Jätehuoltosuunnitelma 28042014

JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA
2014
LIIKELAITOS KOKKOLAN SATAMA
28.4.2014
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
3.
3.1
3.2
3.3
3.3.1
3.3.2
3.3.3
3.3.4
3.3.5
3.3.6
3.4
3.5
3.5.1
3.5.2
3.6
3.7
3.8
4.
4.1
4.2
JOHDANTO
YLEISKUVAUS SATAMAN-ALUEESTA JA TOIMIJOISTA
Kantasatama
Syväsatama
Hopeakiven satama
Satamaoperaattorit
Viranomaistoiminnot
SATAMAN JÄTEHUOLLON NYKYTILA
Jätehuoltosuunnitelma
Toimintatavat ja ohjeistaminen
Kerättävät alusjätteet
Öljypitoinen jäte
Haitalliset nestemäiset jätteet
Käymälävedet
Kiinteä alusjäte
Alusten säiliö- ja ruumapesuvedet sekä painolastivedet
Muut jakeet
Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta satamatoiminnasta
peräisin oleva jäte
Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti
Alusjätteet
Kiinteistöjätteet
Jätteiden lajit ja määrät
Jätteiden esikättely, kuljetus ja hävittäminen
Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät
Jätehuollon kehittäminen
Kehittämisalueet ja toimenpiteet:
Sataman yhteistiedot
LIITELUETTELO
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
1
2
3
4
5
6
7
8
Kartta
Vastuuhenkilöt
Alusjäteilmoitus
Jätteiden käsittelyohjeet
Kartta sataman lajittelupisteiden sijainnista
Kokkolan sataman jätetaksat
Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä
Jätemäärät vuonna 2012
1
2
3
3
3
3
4
4
4
4
4
5
5
5
5
5
6
6
6
6
6
7
10
10
12
12
2
KESKEISET LYHENTEET
SOLAS, Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä
(International Convention for the Safety of Life at Sea)
MARPOL, Alusten aiheuttaman meren pilaantumista ehkäisevä kansainvälinen
yleissopimus (International Convention for the Prevention of Pollution from
Ships)
IGC, Kansainvälinen kaasusäiliöalussäännöstö (International Code for the
Construction and Equipment of Ships Carrying Liquefied Gases in Bulk), vanhoihin aluksiin sovelletaan vastaavaa GC- tai eGC-säännöstöä
IBC, Kansainvälinen kemikaalisäiliöalussäännöstö (International Code for the
Construction and Equipment of Ships Carrying Dangerous Chemicals in Bulk).
Vanhoihin aluksiin sovelletaan vastaavaa BCH-säännöstöä.
IMSBC, Kansainvälinen kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskeva säännöstö (International Martitime Solid Bulk Cargoes Code)
IMDG, Kansainvälinen vaarallisten aineiden kappaletavaroiden aluskuljetuksia
koskeva säännöstö (International Maritime Dangerous Goods Code)
MEPC, IMO:n meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection
Committee)
MSC, IMO:n meriturvallisuuskomitea (Maritime Safety Committee)
BLG, IMO:n nestemäisten ja kaasumaisten irtolastien kuljetusta käsittelevä
alakomitea (Sub-Committee on Bulk Liquids and Gases)
DSC, IMO:n pakattujen vaarallisten aineiden, kiinteiden lastien ja konttien kuljetusta käsittelevä alakomitea (Sub-Committee on Dangerous Goods, Solid
Cargoes and Containers)
ESPH, IMO:n BLG-alakomitean säiliöaluskuljetusten kemikaalien turvallisuuden
ja ympäristöriskien arvioinnin työryhmä (Working Group on the Evaluation of
Safety and Pollution Hazard of Chemicals)
E&T, IMO:n DSC-alakomitean IMDG-säännöstön toimitustekninen työryhmä
Kansainväliset
sopimukset
löytyvät
mm.
seuraavan
linkin
takaa:
http://www.trafi.fi/merenkulku/saadokset/kansainvaliset_sopimukset
1
1.
JOHDANTO
Merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun 3 §:n mukaan sataman pitäjän on tehtävä
jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon
järjestämiseksi. Tämän lisäksi satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa satamien
toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Lain tuomat velvoitteet jätehuoltosuunnitelman laatimiseksi on esitetty liitteessä 6.
Tämä jätehuoltosuunnitelma on päivitys edelliseen Kokkolan sataman v. 2007 laadittuun ja toistaiseksi voimassa olevan jätehuoltosuunnitelmaan. Jätehuoltosuunnitelmaa tarkistetaan, kun jätehuolto muuttuu merkittävästi. Jätehuoltosuunnitelman tarkistus tehdään vähintään kolmen vuoden välein. Mikäli tarkistuksiin ei ole tarvetta,
ilmoitetaan tästä valvontaviranomaiselle.
Jätehuoltosuunnitelmassa jätteet jaetaan aluksilta kerättäviin jätteisiin;
öljypitoisiin jätteisiin;
haitallisia nestemäisiä aineita sisältäviin jätteisiin
käymäläjätevesiin
kiinteisiin jätteisiin
muihin jätteisiin:
lastijätteisiin
ruuman pesuvesiin
pakokaasujen puhdistusjätteisiin
sekä satamassa kerättäviin jätejakeisiin;
paperiin ja pahviin,
lasiin,
metalliin,
energiajätteeseen,
sekalaiseen yhdyskuntajätteeseen ja
vaarallisiin jätteisiin
Sataman jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kaikkien sataman vastaanottolaitteiden tarve, tyyppi- ja kapasiteetti, vastaanottojärjestelyt sekä maksujärjestelmät,
käyttäjien informointi ja muut asetuksessa tarkemmin säädetyt seikat. Jätehuoltosuunnitelmassa on otettu huomioon Kokkolan sataman koko ja luonne sekä sitä käyttävät alustyypit. Suunnitelmassa on lisäksi otettu huomioon jätehuollon tarpeellisien
toimien jatkuvatoiminen seuraaminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen sekä jätehuollon toimien jatkuva kehittäminen.
Sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyy ELY-keskus.
Sataman käyttäjillä ja muille asianosaisille tahoille on ollut varattuna mahdollisuus
lausua mielipiteensä jätehuoltosuunnitelman päivitysluonnoksesta. Jätehuoltosuunnitelman päivitysluonnos on ollut nähtävillä 14 päivää alkaen 29.4.2014 Liikelaitos
Kokkolan sataman satamakonttorissa, Kantasatamantie 50, 67900 Kokkola sekä sataman nettisivuilla http://www.portofkokkola.fi/.
2
2.
YLEISKUVAUS SATAMAN-ALUEESTA JA TOIMIJOISTA
Kokkolan satama on sijoittunut noin 7 kilometriä länteen Kokkolan kaupungin keskustasta. Satama sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Satama on kokonaisuudessaan Perämeren suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama, joka on erikoistunut transitoliikenteeseen; bulk-tuotteisiin kuten rautapelletti ja
pasute, sekä puutavaraan ja muihin metsäteollisuustuotteisiin, metallituotteisiin,
suursäkkeihin, kontteihin ja projektitavaroihin. Kokkolan Sataman tavaraliikenne on
lähes kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosittain satamassa
käy yli 500 laivaa.
Kokkolan satama koostuu kolmesta erillisestä satamasta; Kantasatamasta ja kemikaaliteollisuuslaitosten edustalla olevasta Syväsatamasta sekä uusimmasta Hopeakiven satamaosasta. Kokkolan sataman strategiana on jatkossa keskittää irtotavaran
käsittely Syväsatamaan ja Hopeakiven satamaan ja eriyttää kappaletavaran käsittely
Kantasatamaan. Kantasatamassa sijaitsevat sataman hallinnolliset tilat (satamakonttori), ahtausliikkeen konttori- ja sosiaalitilat, AWT -terminaali sekä Kokkolan tulli. Sataman kartta on esitetty liitteessä 1 sekä ilmakuva alueesta kuvassa 1.
Vuoden 2011 kokonaisliikenne oli 7,89 milj. tonnia, josta Syväsataman ja Hopeakivensataman liikenne oli 6,69 milj. tonnia (85 %) ja Kantasataman osuus 1,20 milj.
tonnia (15 %). Vuonna 2011 Kokkolan Satama oli tavaraliikenteen osalta Suomen
neljänneksi suurin yleissatama.
Syväsatama
Hopeakiven
satama
Kantasatama
Kuva 1. Kokkolan sataman sijainti ja satamaosat.
3
2.1
Kantasatama
Kantasatama on ollut toiminnassa vuodesta 1825 alkaen. Kantasatamassa käsitellään
pääsääntöisesti kalkkipohjaisia tuotteita, alumiinisavea, rikkihappoa, kalsiumkloridia,
kontteja sekä kappaletavaraa, kuten sahateollisuuden tuotteita sekä pelletoituja tuotteita. Kantasataman kautta kulkee vuosittain alle 200 000 kuutiometriä puutavaraa.
Tavarakuljetukset satamaan ja satamasta hoidetaan pääosin rautateitse ja osin rekka-autoilla. Kantasataman konttiliikenne on säännöllistä viikkoliikennettä.
Kantasatama koostuu kuudesta laiturista, joiden alusten kulkusyväykset vaihtelevat
välillä 8,3 – 9,5 metriä. Satamassa on kahdeksan erillistä varastoa joiden pinta-ala
on yhteensä 44 019 m².
2.2
Syväsatama
Syväsatama on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Syväsatama on erikoistunut irtotavaraliikenteeseen. Satamassa käsitellään pääasiassa kiinteitä ja nestemäisiä irtolasteja, kuten sinkkirikastetta, sinkkiä, rautapellettejä, pyriittiä, öljytuotteita, kalkkikiveä ja turvetta. Jonkin verran käsitellään myös kappaletavaraa, kuten sinkkiharkkoja, sahatavaraa ja kontteja.
Syväsatamassa on kuusi laituripaikkaa aluksille, joiden kulkusyvyydet vaihtelevat välillä 9,5–13 m, sekä kuusi erillistä varastoa, joiden yhteispinta-ala on yhteensä
36 110 m2. Nosturit ja kattava kuljetinjärjestelmä mahdollistavat jopa 40 000 tonnin
lastaus- ja purkukapasiteetin vuorokaudessa.
2.3
Hopeakiven satama
Vuoden 2008 aikana Liikelaitos Kokkolan Satama hankki satamatoiminnalleen uusia
laajentumisalueita Kemiran laiturin takamaastoista, minkä johdosta muodostettiin
uusi satamanosa, Hopeakiven satama. Hopeakiven satamaan on liitetty myös Kemiran laiturilla tapahtuva satamatoiminta. Vuonna 2008 toteutuneen kaupan jälkeen
alue on nimettiin Hopeakiven satamaksi.
Hopeakiven satamaosa käsittää nykyisin kaksi laituria; Hopeakivenlaituri 1 (entinen
Kemiran laituri) sekä vuonna 2012 käyttöönotettu uusi Hopeakivenlaituri 2. Laitureiden yhteispituus on 310 m, aluspaikkoja on yhteensä 2 kpl ja alusten kulkusyvyydet
vaihtelevat välillä 9,5 – 10,5 m. Hopeakiven satamassa käsitellään kiinteitä ja nestemäisiä kemikaaleja. Vientituotteita vuonna 2012 olivat fosforihappo, kaliumsulfaatti
ja monokalsiumfosfaatti. Pääasiallisia tuontituotteita olivat kalisuola, kalkkikivi, sahaamaton puutavara ja ammoniakki. Hopeakiven satamaa on suunniteltu ns. valkoisen bulk-materiaalin satamaksi. Tällöin mm. Kantasataman kautta nykyisin kulkeva
vaalea bulkki kulkisi Hopeakiven sataman kautta.
2.4
Satamaoperaattorit
Satamaoperaattorit hoitavat laivojen lastauksen ja purkamisen. Lastaustoimenpiteiden lisäksi operaattorit hoitavat lastin tarkastuksen, väliaikaisvarastoinnin ja käsittelyn. Toimintaan liittyy kirjanpidon ja laskutuksen hoitaminen sekä raportointi laivayhtiöille, tullille ja lastin omistajille. Satamaoperaattoreille kuuluu myös lastijäämien ja
niistä mahdollisesti syntyvien jätteiden, kuten kenttäalueiden siivousjätteiden hoito.
Satamaoperaattorina Kokkolan satamassa toimivat Oy Hacklin Bulk Service Ltd sekä
Oy M. Rauanheimo Ab ja terminaalioperaattoreina A. Lahti Oy sekä Koukkukuljetus
Oy. Nestemäisten polttoaineiden purkauksesta ja siirroista vastaa Neste Oil Oyj:n
Kokkolan terminaali. Muiden nestemäisten aineiden käsittelystä vastaa Baltic Tank
Oy. VR Transpoint operoi tällä hetkellä sataman raideliikenteen. Kokkolan Satamassa
on valmisteilla raideliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka tulee voimaan lähivuosina. Tulevaisuudessa alueen raideliikennettä voi operoida useampi eri toimija.
4
2.5
Viranomaistoiminnot
Alueella ei ole viranomaistoimintoja kuten tullia.
3.
SATAMAN JÄTEHUOLLON NYKYTILA
3.1
Jätehuoltosuunnitelma
Kokkolan sataman jätehuoltosuunnitelman seurannasta ja kehittämisestä vastaa tekninen päällikkö Tapio Lampinen. Kommunikaatio aluksien kanssa tapahtuu laivameklareiden kautta. Muut vastuuhenkilöt ja yhteystiedot on esitetty liitteessä 2.
3.2
Toimintatavat ja ohjeistaminen
Kokkolan satamalla on tällä hetkellä voimassa oleva jätehuoltoyhteistyösopimus jätehuoltoyhtiön kanssa. Jätehuollosta Kokkolan satamassa huolehtii tällä hetkellä
Lassila & Tikanoja Oyj (Vasakuja 11, 67100 Kokkola).
Jätehuoltoyhtiö hoitaa kokonaisuudessaan Kokkolan sataman jätehuollon mm. jäteastioiden tyhjennykset ja huollon sekä tarvittavat jätehuollon erityispalvelut, kuten öljyisten seosten, laivojen saniteetti- ja käymäläjätevesien, biojätteiden ja ongelmajätteiden kuljetuksen asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottopaikkaan.
Jätteet Kokkolan satamasta päätyvät pääosin Kokkolan kaupungin alueella toimivan
alueellisen jätehuoltoyhtiön Ab Ekorosk Oy:n käsiteltäväksi (Launisaarentie 90,
68600 Pietarsaari). Ekoroskin keskuslaitos sijaitsee Pietarsaaren Pirilössä, jossa on
optinen kotitalousjätteiden lajittelulaitos, vaarallisten jätteiden vastaanotto, hyötykäyttöasema, karkean jätteen vastaanotto, kuivan jätteen varastointipaikka, yrityksen konttori sekä pelletointilaitos (Ewapower Ab Oy).
Alusten täyttämä aluejäteilmoitus on esitetty liitteessä 3 ja aluksille jaettava toimintaohje on liitteessä 4. Ohje tullaan kääntämään myös englanniksi.
Sataman käyttämät toimintatavat on käyty läpi seuraavissa kappaleissa jätejakeittain.
3.3
Kerättävät alusjätteet
Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan (1672/2009) öljyn tai öljypitoisen seoksen, haitallisten nestemäisten aineiden, käsittelemättömän ja käsitellyn käymäläjäteveden sekä kiinteän jätteen päästäminen tai poistaminen aluksesta veteen on kielletty Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella.
Öljypitoista seosta ei saa päästää veteen aluksen konehuoneesta pilssiveden suodatuslaitteiston kautta sisävesialueella tai Suomen aluevesillä alueella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta.
Kokkolan satama on järjestänyt aluksia palvelevan jätehuollon eri jätejakeiden osalta
seuraavasti. Yksityiskohtaiset aluksille jaettavat ohjeet on esitetty liitteessä 4.
5
3.3.1 Öljypitoinen jäte
Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä öljypitoisille seoksille vaan niiden keräys ja kuljetus käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen toiminnanharjoittajan
toimesta. Kokkolan satama avustaa kyseisten jätteiden vastaanotossa.
3.3.2 Haitalliset nestemäiset jätteet
Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä suurille määrille haitallisille
nestemäisille jätteille vaan niiden kuljetus käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen
toiminnanharjoittajan toimesta. Pienet määrät, kuten öljykanisterit tms. kerätään jätehuoltopisteisiin ja toimitetaan eteenpäin vaarallisina jätteinä. Kokkolan satama
avustaa kyseisten jätteiden vastaanotossa.
Satama noudattaa annettuja ohjeita nestemäisten jätteiden vastaanotossa ja eteenpäin toimittamisessa. Satamassa, joissa lastataan tai puretaan haitallisia nestemäisiä
aineita, tarkastetaan, että eri luokkiin kuuluvien lastien lastaus ja purkaminen, alusten säiliöiden ja putkistojen pesu, merkinnät lastipäiväkirjaan ja muut näihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan säännösten ja määräysten mukaan. Luokkaan X tai Y
kuuluvan haitallisen nestemäisen aineen purkamisesta tulee tehdä aluksen asiamiehen toimesta ilmoitus Trafille väintään 48 h ennen aiottua purkamista.
3.3.3 Käymälävedet
Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä käymälävesille vaan kuljetus
käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen toiminnanharjoittajan toimesta.
3.3.4 Kiinteä alusjäte
Kokkolan satamassa aluksilta syntyvät kiinteät jätteet kerätään satamassa sijaitseviin
jätteiden lajittelupisteisiin. Lajittelupisteiden sijainnit on esitetty liitteen 5 kartoissa.
Lajittelupisteitä löytyy jokaisesta satamaosasta.
Jätteet on lajiteltava Kokkolan satamassa seuraaviin lajikkeisiin:
paperi ja pahvi
lasi
metalli
polttojäte (muovi)
sekajäte
kansainvälinen ruokajäte
biojäte (muu kuin kansainvälinen ruokajäte)
vaarallinen jäte (pienet määrät)
Sataman henkilökunta avustaa alusten henkilökuntaa lajittelussa.
3.3.5 Alusten säiliö- ja ruumapesuvedet sekä painolastivedet
Satama on käynnistänyt selvitystyön mahdollisuuksistaan tuottaa alusten säiliö- ja
ruumapesuvesien vastaanotto. Tilanne katsaus lainsäädännön tämän hetken tilanteesta on näiden pesuvesien osalta esitetty liitteen 7 kappaleessa 3.8.
Pesuvedet on ohjattu nyt säiliöautoissa jätevedenpuhdistuslaitokselle.
Painolastivesien osalta satamalla ei ole tällä hetkellä valmiutta selvittää mistä alusten
painolastivedet ovat peräisin. Asia on alusten vastuulla, eikä asiaa olla toistaiseksi
kehittämässä eteenpäin.
6
3.3.6 Muut jakeet
Jätteet, joita Kokkolan sataman jätepalvelu ei hoida:
Vaaralliset jätteet, suuret määrät
IMDG-luokkiin kuuluvista lasteista syntyneet jätteet
Muut lastijätteet
Yllä mainittujen jätteiden käsittelyn hoitaa alus kustannuksellaan. Satama avustaa
aluksia palvelujen saamisessa.
3.4
Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta satamatoiminnasta peräisin oleva jäte
Kiinteistöjätteet sekä satamatoiminnasta peräisin olevat jätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiön toimesta asiaan kuuluviin paikkoihin. Kiinteistöjätteet kerätään kolmeen eri
jakeeseen, joita ovat sekajäte, biojäte ja energiajäte. Näiden lisäksi kerätään erikseen paperi, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) sekä vaaralliset jätteet.
Jätejakeita syntyy satamakonttorilta sekä korjaamotoimistosta. Satama on liitetty
kunnalliseen jätevesiverkostoon, jonka kautta johdetaan käymälävedet ja nk. harmaat vedet.
Muita toiminnasta syntyviä jätteitä ovat kenttien siivousjätteet, hulevesikaivojen ja
öljynerotuskaivojen lietteet ja lumi.
Syväsatamaan on lisäksi suunniteltu ajoneuvopesuria, jonka toiminnasta syntyy pesuvesistä erottunutta lietettä.
3.5
Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti
3.5.1 Alusjätteet
Alukset lajittelevat kiinteät jätteensä jäteasemilla sijaitseviin kontteihin ja jäteastioihin. Jätteiden keräilypaikat ja jäteasemien kapasiteetti on riittävä Kokkolan sataman
tarpeisiin. Jäteasemien koko on tarpeeksi suuri ja keräilykapasiteetin nostaminen tarpeen vaatiessa on mahdollista. Erillisiä jäteasemia on Kantasatamassa kolme, Syväsatamassa viisi ja Hopeakiven satamaosassa yksi. Jäteasemat sijaitsevat asfaltoidulla
kentällä ja kontit ovat lukittuja. Satama-alue on aidattu ja vartioitu. Jäteasemien sijainnit on esitetty liitteessä 5.
Alusjätteet kerätään sataman jäteasemilla 6 m3 energiajätekonttiin, 6 m3 sekajätekonttiin sekä lajittelukonttiin, josta löytyvät 600 l ja 120 l erilliset keräysastiat paperille ja pahville, metallille, lasille, kansainväliselle ruokajätteelle (120 l) sekä sähköja elektroniikkaromulle ja vaarallisille jätteille. Öljyiset kiinteät jätteet varastoidaan
600 litran astioihin, patterit ja akut ja loisteputket ym. omiin laatikoihin. Sataman
henkilökunta valvoo ja ohjeistaa alusten henkilökuntaa jätteiden lajittelussa.
Kontit tyhjennetään kerran viikossa tai tarvittaessa kun astioiden täyttyminen tätä
edellyttää.
Jäteastioissa on suomen-, ruotsin-, englannin-, filipinon- ja venäjänkieliset ohjeet eri
jätejakeiden lajittelulle.
3.5.2 Kiinteistöjätteet
Kiinteistöjätteet kerätään Kantasatamassa konttiin, jossa on kolme 600 l astiaa sekajätteelle, biojätteelle ja energiajätteelle astiaa. Lisäksi jäteistä erotellaan erikseen lasi, metalli, paperi, SER-romu sekä vaaralliset jätteet omiin astioihinsa.
Korjaamon yhteydessä on oma jätepiste jossa kerätään erikseen seuraavat jätteet:
7
energiajäte ja sekajäte molemmat yhteensä neljään 160 l astiaan, metalli 300 l astiaan ja kiinteä öljyinen jäte 160 l astiaan. Jäteastiat tyhjennetään tarvittaessa.
3.6
Jätteiden lajit ja määrät
Kerätyistä jätejakeista kootaan sataman toiminnallisten lupien mukaisesti vuosiyhteenvedot. Vuodesta 2012 lähtien yhteenvedot on tehty kaikista kolmesta satamaosasta erikseen. Taulukoissa 1-8 esitetään kooste aluksista ja satamatoiminnasta
syntyneistä jätteistä. Koosteissa aluksilta syntyneitä jätteitä ja satamatoiminnasta
syntyneitä jätteitä ei ole eroteltu toisistaan.
Taulukko 1. Kantasataman jätemäärät vuosina 2006–2011
Jätelaji
Jäte-
Tilavuus-
Jätemäärä
(NT perusteella 30
numero
paino
2006
2007
2008
2009
2010
2011
(kg/m3)
%)
Palava jäte
kg
20 01 99
30
153,0
89,9
64,6
48,3
34,7
174,0
Biojäte
kg
20 01 08
233
530,7
340,3
384,0
148,5
106,9
0
Keräyspaperi
kg
20 01 01
166
663,0
663,0
663,0
487,0
350,6
288,0
Keräyspahvi
kg
20 01 01
45
41,3
36,7
76,5
3,0
2,2
57,0
Keräysmetalli
kg
20 01 40
100
91,6
792,2
112,2
14,8
10,6
243,9
Keräyslasi
kg
20 01 02
250
40,0
0
102,0
0
0
1 296,0
Lajiteltu
kg
20 03 01
140
24 339,9
31 079,4
36 466,4
77 363,5
55 701,7
33 378,0
kg
20 01 39
140
371,3
408,0
389,6
0
0
0
kg
20 01 01
Tod.
35,7
0
0
0
0
0
0
180,2
0
0
0
0
kaatopaikkajäte
Bio-/
kuivajäte
Tietosuoja
/paperi
Kansainvälinen
paino
kg
ruokajäte
20 01 08
Tod.
paino
Kokonaisjätemäärä
kg
26 266,7
33 589,8
38 258,3
78 065,0
56 206,8
35 599,5
Uusiohyötykäyttö
kg
871,8
1 491,9
953,7
504,8
363,4
2 047,5
Energiahyötykäyttö
kg
1 055,0
1 018,5
838,3
196,8
141,7
174,0
Hyötykäyttö yhteensä
kg
1 926,8
2 510,4
1 792,0
701,5
701,5
2 221,5
- Osuus kokonaisjä-
%
7,3
7,5
4,7
0,9
1,2
6,2
Jätteen loppusijoitus
kg
24 339,9
31 079,4
36 466,4
77 363,5
55 701,7
33 378,0
- Osuus kokonaisjä-
%
92,7
92,5
95,3
99,1
99,1
93,8
temäärästä
temäärästä
8
Taulukko 2. Syväsataman ja Hopeakiven sataman jätemäärät vuosina 2006–
2011
Jätelaji
Jäte-
Tilavuus-
Jätemäärä
(NT perusteella 70 %)
numero
paino
2006
2007
2008
2009
2010
2011
(kg/m3)
Palava jäte
kg
20 01 99
30
747,0
439,1
315,4
418,5
158,3
406,0
Biojäte
kg
20 01 08
233
2 591,3
1 661,7
1 875,0
1 617,0
487,1
0
Keräyspaperi
kg
20 01 01
166
3 237,0
3 237,0
3 237,0
2 700,0
1 597,4
672,0
Keräyspahvi
kg
20 01 01
45
201,7
179,3
373,5
209,3
9,8
133,0
Keräysmetalli
kg
20 01 40
100
448,2
3 867,8
547,8
180,0
48,4
948,5
Keräyslasi
kg
20 01 02
250
195,1
0
498,0
450,0
0
3 024,0
Lajiteltu
kg
20 03 01
140
118 836,1
151 740,6
178 041,6
162 360,0
253 752,3
77 882,0
kg
20 01 39
140
1 812,7
1 992,0
1 902,4
1 845,8
0
0
Sekalainen puu
kg
20 01 38
Tod.
Tietosuoja
kg
20 01 01
174,3
0
0
0
0
0
0
879,8
0
0
0
0
kaatopaikkajäte
Bio-/
kuivajäte
paino
/paperi
Tod.
paino
Kansainvälinen
kg
ruokajäte
20 01 08
Tod.
paino
Kokonaisjätemäärä
kg
128 243,3
163 997,2
186 790,7
169 780,5
256 053,2
83 065,5
Uusiohyötykäyttö
kg
4 256,2
7 284,1
4 656,3
3 539,3
1 655,6
4 777,5
Energiahyötykäyttö
kg
5 151,0
4 972,5
4 092,7
3 881,3
645,3
406,0
Hyötykäyttö yhteensä
kg
9 407,2
12 256,6
8 749,0
7 420,5
2 300,9
5 183,5
- Osuus kokonaisjä-
%
7,3
7,5
4,7
4,4
0,9
6,2
kg
118 836,1
151 740,6
178 041,6
162 360,0
253 752,3
77 882,0
%
92,7
92,5
95,3
95,6
99,1
93,8
temäärästä
Jätteen loppusijoitus
- Osuus kokonaisjätemäärästä
Taulukko 3. Kantasataman tavanomaiset jätteet vuonna 2012
Jätelaji
Yksikkö
Jätenumero Jätemäärä
2012
Sekalainen keräyspaperi
kg
20 01 01
3 360
Ruskea pahvi ja kartonki
kg
20 01 01
72
Sekalasi
kg
20 01 02
720
Puhdas metalli
kg
20 01 40
252
Energiajae
kg
20 01 99
1 796
Biojäte
kg
20 01 08
1 716
Kansainvälinen ruokajäte
kg
20 01 08
1 480
Kaatopaikkajäte lajittelemakg
20 03 01
4 000
ton
Kaatopaikkajäte
kg
20 03 01
43 095
Kokonaisjätemäärä
kg
56 491
Uusiohyötykäyttö
kg
4 404
Energiahyötykäyttö
kg
4 992
Hyötykäyttö yhteensä
kg
9 396
- osuus kokonaisjätemääräs- %
16,6
tä
Jätteen loppusijoitus
kg
47 095
- osuus kokonaisjätemääräs- %
83,4
tä
9
Taulukko 4. Syväsataman tavanomaiset jätteet vuonna 2012
Jätelaji
Yksikkö
Jätenumero Jätemäärä
2012
Sekalainen keräyspaperi
kg
20 01 01
240
Ruskea pahvi ja kartonki
kg
20 01 01
24
Sekalasi
kg
20 01 02
720
Puhdas metalli
kg
20 01 40
336
Energiajae
kg
20 01 99
72
Sekalainen puu
kg
20 01 38
11 660
Kaatopaikkajäte lajittelemakg
20 03 01
5 500
ton
Kaatopaikkajäte
kg
20 03 01
47 400
Kokonaisjätemäärä
kg
65 952
Uusiohyötykäyttö
kg
1 320
Energiahyötykäyttö
kg
11 732
Hyötykäyttö yhteensä
kg
13 052
- osuus kokonaisjätemääräs- %
19,8
tä
Jätteen loppusijoitus
kg
52 900
- osuus kokonaisjätemääräs- %
80,2
tä
Taulukko 5. Hopeakiven sataman jätemäärät vuonna 2012
Jätelaji
Jätenumero
Jätemäärä
2012
Ruskea pahvi ja kar- kg
20 01 01
24
tonki
Sekalasi
kg
20 01 02
240
Energiajae
kg
20 01 99
24
Kaatopaikkajäte
kg
20 03 01
9 600
Kokonaisjätemäärä
kg
9 888
Uusiohyötykäyttö
kg
264
Energiahyötykäyttö
kg
24
Hyötykäyttö yhteensä
kg
288
- Osuus kokonaisjä- %
2,9
temäärästä
Jätteen loppusijoitus
kg
9 600
- Osuus kokonaisjä- %
97,1
temäärästä
Taulukko 6. Kokkolan Sataman vaaralliset jätteet vuonna 2012, sisältäen
Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman vaaralliset jätteet
Jätelaji
Yksikkö Jätenumero Jätemäärä
2012
Öljyinen jäte, kiinteä/pasta
kg
16 07 08*
510
Öljynsuodattimet
kg
16 07 08*
1 678
Loisteputket
kg
20 01 21*
19
Käytetty voiteluöljy, vesipitoisuus al- kg
13 08 99*
68 600
le 10 %, neste
Laivaöljyjäte, neste
kg
13 04 02*
1 255 254
Pilssivesijäte, neste
kg
13 04 02*
273 530
Kokonaisjätemäärä
kg
1 599 591
10
Taulukko 7. Kantasataman öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennykset vuosina 2007–2012
2007
2008
Kantasatama
Tyhjennyskerrat
kpl 12
11
Tyhjennetty
m3 200
200
lietemäärä
Syväsatama
Tyhjennyskerrat
kpl 10
11
3
Tyhjennetty
m
160
200
lietemäärä
Hopeakiven
Tyhjennyskerrat
kpl
satama
Tyhjennetty
lie- m3
temäärä
*) määrät perustuneet vuoteen 2011 saakka arviointiin
pintavesikaivojen tyhjennykset
2009
2010
2011
2012
8
200
8
200
8
200
6
18*)
9
160
9
160
9
160
6
84*)
6
18
ja mukaan on laskettu myös
Taulukko 8. Kantasataman sosiaali- ja saniteettivedet vuosina 2007–2012
2007
2008 2009
2010 2011 2012
Sosiaali- ja saniteet- m3
650
618
689
617
690
675
tivedet
Syväsatamasta ja Kantasatamasta kerätään sosiaali- ja saniteettivesiä vain aluksilta.
3.7
Jätteiden esikättely, kuljetus ja hävittäminen
Kokkolan Satama ei esikäsittele jätteitä. Satama käyttää jätehuoltoyritysten palveluja. Jätehuoltoyritys vastaan jätteen kuljetuksesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja
raportoinnista satamalle.
3.8
Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät
Satama perii jätteentuottajilta / aluksilta jätemaksua, jolla katetaan jätehuollosta,
jätteen kuljetuksesta ja jätteen käsittelystä syntyvät kulut. Satamajohtokunta on
13.11.2013 hyväksynyt sataman taksat, jotka ovat voimassa 01.01.2014 lähtien. Sataman jätetaksat on esitetty liitteessä 6.
Jätemaksua ei peritä aluksilta, jotka itse huolehtivat jätteistään ja jotka Merenkulkulaitos on vapauttanut alusjätteiden jättöpakosta. Jos jättöpakosta vapautettu alus haluaa jättää jätteitä satamaan, veloitetaan syntyneet kustannukset todellisten kustannusten mukaan.
Jätemaksuna veloitetaan kiinteistä jätteistä muiden kuin vaarallisten jätteiden
osalta alukselta 0,10 € / nettotonni. Pienin maksu on 63,00 € / alus ja korkein maksu
on 199,00 € / alus.
Aluksen vaarallisista jätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella.
Nestemäisistä öljyisistä jätteistä veloitetaan 0,22 € / nettotonni. Pienin maksu on
203,00 € / alus. Aluksen, joka käyttää sataman öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelajit ja -määrät sekä jäteöljytankkien tilavuus ja
lähtösatama. Mikäli jätteen käsittelyteho on alle 4 m³/tunnissa, laskutetaan ylimenevä aika todellisten kustannusten mukaan alukselta tai varustamolta.
Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä (yli 20 m³) voidaan tästä taksasta poiketen sopia tapauskohtaisesti suuremmasta maksusta aluksen tai varustamon kanssa.
11
Kokkolan Satama voi myöntää alennusta öljyisten jätteiden jätehuolto-maksuun aluksille, joilla on käytössään öljyisen jätteen määrää merkittävästi vähentäviä laitteita,
menetelmiä tai polttoainelaatuja.
Käymäläjätevesimaksua veloitetaan alukselta 0,01 € / nettotonni.
Muista jätettävistä jätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella.
12
4.
JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN
Kokkolan Satama pyrkii panostamaan jätehuollon kehittämiseen seuraavilla alueilla.
4.1
Kehittämisalueet ja toimenpiteet:
Jätteiden synnyn ehkäisy
– ylläpidetään ja päivitetään ohjeistusta
– lisätään jätteisiin synnyn ehkäisemiseen tähtäävää neuvontaa ja valistusta
– seurataan ja tiedotetaan lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista
Lajittelun tehokkuus
– lisätään lajittelumahdollisuuksia tarpeen mukaan
– pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä
– kiinnitetään huomiota jätepisteiden ohjeistukseen ja oikeaan käyttöön
Jätekustannusten pienentäminen
– pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä
– pyritään optimoimaan tyhjennyskerrat
Jätehuoltoverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen
– tarkastellaan jätehuoltosuunnitelmaa osana sataman ympäristöohjelmaa
– kehitetään jätehuollon järjestämistä organisaation sisäisesti
– valvotaan ja neuvotaan sataman toimijoita
N
KOKKOLAN SATAMA
5
Kantasatama
P
AA
LL
ON
M
16
4
2
UR
TA
JA
NT
IE
1. Rantalaituri 1
2. Rantalaituri 2
3. Pakkahuoneen laituri 3
4. Jokasään terminaali (AWT) 4
5. Kemikaalilaituri 5
6. Merimieskirkko
7. Satamakonttori
8. Varasto nro 1
9. Varasto nro 3
10. Varasto nro 4
11. Varasto nro 6
12. Varasto nro 7
13. Varasto nro 8
14. Varasto nro 9
15. Imo-konttien odotusalue
16. AWT-varasto nro 1
17. Tulli
18. Oy M.Rauanheimo Ab
19. Autovaaka
15
8
VÄESTÖNSUOJA /
KOKOONTUMISPAIKKA
0
14
11
1
300 m
19
10
3
JS
STRANDKA
RA
NT
AL
AIT
VÄGEN
IT
TALA
TIE
TAJAN
NMUR
AALLO
RAN
TIE
URIN
E6
S2
12
SATAMATU
18
N
P
IE
NT
MA
TA
SA
HAMNTULLSVÄGEN
A
NT
KA
17
LLINTIE
STAMHAMNSVÄGE
KON
EPA
JAN
VER
TIE
KST
A DS
VÄG
EN
AHTAAJANTIE
STUVARVÄGEN
13
7
HA
KA
TU
UR
INT
IE
P
6
SA
ÄGEN
YTARV
VÅGBR
9
S1
E5
KEMIRANTIE
SYVÄSATAMA
KANTASATAMA
KEMIRAVÄGEN
HOPEAKIVEN
SATAMA
SA
TA
M
S2
S4
AT
U
P4
E2 E1 E4
E3
P3
MATIE
SATA
N
VÄGE
HAMN
TIE
MUN
K UM
OUTO
KEMIRANTIE
KEMIRAVÄGEN
N1
K1
LAHDENTIE
HOPEAKIVENUKTSVÄGEN
SILVERSTENSB
PORT TOWER
HAMNGATAN
S1
AK
TIE
AM A
SAT
GEN
NVÄ
HAM
S3
P2
P1
OG
SK
ME
Ä
TS
TU
KA
SG
AN
AT
N
KOKKOLAN SATAMA
Syväsatama ja Hopeakiven satama
1. Hopeakiven laituri 1
2. Hopeakiven laituri 2
3. Varasto nro 1
4. Varasto nro 2
5. Varasto nro 3
6. Varasto nro 4
7. Öljylaituri 7
8. Bolidenin laituri 8
9. Syvälaituri 9, 11m
10. Syvälaituri 10, 13m
11. Syvälaituri 11, 13m
12. Syvälaituri 12, 13m
13. Sinkkivarasto
14. Varasto nro 6
15. Sprinklerijärjestelmän pumppurakennus
16. Junanvaunun kaatolaite ja terminaali (RWTT)
17. Oy Hacklin Bulk Service Ltd /
A. Jalander Oy
18. Varasto nro 5
12
16
11
18
VÄESTÖNSUOJA /
KOKOONTUMISPAIKKA
6
P 15
300 m
0
10
3
4
5
9
P
1
E8
UP
DJ
H
NS
AM
VÄ
AN
TI
E
AT
AM
EN
G
SYVÄSATAMANTIE
E9
S3
P6
PASUTONTIE
PASUTTOVÄGEN
PASUTONTIE
P5
SAHARANTIE
SYVÄSATAMA
KANTASATAMA
HOPEAKIVEN
SATAMA
P4
PIIPP
S3
UTIE
OUTOKUMMUNTIE
S2
S1
P4
E2 E1 E4
E3
P3
MATIE
SATA
N
VÄGE
HAMN
TIE
MUN
K UM
OUTO
KEMIRANTIE
KEMIRAVÄGEN
SAHARAN
SKORSTENVÄGEN
OUTOKUMPUVÄGEN
EN
AVÄG
SAHAR
RIKKIHAPONTIE
P7
7
17
VAVELSYRAVÄGEN
DJUPKAJSVÄGEN
P
SYVÄLAITURINTIE
13
8
14
SY
VÄ
S
2
N1
K1
LAHDENTIE
HOPEAKIVENUKTSVÄGEN
SILVERSTENSB
PORT TOWER
P2
P1
2
LIITE 2
Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot:
Kokkolan Sataman jätehuollon toiminnasta vastaavana henkilönä toimii
Tapio Lampinen
Tekninen päällikkö
Puh: +358 (0)6 8242 413 ja +358 40 55 75 928
E-mail: [email protected]
Jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaavana henkilönä toimii
Patrik Knutar
Työnjohtaja
Puh: +358 40 488 2861
E-mail: patrik.knutar @kokkola.fi
Kokkolan Sataman jätehuollon kirjanpidosta vastaa:
Satamatoimisto
Ympäristöluvan valvovana viranomaisena toimii Pohjanmaan ELY-keskus,
Kokkolan toimipaikka:
Käyntiosoite: Ristirannankatu 1
Postiosoite: PL 240, 67101 KOKKOLA
Puh: +358 295 027 500
Fax: 06-832 6590
Kokkolan sataman alusjätteiden vastaanottopalvelu:
Sähköposti: [email protected]
Puh. +358 400 432 694
4.2
Sataman yhteistiedot
Liikelaitos Kokkolan Satama
Kantasatamantie 50
67900 Kokkola
Puh. +358 (0)6 8242 400
Faksi: +358 (0)6 8242 444
[email protected]
Kotipaikka: Kokkola
Yritys- ja yhteisötunnus: 0179377-8
Toimiala: Satamat, lastinkäsittely, huolinta ja rahtaus, varastointi
Toimialatunnus: H52221, H52240, H52291, H52100
Työntekijämäärä: Yhteensä n. 200 henkilöä, joista Liikelaitos Kokkolan Sataman palveluksessa 29.
1
LIITE 3
Alusjäteilmoitus
Alusjäteilmoituksen kaavakkeena käytetään Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilta löytyvää kaavaketta.
suomeksi:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1339403769/da630993711868de2047c57b9487a546/9
860-Alusjateilmoitus_MU6614s.pdf
englanniksi
http://www.trafi.fi/filebank/a/1339404484/8b169310a7e53e715842a8ff77ec8e7b/98
63-Alusjateilmoitus_MU6614e.pdf
ruotsiksi
http://www.trafi.fi/filebank/a/1339404237/3292a5815831b7062127359611484304/9
862-Alusjateilmoitus_MU6614r.pdf
1
LIITE 4
Jätteiden käsittelyohjeet
Jätteiden käsittelyohjeet koskevat aluksia ja muuta satama-alueella tapahtuvaa toimintaa. Jätehuolto-ohjeiden rikkoja on korvausvelvollinen Kokkolan satamalle aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten suhteen. Jätteitä saa toimittaa ainoastaan satamassa
sijaitseville jäteasemille.
Jätteet on lajiteltava seuraavasti: erikseen hyötyjätteet (mm. polttojäte, paperi ja pahvi,
lasi, metalli), biojäte ja sekajäte. Astioissa on merkinnät, joissa on informaatio astiaan
soveltuvista jätteistä.
Jätteen tuottaja on velvollinen huolehtimaan jätteen lajittelusta siten, että vaaralliset jätteet pidetään muista jätteistä erillään ja että eri jätelajit toimitetaan niille tarkoitettuihin
keräilyastioihin. Nämä ohjeet eivät koske lastin käsittelyssä syntyviä jätteitä.
Kaikilta satamassa käyviltä aluksilta peritään jätehuoltomaksu. Alusjäteilmoitus alusjätteistä ja lastijätteistä annetaan satamavalvojille faksinumeroon +358-(0)6-8242 431 vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista tai välittömästi edellisestä satamasta
lähdettäessä, jos matka-aika on alle 24 tuntia.
Ilmoitusvelvollisuus ei koske aluksia, joilla on Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä
todistus poikkeuksesta alusjätteiden jättöpakkoon ja ilmoitusvelvollisuuteen.
Redillä olevat alukset eivät kuulu sataman jätehuollon piiriin. Lisätietoja jätehuollosta antaa satamavalvojat p. +358-(0)400-432 694 tai+358-(0)6-8242 430.
Öljyinen jäte konehuoneesta, käymälä- ja talousvedet (musta ja harmaa jätevesi)
sekä kiinteät jätteet sisältyvät alusjätemaksuun.
Alusjäteilmoitus
Aluksen tulee lähettää asianmukaisesti täytetty alusjäteilmoitus Kokkolan Satamalle
osoitteeseen [email protected] tai faksilla numeroon +358 6 8242 444 vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Jos alus tarvitsee jätteiden vastaanottopalvelua sunnuntaina tai maanantaina, tulee alusjäteilmoitus lähettää edeltävään perjantaihin kello
15 mennessä. Alusjäteilmoituksen perusteella satama järjestää paikalle jätehuoltoyrityksen noutamaan jätteet, joille ei löydy vastaanottopistettä satamassa.
Öljyinen jäte konehuoneesta
Öljyinen jäte kerätään aluksesta säiliöautoon. Pumppausnopeuden on oltava vähintään
5 m³/h, eikä kertaerän määrä saa olla yli 20 m³. Aluksen täytyy separoida pilssivesi ennen toimitusta.
Turvallisuusohjeet pumppausta varten:
Letkujen tulee olla hyväkuntoiset ja riittävän pitkät.
Liittimet ja niiden kireys tulee tarkistaa.
Tehokas kommunikointi tulee varmistaa aluksen ja tankkiauton välillä.
Pumppausnopeudesta tulee sopia.
Aluksen ja säiliöauton tulee sopia hätätoimenpiteistä.
Säiliöauton kuljettajan tulee pysytellä auton lähellä koko ajan.
Paikalla tulee olla imeytysainetta.
Alueella ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta pumppauksen aikana.
Vuodon sattuessa tulee toimia seuraavasti:
Pumppaus tulee keskeyttää välittömästi.
Yritä pysäyttää vuoto tai rajoittaa sitä.
Ilmoita Kokkolan teollisuusalueen pelastuslaitokselle puh. +358 (0)400 560 143.
Tee tapauksesta raportti satamakapteenille.
2
Aluksen, joka käyttää öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Alusjäteilmoituksesta on
käytävä ilmi seuraavat tiedot:
laivan nimi
jätelajit ja –määrät
jäteöljytankkien tilavuus
lähtösatama.
pumppaako laiva öljyseoksen vai imetäänkö autolla
autossa mahdollisesti tarvittavan pumppaus- / imuletkun pituus
seoksen lämpötila (kylmä / lämmin)
Satamavalvoja ja laivan edustaja allekirjoittavat lomakkeen. Lomakkeita on kaksi kappaletta, joista toinen annetaan jätteen luovuttajalle ja toinen jää vastaanottajalle.
Musta ja harmaa jätevesi
Mustien ja harmaiden jätevesien kanssa toimitaan kuten muidenkin säiliöihin tyhjennettävien nestemäisten jätteiden kanssa.
Musta ja harmaa jätevesi pumpataan tai puretaan aluksesta säiliöautoihin.
Aluksen, joka käyttää mustien ja harmaiden jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista.
Kiinteät jätteet
Kiinteillä jätteillä tarkoitetaan talousjätteitä ja muita vastaavia jätteitä, joita syntyy aluksen tavanomaisessa käytössä. Satamassa on yhteensä 8 jätteiden keräyspistettä, joissa
otetaan vastaan seuraavat kiinteät jätteet lajiteltuina.
metalli
lasi
paperi ja pahvi
energiajäte (muovi)
sekajäte
kansainvälinen ruokajäte
vaarallinen jäte (pienet määrät)
Sataman henkilökunta opastaa kaikkien jätejakeiden lajittelussa oikeisiin paikkoihin.
Jätekontit ovat muuna aikana lukittuina. alusten henkilökuntaa lajittelussa. Kiinteiden
jätteiden jättämisestä satamaan ilmoitetaan alusjäteilmoituksessa.
Lajitteluohjeet
Metalli
säilyketölkit
alumiinivuoat ja foliot
metallikannet
kruunu- ja kierrekorkit
juomatölkit
Ei maalipurkkeja, aerosoleja, akkuja tai muuta ongelmajätettä, kaapeleita, tuubeja.
Lasi
tyhjät lasipullot
tyhjät lasipurkit
Ei kristallia, posliinia, keramiikkaa, ikkuna- tai peililasia, hehkulamppuja, pullonkorkkeja, purkinkansia.
3
Energiajäte
paperi, pahvi
pakkausmuovi (ei PVC)
likainen paperi ja pahvi
muovi (ei PVC)
puupakkaukset
solumuovi
styroksi
Ei biojätettä, PVC-muovia (esim. putkia, letkuja, kansioita, muovitaskuja, piirtoheitinkalvoja, tekonahkaa, suihkuverhoja, muovikäsineitä, leluja), metallia, lasia,
keramiikkaa, kyllästettyä puuta, ongelmajätettä
Kansainvälinen ruokajäte
Kansainvälinen ruokajäte tarkoittaa aluksen ruokajätettä ja mitä tahansa sellaista jätettä,
joka on ollut kosketuksissa ruoan tai ruokajätteen kanssa, kuten käärepapereita ja pakkausjätettä. Tällainen jäte tulee aluksella lajitella erikseen. Jos edellä mainittu ruokajäte
joutuu muun jätteen sekaan, kaikki tämä jäte tulee asetuksen mukaan käsitellä 1. luokan
kansainvälisen ruokajätteen tapaan. Jos EU:n ulkopuolella käyvä alus haluaa toimittaa
kansainvälistä ruokajätettä Kokkolan satamaan, tulee aluksen tehdä siitä ilmoitus vähintään 24 tuntia ennen saapumista.
Vaaralliset jätteet
Jos alus haluaa toimittaa ongelmajätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus ongelmajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Pieniä määriä vaarallisia jätteitä otetaan vastaan sataman jätehuoltopisteisiin.
Muut vastaanotettavat jätelajit:
Jätteenpolttotuhka ja pakokaasujen puhdistusjäte
Jos alus haluaa toimittaa jätteenpolttotuhkaa tai pakokaasujen puhdistusjätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus kyseisen jätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia
ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa
alusta syntyneiden kustannusten perusteella.
Metalliromu
Jos alus haluaa toimittaa metalliromua satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus metalliromun lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen
tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella.
Sähkö- ja elektroniikkajäte
Jos alus haluaa toimittaa sähkö- ja elektroniikkajätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus sähkö- ja elektroniikkajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella.
Nestemäiset haitalliset jätteet
Aluksen, joka jättää suuria määriä haitallisia nestemäisiä jätteitä satamaan, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista alusjäteilmoituksella:
Alusjätteiden toimituksesta vapautettu alus
Jos alus on vapautettu alusjätteen pakollisesta toimituksesta ja ilmoitusvelvollisuudesta,
tulee aluksen toimia seuraavasti:
Satamalle tulee ilmoittaa, että aluksella on vapautus.
Jos varustamolla on omia jäteastioita satama-alueella, jokaisessa jäteastiassa
tulee olla merkittynä käytetyn jätehuoltoyrityksen yhteystiedot.
4
Ongelmajäte (pilssiöljy, kiinteä öljyinen jäte, akut ja paristot, maalit, liuottimet)
tulee säilöä tiiviiseen, kannelliseen, lukittuun ja merkittyyn astiaan. Kaikki nestemäinen ongelmajäte tulee sijoittaa astiaan, jossa on joko korotetut reunat tai
keräysjärjestelmä.
WASTE RECEPTION
- Landfill
- Energy Waste
- Metal
- Solid Oil Waste
- Glass
- Food Waste
- Fluorescent tube
- Paper
- Problem Waste
(battery etc.)
PORT OF KOKKOLA
DEEP HARBOUR
12
WASTE RECEPTION
- Landfill
- Energy Waste
- Metal
- Solid Oil Waste
- Glass
- Food Waste
- Fluorescent tube
- Paper
- Problem Waste
(battery etc.)
2
Liite 6
Kokkolan sataman jätetaksat
Alusten jätemaksut peritään jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä jättääkö alus satamaan jätteitä vai ei.
Alusten jätemaksuja ei kuitenkaan peritä niiltä aluksilta, jotka itse huolehtivat jätteistään
ja jotka Merenkulkulaitos on vapauttanut alusjätteiden jättöpakosta.
Jos jättöpakosta vapautettu alus haluaa jättää jätteitä satamaan veloitetaan syntyneet
kustannukset todellisten kustannusten mukaan.
Aluksen ongelmajätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella.
Alusten jätehuollosta veloitetaan käyntikerralta
seuraavat maksut:
1. KIINTEÄ JÄTE
Jätehuoltomaksua veloitetaan alukselta
- vähin maksu
- korkein maksu
0,10 EUR/NT
63,00 EUR/alus
199,00 EUR/alus
2. ÖLJYINEN JÄTE
Öljyiset jätteet-maksua veloitetaan alukselta 0,22 EUR /NT
- vähin maksu
203,00 EUR / alus
Aluksen, joka käyttää sataman öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava
tästä satamalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelajit ja -määrät sekä jäteöljytankkien tilavuus ja lähtösatama.
Mikäli jätteen käsittelyteho on alle 4 m³/tunnissa, laskutetaan ylimenevä aika todellisten
kustannusten mukaan alukselta tai varustamolta.
Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä (yli 20 m³) voidaan tästä taksasta poiketen sopia tapauskohtaisesti suuremmasta
maksusta aluksen tai varustamon kanssa.
Kokkolan Satama voi myöntää alennusta öljyisten jätteiden jätehuolto-maksuun aluksille, joilla on käytössään öljyisen jätteen määrää merkittävästi vähentäviä laitteita, menetelmiä tai polttoainelaatuja.
3. KÄYMÄLÄJÄTEVESI
Käymäläjätevesimaksua veloitetaan alukselta
0,01 EUR/NT
3
Liite 7
1. YHTEENVETO VOIMASSA OLEVASTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
Satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa laivaliikennettä ja satamien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Satamien jätehuoltosuunnitelmaan liittyvää lainsäädäntöä on mm. seuraavissa
laeissa ja asetuksissa.
Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009)
Jätelaki (646/2011)
EY:n sivutuoteasetus (1069/2009)
Asetus kansainvälisestä liikennevälineestä peräisin olevan ruokajätteen valvonnan
järjestämiseksi (194/2004)
Asetus TSE-riskiaineksen käsittelystä (799/2002)
Vuoden 2004 tammikuun alusta voimaan tullut uudistettu alusjätelaki korvattiin
1.1.2010 alkaen merenkulun ympäristönsuojelulailla(1672/2009) ja merenkulun ympäristönsuojeluasetuksella(76/2010), joka tarkentaa ympäristönsuojelulain säännöksiä. Lait määrittelevät miten alukset menettelevät jätteiden suhteen. Periaatteena on
toimittaa laivajätteet maihin jatkokäsittelyyn. Tarkoituksena on myös, että satamanpitäjä laatii jätehuoltosuunnitelman aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon
järjestämiseksi. Jätehuoltosuunnitelman luonnos on oltava nähtävillä sataman pitäjän
toimipaikassa vähintään 14 päivän ajan sataman toiminta-aikana.
Yleistä jätehuoltoa ohjaava lainsäädäntö on jätelaki (1072/1993) ja jäteasetus
(1390/1993). Uusittu jätelaki on hyväksytty ja se tuli voimaan 1.5.2012. Uusi jätelaki
pyrkii ehkäisemään jätteiden syntymistä sekä lisäämään materiaalitehokkuutta ja jätteiden hyödyntämistä. Tämän lisäksi jätehuoltoa ohjaa myös ympäristönsuojelulaki
(86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Jätelain ja ympäristönsuojelulain
nojalla on annettu myös useita valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätöksiä.
Aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden, kiinteän jätteen sekä käymäläjäteveden vastaanottamisesta peritään maksu jokaiselta satamassa käyvältä alukselta
riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä tai ei (Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009, 10 luku 2.§). Merenkulun turvallisuusvirasto voi myöntää tästä jätteiden jättöpakosta vapautuksen, mikäli alus on säännöllisessä liikenteessä ja sillä on
sopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. (1672/2009, 10 luku 4.§).
Kokkolan sataman jätehuoltoa ohjaavat myös mm. Pohjanmaan jätelautakunnan
päättämät kunnalliset jätehuoltomääräykset
(http://www.ekoso.fi/fi/lainsaadanto.html).
Liikelaitos Kokkolan Sataman jätehuoltosuunnitelma liittyy myös sataman toiminnallisiin ympäristölupiin (Kantasatama, Syväsatama ja Hopeakiven satama). Lupamääräysten mukaan satamassa on oltava asianmukaiset tilat ja varusteet laivojen jätteiden
vastaanottamiseksi sekä muussa toiminnassa syntyvien jätteiden säilyttämiseksi.
Ympäristöluvan noudattamista valvoo ja uusitun jätehuoltosuunnitelman hyväksyy
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Sataman roolia alusjätteiden vastaanottajana ja eri määräysten taustoja on esitetty
seuraavissa kappaleissa. Teksti on poimittu Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilta.
4
2. Öljypäästöt
Itämeri on MARPOL-yleissopimuksen I liitteen mukaan erityisalue, jossa öljypäästöt
on kielletty.
3. Jätteiden jättäminen satamaan
Sääntelyn ja valvonnan avulla varmistetaan, että alukset jättävät jätteensä satamien
vastaanottolaitteisiin. Trafi valvoo sääntöjen täytäntöönpanoa tarkastaen alusjäteilmoituksia ja alusten jätehuoltoa. Lisäksi Trafi myöntää hakemuksesta poikkeusluvan
säännöllisessä reittiliikenteessä oleville aluksille, jotka ovat järjestäneet jätehuoltonsa
yksityisesti jätehuoltoyrityksen kanssa.
Kansallinen lainsäädäntö perustuu Helsingin sopimuksen vuonna 1998 hyväksyttyyn
sääntöön (alusjätteiden jättöpakko) ja HELCOMin suosituksiin sekä aluksella syntyvän
jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa annettuun direktiiviin.
3.1 Alusjätteiden jättöpakko
Säännösten mukaan Suomen alueella olevaan satamaan saapuvan aluksen on ennen
lähtöään jätettävä satamassa oleviin jätteiden vastaanottolaitteisiin kaikki aluksesta
peräisin olevat jätteet ja lastijätteet, joita ei MARPOL-yleissopimuksen ja vuoden
1992 Helsingin sopimuksen mukaan saa päästää Itämeren alueella mereen.
Alusjätteiden jättöpakko koskee mm. seuraavia jätelajeja:
Aluksen konehuoneesta ja lastitiloista peräisin olevat öljyiset jätteet
Pilssivesi, jos aluksella ei ole pilssiveden separointilaitteistoa tai jos alus liikennöi yksinomaan alueella, jolla separointilaitteistoa ei saa käyttää
Kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu X- tai Y-luokkiin ja joilta
vaaditaan säiliöiden esipesu
Kiinteät jätteet ruoantähteitä lukuun ottamatta
Käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi ainoastaan Suomen vesialueella.
Alusjätteiden jättöpakko ei sen sijaan koske mm. seuraavia jätelajeja:
Pilssiveden säilytystankissa oleva pilssivesi, jos aluksella on pilssiveden separointilaitteisto
Kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu Y- tai Z-luokkaan ja joilta ei vaadita säiliöiden esipesua
Käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella
Ruoantähteet, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella.
Aluksen jäteastioissa tai -tankeissa olevia vähäisiä jätemääriä ei kuitenkaan tarvitse
jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin. Esimerkiksi konehuoneesta peräisin olevien öljyisten jätteiden osalta "vähäinen jätemäärä" voidaan tulkita suuremmaksi seuraavista: 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 m³. Jos aluksen
jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 m³, voidaan tankit tyhjentää vasta, kun
ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle.
3.2 Alusjätteistä ilmoittaminen
Suomalaiseen satamaan saapuvien alusten on annettava tulosatamaan aluksesta peräisin olevia jätteitä ja lastijätteitä koskeva ilmoitus. Ilmoitus on annettava vähintään
24 tuntia ennen satamaan saapumista tai välittömästi edellisestä satamasta lähdettäessä, jos matka-aika on alle 24 tuntia.
Jos aluksen tulosatama selviää alle 24 tuntia ennen satamaan saapumista, ilmoitus
tulee tehdä välittömästi lopullisen tulosataman selvittyä. Alusjätteistä ilmoittaminen
5
ei koske sellaisia huvialuksia, jotka voivat ottaa enintään 12 matkustajaa, eikä kalastusaluksia.
3.3. Alusjätemaksu
Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden, kiinteiden jätteiden ja käymäläjätevesien vastaanottamisesta peritään maksu
jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä vai ei (ns. ei erityismaksua -järjestelmä).
Käsittelemättömän käymäläjäteveden osalta maksu peritään, jos alus liikennöi ainoastaan Suomen vesialueella. Maksu voi sisältyä satamamaksuun, jolloin sataman tulee ilmoittaa maksun määrä ja sen perusteet. Maksu voidaan porrastaa esimerkiksi
alustyypin, alusluokan tai aluksen kokoluokan mukaan, mutta maksujen suuruus ei
saa riippua siitä, kuinka paljon jätettä alus jättää satamaan.
Maksusta voidaan myöntää alennusta, jos aluksella käytetään laitteita, menetelmiä
tai sellaista hyvälaatuista polttoainetta, joiden ansiosta aluksen maihin jättämän jätteen määrä on tavallista vähäisempi tai se on hyödynnettävissä. Aluksista peräisin
olevien öljypitoisten jätteiden ja kiinteän jätteen vastaanottamisesta ei kuitenkaan
peritä ei-erityismaksua -järjestelmään liittyvää alusjätemaksua huvialuksilta, jotka
saavat kuljettaa enintään 12 matkustajaa, eikä kalastusaluksilta.
3.4 Poikkeusluvat
Trafi myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden jättöpakkoa ja ilmoitusvelvollisuutta koskevia poikkeuksia aluksille, jotka ovat säännöllisessä liikenteessä, siten että ne liikennöivät toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käyvät vähintään kerran kahdessa viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon ne hakevat
jättöpakkoa koskevaa poikkeusta.
Poikkeus voidaan myöntää myös alukselle, joka on risteilyliikenteessä tai muussa liikenteessä lähtien ja saapuen samaan suomalaiseen satamaan poikkeamatta muissa
satamissa.
Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Kyseisen poikkeuksen saaneet
alukset vapautuvat myös ei erityismaksua -järjestelmään liittyvistä alusjätemaksuista.
3.5 Kiinteät jätteet
Sääntelyn ja valvonnan tavoitteena on ehkäistä kiinteiden jätteiden poistamista alukselta mereen. Tavoitteena on myös edesauttaa ja varmistaa, että alukset toimittavat
kiinteät jätteet, joita ei saa poistaa mereen, satamien vastaanottolaitteisiin.
Trafi valvoo alusten päästömääräysten noudattamista mm. jätepäiväkirjoja tarkastamalla.
Kiinteitä
jätteitä
koskeva
kansallinen
lainsäädäntö
perustuu
MARPOLyleissopimuksen. Niin sanotuilla erityisalueilla (Itämeri) on sallittu ainoastaan ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä
maasta. Erityisalueen ulkopuolella liikennöiviä aluksia koskevat säännöt ovat lievempiä, joskin niiden odotetaan kiristyvän lainmuutoksen myötä.
Aluksista aiheutuvien kiinteän jätteen päästöjen ehkäisemisestä säädetään merenkulun ympäristönsuojelulaissa sekä merenkulun ympäristönsuojelusta annetussa asetuksessa.
3.6. Päästöt ilmaan
Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä merialueista, jossa arvioidaan joka hetki olevan noin 2000 alusta liikenteessä. Suomen rannikolla alustiheys on suu-
6
rinta Suomenlahdella, missä Venäjän satamiin liikennöivät öljytankkerit kasvattavat
sekä öljyonnettomuuden riskiä että painolastiveden mukana leviävien vieraslajien uhkaa.
Alusten ilmapäästöistä merkittävimmät ovat typen- ja rikinoksidit sekä kasvihuonekaasut. Typenoksidit rehevöittävät Itämerta, rikinoksidit puolestaan happamoittavat
vesistöjä. Rikkiin on sitoutuneena myös pienhiukkasia, jotka ovat erityisen haitallisia
ihmisen terveydelle (sydän- ja verisuonitaudit).
3.6.1. Rikkioksidipäästöt
Itämeri on rikkioksidien päästöjen erityisalue (SECA-alue), jossa on tiukemmat päästörajoitukset rikinoksideille. Käytännössä tämä merkitsee polttoaineen rikkipitoisuuden sääntelyä. Heinäkuun alusta 2010 lähtien polttoaineen suurin sallittu rikkipitoisuus Itämerellä on 1,5 prosenttia ja se laskee vuoden 2015 alusta 0,1 prosenttiin.
Vaihtoehtoina vähärikkiselle polttoaineelle on poistokaasujen pesurien (scrubber)
käyttö tai vaihtoehtoiset polttoaineet, esim. nesteytetty maakaasu, LNG.
3.6.2. Typenoksidipäästöt
Liikenteen typenoksidipäästöistä yhteensä 45–50 prosenttia ja kesäkuukausina mereen päätyvästä typen ilmalaskeumasta noin 30-40 prosenttia on peräisin merenkulusta. Typen oksidit rehevöittävät Itämerta ja siksi Itämeren maat ovat harkinneet
Itämeren julistamista erityisalueeksi (NECA-alue), jota koskevat tiukemmat päästömääräykset.
3.6.3. Kasvihuonekaasut
Alusten kasvihuonekaasuja leikataan tulevaisuudessa rakentamalla energiatehokkaampia aluksia. Uusille aluksille on kehitetty ns. EEDI-indeksi (Energy Efficiency Design Index), jonka avulla vähennetään mm. alusten polttoaineenkulutusta.
3.6. Painolastivedet ja vieraslajit
IMOssa hyväksyttiin helmikuussa 2004 kansainvälinen yleissopimus International
Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments.
Sopimuksella pyritään ehkäisemään alusten painolastivesien mukana leviävien vieraiden eläin- ja kasvilajien kulkeutumista uusiin elinympäristöihin.
Yli kymmenen vuotta valmisteltu sopimus tulee voimaan vaiheittain sen jälkeen kun
30 maata, jotka edustavat vähintään 35 prosenttia maailman kauppalaivaston tonnistosta, on sen ratifioinut.
3.6.1. Vieraslajit
Ilman lastia kulkevat alukset tarvitsevat merikelpoisuutensa säilyttääkseen painolastivettä, joka pumpataan mereen lastaussatamassa. Näin maailmalla siirretään vuosittain 3-4 miljardia tonnia painolastivettä satamasta toiseen. Painolastiveden ja sedimenttien mukana kulkeutuu kuitenkin tuhansia eläin- ja kasvilajeja vieraisiin ympäristöihin, joissa ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, järkyttää alueen ekologiaa ja
aiheuttaa niin terveydellisiä kuin taloudellisiakin haittoja. IMOn arvion mukaan näiden
tulokaslajien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat vuosittain kymmeniä miljardeja
euroja.
3.6.2. Painolastiveden hallintasuunnitelma
Yleissopimus sisältää kaikkia aluksia koskevia määräyksiä painolastiveden hallintasuunnitelmasta. Siinä on myös säännöt painolastiveden ottamisesta, vaihtamisesta
aavalla merellä ja painolastitankkien tyhjentämisestä mahdollisimman haitattomasti.
Lisäksi satamavaltioiden tulee huolehtia muun muassa siitä, että telakoitavien alusten
painolastitankkeihin kertyneiden sedimenttien vastaanotto on järjestetty.
3.6.3. Painolastiveden käsittelylaitteisto
Yleissopimuksen mukaan vuonna 2009 tai sen jälkeen rakennettavat alukset on varustettava vaiheittain vuosina 2009-2016 painolastiveden käsittelylaitteistolla, jolla
estetään eliölajien leviämistä. Samat vaatimukset koskevat vaiheittain myös ennen
7
vuonna 2009 rakennettuja aluksia siten, että vuoden 2016 jälkeen kaikkien alusten
on oltava varustettuja käsittelylaitteistoilla.
3.7. Pohjamaalit
Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on vuodesta 1988 lähtien keskusteltu
tarpeesta rajoittaa eräiden antifouling- eli kiinnittymisenestomaalien käyttöä aluksissa. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet orgaanisia tinayhdisteitä sisältävät maalit,
joiden käyttö on mm. EU-maissa kielletty kokonaan aluksissa ja vedenalaisissa rakenteissa.
Alusten myrkyllisten pohjamaalien käytön kieltävä yleissopimus (International Convention on the Control of Harmful Antifouling Systems, AFS) hyväksyttiin lokakuussa
2001 Lontoossa pidetyssä diplomaattikonferenssissa. Yleissopimus tuli voimaan syyskuussa 2008.
Pohjamaalit, joiden käyttö on kielletty tai rajoitettu, on esitetty sopimuksen liitteessä
1. Orgaanisia tinayhdisteitä sisältävien pohjamaalien käyttö kiellettiin vuonna 2003.
Vuoden 2008 alkuun mennessä alusten pohjissa olleet orgaanisia tinayhdisteitä sisältäneet pohjamaalit tuli poistaa tai peittää maalilla, joka estää orgaanisten tinayhdisteiden liukenemisen veteen. Määräykset koskevat kaikkia aluksia.
3.7.1. Todistuskirjat
Aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 400, tulee olla kansainvälinen antifouling-todistuskirja (International Antifouling System Certificate). Tätä pienemmillä
aluksilla, joiden pituus on vähintään 24 metriä, on oltava aluksen omistajan tai tämän
valtuuttaman asiamiehen allekirjoittama ilmoitus kiinnittymisenestojärjestelmästä
(AFS-ilmoitus) osoituksena siitä, että alus on vaatimusten mukainen.
3.8. Ruuman pesuvedet
Kansainvälinen Merenkulkujärjestön (IMO) MARPOL -yleissopimuksen liite V tuli voimaan 1.1.2013. Tämän yleissopimuksen mukaan Itämeren erityisalueella laivojen tulee jättää kaikki ruuman pesussa syntyvät jätevedet maihin merialueen erityisluonteen vuoksi.
Euroopan Unioni on antanut direktiivin 2000/59/EY aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa MARPOL periaatteiden mukaisesti. Direktiivi
sisältää myös ruuman puhdistuksesta aiheutuvat jätevedet.
Suomi ei ole pystynyt viemään uudistuksia omaan lainsääntöönsä määräajassa. Tämän perusteella Merenkulun turvallisuusvirasto (TRAFI) on tiedottanut seuraavaa
(23.11.2012):
Vuodenvaihteen jälkeen Suomen lipun alla purjehtivissa aluksissa, Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä noudatetaan kansallista lainsäädäntöä irtolastien kuljetuksissa, ulkomaisissa satamissa tulee noudattaa kyseisen valtion lainsäädäntöä.
Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen on havaittu yleisesti että satamien ruuman
pesuvesien vastaanottomahdollisuudet eivät vastaa säädöksiä. Tämän perusteella
IMO on antanut uudet ohjeet, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Näiden uusien ohjeiden mukaan mitään kiinteitä lastijäämiä ei saa laittaa mereen ja ruuman pesuvesiä
saa laittaa mereen yli 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta tai yhtenäisestä jääkentästä, jos aluksen lähtö- tai tulosatamassa ei ole asianmukaisia vastaanottomahdollisuuksia. Kevennys voimassa vuoden 2014 loppuun.
Sataman velvollisuus vastaanottaa ruuman pesuvesiä määrätään tulevassa suomalaisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntö sisältänee myös määräyksen mahdollisista
sanktioista. Hallituksen esitys tulee vuonna 2014 ja asetus tulee todennäköisesti
voimaan 1.1.2015.
8
Lainsäädäntö nyt:
Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009
Asetus merenkulun ympäristönsuojelusta 28.1.2010/76
Nykyinen lainsäädäntö on voimassa kunnes hallituksen esitys on käsitelty eduskunnassa ja voimaatulopäivämäärä on täytetty. Nyt sataman on otettava vastaan lastijätteet mutta lastijätteet ei nyt kuulu ”ei eri maksua” – järjestelmään.
Ruuman pesuvesiä ei ole nykyisessä lainsäädännössä määritelty. Kustannukset satamille tulevat lisääntymään sillä esitetyssä periaatteessa pesuvesien vastaanotto kuuluisi ”ei eri maksua” –järjestelmään. Maksu saa olla esim. laivan kokoon perustuva
mutta ei saa perustua jätettävään määrään