1. No category

FCG Finnish Consulting Group Oy
Kaustisen kunta
KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
Selostus
403-D1042
Ehdotus, 11.5.2012 (tark. 11.6.2012)
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
11.5.2012 (11.6.2012)
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
5
TIIVISTELMÄ ................................................................................................................ 1
1.1
Tunnistetiedot .................................................................................................. 1
1.2
Kaavan tarkoitus .............................................................................................. 1
1.3
Suunnittelualue ................................................................................................ 1
1.4
Tiivistelmä ....................................................................................................... 2
OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................... 4
2.1
Kaavatyön aloitusvaihe ..................................................................................... 4
2.2
Selvitysten laatiminen ja päivittäminen ............................................................... 4
2.3
Keskustan kehittämissuunnitelma....................................................................... 4
2.4
Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos ............................................................. 5
2.5
Kaavaehdotusvaihe........................................................................................... 5
2.6
Kaavan hyväksyminen ...................................................................................... 5
2.7
Osallistuminen ja vuorovaikutus ......................................................................... 5
LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................. 7
3.1
Selvitys
3.1.1
3.1.2
3.1.3
3.1.4
3.1.5
3.1.6
3.1.7
3.1.8
3.1.9
suunnittelualueen oloista ....................................................................... 7
Maisema .............................................................................................. 7
Luonnonympäristö ...............................................................................10
Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla ...........................................14
Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri .............................................17
Maanomistus.......................................................................................19
Yhdyskuntatekniikka ............................................................................19
Liikenne..............................................................................................20
Väestö ja asuminen..............................................................................24
Työpaikat ja palvelut............................................................................26
3.2
Suunnittelutilanne ...........................................................................................28
3.2.1
Maakuntakaava ...................................................................................28
3.2.2
Yleiskaava ..........................................................................................29
3.2.3
Asemakaava .......................................................................................33
3.2.4
Rakennusjärjestys ...............................................................................33
SUUNNITTELUN TAVOITTEET .............................................................................................34
4.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT .....................................................34
4.2
Kunnan asettamat tavoitteet .............................................................................34
4.3
Viranomaisten asettamat tavoitteet ...................................................................35
4.4
Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet ......................................35
4.5
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet.................................................................36
4.5.1
Valmisteluvaiheen palaute ....................................................................36
4.5.2
Ehdotusvaiheen palaute........................................................................36
YLEISKAAVAN KUVAUS ....................................................................................................37
5.1
Aluevaraukset .................................................................................................37
5.2
Mitoitus ..........................................................................................................37
5.3
Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset ...........................................................38
5.3.1
Asuminen ...........................................................................................38
5.3.2
Maa- ja metsätalous.............................................................................39
5.3.3
Palvelut ja työpaikkatoiminnot...............................................................40
I
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
II
11.5.2012 (11.6.2012)
5.3.4
5.3.5
5.3.6
5.3.7
5.3.8
5.3.9
6
7
Liikenne..............................................................................................41
Yhdyskuntatekniikka, erityisalueet ja -merkinnät .....................................41
Pohjavesialueet ...................................................................................42
Virkistys .............................................................................................42
Rakennetun ympäristön arvot ...............................................................43
Ympäristön häiriötekijät........................................................................45
YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET..............................................................................................46
6.1
Vaikutusten arviointi ........................................................................................46
6.2
Suhde maakuntakaavaan .................................................................................48
6.3
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...............................................49
OSAYLEISKAAVATYÖN ETENEMINEN .....................................................................................50
LIITTEET
•
•
•
Liite 1. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 7.10.2008
Liite 2. Mitoitus (FCG Planeko Oy, 2008)
Liite 3. Keskustan osayleiskaava, valmisteluvaiheen vastineet
LIITEMATERIAALI/ERILLISSELVITYKSET
• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.2.2010
• Kuntakeskuksen kehittämissuunnitelma, 18.11.2009
ERILLISET ASIAKIRJAT JA LÄHTEET
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Geologian tutkimuskeskus, GTK. http://www.gtk.fi
Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kaustisen kunta,
LVM, Liikenneturva, Poliisi (2006).
Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). KeskiPohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Kokkola.
Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030. Oy Talentek Ab ja Strafica Oy (2006).
Liikennemääräkartta 2007, Tiehallinto / Vaasan tiepiiri (2008).
http://www.tiehallinto.fi
Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). http://www.ymparisto.fi/
Maanmittauslaitos, Karttapaikka. http://www.karttapaikka.fi
Maanmittauslaitos, paikkatietoikkuna, kansallinen paikkatietoportaali,
www.paikkatietoikkuna.fi
Tilastokeskus, http://www.tilastokeskus.fi
Ympäristöhallinnon
Herttaja
Oiva–tietojärjestelmät,
http://www.ymparisto.fi/oiva
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
1 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
KAUSTISEN KUNTA
KAUSTISEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
1
TIIVISTELMÄ
1.1
Tunnistetiedot
Selostus liittyy 11.5.2012 päivättyyn ja 11.6.2012 kunnanhallituksen tarkistamaan keskustan osayleiskaavaan.
Kaavan laatimisesta Kaustisen kunnan ohjauksessa on vastannut FCG Finnish
Consulting Group Oy (ent. FCG Planeko Oy).
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
1.2
Kaavan vireille tulo: vuoden 2007 kaavoituskatsaus
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 §): 7.10.2008
Osayleiskaavan selvitykset on tehty vuosina 2008–2010
Kaustisen kunta teetti osayleiskaavan pohjaksi Kaustisen kuntakeskuksen kehittämissuunnitelman, joka valmistui syksyllä 2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan, alkaen 6.4.2010
Kaavan nimi muutettiin muotoon keskustan osayleiskaava
Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, KHALL § 260 asettaa osayleiskaavan
valmisteluaineiston nähtäville
Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30§): 17.11.–
17.12.2010
Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen: xx.xx.2012
Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65§ ja MRA 19§): xx.xx.- x.x.2012
Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 §): xx.xx.20xx
Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan: xx.xx.20xx
Kaavan tarkoitus
Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen
osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan
rakennusluvan perusteena A-, AM- ja RA-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta (MRL 72 §).
1.3
Suunnittelualue
Osayleiskaava-alue sijaitsee Kaustisen kirkonkylässä, kunnan keskustassa.
Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan,
Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet.
Suunnittelualuetta rajaavat lännessä Kruunupyyn kunnan raja, pohjoisessa
Salonkylän osayleiskaava ja etelässä Järvelän osayleiskaava. Järvelän ja Salonkylän alueille on laadittu yhteinen osayleiskaava (2006). Idässä suunnittelualuetta rajaavat Österharjun metsäalueet.
Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 16 km², josta vesialueita noin 0,4
km². Rantaviivaa on Perhonjoen rannat mukaan lukien yhteensä noin 10 km.
Suunnittelualueesta suurin osa on lähes rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen keskellä sijaitsee Kaustisen ydinkeskusta, jota ympäröivät
pientaloalueet.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
2 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 1. Yleiskaava koskee Kaustisen keskustaa ja sen lähiympäristöä
(OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010).
1.4
Tiivistelmä
Laadittavalla osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Kaustisen kunnassa,
Kirkonseudun alueella. Kunnanhallitus on 3.12.2007 hyväksynyt Kirkonseudun
osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet:
•
Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista
yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta.
•
Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä.
•
Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan.
•
Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan
(2006) henkisenä.
Kaavaa varten tehtiin kaava-alueen laajennusosien luontoselvitys sekä
Kaustisen kuntaa koskeva kaupan selvitys. Lisäksi ranta-alueelta tehtiin
kantatilaselvitys.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
3 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kaavatyön pohjaksi luotiin keskustan kehittämissuunnitelma. Kaustisen
keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi,
rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan Unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa.
Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle.
Tavoitteiden, selvitysten, viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden, kehittämissuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadun palautteen perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos ja siitä edelleen
osayleiskaavaehdotus neuvotteluiden ja saadun palautteen pohjalta.
Osayleiskaavan tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön
yleispiirteinen ohjaaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena AM-, A- ja RA-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen
osalta. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu asemakaava-alueille tai alueille, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
4 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
2
OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET
Kaustisen kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta 3.12.2007.
Alueella on ollut voimassa rakennuskielto 31.12.2009 saakka. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia.
2.1
Kaavatyön aloitusvaihe
Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksen yhteydessä.
Kaustisen kunta pyysi 27.2.2008 tarjousta kirkonkylän (keskustan) osayleiskaavan laatimisesta. Tekninen lautakunta valitsi 18.3.2008 § 33 kaavaa laativaksi tahoksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n (ent. FCG Planeko Oy,
Suunnittelukeskus Oy).
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 7.10.2008 Kaustisella.
Keskustan osayleiskaavan laatimiseen liittyvät selvitykset tehtiin vuosina
2008–2010.
Rantavyöhykkeeltä, jota ei ole asemakaavoitettu, on tehty emätilaselvitys.
2.2
Selvitysten laatiminen ja päivittäminen
FCG aloitti kaavan laatimisen keväällä 2008. Kaavatyöhön liittyen laadittiin
seuraavat selvitykset:
•
•
•
2.3
Luontoselvitys kaava-alueen laajennusosille (Toholammen ja Teerijärven suunnat). Pohjanmaan Luontotieto, Riina Ala-Risku, 2008.
Kaustisen kaupallinen selvitys. Työssä päivitettiin Keski-Pohjanmaan
kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tiedot Kaustisen kunnan osalta. FCG Planeko Oy, 2008.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group
Oy, Kaustisen kunta, 2009.
Keskustan kehittämissuunnitelma
Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma on visio Kaustisen keskustasta
noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle kehittämisrahaa.
Työ tehtiin FCG:ssä Kaustisen kunnan toimeksiannosta. Työn taustalla on tarve kehittää Kaustisen keskustaajaman elävyyttä ja toimivuutta, väestön elämänlaatua sekä palveluiden saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Tarkoituksena työssä oli luoda perusteet kaavoitukselle ja rakentamiselle:
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
5 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
•
•
•
•
2.4
keskustan kehittäminen entistä enemmän kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi
keskustan rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen yhdistettynä yhdyskuntarakentamisen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen
elinkeinoelämän toimintaedellytysten, palveluiden ja kevytliikenneympäristön kehittäminen toiminnallisena kokonaisuutena
keskustaajaman toimivuuden, näkyvyyden, vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden parantaminen.
Kaavan valmisteluvaihe ja kaavaluonnos
Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen
maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto
päätettiin asettaa nähtäville syksyllä 2010. Samalla kaavan nimi täsmennettiin kirkonkylä osayleiskaavasta muotoon keskustan osayleiskaava.
Kaavan valmisteluvaiheen aineiston, kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen
liitteineen, ollessa nähtävillä saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä.
Näihin on laadittu vastineet. Vastineraportti on selostuksen liitteenä.
2.5
Kaavaehdotusvaihe
Osayleiskaavan ehdotus on laadittu luonnoksesta saadun palautteen sekä
kunnan ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.
2.6
Kaavan hyväksyminen
Osayleiskaavan hyväksyy Kaustisen kunnanvaltuusto.
2.7
Osallistuminen ja vuorovaikutus
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa:
•
•
•
•
•
Kuntalaiset
Kunnassa työssäkäyvät henkilöt
Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat
Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen asukkaat
Kaavamuutosalueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja
maanviljelijät
B Viranomaiset
•
•
Länsi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
o ent. Länsi-Suomen ympäristökeskus
o ent. Tiehallinto / Vaasan tiepiiri
Keski-Pohjanmaan liitto
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
6 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
•
•
K.H.Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / Museovirasto
Palo-/pelastusviranomainen
C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
•
•
Energia- ja teleyhtiöt
Luonnonsuojelupiiri
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia
ja lausua kaavasta mielipiteensä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
7 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
3
3.1
LÄHTÖKOHDAT
Selvitys suunnittelualueen oloista
Kaustisen kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaustiselta on matkaa Kokkolaan 45 km, Pietarsaareen 55 km ja Kannukseen 60 km. Kaustisen pinta-ala on 361,22 km2. Vuonna 2012 Kaustisen
asukasluku oli 4300 henkeä. Kaustisen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus
sekä maa- ja metsätalous.
Suunnittelualue sisältää Ylijoen, Tanhuanpään, Pappilanniemen, Lähdehaan,
Kappelin, Pajalan, Virkkalan ja Mosalan osa-alueet. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 13 ja kantatie 63.
Kuva 2. Kaava-alueen rajaus.
3.1.1
Maisema
Maisemakuva
Keski-Pohjanmaa sijoittuu kahden maisemamaakunnan, Pohjanmaan ja Suomenselän, alueelle. Maakunnalle on tyypillistä järvien vähäisyys sekä jokilaaksojen halkaisemat metsä- ja suoseudut. Rikasta merellistä perintöä edustavat
rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastaja-yhdyskunnat. Merellisen luoteisosan vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen.
Keski-Pohjanmaan perinteistä maisemakuvaa hallitsevat luonnonmaisemien
ohella kulttuurimaisemat: kylät, asutusryhmät, viljelykset ja laitumet. Maakunnalle on tunnusomaista jokivarsille kehittynyt asustustoiminta.
Viime vuosikymmenten suurimpia maisemallisia muutoksia aiheuttaneet tekijät ovat olleet etenkin maatalouden ja rakentamisen tehostuminen. Perinteisen, luonnon niittyjä laaja-alaisesti hyödyntäneen maatalouden nykyaikaistuminen on toisaalta lisännyt avoimuutta tehokkaasti käytetyillä viljelyalueilla ja
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
8 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
toisaalta vähentänyt avoimuutta aiemmin laidunnetuilla tai niitetyillä viljelysten reuna-alueilla ja rannoilla. Muutosten myötä perinteinen rakennuskanta
on väistymässä ja maisemakuva yksipuolistumassa. Muutos ei sinänsä ole
haitallista, se kuuluu luonnollisena osa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Negatiivisena muutokset on koettu silloin kuin ne uhkaavat tärkeäksi koettuja arvoja, kuten maisemaa, luontoa tai perinteitä.
Maisemarakenne
Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksu sekä rannikko ovat tasaista kapeiden jokilaaksojen viljelysaluetta. Lesti- ja Perhonjokien ala- ja keskijuoksun
kunnat kuuluvat siihen. Tälle alueelle sijoittuvat Himanka, Kannus, Lohtaja,
Kälviä, Ullava, Kaustinen, Veteli ja osa Toholampea ja Kokkolaa. KeskiPohjanmaan jokiseutu ja rannikkoalueella vuorottelevat jokilaaksot, lähes
huomaamattomiksi tasoittuneet harjujaksot ja drumliiniharjanteet. Harjujaksot päättyvät rannikolla Vattajan ja Kalajoen laajoihin lentohiekkakenttiin. Moreenimuodostumia, drumliineja, kumpumoreeneja, suuria siirtolohkareita ja
huuhtoutuneita louhikoita esiintyy jokilaaksojen välisillä alueilla. Laajimmat
peltoalueet avautuvat Lestijoen jokilaaksossa ja Kokkolan entisillä merenpohjan savikoilla. Muualla pellot seuraavat pikkujokien varsia kapeina nauhoina,
leveten yleensä vain alajuoksun varsilla laajemmiksi aukeiksi. Jokilaaksojen
väliin jää asumattomia sydänmaita, karuja mäntykankaita, rämeitä ja nevoja.
Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet
Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti ja ylikunnallisesti arvokkaat maisemaalue-ehdotukset edustavat maakunnalle luonteenomaisia ja edustavimpia
luonnonmaisemia, maatalouskyliä ja keskustaajamien kulttuurihistoriallisia
kohteita. Paikallisesti arvokkaat maisema-alue-ehdotukset ovat pienempiä
maalaisympäristöjä. Näistä kokonaisuuksista useilla on runsaasti hyvin arvokkaitakin osatekijöitä, mutta vähäisen laajuutensa vuoksi ovat karsiintuneet
pois ylikunnallisesta luokasta paikallisesti arvokkaiksi.
Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan pohjoispuolella
Perhonjokilaakson kulttuurimaisema on kapea viljelty jokilaakso, noin seitsemän kilometrin pituinen ja keskimäärin kilometrin levyinen. Laakson kummallakin puolella kulkee maisemaa rajaava harjujakso. Laakso on vanhaa asuinaluetta, ja siellä on useita kyliä. Kivikautiset asuinpaikat sijoittuvat nykyisten
kylien läheisyyteen. Kaussenkankaaseen ja Luomalaan lienee tullut asutusta
jo 1400-luvulla, sillä nämä ovat Penttilän talon kanssa vanhimpia taloja Kokkolan ylämailla. Kaussenkangas, Luomala ja Puumala ovat sijoittuneet Perhonjoen eteläpuolella vanhan maantien varteen mäkiosuuksille. Avoimen jokilaaksoviljelysmaiseman keskellä sijaitsevalla Kaussenkankaalla oleva vanha
perinteinen maalaispiha erottuu ympäristöstään ja on maisemallisesti hyvin
arvokas. Kankaalla on säilynyt kolme uljasta pohjalaistaloyksilöä joiden viereen on rakennettu kaksi uutta päärakennusta. Tänä päivänä pihapiirinä toimiva ympäristö edustaa vanhaa raittiasutusta.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
9 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 3. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan pohjoispuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001).
Perhonjokilaakson kulttuurimaisema keskustan eteläpuolella
Maisema-alue keskustan eteläpuolella on noin viiden kilometrin pituinen ja kilometrin levyinen. Luonnonpiirteet asettavat kylämaisemalle selkeät visuaaliset rajat. Maisema-alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Perusolemukseltaan maisema-alue edustaa kallio- ja harjualueiden kehystämää
luode-kaakkoissuuntaista viljavaa jokivarsimaisemaa, jonka maisemarakenteen perusrungon muodostavat joki, melko tasainen viljelty Perhonjokilaakso
ja sitä rajaavat ympäristöstä selkeästi, korkeammat karuhkot metsäiset, osittain soistuneet moreeni- ja kallioselänteet sekä joen itäpuolella harjujakso.
Nämä ovat olleet perinteisesti kyläläisille myös näköala- marjastus- ja retkeilypaikkoja. Jokilaaksoa rajaavat kallioalueet ovat suhteellisen korkeita muuhun ympäristöön verrattuna ja hallitsevat maisemakuvaa.
Perinteiseen kulttuurimaisemaan Kaustisella kuuluu jokivarsiasutus. Suurin
osa asutuksesta on vieläkin jokivarsien tuntumassa, joskin maaviljelyn merkitys ei ole enää niin suuri. Perinteinen Perhonjokivarsimaisema on muuttunut
varsinkin salaojituksen ja latojen katoamisen seurauksena. Maisemakuvallisesti joki on merkittävin elementti maisemarakenteessa, vaikkakin sen rantojen vesakoituminen onkin muuttanut sen luonnetta. Joelle avautuu nykypäivänä ainoastaan harvoista paikoista näköalaoja, sillä jokivarsi on hyvin pensoittunut ja ainoastaan maiseman halki kiemurteleva pensoittunut nauha kertoo joen olemassaolosta. Peltoalueiden avoimen kokonaisuuden säilyttäminen
avoimena on sekä maisemakuvan että kulttuurihistorian kannalta tärkeää. Lisäksi useat rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet pihapiireineen vaativat
ympärilleen tilaa.
Perhonjoen länsipuolella asutus on sijoittunut nauhamaisesti sekä jokirantaan
että vanhan tien varteen. Vanhan tien varressa on sotilastorppa 1700-luvun
puolivälistä, vanha kievari 1800-luvun puolivälistä sekä Kentalanmäen tiivis
asutus. Kentalanmäkeen eli Pelimanninmäkeen liittyy voimakkaasti pelimannihistoria. Mäellä on mm. Konsta Jylhän vaimon kotitalo. Maisema-alueella sijaitsee paikallisesti merkittävä Rantakosken laidun. Lampaat ja lehmät ovat
laiduntaneet kivistä rantalaidunta noin 40 vuotta. Kohde on pinta-alaltaan 0,2
ha ja sen läheisyydessä sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä kivikautisia asuinjäännöksiä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
10 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Jokilaakson itärannalla kulkee harjujakso, johon Perhonjoen itäpuolinen asutus tukeutuu. Järvelässä on asutusta myös jokirannassa. Täältä voidaan mainita vanhat Luomalan ja Kentalan (1700-luvulta) talot, jotka on siirretty jokirantaan muusikkojen taloiksi. Perhonjoen itäpuolella on tiehen tehty oikaisu,
ja sen varrelle on tullut jonkin verran uutta asutusta. Vanhoista silloista on
jäljellä Penttilän jokisilta keskustassa. Järvelän kohdalla olevan riippusillan
osalle on suunniteltu palauttava saneeraus, joka tullaan toteuttamaan lähiaikoina. Saneerauksessa sillan puukaiteet palautetaan ja nykyään ainoastaan
kevyen liikenteen käytössä oleva silta palautetaan myös ajoneuvoliikenteen
käyttöön.
Kuva 4. Perhonjokilaakson kulttuurimaisemaa keskustan eteläpuolella. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001).
3.1.2
Luonnonympäristö
Maa- ja kallioperä, pinnanmuodot
Kuva 5. Kaustisen maaperäkartta (GTK 2008).
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
11 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kaava-alueella on hyvin monipuolinen maaperä. Perhonjoen varsilla maaperä
on pääosin hietaa. Joen varsilla on kuitenkin myös hiesualueita ja alueita, joilla on hienoa hietaa. Joen itäpuolella on hiekkavyöhyke, jonka sisällä on soraalue Kaustisen keskustan koillispuolella. Hiekkavyöhykkeestä itään löytyy sara- ja rahkaturvealueita. Turvealueiden jälkeen maaperä on pääosin moreenia. Perhonjoen länsipuoli koostuu pääosin sara- ja rahkaturvealueista sekä
moreenialueista. Kaustisen keskustan lounaispuolella on kallioalue (Puhkion
kallio). Puhkion kalliosta luoteeseen on myös toinen pienempi kallioalue.
Vesiolosuhteet
Pohjavesi
Kaustisen kuntaa halkoo luode-kaakko –suuntainen harjujakso, joka jakautuu
Kaustisen pohjoispuolella kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi. Näistä laajempi
harjujakso jatkuu luoteeseen Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin läpi
Pohjanlahteen. Pienempi harjujakso jatkuu Kaustisen pohjoisosassa pohjoisluoteeseen haarautuen edelleen kahdeksi erilliseksi harjujaksoksi Nuolinenjärven eteläpuolella.
Murroslaaksoa reunustavat kallioiset selänteet, joiden rinnealueet ovat hiekkamoreenipeitteisiä. Parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset jatkuvat murroslaakson keskiosiin paksun savikerroksen peittäminä.
Suunnittelualueella on pohjavesialueita, mutta myös suunnittelualueen pohjoispuolella on myös vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita.
Oosinharjun, Kaustin, Åsen A, Åsen B, Koppeloharjun, Peltokydönharjun ja
Pläkkisenharjun vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita koskeva suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2009. Pohjavesialueet sijoittuvat Kaustisen kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevat
yksityiset Jylhän ja Kuorikosken vesiosuuskuntien vedenottamot sekä Kaustisen vesilaitoksen pohjavedenottamoita.
Kuva 6. Kaustisen pohjavesialueet.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
12 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Taulukko 1. Kaustisen pohjavesialueet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (Hertta/OIVA-tietojärjestelmä 28.5.2008).
Pohjavesialueen nimi
Åsen A
Åsen A
Oosinharju
Oosinharju
Oosinharju
Kausti
Kausti
Kausti
Pohjavesialueen
tunnus
1023651 A
1023651 A
1023601
1023601
1023601
1023604
1023604
1023604
Pohjavesi- Kokonais- Muodostumisalueen
pinta-ala alueen pinta-ala
luokka
(ha)
(km2)
1
166,44
1,48
1
138,99
1,48
1
93,59
1,60
1
160,04
1,60
1
51,93
1,60
2
77,38
0,79
2
59,60
0,79
2
26,93
0,79
Arvio muodostuvan
pohjaveden
määrästä (m3/d)
900
900
1000
1000
1000
500
500
500
Kuva 7. Suojelusuunnitelman lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
13 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Suojelusuunnitelmassa on lisäksi osoitettu suojavyöhykkeet. Esitetyt vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet Oosinharjun ja Åsen A pohjavesialueella ovat Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisia. Vesioikeudellisten
suoja-alueiden rajauksien tarkennuksessa on huomioitu esiintymien hydrogeologiset olosuhteet sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuerajaukset.
Lähisuojavyöhykkeiden avulla pyritään turvaamaan pohjaveden laatu mm. rajoittamalla rakentamisesta ja viljelytoiminnasta pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Kaukosuojavyöhykkeillä tulee noudattaa suojelurajoituksia. Vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueille tule sijoittaa mm. seuraavia laitoksia tai toimintoja:
• teollisuuslaitoksia tai vastaavaa yritystoimintaa
• laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja
• matkailukeskuksia, ravitsemusliikkeitä ja vastaavia laitoksia
• asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä kunnalliseen viemäriverkostoon
• hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja
Pintavesi
Kaustisen tärkein vesistö on Perhonjoki. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueilla olevista pienistä järvistä. Latvaalueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen
Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan
järviryhmään. Täältä joki laskee 160 kilometrin pituisen juoksunsa jälkeen Perämereen maakuntakeskuksen, Kokkolan, pohjoispuolitse.
Tulvariski
Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta saadun lausunnon (15.7.2010) mukaan
Kaustisen keskustan alueelle ei ole laadittu tulvakarttaa. Keski-Pohjanmaan
ympäristökeskus antoi Kaustisen keskustaan ja lähialueille lausunnon alimmasta rakennuskorkeuksista 23.11.1995. Rakennuskorkeuksien määrittämisperusteita on sen jälkeen täsmennetty maa- ja metsätalousministeriön asettaman suurtulvatyöryhmän loppuraportissa. Siinä esitetään, että ”tulvaalueille ei sijoiteta uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja niin,
että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa”.
Yleiskaava-alue sijaitsee Perhonjoen paaluvälillä 598-00–635+00. Perhonjokivarresta on hajahavaintoja tulvakorkeuksista ja alue on ilmakuvattu kevään
2000 tulvan aikana. Tuolloin tulva vastasi suuruudeltaan noin 1/20 tulvan
toistuvuutta. Tulvahavaintojen ja Pirttikosken voimalaitoksen lupapäätöksen
perusteella arvioidaan kerran sadassa vuodessa toistuvalla tulvalla vedenkorkeuden nykytilassa olevan N60-tasossa seuraavan:
-
kaava-alueen alavirranpuoleisella rajalla (paalulla 589+00)
Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella (paalulla 615+00)
Pirttikosken voimalaitoksen yläpuolella (paalulla 616+00)
Mosalankosken alapuolella (paalulla 626+00)
Mosalankosken yläpuolella (paalulla 627+00)
kaava-alueen ylävirranpuoleisella rajalla (paalulla 635+00)
+
+
+
+
+
+
53,70
54,00
55,30
55,40
57,50
57,70
m
m
m
m
m
m
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesistöyksikön lausunnon mukaan alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä näihin arvioituihin tulvakorkeuksiin lisätään
laskennan epävarmuudesta, jääpatojen vaarasta, ilmastonmuutoksen ennakoinnista sekä muista tekijöistä johtuva lisäkorkeus 0,7 m. Kastuessaan vau-
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
14 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
rioituvat tavanomaiset rakenteet tulee sijoittaa alimman rakentamiskorkeuden
yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi sijoittaa tätäkin
ylemmäs. Suvannoissa välikorkeudet voidaan määrittää tapauskohtaisesti.
Kuva 8. Perhonjoki (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004).
3.1.3
Luontokohteet yleiskaavan laajennusalueilla
Kaustisen yleiskaavaa varten tehtiin tarkempi luontoselvitys kahdelta erilliseltä yleiskaavan laajennusalueelta, jotka sijaitsevat Teerijärventien ja Toholammintien varressa yhteensä n. 360 ha alueella.
Teerijärventien alue (n. 180 ha) muodostuu matalien moreenikankaiden talousmetsistä, joiden ympärillä on ojitettuja soita. Alueella on myös ampumarata
ja viljelyksessä oleva pelto. Tervahauta Kanelbackenin pohjoispuolella on vielä
epäselvästi näkyvissä. Alueen metsät ovat enimmäkseen karunpuoleista tuoretta kangasta (ns. metsälauhatyyppiä) sekä kangasrämettä. Kruuppakkalla
ja Råbackenilla esiintyy kuivahkoa kangasta. Peruskallio on esillä muutamissa
kohdin alueen eteläreunassa. Kalliopaljastumien ympärillä on kuivaa kangasta. Alueen suot ovat ojitettuja isovarpu- ja pallosararämeitä. Isonevan reunaalueen pohjoisrajalla on tupasvillarämettä.
Teerijärventien alueella Hestopsin mäki on uudistusikäistä kuusikkoa. Muuten
alue on männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Soilla kasvaa koivua
runsaana sekapuustona. Toholammintien alue (n. 180 ha) muodostuu Ison ja
Pienen Kalaveden sekä Mustaojan ympäristön rantanevoista sekä niitä ympäröivistä talousmetsistä ja ojitetuista puustoisista soista. Peruskalliota ei ha-
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
15 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
vaittu alueella mutta pieniä muinaisrantakivikoita eli ns. pirunpeltoja on useita, mm. Mustalammin pohjoisrannalla. Harjumuodostelmia ei havaittu.
Kalavedenoja (Hyötyvedenoja) on tummavetinen ja hiekkapohjainen pikkujoki, jossa on kesäaikaan voimakas virtaus. Joki laskee Vissaveden tekojärvestä
Ison Kalaveden kautta Tastulanjärveen. Toholammintien pohjoispuolella joki
meanderoi ja siinä on muutama lohkareinen koskipaikka.
Toholammintien alueen metsämaisema on tavanomaista nuorten metsien,
taimikoiden ja aukeiden maisemaa. Pienen Kalaveden itäpuoli on suurimmaksi
osaksi aukeaa. Lehtipuista esiintyy lähinnä vain koivua. Pienen Kalaveden etelärannalla erottuu ympäristöstä uudistusikäinen kuusikko. Kalavedenhaassa
on vanha kuusen ja haavan muodostama "hoitoheitto" sekametsikkö, jossa on
runsaasti lahopuuta ja pystyynkuolevia, yli-ikäisiä kuusia. Kuivahko kangas ja
karunpuoleinen tuore kangas ovat vallitsevia Toholammintien alueella. Kalavedenojan varressa Toholammintien pohjoispuolella on kosteaksi lahdoksi palautunutta vanhaa peltoa. Lähellä tietä rinnelehto on luonnontilaisen kaltaista
ja lievän pohjavesivaikutuksen ansiosta rehevää.
Alueen soista Pienen ja Ison Kalaveden ympäristön suot muodostavat luonnontilaisen kokonaisuuden. Rantanevat ovat märkää ja melko karua luhtanevaa ja saranevaa. Purojen kohdalla on ruohoista luhtaa, pajuluhtaa ja Ison
Kalaveden lähtöuoman ympärillä myös koivuluhtaa. Nevanreunoilla on luonnontilaista muurainkorpea, metsäkortekorpea, ruohoista kangaskorpea ja tupasvillarämettä. Pienen Kalaveden eteläpäähän laskee luonnontilaisen kaltainen korpipuro. Luonnontilaiset luhdat ja korvet on Suomessa arvioitu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Mustalammen rantanevat ovat karua lyhytkorsinevaa. Muuten alueen suot ovat ojitettuja, runsaspuustoisia rämeitä. Alueella
esiintyy lisäksi pensoittunutta joutomaata kaatopaikan vanhalla täyttömäellä.
Täyttömäen alapuolella on suotovesistä syntynyttä märkää luhtaa.
Kasvillisuus
Toholammintien alueella Kalavedenojan varsi Toholammintien pohjoispuolella
on kasvistoltaan paikallisesti arvokas alue. Se on tuoretta ja kosteaa lehtoa,
lähdekorpea sekä lehdoksi palautuvaa vanhaa peltoa. Pohjavesivaikutus on
heikkoa ja näkyy tihkupintoina, joilla kasvaa mm. suokelttoa ja korpiorvokkia
(kuva). Paatsama, tuomi ja kataja muodostavat tiheän pensaskerroksen. Joen
koskipaikkojen kohdalla on suursaniaisten, ruokohelven ja viitakastikan muodostamaa kosteaa lehtoa. Puusto on jokivarressa lehtipuuvaltaista ja osittain
puhdasta harmaalepikkoa. Vesikasveista havaittiin Toholammintien alueen
järvissä ulpukka, lumme ja isovesiherne. Ison Kalaveden länsipuoliskossa on
laaja järvikorteikko.
Luontodirektiivin liitteen IV (A) lajit
Teerijärventien alueella Hestopsin rinteessä on pienialainen liito-oravan käyttämä metsikkö, joka on mahdollisesti myös pesäpaikka. Suohon viettävässä
varttuneessa kuusikossa on ainakin kymmenen kuusen alla hyvin runsaasti liito-oravan papanoita. Kuusissa on palokärjen tekemiä liito-oravalle sopivia koloja, joiden alla on runsaasti papanoita. Metsä ei ole liito-oravalle optimaalinen, koska siinä eikä koko luontoselvitysalueellakaan kasva lainkaan haapaa
eikä leppää.
Toholammintien alueella Kalavedenojalla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka varttuneessa kuusikossa, jonka vieressä on leppää ja haapaa kasvava jokiranta-alue. Erään tiheäoksaisen kuusen alla on myös edellisiltä vuosilta peräisin olevia papanoita “mattona” maassa ja latvuksessa on (epäsel-
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
16 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
västi erottuvia) risupesiä. Kyseessä on todennäköisesti pesäpuu. Sen ympärillä on parisenkymmentä liito-oravan merkkaamaa kuusta.
Toinen liito-oravan käyttämä metsikkö on Kalavedenhaassa, missä on yliikäisissä kuusissa runsaasti palokärjen tekemiä, liito-oravalle sopivia koloja
sekä runsaasti liito-oravan papanoita. Selkeää pesäpuuta ei löytynyt. Alueella
on runsaasti liito-oravalle sopivia ruokailupuita, erityisesti haapaa.
Ympäristöhallinnon rekisterissä on tieto liito-oravasta Vanhanhaudankankaalta
Kalavedentien varresta (12.05.2005). Tällä paikalla on kaksi haapaa, joissa
liito-oravat käyvät ruokailemassa. Mitään pesintään viittaavaa ei havaittu tällä
paikalla.
Lepakoita ei havaittu Toholammintien alueen järvillä. Alueilta ei ole tiedossa
lepakoille sopivia pesä-, päiväpiilo- tai talvehtimispaikkoja. Muista luontodirektiivilajeista viitasammakkoa voi esiintyä Toholammintien alueen järvillä.
Uhanalaiset ja harvinaiset lajit
Luontoselvityksen alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain 29 §:ssä lueteltuja
suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain 10 §:ssä luetelluista erityisen tärkeistä
elinympäristöistä esiintyy luonnontilaisen kaltaisia puroja Pienellä Kalavedellä
sekä rantaluhtaa Isolla ja Pienellä Kalavedellä. Luonnontilaisen kaltainen puro
on myös vesilain 15 ja 17 §:ssä mainittu suojeltava luontotyyppi.
Uhanalaisista luontotyypeistä esiintyy Isolla ja Pienellä Kalavedellä mm. metsä-, pensaikko- ja avoluhtaa, muurainkorpea ja metsäkortekorpea luonnontilaisen kaltaisina luontotyyppeinä. Kalavedenojan varressa esiintyy uhanalaista
lähdekorpea. Uhanalaisista lajeista alueilla esiintyy tiltaltti ja liito-orava, joka
on myös luontodirektiivin suojelema laji. Alueella on kolme liito-oravan
elinympäristöä, jotka ovat Kalavedenhaassa, Kalavedenojan varressa (Toholammintien alue) sekä Hestopsin rinteessä (Teerijärventien alue).
Pesimälinnusto
Teerijärventien alueella ei esiinny huomionarvoisia lajeja. Toholammintien
alueella Kalavesillä pesii vesilinnuista laulujoutsen ja rantalinnuista kurki, liro
ja taivaanvuohi. Ison Kalaveden tiheä saraikko ja korteikko muodostavat suojaisan pesäpaikan kurjelle ja joutsenelle. Muille vesilinnuille alueen vedet eivät
tarjoa juuri pesäpaikkoja. Sorsista havaittiin järvillä pesivänä vain haapana.
Kalavedenojan rehevissä lehtomaisissa rinteissä pesii mm. uhanalaiseksi luokiteltu tiltaltti ja peukaloinen.
Suojelukohteet, erityiset luontokohteet
Teerijärventien alue, Hestopsin rinne
Liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Voidaan esittää
esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja.
Toholammintien alue, Kalavedenoja
Rehevä, lehtomainen jokivarsi. Eteläpäässä pienellä alueella lähdekorpea,
missä tihkupintoja. Ruohojen, saniaisten ja pensaiden muodostama kasvillisuus, joka ei kestä hyvin kulutusta. Puusto lehtipuuvaltaista, runsaasti harmaaleppää. Rannassa iäkkäitä koivuja. Liito-oravan ruokailualuetta. Ylärinteessä kuusikon reunassa liito-oravan pesäpaikka. Voidaan esittää esim. metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
17 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Toholammintien alue, Kalavedet ja Kalavedenhaka
Luonnontilainen, vaikeakulkuinen suomaisema, mihin kuuluu uhanalaisia luhta- ja korpityyppejä. Kurjen ja joutsenen pesäpaikka. Kalavedenhaan yliikäisessä metsikössä liito-oravan mahdollinen pesäpaikka. Voidaan esittää
esim. virkistysalueena tai metsätalousalueena, jolla on ympäristöarvoja. Kalavedenhaan metsikkö sopisi metsätalouden ympäristötukikohteeksi.
3.1.4
Rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri
Kaustisen kirkonmäki
Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin.
Kaustisen kirkonmäki kohoaa kirkonkylän yläpuolelle Perhonjokilaaksossa. Sisäviisteinen keskitornilla varustettu ristikirkko ja sen lounaispuolella oleva
pohjalainen, kolminivelinen tapuli muodostavat näyttävän kokonaisuuden
Kappelinkankaalla vanhan, kiviaidan reunustaman hautausmaan keskellä.
Kirkkoa ja tapulia ympäröi runsaspuustoinen kirkkopiha ja hautausmaa. Kirkkopihaa ja hautausmaata kiertävän polun varrella sijaitsee kotiseutumuseona
toimiva, todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä rakennettu lainajyvämakasiini.
Kaustisen kirkko valmistui 1777 Matti Kuorikosken johdolla ja vuotta myöhemmin 1778 hän johti kellotapulin pystytystä. Kirkkoa korotettiin 1859 Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkko korjattiin 1954 taiteilija Ilmari Wirkkalan ja
1969-1970 Veikko Larkaksen johdolla. Jälkimmäisessä korjauksessa uusittiin
penkit ja korotettiin lattia. Vuonna 2006 valmistuneen korjauksen suunnitteli
arkkitehti Hanna Lyytinen. (Museoviraston kotisivut 2010)
Muu rakennettu ympäristö ja rakennuskulttuuri
Keski-Pohjanmaan maakunnan arvokkaimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet ovat perinteisiä pohjalaisia pihapiirejä, kuntien kirkonympäristöjä,
huvila-alueita, kuntien keskeisiä kauppapaikkoja sekä yksittäisiä merkittäviä
rakennuksia. Suuri osa arvokkaista kulttuuri- ja rakennushistoriallisista kohteista sijaitsevat maisema-alueilla. Säilynyt keskipohjalainen rakennuskulttuuri on pääasiassa peräisin 1800-luvulta ja sitä nuoremmalta ajalta muutamia
poikkeuksia lukuun ottamatta. Puiset rakennukset ovat tuhoutuneet tulipaloissa tai ne on saatettu käyttää toisaalla uudelleen rakennusmateriaalina.
1700-luvulta periytyvää rakennuskantaa on Suomessa vähän. 1700-luvun rakennuskannasta on jäljellä Keski-Pohjanmaalla joitakin asuinrakennuksia.
Tervakaupan tuoma hyvinvointi on tuonut mukanaan vaurautta, joka on edelleen nähtävissä korkeatasoisessa rakennuskulttuurissa. Laivanrakennus oli
opettanut kirvesmiehet taitaviksi rakentajiksi, jota taitoa sovellettiin laajemmalti esimerkiksi kirkkojen rakentamiseen. Tyypillisesti keskipohjalainen, vaurautta ilmentävä leveärunkoinen rakennustyyppi, sivukamaritupa, kehittyi
1700-luvulla leviten kautta maakunnan. Sivukamaritupia on vielä jäljellä kahdentoista Keski-Pohjanmaan kunnan alueella yhteensä runsaat 100 rakennusta. Tunnetuimpia sivukamaritupia ovat Kaustisen Pelimannitalo ja Kokkolan
Hakalaxin voudintalo.
Rakennuskulttuuria, joka on peräisin 1800-luvun lopulta, on lukumääräisesti
jäljellä edellisiä enemmän sekä maaseudulla että taajamissa. 1800-luvun aikana kehittyi uusklassismiin pohjautuva pohjalaiseksi mielletty rakennustyyppi. Kaksikerroksiset pohjalaistalot ovat tyypillisesti eteläpohjalaisia, mutta nii-
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
18 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
tä on lukuisia myös Keski-Pohjanmaalla. Perinteisen talonpoikaisrakentamisen
murros alkoi 1900-luvulle tultaessa, jolloin uudenaikaiset tyyppipiirustukset
alkoivat vaikuttaa rakentamiseen. 1900-luvun alkupuolen rakennuskannasta
on jäljellä kohtalaisen runsaasti.
Muinaisjäännökset
Suunnittelualueella on neljä muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännöskohdetta.
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Luomalankangas
236010049
Asuinpaikat
Kivikautinen
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Koivuräme
236010030
Asuinpaikat
Kivikautinen
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Isoklumpi
236010016
Asuinpaikat
Kivikautinen
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Kangas
236010002
Asuinpaikat
Kivikautinen
Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä on kolme muinaisjäännösrekisteriin
merkittyä muinaisjäännöskohdetta.
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Kalavedenoja
236010019
Asuinpaikat
Kivikautinen
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Pööskallio
236010031
Kultti- ja tarinapaikat
Ajoittamaton
Kohdenimi:
Muinaisjäännöstunnus:
Tyyppi:
Ajoitus:
Ali-Huntus
236010039
Asuinpaikat
Kivikautinen
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
19 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 9. Muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2010).
3.1.5
Maanomistus
Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa.
3.1.6
Yhdyskuntatekniikka
Taajama-alueella on kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto. 20 kV verkosto
sähköverkosto kattaa koko rakennetun suunnittelualueen osan. 110 kV suurjännitelinja kulkee suunnittelualueen länsiosassa.
Kaustisen kunta kuuluu seudulliseen jätehuoltoyhteistyön piiriin.
Kuva 10. Jäteveden toiminta-alue Kaustisen keskustaajaman läheisyydessä (musta rajaus).
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
20 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
3.1.7
Liikenne
Kaustisen tieverkon rungon muodostavat Perhonjoen suuntainen valtatie 13
(Kokkola-Jyväskylä-Mikkeli-Lappeenranta)
ja
kantatie
63
(KauhavaKaustinen-Ylivieska). Tieverkkoa täydentävät naapurikuntiin ja kyliin suuntautuvat yhteydet, joista tärkein on Köyhäjoentie (yhdystie 7511) Halsualle.
Myös kyliin suuntautuvat tiet ovat Tiehallinnon ylläpitämiä yhdysteitä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
Valtatie 13 kulkee kaava-alueen läpi etelä–pohjoissuunnassa ja kantatie 63
lounais–koillissuunnassa. Valtatie 13 palvelee valtakunnallisia luoteiskaakkoissuuntaisia poikittaisyhteyksiä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella tapahtuvan tavaraliikenteen osalta valtatien 13 ja kantateiden merkitys
raskaan liikenteen reittinä on kuitenkin suhteellisen vähäinen (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
Kuva 11. Suunnittelualueen ja lähiympäristön tieverkko. Yleiset tiet
punaisella, kadut turkoosilla ja yksityistiet ruskealla (OIVA/HERTTA tietojärjestelmä).
Keski-Pohjanmaan kunnissa ja etenkin haja-asutusalueilla tieverkon rungon
muodostaa alempiasteinen tieverkko, johon kuuluvat seutu- ja yhdystiet sekä
yksityistiet. Seututiet toimivat seutukuntien sisäisinä yhteyksinä ja keräävät
liikennettä päätieverkolle. Pääosa yhdysteistä on paikallista maankäyttöä ja
alueiden virkistyskäyttöä palvelevia teitä. Alemman tieverkon kehittämistarpeet liittyvät pääosin nykyisten yhteyksien laadulliseen parantamiseen. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tieverkolla on keskeinen rooli osana kuljetusketjun infrastruktuuria (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen palvelujen keskittyminen Kokkolaan
ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointiliikenteestä suuntautuu sinne. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen,
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
21 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen (Kokkolan,
Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma
2030 (2006) mukaan tulevaisuudessa Keski-Pohjanmaalla liikennemäärien
kasvua tapahtuu Kokkolan alueen lisäksi lähinnä päätieverkolla – alemmalla
tieverkolla liikennemäärät eivät kasva, vaan saattavat paikoin jopa laskea.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on mainittu kehittämiskohteeksi kantatie
63, jonka geometriaan ja poikkileikkaukseen liittyvät puutteet poistetaan.
Toimenpiteillä parannetaan erityisesti raskaan liikenteen olosuhteita. Parantamisen myötä kantatielle 63 siirtyy jonkin verran liikennettä valtatieltä 8. Lisäksi mainitaan tarve kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä Kaustisen ja Vetelin
kuntien välillä.
Kuva 12. Teiden keskimääräinen vuorokausiliikenne Kaustisen lähialueella vuonna 2007. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty
punaisella katkoviivalla. (Tiehallinto 2008).
Kaava-alueen tieverkko koostuu yleisten teiden lisäksi keskustan alueen katuverkosta sekä pää- ja yhdystieverkkoon liittyvistä yksityisistä ajoteistä. Keskustan alueen tärkeimmät yhteydet ovat yleisiä teitä. Jylhäntie on yhdystie
17947, Virkkalantie on yhdystie 18042 ja Kappelintie-Pajalantie–Varilantie
muodostavat yhdystien 18047. Asuntoalueilla liikennöidään kunnan ylläpitämiä katuja pitkin. Keskeisimpiä kokoojakatuja asuntoalueilla ovat Ylijoentie,
Knöysingintie, Harjutie, Siltatie, Rajatie, Vissavedentie ja Kalliontie. Muut kadut palvelevat ensisijaisesti kadunvarren maankäyttöä tonttikatuna (Kaustisen
liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
Kaustisen keskusta-alueen keskimääräiset liikennemäärät on esitetty oheisessa kuvassa. Keskusta-alueella suurimmat liikennemäärät ovat valtatiellä 13 ja
kantatiellä 63.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
22 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 13. Liikennemäärät keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
Keskustan asuinalueilla on otettu käyttöön alueelliset nopeusrajoitukset. Nopeusrajoituksia on tuettu rakentamalla rakenteellisia hidasteita asuinalueiden
sisäisille väylille.
Haja-asutusalueen koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksena on 60 km/h,
paitsi Salonkylän koululla, jossa perusnopeus on 80 km/h. Koulujen luona ei
ole muita erityisjärjestelyitä kuin lapsista varoittava liikennemerkki. Saattoliikenteen järjestelyt sijoittuvat yleensä koulujen pihoille. Keskustan koululla
puuttuu lapsimerkki ja saattoliikenteen järjestelyt ovat liiketalon pihalla muun
liikenteen seassa jäsentymättömästi.
Yleisten teiden ja keskusta-alueen nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa
kuvassa (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
23 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 14. Nopeusrajoitukset keskusta-alueen yleisillä teillä (Kaustisen
liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
Kaustisen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2006) alueen liikenneturvallisuutta heikentäviksi ongelmatekijöiksi nousivat:
•
•
•
•
piha-alueiden järjestelyjen sekavuus
kevyen liikenteen järjestelyiden puutteet
pääteiden risteysjärjestelyt (mm. nelihaaraliittymät)
ylinopeudet
Pääosa onnettomuuksista Kaustisella tapahtuu valtatiellä 13 ja kantatiellä 63.
Liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelman mukaan kiireellisimpiä kehityskohteita ovat Oosinharjun ja keskustan välinen kevyen liikenteen yhteys, taajama-alueen aluerajoituksen päivittäminen, uuden Kansanopiston alueen liikenneyhteydet valtatien 13 poikki sekä kantatien 63 ja Jylhäntien liittymän parantaminen.
Kevyt liikenne
Kevyt liikenne on eroteltu yleisillä teillä omille väylilleen vain keskustan välittömässä läheisyydessä. Alikulkukäytäviä kevyelle liikenteelle on valtatien 13
ja kantatien 63 liittymässä, koulukeskuksen kohdalla sekä Virkkalantien ja
kantatien 63 liittymässä. Koulukeskuksen kohdalla olevan alikulun yhteydessä
oiotaan paljon tasossa tien yli. Kevyen liikenteen väylät ja alikulut yleisillä
teillä taajamassa ilmenevät oheisesta kuvasta (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
24 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 15. Kevyenliikenteen verkko keskusta-alueen yleisten teiden
varsilla (Kaustisen liikenneturvallisuussuunnitelma, 2006).
Juna-, lento- ja vesiliikenne
Lähin rautatieasema sijaitsee Kokkolassa noin 45 kilometrin päässä Kaustiselta. Kokkolan läpi kulkeva Seinäjoki–Oulu-ratayhteys kuuluu rautateiden runkoverkkoon. Rata on sähköistetty ja sillä on yksi linjaraide. Radalla liikennöidään sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Kaustisen kunta kuuluu ratakäytävän vaikutusalueeseen.
Lähin lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä (Kokkolan-Pietarsaaren lentoasema)
noin 40 kilometrin päässä Kaustiselta. Kruunupyyn lentoasema palvelee ensisijaisesti kotimaan lentoyhteyksiä.
Joukkoliikenne
Keski-Pohjanmaan alueen bussijärjestelmän perustana ovat vakiovuorot, jotka tarjoavat yhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä. Vakiovuoroliikennettä täydentää pikavuoroliikenne, jota liikennöidään muun muassa Kaustisen
alueella valtatiellä 13. Vakiovuoroliikenne mahdollistaa kohtuulliset työmatkayhteydet ja välttävät asiointiyhteydet suurimpien kuntakeskusten välillä.
Kaustisen ja Vetelin välillä sekä Kaustiselta Kokkolan suuntaan linjaautoliikenne on melko vilkasta. Kaustisen kunnassa toimii lisäksi paikallinen
palvelu- ja kutsuliikenne (Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
3.1.8
Väestö ja asuminen
Väestömäärä ja väestöennuste
Kaustisen asuminen sijoittuu pääosaltaan keskustaan ja kyliin (Jylhä, Järvelä,
Köyhäjoki, Kola, Nikula, Puumalan kylät, Salonkylä-Viiperi sekä Vintturi ja
Tastula). Noin puolet kunnan väestöstä asuu kirkonseudulla. Kunnan taajamoitumisaste on noin 64 %.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
25 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kaustisella on tarjolla yli 100 rakentamatonta tonttia, joista suurin osa sijoittuu keskustaan. Keskustan lisäksi tontteja on tarjolla mm. Varilassa, Jylhässä
ja Salonkylässä sekä Vintturissa ja Tastulassa (www.kaustinen). Uusi asuntorakentaminen jakautuu suunnilleen puoliksi keskustan ja haja-asutusalueen
kesken.
Kaustisen kunnan väkiluku oli vuoden 2012 alussa 4300, vuonna 2007 yhteensä 4 298. Vuonna 2007 Kaustisen seudun väkiluku oli 17 715 ja KeskiPohjanmaan maakunnan yhteensä 70 696 (Tilastokeskus 2008). Kaustisen
väestömäärä on laskenut tasaisesti 1990-luvun puolivälistä kuitenkin tasoittuen vuosien 2009 ja 2010 aikana. Kaustisen kunnan kuntasuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti väkiluku tulisi kasvamaan 20 henkilöä vuosittain.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kaustisen väestö tulee edelleen
vähenemään seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna
2040 kunnan väestö on vähentynyt noin 11 % vuoden 2007 tasosta. Vuonna
2040 Kaustisella olisi näin ollen noin 3 800 asukasta. Ennusteen mukaan
myös Kaustisen seutukunnan väkiluku vähenee, mutta Keski-Pohjanmaan
maakunnan väkiluku kasvaa hieman tulevina vuosikymmeninä
Taulukko 1. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan asukasluku vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2007 (Tilastokeskus 2008).
Asukasluku
Muutos 1995 - 2007
1995
2000
2005
2007
%
Kaustinen
4 578
4 414
4 348
4 298
-280
-6,1 %
Kaustisen seutukunta
19 927
18 859
18 043
17 715
-2 212
-11,1 %
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA
72 915
71 292
70 696
70 964
-1 951
-2,7 %
Taulukko 2. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöennuste vuoteen 2040 (Tilastokeskus 2008).
Kaustinen
Kaustisen seutukunta
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA
Väestöennuste
2007
2010
4 298
4 193
17 715
17 179
70 964
70 670
2020
4 013
16 121
71 357
2030
3 905
15 512
71 944
2040
3 815
14 941
71 571
Muutos 2007 - 2040
%
-483
-11,2 %
-2 774
-15,7 %
607
0,9 %
Kaustisen väestöstä oli vuonna 2007 alle 7-vuotiaita 8,3 %, 7-14-vuotiaita
9,5 %, 15-64-vuotiaita 64,4 %, 65-74-vuotiaita 9,1 % ja yli 74-vuotiatia 8,6
%. Lasten ja yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Kaustisella ja muualla
Keski-Pohjanmaalla hieman koko maan keskiarvoa suurempi. Kaustisella ja
Keski-Pohjanmaalla 15-64-vuotiaitten osuus oli puolestaan noin 2 % pienempi
kuin koko maassa keskimäärin. Ruotsinkielisten henkilöiden osuus on noin 2
prosenttia ja ulkomaalaisten osuus yksi prosentti on koko kunnan väestöstä.
Taulukko 3. Kaustisen, Kaustisen seutukunnan, Keski-Pohjanmaan maakunnan ja koko Suomen väestön ikärakenne vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008).
Väestön ikärakenne 2007
0-6
7-14
15-64
65-74
75Kaustinen
8,3 %
9,5 %
64,4 %
9,1 %
8,6 %
Kaustisen seutukunta
8,4 %
10,2 %
62,0 %
9,6 %
9,7 %
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA
8,6 %
10,3 %
64,1 %
8,8 %
8,2 %
KOKO MAA
7,6 %
9,2 %
66,6 %
8,7 %
7,8 %
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
26 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Asuminen
Vuonna 2010 Kaustisella oli yhteensä 1750 ja vuonna 2007 1 675 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Kaustisella 2,6 henkeä. Koko maassa asuntokunnan keskikoko oli 2,1 henkeä (Tilastokeskus 2008/2011).
Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli vuoden 2008 lopussa
Kaustisella 19,7 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2006 lopussa oli puolestaan 96,6 % (Tilastokeskus 2010).
Taulukko 4. Asuntokunnat Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008).
Asuntokunnat 2007
Kaustinen
Koko maa
kpl
%
%
1 henkilö
443
26,4 %
40,4 %
2 henkilöä
571
34,1 %
32,8 %
3 henkilöä
261
15,6 %
11,8 %
4 henkilöä
211
12,6 %
9,7 %
5 + henkilöä
189
11,3 %
5,4 %
Yhteensä
1 675
100 %
100 %
Kaustisella oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 1 508 asuinrakennusta. Kaikista
asuinrakennuksista 94 % oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista
75,8 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Kaustisella kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin.
Taulukko 5. Asuinrakennukset Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008).
Asuinrakennukset 2007 Kaustinen
Koko maa
kpl
%
%
Erilliset pientalot
1 418
94,0 %
89,2 %
Rivi- ja ketjutalot
83
5,5 %
6,2 %
Asuinkerrostalot
7
0,5 %
4,6 %
Yhteensä
1 508
100 %
100 %
Taulukko 6. Asunnot Kaustisella vuonna 2007 (Tilastokeskus 2008).
Asunnot 2007
Kaustinen
Koko maa
kpl
%
%
Erilliset pientalot
1 441
75,8 %
40,1 %
Rivi- ja ketjutalot
378
19,9 %
13,8 %
Asuinkerrostalot
37
1,9 %
44,1 %
Muu rakennus
45
2,4 %
2,0 %
Yhteensä
1 901
100 %
100 %
Loma-asutus
Vuonna 2007 Kaustisella oli yhteensä 189 kesämökkiä, mikä on 44 kesämökkiä 1000 asukasta kohti. Koko maassa kesämökkejä oli samana vuonna 90
kpl/1000 asukasta (Tilastokeskus 2008).
3.1.9
Työpaikat ja palvelut
Työpaikat ja työllisyys
Kaustisen kunnan alueella oli työpaikkoja vuonna 2008 yhteensä 1 756. Yritystoimipaikkoja oli vuonna 2005 yhteensä 297. Eniten työpaikkoja oli palvelujen (62 %) ja alkutuotannon (19 %) parissa. Kaustisella alkutuotannon
osuus on huomattavasti suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla keskimäärin.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
27 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Taulukko 7. Työpaikkarakenne Kaustisella vuonna 2005 (Tilastokeskus 2008).
Työpaikkarakenne 2005
Alkutuotanto
Jalostus
Palvelut
Tuntematon
Kaustinen
390 22 %
314 18 % 1 015 58 %
39
2%
Kaustisella asuvien työllisten henkilöiden lukumäärä oli vuoden 2005 lopussa
1907. Työssäkäyvien henkilöiden osuus kunnan koko väestöstä oli näin ollen
44 %. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kaikista työssäkäyvistä oli puolestaan noin 70 % (Tilastokeskus 2008). Kunnan ulkopuolelle suuntautuvat
työmatkat keskittyvät pääasiassa Kokkolan ja Kruunupyyn alueille (Kokkolan,
Pietarsaaren ja Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030, 2006).
Vuodesta 1995 vuoteen 2005 Kaustisen työpaikkamäärä oli Tilastokeskuksen
mukaan lisääntynyt 291 työpaikalla. Vuoden 1995 tasosta lisäystä oli tapahtunut lähes 20 %. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin 1990-luvun loppupuolella.
Taulukko 8. Työpaikkamäärä Kaustisella vuosina 1995, 2000 ja 2005 (Tilastokeskus 2008).
Työpaikkamäärä
Muutos 1995 - 2005
1995
2000
2005
%
Kaustinen
1 467
1 705
1 758
291
19,8 %
Huhtikuussa 2008 Kaustisen työttömyysaste oli noin 6 %. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin yhteensä 131 henkilöä (Pohjanmaan TE-keskus 2008).
Päivähoito- ja koulupalvelut
Kaustisella on viisi peruskoulua ja lukio. Kaava-alueella toimii Kaustisen keskuskoulu (peruskoulun luokat 1-9) sekä Kaustisen musiikkilukio. Muita kunnan alueella toimivia kouluja ovat Ala-Könni opisto, Kaustisen raviopisto ja
Kaustisen Evankelinen kansanopisto.
Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan Lähdehaan päiväkodissa, Kinon esiopetuksen tiloissa, vuorohoitokoti Vesselissä. Lisäksi omassa kodissaan työskentelee yli 20 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoitoa tarjotaan eri kylillä.
Kauppa
Osayleiskaavaa varten on laadittu kaupallinen selvitys (FCG Planeko Oy,
2007).
Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi yhteensä kolme päivittäistavaramyymälää. Asukaslukuun suhteutettuna Kaustisella oli keskimäärin 1 433 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, mikä on suurempi kuin koko maan
keskiarvo (1 351 asukasta/myymälä). Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi
päivittäistavaroita myydään kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuoden 2007 lopussa Kaustisella toimi kaksi kioskia ja kaksi huoltoasemaa, joissa myytiin päivittäistavaroita. Kaustisen päivittäistavaramyymälät, toinen kioski ja huoltoasemat sijoittuvat keskustaan.
Koko Kaustisen seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli vuoden 2007
lopussa toiminnassa yhteensä 22. Kunnittain tarkasteltuna eniten myymälöitä
sijoittui Toholammille, Veteliin ja Perhoon. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna
Kaustisen seutukunnassa oli eniten pieniä supermarketteja (36 % myymälöistä).
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
28 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kioskeja Kaustisen seutukunnassa oli yhteensä kuusi: ja päivittäistavaraa
myyviä huoltoasemia seutukunnassa oli yhteensä kymmenen. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kaustisella toimi yhteensä 25 erikoiskaupan
myymälää vuonna 2007.
Kaustisen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sijoittuvat pääasiassa keskustaan. Keskustaan sijoittuvan palvelutarjonnan koettua saavutettavuutta voidaan pitää suhteellisen hyvänä erityisesti henkilöautolla asioivien
näkökulmasta. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille
keskustan palvelut ovat saavutettavissa linja-autolla, mutta sekä fyysisen että
koetun saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen ratkaisuista eli reiteistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Myös kevyen liikenteen yhteyksiä voidaan
käyttää asiointimatkoilla, mutta huomattavalle osalle asukkaista asiointietäisyydet ovat liian pitkiä säännölliselle kävellen/pyöräillen tapahtuvalle asioinnille.
Päivittäistavara- ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymien valossa Kaustisen
kunnan asukkaat käyttävät oman kuntansa myymälöitä. Tästä huolimatta
myös oman kunnan ulkopuolella sijaitsevia päivittäistavara- ja erikoiskaupan
palveluita käytetään - autolla liikkumaan tottuneet kuluttajat asioivat mielellään isommissa kaupallisissa keskittymissä ja hypermarketeissa, joita on tarjolla lähinnä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Autoileville kuntalaisille palvelujen
saavutettavuus ei ole ylitsepääsemätön ongelma, suhteellisen pitkämatkaiseen asiointiin on totuttu niin päivittäistavaroita kuin erikoistavaroitakin hankittaessa.
Matkailu ja virkistys
Musiikki on luonut Kaustiselle sen leimallisimmat tekijät, jotka nykyisin värittävät kunnan matkailuelämää ympäri vuoden. Kulttuuritapahtumien pääpaikka on Kansantaiteenkeskus, jossa järjestetään konsertteja, näyttelyitä, teatteria, seminaareja ja kokouksia. Vuotuisia tapahtumia ovat Kaustinen Folk
Music Festival sekä Kaustisen Kamarimusiikkiviikko. Lisäksi Kaustisella toimii
Kansanlääkintäkeskus, joka houkuttaa matkailijoita.
Kaustisella on pitkät perinteet hevosurheilussa, mm. Nikulan ravikeskuksessa.
Liikunnan ja ulkoilun harrastajille löytyy pururata, tennis-, yleisurheilu- ja jalkapallokentät, kuntosalit, uimarannat Tastulassa, Nuolisessa ja Kolalla, jääkiekkokaukalo, valaistu latu ja slalomrinne. Uimahalli on naapuripitäjässä Vetelissä.
3.2
3.2.1
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Keski-Pohjanmaan maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1.
ja 2. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja maakuntakaavan 3.
vaihekaavan laatiminen on parhaillaan vireillä.
Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003. Maakuntakaavan vahvistuspäätös kumoaa vanhat seutukaavat. Maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa
29.11.2007. Vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
29 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Vireillä oleva kolmas vaihe täydentää ja päivittää aiemmin laadittuja vaihekaavoja uusilla aihepiireillä. Keskeisin uusi aihepiiri on pohjavesien suojelun ja
kiviaineshuollon yhteensovittaminen.
Kuva 16. Ote Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 ja 2:n yhdistelmäkartasta (kaava-alueen likimääräinen rajaus sinisellä).
Maakuntakaavan 1. ja 2. vaihekaavan yhdistelmäkartassa keskustan osayleiskaavan suunnittelualueelle on osoitettu keskustatoimintojen alue, yksi virkistys- tai matkailukohde, moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve ja kevyenliikenteen yhteystarve. Perhonjokisuisto on maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.
3.2.2
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, joka on vahvistettu 1997.
Osayleiskaavassa (1997) alueelle on osoitettu sekä asumista, maa- ja metsätalousalueita että laajoja virkistysalueita. Lisäksi keskustan alueelle on osoitettu palvelualueita ja pääasiassa kantatie 63:n varteen teollisuusalueita.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
30 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 17. Kirkonseudun osayleiskaava vuodelta 1997.
Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa ja etelässä vuonna 2007 vahvistettu Järvelä-Salonkylä alueiden osayleiskaava. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen täydentää ja ajantasaistaa Järvelä-Salonkylä kaavan väliin jäävän keskustan alueen maankäytön suunnittelua. Kaavoilla katetaan Perhonjoen varsi
kokonaisuudessaan ja pyritään yhtenäistämään kaavamerkintöjä ja maankäytön ohjausta kunnan alueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
31 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 18. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kattamat alueet.
Kuvassa sinisellä keskustan osayleiskaavan likimääräinen sijoittuminen.
Järvelä-Salonkylä osayleiskaavassa keskustan kaava-aluetta sivuavat alueet
on osoitettu pohjoispuolella pääasiassa maa- ja metsätalousalueiksi ja eteläpuolella asumiseen sekä maa- ja metsätalousalueiksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
32 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Järvelä – Salonkylä OYK
Keskustan OYK
Kuva 19. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 2:n eteläosa.
Keskustan OYK
Järvelä – Salonkylä
OYK
Kuva 20. Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) kartta 3:n pohjoisosa.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
33 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
3.2.3
Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat:
Kirkonseudun asemakaava (2000), noin 295 ha. Kirkonseudun
asemakaavaan on sovitettu ko. alueen kaikki rakennuskaavat
1970-luvulta lähtien. Kirkonseudun asemakaavaan liittyen seuraavat laajennukset ja muutokset:
o Uutela – Kirkonseudun asemakaavan (pohjoisosan) laajennus.
o Korttelit 600 – 608 – Kirkonseudun asemakaavan (luoteisosan)
laajennus.
o Lisäksi kirkonseudun asemakaava-aluetta koskevat kaavamuutokset (korttelit 43 ja 54, 90 ja 91 sekä 153).
Mikontanhuan asemakaava, noin 10 ha. Osayleiskaava-alueen eteläosassa 11 korttelia käsittävä asuinalueen (AO) kaava.
o
•
3.2.4
Rakennusjärjestys
Kaustisen kunnan nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.3.2006.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
34 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
4
4.1
SUUNNITTELUN TAVOITTEET
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna 2001. Niille
asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Tavoitteet
on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja eritystavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan
alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua
koskevia velvoitteita.
Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain
24 §:n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole
tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä
suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2
momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.
Tämän kaavan kannalta keskeisiä tavoitteita ovat:
•
•
•
•
4.2
elinympäristöjen toimivuuden ja taloudellisuuden edistäminen hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia.
yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten, että palvelut ja työpaikat
ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.
kaavoituksessa huomion kiinnittäminen keinoihin, joilla yhdyskuntarakenteen hajautuminen voidaan estää ja saada jo rakennettu infrastruktuuri tehokkaaseen käyttöön.
rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja uusien
toimenpiteiden toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osalta siten, etteivät merkittävät maisema- ja
kulttuuriarvot vaarannu
Kunnan asettamat tavoitteet
Kunnanhallitus on hyväksynyt Kirkonseudun osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet:
•
Tavoitteena on yhtenäistää kaavamääräyksiä ja ohjata rakentamista
yleiskaavan avulla. Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena A-, AM ja RA-alueilla sekä AP-alueilla osoitettujen rakennuspaikkojen osalta.
•
Tavoitteena on tutkia teollisuuden ja kaupan suuryksikköjen potentiaalit sijoituspaikat keskustatoimintojen ulkopuolella, sekä tiejärjestelyiden toteuttaminen Opistonmäen ja keskustan välillä.
•
Laajentaa keskustan nykyistä osayleiskaava-aluetta Teerijärven ja Toholammin suuntaan.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
35 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
•
Kaava laaditaan Kaustisen kunnan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan
henkisenä.
Kunnan väestötavoitteena on:
•
•
4.3
vuonna 2015
vuonna 2020
4 440 asukasta
4 510 asukasta.
Viranomaisten asettamat tavoitteet
Yleiskaavan tavoitteita on käsitelty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa
7.10.2008. Viranomaisneuvottelussa olivat edustettuina Kaustisen kunnan ja
konsultin edustajien lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasan tiepiiri ja
Keski-Pohjanmaan liitto. Viranomaisneuvottelussa tuli esiin seuraavat näkökulmat:
•
•
•
•
•
•
•
4.4
maakuntaliiton kaupallinen selvitys tekeillä
ranta-alueiden mitoitusta tulee harkita
kaavamääräykset ranta-alueilla tulee harkita
jo rakennetuilla alueilla rakentaminen voisi olla tiukempaa
pohjavesialueiden suojelussa otettava huomioon riskitoiminnan sijoittaminen
tulva-alueet tulee huomioida kaavoituksessa
uusien liittymien sijoittaminen ei suotavaa, suositellaan toteutettavan
mieluummin rinnakkaisteinä
Keskustan kehittämissuunnitelmasta johdetut tavoitteet
Osayleiskaavatyön aloitusvaiheen rinnalla tehtiin Kaustisen keskustan kehittämissuunnitelma, joka on visio Kaustisen keskustasta noin 20 vuoden aikajänteellä. Suunnitelmassa esitetään myös nopeasti toteutettavia ideoita ja toimenpide-ehdotuksia keskusta-alueen maankäytön toiminnalliseksi, rakenteelliseksi, kaupunkikuvalliseksi ja liikenteelliseksi kehittämiseksi.
Keskustan kehittämissuunnitelmassa todetaan, että suuri osa siinä esitetyistä
toimenpide-ehdotuksista voidaan toteuttaa suhteellisen helposti eikä niiden
toteuttaminen riipu pitkän tähtäyksen strategisista valinnoista. Viihtyisyyttä ja
toimivuutta voidaan parantaa pienin askelin. Liikennejärjestelyitä voidaan selkeyttää ja turvattomuutta aiheuttavia epäkohtia poistaa. Keskustan kehittämisen tavoitteeksi asetettujen laajempien vaikutusten kuten keskustan vetovoimaisuuden parantaminen tai yhdyskuntarakentamisen tehokkuus ja taloudellisuus saavuttaminen edellyttää strategisia valintoja, strategian määrätietoista toimeenpanoa ja eri osapuolien sitoutumista ja yhteistyötä.
Suurin haaste Kaustisen keskustan kehittämisessä on yhdyskuntarakenteen
tiivistäminen. Tiivistämistavoite on erityisesti taloudellisesti ja sosiaalisesti
tärkeä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
36 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Kuva 21. Keskustan kehittämissuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet.
4.5
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet
4.5.1
Valmisteluvaiheen palaute
Valmisteluvaiheessa saatiin 6 lausuntoa ja 31 kirjallista mielipidettä. Näihin on
laadittu kaavan laatijan vastineet, jotka on esitetty osayleiskaavaselostuksen
liitteessä.
Lausunnoissa otettiin kantaa kaavan sisällöllisiin asioihin sekä kaavakartan
esitystapoihin. Kaavakarttaa ja selostusta on täydennetty tarpeellisin osin,
mm. pohjavesialueen vaikutuksia aluevarauksiin on tarkasteltu uudelleen.
Mielipiteissä otettiin kantaa lähinnä yksittäisiin aluevarauksiin sekä kaavamerkintöihin.
4.5.2
Ehdotusvaiheen palaute
Täydennetään ehdotusvaiheessa saatujen muistutusten ja lausuntojen pohjalta.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
37 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
5
5.1
YLEISKAAVAN KUVAUS
Aluevaraukset
Kaustisen keskustan yleiskaavan valmisteluvaiheessa asetettiin nähtäville yksi
vaihtoehto. Nykyinen asemakaavatilanne on tarvittavin päivityksin otettu
yleiskaavan yhdeksi lähtökohdaksi. Osayleiskaavan alueiden käyttötarkoituksia kaavamääräyksiä on valmisteluvaiheesta muutettu ehdotusvaiheeseen,
jolloin on tarkastelut uudelleen joidenkin alueiden käyttötarkoituksia ja kaavamääräyksiä.
5.2
Mitoitus
Mitoituksen perusteet
Perhojoen varsialueen rakennusoikeuden määrittämisen avuksi on laadittu
emätilatarkastelu, joka perustuu 1970–luvun alun kiinteistöjaotukseen. Ranta-alueita koskeva rakennuslainsäädäntö lisättiin rakennuslakiin vuonna 1969,
joten ajankohta vastaa varsin hyvin kyseisen ajankohdan tilannetta. Tarkastelu on tehty vastaamaan Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007) mitoitusta.
Emätilatarkastelun perusteella suunnittelualueelle rantavyöhykkeellä on osoitettu yksi (1) uusi rakennuspaikka Perhojoen varrelle.
Kuva 22. Mitoitettava rantavyöhyke on korostettu mustalla viivalla ja
uusi rakennuspaikka osoitettu vihreällä pisteellä.
Muutoin osayleiskaavan aluevarauksissa ja mitoituksessa on otettu huomioon
Tilastokeskuksen väestöennuste, joka kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa
lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
38 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
jatkuisi samanlaisena. Kaustisella tämä tarkoittaisi väestön vähenemistä.
Yleiskaavassa toisaalta pyritään kääntämään asukasluvun kehitys positiiviseksi. Osayleiskaava-alueella väestön lisäys tullee osin kunnan sisäisestä muutosta ja alueen hyvästä sijainnista risteyskohdassa, mikä tuo potentiaalia mm.
teollisuuden kehitykselle.
Osayleiskaavassa on myös otettu huomioon kunnan halu mahdollistaa eri toimintojen, niin kaupallisten palveluiden kuin asumisen sijoittuminen keskustan
osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavassa on varauduttu laajoihinkin aluevarauksiin, joilla halutaan taata kunnan kilpailukyky ja vaihtoehtoiset maanhankintamahdollisuudet eri alueilta. Suunnitellun maankäytön rajaukset on tarkennettu tarvittavilta osin yleiskaavan mittakaavan tarkkuudella – toisaalta
kuitenkin riittävän monipuolisiksi, jotta tarkemmassa suunnittelussa voidaan
löytää yleiskaavaa vastaavaa toimintaa.
5.3
Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset
Osayleiskaavan aluevaraukset ovat rajaukseltaan yleispiirteisiä, rajaukset tarkentuvat asemakaavoituksella tai muuten yksityiskohtaisemman suunnittelun
yhteydessä.
Aluevaraus kertoo alueen pääkäyttötarkoituksen. Aluevarauksen sisällä voi olla yksittäisiä muun käyttötarkoituksen rakennuksia tai alueita. Aluevaraukset
sisältävät myös alueen sisäisiä liikenneyhteyksiä, virkistys- ja erityisalueita
sekä mahdollisesti lähipalveluita.
5.3.1
Asuminen
RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMINEN RANTA-ALUEELLE (ra)
Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueeseen kuuluvilla RA-, A- ja AM alueilla.
Perhojoen varrelle on emätilatarkastelun perusteella osoitettu yksi (1) uusi
rakennuspaikka.
Muutoin uutta asumista on osoitettu lähinnä täydentäen olemassa olevaa
aluerakennetta, mutta toisaalta mahdollistaen erilaiset asumisen kehittymispotentiaalit. Osayleiskaavassa on varauduttu laajoihinkin aluevarauksiin, joilla
halutaan taata vaihtoehtoiset maanhankintamahdollisuudet eri alueilta.
A, ASUINPIENTALOJEN ALUE
Rannan läheisyydessä, jossa voidaan myöntää yleiskaavan perusteella suoraan rakennuslupia, asuinalueet on osoitettu asuinpientalojen alueena (A).
Alueelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rantakasvillisuuden
säilymiseen ja rantaa rajaavan puuston säilyttämiseen. Rakennuspaikalle saa
rakentaa yhden, yksiasuntoisen, enintään II-kerroksisen asuinrakennuksen,
erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Asuinrakennuksen suurin
koko on 200 k-m2 ja erillisen saunarakennuksen 20 k-m2. Rakennusten vähimmäisetäisyys rannasta on asuinrakennuksen osalta 25 m ja saunarakennuksen osalta 15 m. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5 000 m2.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
39 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
AP, PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE
Taajaman läheisyydessä olevat alueet on osoitettu pientalovaltaisiksi alueiksi.
Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavan laadinnassa erityistä
huomiota on kiinnitettävä rakentamisen sovittamiseen perinteiseen miljööseen ja rakennustapaan.
AP-1, MAASEUTUMAISTEN PIENTALOJVALTAINEN ASUNTOALUE
Välittömän taajama-alueen ulkopuolella pientaloalueet on osoitettu maaseutumaisten pientalojen alueeksi (AP-1). Aluetta ei ole välttämätöntä asemakaavoittaa.
Alue on varattu maaseutumaisten pientalojen alueeksi. Tarkemmassa suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitettävä rakentamisen sovittamiseen perinteiseen miljööseen ja rakennustapaan. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5
000 m2.
RA, LOMA-ASUNTOALUE
Rannan läheisyydessä, jossa voidaan myöntää yleiskaavan perusteella suoraan rakennuslupia, vapaa-ajan asunnot on osoitettu loma-asuntoalueena
(RA).
Alueelle
rakennettaessa
tulee
kiinnittää
erityistä
huomiota
rantakasvillisuuden säilymiseen ja rantaa rajaavan puuston säilyttämiseen. Lomaasunnon suurin koko on 60 k-m2 ja saunarakennuksen 20 k-m2. Rakennusten
vähimmäisetäisyys rantaa on loma-asunnon osalta 25 m ja saunarakennuksen
osalta 15 m.
5.3.2
Maa- ja metsätalous
Maa- ja metsätalouden toimintamahdollisuuksia on pyritty tukemaan osoittamalla ne tarkoituksenmukaisin merkinnöin. Haja-asutus tulisi sijoittaa ensisijaisesti olemassa olevan asutuksen ja tiestön yhteyteen maa- ja metsätalousvaltaisille alueille (M).
AM, MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE
Tiedossa olevien, toimivien maatalojen talouskeskuksen on osoitettu maatilojen talouskeskusten alueeksi.
Alue on varattu maatilojen talouskeskuksille. Lisärakentaminen tulee keskittää
ensisijaisten nykyisten rakennusten läheisyyteen. Katkoviiva osoittaa toimivien talouskeskusten 100 metrin suojaetäisyyttä muiden asuntoalueiden uusiin
asuinrakennuksiin.
ME, KOTIELÄINTALOUDEN SUURYKSIKÖN ALUE
Kaustisella toimii useampia kotieläintalouden suuryksikköjä, joista osa myös
tällä yleiskaava-alueella.
Katkoviiva osoittaa suuryksikön 500 metrin suojaetäisyyttä asuntoalueiden
asuinrakennuksiin.
M, MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
40 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Maa- ja metsätalouteen liittyvä täydennysrakentaminen on alueella sallittu.
MA, MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE.
Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, joiden säilyminen avoimina ja viljelyskäytössä on tärkeää, on osoitettu MA -merkinnällä. Alueilla sallitaan maa- ja
metsätalouteen liittyvä rakentaminen.
Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti arvokkaat jokilaakson peltoalueet.
Alue tulee pyrkiä säilyttämään avoimena ja maatalouskäytössä. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje
avoimia näkymiä.
MY, MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ
YMPÄRISTÖARVOJA
Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemaa olennaisesti muuttavat toimet on kielletty. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten.
5.3.3
Palvelut ja työpaikkatoiminnot
Julkisia tai niihin rinnastettavia palveluita sekä matkailuun liittyviä palveluita
kehitetään pääasiassa nykyisillä paikoillaan. Uusi kunnan tavoitteiden mukainen alue on osoitettu keskustan pohjoispuolelle hyvien liikenneyhteyksien
päähän.
Teollisuudelle on varattu laajentumisalueita siten, että uudet toiminnot eivät
sijoitu pohjavesialueille eivätkö lähelle asuinalueita.
C, KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
Merkinnällä osoitettavalla alueella on palvelujen ja hallinnon alueita, keskusta-asumista, keskustaan soveltuvia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja sekä näitä palvelevia liikenneväyliä, virkistysalueita, aukioita, toreja
tai yhdyskuntateknisen huollon alueita. Keskusta-aluetta on laajennettu nykyisestä pohjoiseen, sillä nykyisessä keskustassa ei ole juurikaan tiivistämisvaraa.
Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.
KM, KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN
Merkinnällä osoitettavalla alueella on kaupallisten palvelujen alueita, jossa sijaitsee tilaa vaativaa kaupan yksikkö, jolla on lähinnä paikallinen merkitys.
Alue tulee asemakaavoittaa.
PY, JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE
Alue tulee asemakaavoittaa.
RM, MATKAILUPALVELUJEN ALUE
T, TEOLLLISUUS- JA VARASTOALUE
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
41 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Alue tulee asemakaavoittaa.
TY, TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA
Alue tulee asemakaavoittaa.
5.3.4
Liikenne
Osayleiskaavassa on osoitettu nykyiset pääväylät luokiteltuna niiden toiminnallisuuden mukaan. Uusien alueiden yhteydet on osoitettu joko ohjeellisina
tai yhteystarpeina. Kevyen liikenteen osalta on pyritty osoittamaan pääväylät
sekä merkittävimmät kehittämistarpeet.
Kevyen liikenteen osalta on annettu yleismääräys: Uusia alueita kaavoitettaessa ja toteutettaessa on huolehdittava, että niiltä toteutetaan riittävät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan.
VALTATIE/KANTATIE
SEUTUTIE/PÄÄKATU
YHDYSTIE/KOKOOJAKATU
KEVYEN LIIKENTEEN REITTI
UUSI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI
Liikenneverkon kehittämistarpeita on osoitettu kaavakartalla seuraavin merkinnöin:
OHJEELLINEN TIELINJAUS
Tielinjaus tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueen asemakaavoituksen
tai muun suunnittelun yhteydessä.
TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE
KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE
Merkintä osoittaa ne yhteysvälit, joilla kevyen liikenteen olosuhteita tulee parantaa erityisesti turvallisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta. Yhteystarve ei välttämättä tarkoita uutta kevyen liikenteen väylää, vaan se voidaan toteuttaa olemassa olevien reittien kautta kulkevana yhteytenä.
5.3.5
Yhdyskuntatekniikka, erityisalueet ja -merkinnät
E, ERITYISALUE
Nykyinen ajoharjoittelurata on osoitettu erityisalueena.
Alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.
ET, YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
42 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
Vedenottamot ja niihin rinnastettavat yhdyskuntateknisen huollon alueet on
osoitettu erityisalueena. Osa yhdyskuntateknisistä kohteista voi sijaita myös
muilla alueilla, kuten asuinalueilla.
EA, AMPUMARATA-ALUE
Nykyinen ampumarata-alue on osoitettu erityisalueena.
EV, SUOJAVIHERALUE
Teiden varsilla on osoitettu suojaviheralueena ne alueet, jotka eivät ole varsinaisia virkistysalueita eivätkä maa- ja metsätalousalueita.
Alueella on huolehdittava pensaskerroksen ja puiden säilymisestä.
MELUNTORJUNTATARVE
Alueelle laadittavassa asemakaavassa tai muussa tarkemmassa suunnittelussa on ratkaistava rakennusten ja pihojen riittävä suojaus melulta.
SÄHKÖLINJA
Merkinnällä on osoitettu voimalinja.
5.3.6
Pohjavesialueet
Oosinharjun pohjavesialue on osoitettu erikseen kaavakartalla siten, että varsinainen muodostumisalue on osoitettu tärkeänä pohjavesialueena ja muu
pohjavesialueena.
TÄRKEÄ POHJAVESIALUE
Alueelle ei saa sijoittaa uusia laitoksia tai toimintoja, jotka voivat vaarantaa
vedenottoa. Alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.
POHJAVESIALUE
Alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää.
5.3.7
Virkistys
Taajaman läheiset viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueina. Laajempi ulkoiluun ja virkistykseen tarkoitettu alue, jossa risteilee runsaasti mm. ulkoilureittejä, on osoitettu erikseen.
LÄHIVIRKISTYSALUE
URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE
Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia.
OHJEELLINEN ULKOILUREITTI
Ulkoilureitit on sovitettava maisemaan tarkemman suunnittelun yhteydessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
43 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
5.3.8
Rakennetun ympäristön arvot
YK/s, KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN
ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN
Kirkon ympäristö on osoitettu erillismerkinnällä. Alueen ympäristö säilytetään.
Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskee erillismääräykset.
EH, HAUTAUSMAA-ALUE
Keskustan läheinen hautausmaa on osoitettu hautausmaa-alueena.
Muinaisjäännökset
Yleiskaavassa on merkitty neljä kiinteää muinaisjäännöstä:
•
•
•
•
•
nimi
Kangas
Isoklumpi
Koivuräme
Luomalankangas
rauhoitusluokka
1
2
2
2
karttamerkintä
alue
kohdenro 1
kohdenro 2
kohdenro 3
Alueita ja kohteita koskee määräys: Kohteessa sijaitsee muinaismuistolailla
rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museoviranomaiselle
lausuntoa varten.
Suojelukohteet
Kaustisen kirkonmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin. Yleiskaavassa on osoitettu Kaustisen kirkonmäki kaupunkikuvallisesti arvokkaana alueena. Alueita koskee määräys: Alueen
suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön
arvojen säilymistä. Alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä koskevista
suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
Yleiskaavassa on merkitty seuraavat suojelukohteet (srk ja SRS):
•
•
Kaustisen kirkko ja tapuli (kirkkolailla (1054/1993) suojeltu), srk
Ns. Finnin talo (rakennussuojelulailla (60/1985) suojellut rakennukset), SRS
Kohteiden ja ympäristön historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää suojelupäätöksen määräysten mukaisesti.
Paikallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
Kaavakartalla on osoitettu paikallisesti arvokkaina alueina kaksi aluetta keskustaajaman läheisyydessä. Nämä on osoitettu taajamakuvallisesti arvokkaina alueina. Alueita koskee määräys: Paikallisesti arvokas alue, jolla on
paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä. Alueella tapahtuva uudis-, korjaus-, ja laajennusrakentaminen tulee sovittaa pihapiireiltään, väreiltään, pintamateriaaleiltaan ja mittakaavaltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja
miljööseen. Alueen maankäytön lähtökohtana tulee olla ympäristön kulttuuriarvojen säilyttäminen.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
44 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
•
•
nimi
Pajalanmäki
•
Kappelinmäki
sisältyvät rakennukset
Pajalantie 21
Pajalantie 16
Urheilutie 1
Konstantie 2
Pajalantie 12
Pajalantie 5
Pajalantie 7
Tallitie 2
Konstantie 4
Pelimannitalo, Konstantie 8
Konstantie 3
karttamerkintä
alue
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
sisältyy aluemerkintään
alue
Kappelintie 12
sisältyy aluemerkintään
Siltatie 1
sisältyy aluemerkintään
Kappelintie 24
sisältyy aluemerkintään
Kappelintie 26
sisältyy aluemerkintään
Maalari Jussin tupa,Siltatie 3 sisältyy aluemerkintään
Vanha kunnantalo, Siltatie 5 sisältyy aluemerkintään
Suutarin mökki
sisältyy aluemerkintään
Piikutupa, Siltatie 10
sisältyy aluemerkintään
Siltatie 11
sisältyy aluemerkintään
Keski-Pohjanmaan
sisältyy aluemerkintään
Osuuskaupan rakennuttama
liikerakennus, As Oy Kaustisen Funkkis
Kaavassa on osoitettu aikaisemman yleiskaavan mukaisesti paikallisesti arvokkaat rakennukset, jotka sijoittuvat asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle. Asemakaavoitettavalla alueella on
näytetty tai tarpeen asemakaavaa laadittaessa määritellä muiden paikallisesti
arvokkaiden rakennusten suojelu riittävältä osin.
Kohteet on osoitettu merkinnällä sr, paikallisesti arvokas rakennusperintö. Näitä koskee määräys: Rakennusten säilyttäminen tulee olla maankäytön
lähtökohtana. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että kohteen rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksissa ei tule tehdä sellaisia
toimenpiteitä, jotka vähentävät niiden suojeluarvoa.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
osoite
numero
yleiskaavassa
Kaussentie 23
1
Kausentie 11
2
Rantalantie 22
3
Saarenkangas 6
4
Saarenkangas 5
5
Ketuntanhua 6
6
Kotosaarentie 20
7
Rantakoskentie 36
8
Pesolan talo, Virkkalantie 104 9
Ylijoentie 132
10
Holminiemen ruumishuone
11
Virkkalantie 67
12
Virkkalantie 136
13
numero
aik. yleiskaavassa
1
2 ja 3
4
5
6
11
9
27
46/4
24
25
26
28
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
45 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
•
•
5.3.9
Mosalan vesimylly
Pajalantie 34
14
15
43
29
Ympäristön häiriötekijät
Maatilojen talouskeskukset ja turkistarhat
Osayleiskaava-alueella sijaitsevat karjatilat sijoittuvat alueen pohjoisosaan.
Keskustan eteläpuolella sijaitsee yksi sikala. Lisäksi alueella on yleiskaavaa
laadittaessa yksi hevostila. Näiden suojavyöhyke on 100 m.
Turkistarhat sijoittuvat kaavan itäosiin. Pränsön alueella on useita toiminnanharjoittajia. Turkistarhojen suojavyöhyke on tilan koosta johtuen 500 metriä.
Suojavyöhykkeet ovat yhteneväisiä Järvelä-Salonkylä osayleiskaavan (2007)
kanssa.
Liikennemelu
Osayleiskaavassa on osoitettu meluntorjuntatarve suurimpien teiden varsille.
Alueelle laadittavassa asemakaavassa tai muussa tarkemmassa suunnittelussa on ratkaistava rakennusten ja pihojen riittävä suojaus melulta.
Ulkomelun osalta suojautuminen tapahtuu esim. rakennusten sijoittelulla siten, ettei ulko-oleskeluun varattua aluetta sijoiteta rakennuksen tienpuoleiselle osalle. Melulta voidaan suojautua maavallin tai meluaidan avulla. Melusuojauksen periaatteet esitetään asemakaavoituksessa tai rakennuslupahakemuksessa.
Tulvariski ja hulevedet
Perhojoen tulva-alueet tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Tulvaalueille ei saa sijoittaa uusia rakennuksia, rakenteita eikä muita toimintoja
niin, että tulva aiheuttaa niille merkittävää vahinkoa.
Lisäksi alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä on tehtävä riittävän laajat hulevesiselvitykset.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
46 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
6
6.1
YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
Vaikutusten arviointi
Osayleiskaavan vaikutus
Väestön rakenne
ja kehitys
- Osayleiskaava lähtökohtana on maltillinen väestön lisäys, johon kaavan aluevarauksilla pyritään löytämään tarvittaessa vaihtoehtoisiakin aluevarauksia.
- Kaava mahdollistaa monipuolisen väestön ikärakenteen, koska sisältää monentyyppistä asumista. Keskustan tiivistämisellä on mahdollista saada myös palveluasumista
erityisesti vanhuksille ja erityisryhmille.
Yhdyskuntarakenne
- Kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa keskustan tiivistämisen.
- Osayleiskaavassa osoitetut täydennysalueet sijoittuvat olevien verkostojen äärelle,
mutta osin myös taajama-alueen ulkopuolelle.
- Keskustan osayleiskaava on yhtenäinen muiden Kaustisella voimassa olevien yleiskaavojen kanssa.
Yhdyskuntatalous
- Taajaman ulkopuolelle sijoittuvat asuinalueet edellyttävät uusien verkostojen laajentamista, vaikka uudisalueet sijaitsevat pääosin nykyisten verkostojen läheisyydessä.
- Tulvariskialueet on tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Nämä alueet
huomioimalla vähennetään yhdyskuntataloudellisia kustannuksia.
- Tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja uudet rakennuspaikkamahdollisuudet vähentävät
tarvetta haja-asutukselle, mikä on kunnallistalouden ja yhdyskuntatalouden kannalta
pääsääntöisesti kokonaisuutena kannatettava asia.
- Teollisuusaluevaraukset sijoittuvat kantateiden läheisyyteen, mikä vähentää uuden
infrastruktuurin rakentamistarvetta.
- Osa asuinalueista on etäällä keskustan palveluista ja rakenteesta, mikä lisää näiden
alueiden yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Lisäksi on mahdollista, että näille alueille sijoittuville asukkaille joudutaan järjestämään mahdollisesti esimerkiksi koulukyytejä, mikä lisää välillisesti kuntatalouden kustannuksia.
Taajamakuva
- Keskustan osayleiskaava pyrkii eheyttämään taajamarakennetta ja –kuvaa mahdollistamalla keskusta-alueen tiivistämisen sekä osoittamalla tärkeimmät kevyen liikenteen reitit.
- Kaava mahdollistaa uusien omaleimaisten alueiden muodostamisen mutta ohjaa
myös huomioimaan olemassa olevan ympäristön.
- Taajamakuvan kannalta oleellisimmat joenrannan peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi.
- Kaava tukee vetovoimaisen kulttuuriympäristön säilymistä edellyttämällä huomioimaan asemakaavoituksessa rakentamisen sovittamiseen perinteiseen miljööseen ja
rakennustapaan.
Asuminen
- Uusia asuinalueita osoitetaan kohtuullisesti aikaisempaan yleiskaavaan verrattuna,
mikä edellistä yleiskaavaa paremmin mahdollistaa hallitun taajamakuvan muodostumisen.
- Yleiskaava ohjaa rakentamista sekä asemakaavoitusalueilla että maaseutumaisten
pientalojen alueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
47 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
- Yleiskaava mahdollistaa monipuolisemman asutuksen syntymisen. Esimerkiksi vanhusten ja liikuntarajoitteisten asuminen on helpoimmin toteutettavissa kuntakeskuksen alueella.
- Osayleiskaava laajentaa pientaloalueita hallitusti yhdyskuntataloudellisesti kannatettavilla suunnilla.
- Toisaalta yleiskaava mahdollistaa alueelle tyypillistä maaseutumaista asutusta.
- Osa alueista on etäällä keskustan palveluista ja rakenteesta taajaman ulkopuolella.
- Ranta-alueelle on mahdollista sijoittaa vain yksi uusi rakennuspaikka osayleiskaavan emätilamitoituksen perusteella.
- Uutta asutusta ei ole osoitettu pohjavesialueille.
Palvelut ja työpaikat
- Yleiskaavassa on tutkittu teollisuuden ja kaupan toimintojen potentiaalisia sijoittumispaikkoja.
- Uutta pohjavesiä vaarantavaa toimintaa ei ole osoitettu pohjavesialueelle. Lisäksi
kaavassa on annettu määräyksiä niille aluevarauksille, jotka sijoittuvat pohjavesialueille.
- Yleiskaava osoittaa kaupallisten palvelujen alueen, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiön, sekä keskustatoimintojen aluetta valtateiden varrella taajamatoimintojen välittömässä läheisyydessä. Tämä mahdollistaa kaupan palvelujen sijoittumisen
suurten liikenneväylien välittömään läheisyyteen. Tilaa vaativan kaupan yksiköllä ei
ole seudullista merkitystä, vaan toiminta on paikallista.
- Yleiskaava osoittaa olemassa olevat maatilat ja turkistarhat sekä niiden vaatimat
suojavyöhykkeet, jolla pyritään estämään maataloustoimintojen ja uusien asukkaiden
välisiä konflikteja.
Liikenne ja liikenneturvallisuus
- Yleiskaavan perusratkaisu tukeutuu olemassa oleviin liikenneverkostoihin.
- Nykyiset ja uudet kevyen liikenteen yhteydet parantavat liikenneturvallisuutta ja
esteettömyyttä.
- Uusi palvelualue keskustan pohjoispuolella vaatii harkitut ja toimivat liikennejärjestelyt, jotta liikenneturvallisuus voidaan taata kaikille käyttäjille. Tämä tulee ratkaistavaksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä.
Kulttuuriympäristö
- Yleiskaava osoittaa tiedossa olevat muinaismuistot.
- Yleiskaava osoittaa merkittävimmät valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset
rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet ja –alueet.
- Alueiden asemakaavoituksen tai muun tarkemman suunnittelun yhteydessä on tarvetta joissain paikoin selvittää alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvoja ja merkitystä.
- Yleiskaava ottaa huomioon Perhojoen merkityksen kulttuuriympäristössä ja pyrkii
säilyttämään alueen ominaispiirteet. Perhojoen ranta-alueiden pellot on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi.
- Pientaloalueiden kaavamääräyksessä on kiinnitetty huomioita rantakasvillisuuden
säilymiseen ja toisaalta rakentamisen sovittamiseen perinteiseen miljööseen ja rakennustapaan.
- Kaava toisaalta mahdollistaa tulevaisuuden uusien kulttuuriympäristöjen syntymisen.
Tekninen huolto
- Uuden aluevaraukset ovat liitettävissä nykyiseen kunnallistekniseen verkostoon,
mutta osin edellyttävät nykyisen infrastruktuurin laajentamista, mikä lisää kunnallis-
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
48 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
teknisiä kustannuksia.
- Osayleiskaavassa ei ole osoitettu kaikkia pientaloalueille sijoittuvia puistoja, mutta
kaava mahdollistaa lähipuistot.
Virkistys
- Taajaman ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön, joilla on
mahdollista normaali jokamiehenoikeuksilla tapahtuva virkistys.
- Kaavassa on osoitettu merkittävimmät kevyen liikenteen yhteystarpeet. Näitä on
tarpeen kehittää siten, että virkistys ja ulkoilu on mahdollista kaikille käyttäjäryhmille.
Ihmisten elinolot ja
viihtyisyys
- Kaava mahdollistaa uusia viihtyisiä asuinalueita sekä nykyisten asuinalueiden laajentamista harkiten.
- Kaava mahdollistaa Kaustisen keskustaajaman säilymisen ja kehittymisen viihtyisänä elinympäristönä.
- Kaava osoittaa nykyisten maatilojen ympärille suojavyöhykkeen, mikä pyrkii takaamaan toisaalta elinkeinojen toimintaedellytykset mutta takaamaan myös uusien
asuinalueiden viihtyisyyden ja vähentämään konflikteja.
- Teollisuusalueiden läheisyyteen ei sijoitu uutta asumista.
Maisemarakenne
- Uuden rakentamisen myötä alueen maisema välttämättä muuttuu, mutta yleiskaava
ei laajene merkittävästi rakentamattomille alueille verrattuna aikaisempaan yleiskaavaan.
- Kaava pyrkii ottamaan huomioon maisemarakenteen arvot ja avoimena säilytettävät alueet.
Luonnonolot ja luonnonsuojelu
- Kaavan aluevaraukset eivät laajene merkittävästi rakentamattomille alueille verrattuna aikaisempaan yleiskaavaan.
- Kaavassa on osoitettu tiedossa olevat luonnon arvokohteet ja –alueet
- Tunnettujen luonnonarvojen säilyminen on pyritty varmistamaan merkitsemällä ne
kaavakarttaan ja jättämällä näiden ympärille riittävät maa- ja metsätalousalueet.
- Kaava tukee ekologisten käytävien olemassa oloa.
- Lisärakentaminen on osoitettu olemassa olevien alueiden yhteyteen.
- Pohjavesialueille ei ole osoitettu uutta toimintaa vaan vain olemassa oleva toiminta.
- Kaava tukee kevyen liikenteen edellytyksiä, mikä voi vähentää autoliikenteen tarvetta taajama-alueella.
- Tulvariski ja hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa.
Vesistöt, pohjavedet
- Kaava osoittaa suojeltavat pohjavesialueet ja antaa näille alueille sijoittuville toiminnoille erityisvaatimuksia.
- Kaava ei osoita pohjavesialueille uusia niille haitallisia toimintoja.
6.2
Suhde maakuntakaavaan
Maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset ovat olleet osayleiskaavan osoittaman maankäytön pohjana. Yleiskaava on maakuntakaavan mukainen.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
49 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
6.3
Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
1. Toimiva aluerakenne
Toimivan aluerakenteen yleistavoitteiden mukaisesti alueidenkäytöllä tuetaan
aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn
vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.
Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden
omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakenne perustuu toimiviin liikenneyhteyksiin. Alueidenkäytössä otetaan huomioon myös haja-asutukseen ja
yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia
pysyviä asukkaita.
2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Osayleiskaavan toteuttaminen parantaa elinympäristön laatua hyödyntämällä
ja eheyttämällä olevaa yhdyskuntarakennetta ja edistämällä elinkeinoelämän
ja pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Yleiskaavan alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla riittävästi sijoittumismahdollisuuksia, mm. teollisuus- ja työpaikka-alueita, siten, että alueet sijoittuvat tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.
Yleiskaavalla pyritään huolehtimaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen
on tarjolla riittävästi tonttimaata taajamatoimintojen läheisyydessä.
Alueidenkäytössä on huomioitu viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyritty ehkäisemään tulviin liittyvät riskit.
Kaava tukee myös rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden säilymistä ja vahvistaa ja hyödyntää alueen omaleimaisuutta ja ihmisläheistä mittakaavaa sekä monipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä. Yleiskaava pyrkii
luomaan edellytykset jatkuvalle taajamakuvan parantamiselle.
3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Kaavan alueidenkäyttö edistää kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennus- ja
luonnonperinnön ja niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä osoittamalla kaavamerkinnöillä merkittävät rakennuskohteet ja luonnonympäristön
kohteet. Alueidenkäytössä on huomioitu erityisesti pohjavesien suojelutarve
ja käyttötarpeet.
Riittävät alueet taajaman läheisyydessä mahdollistavat vapaamuotoisen ulkoilun ja muun ns. jokamiehenoikeuksilla tapahtuvan liikkumisen.
4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon yleistavoitteiden mukaisesti
kaavan liikenneverkko on kokonaisuus, joka käsittää eri liikennemuodot ja
palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Lisäämällä kevyen liikenteen yhteystarpeita kiinnitetään erityistä huomiota alueen sisäiseen liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden ja
ympäristöystävällisten liikennemuotojen parantamiseen.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Selostus
403-D1042
50 ( 50 )
11.5.2012 (11.6.2012)
7
OSAYLEISKAAVATYÖN ETENEMINEN
Kaavaluonnoksen on osallisten arvioitavana syksyllä 2010 ja kaavaehdotus
keväällä 2012. Kaava pyritään esittämään valtuuston hyväksyttäväksi vuonna
2012.
Aikataulu on tavoitteellinen ja sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy
Hyväksynyt:
Laatinut:
Sampo Perttula
Kaupunkikehityspäällikkö, arkkitehti
Katariina Pahkasalo
Suunnittelija, FM
Lauri Solin
Suunnittelupäällikkö, DI YKS-402
Kuisma Reinikainen
Maankäyttöinsinööri, DI
Anne Koskela
Toimistopäällikkö, rakennusarkkitehti