ALANSA YKKÖNEN New York hakee uusia keinoja asumisen hintojen hallintaan sivu 12 4/2013 Kentällä rakennusxxxxxxxxxxxxxx tuotteiden xxxxxxxxxxxxxx CE-merkintä on xxxxxxxxxxxxxx kuuma peruna, xxxxxxxxxxxxxx Pekka Virkamäki xxxxxxx. tietää. sivu 40 Hyvinkään asuntomessualue on kaupunkikylä keskellä luontoa sivu 22 Ylijäämämaat paremmin hyödyksi maa- ja viherrakentamisessa sivu 44 Hyvinkään keskusta uudistui yhteistyöllä KAUPAT KATON ALLE KESKELLE KYLÄÄ sivu 6 ++ ,+ + ()"! !! " !! $ ))' !!!!!! !! %!-%-'* * * !! !!!! '# &('))'"! !!!!!"!! !! ! !!! () "! ! ! !! !!"!!! !! ! !"!!! )!'--$'$(('( ((%.&)#$'$" $"%&$"''("! SISÄLTÖ 4/ 2013 t 13. kesäkuuta 48–49 Jyväskylän pitkäjänteinen työ kaupunkivalaistuksen kehittämiseksi palkittiin toukokuussa SKTY:n Kuntatekniikan saavutuksena. Kuvassa viime vuonna toteutettu Oikokadun valaistus. 42 Helsingin rakennusvalvontaviraston Olli 44 Maaperän käyttö muuttuu kestäväm- 50 Oulun Jätehuollon lajittelukeskus LA- Turunen on tyytyväinen rakennuspiirustusten sähköiseen kauppapaikkaan. mäksi, kun ylijäämämaita hyödynnetään enemmän maa- ja viherrakentamisessa. YHDYSKUNTA YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Kaupat tulivat kirkon kavereiksi Hyvinkään keskustaan 6 Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Pääkirjoitus Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon UKTY 36 8 Rytilät/Pekka Rytilä: Kaupunkirakentaminen 21 Kolumni/Päivi Ahlroos: Puhuminen hopeaa... 47 Uutisia 52 Tuoteuutisia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 PALSTAT / KOLUMNIT RAKENTAMINEN New York ja Helsinki etsivät uusia asumisratkaisuja 12 Yhteistyöllä älliä ja älyä kaupungistumiseen Korjausrakentamisen määräykset työllistävät rakennusvalvontaa 38 16 Asemakaavan pohjakarttojen laadintaan uudet ohjeet Rakennustuotteiden CE-merkintä herättää hämmennystä 40 19 Sähköinen Arska arkistoi Helsingin rakennuspiirustuksia HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Maaperä kestävään käyttöön REn Suomen suurin viherkatto toimii myös viherkattojen tutkimusalustana. 42 44 Metsäkaltevan kaupunginosa rakentuu lähelle luontoa 22 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Messualueen puistoissa tuulahdus idästä 24 Jyväskylän kaupunkivalaistus on vuoden kuntatekniikan saavutus 48 Metsäkaltevan kuntatekniikka ajan hermolla 27 Kunniamaininnat menivät Ouluun ja Vantaalle 50 5 KUNTAMARKKINAT 11.–12.9. – ohjelma keskiaukeamalla lehti.kuntatekniikka.fi lehti.kuntatekniikka.ﬁ Kannen kuva: Paavo Taipale KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Kauppakeskusdebatti palasi ” Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittelee keinoja kilpailun edistämiseksi maamme päivittäistavarakaupassa. Osana tätä selvitystyötä se julkaisi kesäkuun alussa raportin Kaupan sijainnin sääntely – Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma. Sen johtopäätökset poikkeavat joiltakin osin selvästi linjasta, jolla kauppakeskusten sijoittumista on viime vuodet ohjattu. Raportin keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa kilpailun edistämisen ja kilpailuvaikutusten arvioinnin lisääminen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoitusvaatimusten ja kokorajojen höllentäminen, maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen kaavoituksen kaikilla tasoilla. Siinä pidetään suurimpana ongelmana ajattelumallia, jossa kahden kaupan toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen. KKV:n raportti on henkisesti sukua toukokuussa julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen kanssa, vaikka lähestyykin säätelyn ongelmia eri näkökulmasta. Yhteistä on halu uudistaa rakentamisen ohjausta palvelemaan paremmin markkinataloutta. Keskustelu aiheesta on tarpeellista. Rakennetun ympäristön ratkaisut ovat aina pitkävaikutteisia, usein yli sukupolvien ulottuvia, ja siksi ne tulisi harkita perusteellisesti ja avoimesti. On löydettävä tasapaino markkinoiden toimivuuden ja kestävän elinympäristön välillä. On hyväksyttävä, että tuo tasapainopiste voi olla hiukan eri paikassa eri puolilla maata. Kunnan tulee olla keskeisessä roolissa tasapainoa etsittäessä. Kansijuttumme osoittaa, että monipuolinen kauppakeskus voidaan rakentaa pienemmänkin kaupungin keskustaan vieläpä niin, että julkinen ja yksityinen etu kohtaavat ja liikkuminen onnistuu niin julkisilla liikennevälineillä, polkupyörillä kuin yksityisautoillakin. Iloa työhön Toukokuussa Jyväskylässä järjestettyjen Kuntatekniikan päivien keynote-puheenvuoron pitänyt professori Pentti Murole muistutti kuulijoille, miten tärkeää olisi kokea työn iloa. Iloiset työntekijät ovat tuottavia ja luovuus kukoistaa. Hyvää kaupunkiympäristöäkin syntyy ilon kautta. Penan teräviä huomioita muun muassa Kuntatekniikan päiviltä voi lukea hänen blogistaan osoitteessa http://penttimurole.blogspot.ﬁ Iloisuutemme vaihtelee, ja joskus työ tai työn ulkopuolinen elämä voi kuormittaa niin, ettei iloa juuri huomaa. Monella meistä on lähiviikkoina mahdollisuus viettää kesälomaa. Lomaltakin saattaa löytyä iloa työhön. Iloista kesää! SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 5/2013 14.8. 5.9. 6/2013 18.9. 10.10. 7/2013 16.10. 7.11. 8/2013 26.11. 19.12. TEEMAT Kiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OIlmasto OKuntamarkkinat 11.–12.9. Jätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät Turvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto Energia OValaistus Kaupat tulivat kirkon kavereiksi keskelle kylää Hyvinkään keskusta uusi Hyvinkään keskustaan viime vuonna avattu maamme kuudenneksi suurin kauppakeskus Willa ja saman korttelin asuintalot muuttivat keskustan ilmeen kertaheitolla. Uudisrakentamisen alta purettiin kuusi rakennusta, myös kaupungintalo, joka syntyi uudelleen läheiseen Wanhaan villatehtaaseen. Kaupungin ja yksityisten toimijoiden ennakkoluuloton yhteistyö toi tulosta. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale OOVajaan 50 000 asukkaan Hy- vinkäällä oli jo kauan kaivattu keskustaan monipuolisempia kaupallisia palveluja. Niitä yritettiin vuosituhannen alussa kehittää rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen Aseman koulun kortteliin, joka kuitenkin päätettiin kolmen vuoden hankevalmistelun jälkeen suojella. Vaikka ydinkeskustassa olivat jo reilun vuosikymmenen palvelleet sekä K- että S-ryhmän hypermarketit, muu palvelutarjonta ei kyennyt vastaamaan kaupunkilaisten kasvaviin odotuksiin. Ostoseuroja arvioitiin valuvan muualle runsaat 50 miljoonaa vuosittain. Myös keskusliikkeet halusivat uudistaa ja laajentaa tilojaan. – Keskustauudistuksen keskeisinä tavoitteina olivat keskustan palvelujen parantaminen ja kaupunkirakenteen tiivistämi6 Kuntatekniikka 4/2013 Jyrki Mattila pitää kaupungin omaa tavoitteenasettelua tärkeänä. Kauppakeskus Willan sydän on pyöreä lasikattoinen Willanaukio. YHDYSKUNTA ilmeensä Kukoistavan kaupan hampurilainen Uudistajien onneksi alueella ei ollut suojelukohteita. Uuden kaupallisen keskuksen alta purettiin yhteensä kuusi rakennusta, muun muassa kaupungintalo ja paloasema. – Valtion virastotalon osalta suojelutarpeesta tosin keskusteltiin, Mattila myöntää. Kilpailusyistä Citymarketille oli tarpeen löytää sopiva paikka, kun HOK-Elanto oli joka tapauksessa laajentamassa Prismaa. Keskustaa pitkään vaivannut erikoiskaupan näivettyminen saatiin samalla käännetyksi kasvuun. – Syntyi hampurilaisilmiö, jossa on veturit molemmissa päissä ja keskellä tilaa erikoiskaupalle ja myös asumiselle. Keskusta-alueen vapaasta maa-alasta kaksi kolmannesta oli käytetty pysäköintiin, joten sen siirtäminen maan alle oli tärkeä periaatelinjaus. nuksellamme ensin alueesta suunnitelman, jotta saimme paremman käsityksen siitä, mitä haluamme. Kaupungin oma vahva maanomistus alueella helpotti hankkeen läpivientiä. YIT:n alussa omistamaan alueen pohjoisosaan tuli sittemmin kiinteistösijoittajaksi vakuutusyhtiö Varma. Hankkeen kehittäjät, HOK-Elanto ja Capman/Expert saivat kukin omat tonttinsa. Kaupunkitilan yleistä käyttöä varten tonteille tehtiin rasitesopimuksia muun muassa pysäköinnistä, johtojen sijoittamisesta sekä aukioista ja yleisestä jalankulusta. Hankkeeseen investoitiin yksityistä rahaa yli 150 miljoonaa euroa, ja sen käynnistys osui suhdanteiden kannalta suotuisasti juuri taantuman kynnykselle. Myös kaupungin näkökulmasta ajankohta oli otollinen. Jyrki Mattilan mielestä ajoitus oli aivan olennaista hankkeen onnistumisen kannalta. – Kaupungintalo odotti saneerausta ja uusi paloasema oli tarpeen. Kun saimme hankkeesta tontinmyyntituloja kymmenisen miljoonaa, niin rahoitus alueen yhdyskuntatekniikkaan ja villatehtaaseen saneerattuun kaupungintaloon oli turvattu. YIT keskeisenä toimijana oikeaan aikaan Nyt toteutuneen keskustasuunnitelman alkusysäys osui vuoteen 2004, jolloin YIT osti Senaattikiinteistöiltä valtion virastotalon. Yhtiö halusi panostaa keskustan kaupalliseen kehittämiseen monipuolisesti. Se toimi paitsi hankkeen yhtenä sopimusosapuolena ja kehittäjäkumppanina, myös urakoitsijana Prisman laajennusurakassa. Kaupunki puolestaan halusi huolehtia kaupunkikuvasta. – Teetimme omalla kustan- Avara pysäköintihalli palvelee myös asukkaita Alueelle harkittiin maamerkiksi hissipaikkakunnan imagoon luontevasti sopivan tornitalon rakentamista, mutta osapuolten näkemykset talon mittasuhteista poikkesivat liiaksi toisistaan. Liikennejärjestelyjä tutkittiin paljon ennakolta, sillä liikenteen lisääntyminen keskustassa herätti epäilyksiä myös päättäjien keskuudessa. – Pientalovaltaisen kaupungin kauppakeskuksen realiteetti on se, että viikoittaiset ostok- nen. Eräänä käännekohtana oli Soneran luopuminen keskustan kiinteistöstään. Sen myötä päästiin käsiksi koko korttelin kehittämiseen, kertoo Hyvinkään tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila. Kauppakeskus Willan yhteyteen rakentuu yhteensä neljä asuinkerrostaloa. Asuntojen sijoittamisella kauppakeskuskortteliin haluttiin osaltaan varmistaa alueen vireyttä kaikkina aikoina. Kuvan kaksi valmista Torikadun puoleista asuintaloa ovat VVO:n vuokrataloja. KAUPPAKESKUS WILLA O54 000 krs m2 uutta liiketilaa noin 120 O4 600 krs m2 toimistotilaa O1 600 pysäköintipaikkaa hallissa Oasuntorakentamista 12 000 krs m2 Oasuntoja runsaat 100 kpl Otyöpaikkoja on syntynyt noin 600 Oyksityiset investoinnit yli 150 miljoonaa euroa Oavajaisvuonna 2012 4,1 miljoonaa kävijää (maalis-joulukuu) Oliikkeitä Kuntatekniikka 4/2013 7 YHDYSKUNTA Kaupungin ja yksityisten kehittäjätahojen tavoitteet hitsautuivat yhteen kauppakeskus Willan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kuudenneksi suurinta kauppakeskusta vartioi viereisellä kirjastoaukiolla Mauno Oittisen Hitsaajat-veistos vuodelta 1963. set pitää voida tehdä myös yksityisautolla. Willassa on nyt yli 1 600 autopaikkaa, mutta myös kaupungin julkisen liikenteen pysäkit ovat korttelia rajaavilla kaduilla, Mattila sanoo. Tavoitteena oli koko ajan, että asiakkaat pääsevät koko kauppakeskuksen läpi sekä liiketiloissa että pysäköintihallissa. Kaupunki halusi katutasoon tapahtumaaukion rakennusmassan etelä- ja pohjoisosien väliin. Tästä hanke- kumppaneilla oli erilaisia näkemyksiä. – Hienona perusajatuksenamme oli kehittää kulttuuriakseli kirjastolta villatehtaalle ja kaupallinen akseli etelä-pohjoissuuntaan. Se on aika hyvin toteutunutkin, Mattila iloitsee. Kaupungin on tiedettävä mitä haluaa Hankkeen kaavoitusta ja sopimuksia valmisteltiin rinnakkain, mikä nopeutti prosessia. Molemmat tosin kiersivät korkeimman hallinto-oikeuden kautta, mutta viipyivät siellä poikkeuksellisesti vain vuoden. Lainvoimaisiksi ne tulivat neljä vuotta sitten kesäkuussa. – Kaupungin omien tavoitteiden on oltava tiedossa. Vaikka on tehty kompromisseja, niin keskeiset kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset asiat on meillä tutkittu. Jos suoraan lähdetään so- pimusneuvotteluihin tunnettujenkin yhteistyökumppaneiden kanssa, jäädään helposti alakynteen, Mattila painottaa. Hän uskoo, että vastaavanlaiset kehittämishankkeet toimivat paremmin kaupungin vetovastuulla silloin, kun keskenään kilpailevat yritykset ovat mukana samassa hankkeessa. Osapuolten näkemyksiä oli sovitettava yhteen monessa tilanteessa. – Meillä hankkeen kaavoituk- Kauppakeskuksesta rahat kaupungintaloon OKaupunki hankki muutaman sadan metrin päässä uudesta kauppakeskuksesta sijaitsevan Wanhan villatehtaan oman kiinteistöyhtiönsä omistukseen vuonna 1996 Senaatti-kiinteistöiltä. Kauppakeskushankkeen alta puretun kaupungintalon toiminnoille piti löytää uudet tilat. Ne päätettiin rakentaa villatehtaaseen, joka oli vajaakäyttöinen ja kaipasi saneerausta. Kaupungintalo – tai hyvinkääläisittäin kaupunkilaisten talo – on nyt toiminut villatehtaan kiinteistössä pari vuotta. – Villatehtaaseen haetaan lisää uusia toimintoja. Sen 33 000 neliömetrin tiloista on nyt saneerattu uusiokäyttöön reilu kolmannes. Seuraavaksi pyrimme keskittämään sinne kaupungin kamp- 8 Kuntatekniikka 4/2013 kuksen tulo villatehtaan lähistölle lisää sen kiinnostavuutta toimitilana. Wanha villatehdas on olennainen osa hyvinkääläistä rakennusperintöä. – Jos ajattelemme kaupungin rakennushistoriaa, niin villatehdas, rautatieasema ja kirkko ovat ne kohteet, joihin kannattaa panostaa. Yhden villatehtaan kaltaisen kohteen Hyvinkään kaupungin talous mielestäni kestää. Erillistä valtuustosalia ei tarvita Jyrki Mattila Wanhaan villatehtaaseen saneeratun kaupungintalon portailla. Talossa ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu kokoustilaksi muuntuvassa sisääntuloaulassa. pailulajien suorituspaikat, jotka nyt ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Myös pienimuotoista teatte- ritoimintaa on suunnitteilla, Jyrki Mattila kertoo. Hän uskoo, että kauppakes- Villatehtaaseen saneerattu kaupungintalo perustuu tilojen muunneltavuuteen ja avokonttoriratkaisuun. Tiloissa on toki joitakin yhden henkilön työhuoneita, mutta pääosin työskennellään sermein rajatussa avotilassa. Eri- Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Hyvinkään kirkko vuodelta 1961 hallitseen Torikadun näkymää pohjoiseen. sellisista ratkaisuista vastasi kaavoituspäällikkö Tor Nyman, ja itse hoidin lähinnä sopimusneuvotteluja. Reilut sopimussakot kannusteena Keskustakorttelin kehittämissopimukseen kirjattiin yhteensä lähes 15 miljoonan euron sopimussakot, mikäli alue ei rakentuisi sovitulla tavalla sovitussa ajassa. Tonteille tuli rakentaa so- kokoisia neuvotteluhuoneita on useita. Tiloissa toimivat kaikki kaupungin hallintokunnat teknistä ja ympäristötoimialaa sekä perusturvaa lukuun ottamatta. Saneerauksen kustannukset olivat runsaat kymmenen miljoonaa euroa, ja se rahoitettiin kauppakeskushankkeen maakaupoilla. Kaupungintalolla ei ole erillistä valtuustosalia, vaan valtuusto kokoontuu rakennuksen sisääntuloaulan yhteydessä olevassa avotilassa. Se muuntuu valtuuston istuntosaliksi tarvittaessa nopeasti siirrettävien kalusteiden avulla, jotka on varastoitu kokousaulan välittömään läheisyyteen. Aulatiloissa toimii myös henkilöstöravintola sekä kaupungin matkailuinfopiste, ja siellä järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia kau- pimuksen mukaan ja vähintään 80 prosenttia rakennusoikeudesta kolmen vuoden aikana kaavan lainvoimaisuudesta. – Kun kaupungintalo jouduttiin purkamaan kauppakeskuskiinteistön alta, jouduimme investoimaan uuteen kaupungintaloon tavallaan etukäteen. Sakkojen piti olla sen suuruiset, ettemme olisi turhaan rakentaneet uutta kaupungintaloa, Jyrki Mattila huomauttaa. punkilaisille. Tehdasrakennuksen syvä runko asetti erityishaasteita luonnonvalon johtamiselle uudistettuihin tiloihin. Rakennuksen alkuperäinen kookas kattoikkuna auttoi tässä osaltaan. Sisääntuloaulan ilmettä hallitsevat muottilaudoituksen jäljiltä harmaat betonipinnat. Kun myös lattia on tummanharmaata betonia, voidaan päättäjien sanoa liikkuvan harmaalla alueella. Ilmettä piristää taiteilija Kaarina Kaikkosen erilaisista värikkäistä vaatekappaleista koottu ja aulan ilmatilaan rautalankojen avulla viritetty tilataideteos. Kuntatekniikka 4/2013 9 YHDYSKUNTA Hän on tyytyväinen, että hankkeen osapuolina oli tunnettuja ja vakavaraisia toimijoita. Asuintaloista VVO osti kaksi kovan rahan vuokrataloiksi. Nämä talot ovat jo asuinkäytössä. Kaksi muuta taloa, joista ensimmäinen on rakenteilla, osti paikallinen rakennuttaja RTA-Yhtiöt kovan rahan omistusasunnoiksi. Kukin talo toimii omana asunto-osakeyhtiönään. Asuntorakentamista alueella on yhteensä 12 000 kerrosneliömetriä ja asuntoja yli sata. – Yhtenä tavoitteenamme oli saada kauppakeskuskortteli asutuksi ja eläväksi kaikkina aikoina. Näin se onnistuu. Kaupunki saa jatkossa kauppakeskuskorttelista vuosittain noin 900 000 euroa kiinteistöverotuloja. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 600. Lisäksi korttelin rakentumisen myötä keskustaan tuli yksityisten rahoittamana laitospysäköintipaikkoja lisää lähes 1 300 kappaletta. – Pääsääntöisesti hanke oli myös kaupunkilaisten toivoma, vaikka ainahan tällaisista hankkeista löytyy monta mielipidettä. En itsekään ole erityinen shoppailija, mutta jos suomalaiset Kauppakeskuksen alta puretulle kaupungintalolle saneerattiin tilat Wanhaan villatehtaaseen. Hanke rahoitettiin kauppakeskuskorttelin maakaupoilla. Keskusta laajenee Hangonsillan ja Koritsoonin alueille MAnne Jarva kaavoituspäällikkö Hyvinkään kaupunki keskustan kehittämisen painopiste siirtyy pääradan länsipuolelle. Hangonsillan alueen maankäytöstä järjestettiin ideakilpailu 18.4.– 19.10.2012. Kaupungin omistuksessa olevalle entiselle ratapiha-alueelle rakennetaan asuntoja noin 1 500 asukkaalle, koko kaupunkia palveleva yli tuhannen opiskelijan keskuslukio sekä toimisto- ja liiketiloja. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen ehdotuksellaan ”Suutarin lasten mark- Havainnekuva Hangonsillan alueen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksesta ”Suutarin lasten markka” 10 Kuntatekniikka 4/2013 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen OHyvinkään viihtyvät kauppakeskuksissa, niin en katso olevani oikeutettu sanomaan, ettei näitä tarvita. Tehdään ne sitten hyvään paikkaan, kunnolla ja yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan sopiviksi, Jyrki Mattila painottaa. O Luonnonvalon johtaminen rungoltaan syvään teollisuusrakennukseen oli haasteellista. Kaupungintalon toimistosiiven alkuperäinen kookas kattoikkuna sekä etelänpuoleisen julkisivun suuret ikkunat helpottivat hiukan tilannetta. !#% & ! $#"%% % ka”, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on kaupunkimainen, monipuolinen ja vehreä asuntoalue, jonka ytimeksi muodostuu tilallisesti vaihteleva raitti. Kaupunkikuvassa korostuvat selkeät julkisivut kaupungin pääsisääntuloväylälle, Hangon radalle ja Rautatiemuseon suuntaan. Alueen kaavarunko valmistuu vuoden 2014 alussa, minkä jälkeen käynnistetään asemakaavojen laatiminen. Tehokkuustavoite edellyttää laitostyyppistä pysäköintiä, minkä toteutuskelpoisuus ja kaupunkikuvallinen laatu on syytä varmistaa varhaisessa vaiheessa. Tähän pyritään kytkemällä asemakaavoitukseen tontinluovutuskilpailuja. Ensimmäiset asuintalot nousevat alueelle vuosina 2016–2017, mutta toteutus jatkuu 2020-luvulle saakka. Keskusta tiivistyy tulevaisuudessa myös pääradan varressa, rautatieaseman pohjoispuolella. Kaupungin ja liikenneviraston omistamalle ns. Koritsoonin alueelle tutkitaan linja-autoterminaalin ja liityntäpysäköinnin sekä asuntojen ja toimistojen sijoittamista. Suunnittelutehtävä on haastava, sillä alue on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja kytkeytyy koko keskustan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Onnistunut toteutus edellyttääkin innovatiivisia menetelmiä suunnittelussa, hankekumppaneiden etsimisessä ja eri osapuolien sitouttamisessa sekä kaupunkilaisten kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. " $$ %%%%#! ! %%#!' "! "!! Kuntatekniikka 4/2013 11 Uusi aika vaatii uusia keinoja New York ja Helsinki asumi MLauri Jääskeläinen virastopäällikkö Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirasto OO New York on asukasluvul- taan neljätoista kertaa Helsingin kokoinen. Pinta-alan osalta ero ei ole yhtä suuri: Helsingin maa-ala on vain reilu neljäsosa New Yorkista. Onko kokoluokaltaan näin eri sarjoissa olevilla kaupungeilla jotain yhteistä? Eräs silmiinpistävän yhdistävä tekijä on asumisen kalleus. New York on Helsinkiä vuokra-asuntovaltaisempi. Peräti 69 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja, kun Helsingissä vastaava osuus on hiukan alle viisikymmentä prosenttia. Vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna karkeasti kaksinkertainen. Yli puolella New Yorkin vuokraasujista menee vuokraan enemmän kuin 30 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuokraasuntojen löytäminen (jos mukaan ei lasketa ylikalliita asuntoja) on molemmissa kaupungeissa vaikeaa. Miten asuntokysymykseen on tartuttu? New York Cityn (NYC) vastuulla ei ole kaikkia niitä tehtäviä, jotka Suomessa on perinteisesti sälytetty kunnille. Poliisitoimi on taas päinvastainen esimerkki. Suoraan NYC:n pormestarille Michael Bloombergille raportoivaan New York Police Departmentiin (NYPD) kuuluu 40 000 12 Kuntatekniikka 4/2013 poliisia. Liittovaltiollisia poliisiasioita hoitaa FBI. Public (social) Housing -käsitteellä viitataan yhteiskunnan kokonaan hoitamaan asuntosektoriin. Tähän kategoriaan kuuluvat asunnot on tarkoitettu kaikkein vähävaraisimmille. New Yorkissa arvioidaan olevan 50 000 asunnotonta (homeless). Pormestari Bloomberg on tarttunut ongelmaan, ja tuloksia on viime vuosina saatu. Affordable Housing on eriasteisesti tuettua asumista, jossa toimijoina ovat pääosin muut kuin kaupunki itse. Eräänä vertailukohtana on suomalainen asumisoikeus ASO. Myös Helsingin Hitas-järjestelmässä on osin samoja piirteitä. Olennaista on puhtaasti yksityisen, julkisen ja erilaisten puolijulkisten yhteisöjen yhteistoiminta asuntokysymyksen ympärillä. HPD (The Department of Housing Preservation and Development) on USA:n suurin kunnallinen asunto-organisaatio. HPD:n missiona on turvata laadukasta, saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista asumista New Yorkissa. HPD:n kasvu ajoittuu 1980-luvulle, jolloin pormestari Koch käynnisti kymmenvuotisohjelman pelastaakseen laajat esikaupunkialueet lopulliselta rappiolta. Väkiluku oli laskenut, kun sadat tuhannet olivat hylänneet kurjistuvat Bronxin ja Harlemin kaltaiset alueet. HPD hallinnoi, yhdessä lukuisien muiden toimijoiden kans- Lauri Jääskeläinen Asumisen kalleus on ongelma sekä Helsingissä että New Yorkissa. ”Ison Omenan” vuokrataso vapailla markkinoilla on Helsinkiin verrattuna noin kaksinkertainen. Molemmissa kaupungeissa etsitään uusia ratkaisuja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiseksi. Kevään kukkaloistoa 5. Avenuella. YHDYSKUNTA Romahdus 2008 USA:n sittemmin globaaliksi paisunut finanssikriisi syksyllä 2008 oli paljolti seurausta holtittomasta asuntolainoituksesta. Vähempivaraisille oli myönnetty ylisuuria asuntolainoja, joita he eivät edes teoriassa pystyneet maksamaan takaisin. Kysymys oli poliittisesta valinnasta, jolla hallitus kohdisti hyvinvointia kasvattavia toimenpiteitä alempaan keskiluokkaan. Asuntolainojen vakuuksina olivat vain lainoitetut asunnot itsessään. Asuntolainoituskäytännöt poikkeavat siten suomalaisesta käytännöstä. Syksyn 2008 romahdus pakotti myös New Yorkin tarkistamaan Via Verden piha on enemmän katselua kuin oleilua varten. Lauri Jääskeläinen sa, 300 000:ta kohtuuhintaiseksi luokiteltua asuntoa New Yorkissa. Lisäksi HPD:llä on laaja vuokratukijärjestelmä, joka on USA:n neljänneksi suurin. Työntekijöitä HPD:n palkkalistoilla on 2 100. Tärkeän osan työstä muodostaa rakennussuunnitelmien läpikäynti ja tarkastus, millä kontrolloidaan tulevien asuntojen laatutasoa ja asuntojakautumaa suhteutettuna hintaan. Toiminta on tältä osin hyvin samantapaista kuin Hitas-järjestelmässä. New Yorkissa lasketaan olevan noin 3,5 miljoonaa asuntoa, joista omistusasuntoja on miljoona. Kahdesta ja puolesta miljoonasta vuokra-asunnosta lähes puolet kuuluu kategoriaan, jossa vuokra on tavalla tai toisella säännelty. Keskimääräinen omistusasunto maksaa tällä hetkellä 786 000 dollaria eli 600 000 euroa. Uusia asuntoja rakennettiin New Yorkiin vuonna 2011 vain 8 700. Jos lukua vertaa Helsinkiin (esimerkiksi vuonna 2012 valmistui yli 5 000 uutta asuntoa), määrä on pieni. Muutos New Yorkissa on ollut dramaattinen: vuonna 2005 valmistui 43 000 uutta asuntoa Lauri Jääskeläinen sratkaisujen äärellä Kattoterasseilla viljellään yrttejä. asuntopolitiikkaansa. Pormestari Bloombergin alulle panema uusi asumisen markkinasuunnitelma (New Housing Marketplace Plan, NHMP) vaati merkittäviä tarkistuksia. Päätoimijaksi tässä tuli HPD. Erääksi keinoksi valittiin suuremman huomion kiinnittäminen olemassa olevaan rakennuskantaan, jota oli jätetty heitteille. Luotiin myös uusi ohjelma, jolla tuetaan vähempivaraisten mahdollisuuksia selvitä asuntolainoistaan niin, että he välttyvät häädöiltä. Häädöt tulevat kaupungille vielä kalliimmiksi kuin kohtuulliset lainojen korko- ja kuoletusavustukset. NHMP-ohjelman avulla on HPD avustanut tavalla tai toi- sella 145 000:ta asuntoyksikköä, joista ainakin osa ilman ohjelmaa olisi ollut keski- ja vähempituloisten asunnontarvitsijoiden ulottumattomissa. HPD-avusteiset asunnot eivät ole yhteiskunnan omistamia, kuten public housing -asunnot ovat. Kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaamista edesauttavat monet lait ja statuutit, jotka muodostavat melko monimutkaisen kokonaisuuden. Keinovalikoimassa on erilaista investointitukea, verotukea, suoraa pääomatukea, alle markkinahintojen luovutettua maata, pankkeja velvoittavia määräyksiä kohdistaa uusinvestointeja muuallekin kuin lukratiivisimmille alueille jne. Keinoja on todella paljon. Kuntatekniikka 4/2013 13 Lauri Jääskeläinen YHDYSKUNTA Via Verde Yhteensä 222 asuntoa käsittävä, vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa on näyttävä esimerkki New Yorkin tämän päivän asuntopolitiikasta. Kysymyksessä on sekatalo, jossa kaksi kolmasosaa asunnoista on tuettuja vuokra-asuntoja ja yksi kolmasosa tuettuja omistusasuntoja. Rakennuskustannukset nousivat 99 miljoonaan dollariin, mitä on pidetty korkeana. Asuntoa kohti siitä tulee 450 000 dollaria eli noin 340 000 euroa. Rahoitus hoidettiin monista eri lähteistä, kuten nykyään New Yorkissa on pakko tehdä. Suurimmat rahavirrat tulivat osavaltion ja kaupungin kassasta. Rakennuttajana ei kuitenkaan ollut kaupunki vaan Phipps Houses ja Jonathan Rose Companies, jotka tekivät tiivistä yhteistyötä pääsuunnittelijan Dattner–Grimshawn kanssa. 14 Kuntatekniikka 4/2013 Lauri Jääskeläinen Vuonna 2012 valmistunut Via Verde Bronxissa sisältää 222 asuntoa. Asunnot Central Parkin varrella ovat New Yorkin kalleimpia. Helsinkiläisessä katsannossa Via Verde ei edusta poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Päämateriaalina ovat betoni, julkisivualumiini ja vain pienessä määrin tiili ja puu. Puu luokitellaan New Yorkissa lähes ylellisyysmateriaaliksi, ja sitä käytetään säästeliäästi. Parvekkeet ovat kooltaan vaatimat- tomia ja lasittamattomia. Suunnittelussa ei ole tingitty, ei myöskään suunnittelupalkkioissa, jotka olivat normaalia suuremmat. Rakennusta on pidetty eräänlaisena uuden ajan ikonina, ja sitä on verrattu jopa Le Corbusierin Unité d´Habitation -taloihin. Niistä Via Verde jää kuiten- kin jälkeen, vaikka rakennuksesta löytyykin yhteispesulaa, kuntoiluja kerhotilaa. Ekologisuus ja vihreät arvot ovat Via Verdessä korkeassa kurssissa. Leed Gold -status on ilmeisesti tulossa. Suomalaisittain rakennuksen parasta antia ovat sen taiten suunnitellut monet ulkoterassit ja pihat sekä kattoviljelmät. Kattojen ryytimaat ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta. Ilmanvaihdossa luotetaan hybridiratkaisuun, jossa myös painovoimaista ilmanvaihtoa hyödynnetään tehokkaasti. Kaikki sisätilat on sprinklattu. Kustannusjahdissa Sekä New Yorkissa että Helsingissä keskustellaan mahdollisuuksista ainakin vähentää paineita asuntojen hintojen nousulle. Molemmissa kaupungeissa on tarkasteltu, onko esimerkiksi rakentamismääräyksissä tarkista- misen varaa. Pormestari Bloomberg järjesti lähinnä nuorille suunnittelijoille tarkoitetun kilpailun, jossa haettiin uusia ratkaisuja ”mikrohuoneistoille”, joiden koko on enintään 325 neliöjalkaa eli noin 30 neliömetriä. Tämänkokoiset asunnot ovat monilla New Yorkin alueilla olleet vanhastaan kiellettyjä. Esimerkiksi Via Verdessä lähtökohtana oli, että vähintään puolet asunnoista piti olla kahden tai kolmen makuuhuoneen asuntoja. Mikroasuntokilpailun tuloksia esiteltiin näyttävästi New Yorkin kaupunginmuseossa keväällä 2013. Suunnittelijat olivat keksineet erilaisia ratkaisuja kiertää esimerkiksi vanhaa palomääräystä, joka sallii yhtä asuinhuoneistoa kohti korkeintaan kolme aikuista. Ratkaisut täyttivät määräykset eivätkä selvästikään olleet huonontamassa paloturvallisuutta. Monet ehdotuksien tekijöistä olivat konstruoineet erilaisia taitettavia ja liikuteltavia kiintokalusteita, jotka tuovat päiväsaikaan lisää väljyyttä asuntoon. Helsingissä on myös kaavoituksen ja osin tontinluovutuksen kautta säännelty uusien asuntojen keskikokoa. Pelkästään keskikoon kautta määrittyvän asuntojakauman osakseen saaman kritiikin seurauksena on sääntöjä sittemmin muutettu. Nyt tavoitteena on tietty osuus perheasuntoja, joiden määrä vaihtelee keskimäärin 30 prosentista 60 prosenttiin. Helsingissä on keskusteltu, miten jatkossa voidaan autopaikkamääräyksissä edetä, jotta oikeasti autottomien ei tarvitsisi osallistua kalliiden pysäköintitilojen kustannuksiin. Uusimpana innovaationa on esitetty eräänlaista autopaikkojen huutokauppamenettelyä. Rakentamismääräysten osalta on Suomessa väitelty esteettömyysmääräysten mahdollisesta lisäkustannusvaikutuksesta. Selvitykset eivät välttämättä tue näkemystä, että normaalitason esteettömyys juurikaan nostaisi uusien rakennusten kustannuksia. Via Verde oli kauttaaltaan es- teetön. Myös monimuotoisille ulkoterasseille oli aina järjestetty esteetön pääsy joko suoraan hissillä tai porrasnostimilla. Helsingin rakentaminen on korkeatasoista Via Verdeen verrattuna ei helsinkiläinen asuntoarkkitehtuuri ja rakentamisen taso jää jälkeen, pikemminkin päinvastoin. Monet amerikkalaiset standardiratkaisut, kuten pitkät hotellimaiset, vailla luonnonvaloa olevat kerroskäytävät, eivät Helsingissä saisi rakennuslupaa. Huonekorkeus on alle suomalaisen nykyminimin. Huoneiden tilamitoitus on Via Verdessä ahtaanpuoleinen, vaikka peruspyörätuolimitoitus näytti olevan kunnossa. Ikkunat ovat suhteellisen pieniä. Suoravartiset portaat sijoittuvat oikeaoppisesti ennen hissejä helposti löydettäviksi ja saavat päivänvaloa, mutta ovat kapeat. Opittavaa on lähinnä ulkotilasuunnittelussa. Piha-alueet olivat maisemallisesti yksinkertaisen kauniita. Hulevesijärjestelyihin oli kiinnitetty paljon huomiota, mikä monimutkaisten terassijärjestelyjen johdosta onkin tarpeellista. Aurinkokennot oli integroitu taitavasti osaksi taloarkkitehtuuria. Yksinasuminen yleistyy Yhden henkilön ruokakuntien yleistyminen leimaa molempia kaupunkeja. New Yorkissa tähän kategoriaan lasketaan kuuluvan 33 prosenttia asukkaista. Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus on kaikista asuntokunnista puolet. Molemmissa kaupungeissa on havahduttu siihen, ettei yksinasuva välttämättä elä koko ajan asunnossaan yksin. Perhesuhteet ovat monimuotoisia, lasten huolto on entistä useammin erotilanteessa sovittu yhteiseksi ja moni toimii vanhempiensa omaishoitajana. Asunnossa yöpyjien määrä joustaa. Myös asunnon olisi hyvä olla tilaratkaisuiltaan joustava. Tämä on eräs tulevaisuuden asuntosuunnittelun keskeisiä kysymyksiä. O A TRIMBLE COMPANY Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän Tukea rakentamiseen 24/7 Paikkatietoa hyödyntävä, nykyaikainen websovellus rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin < Helppoa asiointia rakennushankkeen alusta loppuun < Käytettävissä vuorokauden kaikkina aikoina < Nopeuttaa lupien käsittelyä < Tehostaa resurssien hyödyntämistä < Parantaa asiakaspalvelun laatua < www.tekla.com/rakentamisen-tuki Kuntatekniikka 4/2013 15 Kaupunkien, yritysten ja asukkaiden yhteistyö voim Älliä ja älyä kaupungistumi Fiksu kaupunki -ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää elinympäristöjä, joissa asukkaat viihtyvät ja arki sujuu. Raamin viihtyisyydelle muodostavat toimivat teknologiat. TEKSTI Minna Keinonen misen jatkumossa käännekohta. Silloin ensimmäistä kertaa suurin osa maailman väestöstä – 3,3 miljardia ihmistä – asui kaupungeissa. Väkimäärä kasvaa, mutta samalla kaupunkien infrastruktuuri eli vesi- ja jätehuolto sekä liikenne- ja energiaratkaisut ovat vanhenemassa käsiin. Kaupunkeja on alettava kehittää ja rakentaa aivan uudella tavalla. Suomessa tähän globaaliin haasteeseen tartutaan Fiksu kaupunki -ohjelmalla. Tämän 100 miljoonan euron, vuoteen 2017 ulottuvan panostuksen on käynnistänyt Tekes. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja samalla uudistaa elinkeinorakennettaan. Kantava idea on, että kaupunki- Petri Lehto OOVuosi 2007 oli kaupungistu- Virpi Mikkonen Tekesistä peräänkuuluttaa niitä kaupunkeja edelläkävijöiksi, joilla on halua panostaa uusiin inno en tekemät investoinnit toimisivat kehitysalustoina suomalaisten yritysten uusille älykkäille sovel- luksille ja palveluille. – Fiksu kaupunki -ohjelmalla tavoitellaan myönteisiä, kaupun- kilaisten tarpeista lähteviä muutoksia asumiseen, työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajan viet- Aurinkokaupunki Nurmi-Sorilasta ekologisesti kestävä OTampereen kaupunkia on kehitetty kestävän kehityksen näkökulmasta jo useita vuosia. Laaja ja kattava kestävän kehityksen ohjelma on nostanut ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristönäkökulmat hyvin tärkeään asemaan koko kaupungin strategiassa. Yksi hyvä esimerkki kaupungin tavoitteiden mukaisesta toiminnasta on uuden Nurmi-Sorilan kaupunginosan suunnittelu Näsijärven rannalle noin 12 kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Kaavatyön aikana nousi esille tavoite alueen suunnittelusta ekologisesti kes- 16 Kuntatekniikka 4/2013 täväksi. Alueen etuna on, että sen läheisyyteen on suunnitteilla yhdyskuntajätettä polttava hyötyvoimalaitos. Nurmi-Sorilalle asetettu ilmastotavoite on vastaansanomaton: kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden voivat olla korkeintaan 20 prosenttia verrattuna tamperelaisten vuoden 1990 keskimääräisiin päästöihin. Nurmi-Sorilan kehittämiseksi käynnistettiin Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hanke, jossa korostuvat aurinkolämmön ja -sähkön sekä muun uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hankkeessa tutkitaan muun muassa aurinkoenergiapotentiaalia ja aurinkolämmön varastoimista maaperään. Hanke on tuonut uutta tietoa päästö- ja energiakysymysten sekä kaavoituksen yhteenkytkemisen reunaehdoista. Aluerakenteen ja energiahuollon keskinäistä riippuvuutta on tarkasteltu skenaarioiden avulla, ja Nurmi-Sorilaan on luotu alustava energiavyöhykemalli. Energiakaavatalousmalli tarkentuu, kun siihen yhdistetään mallikortteleihin suunnitellut energiaratkaisut. Nurmi-Sorila -hankkees- YHDYSKUNTA avarana Tampereen kaupunki seen Kari Kankaala Tampereen kaupungilta korostaa yritysten roolia ﬁksuja kaupunkeja kehitettäessä. vaatioihin. toon eli kaiken kaikkiaan siihen, että ihmisten arki kaupungissa olisi sujuvaa ja miellyttävää, täh- dentää asiantuntija Virpi Mikkonen Tekesistä. Raamin tälle sujuvalle arjelle fiksussa kaupungissa muodostavat energiaan, ympäristöön, digitaalisuuteen, laitteisiin ja rakentamiseen liittyvät teknologiat. Kaupungit ovat ohjelman onnistumisen kannalta avainasemassa, koska ne vastaavat uusien ja olemassa olevien alueiden kehittämisestä ja merkittävistä investoinneista rakennettuun ympäristöön. Ohjelmassa käynnistetään 3−6 pilottia eri puolilla Suomea. Niiden avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. – Selvitimme ohjelmaa valmisteltaessa kaupunkien ja yritysten odotuksia, ja tärkeimpinä teemoina fiksujen kaupunkien kehittämiselle pidettiin älykkäitä, ICT:tä hyödyntäviä ratkaisuja, energiaratkaisuja ja liikennettä, kertoo Virpi Mikkonen. Edelläkävijäkaupunkeja kaivataan – Kannustan kaikkia niitä kaupunkeja, joissa on näkemystä, intoa ja halua panostaa uusiin innovaatioihin ryhtymään nyt edelläkävijäksi. Lähtemäl- sa varaudutaan myös sähkökäyttöisen liikenteen kasvuun ja tarjotaan mahdollisuus ekotehokkaiden ja innovatiivisten liikenneratkaisujen kehittämiseen. Hankkeen lopputuloksena syntyy aikataulutettu hankesuunnitelma, joka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin NurmiSorilan rakentamiseksi. Kaavoitusvälineistön osalta tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia asemakaavamääräyksiä, rakentamistapaohjeita ja tontinluovutusehtoja. lä mukaan Fiksu kaupunki -ohjelmaan kaupungit voivat hankkia yrityksiltä uusia innovaatioita pienemmällä riskillä, korostaa Virpi Mikkonen. Hänen mukaansa nyt tarvitaan ennakkoluulottomia kokeiluja ja niistä oppimista, jotta esimerkiksi asuinalueita ja kansalaisten tarvitsemia palveluita aletaan toteuttaa uudella tavalla. – Parhaimmassa tapauksessa Fiksu kaupunki -ohjelman piloteista syntyy innovaatioita, joita suomalaiset yritykset voivat ylpeänä viedä kansainvälisille markkinoille. Lisäksi pilotit toimivat ensimarkkinoina ja referenssikohteina, jotka helpottavat ratkaisujen myymistä muualle, Mikkonen perustelee. – Kuntien pitäisikin jatkuvasta säästöjen hakemisesta kääntää katsantokantansa välillä siihen, mistä alueelle saadaan uutta tuloa ja elinvoimaisuutta. Myös Tampereen kaupunkikehitysryhmästä vastaava konsernijohtaja Kari Kankaala korostaa yritysten ratkaisevaa roolia fiksuja kaupunkeja kehitettäessä. – Ohjelmassa olisi saatava käyntiin yritysvetoisia hankkeita. Kaupungit voivat puolestaan osoittaa tontteja, tehdä omassa rakentamisessaan edelläkävijäratkaisuja ja viedä fiksun kaupungin ilosanomaa eteenpäin. – Kaupunki on elinkeinopolitiikassa ylipäätään mahdollistaja. Fiksua kaupunkia kehitettäessä julkinen toimija on hieman tätä enemmän, koska tontteja luovuttaessaan se tekee samalla päätöksiä siitä, mitä niihin halutaan. Kankaalan mukaan Fiksu kaupunki -ohjelma voisi osaltaan vauhdittaa rakennusalan yritysten omia innovaatioprosesseja ja kehitystyötä. – Silloin ne pystyisivät entistä paremmin kilpailemaan Suomessa ja lähimarkkinoilla sekä tuottamaan parempia ratkaisuja ihmisille. Maankäytön ja kaavoituksen muututtava Fiksujen kaupunkien kehittäminen edellyttää uutta ajattelutapaa myös maankäytön suunnittelussa. Viime vuoden lopulla päättyneessä Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettiin hankkeita, jotka rohkaisivat uudistamaan ja kyseenalaistamaan nykyisiä käytäntöjä. Näitä toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja on esitelty Kestävä maankäyttö -julkaisussa. – Maankäytön suunnittelun päätökset vaikuttavat elinympäristöömme jopa satoja vuosia, ja suuret ilmastohaasteet vaativat kokonaisvaltaista otetta suunnitteluun ja ohjaukseen. Nykyis- Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä järjestettiin keskustaalueen ideakilpailu, jossa etsittiin ratkaisuja, kuinka sijoittaa asuminen uusien laatuvaatimuksien mukaisesti ainutlaatuiselle paikalle Näsijärven rannalla. Kilpailun voitti Kotisatama-niminen ehdotus. Nurmi-Sorilan keskusta-alueen ideakilpailun voittaneen Kotisatama-ehdotuksen mukainen näkemys alueen yleisilmeestä. Kuntatekniikka 4/2013 17 tä nopeampi edistyminen kohti kestävää kehitystä vaatii rohkeita päätöksiä kunnilta, painottaa Virpi Mikkonen. – Maankäytön suunnittelussa tarvitaan jämäkkyyttä tavoitteisiin ja niiden seurantaan sekä joustavuutta toteutustapaan. Virpi Mikkosen mielestä kaavoitus on poliitikkojen, virkamiesten, asiantuntijoiden, ympäristön käyttäjien ja toteuttajien joukkuepeliä, jossa pitäisi päästä lausuntojen antamisesta yhdessä tekemiseen ja parempaan vuorovaikutukseen. Kari Kankaala on samoilla linjoilla. Hänestä kaavoitustyössä olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota muun muassa energiatarkasteluihin. – Kaavojen on oltava joustavampia, jotta erilaisten energiamuotojen hyödyntäminen on mahdollista. Tämä keskustelu on alkutekijöissään. TÄSTÄ ON KYSE FIKSUSSA KAUPUNGISSA OKaupunkilaisen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa turvallista ja puhdasta elinympäristöä, jossa liikkuminen on sujuvaa, asuminen, työ ja vapaa-aika viihtyisää ja jossa hyvinvointiin sekä terveyteen liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla. OKaupungin kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin perustuvaa elinvoimaista elinkeinoelämää, taloudellista kilpailukykyä sekä kuntalaisille suunnattuja moderneja, integroituja palveluja ja ratkaisuja, jotka on toteutettu kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden mukaisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Palveluissa hyödynnetään erityisesti mobiilia ja kaikkialla läsnä olevaa ympäristöön sulautuvaa tietotekniikkaa. OYrityksen kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa kehitysalustaa, joka mahdollistaa uusien, kansainvälisille markkinoille suunnattavien palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaupungin ja käyttäjien kanssa. Kaupunkilaiset mukaan kehitystyöhön Kaupunkeja kehitetään kaupunkilaisia varten. Siksi uusia palveluja ja ratkaisuja toteutettaessa on kuunneltava myös asukkaiden ääntä ja saatava heidät mu- kaan esimerkiksi oman asuinalueensa kehittämiseen. – Käyttäjien mukaan kytkeminen on suuri kysymys, johon liittyviä keinoja toivomme kaupunkien miettivän, Virpi Mikkonen toteaa. Tampereella tehdään parhaillaan koko kantakaupungille strategista yleiskaavaa. Sen suhteen on suuret tavoitteet, miten ihmiset ja ennen kaikkea nuoret saadaan osallistumaan. – Meidän pitäisi saada porukka liikkeelle paljon nykyistä paremmin. Esimerkiksi USA:n Austinissa, jossa tehtiin koko kaupungin yleissuunnitelma kahdessa vuodessa, suunnitteluun saatiin mukaan 18 000 ihmistä. Tampereella tämä tarkoittaa, että meidän pitäisi saada 6 000 ihmistä liikkeelle yleiskaavaa tehtäessä, Kari Kankaala vertailee. – Pidän tärkeänä, että kuntalaisten kanssa on aikaa keskustella avoimesti ja aivoriihimäisesti jopa ennen kuin yhtään viivaa on piirretty. Se mahdollistaa avoimen, ratkaisuhakuisen keskustelun kuntalaisten kanssa sekä aidon osallistumisen. O Valurautata- ja muoviputken muoviput parhaimmat omiet on nyt yhdistettynä uudessa naisuudet Blutop-järjestelmässä. Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopea asentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekee putkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteen ansiosta putken hydrauliset ominaisuudet pysyvät muuttumattomina varmistaen veden laadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan. Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected] www.sgps.fi 18 Kuntatekniikka 4/2013 YHDYSKUNTA Tarkastuskäytäntöön tulossa muutoksia Asemakaavan pohjakarttojen laatimisohjeet uudistuivat Uusi JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus on valmistunut. Työn tekivät yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen ja kuntien edustajat. Antero Aaltonen MMarko Ollikainen johtava asiantuntija Maanmittauslaitos OO Suositus on laadittu lähinnä asemakaavan pohjakartan näkökulmasta. Se ohjeistaa kartan laatimista, määrittelee kartalle laatu- ja tarkkuusvaatimukset sekä antaa ohjeet pohjakartan tarkastamiseen. Asemakaavan pohjakartan kohdemalli pyrkii noudattamaan kuntaGML:n kantakarttaskeemaa. Suosituksessa on esitetty, että asemakaavan pohjakartta muodostaisi kuntaGML:n kantakartta-skeeman profiilin. Pohjakartan kohteiden kuvaus vaati kuitenkin muutoksia tiettyihin ominaisuustietojen pakollisuuksiin sekä tarkennuksia kohteiden geometriatyyppeihin. Kohteiden kuvaustekniikka on pääosin Kaavan pohjakartta 1997 -julkaisun mukainen. Se on toteutettu käyttäen SLD-määrittelyjä sekä SVG-kuvia. Ne mahdollistavat kuvaustekniikkakirjaston, josta kohteiden kuvaustekniikka ja visualisointi saadaan suoraan piirtämisvaiheessa joko omalta tai verkossa olevalta palvelimelta. SLD-määrittelyt ja SVG-kuvat on koottu omaksi zip-tiedostoksi. Ne voi ladata esimerkiksi osoitteesta www.paikkatietoikkuna.fi/sld. Asemakaavan pohjakartta on kaksiulotteinen suurimittakaavainen maastokartta. JHS-suosituksessa pyritään yhtenäistämään käytettyä kuvaustekniikkaa. Uudistuksessa toteutettiin Kaavan Uudisrakentaminen edellyttää pohjakartalle laadittua asemakaavaa. POHJAKARTTAA VISUALISOIDAAN SLD-MÄÄRITTELYIN OSLD (Styled Layer Descriptor) on OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardi kuvaustekniikan toteuttamiseksi WMS-palveluissa (Web Map Service). OSVG (Scalable Vector Graphics) on kaksiulotteisten vektorikuvien kuvauskieli, joka perustuu World Wide Web Consortiumin kehittämään avoimeen kuvatiedostostandardiin. OAsemakaavan pohjakartan kohteiden kuvaus ja visualisointi voidaan toteuttaa SLD:llä. Kuvauksessa tarvittavat SLD-tyylit on koottu teemoittain. Niissä on määritelty tarvittavat viivatyypit ja eri mittakaavatasojen edellyttämä yleistäminen ja skaalaus. Pistemäisistä kohteista on piirretty SVG-kuvat, joiden avulla kohteet kuvataan ja joihin SLDtyyleissä viitataan. KUNTAGML JA ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA OJHS 178 Kunnan paikkatietopalvelurajapinta (kuntaGML) -suosituksessa harmonisoitiin kuntien tiedontuotantoprosessien paikkatietopalvelujen rajapinnat. Se määrittelee mallin, jonka avulla kunnat ja muut palvelun tarjoajat voivat tarjota paikkatietoaineistojaan yhtenäisen ja dokumentoidun rajapinnan kautta. Tässä vaiheessa tarjolla on kantakartat ja asemakaavat sekä näistä edelleen johdettu ja ylläpidetty kaavayhdistelmä. OUudessa Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suosituksessa esitetään, että asemakaavan pohjakartta muodostaa kuntaGML:n kantakartta-skeeman aliskeeman/proﬁilin. Tämä edellyttää täsmennyksiä kuntaGML:n tietomalliin. pohjakartta 1997 -julkaisuun perustuva kuvaustekniikkakirjasto. Kuntien vastuu kasvaa Maanmittauslaitoksella (MML) on ollut keskeinen rooli kaavoitusmittausohjeiden laatijana sekä asemakaavojen pohjakarttojen valvojana. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmistellaan lakimuutoksia, joiden seurauksena MML ei jatkossa ohjeista kaavoitusmittauksia, vaan ohjeet julkaistaan JHS-suosituksina ja niitä ylläpidetään JHS-järjestelmässä. Kunnat vastaavat lainsäädännön muututtua kokonaan kaavoitusmittausten valvonnasta ja hyväksynnästä. Tällä hetkellä noin kolmasosassa kunnista on valvontaa hoitava viranhaltija ja kunnat hoitavat valvonnan itse. Kolmasosa kunnista tekee sen yhteistyössä naapurikunnan kanssa. Loput, nyt Maanmittauslaitoksessa kaavoitusmittauksensa tarkastuttavat kunnat, hakevat jatkossa yhteistyökumppanin lähikunnista. Säädösmuutokset eivät aiheuta kunnille suurta muutosta tai kustannuksia. Jatkossa kaavoitusmittauksen ja pohjakartan tarkastaja on naapurikunnan viranhaltija. Tarkastusoikeuden voi hakea myös kelpoisuusehdot täyttävälle oman kunnan viranhaltijalle. Suosituksen sisältö ja käyttöönotto Uusi ohjeistus sisältää nykyisistä Kaavoitusmittausohjeista osan, joka käsittelee pohjakartan laatimista ja kaavoitusmittauksen tarkastamista. Suosituksessa esitellään asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kartalla esitettävät kohteet laatu- ja tarkkuusvaatimuksineen. JHS185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositukseen on kirjattu yleiset vaatimukset ja kokonaiskuva asemakaavan pohjakartan laatimisesta. Kuntatekniikka 4/2013 19 YHDYSKUNTA LISÄTIETOJA OJHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen -suositus www. maanmittauslaitos.ﬁ/ > Kartat > Kartoitus > Kaavan pohjakarttojen tarkastus OJHS 153 ETRS89-järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa OJHS 154 ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako OJHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 OJHS 184 Kiintopistemittaus EUREF-FIN-koordinaatistossa OGeodeettisen laitoksen tiedote 29 Suomen geoidimallit ja niiden käyttäminen korkeuden muunnoksissa www.fgi.ﬁ > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote OGeodeettisen laitoksen tiedote 30 Suomen geodeettiset koordinaatistot ja niiden väliset muunnokset www.fgi.ﬁ > Julkaisusarjat > Geodeettisen laitoksen tiedote ASEMAKAAVAN POHJAKARTTAAN JA KAAVOITUSMITTAUKSIIN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ OMaankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999, 24§) (1284/1999) OMML:n määräys Kaavoitusmittausohjeet (2003) OKaavan pohjakartta (1997), jossa on esitetty Asemakaavan pohjakartan kohdemalli ja kuvaustekniikka OKaavoitusmittausasetus U ut uu s Kartta Maanmittauslaitos 05/2013 Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta hyväksyi suosituksen 23.4.2013. Suositus julkaistaan virallisesti, kun ympäristöministeriössä valmisteltavat säädösmuutokset tulevat voimaan, näillä näkymin 1.1.2014. Uuden kuvaustekniikan käyttöönotto edellyttää muutoksia monen kunnan paikkatieto-ohjelmistoon. Suositus mahdollistaa myös jonkin muun kartoituksen valvojan hyväksymän kuvaustekniikan käytön. Suomen Kuntaliiton kanssa neuvotellaan edelleen kuntaGML-muutosten toteuttamisesta. O Yksi kone, monta työtä 640 Valintakone Made in Finland Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.950 € alv 0%. www.avant.fi 20 Kuntatekniikka 4/2013 Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Kaupunkirakentaminen V iisi Asiantuntijaa katsoo seuraavassa kaupunkia (Kaupunkitutkimus 70). Ei ihme, että kaupunkirakentaminen on vaikeaa. Suurempi ihme on, että sitä yleensä pystytään tekemään. kimpun. Uusia tulee koko ajan, viimeksi laajakaistakaapeleita ja kaukokylmää. Aina menee jotakin rikki. Yhteinen rahvas ei käsitä, että juuri kun paikat saadaan kiinni, monttu taas avataan. Siksi käytetään helposti rikottavia asfaltteja ja laatoituksia. Betoni on kovaa kaivaa. Kauppatieteilijä – Tuossapa on erinomainen kauppapaikka. Hyvät liikenneyhteydet maitse, meritse ja ilmateitse. Siihenpä siis myymään yleisölle kaiken maailman herkkuja ja hyödykkeitä. Kaupunkiin tulevilta kauppiailta perittiin ennen vanhaan rajalla tulliakin. Nykyisin sitä koetetaan saada asiakkailta. Eniten tuottava toiminta sysää syrjään heikompia ja jää itse keskustan aurinkoon. Se on samaa kuin Richard Adamsin Ruohometsän kansan kaniiniyhdyskunnassa, että painavin työntää heikompia tovereitaan sivummalle ja köllöttää itse keskimmäisenä. Valta kylläkin vaihtuu. Ennen myytiin keskustassa maitoa joka korttelissa ja autoja isoissa näyteikkunoissa, mutta ne ovat syrjäytyneet. Ehkäpä kilohinta ratkaisee. Se on maidolla 1 € ja autolla 20 €, mutta kultaharkolla 40 000 €. Sosiologi Ihminen on sosiaalista lajia ja haluaa tavata samanlaisia ja erilaisia ihmisiä. Kaupunki on oikea paikka sitä varten. Syntyy vuorovaikutusta ja luovuutta, tapahtumia ja rituaaleja. Keskustassa on temppeli ja yliopisto, siellä palvotaan Korkeampaa Olentoa ja älyn loistetta, oopperamusiikista nyt puhumattakaan. Siinäkin valta vaeltaa, minkä huomaa, kun vertaa keskenään vanhaa katedraalia ja nykyistä ”piruntorjuntabunkkeria”. Tornit eivät enää kohoa Jumalan, vaan vaikkapa urheilun, viihteen tai markkinatalouden kunniaksi. Nepä ovat uudempia jumalia, epä-etuliitteellä. M Pekka Rytilä on 74-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Arkkitehti Tammerkosken niin maan perusteellisen yleiseurooppalainen näkymä edustaa kaikkea, mitä kaupunkirakentamiseen liittyy. Sillalla näkee Heilin ensi kerran. Hotelli Ilveen juurelta löytyy Koskikioski. Maantieteilijä Yläviistosta katsoen kaupunkiyhdyskunta näyttää olevan tekomuotojen kasauma. Maantieteilijä osaa määritellä rakennetun infran ja talojen massoja ja löytää kaupungille kulloisenkin rajan. Hän hallitsee myös kasvumekanismeja, ja tietää Mauno Kososen Kuopio-simulointien perusteella, että kasvu kohdistuu keskustaan ja leviää ympäröivälle tasangolle liikenneväyliä pitkin. Uudempi tutkimus kertoo, että uusi rakenne syntyy spiraalina aina entisen päälle. Kasvuprosessissa on myös satunnaisia pikku häiriötekijöitä kuten maanomistajien intressit ja vahvojen hallitsijoiden lempiharrastukset. Insinööri Kaupungissa kaikki virtaa koko ajan, tietää Insinööri. Liikenne eestaas, käyttövesi sisään ja jätevesi ulos, energia tuotannosta kulutukseen. Usein on keskellä koski kuten Hämeessä Hälläpyörä, ja siinä tehtaita ja voimaloita. Kasoja pitää välttää, ettei yhdyskunta syö itseään kraatteriin. Virtaukset vaativat väyliä ja liikennevälineitä, putkia ja johtimia aika Ja last but not least saapuu valkotakkinen herra tai rouva Arkkitehti, joka puhuu historiallisesta tilataideluomuksesta. Katuja, toreja, aukioita, vyöhykkeitä, akseleita, näkymiä. Paras malli on itsestään syntynyt, mutta siitä tulee tiheää sokkelorakennetta, joten keksitään suuret bulevardit, kuten ensimmäisenä Georges-Eugène Haussmann Pariisissa 1852–70. Bulevardi tulee hollannin kielen sanasta bolwerk, joka tarkoittaa paikalla ennen olleita paaluvarustuksia. Hallitsija Napoleon III:lla lienevät olleet mielessä vuoden 1848 levottomuudet ja tarve pitää kansa kurissa ampumalla tykeillä bulevardeja pitkin. Mutta väki on kovasti kiintynyt elämään isoilla kaduilla missä niitä vain on; tekee siinä sivussa aina vallankumouksia, nykyisin kännykkäohjauksella. Ikuinen kaupunki Non basta una vita, ei mahdu yhteen elämään, sanotaan Roomasta, jolla on lisänimenä Ikuinen kaupunki. Ensimmäisen kaupungin perusti kiertolaiseksi tuomittu Kain ja antoi sille poikansa mukaan nimen Henok (1. Moos 4:17). Kaupunki on siis rauhan tyyssija levottomassa maailmassa. Saman asian kertoi hieman toisin Paul Tillich Dresdenissä 1928. Ihminen tietää kuolevansa, ja siksi hänellä on eksistenssiangsti eli olemisen tuska. Häivyttääkseen sen hän keksii mitä näyttävimpiä keinoja, joista yksi on tekninen kaupunki, pakomatkan symboli. Kuntatekniikka 4/2013 21 Asuntomessut Hyvinkään Metsäkaltevassa Kaupunkikylä lähellä luont Metsäkaltevan kaupunginosa rakentuu Hyvinkään eteläosaan, noin kolmen kilometrin päähän keskustasta. Kravunharju, vuoden 2013 asuntomessualue, valmistuu ensimmäisenä, mutta samaan aikaan aloitetaan myös viereisten omakotialueiden toteuttaminen. Tavoitteena on kaupunkimainen ja monipuolinen asuntoalue, jonka eri osista on hyvät yhteydet ympäröivään luontoon. OOMetsäkaltevan alue on kool- taan noin 300 hehtaaria, ja kaiken kaikkiaan sinne muuttaa noin 6 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Alueen rakentaminen juontaa juurensa 1980-luvulle, jolloin selvitettiin keskustaajaman laajentamisen vaihtoehtoja. Hanko–Mäntsälä-tien (VT 25) eteläpuolinen kasvusuunta valittiin vuoden 1990 yleiskaavassa. 1980-luvulla aloitettiin myös järjestelmällinen maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin, ja nyt maaalueet ovat lähes kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Maankäyttö laajenee myös jatkossa pääradan suuntaisesti etelään. Metsäkaltevan maankäytön suunnittelu eteni 2000-luvulla yleiskaavan tarkistuksen ja sitä täydentävän yleissuunnittelun myötä. Asuntomessualueen ja sitä ympäröivien omakotialueiden asemakaavoitus alkoi vuonna 2008 ja kunnallistekniikan rakentaminen vuonna 2010. Yleissuunnitelman mukaan alueelle voidaan rakentaa yli 800 omakotitaloa sekä rivi- ja kerrostaloja noin 90 tontille. Pääosa kerrostaloista sijoittuu Metsäkaltevan keskustaan, jonne sijoitetaan myös alueen palvelut, 22 Kuntatekniikka 4/2013 lähikauppa ja koulu. Asuntomessualueen korttelitalona toimiva päiväkoti on jo toteutettu, ja päiväkoteja rakennetaan myös muille asuntoalueille. Valtatien varsi varataan työpaikka- ja liikerakentamiselle. Joukkoliikenne alueelle aloitetaan heti asuntomessujen jälkeen. Silloista ja sähkölinjoista kynnyskustannuksia Uutta kaupunginosaa rakennettaessa syntyy kunnallistekniikan verkostoihin ja liikenteeseen liittyviä kynnyskustannuksia. Metsäkaltevassa vesihuollon pääyhteydet olivat jo valmiina, koska Hyvinkään jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueen eteläreunalla. Sen sijaan valtatien ylittämiseen liittyvät kysymykset, kuten kallioinen ja mäkinen maasto sekä sillan rakentamisen kustannukset, aiheuttivat päänvaivaa. Metsäkaltevan kohdalle on jo pitkään suunniteltu eritasoliittymää, koska samassa kohdassa on yksi kaupunkiin johtavista sisääntuloväylistä. Vaikka tarvittava silta on tulevaisuudessa osa eritasoliittymää, kaupunki joutui toteuttamaan sillan omalla kustannuksellaan. Huomattavia kustannuksia aiheutui myös sähkölinjojen siirrosta. Aluetta halkoo kaksi kantaverkkoon kuuluvaa sähkölinjaa, pääkaupunkiseudulle johtava linjakatu 400 kV:n ja 2x110 kV:n linjoineen sekä toi- Sari-Leena Humppi MAnne Jarva kaavoituspäällikkö MJouni Mattsson kaupungininsinööri MMarko Kankare kaupungingeodeetti Hyvinkään kaupunki Metsäkaltevan asuntomessualue on aurinkoisella Vantaajokilaaksoon viettävällä lounaisrinteellä. Alueen ainoa rakennettu puisto on sen keskelle sijoittuva Lounatuulenpuisto. nen, edelliseen nähden viistosti kulkeva 400 kV:n linja. Fingrid Oy:n kanssa tehtyjen taloudellisten ja maankäytöllisten selvitysten perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa kapeampi linja siirretään kokonaan pois alueelta, osittain päälinjakadulle (2,4 km) ja osittain uutta linjaa rakentaen (2 km). Linjansiirron kustannuksiksi arvioitiin noin 2,5 miljoonaa euroa. Hyötyinä ovat muita vaihtoehtoja tehokkaampi maankäyttö sekä se, että samalla voitiin HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT oa naa euroa. Tähän ei sisälly mahdollisia pohjanvahvistuskustannuksia. Tonttien myyntitulojen ja vesihuollon liittymismaksujen arvioitiin tuottavan noin 80 miljoonaa euroa, mikä kattaa sisäisen kunnallistekniikan kustannukset. Infrakustannusten lisäksi kunta joutuu investoimaan palvelurakentamiseen. Koulun, urheilukentän, kolmen päiväkodin ja lähiliikuntapaikkojen vaatimien investointien määrä on arviolta noin 33 miljoonaa euroa. Alueen investoinneissa on ollut suurena apuna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) infra-avustus, joka on ollut suurimmillaan noin 30 % kunnallistekniikan (pl. vesihuolto) kustannuksista. Joulukuussa hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaisesti avustuskäytäntöä jatketaan vuoteen 2015. Avustuksen myöntämisen edellytykset, asemakaavavalmius, kohtuulliset kustannukset sekä avustuksen nopeuttava vaikutus, täyttyvät Metsäkaltevassa hyvin. uusia 1920-luvulta peräisin oleva 2x110 kV:n linja. Kokonaisvaltainen budjetointi välttämätöntä Kaupungin pitkäjänteinen taloussuunnittelu ja tonttihinnoittelu edellyttävät uuden kaupunginosan toteutuskustannusten arviointia. Trafix Oy laski Metsäkaltevan infran toteutuskustannukset FORE-kustannustenhallintaohjelmistolla. Katujen ja vesihuollon rakentaminen, puisto- jen rakentaminen sekä merkittävät erilliskustannukset kuten sähkölinjan siirto, valtatie 25:n ylittävä risteyssilta sekä Vantaajoen ulkoiluväylät ja lähimetsien käsittely huomioon ottaen kustannuksiksi saatiin noin 85 miljoo- Kauas katsominen kannattaa Yhdyskuntarakenteen hallittu laajentaminen edellyttää määrätietoista maapolitiikkaa ja maankäytön suunnittelua. Hyvinkää onkin rakentunut kaupunginosa kerrallaan kohtuullisessa aikataulussa. Kaupungin laaja maanomistus yleiskaavan mukaisilla kasvusuunnilla on eduksi asemakaavoituksessa, rakentamisen ajoittamisessa ja tonttivarannon ylläpidossa. Lähivuosina kaupungin omakotitontit luovutetaan Metsäkaltevasta. Sinne keskittyy myös pääosa yhtiömuotoisesta rakentamisesta. Tavoitteena on, että peruspalvelut toteutuvat mahdollisimman nopeasti. O Kuntatekniikka 4/2013 23 Messualueen puistoissa tuulahdus idästä Lounatuulenpuistoon japanilainen Mihana Metsäkaltevan asuntomessualueen asemakaavassa on 20 hehtaaria virkistys- ja suojaviheralueita. Se on yli puolet asemakaava-alueen pinta-alasta. Alueen ainoa rakennettu puisto on keskeinen Lounatuulenpuisto. OO Asuntomessualueen viheralueiden suuren määrän syynä ovat Hanko-Mäntsälätien melualue ja Kravunarkunmäen jyrkkä, Vantaanjoen laaksoon laskeutuva rinne. Puistot palvelevat tulevaisuudessa kuitenkin myös viereisten asuinalueiden asukkaita. Suurin osa viheralueista hoidetaan taajamametsänä, jossa kiertävät ulkoilureitit. Alueen metsiä on ”valmennettu” rakentamista varten jo lähes 20 vuoden ajan. Vanhoja kuusikoita on hakattu pois ja tilalle on kasvatettu koivua ja mäntyä. Nyt asuntomessualuetta ympäröikin nuori männikkö, jota säästetyt komeat siemenpuut rytmittävät. Asuntomessualue on hyvin kivistä moreenimaata. Avokalliota on näkyvillä siellä täällä. Alueen ainoa rakennettu puisto on keskeinen Lounatuulenpuisto. Puistoon on sijoitettu asuinalueleikkipaikka ja lähiliikuntapaikka parkourvälineineen. Japanilainen puutarha tuli Lounatuulenpuiston osaksi sattuman kautta. Paikallisen maahanmuuttajakoulutuksen suomen kielen kurssilta kysyttiin helmikuussa 2012, voisiko japanilainen Hyvinkäällä asuva arkkitehti tulla palkattomalle työelämääntutustumisjaksolle, koska olisi kiinnostunut suomalaisesta puistosuunnittelusta. Jakson aikana Asako Hashimoto luonnosteli japanilaisen puutarhan Lounatuulenpuiston hulevesipuron ja lammikoiden rannoille. 24 Kuntatekniikka 4/2013 Luonnoksen valmistumisen aikoihin alkoi käydä selväksi, että eräät asuntomessualueen kunnianhimoiset hankkeet olivat peruuntumassa. Japanilainen puutarha päätettiin toteuttaa, jotta alueelle saataisiin jotain houkuttelevaa ja tavanomaisuudesta poikkeavaa. Kolmen kukan puutarha Japanilainen puutarha koostuu kolmesta osasta. Kivipuutarha alkaa hulevesikaivosta, josta rankkasateella saadaan vesi muuten kuivaan purouomaan. Kivipuutarhassa on tavoiteltu dramaattista vaikutelmaa käyttämällä jyhkeitä tummia kiviä. Puron varrelle johtaa perinteisellä tekniikalla rakennettu suurista tasaisista kivenjärkäleistä rakennettu laatoitus. Yhdelle tasaiselle paadelle sijoitetaan kivilyhty. Kivipuutarhan ilmettä pehmentävät monirunkoiset tuomipihlajat ja kangaskortteet. Muutaman kymmenen metrin päässä puutarhan ilme vaihtuu zen-puutarhaksi, jossa pyöreistä kivistä ladotut kilpikonnat uivat hiekkameressä kohti lammikkoa. Kuivien paikkojen maanpeitekasvi, sianpuolukka, kasvaa kilpikonnille vihreäksi kilveksi. Seuraavana aiheena on kompassi, jossa pohjoista osoittaa huurteinen, napapiirin rajaama kivi. Etelän aurinko paistaa vain sadesäällä, jolloin kosteus paljastaa kiven pinnasta punaisen ympyrän ja kiven kylkiä kirjavoivat säteet. Asako Hashimoto on itse va- Asako Hashimoto MTerhi Parkkali-Reskola kaupunginpuutarhuri Hyvinkään kaupunki Kolmen kukan puutarhan kruununa on japanilainen maja pyöreine ikkunoineen. HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Asako Hashimoto -en – Kolmen kukan puutarha Asako Hashimoto Japanilaisen puutarhan päässä olevan lammen rannoille rakentuu kukkapuutarha atsaleoineen ja leikattuine pensasistutuksineen. Metsäkaltevan kaupunginosa sijaitsee valtatie 25:n eteläpuolella reilun kolmen kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Kilpikonnat uivat hiekkameressä. linnut suuren osan rakennelmien kivistä ja opettanut myös asennustyötä tehneen ryhmän löytämään kivien hengen. Viimeisenä puutarhan osana on lammikon rannoille sijoittuva, japanilaista maisemaa kuvaava kukkulapuutarha atsaleoineen ja leikattuine pensasistutuksineen. Kukkuloilla on kiviasetelmat, jotka kuvaavat työssä mukana olleita henkilöitä, suunnittelijan oma kivi muistuttaa pientä kurjenmiekka ja kirsikankukka, kaikki tärkeitä lajeja Japanin puutarhoissa. Atsalea on paljon käytetty, varma peruslaji, joka muotoon leikattuina istutuksina usein reunustaa oleskelualueita. Atsaleat kukkivat Japanissa vaaleanpunaisina mattoina alkukesästä. Kurjenmiekka on japanilaisille naisellisen kauneuden symboli. Kirsikan kukinta on Japanissa kevään saapumisen merkki, jota kokoonnutaan ihailemaan puis- lintua. Puutarhan kruunu on japanilainen maja pyöreine maisemaikkunoineen. Japanilaiselle puutarhalle on tapana antaa nimi. Lounatuulenpuiston Mihana-en, Kolmen kukan puutarha, on saanut nimensä suunnittelijan ja niiden kahden naispuolisen puistotyöntekijän mukaan, jotka pääasiassa rakensivat työlään, 130 metriä pitkän purouoman ja lampien rannat. Kolme kukkaa ovat atsalea, Kuntatekniikka 4/2013 25 Japanilaisesta puutarhasta odotetaan syntyvän hyvinkääläisille retkikohde vielä asuntomessujen jälkeenkin. 26 Kuntatekniikka 4/2013 Asako Hashimoto Atsaleat kukkivat Japanissa alkukesästä vaaleanpunaisina mattoina. Kurjenmiekka on japanilaisille naisellisen kauneuden symboli. Asako Hashimoto Japanilainen ilmapiiri suomalaisilla kasveilla Japanilaisen puutarhan suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena on ollut löytää japanilainen ilmapiiri. Aito japanilainen puutarha voi olla vain Japanissa, muualla tehdään kopioita tai muunnelmia aiheesta. Kasvilajisto ei ainakaan Suomessa voi olla samaa, ja käytettävät kivilajitkin ovat erilaisia. Asako Hashimoto on suunnittelutyössään kuitenkin halunnut välttää kasveja tai tekniikoita, joita Japanissa pidetään länsimaiseen puutarhaan kuuluvina. Varsinainen japanilainen puutarha jatkuu eteläisen lammikon rannoilla Japanissa luonnonvaraisten kasvien miniarboretumina. Alueelle on istutettu muun muassa japaninperhosvaahtera, yakushima-alppiruusuja ja sahalininkorkkipuu. Kasvillisuuden suunnittelussa on tehty yhteistyötä Mustilan arboretumin kanssa. Lammikon rannalle on sijoitettu myös japaninruttojuurta, jota Japanissa käytetään vihanneksena. Myös muita Japanissa merkityksellisiä kasveja on käytetty. Kivipuutarhaa vartioivat mahoniat, joiden piikkien uskotaan pitävät pahan poissa puutarhasta. Kevätruusuleinikki on puolestaan Japanissa onnea tuottava vuoden vaihteen kasvi. Asako Hashimoto on suunnitellut myös Lounatuulenpuiston pyörätien varrelle sijoittuvat kivikkopuutarhat. Kivikkopuutarhojen tukimuurit on rakennettu perinteisellä japanilaisella, maanvyöryladontatekniikalla. Japanilaisperäistä kasvillisuutta on käytetty myös Lounatuulenpuiston suomalaisessa osassa. Suomessa on yleisessä käytössä paljon japanilaisia kasveja kuten japaninangervot ja japaninmarjakuusi. Näiden lajien lisäksi kasvivalikoimasta löytyy myös joitakin harvinaisuuksia kuten pihalaakeri, likusteri ja pari matalaa katajalajia. Asako Hashimoto toihin. Japanilaisesta majasta näkyvät nämä kaikki kolme kukkaa, jotka kukkivat kukin vuorollaan kevään ja alkukesän aikana. Kirsikan kukinta on Japanissa kevään saapumisen merkki. Kirsikankukista syksyn ruskaan Puutarhan rakentaminen alkoi touko-kesäkuun vaihteessa 2012 puron reunojen kiveämisellä. Talven tuloon mennessä oli saatu valmiiksi kivipuutarhan laatoitus ja molempien hulevesilammikoi- den rantakiveykset. Kukkulapuutarha ehdittiin myös kylvää. Istutussuunnitelmia tarkennettiin vielä talvikaudella 2012–2013, joten istutukset toteutettiin vasta keväällä. Lounatuulenpuiston kustannusarvio oli yleissuunnitteluvai- heessa noin 950 000 €. Japanilaisen puutarhan rakentaminen on tuonut jonkin verran lisäkustannuksia. Alueen muiden puistojen toteutuksesta on etsitty säästömahdollisuuksia, muun muassa suunniteltua näköalapaikkaa ei tulla toteuttamaan yleissuunnitelmavaiheessa ajatellulla tavalla. Lounatuulenpuistosta ja erityisesti japanilaisesta puutarhasta odotetaan syntyvän hyvinkääläisille retkikohde vielä asuntomessujen jälkeenkin. Puisto sijaitsee sopivan pyöräilymatkan päässä keskustasta, ja puistossa riittää katseltavaa kevään kirsikankukista aina syksyiseen ruskaan asti. Japanilainen puutarha pitää sisällään paljon elementtejä, jotka haluttaessa on mahdollista rikkoa. Usein on kuitenkin havaittu, että ilkivalta ei kohdistu korkeatasoisesti toteutettuun, yksityiskohdissaan rikkaaseen kohteeseen. Toivottavasti kivipuutarhan mahoniat onnistuisivat täällä Suomessakin tehtävässään ja pitäisivät pahan poissa puutarhasta. Hulevedet hyödyksi viheralueilla Hulevesijärjestelmä, joka ulottuu myös tonteilla tehtäviin toimenpiteisiin, on ensimmäinen laatuaan Hyvinkäällä. Sadevesiviemäreihin kertyvä vesi nousee sateella näkyviin puiston puroihin. Sadevedet muodostavat kaksi lammikkoa, jotka tasaavat veden virtaamaa ja parantavat Vantaanjokeen valuvan veden laatua. Katualueilla on käytetty nurmisaumaista betonikiveystä muun muassa vieraspaikoituspaikoilla. Leveäsaumainen kiveys imee osan hulevedestä maaperään, mikä osaltaan vähentää alueelta poistuvan huleveden määrää. Tonteilla on tehty erilaisia järjestelyjä hulevesien viivyttämiseksi. Joillakin tonteilla hulevedet kerätään viivyttävään kasettiin, mutta on suunniteltu myös sadevesien muodostamia koristeaiheita tai rakenteita, joilla vedet kerätään talteen ja käytetään istutusten kasteluun. O HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Hulevesien viivytystä ja led-valaistusta Messualueen kuntatekniikka ajan hermolla MKari Pulkkinen suunnittelupäällikkö MKari Rättö rakennuttamispäällikkö Hyvinkään kaupunki OO Metsäkaltevan uuteen kau- punginosaan sijoittuva Metsäkaltevan asuntomessualue käsittää korkeussuhteiltaan vaihtelevassa maastossa katu- ja kevyenliikenteen verkostoa parisen kilometriä. Haastavista maasto-olosuhteista huolimatta esteettömyydelle asetetut vaatimukset kuitenkin täytettiin. Asuntomessualueen katuverkosto koostuu pää-, kokooja- ja tonttikaduista. Pää- ja kokoojakadut ovat reunakivellisiä ja varustettu erillisillä kevyen liikenteen väylillä. Välikaistoille istutetaan myöhemmin katupuita. Kravunarkunkadun välikaistaa käytetään myös pysäköintialueena. Alueen tonttikadut toteutetaan ilman erillisiä kevyen liikenteen väyliä, eikä kaduilla ole reunakiviä. Hulevesien johtaminen katualueelta tapahtuu noppakivikourujen avulla. Katualueen viheralueet joko nurmetetaan tai kivetään nurmikivellä. Alueelle on rakennettu kaksi katuaukiota, joissa on monimuotoisia puu-, pensas- ja kukkaistutuksia Kari Rättö Vaihteleva maasto, suunnitelmien muokkaaminen ja myöhäinen kevät toivat haasteita asuntomessualueen kuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen. Kaupungin omat suunnittelu- ja rakentamisyksiköt oli vahvasti mukana alueen toteutuksessa. Osa asuntomessualueen kaduista päästiin asfaltoimaan pitkän talven jälkeen vasta toukokuun lopulla. yhdessä erilaisten kiveysten ja betonimuurien kanssa. Tonttikatujen katuvalaistuksessa käytetään uusinta led-tekniikkaa ja valaisinpylväiden materiaalina on puu. Hulevesiä viivytettävä tonteilla Tonteilla edellytetään hulevesien viivyttämistä, joten mahdollisten rankkasateiden aiheuttama huippuvirtaama sadevesiviemärissä vähenee. Sadevesiviemäreillä alueen hulevedet johdetaan Lounatuulenpuistoon rakennettaviin hulevesialtaisiin. Hulevesialtaista sadevedet johdetaan avoojaa pitkin hallitusti Vantaanjokeen, lisäämättä kuitenkaan Vantaanjoen nykyistä alueelta tulevaa virtaamaa. Maaperä koostuu valtaosin moreenista, mutta isoja lohkareita ja kalliotakin alueella on. Kaakkoisosassa ollut silttipainannealue jouduttiin rakennettavuusselvityksen mukaisesti täyttämään soralla ja jättämään painumaan. Sen vuoksi täytetyn alueen tontit tulevat haettaviksi asuntomessutapahtuman jälkeen. Kaksi siltaa helpottaa liikkumista Asuntomessujen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä rakennettiin alueelle myös kaksi siltaa: Hanko–Mäntsälä (vt 25) -tien ylittävä Metsäkaltevan risteyssilta ja asuntomessualueen koilliskulmaan sijoittuva Kravunarkun alikulkusilta. Metsäkaltevan risteyssilta rakennettiin Hyvinkään keskustan ja Metsäkaltevan uuden kaupunginosan liikenteen sujuvuuden helpottamiseksi. Sillan rakentamisen yhteydessä toteutetaan myös Kalevankadun ja Metsäkaltevan asuntomessualueen yhdistävä Kravunarkunkatu. Silta on tyypiltään jännitetty betoninen kaksipalkkinen kehäpalkkisilta, joka julkisivupintojen väriltään on betoninharmaa ja kaiteiden osalta antrasiitinharmaa. Kokonaismittaa sillalla on 68,6 m ja leveyttä 13,5 m. Asfalttipäällystetyn ajoradan leveys on 7 m ja korotetun jalankulku- ja polkupyörätien leveys 3,5 m. Sillanalituskulkukorkeus on nykyisten kaistojen kohdalla 5,2 m. Sillan ilmettä kohotetaan korotusvalaistuksella. Korostusvalaistus toteutetaan neljällä Optical light -valaisimella. Valaisin perustuu gobo-levyyn, jolla tielle menevä ja autoilijoita häikäisevä valo leikataan valokeilasta pois. Vt 25 Hanko–Mäntsälä-tie kuuluu Liikenneviraston suurten erikoiskuljetusten verkkoon (SEKV), joten sen sivuun jouduttiin rakentamaan oma kaista erikoiskuljetusten tarpeita varten. Alituskorkeus erikoiskuljetuskaistan kohdalla on 7,5 m. Metsäkaltevan risteyssilta avataan yleiseen käyttöön asuntomessujen jälkeen. Kravunarkun alikulkukäytävä sijoittuu Metsäkaltevan asuntomessualueen Lounatuulenpuiston puistokaistalle, alueen pohjoispuolella kulkevalle Kirkulankorvenkadulle. Alikulkukäytävän lisäksi sillan alle tehdään talvisin hiihtolatu. Silta on tyypiltään teräsbetoninen laattasilta. Sen erikoisuutena on alikulkukäytävän valaistus: kattoon upotetut led-valaisimet muodostavat tähtikuvion. Kuntatekniikka 4/2013 27 HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT Missään aikaisemmassa hankkeessa suunnitelmat eivät ole eläneet niin paljon kuin tässä. Myöhäinen kevät viivytti viimeistelytöitä Hyvinkään kaupungin oma kunnallistekniikan rakentamisyksikkö rakensi messualuetta palvelevan katu- ja vesihuoltoyhteyden (Kirkulankorvenkatu) etelän suunnasta talven 2010–11 aikana. Seuraavana oli vuorossa näiden yhteyksien jatkaminen, kevyen liikenteen alikulkusillan ja varsinaisen asuntomessualueen kunnallistekniikan rakentaminen. Urakka-aikaa oli 31.3.2012 asti, jotta messutalojen rakentajat pääsisivät aloittamaan omat Ramboll Finland Oy Tähtikuvioita ovat Iso karhu, Pieni karhu, Joutsen, Sisilisko, Ilves, Krapu, Pieni koira, Iso koira, Jänis ja Valaskala. Led-valaisimet esittävät siis tähtiä, joita on yhteensä 81. Siltojen rakennussuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy. Katu- ja vesihuollon suunnittelusta vastasi Hyvinkään kaupungin kuntatekniikan suunnitteluyksikkö. Havainnekuva valtatie 25:n ylittävästä Metsäkaltevan risteyssillasta. Tien sivuun jouduttiin rakentamaan erikoiskuljetuksille oma kaista, jonka alikulkukorkeus on 7,5 metriä. urakkansa heti huhtikuun alussa. Tässä aikataulussa pysyttiinkin, paitsi alikulkusillan osalta. Tähän annettiin urakoitsijalle lisäaikaa, jotta sillan kansi oli riittävän kuiva kosteuseristyksen onnistumiseksi. Valitettavasti messutalojen ra- kentajista vain pari aloitti huhtikuussa ja viimeiset aloittivat vasta syksyllä, joten varsinaisten messualueen katujen viimeistelyä ei päästy toivotusti aloittamaan vuoden 2012 syksyllä. Messualuetta palvelevan katuja vesihuoltoyhteyden (Kravun- arkunkatu) rakentaminen kaupungin keskustan eli pohjoisen suunnasta aloitettiin huhtikuussa 2012. Samaan urakkaan kuului myös Vt 25:n ylittävä Metsäkaltevan sillan rakentaminen ja vanhan ”Maakaasukylän” maaperän puhdistus. Tämän urakan valmistumisen takaraja on 28.6.2013. Näiden kahden urakan yhteydessä on teetetty samalla messutapahtumalle tarpeellisia ravintola- ja näyttelytelttojen pohjia sekä pysäköintialueita. Missään aikaisemmassa hankkeessa – yli 30 vuoden kokemuksella – suunnitelmat eivät ole eläneet niin paljon kuin tässä. Messualueen viimeistelyjen aloittamista viivytti vielä myöhäinen kevät, joten kivityöt päästiin aloittamaan vasta 2.5.2013 ja asfaltointityöt 17.5.2013. Messukohteiden pihatyöt ovat yhtä aikaa käynnissä ja vaikeuttavat viimeistelytöitä ja aiheuttavat toistuvia korjauksia jo tehtyihin kiveyksiin. O KIINKON TARJONTAA INFRAN RAKENNUTTAMISEN JA JOHTAMISEN ALUEILTA 2013–2014 Ajankohtaisseminaareja Tulevaisuuden kaupunki, työ ja asuminen 26.–27.9.2013 Rakentamisen sopimusoikeus ja sopimusjohtaminen 30.9.–1.10.2013 Sopimusjohtaminen ja yhteistyö ylläpidossa, kunnossapidossa ja korjausrakentamisessa 4.11.2013 Rakennuttajapäivät 2014, 23.–24.1.2014 Uusi pitkä koulutusohjelma käynnistyy marraskuussa! Infra- ja yhdyskuntajohtaja Aloitusjakso 21.–22.11.2013 Infran rakennuttamisen pätevöittävät koulutusohjelmat: Infra-Rakennuttaja (RAP), aloitusjakso 3.– 4.10.2013 Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS) Aloitusjakso 24.–25.2.2014 Liikkeenjohdolliset koulutusohjelmat: Tulevaisuuden johtaja (TUJO), aloitusjakso 2.–3.12.2013 Workplace Manager 2014, aloitusjakso 27.–28.3.2014 Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta: www.kiinko.ﬁ > rakennuttaminen ja suunnittelu Lisätietoja Koulutusjohtaja Pirjo Honkaniemi puh. (09) 3509 2956 / 0500 703 884 pirjo.honkaniemi@kiinko.ﬁ www.kiinko.ﬁ Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan Koulutussäätiö www.kiinko.ﬁ Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi (09) 3511 380, www.kiinko.ﬁ 28 Kuntatekniikka 4/2013 #,66(*66,1 $)"$&')/- '%,.--)'# #" +&+ " +&+ #""(%"!" ""#"# ! ( !"(("#"""#"" 61--#&& ,--$# .)'( $.&%#,(&( ".#**. ))+.'# $6+$,--66( $)%++( "$&',, ,'#(+# $-#-)#,%. !("((($""(((!((%!""!!%.(-'+%%#(-2 +J965BB1<AB;A.92512;25A6A29A.@A.(2:6;..?62;2A8<A7.7.A8<AA62A<6@8B7.=.?5.6A.8JFAJ;AM7J [email protected][email protected];;26;7.=B<929A.;<;@A<=B;A.925A66@J;;M625A6A29A.@@. Jyrki Koulumies Paavo Rantalainen Leena Pakkanen đ)<;A6;9B<CBAB8@2;5..@A22A.@B:6@2;7.F?6AAJ:6@2;;J8M8B9:. đ6A2;8B;;.;[email protected];A.9.6@A2;A2?C2FA22; đ+B<8?.;7.92.@6;4CB<8?.;2?<AA69.CB<8?.B8@2@@. đB@A.;;B@@JJ@AM7J2;2?46.A25<88..99.921C.9.6@B99. đ68@6=6AJ6@6AJF12;;F@?.82;A..% đ*B@6.<5726A.7JA25B<9A<:JJ?JF@A2;9..A6:6@22; đ)2?C22996;2;2;2?46.A25<88BB@ đ2C<@2A:..;8JFAAM7.8..C<6AB@ đB@A.;;B@@JJ@AM7J2;2?46.A25<88..99.921C.9.6@B99. đ;2?46.A25<[email protected]?.82;;B@A2;2;2?46.:JJ?JF8@2A đ+2@6<@BB@8B;;.A5FMAFC.65.6AA.8B;;.992 đB92C2@62;5.996;A.C2@65B<9A<9.6;;J8M8B9:.@A. B;A.?<A25<@A..C2?<2B?<72;8JFAAMJ <;6:B<A<6@[email protected]@J.?C<.52;869M@AM 7<5A.:6@22;7.=.9C29B72;8256AAJ:6@22; B;A.@28A<?6;8<8<;.6@.?886A25ABB?6 .;@.9.6@2;@J58M6@2A.@6<6;A6=.9C29BA @<@6..967.A2?C2F12;5B<99<@@. .68.996;2;AB?C.996@BB@@BB;;6AA29B 9JCJ8B;A.@A?.A246.$ *(=?<728A68B;A62;8<82:B8@6. B;A.A69.@A<6;;6;8256AAJ:6;2; )B82.:BBA<8@22;8B;A62;:BBA<@AB86 (<@6..96=.9C29BA@FMCJA/B172A6; I:6AJ?.5.99.@..% 5729:.7<5A.:6@299.=<A8B.8B;A. @A?.A246.;A<A2BAA.:6@22; )<6:6A69<72;<=A6:..96;2;5FM1F;AJ:6;2; 7.A69<72;A2?C22996@FF@ ,[email protected]<8@2A 8.B=B;86@2B1B99. B;A.:.?886;<699.8.5C69.7.?.C6;A<9. [email protected][email protected]:6.'.C6;A<9.AA.?7<. C.A9<B;.@[email protected].@B<[email protected].:.82.. .5C69<6@@.7.?.C6;A<9<6@@.C<6A:[email protected] 8JA22;C.?.AB699.:.8@B96=B699. .1(/"0'0&"!1/0")10 ?.C6;A<9.8B;A.A.9<&=.9:6.H =B5296;#!!" *B@[email protected];A<BAB8@2; 8B:==.;BB8@6. ')&/6(/&**+6*6 )B92C.6@BB@5..@A..<@..:6@2; :FM@8B;A.=.9C29B6@@. [email protected];A.7<5A.:6;2;;FA 7.AB92C.6@BB12@@. =2AB@A<6:2;?<<96F512;C2?A.6@2;7. @F?76:JAAM:J;<=2AB8@2;C.?:[email protected].;. .86896;688.F926@AJ8B;A.BB16@AB8@22; [email protected];@JJ1J;;M@AJ 646A.9:688296$646A..96@BB@8B;A. A.9<B12;[email protected]. )69.@A<A621<;:2?86AF@8B;A62; A62A<7<5A.:6@2@@[email protected]@6. .8BBAA2656;5..@A26@66; *B@6@BB;[email protected].@=.9C29B992 @6.8.@=.9C29B5.;82 6AJ7<B88<96682;A22;:BBA<@ AB<AB992@@..; !!;; :.?886;<6;A6=JJ99688M .&++"&+((,+"+ B5296;$#!! *.&++"/&+((,+"+(1+0)&&00,5 .(-'+%%#()#( )"$&',,%,%.,-&&( $%..&&(%.(-..#,-.%,,- %.(-+%((&#,-,)- ..#,-.%,,- B;;[email protected]:68J8.6886:BBAABB% A@6::2A28;<9<46..CB<?<=B529B99. <;;6@AB;22@22;5.;86;A..;C.;5B@ =.9C29B@@. B86<AJ;JJ;2;AJ5B<:2;;. -,)&#,663-.&/)"$&'$)%--/,-#,#&&6 20 20 Hannu Lehtilä 20 20 '" ! +&+ " ! +&+ (-+6-)" &&/('(! 6+!+-#, # !#!!*! !! )) "! ! * #* #"#"" 0..5/."2,/"%&/=2*/-"/%3&/%"3402&6&/&."/(*/0.%&/0A&/4-*(" '?26"-4/*/(&/0..5/'?2#5/%&40$)5434=--"2/""22"/(&2"2&449&24"- 3&.*/"2*&20$)*/'02."4*0/3*/3-"(0.%"(3",45&--"'2>(02 >1-"438//3%&33540..>/("'?2&4"(30.4*--)"/%")>--&23&26*$&'?2 ,0..5/&2/"&34=--&2543*/"#=34"120%5,4&2*0..5/&2/"3)53 :,0.0$)6=-+%&.30.*/42&33&2"2+534%*( < %&48/3,312>,*(")565%3&.*/"2*&43%*3,533*0/3'025..&%6&2,"21"24* -&%"2/"'2>/"--"%&1"24*&230.3*44&2*0..5/'?2#5/%&433472&-3& &.*/"2*&4=(&225.,-: >0/3%"(6;9212?C6=?<4?.: :2A:212;12/.AA8?6;48<: :B;.9A921.?@8.=<058<;@B9A2?;.@ :.8A68<::B;.9.3?K4<?+63<?A @JAA2?:212;4?.;@8;6;4.C8<: :B;2?;.@?<99@<:B==?JAA5K99.?2.C CJ93J?1@@.:5J992AI89.?.?12.C12; @CK?.B==463A2;% >40233%"(3K?C65M?.8<;8?2A. 2E2:=29=K5B?J91?2<:@<?48.; @8MA.@=K16@A.;@<05=K5B?8<;@A <058B9AB?8.;/61?.A6998?2.A6C. 9J?:697M2?6@8<9B;12?C6@;6;42; 2@@BA<:3K?C6C6.2AA;<?16@8A @6:B92?6;4@=?<728A@25B?2;H; 9J;1@88<::B;:21.?92/F<05 <C6@.@<:2E2:=29@8B992@2BA <:12;C.?1.;@8@C2;@8;<?@8 2992?6@9J;1@8P<::B;@6:B92?6;42; K@8K19644M?96852A2?<05@J?1?.46 8<::B;2?;.=K2AA9JAA3.AA964A@JAA < ; @ .9:6.@AK?3M?0.3L<[email protected]?.;4@2?C602; =K<::B;:.?8;.12;[email protected]?.;42?;.8.;1B 8M=.9B;[email protected][email protected]<05@MAA:218B=<;42? @<:?2@2?C2?.A@=K3M?5.;1 "/".20&,+"., %#8.#.7$+&+$. ?.C6;A<9.&=.9:6.H A3;#P!!" .&++"&+((,+"+ A3;$#P!! P *.&++"/&+((,+"+(1+0)&&00,5 7&&--8!*7*+)!+''-*7/7+0,#)+ 4 =744&*--&"3&44"+"4+04,"06"4 .&//&33=6")6*34"/&&4.5,"/"0-0/3"5/4"."2,,*/0*--" 5 434=--"2&30.#&,2='4"43*//=26"2040. !2"+4 9B25.996;;<;A62A<=.9C29BF8@688M) A29J(.C<;29F82@8B@ @6.;.7<A<6:6@A<NAG<DF @6.;.7<A<6:6@A<.::.?@A?M: B5.88..?A;2?@ /1*&/"+.%,&01/'("%&006*&/("/(1/ @B:6@=.9C29B@JJA6M( AA2;1<F C.6;)205;<9<462@F C.6;96==BF B16.A<?F )1"".2& ".0+"./4 /0&+,4 (B<:6F 6AFD<?8F </?< .*,&+)+!4 .A.;3<F .A.:2.9C29BAF .GG92F 6.8<;6..::.AA68<?82.8<B9B <0?.A2@([email protected]?..9. <0A.4<;F /4"!4 8<2;A?6. 9/6AF )"*"+0&04 9<[email protected]<5729:. )0")"03,.(/4 ;3<-2;12?F @=2?6.?2F 2).68.F C2;A?<82?@(F .@A'F ,1)101/'(,+/1)0,&+0&4 ",),$&+010(&*1/("/(1/ [email protected];1F 22?<@(F@A2:@F 29@6;46;6.8<;6@@.9.6A<@ 29@6;46;.:.?6F 29@6;46;@2B1B;.@6<6:6@AB988682@8B@ 2;46AF@966AA<?F 2C<@2A7.F5A26@8B;A.5.;82 ,+"43"))4 <A2996.68<;.?A.;< '(<9BA6<;@F J:22;.::.AA68<?82.8<B9B 8J6;@A6ABBAA6 6<>F ;;<3.0A<?F7 ;A2??2;AF ;A?B: [email protected] ;C.9616966A<;@B:6@=.9C29BAF 60")&0,/4%!&/04/.4 [email protected]@[email protected]<72;A<6:652;869M966AA< ,), B986@A2;7.5FC6;C<6;A6.9<72;966AA< ?F FCJ@8F9J;,96<=6@A< ..C6;8B;A. .;@.6;CJ96@2;96688BCBB12;7. F5A26@AFM;82@8B@ .;@.9.6@<=6@A<72;966AA<< .B==.925A6F 256AF@C.::.6@A2;.9C29B@JJA6M 2C. &++.-/4 B;A.5.;86;;.AF B;A.?28?FF *()*(, <=67FCJF <=6<@A< [email protected];;<;.9C29BAF B9A.82@8B@F B;;.;).6A<.F B;A.?< B;A.?.5<6AB@F B;A62;)62?.F .=@[email protected];A<6:6@A< 267<;..A2?6;4F 6682;;2C6?.@A<646?<.1 <46B:F .6;6<+6?2F .;;2?526:6;.@A2;@B<729B966AA<?F .?@5F " /0"-4 216C61. 2?68?.A<@@<@6..96=.9C29BAF 682C.F 68A205F <;2A?. B9A6=?6;AF 2A==6;9.;1F 2A<?28F <?6<82@8B@ B<?A2;,@AJCJA?F [email protected].;::.AA67J?72@AM ?F F9<D2;6B@A1 F.A8.5B<9A</ -092.;F .* ,4 ") ,&+)+!4 5.?:.(2?C602F 659.7.96;;.F 66?6C2?8<@A< <57<9.+.8BBAB@F <9F0<;F ?<.0A6;9.;1F )(2?C602@F '.5..BA<:..AA6F516@AF@ ("++1/0&"0,4 ("++1/0,&*&/0,,%',)4 '269B;8.B=.;216@AJ:6@F516@AF@?F '6;;28<A6(JJA6M ' B;A<69B@2A296F '<;1<)?.6;6;4F (.;<:.)28;6688.7B98.6@BAOO'.82;;B@925A6 (2;6<?A28F (6@[email protected];:6;6@A2?6M (6A?. (<3AD.C25729:6@A<AF (.'B82A7B<57.B@ (.A8.69B8.B=.;82A7B<57.B@ (<@[email protected].;9B=.7.C.9C<;A.C6?.@A< (()(B<:2;@<@6..967.A2?C2F@?F (A.;92F(20B?6AFF 1,*"+.&))&/2".(,04 (B<:2;.;86;A.7B?6@A6A@6.;.7<A<6:6@A<F (B<:2;<6C.A69.AF (B<:2;B;A.966AA<?F (B<:2;9J567.=2?B@5<6A.7.966AA<(B2??F (B<:2;@A2<=<?<<@6966AA< (B<:2;'<:.;6F516@AF@?F (B<:2;(2A92:2;AA6966AA<?F (B<:2;(F1J;966AA<?F (B<:2;).8@6966AA< (B<:2;*B@F?6AF@82@8B8@2A?F 1,*"+"/&)&0,/4%!&/04/.4 (B<:2;,?6AAJ7JA?F (B<:6H+.9A6<;)=.9C29B82@8B@O+.9A6<8<;AA<?6 (C2.2?6;AJF ).92;A+20A6.F ).92;A6.?F ).:=2?22;F96<=6@A<;7<5A.:6@8<?82.8<B9B )25F?F "&',"+04 )28<;[email protected]?..9.<E.F )296.(<;2?.6;9.;1F7 )2?C2F12;7.5FC6;C<6;;6;9.6A<@) )[email protected]<2.9A50.?2F )69.@A<82@8B@ )6::6(<3AD.?2F )<8:.;;6F )<F:2./F )?6=9.;F 42"+"4 )FM@B<729B;JFAA29F ),-4 +.9A6<8<;AA<?6 )0&,2.&+*&+&/0".&8 1)(0,&*&+0, ",%'")* +.9A6<C.?.6;:6;6@A2?6MB;A.<@.@A< +.;[email protected]::J6@=.9C29B;966AA<?F +.;5B@AFM;82@8B@966AA< -,4&,)6*-8 +J2@AM?286@A2?682@8B@ ("++1/4 *-6.&/08*&+&/0".&8 ,=J7J;B;A. )28;6@2;.9.;F?6AF8@2A;[email protected];.=B;.6@299. Suomen kuntatekniikan yhdistys Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Ville Alatyppö Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 1251570 ville.alatyppo@hel.ﬁ Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.ﬁ Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen Kuntatekniikan päiville osallistuneita perinteisessä ryhmäkuvassa Jyväskylän paviljongin edustalla. Kuntatekniikan päivät kokosi jäseniä Jyväskylään OKuntatekniikan päivät on taas tältä vuodelta pidetty. Ensimmäisenä tulee mieleen kiittää isäntiä ja muita valmisteluissa mukana olleita jyväskyläläisiä. Kiitoksen ansaitsevat tietysti myös kaikki paikalle tulleet jäsenet ja yhteistyökumppanit. KIITOS, te kaikki teitte tilaisuudesta jälleen kerran mieleenpainuvan. Kiitos myös luennoitsijoille. Tämän vuoden luennot saivat hallitusjäseniltä ja monilta muiltakin positiivisia palautteita. Luentojen aiheita ja sisältöjä pidettiin ajankohtaisina sekä laadukkaina. Luentojärjestelyt pidettäneen jatkossakin tämän vuoden kaltaisina. Seminaariin ilmoittautui yhteensä 260 henkilöä. Muutamat poisjäännit korvautuivat viime hetken jälki-ilmoittautumisilla. Perjantaiselle juhlaillallisellekin saapui vielä noin 170 henkilöä, joka oli tosin hiukan vähemmän kuin mitä alun perin ravintolalle ilmoitettiin. Tunnelma oli kuitenkin katossa, viimeistään tanssien alkaessa. Lauantaiaamun laivamatkalle oli ilmoittautunut yli 30 henkilöä, mutta lopullinen matkustajamäärä jäi alle kolmenkymmenen. Liekö syynä Jyväskylän kävelykatu? Sinänsä harmi, sillä laivalla oli kyllä tilaa ja siellä esiintynyt muusikkopari Ketola ja Witikainen pitivät huolen siitä, että kanavaristeilyllä ei tullut suru puseroon. Keskiviikkona, päivää ennen Kuntatekniikan päivien alkua, pidettiin hallituksen kokous Lutakon Leidissä. Tästäkin kuuluu suuri kiitos Jyrki Vättö Finlands kommuntekniska förening Ilkka Pietarinen PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Aurinkoinen toukokuun sää houkutteli pistäytymään kävelykadulla. isäntäväelle. Yli satavuotias rakennus oli miellyttävä paikka kokoontua. Kokousasiat liittyivät pitkälti tuleviin seminaaripäiviin. Kokouksen jälkeen hallitus riensi vielä YT13– näyttelyn avajaisiin. Ensi vuoden Kuntatekniikan päivät pidetään Oulussa. Seminaaripäivämäärät ovat 5.–6.6.2014. Tapahtuma-areena on jo varattu, ja muut valmistelut käynnistyvät oululaisten kanssa ensi tilassa. Tämä tiedoksi myös kaikille jäsenillemme. Laittakaa päivämäärät kalentereihinne, niin pidetään vähintään yhtä asialliset ja hauskat päivät ensi vuonnakin. Kesäisin terveisin Vättö kokousmestari MJyrki Kuntatekniikka 4/2013 33 TULEVAISUUDEN TEKIJÄT JA SKTY:N TULEVAISUUS O Suomen kuntatekniikan yhdistys piti Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyn (YT13) yhteydessä omat vuosittaiset koulutuspäivänsä Jyväskylässä 16.–17.5.2013. Päivien teemana oli ”Tulevaisuuden tekijät”. Teeman ja päivien tarkoitus oli korostaa kuntatekniikan alan tärkeyttä ja houkuttelevuutta niin, että alalle saadaan uusia, hyviä, ahkeria, hyvin koulutettuja, idearikkaita ja mukavia nuoria ihmisiä korvaamaan alalta ansaitulle eläkkeelle siirtyvää kaartia. Siinä ovat tulevaisuuden tekijät. Onneksi olemme jo saaneet lupaavia nuoria osaajia infraalalle töihin. Teeman toinen merkitys on, että me kaikki tällä alalla työskentelevät olemme kuntalaisten tulevaisuuden tekijöitä, yhteiskuntien toimivuuden ja kilpailukyvyn varmistajia. Iästä ja työkokemuksen pituudesta riippumatta teemme erittäin merkittävää työtä päivittäin. SKTY on nyt toiminut kunta-alan foorumina nyt 87 vuotta. Yhdistyksen hallitus mietti viime syksyn ja tämän kevään aikana yhdistyksen tulevaa strategiaa ja päätti esittää vuosikokoukselle, että yhdistyksen olisi jo korkea aika päästä paremmin ajan hermolle ja parantaa ja tehostaa jäsentensä palvelua ja toimintaansa. Järjestimme kevään kuluessa jäsenkyselyn, ja jäsenet osallistuivat siihen aktiivisesti. Jäsenkyselyn viesti oli selkeästi samankaltainen, ja viesti halli- tukselle oli selkeä. Jäsenistö haluaa yhdistyksen kehittyvän. Vuosikokouksessa yhdistys esitti strategiatyön tuloksena syntyneen uuden vision ”Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät”. Tuossa lauseessa kiteytyvät alan tavoitteet ja yhdistyksen tuleva toiminnan suunta hyvin. Hallitus esitti myös vuosikokoukselle, että toiminnan tehostamiseksi ja jäsenten palvelun parantamiseksi tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja. Vuosikokoukselta pyydettiin lupaa vakituisen henkilöstön palkkaamiseen ns. verkostomallilla eli yrityksen kautta. Näin ei yhdistykselle tule työantaja-asemaa, mutta toimintaan saadaan kuitenkin merkittävästi uutta panosta vapaaehtoisen henkilöstön lisäksi. Tarkoitus on parantaa koulutuspäivien tasoa, lisätä koulutusmääriä, saada lisää jäseniä ja yritysjäseniä alalta, verkostoitua enemmän ja parantaa yhdistyksen jäsenpalvelua. Yhtenä merkittävänä mahdollisuutena selvitellään mahdollisuuksia infra-alan pätevyyksien myöntämiseen. Vuosikokous hyväksyi hallituksen esitykset, ja nyt aletaan valmistella rekrytointia. Toisen vuosittaisen teemakohtaisen koulutuspäivän valmistelut ovat pitkällä. Hyvää kesän alkua! MJorma Vaskelainen Kuntatekniikan foorumin opintomatka Alankomaihin 18.–20.9.2013 Matkan teemoina ovat sähköinen liikenne ja tiedolla johtaminen kuntatekniikassa. Tutustumme Amsterdamin alueen sähköisen ajoneuvo- ja kevyen liikenteen teknisiin ja poliittisiin ratkaisuihin ja onnistumisiin. Lisäksi tutustumme Haagin ja Eindhovenin kaupunkien tiedolla johtamisen ratkaisuihin suunnittelusta ylläpitoon. Lentoaikataulut ja hinnat keskiviikko-perjantai ja keskiviikko-sunnuntai -matkoille: Lentoaikataulut AY 841 ke 18SEP HEL – AMS klo 0810 0945 Helsinki – Amsterdam AY 846 pe 20SEP AMS – HEL klo 1850 2210 Amsterdam – Helsinki tai AY 846 su 22SEP AMS – HEL klo 1850 2210 Amsterdam – Helsinki Hotelli NH Schiller (tai vastaava) Ke–pe -matka 1110 € / hlö jaetussa kahden hengen huoneessa Ke–pe -matka 1250 € / hlö yhden hengen huoneessa Ke–su -matka 1400 € / hlö jaetussa kahden hengen huoneessa Ke–su -matka 1750 € / hlö yhden hengen huoneessa Matkan hinta sisältää lennot, majoituksen ja paikallisen liikkumisen ja palvelut. Paikallisena matkanjohtajana toimii Jan Blaauboer Bentleyltä. Lisätietoja matkasta www.kuntatekniikka.ﬁ/toimijat/skty sekä marita.laatikainen@sito.ﬁ !! 34 Kuntatekniikka 4/2013 SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.ﬁ Muut jäsenet Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ Kuntatekniikan päivien osallistujia luentotauolla. Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ Kansainväliset terveiset Jyväskylästä O Kuntatekniikan päivillä oli tänä vuonna Jyväskylässä mukana vieraita Ruotsista, Islannista ja Virosta. Tanskan vieras joutui viime hetkellä perumaan matkansa, ja norjalaiset viettivät silloin kansallispäiväänsä (”syttende maj”), eivätkä sen takia halunneet tulla. Ruotsin edustaja Åke Persson piti puheenvuoron seminaarissa ja kertoi, mitä Ruotsin kuntatekniikassa on tekeillä. Samoin teki Ain Valdmann Viron puolelta. Iltatilaisuudessa kummatkin kiittelivät vuo- Lauantaiaamun kanavaristeilyllä ihailtiin keskisuomalaisia maisemia m/s Suomen Suven kannelta. laasti isäntiä, ja Åke Persson vielä vitsaili – etukäteen – Suomen ja Ruotsin välisestä jääkiekko-ottelusta… ja oli valitettavasti vitseinensä vielä oikeassakin. Islannista mukana oli heidän yhdistyksensä puheenjohtaja Erlendur Hjalmarsson ja Ruotsista Perssonin lisäksi myös Jan Nilsson. Virosta oli mukana Ainin lisäksi 4 muuta, eli Ain (Järve), Ilmar, Marrit sekä Eva. Pietaristakin oli kutsuttu pari vierasta, mutta heitä ei KeskiSuomessa näkynyt. Hälsningar från Jyväskylä På FKTF-årsdagarna hade vi inbjudna deltagare från Estland, Island och Sverige. Den danske delegaten hamnade att ge återbud, och i Norge ﬁrade man samtidigt den ”Syttende Maj”, så de föredrog sina egna nationaldagar framom Jyväskylä – vilket ju är helt förståeligt. Vi hade också inbjudit ett par gäster från Ryssland, men dem såg man inte kosan av. Svenska KT’s representant Åke Persson höll ett intressant föredrag om kommuntekniken i Sverige, och berättade om massor med stora pågående projekt – såsom underjordisk järnväg i Göteborg, Stockholms nya bostadsområden och om förﬂyttningen av Kirunas centrum – bland andre. På kvällen, under festmiddagen så berättade han om hur goda värdar vi hade varit, och var lessen, att Sverige inte kan återbetala vår gästfrihet genom att förlora i ishockey semiﬁnalerna – och tyvärr hade han rätt! Pohjoismaalaisille vieraille Jyväskylän kaupunki ja SKTY järjestivät perjantaiksi myös pienen kiertoajelun, jota vieraat kehuivat todella paljon. Kaiken kaikkiaan, myös näin kansainväliseltä puolelta katsottuna, päivät olivat sekä mukavat että antoisat. Tästäkin kiitokset Jyväskylälle. Aurinkoista kesää toivottaen Långström yhdistyksen hanslankari MDanne Ain Valdmann höll också ett föredrag om kommuntekniken i Estland. Dessutom hade vi besök från Island, med Elli och Edda, samt en svensk till (Jan Nilsson) och 4 andra ester förutom Ain. I helhet tycktes alla vara nöjda, och till och med vädrets gudar var på vår sida – med strålande solsken. Följande NKS-mötet kommer att gå av stapeln i Stockholm, och sen följande i Reykjavik, i samband med den isländska föreningens höstdagar – och där Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 (Kirkkojärventie 6 B) 02070 Espoon kaupunki paivi.ahlroos@espoo.ﬁ p. 040 482 4962 Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.ﬁ Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 eila.kesti@turku.ﬁ Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere, puh. 040-800 4063 eija.muttonen-mattila@tampere.ﬁ är det också meningen att samtidigt ha IFME’s andra möte för året – och vad jag har hört av både KT och NKF, så är Stockholm mötet på god väg, och Elli berättade också, att allt håller på att bli ”klappat och klart” i Reykjavik. Ja, det var väl det – för denna gång. Så nu får man bara önska en bra sommar, och lyckönska Sverige till hockey guldet. MDanne Långström föreningens handslangare Kuntatekniikka 4/2013 35 Uimahallien kesätauot ovat kuntotutkimusten aikaa Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot Internet: www.ukty.ﬁ s-posti: ukty@ukty.ﬁ Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja [email protected] puh. 041 515 2478 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@lohja.ﬁ puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari tapio.ala-peijari@kolumbus.ﬁ puh. 040 829 0068 36 Kuntatekniikka 4/2013 O Kesä tekee tuloaan ja ilmat lämpenevät hiljalleen. Maauimalat avautuvat, samoin kuntien uimarannat. Osa uimahalleista on kiinni uimareiden siirtyessä kesäuintipaikoille. Kesätauko on hyvää aikaa tehdä kuntoarviot, kuntotutkimukset, tarkastukset, suursiivoukset sekä huoltotoimenpiteet. Uimahallien henkilökunnan kannattaa seurata omaa halliaan, sen rakenteita ja pinnoitteita tarkalla silmällä, koska hyvin pienellä tarkkailulla ja oikea-aikaisilla pienilläkin korjauksilla saavutetaan suuria säästöjä korjauskustannuksissa ja lisäksi vältetään rakenteiden laajamittainen turmeltuminen. Eräänä esimerkkinä on allasveden vuotaminen kellaritiloihin altaan ja allashuoneen lattian välisestä saumasta, jossa kloridipitoinen vesi ruostuttaa teräkset ja rapauttaa betonin. Heti kun ongelma havaitaan ja siihen puututaan ajoissa ja vuodot tukitaan, voidaan säästyä useiden satojen tuhansien eurojen korjauksilta. Näin laskukauden aikana uimahallien ja kylpylöiden rakennuttajien kannattaa laittaa hankkeita vireille, koska suunnittelijoita ja urakoitsijoita saa helpommin sekä ehkä hieman edullisemmin, lisäksi näin pidetään pyörät pyörimässä. Uimahalleissa ja kylpylöissä materiaalivalinnat korostuvat Uimahallit ja kylpylät ovat erikoiskohteita, ja niiden materiaalivalinnat vaativat suurta kokemusta ja tietoa. Uimahalleissa vallitsevat haasteelliset olosuhteet kuten lämmin ja kostea sisäilma, joka sisältää klorideja, lämmin ja kemikaaleja sisältävä vesi, auringosta tuleva UVsäteily, ihmisistä tulevat epäpuhtaudet ja bakteerit, siivouksen aiheuttama kulutus esimerkiksi lattiapinnoille jne. Materiaalit, menetelmät, varusteet ja laitteet, jotka kestävät asuinrakennuksissa tai muissa tavanomaisissa rakennuksissa, eivät kestä uimahalliolosuhteissa. Olosuhteet asettavat siten myös suuria haasteita uimahallikorjausten ja laajennusten rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Yllättävän usein törmätään esimerkiksi siihen, että on valittu vääräntyyppinen ja liukas laatta lattioille tai on rakennettu saunojen lauteet vain siivoojaa varten laattapintaisina. Liian usein ovat myös lattioiden kaadot liian pienet, vesi lammikoituu lattioille, lattiakaivoja on liian vähän tai lattialaatoitusten saumausmateriaali on joko väärä tai saumat on pesty syvälle, jolloin puhdistaminen on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta, ja samalla mahdollistetaan hyvä kasvualusta bakteereille. Kuten huomataan, ovat uimahalliolosuhteet niin vaativat, että muun muassa rakennuttajilta, suunnittelijoilta sekä urakoitsijoilta vaaditaan erityisen suurta kokemusta ja tietoa materiaaleista, olosuhteista ja työmenetelmistä. Uimarit siirtyvät kesäuintipaikoille, joten kesällä on hyvää aikaa tarkastaa ja huoltaa uimahalleja. Kuvassa Riihimäen maauimala. Ongelmiin on tulossa hieman lisää apua, sillä Tampereen Teknillinen Yliopisto on tekemässä kitkamittauksia uimahallien lattialaatoituksille opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Ryhmä asiantuntijoita on tekemässä kirjaa Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, myöskin OKM:n johdolla. Molemmissa hankkeissa on yhdistyksemme vahvasti mukana. Uskoakseni tämä tutkimus ja julkaisu voidaan esitellä seuraavilla Uimahalli-kylpyläpäivillä. Hyvää kesää Yhdistyksemme toivottaa hyvää ja lämmintä uintikesää kaikille. Syksyllä palaamme akut ladattuina ja mieli virkeänä. Seuraavien Valtakunnallisten uimahalli-kylpyläpäivien 2014 järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa. Kesäterveisin MJukka Maja puheenjohtaja s rto Tee oikea eia kiint . t t e s k ikkeu haastetta o p t ä sältäv intaan lisää tava vali s t e ed oh t jätev ppujen toimumppujen j kaisu vaie s i l l o t ja te tuovat pum n jätevesip löytyy rat e s i l l a Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu uoman s a s o a t m t r m a o l i G kom opa a maa in. lle. Us pi kulkee j o s a t mistaj kin kohteisi l ä e l uudell en ja sen umppua he n i s y keisiin op ute t tä p e u pump n nostokork uolto on up t ä v e eim ah sa. etri tää its opa 100 m . Asennus j nnakoitavis r i i s o j e lit llist pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus pu sij halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com Neuvonnan tarve kasvaa Korjausrakentamisen energiamääräykset Uudet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset tulivat voimaan 1.6.2013. Määräyksiä sovelletaan sellaiseen korjausrakentamiseen, jonka yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai uusimistyötä. TEKSTI JA KUVA Dakota Lavento OO – Liian nopeasti mennään, sanoo toimialajohtaja Päivi Kauppinen-Ketoja. Harkituista ja painokkaista mielipiteistään ja rakennusvalvonnan työn kehittämisestä kiitetty Kauppinen-Ketoja tuntee hyvin tilanteen erityisesti pienissä kunnissa. Hän on toiminut vuodesta 2006 Askolan, Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutoimialan johtajana. Kauppinen-Ketoja kiirehtii painottamaan, ettei rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuuden parantaminen suinkaan ole huono asia eikä ongelma sinänsä. – Mutta onko etenemisvauhti niin nopea, ettei voida varmistua käytettävien ratkaisujen toimivuudesta pitkällä tähtäyksellä? Huolta monissa rakennustarkastajissa on herättänyt se, ettei määräyksissä yksiselitteisesti kerrota, millä tavalla energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Yhdenmukaista menetelmää voikin olla vaikea osoittaa hyvin eri-ikäisen ja erikuntoisen kiinteistömassan energiatehokkuuden parantamiseen. Rakentajia puolestaan arveluttaa tasapuolisuuden toteutuminen eri puolilla maata. Järkevän energiatehokkuutta parantavan toimenpiteen määritteleminen jää rakennusluvan antajan huoleksi. Lupaehdot voivat siten hyvinkin poiketa toisistaan pintapuolisesti tarkastellen samantyyppisissä tapauksissa. Neuvonta ykkösasemassa Vanhat rakennukset ovat yksilöitä, joten toteuttamiskelpoiset kustannustehokkaat keinot kunkin energiatehokkuuden parantamiseen on löydettävä tapaus kerrallaan. Mahdollisuuksia ja niiden yhdistelmiä on monia, eivätkä kaikki ratkaisut sovi kaikkiin kohteisiin. Rakennusvalvonnassa kuluu aikaa yksittäisten rakennusten tilanteen selvittämiseen, ymmärtämiseen ja korjaushanketta suunnittelevan neuvomiseen. Neuvonnan tärkeys korostuu erityisesti omakotitalojen korjaushankkeissa. Rakennusvalvonnan ohjaavaa roolia on asetusta kirjoitettaessa korostettu, ja se on Kauppinen-Ketojan mukaan aivan oikein. – Määräysten ja ohjeiden laatiminen on vielä helppoa, mutta pitäisi myös pystyä miettimään, Neuvonnan tärkeys korostuu erityisesti omakotitalojen korjaushankkeissa. 38 Kuntatekniikka 4/2013 Askolan, Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kuntien rakennusvalvonta- ja ymp kentamisen osapuolten tuntema epävarmuus rakennustuoteasetuksen ja korja mitä niistä voi pahimmassa tapauksessa ajan kuluessa seurata tai voidaanko määräyksiä oikeasti toteuttaakin. Ohjaamiseen ja neuvomiseen tarvitaan kunnissa kipeästi lisää resursseja. Lisäresurssit tarkoittavat sekä korjausneuvojien palkkaamista että olemassa olevan henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös Askolassa ihmetellään, mistä voimavaroja saadaan lisää. – Meillä on vielä toistaiseksi 2,4 tarkastajaa ja siitä 0,4:stäkin on luovuttava. RAKENTAMINEN työllistävät kuntien rakennusvalvontaa ”Minulla on 5–6 mapillista pelkästään energiamääräyksiä ja ohjeita.” tella tiiviiksi ja toteutuksen onnistuminenkin on vielä todennettavissa. Mikään ei kuitenkaan takaa, että rakennus vielä käytössäkin säilyy tiiviinä. Ajan tasalla pysyttävä Rakennusliikkeissä rakennusvalvonnan ongelmat tunnetaan hyvin ja osa tuskasta on jaettua. Vaikka henkilöstöresursseja on pienen kunnan rakennusvalvontaan verrattuna riittämiin, pelkästään määräysten ja ohjeiden muutosten perässä pysyminen on haastavaa. – Minulla on 5–6 mapillista pelkästään energiamääräyksiä ja ohjeita. Vuosikymmen sitten riitti kymmenen sivua, naurahtaa rakentamista asuntorakentamisen näkökulmasta seuraava tuotepäällikkö Tero Karislahti YIT Talonrakennus Oy:stä. – Määräysten tulkinnanvaraisuus huolettaa meitäkin. Rakennusliikkeen näkökulmasta on suuri ongelma, jos tulkinnat eri puolilla Suomea poikkeavat kovasti toisistaan. O äristönsuojelutoimialan toimialajohtaja Päivi Kauppinen-Ketoja on työssään tänä kesänä myrskyn silmässä. Rausrakentamisen energiatehokkuusmääräysten suhteen näkyy selvästi rakennusvalvonnassa. Pelkona neuvojen virheellisyys Korjausrakentaminen edellyttää erityistä osaamista. Neuvoja energiatehokkuuden parantamiseksi antavan tulisi ymmärtää myös rakennuksen arkkitehtuuria ja kyseisen aikakauden raken- nuksen teknistä toimivuutta. – Takaraivossa jyskyttää vielä pelko, että hyvässä uskossa ihmisiä ohjataan tekemään parannuksia, jotka myöhemmin osoittautuvat virheellisiksi. Käytännössä tarkastajien on voitava luottaa suunnittelijan ammattitaitoon. Rakennushankkeeseen ryhtyviä ohjataan kääntymään pätevän suunnittelijan puoleen. Sen jälkeen asian pitäisi sitten olla kunnossa. – Suunnitelmat, toteutus ja käytäntö ovat kuitenkin asia erikseen. Rakennus voidaan suunni- Lisätietoja: http://www.ym.ﬁ/ﬁ-FI/Maankaytto_ja_ rakentaminen/Energiatehokkuus_huomioon_luvanvaraisess(3871) Kuntatekniikka 4/2013 39 Uudet määräykset herättävät hämmennystä CE-merkinnät pakollisiksi useimmille Rakennusvalvonnan velvollisuudet eivät EUrakennustuoteasetuksen myötä muutu, mutta lisätyötä sen voimaantulo teettää. Ohjeita laaditaan pikavauhtia kaikille rakentamisen osapuolille. OO EU:n rakennustuoteasetus tulee voimaan 1.7. 2013, ja sen myötä CE-merkinnät tulevat pakollisiksi rakennustuotteille. Kaikilla rakennustuotteilla harmonisoitua tuotestandardia ei kuitenkaan ole, eikä CE-merkintäkään toisaalta vielä takaa, että tuote on sovelias ajateltuun käyttöön. Sekavalta vaikuttaa. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki on samaa mieltä. – CE-merkintä on nyt kuuma peruna. Kentällä on asiaan paljon tunnepitoista suhtautumista. Ja monet ovat aivan äimän käkenä. Osa parhaista asiantuntijoistamme ei mielellään lähde puhumaan asiasta, josta eivät koe tietävänsä tarpeeksi. Virkamäki haluaa kuitenkin rauhoitella rakennustarkastajia. Aivan niin kauhea tilanne ei suinkaan ole kuin moni äkkiseltään kuvittelee. – Rakennusvalvonnan osalta velvollisuudet perustuvat edelleen tuttuun maankäyttö- ja rakennuslain 124:een pykälään. Se ei ole muuttunut miksikään. Tekninen ja tuotevalvontakaan ei sinänsä tuo uutta. Katselmukset ja työmaavalvonta suoritetaan samalla tavalla kuin ennenkin. Monta keinoa kelpoisuuteen Rakennustuotteiden kelpoisuu40 Kuntatekniikka 4/2013 Dakota Lavento TEKSTI Dakota Lavento Suomalaiset ja saksalaiset ovat rakennusneuvos Matti J. Virtasen mukaan olleet aktiivisia ottamaan esiin harmonisoiduissa tuotestandardeissa havaittuja puutteita. den osoittamisen osalta tilanne muuttuu. CE-merkintä tulee pakolliseksi niille markkinoille saatettaville rakennustuotteille, joille on harmonisoitu tuotestandardi (hEN), ja jonka CE-merkinnän siirtymäaika on päättynyt. CEmerkintä tulee pakolliseksi myös sellaiselle rakennustuotteelle, jonka valmistajalle on myönnet- ty vapaaehtoinen eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Pakollisen CE-merkinnän piiriin arvioidaan heinäkuun alussa kuuluvan noin 80 prosenttia ra- RAKENTAMINEN rakennustuotteille kennustuotteista. Voimassa olevia harmonisoituja tuotestandardeja on yli 420. Kansallinen tuotehyväksyntä ei ole enää voimassa, jos vastaavan harmonisoidun tuotestandardin siirtymäaika on päättynyt tai tuotteelle on myönnetty ETA. Kahta tuotehyväksyntää ei voi kuitenkaan käyttää yhtä aikaa. Yksi keino tuotteen kelpoisuuden osoittamiseen on edelleen myös varmennettu käyttöseloste, joka muuttuu varmennustodistukseksi. Jos tuotteen asianmukaisuutta ei ole varmistettu CE-merkintään perustuen eikä tuotteeseen sovellettavaan kansalliseen tuotehyväksyntään perustuen, rakennushankkeeseen ryhtyvän on ennen tuotteen käyttämistä selvitettävä kelpoisuus rakennuspaikkakohtaisesti. Ohjeita tuotelistaukseen CE-merkinnät poikkeavat kuitenkin muiden tuotteiden osalta CE-merkinnöistä siten, että ne esittävät tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla, mutta ei vielä sitä, voidaanko sitä kyseisessä kohteessa käyttää. Kelpoisuuden todentaminen on hankkeeseen ryhtyvän vastuulla. – Tarkastusasiakirjojen liitteessä on pitänyt tähänkin mennessä selvittää tuotteiden kelpoisuus, Virkamäki huomauttaa. – Voidaan tietysti miettiä, millä intensiteetillä listaus tehdään, kun rakennuskohteessa voi hyvin olla tuhatkin tuotetta. Rakennusvalvonta voi aina pyytää mistä tahansa käytetystä tuotteesta erikseen selvityksen sen kelpoisuudesta kansallisiin määräyksiin ja suunnitelmiin nähden. Rakennusteollisuus RT ry, YIT ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat luomassa kolmisivuista ohjetta tuotekirjauksen tekemiseen työmaalla se- kä ohjeellista lomaketta kirjaamiseen. Ohjeen rakennusvalvonta antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle. RT:ltä on tulossa myös oma ohjeistus, ja PKS-korttia valmistellaan parhaillaan. Pientaloteollisuuden piirissä tuotelistaus on jo tuttua valmistalojen osalta. PTT ry on parhaillaan muokkaamassa listausohjeita. toistaiseksi esimerkiksi palo-ovilta ja betonin raudoitusteräksiltä. Muutamissa tuotestandardeissa on niiden voimaan astumisen jälkeen ilmennyt ongelmia. Suomessa on ollut tapetilla tulisijojen ja savupiippujen harmonisoiduissa tuotestandardeissa ilmenneet tulisija-savuhormiyhdistelmän paloturvallisuutta heikentävät puutteet. – Kevyiden teKansallisia räshormien tuotevaatimuksia standardissa ei ole Suomen rakenosattu ottaa huotamismääräyksiä mioon energiateei ole vielä saatethokkaiden rakentu yhteensopivik- Näyttää siltä, että erinusten yläpohjan si CE-merkinnän tyisesti pienillä valpaksuja lämmönmistajilla on vaikeuksuoritustasoilmoieristekerroksia. tuksissa (DoP) il- sia saada tuote ajoisNäin ollen ne testasa testattua, sanoo moitettavien omi- tuotepäällikkö Tero taan savukaasujen naisuuksien kans- Karislahti YIT Talonralämpötilan osalta sa – palo-ominai- kennus Oy:stä. rakenteella, joka suuksia lukuun otei vastaa todellisia tamatta. Siksi ei aioloja, selventää rana ole helppoa selvittää, mitkä ra- kennusneuvos Matti J. Virtanen kennustuotteilta vaadittavat omi- ympäristöministeriöstä. naisuudet ja vaatimustasot ovat Tuotestandardissa hormit tuotteen käyttökohteissa nimen- jaotellaan lämpötilaluokkiin sen omaan Suomessa. mukaan, miten kuumia savuSFS:n rakennussektorin toi- kaasuja tuottaviin tulisijayhdismialayhteisöt ovat laatimassa telmiin ne voidaan liittää. kansallisia soveltamisstandarde– Olemme edellyttäneet stanja (SFS 7000-sarja), joissa esite- dardin korjaamista siten, että testään tuotteen eri käyttökohteissa taus olisi suoritettava myös 400 vaadittavat ominaisuudet ja tar- mm:n ja 600 mm:n välipohjaerisvittaessa niiden vaatimustasot. tyksillä. Soveltamisstandardit ovat suoVäliaikaisena toimenpiteenä situksia, jotka alan asiantuntijat on valmisteltu kansallisia sovelovat laatineet CE-merkittyjen ra- tamisstandardeja ennen virankennustuotteiden käytön helpot- omaissäädösten uusimista. Kutamiseksi. Soveltamisstandarde- luvan vuoden aikana valmistuvat ja tarvitaan Virkamäen mukaan tulisijoja koskeva soveltamisstanvielä lisää. dardi SFS 7021 sekä savupiippuja koskevat standardien SFS 7010 Ongelmia ja 7011 muutokset, jotka antavat riittää suositusarvot ja menetelmät tuotOsalla rakennustuotteista har- teiden turvallisemman asentamimonisoitua tuotestandardia ei sen ja käytön varmistamiseen. ole vielä tai sellaista ei ole tulosViimeistään silloin, kun stansakaan, esimerkkinä valmisbe- dardit on saatu kuntoon, ympätoni. Tuotestandardit puuttuvat ristöministeriössä valmistellaan vuodelta 2007 peräisin olevan Suomen Rakennusmääräyskokoelman osan E3, Pienet savuhormit, päivitystä. Sisäasianministeriö harkitsee tulisija-asetuksen antamista. Epätietoisuutta ja sekaannusta Rakentamisen osapuolia huolettaa, kuinka tuotteiden kelpoisuus käytännössä saadaan selvitettyä ja mitä uusi tilanne itse kultakin todella edellyttää. Työmailla odotellaan ohjeistusta rakennusteollisuudelta. – Sanoisin, että asuntotyömailla 99-prosenttisesti itse tuotteet ovat kunnossa ja niihin ei muutoksia tarvitse tehdä, mutta erityisesti pienillä valmistajilla on vaikeuksia saada tuote ajoissa testattua. Ehkä liikkeelle on lähdetty myöhään tai ei ole resursseja, huomauttaa tuotepäällikkö Tero Karislahti YIT Talonrakennus Oy:stä. Pekka Virkamäen mukaan toimijoiden kelpoisuus nousee nyt suurennuslasin alle. – On erittäin tärkeää, että suunnittelijat pystyvät laatimaan suunnitelmat niin, että tuotteeseen kohdistuvien vaatimusten täyttyminen voidaan käytettävän tuotteen CE-merkintään liittyvillä tiedoilla osoittaa. Näin rakennustyömaalla tehtäväksi jää todeta, että käytetyt tuotteet on hankkeen tarkastusasiakirjamenettelyn mukaisesti todettu suunnitelmien mukaisiksi. Suunnittelijoille se teettää lisätyötä, ja rakennustarkastuksenkin olisi hyvä kiinnittää huomiota, että suunnittelijan kelpoisuus myös tältä osin täyttyy. O Lisätietoja: Harmonisoitujen tuotestandardien help desk: www.henhelpdesk.ﬁ Luettelo rakennustuotteista, joille on myönnetty ETA-hyväksyntä, löytyy EOTAn verkkosivuilta (www.eota.be) linkistä http://www.eota.be/pages/valideta/ Kuntatekniikka 4/2013 41 Rakennuspiirustukset hukassa? Sähköinen Arska palvelee Asiakasystävällinen Arska teki Helsingin rakennusvalvontaviraston pitkistä jonoista historiaa. Nyt kaikille avoimesta Arska-arkistosta ladataan päivittäin keskimäärin 120 tiedostoa. TEKSTI JA KUVA Dakota Lavento OOHelsingin kaupungin raken- nusvalvontaviraston sähköisessä arkistossa on tallennettuna arviolta 2,7 miljoonaa rakennuspiirustusta. Niistä noin kolmasosa on varsinaisia arkkitehtipiirustuksia, loput erityispiirustuksia. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Suomen suurin rakennuspiirustusten arkisto on ollut varsin vilkas asiointipiste. Kävijämäärä on viime vuosien aikana kasvanut keskimäärin päivittäiseen 120 asiakkaaseen. Rakennuspiirustuksia tarvitaan entistäkin enemmän asuntokaupan vilkastumisen ja putkiremonttien vuoksi. Eniten piirustuksia hankkivat ammattilaiset, kuten kiinteistövälittäjät ja rakennushankkeiden suunnittelijat, mutta myös tavalliset asunnon ostamista tai remonttia suunnittelevat kaupunkilaiset. Satakaksikymmentä kävijää päivässä on paljon missä palvelupisteessä tahansa, mutta ongelmaksi asiakasmäärä on paisunut rakennusvalvontaviraston kroonisen resurssipulan vuoksi. Vaikka tarvetta olisi ollut enempään, asiakaspalvelupistettä pystyttiin pitämään auki usein vain nelisen tuntia päivässä. Ei ihme, että pitkissä jonoissa napistiin. Sähköiseen kauppapaikkaan Lokakuussa 2010 rakennusvalvontavirastossa otettiin käyttöön 42 Kuntatekniikka 4/2013 Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston asiakaspalvelutilan Arska-pisteellä arkistoyksikön päällikkö Olli Turunen ja arkistosihteeri Esko Koski. Arska, ja nyt pitkät jonot ovat muisto vain. – Nykyisin meillä käy henkilökohtaisesti ehkä 30 asiakasta päivässä. Useimmat heistä tarvitsevat arkistoituja päätöksiä tai lupa-asiakirjoja, joita Arskasta ei saa, selventää rakennusvalvontaviraston arkistoyksikön päällikkö Olli Turunen. Arska ei ole tuima portsari käännyttämässä asiakkaita palvelupisteen ovella, vaan rakennusvalvontaviraston sähköisen arkiston sähköinen kauppapaikka. Sinne on tallennettu lähes kaikkien helsinkiläisten rakennusten piirustukset, ja sieltä ne on ostettavissa ja tallennettavissa omalle koneelle helposti ja nopeasti. Arska on vapauttanut rakennusvalvontaviraston henkilökuntaa muuhun työhön, sillä arkiston digitalisoinnin jälkeen kaikki tapahtuu verkossa. – Ennen palvelun avautumista edessä oli kova urakka skannata arkiston piirustukset suoraan mikrofilmirullilta. Materiaali piti myös järjestellä ja luokitella käyt- täjille helposti selattavaan muotoon, Turunen kertoo. Jokaisella rakennuksella on pysyvä rakennustunnus, RATU, joka on liitetty paikkatietoon. Paikkatiedon avulla kohteita voi tarkastella verkkopalvelun karttanäkymässä. RATU-luokittelu otettiin Helsingissä käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Sähköisen kaupan kautta voidaan jakaa rakennusten piirustusten lisäksi esimerkiksi kaavarekisteriotteita, tonttijakokarttoja, tontin lohkomisen toimi- RAKENTAMINEN Helsingissä tuspöytäkirjoja, karttoja, katusuunnitelmia ja asemakaavadokumentteja. Helppoa ja edullista Vaikka verkko-ostaminen yleistyy jatkuvasti, aivan jokainen kansalainen ei välttämättä ole sen saloihin täysin perehtynyt. Helppokäyttöisyys olikin tärkein tekijä Arskan käyttöönotossa. Tässä on myös onnistuttu. Turusen mukaan Arskaa on asiakaspalautteessa kehuttu myös selkeäksi. Arska perustuu ajantasaiseen ja yksityiskohtaiseen paikkatietoon. Palvelun hakukenttään syötetään osoite, joka avaa karttapohjan. Kunkin rakennuksen piirustukset on lajiteltu tyypeittäin. Niitä voi esikatsella kuvakkeesta, ja lisätietokentässä on tarkempaa tietoa, jos sitä on olemassa. Turusen mukaan pääpiirustuksia ostetaan eniten. Halutut piirustukset siirretään ostoskoriin ja sitten maksetaan. Maksetut tiedostot tallennetaan omalle tietokoneelle pdf- tai tiff-muodossa. Maksaminenkin on tuttua mistä verkkokaupasta tahansa. Alkuun maksaminen edellytti verkkopankkimaksamista omilla henkilökohtaisilla tai yrityskohtaisilla pankkitunnuksilla eikä siten soveltunut yrityskäyttöön hyvin. Nyt maksu voidaan suorittaa myös luotollisen tilin avulla. Mikään kultakaivos palvelu ei kaupungille ole. Piirustukset myydään käytännössä omakustannushintaan, 3 €/kpl. saan itse etsiä ja tulostaa haluamansa piirustukset, Olli Turunen kertoo. Helsingin kaupungin Arskasta saamat hyvät kokemukset ovat kantautuneet naapurikuntiin ja kauemmaksikin. Espoossa vastaava palvelu on jo käytössä ja Vantaallakin pian. Turunen on saanut esitellä mielikseen toimivaa palveluaan kiinnostuneille kuntavieraille ympäri Suomen. Tietoturva kunnossa Kaikki Arskassa olevat piirustukset ovat julkisia asiakirjoja. Ennen palvelun avautumista turvallisuusvianomaisten ja opetustoimen kanssa sovittiin, mitkä julkiset rakennukset jätetään pois. Esimerkiksi Suomen Pankin pohjakuvia Arskasta on turha hakea, eikä siellä ole myöskään oppilaitosten piirustuksia. Turunen kertoo, että sähköistä arkistoa täydennetään edelleen. – Noin 100 000 piirustusta on vielä sinne siirtämättä. Esimerkiksi liitosalueiden osalta arkisto ei ole vielä täydellinen. Kaikille tarkoitetun Arskan rinnalla toimii myös viime vuoden lopulla avautunut, kaupungin työntekijöille tarkoitettu Virka-Arska. Se pyörii kaupungin sisäisessä verkossa ja on maksuton. Virka-Arskaa käyttävät innokkaimmin tilakeskuksen ja rakennusviraston työntekijät. Palvelua käyttäjien ehdoilla Arska on Sito-tietopalvelujen arkiston sähköiseen asiointipalveluun Louhi-kauppaan perustuva palvelu. Sito-tietopalvelut tuovat eri lähteistä koottavat tiedot yhteen käyttöliittymään ja kaikkien käyttäjien helposti saataville. Paikkatietojen hyödyntäminen tehostaa tulkintaa ja vähentää virhemahdollisuuksia. Palvelut on rakennettu joustaviksi, asiakkaan ehdoilla toimiviksi: ne pystyvät esimerkiksi tietojen saumattomaan yhdistämiseen jo olemassa olevista perusjärjestelmistä. Sähköinen asiointi voi olla yksisuuntaista, kuten tiedottamista tai vuorovaikutteista. Tietojen selailun lisäksi käyttäjä voi antaa palautetta, kuten esimerkiksi käynnistää hakemusprosesseja. Sähköinen asiointi tehostaa muun muassa hakemus- ja lupamenettelyä nopeuttaessaan yhteydenpitoa toimijoiden välillä. Se myös vähentää riippuvuutta asiakaspalvelupisteistä. – Resursseja voidaan siirtää muuhun toimintaan, Siton toimialajohtaja Juha Saarentaus lupaa. Sähköinen asiointi tekee päätöksenteon läpinäkyvämmäksi ja lisää vuorovaikutusta, mutta organisaatio saa halutessaan myös käyttöönsä täysin uudenlaisia, rahanarvoisia tilastointimahdollisuuksia. O Uusiin kuntiin Kaiken kaikkiaan Arska on täyttänyt sitä kohtaan asetetut toiveet. Tilastot todistavat, että kaikille avoimesta Arskasta on ladattu päivittäin viikonloput mukaan lukien 24/7-palveluna keskimäärin 120 tiedostoa. – Kehitämme palvelua edelleen ja olemme avanneet Arska-pisteen myös asiakaspalvelutilaamme. Näin paikan päälle tullut asiakaskin voisi halutes- Kuntatekniikka 4/2013 43 Pinta- ja pohjamaan talteenotto vähentää ylijäämä Maaperä kestävään käyttö Maaperän merkitystä luonnon ja yhteiskunnan resurssina ei vielä riittävästi ymmärretä, vaikka maaperä tuottaa yhteiskunnalle ja sen taloudelle monia elintärkeitä palveluja. Myöskään maaperän kestävää käyttöä maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa ei hallita. OOUsein unohtuu, että tuhansi- en vuosien aikana muodostunut maaperä on uusiutumaton luonnonvara, joka toimii uusiutuvien luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen perustana. Nykyisin tie- ja ratahankkeissa väylät osataan linjata siten, että haitalliset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Hankkeissa pyritään omavaraisuuteen massojen suhteen, lyhyisiin kuljetusmatkoihin sekä ekotehokkaasti ja taloudellisesti toteutettuihin hankkeisiin. Tähän päästään väylän tasauksen suunnittelulla niin, että kalliokivi- ja sora-ainekset saadaan paikan päältä. Haasteita tuottavat pehmeiköt, joista helposti syntyy ylijäämämaita. Kestävää rakentamista on sijoittaa ylijäämämaat tiealueen maastonmuotoiluihin tai jalostaa ne hyötykäyttöön. Perinteiset rakentamispaikat ovat olleet moreeni-, hiekka- ja soraselänteitä. Kasvukeskuksissa hyvät rakentamispaikat on käytetty ja rakentaminen siirtynyt heikosti kantaville maille. Maarakentamisessa tavoitteena on minimoida heikkolaatuisten ylijäämämaiden muodostuminen sekä hyödyntää heikkolaatuiset materiaalit joko sellaisinaan tai jalostettuina mahdollisimman lähellä syntypaikkaa – mieluiten samalla työmaalla tai samalla alueella. 44 Kuntatekniikka 4/2013 Miljoonia tonneja ylijäämämaata Nykyinen infrarakentamisen normisto on osaltaan johtanut siihen, että myös rakennettavilla viheralueilla sekä päällystettävien että istutettavien alueiden massat vaihdetaan tuotteistettuihin sora-, kalliomurske- tai kasvualustamateriaaleihin. Näin lisätään ylijäämämaiden määrää ja neitseellisten maa- ja kiviainesten kulutusta. Ylijäämämaita syntyy Suomessa vuodessa noin 20–30 miljoonaa tonnia, ja niiden sijoituspaikat kasvukeskuksissa ovat loppumassa tai loppuneet. Samanaikaisesti pelkästään neitseellisiä kiviaineksia kuljetetaan rakentamisalueille kymmenien kilometrien takaa noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on kestämätön tie. Massoista puhuttaessa on kyse myös rahasta mutta ennen kaikkea uusiutumattomista luonnonvaroista. Maaperä tuo aineellisia ja aineettomia palveluja sekä ihmiselle että myös koko elolliselle luonnolle. Esimerkiksi pintamaakerros sisältää noin puolet kivennäismaakerroksen orgaanisesta hiilestä. Juuri tämä kerros on totuttu heti rakentamistöiden alkaessa poistamaan ja läjittämään täytöissä pohjimmaiseksi. Tuhat lieroa neliöllä Toimiva maaperä on fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten Puutarhavideot MAino-Kaisa Nuotio, projektipäällikkö, maisemasuunnittelu, Ramboll Finland Oy Ida Aalbergin puiston työmaa huhtikuussa 2013. Case Ida Aalbergin puisto, Helsinki OIda Aalbergin puisto sijaitsee 1960-luvun asuinrakentamisalueen keskellä Helsingin Haagassa. Puistossa vuosina 1924–1940 toiminut ampumarata oli aiheuttanut yhteensä noin 0,6 hehtaarin laajuisen alueen pilaantumisen. Pilaantunut maaperä, jota oli noin 2 800 m3, poistettiin syksyllä 2012. Tämän jälkeen alueelle muotoiltiin Jätkäsaaren rakentamisessa syntyneitä ruopattuja ja stabiloituja sedimenttejä sekä läheisiltä katujen rakennustyömailta syntyneitä ylijäämämaita yhteensä noin 15 000 m3. Pintamaat puistoon tulevat Laajasaloon rakennettavan Koirasaarentien linjalta. Puistossa hyödynnettävät pintamaa-alueet oli kuorimista varten kartoitettu Koirasaarentien maastossa syksyllä 2012. Ida Aalbergin puiston kunnostusta rahoitetaan käytännössä siis puhtaiden ylijäämämaiden kierrätyksellä. Rahallisten hyötyjen lisäksi hanke on esimerkki maaperän kestävästä käytöstä ja ekosysteemipalvelujen palauttamisesta. RAKENTAMINEN massoja Helsingin kaupungin rakennusvirasto öön Ida Aalbergin puiston ilmakuva ennen työmaan käynnistymistä. Ida Aalbergin puistossa hyödynnettävät Koirasaarentien linjaukselta kuoritut pintamaat seuloo Staran työmaalle Hyvinkään Tieluiska Oy. tekijöiden vuorovaikutusta. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalainen peltomaa sisältää parhaimmillaan tuhat lieroa neliöllä, ja niityillä lierojen määrä on vielä tätäkin suurempi. Suomalaisista puista 90 prosenttia ottaa ravinteensa sienijuuren eli mykorritsan välityksellä. Poistamalla tämä arvokas pintamaa vaikutetaan merkittävästi luonnon omiin prosesseihin. Toimiva maaperä vaikuttaa huomattavasti myös sadevesien imeytymiseen ja tulvien hallintaan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on keskusteltu hulevesien hallinnasta, mutta maaperän merkitys on käydyssä keskustelussa yleensä unohdettu. Sulfaattimaat aiheuttaneet kalakuolemia Pohjanmaalla Erityisen haasteen rakentamiselle asettavat happamat sulfaattimaat. Vaikka Suomessa sijaitsevat Euroopan suurimmat happamien sulfaattimaiden alueet, niiden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen ja riskien hallinta on jäänyt lähes huomiotta. Pohjaveden pinnan alapuolella, hapettomassa tilassa olevat sulfidisedimentit eivät aiheuta ongelmia ympäristölleen. Maan kohoamisen, maankäytön tai ilmastonmuutosten vaikutuksesta sulfidimaat altistuvat hapettumiselle, minkä seurauksena maaperään liukenee ympäristölle haitallisia metalleja. Sulfaattimaat on tunnistettu ongelmaksi maankohoamisalueella Pohjanmaalla, jonka vesistöissä ne ovat aiheuttaneet kalakuolemia. Etelä-Suomessa sulfaattimaat esiintyvät noin 50 metrin ja Länsi-Suomessa noin 100 metrin korkeuskäyrän alapuolella (Litorinameren kerrostumat). Sisämaassa happamia sulfaattimaita on rikkipitoisen kallioperän – esimerkiksi mustaliuskejakson – alueilla. Espoon Suurpellossa haastavaa sulﬁdisavea Perinteisesti happamia peltoalueita on kalkittu voimakkaasti alumiinin sekä muiden haitallis- ten metallien haittojen ehkäisemiseksi ja satojen parantamiseksi. Happamia sulfaattimaita voivat olla rikkipitoiset hienoaineksiset sedimenttimaalajit – kuten savi, hiesu, hieno hieta tai liejusavi – joissa on hapettunut ja/tai pelkistynyt kerros. Espoon Suurpelto on ensimmäinen maankäytön muutosalue, jossa sulfaattimaista on tehty pohjatutkimusten ohella maa- ja lentofysiikan tutkimuksia. Suurpellon alueelle on Itämeren eri vaiheissa kerrostunut jopa yli 25 metriä paksu kerros hienosedimenttejä. Sedimenttikerrosten rakenne ja koostumus vaihtelevat vallinneiden kerrosympäristöjen mukaan. Kuntatekniikka 4/2013 45 RAKENTAMINEN Suurpellon sulfidisavet ovat tuoneet haasteita pohjanvahvistuksille ja maanalaisille rakenteille. Sulfidisavien vaikutus näkyy myös viherympäristössä. Lukupuron siirretyn uoman on vallannut leveäosmankäämi. Tämä kasvilaji menestyy happamassa maassa (pH 3,5). Osmankäämi sietää alumiinia muille lajeille myrkyllisinä pitoisuuksina. Osmankäämiä on käytetty muissa maissa sekä harmaiden vesien että pilaantuneiden maiden puhdistamisessa. Huolellinen suunnittelu tarpeen Maaperän haavoittuvaisuuden takia kaikki maaperän käsittelyyn liittyvät toimet on suunniteltava huolellisesti. Lajittelevalla kerroskaivulla, asianmukaisella välivarastoinnilla, maanparannustoimenpiteillä ja työmenetelmillä maa-ainekset saadaan hyötykäyttöön. Ylijäämämaita ei muodostu, jos suunnittelussa jo tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi maastonmuotoilujen toteuttaminen viheralueille. Maa-ainesten varastointi- ja käsittelyalueita tarvitaan kasvukeskuksissa, joissa rakentaminen tapahtuu. Kaavoissa tulisi varata maa-ainesten ja jätteiden kierrätykseen sekä jalostamiseen sopivia maa-alueita. Ympäristösuunnittelun ammattilaisten keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että rakentamisen tukialueet ovat luonteva osa ympäristöään – vaikka ylijäämämaita ja sivutuotteita hyödyntäen. Tässä tarvitaan eri ammattialojen tiivistä, ennakkoluulotonta ja poikkitieteellistä vuorovaikutusta. O Artikkeli perustuu kirjoittajan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin diplomityöhön (toukokuu 2013) aiheesta ”Maaperän, ylijäämämaiden ja sivutuotteiden kestävä käyttö viherrakentamisessa”. 46 Kuntatekniikka 4/2013 Englannissa käyttöön otetun työmaan jätesuunnitelman, materiaalien käsittelysuunnitelman ja maaperän käyttösuunnitelman hierarkia. (Soil Policy Team, 2009) KOVAA FAKTAA MAAPERÄSTÄ OMaaperän muodostuminen on hidasta: 2 cm kerroksen muodostuminen voi kestää 500 vuotta. Yksi hehtaari pintamaata voi sisältää viisi tonnia eläviä organismeja. OMaapallon lajeista vähintään neljännes elää maaperässä. OMaaperä sisältää enemmän orgaanista hiiltä kuin ilmakehä ja kasvillisuus yhteensä. OPelkästään Euroopan maaperässä on noin 70–75 miljardia tonnia orgaanista hiiltä. Tämä vastaa EU:n vuotuisia kasvihuonepäästöjä lähes 50-kertaisesti. OMaapallon laajuudessa maaperän hiilivarasto on 1 500 gigatonnia. OPintamaakerros sisältää noin puolet kivennäismaakerroksen orgaanisesta hiilestä, ja juuri tämä kerros poistetaan yleensä rakentamisen yhteydessä. Maan kattaminen läpäisemättömällä päällysteellä aiheuttaa hiilen poistumisen hiilikierrosta. OMaaperään varastoitunutta hiiltä vapautuu kolme kertaa enemmän kaupunkirakenteen hajautumisen skenaariossa kuin sen tiivistymisen skenaariossa. OTäysin toimintakykyinen maaperä kykenee varastoimaan jopa 3 750 tonnia vettä hehtaaria kohden tai lähes 400 millimetrin sa- dantaa vastaavan vesimäärän. OTurvemaiden osuus viljellystä maasta on noin 2 %, mutta ne vastaavat yli 50 % viljellyn alan hiilidioksidipäästöistä. OMaankäyttötarkoituksiin otetaan EU:n alueella päivittäin 250 hehtaaria ja vuosittain 1 000 km² maata. Suljetun maaperän pinta-ala on noin 100 000 km2, mikä on 2,3 % EU:n alueesta ja keskimäärin 200 m2 asukasta kohti (2006). OEU:n alueella maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat arviolta noin 38 miljardia euroa vuodessa (2006). KEHITYSHANKKEITA RAKENTAMISPAIKALTA SYNTYVIEN YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖDYNTÄMISEEN OYlijäämämaiden hyötykäyttöä ja jalostamista on kehitetty vuosien varrella erilaisissa hankkeissa. Tällä hetkellä meneillään olevia hankkeita ovat muun muassa ABSOILS – (LIFE09 ENV/FI/000575), UUMA 2 -hanke sekä LCA in Landscaping – (LIFE09 ENV FIN 000570). ABSOILS-hankkeessa tarkoituksena on löytää menetelmiä heikkolaatuisten ylijäämämassojen, kuten pehmeiden savien, hyödyn- tämiseen maarakentamiseen kelpaaviksi materiaaleiksi lähellä niiden syntypaikkoja. Stabiloinnissa hyödynnetään voimalaitostuhkia ja rikinpoistolopputuotetta sekä suomalaisia massastabilointilaiteinnovaatioita. UUMA 2 -hankkeessa kehitetään uutta materiaaliteknologiaa. Infrarakentamisen uudella materiaaliteknologialla eli ns. UUMAteknologialla tarkoitetaan teknologiaa, jossa hyödynnetään ylijää- mämaa- ja kiviaineksia, teollisuuden sivutuotteita, pilaantuneita maita ja vanhoja maarakenteita luomalla niistä uusia materiaaleja (ns. UUMA-materiaalit) maarakentamiseen korvaamaan neitseellisten kiviainesten käyttöä. LCA in Landscaping -hankkeessa sovelletaan elinkaarianalyysiä kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen. Puhuminen hopeaa... A ihe on hämmentävä minun kirjoittamakseni – plakkarissani on jonkin verran hopeaa. Tartuin kuitenkin puhumisen ja vaikenemisen teemaan, koska suivaannuin taannoin seuratessani erästä keskustelutilannetta. Siinä nuorempi asiantuntija oli tehnyt työssään mielenkiintoisen havainnon ja halusi päästä peilaamaan ajatuksiaan kokeneemman asiantuntijan kanssa. Intoa puhkuen nuorempi kertoi kokeneemmalle esiin nousseesta näkökulmasta odottaen kannustusta, hyväksyntää tai ratkaisuehdotuksia. Antamatta nuoremman edes päästä asiassaan loppuun kokenut asiantuntija ryhtyi kertomaan laajasti omista asiaan liittyneistä selvityksistään ja niiden tuloksista päätyen lopulta siihen, että nuoremman asiantuntijan havainto vaikutti olleen itsestäänselvyys. Vanhoissa lausahduksissa on usein viisauden siemen, tosin suomalaisten vähäpuheisuutta tunnutaan pidettävän joissain kulttuureissa umpi- tai ylimielisenä, jopa epäkohteliaana. Alueellisia ja persoonallisia eroja Suomessa on alueellisia eroja vuorovaikutuksen kulttuurissa: savolaiset mielletään monisanaisina, mutta sanomisen sisällön suhteen kehotetaan kuulijaa usein varovaisuuteen. Pohjalaiset sen sijaan pitävät oikeutenaan sanoa suoraan ja kaunistelematta ja joskus ilman hienotunteisuuden häivääkään. Meillä poloilla satakuntalaisilla sen sijaan on ongelma – asioista ei juuri tule puhua, mieluusti jätetään viesti varovaisen epävarmaksi eikä asioista ainakaan tehdä numeroa. Vuoropuhelussa on kansallisen ja alueellisen kulttuurin ohella lisäksi persoonakohtaisia eroja, ja meistä jokainen viestii omalla tavallaan. Jokainen varmaan on kohdannut ihmisen, jolla on niin paljon asioita kerrottavanaan, että itse ei millään saa suunvuoroa. Juuri kun vaikuttaa, että virke alkaisi loppua, puhe vaimenee ja olet itse valmistautumassa välikommenttiin, tuleekin uusi nousu ja asialle jatkoa. Puhetta seuraa jatkuvana virtana. Ydinasia hukkuu puheesta monta kertaa. Turhauttavaa – eikö? Toinen hankalasti kuunneltava keskustelukumppani on sellainen, joka tietää kaiken, osaa kaiken, on nähnyt kaiken ja tuntee kaikki muut. On kuullut kaiken, kokenut kaiken ja asiantuntemusta riittää kaikista asioista. Mitä tahansa itse olet tehnyt, kaikkitietäjä on tehnyt sen paremmin. Ei luonteva pohja vuoropuhelulle ja keskustelulle. Ärsyttävää – eikö? Olette varmaan tavanneet myös sellaisia juttukumppaneita, jotka vähän kaikkitietävän tapaan käyttävät mielellään liikaa hienoja sanoja. Keskustelussa vilisee sivistys- ja ammattitermejä, joilla korostetaan omaa älykkyyttä, ylemmyyttä ja ehkä joskus osoitellaan keskustelukumppanin tavallisuutta. Alentavaa – eikö? Vuorottain vaikuttamista Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttaa yhtä paljon kuulija kuin puhuja. Ei ole kannustavaa yrittää kalastella kuulijan huomiota, kun esittää asiaansa. Tietysti viestin sisällön, esitystavan ja kerronnan ytimekkyyden pitäisi olla niin mielenkiintoinen ja houkutteleva, että huomio siihen väkisinkin kiinnittyy. Mutta tämä ei mielestäni poista kuulijan osaksi jäävää kohteliaisuusvaatimusta olla tilanteessa aidosti läsnä ja kuunnella. Vuorovaikutus on vuorottain vaikuttamista. Onnistuneessa keskustelutilanteessa on vähintään kaksi osapuolta, jotka molemmat saavat tilanteesta kokemuksen osallistumisesta – ja mielellään tasapuolisen sellaisen. Onnistunut vuorovaikutus edellyttää puhujalta kiteyttämistä, kykyä asian esittämiseen tiiviisti ja keskittymistä oleelliseen. Kuulijan tulee puolestaan keskittyä kuuntelemiseen ja vuorollaan oman näkemyksensä esittämiseen. Joskus onnistunut vuorovaikutus voi olla sitäkin, että vain toisella on asiaa ja toinen keskittyy lähinnä kuuntelemaan. Silloinkin oleellista on viestin selkeys ja asioiden looginen kulku. Epäonnistunut vuorovaikutustilanne on turhauttava, ärsyttävä ja alentava. MPäivi Ahlroos on 47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä. Kaksi korvaa ja yksi suu Otsikko ”Puhuminen hopeaa – vaikeneminen kultaa” tuskin tarkoittaa sitä, että asioista ei puhuta tai puhumattomuus tekee voittajan. Voisin ennemminkin kuvitella sen viittaavan samaan kuin ”Miksi meillä ihmisillä on kaksi korvaa, mutta vain yksi suu”. Keskittyvää kuuntelemista ja ydinasioiden tunnistamista tullaan syksyn mittaan tarvitsemaan, kun muun muassa yhteinen Palveluiden tuotteistamishanke (OPUS) lähtee liikkeelle. Samoin Inframodel ja sen kupeessa muovautuva tietomallintaminen tulevat edellyttämään meiltä yksiselitteistä käsitteistöä ja laajaa vuoropuhelua asioiden sisällöistä. Asioista pitää puhua paljon, mutta ennen kaikkea sanomaa tulee – ei vain kuulla, vaan – kuunnella. Ollaan huomioivia vuorovaikuttajia, kuunnellaan, yritetään oppia kiteyttämään asiamme ja keskitytään oleelliseen – seuraavana ansaittuun kesälomaan. Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille! Kuntatekniikka 4/2013 47 Jyväskylän kaupunkivalaistus palkit OOJyväskylän tie Valon kaupun- giksi alkoi vuonna 1996, kun katuvalaistuksen hallinta siirtyi Jyväskylän Energialta kaupungille. Kaupunki jatkoi energiayhtiön aloittamaa ulkovalaistuksen kehittämistä, mutta kiinnitti energiatehokkuuden lisäksi huomiota viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Vuonna 2000 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan piirrettiin Jyväskylän kaupunkivalaistuksen suuntaviivat. Suunnittelua paaluttivat oivallukset, että kaupungissa ei varsinaisesti ollut pimeän ajan arkkitehtuuria ja että turvallinen valaistus syntyy tiloja valaisemalla. Tievalaistuksen periaatteiden ei katsottu soveltuvan sellaisenaan käytettäväksi kaupunkikeskustassa ja valaisinten häikäisy haluttiin estää. – Tärkein oivallus oli kuitenkin pimeyden näkeminen mahdollisuutena, ei ongelmana, apulaiskaupungininsinööri ja Valon kaupunki -hankkeen johtaja Kari Ström kertoo. Jyväskylässä valaistus on nivottu kiinteästi kaupunkisuunnitteluun, ja valaistuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa valaistuskoordinaattori, Annukka Larsen. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa arkkitehtien ja sähkösuunnittelijoiden kanssa. – Julkisia rakennuksia, taideteoksia ja kiinteistöjä valaistaan esteettisistä tai käytännöllisistä syistä. Näin kaupunkiin syntyy yhtenäinen yleisilme, Larsen linjaa. Valon kaupunkia rakennetaan yhteisvoimin Vuodesta 2003 Valon kaupunki 48 Kuntatekniikka 4/2013 on ollut yksi Jyväskylän strategisista kehityshankkeista. Sen tarkoituksena on kehittää kaupunkivalaistuskulttuuria ja luoda tapahtumia valon teeman ympärille. Uusia valaistuskohteita esitellään syksyisin järjestettävässä Valon kaupunki -tapahtumassa. Jyväskylään on toteutettu yli 80 pysyvää valaistuskohdetta, ja niitä rakennetaan jatkuvasti lisää. Suomen ainoa kaupunkiympäristön valaistukseen keskittyvä tapahtuma tarjoaa oppia, iloa ja elämyksiä kaupunkilaisille ja valaistusalan ammattilaisille. Tapahtuman tilaisuudet ovat pääosin ilmaisia, sillä kustannuksista vastaavat yhteistyökumppanit: yritykset, kiinteistönomistajat, seurakunnat, valaisinvalmistajat ja maahantuojat. Valon kaupunki -tapahtumien rakentamisesta vastaava koordinaattori Jani Ruotsalainen kertoo, että aluksi yhteistyökumppaneiden oli vaikea ymmärtää, mitä lisäarvoa valosta voi saada omalle toiminnalle. – Valo on abstrakti asia. Siksi julkistimme ensimmäisessä tapahtumassa vuonna 2003 useamman valaistuskohteen: Kuokkalan sillan, Vesilinnan, Kirkkopuiston ja Kivääritehtaan. Halusimme näyttää, mitä valolla voi tehdä. Nykyään valo nähdään investointina, joka lisää esimerkiksi kiinteistön arvoa ja turvallisuutta. Ilman yhteistyökumppaneita hankkeen kehittäminen ei olisi ollut mahdollista. Etsimme jatkuvasti uusia toimintatapoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Tapahtumasta halutaan Ruotsalaisen mukaan tehdä jatkossa niin näyttävä ja monimuotoinen, Valon kaupunki -tapahtumassa 2012 Jyväskylän Kirkkopuistoon toteutettiin vastasivat tapahtuman yhteistyökumppanit. Paavo Taipale TEKSTI Saila Aarnio Juhana Konttinen Jyväskylän määrätietoinen satsaaminen kaupunkivalaistukseen palkittiin tänä vuonna kuntatekniikan saavutuksena. Tuomaristoa viehätti erityisesti se, että Jyväskylä on ottanut kuntatekniikan osa-alueen brändikseen ja tekee itseään tunnetuksi maailman pohjoisimpana Valon kaupunkina. Jyväskylän Valon kaupunki -hanke palkittiin SKTY:n Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Kuntatekniikan päivillä toukokuussa. Kuvassa vasemmalta SKTY:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen, palkinnon vastaanottaneet Elli Räsänen, Jani Ruotsalainen ja Kari Ström sekä SKTY:n toiminnanjohtaja Ville Alatyppö. KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS tiin kuntatekniikan saavutuksena VALON KAUPUNGIN TOIMENPITEET JA TUNNUSTUKSET OAktiivista kehitystyötä vuodesta 1996 yleissuunnitelma 2000 OValon kaupunki -tapahtumia vuodesta 2003 OLUCIn jäsen vuodesta 2006 OEnsimmäinen palkinto city.people.light -kilpailussa 2009 OValon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen Valoisa persoona 2011 OApulaiskaupungininsinööri Kari Ström Valoisa persoona 2012 OValon kaupunki -hanke kuntatekniikan saavutus 2013 OUlkovalaistuksen valotaiteilija Kari Kolan Valon katedraali. Eri taiteenaloja yhdistäneen ympäristötaideteoksen kustannuksista Juhana Konttinen että se kerää entistä suurempia joukkoja kokemaan iloa valosta. – Vaikuttavilla teoksilla luodaan pohjaa esimerkiksi valo- ja taidematkailun tai uusien liiketoimintojen kehittymiselle. Vuonna 2012 Jyväskylään valmistui useita näyttäviä valaistuskohteita, kuten Mäki-Matin perhepuiston kupeessa olevan Oikokadun valaistus, jonka suunnitteli Ari Tiilikainen. Kaupunkivalaistusajattelua maailmalle Kuntalaiset on otettu kaupungin valaistuksen kehittämiseen mukaan. Parhaillaan käynnissä on valosaasteen vähentämiseen tähtäävät Valotalkoot, joissa asukkaiden toivotaan ilmoittavan havaitsemistaan valaistuksellisista epäkohdista asian korjaamiseksi. Hankkeen alussa monet kuntalaiset epäilivät, että ulkovalaistukseen kuluu paljon energiaa ja rahaa, joka olisi muilta kuntapalveluilta pois. – Tällaiset kommentit ovat vähentyneet, kun olemme voineet osoittaa, että ympäristöystävällisten katuvalojen ja älykkään ohjausjärjestelmän avulla ulkovalaistus kuluttaa 40 prosenttia vähemmän energiaa. Pienentyneiden energiakustannusten ja huoltokulujen ansiosta kaupunki säästää yli miljoona euroa vuodessa, toteaa Ruotsalainen. Jyväskyläläiset suhtautuvat kaupungin pimeän ajan ilmeeseen innostuneesti: 90 prosenttia asukkaista pitää siitä, että arkkitehtuuria, taidetta, siltoja ja puita valaistaan, yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että valaistuskohteet vahvistavat kuvaa Jyväskylästä nykyaikaisena kaupunkina (Rauhala, Anne-Marjut: Valaistus kaupunkitilan tekijänä, Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi). Jyväskylän pitkäjänteinen työ kaupunkivalaistuksen kehittäjänä on huomattu maailmallakin, sillä kaupunki voitti merkittävän, kansainvälisen city.people.lightkilpailun vuonna 2009. Vuonna 2011 kaupunki osallistui Tokyo Designers Week -tapahtumaan muotoilija Jukka Korpihetteen näyttelyssä. Viime vuonna Jyväskylä isännöi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina maailman Valon kaupunkien yhdistys LUCIn kansainvälistä seminaaria ja sai kolmen muun eurooppalaisen kaupungin kanssa 75 000 euron EU-rahoituksen Light in the City -projektia varten. – Se tarjoaa meille hienon mahdollisuuden viedä kestävän kehityksen mukaista kaupunkivalaistusajattelua kumppanikaupunkeihin, Valon kaupunki -tiimissä kansainvälisiä hankkeita hoitava Elli Räsänen sanoo. O Kuntatekniikka 4/2013 49 Kunniamaininta: VIHERKATTO on osa Oul OOOulun Jätehuolto haluaa olla alansa edelläkävijä ja investoida innovatiivisiin ratkaisuihin myös käsittelylaitostensa rakennusprojekteissa. Ruskon jätekeskukseen rakennetun lajitteluareena Laren katolle asennettiin viherkatto helpottamaan hulevesien hallintaa sekä niiden aiheuttamaa vesieroosiota. Viherkaton ansiosta poistettavien sade- ja sulamisvesien määrä on vähentynyt puolen jalkapallonkentän kokoisen areenan katolta. Kesällä nähdään myös, miten hyvin viherkatto pitää lajitteluareenan sisälämpötilan viileänä. Viherkaton rakentaminen edellytti kolminkertaisen bitumihuopakattorakenteen asentamista. Viherkaton pinta-ala on noin 3 600 neliömetriä ja se on jaettu ominaisuuksien ja toimintojen mukaan eri osioihin. Tieteelliselle tutkimukselle on 20 erilaista 216 neliömetrin koekenttää sekä lisäalue tutkimustyölle. Koealat on ympäröity puolen metrin levyisillä sorakaistaleilla, jotka toimivat kävelyalustana. Katolle tehtiin myös kierrätysmateriaalista ja kasvillisuudesta Oulun Jätehuollon logo. Sen lisäksi että sora- ja kivialueet toimivat kulkuväylinä, ne myös lisäävät katon paloturvallisuutta. Maksaruohomattoalue, joka on laajuudeltaan suurin ja kevein, tasapainottaa raskaampien osioiden painoa. Paloturvallisena se toimii myös paloeristee- Lajitteluareena Laren katolla on viherkattotutkimuksia varten 20 erilaista 216 neliömetrin koekenttää. Harri Tarvainen MAnne-Maria Vesa vs. tiedottaja, Oulun Jätehuolto Kunniamaininta: VIIHTYISÄ UIMAPAIKKA MHanna Keskinen puistosuunnittelupäällikkö, MARK Vantaan kaupunki tuen etelässä omakotialueeseen ja pohjoisessa siirtolapuutarha-alueeseen. Noin yhdeksän hehtaarin kokoinen kaupungin omistama maa-alue sisältää vesialtaan lähiympäristöineen. Voimassaolevassa asemakaavassa Vetokannaksen alue on lähivirkistysaluetta (VL), vedenottamoaluetta (ETV) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Alueen läpi kulkee yleiskaavan mukainen Vantaanjoen varren ulkoilureitti. Alueella sijaitsi aiemmin Kaivokselan vedenottamo, joka nykyään toimii varavedenottamona. Länsi-Vantaalla kesäkeitaaksi, josta jo viime kesänä nautti suuri joukko kaupunkilaisia. Vetokannaksen suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena oli kehittää vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäyttöä sekä monipuolistaa alueen toimintoja ja palveluita. Myös alueen tavoitettavuuden parantaminen oli suunnittelun lähtökohtana. Uimaranta avattiin viime vuoden kesäkuussa, ja Vetokannas osoittautui heti erittäin suosituksi virkistysalueeksi. Alue oli aikaisemmin vanha kunnostamaton soranottopaikka, johon pohjavesi muodosti syvän vesialtaan. Sorakuopan keskellä oleva hiekkaniemi toimi epävirallisena uimapaikkana. Asuk50 Kuntatekniikka 4/2013 Heidi Johansson OO Vanha soramonttu muuttui Rantaelämästä Vetokannaksella ehti jo kesällä 2012 nauttia suuri joukko asukkaita. kaat esittivät pitkään toivomuksia alueen kehittämisestä uimakäyttöön, koska Länsi-Vantaalta puuttuu vastaava alue. Vetokannaksen virkistysalue on osa Vantaanjokilaakson seudullisesti merkittävää viheraluekokonaisuutta. Alue sijaitsee Kaivokselassa Vantaanlaaksontien ja Vantaanjoen välissä rajoit- Uintia, rantalentopalloa, kuntoilua… Vanhaan sorakuoppaan muodostunut lampi muotoiltiin käytännölliseksi ja turvalliseksi uimapaikaksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Uimapaikalla on aurin- KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS un Jätehuollon luovia ratkaisuja nä. Kasvualustan alla on vedenpidätyshuopa, ja varsinaisen kattorakenteen ja viherkaton välissä on erillinen suojakerros. Maksaruohomattojen saumoihin levitetty laavakiviaine pitää kosteuden maksaruohomatoissa ja auttaa kasvuun lähdössä. Ensimmäinen talvi takana Asennetut maksaruohot olivat yli talven talvehtineita, joten niiden kasvusto oli näyttävä ja juuristo erittäin hyvä. Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen kertoo, että viherkaton kunto vaikuttaa hyvältä. – Kohta alkaa vihertää, kun talven yli selvinneet lajikkeet heräävät kasvuun. Laren viherkaton talvehtimisesta tehdään yhdessä toimittajien kanssa katselmus kesäkuussa. Toimittaja lupaa maksaruohokatolle 15 vuoden kestävyystakuun, tarkemmin sanottuna juurtumistakuun. Viherkaton koekentille laitettiin erilaisia sekoituksia. Valmista maksaruohoniittykasvillisuusmattoa yhdistettiin erilaisiin niittysiemenseoksiin ja pistokastaimia yhdistettiin siemenseoksiin. Kasvualusta on sekoitus tiilimurskaa, kuoriketta, kompostimultaa ja rahkasammalta, joihin on osalla koekentistä sekoitettu joko kalkkikiveä tai biohiiltä tai molempia. Yliopisto testaa mm. kasvualustan paksuuden ja ominaisuuksien vaikutusta kasvien kasvuun ja selviytymiseen katolla. Koekenttien kasvualustat ovat paksuudeltaan 3–8 senttiä. Viherkattojen määrä Oulussa lisääntymässä Kaavoitusarkkitehti Jere Klami kertoo, että viherkattojen rakentaminen Oulussa on ollut toistai- seksi melko vähäistä, mutta niiden määrä lisääntynee tulevaisuudessa. – Suunnitelmissa on tehdä Hiukkavaaraan 20 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa merkittävän potentiaalin viherkatoille, sillä alue on tarkoitus toteuttaa kestävän kehityksen periaatteella. Esimerkiksi Oulun keskustaan kaavoitetuissa Matkakeskus-, Galleria- ja Resiina-korttelihankkeissa rakennetaan asuntoja liike-, työpaikka- ja palvelutilojen yläpuolelle. Asuntojen oleskelupihat istutuksineen ja kulkuväylineen toteutetaan kattopintojen päälle. Tarkastusarkkitehti Esa Kauppi näkee viherkatoissa esteettisyyden lisäksi monia toiminnallisia etuja. – Esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistyessä tonttien piha-alueille jää aiempaa vähemmän vettä läpäiseviä kerroksia, jolloin viherkatoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi sulamisvesien hallintaan. O LAREN VIHERKATTO OKustannukset: n. 45 euroa/m2 OPinta-ala: 3 600 m2 OMaksaruohoniittymatto: max. 15 lajiketta OPistokastaimet: 10 lajiketta ONiittysiemenseos: 5–9 lajiketta ORakennuttaja: Oulun Jätehuolto OPääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Harju Oy ORakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Vuotila ja Hautala Oy ORakennusurakoitsija: OKVTekniikka Oy OViherkaton toimittajat ja asentajat: Envire VRJ Oy ja Viherrengas Järvenpää Oy OViherkaton koealue: Helsingin yliopisto, Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanke vanhaan sorakuoppaan Länsi-Vantaalla VETOKANNAKSEN TEKIJÄT OVantaan kaupungin viheralueyksikkö on rakennuttanut Vetokannaksen virkistysalueen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. OYleissuunnitelma: maisemaarkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen OToteutussuunnitelmat: Studio Terra Oy, alikonsultteina Finnmap Infra Oy ja Finnmap Consulting Oy OValaistussuunnitelmat: Pöyry Finland Oy. OToteutussuunnitteluvaiheen suunnitteluttajakonsultti: Sito Oy OKohteen rakentaja: Vantaan kaupungin katutekniikan hankerakentaminen OValaistuksen rakentaja: Verkonrakentaja Wire Oy OArvioidut kokonaiskustannukset: noin 4 miljoonaa euroa gonottoalue ja pukukopit. Rakenteilla on laituri, jota voi käyttää talvisin avantouintipaikkana. Uimapaikan yhteyteen rakennetaan tänä vuonna huoltorakennus, ja sen viereen on tulossa kioski. Lisäksi alueelle on rakennettu esteetön leikkipaikka, rantalentopallokenttä sekä erillinen kuntoilupaikka. Vantaanjoen varteen on osoitettu myös onkipaikka sekä koirien uimaranta. Vetokannakselle on tulossa myöhemmin lisää paikoitustilaa sekä skeittipaikka. Pysäköintipaikkoja on nyt kuudellekymmenelle autolle. Vetokannakselle on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vantaanlaaksontien pysäkkipari on uimapaikan vieressä ja Hämeenlinnanväylän sekä Kaivokselan pysäkeille on lyhyt kävelymatka. Lammen ympärillä on valaistu ja huoltoajettava kolmen met- rin levyinen, kivituhkapintainen raitti. Lisäksi metsikköön on rakennettu useita kapeampia polkuja. Soranoton loppuessa 1960-luvulla Vetokannaksen sorakuoppaan taimettui runsaasti lehtipuustoa. 1980-luvulla metsäalueelle istutettiin jalavametsikkö, joka on säännöllisen hoidon ansiosta menestynyt hyvin. Uimapaikan rakentamisen yhteydessä lehtomaiseen ympäristöön on istutettu paljon erilaisia jaloja lehtipuita. Uimapaikan rakentaminen haasteellista Pohjavesialtaiden ruoppaaminen ja rakentaminen osoittautui erittäin haasteelliseksi rakentamistoimenpiteeksi. Vesialtaan pohjalle oli aikojen kuluessa kertynyt 0,5–1,5 metrin lietekerros, joka täytyi poistaa uimarannan raken- tamisen takia. Pieni allas ruopattiin vuosina 2010–11 ja iso vuosina 2011–12 patoamalla vesialuetta pienempiin osiin. Altaat tyhjennettiin pumppaamalla vesi Vantaanjokeen, jonka jälkeen lietemassat poistettiin kuivaruoppauksena ja kuljetettiin kuivattamisen jälkeen Pitkäsuon maanläjitysalueelle. Parhaimmillaan työmaalla oli käytössä seitsemän maansiirtokonetta ja 11 kuorma-autoa. Vesialtaan maksimisyvyys on 6,5 metriä. Vedenottamon porakaivoista on johdettu altaaseen putket, joista tarpeen mukaan voidaan johtaa sinne lisävettä. Vedenlaatu on ollut juomavedeksi kelpaavaksi luokiteltua sekä ennen että jälkeen ruoppaustyön. Viereiselle Vantaanlaaksontielle rakennettiin pohjavedensuojaus uimapaikan vedenlaadun varmistamiseksi. O Kuntatekniikka 4/2013 51 Suomen luontokeskus Haltia/Aura Piha Haltian päänäyttelysali avajaispäivänä. Suomen luontokeskus Haltia avautui M Koko Suomen luonnon helmet esittelevä Haltia avasi ovensa 31.5. Espoossa Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Luontokeskuksen tila- ja tapahtumakalenteri on jo täynnä varauksia syksyyn asti. Haltian myötä pääkaupunkiseudulle tulee uusi vierailukohde, johon odotetaan vuosittain 150 000 – 200 000 kävijää. Hal- tian näyttelyiden huipputeknologia ja koskettava sisältö vie kävijän huikeisiin maisemiin ja luontoelämyksiin. Visuaalista elämystä täydentävät luonnon äänet. Haltian päänäyttelyssä maamme tunnetuimpien luontokuvaajien kuvat ja videot johdattavat kävijän suomalaisiin maisemiin sekä vedenalaiseen maailmaan eri vuodenaikoina. Kävijä pääsee luonnon ympäröimäksi päänäyttelyn 18-metrisen elävän panoraamaseinän avulla. Päänäyttelyn keskellä on interaktiivinen Suomi-kartta, jonka päällä voi kävellä ja uuden kamerateknologian avulla tutustua yli 80 luontokohteeseen. Näyttelytilassa on myös puusta rakennettu suuri Sotkanmuna, jonka ytimenä on Osmo Rauhalan suun- nittelema Peliteoria-videoteos. Yöretki-näyttelyssä voi levätä ja kuunnella öisen luonnon ääniä, kun taas uteliaat voivat ryömiä karhun tai linnun pesäkoloihin. Autiotuvassa voi tutustua Lapin tupien vieraskirjoihin jopa 100 vuoden takaa. Viherkehä-näyttelyssä pääsee tutustumaan pääkaupunkiseudun retki- ja luontokohteisiin. Matti Salmi Mikkeli sai vuoden 2017 asuntomessut Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyssä lähes 5 000 kävijää M Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttely keräsi toukokuun puolivälissä aurinkoisessa säässä kahden päivän aikana lähes 5 000 kävijää Jyväskylän Paviljonkiin. Edellisessä näyttelyssä vuonna 2011 Turussa kävijämäärä jäi hiukan pienemmäksi. Tuolloin näyttely oli kolmipäiväinen, kun nyt näyttelypäiviä oli vain kaksi. Näytteilleasettajia oli mu- 52 Kuntatekniikka 4/2013 kana 208. Sisäosastojen kokonaispinta-ala oli näyttelyhistorian toiseksi suurin, lähes 3 700 m2. Sen sijaan ulkoosastojen kokonaispinta-ala jäi ennätyksellisen alhaiseksi ja oli runsaat 1 300 m2. Näyttelyviikolla Paviljongissa järjestettyihin yhdyskuntatekniikan järjestöjen seminaareihin osallistui yhteensä yli tuhat alan asiantuntijaa. M Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus myönsi toukokuun lopulla vuoden 2017 asuntomessut Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin alustavien sisältöteemojen lähtökohtia on ollut Saimaan vesistön hyödyntäminen osana messuhanketta. Osa messualueen tonteista sijaitsee suoraan Saimaan rannalla. Mikkelin kaupunki laajenee asuntomessurakentamisen myötä Saimaan rantaa pitkin etelän suuntaan. Vuoden 2018 asuntomessut myönnettiin Porin järjestettäväksi. Messujen pitopaikaksi Porin kaupunki on esittänyt Karjalankannan ja Hevosluodon aluetta, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta sekä Kirjurinluodon Areenasta, joka on tunnettu tapahtumapaikka Porissa. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy perustettiin M Kunnat ja Liikennevirasto allekirjoittivat toukokuun lopulla Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n perustamisasiakirjat. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toimin- ta kattaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Samuli Saarinen, Turun kaupunki Lahden toriparkin rakentaminen alkoi Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Kuralan kylästä maaseudun kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti. Turkuun kansallinen kaupunkipuisto kaat kulttuuri- ja luonnonperinnön elementit eheäksi kokonaisuudeksi ja tuo esiin yksittäisten kohteiden erityispiirteitä. Peräti 2 200 hehtaarin kokoiseen puistoon mahtuu koko Turun tarina esihistorialliselta kaudelta nykypäivään saakka. Turku valmisteli puistoa pitkään. Asia oli esillä jo vuonna 1997, minkä jälkeen kaupunki on edistänyt hanketta useilla kaavaratkaisuilla, kunnallispoliittisilla päätöksillä ja ohjelmilla. Samuli Saarinen, Turun kaupunki MTurkuun perustettiin maailman ympäristöpäivänä 5.6. kansallinen kaupunkipuisto. Kaupunkipuisto perustettiin Turun kaupungin hakemuksesta samoin aluerajauksin kuin Turun kulttuuripääkaupunkipuisto vuonna 2011. Kansallinen kaupunkipuisto alkaa Kuralan kylästä maaseudun kulttuurimaisemista ja jatkuu keskustan rakennettujen kortteleiden ja mäkipuistojen kautta aina Ruissalon saaristoon asti. Se kokoaa pääosin Aurajoen maisematilaan keskittyneet arvok- Aurajoen varrelle kiinnitetyn laatan ääreen kokoontuivat juhlapäivänä Jukka Pekka Flander ympäristöministeriöstä (vas.), Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve sekä hankkeen valmistelijat ja vetäjät Samuli Saarinen ja Mari Helin. M Pitkään valmistellun Lahden toriparkin rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Alueella on käynnissä maamme laajimman alueen yhtäaikaiset arkeologiset kaivaukset. Ne on määrä saada valmiiksi marraskuuhun mennessä. Rakennusprojektin pitäisi valmistua keväällä 2015, jolloin Lahden keskusta saa lähes 600-autopaikkaisen puolilämpimän pysäköintilaitoksen torin alle kahteen kerrokseen. Pysäköintilaitoksen laajuus on runsaat 20 700 m2 ja tilavuus noin 76 700 m3. Pysäköintilaitokseen ajetaan sisään Rauhankadun puolelta. Lahden toriparkkihankkeesta valitettiin useassa vaiheessa. KHO hylkäsi viimeiset toriparkin rakentamisen rahoitusta koskevat valitukset kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustokin äänesti uudelleen hankkeesta vielä toukokuussa ja päätti rakentamisesta äänin 33–26. Toriparkkityömaan alta poistettava pilaantunut maa-aines on aiheuttamassa hankkeelle huomattavan kustannuserän. Osa maasta viedään Lahteen Kujalan jäteasemalle, mutta osa maa-aineksesta on niin pahasti pilalla, että se viedään loppusijoitukseen Kotkaan tai Riihimäelle. Tämänhetkisen tiedon mukaan pilaantunutta maata on kauppatorin ja alatorin alueella yhteensä 26 000 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmät suurenevat lokakuun alussa M Valtioneuvoston asetuksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja päästä kuljetuskustannuksissa lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa. Säästö logistiikkakustannuksissa olisi Liikenneviraston mukaan 20 vuodessa noin 1,6–3,2 miljardia euroa. Kuntaliitto varoitti toukokuisessa lausunnossaan, että kuntien katuverkolla on osuuksia, joita ei ole mitoitettu kestämään suurentuvia kuormia. Katuverkolla myöskään siltojen alikulkukorkeuksia ei yleensä voida kasvattaa ilman suuria kustannuksia, koska myös kadun alla olevat yhdyskuntatekniikan verkostot joudutaan rakentamaan uudelleen. Kuntaliitto edellytti lausunnossaan, että valtio osoittaa rahoitusta säädösmuutoksen aiheuttamiin investointeihin. Strategisesti tärkeät kuljetusrei- tit arvioidaan yhteistyössä Liikenneviraston, kuntien, ely-keskusten ja elinkeinoelämän kanssa. Teiden ja siltojen parannustoimet aloitetaan valtion tieverkolla vuonna 2014. Kunnat päättävät omat aikataulunsa ja voivat suunnitella katujen ja siltojen parannuksia omaan tahtiinsa. Tien- ja kadunpitäjät voivat liikennemerkkien avulla päättää, millä väylillä rekat ajavat. Muun muassa Porin kaupunki on jo harkinnut painorajoitusten asettamista ns. Kivi-Porin alueen vanhalle katuverkolle. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita. Liikennevirasto uudistaa organisaatiotaan M Liikenneviraston organisaatio muuttuu 1.7.2013 alkaen. Nykyisten viiden toimialan sijaan uudessa organisaatiossa on neljä toimialaa: toiminnan ohjaus, hankkeet, väylänpito sekä liikenne ja tieto. Uusi organisaatio tukee entistä tehokkaammin viraston päätehtävää eli Suomen liikennejärjestel- män kokonaisvaltaista kehittämistä ja liikenneväylien ylläpitoa. Toiminnan ohjaus vastaa suunnittelun, talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä henkilöstön ja hallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Rami Metsäpelto. Hankkeet-toimialalle on kes- kitetty Liikenneviraston kehittämishankkeiden hankehallinta ja projektien toteuttaminen. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Kari Ruohonen. Väylänpitoon on keskitetty kaikki väylien kunnossapito sekä siihen liittyviä tukitoimia. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Raimo Tapio. Liikenne ja tieto vastaa koko viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta sekä liikenteen palveluista. Liikenteen palveluihin kuuluvat mm. liikkumisen ohjaus, joukkoliikenne, jäänmurto ja älyliikenne. Toimialan ylijohtajaksi on nimitetty Tiina Tuurnala. Kuntatekniikka 4/2013 53 M Kruunuvuorenselän itärannalle, vastapäätä Helsingin kantakaupunkia on suunnitteilla uusi kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT järjesti arkkitehtikilpailun, jolla etsittiin korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asumisoikeus- ja hitas-asuntojen rakentamiseksi. Kilpailutontit sijaitsevat Hopealaakson alueella Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien risteyksessä ja liittyvät pohjoispuolella tulevaan liikuntapuistoon. Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Arviointiryhmä muodostui kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, ta- lous- ja suunnittelukeskuksen sekä rakennuttajana toimivan ATT:n edustajista. Kilpailijoiden valitsemana palkintolautakunnan jäsenenä toimi arkkitehti, professori Pentti Kareoja. Arviointiryhmä valitsi ensimmäiselle sijalle ehdotuksen nimimerkillä ”AaGee Yeyé”. Ehdotuksen tekijäksi paljastui Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen Oy. Voittajaehdotus edustaa laadukasta asuntoarkkitehtuuria, jossa hienovaraisilla taitteilla, varioituvilla rappauspinnoilla ja maanpinnan korkeuseroihin reagoivilla pykällyksillä on luotu mielenkiintoa suurpiirteiseen perusratkaisuun. Suunnitelman kaavallinen erityis- Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen ”AaGee Yeyé” sai ykkössijan Kruunuvuorenrannan arkkitehtikilpailussa Voittajaehdotus edustaa laadukasta asuntoarkkitehtuuria. ansio on pihatilan erinomainen ja väljä käsittely. Kilpailussa jaettiin myös kunniamaininta ehdotukselle ”Ma”. Ehdotuksen tekijä on Arkkiteh- tuuritoimisto B&M Oy, jota esitetään suunnittelijaksi kilpailutonttien viereiselle vuokratalotontille. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2016. Juhana Konttinen Kävelykatuja on kaupungeissa jo yli 13 kilometriä M Kävelykatuselvityksen 2013 mukaan Suomessa on kaupallinen kävelykatu jo 34 kaupungissa. Yli 40 000 asukkaan kaupungeista lähes kaikissa on kävelykatu. Kävelykatujen yhteenlaskettu pituus Suomessa on noin 13,4 kilometriä. Kävelykatuja rakennettiin voimallisesti 2000-luvulla, jonka jälkeen monissa kaupungeissa on vielä laajennettu vanhaa kävelykatua. Kävelykatuverkostoa täydentävät usein myös erilaiset au- kiot ja kauppakäytävät, jolloin voidaan puhua kokonaisuutena kävelykeskustasta tai jopa kävelykaupungista. Metrimääräisesti eniten kävelykatuja on Helsingissä (1 950 metriä) ja Espoossa (1 500 metriä). Asukaslukuun suhteutettuna kävelykatuja on kuitenkin eniten pienissä kaupungeissa kuten Pietarsaaressa. Vanhin kävelykatu on Tammisaaressa (1966), uusin avattiin Kemissä (2011). Jyväskylän kävelykadun valaistuksessa käytetään led-valaisimia. VTT:ltä työkalu myrskytuhoista selviytymiseen M VTT on kehittänyt työkalun, jonka avulla voidaan lyhentää muun muassa myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja ja vähentää niistä aiheutuvia kuluja ja vahinkoja, kuten kotitalouksien laiterikkoja ja putkistojen jäätymisiä. Työkalulla voidaan simuloida tietoliikenne- ja sähköverkkojen toimintaa vikatilanteissa. Näiden tietojen avulla kyetään arvioimaan kuluttajien sähkökatkojen pituutta, kehittämään verkkojen luotettavuutta ja näin lyhentämään sähkökatkoja. 54 Kuntatekniikka 4/2013 Simulaatiotyökalulla arvioidaan tietoliikenne- ja sähköverkkojen keskinäistä riippuvuutta vikatilanteissa. Sillä voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miten tietyllä voimakkuudella etenevä myrsky mykistää ensin sähköverkon ja sen seurauksena tietoliikenneverkon. Simulaatiotyökalu huomioi nykyiset tietoliikenneverkkoteknologiat, mutta se on päivitettävissä tukemaan myös tulevaisuuden verkkoteknologioita, kuten LTE-A:ta (Long Term Evolution Advanced), joka on tulevaisuuden mobiiliverkkojen standardi. Työkalu on valmis operatiiviseen käyttöön vuonna 2015. Markkinaoikeus hyväksyi Uponorin ja KWH-yhtymän yhteisyrityksen M Markkinaoikeus hyväksyi toukokuun lopulla Uponor Oyj:n ja KWH-yhtymä Oy:n suunnitelman yhdistää yhdyskuntatekniset liiketoimintansa uuteen yhteisyritykseen, jonka nimeksi tulee Uponor Infra Oy. Uponor omistaa uudesta yrityksestä enemmistön. Markkinaoikeus hyväksyi hankkeen sillä ehdolla, että Uponor Infra Oy suostuu tarjoamaan tiettyjen tuotevalikoimien sopi- musvalmistusta sovittuun määrään asti muille Suomessa toimiville putkijärjestelmätuotteiden valmistajille. Lisäksi ehtoihin kuuluu, että Uponor Infra Oy suostuu myymään seitsemän määriteltyä putkenvalmistuslinjaa. Uponor ja KWH-yhtymä hyväksyvät edellä mainitut ehdot, jotka sisältyivät niiden keväällä markkinaoikeudelle jättämään yhteiseen vastineeseen. Kilpailuja kuluttajavirasto voi vielä hakea asiaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 vuorokauden kuluessa. Euroopan esteettömien kaupunkien kilpailu 2014 käynnissä M Euroopan komissio on käynnistänyt 21.5.2013 Euroopan esteettömien kaupunkien kilpailun (Access City Award) vuodelle 2014. Vuosittain jaettavan palkinnon myötä kaupungit voivat tuoda esille esteettömyyttä tukevia toimiaan ja jakaa hyviä käytäntöjä Euroopassa. Kunnat ja kaupungit ovat tärkeässä asemassa esteettömyyden edistämisessä. Julkisen liikenteen, julkisten tilojen ja palveluiden esteettömyys hyödyttää ikäihmisten ja vammaisten ohella kaikkia kansalaisia ja edistää asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia Euroopan esteetön kaupunki -palkinto myönnetään kaupungeille, jotka ovat sitoutuneet esteettömän ympäristön luomiseen kansalaisia varten. Komissio kannustaa kaikkia yli 50 000 Uusi tilaa säästävä pyöräteline M Pyöräily on tehokas liikennemuoto. Pyörä säästää kaupungissa myös tilaa, erityisesti, jos pyörille voidaan tarjota selkeä pysäköintipaikka. Muotoilija Harri Koskinen suunnitteli kaupunkiympäristöön soveltuvan uudenlaisen pyörätelineen, joka sai nimekseen Pyöräbaari – Cyclebar. Suunnittelun lähtökohtina olivat kestävyys, toiminnallisuus ja esteetti- asukkaan kaupunkeja osallistumaan kilpailuun ja edistämään toimia esteettömyyden hyväksi. Kilpailussa valitaan ensin kansallisessa valintaprosessissa ehdokkaat, jotka osallistuvat unionin tason kilpailuun. Kilpailu järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2010 Suomen Turku pääsi neljän parhaan kaupungin joukkoon. Vuoden 2013 kilpailuun osallistui 20 jäsenmaasta 99 kaupunkia, joista voittajaksi valikoitui Berliini. Nyt käynnissä olevaan vuoden 2014 kilpailuun voi jättää hakemuksia 10.9.2013 saakka. Hakemuslomake löytyy komission kilpailun verkkosivuilta. Hakuohjeet ja -lomake verkossa http://ec.europa.eu/justice/events/ access-city-award-2014/index_ﬁ.htm syys. Telineen on sovittava ympäristöönsä ja käyttäjien tarpeisiin. Ehdoton vaatimus on, että pyörän saa lukittua telineeseen rungostaan, mikä vähentää varkauden riskiä. Turvallisen ja myös satulan kuivana pitävän pyöräparkin löytäminen on haastavaa. Suunnittelutyössä on huomioitu myös kaupunkien ja kiinteistönomistajien tarpeet. Teline on suunniteltu siten, että se voidaan tarvittaessa koota esimerkiksi kesäksi, kun pyörätelineitä tarvitaan enemmän. Uusi ValoT pollarivalaisinsarja - väline luovaan ulkovalaistukseen Kuva: Ainolan puisto, Oulu www.valopaa.com puh. 010 470 8890 Pyöräbaari-teline mahtuu auton pysäköintipaikan viemään tilaan ja siihen sopii 12 polkupyörää. Jatkopalojen avulla telineestä voidaan rakentaa näyttävä ja toimiva pysäköintipaikka vaikka sadalle pyörälle. www.valpastin.ﬁ Putkisillat radan alle Raaseporissa M Hyvinkää–Hanko-radan alle, Torpparin vilkkaasti liikennöityyn tasoristeykseen Raaseporissa on asennettu kaksi monilevyrakenteista putkisiltaa. Sillat asennettiin toukokuun alussa, ja radan käyttö oli asennustöiden vuoksi keskeytyksissä vain 25 tunnin ajan. – Kyseessä ovat ensimmäiset Eurokoodin mukaiset rautatien alle rakennetut monilevyiset putkisillat, myyntipäällikkö Janne Pitkänen sillat toimittaneesta Rumtec Oy:stä toteaa. Isompi putkista on suurin Suomessa radan alle koskaan rakennettu putkisilta. Sen leveys on 7,76 metriä, korkeus 6,87 metriä ja pituus 25,2 metriä. Putki on koottu alusta loppuun paikan päällä Raaseporissa. Toinen hieman pienempi putki – halkaisija 4,74 metriä ja pituus 21,6 metriä – koottiin Rumtecin Paraisten tehtaalla ja tuotiin Raaseporiin kahdessa osassa. – Liikenneturvallisuus tulee uusien putkisiltojen myötä kohenemaan huomattavasti, sillä tasoristeyksessä on tähän asti ollut huono näkyvyys eikä käytettävissä ole ollut puomeja eikä varoituslaitteistoja, Pitkänen kertoo. Raaseporista saatavia kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa vastaavissa korjauskohteissa eri puolilla Suomea. Hanke onnistui todella kireästä suunnitteluaikataulusta ja vaativista työolosuhteista huolimatta kiitettävästi. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa. – Putkien käyttöikä on noin sata vuotta, joten kyseessä on hyvin pitkäkestoinen investointi. Tilaajan kannalta myönteistä on ollut nopea käytännön toteutus sekä liikenneturvallisuuden parantaminen kustannustehokkaasti, liikenneviraston aluepäällikkö Erkki Mäkelä korostaa. Kuntatekniikka 4/2013 55 Airix Ympäristö Oy MMaisema-arkkitehti Heli Vauhkonen on aloittanut Helsingin yksikössä kaavoitus- ja maisemaarkkitehdin tehtävissä. MFM Tuomo Pihlaja on nimitetty suunnittelijaksi ympäristöselvitykset-toimialalle Jyväskylään. MTuomo Ratia on nimitetty projekti-insinööriksi infraprojektinjohtoon Turkuun. MVesa Rouhiainen on nimitetty sähkö- ja turvallisuusasiantuntijaksi infraprojektinjohtoon Kouvolaan. MInsinööri Mika Suokas on nimitetty projektipäälliköksi rakennuttamis- ja ylläpitopalveluihin Ouluun. Kimmo Koski on aloittanut suunnittelupäällikkönä Helsingin strategisen maankäytön suunnittelun ryhmässä. MSami Hiirola on aloittanut sähkösuunnittelun projektipäällikkönä Tampereella. MUlla Karjalainen on nimitetty projektipäälliköksi kaupunki- ja aluesuunnitteluun Lappeenrantaan. MKaavoitusarkkitehti Eveliina Könttä on aloittanut maankäytön ryhmässä. FCG Finnish Consulting Group FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta MPekka Mäkelä on nimitetty suunnittelupäälliköksi, Annina Sarlos ja Inka Kyto suunnittelijoiksi kaupunki- ja aluesuunnitteluun Vantaalle. MAnne Koskela on nimitetty projektipäälliköksi kaupunki- ja aluesuunnitteluun Seinäjoelle. MJani Juvani on nimitetty suunnittelijaksi kalliorakennus- ja tunnelisuunnitteluun Vantaalle. MKati Korhonen on nimitetty projektipäälliköksi ympäristötekniikan suunnitteluun Kuopioon. MAntti Harinen on nimitetty osastopäälliköksi vesi- ja jätevesilaitossuunnitteluun Vantaalle. MLuK Kristina Salomaa on nimitetty suunnitteluavustajaksi alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. 56 Kuntatekniikka 4/2013 MOTK (OTM) Riikka Sipponen on aloittanut nuorempana ympäristölakimiehenä Espoossa. MIns. AMK Pekka Haaranen on aloittanut ympäristösuunnittelijana Oulussa. Wavin-Labko Oy MTradenomi Minna Lehtonen on nimitetty projektiassistentiksi Ouluun. Pöyry Oyj MArkkitehti Maritta Heinilä on nimitetty Tampereen maankäyttöryhmän ryhmäpäälliköksi. MFM biologi Emilia Osmala on aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa. Ramboll MKoneinsinööri MFM Alf Prost on nimitetty projektipäälliköksi energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Vaasaan. MOTK Sanna Suvanto on aloittanut ympäristölakimiehenä Espoossa. MHeikki Korkeamäki on nimitetty projektipäälliköksi infraprojektinjohtoon Kouvolaan. MPhD Katariina Koikkalainen on aloittanut ympäristötutkijana ympäristökonsultoinnissa Lahdessa. MArkkitehti Annu Tulonen on aloittanut ryhmäpäällikkönä ja kaavoitusarkkitehtina Lahdessa. MKari Tervo on nimitetty aluemyyntipäälliköksi Pohjois-Suomen alueelle, toimipaikkana Oulun konttori. VVY ry MIns. AMK Jarkko Laitinen on aloittanut vesihuollon projektipäällikkönä Kouvolassa. MIns. Ziaur Rehman on aloittanut rakennetekniikan erityisasiantuntijana Espoossa. MMaisteri Saara Suurla on aloittanut rakennuttamisen konsulttina Espoossa. MRI Pirjo Karjalainen on aloittanut tutkijana Jätehuolto ja geotutkimus -yksikössä Lahdessa. MSuomen MMMM metsänhoitaja Saara Kattainen on aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa. MFM biologi Satu Laitinen on aloittanut ympäristötutkijana Lahdessa. Vesilaitosyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudeksi 2013–2014 on valittu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuollon toimialajohtaja, DI Jukka Piekkari. Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n toimitusjohtajana jatkaa TkT Osmo Seppälä. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Asuntomessut Matti Salmi 12.7.–11.8.2013 Hyvinkää www.asuntomessut.ﬁ 38. Ilmansuojelupäivät FM Minna Kärki sai VVY:n stipendin toukokuussa Vesihuolto 2013 -päivillä. VVY:n stipendi Minna Kärjelle MVesilaitosyhdistyksen 50-vuotisjuhlastipendi on myönnetty tänä vuonna ﬁlosoﬁan maisteri Minna Kärjelle hänen pro gradu -työstään Varautumissuunnitelman laatiminen vesihuoltolaitokselle. Kärjen pro gradu -tutkielmassa esiteltiin vesihuoltolaitoksen päätoiminnot ja niihin kohdistuvia erityistilanteita. Lisäksi tarkasteltiin erityistilanteisiin varau- tumista ja esiteltiin erilaisia vesihuollolle soveltuvia riskienhallintamenetelmiä. Työssä myös laadittiin eräälle pienelle vesihuoltolaitokselle varautumissuunnitelma. VVY:n stipendi jaettiin nyt seitsemännentoista kerran valtakunnallisilla Vesihuolto 2013-päivillä toukokuussa Jyväskylässä. Stipendin suuruus on 2 500 euroa. Heikki Laaksosesta Vuoden Kivenpyörittäjä MRudus on valinnut Vuoden 2013 Kivenpyörittäjäksi puutarhaneuvos, kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen Kotkasta. Yhtiö valitsee vuosittain Kivenpyörittäjäksi ympäristörakentamista Suomessa edistäneen alan ammattilaisen; perinne on alkanut vuonna 2001. Nyt valittu Kivenpyörittäjä on viher- ja ympäristörakentamisen tunnettu valtakunnallinen vaikuttaja. Hänen työnsä jälki näkyy erittäin hyvin Kotkassa, jossa on useita laadukkaasti toteutettuja puistorakentamisen esimerkkikohteita. Niistä yksi on Katariinan meripuisto, jonka suunnittelijana Laaksonen saavutti Euroopan viherrakentajien järjestön ELCA:n palkinnon. Sapokan vesipuiston pääsuunnittelijana hänet on Ympäristölautakuntien koulutuspäivä 25.9.2013 Oulu www.fcg.ﬁ 20.–21.8.2013 Lappeenranta www.fcg.ﬁ Osakeyhtiöt kuntakonsernissa (Kho1) Kiinteistökehityspäivät 26.–27.9.2013 Tallinna www.fcg.ﬁ 27.–28.8.2013 Helsinki www.kiinko.ﬁ Vesihuoltolaitosten hallintopäivä 29.8.2013 Oulu www.vvy.ﬁ Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät 4.–6.9.2013 Rovaniemi www.vvy.ﬁ Kunnallisen osakeyhtiön kehittäminen 5.–7.9.2013 Vilna www.fcg.ﬁ Vesihuoltolaitosten hallintopäivä 10.9.2013 Helsinki www.vvy.ﬁ Kuntamarkkinat 11.–12.9.2013 Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ Tuottavuus teknisellä toimialalla Heikki Laaksonen on toiminut Kotkan kaupunginpuutarhurina vuodesta 1983 lähtien. 17.9.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ palkittu Suomen parhaasta kivityökohteesta ja Suomen parhaasta ulkovalaistuskohteesta. Kivi ja kiven käyttö on ollut aina keskeisesti mukana Heikki Laaksosen kehittäessä puistoja, pihoja ja muita ulkoalueita. Laaksosella on myös useita arvonimiä: muun muassa Vuoden hortonomi 1989, Meripäiväneuvos 2003, Islannin kunniakonsuli 2006 ja Puutarhaneuvos 2009. 20.–21.9.2013 Ikaalinen www.svosk.ﬁ Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Teknisten lautakuntien koulutuspäivät 23.–24.9.2013 Oulu www.fcg.ﬁ Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen 30.9.–1.10.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Varautuminen ja viestintä 1.10.2013 Tampere www.vvy.ﬁ Yksityistiepäivät 3.–4.10.2013 Jyväskylä www.fcg.ﬁ Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 3.–4.10.2013 Kuopio www.fcg.ﬁ Infra-Rakennuttaja (INFRA-RAP 10) tapahtumakalenteri 2013 3.10.2013–7.3.2014, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.ﬁ Asiakaslähtöinen rakennuttaminen (RAP 11) 3.10.2013–7.3.2014, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.ﬁ Liikenne 2013 8.–9.10.2013 Helsinki www.fcg.ﬁ Osallistuminen ja arviointi yhdyskuntasuunnittelussa 8.–10.10.2013 Espoo www.aaltopro.ﬁ/arviointi Ympäristönsuojeluviranomaisten valvontapäivät 15.–16.10.2013 Tampere www.fcg.ﬁ Rakennuslautakuntien koulutuspäivä Lautakuntapäivät 2013 24.9.2013 Oulu www.fcg.ﬁ 17.–18.10.2013 Tallinna www.fcg.ﬁ Katupäivät 24.–25.9.2013 Rovaniemi www.fcg.ﬁ Kuntatekniikka 4/2013 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ www.wspgroup.ﬁ Avaa www.kuntatekniikka.ﬁ ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.ﬁ/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442. Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2013 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Kuntatekniikka 4/2013 FCG – Hyvän elämän tekijät ~ ~ ~ ~ Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka www.fcg.ﬁ GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Sertifioitu urakoitsija on varma valinta! Huomioi hankinnassa – teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys – turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti – tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti – rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys Lisätietoja: www.seti.fi Kuntatekniikka 4/2013 59 Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen. Tilaushinnat vuonna 2013: Mkestotilaus 73 euroa Mvuosikerta 82 euroa Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. TILAUKSET: www.kuntatekniikka.ﬁ, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ tai puh. 09 771 2442