikauden 2012 alijäämä on 666.708,80
€. Yhtymän alusta lähtien jokainen vuosi on ollut tulokseltaan alijäämäinen eli nyt jo neljättä
vuotta peräkkäin. Vuosien 2009 – 2012 tuloslaskelmien alijäämät ovat yhteenlaskettuina n. 2,3
milj. €. Oma pääoma on näin ollen edelleen pienentynyt ja (alustavassa) taseessa 31.12.2012
edellisten tilikausien kertynyt ylijäämä on, vuosi 2012 huomioiden, enää 553.021 €. Näin ollen,
mikäli vuoden 2013 tuloslaskelman alijäämä on samaa tasoa kuin vuonna 2012, muodostuu
taseeseen kertynyttä alijäämää. Vuosikate on myös tärkeä talouden tunnusluku. Vuosikatteen
alijäämäisyys vuosina 2010-2012 on tuonut tilanteen, jossa tulorahoitus ei ole riittänyt poistoihin. Vuosikate kääntyy plussalle tuloja lisäämällä ja/tai toimintakuluja leikkaamalla.
Kirkkojärjestyksen (KJ)15:2 §:n mukaan tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen
vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden
11 (23)
vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Raaseporin yhtymässä tarvitaan pikaisia ja tehokkaita
toimia talouden tasapainottamiseksi. Nyt selvityksen alla oleva rakennemuutos voi osaltaan olla
palvelemassa tätä tavoitetta.
alustava
2009
2010
2011
2012
Toimintatuotot
Toimintakulut
1 012 316
-5 931 884
1 029 056
-6 292 460
1 021 438
-6 444 565
1 094 303
-6 148 692
Toimintakate
-4 919 568
-5 263 404
-5 423 127
-5 054 389
Verotulot
5 359 381
5 300 394
5 486 980
5 231 287
Vuosikate
201 529
-281 271
-237 911
-182 712
-270 071
-758 586
-619 292
-666 709
Tilikauden alijäämä
3.3
Henkilöstöresurssit
Kirkon tilastollisessa vuosikirjassa käytetään yhtenä henkilöstöresurssien mittarina vuosityövoimaa / 1000 jäsen. Vuosityövoimaa seurakuntatyöhön on oheisen taulukon mukaisesti tarkasteluaikana ollut eniten käytössä Pohjan seurakunnalla ja vähiten Snappertunalla.
Vuosityövoima / 1000 jäsen
Seurakuntatyö
Karjaa
Pohja
Tammisaari
Snappertuna
Tenhola
Bromarv
2008
2009
2010
2011
2,1
1,8
1,4
1,5
1,8
1,6
1,9
2,7
1,4
0,9
1,8
1,7
1,9
2,4
1,3
0,7
2,2
1,7
1,5
2,5
1,4
0,7
1,8
1,7
12 (23)
Karjaan suom. seurakunnan henkilöstömäärä on 6, joista srk-pastori on määräaikainen. Pohjan suom. seurakunnan henkilöstömäärä on 7, joista kirkkoherra toimii vt:nä vuoden 2013
loppuun, samoin diakoni. Lukuja ei voi suoraan pelkän henkilöstömäärän perusteella verrata,
sillä Pohjassa lisäksi kanslisti hoitaa puolet työajastaan srk-yhtymän töitä. Samoin Postillan
toiminta on yhteistä Pohjan ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Tammisaaren seurakunnassa
suomenkielisen työn resurssi on n. 2,5 henkilöä. Näiden kolmen seurakunnan nykyisin suomenkielistä työtä kokonaan tai osittain tekeviä työntekijöitä on siten 16.
Henkilöstömenot ovat seurakuntien suurin menoerä, joten tehtävänkuvien pohtiminen ja resurssien kohdentaminen ovat erittäin tärkeitä tehtäviä. Tärkeää on järjestää työt mielekkäiksi
kokonaisuuksiksi, jossa työtä on sopivasti kaikilla tasoilla. Selvitystyön aikana aloitettiin jo Karjaan ja Pohjan suom. seurakuntien eri työalojen järjestämisen ja yhteistyön pohtiminen. Mikäli
Karjaan ja Pohjan liitos toteutuu, tätä työtä tulee vielä jatkaa ja syventää, jotta myös erilaiset
tärkeät yksityiskohdat tulevat keskusteluun ja niistä sovitaan. Mikäli päädytään lopulta yhden
suomenkielisen seurakunnan malliin koko Raaseporin alueella, tulee käynnistää tehtävien ja
tehtävänkuvien miettiminen koko alueella. Tällöin keskusteluun tullee myös ostopalvelujen
toteuttaminen erityisesti Tammisaaren seurakunnalta.
Henkilöstöresursseihin on tulossa em. muutoksia (Pohjan vt. kirkkoherra ja diakoni) nykytilanteeseen ilman liitostakin. Lisäksi Pohjan nykyinen kanslisti alkaa hoitaa vain yhtymän tehtäviä
vuoden 2014 alusta. Lähivuosina on myös odotettavissa yhdessä tehtävässä eläköityminen.
Nämä muutokset tarjoavat mahdollisuuden järjestellä toimintaa ja yhteistyötä kokonaan uudella tavalla ja saavuttaa sitä kautta myös rahallisia säästöjä.
4. Muutosprosessiin ja rakenneratkaisuun vaikuttavia tekijöitä
4.1
Seurakuntavaalit
Liitoksen toteutuminen tuo tarpeen järjestää seurakuntavaalit, joka samalla tuo oman hankaluutensa koko prosessiin. Mikäli pelkkä Karjaan ja Pohjan suom. seurakuntien liitos toteutuisi,
on todennäköistä, että voitaisiin järjestää vain paperivaalit. Jos uusi seurakuntajako tulisi voimaan vuoden 2014 alussa, olisi silloin selvintä järjestää poikkeukselliset seurakuntavaalit KL 8
luvun 5 §:n 1 mom. mukaisesti. Vaalit pitäisi järjestää tammikuussa 2014, jolloin ne tulisivat
järjestetyiksi vaalikauden viimeisenä vuonna ja uusilla luottamushenkilöillä mentäisiin seuraavan vaalikauden loppuun saakka. Lainkohta antaa mahdollisuuden myös siihen, että vaalit jär-
13 (23)
jestettäisiin vuoden 2013 puolella, jos seurakuntajaon muutos tulee voiman 1.1.2014, mutta
silloin pitäisi järjestää vuoden kuluttua uudet vaalit normaalin seurakuntavaalirytmin mukaisesti
eli syksyllä 2014.
Mikäli päädytään koko Raaseporin alueen suomenkielisen seurakunnan malliin, näyttää koko
kaupungin alueen kattavan Raaseporin suomenkielisen seurakunnan seurakuntaneuvoston
muodostaminen paperivaalilla mahdottomalta. Mikäli tämä malli haluttaisiin toteutettavaksi jo
vuoden 2014 alusta, tarkoittaisi se normaaleja vaaleja ja melkoista kiirettä aikatauluun sekä
yhteisen uuden linjan hakemista myös Porvoon tuomiokapitulin kanssa, kun kahdeksan seurakuntaa muutetaan kolmeksi jo tämän syksyn aikana. Itse vaalit voitaisiin edelleen toteuttaa joko
syksyllä 2013 tai tammikuussa 2014. Tammikuussa järjestettynä selvittäisiin kuitenkin yksillä
vaaleilla. Näin ollen vaalien kannalta järkevin ja enemmän suunnitteluun aikaa antava liitosajankohta yhtä Raaseporin alueen suomenkielistä seurakuntaa ajatellen olisi 1.1.2015.
4.2
Uusi seurakuntayhtymä 2015 –rakennemalli
Selvitystyön kuluessa kirkolliskokous käsitteli esitystä uudesta seurakuntayhtymä 2015 –
mallista. Mallin mukaan kaikki seurakunnat kuuluisivat jatkossa seurakuntayhtymiin, yhtymän
itsensä ollessa kevytrakenteinen palveluorganisaatio.
Tämän selvitystyön yhtenä kysymyksenä on, olisiko mahdollisesti toteutuvalla mallilla vaikutusta nyt tehtäviin rakenteellisiin muutoksiin Raaseporin alueella. Selvitysmiehen saamien asiantuntija-arvioiden mukaan uudella seurakuntayhtymämallilla ei välttämättä ole vaikutusta nyt
tehtäviin ratkaisuihin. Ainoa ratkaisu, mitä todennäköisesti ei kannattaisi Raaseporin alueella
tässä tilanteessa tehdä, olisi yhden kaksikielisen seurakunnan perustaminen. Yleinen ajattelu
asian valmistelun tässä vaiheessa on, että uudessa mallissakin seurakunnat voivat paikallisesti
sopia ja rakentaa sellaisia yhtymiä kuin parhaaksi näkevät. Mikäli nyt tehtävät ratkaisut Raaseporin seurakunnissa havaitaan hyviksi uudessakin tilanteessa, uusi malli sinänsä ei pakota uusiin ratkaisuihin.
4.3
Alueen kuntaliitokset
Selvitystyön aikana voimakkaimmin esillä ollut Raaseporia koskeva kuntaliitos on ollut liitos
Hangon kanssa. Yleinen näkemys vaikuttaa olevan, että liitos on vain ajan kysymys. Länsi-
14 (23)
Uusimaa –lehden (13.2.2013) mukaan Raasepori on valmis selvittämään kuntaliitoksen Hangon ja Inkoon kanssa. Seurakuntien toiminnan kannalta yhtenä vaikeutena nähdään Hangon
heikko taloustilanne sekä välimatka, joka koetaan pitkänä.
Mikäli Raaseporin ja Hangon kuntaliitos toteutuisi, olisi yksinkertaisin ja tässä vaiheessa toiminnallisesti parhaalta tuntuva vaihtoehto liittää Hangon suomalainen seurakunta omana seurakuntanaan Raaseporin yhtymään, jolloin nyt mahdollisesti tehtäviin rakenteellisiin muutoksiin ei tarvitsisi puuttua.
4.4
Laxellin selvitys
Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli nimitti 14.6.2012 Hangon ruotsinkielisen seurakunnan
kirkkoherran, asessori Anders Laxellin selvitysmieheksi ajalle 1.9. – 30.11.2012 tutkimaan
mahdollisia muutoksia seurakuntarakenteisiin Raaseporin yhtymän alueella. Selvityksessä, joka
jätettiin tuomiokapitulille 30.11.2012, selvitysmies antoi lyhyen arvioinnin eri malleista ja esitti,
että tuomiokapituli päättää tehdä kirkkolain 13 luvun 1 §:n mukaisen aloitteen Raaseporin seurakuntayhtymän seurakuntamuutoksesta.
Selvitysmies ehdottaa, että Porvoon tuomiokapituli tekee aloitteen, jonka pääasiallinen sisältö
olisi seuraava:
-
Pohjan ja Karjaan ruotsinkieliset seurakunnat lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan
uusi ruotsinkielinen seurakunta. Seurakunnan nimeksi ehdotetaan ”Karisnejdens
svenska församling”.
-
Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren ja Snappertunan seurakunnat lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan uusi ruotsinkielinen seurakunta. Seurakunnan nimeksi ehdotetaan ”Ekenäsnejdens svenska församling”.
-
Espoon tuomiokapitulille ehdotetaan, että Raaseporin kaupunkiin perustetaan suomenkielinen seurakunta, joka koostuisi nykyisistä Pohjan ja Karjaan suomenkielisistä
seurakunnista sekä nykyisten Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren ja Snappertunan
seurakuntien suomenkielisistä jäsenistä.
Porvoon tuomiokapituli kannattaa em. ehdotusta kahdesta ruotsinkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä seurakunnasta ja näkee ehdotuksen tarkoituksenmukaisena toiminnallisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti. Lisäksi sen nähdään poistavan mahdolliset kulttuuriset ja kielelli-
15 (23)
set ristiriidat. Näin ollen Porvoon tuomiokapituli on tehnyt kirkkolain 13 luvun 1 §:n mukaisen
aloitteen muutoksesta Raaseporin seurakuntayhtymän seurakuntajakoon alkaen 1.1.2015 em.
ehdotuksen mukaisesti.
Laxellin ehdotuksen ja Porvoon tuomiokapitulin aloitteen kolmas kohta Raaseporin kaupunkiin perustettavasta suomenkielisestä seurakunnasta on juuri tämän selvitystyön toinen tarkastelun kohteena oleva malli.
5. Liitosmallien vertailu
5.1
Karjaa – Pohja
Selvitystyön ensimmäinen tarkoitus oli tutkia Karjaan ja Pohjan suomalaisten seurakuntien
liitosmahdollisuus. Niiden liittyessä yhteen olisi jäsenmäärä hieman alle 4.500 ja työntekijöitä
liitosajankohtana todennäköisesti 11. Tämä liitos voitaisiin toteuttaa melko yksinkertaisesti
paperivaaleilla jo vuoden 2014 alusta.
5.2
Arvio vaikutuksesta nykytilanteeseen
Liitos toisi isomman seurakunnan, jossa työnjakaminen ja yhteistyö olisivat entistä enemmän
mahdollista ja syntyisi työtä tukeva työyhteisö. Toteutuessaan vuoden 2014 alusta henkilöstön
kannalta uuden odottamisen aika olisi kohtuullisen lyhyt. Tällä mallilla on myös Pohjan seurakuntaneuvoston varaukseton kannatus.
Virastojen toimintaa voitaisiin kehittää siten, että Pohjassa virasto/palvelupiste olisi yhdistymisen jälkeen auki 1-2 päivänä viikossa, sillä ihmiset asioivat nykyään hyvin vähän suoraan virastossa. Käytännössä yksi virastotyöntekijä hoitaisi silloin sekä Karjaan että Pohjan virastoja.
Lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö voisivat säilyä Karjaalla ja Pohjassa pääosin entisenlaisina.
Selvitystyö on jo nyt tuonut mukanaan yhteistyön ajatuksia ja alustavasti on jo sovittu yhteisten
ikäryhmittäisten varhaisnuorten leirien järjestämisestä. Samoin yhteisiä rippileirejä tarjotaan jo
syksyllä 2013, isoskoulutus tulee kattamaan koko Karjaan Pohjan alueen ja nuorten iltoja järjestetään kummallakin paikkakunnalla vuoroviikoin. Jatkossa alueella olisi vain yksi diakonian
viranhaltija, jolloin monen toiminnon kohdalla vaaditaan uudenlaista ajattelua. Postillan toiminnan turvaaminen nähdään kuitenkin elintärkeäksi Pohjan alueen väestön kannalta. Kirkkomusiikin vastuu jäisi toisen kanttorin eläköityessä yhdelle kanttorille. Tällä hetkellä Pohjassa
on vt. kirkkoherra ja Karjaalla kirkkoherra sekä srk-pastori. Liitoksen jälkeen selvittäisiin kah-
16 (23)
della papilla, joista toinen olisi uuden srk:n kirkkoherra ja toinen Pohjan alueen vakinainen
pappi.
On kuitenkin tärkeää katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen ja sitä, miten Karjaan ja Pohjan
alueet tulevat jatkossa kehittymään. Jatkuuko erityisesti Pohjan alueen muuttotappio edelleen
vai tuoko mm. mahdollinen uusi kaavoitus lisää asukkaita Pohjan alueelle? Tällä hetkellä muuttotappio vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta jatkossakin, sillä mm. alueen työpaikat
ovat vähentyneet. Samoin Raaseporin kaupungin toteuttama terveyskeskuksen päivystyksen
poistuminen heikentää Pohjan keskustan palveluja edelleen ja voi lisätä muuttoliikettä alueelta.
Pohjan srk:n jäsenmäärä on vähentynyt jyrkästi viime vuosina. Tämä saattaisi vaikuttaa haitallisesti uuden Karjaa-Pohjan srk:n kehitykseen, työyhteisöön ja talouteen. Karjaa-Pohja olisi
myös edelleen melko pieni osapuoli koko yhtymässä.
Tarkkoja laskelmia mallin talousvaikutuksista ja sen tuomista säästöistä on tässä vaiheessa
mahdoton tehdä. Säästöt kertyvät lähinnä em. henkilöstökulujen pienentymisen kautta. Yhteistyö voi lisätä liikkumista, mutta Karjaan ja Pohjan keskustojen ollessa melko lähellä toisiaan,
matkakulujen lisäys pysynee pienenä.
5.3
Koko Raaseporin alueen suomenkielinen seurakunta
Toisena liitosmahdollisuutena on koko Raaseporin alueen suomenkielinen seurakunta, jonka
jäsenmäärä olisi runsaat 6.200. Alue olisi maantieteellisesti laajempi kuin Karjaa-Pohja, mutta
toiminnalliset keskukset Karjaa, Pohja ja Tammisaari ovat silti melko lähellä toisiaan, lähempänä kuin esimerkiksi uuden Lohjan seurakunnan kirkot toisiaan. Liitosajankohdaksi sopivin olisi
1.1.2015, johtuen lähinnä tarpeesta järjestellä toimintaa ja rakenteita yhdessä nykyisten kaksikielisten seurakuntien kanssa sekä vaaleista. Uuden seurakunnan työntekijämäärä olisi arviolta
13-14, riippuen mahdollisista ostopalvelusopimuksista ja nykyisten Tammisaaren työntekijöiden siirtymisestä uuden seurakunnan palvelukseen.
5.4
Arvio vaikutuksesta nykytilanteeseen
Laxell perustelee omia esityksiään hallinnon helppoudella ja sujumisella, vallan tasaisella jakautumisella (erityisesti kolmen srk:n malli), toiminnan sujumisella paremmin yhdellä kielellä, säästöjen mahdollisuudella (mm. kirkkoherrojen määrä vähenisi), sijaisuuksien paremmalla järjestymisellä ja mahdollisuudella erikoistua paremmin eri työaloilla isommassa seurakunnassa.
17 (23)
Näihin perusteluihin voi yhtyä. Esimerkiksi rahanjaosta olisi Raaseporin alueen suomenkielisessä srk:ssa helpompi neuvotella tasaveroisemmin muiden kanssa. Kolmen srk:n mallissa olisi
tilanne, jossa kukaan ei yksin voi määrätä. Vaikka kaksi muuta srk:aa on ruotsinkielisiä, voisi
Karis-Pojo svenskalla olla joissain tapauksissa yhteistä intressiä nimenomaan samalla alueella
olevan suomenkielisen seurakunnan kanssa. Tämä toisi päätöksentekoon varmasti uudenlaista
dynamiikkaa. Tärkeä peruste yhdelle Raaseporin suomenkieliselle seurakunnalle on myös suuremman ja laajemman seurakunnan todennäköisesti hitaampi muutos jäsenmäärän suhteen
kuin Karjaa-Pohja –mallissa.
Koko Raaseporin alueen malli on haasteellisempi työjärjestelyjen kannalta kuin Karjaa-Pohja –
malli, johtuen laajemmasta alueesta ja suuremmasta työntekijämäärästä. Edellä kerrotun mukaisesti selvitystyön aikana ei ole yksityiskohtaisesti keskusteltu tämän mallin mukaisista työjärjestelyistä. Työalojen uudelleen organisointi tulisi kuitenkin laajasti miettiä harkiten myös konsultin käyttöä työn tukena. Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren alueella on mm. neljä kirkkoa,
joiden kohdalla tulee suunnitella, miten jumalanpalvelukset järjestetään. Diakoniatyön, lapsi- ja
nuorisotyön sekä kirkkomusiikin järjestämiseen suurempi jäsenmäärä ja henkilöstö tuo mahdollisuuksia ja monipuolistaa toimintaa, mutta vaatii johtamiselta myös enemmän. Selvitystyön
aikana järkevimpänä ja käytännöllisimpänä vaihtoehtona pidettiin organisoitumista mahdollisimman kevyesti aluetyön mallin mukaisesti. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että esimerkiksi piiritai alueneuvostoa ei haluta, jollainen aluetyössä yleisesti on. Tällainen kevyt aluetyön malli on
toki mahdollinen ilman hallinnollisia elimiä. Silloin kannattaa kuitenkin miettiä, miten asia hallinnollisesti käsitellään eli onko kyseessä vain kirkkoherran työnjohtoon kuuluva asia vai pitääkö siitä tehdä hallinnollisia päätöksiä ja missä muodossa.
Nykyisen Tammisaaren seurakunnassa on valmiutta järjestää uudelle suomenkieliselle seurakunnalle resursseja ostopalvelunkin kautta. Samoin tässä mallissa Pohjassa voisi edelleen olla
1-2 krt/vko virastopalvelupiste auki. Tammisaaren tilanne palvelupisteen suhteen tulee erikseen harkita.
Mikäli päädytään tähän malliin, on seurakunnissa valmiutta alkaa toteuttaa uusia yhteistyö- ja
rakennemalleja työvoiman käytön osalta jo vuoden 2014 alusta. Näin esim. Karjaan nykyinen
srk-pastori voisi siirtyä vuoden 2014 alusta jo Pohjan vt. kirkkoherran virkaan. Tällä ennakoitaisiin vuoden 2015 toteutuvaa aluetyötä.
18 (23)
Tässä mallissa matkustamisen tarve saattaa jonkin verran kasvaa. Toisaalta yhteyttä voi pitää
muutenkin kuin aina tapaamalla kasvokkain ja aluetyö olisi kuitenkin nimenomaan paikallista.
6. Yhteenveto työntekijöiden kuulemisista
Karjaan ja Pohjan seurakuntien työntekijöiden haastattelut toteutettiin lokakuussa 2012. Taulukossa olevat kysymykset lähettiin heille etukäteen. Ohessa yhteenveto:
Odotukset uudelta
seurakunnalta
 Toiminta yhteistyössä, myös ruotsinkielisten kanssa
 Luottamushenkilöt
ja työntekijät säilyttävät seurakuntalaisten luottamuksen ja uskon
srk:n pysyvyyteen
ja elävyyteen kristillisenä yhteisönä
 Tehtävien ja palvelujen säilyminen
 Pohjan virastossa
työntekijä
 Avoimuus ja rehellisyys
 ”Sohaisee” rutiineja
 Syntyy tuttuus ja
luottamus
 Työntekijöiden
pysyvyys – työn
houkuttelevuus
nuorille
Toiveet omalle työalalle
 Päällekkäisyyksien
välttäminen
 Varataan riittävä
siirtymäaika tilaisuuksiin toimipisteiden välillä
 Kuorotoiminta
palvelee kumpaakin seurakuntaa ja
koko Raaseporia
 Joustavuuden
turvaaminen
 Liikkuvuus mahdollista
 Selkeät tehtäväroolit, työnkuvan
kunnioitus
 Työkaverin saaminen, tiimityö
 Rovastikunnall.
yhteistyön jatkuminen
Odotus omasta tehtävänkuvasta
 Työmäärä ei
olennaisesti lisäänny
 Mahdollisuus
keskittyä ja kehittää omaa asiantuntijuutta
 Palvelussuhteen
jatkuvuus
 Selkeys
 Voi osallistua
työnkuvan tekemiseen
 Valmius muuttaa
omaa työnkuvaa
Liitosselvityksessä
syytä huomioida
 Sijaisuuksien
turvaaminen
 Palkan ja työmäärän vastaavuus
 Tutkitaan koko
Raaseporin alueen suomalainen
srk-työ
 Asioiden valmistelu ajoissa
 Pohjassa säilyy
messut
 Ihmiset ei nykyään asioi virastossa ja eläköitymistä - voidaan
tehdä suuriakin
muutoksia organisointiin
Tammisaaren suomenkielistä työtä tekevien työntekijöiden osalta toteutettiin ryhmäkeskustelu
joulukuussa 2012, jossa puhuttiin suomenkielisestä työstä Tammisaaren alueella. Keskustelussa
tuotiin esiin yksikielisen seurakunnan hyötynä se, ettei hallintoa tarvitsisi pyörittää kahdella
kielellä. Toisaalta kaksikielisyys on nähty rikkautena ja nykyisestä työyhteisöstä on pidetty.
Vaikka uuden sanottiin pelottavan, muutoksia ei kuitenkaan pidetty pahana, sillä suomenkielisen Raaseporin seurakunnan nähtiin luovan suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uuden
19 (23)
seurakunnan haasteiksi nähtiin välimatkat, logistiikka, virkojen riittävyys ja jumalanpalvelusten
vielä laajempi porrastus. Henkilöstön suhteen kyseltiin sitä, miten työntekijät valitaan uuteen
seurakuntaan? Tai riittääkö kaikille papeille töitä uudessa srk:ssa?
7. Selvitysmiehen ehdotus seurakuntarakenteen uudistamiseksi
Edellä esitettyyn viitaten esitän selvitysmiehenä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille ratkaisuja, joita sen tulisi esittää seurakuntajaon muuttamiseksi:
1. Raaseporin kaupungin alueelle perustetaan Raaseporin seurakuntayhtymään kuuluva
Raaseporin suomenkielinen seurakunta –niminen uusi seurakunta, joka muodostuu nykyisistä Karjaan suomalaisesta seurakunnasta, Pohjan suomalaisesta seurakunnasta sekä
Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren ja Snappertuunan suomenkielisistä jäsenistä.
2. Uusi seurakunta aloittaa toimintansa 1.1.2015
8. Muutosprosessin käytännön asioita
Käytännössä uuden Raaseporin suomenkielisen seurakunnan perustaminen tarkoittaisi Karjaan
ja Pohjan suomalaisten seurakuntien lakkauttamista ja kokonaan uuden seurakunnan perustamista ottaen huomioon myös Porvoon hiippakunnan seurakuntien muutokset. Muutos olisi
myös osa koko yhtymän ja sen seurakuntien rakenteen muuttamista, jolloin kahdeksasta seurakunnasta muodostettaisiin kolme. Seuraavassa esitetään joitakin muutoksen mukanaan tuomia
käytännön vaikutuksia ja huomioon otettavaa.
Hallinto
Yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhtymään kuuluvien seurakuntien yhteenlasketusta väkiluvusta riippuen vähintään 21 ja enintään 91 jäsentä. Jäsenmäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku, kuitenkin
vähintään 11 jäsentä. Jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa
tai, jos seurakuntia on enemmän kuin kaksikymmentä, yksi paikka. Muut paikat jaetaan seura-
20 (23)
kuntien väkilukujen suhteessa. Paikkojen jaon vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto kutakin vaalikautta varten (KL 11:7). Raaseporin yhtymässä YKV:ssa olisi Kirkkojärjestyksen mukaisesti
41 jäsentä (KJ 10:9).
Yhteisen kirkkoneuvoston jäseninä ovat tuomiokapitulin seurakuntayhtymän seurakuntien
kirkkoherroista määräämä puheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä vähintään 5 ja enintään 15 muuta jäsentä sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään (KJ 10:10).
Seurakuntien määrän vähentymisellä on vaikutus mm. luottamushenkilöiden lukumäärään.
Tämä saatetaan kokea vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian pienenemisenä, mutta toisaalta luottamushenkilöt voivat vaikuttaa entistä laajempiin asioihin, jolloin erilaisella asiantuntemuksella on käyttöä. On luultavaa, että koko Raaseporin yhdessä suomenkielisessä seurakunnassa olisi myös riittävästi ehdokkaita seurakuntaneuvostoon, jolloin saadaan aidot vaalit, joita
aina usein ihan pienissä seurakunnissa voida järjestää. Yhdellä seurakunnalla on seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvosto, jossa on puheenjohtajana kirkkoherra ja vähintään 8 ja enintään 16 muuta jäsentä. Jäsenten luvusta säädetään kirkkojärjestyksessä seurakunnan väkiluvun
perusteella ( KL 11: 9). Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan väkiluvun ollessa 4.00110.000 srk-neuvoston jäsenmäärä on 12, joka olisi siten voimassa Raaseporin suomenkielisessä
seurakunnassa (KJ 10:12).
Henkilöstö
Henkilöstön asema muutoksessa on keskeinen. Työntekijät toteuttavat muutosta, samalla kun
muutos koskee juuri heitä. Siksi on tärkeää, että henkilöstön jaksamisesta ja muutosvalmiuksista pidetään huolta. Samoin olennaisen tärkeää on mukaan ottaminen muutoksen suunnitteluun, tiedonkulku ja kokemus siitä, että asioihin saa ja voi vaikuttaa. Samalla kaikkien on kuitenkin muistettava se, että tällaisessa rakennemuutoksessa katsotaan myös kokonaisuuden
etua.
Jos seurakunta liitetään toiseen tai lakkautetaan tai jos seurakunnassa oleva virka tulee tarpeettomaksi sen alueen supistumisen vuoksi, sen päätoimiset viranhaltijat siirretään, jollei 3 §:stä
muuta johdu, heille soveltuviin laajentuvan tai uuden seurakunnan tai asianomaisen seurakuntayhtymän virkoihin. Siirretyllä viranhaltijalla on oikeus saada virkasuhteeseensa kuuluvat edut
21 (23)
sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut.
Pysyväisluonteisessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevaan työntekijään sovelletaan vastaavasti, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty (KL 13:2).
Järjestelytoimikunta
Kun kirkkohallitus on päättänyt perustaa uuden seurakunnan, tuomiokapitulin on viipymättä
asetettava järjestelytoimikunta seurakunnan alueella asuvista luottamustoimiin vaalikelpoisista
jäsenistä. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten lukumäärän ja kokoonkutsujan määrää
tuomiokapituli. Niiden seurakuntien kirkkoneuvostojen tai seurakuntaneuvostojen, joista uusi
seurakunta on muodostettu, on tehtävä tuomiokapitulille ehdotukset järjestelytoimikunnan
jäsenistä ja varajäsenistä (KJ 13:7).
Järjestelytoimikunnan tulee siihen saakka, kun seurakunnalla on kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, edustaa seurakuntaa ja huolehtia hallinnon järjestämisestä uudessa seurakunnassa.
Järjestelytoimikunnan asiana on
1) valita kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu vaalilautakunta ja sen puheenjohtaja
huolehtimaan seurakuntavaalien valmistelemisesta ja toimittamisesta, sekä päättää äänestyspaikoista;
2) valmistella kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esille tulevat asiat;
3) hoitaa muut valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät;
4) tehdä sopimukset viranhaltijoiden siirroista ja työntekijöiden sijoittamisesta; sekä
5) päättää seurakunnan tuloveroprosentista ja muista seurakunnan toiminnasta aiheutuvista
välittömistä ja kiireellisistä toimenpiteistä (KJ 13:8).
Aikataulusta
Tätä selvitysraporttia käsitellään Espoon tuomiokapitulin istunnossa 12.3.2013. Päätös yhdistämisaloitteesta tehdään tuomiokapitulin istunnossa näillä näkymin 17.4.2013. Porvoon tuo-
22 (23)
miokapituli on puolestaan pyytänyt seurakunnilta lausunnot ja Espoon tuomiokapitulilta näkemyksen omasta seurakuntajaon muutoksen aloitteestaan 30.4.2013 mennessä. On mahdollista, että molempien kapitulien aloitteet ja esitykset olisivat Kirkkohallituksen käsittelyssä
8/2013.
Lopuksi
Selvitysmiehen havainto koko prosessin ajalta on, ettei suuria erimielisyyksiä ole ollut. On
esiintynyt pelkoa keskusten ulkopuolelle jäämisestä, toiminnan alas ajamisesta tai resurssien
vähenemisestä, mutta itse ajatus suuremman kokonaisuuden muodostamisesta on koko matkan saanut vahvaa kannatusta.
Selvitystyössä ja esityksessä on pyritty katsomaan tulevaisuuteen ja ottamaan huomioon toimintaympäristön muutokset samalla kun jäsenmäärän kehitys ja yhtymän heikko talous asettavat suuret haasteet toiminnan järjestämiselle.
23 (23)
Selvitystyön lähteet ja kirjallisuus
Karjaan ja Pohjan työntekijöiden haastattelut 10/2012
Karjaan suomalaisen seurakunnan lausunto 22.2.2012
Kirkon tilastollinen vuosikirja 2006-2011, Kirkkohallitus, Helsinki
Laxell, Anders (2012): Det kyrkliga livet i Raseborg efter 2014
Pohjan suomalaisen seurakunnan lausunto 21.2.2012
Raaseporin srk-yhtymän alustavat tilinpäätöstiedot vuodelta 2012.
Raaseporin srk-yhtymän jäsentietoja vuosilta 2007 - 2012
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat, Kirkkohallituksen esitys 11/2012 kirkolliskokoukselle, kirkolliskokouksen syysistunto asianro 2012-00195.
Kuullut asiantuntijat: lakimiesasessori Pekka Leino, taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander ja
kirkkoherra Kalervo Salo.