VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 - Vesiopas

ALANSA YKKÖNEN
8/2013
Ranskan Brest sai
ratikan ja köysirata
on tulossa sivu 14
Esa Härmälää
xxxxxxxxxxxxxx
harmittaa
xxxxxxxxxxxxxx
lisääntyvä
xxxxxxxxxxxxxx
kivihiilen
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxx.
poltto. sivu 34
Politiikka ui kuntien
Fennovoimaratkaisuihin sivu 36
Päättäjät sammuttivat
Kuntavalo Oy:n
kalkkiviivoilla sivu 38
Valaistus osana kaupunkisuunnittelua
VALON VOIMA
VAHVEMMAKSI
sivu 6
•
Kuntatekniikka
•
•
SISÄLTÖ 8/ 2013 t 19. joulukuuta
14–17 Ranskan Bretagnen pääkaupunki
Brest uudistaa joukkoliikennettään.
Kesällä 2012 otettiin käyttöön 14 kilometrin raitiotielinja, ja nyt suunnitteilla
on joen ylittävä köysirata.
20 Oulun Ranta-Toppilan alueen kehittämi-
42 Matti Riekkola ja Juhani Vättö hakevat
seen haettiin ideoita eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa.
energiatehokkaita ratkaisuja Hämeenlinnan
kaupungin kerrostalosaneerauksiin.
VALAISTUS
ENERGIA
Helsinki kehittää
ulkovalaistustaan
Kivihiili mustaa
Suomen energiapolitiikkaa
Valaistus mukaan suunnitelmiin
jo prosessin alkuvaiheessa
6
10
YHDYSKUNTA
Brest rakensi raitiotien ja
suunnittelee köysirataa
Kaupunkien joukkoliikenteen
tarjouskilpailuissa ratkaisuvaiheet
Oulu haki Ranta-Toppilaan oppia
eurooppalaisesta yhteistyöstä
14
18
20
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
Kuntien putkimestarit
27
32
33
34
Kuntapolitiikka väänsi
Fennovoima-päätöksiä
36
Kuntavalo Oy sammui
ennen syttymistään
38
Maalämpö energianlähteenä
on tullut jäädäkseen
42
TEKNISET PALVELUT
SKTY saa Petri Koivulasta
energisen monitoimimiehen
46
Kunnanjohtaja perää kunnon
keskustelua tulvavahingoista
48
lehti.kuntatekniikka.fi
48
Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta. Pyhäjoella perätään keskustelua
tulvien syistä ja seurauksista.
Uusi koulutusohjelma
kaupunkien tarpeisiin
50
Kolmiulotteisella kiinteistönmuodostuksella tontteja päällekkäin
51
PALSTAT / KOLUMNIT
Pääkirjoitus
5
Rytilät/Pekka Rytilä:
Pietarin diametri
25
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Tehokkuuden paradoksi
45
Uutisia
52
Kirjallisuutta
55
Henkilöuutisia
56
Tapahtumia
57
Palveluja
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kannen kuva: Juhana Konttinen
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Verkot vieraille vesille
”
Fortum heitti sähkön jakeluverkot pyyntiin ulkomaisille vesille. Ensisilmäyksellä niihin
näyttääkin tarttuneen mukava vonkale. Kaksi ja puoli miljardia euroa on summa, jolla
iso energiayhtiökin voi tehdä yhtä sun toista.
Vaikka kauppa vielä vaatiikin viranomaisten hyväksynnän, myyntivoittoa ollaan jo jakamassa hyviin tarkoituksiin. Näin joulun alla, kun saa toivoa, niin itse toivon voittovarojen sijoittamista ensisijaisesti uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja tuotantotoimintaan kotimaassa.
Valtion suurelta osin omistama maan johtava energiayhtiö ei pitänyt sähkön jakeluverkon omistamista ydintoimintanaan. Sen vuoksi siitä piti nykyisin vallalla olevien liiketoiminnan prinsiippien mukaan luopua. Kaikki keskittyvät vain siihen, minkä parhaimmin osaavat.
Niin yritykset kuin yhteiskunta muutoinkin viipaloituvat erikoisasiantuntijoiden temmellyskentäksi, jossa maalais- tai kaupunkilaisjärjelle käytännöllisine ratkaisuineen ei
aina tahdo löytyä sijaa. Vaiva on pesiytynyt myös poliitikkoihin, joista monilta tuntuu
puuttuvan kokonaisnäkemys.
Kokonaisnäkemyksen puute on vaivannut myös energiapolitiikan käytännön ratkaisuja. Hallitusohjelmassa lukkoon lyödyt tavoitteet ja menettelyt turpeen käytön vähentämiseksi ovat nopeasti lyöneet päästöjen vähentämispyrkimyksiä poskelle.
Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskettua ja päästöoikeuksien halvennuttua
suomalaiset biovoimalaitokset ovat siirtyneet hiilenpolttajiksi. Ja päättäjät levittelevät
käsiään: ”Harmittaa, mutta ei voi mitään”.
Entäpä jos ryhdytään verottamaan hiilen käyttöä alkoholin tapaan? Molempien kulutustahan yritetään hillitä, kun niiden käytöstä syntyy merkittäviä haittoja yhteiskunnalle.
Joulukynttilän valossa
Pääkirjoituksen aiheesta huolimatta en pidä todennäköisenä, että sähkökatkojen
vuoksi olisi vietettävä joulu kynttilän valossa. Uskon, että kuntatekniikka tältäkin osin
edelleen toimii luotettavasti, vaikka myrskyjä sähkökatkoineen on viime viikkoina riittänyt ja tätä tekstiä kirjoitetaan Seija-myrskyn alkupuhurien aikaan.
Joulu on kynttilöiden, joululaulujen, piparkakkujen ja herkulliselta tuoksuvien perinneruokien aikaa. Se on myös hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Joulukynttilän valossa on myös toivo paremmasta huomisesta. Rauhallista joulua kaikille Kuntatekniikan
lukijoille ja yhteistyökumppaneille!
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
1/2014
8.1.
30.1.
OLiikuntapaikat O Viheralueet
2/2014
19.2.
13.3.
OVesihuolto OKiinteistöt OJäähallit
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
3/2014
4.4.
30.4.
OJätehuolto OLiikenne ja väylät OIlmasto OKuntien ilmastokonferenssi 8.–9.5.
ISSN 1238-125X
68. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
4/2014
12.5.
5.6.
5/2014
6.8.
28.8.
OKiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OKuntamarkkinat 10.–11.9.
6/2014
10.9.
2.10.
OJätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät
7/2014
15.10.
6.11.
OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
8/2014
19.11.
11.12.
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
ORakentaminen OMaankäytön suunnittelu
OEnergia OValaistus
Toimintaympäristö muuttuu
Helsinki kehittää ulko
Viihtyisyys, turvallisuus, vetovoimaisuus, energiatehokkuus, talouden säästöt, led, älykäs ohjaus.
Tässä joukko syitä ja tavoitteita, jotka vaikuttavat
kaupunkien valaistuksen kehittämiseen. Helsinki
vastaa kehityshaasteeseen panostamalla suunnitteluun ja valaistuksen tekniikkaan.
OO Valaistus mielletään tehok-
kaaksi ja melko edulliseksi keinoksi parantaa kaupunkilaisten
turvallisuuden tunnetta ja kaupungin viihtyisyyttä. Asukkaiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti, ja yleisesti edellytetään lähes samojen toimintojen olevan
mahdollisia niin pimeällä kuin
valoisallakin.
Toisaalta tunnetaan myös
suurta huolta energian käytön
lisääntymisestä ja paheksutaan
tarpeetonta valaistusta. Usein
vaatimukset tai tavoitteet ovat
myös ristiriitaisia. Samoin toiselle tarpeeton saattaa olla toiselle tarpeellinen.
Muutokset toiminta- ja elintavoissamme synnyttävät uusia
vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kun vielä jokin aika sitten
kaupunki hiljeni ja ihmiset menivät koteihinsa viimeistään iltamyöhällä, jatkuu meno nykyisin
aamuun asti.
Maassamme on muun muassa yli tuhat aamuneljään asti auki olevaa ravintolaa. Kaupungeista on tullut vuorokaudet ympäri
käyviä koneita. Tämä asettaa valaistukselle uusia haasteita. Enää
ei voida ajatella valojen sammuttamista edes aamuyön tunteina
vaan päinvastoin, turvallinen kotimatka tulee pystyä tarjoamaan
kaikkina vuorokaudenaikoina.
Myös väestön ikääntyminen
asettaa uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kaduillam6
Kuntatekniikka 8/2013
me liikkuu jalankulkijoina ja autoilijoina selvästi aiempaa vanhempaa väkeä. Kun tiedämme,
että valon tarve saman asian havaitsemiseen kasvaa ikäihmisillä tuntuvasti, joudumme arvioimaan valaistustarvetta myös tästä näkökulmasta. 60-vuotiaan
valontarve on 2,5-kertainen ja
80-vuotiaan 4,5-kertainen verrattuna 20-vuotiaan valontarpeeseen.
Tarveselvitys linjaa
valaistusta 20 vuodeksi
Kokonaisuuden saavuttamiseksi on tärkeä löytää valaistuksen
suunnitteluun samanlainen vaiheistus kuin muussakin yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tällaista ei valaistussuunnittelussa ole juuri harrastettu, vaan valaistussuunnittelu
on tullut prosessiin yleensä liian myöhään, usein vasta toteutus-suunnitteluvaiheessa torjumaan pimeyttä. Tätä epäkohtaa
on Helsingissä alettu systemaattisesti korjata.
Tarveselvitys on valaistussuunnittelun ylin taso. Se vastaa tarkastelunäkökulmaltaan ja
tarkkuudeltaan yleiskaavaa, ja se
olisikin hyvä tehdä yleiskaavan
yhteydessä. Jossain yhteydessä
tarveselvityksestä onkin käytetty
nimitystä valaistuksen yleiskaava. Tarveselvitystä osana valaistussuunnittelua tarkastellaan toisaalla tässä lehdessä.
Helsingissä valaistuksen tarveselvityksen laatiminen aloitettiin noin vuosi sitten, ja sen on
HKR / VALOA design Oy
MJuhani Sandström
Valaistuspäällikkö
Helsingin kaupunki
Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on
yksi maamme kiinnostavimmista kaupunkivalaistushankkeista.
määrä valmistua pian vuodenvaihteen jälkeen. Työstä odotetaan valaistuksen ohjenuoraa
seuraaviksi 20 vuodeksi.
Työn pääpaino on katujen ja
muiden liikennealueiden valaistuksen määrittelyssä, mutta siinä haetaan periaatteita myös monien valaistuksen erityiskysymysten ratkaisuun. Tarveselvityksessä ei ole tarkoitus ratkaista kaik-
kia valaistuksen ongelmia, eikä
ainakaan suunnitella kohteita.
Selvitettävät asiat on kuitenkin
tarkoitus tunnistaa ja ratkaisuperiaatteet määritellä.
Työn aikana on noussut esiin
monia valaistuksen erilliskysymyksiä, jotka vaativat periaatteiden määrittelyä ja jatkoselvityksiä. Näitä ovat muun muassa
suhtautuminen julkisivujen ja ra-
VALAISTUS
valaistustaan
kennelmien valaisemiseen. Mikä
on kaupungin yöllinen näkymä?
Haluaako Helsinki profiloitua
kirkkojen, vesitornien, siltojen
vai kenties savupiippujen kaupunkina? Kuinka suhtaudutaan
tulevien ”pilvenpiirtäjien” valaisemiseen? Kuinka yksityiskohtaiseksi ohjeistus viedään?
Niin ikään pimeäksi jätettävät alueet vaativat omat määrit-
telynsä samoin kuin kaupungin
joulu- ja talvivalaistus. Näiden lisäksi tarveselvityksessä pyritään
tunnistamaan kohteet, joista tulisi laatia erillinen valaistuksen
yleissuunnitelma.
Aluerakentamishankkeille
yleissuunnitelmat
Valaistuksen yleissuunnitelmia
on Helsingissä laadittu menes-
tyksekkäästi jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa on meneillään monia suuria alueprojekteja. Muun muassa satamilta vapautuneita alueita rakennetaan kokonaan uudelleen. Näille
laaditaan osayleiskaavan jälkeen
koko alueen kattava valaistuksen yleissuunnitelma, joka sitten ohjaa toteutusta koko projektin ajan.
Alueprojektien lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan myös rakennetussa ympäristössä olevia alueita, joille tulisi laatia kokonaisvaltainen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisiksi on tunnistettu ainakin Helsingin keskeiset torialueet ympäristöineen: Senaatintori, Hakaniementori ja Rautatientori. Näistä yleissuunnitelKuntatekniikka 8/2013
7
Viihtyisyys, turvallisuus ja
vetovoimaisuus
Helsinki pyrkii parantamaan
viihtyisyyttä ja turvallisuuden
tunnetta valaistuksen avulla.
Kaupunki teetti aihepiiristä tutkimuksen Valot varjot vaarat – tutkimus valaistuksen merkityksestä
turvallisuuden tunteeseen puistoja ulkoilualueilla. Käyttäjätutkimuksiin perustuva työ valmistui
juuri, ja siinä todettiin, että turvallisuuden tunne lisääntyy selvästi, jos pelkän kulkuväylän lisäksi korostetaan valolla myös
Valaistustavalla on suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen.
HKR / Tülay Schakir
man laatiminen on aloitettu jo
Senaatintorilla ja Hakaniemessä.
Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on kenties tämän hetken kiinnostavin valaistushanke
koko maassa. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti alue on poikkeuksellinen, samoin sen merkitys matkailukohteena ja Helsinkikuvan muodostajana.
Nykytilassa valaistus ei ole alueen
arvolle sopivassa kunnossa. Julkisivuvalaistus puuttuu Tuomiokirkkoa lukuun ottamatta lähes kokonaan, ja tori- ja katuvalaistus joudutaan teknisistä syistäkin uudistamaan lähivuosien kuluessa.
Suunnittelutyö on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat osallisina kaikki toria ympäröivät kiinteistöt sekä lukuisat kaupungin
virastot. Ympäröiviä kiinteistöjä
ovat Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus,
tuomiokirkko, Helsingin vanha
raatihuone sekä uudistuvat kaupungintalokorttelit. Työtä johtaa
Helsingin rakennusvirasto.
HKR / Tülay Schakir
VALAISTUS
ympäristön yksityiskohtia.
Samankaltaiseen johtopäätökseen päätyi Heli Nikunen
tuoreessa väitöskirjassaan, jossa
hän esitti, kuinka valon kohdistaminen miellyttäviksi koettuihin
kohteisiin – kuten luontoympäristöön – lisää elvyttävyyspotentiaalia.
Työssä todetaan, että julkisten tilojen valaistuksen tulisi tukea elpymismahdollisuuksia.
Helsinki pyrkiikin kehittämään
puistovalaistustaan näiden selvitysten johtopäätösten pohjalta. Työ aloitetaan niistä puistoista, joissa käyttäjät kokevat eniten
turvattomuuden tunnetta.
Puistojen yleisvalaistuksen
kehittämisen lisäksi Helsingissä
on käynnissä muitakin hankkeita viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Yhdessä selvitetään julkisten taideteosten valaisuperiaatteita. Julkisista
veistoksista pyritään valitsemaan
ne, jotka valaistaan, ja hakemaan
kullekin sopivin valaisutapa.
Jatkossa tavoitteena on myös
parantaa teosten löydettävyyttä ja
kehittää niistä annettavaa tietoa
kaupunkilaisille ja matkailijoille. Valaistut veistokset helpottavat paikan tunnistamista pimeässä ja auttavat suunnistautumaan
oikeaan suuntaan.
Toisessa hankkeessa määritetään joulu- ja talvivalaistuksen
periaatteet. Aleksanterinkadun
jouluvalaistus on kaikille tuttu,
mutta muuten toteutukset ovat
olleet sattumanvaraisia.
Valaistusperiaatteiden ja mahdollisen teeman lisäksi työssä on
tarkoitus määritellä valaistuksen
laajuus sekä toteutus- ja kustannusvastuut. Tavoitteena on luoda Helsingin keskustalle vetovoimainen ja lämminhenkinen joulunajan ilme. Työ on vasta aluillaan, ja se edellyttää laajaa yhteistyötä keskustan kauppiaiden,
matkailuyrittäjien ja kiinteistöjen kanssa.
Kruunuvuorenrannasta
valon kaupunginosa
Kruunuvuorenranta on entiselle
öljysatama-alueelle rakennettava
11 000 asukkaan uusi kaupunginosa näköyhteyden päässä Helsingin keskustasta. Alue on nimetty
Tekniikka ja energiankulutus kuntoon
OPäivän
kuuma sana on energiatehokkuus. Viimeiset neljä vuotta se on ohjannut ulkovalaistusta merkittävästi. Alkusysäyksen
asialle antoi EU:n komissio, joka
määräsi vuonna 2009 energiatehokkuusrajan EU:n alueella valmistettaville ja alueelle tuotaville lampuille vuoden 2015 maaliskuusta alkaen.
Helsingille paljastui, kuten
useimmille muillekin kaupungeille, että yli puolet ulkovalaisimista käytti näitä kelvottomia lamp-
8
Kuntatekniikka 8/2013
puja. Toinen energiatehokkuushankkeiden syntymiseen vaikuttanut tekijä on ollut kaupungin
sitoutuminen erilaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka asettavat energian käytön vähentämiselle tiukat tavoitteet.
Kolmas syy on talous. Kaupungin
kurjistuva rahoitustilanne ei enää
kestä jatkuvasti kasvavaa energialaskua, vaan sitä on pyrittävä
määrätietoisesti pienentämään.
Helsingissä energiatehokkuutta parannetaan kahdella taval-
la, vaihtamalla vanhat valaisimet
mahdollisimman energiatehokkaisiin ja ottamalla käyttöön älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan kulloinkin tarkoituksenmukainen valaistusvoimakkuus. Valaisinten
vaihtotyö alkaa olla loppusuoralla. Suunnitelluista 58 000 valaisimesta on vaihtamatta noin kolmannes.
Alkuvaiheessa elohopealamppuvalaisimia korvattiin pääasiassa
muilla tehokkaammilla purkaus-
lamppuvalaisimilla, mutta nyt
katse on käännetty melko voimakkaasti led-valaisimiin. Ledien
kehittyminen on edennyt rivakasti, ja ne alkavat olla kilpailukykyinen vaihtoehto.
Aluksi led-valaisimia otettiin
käyttöön pienkaduilla ja kevyen liikenteen väylillä, mistä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Viime aikoina led-valaisimia
on otettu käyttöön myös ylempiluokkaisilla kaduilla. Valaisimien
vaihdon kokonaiskustannus on
Helsingin Energia
Valaistuksella vaikutetaan merkittävästi kaupunkitilan viihtyisyyteen.
”valon kaupunginosaksi”.
Laadukas ja poikkeuksellinen
valaistus otettiin alueen suunnitteluteemaksi heti alusta alkaen.
Valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka ohjelmassa painotettiin
neljää seikkaa:
O Alueen kaukonäkymää (näkymä keskustaan) tulee korostaa
valolla.
OAlueen sisäisen valaistuksen
(katu- ja puistovalaistus) tulee olla tavanomaista laadukkaampaa
ja poiketa perinteisestä.
O Alueelle toteutettavassa taiteessa valolla tulee olla erityisen
suuri merkitys.
O Alueella tulee olla paikkoja ja mahdollisuuksia erilaisten
valotapahtumien järjestämiselle.
Alueen suunnittelu jatkuu
voittaneen työn pohjalta, ja kohde on saavuttanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta.
Lähtölaukauksena hankkeelle vanhaan säilytettävään öljysäiliöön toteutettiin näyttävä valotaideteos Siilo 468, joka sai nimensä säiliön vanhan rekisterikoodin mukaan. Teos valmistui
vuosi sitten, ja se on saavuttanut
valtavan suosion asukkaiden keskuudessa ja suurta kiinnostusta
kansainvälisesti.
Dynaamisesti elävä teos on
muun muassa voittanut toistakymmentä kansainvälistä valaistusalan palkintoa. Tilaa kysytään myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen paljon
enemmän kuin sitä on mahdollista vuokrata.
Kruunuvuorenrannan valaistushanke on ollut menestys heti
alusta asti ja osoittaa hyvin, kuinka pelkästään valolla mielikuvat
saadaan kääntymään tunkkaisesta öljysatamasta iloisen raikkaaseen asuinalueeseen. O
noin 20 miljoonaa euroa, ja sillä
alennetaan energian kokonaiskulutusta noin 30 prosenttia.
Helsinki hankki myös uuden
valaistuksen ohjausjärjestelmän,
mikä mahdollistaa valaistuksen
monipuolisen ohjauksen. Valaistusta voidaan halutessa säätää
muun muassa kellonajan, säätilan, liikennemäärän tai ympäristön valoisuuden mukaan. Tällä
uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa, kun ei tarvitse valaista tarpeet-
tomasti hyvien olosuhteiden tai
vähäisen käyttäjämäärän aikana.
Vanha järjestelmä ei sallinut tämänkaltaista ohjausta.
Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia katuvalokeskuksiin. Muutosinvestointien
suuruus on noin 10 miljoonaa euroa, ja ohjausjärjestelmällä arvioidaan saavutettavan 30 prosentin
alenema energiankulutuksessa.
Kuntatekniikka 8/2013
9
Helsingin kaupungin aineistopankki / Juhana Konttinen
Kruunuvuorenrannan öljysäiliön valoteos Siilo 468 on
herättänyt suurta kiinnostusta, ja työ on voittanut
lukuisia palkintoja.
Valaistuksen, kadunpidon ja maankäytön suunnittelun
Laajempi näkökulma
Valaistussuunnittelu liitetään kunnallistekniikan suunnitteluprosessiin usein liian myöhään.
Ongelmana on, että tilaa valaistuskalusteille ei varata riittävästi. Kokonaisuutta on
suunniteltu niin pitkälle, että muutoksia ei enää mielellään tehdä valaistuksen takia.
MLeena Kaanaa
DI, osastopäällikkö,
Sito Oy
MMarjut Kauppinen
Arkkitehti,
Arkkitehtitoimisto Marjut
Kauppinen Oy
OO Tiiviillä eri suunnittelualo-
jen yhteistyöllä voidaan varmistaa ratkaisut, jotka takaavat tasapainoisen ympäristösuunnitel10
Kuntatekniikka 8/2013
man, hyvät valaistusolosuhteet
ja energiakustannusten minimoinnin. Parhaassa lopputuloksessa jokainen rakenne ja kaluste
on omalla paikallaan päivänäkymässä ja valaistus asettuu luontevasti osaksi pimeän ajan ympäristöä.
Esimerkiksi välikaistat, puurivit tai kadunvarsipysäköinti oli-
si mahdollista sovittaa yhteen
valaistuksen kanssa paremmin,
mikäli valaistussuunnittelija olisi
mukana jo projektin alussa.
Eurooppalaisen kilpailu- ja
hankintalainsäädännön tuloksena eri suunnittelualojen prosessit
etenevät eriytyneinä toisistaan.
Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa maankäytön ja ra-
kentamisen puitteita, joilla ei ole
johdonmukaisesti liittymäkohtia
näkyviin jäävän kuntatekniikan
eri osien suunnitteluun.
Arkkitehtien työsarka painottuu tonteille ja rakennuksiin.
Ei ole yhtä tahoa joka tunnistaisi esimerkiksi katu- tai puistoalueen ja tontin suunnittelun sivuamiskohdat tai voisi oi-
VALAISTUS
vuoropuhelua parannettava
valaistukseen
kealla hetkellä havaita suunnittelun päällekkäisyydet tai puutteet. Tiukoissa aikatauluissa pysyäkseen ja keskittyessään kukin
omaan suunnittelualaansa joutuvat hyvää tarkoittavat ammattilaiset usein toteamaan hämmentäviä puutteita toteutuneessa lopputuloksessa.
Valaistuksen tarveselvitys
tukee kokonaisnäkemystä
Kaavoitusvaiheessa annetaan katujen mitoituksen lähtökohdat.
Valaistuksen tarvitsema tila tulisi osoittaa tässä vaiheessa, jot-
ta erilaiset korttelialueet, liikenteen alue ja kaupunkikuva jäsentyisivät johdonmukaisesti pimeään aikaan valaistuksen avulla.
Näistä lähtökohdista käsin on
helppo ymmärtää, miksi kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys on merkittävä asiakirja kokonaisuuden kannalta. Siinä määritellään koko kaupungin
ulkovalaistuksen tavoitetila noin
20–30 vuoden päähän. Tarveselvitys toimii merkittävänä valaistustoimenpiteiden ohjelmoinnin
ja päätöksenteon ohjauskeinona
sekä myöhempien suunnitel-
mien lähtökohtana.
Tarveselvityksessä tarkastellaan koko kaupunkia. Valaistuksen avulla on mahdollista vaikuttaa asukkaiden ja kaupunkilaisten kokemukseen arkiympäristön visuaalisesta laadusta. Turvallisuuden tunnetta ja ympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa laadukkaalla ja hyvin suunnitellulla valaistuksella.
Tarveselvityksessä esitetään
periaatteet liikennealueiden, näkymien ja maiseman valaistuksesta sekä yöllisen kaupunkikuvan kehittämisestä. Siinä määri-
tellään valaistuksen periaatteet,
joiden avulla vahvistetaan ja luodaan eri alueiden ja paikkojen
tunnistettavuutta ja identiteettiä. Erilaisten alueiden rajakohtien valaistuksen on oltava johdonmukainen ja ohjattava liikkujaa löytämään reittinsä.
Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteiden lisäksi tarveselvityksessä määritellään valaistusteknilliset tavoitteet. Kaduille esitetään valaistusluokkatavoitteet,
joilla tuetaan katuverkon hierarkiaa. Määrittelyssä otetaan huomioon eri liikennemuotojen tarKuntatekniikka 8/2013
11
Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy & Pöyry Finland Oy / Helsingin kaupunki
Hakaniementorin ja sen
lähialueen valaistusta
kehitetään kaupunkisuunnittelun tavoitteiden
kanssa rinnakkain
valaistuskonseptin avulla.
Hakaniemen muutokset alkoivat keväällä 2013 metron maanalaisen lippuhallin korjauksilla. Korjaustöiden yhteydessä uusittiin osa
alueen valaistuksesta.
peet sekä eri alueiden ja katujaksojen liikenteelliset ratkaisut.
Kaupungin energiansäästötavoitteet kirjataan ja esitetään valaistuksen ohjauksen periaatteet.
Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan
suuntaan ottamalla huomioon
kaupunki- ja maisemakuvan visuaalinen laatu ja kaupunkirakenteen hierarkia.
Tarveselvitys on yksi keino
vaikuttaa ja parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupunkisuunnitteluprosessissa. Tarveselvitystyön alussa kootaan
kaupungin eri hallintokunnista
asiantuntijat koolle työpajaan.
Tilaisuudessa jaetaan tietoa
12
Kuntatekniikka 8/2013
valaistussuunnittelun prosessista, tarveselvityksen tavoitteista ja
tarkoituksesta sekä keskustellaan
näkemyksistä yölliseen kaupunkikuvaan ja valaistuksen tavoitetilaan liittyen. Työpaja lisää eri
alojen asiantuntijoiden ymmärrystä valaistuksesta ja helpottaa
keskustelun jatkamista myöhemmin asian ja termien tullessa tutuiksi.
Jyväskylä kirjasi
valaistuksen tavoitteet
Jyväskylään laadittu Ulkovalaistuksen periaatteet -raportti liitekarttoineen määrittelee yhteiset
pelisäännöt valaistuksen suunnittelulle, rakentamiselle, saneeraamiselle ja ohjaamiselle. Koko
kaupungin alueelle eri alueittain
on kirjattu tavoiteltavat valaistuksen laatuluokat sekä tavoitteet valaistusluokille, valaistustavoille ja
valolajeille alueittain.
Työssä koettiin tärkeäksi eri osapuolten ymmärrys koko suunnitteluprosessista ja eriasteisista suunnitelmista. Ulkovalaistuksen periaatteet -raporttiin kirjattiin, mitä julkisten ulkotilojen valaistuksen määrittelyjä ja päätöksiä tarvitaan missäkin kohtaa maankäytön- ja katusuunnittelun eri vaiheissa. Jatkossa valaistussuunnittelu tehostuu,
kun määritellään oikeat asiat oikeaan aikaan.
Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteita esittävän kartan lähtökohtana toimi yleiskaavaraami. Siinä Jyväskylä on jaettu kol-
meen kehään: olemassa oleva
kaupunkirakenteen kehä, laajenevan kaupunkirakenteen kehä ja
maaseutuelinkeinojen kehä.
Helsingin valaistuksen
tarveselvitys valmistumassa
Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys valmistuu vuoden 2014 alussa. Helsinki voidaan jakaa eri aluetyyppeihin, jotka ovat liikekeskusta, kantakaupunki, alue- ja palvelukeskukset, asuinalueet, historialliset
alueet, puistot ja luonnonmukaiset alueet sekä projektialueet.
Tarveselvityksessä asetetaan valaistuksen tavoitteet alueittain.
Myös eri alueiden sisällä valaistuksen periaatteet ja valaistustavat voivat erota toisistaan.
VALAISTUS
Marjut Kauppinen
Kilpailu tuotti tulosta
Kruunuvuorenrannassa
Entisestä Helsingin Laajasalon
öljysatamasta rakennetaan noin
11 000 asukkaan uusi merellinen kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Pimeä lähiympäristö,
kallioinen luonto ja keskustaa ja
Suomenlinnaa kohti avautuva tulevaisuuden kaupunkitilojen sarja on erinomainen pohja taiteellisesti painottuvan ulkovalaistuksen toteuttamiselle.
Helsingin kaupunki järjesti Kruunuvuorenrannan valaistuksen suunnittelusta kansainvälisen kutsukilpailun. Kilpailuryhmissä tuli olla valaistuksen
osaajien lisäksi arkkitehtuurin,
kaupunkisuunnittelun ja taiteen
ammattilaisia.
Uusissa kaupunkitiloissa valaistus haluttiin liittää kiinteäksi osaksi ympäristön ratkaisuja
ja rakennusten arkkitehtuuria.
Kadut, aukiot, puistot ja rantaalueet ehdotettiin käsiteltäviksi
yhdessä tonttipihojen ja rakennusten arkkitehtuurin kanssa, jolloin valaistuksen omistusrajat eivät rajoittaisi lopputulosta.
Kruunuvuorenrannan valaistuksen yleissuunnitelman laativat
Speirs & Major (valaistussuunnit-
Hakaniemi – vanhan kantakaupungin itäinen keskus
Speirs & Major + West 8 / Helsingin kaupunki
Helsingissä valaistusluokkien
määrittelyyn vaikuttavat katujen
toiminnallisen luokituksen tavoitetila, liikennemäärät, raitiovaunureitit ja muu joukkoliikenne,
talvikunnossapitohierarkia sekä
kevyen liikenteen pääreitistö.
Valaistusluokista puhuttaessa
on muistettava, että ne määrittelevät vain valon määrän, tasaisuuden ja häikäisyn vaatimukset.
Valaistustavat määritellään erikseen. Niillä kuvataan kalusteiden
mittakaava, pylväs- vai ripustusvalaistus ja muut kalusteisiin liittyvät periaatteelliset asiat. Valolajilla kuvataan valonvärin ja värintoiston ominaisuuksia.
Tarveselvityksessä määritellään
alueet, joille tulee laatia tarveselvitystä tarkempi erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisia
alueita ovat muun muassa Pasila
ja Hakaniemi sekä uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuten Kalasatama ja Kruunuvuorenranta.
Kruunuvuorenrannan keskeisin alue on Haakoninlahti ja sen rantalaiturit. Ranta-alueelle toteutetaan toiminnallisen valaistuksen lisäksi valotaidetta.
Ulkovalaistuksen tarveselvitys
on väline ohjata
kaupungin valaistusta
tasapainoisempaan ja
korkealaatuisempaan suuntaan.
telu, Lontoo) ja West 8 (kaupunkiympäristö, Rotterdam) kilpailussa voittaneen työnsä pohjalta.
Valaistuksen yleissuunnitelma
toteutuu vähitellen niin yleisille
alueille kuin tonteillekin.
Valotaiteella on Kruunuvuorenrannassa erityinen rooli. Tonttien rakentajia velvoittaa niin sanottu prosenttitaideperiaate, jonka tarkoituksena on
suunnata yksi prosentti rakentamiskustannuksista valotaiteen
suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kruunuvuorenrannassa kaupunki on palkannut tonttien
suunnittelijoiden ja rakennutta-
jien tueksi valotaiteen koordinaattorin. Koordinaattorin tehtävänä on tarvittaessa auttaa tonttien suunnittelijoita löytämään
sopivia valotaiteen tekijöitä ja informoida eri osapuolia niin valotaiteen tavoitteista kuin tonttien
ja yleisten alueiden valaistuksen
kohtaamispisteistäkin.
Valotaidetta toteutetaan prosenttiperiaatteella myös yleisille
alueille. Osana valaistua maisemaa käytetään alueen vanhoista
satamatoiminnoista kertovia elementtejä, kuten paikoillaan säilytettäviä satamalaitteita ja purettujen öljysiilojen pohjarakenteita.
Vanhojen kaupunginosien korjaus- ja kehittämistoimenpiteet tuntuvat jäävän Helsingin
uusien asuinalueiden rakentamisen jalkoihin.
Uudistustarve olemassa olevilla alueilla käynnistyy esimerkiksi metron maanalaisen lippuhallin vesieristeiden korjaamisen ja maanpäällisten rakenteiden uusimisen yhteydessä kuten
Helsingin Hakaniemessä. Yhteiskäyttöpylväiden ajojohtimet ja
valaisimet oli purettava ja suunniteltava myös valaistuksen uusiminen.
Hakaniemessä todettiin laajempi tarve kehittää valaistusratkaisuja – nykyisen noin 50 vuotta palvelleen valaistuksen todettiin olevan sekä teknisesti että visuaalisesti tiensä päässä.
Hakaniemellä ja erityisesti torilla on pitkä historia kauppapaikkana ja liikenteen solmukohtana. Tori ja kauppahalli ovat
edelleen hyvin suosittuja ostospaikkoja.
Jalankulun ja pyöräilyn reittejä on laajennettu ja liitetty sujuvammin keskustan suunnan
väyliin. Liikennevälineestä toiseen vaihtavia jalankulkijoita on
runsaasti niin päivä- kuin yöaikaankin.
Uuden valaistuksen tavoitteeksi on asetettu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkureittien korostaminen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Hakaniemen alue on ensimmäisiä laajahkoja pääosin led-tekniikalla
toteutettavia kaupunkivalaistuksia Helsingissä.
Valaistusluokkien osalta Hakaniemen tori ja sen lähialue liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, sillä alueen lävistää kaksi
merkittävää sisääntulokatua Hämeentie ja Hakaniemenranta. Valaistustapojen valinnalla puolestaan tavoitellaan monien kaupunkilaisten arvokkaina pitämien ominaispiirteiden kuten
rantapuistojen, Hakaniementorin ja sen vieressä olevan muotopuiston viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. O
Kuntatekniikka 8/2013
13
Bretagnen pääkaupunki modernisoi joukkoliiken
Brest rakensi raitiotien ja
Brestin keskustan Siam-katu on
varattu joukkoliikenteelle ja
kevyelle liikenteelle, mutta
risteävä autoliikenne on
ajoittain vilkasta.
Brestin kaupunkiin valmistui kesällä 2012 uutta raitiotietä runsaat 14 kilometriä, ja parhaillaan
suunnitellaan köysiradan rakentamista kaupungin keskustan kupeeseen. Ranskan laivaston
mahtitukikohta on leimannut kaupunkia ja tuonut työtä 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Nyt elinvoimaa haetaan kiinteistökehityksellä ja kuntatekniikan investoinneilla.
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
OONoin 200 000 asukkaan Brest
Bretagnen niemimaan lounaiskolkassa Ranskassa muodostuu
kahdeksasta kunnasta. Kaupunkiseudulla asuu yhteensä 400 000
ihmistä 89 kunnan alueella.
Elantoa asukkaille on vuosikymmenet tuonut lähinnä julkinen sektori, erityisesti Rans14
Kuntatekniikka 8/2013
kan laivaston suuri tukikohta sekä useat alueelliset virastot. Niin
laivaston kuin muidenkin valtion työpaikkojen kaupungille
tuomat verotulot ovat kuitenkin
olleet vaatimattomia, ja kaupungin talous on heikentynyt.
Nyt laivastotukikohdan työllistävä vaikutus on vähentynyt
olennaisesti, ja laivasto on myös
luopunut huomattavista maaalueista aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa.
Kaupungin syliin päätyneet,
runsaasti vanhaa epäkuranttia rakennuskantaa sisältävät kiinteistöt vaativat suuria investointeja,
mikäli niitä aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää. Niihin sisältyy
kuitenkin myös uuden liiketoi-
minnan ja elinvoiman mahdollisuus. Tärkeä osa alueiden uudistamista on joukkoliikenteen
kehittäminen.
Raitiotie toi joukkoliikenteen uuteen aikaan
Puolitoista vuotta sitten Brestiin
valmistuneen raitiotien myötä
neljännes kaupungin asukkaista
YHDYSKUNTA
nettään
suunnittelee köysirataa
asuu nyt alle puolen kilometrin
päässä raitiotiestä. Työpaikoista
vastaavalla etäisyydellä on lähes
40 prosenttia. Raitiovaunupysäkkejä on yhteensä 28, ja enimmillään liikenteessä on 18 vaunua.
Hanke kalustoineen maksoi
yhteensä 390 miljoonaa euroa,
josta varsinaisten raitiotien rakennustöiden osuus oli parisataa miljoonaa. Varikko maksoi
25 miljoonaa, varusteet ja laitteet 22 miljoonaa sekä vaunukalusto runsaat 42 miljoonaa euroa.
– Hankkeen toteutusta varten nostettiin erityistä kaupungin alueensa yrityksiltä perimää
liikenneveroa 1,2 prosentista 1,8
prosenttiin. Kyseessä on yksi kaupungin historian suurimmista investoinneista, suuren jalkapallostadionin luokkaa. Brest päätti olla rakentamatta stadionia, kaupungin liikenne- ja logistiikkajohtaja Antoine Stouff kertoo.
Veronkorotuksella rahoitettiin noin viidennes hankkees-
Penfeld-joen ylittävä Pont de Recouvrance -silta. Trolleybussilinjat
ylittivät sillan vuoteen 1970 saakka, jolloin trollikat katosivat Brestin kaupunkikuvasta. Toissa kesänä sillalle ilmestyivät raitiovaunut.
ta. Julkista tukea valtiolta, maakunnalta ja EU:lta yhteensä saatiin jokseenkin saman verran, ja
kaupunki otti hanketta varten lainaa lähes 210 miljoonaa. Raitiotien käyttöönotto lisäsi joukkoliikenteen lipputuloja 30 prosenttia, aikuisten lippujen osalta jo-
pa 50 prosenttia. Näillä saadaan
aiempaa paremmin katetuksi lisääntyneen liikenteen käyttökustannuksia.
– Tällä hetkellä lipputuloilla
katetaan noin neljännes kustannuksista, mutta osuus kasvaa koko ajan, Stouff vakuuttaa.
Brestin työmatkoista kaksi
kolmannesta tehdään yksityisautoilla ja toistaiseksi vain yksi
prosentti polkupyörillä. 62 prosenttia kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä tulee pendelöijien autoista. Pyöräilyn edistämiseen paneudutaan nyt liikennejärjestelyillä kuten nopeusrajoitusten alentamisella, jalankulkualueilla ja pyöräkaistoilla.
Yksityisautoilun vähentäminen on keskeisessä osassa keväällä
2013 hyväksytyssä Brestin liikenteen yleissuunnitelmassa (Strategic Urban Mobility Plan), jossa
on kuvattu 15 toimenpidettä kohti kestävää kaupunkiliikennettä.
Köysirata tuo Capucinsin
osaksi ydinkeskustaa
Aivan nykyisen keskustan tuntumassa sijaitseva Capucinsin alue
luovutettiin Ranskan vallankumouksen jälkeen sen laivastolle.
Alueelle perustettiin suuri kuivatelakka laivojen osien raken-
CIVITAS-verkosto kehittää kestävää joukkoliikennettä
OEuroopan
komission vuonna
2000 käynnistämän CIVITASaloitteen tavoitteena on tukea
eurooppalaisia kaupunkeja kunnianhimoisten ja innovatiivisten
kaupunkiliikennettä edistävien
toimien toteuttamisessa ja testaamisessa. Verkoston jäseninä
on lähes 220 kaupunkia.
Syystä tai toisesta suomalaiskaupungit loistavat poissaolollaan: ainoastaan Lahti ja Tampere ovat verkoston jäseniä. CIVITAS-Forumissa Brestissä lokakuussa suomalaisedustusta oli
vain Turusta.
69:ssä pilottikaupungissa on
testattu noin 700 eri toimenpidettä kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseksi. Hankkeet
ovat saaneet EU:n rahoitusta yli
200 miljoonaa euroa.
OVaihtoehtoiset
polttoaineet,
energiatehokkuus (Tallinna)
OVähäpäästöinen bussikalusto
(Toulouse)
OCar-sharing -ohjelma (Bremen)
OInnovatiiviset telemaattiset
järjestelmät (Zagreb)
OTavarajakelun uudet konseptit (Utrecht)
Esimerkkejä CIVITAS-verkoston pilottihankkeista ovat muun muassa:
OHybridibussit (Aachen)
OPolkupyörävuokraus (Malaga)
OTiiviiden työpaikka-alueiden liikennejärjestelyt (Tel Aviv–Jaffa)
OSähköautojen car-sharing (Koprivnica)
Meneillään oleva ohjelmakausi CIVITAS Plus II kestää vuoteen 2016, ja verkostoon on
mahdollista liittyä mukaan. Tällä hetkellä CIVITAS Plus II -ohjelmassa toteutetaan kahta hanketta kahdeksan kaupungin
voimin. Euroopan unioni rahoittaa hankkeita yhteensä 21 miljoonalla eurolla.
Eurooppalaisen CIVITAS-verkoston alla toimii alueellisia ja
kansallisia, yhtenäisten kielialueiden kaupunkien muodostamia CIVINET-verkostoja. Niissä
vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä vaikutetaan kansalliseen ja eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, lainsäädäntöön
ja liikenteen rahoituksen.
Kansallisia tai alueellisia CIVITAS-verkostoja on toistaiseksi Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja
Portugalissa, Sloveniassa ja Kroatiassa sekä Hollannissa.
CIVITAS-verkostossa toimii
myös 10 kaupunkiliikenteen kehittämisen eri aihealueisiin keskittyvää temaattista ryhmää.
Lisätietoa: www.civitas.eu
Kuntatekniikka 8/2013
15
Pyöräilijälle Brest on toistaiseksi haasteellinen liikenneympäristö, ja
pyöräilyn kulkumuoto-osuus työmatkoista onkin vain yksi prosentti.
Penfeld-joen ylittävän Capucinsin köysiradan länsipuolen asema tulee kuvan vasemmassa laidassa ylhäällä näkyvään rakennukseen. Itäpuolella olevan
taan kuva oikeassa laidassa näkyvän nosturin takana olevaan seinämään. Pyloni sijoitetaan joen itärannan laiturialueelle.
Sähköinen liikenne esillä Brestin CIVITAS-Forumissa
OSähkökäyttöinen
joukkoliikenne vahvistaa asemaansa eurooppalaisissa kaupungeissa. Aihetta
käsittelivät lokakuun alussa Brestissä järjestetyn CIVITAS-Forumin sähköisen liikenteen jaksossa saksalaiset ja puolalaiset alan
asiantuntijat. Thomas Meissner
Berlin Agency for Electromobility
eMO:sta kertoi Berlin-Brandenburgin alueen tavoittelevan asemaa Euroopan sähköisen liikenteen johtavana kaupunkina.
– Kaupungissa on laadittu sähköliikenteen strategia 15 vuodeksi. Tärkeintä olisi saada taajamien jakeluliikenne sähköautoilla toimivaksi. Se on tärkeämpää
16
Kuntatekniikka 8/2013
kuin matkustajaliikenne, Meissner painottaa.
Hän sanoo sähköliikenteen
olevan yksi vaihtoehto, mutta
se sisältää epävarmuustekijöitä.
Kriittinen sähköajoneuvojen lukumäärä tarvitaan, jotta tekniikka yleistyy. Perinteinen kaapelilataus ei ole lopullinen toimiva
ratkaisu. Ajoneuvokaluston tulisi olla muunnettavissa eri voimalähteillä käytettäväksi. Myös
päästöjen laskenta vaatii Meissnerin mielestä vielä laajempaa
tarkastelua.
Berliinissä on käynnissä kolmivuotinen kampanja sähköajoneuvojen lisäämiseksi. Eräänä ta-
voitteena on saada Berliiniin yksi
sähkökalustolla operoitava bussilinja (18 autoa).
– Sähköautot ovat lupaava
vaihtoehto, mutta ei hallitseva
teema Berliinin liikennepolitiikassa, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, Thomas Meissner
sanoo.
Trolleybussin
paluu
Marcin Wolek Gdanskin yliopistosta Puolasta kertoi viimeaikaisesta trolleybussien kehitystyöstä.
Trolleybussit ovat tehneet uutta tulemistaan muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Eu-
roopan johtavia trolleybussimaita ovat tällä hetkellä Italia, Puola
ja Sveitsi.
– Puolan Gdyniassa pohdittiin vuonna 2001 vanhoista trolleybusseista luopumista, mutta
päätettiinkin lähteä kehittämään
kalustoa. Perinteisiä dieselbusseja
muunnettiin trolleybusseiksi, jotta kalustomuutos nopeutui, Wolek kertoo.
Nyt kaksi kolmannesta asukkaista on trolleybussireittien piirissä, ja niillä tehdään 30 prosenttia kaikista kaupungin julkisen liikenteen matkoista. Ne eivät kilpaile tavanomaisten bussien kanssa.
YHDYSKUNTA
Brestin kaupungin liikenneja logistiikkajohtaja Antoine
Stouff iloitsee siitä, että
raitiotien käyttöönoton myötä
kaupungin saamat tulot
aikuisten joukkoliikennelipuista
ovat nousseet 50 prosenttia.
keskustan asema rakennetaan puoles-
Kaluston akkujen tekniikkaa on parannettu. Meneillään
olevassa hankkeessa tavoitteena on osittainen vapautuminen
ajolankaverkosta niin, että voidaan ajaa maastosta, kelistä ja
matkustajamäärästä riippuen
5–12 kilometriä ilman lankoja.
– Teemme vuosittain käyttäjäkyselyn 2000 asukkaalle. Trolleybussista pidetään, koska se
on meluton, ympäristöystävällinen ja uniikki, Wolek sanoo.
Kuulijaa mietityttää puolalaisen hiilisähkön ympäristöystävällisyys.
Bremenin kaupungin trolleybussikokemuksista kertoi
Projektinjohtaja Gabrièle Kübler
esitteli Capucinsin
alueen kehittämishanketta
CIVITAS-Forumin osallistujille.
Michael Glotz. Hän painotti
ajojohtimista vapautumista. Yhtenä keinona on raiteeseen rakennettava induktiolatausjärjestelmä, mutta Glotz arveli kadunpitäjien olevan kriittisiä näille ratkaisuille. Hybridikaluston
osalta haasteena on puolestaan
bussin uudelleenkytkentä ajolankaan akkuajon jälkeen.
– Bremenissä on nyt ajettu enimmillään neljä kilometriä
johdottomasti, Glotz sanoo.
Trolleybusseja on tällä hetkellä käytössä 180:ssä ja raitiovaunuja 165:ssä eurooppalaisessa
kaupungissa.
Jalkakäytävät ovat Capucinsin alueella kapeita.
tamista varten. Sen rakennukset
sijaitsevat 25 metriä joen pinnan
yläpuolella, mikä tekee alueelle
liikkumisen haasteelliseksi.
16 hehtaarin alueelle ollaan
nyt laajentamassa elävää kaupunkikeskustaa. Suunnitteilla on
muun muassa runsaat 500 asuntoa, kirjasto, elokuvateatteri sekä
tiloja luovan työn tekijöille.
– Tavoitteena on myös tasapainottaa nyt enimmäkseen sosiaalisen asuntokannan hallitseman alueen asukasprofiilia, kertoo Brestin kaupungin projektijohtaja Gabrièle Kübler.
Haasteena liikkuminen
joen yli
Laivaston alueet Capucinsissa siirtyivät kaupungin hallintaan kolmisen vuotta sitten.
Alueen kehittäminen on käynnistetty, mutta haasteena on liikkuminen keskustan Siamista Penfeld-joen yli.
Liikennejärjestelyjä ryhdyttiinkin selvittämään ripeästi
vuonna 2011. Uuden sillan rakentamista harkittiin, mutta kaupunki päätyi lopulta köysiradan
rakentamiseen.
– Laivasto vaati mahdollisille uusille silloille 45 metrin alikulkukorkeutta. Osin tästä syystä päädyttiin köysiratavaihtoehtoon. Se osoittautui myös kustannuksiltaan edullisemmaksi sekä
päästöiltään vähäisimmäksi, Antoine Stouff kertoo.
Penfeld-joen ylittävän 400
metrin mittaisen köysiradan
kustannuksiksi on arvioitu 15
miljoonaa euroa. Se toteutetaan
yhdellä rannalle rakennettavalla pylonilla, jonka kohdalla köy-
si on 60 metriä joen pinnan yläpuolella.
Radalla kulkisi kolme kabiinia
kumpaankin suuntaan, ja vuoroväli olisi 3–5 minuuttia. Kuljetuskapasiteetti on 1 200 henkilöä
tunnissa kumpaankin suuntaan.
Vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi arvioidaan vajaat 400 000
euroa, josta kolme neljännestä
katettaisiin lipputuloilla.
Köysirata osana joukkoliikennejärjestelmää
Capucinsin köysiradan suunnittelusta ja rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailut erikseen,
ja kaupunki rakennuttaa köysiradan osaksi omaa joukkoliikennejärjestelmäänsä, jossa kelpaavat
samat liput kuin muissakin kaupungin joukkoliikennevälineissä.
Capucins Cable Car on määrä ottaa käyttöön vuonna 2015.
Köysiratoja on kaupunkiliikenteen käytössä 35:ssä kaupungissa. Euroopassa sellainen on
alppikaupunkien lisäksi muun
muassa Barcelonassa. Ranskassa köysiratoja on suunnitteilla
Brestin lisäksi ainakin Pariisin
esikaupungeissa sekä Toulousessa. Myös Grenobleen suunnitellaan lisää köysiratoja.
Helsingin kaupunki selvitteli muutama vuosi sitten köysiradan rakentamista vaihtoehtona
sittemmin suunnitellulle Kruunuvuorenselän ylittävälle sillalle.
Nyt Göteborgissa suunnitellaan köysiradan rakentamista
Götajoen yli Hagan ja Lindholmenin kaupunginosien välille.
Hankkeen on tarkoitus valmistua kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna 2021. O
Kuntatekniikka 8/2013
17
Paikallisliikenneliiton mukaan bussikalustolta ei va
Kaupunkien joukkoliikenteen tarjous
Jotkut liikennöitsijät
voivat ajautua konkurssiin, mutta murrosvaihe
tuo markkinoille myös
uusia yrityksiä, arvioi
Paikallisliikenneliiton
Pekka Aalto.
TEKSTI Jorma Ylönen
OO Paikallis- ja seutuliikenteen
järjestäjiä edustava Paikallisliikenneliitto ei niele väitteitä, joiden mukaan paikallis- ja seutuliikenteen tarjouskilpailuissa olisi
asetettu autokalustolle kohtuuttomia vaatimuksia, mikä tekisi liikenteestä kallista.
– Väitteet eivät pidä paikkaansa. Ne ovat karkeaa liioittelua, sanoo Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto.
Liiton jäseniä ovat joukkoliikennettä tilaavat suuret ja keskisuuret kaupungit sekä kaupunkiseudut.
Joukkoliikenteen kilpailutus
perustuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sitä täydentävään joukkoliikennelakiin. Vuonna 2009 voimaan astuneissa säädöksissä on siirtymäaika. Valta-
osa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi vuoden kesäkuun lopussa.
Liikennöitsijöiden mukaan
kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä.
– Mielestäni kaupungit ovat
olleet pikemminkin varovaisia
vaatimuksissaan, jotta muutos
ei tulisi yrittäjille liian kalliiksi ja
jotta ehdot eivät karsisi tarjouskilpailuihin osallistuvia yritysten
joukkoa. Yritysten olemassa oleva kalusto on otettu huomioon,
Pekka Aalto sanoo.
– Se on tietysti mahdollista,
että osa yrityksistä on lykännyt
uusia hankintoja siirtymäkauden
ajan ja ajanut loppuun vanhaa kalustoaan. Aivan elinkaarensa lopussa olevia linja-autoja ei tietenkään kaupunkiseutujen matkustajille haluta tarjota.
Aallon mukaan bussikalusto
uusiutuu ympäristöystävälliseksi vähitellen luonnostaan.
– Uusissa busseissa ei ole tarjolla muita kuin vähäpäästöisiä
vaihtoehtoja.
Parempaa kalustoa,
edullisemmat liput
Liikenteen tarjouskilpailut ovat
parhaillaan käynnissä. Ratkai-
suun asti on päästy jo Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Joensuussa, ja tämän vuoden puolella päätöksensä tekevät muiden
muassa Oulun, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut.
– Tämän jälkeen valtaosa paikallis- ja seutuliikenteestä on kilpailutettu. Sitten tiedämme, miten yritysten väliset markkinaosuudet muuttuvat ja mikä tulee olemaan kustannustaso, Aalto sanoo.
HSL-alue sekä Tampereen ja
Turun seutujen joukkoliikenne
on ollut kilpailutettuna jo pitkään, joten niitä eivät ensi kesän
muutokset koske.
Toiminnanjohtaja Aallon mukaan mikään ei ensitietojen mukaan viittaa siihen, että kilpailutus johtaisi liikennöitsijäpuolella
keskittymiseen ja pienten yritysten karsiutumiseen markkinoilta.
– Kilpailutuksen ensimmäiset
tulokset kertovat melkein päinvastaisesta, mutta on vielä ennenaikaista sanoa, kuinka lopulta käy.
– Se on varmaa, että markkinoilla tapahtuu muutoksia. Varmasti jotkut yritykset joutuvat
lopettamaan toimintansa, ja tuskin konkursseiltakaan vältytään.
Toisaalta markkinoille tulee uusia yrityksiä, Aalto sanoo.
Aalto pitää joka tapauksessa
varmana sitä, että joukkoliikenteen kilpailutus johtaa asiakkaiden kannalta hyvään lopputulokseen.
– Hyvin todennäköisesti paikallis- ja seutuliikenteessä matkustetaan jatkossa paremmalla kalustolla, edullisilla matkalipuilla ja hieman alemmilla yhteiskunnan kustannuksilla.
Lappeenranta
tyytyväinen
Lappeenranta kilpailutti kaupunkiliikenteensä ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina
EU:n palvelusopimusasetuksen
mukaisesti.
Lappeenranta allekirjoitti sopimuksen kilpailutuksen voittaneen Autolinjat Oy:n kanssa syyskuussa, ja kilpailutuksen
mukainen liikenne alkaa toukokuun alussa.
– Mielestäni voimme Lappeenrannan kokoisena kaupunkina olla tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka loppuvaiheessa mukana oli vain kaksi tarjouksensa
jättänyttä yritystä. Tarjousasiakirjoja pyydettiin paljon, mikä
varmaan johtui siitä, että olimme ensimmäisenä kaupunkina
liikkeellä, Lappeenrannan lii-
JOULUKUUN ALKUUN MENNESSÄ RATKAISTUT TARJOUSKILPAILUT
Lappeenranta
OTarjouskilpailu
kahdeksasta rei-
tistä.
OTarjouspyynnössä
asetettiin lukuisia vaatimuksia autojen varusteluun, ikään ja päästöihin liittyen.
Liikennöitsijä sitoutuu esimerkiksi
hankkimaan vuosittain yhden uuden matalalattiaisen auton jokaista
kalustoluetteloon merkittyä 15 linja-autoa kohden.
OPaikallisliikenteessä ei saa ajaa
14 vuotta vanhemmalla kalustolla, eikä kaluston keski-ikä saa olla
yli 8 vuotta.
OLinja-autokaluston tulee täyt-
18
Kuntatekniikka 8/2013
tää vähintään Euro 3 -normin vaatimukset.
OVaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken voittaja ratkaistiin
hinnan perusteella.
OTarjouksen jätti 3 yritystä: Autolinjat Oy, Nurmijärven linja Oy ja
TLO Oy (vetäytyi ).
OVoittajaksi selviytyi nykyisinkin
kaupungin joukkoliikennettä hoitava Autolinjat Oy.
OPaikalliset pienet yritykset jättäytyivät pois tarjouskilpailusta.
Pienyrittäjille räätälöitiin mahdollisuus 1–3 auton kokonaisuuksiin ja
myös kimppatarjoukseen, mutta
tarjouksia ei saatu.
tarjous oli 40 prosenttia
korkeampi kuin voittajalla.
OSopimuksen arvo on noin 3,5
miljoonaa euroa vuodessa.
OKallein
Jyväskylä
OTarjouskilpailu koski 77 linja-auton liikennettä 37 linjalla viidessä
kohteessa.
OTarjouspyynnössä kalustolle asetettuja vaatimuksia olivat muun
muassa matalalattia-autot (low
entry, joissa vähintään auton etuja keskioven välinen osuus on matalalattiaista), keski-ikä enintään 8
vuotta ja yksittäisen auton maksimi-ikä 15 vuotta, lastenvaunupaikkoja vähintään 2 ja uusissa teliautoissa vähintään 3, uusissa autoissa myös yksi paikka pyörätuolivarustuksella ja keskiovella pyörätuoliramppi, käytettyjen autojen ympäristövaatimus EURO 3 ja uusien
EURO 6 -luokka, alkolukko.
OKaikki tarjoajaa ja tarjousta koskevat ja vaatimukset täyttäneet
tarjoajat pääsivät hintavertailuun.
OValinta ja päätös tehtiin hintavertailun pohjalta.
OTarjouksen jätti viisi yritystä: Tilausliikenne SP Lehtonen Oy, Poh-
YHDYSKUNTA
adita liikaa
kilpailuissa ratkaisuvaiheet
Valtaosa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi kesäkuussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä.
jolan matka Oy, Onnibus Oy, Jyväskylän Liikenne Oy ja Veolia Transport West Oy.
OOnnibus voitti kilpailussa neljän kohteen eli 74 bussin liikennöinnin.
ONykyinen liikennöitsijä Jyväskylän
Liikenne Oy voitti kolmen auton liikennöinnin.
OOnnibusin tarjous neljän kohteen
liikennöinnistä oli 13,7 miljoonaa
euroa vuodessa.
OSopimuskauden ja mahdollisten
optiokausien yhteenlaskettu arvo
on noin 117 miljoonaa euroa.
OJatkossa koko liikennettä ei kil-
pailuteta enää kerralla, vaan siirrytään kohti rullaavaa kilpailutusta,
jossa eri kohteita tai niiden muunnelmia kilpailutetaan 1–2 vuoden
välein ensimmäisten sopimuskausien ja mahdollisten optiokausien
jälkeen.
OPäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen.
Joensuu
OEnsimmäisessä kilpailutusosiossa
oli mukana paikallisliikenne, jonka
osalta linjastot muuttuivat, ja osa
nykyisistä paikallisliikenteen linjoista on mukana seutuliikenteen kil-
pailutuksessa.
OPaikallisliikenteen
kilpailutuksessa oli mukana 6 linjaa, joita hoidetaan 13 autolla.
OKalustovaatimusten periaatteet
sovittiin yhdessä kahdeksan muun
keskisuuren kaupungin kanssa,
mutta osa vaatimuksista päätettiin
kuitenkin kaupunkikohtaisesti.
OPäästöjen osalta linja-autojen tulee täyttää vähintään EURO 2 -vaatimukset, linja-autokaluston linjakilometreillä painotettu keski-ikä
ei sopimuskautena saa olla yli 11
vuotta ja yksittäinen linja-auto ei
saa olla 19 vuotta vanhempi.
kenneinsinööri Birgitta Nakari kertoo.
Nakari uskoo, että paikallisliikenteen uusi työnjako on
asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu.
– Kun kehitämme lipputarjontaa monipuoliseksi, joukkoliikenteestä tulee yhä houkuttelevampi vaihtoehto muun muassa työmatkaliikenteeseen.
Lappeenrannan kaupungin
paikallisliikenteen hankintaprosessi palkittiin vuoden joukkoliikennetekona syyskuun lopulla
Tampereella järjestetyillä Paikallisliikennepäivillä.
Lappeenrannassa paikallisliikenteen kilpailutus toteutettiin
bruttomallilla, mikä tarkoittaa
että kaupunki saa lipputulot ja
liikennöitsijä kaupungilta liikennöintikorvauksen.
Hankintaprosessin valmistelu aloitettiin Lappeenrannassa jo
vuonna 2010 laatimalla kaupunkiin joukkoliikennepoliittinen
ohjelma. Ohjelma ohjaa joukkoliikenteen kehittämistä aina vuoteen 2020 saakka.
Ohjelma laadittiin yhteistyössä kaupungin hallintokuntien,
linja-autoliiton ja erilaisten matkustajaryhmien kuten opiskelijoiden kanssa. O
OKalustovaatimukset
täyttäneiden
tarjousten kesken valintaperusteena oli halvin hinta.
OTarjouksen jättivät paikallisliikenteen osalta Linja-Karjala Oy, Onnibus Oy, Pohjolan Matka ja SavoKarjalan Linja Oy.
OPaikallisliikenteen liikennöitsijäksi
valittiin Savo-Karjalan Linja Oy.
OHankinnan arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa.
OSeutuliikenteen osalta tarjouskilpailun ratkaisua käsiteltiin joukkoliikennejaoston kokouksessa
12.12.
Kuntatekniikka 8/2013
19
Oulu haki oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä
Arkkitehdit m3 Oy
Ranta-Toppilan entinen
Ranta-Toppila, ilmakuvaupotus.
Oulun kaupunki haki merellisen Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen ideoita eurooppalaisesta
B-Team -yhteistyöhankkeesta. Vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen vetovoimaisiksi kohteiksi on
esillä useissa kaupungeissa.
MJere Klami
Kaavoitusarkkitehti
Oulun kaupunki
OOOulun Ranta-Toppilaan enti-
sen sahan alueelle suunnitellaan
ympäröivää Toppilaa täydentävä
kokonaisuus, joka tukeutuu salmen rantaan. Alue sijaitsee Toppilansalmen suulla noin kolme
kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen.
Keskeinen osa alueesta on toi20
Kuntatekniikka 8/2013
minut Toppilan sahan ja sittemmin Toppila Oy:n käytössä lähinnä puutavaran varastointialueena
1940-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alue on metsittynyt ja jäänyt vajaalle käytölle.
Ranta-Toppila on Toppilan
alueen viimeinen maankäytön
suunnittelun alue sekä viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue.
Hanke yhdistää Meri-Toppi-
lan Toppilansalmeen kohti merta. Merellisyys painottuukin
alueen suunnittelussa. Rantavyöhykkeelle on suunniteltu merikeskus, joka voi tarjota muun
muassa veneilyyn, virkistykseen
ja matkailuun liittyviä toimintoja ja palveluita.
Merikeskuksen ensimmäisiksi toiminnoiksi on tulossa kesäteatteri sekä rockklubi, joita varten on tehty suunnitteluvaraus.
Rantaan on tulossa myös vesiliikuntakeskus ja pienvenesatama,
joille on niin ikään tehty suunnitteluvaraukset.
Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeella. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus risteilyalusten ja suurtenkin alusten
kiinnittymiselle laituriin.
Ranta-Toppilaan rakennetaan myös asuntoalue, jonka esi-
YHDYSKUNTA
teollisuusalue uudistuu
kuvana on Pohjanlahden vanhojen rannikkokaupunkien tunnelma ja miljöö. Asuntoalueen kokonaiskerrosala on noin 33 000
kerrosneliömetriä.
Alueelle voi sijoittua noin 415
asuntoa ja noin 1 000 asukasta.
Pienimittakaavainen toteutustapa tasapainottaa ja monipuolistaa hyvällä tavalla nykyistä aluekokonaisuutta.
Yhdyskuntalautakunta päätti
19.11.2013 asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville, ja asemakaavan on tarkoitus tulla voimaan
2014 keväällä. Asuntorakentaminen käynnistynee kesällä 2016.
vottelukunta. Se kokosi yhteen
alueen toimijat: kaupungin lisäksi muun muassa yliopiston, pursiseuroja, telakkasäätiöitä ja yrittäjiä. Puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja.
Neuvottelukunta on järjestänyt merellisiä seminaareja, tutustumismatkan Kotkan puuvenekeskukseen ja merimuseoon
sekä muodostanut työryhmiä,
jotka osallistuivat Ranta-Toppilan suunnittelun eri osa-alueisiin. Niistä saatiin merikeskukseen, merellisiin tapahtumiin ja
vesiliikuntaan asiantuntevaa kokemusta.
Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ideoima tulevaisuustyöpaja järjestettiin B-Teamin
asiantuntijaviikolla sekä lyhennettynä versiona myöhemmin
asukastilaisuutena kohdealueella.
Työpaja alkoi virtuaalisella kävelykierroksella, jossa suunnittelualuetta havainnoitiin videomateriaalin perusteella. Tulevaisuustyöpajassa ideoitiin aluetta
eri roolien näkökulmasta, priorisoitiin niitä ja sijoitettiin ideat
kartalle. Aiheesta laadittiin myös
tutkimustyö.
Merellinen neuvottelukunta
ja tulevaisuustyöpaja
Oulussa otettiin käyttöön uusi
menettelytapa: merellinen neu-
Jere Klami
Muiden hankkeissa
yhtäläisyyksiä ja opittavaa
B-Team -hankkeessa oli mukana
hyvin erikokoisia kaupunkeja ja
eri vaiheissa olevia kohdealueita.
Suunnittelutilanne vaihteli kaavoituksesta kehittämisstrategian
luomiseen.
Oulu oli kaupungeista selvästi pienin, mutta sai kiitosta aktiivisesta ja käytännönläheisestä otteestaan: hommat tulivat hoidetuksi suunnitelmallisesti ja ajallaan. Oulu myös otti partnereilta saadut suositukset vakavasti ja avasi suunnittelualueensa
kaupunkilaisten tutustuttavaksi
hankkeen alkuvaiheessa.
Asiantuntijaviikoilta erityisesti
mieleen jäivät vierailu 600 metrin
syvyydessä puolalaisessa kivihiilikaivoksessa sekä Torinon yliopiston koelaboratorio, jossa testattiin
pilaantuneen maaperän puhdistusta luonnonmukaisin menetelmin. Esimerkiksi auringonkukka poistaa metalleja maaperästä.
Suomessa vastaavien menetelmien haasteena on talvi ja routa-aika, joka hidastaa puhdistumista.
Mattia Biasioli Torinon yliopistosta esittelee maaperän puhdistamisen koelaboratoriota.
Alue tilapäiseen käyttöön
esittelykontin myötä
B-Team -kumppaneiden suositusten innoittamina oululaiset
päättivät avata tyhjillään olleen
alueen kaupunkilaisille. Oli tärkeää saada asukkaat ja merellisyydestä kiinnostuneet toimijat
mukaan hankkeeseen.
Kesällä 2011 tuotiin salmenrantaan kontti, jossa koottiin ja
kehiteltiin oululaisten ideoita,
aloitteita ja innovaatioita. Kontin tapahtumien järjestämisessä
mukana oli yhteisö-, ympäristöja mediataidetta edistävä yhdistys
Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry.
Kontti pidettiin avoinna yleisölle kuukauden ajan. Tänä aikaKuntatekniikka 8/2013
21
Arkkitehdit m3 Oy
Ranta-Toppila, näkymä rantaraitilta.
Yhteistyö
toi hyötyjä
Hanke antoi oululaisille laajempaa näkemystä maankäytön
suunnitteluun ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joista on jo
saatu käytäntöön alueen avaaminen kaupunkilaisille, osallistava työpaja, neuvottelukunta sekä
merikeskuksen ensiaskeleet.
Ranta-Toppilan hanke sai
22
Kuntatekniikka 8/2013
Jere Klami
na kontissa ja sen lähiympäristössä oli mahdollista tutustua alueen
suunnitelmiin ja historiaan sekä
osallistua tulevaisuustyöpajaan,
jonka järjesti Oulun yliopiston
arkkitehtuurin osasto.
Työpaja liittyi KOLA-hankkeeseen (korjausneuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke), joka oli osa kaupungin Meri-Toppila – Rajakylä -lähiöhanketta 2008–2011. Ideoita
suunnitteluun oli mahdollista jättää kontilla sekä myös kaavoituksen nettisivuilla.
Ranta-Toppilan esittelykontin avajaiset elokuussa 2011.
YHDYSKUNTA
OOulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut osallistui 2010–2013 kansainväliseen
EU:n Interreg IV C -ohjelman kehityshankkeeseen B-Team. Tavoitteena oli kehittää ja luoda
EU-tasolla yhtenäisiä maankäytön ja kaavoituksen toimintamalleja uuteen käyttöön muuttuvilla entisillä teollisuus- ja logistiikka-alueilla (brownfield).
Alueiden kaavoitukseen ja
käyttöönottoon liittyy paljon
haasteita, joihin yksittäisten alueiden ja kaupunkien on vaikea löytää toimivaa ja kohtuuhintaista ratkaisua. Uudelleenkäytöllä parannetaan ympäristöä sekä vähennetään ympäristön epäpuhtauksia ja terveyshaittoja.
Oulun pilottikohde oli RantaToppila. Oulu päätyi mukaan
hankkeeseen aiemmin Belfastiin
tehdyn tutustumismatkan ansiosta. Sen kautta saatiin kutsu BTeam -hanketta valmistelevaan
kick off -tilaisuuteen, josta kaikki alkoi.
Jere Klami
B-Team – Brownfield Policy Improvement Task Force
Uutta käyttöä odottava teollisuusalue Vilnassa.
Hankkeen läpiviennissä menetelminä olivat asiantuntijaviikot
(Brownfield Days), tiedotusseminaarit (European Dissemination
Events) ja partnerikaupunkien poliittiset lupaukset teollisuusalueiden uudelleenkäytöstä (Bronwfield
Pledges). Kaupunkien lisäksi hankkeeseen osallistui tutkimuslaitoksia
ja yliopistoja Norjasta, Itävallasta,
Italiasta, Puolasta ja Saksasta.
Hankekaupunkien
teemat
OBelfast,
Pohjois-Irlanti: tyhjilleen
jääneiden alueiden aktivointi, sosiaalinen integraatio
ODresden, Saksa: Leipziger
Vorstadt – Neustädter Hafen; rautatie-, teollisuus- ja satama-alueen
kehittäminen
ODublin, Irlanti: Newmarket, historiallinen teollisuusalue keskus-
tassa monipuoliseksi urbaaniksi kyläksi
OHajdú-Biharin maakunta (pääkaupunki Debrecen), Unkari: entisen sotilaslentokentän (nykyään Schengen-lentokenttä) alueen kehittäminen ja liittyminen
asuntoalueeseen
ORuda Slaska, Puola: entisten
kivihiilikaivosten ja raskaan teollisuuden alueiden kehittämisstrategia
OSevilla, Espanja: interaktiivinen
käsikirja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista tehdasrakennuksista, esim. Real Fábrica de Artillería, uudet käyttötarkoitukset
OTorino, Italia: keskustan entisten tehdasalueiden kehittäminen ja maaperän puhdistaminen, koelaboratorio
OVilna, Liettua: Park of Architecture, monikäyttökortteli keskustan UNESCO-maailmanperintöalueelle
Lisätietoja: www.bteaminitiative.eu
$%))%%$)'!%))*$
'*%()*#)%$
'!$$)!&*#&*()
!().+.$ +'#)%#($
,,,'*$%(
*--$)
-(-#-/($$%()"*&*#&*()##$*#'%()
$')%!(
#*!*)**
'"($!.-))/!%)($
$)""$$')!(*
+$!.())"- .' ()"#$
$!!'!$)$$%$
)%!(&*+$(-/))//$ ($
*%")%%$-!($!')()
Kuntatekniikka 8/2013
23
Tulevaisuustyöpaja Oulussa kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.
perintöön, aktiiviseen merikeskukseen, osallistavaan suunnitteluun, alueen toimintojen välisiin
yhteyksiin sekä alueen tilapäiseen
käyttöön. Oulun lupaus on kokonaisuudessaan luettavissa internet-osoitteessa http://www.ou-
ka.fi/oulu/ranta-toppila/b-team.
Lupauksen strategisessa tasossa määritellään jatkotoimenpiteet tuleville vuosille. Niissä
korostetaan muun muassa kestävää kaupunkikehitystä, sosiaalista vastuuta ja osallistavaa suun-
nittelua sekä esitetään seuraavia askeleita entisten teollisuusalueiden uudelleen käytöstä. Niihin kuuluu Pateniemen entinen
saha-alue, jonka kaavasuunnittelu on käynnistynyt. O
U
ut
uu
s
myös positiivista näkyvyyttä.
Asiantuntijaviikoille ja seminaareihin osallistui parikymmentä
asiantuntijaa ja päätöksentekijää, jotka oppivat uutta ja jakoivat tietoa organisaatioissaan.
Hankkeeseen liittyvä kansainvälinen verkostoituminen
on koettu merkittävänä. Oulu
on osoittanut kiinnostuksensa
olla mukana vastaavissa hankkeissa jatkossakin, ja B-Teamin
kaupunkiverkosto on siihen hyvänä pohjana. Oulu allekirjoitti
sopimuksen jatkoyhteistyöstä BTeam -verkoston kanssa.
Teollisuusalueita kehitetään jatkossa Oulun lupauksen
(Brownfield Pledge) pohjalta.
Kaupunki laati hankkeen yhteydessä oman lupauksensa, joka on
hyväksytty 2010 kaupunginhallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi yhdyskuntarakenteen suunnittelussa.
Lupauksen paikallinen taso
kohdistuu B-Team -hankkeen pilottialueeseen, Ranta-Toppilaan.
Siinä otetaan kantaa kulttuuri-
Terttu Mikkola
YHDYSKUNTA
Yksi kone, monta työtä
640
Valintakone
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivalikoima kiinteistönhoitoon - seitsemän
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.950 € alv 0%.
www.avant.fi
24
Kuntatekniikka 8/2013
Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan.
Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus
ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja
pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp!
Pietarin diametri
P
ietarin kaupunkivaltio saa
kohta näytille uuden ihmeen,
tällä kertaa moottoritiealalta.
Pari vuotta sitten aukesi kehätie, kun viimeinen tunneliosuus
Kronstadtin ja Lomonosovin välillä
valmistui. Heti perään syntyy nyt
Läntinen nopea diametri eli lävistäjä, jonka etelä- ja pohjoisosat
ovat jo valmiit.
Pietarin kehätie KAD
Pietarin uudet moottoritiet ovat alkaneet näkyä Suomenkin keskustelupalstoilla hienona kokemuksena, joten kerrotaan niistä vähän
pitemmän kaavan mukaan. KAD,
viralliselta nimeltään Koltsevaja avtomobilnaja doroga vokgrug g.
Sankt Peterburga A118, on noin
140 kilometrin pituinen Pietarin
kaupungin kiertävä kehätie. Kaistoja on kahdesta neljään kumpaankin suuntaan. Kehän rakentaminen aloitettiin vuonna 2001,
ja ensimmäinen osa avattiin liikenteelle 2002. Kokonaan tie valmistui 2011, viimeisenä osuutena
upotettu tunneli Kronstadtin ja Lomonosovin välille.
Suomesta tullaan ensin diametrille, ja tylsä korpitaival rävähtää
kirkkaasti valaistuksi kaarikäytäväksi. Sitten pääsee kehän pohjoisosuudelta oikealle patoa pitkin
Kronstadtiin ja vasemmalle kiertämään koko Pietaria.
Akateemikko Kurditov luonnostelee Läntistä nopeaa diametria 1995. Kuva Liikenne-lehden
1995:4 kannesta.
ZSD-tie alkaa Pulkovan lentoasemalta etelässä, kulkee Vasiliin
saaren rannan linjassa keskustan
länsipuolella ja yhtyy pohjoisessa
E-18 Skandinavia -tiehen. Sen kokonaispituudeksi tulee 46 km, ja
kustannusarvio on noin 5,3 miljardia euroa. Tiestä on tulossa
maksullinen tullitie. Ensimmäisen
eteläpätkän pääsee jo ajamaan
henkilöautolla 30 ruplalla eli alle eurolla.
Keskiosakin rakenteille
M Pekka Rytilä on
Diametrin keskiosan rahoituksesta sovittiin lopulta 2012, kun Pietarin hallinto ja ZSD allekirjoittivat sopimuksen MSS-konsortion
(Magistral Severnoi Stolitsy) ja
pankkien kanssa. Vneshekonombank investoi 25 miljardia ruplaa,
VTB ja Gazprombank 9,5 miljardia ruplaa, Eurooppalais-aasialainen pankki 10 miljardia ruplaa ja
EBRD 8 miljardia ruplaa.
11,5 kilometrin mittaisen keskiosuuden kustannukset ovat noin
120 miljardia ruplaa eli 3 miljardia euroa vuosina 2012–2016. Se
koostuu silloista ja tunneleista. Siltaurakan sai turkkilais-italialainen
konsortio ICA.
Venäjän Federaation presidentti
Vladimir Putin pitää infrahankkeista ja tulee näillä näkymin jäämään historiaan merkittävänä tiemiehenä, kuten nimikin viittaa
(put = tie). Hänellä on siinä suuri edeltäjä, USA:n moottoritieverkkojen isä Dwight D. Eisenhower.
75-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Nopea diametri ZSD
Kehää lävistävän nopean diametrin toteutumismahdollisuudet
näyttivät aluksi vähäisiltä, kun Pietarin kehätien rakentaminen alkoi. Toiseen jättihankkeeseen ei
ollut mahdollisuuksia yhtä aikaa.
Alustavaa suunnittelua jatkettiin
kuitenkin sitkeästi. Diametria varten Pietarin kaupunki perusti osakeyhtiön ”Läntinen nopea diametri” (OAO Zapadnij skorostnoj
diametr, lyh. ZSD), joka alkoi etsiä
kansainvälistä rahoitusta tien rakentamiseksi vuonna 1998.
Diametri ZSD lävistää Pietarin kehätien sen itäosan suuntaisena.
Kuntatekniikka 8/2013
25
Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.
Tilaushinnat vuonna 2014:
kestotilaus 73 euroa
vuosikerta 82 euroa
Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.
TILAUKSET:
www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442
26
Kuntatekniikka 8/2013
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 1251570, (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Jyrki Vättö
TOIMIHENKILÖT
Kokousmestari kävi joulukuun alussa Levillä tarkastamassa sikäläisen joulutorin. Lumityöt oli tehty
mallikkaasti.
YHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖSTÖÖN
OLENNAISIA MUUTOKSIA
O Lokakuisen linjaseminaarin jälkeen SKTY:n hallituksella ei ole ollut
kokousta, mutta toimihenkilöt kokoontuivat uuden toiminnanjohtajan kanssa palaveriin, jossa tarkennettiin muun muassa toimihenkilöiden tehtäviä.
Toiminnanjohtaja Petri Koivula
ottaa tehtäviä omalle työpöydälleen
siten, että Oasmaan Kyöstin pesti rahastonhoitajana loppuu. Långströmin Danne puolestaan lopettelee kokonaan tehtäviään omasta
pyynnöstään.
Muut toimihenkilöt jatkavat tehtävissään, vaikka vastuita joka asioissa siirrettiinkin uudelle toiminnanjohtajalle. Alatypön Villen toiminnanjohtajuus vaihtuu pääsihteerin
tehtäväksi, ja Keskisen Anna jatkaa yleispuuhanaisena vastaten osin
vielä muun muassa julkaisuvaraston
ylläpidosta.
Allekirjoittanut jatkaa kokousmestarina ainakin vielä Oulun Kuntatekniikan päiviin asti. Kun toiminnanjohtajan rooli vahvistuu,
niin toimihenkilöiden tarpeellisuut-
ta ja mahdollisia tehtäviä tarkennetaan vielä uudestaan. Kaikki toimihenkilöt ovat kuitenkin lupautuneet avustamaan uutta toiminnanjohtajaa tarpeiden ja kokemuksiensa mukaan.
Lokakuun puolella pidettiin Kuntatalolla pari mielenkiintoista tilaisuutta, joissa satuin olemaan läsnä.
Ensimmäinen oli kymmenen suurimman kunnan katujen ylläpitäjien tapaaminen. Siellä pohdiskeltiin
Kuntaliiton Marika Kämpin johdattelemana muun muassa ajankohtaisia infra-asioita valaistuksesta lainsäädäntöön sekä Rovaniemellä suoritettuja katujen kuntotarkastuksia.
Toinen seminaari oli avoin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin kuntainfran rahoitusmalleja.
”Julkisen ja yksityisen yhteistyö
kuntainfrassa” -nimisessä keskustelutilaisuudessa oli esillä mahdollisten PPP -mallien rahoitusten lainmukaisuus ja toteutusmahdollisuus.
Esimerkkeinä esiteltiin muun muassa Tampereella käytetty allianssimalli, jolla toteutetaan junaradan pääl-
le rakennettava ”Tampereen Kansi”.
Marraskuun alussa oli Lahdessa
myös SKTY:n ensimmäiset Syyspäivät, ja niistä saatu palaute on ollut
positiivista.
Hallitus kokoontui 11.12., ja siitä kerromme seuraavassa lehdessä.
Seuraava hallituksen kokous pidetään 6.2.2014.
Vuodenvaihteessa SKTY:n hallituksen kokoonpano taas hiukan
muuttuu, kun erovuorossa olevat Granlund Oy:n Heikki Lonka,
Vantaan Pekka Virkamäki ja Hyvinkään Jyrki Mattila jättävät hallitustyöskentelyn. Heidän tilallaan
hallituksessa aloittavat kolmivuotiskautensa YIT Rakennus Oy:n yksikön johtaja Timo Paavilainen,
Vantaan kaupungin kaupungininsinööri Henry Westlin ja Jyväskylän
kaupungin kiinteistöinsinööri Juha
Kantanen.
Hyvää loppuvuotta!
Vättö
kokousmestari
MJyrki
Kuntatekniikka 8/2013
27
SKTY:n ensimmäisille Syyspäiville oli saapunut keynoteluennoitsijaksi Australian kuntatekniikan yhdistyksen
toiminnanjohtaja Chris Champion (takana vas.).
Päivän puheenjohtajana toimi Jorma Vaskelainen.
Historian ensimmäisten syyspäivien satoa
O Suomen kuntatekniikan yhdistyksen historian ensimmäiset syyspäivät
pidettiin Lahdessa 4.–5. marraskuuta. Päivien aiheina olivat kuntatekniikan omaisuuden hallinta sekä tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä
alueilla. Jälkimmäinen liittyi yhdistyksen tuoreeseen, samannimiseen julkaisuun ja sen jalkauttamiseen.
Syyspäivät olivat strategian mukaisesti ensi askel kohti yhdistyk-
sen jäsenilleen tarjoamia monipuolisempia palveluja ja verkostoitumista. Runsaan 50 osallistujan joukko
koostui 12 kaupungin ja muutamien palvelutuottajien edustajista.
Päivien tavoitteena oli määritellä yhteiset menettelytavat sekä rapistuvan kuntainfran hallitsemiseksi
että kaivutöiden laadun parantamiseksi tulevaisuudessa. Erityisesti toisen päivän työpajatyöskentelyn pe-
rusteella voidaan todeta, että alalla
on olemassa yhtenäinen näkemys
ainakin tarpeista ja erityisesti omaisuuden hallinnan suuntaviivoista.
Omaisuuden hallintaan tarvitaan
isännän otetta ja yhtenäinen rakenne. Mallia voitaneen ottaa tilaisuuden avainalustajana toimineen Australian yhdistyksen toiminnanjohtaja Chris Championin esitelmästä ja
australialaisten uraauurtavasta työstä
sekä valmiista aineistosta. Tästä kuulemme lähiaikoina lisää.
Vaikka osallistujamäärä jäi toivottua pienemmäksi, tullaan Syyspäivät kuitenkin järjestämään myös
ensi vuonna, ja tapahtumasta on
tarkoitus tehdä jatkumo vuosittain
vaihtuvilla teemoilla. Jäsenet voivatkin esittää yhdistyksen hallitukselle
ehdotuksia tapahtuman teemoiksi.
MJyrki Paavilainen
Teemana Laadukkaan
elinympäristön tehokkaat tekijät
Kuntatekniikan päivät 2014
Oulu 5.–7.6.2014
Call for Papers
Seminaarissa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina voivat olla muun
muassa
Minfraomaisuuden hallintaan
liittyvät ratkaisut
Myleis- ja hankesuunnitteluratkaisut
Mrakentaminen
Mylläpito
Mkaikki
Esitelmäehdotuksia voi lähettää
9.2.2014 mennessä osoitteeseen
ville.alatyppo@hel.fi otsikolla
”SKTY2014 esitelmäehdotus”.
Myös ulkomaan opit ja havainnot
ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa!
Ehdotusten tulee sisältää lyhyt perusteluteksti (enintään 400 sanaa),
esitelmän pitäjä nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyy-
Melinkaariarvioinnit
Mkehitys-
ja toteutushankkeet
muut ajankohtaiset kuntatekniikkaan liittyvät innovaatiot,
haasteet tai ongelmanratkaisut.
detään huhtikuussa 2014 artikkeli (enintään 5 sivua).
Esitelmöitsijöiltä toivotaan sekä
viihdyttävää että asiallista suullista
esiintymistä aiheesta Kuntatekniikan päivillä.
Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä seinään samasta asiasta?
Tule ja kerro – kollegasi haluavat kuulla ja keskustella ajankohtaisista aiheista
Kuntatekniikan päivillä.
28
Kuntatekniikka 8/2013
Islannin kuntatekniikka on erityisen laadukasta, kun ottaa huomioon olosuhteet ja käyttäjämäärät. Islannin kuntateknikot ovat luoneet
kestävää ympäristöä fiksulla panostuksella. Kuva Reykjavikista.
IFME levittämään kuntatekniikan hyviä käytänteitä
OKansainvälisen kuntatekniikan järjestön IFME:n hallituksen ja Pohjoismaisen NKS-yhteistyön kokoukset
pidettiin marraskuun alussa Reykjavikissa, joka oli kokouspaikkana uuden ja vanhan mantereen puolivälissä. Kokousvieraille Islannin kuntatekniikan yhdistys näytti maan parhaat
puolet, ja herkuksi herkun päälle
pääsimme tapaamaan Islannin presidentin hänen virka-asunnollaan.
IFME:n hallituksen kokouksessa
tavoitteena oli muun muassa päättää, pidetäänkö IFME:n perinteinen
konferenssi joka toinen vai joka kolmas vuosi. Vedin hallitukselle tämän
analyysityön, jonka tuloksena päätimme, että konferenssi pidetään joka kolmas vuosi, ja niiden välillä pidetään pieni, tiettyyn teemaan liittyvä seminaari.
Seuraavan teemaseminaarin onkin tarkoitus olla omaisuudenhallintaan painottuva, ja se pidetään syksyllä 2014 todennäköisesti Brysselissä. Seuraava iso konferenssi pidetään 2015 Uudessa-Seelannissa.
IFME:n jäsenmaihin saatiin lisävahvistusta, kun Islanti hyväksyttiin
jäsenistöön. Islannin kuntatekniikan
yhdistys on määrältään pieni (80 jäsentä, kun maassa on 350 000 asukasta). Islannin kuntatekniikan päivät pidettiin myös samaan aikaan,
ja vieraina saimmekin huomata, että
samat haasteet ovat sielläkin esillä.
Erona muihin maihin havaitsin,
että Islannissa haasteet ratkaistaan
nopeasti ja laadukkaasti. Sikäläinen
kuntatekniikka oli erityisen laadukasta, kun ottaa olosuhteet ja käyttäjämäärät huomioon. Islannin kuntateknikot ovat saaneet fiksulla panostuksella aikaan kestävää ympäristöä.
IFME:ssä panostetaan nyt myös
hyviin käytänteisiin. Suomi sai vetovastuun tehdä talvihoidon best
practices -oppaan, jossa jokainen
talvihoitoa harjoittava maa tekee
oman selostuksensa parhaista käytänteistään. Muita parhaita käytänteitä esitteleviä oppaita tulevat olemaan muun muassa kaivutyöt ja niiden luvittaminen, maanalaiset rakenteet sekä valmiusasiat. Näiden
työstämiseen tarvitsemme jäsenistön apua.
Seuraavaksi tapaamme strategian toimenpiteiden merkeissä Skot-
lannissa 8.–9.5.2014. Sinne Skotlannin yhdistys järjestää opintokierroksen, jossa tutustumme muun
muassa Skotlannin liikennekeskukseen, alueen suurimman sillan sekä
tulvasuojelurakenteiden rakentamiseen. Ohjelma tarkentuu vielä, mutta SKTY on suunnitellut järjestävänsä opintomatkan halukkaille. Tästä
informoimme jäseniä lisää alkuvuodesta.
Pohjoismaisen yhteistyön
vetovastuu SKTY:lle
Islannissa saimme myös sovittua
Amerikan yhdistyksen kanssa tehtävästä yhteistyösopimuksesta. SKTY
on lupautunut johtamaan sopimusneuvottelut Pohjoismaiden osalta.
APWA:n kanssa tehtävä sopimus on
merkittävä, sillä tiedonvaihto muun
muassa parhaiden käytänteiden
osalta ja mahdolliset tehtäväkierrot sovitaan helpommin, sekä lisäksi saamme suorat yhteydet APWA:n
toimintaan.
Pohjoismainen yhteistyö on lisääntymässä, minkä todistaa Islannissa pidetty pienempien kuntien
kaavayhteistyön parantamiseen pe-
rustetun työryhmän työpaja. Työryhmä julkaissee jossakin vaiheessa toimintansa tuloksia, jotka välitämme
jäsenistöllemme.
SKTY uudistuu – Kuntatekniikan päivät pysyvät
Yhdistyksessämme tapahtuu merkittäviä muutoksia vuodenvaihteessa. Päätoiminen toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässään, ja muiden
toimihenkilöiden roolit muuttuvat.
Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tilanteessa, jossa yhdistyksen kehitys
on saatu hyvään vauhtiin. Tulemme
myös hankkimaan yhdistykselle toimitilan, jonka sijainti on vielä yllätys.
Oulussa pidettävien Kuntatekniikan päivien valmistelut etenevät,
ja ohjelmasta on tulossa taas kerran mielenkiintoinen. Esitelmiä pyydetään viimevuotiseen tapaan Call
for Papers -menettelyllä. Päivien teemana on yhdistyksen uusi visio, eli
”Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät”.
MVille
Alatyppö
toiminnanjohtaja
Kuntatekniikka 8/2013
29
n May Berg (NOR),
ekeraad (NED), An
Wi
ter
Pie
lta
ma
atiens
nnissa. Vasem
öm (SWE), Piet Pa
IFME:n hallitus Isla
(NZL), Inger Sundstr
t
cen
Stevens
nk
Vin
ss
Fra
),
Ro
),
BR
US
), Neil Buchan (G
Chris Champion (A
n Thompson (GBR
Joh
T),
(ES
.
rre
O)
Mu
t
(SC
(NED), Marri
(SWE) ja Mac West
pö, Jan G. Nilsson
Ville Alaty
(RSA), Ville Alatyp
ppö luov
utti SKTY
Aalto-vaa
:n ja IFME
seja Islan
:n lahjana
nin presid
Grimsson
entti Ola
ille (vas.).
fu
r Ragnar
K
e
Ross Vince
skellä IFM
E:n puhe
nt Uudest
enjohtaja
a Seelann
ista.
NYTT ÅR – NYA SAKER
ODags för det sista numret av Kuntatekniikka – för i år. Två tidigare
år har det sista numret utkommit
13.12., och därför har jag inte kunnat låta bli att bjuda på en liten egen
Lucia-fröken, som hade anknytningar till föreningen.
Första året var det Daniela från
Tammerfors. Hennes mamma (Anna Ojanen) har i många år skött
om, att allt tryckmaterial på årsdagarna har varit i toppskick, och i fjol
var Kiia, Tuulas (Smolander) dotter, Lucian. Tack åt Marko och Anna
från Tammerfors och Tuula och hennes syster i Jyväskylä för det!
Min era inom FKTF drar också på
det sista... eftersom jag slutar med
det fr.o.m. årsskiftet – och fortsätter sen bara att njuta av hedersmedlemskapet och de fördelar som det
medför. Det är ju en alldeles hyperfin ”klubb”, som jag får vara del av,
alltså tillsammans med Reijo Korhonen, Tarmo Pendolin, Eino Pietikäinen och Tauno Talvio (i alfabetisk ordning). Stor ära alltså – så
tack för det go’ vänner!
Hur det blir med dessa små
30
Kuntatekniikka 8/2013
svenskspråkiga inläggen i fortsättningen – det vet jag ännu ej, men
det löser sig säkert på något sätt.
Vid årsskiftet slutar också Heikki
Lonka, Pekka Virkamäki samt Jyrki Mattila sitt styrelsearbete och ersätts med Timo Paavilainen, Henry Westlin och Juha Kantanen.
Heikki Lonka samt Pekka Virkamäki vill jag tacka för det STORA jobbet ni gjort för föreningen.
Själv började jag som verksamhetsledare samtidigt som herrarna ifråga började inom styrelsen, och samtidigt började vi också att förnya föreningen, och bägge två har varit till
enormt stor nytta, när vi har genomfört allt det nya – enormt stort,
alltså!
De tre sistnämnda vill jag önska
välkomna till styrelsearbetet. Utan
att försöka skrämma er, så vill jag
bara säga, att vi väntar oss mycket
av er – och att ni har stora stövlar
att stiga in i!
Höstdagarna i Lahtis – och
årsdagarna i Uleåborg
Höstdagarna gick av stapeln, och
av vad jag hörde, så var de bra på alla sätt. Deltagarna gillade iden med
att det var från lunch till lunch och
programmet var också bra. Chris
Champion från Australien, på väg
till IFME- mötet i Reykjavik, kom och
berättade om grunderna för behärskandet av gemensam egendom
(Asset Management) och dessutom
fick vi höra om hur det nu går tillväga på olika håll i Finland.
Som andra tema för höstdagarna var Temporära trafikarrangemang i samband med t.ex. schaktarbeten – och alla deltagare tillgavs
et exemplar av föreningens senaste
publikation, om just detta.
Som sagt, så var det positivt,
och det bara fäste vår tro, att dessa Höstdagar skall bli ett årligt tillägg i föreningens verksamhet i fortsättningen. Stort tack till Ramboll
Finland, och i all synnerhet vår egna Anna Keskinen för att ni snörde ihop allting.
Nästa sommar blir det då dags
för att åka upp till Uleåborg för föreningens Årsdagar. I början av juni
går dagarna av stapeln, och jag re-
kommenderar att alla som bara kan,
skulle komma upp för att ta sig en
titt på torgpolisen, Rotuaari mm. –
och naturligtvis att inhalera nya saker samt träffa gamla vänner på Årsdagarna. Det är 100-säkert både bra
och nyttigt för envar.
Internationella
nyheter
FKTF kommer under de två kommande åren att vara ordförande för
NKF (Nordisk Kommunteknisk Samarbetskommitté), och dessutom
håller vi på att försöka få ihop ett
avtal om samarbete mellan just NKS
och APWA (USA & Kanada).
Det nordiska samarbetet försöker vi ytterligare förstärka, med att
grunda nya kommittéer som tar itu
med saker och ting som mer eller
mindre berör oss alla nordbor... vinter och snöröjning samt stadsplanering inom mindre kommuner har redan varit på agendan, och mer är att
vänta.
Det var det. Vi ses i Uleåborg.
MDanne tackar
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Lentokoneessa Danne
on kuin kotonaan.
Yhdistyksen puolesta aplodit Dannelle
O Kaikki vähänkin kuntatekniikan
yhdistyksen tilaisuuksissa tai toiminnassa mukana olleet tuntevat ja tietävät Dannen. Hän on ollut mukana yhdistyksessä aktiivisesti vuodesta 1997 lähtien. Aluksi pari vuotta
ns. pikkutoimihenkilönä, vaikka iso
mies onkin. Seuraava pesti yhdistyksessä oli viiden vuoden jakso kokousmestarina, seuraavat viisi vuotta
hän oli yhteyspäällikkönä hoitamassa pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä kontakteja ja vuodesta 2011
hän hoiti toiminnanjohtajan tehtäviä
vuoden 2012 loppuun.
Nyt tämä kuntatekniikan alan
puolesta taistelija ilmoitti meille hallituksen kokouksessa, että hän aikoo
vetäytyä yhdistystehtävistä ja ottaa
aikaa enemmän myös itselleen.
Danne on ollut mukana monin
tavoin alan yhteistyössä kuten perustamassa Kuntatekniikan foorumia, Kuntatekniikka-lehden toimitusneuvostossa, YT-näyttelytoimikunnassa ja pohjoismaisen yhteistyöjärjestön NKS:n jäsenenä sekä
kansainvälisen kuntatekniikan yhdistyksen IFME:n hallituksessa. Kansainvälisissä tehtävissä Danne on ollut aivan lyömätön ja luonut meille
myöhemmin mukaan tulleille hienon pohjan jatkaa työtä maailmalla.
Hänen avoimen luonteensa,
huumorintajunsa ja asiantuntemuksensa luoman ilmapiirin kautta on
meidän suomalaisten helppo sujahtaa mukaan kansainväliseen toimintaan. Meihin luotetaan ja meitä
kuunnellaan, eikä kukaan usko, että
suomalaiset olisivat perusluonteeltaan ujoja ja syrjäänvetäytyviä. Tässä kaikessa ovat kunnostautuneet
tietenkin muutkin aiemmin kansainvälisessä toiminnassa mukana olleet,
viimeksi muun muassa Söderlundin Kai ja Rasilaisen Matti-Pekka.
Dannen aktiivisen mukanaolon
takia yhdistyksen vuosikokous hyväksyi hänet viime vuonna kunniajäseneksi, ja viime vuoden kesäkuussahan oli yksi yhdistyksen suurista ponnistuksista ja onnistumisista eli IFME:n (International Federation of Municipal Engineering) maailmankonferenssi, jonka Danne tänne
hommasi ja kantoi myös päävastuun
järjestelyistä.
Minä olen saanut nauttia Dannen seurasta monilla matkoilla ja
monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapahtumissa, lentokenttien odo-
tustiloissa, koneissa, busseissa, kokoustiloissa, koulutustilaisuuksissa,
saunassa ja joskus kaljan ääressäkin.
Joskus olemme olleet pitkän matkan ja kokousrumban väsyttäminäkin, mutta aina kuitenkin hyvässä
hengessä. Monta hienoa hetkeä on
koettu ja monta mieleenpainuvaa
kokemusta saatu.
Yksi hienoimmista kokemuksista oli, kun islantilaiset kollegamme
veivät meidät koko Euroopan ilmatilan sekoittaneen purkautuvan tulivuoren juurelle. Siinä tunsi insinööri islantilaisella pellolla viinilasi kädessä itsensä hyvin pieneksi ja voimattomaksi, kun maankuori tärähteli ja
kumisi ja tuhka lensi korkealta pään
yli. Ja matka takaisin Suomeen kesti
melkein vuorokauden. Siinä tuli tehtyä välilaskut kaikkiin välissä oleviin
maihin, Skotlantiin, Norjaan ja Ruotsiin. Pohjoismaista jäi siis sinä päivänä käymättä vain Tanska.
Lämmin kiitos Dannelle todella
hienosta toiminnasta Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä ja kunniajäsenelle tervetuloa kaikkiin yhdistyksen tapahtumiin jatkossakin.
MJorma
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
Uudistuttiin yhdessä
O Kolmen vuoden jaksoni yhdistyksen hallituksessa oli työntäyteinen.
Heti alkuun muuttui vuosikello: päätimme pitää hallituksen linjaseminaarin syksyn alussa, jolloin ehdittäisiin ottaa uudet linjaukset huomioon
seuraavan vuoden suunnittelussa.
Linjaseminaareissa ei löpisty joutavia, vaan aloimme ihan vakavasti
pohtia yhdistyksen tilaa ja tulevaisuutta. Yhdistyksellä on pitkät perinteet ja hyvä maine, päivät ovat suositut ja julkaisuista pidetään. Yhdistykset ovat kuitenkin kuin kivet ka-
dulla: jos niitä ei potki eteenpäin,
niin siihen ne jäävät. Mihin suuntaan SKTY:tä pitäisi potkia?
Päätimme kysyä asiaa jäseniltä ja
sidosryhmiltä. Heitähän varten yhdistys on olemassa. Vastaus oli selvä: on suunnattava katse eteenpäin,
kasvatettava yhdistystä ja kehitettävä sen palveluja. Koko kuntatekniikka on murroksessa: kuntakenttä menee uusiksi, toimintamallit ja
tuotantotavat muuttuvat, asiantuntijoista on kova pula ja kilpailu. Yhdistyksen on oltava mukana kaikis-
sa keskusteluissa asiantuntijoiden
ja kuntatekniikan kentän äänenä.
Meitä kuullaan vain, jos edustamme
riittävän suurta osuutta alan työntekijöistä ja muista toimijoista ja jos taloutemme on kunnossa.
Päätimme siis hankkia lisää sekä henkilö- että organisaatiojäseniä,
kehittää päiviä ja lisätä tuloja. Kaikki
tämä on mahdollista vain, jos muutamme toimintaamme ammattimaisemmaksi ja palkkaamme kokopäiväisen työntekijän yhdistyksen toimistoon. Näin päätettiinkin tehdä.
Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että sain olla mukana yhdistyksen suuressa muutoksessa. Erityisen kiitollinen olen siitä, että sain olla tekemässä muutosta yhdessä alan parhaiden
ihmisten kanssa. Jotka olivat muuten
myös todella hauskaa seuraa.
Kaikkea hyvää yhdistykselle ja sen
hallitukselle. Viekää soihtua eteenpäin, vaikka vastassa varmasti onkin
tuulta ja tuiskua. Sitähän ei kuntatekniikan ammattilainen pelkää.
MHeikki
Lonka
Kuntatekniikka 8/2013
31
Uimahallirakentamisen aikataulu
on usein liian kireä
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
O Uimahallirakentamisessa – kuten kaikessa
muussakin rakentamisessa nykyään – tuntuu
tärkein asia olevan aikataulu. Rakennuttajat
määrittelevät aikataulun jo aivan hankkeen
alkuvaiheessa.
Tämä aikataulu on
lähes kiveen hakattu, eikä sitä ”voi” eikä
suostuta muuttamaan,
vaikka
esimerkiksi
suunnitteluaikana huomataan, että aikataulu
on aivan liian kireä.
Koska jatkuvasti ja
enenevässä määrin tulee tilanteita, joissa korjataan vikoja, jotka ovat syntyneet pääosin sen takia, että rakennusaika on ollut liian lyhyt, haluan hieman selventää asiaa.
Uimahalli- ja kylpylätekninen
Moni työvaihe vaikuttaa kokonaisaikatauluun
yhdistys ry
Lopullisen rakentamisaikataulun laatii rakennuttaja
suunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijoiden kanssa,
kun tiedetään rakennettavien betonialtaiden määrä sekä
valettavien betonilattioiden määrä. Nämä asiat määrittelevät pääasiassa koko hankeen aikataulun, koska betonivalujen kuivumiskutistumien tulee päästä syntymään
ennen kuin altaita voidaan laatoittaa.
Mikäli nuo kutistumat eivät ole päässeet syntymään
ja altaat tai lattiat laatoitetaan liian aikaisin, kutistuu betoni laatoittamisen jälkeen, jolloin laattoja irtoaa isoinakin kenttinä, koska kiinnityslaasti ei voi ottaa vastaan
suuria muodonmuutoksia.
Hallin rakentamisessa on monta kokonaisaikatauluun vaikuttavaa työvaihetta. Työmaan perustaminen
ja kaikki alkutoimet ja pohjien teko, ennen kuin allasta päästään rakentamaan, vie noin 2–3 kuukautta. Altaan rakentaminen vesitiiveyskokeineen vie niin ikään
noin 2–3 kuukautta.
Kuivuminen (joka riippuu altaan koosta ja rakenteiden paksuudesta ym.) vie hyvissä olosuhteissa 3–4 kuukautta. Laatoitus vie altaan koosta riippuen 2–2,5 kuukautta. Varustelu, siivoukset, koekäyttö ym. vievät noin
2–2,5 kuukautta.
Esimerkistä huomataan, että pelkästään yhden altaan teko vie aikataulusta 11–15 kuukautta. Lisäksi jokainen uusi betoniallas lisää aikataulua 1–2 kuukautta.
Tämän lisäksi tulevat kaikki muut työt, jotka on tehtävä
vasta altaan tai altaiden teon jälkeen.
Voidaan siis todeta, että uimahallisaneeraus tai -uudisrakennus, jossa on vain yksikin valettava betoniallas,
vie vähintään 1,5 vuotta. Kuitenkin näkee usein esitettävän alle vuoden kestäviä rakennusaikatauluja.
PL 250
00101 HELSINKI
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
jukka.maja@ukty.fi
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@ukty.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@ukty.fi
puh. 040 829 0068
32
Kuntatekniikka 8/2013
Tämän päivän kovassa kilpailussa tekijät liian helposti suostuvat selvästi liian lyhyisiin aikatauluihin työtä
saadakseen. Oikean aikataulun laatiminen on
kaikkien etu, ja kaikille osapuolille tulee antaa mahdollisuus tehdä hyvää laatua!
Yhdistyksemme
neuvoo
ja
palvelee mielellään kaikkia
hankkeen osapuolia,
ja tulemme tarvittaessa opastamaan jo uimahallihankkeen alkuvaiheessa.
Teuvo Mujolta kirja Keuruun uimahallista
Keuruun uimahallin pitkäaikainen hallimestari ja yhdistyksemme jäsen Teuvo Mujo on toimittanut kirjan Keuruun uimahalli 1980–2013, perustaminen, peruskorjaus
ja laajennus. Kirjan julkistamistilaisuus oli 13.12.2013.
Tilaisuudessa UKTY luovutti Teuvolle yhdistyksen pöytästandaarin.
Teuvo on siirtymässä eläkkeelle vuoden alusta, ja yhdistys toivottaa hänelle mukavia eläkepäiviä. Pieni esimerkki siitä, kuinka uimahallin yleisiä tiloja voidaan hyödyntää, oli Keuruun uimahallissa esillä ollut paikallisen
valokuvaajan Esko Soinin valokuvanäyttely, joka oli piristävä lisä hallin yleisötiloissa.
Valtakunnalliset Uimahalli-kylpyläpäivät 2014
Seuraavat Valtakunnalliset Uimahalli-kylpyläpäivät lähestyvät kovaa vauhtia, ja ilmoittautuminen on käynnissä. Päiväthän ovat 4.–6.2.2014. Tiedot päivistä löytyvät
myös yhdistyksemme kotisivuilta. Luvassa on paljon mielenkiintoisia luentoja. Kannattaa toimia taas nopeasti,
sillä paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Nyt vuoden pimeimpänä ja loskaisena aikana ennen hiihtokelien alkua ja lumentuloa on hyvät mahdollisuudet liikkua ja hoitaa kuntoansa uimalla tai rentoutua
muuten uimahallien ja kylpylöiden saunoissa ja altaissa.
Toivotan hyvää joulua kaikille.
MJukka
Maja
puheenjohtaja
Juhlavuosi lähenee
ja yhdistys uudistuu
O Kuntien putkimestareiden 40. toimintavuosi alkaa
2015, ja siitäkin syystä yhdistys päivittää jo pitkän perinteen mukaista toimintaansa. Pidämme edelleen kiinni kevään ja syksyn koulutuspäivistä, mutta muutamme
niiden konseptia. Ensi syksyn koulutus- ja neuvottelupäivät Oulussa 24.–26.9.2014 pidetään siis uuden mallin
mukaisesti.
Uudistuksessa on kaksi painopistettä: tunnettavuutemme lisääminen ja uusien jäsenten saaminen sekä yhteistyökumppaneidemme painoarvon merkittävä korottaminen koulutuspäivillä. Pienoisnäyttelyn merkitys siis
kasvaa, ja kiinnitämme paikan valinnassa ratkaisevaa
huomiota näyttelytilojen toimivuuteen.
Uusia kontakteja ja tunnettuutta
Näyttelyyn tutustumiseen varataan ohjelmassa aikaa,
ja ohjelmaan tulee muutamia 15–20 minuutin varauksia yritysesittelyyn eli palveluiden, tuotteiden tai uusien
ideoiden ohjelmoituun esittelyyn. Esittelylle on siis oma
kohta ohjelmassa ja tila varattuna.
Halukkaat yritykset varaavat ajan jo hyvissä ajoin sekä
toimittavat esityksestään materiaalin osallistujille jaettavaksi. Kiinnitämme erityistä huomioita ehdotettujen esitysten sisältöön ennen mahdollista aikavarausta. Esitykset tulevat siis olemaan osa koulutus- ja neuvottelupäivien virallista ohjelmaa.
Tulemme myös kutsumaan näyttelyyn tutustumaan
koulutuspaikan sijaintikunnan urakoitsijoita, rakennuttajia, tilaajia sekä suunnittelijoita. Mahdollisille alan opiskelijoille paikkakunnalla tulemme lähettämään kutsuja
luennoille. Näillä järjestelyillä pyrimme saamaan näytteilleasettajille uusia kontakteja sekä tekemään yhdistystä
laajemmin tunnetuksi.
Sääntömääräinen syyskokous siirretään keskiviikolle,
kuten näyttelyn virallinen avauskin. Torstaille saamme siis
selkeästi enemmän aikaan näyttelylle. Varsinaisiksi näyttelypäiviksi tulevat keskiviikko ja torstai.
Koulutusristeily suuntautuu Tukholmaan
Kevätristeily 2014 suuntautuu tällä kertaa Tukholmaan.
Emme jalkaudu kuitenkaan Tukholmaan, vaan ohjelmaa
on laivalla koko päivän, ja ohjelma on seuraava:
Perjantai 28.3.
09:00 vesimittarien huoltovaihto – kannattaako tehdä itse vai ulkoistaa?
09:45 verkostotöiden hygieniasäädösten tilanne ja pilotoinnin kokemukset
10:30 vesijohtojen huuhtelu ja possutus – tilaajien kokemuksia
11:00 urakoitsijavetoisten saneerausurakoiden ongelmat
12:00 lounas
13:30 keskustelu saneerausongelmista jatkuu
14:15 asiakaspalautteet, mitä käytäntöjä on ja mitä arvosanoja on saatu
15:00 materiaali- ja palvelutuottajien esitykset (á 15min)
15:30 kahvi
16:00 sprinklerit – eri käytännöt ja ongelmat
16:45 materiaaliongelma-asioiden yhteenveto
17:30 yhteenveto, keskustelua
Lauantai 29.3.
Laiva saapuu Helsinkiin.
Ilmoittautumiset koulutusristeilylle alkavat hyvin nopeasti. Kuten ennenkin, paikkoja on hyvin rajallisesti, eli
muistakaa seurata ilmoittautumislinkin avautumista nettisivulle, sillä vain nopeat pääsevät mukaan!
Yhteistyökumppaneille on risteilyllä siis tarjolla vain
kaksi esittelyluentoa (à 15 min), eli mikäli yrityksellänne on kiinnostusta esitellä osaamistanne, ilmoittakaa aiheenne nopeasti!
Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lokakuussa pidettyjen
Kuopion koulutuspäivien materiaalia. Käykää tutustumassa ja lataamassa talteen.
Tällä hetkellä vain noin puolet jäsenistöstämme on
ilmoittanut itsensä sähköpostituslistallemme. Listalle voi
ilmoittautua nettisivuillamme. Sähköpostituslistamme
on ainoa realistinen kanava tiedottaa teille ajankohtaisista yhdistyksen asioista!
Seuratkaa myös yhdistyksen Facebook-sivuja, joilla kerromme ajatuksistamme ja tavoitteistamme yhdistyksen kehittämiseksi ja kuulemme mielellämme kommenttejanne.
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
markku.ala-kihnia@hsy.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
Rauhallista joulun odotusta kaikille!
Torstai 27.3.
15:00 kevätkokous
16:00 Kevätristeilyn avaus
16:15 tonttijohtojen WSP-ohje, STM:n työryhmän tilannekatsaus ja kommentointi
17:15 tonttijohtojen rakentamisen ja saneeraamisen ohje suunnittelijalle, tilaajalle ja urakoitsijalle – insinöörityön
esittely
17:45 tauko
18:00 materiaaliongelmat, viimeaikaisia ongelmia eri laitoksilla
19:00 majoittuminen
21:00 päivällinen
Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta,
Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
MSami
Kuntatekniikka 8/2013
33
Kuntien energiayhtiöt siirtyvät halpaan hiileen
OO Jyväskylässä runsaat kol-
me vuotta toiminut Keljonlahden voimalaitos siirtyi muutama
viikko sitten hiilikauteen. Vuosi sitten sinne päätettiin hankkia
myrskyisän keskustelun siivittämänä hiilenpolttolaitteistot, ja nyt
venäläistä kivihiiltä on jo poltettu. Näin ei pitänyt tapahtua, kun
voimalaitoksesta muutama vuosi
sitten päätettiin.
Jyväskylän esimerkki on osoitus siitä, kuinka nopeasti energiamarkkina muuttuu myös epätoivottuun suuntaan. Tuotantojohtaja Tero Saarno Jyväskylän
Energia -yhtiöistä arvelee, että
talven mittaan kivihiilen osuus
Jyväskylän energiantuotannossa
nousee 15–20 prosenttiin.
Konsulttiyhtiö Pöyry kertoi
äskettäin, että kivihiilen käyttö
lauhdevoimalaitoksissa on muuttunut puuta edullisemmaksi. Syynä on kivihiilen hinnan lasku ja
toisaalta puuhakkeen tuen pieneneminen tämän vuoden alusta.
Lauhdesähkön tuotannossa
tilanne on muuttunut, mutta yhteistuotannossa, jossa myös lämpö
menee myyntiin, puu ja turve pärjäävät hintakilpailussa jotenkuten.
34
Kuntatekniikka 8/2013
Saarnon mukaan asetelma
myös yhdistetyssä lämmön ja
sähkön tuotannossa on hyvin lähellä muuttua.
– Se on aika pienestä kiinni,
ettei kivihiili nouse yhteistuotantovoimalaitoksissakin puun
ja turpeen ohi edullisimmaksi
polttoaineeksi.
Valtio seuraa
kehitystä sivusta
Työ- ja elinkeinoministeriön
energiaosaston päällikkö Esa
Härmälä sanoo, että hiilen ja
muiden polttoaineiden hintakehitystä seurataan hyvin aktiivisesti. Hänen mielestään tilanne on
erittäin harmillinen eikä vastaa
Suomen energiapolitiikan tavoitteita. Valtiovalta ei kuitenkaan ole
vielä valmis uusiin toimiin veroja tukiratkaisuissa.
Härmälä esikuntineen seuraa erityisesti sitä, muuttuuko
kivihiili niin edulliseksi, että sitä
kannattaa polttaa lauhdevoimalaitosten lisäksi myös lämmön ja
sähkön yhteistuotannossa puun
ja turpeen sijaan. Suomi on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa maailman kärkeä.
– Jos tilanne muuttuu, voi-
si hallituksella olla ensi keväänä syytä puuttua asiaan. Puututtiin siihen miten tahansa, valtiolle tulee väkisin lisäkustannuksia.
Ainakin virkamiehenä on hyvin
vaikea tässä tilanteessa ehdotella
toimia, jotka aiheuttavat lisää rahanmenoa, Härmälä pohtii.
Kivihiilen käytöllä
globaalit syyt
Se, että metsien ja turvesoiden
keskellä Jyväskylässä työnnetään
kivihiiltä uuniin, on monen tekijän summa.
Kivihiilen hinta on laskenut
lähinnä kahdesta syytä. USA
käyttää hiiltä entistä vähemmän
liuskekaasuvarantojensa ansiosta. Myös hiilidioksiditonnin
päästökauppahinta on laskenut.
Kotikutoiset syyt hintasuhteiden muutokseen ovat vero- ja tukipäätöksiä. Tämän vuoden alusta puuhakkeen tuotantotuki pieneni kun turveveroa nostettiin, ja
sama aiotaan tehdä vuoden 2015
alusta. Myös turpeen nostossa on
ollut sateisten kesien aiheuttamia
ongelmia.
Puu ja turve ovat vero- ja tukipolitiikassa täysin kytköksissä
toisiinsa. Jos puuhakkeelle halu-
Paavo Rantalainen
TEKSTI Paavo Rantalainen
Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos valmistui runsaat kolme
vuotta sitten polttamaan puuta ja turvetta. Alkaneena talvena siellä tuotettavasta energiasta kuitenkin jopa viidennes on peräisin kivihiilestä.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston
ta vuodelle 2015 suunnitellusta turveveron
Jyväskylän Energia Oy
Kivihiili palaa yhä
useammassa kattilassa
jopa Sisä-Suomen
voimalaitoksissa.
Venäjän kivihiili ohjaa
Suomen energiapolitiikkaa täysin
päinvastaiseen suuntaan
kuin mitä on tavoiteltu.
Toistaiseksi valtiovalta
seuraa tilannetta,
muttei puutu asiaan.
Jyväskylän Energia Oy
Kivihiili mustaa Suomen
Jyväskylän Energia Oy:n
tuotantojohtaja Tero Saarnon
mukaan hiilenpoltosta huolimatta yhtiö on jatkossakin
yksi Suomen suurimmista
puuhakkeen käyttäjistä, kun jo
ensi vuonna yli puolet tuotetusta energiasta tulee puusta.
ENERGIA
energiapolitiikkaa
– Ensinnäkin suomalainen
voimalaitos, jolla on asianmukainen tekniikka ja joka on ostanut päästöoikeuden kivihiilen
käyttöön, toimii täysin laillisesti. Jos täällä poltetaan ostetuilla
päästöoikeuksilla kivihiiltä, joku
muu toimija Euroopassa ei sitä
vastaavassa määrässä tee. Maakunnallista tai valtakunnallistakaan päästökauppaa ei ole olemassa, Härmälä sanoo.
päällikkö Esa Härmälää harmittaa hiilen käytön lisääntyminen. Tilanteen parantamiseksi hän ehdottaa luopumiskorotuksesta.
taan lisätukea, pitää samalla laskea turveveroa. EU-lakien mukaan valtion pitää kohdella molempia energiamuotoja samalla
tavalla.
Suomi hiilestyy
myös sisämaassa
Myös Kuntaliitossa on pantu
huolestuneena merkille Suomen
hiiltyminen. Useat kunnalliset
energialaitokset ovat lisänneet
tai lisäämässä kivihiilenkäyttöä.
Näin tekee muun muassa maailman suurin bioenergian tuottaja Ab Alholmens Kraft Oy, joka lämmittää Pietarsaarta. Myös
Vaasa, Seinäjoki, Kuopio ja Kajaani ovat hiiltymässä.
Energiainsinööri Kalevi Luo-
ma Kuntaliitosta sanoo, että valtiovallan tulisi selvittää nopeasti
vero- ja tukiratkaisut.
– Kotimaisten energialähteiden pitäisi olla etusijalla verrattuna fossiilisiin tuontipolttoaineisiin, kuten kivihiileen.
Luoman mukaan asiassa pitäisi ajatella erityisesti työllisyyttä ja
myös kuntien tavoitteita ilmastotalkoissa.
Tilanteen korjauskeinot
ovat vähissä
Keinoja tilanteen korjaamiseksi
ei ole ollut ruuhkaksi asti esillä.
Pöyryn konsulttiraportissa ehdotettiin yhdeksi mahdollisuudeksi
sitä, että metsähakkeen tuki nostettaisiin vuoden 2012 tasolle ja
samalla turpeen vero laskettaisiin
myös 2012 tasolle.
Käytännössä kaikki keinot
olisi löydettävä kotimaasta. Hiilen maailmanmarkkinahintaan
ja päästökauppaan on Suomen
täysin mahdotonta puuttua.
Tässä vaiheessa Härmälä olisi valmis ehdottamaan vain yhtä
toimenpidettä. Sitä, että vuodeksi 2015 suunniteltua turveveron
korotusta ei tehtäisikään.
– Pitää kuitenkin muistaa, että
hallitusohjelmassa on tavoitteena
turpeen käytön vähentäminen.
Kivihiilen lisääntyvässä käytössä viitataan usein ilmastopäästöihin, jotka Suomen osalta kasvavat. Härmälä muistuttaa kuitenkin faktoista päästökaupassa.
Jyväskylä yhä
suuri puunkäyttäjä
Jyväskylässä on nostettu keskustelussa esille kysymys, miksi kunnallinen osakeyhtiö käyttää hiiltä. Eikö se voisi päättää olla käyttämättä?
Tuotantopäällikkö Saarno perustelee ratkaisua sillä, että hiilellä turvataan puuhakkeen käyttöä.
Turpeen saanti on välillä epävarmaa, ja jokin polttoaine puun
rinnalle tarvitaan aina.
Jyväskylä on jatkossakin yksi
Suomen suurimmista puuhakkeen käyttäjistä. Saarnon mukaan
ensi vuonna jo puolet energiasta
tulee puusta.
– Toinen asia on tietysti se, että olemme osakeyhtiö, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen
voittoa. Kun sähkön hinta nousee markkinoilla tarpeeksi korkeaksi, myymme myös lauhdesähköä pohjoismaisille markkinoille – vaikka sitten hiilellä tuotettuna.
Saarno katsoo hiilenpolttoa
kahdesta näkökulmasta.
– Kun pistän Jyväskylän Energia Oy:n lippalakin päähän, se on
taloudellisesti järkevää. Mutta Oy
Suomi Ab:n hattu päässä tilanne
muuttuu, se ei ole millään muotoa järkevää. Me olemme pieni
maa, jonka pitäisi käyttää omia
luonnonvaroja järkevästi ja turvata omaa työllisyyttä ja kauppatasetta. O
Kuntatekniikka 8/2013
35
Valtaosa kuntien energiayhtiöistä jatkaa Pyhäjoen
Fennovoima Oy
Kuntapolitiikka väänsi Fennovoima
Havainnekuva Fennovoima Oy:n Pyhäjoelle
suunnitellusta Hanhikivi 1 -voimalaitoksesta.
Kotkassa kaupunginhallitus yllätti energiayhtiön johdon. Kuopiossa valtuusto käänsi niukasti suunnan.
Fennovoima uskoo Rosatom-sopimukseen lähiaikoina.
TEKSTI Ville Miettinen
OOFennovoimassa uskotaan, et-
tä sopimus venäläisen laitostoimittaja Rosatomin kanssa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen toteuttamisesta syntyy vielä joulukuussa. Fennovoiman omistaa
tällä hetkellä sataprosenttisesti
Voimaosakeyhtiö SF.
Yhtiön omistajaosakkaiden
kantoja jatkosta tiedusteltiin syksyllä, ja 60:stä ilmoituksen antaneesta omistajasta 46 päätti jatkaa
ja 14 päätti luopua hankkeesta.
Yksi Fennovoimasta syksyllä
luopuneista kunnallisista energiayhtiöistä oli Kotkan Energia
Oy. Yhtiön hallitus oli syyskuun
lopussa yksimielisesti päättänyt
kannattaa Fennovoiman omistajaosakkuutta.
Kun asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa lokakuun lopulla, kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittikin Fennovoimasta luopumista. Kaupunginhalli36
Kuntatekniikka 8/2013
SYKSYN PÄÄTÖKSET VOIMAOSAKEYHTIÖ
SF:N OMISTAJAORGANISAATIOISSA
Jatkavat hankkeessa
Alajärven Sähkö Oy, Finnfoam Oy
(4capes Oy), Haminan Energia
Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Oy Herrfors Ab, Imatran
Seudun Sähkö Oy, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia
Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut Oy,
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kruunupyyn
Sähkölaitos, KSS Energia Oy,
Kuoreveden Sähkö Oy, KöyliönSäkylän Sähkö Oy, Lahti Energia
Oy, Lammaisten Energia Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Myllyn Paras
Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven
Sähkö Oy, Outokumpu Oyj, Paneliankosken Voima Oy, Parikkalan Valo Oy, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia Oy, Raa-
hen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Rauman Energia Oy, Rautaruukki Oyj, Sallila Energia Oy,
Seinäjoen Energia Oy, Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj, Tornion
Energia Oy, Oy Turku Energia Ab,
Uudenkaarlepyyn Voimalaitos,
Valio Oy, Valkeakosken Energia
Oy, Vantaan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, VSV-Energiapalvelu Oy,
Ääneseudun Energia Oy
Luopuvat hankkeesta
Oy AGA Ab, Boliden Harjavalta
Oy, Boliden Kokkola Oy, Componenta Oyj, Esse Elektro-Kraft Ab,
Etelä-Savon Energia Oy, Itä-Lapin
Energia Oy, Kemin Energia Oy,
Kotkan Energia Oy, Ovako Imatra Oy Ab, Rovakairan Tuotanto
Oy, Tammisaaren Energia, Vaasan
Sähkö Oy, Vimpelin Voima Oy
tus äänesti Lindelöfin esityksen
puolesta äänin 8–5.
Vaikka kunnanhallituksen
päätös ei osakeyhtiöoikeudellisesti suoraan sidokaan energiayhtiöiden hallituksia, käytännössä esimerkiksi Kotkassa omistajaohjauksesta vastaa konsernijaosto, ja Kotkan Energia on Kotkan kaupungin sataprosenttisesti
omistama yhtiö. Kaupunginhallitus käyttää viime kädessä omistajaohjausvaltaa.
– Kaupunginhallitus voi näin
kävellä energiayhtiön hallituksen
päätöksen yli – ja samalla sen pitää ottaa päätöksestä vastuu, toteaa Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa (kok.), joka on myös Kotkan Energian hallituksen entinen
puheenjohtaja.
Lindelöfin esitys Kotkan irtautumisesta tuli Elomaalle yllätyksenä. Kotkan Energia oli miettinyt Fennovoimasta irtautumista,
kun saksalainen E.ON irtautui
ENERGIA
ydinvoimalahankkeessa
-päätöksiä
Kotkan johto ei kuullut
energiayhtiötä
Elomaa ihmettelee erityisesti sitä,
että Lindelöf ei käynyt keskusteluja asiasta Kotkan Energian hallituksen kanssa.
– Se oli suurin merkillisyys,
että hän kävi keskustelua Pohjolan Voiman ja Kymenlaakson
Sähkön kanssa. Kaupunginjohtaja on konsernijohtaja, jonka pitäisi käydä keskustelua kaupungin
yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen kanssa. Jos keskusteluja ei
käydä, niin eihän se mitään oikeaa konsernijohtajuutta ja ohjausta ole.
Kotkan Energian hallituksen puheenjohtaja Risto Häkkinen arvioi kaupunginhallituksen
päätöksen syntyneen ilman tietoa asioiden todellisesta laidasta.
– Kaupunginjohtajalla on ollut
mielessä jotain muuta kuin kaupungin paras. Pitäisi erottaa, mikä on faktaa ja mikä huhupuhetta, Häkkinen sanoo.
Lindelöf puolestaan katsoo
toimineensa nimenomaan Kotkan edun mukaisesti. Hänen mielestään Häkkinen ja Elomaa vähättelevät taloudellista riskiä, joka syntyi Fennovoimaan liittyvistä epävarmuustekijöistä.
– Koko Rosatomin osuus ja
sen velkamäärän takaaminen
Venäjän valtion osalta oli auki.
Kaikki asiat olivat auki, ja siinä
vaiheessa sitova mukaan meneminen Kotkan kaupungin konsernijaoston ja kaupunginhallituksen mukaan oli vaikeata. Ei
tässä ollut kunnallispolitiikka
missään roolissa vaan taloudelliset faktat.
– Kotkan Energian esityksiä
ei voinut ottaa vakavasti, kun ei
ollut selvyyttä mistään, Lindelöf
sanoo.
Kuopion Energia Oy
siitä, mutta Rosatomin mukaantulo kuvioon teki yhtiön silmissä
hankkeesta jälleen taloudellisesti kannattavan.
Kuopion Energia Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholm pitää Kuopion
irtautumista Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta nimenomaan
kunnallispoliittisena päätöksenä. Hän mielestään aikaistamalla
päätös viime keväälle ei voitettu mitään.
AIEMMAT OMISTAJIEN PÄÄTÖKSET
O2013
maaliskuussa Kuopion kaupunginvaltuusto päätti, ettei Kuopion Energia Oy osallistu hankkeen seuraaviin vaiheisiin.
O2013 helmikuussa Voimaosakeyhtiö SF osti E.ONin osakkeet. E.ON
ilmoitti 24.10.2012 luopuvansa kaikista toiminnoistaan Suomessa.
O29.8.2012 S-ryhmä, Leppäkosken Sähkö, Lankosken Sähkö ja Outokummun Energia sekä Atria ja Omya ilmoittivat, etteivät osallistu
hankkeen rahoitukseen jatkossa.
O14.3.2012 Talvivaara kasvatti osuuttaan ja Jyväskylän Energia Oy sekä Ålands Elandelslag luopuivat osuudestaan
O17.12.2010 mukaan tuli 7 uutta omistajaa: Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia, Lammaisten Energia, Naantalin
Energia, Raahen Energia, Tornion Energia ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Lisäksi Mondo Minerals luopui hankkeesta.
”Eivät sovi
yhteen”
Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm pitää Kuopion päätöstä keskeyttää Fennovoimassa mukanaolo nimenomaan kunnallispoliittisena päätöksenä. Kuopion valtuustossa
tehtiin kesällä 2012 aloite irtautumisesta. Syksyllä 2012 kaupunginhallitus hyväksyi energiayhtiön päätöksen jatkaa nykyisen
rahoituskauden loppuun asti.
Vuoden 2013 alussa hallitus
päättikin esittää irtautumista valtuustolle, joka maaliskuussa äänesti irtautumisen puolesta täpärästi äänin 30–29. Kuopion kaupunki omistaa Kuopion Energia
Oy:n, ja konserniohjeen mukaan
yhtiön hallituksen tulee kuunnella omistajaa ennen kuin lopullisia
päätöksiä tehdään.
Lindholm muistuttaakin, että tapahtuipa päätös millä perusteella hyvänsä, omistajan päätöstä on kunnioitettava. Hän näkee
Fennovoima-tapauksen kuitenkin menetettynä mahdollisuutena.
– En ota kantaa, miten tästä
eteenpäin olisi kannattanut toimia, mutta menossa ollut vaihe olisi kannattanut katsoa loppuun. Päätöstä aikaistamalla ei
ollut mahdollista voittaa mitään.
Katsomalla kortit loppuun olisi
ollut mahdollista tehdä toisenlainenkin päätös, Lindholm sanoo.
Kun valtuusto oli tehnyt pää-
töksen, Kuopio laittoi osakkeensa myyntiin. Ostajia ei ole vielä
näkynyt. Irtautuminen on lopullista vasta, kun joku ostaa osakkeet. Kotka on käyttänyt Fennovoimaan 700 000 euroa, Kuopio
1,5 miljoonaa.
Laajassa katsannossa liiketoiminta ja kunnallinen päätöksenteko eivät Lindholmin mielestä sovi yhteen. Lainsäädännöstä
johtuen liikelaitosmuodossa toimittaessa ovat paitsi päätökset,
myös valmistelu julkista. Lisäksi tulevat valitusmahdollisuudet
julkisista päätöksistä.
– Osakeyhtiössä hallituksen
jäsenet edustavat yhtiötä. Siinä
on iso ero. On ihan eri asia, onko
päättämässä liiketoimista esimerkiksi jonkun puolueen tai ammattiyhdistyksen mandaatilla vai onko yhtiön hallituksessa, jossa laki
sanoo, että hallituksen jäsen on jopa omalla lompakollaan vastuussa siitä, että päätökset tulevat tehdyiksi yhtiön edun mukaan.
Rakennuslupa
kesäksi 2015
Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo, että ydinvoimalaitosalueelle johtavan tien rakentaminen aloitetaan
vuonna 2014.
– Ensi vuonna Fennovoima
kasvattaa omaa organisaatiotaan ja osaamistaan vastaamaan
hankkeen vaatimuksia. Valmistaudumme hakemaan rakentamislupaa vuoden 2015 kesään
mennessä.
Kaikkien osakkaiden jatkopäätökset ovat ehdollisia, koska
Fennovoiman ja Rosatomin väliset neuvottelut ovat vielä kesken.
– Lähtökohta on aina ollut,
että jokainen omistaja tekee jatkopäätökset ja kannattavuusharkinnan omista lähtökohdistaan.
Kunnioitamme kaikkien omaa
päätöksentekoa, omistajia vartenhan koko hanke on olemassa,
Kettunen sanoo. O
Kuntatekniikka 8/2013
37
ENERGIA
Kuntien yhteishanke kompastui päättäjiin
Jani Salonen
Kuntavalo Oy sammui ennen
Kahdeksan pirkanmaalaisen kunnan yhteishanke katuvalaistuksen omistuksen, rakentamisen ja
ylläpidon organisoimisesta yhteiseen osakeyhtiöön kaatui loppusuoralla, kun useamman kunnan
valtuustot eivät olleet valmiita hyväksymään neuvoteltuja sopimuksia.
Jyväskylän Kuokkalan silta sai uuden energiatehokkaan led-valaistuksen syksyllä. Kaupungin katujen, puistojen ja satama-alueiden valaistuksen
Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut -toimiala.
TEKSTI Matti Valli
OO Elohopeahöyrylamppu-
jen valmistus- ja maahantuonti
EU-alueella loppuu huhtikuussa
vuonna 2015. Sen jälkeen vanhat valaisimet on pakko vaihtaa
energiatehokkaampaan tekniikkaan, kuten suurpainenatriumtai ledipohjaisiin ratkaisuihin.
Uudet lamput eivät sovi vanhoihin valaisimiin, joten myös
38
Kuntatekniikka 8/2013
valaisimet on vaihdettava, Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Koskinen kuvaa ongelman laajuutta.
– Käytännössä aikaa uusien
valaisimien asentamiseen on pari
vuotta myynnin loppumisen jälkeen. Muuten katunäkymät alkavat pimentyä.
Kunnille se on raskas investointi. Kahdeksan pirkanmaa-
laista kuntaa yritti helpottaa investointipaineita Kuntavalo Oy
-nimisen yhteisyrityksen avulla, mutta yhteistyöhanke kaatui
kalkkiviivoilla päättäjien epäröintiin. Ovet neuvottelupöytään
ovat kuitenkin auki.
Ajatus oli, että kuntien katuvalaistusverkot olisi siirretty yhteisesti omistetulle yhtiölle, joka
olisi vastannut tulevien vuosien
investoinneista sekä verkoston
kunnossa- ja ylläpidosta.
Sastamala
isäntäkuntana
Katuvalaistusyhtiön perustamiseen ja palvelukumppanin kilpailuttamiseen tähtäävä valmistelutyö käynnistyi loppusyksystä 2011 aiesopimuksella. Hankkeen isäntäkuntana toimi Sasta-
syttymistään
sina noin kymmenen miljoonaa
euroa. Tämän lisäksi 20 vuoden
ajalle ulottuva nykyisen verkoston uusiminen maksaa noin 15
miljoonaa.
Inspiran laskelmien mukaan
valaistuksen ylläpidosta ja hoidosta koituneet säästöt olisivat
olleet osa-alueesta riippuen 4–7
prosenttia 20 vuoden aikana.
Verkkoyhtiö Leppäkosken
Sähkö Oy valittiin tarjouskilpailun perusteella hankkeen yrityskumppaniksi ja tekniseksi toteuttajaksi. Paikallisena yhtiönä
se oli tarjoajista ainoa, joka hyväksyi kuntien tarjouspyynnössään asettamat tiukat ehdot.
rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa
malan kaupunki. Muut seitsemän
kuntaa olivat Ikaalinen, Ylöjärvi,
Hämeenkyrö, Kihniö, Parkano,
Pirkkala ja Vesilahti.
Kunnat tilasivat hankkeen investointiarviot SITO Oy:ltä. Kustannus- ja säästölaskelmat teki
Inspira Oy.
SITOn laskelmien mukaan
elohopeahöyrylamppujen vaihto
maksaa näille kunnille lähivuo-
Parkano ja Ikaalinen
hyväksyivät
Kunkin kunnan katuvalaistusverkko olisi siirretty Kuntavalo
Oy:n omistukseen Inspiran arvioimalla hinnalla. Yhteistyöstä olisi voinut luopua viiden tai
20 vuoden kuluttua. Yhtiö olisi
toiminut omakustannusperiaatteella eikä olisi tavoitellut voittoa.
Kalkkiviivoilla vain Ikaalisten ja
Parkanon kaupungit hyväksyivät
esitetyn yhteistyömallin.
– Käsittääkseni tekniikasta vastaavat virkamiehet kaikissa kunnissa kannattivat yhteistyötä, mutta valtuutetuilla oli muita intressejä. Mielipide-erot eivät kulkeneet
perinteisellä vasemmisto–oikeisto-akselilla, vaan joissakin kunnissa oikeisto kannatti yhteistyötä ja
toisissa taas vasemmisto. Todennäköisesti päättäjillä ei vain yksinkertaisesti ollut aikaa perehtyä aineistoon, Koskinen sanoo.
Leppäkosken Sähkölle katuvalaistuksen kunnossapitoa koskeva yhteistyö pelkästään Ikaalisten ja Parkanon kanssa olisi
ollut liian vähän. Ennakkosopimuksen mukaan yhteistyön rajana oli vähintään 10 000 valaisinta, joten ainakin Ylöjärvi tai Sastamala olisi pitänyt saada kimppaan mukaan.
SL 10 LED -tievalaisin
– valoa pitkälle tulevaisuuteen
0.""0)&$%0,+/11++&0")01".&04&/"/0&
"+".$&0"%,((1100'2)&/01/0"%,'0"))"+
"0540055
/0+!.!&+20&*1(/"0
(&(&//'2)&/01/)1,(&//)&/&*"+
%1&--10.((,-0&&((/,-&&".&04&/"/0&0&",),/1%
0"&/&&+'/"2,&!+*1,(0".&(,&/,-0&&())
-46.5'/1,'0"&))"/,-&2(/&02&))(,)*"/
/(,,//*& .,*&+&'*&!&4%!"))5'(%!"))
)"!*,!11)&))&/50&"0,'333/&0" , ,*
4
+%1.*&'5.2"+0&"
+0
1%
&+#,,/.*#&
Kuntatekniikka 8/2013
39
ENERGIA
Menot olisi
jyvitetty
Ratkaisu olisi merkinnyt kuntayhteistyön laajenemista kokonaan uudelle alalle. Kyseessä ei
myöskään olisi ollut perinteinen
yksityistäminen tai ulkoistaminen. Puolet omistuksesta ja puolet päätäntävallasta olisi säilynyt
kuntien käsissä. Kunnat olisivat
saaneet itse päättää oman kuntansa alueella tehtävistä investoinneista. Kuntakohtaiset kulut
olisi jyvitetty palvelun hankkijalle, joten jokainen olisi vastannut
omista menoistaan.
Koskisen mukaan melkoisia
elinkaariaikaisia säästöjä olisi syntynyt siitä, että asiantuntijana Kuntavalo Oy olisi voinut panostaa
elinkaaritaloudellisiin ratkaisuihin. Nyt kunnissa ostetaan usein
halpaa mutta huonosti kestävää.
Kunnilla ei ole omaa organisaatiota katuvalaistuksen ylläpitoon,
vaan työt tehdään muun huoltotyön ohessa tai ulkoistettuna.
– Leppäkosken Sähkö Oy:n
intressi toimia hankkeen veturina
perustuu synergiaetujen etsimiseen. Katuvalaistus ja sähköverkkotoiminta olisivat tukeneet toinen toisiaan niin henkilökunnan
kuin työkalujenkin osalta. Synergiaetuja olisi ehkä saatu 100 000–
200 000 euroa, Koskinen sanoo.
Sastamala palkkaa
sähköinsinöörin
Kuntavalo-hankeen isäntäkuntana toimineen Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti yhden
äänen enemmistöllä jäädä hankkeen ulkopuolelle.
Kaupungin suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki on pet-
Leppäkosken Sähkö Oy
– Kunnille lamppujen vaihdon ei sinänsä tarvitse olla ongelma, kunhan tarvittavat määrärahat otetaan muista investoinneista. Mikäli kiinnostuneet kunnat
saavat kerättyä myöhemmin riittävän valaistusmassan tai esittävät aiheeseen liittyvää muuta yhteistyötä, olemme valmiit palaamaan neuvottelupöydän ääreen,
Juha Koskinen paaluttaa.
Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Koskinen on valmis
palaamaan kuntien kanssa neuvottelupöytään yhteisen katuvaloyhtiön osalta, mikäli kunnat saavat myöhemmin kerättyä yhtiöön
liiketoiminnan kannalta riittävän valaisinmassan.
Sharky 775 - tehoa energianmittaukseen
)%#++% +!,#%%#
)+%($++(%($($%+%
)%'(,$# $&# #%%&$
)"!
*
)#%%&$&
)#$% $% !
'& %%(,$'# +(%%,$+
)!! &&+(%%,
)!! & %
)%%'%$% # #% %
) &% $&&$
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
1XLMDPLHVWHQWLH$+(/6,1.,‡0HUVWRODQWLH+$5-$9$/7$
3XK‡ID[
VJSVILQODQG#VDLQWJREDLQFRP‡ZZZVJSVIL
40
Kuntatekniikka 8/2013
tynyt. Kahdeksan kunnan kimppa olisi tuonut mukaan verkkopuolen asiantuntemusta ja ostovolyymia hankintoihin. Nyt yhteistyökuvioita ei ole mihinkään
suuntaan.
– Ratkaisuna tekninen lautakunta esittää, että kaupunki palkkaa sähköalan teknikko- tai insinöörikoulutuksen saaneen asiantuntijan vastaamaan katuvalaistuksen saneerauksesta, hankintojen kilpailuttamisesta ja ehkä tilakeskuksen rakennusautomaatiostakin. Kohtaamme suuria haasteita, jos esitys ei mene läpi, Lähteenmäki linjaa.
Ensi vuodelle elohopeavalaisimien ja verkon saneeraukseen
Sastamalassa esitetään 300 000
euron määrärahaa, seuraaville
vuosille määräraha olisi 800 000
euroa. Kaupungin 7 000 valaisimesta vajaat 5 000 on vielä elohopeakannassa. Ledejä on alle
kymmenen.
Suuri osa valaisimien lahon-
neista pylväistä ja kaapeleista joudutaan uusimaan samalla kertaa.
Uusi pylväs maksaa noin tuhat
euroa. Hiljaisempien tieosuuksien valaisemisesta luovutaan ehkä kokonaan. Kaikkiaan verkon
uusiminen maksaa kaupunkilaisille noin 4,3 miljoonaa euroa.
Lamppujen vaihtoa on hoitanut yksi eläkeikää lähestyvä
sähkömies muiden töiden ohella. Töiden lisääntyessä palveluita
täytyy ostaa myös ulkopuolelta.
– Tekniselle puolelle kaikkein
eniten palautetta tulee nimenomaan sammuneista katuvaloista. Monet haluavat, että jopa yksittäinen lamppu vaihdetaan saman tien. Suojateiden ja koulujen läheisyydessä näin pyritäänkin tekemään. Joskus ohjausjärjestelmässä on vika ja valot palavat keskellä päivää. Kaupunki
ei harrasta ryhmävaihtoja, jossa
vuorovuosin yhden alueen kaikki lamput vaihdettaisiin samalla
kertaa, Lähteenmäki kertoo. O
1370m laadukkaasti valaistua julkisivua
- energiankulutus vain n.3,5 kWh.
Kuva: Riekinkankaan hautausmaa, Pudasjärvi
www.valopaa.com
puh. 010 470 8890
Naapuriyhteistyö kiinnostaa
Hämeenlinnaa
OHämeenlinnan
Valot Oy omistaa Hämeenlinnan kaupungin
ja siihen vuonna 2009 liitettyjen
kuntien katuvalaistusverkoston
ja huolehtii sopimuskumppaniensa avulla alueen valaistuksen
suunnittelusta, ohjaksesta, ylläpidosta ja uusimisesta.
– Naapurikuntien kanssa
olemme käyneet katuvalaistuksen organisointia koskevia keskusteluja, mutta mitään konkreettista esitystä ei ole tehty. Yhteistyö lisäisi hallinnoitavia valaistuspisteitä ja laskisi pistekohtaisia kustannuksia. Myös yhtiön hallinnolliset kulut jakautuisivat laajemmalle väestöpohjalle. Ostovolyymiakin saataisiin lisää, pohtii yhtiön toimitusjohtaja
Petri Mölsä.
Hän on ainoa yhtiön palveluksessa oleva henkilö. Kaikki palvelut teetetään alihankintana.
Vuonna 2011 perustetulla yhtiöllä on vastuullaan 20 000 valaisinpistettä. Verkon jälleenhankinta-arvo on noin 20 miljoonaa
euroa. Verkon kunto on hyvä,
mutta puisia pylväitä joudutaan
tämän tästä uusimaan. Ledpisteitä on koekäytössä noin viisikymmentä.
Kaupungilta veloitetaan palveluista kiinteä hinta valaisinpistettä kohden. Kaksi kolmasosaa
elohopeavalaisimista on jo vaihdettu uusiin ja loput vaihdetaan
lähivuosina. Valaisimen vaihtokustannus ilman pylvästä on
noin 300 euroa. Suurpainenatriumlapun takaisinmaksuaika on
noin kymmenen vuotta.
– Kunnissa katuvalaistuksesta aiheutuvat kustannukset jakautuvat monelle momentille,
mistä syystä ne tunnetaan huonosti. Esimerkiksi rikkoutuneen
lampun vaihto maksaa runsaat
sata euroa, koska se vaatii noin
tunnin työn ja lava-auton, Mölsä laskee.
Hämeenlinna on jaettu neljään vaihtoalueeseen, joilla lamput pestään ja vaihdetaan kerralla. Rikkinäiset lamput vaihdetaan uusiin 6–8 viikon kuluessa vikailmoituksen saapumisesta. Vaihtoa varten kerätään noin
päivän työt.
68 v.
65 v.
Laske
paljonko
sinä saisit
eläkettä?
63 v.
Mitä pitempään jatkat töissä,
sitä suuremmaksi eläkkeesi karttuu.
Laske verkossa arvio omasta
eläkkeestäsi. Eläkelaskuri palvelee
kunta-alalla, valtiolla, kirkossa ja
Kelassa työskenteleviä.
Omat eläketietosi
aina ajan tasalla
www.keva.fi/elaketietosi
Kuntatekniikka 8/2013
41
Kaukolämpö kilpailukykyinen tiiviillä kaupunkialu
Maalämpö energianlähteenä on
Kiinteistöjen lämmitystapavaihtoehtojen
kilpailukyky vaihtelee
polttoaineiden ja
sähkön hinnan mukana.
Lämmitysjärjestelmän
pienet kiinteät kulut
motivoivat säästämään
kulutuksessa.
TEKSTI Monika Halén
noivassa Hämeenlinnan Asunnot
Oy:ssä on satsattu jo 1990-luvun alusta lähtien energiatehokkuuteen. Toimitusjohtaja Matti
Riekkola on aina ollut erittäin
kiinnostunut energiatehokkuudesta ja tekniikan suomista energiansäästömahdollisuuksista.
Ensimmäiset energiahankkeet
toteutettiin vuonna 1993, jolloin
pelkästään pannuhuoneiden laitteiden säädöillä saatiin aikaiseksi
useiden satojen tuhansien markkojen säästöt.
Energiankäytön tehostamisessa on kyse merkittävistä kustannussäästöistä. Kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannukset sekä
käyttökulut katetaan vuokratuloilla. Mikäli säästöjä ei saataisi
aikaiseksi, niin vuokratkin olisivat nyt kohtuuttoman korkeat.
Hillitsemällä energiankulutusta
vuokrataso on pystytty pitämään
kohtuullisena.
Matti Riekkola on jo pitkään
seurannut uusiutuvan energian
käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä. Hän on myös käynyt Saksassa useaan otteeseen tutustumassa erilaisiin energiankäyttöratkaisuihin.
– Esimerkiksi aurinkoenergiaa pohdittiin erääseen kohteeseen jo 20 vuotta sitten, mutta silloin ei vielä nähty, että se olisi ollut toimiva ratkaisu. Nyt aurin42
Kuntatekniikka 8/2013
Ari Ijäs
OOKahtatuhatta asuntoa hallin-
Skapat Energia Oy:n
energianhallinnan
asiantuntija Juhani Vättö (vas.)
ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:n
toimitusjohtaja Matti Riekkola
tyytyväisinä maalämpöön
siirtyneen kerrostalon pihalla
Hämeenlinnan Hongistonkujalla.
ENERGIA
eilla
tullut jäädäkseen
30-vuotias kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön
Yksi hiljattain täysin saneerattu kohde on Hongistonkujalla,
Hämeenlinnan Jukolan alueella. Siellä sijaitsee alueen vanhin,
vuonna 1981 valmistunut kerrostalo. Talossa on 18 asuntoa kolmessa porraskäytävässä. Kohteen saneeraus kesti vuoden, ja
se toteutettiin porraskohtaisesti.
Saneerauksen aikana asuntoihin
rakennettiin muun muassa saunat ja huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä.
Kiinteistön lämmitysjärjestelmä oli alkanut reistailla, ja kohde kaipasi muutenkin kasvojenkohotusta. Jotain oli siis tehtävä.
– Jos olisi edetty perinteisesti,
niin olisi uusittu pannuhuone. Pitää kuitenkin tehdä uusia ratkaisuja ja hakea uusia malleja eikä
aina vain kulkea vanhoja polkuja
pitkin. Kohteeseen oli tavoitteena
saada toimiva perusenergianlähde, jonka investoinnin takaisinmaksu on mahdollisimman lyhyt, Matti Riekkola sanoo.
– Tapahtuipa maailmalla mitä
vain, niin se aina vaikuttaa energian ja kaukolämmön maksuihin joko suoraan tai epäsuoraan
siten, että hinnat vain nousevat.
Kaukolämpö on jatkossakin varsin hinnakasta, vaikka se tietyille alueille hyvin sopiikin. Peruslämmöntuotantona maalämpö
on riippumaton muista tekijöistä.
Ari Ijäs
koenergiaa voidaan kehittyneen
tekniikan ansiosta hyödyntää lähes läpi vuoden, kun se ennen
oli mahdollista vain toukokuusta syyskuuhun, Riekkola kertoo.
– Teemme kohteissa korjaus- ja parannustöitä sekä täydellisiä peruskorjauksia. Olemme
miettineet, mitä oikeasti on järkevää tehdä kohtuullisilla investoinneilla, sillä mitä ikinä teemmekin, meidän täytyy kysyä itseltämme, mitä se maksaa valmiina
käyttäjälle.
Matti Riekkola sanoo, että Hongistonkujan kohteessa haluttiin etsiä uusia ratkaisuja eikä aina vain
kulkea vanhoja polkuja.
SKAPAT ENERGIA OY
OVuonna
1998 perustettu suomalainen, toimivan johdon omistuksessa oleva yritys.
OPuolueeton sähkönhankinnan ja energia-alan asiantuntijayritys.
OPääkonttori Hämeenlinnassa, vanhassa tyttökoulussa, jossa energiamuotona maalämpö.
ONoin 20 000 asiakasta pääsegmentteinä kiinteistöt, yritykset, teollisuus, kunnat.
OToimintaa myös Ruotsissa ja Virossa.
OLiikevaihto noin 7 miljoonaa euroa ja henkilöstöä noin 80.
OSkapat Energia Oy hallinnoi asiakkaittensa lukuun 3,2 TWh sähköä
vuodessa.
Maalämpö lämmitysvaihtoehtona on kiinnostanut Riekkolaa jo pitkään, ja hän on seurannut sen käytön kehitystä vuosia. Hongistonkujan saneerauksessa toteutettiin tarjouskilpailut ja käytettiin alan asiantunti-
joita, rakennuskonsulttia ja LVIasiantuntijaa Forssasta. Jälkeenpäin ajatellen kohde olisi kannattanut tyhjentää kokonaan, jolloin
peruskorjaus olisi sujunut paljon
nopeammin.
Kohteessa kaukolämpö vaih-
dettiin maalämpöön ja katolle
asennettiin kahdet aurinkoenergian keräimet. Maalämpökaivoja
on yhdeksän. Valitut energialähteet riittävät hyvin kyseisen taloyhtiön tarpeeseen.
Pienet kiinteät maksut
kannustavat säästämään
Maalämpö toimii peruslämmönlähteenä, ja aurinkoenergian keräimillä tuotetaan pääasiassa
lämmintä käyttövettä. Maalämmön etuna kaukolämpöön verrattuna on kiinteiden kulujen pienentyminen. Maalämpö vaatii
toimiakseen sähköenergiaa, jonka perusmaksut ovat huomattavasti kaukolämpöä pienemmät.
Aurinkoenergiajärjestelmissä
ei ole muita kiinteitä kuluja kuin
Kuntatekniikka 8/2013
43
ENERGIA
HÄMEENLINNAN
ASUNNOT OY
OPerustettu
vuonna 1987
noin 2000 asuntoa
Hämeenlinnan talousalueella.
OOmistaja Hämeenlinnan
kaupunki.
OVuokrataloyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan
hoitaa asiat niin, että asumisesta ja asuntojen ylläpidosta syntyvät menot katetaan
vuokratuloilla.
OKiinteistöjen hoitomenot
ovat 10,0 miljoonaa, josta
energiankustannusten osuus
(vesi, sähkö ja lämpö) on 3,1
miljoonaa.
OKiinteistökanta on pääosin
1970-luvun ja 1980-luvun
taitteessa rakennettua, mutta
myös uudisrakennuksia.
OHallinnoi
Ari Ijäs
huoltokustannukset, jotka nekin
ovat maltillisia. Investoinnin kuoletus on oma lukunsa, mutta sen
pitää hoitua energiakulujen pienenemisen kautta.
– Jos energiaa halutaan käyttää säästäväisesti, kannattaa valita energiamuoto, jonka kiinteät kulut ovat alhaiset. Aurinkolämmössä on pienimmät, maalämmössä vähän sitä suuremmat ja kaukolämmössä kaikkein
kovimmat kiinteät maksut. Kulutuksen vähentäminen ei laske kokonaislaskua samassa suhteessa
kulutuksen kanssa, Hämeenlinnan Asuntojen pitkäaikainen yhteistyökumppani, Skapat Energia
Oy:n energianhallinnan asiantuntija Juhani Vättö toteaa valituista energiamuodoista.
Skapat Energia on laatinut
monta energiatodistusta toimenpide-ehdotuksineen Hämeenlin-
Aurinkoenergian keräimillä tuotetaan pääasiassa lämmintä
käyttövettä.
nan Asuntojen eri kohteisiin.
Hongistonkujan kerrostalosaneerauksen jälkeen, elokuussa
2013 on valmistunut Hämeenlinnan Asuntojen aivan uusi rivita-
lokohde, jossa käytetään maalämpöä. Varsinkin uusilla, avarilla ja rakentamattomilla alueilla maalämpöratkaisuja on helppo
toteuttaa. O
Hämeenlinnan Verkatehdas säästää energiaa ja euroja
Hämeenlinnassa sijaitseva kulttuuri- ja kongressikeskus
Verkatehdas on Hämeenlinnan
kaupungin omistuksessa. Sen
vanhimmat rakennukset ovat jopa vuodelta 1832. Keskus koostuu 14:sta teollisuushistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta,
jotka on pääasiassa kunnostettu viime vuosikymmenellä. Verkatehtaan alueella käy vuosittain
noin 450 000 kulttuurin harrastajaa ja kongressivierasta.
Verkatehdas ja Skapat Energia
Oy solmivat yhteistyösopimuksen syksyllä 2012. Kolmivuotisen
yhteistyöhankkeen kokonaistavoite on säästää 200 000 euroa
energiankulutuksessa, kuitenkaan tekemättä rajuja investointeja. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 11 prosentin säästöä
energian käytöstä. Verkatehtaan
tavoite on vuoden 2015 jälkeen
olla yksi Suomen energiatehokkaimpia kulttuurikeskuksia.
Säästötavoitteeksi on asetettu
65 000 euroa vuodessa, ja ensimmäinen vuosi kulttuurikeskuksen
energiankustannusten pienentämiseksi on edennyt tavoitteiden
mukaisesti. Jo viime syksynä, kun
projekti aloitettiin, Verkatehdas
ylsi 8 000 euron säästöön.
44
Kuntatekniikka 8/2013
Hämeenlinnan kaupunki
OMyös
Hämeenlinnan Verkatehtaan tavoite on olla yksi maamme energiatehokkaimmista kulttuurikeskuksista.
Rakennusteknisesti viime vuosikymmenellä kunnostettu historiallinen rakennusrypäs on erittäin hyvässä kunnossa, ja se on
10 prosenttia energiatehokkaampi kuin verrokkirakennukset. Verkatehdas oli jo aiemmin säästänyt
omatoimisesti 10 prosenttia energiankulutuksessa.
Tehdyn tutkimuksen mukaan
Verkatehtaan hiilijalanjäljestä ylivoimaisesti suurin osa syntyy
energian käytöstä. Verkatehtaan
asettamien ympäristövastuun ja
-tavoitteiden päähuomio kohdistuukin näin ollen energiankulu-
tuksen järkeistämiseen.
– Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen kuuluu pitää huolta arvorakennuksista siten, ettei synny
korjausvelkaa. Myös energiankäytön tulee olla järkevää ja todellisen tarpeen mukaista, Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Astor toteaa.
Skapat Energia on toiminut
keskuksen energiateknisenä ja
-taloudellisena neuvonantajana.
Ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi Verkatehtaan ostoenergioiden kiinteät tariffit, joihin saatiin merkittävät hinnanalennukset.
Suurimmat säästöt ovat tähän
mennessä tulleet optimoimalla
rakennusten lämmitys ja ilmanvaihto. Myös hankittavan energian edullinen hintataso on varmistettu. Esimerkiksi teatterin
sähkölasku pieneni vuositasolla
7 000 euroa.
Haasteet kiinteistön hallinnassa ovat kulttuuri- ja elämyskeskuksessa erityiset. Virheisiin
ja vikoihin täytyy reagoida heti. Verkatehdas on kytketty Skapat Energian etähallintaan, jolloin Verkatehtaan energiankäytön optimaalista tasoa seurataan yötä päivää. Etähallinta
helpottaa esimerkiksi ilmanvaihdon kokonaisuuden hallintaa.
Laitteet, jotka eivät toimi asianmukaisesti, pystytään tunnistamaan ja paikantamaan nopeasti.
– Nyt me näemme helposti ne nurkat ja venttiilit, jotka eivät toimi ja pystymme korjaamaan viat nopeammin, Jouko
Astor sanoo.
Aikaansaaduilla säästöillä rahoitetaan uusia, järkeviä toimenpiteitä. kuten lämmitys-,
valaistus- ja ilmanvaihtojärjestelmien saneerausta ja kunnossapitoa.
Tehokkuuden paradoksi
P
aras sähköpostikaverini taitaa nykyisellään olla Microsoft Outlook, ainakin päätellen siitä, että saan sieltä aika usein postia. Tylsä viestittäjä tosin. Terveiset
ovat aina samansisältöisiä: postilaatikkosi on melkein täynnä, postilaatikkosi on täynnä.
Uusi työpaikka antoi aluksi harhakuvan, että hallitsee elämäänsä,
kun työpöytä ja postilaatikko olivat
järjestyksessä. No, eivät ole enää.
Ajoittain ensimmäisinä kuukausina
pystyin löytämään aikaa sähköpostien järkevään luokitteluun ja arkistointiin. Sitten jossain vaiheessa tuli hetki, jolloin sähköpostia vaan alkoi väkisinkin kertyä eikä arkistointiin tuntunut riittävän aikaa.
Hankalimmat tilanteet syntyvät,
kun lukee kokouksessa tai bussissa
saapuneita sähköposteja, joille ei
siinä vaiheessa voi tehdä juuri mitään. Viestit ja niissä kuvatut tehtävät jäävät mielen ”To do -listalle”.
Listalle, jolla on muutenkin jos jonkinlaista tehtävää: ostettava maitoa
ja ketsuppia, jumppa-aikatauluja,
kokouskutsuja ja asialistoja, hankintapäätöksiä, nastarenkaita, talvitakkeja ja ties mitä muuta.
Sitten onkin jo kiire toiseen kokoukseen ja mielen muistilistalla
olevat asiat unohtuvat, kunnes jossain vaiheessa aamuyön tunteina
ne palavat vyörynä mieleen. Vihonviimeinen työväline tuo sähköposti!
Tehokkuuden paradoksi
Kyllä, sähköposti nopeuttaa viestinvälitystä, mutta missä vaiheessa nopeus muodostuu ongelmaksi? Välitetty viesti tai vastattu sähköposti luovat itselle harhakuvan, että
nopealla viestinnällä saa suoritettua enemmän ja asiat on näennäisesti tehty: vielä tämä asia ja tuo ja
tuokin viesti. Äkkiä on siinä kuvitelmassa, että pitää toimia nopeammin ja tehdä enemmän, jonka jälkeen on valmista ja jää hetki aikaa
huokaista.
Väärin. Ei se niin mene. Lähe-
tettyihin viesteihin tulee vastauksia, ja samat viestit saattavat välittyä omaan postilaatikkoon uudelleen. Sama koskee työn tekemisen
flow’ta: teen vielä tämän jutun,
kirjoitan vielä tämän ja hoidan vielä tämän asian, kun homma sujuu
niin hyvin.
Työpäivät tai -viikot eivät pääty. Syntyy tehokkuuden paradoksi: luulet tekeväsi nopeammin ja
olevasi tehokkaampi, mutta lopputulos onkin päinvastainen. Mitä enemmän tekee ja touhuaa, sitä enemmän tulee eteen tekemistä
ja touhuamista, eikä enää osaa irrottaa. Jää oravanpyörään, joka vie
mennessään.
Tehokkuudessa ja aikaansaamisessa ei ole mitään pahaa. Ongelmaksi liika suorittaminen ja tekeminen muodostuvat, jos työ ei
mahdollista riittävää lepoa ja aikaa
palautua, jos työstä tulee elämän
tärkein asia. Ajautuu työn oravanpyörään, josta ei kykene näkemään tai aistimaan. Ympäristö ja
elinpiiri kapenevat, elämä ei maistu elävältä.
ja ajaa. Tämä ajattelu ei varmaankaan auta sähköpostin hallintaongelmaan, mutta ehkä se helpottaa tilanteen tunnistamisessa. Kaiken kiireen ja touhun keskellä pitää ajoittain pysähtyä miettimään,
mitä ja miten on tekemässä. Maailma ei tule turhalla kiirehtimisellä valmiiksi.
Edessä oleva joulunaika tarjoaa mahdollisuuden irrottaa ajatuksemme työstä ja työasioista, ja
keskittyä elämän voimavaroihin
– perheeseen, läheisiin ja ystäviin
tai mikä kullekin on voimavarana. Toivottavasti tauko vuoden pimeimpään aikaan siirtää ajatukset
sisäänpäin omien arvojen ja kohtuullisuuden tunnistamiseen. Rauhoittumisen myötä pystyy taas näkemään paremmin, tuntemaan
enemmän ja elämään.
Rauhallista joulunaikaa kaikille
Kuntatekniikka-lehden lukijoille.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Kohtuullisuus kaikessa
Urheilijoilla oravanpyörä on ylikunto: liika harjoittelu ja riittämätön
palautuminen synnyttävät tilanteen, jonka aikana kunto ei parane, vaikka kuinka kovin harjoittelisi. Tehokkuuden paradoksi ei tarkoita sitä, että asioita pitäisi jättää
tekemättä tai että on tehokkaimmillaan tekemättä mitään (vai voisiko tämä olla joidenkin kohdalla
parasta?).
Mutta ilmeisesti kohtuullisuus
tekemisessäkin voisi olla hyväksi.
Taitaa olla niin, että Gaussin käyrässä piilee monitasoista viisautta
elämään. Liian vähän tai liian paljon ei ole hyvä, optimi löytyy jostain siitä väliltä.
Muistuu mieleen arvostamani
kaupungininsinöörin sanat: on niin
kiire taluttaa pyörää kovemmin, että ei ennätä pyörän selkään hypätä
Kuntatekniikka
Kun
Ku
n tat
t at ekn
e iikkaa 8/2
88/2013
013
13
45
SKTY saa toiminnanjohtajakseen energisen
Petri Koivula haluaa lisätä kuntatek
Petri Koivulan tavoitteena on tehdä SKTY:stä nykyistä näkyvämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jäsenistön aktivointi on avainasemassa.
Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja haluaa nostaa
kuntatekniikan yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen – paikalle, jonne se kuuluu. Tavoitteena on
myös parantaa yhdistyksen näkyvyyttä ja palveluja jäsenistölle maan eri osissa.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
OO SKTY:n vuosikokous teki
historiallisen päätöksen viime
toukokuussa, kun se päätti rekrytoida päätoimisen toiminnanjohtajan. Lähes tuhannen jäsenen
yhdistys haluaa uudistaa ja kehittää toimintaansa. Tämä vaatii aiemman osa-aikaisiin toimihenkilöihin perustuneen organisaation
muuttamista.
SKTY täyttää parin vuoden
46
Kuntatekniikka 8/2013
kuluttua 90 vuotta. Tammikuussa toiminnanjohtajana aloittava 51-vuotias diplomi-insinööri
Petri Koivula haluaa yhdistyksen
olevan pyöreitä vuosia täyttäessään nykyistä näkyvämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja maan
laajuinen verkostoitunut toimija.
Hänellä on aiempaa kokemusta
niin suuryrityksen palveluksesta, yrittäjyydestä kuin yhdistystoiminnan vetämisestäkin.
– Tekniikan alalla toimiminen
ja asioihin vaikuttaminen on aina
ollut keskeinen motiivi työtehtävissäni. Olen tehnyt niitä asioita,
jotka ovat kulloinkin tuntuneet
hyviltä ja järkeviltä.
Päättäjillä kuntatekniikan
tietovajetta
Koivula kokee kuntatekniikan
jääneen kunnissa pahasti sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen
jalkoihin. Hän harmittelee, että
sen mahdollisuuksia ja merkitystä kuntien vaikeassa taloustilanteessa ei ymmärretä. Painoarvoa
puheille tuo kolmen vaalikauden
kokemus Forssan kaupunginhallituksesta.
– Pyrin 12 vuoden aikana kaupunginhallituksessa tuomaan esille vaihtoehtoja tehdä
asioita paremmin. Keskusteluissa ongelmaksi muodostui usein
TEKNISET PALVELUT
monitoimimiehen
niikan näkyvyyttä yhteiskunnassa
päättäjien tietämättömyys kuntatekniikan perusasioista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Hän korostaa, että kuntatekniikka luo puitteet kaikille palveluille ja se on huomaamatta läsnä
päivittäin kaikkialla. Tämän viestin ymmärtäminen laajasti yhteiskunnassa on myös SKTY:lle
tärkeä tehtävä.
– Kuntarajat eivät palvelutuotannossa lopulta merkitse kovin
paljoa, jos hyödynnämme monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia sekä osaavien henkilöiden verkostoja. Uskon, että näin
saadaan aikaan suurempia säästöjä kuin kuntarajoja siirtelemällä, Koivula sanoo.
Hän muistuttaa, että kuntatekniikan mahdollisuus talouden tasapainottamisessa ei tarkoita esimerkiksi energiayhtiöiden myyntiä. Päinvastoin Koivula
pitää monissa tapauksissa myyntipäätöksiä ja erityisesti myynnistä saatujen varojen käyttöä harkitsemattomana, vaikka myöntää,
että hyviäkin esimerkkejä löytyy.
– Useimmat kunnat käyttivät
myyntitulot päivittäiseen toimintaan ja velkojen maksuun. Nyt
ollaan taas samassa tilanteessa.
Mutta nämä ovat poliittisen päätöksenteon asioita.
Yhdistysten ja yritysten
monitoimimies
Petri Koivula on ollut paljon mukana yhdistystoiminnassa urheiluseurasta aina tekniikan ja automaatioalan ammatillis-aatteellisiin yhdistyksiin. Kuntatekniikkaan hän tutustui lähemmin
1980-luvun puolivälissä työskennellessään silloisen Vesto Oy:n
hankkeissa vesi- ja jätevesilaitosten automaatiosuunnittelutehtävissä. Sitä seurasi 13 vuoden työura Helsingin Energian palveluksessa sähkön ja lämmön tuotannon automaatioon liittyvissä tehtävissä.
“Yhdistyksen voima
on jäsenissä.”
PETRI KOIVULA
Diplomi-insinööri Petri Koivula aloittaa SKTY:n toiminnanjohtajana
1.1.2014. Hän on perustamiensa yritysten liiketoiminnan ohella ollut monessa mukana. Kuntiin ja kuntatekniikkaan liittyvää kokemusta on kertynyt muun muassa näissä tehtävissä:
OForssan kaupunginvaltuusto 2001–2004, varapuheenjohtaja 2001–
2004
OForssan kaupunginhallitus 2001–2012, varapuheenjohtaja 2005–
2012
OHämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2005–2008
OLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy, hallituksen jäsen 2009–2012, hallituksen puheenjohtaja 2013 alkaen
OSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, toiminnanjohtaja 2005–
2011
OHelsingin Energia, suunnitteluinsinööri 1987–2000
2000-luvulla hän on toiminut
yrittäjänä muun muassa energia- ja automaatioalan koulutusja konsultointitehtävissä sekä
toimittajana ja Automaatioväylä-lehden päätoimittajana. Vuosina 2005–2011 Koivula toimi
Suomen lämpöpumppuyhdistys
SULPU ry:n toiminnanjohtajana.
– Lämpöpumppuala lähti voimakkaaseen kasvuun, kun alan
laitevalmistajat saatiin yhteistyössä kehittämään toimintaa,
hän huomauttaa.
Tällä hetkellä Koivula toimii
päätoimisesti Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n toimittajana.
Hän oli kolme kautta tiiviisti mukana syntymäkotikuntansa Forssan kunnallispolitiikassa,
muttei viime vaaleissa asettunut
enää ehdolle. Koivula on kuitenkin edelleen forssalainen, vaikka
Helsingissä asuukin. Hän toimii
seudulla nyt kuntien omistaman
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n
hallituksen puheenjohtajana.
– Yhtiö hoitaa seudulla lähes
100 000 asukkaan yhdyskuntajätteet sekä tarjoaa tytäryhtiöidensä kautta sekä elinkeinoelämälle että julkishallinnolle palveluja elektroniikkaromun, pilaantuneen maan ja erityisjätteiden sekä
tietosuojamateriaalien käsittelyssä. Kaikki yritykset toimivat kannattavasti.
Jäsenistön osallistaminen
keskeinen haaste
Yhdistyksen voima on jäsenissä.
Mitä enemmän on aktiivisia jäse-
niä, sitä enemmän on vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
– On hyvä, että yhdistyksen jäsenyyttä on viime vuosikymmenen aikana markkinoitu
aiempaa laajemmin alalla toimiville ihmisille. Heille on tarjottava sellaisia palveluja, että jäsenyys
kiinnostaa.
Koivula pitää tärkeänä, että
SKTY näkyy jatkossa eri puolilla
maata muulloinkin kuin Kuntatekniikan päivillä. Se vaatii lisää
tulovirtaa yhdistykselle.
– Uskon, että sitä saadaan palvelujen kautta. Pitää järjestää laadukkaita tilaisuuksia, jotka ottavat jäsenistön tarpeet huomioon
ja joista he samoin kuin yritykset
ovat valmiita maksamaan. Yritysten saaminen mukaan verkottumaan on olennaista.
Jäsenistön osallistamista pitää
Koivulan mukaan parantaa. Hän
visioi yhdistyksen vapaamuotoisia paikallisia ryhmiä, joiden kokoontumisiin osallistuisi ulkopuolisia asiantuntijoita. Heidän
kanssaan voisi peilata omia kehittämisajatuksia ja saada uutta
tietoa.
– Haluan olla viestinviejä ja
käyttää tietotekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia järkevästi yhdistyksen tavoitteiden
edistämiseksi. Tavoitteeni on istua toimistossa mahdollisimman
vähän.
Petri Koivula pyytää SKTY:n
jäseniä ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tuomaan omat kehittämisehdotukset esille. Hän toivoo myös muutamia vuosia sitten muodostetun SKTY:n, Kuntaliiton ja nyt 21 kaupunkia kattavan KEHTO-konsortion yhteistyön tiivistyvän jatkossa.
– Asiat eivät edisty itsekseen, vaan toimijoita pitää ohjata ja potkia eteenpäin sekä pyytää ja rukoilla ihmisiä tekemään
asioita. O
Kuntatekniikka 8/2013
47
Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta
Kunnanjohtaja perää keskustelua
Tulvariskit kohdistuvat pienelle alueelle, mutta tulvien taustalla ovat suuret
linjanvedot, sanoo Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen.
Riittävätkö rahat
ennaltaehkäisyyn?
Sorosen suurimpana huolena on
tulvatuhojen ennaltaehkäisy. Valtio on tulvasuojelun viranomainen, mutta mitä tapahtuu ennaltaehkäisylle, kun valtiolla ei ole
enää korvausvastuuta?
– Panostaako valtio rahapulassaan riittävästi tuhojen torjuntaan? Mielestäni uuden lain
logiikka ontuu: se, joka vastaa tulvatuhojen ehkäisystä, ei olekaan
vastuussa tuhojen korvaamisesta.
Sorosen mukaan Ely-keskusten resurssit tulvatorjuntaan
ovat heikot. Tulvatilanteen ke48
Kuntatekniikka 8/2013
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Sorosen puhelin soi tiuhaan tahtiin
viime kevään tulvatilanteen aikana.
hittymistä seuraava organisaatio on ohut, ja esimerkiksi jäänsahaamislaitteita on käytössä vain
vähän.
– Kunnillahan ei ole toimivaltaa tulvatorjuntaan, kuten jäiden räjäyttämiseen tai tulvia estäviin ruoppauksiin. Todennäköisesti kuitenkin seuraamme tulvatilanteen kehittymistä entistä
tarkemmin omin voimin. Myös
kaavoituksessa ja rakennuslupien
myöntämisessä tulvariskit huomioidaan yhä tarkemmin, Soronen pohtii.
Tulvien taustalla
suuret linjaukset
Soronen perää laajempaa keskustelua tulvien syistä ja seurauksista. Hänen mielestään on väärin,
että tulvariskin kantavat kunnat
ja kuntalaiset pienellä alueella,
vaikka tulvien taustalla ovat suu-
ret, vuosikymmenten aikana tehdyt yhteiskunnalliset linjaukset,
joiden perusteella metsiä on ojitettu ja soita aukaistu turvetuotantoon.
– Päätökset ovat muuttaneet
laajojen alueiden vesitaloutta,
mutta haittapuolet tuntuvat vain
pienellä alueella.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on käynnistänyt tulvasuojelun hallintasuunnitelman laatimisen. Soronen toivoo, että siinä
huomioitaisiin Pyhäjoen ja vastaavassa asemassa olevien muiden kuntien tilanne.
– Etenkin, kun rajut säänvaihtelut ja niiden myötä tulvat ja tulvatuhot tuntuvat lisääntyvän. Viime keväänä talvi muuttui kesäksi
muutamassa hetkessä.
Pyhäjoen kunnan omat tulvavakuutukset ovat jo olleet kunnossa, sillä valtio ei ole aiemmin-
Jokilaaksojen pelastuslaitos
OO Pyhäjoen kunnanjohtaja
Matti Soronen saattoi marraskuussa henkäistä helpotuksesta,
kun rannikolle lujaa lyönyt Einomyrsky ei osunut Pyhäjoen kohdalle kovimmalla voimallaan.
Viime keväänä luonnontuhot
iskivät kuntaan sitäkin lujemmin. Pyhäjoen kevättulva murjoi ja kasteli lukuisia asuinrakennuksia, kun vesi nousi ennätyskorkeuksiin.
Soronen miettii jo ensi kevättä. Valtio vetäytyy korvausvastuusta, kun tulvavahinkojen korvaamista koskeva laki kumoutuu
vuodenvaihteessa. Kiinteistöjen
omistajien on vastaisuudessa hoidettava tulvaturvansa kuntoon
vakuutuksin.
– Uskoisin, että pyhäjokiset
hoitavat vakuutuksensa kuntoon.
Tulvista on täällä niin paljon kokemuksia, Soronen sanoo.
– Ongelmana on, että aivan
aukotonta vastausta ei vakuutusyhtiöiltä taida saada siitä, mitä ja
milloin korvataan. Pieni epävarmuus jää, sen tiedän omista vakuutuksistani.
Pyhäjokiseutu / Sirpa Kortet
TEKSTI Jorma Ylönen
Viime kevään tulvat vaurioittivat Pyhäjoella
kaan korvannut kuntien omistamille kiinteistöille sattuneita vahinkoja.
Kunnat korvausvastuussa
vain poikkeustapauksissa
Johtava lakimies Ulla Hurme-
TEKNISET PALVELUT
tulvien syistä ja seurauksista
TULVAVAHINKOJEN KORVAAMINEN
O Vesistöjen poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion talousarvion määrärahoista 31.12.2013 saakka. Korvausta voidaan maksaa esimerkiksi rakennuksille, yksityisteille, silloille ja
puustolle. Korvauksensaajina voivat olla esimerkiksi yksityishenkilöt,
asunto-osakeyhtiöt ja tiekunnat.
O Rakennus- ja irtaimistovahinkoja ei enää 1.1.2014 alkaen korvata
valtion varoista. Tämän jälkeen korvaussuojan saa hankkimalla tulvavahingot kattavan vakuutuksen.
O Vuoden 2015 loppuun mennessä alueille tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi.
Lähde: MMM
a yhdeksää omakotitaloa, kahta vapaa-ajan asuntoa, kahta rivitalohuoneistoa sekä monia ulkorakennuksia.
ranta Kuntaliiton alueet ja yhdyskunnat -yksiköstä sanoo, että kunta voi kaavoittajana tai rakennusvalvontaviranomaisena
olla vahingonkorvausvastuussa
tulvavahingosta vain poikkeuksellisessa tapauksessa.
– Vastuukysymykset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Kunnan vastuu voisi tulla kyseeseen
lähinnä silloin, kun se ei ole päätöksessään ottanut huomioon
selkeää tulvariskiä. Kaavoituksen osalta sellainen voisi olla uu-
den asemakaavan laatiminen tulvariskialueelle.
Vanhojen kaavoitus- tai rakennuslupapäätösten osalta kunta ei voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
– Päätökset tehdään kulloin-
kin saatavilla olevan parhaan
tiedon mukaan. Myöhemmin
muuttuneet olosuhteet eivät johda korvausvastuuseen. O
Kuntatekniikka 8/2013
49
Uusi koulutusohjelma kaupunkien tarpeisiin
Täydennysrakentaminen tarvitsee muutosjohtajia
Kaupunkien omat rakentamishankkeet loivat sisältöä täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutukselle.
Näkökulmien yhteensovittaminen ja aito vuorovaikutus korostuivat.
MEeva Klemi
Aalto PRO
OO Miksi täydennysrakenta-
minen on niin vaikeaa? Miksi
asukkaat aina vastustavat omille
alueilleen rakentamista? Miksi
kaikki kestää aina tolkuttoman
kauan? Miksi täydennysrakentamiseen osallistuvat ammattikunnat ja yksiköt eivät ymmärrä toisiaan?
Näihin ja moniin muihin täydennysrakentamista koskeviin
kysymyksiin etsittiin vastausta
Aalto PROn järjestämällä Täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutusohjelmalla.
– Toimme eri alojen asiantuntijat yhteen miettimään ongelmia käynnissä olevien, todellisten projektien kautta. Koulutus tapahtui osallistuvilla paikkakunnilla, ja siinä käytiin läpi koko
täydennysrakentamisen prosessi
ja sen pullonkaulat, kertoo koulutuksen johtaja Heikki Lonka
Granlund Oy:stä.
Täydennysrakentaminen on
todella tehokas tapa rakentaa
kaupunkia. Yhden uuden asukkaan vaatimat kustannukset ovat
usein vain viidesosa siitä, mitä
uusien alueiden kaavoitus ja rakentaminen maksaa.
– Täydennysrakentaminen
tukee olemassa olevien alueiden
uudistumista ja ehkäisee sosiaalisten ja muiden ongelmien syntymistä. Täydennysrakentamista helposti vältellään, koska uusia
alueita on niin paljon mukavampi
tehdä, tietää Lonka.
50
Kuntatekniikka 8/2013
Espoossa järjestetty osallisuustilaisuus keräsi runsaasti osanottajia. Tulokset kirjattiin fläpeille, ja tuotokset toimitettiin hankkeesta vastaaville kaupungin edustajille jatkotoimenpiteitä varten.
ESPOOSSA OSALLISUUSTILAISUUS
OKoulutusohjelman
Espoon hankkeessa tehtävänä oli osallisuustilaisuuden vetäminen.
OOsallistujille annettiin ennakkotehtäväksi tutustua erilaisiin fasilitointimenetelmiin.
OKoulutuspäivän aikana harjoiteltiin menetelmien käyttöä valmentajan johdolla.
OPäätteeksi toteutettiin oikea asukkaiden osallisuustilaisuus, jonka
fasilitaattoreina kurssin opiskelijat toimivat.
OTulokset kirjattiin fläpeille, ja tuotokset toimitettiin hankkeesta vastaaville kaupungin edustajille jatkotoimenpiteitä varten.
OOsanotto tilaisuuteen oli runsasta ja keskustelu vilkasta.
OAsukkaiden kehittämisehdotusten eteenpäin viemisestä vastaa Espoon kaupunki.
– Uusilla alueilla ei ole vastassa NIMBY-ryhmiä, hankalia kaavataloudellisia ongelmia tai monimutkaisia sopimusrakenteita.
Täydennysrakentaminen on
siis vaativa prosessi, joka onnistuakseen edellyttää moniammatillisen tiimin tiivistä yhteistyötä. Prosessissa on mukana paljon erilaisia sidosryhmiä ja osallisia, joiden kanssa on pystyttävä
kommunikoimaan. Tiimin jäseniltä vaaditaan strategisen johtamisen ja prosessien johtamisen
osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, projektinjohtotaitoja ja
kehittyneiden työvälineiden hallintaa. Täydennysrakentamisen
prosessi ei toimi, jos siihen osal-
listuvat eivät yhdessä kehitä yhteistyökykyään ja taitojaan.
– Täydennysrakentamisen
muutosjohtaja -koulutusohjelma tarjosi mahdollisuuden alan
ammattilaisille kehittää yhdessä osaamistaan ja toimintaansa. Tärkeä osa koulutusohjelmaa
olivat kaupunkien omat rakentamishankkeet, joiden ympärille koulutusohjelman sisällöt rakennettiin, Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen
kertoo.
Kurssilaiset osallistuivat osittain myös ohjausryhmätyöskentelyyn. Näin kukin kaupunki saattoi vaikuttaa oman hankkeensa problematiikan lähesty-
mistapaan ja käsittelyyn sekä esittää kaupunkinsa omia asiantuntijoita todellisten case-alustuksien
ja tietoiskujen pitäjiksi. Osallistujat toimivat samalla hankkeiden
konsultteina. Benchmarkkaus toi
ideoita, oivalluksia, uusia näkökulmia ja aitoa yhteistä tekemistä osanottajakaupunkien välille.
Kaupunkirakentamisen prosessiin kuuluvat monet strategiset ja operatiiviset näkökulmat,
kuten prosessit, tiimien toiminta ja organisaatio, työvälineet
ja mittaaminen. Alan uusimpia haasteita ovat muun muassa
MALPE-ajattelu, ilmastonmuutos, energia-asiat sekä rakennusten ja ympäristön suojeluun liittyvät teemat. Oleellisen tärkeiksi
asioiksi onnistumisten kannalta
nousevat eri osapuolten kanssa
tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikaatio.
Osallistujien palautteen mukaan ryhmätyöt olivat opettavaisia, sillä niitä tulee omassa kunnassa harvoin tehtyä saman alan
toimijoiden kanssa. Näin kyse ei
ollut reviirien taistelusta vaan aidosti näkökulmien yhteen sovittamisesta. Aito vuorovaikutteisuus korostui. Myös projektien johtamisesta ja työryhmätyöskentelystä saatiin hyviä kokemuksia. O
TEKNISET PALVELUT
Kiinteistönmuodostukseen kolmas ulottuvuus
Suomeen valmistellaan
kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen järjestelmää. Maa- ja
metsätalousministeriön
asettama työryhmä
aloitti haasteellisen
aiheen parissa elokuussa 2013, ja se jatkaa
työtään vuoden 2014
loppuun.
Arkkitehtitoimisto CJN Oy
Tontteja myös maanpinnan ala- ja yläpuolelle
Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus sopisi esimerkiksi metroasemien suunnitteluun. Lauttasaaren asema sijoittuu keskellä saarta
sijaitsevan Lauttasaarentien ostoskeskuksen tuntumaan.
Asemasuunnittelun lähtökohtana on ollut sovittaa se ympäröivään
kaupunkikuvaan. Asemaa käyttää sen valmistuttua päivittäin
20 000 matkustajaa.
Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy
OO Kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen tarpeita ja
toteutettavuutta tietojärjestelmien kannalta on selvitetty aiemmin jo useamman työryhmän ja
opinnäytetyön avulla.
Kolmiulotteinen kiinteistöjen
muodostaminen koetaan tarpeelliseksi erityisesti sen vuoksi, että
päällekkäisiä varsin erilaisiin käyttötarkoituksiin kaavoitettuja ja toteutettavia kohteita saataisiin erotetuksi omiksi vakuuskelpoisiksi omistusyksiköikseen. Samalla
pystyttäisiin vähentämään kolmiulotteisten hallinnanjakosopimusten käyttöä. Järjestelmävalmiuksien osalta ei ole nähty erityisiä
teknisiä esteitä tälle muutokselle.
Ministeriö on toimeksiannossaan rajannut työryhmän työtä
tietyillä ehdoilla. Tärkein ohjenuora on se, että Suomen hyvää
ja luotettavaa kiinteistö- ja kiinnitysjärjestelmää ei saa uudistuksella vaarantaa. Toinen peruspilari
on se, ettei Suomeen luoda sellaista järjestelmää, jossa kaikki kiinteistöt olisi jatkossa määritettävä
kolmiulotteisesti. Kolmiulotteisesti määritettävät kiinteistöt tulevat
siis olemaan erityistapauksia.
Kolmas peruspilari on se, että
kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen on perustuttava ase-
Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy
MAnnamari Räty
apulaiskaupungingeodeetti, DI
Espoon kaupunki
Lauttasaaren asemalaituri sijaitsee noin 30 metriä maanpinnan alapuolella. Asemalle tulee liityntäbussiasema, liityntäparkki 50 autolle ja pyöräpysäköinti 100 pyörälle.
makaavaan. Tämä aiheuttaa uudistamistarpeita myös asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin.
Uusia ohjeita asemakaavojen laatimista varten tarvitaan jo mel-
koisen pian, koska kaavaprosessit ovat pitkiä ja määräyksiä tarvitaan mukaan monimutkaisten
hankkeiden nähtäville pantaviin
asemakaavoihin jo lähivuosina.
Kolmiulotteinen kiinteistö tulee pystyä määrittämään matemaattisesti asemakaavan ja tonttijaon avulla. Käytännössä 3Dkiinteistö lieneekin asemakaavassa tarkasti osoitettujen korkeuslukujen antamissa rajoissa,
tonttijakovaiheessa riittävällä rakennussuunnittelulla varmistettu olio, jonka ulottuvuus tiedetään tarkasti niin x- ja y-suuntien kuin syvyys- ja korkeussuuntienkin suhteen.
Tonttijakovaiheessa on syytä myös varmistaa suunniteltujen tonttien toteutettavuus vähintäänkin kulkuyhteydet varmistavalla rajapintojen toteuttamissopimuksella. Sopimusjuridiikka ja
erilaiset yhteisjärjestelysopimukset tulevat muutoinkin olemaan
tärkeässä osassa kohteiden toteuttamisessa ja niiden käyttämisessä,
sillä päällekkäiset tontit ovat voimallisesti sidoksissa toisiinsa.
Käytännön kohteita, joihin
kolmiulotteinen kiinteistönmuodostaminen sopisi, ovat siis esimerkiksi toriparkit sekä muutkin
parkkiluolat, jotka ehkä ulottuvat
useiden maanpäällisten kiinteistöjen alueelle.
Myös kaupunkikeskusten rakennuskohteet, joissa päällekkäin ja osin limittäin suunnitellaan kohteita autopaikoitustarpeisiin (LPA), kuntalaisten yleisiin tarpeisiin (Y), toimisto-, hotelli- tai muihin liiketaloudellisiin
tarpeisiin (KT) ja sen päälle vielä kohteita asumistarkoituksiin
(AK), olisivat mainioita esimerkkejä kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen käytännön soveltamisesta.
Tällaisissa kohteissa kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus olisi omiaan helpottamaan
myös rakennusten kiinteistöverojen määrittämistä eri omistajin kesken, etenkin jos järjestelmästä saadaan sellainen, että eri
käyttötarkoitusta varten toteutetut rakennukset voidaan erottaa
omiksi kiinteistöikseen. O
Kuntatekniikka 8/2013
51
M Kuokkalan silta on Jyväskylän
tunnetuimpia maamerkkejä – ehkä jopa kaikkein tunnetuin. Vuonna 1989 valmistunut silta on saanut
uuden led-tekniikalla toteutetun valaistuksen. Tämän ansiosta valaistuksen energiankulutus on pudonnut neljäsosaan entisestä. Samalla
valon laatu on parantunut. Nyt se
on valkoista, puhdasta ja lämminsävyistä entisen keltaisen sijasta.
Siltavalaistuksen uusiminen liittyy Valon kaupunki -hankkeeseen,
jota Jyväskylän kaupunki on jo
kymmenkunta vuotta vienyt vahvasti eteenpäin. Hankkeen koordinaattori Annukka Larsen on tavattoman tyytyväinen syksyllä päättyneen siltavalaistusremontin kulkuun ja lopputulokseen.
– Minusta tämä lähentelee täydellistä projektia. Tavoitteena oli uudistaa valaistus niin, että energiaa
säästyy, mutta sillan ilme ei muutu –
katsoipa sitä sitten päivällä tai yöllä.
Jani Salonen
Kuokkalan silta Jyväskylässä sai led-valaisimet
Kuokkalan sillan valaistuksen uusiminen maksoi kaikkiaan
noin 130 000 euroa, josta valtion avustus kattoi 25 prosenttia.
Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin todella hyvin, hän iloitsee.
Aikaisemmin Kuokkalan sillan valaistuksen kokonaisteho oli
23 400 wattia, nyt se on vain
6 000 wattia. Pudotus on 75 prosenttia. Sähköä säästyy vuosittain
noin 63 000 kilowattituntia, joka
vastaa kolmen sähkölämmittei-
Fortum
Fortumin sähköverkot
Suomi Power
Networks Oy:lle
M Suomi Power Networks Oy on
allekirjoittanut sopimuksen Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan ostosta. Suomi Power Networks Oy:n omistajana on konsortio, johon kuuluvat suomalaiset eläkesijoittajat Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure. Kevan omistusosuus on 12,5 prosenttia ja LähiTapiolan 7,5 prosenttia.
Konsortion jäsenet ovat sitoutuneita pitkäaikaisia omistajia, joilla on vahvaa kokemusta infrastruktuurisijoituksista Suomessa (muun
muassa Digita Oy ja Fingrid Oyj),
sähkönjakelu- ja siirtoliiketoiminnasta Pohjois-Amerikassa ja Britan-
52
Kuntatekniikka 8/2013
niassa sekä viranomaisten säätelemästä sähköverkkoliiketoiminnasta Euroopassa.
Suomi Power Networks Oy:n
tarkoituksena on investoida ja kehittää ostettavia sähkönsiirtoverkkoja itsenäisenä liiketoimintana.
Yrityskaupalla ei ole vaikutusta
Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin. Fortum tuottaa sähkönsiirron
palveluja ja asiakaspalvelua omistajanvaihdoksen aikana, mikä varmistaa toimintojen häiriöttömän
siirtymisen uudelle omistajalle.
Kauppa vaatii viranomaisten hyväksynnän. Yrityskaupan
arvioidaan toteutuvan vuoden
2014 ensimmäisen neljänneksen aikana.
sen omakotitalon vuosikulutusta.
Myös led-valaisimien huoltotarve ja siten ylläpitokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin entisten suurpainenatriumlamppujen. Led-valaisimien
arvioidaan kestävän kolmekymmentä vuotta.
Sillan led-valaisimet ovat ou-
lulaisen Valopaa Oy:n valmistamia.
Valopaan tuotepäällikkö Ilkka Kaltiola kertoo, että projektin aikana sillan viiteenkymmeneen valaisinpylvääseen vaihdettiin kaikkiaan
kaksisataa uutta pallovalaisinta –
neljä jokaiseen pylvääseen.
– Valaisinten ulkonäkö pysyi aivan ennallaan, kuten oli tarkoituskin, hän huomauttaa.
Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström kertoo, että projektin aikana tutkittiin sillan
valaistuksen uudistamiseksi useita vaihtoehtoja, kuten muun muassa monimetallilamppuja. Valinta
osui kuitenkin led-valoihin monestakin syystä.
– Ledien hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin ja niiden tekniikka on kehittynyt kovaa vauhtia. Ledit myös toteuttavat energiansäästötavoitteemme mainiosti,
ja niiden tuottama valon määrä on
hyvä, hän luettelee.
Kuntien tietojärjestelmien
rajapinnat auki
M Kuntaliitto toivoo, että mahdollisimman moni kunta avaisi kunnan rakennetun ympäristön sähköisten palvelujen tietojärjestelmien rajapinnat vuosien
2014 ja 2015 aikana sekä liittyisi
kuntien yhteiseen Kuntien paikkaTietoPalveluun (KTP). Kiireellisimmät avattavat tiedot ovat
rakennusten osoitteet ja muut
rakennustiedot,
hallinnolliset
aluejaot ja kuntien toimipaikkatiedot sekä asemakaavat.
– Näitä tietoja tarvitaan ajantasaisina erityisesti pelastushallinnon tehtävissä sekä kaupallisia sähköisiä palveluja kehitettäessä, kehittämispäällikkö Matti
Holopainen Kuntaliitosta perustelee.
Rajapintojen avaaminen tehostaa kuntien ja valtionhallinnon tiedonvälitystä ja -hankintaa vähentämällä tuottamatonta henkilötyötä. Kuntien rajapintapalvelut avataan myös yritysten käyttöön, minkä toivotaan tukevan uusien palvelujen
kehittämistä.
Tietopalvelurajapinnoista
voidaan noutaa kunnan tuottamia ajantasaisia tietoja kuten
kantakartta, asemakaava, opaskartta, osoitteet, valmiiden rakennusten tiedot sekä rakennus- ja ympäristölupaprosessissa tarvittavat ja syntyvät tiedot.
Kuntaliitto on avannut kuntien rajapinnat kokoavan tietopalvelun, Kuntien paikkaTietopalvelun (KTP). Siihen liittyminen on kunnalle maksutonta.
Myös yrityksille tietojen testikäyttö on maksutonta.
Kuntaliitto edistää kuntien
rajapintoihin tukeutuvien sähköisten asiointipalveluiden hankintaa, käyttöönottoa, käyttöönoton tukemista sekä rajapintapalvelujen ylläpidon koordinointia yhteistyössä kuntien,
mukana olevien ministeriöiden
sekä tietopalveluja tarjoavien
yritysten kanssa.
http://www.kunnat.net/fi/kuntatieto/
ktp/Sivut/default.aspx
Oulun Hupisaarten keskusleikkipuistoon uusi valaistus
M Oulun Hupisaarten keskusleikkipuiston uusi valaistus otettiin käyttöön syksyllä 2013, Uuden Oulun
juhlavuoden kunniaksi. Puistoa varten suunniteltiin valaistussuunnittelijan ja valaisinvalmistajan yhteistyönä energiatehokas pollarivalaisinsarja, joka hyödyntää led-teknologian parhaita puolia: monipuolisia
ja tehokkaita optiikoita sekä älykästä valonohjausta.
Valopaa Oy:n valoT-pollarivalaisinperhe (VP8110) on saanut myös
muita jatko-osia, esimerkiksi pylväsvalaisinversion. Valaisimia on käytetty myös muissa kohteissa, kuten
Pudasjärven Riekinkankaan hautausmaalla ja kirkon ympäristössä.
Valoa on tuotu tehokkaasti käytäville, missä se auttaa liikkumaan
turvallisesti. Pääosa valaistuksesta
suuntautuu kohteeseensa matalalta
eli pollarivalaistusta hyödyntäen.
Käytävävalaisinpollareiden korkeus on 1,2 metriä eli hieman tavanomaista korkeampi. Näin valaisimet valaisevat tehokkaas-
Hupisaarten keskusleikkipuiston valaistuksen rakennutti Oulun kaupunki ja urakoi Oulun Energia Urakointi Oy. Valaistuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit m3 Oy.
ti myös talvella eivätkä jää lumipenkkojen alle. Valaisinmuotoilu kätkee kirkkaat led-valonlähteet
näkyvistä, eikä valaisin näin aiheuta
lainkaan häikäisyä.
Leikkipuisto sijoittuu historiallisen puutarhan alueelle, joten sen
kaunishahmoisia puita on korostettu valolla. Puuvalaisinpollareihin on
valittu kunkin puun muodon optimaalisesti valaiseva optiikka. Leikkipuistoa on elävöitetty myös lasten
leikkiä tukevalla, leikkisällä valaistuksella. Pylväisiin sijoitetut gobovalaisimet projisoivat erilaisia kuvioaiheita maan pinnalle.
Valaistusratkaisun
energiatehokkuus syntyy led-pollarivalaisin-
ten jo alkujaankin niukasta energiankulutuksesta sekä liiketunnistukseen ja ajastukseen perustuvasta valonohjauksesta. Jokaisessa valaisimessa on radiosignaalin lähetinvastaanotin, jonka avulla sekä
ryhmitetty että valaisinkohtainen
ohjaus on mahdollista.
Pelletin poltto alkaa
Salmisaaressa 2014
M YT15-näyttely järjestetään 20.–
21.5.2015 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Näyttelyssä on
mukana paljon tuttua, mutta uudistuksiakin on luvassa. Jyväskylässä YT13 -näyttelyn yhteydessä tehdyissä kävijä- ja näytteilleasettajakyselyissä tuli esille selviä linjoja,
jotka ohjaavat seuraavan näyttelyn
suunnittelua.
Jyväskylässä näyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kaksipäiväisenä. Samalla
linjalla jatketaan Turussakin, sillä
haastatelluista runsaasta 200 näyttelyvieraasta 66 prosenttia piti kaksipäiväistä näyttelyä parempana.
Nettikyselyyn vastanneista näytteilleasettajien edustajista jopa 86
prosenttia kannatti kaksipäiväistä
näyttelyä.
Näyttelyvieraista 73 prosenttia
ja näytteilleasettajista 70 prosenttia piti paikkakunnalta toiselle siirtyvää näyttelyä parempana kuin
joka kerta samalla paikkakunnalla
järjestettävää.
Saatujen palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella Turussa
uudistetaan ulkoalueen sijoittelu ja
pyritään ratkaisuihin, jotka takaisivat kaikkien kolmen näyttelyhallin
mielenkiintoisuuden. Myös keskiviikkoillan avajais- ja kutsuvierastilaisuus suunnitellaan uudelta pohjalta. Näyttely on avoinna keskiviikkona myöhempään, ja vastaavasti toisen päivän iltapäivää lyhennetään.
Helsingin Energia
Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely Turussa
M Salmisaaren voimalaitosalueella Helsingissä käynnistetään rakennustyöt pelletin polton
aloittamisekAlueelsi.
le rakennetaan muun
muassa kaksi 1000-kuutioista siiloa.
Siilot ja kuljettimet rakennetaan keskelle voimalaitosaluetta niin, että ne sulautuvat alueen arkkitehtuuriin.
Siilojen lisäksi keväällä toimitetaan paikalle muu tarvittava pellettien käsittelyjärjestelmä. Siihen
kuuluvat muun muassa vastaanottorakennus ja kuljettimet.
Tehtävien muutostöiden avulla Salmisaaren voimalaitoksella
pystytään vuoden 2014 lopulla aloittamaan pellettien poltto kivihiilen rinnalla
5–7 prosentin
osuudella.
Samankaltainen järjestelmä rakennetaan myöhemmin myös Hanasaaren voimalaitokselle.
Pelletin jatkuvan rinnakkaispolton alettua molemmille voimalaitoksille kulkee
keskimäärin 5–7 pellettirekkaa
päivässä.
Pellettien käytön lisääminen
Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa on osa HelsinginEnergian kehitysohjelmaa kohti
hiilineutraalia tulevaisuutta.
Kuntatekniikka 8/2013
53
Olli Sulin
Kirjastosilta avattiin Turussa
M Turun uusi Kirjastosilta avattiin
juhlallisin menoin tiistaina 3.12.
järjestetyssä yleisöjuhlassa. Uutta siltaa ympäröivät rannat ja Auransilta täyttyivät ihmisistä. Sillan
vihki käyttöön tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio.
Kirjastosillan
rakentaminen
aloitettiin marraskuussa 2012. Sitä ennen alueella suoritettiin Turun museokeskuksen voimin ar-
keologisia kaivauksia sillan maatukien kohdalla. Itärannan kaivaukset olisi tehty joka tapauksessa,
sillä Aurajoen itärannan rantalaiturit piti korjata.
Kirjastosillan on suunnitellut
Insinööritoimisto Pontek Oy, jonka käsialaa Turussa ovat myös
Tuomaansilta sekä Teatterisilta.
Sillan linjaus on loiva S-kaari, jolloin yhteydet Kauppiaskadun ja
Rettiginrinteen suuntaan muodostuvat mahdollisimman jou-
Kuntien ympäristönsuojelumääräysten
uudistamista selvitetään
M Kuntaliitossa on alkanut
puolen vuoden mittainen osittain Ympäristöministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena on selvittää, miten
ympäristönsuojelumääräyksiä on kunnissa käytetty ja miten niitä pitäisi kehittää tulevaisuuden ympäristönsuojelua
ajatellen.
Ympäristönsuojelulain
ja
-asetuksen uudistustyö on
käynnissä ympäristöministeriössä, ja eräänä uudistusten kohteena ovat lain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuus sekä lain
rakenteen selkeyttäminen.
Näiden uudistusten osana sekä uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanon tu-
54
Kuntatekniikka 8/2013
kemiseksi selvitetään kuntien
ympäristönsuojelumääräysten käyttöä ja vaikuttavuutta
sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Selvityksessä kartoitetaan
tällä hetkellä voimassa olevien
ympäristönsuojelumääräysten
kokonaisuus: kuinka laajasti ne ovat kunnissa käytössä,
millaisia määräyksiä on annettu ja millainen on niiden konkreettinen toimivuus kunnissa.
Selvityksen tarkoituksena
on myös pohtia määräysten
mahdollisuuksia
paikallisen
ympäristöhallinnon keventämisessä.
Lisätietoja hankkeesta:
aino.pietarinen@kuntaliitto.fi
heviksi. Toisaalta kaartava linjaus
pakottaa pyöräilijät keskittymään
muuhun liikenteeseen.
Sillan runko on valaistu maassa olevin valonheittimin ja kansirakenteet ohjattavin led-valoin,
jotka kaiteen alapinnasta valaisevat pystysuorat lasiset kaidepienat. Tavoitteena on lasilamellien
hillitty ja tunnelmallinen tehostevalaistus, joka toimii samalla siltakannen yleisvalona.
Sillan lasikaiteen tehostevalais-
tus muodostaa näin sillan julkisivunäkymän. Lasilamellit koostuvat
kolmesta yhteen liimatusta lamellista ja ovat korkealuokkaista turvalasia. Valaisimet eivät häikäise,
ja ne ovat myös suojassa ilkivallalta sekä helposti huollettavissa.
Sillan kustannukset ovat 1,9
miljoonaa euroa josta arkeologisten kaivausten osuus on runsaat
0,3 miljoonaa. Hintaa alensi hiukan se, että rantalaiturit peruskorjattiin samanaikaisesti.
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutusryhmälle tunnustus
M Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO saivat
marraskuussa tunnustuksen esimerkillisestä työstä yhdyskuntasuunnittelun hyväksi.
Yhdyskuntasuunnittelun seuran tunnustus annettiin erityisesti YTK:n Pitkä kurssi – yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelman kouluttajille. Kurssin mainittiin olevan silmiä avaava ja kiinni
ajassa. Sen on käynyt jo 1500 yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelijaa. Tunnustuksella kannustetaan
myös nykyään uudella tavalla toteutettavaa kurssia, jota tekee
Aalto PRO yhdessä YTK:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kurssille on yhdyskuntasuunnittelun laaja-alaisuuden, mo-
nitieteisyyden ja käynnissä oleven yhteiskunnallisten murrosten
vuoksi jatkuva tarve.
– YTK:n Pitkän kurssin lisäksi tarjoamme yhdyskuntasuunnittelun alalla toimiville koulutusta muun muassa erilaisten yliopistotasoisten oppisopimuskoulutusten muodossa Kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntijan, Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan ja Rakennusvalvonnan kehittämisohjelmissa, kertoo Aalto
PROn liiketoimintajohtaja Petri
Lyytikäinen.
Yhdyskuntasuunnittelun seura ry jakaa vuosittain Ruusut
-tunnustuksen
esimerkillisestä
työstä suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Tänä vuonna Ruusut jaettiin YTK:n Pitkän
kurssin kouluttajien lisäksi myös
Jyväskylän kaupungille.
HIFK pelaa
led-valoissa
M Helsingin Jäähalli on maailman
ensimmäinen jäähalli, jossa pelataan pääsarjatason jääkiekkoa täysin led-valaistulla jäällä. Halli on jääkiekkoliigassa pelaavan HIFK:n kotiareena.
Vuonna 1966 valmistunutta hallia valaisivat aiemmin elohopeahöyrylamput, halogeeni- ja monimetallivalaisimet. Neljä vuotta jatkuneen
kehitystyön tuloksena valaistus niin
pääareenalla kuin harjoitushallissakin tulee HD-FF-tekniikalla varustetuista valaisimista.
Hallin valaistuksen on toteuttanut Salossa toimiva Easy LED Oy.
Säästölaskelmien mukaan led-valoilla energian kulutus on 75 pro-
Helsinki palkitsi
pysäköinnin
toiminnanohjausjärjestelmän
senttia pienempää kuin edellisellä
valaistuksella, mikä vuositasolla koko areenan osalta tarkoittaa noin
140 MWh:n säästöä.
Valaistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa himmennystoiminnolla. Led-valaistus säästää
myös jäähdytyskustannuksia, kun
valoista ympäristöön tuotettava
lämpö vähenee. Samalla jäästä tulee aiempaa tasalaatuisempi ja siten luistelijalle turvallisempi. Kaukaloturvallisuutta edistää myös ledvalaistuksen varjottomuus.
Valtioneuvosto hyväksyi jätelain muutosesityksen
M Valtioneuvosto on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi jätelain muuttamisesta. Esityksen mukaan pakkaajille annetaan lisäaikaa
1.5.2015 saakka toteuttaa pakkausten laajennettu tuottajavastuu, mitä
nykyinen jätelaki edellyttää toteutettavaksi vuotta aiemmin.
Ohje haja-asutuksen
jätevesien
käsittelyyn
M Rakennustieto Oy on julkaissut ohjeen Haja-asutuksen jätevesien käsittely.
Ympäristötekniikan ja lainsäädännön muutokset – päällimmäisenä vaatimus rakennustuotteiden
CE-merkinnöistä – on huomioitu,
ja ohjeen sisältö vastaa nyt nykyisiä vaatimuksia. Mukaan on liitetty aiemmin omana julkaisunaan ilmestynyt ohje jäteveden säiliövarastoinnista.
Ohjeessa esitetään haja-asutusalueiden asuinkiinteistöillä ja muilla pienillä vesihuoltolaitosten jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä muodostuvien
talousjätevesien käsittelyratkaisuja. Siinä tarkastellaan eri menetelmien valintaa ja soveltuvuutta sekä annetaan suunnittelu- ja ra-
Lisäksi tuottajien velvollisuus
järjestää käytöstä poistettujen pakkausten keräyspaikat siirretään alkamaan 1.1.2016, joten tuottajat, kunnat ja muut toimijat saavat 1–1,5 vuotta lisää aikaa kehittää toimintaansa vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia. Tämä
kentamisohjeita. Esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää myös useamman kiinteistön yhteisenä järjestelmänä. Ohjeessa esitetään perustiedot myös jäteveden esikäsittelyratkaisuista.
RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely, 2013. LVI-ohjeen tunnus
on LVI 23-10540 ja Infra-ohjeen Infra
31-710126. 28 s., 49,40 €
www.rakennustietokauppa.fi
Uusi RIL-ohje
vesitornien
kunnonhallintaan
MVesisäiliöiden kunnon säilyminen
ja varma toiminta ovat yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimivuuden kannalta kriittisiä kohtia. Niiden toimintaan liittyy paitsi ihmisten puhtaan veden saannin varmistaminen myös tärkeitä turvallisuusnäkökohtia, kuten vesitornien rakenteellinen turvallisuus ja sammutusveden saanti.
merkitsee erityisesti sitä, että tuottajien on järjestettävä kuluttajapakkausten keräysverkosto kotitalouksia varten viimeistään vuoden 2016
alusta lähtien.
Muun muassa keräyspisteverkoston laajuudesta säädetään myöhemmin pakkausjäteasetuksella.
Suomen Rakennusinsinöörien
Liitto RIL ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY) ovat yhteistyössä
tuottaneet uuden julkaisun RIL
264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta.
Julkaisussa kuvataan vesisäiliön kunnonhallintaa lähtien systemaattisesta ylläpidosta, johon
kuuluu muun muassa rakenneja LVIS-järjestelmien säännöllinen
kuntoseuranta. Myös säiliöiden
puhdistukseen ja hygienian varmistamiseen annetaan ohjeita.
Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten
laadintaa.
Korjaushankkeen vaiheistus ja
organisointi kuvataan erityisesti
omistajan näkökulmasta. Painopisteinä ovat muun muassa kor-
M Helsingin kaupungin rakennusviraston kehittämä Pysäköinnin
toiminnanohjausjärjestelmä Pasi palkittiin marraskuussa
Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -tunnuksella. Järjestelmä
on tuonut kaiken pysäköinninvalvontaan liittyvän tiedon sähköiseen muotoon niin tarkastajien, asiakaspalvelun kuin asiakkaidenkin osalta.
Käsinkirjoitettujen sakkolappujen sijaan tarkastajat valokuvaavat kämmentietokoneellaan
virheellisesti pysäköidyn ajoneuvon ja syöttävät rekisteritiedot
laitteeseen, josta virhemaksu tulostuu saman tien. Kadulta tiedot siirtyvät reaaliajassa suoraan
asiakaspalveluun.
Järjestelmään on luotu useita
rajapintoja ulkoisiin järjestelmiin ja
toimijoihin. Tarkastajien tietokone
muun muassa Trafin tietokannasta hakee ajoneuvon tiedot, minkä jälkeen ne kulkevat tarvittaessa
myös ulosottoon ja poliisille.
jaushankkeen hankintojen yleiset
periaatteet, suunnittelijoiden ja
urakoitsijoiden valinta sekä hankkeessa laadittavat asiakirjat.
Julkaisussa annetaan ohjeita
rakenteiden eri kunnossapito- ja
korjaustavoille, sekä kantavien että
täydentävien rakenteiden osalta.
Kantavien rakenteiden ohjeistuksessa otetaan huomioon viimeaikaiset onnettomuustapaukset ja muita rakenteiden toiminnassa yleisesti tunnettuja puutteita. Myös LVIS-järjestelmien korjauksia on käsitelty. Korjaushankkeen työmaavaiheen kuvauksessa
on erityisesti tuotu esille työturvallisuus- ja hygieniavaatimuksia.
RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta, 115 s., 978951-758-576-7 EAN, 76,00 €.
www.ril.fi/kirjakauppa
Kuntatekniikka 8/2013
55
SKTY ry
johtavaksi konsultiksi.
nimitetty Talotekniikan
toimialajohtajaksi.
MSuomen
kuntatekniikan yhdistys SKTY ry:n
toiminnanjohtajaksi on
nimitetty DI Petri Koivula 1.1.2014 alkaen. Hän
siirtyy tehtävään Sanoma
Tekniikkajulkaisut Oy:n
palveluksesta. Koivula on
aiemmin työskennellyt
muun muassa Helsingin
Energian palveluksessa ja yrittäjänä energiaja automaatioalalla sekä
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n
toiminnanjohtajana.
FCG Finnish
Consulting Group Oy
FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta
MDI Anu Ilander on nimitetty suunnittelupäälliköksi Geotekniikka-toimialalle Helsinkiin.
MInsinööri Nina LambergVuorinen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut
-toimialalle Helsinkiin.
MDI Sirpa Kiiski on nimitetty suunnittelijaksi.
MInsinööri, SNIL, Fise AA
Reijo Auvinen on nimitetty johtavaksi konsultiksi.
MInsinööri (AMK) Kristian Törnblom on nimitetty suunnittelijaksi.
MInsinööri Simo Lahti on
nimitetty suunnittelijaksi.
Janne Tolppanen on nimitetty maankäytön suunnittelijaksi
Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun.
MInsinööri (AMK) Tuija
Verho on nimitetty suunnittelijaksi.
MArkkitehti
MInsinööri (AMK) Jaakko Huotari on nimitetty
suunnittelijaksi.
MInsinööri (AMK) Mika
Lehtisalo on nimitetty
suunnittelijaksi.
FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta
Talotekniikka-toimiala,
Helsinki
MDI
Eveliina Kavander on
MInsinööri, SNIL, Fise AA
Juhani Järvinen on nimitetty projektipäälliköksi.
MInsinööri, SNIL Harry Stenvall on nimitetty
Ramboll
Finland Oy
MDI Reijo Sandberg on
aloittanut projektinjohtajana Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialalla.
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
56
Kuntatekniikka 8/2013
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
MJussi Kärtevä on aloittanut tutkimuspäällikkönä Päästömittausyksikössä
Kuopiossa.
MIns. Jorma Lindroos on
nimitetty projektipäälliköksi infrayksikköön Rovaniemelle.
Rakennusvalvonnan
peruskurssi, 1. jakso
Katujen kunnossapitolainsäädäntö
15.–17.1.2014 Helsinki
www.fcg.fi
5.3.2014 Vantaa
www.fcg.fi
Talvitiepäivät
Kaavoituksen
lainsäädäntö
21.–22.1.2014 Jyväskylä
www.talvitiepaivat.fi
Kiinteistön kauppa
MJanne Nuutinen on
aloittanut ympäristöasiantuntijana Päästömittausyksikössä Kuopiossa.
MIns. (AMK) Teemu
Vuorma on nimitetty projektipäälliköksi infrayksikköön Rovaniemelle.
22.1.2014 Helsinki
www.fcg.fi
Rakennusvalvonnan
peruskurssi, 2. jakso
Rakennuttajapäivät
11.–12.3.2014 Helsinki
www.fcg.fi
23.–24.1.2014 Hämeenlinna
www.kiinko.fi
Maanmittauspäivät
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (INFRA-RAPS 12)
23.1.–14.11.2014, 7 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Jätehuollon perusteet
29.1.2014 Vantaa
www.fcg.fi
MOlli Pärjälä on aloittanut ympäristöasiantuntijana Päästömittausyksikössä
Kuopiossa.
MIns. (AMK) Miska Auvinen on nimitetty projekti-insinööriksi teollisuusyksikköön Ouluun.
WSP Finland Oy
Uudenmaan
ely-keskus
YSE 98 -koulutus
29.–30.1.2014 Jyväskylä
www.ril.fi
Kiinteistöinsinöörien ja
geodeettien neuvottelupäivät
4.–5.2.2014 Helsinki
www.fcg.fi
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
4.–6.2.2014 Hki–Sto–Hki
www.ukty.fi
Tulevaisuuden kaupunki –
työ – asuminen – liikkuvuus
MIns.
(AMK) Janne Lehtimäki on nimitetty yksikönpäälliköksi korjausrakentamisen yksikköön
Tampereelle.
MIns.
(AMK) opisk. Jouko
Väärälä on nimitetty lvitutkimusinsinööriksi Helsinkiin.
MMMM
Satu Pääkkönen on nimitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueen johtajan virkaan 1.12.2013 alkaen viiden vuoden määräajaksi.
Pääkkönen on työskennellyt Uudenmaan ely-keskuksen kehittämispäällikön tehtävässä elokuusta
2011 lähtien.
5.3.2014 Helsinki
www.kiinko.fi
6.–7.2.2014 Helsinki
www.kiinko.fi
21.–22.3.2014 Seinäjoki
www.seinajoki.fi
Jäähallipäivät
24.–26.3.2014 Hki–Sto–Hki
www.finhockey.fi
IFAT
5.–9.5.2014 München
www.ifat.de
Kuntien 8. ilmastokonferenssi
8.–9.5.2014 Tampere
www.fcg.fi
Jätelaitospäivät
14.–15.5.2014 Helsinki
www.jly.fi
The 9th Nordic
Drinking Water Conference
2.–4.6.2014 Helsinki
www.vvy.fi
Vesihuolto 2014 -päivät
3.–4.6.2014 Helsinki
www.vvy.fi
Kuntien paikkatietoseminaari
Kuntatekniikan päivät
11.–12.2.2014 Helsinki
www.fcg.fi
5.–7.6.2014 Oulu
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty
Viherpäivät
Asuntomessut
11.–12.2.2014 Tampere
www.vyl.fi
11.7.–10.8..2014 Jyväskylä
www.asuntomessut.fi
Ympäristöjohdon
neuvottelupäivät
Kuntamarkkinat
13.–14.2.2014 Jyväskylä
www.fcg.fi
tapahtumakalenteri
2014
10.–11.9.2014 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Kuntatekniikka 8/2013
57
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
www.wspgroup.fi
Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme
tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
- Energian hankintakonsultointia
- Uusiutuvan energian kuntakatselmoinnit
www.benet.fi
LQIR#EHQHWÀ
040 558 6962
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 8/2013
5/2013
ALANSA YKKÖNEN
Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko
se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös
tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
~
~
~
~
7XQQHOPDOOLVWD
-RXOXD
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Sertifioitu urakoitsija
on varma valinta!
Huomioi hankinnassa
– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys
– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti
– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti
– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys
Lisätietoja: www.seti.fi
Kuntatekniikka 8/2013
59
BMBOTBKPIUBWBBBTJBOUVOUJKBB,8)1JQFKB6QPOPSZIEJTUJWÊUZIEZTLVOUBUFLOJJLBOUPJNJOUBOTB
WVPEFOLPLFNVTUVULJNVTKBLFIJUZTUZÚTUÊTFLÊUVPUBOOPTUB
BNNBUUJMBJTUBZNQÊSJNBBJMNBBWBMNJJOBBVUUBNBBOTJOVB
QBMWFMVLTFTTBTJ
6QPOPS*OGSB
On syntynyt kumppanuus, joka yhdistää kaksi innovatiivista asiantuntijaa, jotka
ovat jo kuuden vuosikymmenen ajan kehittäneet tehokasta yhdyskunta- ja
talotekniikkaa ihmisille, kodeille ja yhteiskunnalle.
Tämän ansiosta asiakkaat ympäri maailmaa pääsevät hyödyntämään osaamisen
ja palvelut, joita Uponor Infra tarjoaa. Nämä ratkaisut suojelevat ja kuljettavat
vettä, ilmaa, sähköä ja dataa.
;JF[UMWPVCVGMPKKMMCCMGUV¾X¾PMGJKV[MUGPVCTRGKUKKP
7RQPQT+PHTCon KWH Pipen ja Uponorin
yhdyskuntatekniikan liiketoimintojen
muodostama yhteisyritys.