ALANSA YKKÖNEN 5 /2011 Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa sivu 6 AURINGOSTA SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. a pa :n p n a m om a pu ltra V t t j n! skomateen kelit. U e e ksolle. Ukorkeupartikommin u pae tas osto aine help p umudell trin n kiintoppua . p a in u 0 me mm um asti u k ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark p uo ump tyy jopsaan vasti nukse t ppevät p pys simis matta ustan u -R eim ltra V mak huo yttök n a its n U kä vat kä m o e e u n r Gora V tuykyin teen sapahtumpu Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.ﬁ SISÄLTÖ 5 / 2011 t 30. elokuuta 20 Raaseporin kaupunki ja Fiskars-yhtiö kehittävät ruukkikylästä vihreää ekotaajamaa, jossa asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu säästöliekille turistikauden ulkopuolella. 12 Juha Leppälä, Elisa Hinkkala ja Markku Vii- 24 Suomen energiatehokkaat alueet on lis- 48 Mikrotunnelointityömaa Berliinin keskus- namäki seuraavat maalämpöurakan etenemistä Pirkkalan Toivion koulun pihalla. tattu. Yksi niistä on Iin vihreä kortteli, missä energialähteenä on aurinko. tassa on yksi No-Dig-sovelluksista, joita esiteltiin Wasser Berlin -messuilla toukokuussa. ILMASTO JA ENERGIA YHDYSKUNTA VESIHUOLTO Porissa valmistuu aurinkoenergiauimahalli syyskuun lopulla 6 Fiskarsin ruukkikylää odottaa vireä ekoelämä 20 Hangossa pohjaveden suolapitoisuus vaaraksi vesihuollolle 44 23 Berliinistä sai hyvän päivityksen kaivamattomaan tekniikkaan 47 24 Vesilaitosten toimintaan saatava lisää tehokkuutta 49 Kaarinassa lämmitetään uimahallia aurinkokeräimillä 11 Ruukkikylään toivotaan passiivitaloja Pirkkala valitsi maalämmön Toivion koulun lämmitystavaksi 12 Ekohankkeista puuttuu kunnianhimo ja kokonaisvaltainen ote Julkisiin hankintoihin kaivataan ympäristöasennetta 15 Vihreille ajoneuvoille on tulossa hankintadirektiivi 16 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Kuntien putkimestarit Ilmasto-opas.ﬁ kertoo kattavasti ilmastonmuutoksesta 17 KUHILAS-työkalu paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon 17 lehti.kuntatekniikka.fi 33 37 38 PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Rytilät/Pekka Rytilä: Belarus Uutisia TEKNISET PALVELUT Tuoteuutisia Hämeenlinnassa tekniset palvelut uudistettiin kertarysäyksellä 40 Moottoritie saa katteen Hämeenlinnan keskustassa 40 Henkilöuutisia Palveluja 19 52 55 56 58 Hämeenlinnan Valot osti valaistusverkon kaupunkikonsernille 43 Kuntatekniikka 5/2011 3 LFENö Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen /JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB 5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö QtXXXMJOJOHö QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö p ALANSA YKKÖNEN 5 /2011 Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa sivu 6 AURINGOSTA Kannen kuva: Jussi Partanen Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 TTOIMITUS OIMI OI MITU TUSS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.ﬁ S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen Puh. 09 771 2319, 040 502 6389 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.ﬁ Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 € Irtonumero 10 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.ﬁ TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.ﬁ Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.ﬁ Energia esillä ” Kesän jälkeen hämärtyviin syysiltoihin kaivataan valoa, kun päivää halutaan jatkaa. Hehkulamppuhemmoilla alkaa olla kiire täyttää varastot 60 watin lampuilla, joiden valmistus ja maahantuonti EU:ssa lakkaavat pian tämän lehden ilmestyttyä. Vaikka valaistukseenkin kuluu paljon sähköä – noin viidennes kotitalouksien sähkönkulutuksesta – on rakennusten ja käyttöveden lämmitys kuitenkin kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksessa avainasemassa. Energian kestävään tuotantoon ja käyttöön, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja sen myötä ilmaston lämpenemisen hidastamiseen etsitään jatkuvasti parempia keinoja. Edellisen hallituksen jäljiltä kiristetään rakentamismääräyksiä energiatehokkuuden osalta jälleen ensi vuonna. Samaisen hallituksen hyväksymiä uusiutuvan energian käytön tukia sen sijaan ollaan nyt uuden hallitusohjelman mukaan leikkaamassa. Hallitusohjelman mukaan ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevia strategioita tarkistetaan ja uusitaan. Lisäksi laaditaan muutama tiekartta ja pystytetään paneeleja. Toivottavasti kartoilla on samat koordinaatistot ja strategioilla kestävät perustat, jotta ne ohjaavat Suomea ja suomalaisia johdonmukaisesti kohti kestävää tulevaisuutta. Poliittisten puheiden ja ohjelmien rinnalla käytännön tasolla tapahtuu koko ajan. Kansijuttumme kertoo syyskuussa avattavan Porin uuden uimahallin suunnittelusta ja rakentamisesta. Porin halli on aurinkoenergian käytön eturintamassa, vaikka auringosta saatava osuus hallin käyttämästä kokonaisenergiasta jääkin vielä vaatimattomaksi. Maamme energiatehokkaita asuinalueita on myös analysoitu. Näyttää siltä, että hyvistä innovaatioista huolimatta kokonaisuuden koordinointi ja tulosten hyödyntäminen jäävät vaillinaiseksi. Tähän tarvitaan lisävoimia, sillä hyvien käytäntöjen omaksuminen on avainasia kestävän energiatulevaisuuden tiellä. Tiedätkö, mitä päätät? Kesän aikana julkaistiin kaksi suomalaisten vesihuoltolaitosten johtamiseen liittyvää yliopistotason tutkimusta. Niissä selviteltiin muun muassa laitosten luottamusjohdon valintaperusteita ja osaamista sekä rooleja suhteessa kuntakonsernin johtoon ja laitoksen operatiiviseen johtoon. Näyttäisi siltä, että kehittämisen tarvetta tällä saralla riittää edelleen. Vesihuoltolaitosten luottamusjohdon talousosaamisessa on puutteita. Suuret ja pienet asiat sekoittuvat. Luottamusjohto voi olla liiaksi laitoksen toimivan johdon antaman tiedon varassa. Toisaalta laitosten maksutulorahoitusta saatetaan konsernitasolla käyttää muihin hyviin tarkoituksiin. Päätöksiä syntyy kuin vettä valaen. Mutta kuinka moni tietää, mitä päättää? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät 7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto 8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus Pori tarjoaa vesielämyksiä auringon voimalla UUDEN AALLON UIMAHALLI Suomen uusimmassa uimahallissa kuparijulkisivu lämmittää altaiden vettä ja aurinko tuottaa viisi prosenttia rakennuksen lämmitystarpeista. Aurinkoenergian suomalainen ennätyshalli Porissa tukee samalla maakunnan kehitystä. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Jussi Partanen Juha-Pekka Susi kertoo siniharmaan kuparijulkisivun näyttävän samalta kuin tavallisenkin kuparin, vaikka johtaa lämpöä talteen. 6 Kuntatekniikka 5/2011 ILMASTO JA ENERGIA Uimahallin aurinkolämpöjärjestelmän prosessikaavio SEINÄKERÄINJÄRJESTELMÄ KATTOKERÄINJÄRJESTELMÄ Luvata/Petri Konttinen www.luvata.com/solar Allasvesi kylmäaltaasta Seinäkeräimet 80 m2 Kattokeräimet 200 m2 Lämmönsiirrin Lämmönsiirrin Auringolla lämmitetty vesi palautuu uintiallaskiertoon Allasvesi uintiallaskierrosta Lämmitetty allasvesi uintialtaille Kuntatekniikka 5/2011 7 Altaat täyttyvät syyskuun loppuun mennessä, jolloin halli vihitään Porin Päivänä. NN Siniharmaa kuparilaatta kaartuu uimahallin julkisivulla kuin lempeä aalto. Arkkitehtuuritoimisto Arktesin visuaalinen oivallus on enne miellyttävästä vesielämyksestä, joka saa pienen osan lämmöstä juuri julkisivunsa kautta. Siitä 80 neliömetriä on päivän aurinkoisimpaan suuntaan suunnattua kuparia, joka johtaa hyvin lämpöä. Siitä lämpö kulkee levyn taakse laserhitsattuun putkistoon, jonka sisällä virtaa glykolivettä samaan tapaan kuin aurinkokeräimissä ja joka siirtää lämpöä altaisiin. – Tämä on ensimmäinen laatuaan. Luvatan tehtaalla on toinen pilotti, ja yksi päiväkoti on työn alla. Uimahalliin julkisivu sopii, sillä siinä energiaa on helpompi hyödyntää kuin päiväkodissa, Luvata’s Nordic Systemsin 8 Kuntatekniikka 5/2011 Hannu Vehmaskangas (vas.) ja Janne Hakanen asentavat noin 600 neliömetriä aurinkokeräimiä ja -paneeleita lämmön ja sähkön tuottamiseen. myynti-insinööri Juha-Pekka Susi kertoo. Kuparijulkisivu on vain osa syyskuun lopulla ovensa avaavaa Porin ennätyshallia. Se on uimahalli, jossa on viety pisimmälle aurinkoenergian hyödyntäminen koko Suomessa. Olisipa ollut aurinkoa alusta asti Hallilla otetaan talteen osa ilmastoinnin poistoilmasta ja viemäreihin valuvan suihkuveden lämmöstä. Erilämpöisten altaiden väliin rakennettiin lasiseiniä, jotta lämpö ei turhaan karkaisi vääriin paikkoihin. Pelkkää päivänpaistetta ja uuden luomisen iloa suuren hallin rakentaminen ei ole ollut. Yksi rakennuksen hienouksista oli myös sen koetinkivi. Tieto Luvatan julkisivusta tuli vasta, kun ra- kennustyöt olivat olleet vuoden käynnissä. – Emme tienneet, mihin läpiviennit ja putkireitit tehdään, kun kuvia ei ollut. Kaikki saatiin kyllä tehtyä, mutta halvemmaksi olisi tullut, jos hanke olisi alusta lähtien suunniteltu aurinkoenergiahankkeeksi, Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink sanoo. Kun pilottijulkisivua asennettiin paikoilleen, keksittiin myös parannusehdotus. Kuparilaatat limittyvät toisiinsa kuin laminaatti. Jos pitkän seinän alkupäässä oleva laatta joudutaan vaihtamaan, on julkisivu purettava koko matkalta. Siksi pitkälle seinälle olisi hyvä rakentaa liittymäkohtia. Klinkin mielestä haastavinta hallissa oli kuitenkin monelle rakentajalle tuttu ilmiö. Perustukset valettiin pakkasilla. – Takana on nyt kaksi pahaa talvea. Valamisen aikainen lämmitys maksoi. Puhutaan isoista rahoista, mutta ei meille. Se oli urakoitsijan riski, Klink kertoo ja antaa energiaa säästävän vinkin muille uimahallinrakentajille. – Älkää tehkö hallia talvea vasten. Harjavallassa aloitetaan uimahallin rakennustyöt juuri oikeaan aikaan: 1.4.2012. Energiakoordinaattoria kaivattiin Uuden uimahallin rakentaminen on paikkakunnalla niin harvinainen, että sattuu – jos yleensä sattuu – kohdalle korkeintaan kerran elämässä kokeneellekaan rakentajalle. Vedenkäsittelyn lisäksi porilaisten piti hallita aurinkoenergia, jota hoiti työmaalla 3–4 urakoitsijaa. – Uimahallin rakentamiseen nivoutuu monta suunnittelualaa. Se on osin arkkitehtuuria, osin LVI:tä, osin vedenkäsittelyä. Vain geosuunnittelu puuttui. Haasteellisinta oli saada kaikki eri alojen osaajat puhumaan samaa kieltä, sillä juuri kellään ei ollut kokemusta aurinkoenergia-asioista. EnerKuntatekniikka 5/2011 9 PORIN UIMAHALLI ■ Kerrosala 8 730 m2 ■ Seitsemän allasta, kuntosali ■ Kustannusarvio 17,5 milj. euroa, aurinkoenergian kustannusarvio 600 000 euroa ■ Työ- ja elinkeinoministeriön tuki aurinkoenergian hyödyntämiseen 206 500 euroa ■ Aurinkokeräimet lämmittävät allasvettä noin 120 000 kWh vuodessa ■ Sähköenergiaa paneeleilla saadaan noin 45 000 kWh vuodessa ■ Rakennuttaja Porin kaupunki ■ Pääurakoitsija MVR Yhty- mä Oy ■ Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy ■ Rakenne- ja VK-suunnittelu Ramboll Finland Oy ■ LVI- ja sähkösuunnittelu Arkins Suunnittelu Oy ■ Putkiurakoitsija LVI-Halli S. Peltomäki Oy ■ Ilmastointiurakoitsija llmas- tointi Salminen Oy ■ Sähköurakoitsija Sähkö-Pori Oy ■ Rakennusautomaatiourakoit- sija Schneider Electric Buildings Finland Oy ■ Vedenkäsittelyurakoitsija CTK-Tekniikka Oy ■ Seinäkeräimet Luvata Pori Oy, muu seinäkeräintekniikka Aurinkotori Oy ■ Kattokeräinjärjestelmä Vehmasputki Oy ■ Aurinkosähköjärjestelmä Naps-Systems Oy gia-asioiden hoitoon voisi palkata oman suunnittelukoordinaattorin, Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen LVI-insinööri Jouni Lehtinen toteaa. Kiinteistö Oy Porin Uimahalliin valittiin jaettu urakkamuoto. Ketjuttaminen kiellettiin, yrittäjä sai myydä ainoastaan kerran työnsä eteenpäin. – Se toimi varsin hyvin. Rakennuttajan kannalta jaettu urakka on yksinkertainen, sillä riskejä ei ole niin paljon. Erikoislaitteet kuten vesiliukumäen, infotelevisiot ja aurinkosähkön tilasimme itse, Porin kaupungin rakennuttaja-insinööri Kari-Matti Haapala kertoo. Viiden prosentin säästö Uima-allasvesien lämmitysenergiasta noin viisi prosenttia saadaan aurinkokeräimillä. Se kuulostaa aika vähältä ollakseen Suomen ennätyshalli. – Aurinkoenergiaa olisi ollut mahdollista hyödyntää enemmänkin, mutta Porissa on tehty periaatepäätös, että halli on kesällä kiinni, Lehtinen myöntää. Energiasta on kuitenkin hyötyä suljetussakin rakennuksessa. Jotta allasvesi ei haihtuisi kesän aikana, se pidetään tietyn lämpöisenä. Lämmitys on edullisempaa kuin veden vaihto uuteen. – Täytyy huomioida, että viisi prosenttia on uimahallin kokonaiskulutuksesta tavattoman iso määrä. Lisäksi aurinkopaneeleilla saadaan sähköenergiaa noin kol- Timo Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä 60–70 prosenttia voitaisiin käyttää uudelleen. 10 Kuntatekniikka 5/2011 Kari-Matti Haapala (vas.) ja Kai Klink lähtevät Porin uimahallin valmistuttua rakentamaan Harjavallan uimahallia. me prosenttia hallin tarvitsemasta sähköstä, Lehtinen kertoo. Porin uusi uimahalli kuluttaa yhteensä noin 2,4 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Lisäpotkua uusiutuvan energian maakuntaan Jotkut ovat epäilleet, ettei 600 000 euron aurinkoinvestointi maksa itseään koskaan takaisin. Rahan ohella hallilla on kuitenkin muita arvoja. Se tukee maakunnan kehitystä. – Satakunnan alue on profiloitunut uusiutuvan energian käyttöön. Alueella on jo nyt paljon osaamista ja teollisuutta, Lehtinen kertoo. Satakunnan ammattikorkeakoulu tutkii aurinkoenergian etäseurantalaitteiden avulla, miten uimahallin laitteet toimivat ja millainen hyöty niistä saadaan. – Insinööritöiden avulla on mahdollista jalostaa tekniikkaa. Sitä kautta voimme saada puolueetonta tietoa, Jouni Lehtinen pohtii. Ympäristönsuojelu on myös osa Porin säästötavoitetta. Vuosina 2008–16 energiankulutuksen tulisi kaupungissa laskea yhdeksän prosenttia. Siirrettävän välisillan avulla altaan voi jakaa kahdeksan tai kuusirataiseksi. ILMASTO JA ENERGIA – Ei se ole mahdotonta. Vaikka uusi uimahalli on merkittävästi suurempi kuin vanha, uskon, että siitä tulee energiatehokkaampi, Lehtinen toteaa. Vaikka energiatehokkuus otettiin monessa kohtaa huomioon, mielessä pidettiin myös käyttäjien toiveet. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaikkea hauskuutta ei energiapihi halli kiellä porilaislapsilta. Hypen ja hyödyn rajoilla – Elämme maailmassa, joka innovoi valtavalla voimalla uutta. Hallitsemattomasti. Järjestelmistä ei aina ole kokemusta. Emme halunneet uimahallista mitään tekniikkahypeä, Lehtinen sanoo. Portit suljettiin vedenkäsitte- lyssä. Uutta kalvosuodatusmenetelmää ei otettu käyttöön. Noin 380 000 uimarin vuotuiset vedet puhdistuvat painehiekkasuodatuksella. Koska se ei yksin riitä, puhdistusta tehostetaan kemikaalein. Lisäksi hallilla ovat varaukset uv-säteilijöille. Ratkaisu on perinteinen. – Se on varma systeemi. Joissakin uimahalleissa hiekkaa ei ole tarvinnut vaihtaa 1970-luvun jälkeen, CTK-Tekniikka Oy:n vedenkäsittelyn erikoisasiantuntija Timo Hallikainen kertoo. Jakomäen uimahallin saneeraajat sen sijaan kokeilivat uudentyyppistä ultrasuodatusta vuonna 2010. Järjestelmän toimittaneen Suomen Allaslaite Oy:n mukaan sen erottelukyky on painehiekkasuodatukseen verrattuna huomattavasti pa- rempi. Uusimman kalvotekniikan ansiosta saadaan vettä, joka ei sisällä mikrobeja. – Pohdimme kalvosuodatusta, mutta emme uskaltaneet ottaa sitä. Suomessa ei silloin ollut niistä juuri kokemusta paitsi teollisuudessa. Silloiset käyttökustannukset olivat korkeat, mutta hinnat ovat tulossa alaspäin, Lehtinen kertoo. Vaikka kalvoja ei tullut, Porissa pohditaan huuhteluvesien lämmön talteenottamista ja hyödyntämistä uudelleen uima-allasvedessä. Pohtimista riittää, sillä käyttökokemusta ei vielä Suomesta löydy. Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää 60–70 prosenttia. Vanha uimahalli suljetaan Kesäkuun lopulla vanhan hallin tulevaisuus oli vielä auki. Yksi mahdollisuus on sen uusiokäyttö, sillä 40-vuotias LVI-tekniikka on tullut tiensä päähän uimakäytössä. – Hallin korjaus ja laajennus olisivat maksaneet enemmän kuin uusi halli, rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink toteaa. LVI-insinööri Jouni Lehtinen arvioi vanhan hallin sopivan liikuntatilaksi, sillä kaukalopallolle ja sählylle kaivataan lisää pelitilaa. Altaat täytettäisiin ja päälle asennettaisiin kansi. Hallin ympärille saatetaan kaavoittaa kerrostaloja, jolloin hallin myynti rakennuttajalle voi olla yksi vaihtoehto. N Porin uudessa uimahallissa myös käyttäjien toiveet on otettu huomioon – joissain tapauksissa energiatehokkuuden kustannuksella. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa. Kaarinassa aurinkokeräimet tuottavat alle prosentin ■ Kaarinassa uimahallin katolle asennetut aurinkopaneelit esilämmittävät osan käyttövedestä ja allasvesistä. Keräimien toimintaa on seurattu nyt kaksi kesää. – Ne ovat toimineet yllättävän hyvin. Tämä on ollut positiivinen kokeilu. Ne alkavat kerätä lämpöä kohtalaisen aikaisin keväällä. Tosin keräimet tuottavat vain noin 0,5–1 prosenttia koko hallin energiatarpeesta, parhaim- millaan 130 kilowattituntia päivässä. Kokonaisuuden kannalta se on olematon määrä, Kaarinan kaupungin tekninen isännöitsijä Taisto Nuutinen sanoo. Halvimmillaan laitteiden takaisinmaksuajaksi arvioitiin seitsemän vuotta, mutta Kaarinassa haluttiin laadukkaampaa tekniikkaa. Sen avulla saadaan parempi hyötysuhde, sillä aurinkokeräinten huomattiin olevan te- hokkaimmillaan lämmitettäessä vettä matalalämpöiseksi. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta. Kuka kokeilisi ilmalämpövesipumppua? – Varaajan säiliö on nyt noin 500-litrainen, mutta se olisi hyvä olla suurempi, Nuutinen arvioi. Kaarinalaisessa kokeilussa katolle asennettiin omakotitalo- käyttöön tarkoitetut aurinkopaneelit, joita tekninen isännöitsijä ei suosittele näin laajamittaiseen käyttöön. Sen sijaan häntä kiinnostaisi kokeilla ilmalämpövesipumppua, joka siirtäisi lämpöä ulkoilmasta veteen. – Saa nähdä, kuka lähtee Suomessa ensimmäisenä tätä kokeilemaan, Taisto Nuutinen hymähtää. Kuntatekniikka 5/2011 11 Pirkkala maksaa miljoona euroa investoinnista ja 15 vuoden käytöstä MAALÄMPÖ tulee Toivion kouluun Pirkkalan kunta uskoo maalämpöön. Kallioperään varastoituneen aurinkoenergian hyödyntäminen valittiin Tampereen rajalla sijaitsevan Toivion ala-asteen uudeksi lämmitystavaksi. Kalliin investoinnin lasketaan olevan 15 vuoden käytössä edullisin. Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Markku Viinamäki (oik.), rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala ja LämpöYkkönen Oy:n Juha Leppälä Toivion koulun maalämpötyömaalla. Urakka on valmis ensi vuoden alussa. TEKSTI Matti Valli KUVAT Merja Ojala NN– Ratkaisu perustuu laskelmiin, Kohteeseen porataan 39 kaivoa. Yhden 200 metriä syvän reiän poraamiseen kuluu aikaa työpäivän verran. 12 Kuntatekniikka 5/2011 joiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana investointi maalämpöön ja sen käyttökustannukset ovat todennäköisesti edullisempi ratkaisu kuin vaihtoehtoiset lämmitystavat, sanovat Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Markku Viinamäki ja rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala. Vuonna 1956 rakennetun koulun saneeraus ja laajennus maaläm- pöratkaisuineen maksaa kaikkiaan vajaat 6,5 miljoonaa euroa. 300 oppilaalle mitoitetun koulun suunnittelutyö käynnistyi 2010 alussa. Kohde valmistuu 2012 kouluvuoden alkuun mennessä. Siihen saakka opetustyö tehdään väliaikaisissa tiloissa. Pääurakoitsijana on Lujatalo Oy. Laajennukseen ja remontoitavaan osaan tulee molempiin kahdeksan perusopetustilaa. Näiden lisäksi rakennetaan liikuntasali sekä omat tilat esimerkiksi teknistä työtä ja musiikkia varten. Maalämpöurakkaan tuli ILMASTO JA ENERGIA kaksi tarjousta. Toteuttajaksi valittiin LämpöYkkönen Oy. Kallein vaihtoehto Maalämpöjärjestelmään kuuluu 39 kaivoa, ja sen maksimiteho on 475 kilowattia. Investointikustannukset ovat 450 000 euroa, mikä on selvästi enemmän kuin muut vaihtoehdot olisivat olleet. Maakaasun perustamiskustannukset olisivat olleet 150 000 euroa ja pellettilämmityksen 250 000 euroa. – Investointivaiheen hintaerot näyttävät suurilta, mutta 15 vuoden aikana niin maakaasu- kuin pellettiratkaisunkin suuremmat käyttökustannukset olisivat tasoittaneet eroja, Viinamäki ja Hinkkala perustelevat. Laskelmien mukaan 15 vuoden aikana investoinnit maalämpöjärjestelmään ja sen käyttökustannukset maksavat kunnalle nykyrahassa yhteensä noin miljoona euroa. Laskelmien teossa kuntaa ovat avustaneet kohteen lvi-suunnittelija Granlund Tampere Oy ja energia-asiantuntija Schneider Electric Buildings Finland Oy. Toivio on omakotitaloaluetta, jonne kaukolämpöverkko ei ulotu, eikä sen käyttöönotosta tehty edes laskelmia. Keskitetty lämmitysratkaisu olisi kuitenkin valittu, jos se olisi ollut mahdollista. Pirkkalassa kaukolämpöverkko kattaa vain kerrostaloalueet. Kaukolämmön toimittamisesta vastaa Tampereen sähkölaitos. Takavuosina kaukolämmön piirissä oli toistasataa omakotitaloa, mutta ratkaisu lopetettiin kannattamattomana. Asukkaatkin halusivat päästä siitä eroon. Tavoitteena vakaa hintakehitys Maalämmön valintaa perusteltiin nimenomaan tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella ja ennustettavuudella. Kallioperästä imettävän energian kokonaishintaan vaikuttaa ainoastaan Kuntatekniikka 5/2011 13 Toivion kouluun rakennettavaan maalämpöjärjestelmään kuuluu 39 kaivoa, ja sen maksimiteho on 475 kilowattia. Investointikustannukset ovat 450 000 euroa. sähkön hinta, jonka osuus maalämmön kokonaiskustannuksista on noin kolmannes. Samaa hintavakautta ei voi odottaa muilta energiamuodoilta. Öljyn maailmanmarkkinahinta heilahtelee poliittisten suhdanteiden mukaan, ja maakaasun hinta on sidottu öljynhinnan kehitykseen. Verottajakin haluaa saada osansa. Maakaasusta maksettavaa veroa nostettiin vuodenvaihteessa 14 prosentilla. Odotettavissa on, että jatkossakin tuontipolttoaineiden käyttöä pyritään verottamaan aikaisempaa enemmän sekä energiapoliittisista että valtiontaloudellisista syistä. Nyt maakaasun hinta on 45 euroa magawattitunnilta, mutta pahimpien skenaarioiden mukaan sen hinta saattaa jopa nelinkertaistua seuraavan 15 vuoden aikana. Maalämmön tuotantokustannukset ovat 34 euroa megawattituntia kohden. Hintaepävarmuus koskee myös pellettiratkaisua. Pelleteistä on nyt ylituotantoa, mutta 15 vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen. Pellettimalli olisi vaatinut isot varastotilat ja jatkuvaa huoltoa, eikä sen ekologisuuskaan keskelle asuinaluetta sijoitettuna ole paras mahdollinen. Pelletteihin verrattuna maalämmön eduiksi katsottiin toimintavarmuus ja huoltovapaus. Öljykattila vastaa varalämmöstä Juha Leppälä maalämpökaivojen urakoinnista vastaavasta 14 Kuntatekniikka 5/2011 maalämpöratkaisuja on kuitenkin tehty. Markku Viinamäki: Investointi maalämpöjärjestelmään ja sen käyttökustannukset maksavat kunnalle 15 vuoden aikana noin miljoona euroa. Elisa Hinkkala: Maalämmön valintaa voidaan perustella tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella. LämpöYkkönen Oy:stä kertoo, että varsin ainutlaatuinen ratkaisu Toiviossa on maalämmön sataprosenttinen mitoitus. – Se tarkoittaa, että järjestelmä tuottaa koulun lämmityksessä sekä vieressä sijaitsevan päiväkodin lämmityksessä tarvittavan energian kaikissa olosuhteissa, jopa 40 asteen pakkasessa. Yleensä maalämmön mitoitusaste on vain 90 prosenttia huipputehon tarpeesta, Leppälä toteaa. Varalämpöratkaisuna toimii koulun vanha öljykattila, joka mahdollisen huoltokatkoksen aikana tai lämpötilan laskiessa käynnistyy automaattisesti. Sähkön varaan varalämpöratkaisua ei voi perustaa, sillä siihen tarvittaisiin tehoa 475 kWh, joka vaatisi ylisuuren sähköliittymän. Viisi kokoomakenttää ja 39 kaivoa Viiteen eri kokoomakenttään porattavat 39 kaivoa yhdistyvät yhdeksi pannuhuoneeseen kulkevaksi putkeksi. Yhden 200 metriä syvän kaivon poraamiseen kuluu aikaa yhden työpäivän verran. Välitysaine on 30 prosenttista bioetanolia. Osa yhden kokoomakentän rei’istä sijaitsee tilapäiskoulun alla. Ne porataan vasta ensi kesänä, kun rakennus on siirretty pois. – Järjestelmää pyörittää 16 kappaletta 30 kilowatin tehoista kompressoria. Ne eivät ole käytössä koko aikaa, vaan automatikka kuormittaa niitä tasaisesti. Niiden laskennallinen käyttöikä Juha Leppälä: Maalämmön mitoitusaste on yleensä 90 prosenttia huipputehon tarpeesta. Toiviossa mitoitus on sata prosenttia. on 21 vuotta, ja tarpeen vaatiessa jokainen voidaan vaihtaa erikseen, Leppälä sanoo. Jäähdytystä kouluun ei tule, mutta joitakin erityisluokkia kuten atk-luokkaa, keittiötä ja toimistorakennuksia jäähdytetään jäähdytyskompressorilla. Koulut yleensä kaukolämmössä Urakkajako on tavanomainen: maalämpöratkaisun ulkopuoliset poraukset ja putkitukset kuuluvat maalämpöurakoitsijalle eli LämpöYkkönen Oy:lle ja sisäpuoliset pumppu-, laite- ja putkiasennukset putkiurakoitsijalle, joka on Kaunisto-Yhtiöt Oy. Jos ongelmia joskus ilmenee, niin kädenvääntöä joudutaan käymään siitä, onko vika putkissa vai pumpuissa. Kaivon lämmöntuottokyky mitataan teknisesti heti porauksen jälkeen. Suomessa tulee harvoin yllätyksiä, mutta esimerkiksi Ruotsissa maaperä saattaa olla niin kalkkipitoista, ettei lämpöä kerry tarpeeksi. Jos tehot eivät riitä, niin reikiä porataan lisää tai tyydytään 95 prosentin tehotavoitteeseen, jolloin öljyllä lämmitettäviä päiviä tulisi vuodessa kaksi tai kolme. LämpöYkkönen Oy:lle urakka oli ensimmäinen toimivaan kouluun tehty maalämpöratkaisu, sillä yleensä koulut sijaitsevat kaukolämpöalueella eikä kaukolämpöä kannata vaihtaa maalämmöksi. Vanhoihin opetuskäytöstä poistettuihin kyläkouluihin Purkuakin pohdittiin Kouluun tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja hyvä ilmastointi, eikä homeongelmia pitäisi syntyä. Vanhasta osasta poistetaan kaikki materiaalit, jotka voivat homehtua, kuten välipohjien rakentamisaikaiset puumuotit. Vanhassa tilassa lattiatilaa pudotetaan alaspäin 50 senttiä, jotta välipohjaan saadaan tilaa nykyaikaiselle IV-tekniikalle. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona pohdittiin myös vanhan koulurakennuksen purkua. Näin olisi tehtykin, mikäli rakennuksen kunto olisi etukäteen tiedetty. Pirkkalan kunta on sitoutunut Motivan energiasäästöohjelmiin. Maalämpöä suositaan siellä, missä se on mahdollista. Uusilla omakotitalotonteilla maalämmön osuus onkin 60–70 prosenttia, ja pohdittavana on kahden kunnan omistaman kiinteistön muuttaminen maalämpöpohjaiseksi. Parin seuraavan vuoden aikana energiakorjauksiin on varattu 450 000 euroa. Niiden kohteena on ollut muun muassa kunnan virastotalo. Vanhainkoteihin on toteutettu kaksi lämmön talteenottojärjestelmää. Juha Leppälän mukaan kallio alueella on kovaa ja siten poraukseen sopivaa. Tampereen seudulla on runsaasti harjumaisia alueita, kuten Pispalan harju, jota porausputki ei pysty läpäisemään. Yllättävin kokemus on ollut se, että 50 metrin kallioporauksen jälkeen vastaan tuli sorakerros. N TOIVION KOULUN MAALÄMPÖ ■ 39 kaivoa ■ Maksimiteho 475 kilowattia ■ Sataprosenttinen mitoitus ■ Investointikustannukset 450 000 € ■ Vaihtoehdot: t.BBLBBTVé t1FMMFUUJMÊNNJUZTé ILMASTO JA ENERGIA HANKINTOIHIN YMPÄRISTÖASENNETTA Markkinaselvitys ennen julkisen hankinnan kilpailutusta auttaa löytämään markkinoilta sopivat palveluntarjoajat ja parhaat ratkaisut. Näin saadaan ympäristö-, elinkaari- ja energiatehokkuusajattelu mukaan hankintoihin. TEKSTI Mia Sinisalo, Verbaali Oy NN Markkinatilanteen selvittä- minen vähentää uuden teknologian hankkimisen riskejä ja antaa selkeämmän kuvan markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista. Huolella tehty markkinaselvitys helpottaa tarjouspyynnön ja sopimusehtojen laatimista sekä hankintamenettelyn valintaa. Se on myös hyvä väline lisätä hankintojen ympäristöystävällisyyttä. Matti Kokkinen on Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana tottunut markkinaselvitysten tekijä. – Länsimetroprojektissa tämä on jo toinen tietopyyntökierros. Hankintalain mukaisessa asetelmassa on tärkeää, että kaikilla on Länsimetron rakennustyöt ovat louhintavaiheessa. Suomen suurin infrahanke valmistuu 2015 lopulla. tasapuoliset mahdollisuudet tulla kertomaan, miten he haluisivat tämän asian hoitaa. On meidänkin etumme, että ne jotka tulevat myöhemmin tarjoamaan, tuntevat hankkeen mahdollisimman hyvin, Kokkinen painottaa. – Osa markkinasta on aktiivista, ja pitää itse meihin päin yhteyttä. Tietopyyntö auttaa kanavoimaan yhteydenotot samaan paikkaan. Näin hankintayksikkö pysyy kartalla tarjonnasta, Matti Kokkinen korostaa ta kun puhutaan metroasemasta, ratkaisun täytyy toimia ja olla turvallinen, Kokkinen toteaa. Missään länsimetroprojektin tietopyynnöissä ei ole ollut ympäristökriteeriä. Hankintojen painopiste on syyskesällä 2011 louhinnoissa. Ne ovat tarkkaan säädeltyä työtä, jossa ympäristövaikutusten minimointi ja seuranta ovat alaan sisäänrakennettuina. – Ympäristöasioissa olemme tiiviissä yhteistyössä Elyn ja Avin kanssa, Kokkinen korostaa. Tekijöiden löytäminen vaatii työtä Tietopyynnöt ovat tuoneet potentiaalisia uusia tekijöitä, eivät niinkään uusia innovaatioita Länsimetro Oy:lle. – Eikä ole ollut tarkoituskaan. Tiedän jo nyt tarjonnan kaapelireittien palosuojauksen, tärinäeristyksen, pintamateriaalien laattojen ja keraamisten levyjen puolelta, Kokkinen vakuuttaa. – Mitä eriskummallisempi ja suppeampi ala on, sitä erikoistuneempia toimijat ovat. Meillä on jatkuva haku päällä. Monenlaisia yhteydenottoja saadaankin, luolamaalaajista itsevalaisevaan lasiin. – Hieman odottelen, että tulisi jotain aurinkokennoihin perustuvaa asiaa tai ideointia, mut- Ympäristövaikutukset esiin markkinakartoituksessa Isa-Maria Bergman vetää Motivan julkisten hankintojen neuvontaa, jonka tehtävänä on edistää ympäristökriteereiden huomioimista kaikissa hankinnoissa. Neuvonta perustettiin alun perin ympäristöteknologiahankintoja varten, mutta lähes kolmivuotisen toimintansa aikana se on laajentunut myös materiaalija palveluhankintoihin. Bergman korostaa markkinavuoropuhelun mahdollisuuksia. Parhaimmillaan se ilmoittaa hyvissä ajoin markkinoille tulevien vuosien tavoitteet. Markkinakartoitus on myös hyvä tilaisuus selvittää tulevien palveluiden tai laitteiden ympäristövaikutuksia Länsimetro Oy Länsimetro Oy Markkinaselvitys on tie parhaisiin ratkaisuihin Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on tottunut markkinaselvitysten tekijä. koko elinkaaren ajalta. – Markkinakartoittamista on sekin, ettei puhu pelkästään vanhan toimittajan kanssa. Vuoropuhelun laajentaminen on tärkeää. Vain siten tietää, mitä voi vaatia, ja saa parhaimman ratkaisun. Osto-osaamista voi kehittää Bergman peräänkuuluttaa ajattelutapojen muutosta hankinnoissa. – Kuntien ympäristöteknisissä hankinnoissa ympäristöystävällisyydessä on vielä paljon kehitettävää. Kyse ei ole vain ympäristöasioista vaan osto-osaamisesta yleisemmin. Kun pohditaan hanKuntatekniikka 5/2011 15 kintatarvetta, pöydän ääressä pitäisi olla muitakin kuin teknisen toimen johtaja, Bergman sanoo. Motiva neuvoo, miten elinkaariajattelua voidaan soveltaa tarveharkinnassa ja luoda siitä avoin osallistava prosessi, kun haetaan uusia toimintatapoja ja kustannussäästöjä. – Hankintayksiköt sanovat, että vaikka he vaatisivat sitä ja tätä, niin vaatimuksiin ei vastata. Mielestäni kyse on osto-osaamisen puutteesta. Huonoja diilejä ei tarvitse tehdä, koska on olemassa tapoja saada, mitä haluaa. Isa-Maria Bergmanin mukaan se vaatii kuitenkin asennetta ja ennakointia. – Rakentamisessa on monta toimijaa, mutta harvemmin ketään, jolla on osto-osaamista. Kyse ei ole ympäristötiedon puutteesta vaan siitä, ettei hallita sopimusprosessia. N Kunta.tv:n haastatteluvideo aiheesta: thttp://www.kunta.tv/web/ guest?ﬁleId=69598 Vihreille ajoneuvoille hankintadirektiivi ■ Motivan Isa-Maria Bergman näkee, että auto- ja kuljetusala on helppo saada ympäristöasioissa liikkeelle. – Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan vihreiden ajoneuvojen hankintadirektiiviä. Tämä velvoittaa hankintayksiköt huomioimaan ajoneuvojen energiatehokkuuden ja päästöt. Hankintayksiköiden tulisi huomioida myös kuljetusalan energiatehokkuussopimus ja vaatia palveluntarjoajilta energiatodistusta, Bergman sanoo. Sähkö- ja hybridiautot yleistyvät yhteistyöllä Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio painottaa markkinan kehittämisessä kaikkien yhteistyötä. – Ilmastonmuutos on pakottanut kehittämään sähköautoja ja muita vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Polttomoottorien päästöt tippuvat 5 prosenttia vuodessa. 10 vuodessa se on jo 50 prosent- tia. Kunnille polttomoottoriautot ovat varteenotettava vaihtoehto. Työsuhde- ja kuljetusajoneuvoiksi on tarjolla paljon alle 100 g/km päästäviä autoja. Kallio ei usko, että kuluttajat alkavat hankkia sähköautoja, elleivät kunnat yhteistyössä sähköja energia-alan yritysten kanssa luo niille infrastruktuuria. – Sähköautot tarvitsevat latauspisteitä, joiden rakentaminen on helpointa uudisrakentamisen yhteyteen. Hankinnoissa kunnat voivat näyttää esimerkkiä. Niillä on paljon kuljetustarpeita, joihin sähköautot sopivat hyvin, Tero Kallio sanoo. Ympäristökriteerit hinnan rinnalle Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio muistuttaa painokkaasti, että ympäristökriteerit ovat kahden kauppa. – Odotamme, että julkisissa ajoneuvo- ja kuljetuspalveluiden hankinnoissa ympäristökriteerit tulevat kilpailutuksiin hintakriteereiden rinnalle, jotta palvelut todella hankittaisiin ympäristövastuuta kantavilta yrityksiltä. – Meillä on 6 500 jäsentä. Mukana on paljon yrittäjiä, jotka panostavat monipuolisesti ympäristön huomioimiseen ajoneuvoja kuljetuspalveluissa. Eihän kukaan voi tarjota palvelua niin, että maksaa katteestaan ympäristöystävällisyyden kehitystoimet ja lopulta häviää kilpailussa toiselle yrittäjälle, joka ei ole niitä tehnyt, Moisio korostaa. Kuljetuspalveluiden ympäristöystävällisistä hankinnoista on tietoa Traﬁn ja Motivan hankintapalveluiden sivuilla. Apua saa mm. biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden kilpailutukseen, ekoautoiluun sekä raskaan kaluston hankintaan. t www.motivanhankintapalvelu.ﬁ twww.traﬁ.ﬁ ///+'$'&'% !8! 9 ! " $"'$,!0(' & !& &++2+!,,$--+! ,('".+,,#-(-&#!&# !,1#+&"&#' ,!+!!& +,!+!!&-$ "#'%'&!(-'$!+,"!&&'.,!!.!+,,-$.!+--&*,#!+-, &2 ,2.11#+!&#' ,%!+(!##'"&".!*#!+,1+$-!&+--&&!,,$--& -*&!++1%(2*!+,3++2 %++-"&(!&'(!+,'&#+,2.!&%$$!&"#'&+(,!& # !,,2%!&&,2%2&(2!.2&" -'%!+&$!!#-&,(!#'!$$! *2 *#&,%!&&'&#+#!&&.!&,%'$!.,#1+++2+!,,& %,*!$!,"*#&&-+#'%('&&,!,&*!+&*-+,! 1%(2*!+,3,!,'!&&$!!#-&,(!##'"& $$!&&'!&,!"'&#,.'!,,& '&('+!,!!.!&&&*!"#'$'!&&,+ ,*,,--%'*5+&# !,1#+&! -,,%!!&%--,,-.!!& .,!%-#+!!&+,2.2# !,1+.("&"$$+$-!&'+$, %-''+,%13+,2*#2&(!&'(!+,&*"'$$'&%13+!&-,$,-! &&+1&*!,-)-&$%++-,"2*"+,,22&+%&!#& +%++(!#++ ! 2!.! .&!&& $,1 #1$2&,! #1$2 - 0 #'$&%++#'$-%-+5 16 Kuntatekniikka 5/2011 8 88888 6'3$%/,/(.&%/34#,)054).4&2.&4)33:.7466 !)&2#),&3#-#,,##15#.#,&-&335),,# ,/+#+554#)3:4)&4/*# /3/)44&&33#666#15#.#,&%/- ILMASTO JA ENERGIA Uusi verkkopalvelu on tullut jäädäkseen Ilmasto-opas.ﬁ kertoo kattavasti ilmastonmuutoksesta Syyskuussa avautuva Ilmasto-opas.ﬁ -verkkopalvelu vahvistaa ilmastonmuutosviestintää ja helpottaa ilmastotiedon etsijän ja käyttäjän työtä. Käyttäjä etsii tiedon itse, asiantuntijat keskittyvät nykyistä enemmän konsultoimaan käyttäjää. Ilmasto-opas.fi -verkkosivuston kuntaosiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta sektorilta, tässä jätehuollon näkökulmasta. A. Karhu, Ilmatieteen laitos Haanpää, Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus tuskeskus. Kehityshankkeen osarahoittaja on EU LIFE07 (INF/ FIN/000152 CCCRP). NN Ilmasto-opas.fin tavoitteena Verkkopalvelussa on neljä pääosiota Uudessa verkkopalvelussa on neljä pääosiota: muutoksen syyt ja seuraukset, kartat, kuvaajat ja datat, käyttäjäryhmille räätälöidyt osiot sekä ajankohtainen tieto. Muutoksen syyt ja seuraukset -osioon kootaan useita satoja yleistajuisia artikkeleja ilmastonmuutoksesta helppokäyttöiseksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi. Osio kattaa kaikki ilmastonmuu- ● Juha ● Simo on pirstaleisen ilmastonmuutostiedon kokoaminen yhteen helppokäyttöiseen palveluun. Ilmasto-oppaan visio on olla suomalaisten ensimmäinen verkkosivu heidän etsiessään tietoa ilmastonmuutoksesta, muutoksen hillinnästä tai siihen sopeutumisesta. Ilmasto-oppaan rakentavat yhdessä Ilmatieteen laitos, SYKE ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulu- toksen osa-alueet tasapuolisesti: ilmastotieteen, Suomen muuttuvan ilmaston, vaikutukset, sopeutumisen ja hillinnän. Kartat, kuvaajat ja datat -osio sisältää Suomessa uudella tavalla esitettyä ilmastotietoa. Osiossa on tulevaisuudessa mahdollista tutustua erilaisiin malli- tai havaintoaineistoihin. Osa aineistosta on tarjolla myös ladattavaksi ei-kaupalliseen käyttöön. Tarjolla tulee olemaan ilmastohavaintoja, ilmastoskenaarioita, havaintoja sekä mallituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä sopeutumisesta. Aineistossa käytet- tävä alue, aika, päästöskenaario ja ilmastosuure ovat valittavissa kiinnostuksen mukaan. Kuntalaisille ja erityisesti kuntapäättäjille suunnattua ”Kuntien ilmasto-opasta” on työstetty yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Kunta-osiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta sektorilta, esimerkiksi maankäytön suunnittelun, teknisen toimen ja sosiaali- ja terveystoimen näkökulmista. Osiosta löytyy myös esimerkkejä jo toteutetuista hillintä- ja sopeutumisratkaisuista. Ajankohtaista tietoa -osioon on tavoitteena toimittaa eri toimijoiden ilmastouutisia ja tuoreita tutkimustuloksia kootusti linkkien avulla saataville. Osion sisällöt kootaan muun muassa yliopistojen ja tutkimuslaitosten, ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen, ja vastaavien tahojen uutiskirjeistä ja tiedotteista. Kuntien ilmasto-opas kunnille ja kuntalaisille Kuntien ilmasto-oppaan avulla voi päästä kärryille ilmastonmuutoksen keskeisistä vaikutuk- KUHILAS paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon ● Lotta Mattsson asiantuntija Suomen Kuntaliitto ■ Kuntien kasvihuonepäästöt on jatkossa mahdollista laskea entistä monipuolisemmin KUHILASlaskentatyökalulla. Uudessa laskentatyökalussa otetaan huomioon kulutusperusteiset päästöt, jolloin saadaan lasketuksi kotitalouksien ja julkisen sektorin kulutuksesta ja investoinneista aiheutuvat päästöt. Aiemmin kunnat ovat pysty- neet laskemaan suorat kasvihuonekaasupäästönsä, kuten energiasektorin, teollisuuden, maatalouden tai jätehuollon päästöt KASVENER-laskentamallilla. Myös KASVENER-mallia kehitetään samanaikaisesti siten, että suorien kasvihuonekaasujen päästölaskenta helpottuu. KUHILAS-työkalua voidaan käyttää KASVENER-mallin rinnalla, jolloin pystytään laskemaan kunnan kokonaisvaikutus ilmastoon eli hiilijalanjälki. KUHILAS-työkalua käytetään aluksi pääkaupunkiseudun kuntien päästölaskentaan. Pääkaupunkiseudulla merkittävimmät välilliset päästöt ovat elintarvikehankinnat, kulutustavaroiden hankinta, rakentaminen ja rakennusmateriaalien hankinta, matkailu ja mökkeily. Jatkossa hiilijalanjälki on mahdollista laskea kaikissa Suomen kunnissa. Työkalu auttaa kuntia kohdentamaan omia toimenpiteitään ilmaston huomioon ottamiseksi sekä viestimään kunnan asukkaille ja työpaikoille toimen- piteiden ilmastohyödyistä. KUHILAS-laskentamallin on tarkoitus olla valmis vuoden loppuun mennessä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanketta rahoittaa työja elinkeinoministeriö, SYKE ja hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat HSY sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. www.ymparisto.ﬁ/default. asp?contentid=385661&lan=FI Kuntatekniikka 5/2011 17 TUSKOULU N A A J .ael.ﬁ TU L AA TUTUS AAMME www NT TARJO VESIHUOLTO $!% ,+#,*)(',, !%!$%$ ())(',, $! &,'(',, $!$ -,'(',, ! -,'(',, $ ,/#,),'(',, $ ,*#,-,,(',, $! $ +,,'#*,,(',, ,+#,-,((',, YMPÄRISTÖ $! $$ $% $!!$% ,+#,*)(',, *,'(',, (#+,,(',, $!$$$$$ ((#(*,,(',, $! % (),,#,,((',, JÄTEHUOLTO $ *#),')#,,,,(',, %!'&'&'',.,'!" 18 Kuntatekniikka 5/2011 sista omalla toimialallaan, vaikka muutoksen syyt ja seuraukset olisivatkin jääneet aiemmin vieraiksi. Joillain toimialoilla ollaan ilmastotyössä muita pidemmällä, eikä kaikilta toimialoilta välttämättä vielä löydy konkreettisia esimerkkejä toteutetuista hillintä- ja sopeutumistoimista. Jatkuvan toimitustyön lisäksi käyttäjiltä toivotaankin aktiivista otetta portaalin kehittämisessä, jotta tietoaines täydentyy jatkuvasti reaaliajassa ja toimivat hillintä- ja sopeutumiskeinot saadaan nopeasti laajemman yleisön tietoisuuteen. Usein ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ovat monelle toimialalle yhteisiä, kuten kiinteistöjen ylläpidon suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin terveystoimessakin. Lyhyet yhteenvetoartikkelit hillintä- ja sopeutumishaasteista voivat parhaimmillaan tarjota kiinnostavia yllätyksiä keinoiksi vähentää päästöjä ja varautua kielteisiin muutoksiin. Yhtä tärkeää on säilyttää kokonaiskuva kunnan eri toimialoilla toteutettavien hillintä- ja sopeutumistoimien kokonaisvaikutuksesta ja mahdollisista ristiriidoista. Kuntien ilmasto-oppaan lyhyiden artikkeleiden lisäksi sivuille linkitetty materiaali ja oppimismoduulit auttavat kohti ilmastonmuutoshaasteen syvempää ja kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä. Ensiesittely syyskuun Kuntamarkkinoilla Vuonna 2007 alkaneen kehityshankkeen loppurutistus on käynnissä. Ilmasto-opas.fi -palvelun suomenkielinen versio aukeaa syyskuussa. Mahdollisimman kattavat kieliversiot sivustosta julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi joulukuussa 2011. Osittain palvelu tullaan julkaisemaan beta-versiona. Sitä esitellään ensimmäisen kerran Kuntamarkkinoilla Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikön tiloissa 14.–15.9. sekä ”Ilmastoallianssi kuntien il- mastotyön tukena” -seminaarissa 15.9. klo 12. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus järjestää loka-marraskuussa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, SYKE:n ja ilmastotyöstä kiinnostuneiden kuntien kanssa seminaarisarjan, jonka tilaisuuksissa pääsee ohjatusti tutustumaan portaaliin ja sen sisältöihin. Samalla voi keskustella laajemminkin paikallisesta ilmastotyöstä, esimerkiksi kunkin alueen keskeisistä sopeutumishaasteista ja hillintämahdollisuuksista. Seminaaripaikat ja tilaisuuksien ajankohdat tarkentuvat alkusyksyn aikana. Ilmasto-opas.ﬁ tulee jäädäkseen Hanke, jonka puitteissa sivustoa rakennetaan, päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä eteenpäin sivuston ylläpidosta, ajantasaisuudesta ja kehittämisestä vastaavat mukana olevat organisaatiot. Useat ministeriöt osallistuvat sivuston ylläpidon rahoittamiseen hallinnonalojen välisen ilmastoviestinnän ohjausryhmän kautta. Ilmasto-oppaan toivotaan nopeasti vakiintuvan tunnetuksi ilmastotiedon jakelukanavaksi ja tärkeäksi osaksi ilmastoviestintää. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset ilmastonmuutostietoa tuottavat tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä viranomaistietoa tarjoavat julkiset organisaatiot sivuston sisällöntuottajiksi. ”Kunnille ja kuntalaisille” -osion ei ole tarkoitus jäädä ainoaksi käyttäjäryhmälle räätälöidyksi osioksi. Seuraava, lukioille suunnattu pilotointihanke alkaa Opetushallituksen tukemana syksyllä 2011. Ideointivaiheessa ovat myös matkailuyrittäjille, metsäsektorille ja maataloustuottajille suunnatut osiot. N Ilmasto-oppaan esittelysivut jo verkossa: thttp://ilmasto-opas.ﬁ Ilmasto-oppaan projektisivut: thttp://ilmatieteenlaitos.ﬁ/cccrp Belarus S uomi-Valko-Venäjä -kauppayhdistys (katso www.svvky.ﬁ tai www.fbta.eu) kutsui kesäkuussa katselemaan projektinäkymiä Valko-Venäjällä. Useimmat suomalaiset tietävät maasta ennestään vain mehumaijatasoisen maarakennusliikkeen lyhytkuvauksen Isä, poika ja Belarus. Traktorit ovat siis vahvoja ja kestäviä. Minskissä vallitsee vilkas rakennusboomi, mutta näkyy myös, että projektien loppuun saattaminen on siellä täällä keskeytyksissä. Kaksirataista metroa aiotaan jatkaa lounaaseen kolmella asemalla. Kaupunki laajenee myös kehän ulkopuolelle, varsinkin 40 km:n päässä idässä sijaitsevan lentoaseman suuntaan. Arkkitehtuuri on omaperäistä ja rakennustekniikka asiallista. Elementtien ja paikalla rakentamisen suhde on 50/50. Vuoden 2014 jääkiekon MMkisojen tarvitsemien tilojen osalta olisi vetoapu tarpeen. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Evgeni Vorsin lähettää terveisiä Suomeen. Ehdotukset projektihallinnosta ja rahoituksesta ovat tervetulleita. Pahassa paikassa Belarus eli Valko-Venäjä on pintaalaltaan 207 595 km2, väkiluvultaan 9,7 miljoonaa. Sen bkt on 49 mrd. $ (Suomen 171) ja pääkaupunki Minsk, 1,8 miljoonaa asukasta. Maa on kuulunut yleensä Puola-Liettuaan tai Venäjään ja on ollut itsenäinen vasta 1991 alkaen. Minskillä on ollut tietty vapaakaupunkiasema jo yli 500 vuotta. Tästä johtunee, että ennen isoja sotia Minskin asukkaista oli puolet juutalaisia. Keskisen ja itäisen Euroopan välissä sijaitseva maa jää usein myllerrysten jalkoihin. Pari esimerkkiä puhuu paljon. Toisessa maailmansodassa natsimiehityksen aikana 1941–44 sai surmansa joka neljäs asukas ja Minskistä hävitettiin 90 prosenttia. Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys 1986 saastutti 23 prosenttia Belarusin pinta-alasta. Maa on melko tasaista, varsinkin eteläisellä Pripetin laajalla suoalueella, jonne Suomenkin suoväki tekee opintomatkoja. Minskin ympäristössä on kukkuloita, jotka antavat aiheen kutsua pohjoispuolta Belarusin Sveitsiksi. Vahva maatalouspohja Belarus on hienoa viljelysmaata vaikuttaen kyllä nykyisin osittain vajaakäyttöiseltä. Ehkä syynä on ollut rajojen siirtely Puolaan kuuluneissa länsiosissa. Presidentti A.R. Lukashenka on neuvostoajan kolhoosinjohtaja, mikä selittää hänen vakaan olemuksensa. Varmaan maata johdetaan samoilla periaatteilla kuin kolhoosia, jossa ei käytetä rahaakaan. Belarusin rupla ei ole kovin hyvin pitänyt arvoaan, ja maassa on kova rahapula. Bella Chagall esittelee kirjassaan Palavat sydämet juutalaisperheen pikkutytön näköaloja maan antimiin: ”Kaksi isoa läpimärkää talonpoikaa kiskoo perässään kastuneita painavia säkkejä. Niistä pursuaa vettä kuin räystäistä. Vesi kurahtelee miesten saappaissa... Säkeistä vierii kaalinpäitä, pyöreitä, valkoisia, niin kiharaisia ja niin puhtaita. Jokaisen päällä näyttää olevan valkoinen pitsimyssy. Kaalit lentävät toinen toisensa jälkeen. Jokainen tekee kuperkeikan, tungeksii, nojautuu toisen poskea vasten.” Viulunsoittaja katolla ● Pekka Rytilä on Ehkä tunnetuin valkovenäläinen on taidemaalari Marc Chagall (1887– 1985), nerokas uneksija Vitebskistä. Hän syntyi Venäjän keisarikunnassa vanhimpana juutalaisperheen kahdeksasta lapsesta. Hänen nimensä Moiše Segal venäläistettiin Mark Zaharovitš Šagaloviksi edelleen muotoon Šagal, josta ranskalaisittain syntyi Marc Chagall. Hän oli bolshevikkiajan alussa kulttuurikomissaarinakin ja perusti kotikaupunkiinsa taideakatemian. Chagall lähti Neuvostoliitosta jo 1922 Berliinin kautta Pariisiin. 1970 hän tarjosi Vitebskiin 13:a alkuperäismaalaustaan, mutta hallinto kieltäytyi niitä vastaanottamasta, joten siellä on museossa vain jäljennöksiä. Chagallin usein käyttämiä symboleja olivat lehmä, puu, kukko, viulisti, kaappikello, kynttilänjalka, ikkunat ja Vitebskin talot. Itäisen Euroopan vanhaa kukoistavaa juutalaiskulttuuria kuvaa musikaali Viulunsoittaja katolla. Sen tunnetuimpia lauluja ovat Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä, laskee päivä. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein ja säveltänyt Jerry Bock. Laulujen sanat kirjoitti Sheldon Harnick. 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Minskin keskustaa hallitseva satavuotias roomalaiskatolinen Punainen kirkko rakennettiin Vaynilovichin perheen nuorina kuolleiden lasten Simeonin ja Helenin muistoksi. Se selvisi sekä natseista että neuvostoajasta. Etualalla maanalaisen ostoskeskuksen kattokupu. Viulunsoittaja on Chagallin maalauksissa usein toistuva aihe. Se antoi nimen myös huippumusikaalille Viulunsoittaja katolla. Kuntatekniikka 5/2011 19 Ruukkikylästä halutaan rakentaa kestävän kehityksen ja laadukkaan slow life -elämäntyylin näyteikkuna. Raasepori ja yhtiö sopivat omistuksen ja vastuiden Fiskarsin ruukkikylästä vireä eko Fiskarsin ruukkikylästä yritetään kehittää ympäri vuoden vireä taajama, jossa infrastruktuuri, matkailu, rakennukset ja asuminen edustavat kestävää kehitystä. Kehityshankkeen mahdollistaa uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa tehty maankäyttösopimus, joka syntyi pitkien ja vaikeitten neuvottelujen tuloksena. Haasteina ovat syrjäinen sijainti ja heikohkosti toimiva joukkoliikenne. 20 Kuntatekniikka 5/2011 TEKSTI ja KUVAT Heikki Jaakkola NNFiskars-yhtiön kiinteistö- osaston johtaja Tomas Landers kertoo kunnianhimoisista suunnitelmista yrityksen syntypaikan kehittämiseksi. Raaseporin kaupungissa sijaitseva historiallinen ruukkikylä on nykyisin elinvoimainen kesäpaikka, jonka tunnettavuus ja brändi ovat hyvällä mallilla. Turistikauden ulkopuolella ruukki on kuitenkin hiljentynyt ja palvelutarjonta kutistunut hyvin vähiin. Ympärivuotisia asukkaita on 600, joista yli puolet tekee työtä ruukkikylässä. Matkaa Turkuun ja Helsinkiin on lähemmäs sata kilometriä. Kylästä haluttaisiin ympärivuotisesti vilkas taajama, missä asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu missään vaiheessa säästöliekille. Vakituisten asukkaiden määrää halutaan kasvattaa tuntuvasti. Tähän uusi kaava ja Raaseporin kaupungin kanssa solmittu maankäyttösopimus antavat hyvät mahdollisuudet. Kaava mahdollistaa 140 omakotitontin rakentamisen ruukkikylässä ja sen lähiympäristössä. – Kaupunki on luvannut toimittaa kunnallistekniikan vuosittain noin kymmenelle rakennuspaikalle, Tomas Landers sanoo. – Tavoitteena on saada tontit myytyä suunnilleen samaa vauhtia kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo olemassaolevan keskustan tiivistämisellä ja edetä myöhemmin ruukkikylän ”periferiaan”. Kaavoitus haastavaa Uuden kaavan tarve on ollut Landersin mukaan ilmeinen vuosikaudet. Sekä asuntojen YHDYSKUNTA – Uudella kaupungilla ei ollut vielä selkeää politiikkaa maankäytön kehittämisestä eikä käytännössä kouliintunutta virkakoneistoa neuvottelujen hoitamiseen, Landers toteaa. jaosta taajama että palvelujen tarjonnasta on ollut huutava pula. Erityisesti majoituspalveluista on ollut pulaa turistien ja kokousvieraiden suosimassa kylässä. Parantamisen varaa on ollut myös julkisissa tori-, puisto- ja paikoitusalueissa. Landers kertoo, että ajan tasalla olevan kaavan valmistelua on hidastanut etenkin kuntarakenteen muutos. Uuden kaavan valmistelu alkoi jo kuusi vuotta sitten, jolloin neuvottelukumppanina oli Pohjan kunta. Kunta ajautui kuitenkin toimintakyvyttömään tilaan päätyen lopulta osaksi uutta Raaseporin kaupunkia. Neuvottelut uuden kaupunginkaan kanssa eivät olleet helppoja. Monimutkainen maankäyttösopimus Uusi kaava ei merkitse pelkästään karttaan piirrettyjä tontteja, puistoja ja muita alueita. Kaupungin ja yhtiön välillä on solmittu monimutkainen maankäyttösopimus, missä on määritelty uudelleen sekä omistuksia että ylläpitovastuita. Kaavoitus oli erityisen haastavaa, sillä alueella kohtaavat taloudelliset, historialliset ja luontoarvot. Koska ruukkikylä on Fiskarsyhtiön silmäterä, yhtiö otti sopimuksessa vastuulleen muutamia normaalisti kunnalle kuuluvia tehtäviä kuten torien, parkkipaikkojen, teiden ja kävelysiltojen rakentaminen ja ylläpito. – Infrastruktuurin on oltava teknisesti toimivaa mutta sovittava samalla vanhan ruukkikylän henkeen. Vanhoja hiekkateitä tai alueen lukuisia siltoja ei voi asfaltoida ja remontoida pelkästään teknisten näkökantojen perusteella, Landers painottaa. Kestävää kehitystä Landersin mukaan ruukkikylästä halutaan rakentaa kestävän kehityksen ja laadukkaan slow life -elämäntyylin näyteikkuna. Brändin halutaan heijastuvan toiminnassa, kunnallistekniikassa, rakennuksissa ja asumisessa. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä Työtehoseuran ja Greenbuild Oy:n kanssa, joka on lanseerannut ruukkikylään sopivan Ekoelias-talomalliston. Landersin mukaan avainmääreitä ovat puurakentaminen, energiatehokkuus, elinkaariajattelu sekä yksinkertaisuus, joka ei nojaa raskaaseen talotekniikkaan. Avaintekijä on myös laatu. Talojen halutaan kestävän yli sata vuotta ja palvelevan useampia sukupolvia. – Myös ulkonäköä ajatellen alueelle on hahmoteltu rakennustapaohjeet yhteistyössä Raaseporin rakennusviranomaisten kanssa. Kestävää kehitystä edustava rakentaminen yritetään samalla tehdä alueella mahdollisimman helpoksi, Landers korostaa. Oma vesivoimala suunnitteilla Osa uusista kodeista voi halutessaan liittyä kylän kaukolämpöverkkoon, jonka lämpö tuotetaan lähimetsistä saadulla hakkeella. Kylää halkovaan jokeen on jo pitkään puuhattu pientä vesivoimalaa, jollainen paikalla on aiemmin ollutkin. – Voimalan toteutuminen on kuitenkin vielä täysin avoin. – Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keskustan tiivistämisellä, Fiskars-yhtiöiden kiinteistöosaston johtaja Tomas Landers sanoo. Voimalan rakentamisessa olisi huomioitava myös joen oma taimenkanta, jonka elinaluetta haluttaisiin laajentaa nykyisestä. Lähiruokaa luomupelloilta Sekä asukkaiden että vieraiden tarpeisiin halutaan tuottaa lähija luomuruokaa, jota toivotaan syntyvän yhtiön omistamilla pelloilla ruukkikylän liepeillä. Peltoalaa on paljon, koska yhtiöllä oli vielä viime vuonna omaa viljelytoimintaa. Nyt peltoalaa on vuokrattu luomuviljelijöille. Landers uskoo Fiskarsin ruukkikylästä saatavien kokemusten hyödyntävän myös muiden vastaavien alueiden kehitystä. Hän huomauttaa Suomessa olevan paljon vanhoja teollisuustaajamia, joiden tulevaisuutta on mietittävä uudelta pohjalta. – Toivotankin kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi Fiskarsiin katsomaan, kuinka uudet suunnitelmat saadaan pelittämään täällä. Joukkoliikenne on heikko lenkki Yhtenä uhkana suunnitelmien toteutumiselle lienee sekä yksityisautoilun että joukkoliikenteen kallistuminen. Ongelma tosin koskettaa monia muitakin kaupunkikeskustojen ulkopuolella olevia yhteisöjä. Joukkoliikenteen kehittämi- Fiskarsin ruukkikylässä tuotetaan luomulähiruokaa ja rakentamisessa kunnioitetaan vanhan kylän ilmettä. Kuntatekniikka 5/2011 21 !! " ! ##" ! ! ! ## !!! !!"####%"# #"#!# ! "" Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia nen olisi nyt Landersin mukaan keskeisen tärkeää ruukille. Helsingistä ja Turusta pääsee junalla läheiseen Karjaan taajamaan, mutta reilu kymmenen kilometrin matka tästä eteenpäin voi mennä vaikeaksi. – Paikallisliikenteessä olisi paljon parantamisen varaa. Yhtiö itse järjestää kesäviikonloppuina normaaliliikennettä täydentäviä bussivuoroja Karjaan ja ruukkikylän välillä. – Rooli on jokseenkin omituinen Fiskars-yhtiölle, minkä takia toivommekin Raaseporin kaupungin sekä yksityisten liikennöitsijöitten kiinnostuvan asiasta nykyistä enemmän. Kuka hyötyy, kuka maksaa Raaseporin hankejohtaja, entinen tekninen johtaja Kaj Lindholm on osallistunut neuvotteluihin kunnan puolelta. Sopimus hyväksyttiin lopullisesti Raaseporin kaupunginvaltuustossa kesäkuun alussa. Helppoja neuvottelut eivät kuitenkaan olleet. Pohjan kunnan vaihtuminen Raaseporin kaupungiksi laajensi tuntuvasti näkökulmaa tuoden pöydän ääreen lisää neuvottelijoita. Alueen kaavoitus ja uusi maankäyttösopimus sisälsivät myös uusia velvoitteita ja kustannuksia kaupungille. – Omistusta ja velvotteita jaettaessa oli mietittävä tarkoin, kuka mistäkin hyötyy ja kuka mitäkin maksaa. Jottei kummal- lekaan osapuolelle kertyisi turhia kustannuksia, infrastruktuurin rakentaminen tullaan sovittamaan vuosittaisten rakentamisohjelman tarkistusten avulla mahdollisimman ”tosiaikaisesti” yhteen sen tarpeen kanssa, Lindholm sanoo. Maankäyttösopimuksen läpimenoa varmistettiin ottamalla poliitikkoja mukaan valmisteluun. Näin varmistettiin sopimuksen lopullinen hyväksyntä valtuustossa. Ruukkikylän brändi ja tekninen toimivuus Itse kaavoituksessa tekninen toimivuus oli yhdistettävä historiallisen ruukkikylän brändiin, mikä on tärkeää Raaseporillekin. Työ edellytti melkoista miettimistä, koska kylä ei ole nykyäänkään mikään ulkoilmamuseo vaan elinvoimainen taajama, missä tarvitaan raskastakin liikennettä. – Liikenneväylien suunnittelussa oli huomioitava myös rekkakuljetusten, huolto- ja hälytysajoneuvojen pääsy tarvittaviin paikkoihin. – Vuosisatojen varrella kehittyneet kulkureitit lukuisine siltoineen eivät välttämättä vastanneet parhaimmalla tavalla tämän päivän tarpeita, Kaj Lindholm toteaa. Vahva yhteys Billnäsiin Fiskarsin ruukkikylän kehittämisessä pidetään Lindholmin mu- FISKARSIN RUUKKIKYLÄN KAAVOITUS ■ Kaava-alueen laajuus on 431 ha. Rakennettavien tonttien määrä on kaikkiaan 140. Laajennuksen myötä ruukin asukasmäärän odotetaan 30 vuoden kuluessa tuplaantuvan nykyisestä 600:sta. ■ Asemakaavoihin sisältyy katuja noin 25 km. Kadut siirtyvät kaupungin vastuulle sitä mukaa kun niitä rakennetaan ja vanhoja tiekuntia puretaan. Fiskars-yhtiö on aiemmin hoitanut noin puolet ruukkikylän katualueista. Kys y lis ät iet oja ja pyydä t arjous ! ■ Alueella on 16 siltaa, joista puolet tulee kaupungin hoidettavaksi. Toinen puoli on korttelisiltoja, jotka jäävät yhtiön vastuulle. ■ Kaavoituksen Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.ﬁ 22 Kuntatekniikka 5/2011 on arvioitu nostavan alueen arvoa 30 vuoden kuluessa yli 2 milj. euroa. Arvonnousun takia yhtiö maksaa infrastruktuurin rakentamiskustannuksista 1,1 milj. euroa. ■ Rakentamisohjelman toteuttaminen aloitetaan jo tänä vuonna. Ensimmäinen rakennuskohde on tori, jonka rakentaa Fiskars-yhtiö. Torin laidalle rakennetaan ruukkialueen infokeskus. YHDYSKUNTA Ruukkikylään toivotaan passiivitaloja ■ Ekoelias-mallitalot edustavat omakotirakentamista, jota Fiskarsin ruukkikylään toivotaan nousevan. Malliston suunnitteluun on osallistunut kolmen arkkitehtitoimiston ohella Työtehoseura. Talomallistoa esiteltiin Fiskarsin puumarkkinapäivien yhteydessä alkukesästä. Talot edustavat modernia puurakentamista, jossa energiatehokkuus pyritään saamaan passiivitalon tasolle. Rakenteellisesti talot ovat yksinkertaisia: kantava runko koostuu I-palkeista, joiden välissä on selluvillaeristys. Rintamamiestalojen tapaan tulisija on pyritty saamaan talon keskelle huonetilojen ryhmittyessä tämän ympärille. Toimialapäällikkö Heli Mäntylä Työtehoseurasta kertoo, että ekotehokkuuden ohella toimivuus on tärkeä. Keskeisiä tavoitteita ovat talojen turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys, kunnossapidon helppous ja PES-arkkitehdit Oy, Tuomas Silvennoinen kaan silmällä myös noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Billnäsin tilannetta. Lindholm toteaakin Billnäsin olevan tällä hetkellä Raaseporin ehkä keskeisin kehityshanke. Vanha teollisuusalue on nykyisin helsinkiläisen yrittäjän Olli Muuraisen omistuksessa. Muuraisen visiona on kehittää alueesta merkittävä tapahtuma- ja kokouskeskus, jota markkinoitaisiin yrityksille ja yhteisöille. Hankkeen toteutuminen edellyttää mm. suuren hotellin rakentamista, minkä lisäksi alueen palvelutarjontaa pitäisi lisätä tuntuvasti. Kaj Lindholm uskoo Billnäsissä vierailevan hieman erilaista väkeä kuin taiteilijoiden ja käsityöläisten Fiskarsissa. Tavoitteena on kuitenkin rakentaa palveluverkosto, joka mahdollistaisi Billnäsiin saapuvien kokousvieraiden kätevät vierailut myös Fiskarsiin sekä Tammisaaren vanhaan kaupunkiin. N Fiskars tyyppitalo edustaa omakotirakentamista, jollaista ruukkikylään toivotaan nousevan. Arkkitehtitoimiston ohella talon suunnitteluun on osallistunut Työtehoseura. muuntojoustavuus. – Muuntojoustavuuden ansiosta tilat saadaan vastaamaan asukkaiden tarpeita myös elämäntilanteiden muuttuessa, Mäntylä sanoo. Muuntojoustavuutta haettiin sähkö-, vesi- ja viemärilinjojen, ilmastoinnin ja kiintokalusteiden suunnittelulla, joka mahdollistaa väliseinien helpon siirtämisen tai poistamisen kokonaan. Suunnittelun perustaksi haas- tateltiin henkilöitä, jotka olivat rakentaneet talonsa 2000-luvun vaihteessa ja joilla oli noin viiden vuoden kokemus uudessa kodissa asumisesta. Keskusteluissa selvitettiin, kuinka kätevästi pyykinpesun, ruuanlaiton ja kodinhoidon tapaiset perheen perustoiminnot onnistuivat tiloissa. – Saimmekin erittäin käyttökelpoista tietoa varsinkin siitä, mikä ei toiminut, Heli Mäntylä toteaa. Monta tapaa hankkia standardeja Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta sekä edistetään kestävää kehitystä. Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit SFS:stä. Standardeja saa perinteisesti paperilla tai pdf-tiedostona. Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen - myös ONLINE-palveluna. Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista tavoista hankkia standardeja! SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.ﬁ, sähköposti sales@sfs.ﬁ Kuntatekniikka 5/2011 23 IIN VIHREÄ KORTTELI Alueen pihat suunnitellaan mikroilmastoltaan suojaisiksi ja miellyttäviksi paikoiksi viettää aikaa. Rakennusmateriaalina käytetään pääasiassa puuta. Aurinkoenergiaa hyödynnetään niin lämmityksessä kuin käyttösähkön tuotannossa. Rakenteiltaan rakennuksista tulee tiiviitä ja hyvin lämpöä eristäviä. Ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenottoon panostetaan lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Asukkaita tullaan ohjeistamaan, kuinka minimoida energiankulutus uudessa kodissa. www.iilaakso.ﬁ/ﬁ/vihrea_kortteli Sarlin Oy Ab VAASAN ASUNTOMESSUALUE Vaasan asuntomessualueella meren pohjasedimentistä keskitetysti kerättävä lämpö lämmittää matalaenergiaverkon avulla alueen talot. Verkon lämpöpumppujen vaatima sähkökin tuotetaan puhtaasti bioenergialla. Suvilahden vanhan kaatopaikan metaani hyödynnetään energianlähteenä Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Alue on nyt energiaomavarainen ja tuottaa jopa 20 % sähköä ja 60 % lämpöä yli oman vuotuisen tarpeensa. Alue tuottaa myös arviolta 1 800 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa asunnot käyttäisivät hiilivoimalla ja öljyllä tuotettua sähköä ja lämpöä. 24 Kuntatekniikka 5/2011 YHDYSKUNTA Hankkeisiin kaivataan kokonaisvaltaista otetta ja kunnianhimoa Energiatehokkaat alueet Suomessa Oulun yliopisto/Janne Tolppanen EKOALUEET ■ Osana KUUMA-kuntien laatuasumisselvitystä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy teki kartoituksen energiatehokkaiden alueiden tilanteesta. Yhteensä löydettiin 31 energiatehokasta aluetta ja lisäksi useita ekokyliä. Hankkeet voi jakaa karkeasti seuraaviin ryhmiin: ■ Koko kaupunkia koskevat tai usean kunnan yhteiset hankkeet (3 hanketta) ■ Lähiöuudistukset (2 hanketta) ■ Korttelit tai yksittäiset tontit (6 hanketta) ■ Loma-asuntoalueet (1 hanke) ■ Suunnitteilla olevat alueet, joissa energiatehokkuus jossakin määrin esillä (9 hanketta) ■ Suunnitteilla olevat energiatehokkaat alueet (7 hanketta) ■ Valmiit energiatehokkaat alueet (3 aluetta) Suomessa ei energiatehokkaita alueita ole kovin montaa työn alla ja toteutuneita alueita on vähän. Lisäksi ekohankkeista puuttuu kunnianhimoinen, kokonaisvaltainen ote. Jonkun olisi otettava koordinointi- ja kehittämisvastuu koko valtakunnan tasolla. ● Heikki Lonka, tekniikan tohtori heikki.lonka@granlund.ﬁ NN Viime vuosikymmenen lopulla energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt nousivat keskustelun keskiöön, kun maailma ja Suomi sitoutuivat päästövähennystavoitteisiin. Aiheesta kirjoitettiin paljon ja järjestettiin seminaareja. Useissa puheenvuoroissa vaadittiin yhteiskunnan toimia. Olisi tiukennettava rakennusmääräyksiä ja tehtävä vähäpäästöisiä kaavoja. Aihe on nyt ollut esillä useita vuosia. Mitä on tapahtunut? Kuinka monta energiatehokasta aluetta on työn alla tai toteutettu? Olisiko niistä jotain opittavaa? Nämä kysymykset nousivat esille Eriksson Arkkitehdit Oy:n vetämässä KUUMA-kuntien laatuasumishankkeessa. Eräänä osana hanketta päätettiin selvittää energiatehokkaiden alueiden tilanne Suomessa. Selvityksen teki Insinööritoimisto Olof Gran- lund Oy. Seuraavassa on kuvailtu hankkeen keskeisiä tuloksia. 31 energiatehokasta aluetta ja useita ekokyliä Työ tehtiin nettihakuna. Oletus oli, että kaikki julkiset hankkeet ovat jollakin tavalla esillä netissä. Etsittäviksi kohteiksi määriteltiin alueet, joissa energiatehokkuus oli mainittu – joko pelkästään tai osana laajempaa kokonaisuutta. Energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys kulkevat siinä mielessä käsi kädessä, että on vaikea kuvitella saavutettavan vähäpäästöisyyttä tai ekologisuutta ilman energianäkökulmaa. Alueeksi määriteltiin mikä tahansa enemmän kuin yhteen kiinteistöön kohdistuva hanke. Rajanveto oli hankala: jos isolla tontilla on useita rakennuksia, onko se alue? Esimerkiksi teollisuudesta tai puolustusvoimilta löytyy suuriakin alueita, jotka ovat yhdellä tontilla. Kortteli tulkittiin pääsääntöisesti alueeksi. Ilman väljähköä alueen määritelmää ei kovin montaa hanketta olisi haaviin tarttunut. Kun alustava lista oli valmis, siitä pyydettiin kommentteja Tekesin ja Kuntaliitto-konsernin asiantuntijoilta. Yhteensä löydettiin 31 energiatehokasta aluetta ja useita ekokyliä. Työ on vielä kesken, joten jos joku tietää alueen, jota ei ole tässä artikkelissa mainittu, häntä pyydetään ottamaan yhteys kirjoittajaan. Laajat hankkeet Tähän ryhmään kuuluvat laajat, koko kuntaa tai useampia kuntia koskevat hankkeet. Näissä hank- keissa pyritään laajaan vaikuttavuuteen. Laajuus merkitsee sekä laajalla alueella tapahtuvaa yhteen asiaan vaikuttamista, että monialaista lähestymistapaa. Ensin mainitusta on esimerkkinä Tampereen Tresolar-hanke, jossa pyritään edistämään aurinkosähkön hyödyntämistä Tampereella. Sekä Jyväskylän seudun Ekotaajama että usean eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ”HINKU – kohti hiilineutraalia kuntaa” ovat taas hankkeita, joissa kunnat pyrkivät vähentämään päästöjä tai energiankulutusta kokonaisvaltaisesti. HINKU-hankkeessa ovat mukana Uusikaupunki sekä Kuhmoisten, Padasjoen, Parikkalan ja Mynämäen kunnat. Mukaan ovat myöhemmin liittyneet myös Ii, Asikkala, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi. Hankkeessa pyritään vähentämään viiden kunnan kasvihuonekaasupäästöjä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Kohderyhminä ovat kuntatoimintojen lisäksi asukkaat ja elinkeinoelämä. Hanke on haasteellinen ja lähtee laajasta näkökulmasta. Amerikkalaistutkimusten mukaan 30 prosenttia päästövähennyksistä saataisiin aikaan yksilöiden pienten arkipäiväisten tekojen kautta kuten tarkistamalla, että auton renkaissa on riittävän suuret paineet. Tätä lähestymistapaa sovelletaan HINKU-hankkeessa. Lähiöuudistukset Uudet rakennukset ja uudet alueet muodostavat aluksi vain pienen osan rakennuskannasta. Olemassa olevien rakennusten ja Kuntatekniikka 5/2011 25 Osuuskunta Asuntomessut/Tommi Tuomi MÄNTYHARJUN LOMA-ASUNTOMESSUJEN EKOLATU EkoLATu-hankkeessa Mäntyharjun loma-asuntomessualueella tuotteistettiin ekotehokkaan rakentamisen tutkimustietoa ja tutkittiin olemassa olevien arviointimenetelmien ja konseptien soveltamista ja käyttöönottoa lomaasumisessa. Hankkeessa kehiteltiin VTT:n toimesta myös ns. Ekopassi, jossa loma-asunnon ekote- alueiden parantaminen on siksi avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilman olemassa olevien alueiden energiatehokkuuden kehittämistä ei päästä riittävän isoihin massoihin, joil- hokkuutta kuvataan kuudella perusindikaattorilla: energiankulutus, uusiutuvan energian osuus, rakentamisen hiilijalanjälki, jätteiden lajittelu ja kierrätys, vesi- ja jätevesihuolto sekä sijainti ja saavutettavuus. www.ymparisto.ﬁ/default. asp?node=25787&lan=ﬁ la olisi jotakin merkitystä. Onkin valitettavaa, että selvityksessä löydettiin vain kaksi lähiöuudistushanketta: Helsingin Maunula ja Riihimäen Peltosaari. Korttelit tai yksittäiset tontit Ryhmän hankkeita ovat t*JO7JISFÊLPSUUFMJ t/BBOUBMJOQBTTJJWJUBMPBMVF t1ÊMLÊOFFOQBTTJJWJUBMPBMVF t+ÊULÊTBBSFO-PX/P)FMTJOHJO kaupunki) t4JQPPOSBOUB4JQPPOLVOUB t/PMMBFOFSHJBUBMPU+ÊSWFOQÊÊO Mestariasunnot ja Kuopion opiskelija-asunnot) Tämä ryhmä muodostaa varsin heterogeenisen kokonaisuuden. Monet hankkeet ovat sen verran pieniä, että ne vaivoin täyttävät alueen määritelmän. +PVLPTTBPOZLTJZLTJUUÊJOFOLJO IBOLFFMJ+ÊULÊTBBSFO-PX/P LPSUUFMJ4FPOLVJUFOLJOOFMJÚmetreiltään monta kertaa isompi kuin pienimmät hankkeet. tu venyttämään kaikkein eniten. Hankkeille on tyypillistä, että energiatehokkuus on jotenkin mukana, mutta ei mitenkään hankkeen ainoana tai keskeisenä ominaisuutena. Tällaisia hankkeita ovat t'JOOPP&TQPPOLBVQVOLJ t)POLBTVPOFOFSHJBUFIPLBTQVVUBMPBMVF)FMTJOHJOLBVQVOLJ t,BMBTBUBNBOÊMZLÊTTÊILÚWFSLLP)FMTJOHJOLBVQVOLJ t,VPQJPOTBBSJTUPLBVQVOLJ t.BSKB7BOUBB t 4BSWWJL4VOETCFSH ,JSLLPnummen kunta) t4VVSQFMUP&TQPP t7VPSFT5BNQFSFFOLBVQVOLJ t4JCCFTCPSHJOLJMQBJMV4JQPPO kunta) Mistään merkittävästä energiatehokkuuteen keskittymisestä ei näissä hankkeissa yleensä maiOJUB"TJBBMÊIFTUZUÊÊOOPSNBBMJna aluekehityksenä, jossa energiatehokkuus on yhtenä tekijänä. Loma-asuntoalueet -PNBBTVOUPLPIUFJUBMÚZUZJWBJO yksi: Mäntyharjun loma-asuntomessualueen Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen Suunnitteilla olevat energiatehokkaat alueet &LP-"5V /ÊJTTÊIBOLLFJTTBFOFSHJBUFIPLUudet alueet, energiakuus on esillä olennaisena osatehokkuus jotenkin mukana na hanketta ja sen markkinoinTässä ryhmässä energiatehok- UJB"MVFFUPWBULVJUFOLJOWBTkuuden määritelmää on joudut- ta suunnitteluasteella. Tällaisia JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUE Lentokuva Vallas Oy 2010 Jyväskylän Kankaan alueella (ilmakuvassa punaisella) sijaitsee päästötöntä sähköä tuottava Tourujoen vesivoimalaitos, joka kattaa 10–15 prosenttia Kankaan alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta sähköntarpeesta. Vesivoimalan 26 Kuntatekniikka 5/2011 tekniset rakenteet säilytetään ennallaan. Kiinteistökohtaisesti voidaan toteuttaa paikallisia erityisesti aurinkoenergiaa hyödyntäviä sähköntuotantoratkaisuja. Lisäksi lämmitys- ja jäähdytysratkaisuissa hyödynnetään geotermistä ener- giaa mahdollisuuksien mukaan. Lämmitys voidaan kiinteistökohtaisesti toimittaa täysin hiilidioksidineutraalisti Puulämpö-tuotteena kuten sähkökin puu-, tuuli- tai vesisähkönä. Kankaasta on lisäksi tarkoitus tehdä osallistuvan kaupunkisuunnittelun pilotti. www3.jkl.ﬁ/blogit/ kangasjyvaskyla/?page_id=11 YHDYSKUNTA Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy ESPOON SUURPELTO Suurpelto on aika tyypillinen esimerkki energiatehokkuudesta osana hanketta. Espoon nettisivujen mukaan ”Alueelle tulevas- sa päiväkodissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten geo-, aurinko- ja ilmaisenergiaa. Alueen asuintaloista osa on matalaener- hankkeita ovat: t,BVQVOHJO,BOHBT+ZWÊTLZMÊO LBVQVOLJ t/VSNJ4PSJMBOBVSJOLPLBVQVO LJ5BNQFSFFOLBVQVOLJ t1JULÊNÊLJ,BOLBBOQÊÊOLBV QVOLJ t4JVOUJPOLVOUBLFTLVT t4LBęTLÊSS1PSWPPOLBVQVOLJ t7FSNP&TQPPOLBVQVOLJ t½TUFSTVOEPN)FMTJOHJOLBV QVOLJ +ZWÊTLZMÊO,BOHBTPOFSJUUÊJO NJFMFOLJJOUPJOFO IBOLF 4FO PTBMMJTVVUUBKBJEFPJOUJBLPPSEJ OPJZIEFTTÊLBVQVOHJOLBOTTB +ZWÊTLZMÊO)6#)6#JUIVC FOHM LÊSSZOQZÚSÊOLFTLVTUB OZUMBBKBLBOTBMBJTPTBMMJTVVTWFS LPTTBXFCJOBBSFJOFFO Valmiit energiatehokkaat alueet 7BMNJJUBFOFSHJBUFIPLLBJUBBMVFJ UBKPJTUBPMJTJKPKPUBJOLÊZUUÚLP LFNVLTJBPOLPWJOWÊIÊO7JJ LJOFLPLBVQVOHJOPTBPOOÊJTUÊ UVOOFUVJOKBFOJUFOUVULJUUV4B MPOLBVQVOLJPOUPUFVUUBOVU7JJ UBOVNNFOBMVFFOKPMVWVO QVPMJWÊMJTTÊ,BVQVOLJWFJUJV LFNNBUFOFSHJBNÊÊSÊZLTFUSB LFOOVTNÊÊSÊZLTJJOWJJNFWVP giataloja, joiden energiantarve on TJLZNNFOFO QVPMFMMB ,PMNBT tavallista pienempi.” Lisäksi aluIBOLFPOWBMNJTUVOVU7BB eelle tulee keskitetty imujätejärTBOBTVOUPNFTTVBMVF jestelmä. 7BBTBONFTTVBMVFPOFOTJN NÊJOFOUÊZTJOFOFSHJBPNBWBSBJ PWBULBOTBJOWÊMJTFTUJWFSLPUUVOFJ OFOBMVF&OFSHJBPNBWBSBJTVVT UBUZÚIVPOFJUBKPULBUBSKPBWBUKÊ TBBWVUFUBBOVVEFOFOFSHJBMÊI TFONBLTVBWBTUBBOUZÚUJMBOMJTÊL UFFOVVTJFOLFIJUFUUZKFOFOFS TJZIUFJTJÊUJMBJTVVLTJBKBIBOLLFJ HJBOLFSÊZTKBKBLFMVUBQPKFOTFLÊ UB,BOLBBTUBPOUBSLPJUVTUFIEÊ VVEFOLBBUPQBJLLBLBBTVOIZÚ PTBMMJTUVWBOLBVQVOLJTVVOOJUUF EZOUÊNJTUBWBOBOTJPTUB MVOQJMPUUJ+ZWÊTLZMÊTTÊ"MVFFTUB POUÊUÊLJSKPJUFUUBFTTBNFOFJMMÊÊO Ekokylät BSLLJUFIUJLJMQBJMV4JUÊPOFEFMUÊ 4VPNFTTBPOSBLFOOFUUVWVPTJ Hulevesiratkaisut Wehoduo Ässä 2 $($(%--%$(+"+54 1 && 2 $$+",("&"'')",--+#50$$5$$+"$* *(+)-,$"#(++$-".,,.+%(#",-+ (+#.,,5#(!,.."&5*"(+ 2 ,"'$,-#'+$5."!*%-"' $-".,-$+' 2 *"",0+)-,$' 0%5(+++ 2 ,("&"")"'"%%5$"' ."*,&"%%# $%,.--$+"%% Wehoduo Okra Weholite 2 $($(%- 1&& 2 $$+"$**($+"''!(%",*$'' 2 ,50%%"''#5*#+,%&5)-,$,(+, $".(,+5"%"6,&-(,(#%"",(+$))%, Oy KWH Pipe Ab PL 21, 65101 Vaasa Puhelin Telefax 2 %"",(+,.,$"**%"",(+&-!." %/%)',,"!",+-+ 2 #50$$00,# 2 &06+#5,.+"$50,,66' 06 326 5511 06 315 3088 2 $($(%--%$(+"+54 1&& 2 .'$$#50$$5$$+"$**(+)-,$" 2 +#!-%.+"."&5 *6"',""'+$5*-&)- )-,$$+" www.kwhpipe.ﬁ Member of the KWH Group Kuntatekniikka 5/2011 27 YHDYSKUNTA Yhtä patenttiratkaisua ei ole Energiatehokkaita alueita ei ole kovin montaa työn alla ja toteutuneita alueita on vähän. Tuntuu siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt innostus ekologisiin alueisiin on toistaiseksi poikinut lähinnä joukon innostavia seminaareja ja ison pinon sinänsä ansiokkaita selvityksiä. Asetettu päästövähennystavoite on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa millään yhdellä menetelmällä tai keinolla. Vasta kun koko yhteiskunnan toiminta, sen kaikki päästöt ja materiaalivirrat otetaan tarkasteluun, voidaan saavuttaa muutoksia. Tästä on monta ulkomaista esimerkkiä, mm. suomalaisten DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa. Tarkastelun pitäisi aina lähteä suunniteltavan alueen omista lähtökohdista, sen mahdollisista energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista. Ei ole olemassa yhtä patenttiratkaisua, jota voisi soveltaa joka paikassa. Kokonaisvaltainen ote puuttuu Monissa tutkituista hankkeista energiatehokkuus on vain yksi alueen teemoista, kokonaisvaltaista otetta on harvoin. Energiatehokkuuden vakavasti ottavissakin hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen, yhden toimijan tai yh28 Kuntatekniikka 5/2011 Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010 tuhannen vaihteen molemmin puolin useita ekokyliä. Ekokylä on useimmiten pientaloista muodostuva kylämäinen asuntoryhmä, jossa asumiseen liittyy ekologisia ja usein myös sosiaalisia tavoitteita. Ne ovat asukkaidensa omasta aloitteesta lähteneitä hankkeita, joissa ekologisesta asumisesta kiinnostuneet ovat enemmän tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella toteuttaneet oman asuinalueensa. Ekokylillä on oma sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä on ainakin Bromarvissa, Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa, Kempeleellä, Mustasaaressa, Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla on Linnanniitun ekokylä Vihdissä. VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ Vihdin Linnanniittu on ekologisen rakentamisen alue. Alueella toteutetaan erilaisia asumistarpeita tyydyttäviä ratkaisuja esim. omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita ja senioriasuntoja. Osuuskunta Linnanniittu vastaa alueen yhteisistä hankkeista. Tärkeimpiä ovat suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna lampineen, asukkaiden yhteinen kylätalo sekä alueelli- den energiamuodon näkökulma. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa löytää enemmän pienemmistä, pääkaupunkiseudun ulkopuolisista hankkeista. Vaasan asuntomessualue on ainoa toteutunut esimerkki täysin energiaomavaraisesta alueesta. Sielläkin nen energiatuotanto. Energian tuotanto perustuu hakkeen ja/ tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa tai puukaasutukseen polttomoottorissa, joka pyörittää sähkögeneraattoria. Viimemainitussa on kyseessä uusi, suomalaisiin keksintöihin perustuva tekniikka, jonka ns. Kioto-päästöt ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt poistetaan savukaasupesulla. http://vihdinekokyla.ﬁ/index.php omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun käyttöön. Asukkaiden osallisuus ei ollut mukana kovinkaan monessa hankkeessa. Kuntien ja valtion organisaatiot ovat vetäneet hankkeita, eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta ole onnistuttu kytke- Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS Peltosaaren uudistamiseen kuuluu palvelujen kehittäminen sekä kaupungin vuokratalojen korjaaminen ja korvaaminen uudenlaisilla energiatehokkailla taloilla. Projektin tavoitteena on myös parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta voidaan parantaa mm. uusimalla rakennusten ulkovaippaa ja ilmanvaihtoa, siirtymällä sähkölämmityksestä kaukolämpöön ja suosimalla aurinko- ja tuulienergian käyttöä. Kaupunki tukee hanketta kaavamuutoksin, tontinluovutus- ja vuokraehdoin sekä muilla sopimuksilla. Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen, Johanna Nummelin, Kimmo Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio & Saara Yousﬁ: ”Riihimäen Peltosaari – Lähiön ekotehokas uudistaminen” VTT tiedotteita – research notes 2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010 www.peltosaari.net mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty ylhäältä käsin ja hieman teoreettisesta näkökulmasta. Ekokylistä on syytä ottaa oppia Vastavoimana eliitin hankkeille ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki ihmisten omasta aktiivisuudesta ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa. Demokratiassa on vaikea kuvitella, että elämäntapaa muutettaisiin ilman että ne, joiden elämäntapaa muutetaan, ovat mukana muutosta suunnittelemassa. Ekokylistä olisi syytä ottaa oppia. Toiminta on valtakunnan tasolla hajanaista ja koordinoimatonta. Hankkeita syntyy kuin sieniä sateella eri puolella Suomea. Tavoitteet voivat olla samankaltaisia, mutta menetelmissä on eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin asia. Näin saadaan laaja kirjo erilaisia lähestymistapoja ja niiden lopputuloksia voidaan verrata. Oppimisprosessia ei kuitenkaan synny, kun kukaan ei edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan siitä, että lopputuloksia analysoitaisiin ja vertailtaisiin. Tekesin ”Kestävä yhdyskunta” -ohjelma on oikeastaan ainoa koordinoiva taho tällä hetkellä. Kuka ottaisi vastuun valtakunnallisesti? Ympäristön rakentaminen on jätetty kunnille, ja valtiolle on jäänyt osa normiohjauksesta ja lähinnä passiivisen tarkkailijan rooli. Rahoittajatahot – ennen muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita aikaan, mutta nekin toimivat aina paikallisen tahon aloitteesta. Jonkun olisi otettava koordinointi- ja kehittämisvastuu koko valtakunnan tasolla. Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan hanke, jossa olisi t )*/,6LVOUJFO LPLPOBJT valtainen ote t +ZWÊTLZMÊO ,BOLBBO PTBMMJTtamisen malli ja sosiaalisen median sovellukset t7BBTBOLVOOJBOIJNPJOFO plusenergiatavoite t&LPLZMJFOIJFNBOBOBSLJTUJOFO yhdessä tekemisen meininki Kuka tekee aloitteen? N "2,,*/0*--" 0/ 25/3""34* :! +" +UNTAMARKKINAT +OMMUNMARKNADEN % $$! (& $!#!$$"$% ""$% # ,&3,*6**,,0/" ,-0 =9= 40234"*/" ,-0 =9= L( )*L %L+%***& +%** $$!! $ $$$$# "$ $$$ $$$ $$$ $$$ $$ $$$$ ! 'NNA3;7<//@7</=<C<B/:77B=< 6/::7BC9A3AA/;C9/</=:3D73< >C=:C3723<>C=:C38=6B/873< >/<33:793 9:=VKV =BA79=::/ "53,"4 ,5/4"&3*/&&4 ,! $%'% B/7 6/CA97<3A7<38=9/D73AB779C<</< D//9C<//B/7:=5=/#C<B/ ;/@997<=7::393@NBNN<9C<<7AB/ 6/CA9=8/9C<B/3A7<37BN8/3A7<37ABN 8N@83AB3BNN<<NGBB3:G8/D3@99= NN<3ABGAC<B/;/@997<=7::/ %# $%!$"$ '''' ěC<</<;=<79/</D/7<3< /A7/9/A>/:D3:C ě8/<9=6B/7AB/B73B=G6B37A 9C<</AB/ ě*!<BGQ;/@997</A3;7<//@7 ě*/:=CA9@77A7<6=7B=B=7;3B +!AA/9C<B73<<N9Q9C:;/AB/ ěC97=9=C:CBC9A3</8/<9=6B/7A 9/BA/CA ě&;7AB/8/=68/CA/;;/B7::7A3AA/ 9=C:CBC9A3AA/ ě*/723:/7B=AB3<CCA7BC:3;7<3< ě=<79C:BBCC@7<3<97@8/AB= ě)=A7//:7<3<;327/8/ =A/::7ABC;7<3< ěC<B/23;=6/<93 ěC<B73<8/D/:B7=<BGQ<8/9= D/:B7=<:7793<<36/<9937AA/ )7<7<3<97@8/8/@/2/B ěC<</<B39<7A3<8/G;>N@7ABQ B=7;3<AN69Q7A3B/A7=7<B7>/:D3:CB ěAC;7A3<AB@/B357/B8/9C<</B ě+CA7>3:/ABCA:/97 ě//>=:7B7799/8/B/:=CA9C<<7AA/ 8/A3C2C7::/ ě:;/AB=/::7/<AA79C<B73< 7:;/AB=BGQ<BC93</ ě+CA7CBCD/3<3@57/8/3:7<937<=B ě8/<9=6B/7AB/G;>N@7ABQ< AC=83:CAB/ ' ěũBN>/:D3:C:://A7/<BC<B78/>/:D3:CB G6B37A>/:D3:CC< ěũ.6B37A>/:D3:C>7AB38=9/7A33<9C<B//< ěũCAB/<<CAB36=99CCBB/://2C99//::/ :32D/:/7ABCAB39<779/::/ ěũ'/:D3:CA3B3:7 ěũ*3@D3GAB/:B7= ěũ*C:=9A3::7ACCAAC=A7BCA9NGBN<BQQ< 8=6B/;7A=BB33::/ ěũC<B73<8=6B/;7<3<@3;=<BB77<>@=A3AA73</DC::/ ěũ=C:C9C:83BCA=>/ACC27ABCC K/8/<9=6B/7AB//:9=:C9=AB/8/:7793<<3 BC@D/::7ACC23AB/ ěũ=<A3@<78=62=<D/ABCCBC:=9A3::7A3AB/ 8=6B/;7A3AB/8/@7A973<6/::7<</AB/ ěũ*/@9/ABCA:/CB/9C<</<BGQ<9367BBN;7<3< ěũC<B73<CC27ABCD/B@/93<B33B K6/::7BCA=683:;/8/BC:3D/7ACC23< ACC<B/ ěũ*/A/>/7<=BB/;7A3<6/<9/:CCA K9C7<9/6/::7BCA=683:;/D/79CBB// 9C<B73<B/:=C23<B/A/>/7<=BC9A33< $$$%$ )3;7</@73@K7<4=@;/B7=<A7<A:/5KCBABN::/@3 !' $ /*/ +""&&$ &<A2/5 *=@A2/5 =;;C<3@</A6CA 03AQ9A/2@3AA C<23@;/@9</23< :>5/B/< 3:A7<54=@A 9: K 9: K Inträdet och alla evenemang är gratis. 5/4"4"-0/ 6"",5/",5+" 0/ /74 4;7%&--*/&/ &!$$ #(%&93@NA7C<B/B/:=::39C<B/ D//9C</<9=9=3:;/<C9/</=D/B<77<<G9G7AB3<9C7< :/99/CB3BBC83<97<9C<B73<D//9C</BGQA:C=DCB3BC< /@8/:/<9C<B73<D//9C</B9CC:CD/B9=9=3:;//<8=9/ A78/7BA33C<B/B/:=<3<A7;;N7A3AAN93@@=9A3AA/ '399/@/<?D7AB=<C<B/;/@997<=7::/3A7BB3:3;NAAN D//9C</9C8// &26&45-0" 5/4"-&)%&/ +5445/52,,""/ ' & !!%%&!/D/CBCCC<B/;/@997<=7::/ C<B/B/:=<93@@=9A3</C:/AA/&A/AB=::/=<>/79/::/ C<B/:3623<C<B/B39<7799/K:3623<8/C<B/*,!< 32CAB/87/93A9CAB3:3;/AA/9/<AA/<<3 CBBCD7<9938N=B/;;3D/AB//<>/:/CB3BB/B=7D=; ;38/;C9/D7/93A9CAB3:C63B97N9/<AA/<<3=2=B/; ;3;/@997</6C;C<:=;/AA/KB3@D3BC:=/C<B/:3623< =A/AB=::3B/>//;//<;37BN C<B/;/@997<=7::/9/6D7:/8/@/D7<B=:/>/:D3:C7AB/ D/AB//'/:;7/(/D7<B=:=7AA/B/@8=::/:=C</AB/ A/://BB38/A39N>73<BNAC=:/7AB/8/;/93//AGQBNDNN /6D7:=7AA/8/@/D7<B=:=7AA/D=7B;/9A//;GQA 3BC9NB33<D/@/BC7::/;/9AC:7>C7::/ $'%&&'%&'& @/D7<B=:/9C<B/B/:=$>/:;7/I>C63:7< V "2,,*/0*/4*1;;--*,,< "2*"//& */,,0/&/ 5)&-*/ ."2*"//&3*/,,0/&/ ,5/4"-**4408 $$ .$$ =;;C<4Q@0C<23B=16C<B/:36B7 !' $ ,$7<:/<2A3<2/AB=@3D3<3;/<57<=; 23<=U3<B:75/4Q@D/:B<7<53<=;;C<4Q@0C<23B=16CBABN::/@</ /@@/<53@/@3BBJ3@B/:A3;7</@73@=167<4=@;/B7=<A7<A:/5=; 2/5A/9BC3::/4@O5=@ 'O>:/BAI<<A23AACB=;;O<5/4Q@3B/5A=;B7::6/<2/6O::3@A3@D713 4Q@9=;;C<3@</3ABN::3@CBA7</0NAB/>@=2C9B3@7=;;C<3@</A 6CAK9=;=16DN:823;A=;7<B@3AA3@/@8CAB275 23BI<A9A>@O975/6CDC2A3;7</@73BA27A9CAA7=<A4=@C;;32D3@ 9/@>/@B7:32/@</4@O</::/23>/@B73@A=;A7BB3@7=;;C<4Q@0C<23BA ABG@3:A3)3;7</@73BN53@@C; 9:VKV !'$"$!$&"-%( % ě<<=D/B7D//@03BAB723@M:/,/A/A8C9DO@2A27AB@79B ěũ@O</<<=<AB7::/<ABN::<7<5K@39@GB3@7<573BB<QBA9/: ěũ)>@7193@)D3<A9I<:/<27AQ;;/@</3: ěũ/<;/<7<B35@3@/>OAD3<A9/# ,/26N<23;32B=:3@/<A3<# ěũC@>/@3@/;3273AB=@;3<# ěũ:/@A>@O9!,/263B3@23B727<9=;;C<# ::B4@O<9=;;C<</;<B7::DN5</;< ěũC@9:/@/A=17/:=166N:A=DO@23<>OAD3<A9/# ěũ@/;B723<AA9=:/=16*>OB/:3B %&-$&&, %&' $!' $ '/:; '/:;7/ABO@4Q@1/4P=16@3AB/C@/<5A3@D713<>O=;;C< ; ;/@9</23<@3AB/C@/<53@</08C2A:C<16A/::/23@A/:B =16AQBBC9/<03B/:/7@3AB/C@/<53@</=161/4P3@</ = = =19AO;329C>=<53@A=;@3A3@D3@/BA>O4Q@6/<2 %$(&! $!.$$- $ @/D7<B=:/$>/:;7/IB4< T ! && !$&! /@7/<<3)7<99=<3<B4< TT 3>=AB!;/@7/<<3A7<99=<3<$9C<B/:77BB=I -&&."-"$!$&"-(-$)%!$ EEE9C<B/;/@997</BI">OAD3<A9/ 01&" 7)4&73 72*47,3**/ "2+053177//<4 3*44&&4 !)4&7%&/0404 /"##,0/4",4 .&% '<2&4"(&/ /#5% 203$)72&2 0/4",4&2 3=2=B/;;3B37BNC<B/;/@997<=7::/ %NGBB37::3/A3BB/8/B8=B9/=D/B ;3<<3AAND/6D7AB/<33B;C9/</=:=<A/C<B/;/@997<=7::/ ,7DN<B/@/BBA33@>O=;;C<;/@9</23< +BABN::/@3A=;039@N4B/BA7<<N@D/@=A3</AB /AB@/7<:/<2&G 7<=1B7D3&G 8/AB='/>3@>@=2C1BA&G :7<799/ANNB7Q </:GAB71/&G >B3399/@7:77BB= @1CAGA&G @=<3BA7BGAG6B7Q&G A7/</8=B=7;7AB=RBH=E&G )''/:D3:CB&G AC;7A3<@/6=7BCA8/9367BBN;7A93A9CA ( AC;7A>/:D3:CANNB7Q)' B@/7<@G6;7BBG;N BB3<2=32&<3&G C27/B=@G6B7QB CB=93A9CA&G &=<AC:B7<5&G 3AB-3AB3@<=B3://5/ 3AB-3AB3@<'@3;73@=B3:/B/8/<=99/ C7:23@1=;&G CA7<3AA4=@C;&G /A/B7<=&G 3@7=<)=:CB7=<A&G 7B@CA)=:CB7=<A&G @/;=7<:/<2&G /;71=&G 757@=/2 757B/:;7993:7 =1B/5=<&G 27B/'@7;/&G 27B/'C0:7A67<5&G :07B&G *%3BE=@9A&G :N;N&<'/@/AB/CC;3BB/@G ;>=E3@&G <23@=&G <4=&G8 A>3@7/@3&G D3<B7H3@&G /17:7B3&G 7<<7A6=<AC:B7<5@=C> :3F7;)31C@7BG&G /<;/9&G ,'C0:71'/@B<3@&G ' GD7<D=7<B7/:779933::N=683:;/ 4,/67<9=D/9CCBCAG6B7Q&G <4=3<B3@7<:/<2&G <4=@&G <<=4/1B=@&G8 %%&.L <<=B77;7&G <B@C; CAB7B7/&G ))'/:D3:CB&G F=<=A&G8 . NB3:/7B=AG627ABGA '')=4B&G C:97A8/G9A7BG7A/:=83<B=7;763<97:Q:77BB= GBG C:97AB3<8/6GD7<D=7<B7/:=83<:77BB= GDNA9G:N<G:7=>7AB= /<A/7<DN:7A3<:7799CDCC23<8/G6B37ABGQ< 93A9CA& /<A/:/7A=>7AB=83<:77BB== /@BB/93A9CA&G /C>>/:36B7&G 367BGAD/;;/7AB3<'/:D3:CANNB7Q 3A97<N7<3<,/9CCBCAG6B7Q*/>7=:/ 3D/ 7<</@>A&G C<B/@39@G&G ' C<</<*/7B=/&G C<B/BD C<B/9/;/@7<=C:CBCA C<B/:36B7 C<B/:77B=<>=68=7A3<8/3B3:N<9C<B73< G6B37ABGQ=683:;/ C<B/:77BB= C<B/:77BB==>3BCA8/9C:BBCC@7G9A799Q C<B/@/6=7BCA&G8 C<B/B39<7799/:36B7 C<B/BGQ</<B/8/:36B7 C<B73<*73@/&G ,')*C93</&G //AB/@7N679:7<799/ />A7/A7/D/:BCCB3BBC />*7=7D/B7:/B /CAB33<>3@639C<B=CBCA93A9CA 3/A3':/<7<:/<2&G 39=:/@'@7<B3: 7<2=@U&G 7<5A=4B&G =571/ =57C;&G C;7@=C>&G //<;7BB/CA:/7B=A //A3CBC>=:7B779/<G6B37ABGQ@G6;N.*( //A3CBCD3@9=AB=8///A3CBC>=:7B779/< G6B37ABGQ@G6;N //A3CBCD3@9=AB= /@77:A&G /@7=U=@>=@/B7=<&G /@997</;327/ 327D3@99=&G 367:N7<3<C<B/>/:D3:CB 3>1=&G 3@79@/B=A:/AB3<AC=83:C&G 3B@=>=:7@33</ 3B@=>=:7/0&G 71@=B73B=)C=;7&G 793D/&G =B7D/&G GA3;/ 3B=@39&G %7A1/G/6&G %=@23/'/<997)C=;7&G8 %=@271%-%=;;C<71/B7=<&G %=DC;&G %C=@7)C=;7@G %C=@B3<.ABNDNB S132/GG@31= &793CA;7<7AB3@7Q &79=B73IAC<<=B &>3BCA/:/<;;/BB78N@83ABQ& @G &>3BCA8/9C:BBCC@7;7<7AB3@7Q &''=68=:/ &GCAB/D'/C:750 &G323<5@3<)31C@7BG0 &G/B9/6C=:B=0 &G%G:C<2@=C>0 /1A/B/&G '/53@=&G '/>3@7<93@NGA&G '3:1=7<:/<2&G '6/@;/)3@D713&G '77@7 '*)3@D713A&G /27AA=<:C=B3:A(3A=@BA (/93<<CA:36B7 (/93<<CAB=7;7AB='=68=:/&G (/<B/A7>7 (7<<39=B7)NNB7Q /<=I/D3<B7A&G )3;/<B7F7<5C/%=@271/&G )77D=CA,=7BB=&G )+/:C33B );/@BC;&G )<==07&G )=9=A=B3:A )&'/:D3:CB&G )>=@BB7'/AA7 )B/U>=7<B&G )C113AA'=7<B&G )C=;3<@7::7AD3@9=B )C=;3<7BA3<N7AGG23<8C6:/@/6/AB=)7B@/ )C=;3<3<<3::77BB=7<A9/3<<3:9:C003<@G )C=;3<C<B=:779C<B/:77BB= )C=;3</AB3<'/@:/;3<BB7 )C=;3<779C<B/8/+@637:C)+@G )C=;3<A/7@//<6=7B/8/:77BB= )C=;3<*/9A7:77BB=@G )C=;3<*7://8/D/ABCC&G )C=;3<*C@D/9/;3@/&G )C=;3<+CAG@7BGA93A9C9A3B@G )C=;3<,3A7:/7B=AG627ABGA,,. )C=;7I,/:B7=9=<BB=@7 )C'3@@G )G4=&G /7B=>@=I7:7B&G *36G@G *378=(3<B&G *39:/&G8 *39=<7D3:A/7@//:/=F/&G *3@D3G23<8/6GD7<D=7<<7<:/7B=A* *3@D3GAB/:= *7:/9=<AC:B7B*&G *7:/AB=93A9CA *7;;7)=4BE/@3&G *=9;/<<7&G *=G=B/CB=7<:/<2&G *@/IF&G *@7>:/<&G *GQB3@D3GA:/7B=A &;/7ACC23<6=7B=&G /:=>//&G ,/:B7=9=<BB=@7 ,/:B7=D/@/7<;7<7AB3@7Q ,/<6CA8/:N67;;N7A>/:D3:C<:77BB=@G ,/<6CABGQ<93A9CA:77BB=3<B@/:4Q@0C<23B 4Q@235/;:/ADN:@G ,/>= ,*)ANNB7Q ,797<57<3&G0 ,7A;/)=4BE/@3&G ,7D/5=&G 79B7=&G -)&.>@=&G * .@7BGAAC=;7I Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.ﬁ TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.ﬁ Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3102 5957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.ﬁ Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 8631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.ﬁ jyrki.vatto@kolumbus.ﬁ Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 9943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.ﬁ SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 39630, 050 3801022 kari.haapaniemi@hel.ﬁ Jyrki Vättö Finlands kommuntekniska förening SKTY:n hallitus kokoontui 18.5. Turussa Suomen Joutsenella, vas. Antti Korte (Raisio), Milko Tietäväinen (Tampere), Jouko Turto (Turku), Ville Alatyppö (Helsinki), Jorma Vaskelainen (Lahti), Danne Långström (Helsinki), Heikki Lonka (Helsinki), Pekka Virkamäki (Vantaa) ja Kyösti Oasmaa (Helsinki). IFME 2012:n järjestelyt hyvässä vauhdissa Maailmankongressi houkuttaa Helsinkiin N Tätä kirjoittaessa olen jo hyvin lomatunnelmissa, onhan viimeinen päivä ennen lomaa. Kuntatekniikka ei kuitenkaan pysähdy edes suomalaisten lomien aikana, vaan kesähän on meillä aktiivisinta rakentamisen aikaa. Rakennustyömaat ovat käynnissä kaikkialla ympärillämme, ja hoitotoimia tehdään metsissä, puistoissa, kaduilla ja muilla yleisillä alueilla. Kuntalaisilta tulee välillä rankkaa palautetta, kun työmaat estävät tai hidastavat kulkemista ja suuret kesätapahtumat sulkevat kokonaan joitain alueita liikenteeltä. Mutta valtaosa ymmärtää, että työt on tehtävä pääosin sulana aikana ja päällystystyöt hankaloittavat aina kulkemista. Itsestäkin kyllä tuntuu, että liikennemäärien kasvu on vilkkaimmilla kaduilla selkeästi tihentänyt päällystystarpeita ja työmaat ilmestyvät tiheälle keskusta-alueellekin. ”Taidan siirtää paperini Turkuun” Yhdistyksellä oli erittäin hyvät ja antoisat päivät Turussa toukokuussa. Luennot olivat kiinnostavia, näyttely varsin laaja, kiertoajelut hyviä, porukka hyvällä tuulella ja illanvietot sujuivat hyvin niin kuin aina Kuntatekniikan päivillä. Kiitän vielä päivien onnistumi- sesta kaikkia turkulaisia isäntiä ja järjestäjiä, yhdistyksen toimihenkilöitä ja sponsoreita ja erityisesti teitä päiville osallistujia. Turku näytti taas parhaita puoliaan. Vaikka sää yritti välillä lannistaa viileydellä ja sateella, se ei meitä haitannut. Oli niin mukavaa, että taidan siirtää paperini Turkuun! SKTY:ssä on antoisaa, avartavaa ja mukavaa SKTY:n hallitus piti kokouksen Turun kaupungin isännöimänä Suomen Joutsenella, ja saimme taas mukavasti jäseniä lisää mm. turkulaisista isännistä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Messukeskuksessa. Minulle annettiin luottamuksen osoitus, ja jatkan toisen kauden puheenjohtajana. Vaikka tämä toimikausi on ollut todella kiireinen töiden ja yhdistyksen puitteissa, ei minua kauan tarvinnut houkutella jatkamaan, kun suostuin. Tämä on kuitenkin niin antoisaa, avartavaa ja mukavaa. Kannustan osallistumaan yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan. Tässä saa erittäin hyvän kontaktiverkoston ja hyvän kuvan koko alan toiminnasta Suomessa ja maailmalla. IFME 2012 kutsuu Helsinkiin Danne taisi kirjoittaa viime lehdessä, että olemme syvällä mukana IFME:n (International Federation of Municipal Engineering) toiminnassa. Parhaiten se realisoituu ensi kesänä, kun pidämme omat päivämme maailman kuntatekniikan kongressin yhteydessä. Järjestelyt yhdessä Ruotsin ja Viron kanssa ovat hyvässä vauhdissa, ja maailmalta tulleiden viestien perusteella tulemme saamaan runsaasti ulkomaisia osanottajia. IFME teki merkittävän harppauksen tänä vuonna, kun USA:n ja Kanadan järjestöt liittyivät yhdistykseen. Nyt IFME:n jäseniä ovat Suomi, Norja, Tanska, Ruotsi, Englanti, Hollanti, Italia, Israel, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Namibia, Botswana, Australia, Uusi-Seelanti, Viro, USA ja Kanada. Neuvotteluja jäsenyydestä käydään useiden Euroopan maiden kanssa ja kontakteja otetaan Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Siinä on varsin hyvä kattavuus eri puolilta maailmaa ja erilaisista olosuhteista, joissa kuntatekniikkaa hoidetaan. Maailmankongressista Helsingissä 4.–10.6.2012 tulee varmaan mielenkiintoinen. Käykää sivuilla www.ifme2012.com. ● Jorma Vaskelainen puheenjohtaja Kuntatekniikka 5/2011 33 IFME ja ITACUS solmivat yhteistyösopimuksen Helsingissä Maanpäällinen ja maanalainen kuntatekniikka kohtaavat Nikolai Bobylev NIFME ja ITACUS (International Tunnelling and Underground Space Association / Committee on Underground Space) solmivat yhteistyösopimuksen (MoU = Memorandum of Understanding) toukokuun lopulla Helsingissä pidetyn WTC 2011 (World Tunnel Congress) -maailmankongressin yhteydessä. Maanpäällinen ja maanalainen kuntatekniikka siis kohtaavat, ja tarkoitus olisi jatkossa tiivistää yhteistyötä alalla. Suomessa tämä ei ole mikään uusi tai ihmeellinen asia, kun esimerkiksi Helsingissä kaupungin kiinteistöviraston geoteknisen osaston ja kaupunkisuunnitteluviraston henkilöt ovat jo mukana SKTY:n toiminnassa. Mutta muualla maailmassa tilanne ei välttämättä ole niin selkeä. Hyvä ajoitus Allekirjoitustilaisuus sattui todella hyvään aikaan. Viikkoa aikaisemmin SKTY oli Turussa valinnut Helsingin maanalaisen yleiskaavan vuoden kuntatekniikan saavutukseksi, ja vielä kunniamaininnatkin menivät sellaisille Turun ja Vantaan hankkeille, joissa maanalainen tekeminen oli mukana. Toukokuun lopulla Helsingissä järjestetyn WTC 2011 -kongressin yhteydessä pidettiin avoin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (vas.), ITACUS:n puheenjohtaja Han Admiraal, SKTY:n toiminnanjohtaja ja IFME:n hallituksen jäsen Dan-Henrik Långström ja ITA:n puheenjohtaja, professori In-Mo Lee. Paneelikeskustelun jälkeen allekirjoitettiin yhteistyösopimus ITACUS:n ja IFME:n välillä. MoU:n allekirjoittivat IFME:n puolesta puheenjohtaja (presidentti) Jorma Vaskelainen ja ITACUS:in puolesta heidän puheenjohtajansa Han Admiraal. Jorma ei pääs- syt tilaisuuteen, joten allekirjoittanut IFME:n hallituksen edustajana ja SKTY:n toiminnanjohtajana hoiti tämän virallisen puolen varmistamalla Jorman allekirjoituksen oikeaksi. ITA:n puolesta asiakirjan ja allekirjoituksia vahvisti myös koko ITA:n puheenjohtaja, professori In-Mo Lee. ● Danne Långström IFME 2012 pistää aikatauluja uusiksi Hallituksen linjaseminaari jo syksyllä N Suomessa on kesä, ihmiset lomailevat ja kaupungit ovat suurilta osin hiljentyneet. Kaupunkien jokakesäiset katutyöt hiukan närkästyttävät kaupunkeihin jääneitä tai kaupunkeihin lomille tulleita ihmisiä, mutta lämmin ja aurinkoinen sää saa kuitenkin useimpien kansalaisten suut messingille. Kesäkauden hiljaisuutta kuvastavat kansallisen uutiskynnyksen ylittäneet helsinkiläiset uutiset: ”Paciuksenkadun vanha mänty kaadetaan”, ”Kauppatorin ylle asennetaan lokkiverkkoja”, ”Mysteerikiskot kuuluvat metrolle” sekä ”Lumitalven jälkiä siivotaan pelloilta läpi kesän”. Yhtä kaikki, kyllähän nämä kuuluvat kunnallistekniikkaan, mutta joiltain osin tuntuu siltä, että elämä on kesäaikana hiukan rennompaa. 34 Kuntatekniikka 5/2011 Myös yhdistyksemme puolella on ollut kesällä rauhallista. Pari osoitteenmuutosilmoitusta on tullut jäsenrekisteriimme, mutta muuten yhdistysasioissa on ollut hiljaiseloa. Kansainvälistä yhteistyötä tosin lisättiin toukokuun lopulla Helsingissä pidetyssä maanalaisten rakenteiden maailmankonferenssissa (World Tunnel Congress). Siellä allekirjoitettiin ITACUS:n ja IFME:n välinen yhteistyösopimus, josta tarkemmin yllä Dannen kirjoituksessa. Etelä-Afrikkaan lokakuussa Toisenlaisten työtapojen ja -menetelmien benchmarkkaamiseksi sekä mielenkiintoisiin kaupunkeihin tutustumiseksi pyritään SKTY:ssä tekemään opintomatkoja pari kertaa vuodessa. Toinen matkoista on perinteisesti suuntautunut kaukokoh- teeseen ja toinen Euroopan puolelle. Tämänvuotinen kauko-opintomatka suuntautuu lokakuun lopussa Etelä-Afrikkaan. Matkalle on ilmoittautunut toistakymmentä henkilöä. Jos vielä mielii mukaan, niin matkajärjestelyjä voi kysyä toiminnanjohtajaltamme. Takuita samoille lennoille pääsemiseen ei enää välttämättä ole, mutta matkalle voi silti vielä päästä mukaan. Eurooppaan suunniteltu opintomatka ei näillä näkymin toteudu. Järjestelyjä joudutaan lykkäämään todennäköisesti ensi keväälle. Muutoksia hallituksen kokousaikatauluihin Yhdistyksemme hallitus kokoontuu seuraavan kerran syys-lokakuun vaihteessa. Edellisistä vuosista poi- keten hallituksen linjaseminaari pidetään jo syksyllä. Yleensä linjaukset on vedetty vasta vuoden lopulla pidettävässä kokouksessa, mutta nyt ensi vuoden IFME-kokouksen aikataulutuksen takia kokousajankohtaa on päätetty aikaistaa. Vuoden viimeinen ”normaali” hallituskokous pidetään Jyväskylässä marraskuun puolivälissä. Saattaa olla, että nyt kokeiltavasta kokousjärjestelystä tulee pysyvämpi ratkaisu, sillä se takaisi hiukan enemmän aikaa keväisten Kuntatekniikan päivien järjestelyihin. Kesälomia ja intiaanikesää vielä odotellen, ● Jyrki Vättö kokousmestari Antti Korte esittäytyy N SKTY:n vuosikokous valitsi minut hallitukseen keväällä Turussa. Kauteni ei ole aivan täysimittainen, ja se päättyy jo ensi vuoden lopulla. Kuitenkin kun katson yhdistyksen tulevaa ohjelmaa IFME2012-maailmankongressijärjestelyineen, niin tiedän, että töitä yhdistyksen eteen ehtii kyllä tehdä lyhemmässäkin ajassa. Varsinaissuomalaisia sanotaan usein hieman sulkeutuneiksi ja sisäänpäin lämpiäviksi ihmisiksi, mutta Kuopion ja Tampereen kautta tänne saapuneena en allekirjoita tuota näkemystä. Turun ja sen ympäristökuntien välinen yhteistyö teknisellä sektorilla kelpaa esimerkiksi minne päin Suomea tahansa. Raisio on perinteisesti mainittu Suomen ainoana risteyksenä, jolla on kaupunkioikeudet. Teiden E18 ja E8 risteys keskellä kaupunkia on tietysti kaupunkikuvallisesti haastava elementti, mutta toisaalta hyvät kulkuyhteydet ovat mahdollistaneet Raision nousun yhdeksi Etelä-Suomen merkittävimmäksi kauppapaikaksi. Täällä ei kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan, vaan nyt tutkitaan E18-tien sijoittamista pitkään tunneliin. Tavoitteena onkin tehdä Raisiosta Suomen paras risteys. ● Antti Korte kaupungininsinööri Raision kaupunki Diplomi-insinööri Antti Korte valittiin kesän alussa Raision kaupungin tekniseksi johtajaksi 18 muun hakijan joukosta. Virka alkaa 1.9.2011. Tätä ennen Korte työskenteli Raision kaupungilla kaupungininsinöörinä. SKTY:n hallitukseen hänet valittiin 19.5.2011. Roskatonta Riiassa vaan ei Helsingissä Jyrki Vättö Uutta verta hallitukseen Raisiosta Onko sakko ainoa tie asennemuutokseen? Jos Helsinki ottaisi mallia muista maailman metropoleista, näistä roskaamisrikkomuksista olisi saanut melkoiset sakot. NKulkiessani alkukesästä aurinkoisessa Riikassa kiinnitin huomiota kaupungin puhtauteen. Rakennusten julkisivut olivat – varsinkin Vanhassa kaupungissa – kunnostettuja ja puhtaita. Katutöiden yhteydessä oli tosin jos jonkinlaisia puutteita aitauksissa ja muissa turvallisuusasioissa meidän säädöksiin nähden, mutta valmiit kadut ja puistot olivat puhtaita. Maasta ei hakemallakaan löytänyt roskia. Puistot sekä jokirannat olivat roskattomia, vaikka ihmiset niissä paljon aikaa viettivätkin. Tupakantumppeja, eväspapereita tai asfalttiin poljettuja purukumeja ei näkynyt. eväspapereita, purkkeja yms. Hämmästyksekseni huomasin, että roskat laitettiin aina roskakoreihin, ja jos he istuivat kahviloissa, niin tarjottimet vietiin kärryihin sekä astiat ja roskat niille tarkoitettuihin paikkoihin. Lajittelua ei tosin paljon harrastettu, mutta ympäristö osattiin pitää siistinä. Eräässä näköhavainnossani teinipoika heitti jonkin hampurilaispaperipallon roskakoriin noin viiden metrin etäisyydestä, mutta roskapallo ei mennyt koriin. Niinpä nuorimies jätti hetkeksi poispäin kävelevät ystävänsä, haki paperipallon lattialta, laittoi sen roskiin ja juoksi sen jälkeen kaverinsa kiinni. Melbournessakin esimerkillistä siisteyttä... ... vaan ei Suomessa Muutama vuosi sitten vierailin maapallon toisella puolella. Melbournessa jäin oikein varta vasten seuraamaan koulupukuisia nuoria, jotka viettivät kaupungilla ja ostoskeskuksissa iltaa keskenään pienissä ryhmissä. Heillä oli käsissään jos jonkinlaista tavaraa: pahvimukeja, Tämänlaatuinen, aivan luonnolliselta toiminnalta vaikuttava tapaus jää matkailijan mieleen. Vertailen tapahtumaa vieläkin mielessäni, sillä samanlaista ilmiötä en kovin usein näe omassa kotikaupungissani. Suomessa isojen kaupunkien vitsauksena tuntuu olevan yleisestä välinpitämättömyy- destä johtuva roskaisuus. Kaupungit yrittävät tehdä yleisistä alueistaan viihtyisiä ja siistejä, mutta alueiden käyttäjät puolestaan omilla toimillaan tekevät niistä roskaisia ja epämukavia. Kesäiset piknikit ja muut seurustelut suurista massatapahtumista puhumattakaan jättävät usein jälkeensä valtavat määrät roskia, mainoslehtiä, ”mäyräkoiran nahkoja”, pizzalaatikoita, muovipusseja, tölkkejä ja pulloja. Viimeksi mainitut ovat onneksi rahanarvoista tavaraa ja niille löytyy oma kerääjäkuntansa, mutta muut roskat jäävät kaupunkilaisten riesaksi ja kaupungin työntekijöiden siivottaviksi sekä veronmaksajien maksettavaksi. Kallis kaljakellunta... Yhdeksi pääkaupunkiseudun nuorisotapahtumaksi on muodostunut ”Kaljakellunta”, jossa kaikenlaisilla kumiveneillä ja kelluvilla laitoksilla killutaan Keravan- sekä Vantaanjoessa. Viime vuonna tapahtuma aiheutti jokivarteen jätetyistä kumiveKuntatekniikka 5/2011 35 Jyrki Vättö Ihmisten välinpitämättömyys näkyy kaduilla ja puistoissa. neenraadoista ym. roskista yhteensä noin 30 000 euron siivouskustannukset Helsingille ja Vantaalle. Tämän vuoden kustannuksia ei ole vielä saatu laskettua, mutta näyttää siltä, että kustannukset jäävät puoleen viimevuotisista. Siivoamaan taas kuitenkin jouduttiin, vaikka siivoukseen oltiin ennakolta jo hiukan varauduttukin. Kelluntaan osallistui tänä vuonna arviolta noin 5 000 henkilöä, joiden jäljiltä jäi kymmenkunta siirtolavallista roskaa. ... ja vielä kalliimpi Ullanlinnan vappu Helsingissä Ullanlinnan vapun siivous- ja järjestelykustannukset pyörivät vuosittain 100 000 euron paikkeilla. Facebookissa koolle kutsuttu Turun Botellón -tapahtuma keräsi heinäkuussa Kupittaanpuistoon piknikille vajaat 3 000 henkilöä. Siivouslasku kaupungille oli alustavien arvioiden mukaan noin 6 000 euroa. Herää kysymys, mitä muuta näillä euroilla voisi kaupungissa tehdä? Kerätyistä tai jälkeenpäin kerättävistä verorahoistahan tässä kuitenkin puhutaan. Sakkoa Singaporen tyyliin? Välillä tuntuu, että kaupunkeja syytetään roskaisuudesta ja vaaditaan tehokkaampia siivoustoimenpiteitä. Yhtään ei olla huolissaan siitä, että ihmiset roskaavat koko ajan enemmän ja enemmän. Roskaamisesta on tullut vuosien saatossa hyväksyttävää, vaikka roskaaminen on yhä Suomen järjestyslaissa kiellettyä. Lain pykäliä ei juuri kunnioiteta, eivätkä toisaalta mitkään resurssit varmaan riittäisi lain jatkuvaan valvomiseen. Mutta missä ovat asenteet? Onko sakotus ainoa keino asenteiden muuttumiseen? Maailmalta löytyy valtioita, joissa roskaamisesta rangaistaan. Kuuluisin lienee Singapore, jossa roskanheittämisestä saa ensimmäisellä kiinnijäämiskerralla – hiukan roskanlaadusta riippuen – 200–1 000 Singaporen dollarin sakot (noin 125–625 euroa). SOMMAREN ÄR KORT? N“Sommaren är kort” sjunger man, och fortsätter med att ”det mesta regnar bort” – HMMM??? Med en semestervecka kvar här på stugan, så kan jag bara säga, att Ledin fortsätter bättre i låten sin (“inte ett moln, så långt ögat kan se...”). Här i Lappträsk kommuns Lindkoski by, på gården (Heimbacka), så har det alltså varit mest värmebölja och ”inte en droppe regn på ﬂera – veckor”. Under sommarmånaderna, är det ganska lungt inom FKTF. 36 Kuntatekniikka 5/2011 Seuraavilla kerroilla sakko nousee 2 000–5 000 dollariin (noin 1 250–3 100 euroon). Paatuneimmat roskaajat joutuvat yhdyskuntapalvelukseen (Community Work Order), johon kuuluu mm. roskien keräämistä julkisilta paikoilta kirjavaan vaatteeseen puettuna. Sosiaalinen häpäisy epäsosiaalisesta käytöksestä on siellä suunnalla yleensä jo niin kova rangaistus, että asennekasvatus menee tällöin viimeistään perille. Ruotsi on taas meitä edellä Lontoossakin roskaamisesta voi saada 85 punnan (noin 100 euroa) sakot. Pahimmillaan sakko voi olla 2 500 puntaa (noin 3 000 euroa). Toisaalta on myös kansakuntia, jotka yksinkertaisesti kunnioittavat yhteistä omaisuutta. Italiaa ja Napolia ei tarvinne tässä kohtaa ottaa esimerkiksi, mutta toivottavasti Suomi muuttuu vielä joskus asenteiden suhteen Pohjolan Japaniksi. Ruotsikin on jälleen kerran yhdessä asiassa meitä edellä. Siellä vastikään voimaan tulleen lain ansiosta voi saada 800 kruunun (noin 90 euron) sakon meille niin tutusta näystä eli maahan heitetystä pitsalaatikosta, nurmelle jätetystä kertakäyttögrillistä tai asfalttiin rikotusta juomapullosta. Tupakantumpit ja purukumit tosin eivät Ruotsissakaan vielä ole yltäneet kriminalisoinnin piiriin. ● Jyrki Efter årsdagarna i Åbo deltog underskriven i den internationella kongressen (WTC 2011) för tunnelbyggen samt annat byggande ”under asfalten” – och även om både WTC och att gå under jorden kan låta litet illegalt, så var allt det här helt lagligt :-) Seriöst, så skrev vi (IFME) på en MoU med ITACUS på WTC 2011 kongressen. Inom både IFME och ITACUS tycker vi, att vi bör veta mer om vad som händer på ”andra” sidan om ytan, och även om att vi här i Finland har en mycket god Vättö kontakt med varandra, så är det kanske inte så i andra delar av världen. Tidpunkten råkade också vara helt ypperlig, för veckan tidigare hade generalplanen för Helsingfors underjordiska verksamhet fått FKTF:s årets kommuntekniska prestation -priset. Under sommaren har vi ju igen rivit upp gator, byggt nya leder och gator, renoverat och haft diverse traﬁkarrangemang på grund av detta, omasfaltering och annat strul, som gör traﬁkanterna nervösa... MEN det är ju som så, att man kan SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.ﬁ 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.ﬁ 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.ﬁ Muut jäsenet Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 625 5055, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.ﬁ Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.ﬁ Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.ﬁ Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 434 3409, 044 7971252 antti.korte@raisio.ﬁ Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.ﬁ Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 459 4601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.ﬁ inte göra en omelett, om man inte kläcker äggen först – och för det är ju som så att: SOMMAREN ÄR KORT! ● Danne Långström verksamhetsledare P.S. Var också i St. Petersburg för att diskutera om möjligt samarbete typ FKTF / IFME och Ryssland. Ryssarna är ju ännu inte med i IFME, men nu kanske vi får även dem med via Nashe Delo, som ägnar sej med infrastrukturen i vårt östra grannland. www.ukty.fi Energiankäyttö hallintaan – selvitykseen mukaan neljä uimahallia NOlemme saaneet viettää koko maassa kunnon kesän. Jokaiselle on riittänyt hyvää lomasäätä. Avovedet ovat olleet niin lämpimiä, että arempikin on uskaltautunut uimaan. Terveydelle vaarallisesta sinilevästäkään ei – ainakaan tätä kirjoitettaessa – ole ollut suurempaa haittaa. Hyvällä kesällä on myös kääntöpuolensa: kesällä aukiolevat kylpylät ovat kaivanneet kylmempiä ilmoja, jotta väki tulisi sisätiloihin uimaan. Vanha sanonta ”Tasan ei käy onnenlahjat” pitää paikkansa. Uimahallit ovat yleensä olleet kesällä suljettuina lomien ja vuosihuoltojen vuoksi. Vuosihuollossa halli ehostetaan siihen kuntoon, että se voi ottaa tulevan syksyn ja talven käyttäjät entistä ehompana vastaan. Pintaremontin lisäksi vuosihuollossa tehdään tarkistuksia ja korjauksia talotekniikassa ja etenkin vedenpuhdistuslaitteissa, jotta laitteet toimivat koko talvikauden moitteettomasti. Laitosten ikääntyessä nimenomaan koneistopuolella tarvitaan huomattavasti enemmän tarkistuksia ja uusimista. Opintomatka Porin uuteen uimahalliin 19.9. Syksy on myös monen uimahallin perusparannuksen tai uuden hallin valmistumisen aikaa. Uusista halleista on valmistumassa ainakin Porin uimahalli. Sitä odotetaan suurella mielenkiinnolla, onhan siellä käytetty uutta tekniikkaa eri tavoin hyväksi. Etenkin aurinkoenergian hyväksikäyttö kiinnostaa monia. Tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta 2–3 vuoden kuluttua. Yhdistyksemmekin on kiinnostunut Porin uudesta uimahallista ja järjestää jäsenilleen opintomatkan kohteeseen 19. syyskuuta. Tarkemmasta ohjelmasta on tiedotettu jäsenkirjeellä elokuun alussa. Rakentamistyön vastaanotto-ohjeet tekeillä Opetus- ja kultturiministeriön rahoituksen turvin on valmisteltu uimahallien ja kylpylöiden rakentamistyön vastaanotto-ohjeita, joita odotellaan suurella mielenkiinnolla. Mielestäni niiden suurin anti tulee olemaan laadun parantamisessa. Etenkin eri urakoitsijoiden toistensa ymmär- täminen ja hyvä yhteistyö on asiakirjan suurimpia anteja. Tästä asiasta tiedotetaan myöhemmin enemmän. Energiankäytön hallinnasta selvitys Energiankäytön hallinnasta on käynnistymässä selvitys Aalto-yliopiston toimesta, professori Martti Viljasen johdolla ja Tekeksen pääasiallisella rahoituksella. Liikuntapaikkojen energiakäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta -selvitykseen otetaan mukaan neljä uimahallia ja neljä jäähallia. Tutkimuksen kesto on noin 1,5 vuotta, ja tutkimus alkanee tänä syksynä. Maassammehan on paljon halleja, joissa energiankäyttö ei ole hallinnassa. Uimahalli- ja kylpyläpäivillä energiaoppia Valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien ensi vuoden ohjelma on parhaillaan työn alla. Ohjelma tulee painottumaan niin energian oikeaoppiseen käyttöön, toiminnan tehostamiseen kuin muihinkin ajankohtaisiin asioihin. Päivät ovat 7.–9.2.2012 m/s Mariellella. Laitathan päivät kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tulevat syksyn aikana. Päivät ovat saaneet uimahalli- ja kylpyläväen varauksettoman suosion. Niiden aikana voi tavata kollegoja ja vaihtaa tietoja ja kuulumisia. Myös eri toimijoiden esittäytyminen on saanut paljon kiitosta osakseen. Jäämme näin mielenkiintoista syksyä odottamaan. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: [email protected] Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: [email protected] puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: [email protected] puh. 040 829 0068 Terveisin, ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Kuntatekniikka 5/2011 37 Putkimestaripäivillä kehitetään osaamista Kuntien Putkimestarit ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä on 69. Kannattajajäseniä eli yritysjäseniä on 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: [email protected] puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: [email protected] www.kuntienputkimestarit.fi N,FTÊMPNBUBMLBWBUPMMBUBLBOBNVUUB1VULJNFTUBSJQÊJWÊUPWBUPOOFLTJFEFTTÊ5ÊNÊOWVPEFO1VULJNFTUBSJQÊJWÊUQJEFUÊÊO+ZWÊTLZMÊTTÊ)PUFMMJ-BBKBvuoressa 12.–14.10.2011. ,PVMVUVTQÊJWJFOQBJOPQJTUFPOUÊOÊWVPOOB BNNBUUJUBJEPOKBPTBBNJTFOLFIJUUÊNJTFTTÊLÊZUÊOOÚOFTJNFSLLJFOBWVMMB7FSUBJMFNNFFSJUPJNJOUBUBQPKBKBNBMMFKBKPJTUBWPJNNFLFIJUUÊÊPNJJO UPJNJOUBZNQÊSJTUÚJIJNNFQBSIBJUFOTPQJWBULÊZUÊOOÚU5BSLPJUVLTFOBPOLFSUPBBWPJNFTUJNJUFOBTJPJUBPOUFIUZNJTTÊPOPOOJTUVUUVKBFUFOLJO NJTTÊFQÊPOOJTUVUUV ,PFUBNNFNZÚTMÚZUÊÊUBQPKBLFIJUUZÊFTJNJFTUZÚTTÊNNF1FSKBOUBJBBNVOUÊIUJMVFOOPJUTJKBLFSUPPPNJBOÊLFNZLTJÊÊOFTJNJFTBTFNBTUBKBTJJOÊ LFIJUUZNJTFTUÊ EPUMÚZUZWÊUOFUUJTJWVJMUBNNFwww.kuntienputkiNFTUBSJUmKPJEFOLBVUUBNZÚTJMNPJUUBVEVUBBO &OTJNNÊJTUÊLFSUBBJMNPJUUBVUVNJOFOIPJEFUBBO IJFNBOUPJTFMMBUBWBMMBOFUUJTJWVKFNNFJMNPJUUBVUVNJTMJOLLJWJFNBULBUPJNJTUP(PMEFO4(0ZOJMNPJUUBVUVNJTQBMWFMVVO5FTUBBNNFJMNPJUUBVUVNJTNFOFUUFMZOIPJUPBNBULBUPJNJTUPOLBVUUBKPMMPJOTJIUFFSJMMFNNFKÊÊFOFNNÊOBJLBBLFTLJUUZÊWBSTJOBJTUFOLPVMVUVTQÊJWJFOKÊSKFTUFMZZO.BULBUPJNJTUP IPJUBBNZÚTPTBMMJTUVNJTNBLTVOMBTLVUVLTFO 0MFOZIEJTUZLTFOTJIUFFSJOLBOTTBUBWPJUFUUBWJTTBKPTUFJMMÊPOFQÊTFMWZZLTJÊJMNPJUUBVUVNJTJTTB 6TLPNNFLVJUFOLJOFUUÊLBJLLJNFOFFIZWJOBNNBUUJUBJUPJTFONBULBUPJNJTUPOLBOTTB "SWPJTBUZIEJTUZLTFNNFKÊTFOFU+ZWÊTLZMÊTTÊ OÊIEÊÊO Ilmoittautumiset viimeistään 30.9. Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja *MNPJUUBVUVNJTFU1VULJNFTUBSJQÊJWJMMFBMLBWBU KBQÊÊUUZWÊU5BSLFNNBUUJF- Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.–14.10.2011 Jyväskylässä Hotelli Laajavuoressa OHJELMA Keskiviikko 12.10.2011 14.00-15.00 Janakan vesilaitoksen saneeraus tUVUVTUVNJTLÊZOUJ Bussi lähtee hotellin pääoven edestä klo 14.00, paluu noin klo 15.30 /ÊZUUFMZOBWBKBJTFUKBOÊZUUFMZZO UVUVTUVNJOFO Torstai 13.10.2011 08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina saapuville ,PVMVUVTQÊJWJFOBWBVTKBQÊJWJFO PIKFMNBOFTJUUFMZ t Sami SillsténZIEJTUZLTFO QVIFFOKPIUBKB +ZWÊTLZMÊOLBVQVOHJOUFSWFIEZT tTimo KoivistoBQVMBJTLBVQVOHJOKPIUBKB +ZWÊTLZMÊOLBVQVOLJ +ZWÊTLZMÊO&OFSHJB0ZOFTJUUFMZ t Markku HantunenWFTJKPIUBKB +ZWÊTLZMÊO&OFSHJB0Z 1ÊJWZTUZTKÊSKFTUFMZU4VPNFTTB tJari KallioLVOOPTTBQJUPQÊÊMMJLLÚ)4: 38 Kuntatekniikka 5/2011 7FSLPTUPQVULJBTFOUBKJFOBNNBUUJUBJUP t,BJLLJPTBBWBULBJLLFBWBJFSJLPJTPTBBKJB t)VPMUPNJFIJÊWBJQVULJBTFOUBKJB :IUFJTUZÚLVNQQBOFJEFOQVIFFOWVPSPU 7FSLPTUPKFOLPLPOBJTWBMUBJOFOTBOFFSBVT oWFTJKPIEPUKBNVVJOGSB t$BTF-BIUJHannu Ristkari, UZÚNBBQÊÊMMJLLÚ-4,50Z t$BTF0VMVTero Kilpeläinen, WFSLPTUPJOTJOÚÚSJ0VMVO7FTJ 4FNJOBBSJLFTLVTUFMVQÊJWÊOBJIFJTUB 11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen $BTFo+ZWÊTLZMÊO1BMPLBOWFTJKPIUP WFSLPONBOHBBOJPOHFMNBOSBULBJTV tSami KallioinenUPJNJUVTKPIUBKB 41$7FTJUFLOJJLLB &TJNJFTNJUÊPOOZLZQÊJWÊOFTJNJFT tNJUÊFTJNJFIJMUÊOZLZÊÊOWBBEJUBBO tUZÚBOUBKBOPEPUVLTFUKBBMBJTUFO WBBUJNVLTFU ,BJWVUZÚUoUZÚUVSWBMMJTVVTUVFOOBUZNT tEsko LehtimäkiQVULJNFTUBSJ 5BNQFSFFO7FTJ tUZÚUVSWBMMJTVVTWBBUJNVLTFUFTJNFSLLJ tapauksia tUVFOOBUFTJNFSLLJUBQBVLTJB tMVPEBBOBMVTUBWBBSVOLPBVVTJLTJ LBJWVUZÚPIKFJLTJ 14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen t-ZIZJUÊLBOOBUUBKBKÊTFOZSJUZTUFOUBJ IFJEÊOUVPUUFJEFOTBFTJUUFMZKÊ t1ÊJWZTUZTKÊSKFTUFMZUQJUÊJTJLÚ ZIUFOÊJTUÊÊLBOTBMMJTFTUJ o Jari Kallio t,BJWVUÚJEFOUVSWBMMJTVVTMVPEBBOLP ZIUFJTUÊPIKFJTUPB o Esko Lehtimäki KBSami Sillstén t.VJUBIFSÊOOFJUÊBKBUVLTJB 16.10– Yhdistyksen syyskokous o /ÊZUUFMZZOUVUVTUVNJOFO 20.00– Illallinen, veljesilta, yhdistyksen viirien jako Perjantai 14.10.2011 o "BNJBJOFO 0QQJUVOUJFTJNJFIFOÊUPJNJNJTFTUB tJuhani TamminenVSIFJMVWBMNFOUBKB tTQPOTPSPJUVMVFOUP o 1ÊJWJFOQÊÊUÚTTBOBU t Sami SillsténZIEJTUZLTFO QVIFFOKPIUBKB TEKNOLOGIAN UUSIMMAT NÄKYMÄT 4.–6.10.2011 Helsingin Messukeskuksessa Maksutonta ohjelmaa Uutuustuotteita ja palveluja Huippuseminaareja Verkostoitumista Viisi vahvaa teknologiatapahtumaa samanaikaisesti Automaatio, ammattielektroniikan Elkom, teollisuuden sähkön Eltek, Hydrauliikka & Pneumatiikka sekä koneenrakennusteollisuuden MecaTec muodostavat maan mahtavimman teknologiamessujen kokonaisuuden. Ohjelmassa mm. t &$5'PSVNUJJTUBJTUBUPSTUBJIJO.BLTVUUPNBTTBUJMBJTVVEFTTBQVIVKJOBNN4UFQIFO&MPQ.JLBFM+VOHOFS Anssi Vanjoki, Lauri Kivinen ja monia muita. t )VJQQVTFNJOBBSJLFTLJWJJLLPOB+PIUBKBOUVMFWBJTVVTo5FPMMJTVVTWVPOOB t 4PTJBBMJTFONFEJBOZIUFJT¤MMJTFUUZ¤LBMVUKBUPJNJOUBUBWBUUFPMMJTVVTZSJUZLTJTTµ t :IUFJTUZ¤MMµVVUUBµMZµLPOFFOSBLFOOVLTFFO t 4µIL¤JOTJO¤¤SJMJJUPOQFSJOUFJOFO4µIL¤UVSWBMMJTVVTQµJWµ t *OGPQMB[BMMBQVIFFOWVPSPKBQµJWJUUµJO Katso koko ohjelma osoitteessa www.teknologia11.ﬁ www.automaatiomessut.fi t www.elkom.fi t www.eltekmessut.fi t www.mecatec.fi t www.hpmessut.fi Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.teknologia11.fi ja voita ipad 2-taulutietokone ! &OOBLLPPOSFLJTUFS¤JUZOFJEFOLµWJK¤JEFOLFTLFOBSWPUBBOJ1BEUBVMVUJFUPLPOF Helsingin Messukeskus, messut avoinna: ti–ke klo 9–17, to klo 9–16 Hämeenlinna uudisti palvelujärjestelmänsä kunta Tekninen sektori elää Kolmostie katon alle Hämeenlinnassa ■ Hämeenlinnassa syyskuussa käynnistyvässä hankkeessa kolmostie saa katteen 250 metrin matkalla Paasikiventien ja Turuntien siltojen välillä. Samalla rakennetaan uusi pohjoiseen menevä ramppi ja moottoritien kolmannet kaistat ja uusitaan liikennejärjestelyjä. Talvella 2013 valmistuvassa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös muu- 40 Kuntatekniikka 5/2011 toksia korttelia ympäröiviin katuihin ja moottoritien vanhat sillat puretaan. Koska moottoritietunnelia rakennetaan valtatie 3:n päälle, Liikennevirasto ja ely-keskus toimivat hankkeen hallintoviranomaisina. Hämeenlinnan kaupunki teki lokakuussa 2010 niiden kanssa sopimuksen, joka määrittelee tunnelirakentamiselle tiukat tuo- te- ja toteutusvaatimukset sekä moottoritieliikenteen häirinnälle reunaehdot. Katteen ja tunnelin rakentamisen jälkeen hanke jatkuu NCC:n omana rakennushankkeena. Rakennusoikeutta on yhteensä 45 490 kerrosneliömetriä, josta kauppakeskukselle 27 800 ja asunnoille 17 690 kerrosneliömetriä. Moottoritietunneli toimii kauppakeskuksen perustuksena. Kauppakeskuksen on määrä valmistua lokakuussa 2014, ja sinne tulee tilat noin 60 liikkeelle. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 150 miljoonaa euroa. Siitä kateurakan osuus on noin 30 miljoonaa. NCC Oy vastaa tunnelin ja Hämeenlinnan kaupunki katuinfrastruktuurin rakentamiskustannuksista. TEKNISET PALVELUT liitoksen yhteydessä muutoksessa Hämeenlinnan kuntateknisten palvelujen palikat järjestettiin uudelleen kuntaliitoksen myötä 2009 alussa. Vastaava muutos tehtiin kaikilla toimialoilla. Myös luottamuselimet uudistettiin. 67 000 asukkaan kaupungin liike- ja asuinrakentamiselle perustaa luovat yhdyskuntarakennepalvelut jatkavat muutoksen tiellä. TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale NN Hämeenlinnassa tapahtuu Suunnittelukuva / NCC Katehankkeen ja siihen liittyvien katutöiden urakoitsijana on YIT Rakennus Oy. Se pääsee töihin käsiksi, kun markkinaoikeus kesäkuussa hylkäsi tarjouskilpailussa hävinnen yrityksen Hämeenlinnan kaupungin katehankkeen hankintapäätöksestä tekemän valituksen. Hankkeelle avataan www.hameenlinna.ﬁ -sivuille alkusyksystä oma verkkosivusto. paljon. Moottoritietä katetaan ydinkeskustan kohdalla noin 300 metrin matkalta. Yhdessä moottoritien reunaan nousevan pysäköintitalon kanssa hanke muodostaa puolen kilometrin mittaisen työmaan. Etelärannan uudistaminen on käynnistymässä, ja Kirstulaan on syntymässä noin 80 000 kerrosneliömetrin autoliikkeiden ja huoltotilojen keskittymä. Loimalahden kaupunginosaan Alajärven tuntumaan, vajaat seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta länteen nousee puolestaan uusi asuinalue. Alueelle tulee 150 pientaloa, ja tontit ovat luovutuskunnossa talvesta 2012 alkaen. Parhaillaan alueella rakennetaan katuja, vesihuoltoa ja tietoliikenneverkkoja. Uudistuksia kuntaliitoksen yhteydessä Hämeenlinnan toimitilojen omistus, suunnittelu ja rakennuttami- nen oli liikelaitostettu jo aiemmin, ja talonrakentamispalvelut, kiinteistönhoito ja siivous yhtiöitiin 2008. Maarakennus ja ulkoalueiden kunnossapito toimii uudessa kaupunkiorganisaatiossa yhdyskuntarakennepalvelujen tuotantoyksikkönä. Yksikön investoinnit olivat viime vuonna noin seitsemän miljoonaa euroa, ja tänä vuonna lähennellään kahdeksaa miljoonaa. Käyttömenot ovat noin 17 miljoonaa. Näistä käyttötalouden henkilöstömenot olivat runsaat kuusi miljoonaa ja ulkopuolisten palvelujen ostot vajaat kuusi miljoonaa euroa. – Olemme olleet aika rohkeita ja suoraviivaisia koko palvelujärjestelmän uudistuksessa. Peruutusvaihdetta ei oikeastaan ole. Meillä on hyvä valmius ottaa mukaan yksityistä palvelutuotantoa oman rinnalle yhä enemmän, sanoo Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntarakennepalvelujen tilaajajohtaja Päivi Saloranta. Kuntaliitos sekoitti organisaatiopalikat hiukan kuin lottokone numeropallot, eivätkä kaikki vielä ole löytäneet optimaalis- ta paikkaansa. Muun muassa viimeaikainen keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sijoittamisesta palvelutuotantoon on tästä esimerkkinä. Nyt näiden tehtävien paikkaa organisaatiossa harkitaan uudelleen. Tätä vauhditti myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen asiaa koskenut ratkaisu huhtikuussa. – Tilaajan organisaatio on varsin ohut, sillä meillä on yhteensä neljä henkilöä vastaamassa palvelujen tilaamisesta. Nyt muun muassa urakkakilpailut ulkopuolisille tuottajille järjestää tuotantoyksikkö, Saloranta korostaa. – Pohdimme edelleen sitä, miten puhdaslinjainen tuotantoyksiköstä rakennetaan ja mikä organisaatiomuoto tulee lopulta olemaan. Kaupungin kokonaisedun kannalta on järkevää, että on selkeä tilaaja, joka tilaa myös omalta tuotannolta. Taustan tuntemus auttaa nopeammin liikkeelle Sekä Päivi Saloranta että yhdyskuntarakennepalvelujen tuotannon johtaja Timo Tuomola olivat olleet Hämeenlinnan palve- Yhdyskuntarakennepalvelujen tuotannon johtaja Timo Tuomola arvioi, että kertarysäys palvelujärjestelmän uudistamisessa kuntaliitoksen yhteydessä oli parempi ratkaisu kuin vaiheittainen eteneminen. Kuntatekniikka 5/2011 41 TEKNISET PALVELUT Rakenteilla oleva Loimalahden Sampo III -alue liittyy aiemmin rakentamiselle avattuihin Sampo I ja Sampo II -pientaloalueisiin KantaHämeenlinnan länsiosassa Alajärven läheisyydessä. Kaupungin keskustaan on matkaa vajaat seitsemän kilometriä. luksessa ja tehneet yhteistyötä eri rooleissa jo parikymmentä vuotta ennen kuntaliitosta. Taustan tuntemus helpotti uudistuksen sisäistämistä, vaikka perusratkaisu annettiin valmiina melko pienen muutosryhmän valmistelemana. Tilaajaorganisaatioon tuli uutta osaamista myös yksityissektorilta. – Uutta verta tarvitaan aina, mutta asioiden lähestymiskul- mia pitäisi miettiä huomattavasti enemmän, jos tällä tavoin muuttuneeseen organisaatioon tulee ulkopuolelta. Me kuitenkin tunnemme toisemme ja yhteistyö on helppoa, Tuomola sanoo. – Palvelutuotannon kokonaisuus on varsin hyvin sisäistetty ja otettu tähänastiset muutokset vastaan. Etenemme kohti liiketaloudellisia kriteerejä, enkä ole aistinut, että niitä juuri vastus- RILin uudet julkaisut: RIL 237-1-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu Perusteet ja toiminnallisuus > 177 sivua. 75 euroa. RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkkojen suunnittelu Mitoitus ja suunnittelu > 158 sivua. 72 euroa. RIL 256-2010 Julkisten hankintojen kehittämismalli - tuottavuuden parantaminen TUKEFIN-menetelmällä > 75 sivua. 48 euroa. Tilaukset ja lisätietoja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL www.ril.fi > Kirjakauppa tai sähköpostilla [email protected] 42 Kuntatekniikka 5/2011 tettaisiin. Vaikka asenneilmapiiri toiminnan ja organisaation kehittämiseen on myönteinen, niin mahdollisuudet panostaa kehittämistoimintaan aiheuttavat huolta. – Kun on pari vuotta uudistettu ja kehitetty, hienoinen organisaatiouudistusväsymys alkaa saada otetta. Alan kaivata painotuksen siirtämistä aitoon tekemiseen suunnittelussa ja rakentamisessa, Saloranta tunnustaa. – Tämä on iso pyörä, joka pyörii vielä kymmenen vuoden kuluttuakin. Näen niin, että palveluhankintastrategian mukaan edetään, pohjustusta on tehty ja käynnissä olevissa kehittämishankkeissa haetaan liiketoiminnallisia perusteita yhä lisää, arvioi Timo Tuomola. Hämeenlinnan lautakunnissa näkyy vielä jonkin verran vanha kuntajako. Vaaleissa valtuustoon valittiin liitoskunnista asukasmäärään suhteutettuna vanhaa Hämeenlinnaa enemmän jäseniä. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta näkee tämän muutosvaiheessa myönteisenä. Yhtiövaihtoehtoa selvitetään Kesällä 2010 päivitetyn kaupungin palveluhankintastrategian mukaan selvitettävien vaihtoehtojen joukossa on toimintatapa, jossa ”infran rakentaminen ja kunnossapito, konekeskus- ja korjaamopalvelut sekä luontopalvelut tuotetaan vuonna 2013 osin omassa markkinoilla toimivassa yhtiössä ja osin ostetaan ulkoisilta toimijoilta”. Talonrakentaminen sekä kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut hoidetaan nyt Tekme Oy:ssä (Tekninen Palvelukeskus Oy Häme). Siellä muutokset olivat nopeatempoisempia ja aiheuttivat jonkin verran kriittistä keskustelua henkilöstön piirissä. Koettiin, että ”ennen sentään oltiin kaupungilla töissä”. – Ratkaisut, joissa esimerkiksi yhtiöstä on tehty vahva poliittinen linjaus ensin, ovat ikään kuin tikapuille astumista ylhäältä päin. Pohjan rakentaminen on isompi ja perusteellista keskustelua vaativa asia. Näin voidaan löytää paras organisointimuoto, Timo Tuomola uskoo. – Organisaatiouudistuksessamme on tärkeää saada nyt tilaajan ja tuottajan rajapinta määritellyksi optimaaliseen kohtaan, sanoo Päivi Saloranta. Arviointi haasteellista Hämeenlinnassa on seurattu tarkoin alan uudistuksia muun muassa Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa. Ratkaisut on kuitenkin tehtävä paikallisista lähtökohdista, eikä muualla toteutettua toimintatapaa voi sellaisenaan kopioida. Luottamuselimet ja kaupungin johto haluavat luonnollisesti tietoa uuden organisaation onnistumisesta tehtävässään. – Eri toimialojen onnistuminen tilaaja-tuottajamallissa on vaikeasti verrattavissa, koska palvelut ovat niin erilaisia. Ratkaiseva ero on yksityisen palvelutuotannon käytön perinteessä, joka teknisellä sektorilla ainakin “Organisaatiouudistuksessamme on tärkeää saada nyt tilaajan ja tuottajan rajapinta määritellyksi optimaaliseen kohtaan.” Hämeenlinnassa on vahva. Kun sosiaali- ja sivistyspalvelujen tuotantoa uudistetaan, lähtötaso on verraten alhainen. Luonnollisesti silloin eteneminen on nopeampaa, Tuomola puntaroi. Yhdyskuntarakennepalveluihin tulee asiakaspalautteena 100 sähköpostiviestiä ja 500 puhelua kuukaudessa. Näihin vastaaminen vaatii tietopohjaa. Puhelinpalaute ohjataan nykyisin yhteen numeroon, jossa siihen pyritään antamaan asiantunteva vastaus. Kuntaliitos toi Hämeenlinnan yhdyskuntarakennepalvelujen tuotantoon 12 henkilöä lisää. Kun henkilöstöä ennestään oli jo noin 150, ei muutoksella juuri ol- lut merkitystä. Esimerkiksi katuverkoston pituus puolestaan lisääntyi neljänneksellä. – Jälkeenpäin ajateltuna kertarysäys palveluorganisaation uudistamiseksi kuntaliitoksen yhteydessä oli oikea ratkaisu. Jos olisi tavoiteltu organisaatiouudistusta vasta parin vuoden päähän, oltaisiin oltu samassa ruletissa pitkän aikaa, Timo Tuomola sanoo. – Reunaehtojen jälkeen annettiin rakennuspalikat käsiin ja vapaat kädet muodostaa niistä omasta mielestään toimiva organisaatio. Ehkä viranomaistoimintojen ja maankäytön suunnittelun paikkoja organisaatiossa olisi voitu tuolloin miettiä perusteellisemmin, jos valmistelu olisi ollut laajapohjaisempaa, Saloranta ja Tuomola arvioivat. Kansantalouden kannalta kuntainfran kunnossapitoa pitäisi Tuomolan mukaan kyetä tarkastelemaan kuntarajoista riippumatta. Tämä ei välttämättä edellytä kuntaliitosta. – Maankäytössä kuntarajojen väheneminen vaikuttaa väistämättä ja tuo hyötyjä, mutta vasta pitkän ajan kuluessa, Saloranta sanoo. N Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän Tekme Oy:lle uusi tytäryhtiö ■ Talonrakentamispalveluja sekä kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja vuodesta 2008 tuottaneen Tekme Oy:n tytäryhtiöksi perustettiin kesäkuussa Hämeenlinnan Valot Oy. Se osti kantakaupungin ulkovalaistusverkon Vattenfall Oy:ltä takaisin kaupunkikonserniin. Valaistusverkko oli siirtynyt Vattenfallille kaupungin energiayhtiön myynnin yhteydessä runsas vuosikymmen sitten. Kaupunki takasi yhtiölleen vajaan viiden miljoonan euron lainan kauppaa varten. Yhtiön perustamisen pontimena olikin optimaalisen rahoitusmallin löytäminen, ei ehkä niinkään toiminnallisesti paras ratkaisu. – Uskon, että koko kenttä avataan vielä kerran ja katsotaan, löydetäänkö synergiaa. Onko meillä kenties jonakin päivänä yhtiö, joka hoitaa kaiken kunnossapidon kiinteistöistä, valaistukseen ja maarakennukseen, Päivi Saloranta pohtii. Kauppaan kuului runsaat 13 300 valaisinpylvästä. Sen taustalla oli kuntaliitoksen myötä kirjavaksi muuttunut ulkovalaistuksen järjestäminen, kun liitoskunnilla ulkovalaistus oli omissa käsissä eikä Vattenfall ollut halukas lisäämään omistuksiaan tällä alueella. Hämeenlinnan Valot Oy:llä ei ole omaa tuotantohenkilöstöä, vaan ulkovalaistuksen hoidosta huolehtii 2012 loppuun väliaikaisella palvelusopimuksella Empower Oy ja managerointi ostetaan Vattenfallilta. – Tämän jälkeen kilpailutetaan valaistuksen energia, kunnossapito sekä valaistuksen suunnittelu, jossa onkin edessä isoja haasteita, Saloranta arvioi. Sähköistä asiakaspalvelusi internetiin Tekla ePalvelut Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset viranomaisille internetpohjaisen asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille ja eri sidosryhmille < Käytettävissä 24/7 < Vähemmän asiakaspalvelutyötä < Nopeampi prosessien läpimeno < www.tekla.com/epalvelut Kuntatekniikka 5/2011 43 Hangossa pohjaveden suolapitoisuuden kasvu heik MERENPINNAN NOUSU ON UHKA Itämeren pinnan hetkelliset korkean veden jaksot ovat tuttuja ilmiöitä Suomen rannikolla. Suurempia ja pysyvämpiä muutoksia on kuitenkin luvassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Ne vaikuttavat rannikon pohjavesimuodostumiin ja sitä kautta vesihuoltoon. ● Birgitta Backman ● Samrit Luoma ● Johannes Klein, Geologian tutkimuskeskus Juhola, Aalto-yliopisto ● Kimmo Paakkonen, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitos ● Sirkku Kuva 2. Hankoniemen hiekka- ja sorakerrostumat nousevat vain vähän merenpinnan yläpuolelle, ja pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kuva Samrit Luoma 44 Kuntatekniikka 5/2011 VESIHUOLTO entää veden saatavuutta ja laatua RANNIKON VESIHUOLLOLLE NNSuomen rannikkoalueet ja erityi- sesti rantaan asti ulottuvat pohjavesimuodostumat ovat herkkiä ilmastonmuutokselle. Suomen lähes 4 000 pohjavesialuetta sijaitsee hiekka- ja soramuodostumissa. Näistä alueista hieman yli 600 ulottuu merenrantaan. Kokemusperäisesti tiedetään, että rannikolla sijaitsevien pohjavesimuodostumien vedenpinnan korkeuden vaihtelut seuraavat merenpinnan korkeuden vaihteluja. Tarkkoja ja pitkäaikaisia pohjaveden pinnan mittauksia on kuitenkin tehty vasta aivan viime vuosina. Uutta tietoa on tuotettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämässä kahdessa EU-rahoitteisessa hankkeessa BaltCICA ja CIP. Molemmissa hankkeissa tutkimuksen kohteena ovat olleet Salpausselällä sijaitsevat Hankoniemen pohjavesialueet ja Hangon kaupungin vesihuolto. Hangon kaupungin seitsemän vedenottamoa sijaitsevat Hankoniemen pohjavesialueilla, ja niissä on rakentamisesta lähtien seurattu kuukausittain pohjavedenpinnan korkeutta. Hankkeissa on lisäksi tuotettu tunnin välein pohjavedenpinnan seurantatietoa useissa eri mittauspisteissä puolentoista vuoden ajan. Suomen ympäristökeskuksen osana toimiva Merentutkimuslaitos tuottaa myös tunnin välein merenpinnan korkeuden seurantatietoa Hankoniemen edustalla olevassa mittauspisteessä. Hankoniemen pohjavesimuodostuma mallinnettu Salpausselällä Hankoniemellä on kolme erillisiksi rajattua, tärkeää pohjavesialuetta, jotka ovat kuitenkin toisiinsa yhteydessä. Merenpinnan muutoksen vaikutusta pohjavesimuodostumaan on alueella mahdollista tutkia, koska muodostuma ulottuu sekä pohjois- että eteläpuolelta laajalta alueelta mereen (kuva 1). Muodostuma on pääosin matala hiekkatasanne, joka kohoaa keskimäärin 10–12 m merenpinnan yläpuolelle (kuva 2). Alueen pohjavesivarantojen on arvioitu olevan 9 600 m3/d ja Hangon kaupungin ja alueen teollisuuden käyttämän vesimäärän keskimäärin 2 740 m3/d. Hankoniemen pohjavesimuodostuma on syntytavasta johtuen geologiselta rakenteeltaan monimutkainen. Muodostuman rakenne ja pohjaveden virtausolosuhteet on BaltCICAhankkeessa mallinnettu MODFLOWohjelmalla. Mallin mukaan suurin ve- Kuva 1. Salpausselän alueella olevat Hankoniemen pohjavesialueet Pohjakartta ja korkeusaineisto © Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11. Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus. Pohjavesialueet © SYKE 2011 sitaseeseen vaikuttava tekijä on pohjaveden luontainen muodostuminen ja purkautuminen. Tällä hetkellä pohjaveden muodostuminen ja pumppausmäärä ovat tasapainossa (kuva 3). Mallin avulla voidaan myös simuloida erilaisten ilmastoskenaarioiden perusteella laskettujen sademäärän, lämpötilan, haihdunnan ja merenpinnan muutoksen sekä vedenottamoiden pumppausmäärän muutoksen vaikutusta pohjavesiolosuhteisiin. Hangon vedenottamot ovat haavoittuvia, sillä vedenpumppaustaso on osassa ottamoita nykyisen merenpinnan alapuolella ja osa ottamoista sijaitsee hyvin lähellä rantaviivaa. Tästä syystä meriveden pysyvä pinnannousu tulee aiheuttamaan ongelmia alueen vedenhankinnalle, viemäröinnille ja jäteveden käsittelylle. Kuivina kausina on jo ollut ongelmia vedenottamoiden veden kloridipitoisuuden lisääntymisestä. Näin tapahtui vuonna 2003, kun sadanta oli normaalia pienempi. Suolapitoisuudesta ongelmia Ennustetusta syys- ja talvisadannan lisääntymisestä ja talvilämpötilan noususta seuraa, että luontainen pohjave- Kuva 3. Pohjavedenpinnan simuloitu korkeustaso Hankoniemellä (MODLOW-virtausmalli). Havaitun ja simuloidun aineiston korrelaatio on 99 % (jana). Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus Kuntatekniikka 5/2011 45 !%!%$ %#$ $ #%% &#% $ Suurin haitta pohjaveden suolapitoisuuden lisääntymisestä on veden kasvava korroosiovaikutus ja siitä aiheutuvat laitteistojen uusimistarpeet. denpinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan huomattavasti nykyistä enemmän. Syksyllä ja talvella pohjavedenpinnat ovat nykyistä korkeammalla ja kesällä nykyistä alempana. Tämä vaikuttaa sekä veden saatavuuteen että laatuun. Vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelut lisääntyvät. Muun muassa veden mikrobiologinen laatu voi heiketä vajoveden viiveen ollessa lyhyt, kun pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Merenpinnan noustessa myös pohjavedenpinta nousee. Rannikkoalueilla merivettä voi päästä suotautumaan pohjavesimuodostumaan, jolloin pohjaveden laatu heikkenee. Herkin ja haavoittuvin alue on vedenottamon läheisyys, jossa pumppaus ja merenpinnan nousu yhdessä voivat muuttaa veden virtaussuuntaa ja merivettä voi suotautua hiekkakerrostumiin. Mitä lähempänä rantaa pumppaus tapahtuu, sitä suurempi on riski. Hankoniemen läheisyydessä meriveden suolapitoisuus on murtoveden pitoisuustasoa, kloridia on noin 2 000–3 000 milligrammaa litrassa. Määrä on kuitenkin suuri verrattuna Hangon pohjaveden kloridipitoisuuteen, $ ! $%$$%"## # #$ "%# #$% $$ $$ " $#$ ('''' ' ' 46 Kuntatekniikka 5/2011 joka useimmiten on alle 10 milligrammaa litrassa. Pohjaveden suolapitoisuuden lisääntyminen ei ole niinkään terveys- kuin makuhaitta. Suurin haitta on kuitenkin veden lisääntyvä korroosiovaikutus ja siitä aiheutuvat laitteistojen uusimistarpeet ja kasvavat vesihuoltokustannukset. Ilmastonmuutos huomioon vesihuoltosuunnittelussa Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulisi huomioida paikalliset erityispiirteet. Sopeutumisen suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa vaikeuttavat kuitenkin ilmastonmuutokseen liittyvät epävarmuustekijät ja yksittäisten toimien mahdolliset yhteisvaikutukset. Etenkin rannikkoseuduilla ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveden saatavuuteen ja laatuun on otettava huomioon kaupunkien vesihuoltosuunnittelussa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueiden vesihuoltoon on tutkittu Hangon lisäksi Porvoossa. Siellä selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia alueen vesi- ja viemäriverkostoihin ja tarkasteltiin muutoksista seuraavia riskejä alueen ihmisille, taloudelle ja ympäristölle. Lisäksi arvioitiin sopeutumis- ja varautumistoimien kustannuksia. N BaltCICA-hanke: www.baltcica.org CIP-hanke: Birgitta Backman, Samrit Luoma, Philipp Schmidt-Thomé and Jukka Laitinen 2007. Potential risks for shallow groundwater aquifers in coastal areas of the Baltic Sea: A case study in the Hanko area in South Finland. In: Christer Pursiainen (ed.) 2007. Towards a Baltic Sea Region Strategy in Critical Infrastructure Protection. Nordregio Report 2007:5. 238 s. Visio Hangosta kylpyläkaupunkina Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) sekä GTK järjestivät osana BaltCICA-hanketta Hangossa työpajan. Tavoitteena oli avata keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjaveteen skenaarioiden avulla. Niissä nousi esiin visio, jossa Hangon tulevaisuus nähtiin kyl- ■ pyläkaupunkina. Tämä edellyttäisi teollisuuden vähenemistä ja elinkeinorakenteen muuttumista palveluyhteiskunnan suuntaan. Kylpyläkaupungille puhtaan ja hyvälaatuisen pohjaveden säilyttäminen on tärkeää. Lisäksi nousi esille tarve kartoittaa tarkemmin vesi- ja viemäriverkostoihin liittyvät ilmastoriskit. VESIHUOLTO Mikrotunnelointityömaa keskellä katua sekä porauksessa tarvittavat bentoniittisiilot. Messut olivat hyvä päivitys No-Dig-sovelluksiin Kaivamatonta tekniikkaa Berliinissä Kansainvälinen kaivamattoman saneerauksen yhdistys ISTT järjesti toukokuussa Wasser Berlin vesitekniikan messujen yhteydessä No-Dig 2011:n. Messut yhdessä työkohteiden esittelyn kanssa tarjosivat hyvän päivityksen kaivamattoman tekniikan sovelluksiin. Dig-osastolla oli esillä erilaista porauskalustoa, saneerauksissa käytettäviä putkia ja putkistojen tutkimusvälineitä jne. Myös merkittävillä vesilaitoksilla oli omat näyttelyosastot. Messuilla esiteltiin mm. Pietarin vesilaitoksen toimintaa. TEKSTI ja KUVAT Mika Nevala Pöyry Finland Oy NNKansainväliset Wasser Berlin vesitekniikan messut tarjosi riittävästi nähtävää jokaiselle, sillä messuilla oli noin 700 eri näytteilleasettajaa. Esillä oli uusia vesihuoltotuotteita laidasta laitaan. No-Dig-näytteilleasettajia oli 173, ja niihin tutustui yli 5 700 vierasta. No- Kaivojen tutkimiseen esiteltiin uusi lentävän lautasen näköinen laite, joka kuvaamista varten lasketaan kaivoon. Työmaakäynnit perehdyttivät uusiin tekniikoihin Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT järjesti Berliiniin messumatkan, johon kuului myös työmaapäivä. Sen aikana tutustuttiin kuuteen No-Dig-rakennuskohteeseen Berliinissä. Vanhan Itä-Berliinin puolella tutustuttiin täysin uudenlaiseen viemärin saneeraustyöhön. Vanha 300 mm:n valurautainen paineviemäri uusittiin 500 mm:n paineviemärillä ilman kaivuuta. Kaivannot tarvittiin ainoastaan työn alku- ja loppupäässä. Menetelmää kutsuttiin nimellä ”työnnä ja vedä -menettely”. Siinä hydraulinen vetokone vetää ketjussa vanhaa putkea pois maasKuntatekniikka 5/2011 47 Jakeluvesijohtotyömaalla kaivannot oli suojattu lauta-aidoilla. Valurautainen paineputkijärjestelmä juomavedelle OD90/110/125 Muoviputken ja valurautaputken parhaimmat ominaisuudet on nyt yhdistetty uudeksi Blutop-järjestelmäksi. Valurautaputken kestävyys, jäykkyys ja liitosmenetelmä sekä muoviputken keveys ja asennettavuus laajentavat käsitystä putken käytettävyydestä. Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601 E-mail: [email protected] www.sgps.fi 48 Kuntatekniikka 5/2011 Uusi putki matkalla maan sisälle. Huomiota työmailla herättivät siistit, huolellisesti puusta tehdyt kaivantojen tuennat. ta. Ketjun perässä tulee laajennusterä. Sen perässä on kaira, joka kerää uuden putken tarvitseman tilan kohdalta ylijäämämaan pois. Viimeisenä lenkkinä vedetään uutta putkea. Menetelmän etuna on se, että saadaan vanha putki pois maasta ja kerätään maa pois eikä tapahdu maansiirtymiä. Haittapuolena menetelmässä lienee kallis metrihinta. Tulvareittejä mikrotunneloinnilla Mielenkiintoinen esittelykohde oli melko keskellä kaupunkia oleva massiivinen tulvareitin rakentaminen mikrotunnelointimenetelmällä. Keskustamaisella alueella, täysin rakennetussa ympäristössä työtila on otettu keskeltä katua. Kohteen yläjuoksulla on ollut merkittäviä tulvaongelmia sateella, sillä pohjaveden luontainen kulkureitti on katkaistu aikanaan metrotunnelilla. Tarkoituksena on nyt rakentaa metrotunnelin ja kadun alitse poraamalla 60 metriä 1 800 mm:n sukellusviemäriä helpottamaan tilannetta. Kohdetta varten on valmistettu betonisia 4 metriä pitkiä erikoisputkia, jotka painavat 13 tonnia. Putken asentamista varten tarvitaan bentoniittilietettä suojaamaan ja voitelemaan putkea asennuksen ajaksi. Laajassa kohteessa myös tarvittava ben- toniittimäärä on suuri. Työtä varten on rakennettava suuret betoniseinin varustetut asennuskaivannot molemmin puolin metrotunnelia. Putken asennussyvyys tulee olemaan noin 20 metriä maanpinnasta. Normaali pohjaveden pinta kohteessa on –6,5 metrin tasossa. Lasikuitusukkia viemäreihin Jakeluvesijohdon uusimista esiteltiin kohteessa, jossa uusittiin 100 mm:n valurautaputki uudella 100 mm:n putkella. Vanha putki vedetään uuden putken edellä pois, ja hajotetaan mekaanisesti tulokaivannossa. Menetelmä vaati useita kaivantoja, sillä kohteessa oli paljon avattavia taloliitoksia. Myös väliaikainen vedenjakelu oli jouduttu järjestämään. Huomionarvoista työkohteessa oli se, että kaikki kaivannot oli tuettu puulla ja samalla rakenteella myös siististi aidattu. Viimeisessä kohteessa tutustuttiin viemäreiden saneerausmenetelmään. Siinä vanhojen viettoviemäriputkien sisälle asennettiin muotoiltava lasikuituinen sukkaputki, joka paikalleen asennuksen jälkeen kovetetaan UV-valolla. Kohteessa esiteltiin myös viemärin kuvaustekniikkaa. Viemärit tutkitaan kuvaamalla ne tarkoitusta varten suunnitellulla robottikameralla ennen ja jälkeen saneerauksen. Kaivojen tutkimiseen esiteltiin myös uusi lentävän lautasen näköinen laite, joka kuvaamista varten lasketaan kaivoon. Kaivosta lautanen ottaa kuvia joka suuntaan 5 cm:n välein. Näin saadaan hyvin tarkastettua ja dokumentoitua kaivon tila. N Seuraavat No-Dig-messut järjestetään Sao Paulossa Brasiliassa 12.–14.11.2012. VESIHUOLTO Lisää asiantuntemusta ja läpinäkyvyyttä Vesilaitosten toimintaan on saatava lisää tehoa Vesihuoltolaitoksissa esiintyy ongelmia toiminnan tehokkuudessa ja investointien pitkän aikajänteen suunnittelussa huolimatta siitä, että kunnallisia vesihuoltolaitoksia on viime vuosina liikelaitostettu ja yhtiöitetty. Hallintoelimissä ei ole tarpeeksi asiantuntemusta eikä toiminta ole riittävän läpinäkyvää. Mikä olisi tehokkain hallintamalli vesihuoltolaitosten toimintaan? ● Maila Herrala, tutkija, DI (väit.) Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto maila.herrala@oulu.ﬁ NN Suomen hajanainen vesi- huoltosektori sisältää monia, pääasiassa kunnallisia toimijoita. Muutaman vuosikymmenen ajan etenkin suurissa kunnissa kunnallisia vesihuoltolaitoksia on liikelaitostettu ja viime vuosina myös yhtiöitetty. Kunnilla on kuitenkin edelleen keskeinen rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa. Vesihuolto koetaan julkishyödykkeeksi, jonka saanti halutaan taata kaikissa olosuhteissa. Tämän takia myös julkinen omistus koetaan erityisen tärkeänä. Lain mukaan kunnalla on vastuu vesihuoltopalvelujen tarjoamisesta alueellaan, ja sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu prosenttia ROI = Return on investment = Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 8 7 ROA = Return on asset = Kokonaispääoman tuottoprosentti 6 ROE = Return on equity = Oman pääoman tuottoprosentti 5 4 3 2 1 0 -1 -2 Kunnan yksikkö Liikelaitos Kunnan omistama osakeyhtiö Osuuskunta Liikelaitokset näyttäisivät suoriutuvan taloudellisesti paremmin kuin muut hallintomuodot. Liikelaitosten parempi kannattavuus johtunee siitä, että ne ovat keskimäärin suurempia kuin muut laitokset, liikelaitokset maksavat yhteisöveroa vain tietyin edellytyksin ja osa osakeyhtiöistä ja osuuskunnista toimii voittoa tavoittelematta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 39 palveluiltaan samankaltaisen vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksiä vähintään neljältä vuodelta. mm. vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittäminen. Useissa kunnissa kunta voi omistajan asemassa vaikuttaa myös vesihuoltolaitoksen resursseihin, investointeihin ja hintoihin sekä puuttua jopa käytännön päätöksentekoon. Kunta voi esimerkiksi alihinnoitella vesimaksut niin, että ne eivät kata syntyneitä kustannuksia. Toisessa ääripäässä kunta voi käyttää vesihuoltomaksuista saatavia tuloja kunnan budjettivajeen täyttämiseen. Laki kuitenkin lähtee siitä, että hintojen ja kustannusten pitäisi vastata toisiaan. Ongelmaksi kunnan merkittävä rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa muodostuu silloin, kun kunta tietoisesti tai tiedostamatta hankaloittaa vesihuoltolaitoksen liiketoimin- taa, tarvittavien investointien tekemistä tai kannattavaa toimintaa. Kuntaomistajalla ratkaiseva vaikutus Kuntaomistaja voi vaikuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaan lautakunnan, johtokunnan tai hallituksen kautta (valitusta hallintomuodosta riippuen). Väitöstutkimuksen perusteella poliittinen päätöksenteko vaikuttaa erityisesti hallinnollisesti kuntaa lähellä toimiviin vesihuoltolaitoksiin, eli kunnan yksiköihin, sekä jonkin verran myös liikelaitoksiin. Kunta tekee päätökset investoinneista ja rahoituksesta usein budjettivuosittain ja valtuustokausittain, mikä tekee pitkän aikajänteen suunnittelusta vesihuoltolaitoksen kannalta hankalaa. Investointi- ja hinnoittelu- päätösten tekeminen vain vuodeksi tai neljäksi vuodeksi kerrallaan voi vaarantaa pitkällä aikajänteellä vesihuoltolaitoksen tulorahoituksen ja mahdollisuuden tehdä riittäviä investointeja putkiverkoston peruskunnon ylläpitämiseksi. Lopulta palvelun laatu kärsii. Ongelmana tällä hetkellä on myös se, että kunnan omistamien vesihuoltolaitosten hallituksen jäsenillä ei tutkimusaineiston perusteella ole aina riittävää teknistä ja liikkeenjohdollista osaamista. Hallituksen jäsenet voidaan valita esimerkiksi vain poliittisten valtasuhteiden perusteella, ei ammatillisin perustein. Liikkumatilaa vesilaitoksen johdolle Yhtenä ratkaisuna havaittuihin ongelmiin voidaan nähdä tehKuntatekniikka 5/2011 49 VESIHUOLTO täväjaon selkeyttäminen omistajan ja vesihuoltolaitoksen operatiivisen johdon välillä. Tavoitteena tulisi olla omistajaohjauksen ja käytännön johtamisen erottaminen niin, että palveluntuottajalla olisi selkeä toimeksianto ja riittävä johtamisvapaus arkipäivän toiminnassa ja kuntaomistaja keskittyisi omistajapolitiikkaan ja strategiseen johtamiseen. Vesihuoltolaitoksen luotta- KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON Läpinäkyvyys, vertailu ja tietojen julkisuus tulisi nähdä mahdollisuutena löytää parhaita käytäntöjä ja oppia niistä. KeyAqua Vesi- ja viemäriverkon tiedot hyötykäyttöön Helppokäyttöinen tietojärjestelmä verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon 100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään vanhoista lähteistä Kysy tarjous tai sovi ilmainen esittely! Puh. 09 836 2310 www.keypro.ﬁ Tule Huoltoasemapäiville 28.–29.9.2011 Hämeenlinnaan Aulangolle! Katso ohjelma ja ilmoittaudu 12.9.2011 mennessä: www.oil.ﬁ > Koulutus > Huoltoasemapäivät 50 Kuntatekniikka 5/2011 musjohdon jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Koska eri kuntien vesihuoltolaitokset eivät todellisuudessa kilpaile keskenään, hallituksen jäseniä voitaisiin valita myös muista vesihuoltolaitoksista. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi käytännön toimien ohella tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia ja järjestelmällisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta. Puutteelliset tiedot infrastruktuurin todellisesta tilasta voivat lisätä korjausvelkaa sekä heikentää palveluntarjonnan luotettavuutta sekä laatua. Vesihuolto-omaisuuden systemaattinen kartoitus ja mallinnus mahdollistaisivat infrastruktuurin nykykunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden määrittämisen sekä toisaalta hiljaisen tiedon siirtämisen henkilöstön sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Omaisuuden hallinnan ja kustannustietoisuuden tärkeys tulisi ymmärtää kaikilla päätöksenteon tasoilla vesihuoltolaitoksesta valtionhallintoon. Kohti toiminnan läpinäkyvyyttä Läpinäkyvyys parantaa eri vesihuoltolaitosten vertailua ja mahdollistaa sen selvittämisen, mitkä laitokset toimivat tehokkaasti ja mitkä eivät. Nykyistä parempi läpinäkyvyys auttaisi myös vesihuoltolaitoksen operatiivista johtoa ja kuntaomistajaa vertaamaan omaa yksikköään muiden kuntien vastaaviin. Tässä tutkimuksessa havaittiin suuria eroja vesihuoltolaitosten toiminnassa ja taloudellisessa läpinäkyvyydessä. Muutama osakeyhtiö esimerkiksi jopa kieltäytyi antamasta tietojaan tutkimuskäyttöön. Puutteet toiminnan ja talouden läpinäkyvyydessä voivat vaikeuttaa esimerkiksi asianmukaisten investointi- ja hinnoittelupäätösten tekemistä. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitosten tehokkuuden edistämiseen. Uudessa val- misteilla olevassa vesihuoltolaissa tulisi antaa selkeitä ohjeita, mitä tietoja ja missä muodossa vesihuoltolaitosten tulisi julkistaa. Läpinäkyvyys, vertailu ja tietojen julkisuus tulisi nähdä mahdollisuutena löytää parhaita käytäntöjä ja oppia niistä. Tavoitteena ammattimainen omistajaohjaus Vesihuoltolaitoksia tulisi hallita siten, että ne voivat toimia pitkällä aikajänteellä kannattavasti ja luotettavasti, eikä niiden toimintaa rajoiteta perusteettomasti. Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten toiminnassa ovat avainasemassa pitkän aikavälin toimintaja investointisuunnitelmat, kustannusten kattaminen maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys. Vesihuoltolaitokset ovat luonnollisia monopoleja, minkä takia kunnallinen omistus on tarpeen, eikä yksityistämistä tule suosia. Vesihuoltolaitoksille tulisi kuitenkin antaa riittävästi liikkumatilaa. Ammattimaista omistajaohjausta vahvistamalla kunnat pystyisivät valvomaan toimintaa ja turvaamaan vesihuollon palvelutason myös tulevaisuudessa. Vesihuoltolaitosten ja kuntaomistajien on oltava valmiita muuttamaan toimintatapojaan, jotta vesihuoltopalvelut voidaan tuottaa asiakaslähtöisesti, luotettavasti ja laatuvaatimukset täyttäen. Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistyötä, ymmärrystä, avoimuutta ja yhteistä halua muuttaa toimintatapoja. N Väitöskirja verkossa: http://herkules.oulu.ﬁ/ isbn9789514294778/ isbn9789514294778.pdf VÄITÖSKIRJAN AINEISTO ■ 14 haastattelua (12 vesihuoltolaitoksen johtajaa sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen edustajat) ■ Kysely lähetetty 278 vesihuoltolaitoksen johtajalle, vastauksia 38, vastausprosentti 13,7 ■ Tilinpäätösanalyysit huoltolaitoksesta 39 vesi- AUTOMAATIO Suunnittelukuvat/Linja Arkkitehdit Oy Koulut ja päiväkoti muodostavat kolmen toisiinsa kytketyn rakennuksen kokonaisuuden. Tilojen muunneltavuus mahdollistaa monipuolisen oheis- ja iltakäytön. Kullakin palveluyksiköllä on omat tilat, sisäänkäynnit ja piha-alueet. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskukseen tulee tilat noin tuhannelle lapselle ja nuorelle. JYVÄSKYLÄÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIKESKUS ELINKAARIHANKKEENA ● Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja YIT allekirjoittivat 17.8. sopimuksen Huhtasuon yhtenäiskoulun, erityiskoulun ja päiväkodin toteuttamisesta elinkaarihankkeena. YIT vastaa koulu- ja päiväkotikeskuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä elinkaaren aikaisista palveluista 2033 saakka. Huhtasuon yhtenäiskouluun, erityiskouluun ja päiväkotiin tulee tilat kaikkiaan noin 1 000 lapselle ja nuorelle. Koulun yhteyteen rakennetaan täysimittainen, 1 200 neliön liikuntahalli, jossa on 450 katsomopaikkaa. Rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 16 000 neliötä. Huhtasuon hankkeen investoinnin arvo on noin 35 miljoonaa euroa ja elinkaarihankkeen Radan perusparannus allianssiurakkana kissektorin hankkeessa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Allianssimallissa osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit ja hyödyt sekä vaihtavat nykyistä avoimemmin urakkaan ja sen kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen malli perustuu ns. open book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset syntyneet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate. Liikennevirasto tavoittelee al- ● Liikennevirasto toteuttaa Tampereen Lielahden ja Kokemäen välisen radan peruskorjauksen allianssimallilla. Liikennevirasto, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toimintatapaa käytetään jul- Kokkolan asuntomessuilla liki 128 000 kävijää ● Kokkolassa 14.8. päättyneillä asuntomessuilla vieraili liki 128 000 kävijää. Kävijätutkimuksen mukaan 95 prosenttia piti messuja erinomaisina tai hyvinä. Erityisesti kiitosta saivat komea ja selkeä messualue, merimaisema ja toimiva kokonaisuus. 52 Kuntatekniikka 5/2011 Osuuskunta Asuntomessut/Tomi Hirvinen kokonaisarvo noin 55 miljoonaa. Kiinteistön omistajaksi tulee Jyväskylän kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikokonaisuus rakennetaan kahdessa vaiheessa 2012–15. – Elinkaarihankkeella tavoittelemme kustannustehokasta, koko elinkaaren aikaista palvelutilaratkaisua, kiinteistöjohtaja lianssimallilla parempaa tuottavuutta, avoimempaa toimintatapaa sekä laadukkaampaa ja edullisempaa lopputuotetta. Allianssiurakan toteuttaa VR Track Oy yhdessä Liikenneviraston kanssa. Perusparannuksen ratasuunnittelu aloitetaan syksyn aikana ja rakentaminen ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan valmistuvan 2015. Urakassa perusparannetaan noin 90 kilometriä rataa. Kustannusarvio on 90–95 miljoo- Esko Eriksson Jyväskylän kaupungin Tilapalvelusta sanoo. Kiinteistöt liitetään YIT:n kiinteistövalvomoon, jolloin sekä olosuhteet että energiankulutus ovat ympärivuorokautisessa seurannassa. YIT vastaa elinkaarihankkeen kaikista rakentamiseen sekä ylläpitoon liittyvistä riskeistä 20 vuoden ajan. naa euroa. Tästä Liikenneviraston raidemateriaalihankintojen osuus on 20–30 miljoonaa. Seuraavana Tampereen Rantaväylän tunnelointi? Seuraava allianssimallilla toteutettava hanke saattaa Liikenneviraston mukaan olla Tampereen Rantaväylän tunnelointihanke, jonka kustannukset lienevät 200 miljoonan euron tasolla. Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on kaksi kolmannesta. Kiinnostus messutaloja kohtaan näkyy myös asuntojen myynnissä. Messualueelle rakennetuista 131 asunnosta myymättä on enää 17. Ensi kesänä asuntomessut järjestetään Tampereen Vuoreksessa, 2013 Hyvinkään Yli-Jurvassa ja 2014 Jyväskylän Äijälänrannassa. Kokkolan Vanhansatamanlahdella sijaitseva 9 hehtaarin asuntomessualue on täyttömaalla muokattu pyöreäksi. Tampereen keskustan ja Vuoreksen yhdistävä silta valmis ● Tampereen katuverkoston pisin silta, 310 metriä pitkä Särkijärven silta vihittiin käyttöön kesäkuun lopulla. Teräspalkkisillan avautumisen myötä matka uudesta Vuoreksen kaupunginosasta Tampereen keskustaan lyhenee noin seitsemään kilometriin. – Sillan aiheuttamat haitat luonnolle ja Särkijärven virkistyskäytölle on minimoitu. Sillan estetiikka on sovitettu maisemaan. Liikenne- melun leviämistä ympäristöön vähennetään ajoradan melukaiteella sekä ajoradan ja kevyen liikenteen väylän välissä olevalla lasisella meluseinällä. Hulevedet johdetaan maa- Särkijärven silta on kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen teräspalkkisilta. Siihen on käytetty 830 metriä teräsputkipaaluja ja 3 200 kuutiota betonia. Betonirakenteiden raudoitteet painavat 600 000 kg ja kantava teräspalkisto 1 000 000 kg. Sillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy:n Juhani Hyvönen. Havainnekuva/NORDIS alueelle käsittelyjärjestelmään, Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen kertoo. Kevyen liikenteen silta ulkoilijoille Auroransillan 50 metrin pituiset tukikaaret kurottavat parinkymmenen metrin korkeuteen. ● Helsingin Keskuspuiston ja Eläintarhan väliset ulkoiluyhteydet paranevat kertaheitolla, kun Nordenskiöldinkadun ylittävä Auroransilta saadaan valmiiksi syyskuussa 2012. Rakentamaan pääs- Suur-Savon Sähkö rakentaa vesivoimalaitoksen Ouluun 79 miljoonan euron jätteenpolttolaitos ● Suur-Savon Sähkö rakentaa uuden vesivoimalaitoksen Kissakoskelle. Laitoksen peruskivi muurattiin 18.8. Uusi voimalaitos korvaa kaksi vanhaa 1930- ja 1940-luvulla rakennettua laitosta. Laitoksen valmistuttua Kissakosken sähkön vuosituotanto nousee 8 000 MWh:sta 9 000 MWh:iin. Uuden voimalaitoksen tuotanto vastaa lähes 2 000 asiakkaan kotitaloussähkön käyttöä. Vanha voimalaitos tullaan säilyttämään osana Kissakosken sähkönäyttelyä. Uusi voimalaitos otetaan tuotantokäyttöön maaliskuussa 2012. Lopullisesti se valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 5,7 miljoonaa euroa. Investointitukea on saatu Suur-Savon energiasäätiöltä ja TEM:ltä. ● Oulun Energia rakentaa Oulun Laanilan kaupunginosaan jätteitä polttavan ekovoimalaitoksen, joka aloittaa toimintansa syksyllä 2012. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Puolet tästä tulisi Oulun Jätehuollon alueelta ja loput muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Ekovoimalaitos kak- tiin elokuussa. Urakoitsijaksi on valittu Lemminkäinen Oy. Runsaat 160 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan ulkomuotoa hallitsee kaksi teräksistä, yli 50 metrin pituista tukikaarta. Sillan viiden metrin levyiselle kulkuväylälle mahtuu myös hiihtolatu. Sillan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa rakennusvirasto. Kustannusarvio on kaikkiaan noin neljä miljoonaa euroa. sinkertaistaa valmistuttuaan jätteiden hyötykäytön Oulun seudulla. Kemiran tehdasalueella Laanilan kaupunginosassa sijaitseva ekovoimalaitos jalostaa vuosittain noin 120 000 tonnia lähinnä kotitalouksista peräisin olevaa jätettä höyryksi, sähköksi ja lämmöksi. Laitoksen teho on noin 55 megawattia ja kustannusarvio noin 79 miljoonaa euroa. www.oulunenergia.ﬁ Havainnekuva/Suur-Savon Sähkö www.oulunenergia.ﬁ/ekovoimalaitos/ esittelyanimaatio Uuden vesivoimalaitoksen valmistuminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin eikä -virtaamiin. Kalaporras korvataan voimalaitoksen välittömään läheisyyteen rakennettavalla luonnonmukaisella kalatiellä. Ensi vuoden alussa alkaa ekovoimalaitoksen puolisen vuotta kestävä käyttöönotto- ja koekäyttövaihe. Pääosa laitoksen tuottamasta energiasta hyödynnetään Kemiran teollisuusprosesseissa. Kuntatekniikka 5/2011 53 Havainnekuvat/Finnoo–Kaitaa visio, 30.6.2011 WSP Finland Oy FINNOO-KAITAASTA VISIOIDAAN ESPOON VENETSIAA 2030 ● Espoon rannikkoalueen viimeiselle laajalle aluerakentamiskohteelle, Finnoo-Kaitaalle on valmistunut kehittämisvisio. Uuden kaupunginosan suunnittelu pääsi käytiin, kun kaupunginvaltuusto päätti 12.10.2009 sijoittaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolelle. Myös metrolinjan ja kahden aseman sijoittuminen alueelle avaa hyvät lähtökohdat uudelle 20 000 asukkaan ja 4 000– 6 000 työpaikan kaupunginosalle, jonka kaavaillaan valmistuvan 2030. Nykyään Finnoo-Kaitaalla on asukkaita alle 3 000. Vision mukaan Finnoo-Kaitaasta muodostuu Espoon ur- Energiaviisaita yhdyskuntasuunnittelijoita kuntiin ● Yhdyskuntien tärkeimmät energiatehokkuusratkaisut tehdään maankäytön, liikenteen, energiatuotannon ja rakentamisen suunnittelussa. Aalto-yliopistossa on meneillään erityisesti kaavoittajille ja muille yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisille suunnattu projekti, jossa pureudutaan näihin asioihin. Hanketta osarahoittaa Intelligent Energy Europe -ohjelma. Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO toteuttaa 17.10.2011–12.6.2012 54 Kuntatekniikka 5/2011 Kanavat, rantarakentaminen ja vilkas satama-alue muodostavat ”Espoon Venetsian”. Finnoon keskuksen julkiset ulkotilat ovat osin kansiratkaisuja. baanein ja tiivein merikaupunginosa, jonka kanavat ja rantarakentaminen tekevät siitä omaleimaisen ”Espoon Venetsian”. Alu- een vetovoimatekijöitä ovat laaja pienvenesatama ja siihen liittyvä vesivirkistyskeskus, ekologiseen elämäntapaan opastava luonto- koulutusohjelman (16 pv) yhdyskuntasuunnittelijoiden energiaosaamisen vahvistamiseksi. Koulutus tarjoaa tietoa ja työvälineitä eri energiavaihtoehtojen vaikutuksista maankäyttöön ja kaavoitukseen. Ohjelman sisällöt ja työskentelytavat on suunniteltu siten, että osaamista voidaan hyödyntää ketterästi omassa työssä energiatehokkaiden kaavoitusratkaisujen luomiseksi. Koulutusohjelman toteutuksessa ovat mukana myös Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Energiatekniikan laitos, Arkkitehtuurin laitos sekä Talotekniikan instituutti. Energiatehokkuus käy kunnille kalliiksi www.aaltopro.ﬁ/eys ● Kuntaliitto on huolestunut EU:n valmisteilla olevasta direktiivistä, joka uudistaa energiatehokkuutta koskevia määräyksiä. Mikäli direktiivi hyväksytään, se tulee voimaan 1.1.2014. Direktiivi aiheuttaisi kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vuosittain. – Esityksen mukaan kunnat velvoitettaisiin lisäämään energiankulutukseen liittyviä rakennusten korjauksia ja energiakatselmuksia usean sadan miljoonan euron edestä vuosittain, Kuntaliiton energiainsi- talo sekä linnustoltaan ainutlaatuinen kosteikkoalue. Visio hahmottaa alueen korkeine torneineenkin ilmavaksi ja veistokselliseksi. Kaupan konsepti perustuu pienliikkeisiin, ja tarkoitus on toteuttaa Finnoon metroaseman yhteyteen moderni kauppahalli. Metroasemalta ja pienvenesatamasta on vilkas vesibussiliikenne saaristoon. Vision mukaan 2030 alueen asukkailla ja yrityksillä on mahdollisuus toimia hiilineutraalisti. Vision laadinnasta vastasi konsulttiryhmä, jossa pääkonsulttina toimi WSP Finland Oy. www.ﬁnnoovisio.info nööri Kalevi Luoma kertoo. Toteutuessaan direktiivi velvoittaisi myös energian myyjät tai jakelijat säästämään asiakkaidensa energiaa vuosittain 1,5 prosenttia liikennepolttoaineita lukuun ottamatta. Luoman mukan suunniteltu direktiivi on etenkin kaukolämmön ja sähkön toimittajille ongelmallinen, koska näillä on toimitussopimuksiin perustuva velvoite toimittaa asiakkaalleen tämän kulloinkin tarvitsema määrä energiaa. Esitys voi myös romuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan kuntien sekä työ- ja elinkeinoministeriön välisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän. ● Ranta-Toppilan vanha teollisuusalue muuttuu uudeksi merelliseksi kaupunginosaksi Oulussa. Kaupunkilaiset pääsevät esittämään kehitysideoita alueelle pystytetyssä kontissa. Oulu on osana eurooppalaista verkostoa mukana EU-hankkeessa B-Team – Brownﬁeld Policy Improvement Task Force, jonka tavoitteena on entisten teollisuusalueiden kehittäminen uuteen käyttöön. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Dublinin ja Belfastin merenrantakaupungit. Oulun Ranta-Toppilaan kaavoi- Havainnekuva/Oulun kaupunki Oululaiset ideoivat uutta kaupunginosaa kontissa Oulun Ranta-Toppilaan tulee uusi merellinen asuinalue. Paikalle on jo viety kontti, jossa oululaiset voivat esitellä ideoitaan alueen kehittämisestä. tetaan parhaillaan uutta merellistä asuinaluetta. Alueelle tulee myös merellisten palveluiden keskus. Uusi Ranta-Toppilana tunnettu alue yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Alueen ke- hittämisideoita halutaan tiedustella myös kaupunkilaisilta, minkä vuoksi Toppilansalmen rannalle on viety ideariiheksi vanha rahtikontti. Kontti on suunnitelmien esittelypaikka ja paikka aivoriihille, jois- Valokaapelien asennus nopeutuu Aurinkokeräinyritys palkittiin ● Savosolar Oy valmistaa keräimiä, joissa säteilyenergia siirretään lämpönä nesteeseen ja sitä kautta käyttöveden ja tilojen lämmitykseen. Yritys tuo markkinoille kokoalumiinisen direct ﬂow -aurinkolämpökeräimen absorberin. Absorberi tarkoittaa lämpökeräimen sisällä olevaa rakennetta, joka ottaa vastaan auringon säteilyn ja lämpiää sen vaikutuksesta. Direct ﬂow:ssa neste kiertää suoraan lämpöä keräävän rakenteen sisällä sen sijaan, että lämpöä keräävään levyyn olisi kiinnitetty nestettä kuljettava putki. – Savosolar on ainoa valmistaja maailmassa, joka pystyy tekemään selektiivisen tyhjiösputteroidun nanopinnoitteen valmiiseen koottuun absorberiin, jossa myös päätyputket ovat kiinnitettyinä, kertoo toimitusjohtaja Jari Varjotie. Yritys sai kansainvälisen innovaatiopalkinnon (Intersolar Award) kesäkuussa. www.savo-solar.ﬁ www.eltelnetworks.ﬁ Reija Anttonen Savosolarin in-line -tyhjiöpinnoituskoneella voidaan pinnoittaa kokonaisia absorbereita, joissa on päätyputki kiinnitettynä. Tämä tekee mahdolliseksi direct ﬂow -absorberien valmistuksen. ● Eltel Networks Oy on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön mikroojitusteknologian tietoliikenneverkkojen rakentamisessa. Mikro-ojitusteknologian hyötyjä ovat mm. ympäristöystävällisyys, nopeus ja kustannustehokkuus. Menetelmää käytettäessä aikaisemmin kaivetun puolen metrin ojan sijaan maahan sahataan kapea ura, johon kaapelit upotetaan. Uran syvyys vaihtelee 30–40 cm. Kaape- lin upottamisen jälkeen ura täytetään seulotulla hiekalla, joka kastellaan ja tärytetään, kuten kunnalliset ohjeet edellyttävät. Urien leveyttä voidaan vaihdella tarpeen mukaan. Ensimmäinen kohde, jossa Eltel käyttää mikro-ojitusteknologiaa, käynnistyi heinäkuussa Kangasalla. Elisan tilaama työ käsittää kerrostaloalueen, jonka pariinkymmeneen kiinteistöön on tulossa laajakaistaliittymät. Alueelle asennetaan suojaputket, joita pitkin valokaapeli puhalletaan kiinteistöön. Valokaapelin asennuksessa Kangasalla käytetään mikro-ojitusteknologiaa. sa kootaan ja kehitellään oululaisten ideoita, aloitteita ja innovaatioita. Kontin avajaisia vietettiin Toppilansalmen rannassa 18.8. Kontti on avoinna 16.9. asti. The Irish Times -lehden pääkonttori Dublinissa. Vanhaa tiiltä ja modernia lasia ● Dublinissa sijaitsevan The Irish Times -lehden pääkonttori on osittain purettu ja osittain saneerattu. 1800-luvun tiiliarkkitehtuuria edustavan rakennuksen julkisivuun yhdistettiin modernia lasiarkkitehtuuria. Lasiatrium yhdistää rakennuksen Fleet Streetin moderneihin kiinteistöihin. Selkeät geometriset rakenteet ja 2 200 neliötä rakennelasitusta Interpanen ipasol neutral control -lasilla takaavat, että sisätilat ovat valoisia, mutta kesäkuumallakin miellyttävän viileitä. www.interpane.com Kuntatekniikka 5/2011 55 KL-Kustannus Oy t,-,VTUBOOVT0ZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJKB,VOUBMFIEFOQÊÊUPJNJUUBKBLTJ POOJNJUFUUZ75.Hannu Kataja,-,VTUBOOVT0Z LVTUBOUBBNZÚT,VOUBUFLOJJLLBMFIUFÊKBWBTUBB QÊÊPTJO,VOUBUFLOJJLBO GPPSVNJOQBMWFMVJTUB,BUBKBBMPJUUJVVEFTTBUFIUÊvässään 28.6. 7JJNFJTFUQBSJWVPUUB )BOOV,BUBKBPOWBTUBOOVULVOUBBMBOWFSLLPUFMFWJTJPTUB,VOUBUWTUÊ "JFNNJOIÊOPOPMMVU QÊÊMMJLLÚUFIUÊWJTTÊ:MFO UWVVUJTJTTBKB.57OVVUJTUPJNJUVLTFTTBTFLÊUPJNJUUBKBOB7BBTBMFIEFTTÊKBUPJNJUVTTJIUFFSJOÊ *MLBTTB /JNJUZTPOPTB,VOUBliitto-konsernin viestinnän LFIJUUÊNJTUÊ5BWPJUUFFOB POMJTÊUÊKBUFIPTUBBNPOJLBOBWBJTUBWJFTUJOUÊÊ KPUBUBSWJUBBOLVOUBLFOUÊOWPJNBLLBBTTBSBLFOOFNVVUPLTFTTB Ramboll Finland Oy %*Kari Salmi on nimiUFUUZWUUPJNJBMBKPIUBKBLTJ 5BMPUPJNJBMBMMF neväylät-yksikköön Espooseen. t*OT".,Jaana Alalauri on nimitetty projekUJQÊÊMMJLÚLTJ0VMVO*OGSB -yksikössä. Raaseporin kaupunki Helsinkiin. t%*Kari Leminen on niNJUFUUZ1SPKFDU.BOBHFSJLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO UPJNJQBJLLBOBBO/FQBM t%*Martti Sorkamo on OJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ*OGSB1PIKBONBBO BMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO t"VUPNUFLOJOT"., Kari Jauhiainen on niNJUFUUZWBOIFNNBLTJ TVVOOJUUFMJKBLTJ5FPMMJTVVT KBFOFSHJBZLTJLLÚÚO+Zväskylään. t*OTMikko Uljas on nimitetty toimistopäällikökTJ*OGSB1PIKBONBBOBMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO t*OT"., Ville John on nimitetty projektipäälMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPtutkimus -yksikössä HolMPMBTTB Ramboll Talotekniikka Oy t*OTMarko Loikkanen on nimitetty ryhmäpäälliLÚLTJ7FTJIVPMUPZLTJLÚTTÊ)PMMPMBTTB t:NQJOTVille Nikkilä on nimitetty ryhmäpäälMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPtutkimus -yksikössä. t##" Mikael Sulonen on nimitetty projektipäälMJLÚLTJ345'JOMBOEJTTB 0VMVTTB t%*Hemmo Sumkin on nimitetty suunnitteluQÊÊMMJLÚLTJ5BMPZLTJLLÚÚO Helsinkiin. t4ÊILÚJOTJOÚÚSJ Heini Seppälä on nimitetty projektipäälliköksi SähköZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF t*OT".,Timo Mankkinen on nimitetty pääTVVOOJUUFMJKBLTJ5FPMMJTVVT KBFOFSHJBZLTJLLÚÚO+Zväskylään. t"SLLJUKalle Rautavuori on nimitetty proKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚTTÊ5BNQFSFFMMB 56 Kuntatekniikka 5/2011 t%*Klas Hytönen on OJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ*OGSB1PIKBONBBO BMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO t3*%*Pasi Kuivasniemi on nimitetty projektiQÊÊMMJLÚLTJ5BMPZLTJLLÚÚO t'5Sanna Sopanen on nimitetty ryhmäpäällikökTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJ yksikköön Espooseen. Vaasan kaupunki t7BBTBOLBVQVOHJOKPIUBKBLTJPOWBMJUUVWBSBUVPNBSJTomas Häyry )ÊZSZPOUPJNJOVUWU LBVQVOHJOKPIUBKBOBNBBMJTLVVTUBMÊIUJFO5ÊUÊFOOFOIÊOPOUPJNJOVULBVQVOHJOUFLOJTFOUPJNFO KPIUBKBOBLFIJUZTKPIUBKBOBTFLÊLBVQVOLJTVVOOJUUFMVOMBLJNJFIFOÊ Casatino Oy Suomen Aluerakennuttaja Oy t%*Sanna Kujansuu POOJNJUFUUZSBLFOOVUUBKBJOTJOÚÚSJLTJ t%*.#"+ukka HämäläinenPOOJNJUFUUZ $BTBUJOP0ZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ)ÊOPOBJFNmin toiminut mm. FeOFTUSB0ZOKB%FTJHO5BMP 0ZOUPJNJUVTKPIUBKBO tehtävissä. Pelastusopisto t)BMMJOUPUJFUFJEFOUPIUPri Mervi Parviainen on OJNJUFUUZ1FMBTUVTPQJTUPO rehtoriksi. Are-konserni t3*Frej Werner on niNJUFUUZ)FMTJOHJOSBLFOnesuunnitteluyksikön päälliköksi. t*OT".,Mikko Alilonttinen on nimitetty QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFO- t3BBTFQPSJOLBVQVOHJO UFLOJTFOKPIUBKBOWJSLBBO on nimitetty insinööri ZMFNQJ"., Jan Gröndahl"JFNNJOIÊOPO UPJNJOVUNN-FNNJOLÊJOFO*OGSB0ZOIPJUPKB ZMMÊQJUPUPJNJOOBOKPIUBKBOBKB*OLPPOLVOOBOJOTJnöörinä. t%*Heikki Pesu BMPJUUBB"SFLPOTFSOJO UPJNJUVTKPIUBKBOBTZLTZO BJLBOB)ÊOTJJSUZZUFIUÊWÊÊOTÊ-FNNJOLÊJOFO5BMPUFLOJJLLB0ZOBMVFKPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊ t1SPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJPO nimitetty Tero VettenrantaWBTUVVBMVFFOBBOKVMLJTFOTFLUPSJO projektit. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. t5PJNJUVTKPIUBKBLTJPO valittu Olli Hurme, 52. t5PJNJUVTKPIUBKBOBNBBliskuuhun saakka toiminut Ari Simonen siirtyi Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajaksi Kuopioon. WSP Finland Oy 2011 t*OTTomi Harjula on nimitetty infratoimialan yksikönpäälliköksi Ouluun. VVO-yhtymä Oyj Infrarakentaminen tJari Syyli on nimitetty hankintainsinööriksi. Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS) 14.–15.9.2011 Helsinki www.kuntamarkkinat.ﬁ Suomen Tieyhdistys Maanmittausinsinöörien ja -teknikoiden koulutuspäivät 26.–27.10.2011 Lahti www.fcg.ﬁ Paikkatietomarkkinat Turvallisuuskoordinaattorin rooli ja vastuut rakennuttamisessa Yksityistiepäivät 1.–2.11.2011 Helsinki www.paikkatietomarkkinat.ﬁ 1.–2.11.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ 27.9.2011 Helsinki www.kiinko.ﬁ Rakennusvalvontapäivät Maarakennuspäivä 9.–11.11.2011 Jyväskylä www.fcg.ﬁ Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 15.–16.11.2011 Jyväskylä www.fcg.ﬁ 7.–8.10.2011 Kankaanpää www.svosk.ﬁ Teknisen hallinnon päivät Liikenne ja maankäyttö 17.–18.11.2011 Jyväskylä www.fcg.ﬁ 11.–12.10.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ FinnSec 2011 12.–14.10.2011 Helsinki www.ﬁnnsec.ﬁ ViherTek2011 12.–14.10.2011 Helsinki www.vihertek.ﬁ t4VPNFO5JFZIEJTUZTPO valinnut uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtajan, MMT Juha Marttilan Simosta. t1JBOWVPUUBZIEJTUZLsen puheenjohtajana toiminut maaherra Olavi Martikainen luopuu tehtävästään tämän vuoden lopulla. 25.10.2011–31.8.2012, 6x2 pv, Helsinki www.kiinko.ﬁ 21.–23.9.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki www.fcg.ﬁ 6.10.2011 Helsinki www.mank.ﬁ Kiteen kaupunki NCC Rakennus Oy Kuntamarkkinat Kiinteistönhoitopäivät 2011 t*OT"., Pasi-Pekka Immonen nimitetty sillantarkastustiimin vetäjäksi Helsinkiin. t%*.#"Jani Nieminen (42) on kutsuttu VVO-yhtymä Oyj:n toimitusjohtajaksi. Nieminen siirtyi uuteen tehtäväänsä Realia Group Oy:n varatoimitusjohtajan paikalta. t5FLOJTFLTJKPIUBKBLTJPO valittu rakennustekniikan insinööri (AMK) Antti Asikainen Kesälahdelta. 24.–27.10.2011 Köln www.urbantec.de 15.9.2011 Helsinki www.kiinko.ﬁ Mustankorkea Oy t'5Esko Martikainen on nimitetty uudeksi toimitusjohtajaksi Veikko Tissarin jäätyä eläkkeelle 1.7. Martikainen siirtyi uuteen tehtäväänsä Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtajan paikalta. UrbanTec 8.–9.9.2011 Tampere www.fcg.ﬁ Julkiset hankinnat rakennuttamisessa Lappeenrannan kaupunki t4BUBNBKPIUBKBOBPO aloittanut Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöihin kuuluvan Free Zone Oy:n toimitusjohtaja Hannu Lappalainen. Vaikka satamalaitoksen toiminnot siirtyvät Free Zone Oy:lle vasta ensi vuoden alusta, kaupunginhallitus päätti 20.6., että yhtiön toimitusjohtajasta tulee sivutoimisesti satamajohtaja jo heinäkuun alusta. Katupäivät tapahtumakalenteri Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy 2012 Uimahalli- ja kylpyläpäivät 7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki www.ukty.ﬁ Viherpäivät 14.–15.2.2012 Tampere www.vyl.ﬁ Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen Talvitiepäivät 18.–20.10.2011 Helsinki www.kiinko.ﬁ 15.–16.2.2012 Tampere www.tieyhdistys.ﬁ Katujen kunnossapitolainsäädäntö 20.–21.10.2011 Helsinki www.fcg.ﬁ World Sustainable Building Conference 18.–21.10.2011 Helsinki www.sb11.org Kuntatekniikka 5/2011 57 – avaa www.kuntatekniikka.ﬁ ja sukella tiedon verkkoon Uudistunut Kuntatekniikan foorumi tarjoaa Tehokasta täsmänäkyvyyttä kätevän keinon saada ja jakaa tuoreinta tietoa kuntatekniikan tekijöiden kesken. Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] Tule mukaan verkkoon – tiedon apajille! ALA NSA YKK ÖN EN 5 /2011 tsi Pirkkala vali Toivion maalämmön12 kouluun sivu isKuntaliitos uud iot ti organisaat a, Hämeenlinnass la mo Timo Tuo sivulla 36 kertoo. sivu 40 kkikylästä Fiskarsin ruu eää tehdään vihr sivu 20 ekotaajamaa nousu Merenpinnangon vaaraksi Han sivu 44 vesihuollolle 2011 TIL A A Kuntatekniikka! t ia Kurri iloitseva Kai Klink ja Mi valmistumisesta energiapilotin halli Porin uimaim aa o v saa lisä sivu 6 A AURINGOST Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.ﬁ Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 80 euroa, irtonumero 10 euroa. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 58 Kuntatekniikka 5/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki 36 sivu 30 Laiho sanoo.sivulla AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin 36 36 johdolla. sivu sivulla Kaupungin tilapalvelut uudistuvat – Mika Savolaisen urakka loppusuoralla KUNTATEKNIIKKA TURUSSA 18.–20.5. VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN sivu 6 8 /2010 ALANSA YKKÖNEN 3/2011 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se 8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.ﬁ > lehtiarkisto 2/2011 Isoissa voimaloissa eroon kivihiilestä – TEM:n Petteri Kuuva kertoo 36 vaihtoehdot. sivulla sivu 36 Paikkatieto paljastaa, mihin paloasema rakennetaan sivu 13 Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Vaalivoittajan valaistus pistettiin uusiksi Joensuussa sivu 20 Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti Unkarissa SKTY-sivu 28 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 USA:n vesihuollossa niukentuvien vesivarojen hallinta on haaste sivu 44 Miten Helsinki pärjäsi Lumisodassa? sivu 24 KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI sivu 6 Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun – Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä sivu 6 KUULEEKO 112? Lännen Alituspalvelu Oy Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Ympäristötekniikan asiantuntijapalvelut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi FCG – Hyvän elämän tekijät Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. www.fcg.ﬁ Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 www.poyry.ﬁ SUUNNITTELUPALVELUJA MONIALAISESTI RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-, TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE WSP Finland Oy p. 0207 864 11 www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& Kuntatekniikka 5/2011 59