Aloitteen
Kokouksen KV:20.8.2012 17:00:00 esityslista: § Liitteet Otsikko 137 - Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 138 - Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 139 - Läsnäolo- ja puheoikeudet 140 3 kpl Kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) hyväksyminen 141 2 kpl Hyvinvoinnin tila 2011 -raportti 142 2 kpl Muutos Vahinkorahaston sääntöihin 143 1 kpl Takauksen myöntäminen Vilusen Rinne Oy:n lainoille 144 1 kpl Takauksen myöntäminen Tampereen Vuokratalosäätiön lainoille 145 - Takauksen myöntäminen Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:lle 146 3 kpl Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8200, XI168-18 ja 172-1 (Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä Tuomiokirkonkadun katualue, lii 147 3 kpl Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8058 (Härmälä-917 ja 919 ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen Messu- ja Urheiluke 148 12 kpl Asemakaava nro 8361, Linnainmaa-5607-7, 33, 34, 36 ja 42, katu-, puisto- ja vaara-aluetta, Aitolahdentie 30, käyttötarkoituksen muutos asunnoille ja r 149 15 kpl Asemakaava nro 8440, Nurmi 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osat, asemakaavan laatiminen Tarastenjärven hyötyvoimalaitosta varten 150 1 kpl Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen ja LTSP-ympäristön käyttöön ottamiseksi kouluissa - Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 151 1 kpl Valtuustoaloite vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja avoimen toimistoohjelmiston käyttöönottami 152 1 kpl Valtuustoaloite asiakasvaliokunnan perustamiseksi ikäihmisten palveluihin - Sirkkaliisa Virtanen ja Mikko Aaltonen ym. 153 2 kpl Valtuustoaloite viikkoliikunnan sekä muiden työntekijöiden liikkumista tukevien toimenpiteiden käyttöönottamiseksi Tampereen kaupungin henkilöstölle - 154 1 kpl Valtuustoaloite laajennetun aurinkoenergian käyttöönottamiseksi Vuoreksen koulukeskuksessa - Tampereen vihreä valtuustoryhmä 155 3 kpl Valtuustoaloite kaupungin päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtojärjestelmien sekä kosteusvaurioiden kuntoon saattamiseksi - Joonas Lepistö ym. 156 1 kpl Valtuustoaloite vaalioppaan suunnittelemiseksi ennen syksyn kunnallisvaaleja - Tampereen kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä 157 - Valtuustoaloitteet kokouksessa Kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) hyväksyminen Kh 30.4.2011 Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen: ”Tampereen kaupunginvaltuusto liittyi 24.9.2008 päätöksellään Euroopan Unionin energiasitoumuksia paikallistasolle edistävään pormestareiden ja kaupunginjohtajien yleissopimukseen (Covenant of Mayors), jonka mukaan kaupunki tavoittelee yli 20 % vähennystä kasvihuonekaasupäästöistä ja laatii toimenpiteistä tavoitteen toteuttamiseksi Kestävän energiankäytön ohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP). Yleissopimukseen on nyt liittynyt yli 3600 kaupunkia. Kaupunginhallitus hyväksyi 14.12.2009 Tampereen kaupungin Kestävän energian käytön ohjelman liitteineen lähetettäväksi Euroopan komissioon. Ohjelmaa on nyt täydennetty muiden muassa uusilla vuoden 2010 energia- ja päästötaseilla ja toimenpiteitä. Myös päästö- ja energiankäytön laskelmia on tarkennettu. Päivitetty ohjelma lähetetään Euroopan komissioon hyväksyttäväksi. Toimenpideohjelmaan on sisällytetty ne Tampereen kaupungin toiminnot, joihin kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan. Osa toimenpiteistä on sellaisia, joilla tehostetaan kaupungin energiankäyttöä; osalla vähennetään kaupungin energiankulutusta tai toimintojen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä; osa on sellaisia, joiden avulla pystytään ehkäisemään muuten vastaisuudessa syntyvää kulutusta. Osa toimenpiteistä koskee kaupungin suoraa ja osa välillistä energiankulutusta; osa toimenpiteistä kohdistuu kaupungin omaan energiankäyttöön ja osalla kaupunki voi vaikuttaa kaupunkilaisten ja kaupungin alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden energiankäyttöön. Toimenpidelistat sisältävät sekä yksittäisiä, vaikutukseltaan melko rajallisia toimenpiteitä että laajoja monivuotisia hankkeita, joiden merkitys on olennainen ohjelman kannalta. Merkittävimpiä toimia kestävän energiankäytön edistämiseksi ovat viimeisimmän kahden vuoden aikana olleet ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 -strategisen hankkeen käynnistäminen ja Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyminen kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Niiden vaikutus näkyy päätöksenteossa sekä eri osa-alueiden toteutuneissa ja suunnitteilla olevissa toimenpiteissä. Ohjelmasta käy ilmi myös se, että kestävä energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen otetaan huomioon monissa kaupungin toiminnoissa. Kestävän energiankäytön ohjelmalla, käyttämällä päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä kaupungin toiminnoissa ja kasvattamalla Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämmön tuotannon biopolttoaineosuutta arvioidaan voitavan supistaa kasvihuonekaasupäästöjä Tampereella 23 prosenttia vertailuvuoden 2005 tasosta. Mikäli kaukolämmön 2010-luvun lopulle suunnitellut kattila- ja syöttölinjainvestoinnit Naistenlahden voimalaitoksella toteutuvat vuoden 2020 loppuun mennessä, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät kaikkiaan arviolta noin 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästövähenemiin on sisällytetty niiden toimenpiteiden päästövähenemät, jotka on pystytty arvioimaan esim. seurannan tai kokemuksen pohjalta. Arviot päästöjen vähenemisistä ovat usein melko karkeita arvioita, mutta ne ilmaisevat kuitenkin eri toimenpiteiden vaikutuksen suuruusluokan. Ohjelma on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.” Yhdyshenkilö: ympäristötaloussuunnittelija Minna Tjäderhane-Ojala, puh. 040 800 7809 [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen: Kaupunginhallitus päättää, että pormestareiden ilmastositoumuksen, Kestävän energiankäytön ohjelma (SEAP) liitteineen hyväksytään ja että ohjelma lähetetään Euroopan komissioon. Asian käsittelyn kuluessa Maija Kajan esitti asian jättämistä pöydälle. Anneli Kivistö ja Atanas Aleksovski kannattivat Kajanin pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli Kajanin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesin sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. _____ Kh 7.5.2012 Päätösehdotus. Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että pormestareiden ilmastositoumuksen, Kestävän energiankäytön ohjelma (SEAP) liitteineen hyväksytään ja että ohjelma lähetetään Euroopan komissioon. Merkittiin, että Kaisu Anttonen poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 16.23. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 28.5.2012 Oras Tynkkynen ehdotti, ”että asia jätetään pöydälle.” Atanas Aleksovski ja Matti Joki kannattivat Tynkkysen pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Tynkkysen tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Valtuusto päätti, että asia jätetään pöydälle. _____ Kv 18.6.2012 Matti Höyssä ehdotti, ”että asia jätetään pöydälle.” Maija Kajan kannatti Höyssän pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta voidaanko Höyssän tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Lisätietoja Liitteet Anttonen Kaisu/key, Tjäderhane-Ojala Minna/key, Euroopan komissio kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Tampereen kaupunki, pormestareiden ilmastositoumuksen, kestävän energiankäytön ohjelma Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutaseet 1990 ja 2005 Pormestareiden ilmastositoumuksen kestävän energiankäytön ohjelman toimenpidelista Hyvinvoinnin tila 2011 -raportti Kh 7.5.2012 Johtaja Juha Yli-Rajala: ”Tampere virtaa –kaupunkistrategian yksi keskeinen päämäärä on kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen. Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti tukee kuntalaisten hyvinvoinnin seuraamista ja arviointia Tampereen kaupungissa. Raportti julkaistaan nyt toisen kerran. Muutama indikaattori on vaihdettu vuoden 2010 Hyvinvoinnin tila – raportista, jotta kuntalaisten hyvinvointi saadaan paremmin esiin. Vuoden 2011 raporttiin on valittu 31 indikaattoria, jotka kuvaavat kuntalaisten hyvinvointia ja sen kehitystä viime vuosien aikana. Tampereen kaupunkistrategia ja vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki edellyttävät kuntalaisten hyvinvoinnin aktiivista seurantaa. Tampereella asetetaan hyvinvointia edistäviä tavoitteita talousarviossa ja tilaajalautakuntien palvelustrategioissa. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kolmannesvuosittain Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa. Hyvinvoinnin tila – raportti täydentää seurantaa kuvaten tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi Tampereella laaditaan jatkossa kerran valtuustokaudessa kuntalaisten hyvinvointia syvällisemmin käsittelevä hyvinvointikertomus. Tampereen ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistuu vuoden 2012 lopussa.” Strategiapäällikkö Reija Linnamaa ja vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Sari Mäntylä: ”Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti käsittelee kuntalaisten hyvinvointia neljän teeman näkökulmasta. Teemat ovat väestö ja sosiaalinen ympäristö, terveys ja elämäntavat, osallistuminen ja yhteisöllisyys sekä fyysinen ympäristö. Tampereella on kasvanut erityisesti 85 vuotta täyttäneiden ikäihmisten ja alle kouluikäisten lasten määrä. Samalla kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt. Tamperelaisten koulutusaste on korkeampi kuin suurissa kaupungeissa tai koko maassa keskimäärin, mutta korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita on vähemmän kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24vuotiaiden nuorten osuus on suurten kaupunkien vertailussa Tampereella pienin yhdessä Oulun kanssa. Tampereella työttömyysaste ja myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys saatiin laskemaan vuoden 2011 aikana parhaiten suurista kaupungeista. Työttömyysaste on silti korkea ja työtä sen laskemiseksi tulee jatkaa. Tamperelaisten pienituloisten henkilöiden määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2010. Alle 18-vuotiaiden pienituloisten määrä kasvoi 500:lla vuoden aikana. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä kasvoi myös hieman. Myönteistä kehitystä on tapahtunut asunnottomien määrässä. Erityisen nopeaa on ollut pitkäaikaisasunnottomuuden väheneminen. Kaupunkistrategiassa linjattu pitkäaikaisasunnottomien määrän vähentäminen on edennyt toivottuun suuntaan. Yli puolet 40-vuotiaista ja yli 60 prosenttia 50-vuotiaista tamperelaisista oli vuonna 2011 ylipainoisia. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä lisääntyi. Tähän on vaikuttanut se, että valtakunnalliset diabeteksen ehkäisyhankkeet (Dehko) ovat löytäneet sellaisia tyypin 2 diabeetikoita, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon. Myös depressiota sairastavien tamperelaisten määrä kasvoi edelleen vuoteen 2009 verrattuna kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä määrä pysyi samana. Naisten osuus depressiolääkkeiden käytössä korostuu kaikissa ikäluokissa. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt useamman vuoden ajan. Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä mittausvuonna 2009. Silti noin 7 prosenttia tamperelaisista 8.–9. luokkalaisista joutuu vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi. Peruskoululaisista 9 prosenttia ja lukiolaisista sekä ammatillisten oppilaitosten oppilaista 7 prosenttia on ilman läheistä ystävää. Tytöt kokivat terveytensä poikia huonommaksi niin peruskouluissa, lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaikkein huonoimmaksi terveytensä kokivat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt. Lisäksi alle 18-vuotiaiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuudet vastaavanikäisestä väestöstä kasvoivat yhä edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 tamperelaisten osallistuminen kunnan järjestämiin osallistumistilaisuuksiin ja vastaaminen sähköisiin kyselyihin kasvoivat edellisestä vuodesta. Osallistumisaktiivisuutta nostivat lasten osallistumistilaisuuksien ja Alue-Alvareiden osallistujamäärien kasvaminen sekä Valmassa annettujen kommenttien määrän lisääntyminen. Ilmanlaatu Tampereen keskustassa on pysynyt viime vuosina melko samana. EU:n asettamat ilmanlaadun raja-arvot eivät ole ylittyneet. Joukkoliikennepalvelut ovat hyvin tamperelaisten saavutettavissa, mutta liikenneturvallisuus heikkeni hieman vuonna 2011 liikenneonnettomuuksien määrän kasvun johdosta. Lisäksi katuturvallisuus on heikentynyt kahtena peräkkäisenä vuonna pahoinpitelyjen sekä vahingontekojen lisäännyttyä.” Yhteyshenkilö: strategiapäällikkö Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610 ja vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Sari Mäntylä, puh. 050 560 8422, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti merkitään tiedoksi, ja että raportissa esitetyt asiat otetaan huomioon tulevissa suunnitelmissa ja päätöksenteossa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 28.5.2012 Atanas Aleksovski ehdotti, ”että asia jätetään pöydälle.” Sanna Ojanen kannatti Aleksovskin pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Anne Tervo, Matti Joki ja Aila Dündar-Järvinen kannattivat Aleksovskin pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Aleksovskin tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Valtuusto päätti, että asia jätetään pöydälle. _____ Kv 18.6.2012 Maija Kajan ehdotti, ”että asia jätetään pöydälle.” Hanna Tainio kannatti Kajanin pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoittamaan puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Sanna Ojanen kannatti Kajanin pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Kajanin tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Linnamaa Reija/talsa, Nurminen Kirsi/talsa, Mäntylä Sari/talsa, Lappalainen Keijo/sitar, tarla, Vuori Mika/teto, Hakari Kari/hypo, Kangas Vesa-Matti/talsa, Kuosmanen Taru/lanu, Ahvenainen Jari/teto, Päivärinta Eeva/iki, Savisaari Lauri/sive, Kivekäs Pekka/ose, Laaksonen Risto/kake, Järventausta Aino/talsa, Sulonen-Ahonen Hanna/talsa Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh.040 514 4884, [email protected] Liite Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti Muu asiakirja Hyvinvoinnin tila 2011 –esitysmateriaali Muutos Vahinkorahaston sääntöihin Kh 6.8.2012 Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 3.7.2012: ”Kaupunginvaltuuston päätöksellä 7.11.2011 § 255 tehtiin muutoksia Vahinkorahaston ja Ikäihmisten virkistysrahaston sääntöihin. Jälkeenpäin kävi ilmi, että Vahinkorahaston uusien sääntöjen mukainen kirjanpidon järjestäminen ei ollut tarkoituksenmukaista ja tällä esityksellä korjataan sääntöjen kyseinen kohta. Liitteenä olevissa korjatuissa säännöissä on 1 §:n ensimmäisen kappaleen teksti muutettu, muilta osin säännöt ovat entiset. Samalla on syytä oikaista edellisten sääntöjen perusteella tulosyksikköön 111000, Kaupungin yhteiset jo tehdyt kirjanpidon viennit vuoden 2012 alusta lukien tulosyksikölle 119000, Vahinkorahasto.” Yhdyshenkilö: rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh. 050 345 1397 [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että esitys Vahinkorahaston uusiksi säännöiksi hyväksytään, ja että vuoden 2012 aikana tulosyksikölle 111000, Kaupungin yhteiset, jo kirjatut Vahinkorahastolle kuuluvat tapahtumat siirretään tulosyksikköön 119000, Vahinkorahasto. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Vuojolainen Arto, Lappalainen Keijo, Hakulinen Sampsa, [email protected], Puskala Tarja, Männikkö Jukka, Ylä-Mattila Anniina Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Vahinkorahaston säännöt Muu asiakirja Vahinkorahaston säännöt, muutokset Takauksen myöntäminen Vilusen Rinne Oy:n lainoille Kh 11.6.2012 Rahoituspäällikkö Janne Salonen: ”Vilusen Rinne Oy pyytää kaupungilta takausta kahteen lainajärjestelyyn: - Solkikatu 11 perusparannukselle kustannusarvioltaan 4,5 milj. euroa 80 prosentin eli enintään 3,6 milj. euron takausta 20 vuoden laina-ajalle. - Kolmen valtion myöntämän perusparannuslainan jälleenrahoittamiseen 1,37 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle. Lainoilla on entuudestaan kaupungin takaus. Yhteenlaskettu takaustarpeen pääoma on 4,97 milj. euroa. Talous- ja strategiaryhmä katsoo, että anomus noudattaa linjausta antaa takauksia vapaarahoitteisille kohteille ja takaukset kohteille voidaan myöntää anomuksen mukaisesti.” Yhteyshenkilö: rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh. 040 560 0702, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Vilusen Rinne Oy:n puolesta sitoudutaan vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 4 970 000 milj. euron lainojen takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen mainittujen kohteiden rahoittamiseksi, että lainojen velkakirjat hyväksytetään konsernipankissa ennen velkakirjojen allekirjoittamista, että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja että talous- ja strategiaryhmän johtaja oikeutetaan hyväksymään lainojen rahoittajat. Merkittiin, että Anneli Kivistö ilmoitti olevansa esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 5) kohdan perusteella. Kivistö poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Ahto Aunela/Tampereen Vuokratalosäätiö, Aarnio Jouko/laki, Vuojolainen Arto/talsa, Tuominen Heli/talsa, Salonen Janne/talsa, Helin Mia/talsa Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Vilusen Rinne Oy:n kirje 10.5.2012 Takauksen myöntäminen Tampereen Vuokratalosäätiön lainoille Kh 11.6.2012 Rahoituspäällikkö Janne Salonen: ”Tampereen Vuokratalosäätiö pyytää kaupungilta takausta neljään eri lainajärjestelyyn: - Sähköraitti 4 perusparannukselle kustannusarvioltaan 4,6 milj. euroa 70 prosentin eli enintään 3,3 milj. euron takausta 25 vuoden lainaajalle. - Ristinarkuntie 17 korjaamiseen kustannusarvioltaan 0,8 milj. euroa 60 prosentin eli 0,48 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle. - Erääntyvän Kuntarahoitus Oyj:n Bullet-lainan jälleenrahoittamiseen 1,9 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle. - Erääntyvän Kuntarahoitus Oyj:n Bullet-lainan jälleenrahoittamiseen 8,39 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle. Yhteenlaskettu takaustarpeen pääoma on 14,07 milj. euroa. Talous- ja strategiaryhmä katsoo, että anomus noudattaa linjausta antaa takauksia vapaarahoitteisille kohteille ja takaukset kohteille voidaan myöntää anomuksen mukaisesti.” Yhteyshenkilö: rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh. 040 560 0702, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen Vuokratalosäätiön puolesta sitoudutaan vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 14 070 000 euron lainojen takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen mainittujen kohteiden rahoittamiseksi, että lainojen velkakirjat hyväksytetään konsernipankissa ennen velkakirjojen allekirjoittamista, että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja että talous- ja strategiaryhmän johtaja oikeutetaan hyväksymään lainojen rahoittajat. Merkittiin, että Anneli Kivistö ilmoitti olevansa esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 5) kohdan perusteella. Kivistö poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Ahto Aunela/Tampereen Vuokratalosäätiö, Aarnio Jouko/laki, Vuojolainen Arto/talsa, Tuominen Heli/talsa, Salonen Janne/talsa, Helin Mia/talsa Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Tampereen Vuokratalosäätiön kirje 4.5.2012 Takauksen myöntäminen Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:lle Kh 6.8.2012 Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 25.6.2012: ”Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy (TESC) on Tampereen kaupungin (66 %) ja Tampereen Messut Oy:n (34 %) omistama yhtiö. Se on aikeissa rakennuttaa nykyisten toimitilojensa laajennuksena uutta E-hallia, joka palvelee ennen kaikkea kongressi- ja messutoimintaa, mutta välillisesti myös urheilua viemällä muuta toimintaa pois urheilun käyttöön soveltuvista tiloista. E-hallia varten TESC vuokraa kaupungilta tontin ja itse rakennus vuokrataan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella pääosin Tampereen Messut Oy:lle. Kohteen kokonaisala on noin 11 000 m2 ja se jakautuu noin 5 300 m2:n messuhalliin, 3 000 m2:n logistiikkakeskukseen sekä ravintola- ja aulatiloihin. Hallin on tarkoitus valmistua syyskuussa 2013 pidettäviin Alihankintamessuihin. Hankkeen kustannusarvio on enintään 13 500 000 euroa. Koska yhtiön nykyinen kassavirta on kokonaan käytetty D-hallin luottojen takaisinmaksuun, ei omarahoitusosuutta ole käytettävissä ja Ehallin toteutus on suunniteltu siksi täysin velkarahoitteiseksi. Yhtiön laatimissa rahoitusennusteissa lainan takaisinmaksu on mitoitettu 30 vuodelle. Investointi on yhtiön taloudellisiin resursseihin nähden mittava ja tuotto varsinkin alkuun hyvin heikko, jopa negatiivinen. TESC:in hallitus on hyväksynyt halli-investoinnin ja kokonaisuuden kehittymisen kannalta se on perusteltavissa. Kaupungin omistajapoliittisten periaatteiden mukaan kaupunki voi osallistua tytäryhtiöiden rahoitusriskin kantamiseen vain omistusosuutensa suhteessa. E-hallin rahoitus on suunniteltu toteutettavan siten, että Tampereen Messut Oy myöntää TESC:lle 1 500 000 euron suuruisen ja 15 vuoden mittaisen pääomalainan ja Tampereen kaupunki takaa kokonaisuudessaan pankkilainan 12 000 000 euroa. Jotta omistusten mukainen riskinjako toteutuu, antaa Tampereen Messut Oy vielä kaupungille 3 100 000 euron suuruisen vastatakauksen. Tämä huomioiden muodostuu Tampereen kaupungin rahoitusosuudeksi omistusosuuden mukainen 8 900 000 euroa. Kaupungin konsernipankki kilpailuttaa lainan yhdessä TESC:n kanssa.” Yhdyshenkilö: rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh. 050 345 1397, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n puolesta sitoudutaan vastavakuudetta omavelkaiseen enintään 12 000 000 euron suuruiseen takaukseen yhtiön E-hallin rakentamiseen ottaman samansuuruisen lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen enintään 30 vuodeksi, että Tampereen Messut Oy:ltä edellytetään 3 100 000 euron suuruista vastatakausta kaupungin takaukselle, että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja että kaupunginhallituksen johtosäännössä mainittu viranhaltija hyväksyy lainan rahoittajan ja velkakirjan ennen sen allekirjoittamista. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Lisätietoja Vähätalo Hannu /Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy, konsernipankki, Michelsson Kristiina, Männikkö Jukka kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8200, XI168-18 ja 172-1 (Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä Tuomiokirkonkadun katualue, liikerakennuksen laajennus (Stockmann) Kh 25.6.2012 Lakimies Patricia Nikko 14.6.2012: ”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.5.2010 § 103 asemakaavan muutosehdotuksen nro 8200, XI-168-18 ja 172-1 (Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä Tuomiokirkonkadun katualue, liikerakennuksen laajennus (Stockmann). Antti Sirén valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 22.12.2010. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Antti Sirén valitti hallintooikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 12.6.2012. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeuden päätöksestä sai tehdä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilman valituslupaa. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.” Yhteyshenkilö: lakimies Patricia Nikko, puh. 0400 239 710, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Kankaala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.6.2012 taltio 1529 merkitään tiedoksi. Merkittiin, että Elina Sirén ilmoitti olevansa esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 1) kohdan perusteella. Sirén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa klo 16.32. Päätös Lisätietoja Kv 20.8.2012 Päätösehdotus hyväksyttiin. apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta, puh. 040 778 0695, [email protected] _____ Asemakaavan voimaantulokuulutus on julkaistu 28.6.2012. Ilmoitus Karppinen Elina/kake, Nikko Patricia/laki, kuulutus Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.6.2012 taltio 1529 Muut asiakirjat Kaupunginvaltuuston päätös 19.5.2010 § 103 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 22.12.2010 nro 10/0790/2 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8058 (Härmälä-917 ja 919 ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen laajennukset ja pääkäyttötarkoituksen tarkistus) Kh 6.8.2012 Apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta 28.6.2012: ”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2009 § 233 asemakaavaehdotuksen nro 8058. Kaava-alue sijaitsee Härmälässä ja aluetta rajaavat Ilmailunkatu, Pirkkalan kunnanraja ja sen takana oleva Partolan kauppakeskus sekä Vähäjärvenpuisto. (Härmälä-917 ja 919 ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen laajennukset ja pääkäyttötarkoituksen tarkistus). Matti Kaarnametsä, Helena Kaarnametsä, Markku Ahlsten, Riitta Ahlsten, Reija Aho, Jari Aronen, Ilari Aronen, Mikael Aronen, Marjo-Riitta Salmi, Jarmo Hakanen, Heli Hilden, Jari Jantunen, Pentti Jokinen, Sirpa Jokinen, Jari Marjamäki, Pirjo Marjamäki, Terttu Ritala, Helinä Rokkanen, Markku Urhonen, Pirjo Urhonen ja Mailis Alanen valittivat yhteisellä valituskirjelmällä kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 28.10.2010. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Samat valittajat, jotka valittivat kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle, valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmässä vedottiin samoihin seikkoihin kuin aiemmassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 20.6.2012. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.” Yhdyshenkilö: apulaiskaupunginlakimies Tiina KyöttiläVettenranta, puh. 040 778 0695, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Kankaala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi. että korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.6.2012 taltionumero 1741 merkitään tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Asemakaavan voimaantulokuulutus on julkaistu 9.7.2012. Ilmoitus Lisätietoja Hurme Taru/kake, Leinonen Sakari/kake, KyöttiläVettenranta Tiina/laki, kuulutus kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.6.2012 taltionumero 1741 Muut asiakirjat kaupunginvaltuuston päätös 21.10.2009 § 233 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 28.10.2010 Asemakaava nro 8361, Linnainmaa-5607-7, 33, 34, 36 ja 42, katu-, puisto- ja vaara-aluetta, Aitolahdentie 30, käyttötarkoituksen muutos asunnoille ja rakennusoikeuden lisääminen Yla 20.9.2011 Arkkitehti Vesa Kinttula 12.9.2011: ”Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011 ja 12.9.2011 tarkistetun asemakaavan no 8361. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8361 Kaavan laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy, arkkitehti Mikko Siitonen. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee n. 7 km kaupungin keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa tonteilla 5607-7, 33, 34 ja 36. Pintaalaltaan noin 3,74 ha:n laajuinen suunnittelualue rajautuu pohjoispuoleltaan Hannulankatuun, länsipuoleltaan Aitolahdentiehen ja itäpuoleltaan korttelin 5607 muihin tontteihin. Eteläpuoleltaan suunnittelualue rajautuu osin Jussilankulmaan ja kortteleihin 5606 ja 5644. Kaava-alueella sijaitsee kolme 1940- ja 1950-luvuilla rakennettua pientaloa, joiden ympäristöön on rakennettu erilaisia toimija varastotiloja sekä huoltoasema vuosikymmenten saatossa. Eteläosan kahden vanhimman pientalon alueet ovat piha- ja puutarhaistutusta rajautuen eteläreunasta näyttävään kuusiaitaan. Suunnittelualue on osa Linnainmaan aluekeskustaa, ns. Koilliskeskusta. Alueen ympäristössä on osin 70–80-luvun kerrostaloja, 50–60-luvun pientaloja ja 70–80-luvun rivitaloja. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella on rakenteilla uusia kerrostaloja. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt 19.1.2010 tonttien yksityisen maanomistajan valtuuttamana NCC Rakennus Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 24.6.–12.8.2010 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaupungin internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi lausuntoa ja 25 mielipidettä. Annetuissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota alueella sijaitseviin runkojohtoihin ja purettavaan rakennuskantaan. Maakuntamuseon lausunnossa ilmoitettiin, että varsinaisen rakennusinventoinnin laatiminen ei ole välttämätöntä, mutta kaavan aineistoista tulisi selvitä alueen historiallinen tausta ja yhteys lähialueen kehitykseen sekä ainakin keskeisimmistä rakennuksista valokuva-aineistoa. Monessa annetussa mielipiteessä kiinnitettiin huomiota asemakaavamuutoksen tavoitteeseen, joka poikkeaa osin voimassa olevasta osayleiskaavasta. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota myös rakennusoikeuden määrään, alustavien suunnitelmien kerrostalovaltaisuuteen, liikennejärjestelyihin, liikennemäärien kasvuun ja liikennemeluun, hulevesien käsittelyyn ja eteläosan kuusiaitaan. Alueen siistiminen ja rakentaminen yleensä koettiin positiivisena asiana. Osayleiskaavasta poikkeaminen nähtiin kuitenkin kielteisenä ja kerrostalovaltainen suunnitelma pientalojen naapurina sopimattomana. Liikennemäärien kasvu nähtiin ongelmallisena ja liikennemeluun kaivattiin ratkaisuja myös kaavaalueen ulkopuolella. Suunnittelualueen eteläosaan kaavailtua yleistä puistoa pidettiin hyvänä. Myös alueella olevaa kuusiaitaa toivottiin säilytettäväksi ainakin rakentamisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen asemakaavan muutoksesta laadittiin asemakaavaluonnos, joka oli nähtävillä 24.2.–24.3.2011 välisen ajan. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana 7.3.2011 järjestettiin yleisötilaisuus. Yleisötilaisuudessa alueen asukkaat olivat yleisesti sitä mieltä, että kaava-alueen rakentuminen on positiivinen asia. Pääosin oltiin kuitenkin sitä mieltä, että kaavaluonnoksessa esitetty rakentaminen on liian korkeaa eikä sovi Linnainmaan ilmeeseen. Alueen liikenneverkosta ja liikennemäärien ja -melun lisääntymisestä oltiin myös huolissaan. Tilaisuudessa toivottiin, että alueen liikennettä tarkastellaan kokonaisuutena eikä ainoastaan erillisten kaavojen vaikutusalueilla. Osallisilta kaupungin hallintokunnilta pyydettiin alustavat lausunnot asemakaavaluonnoksesta. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa ja 11 mielipidettä. Annetuissa lausunnoissa Ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota hulevesien laadukkaaseen viivyttämiseen ja kuusiaidan säilyttämiseen. Rakennusvalvonta kysyi Aitolahdentielle osoitettavien tonttiliittymien määrästä. Kiinteistötoimi lausui kaupungin ja maanomistajien välillä tehtävästä maankäyttösopimuksesta. Tampereen Sähköverkko Oy kiinnitti huomiota korttelialueella oleviin sähkökaapeleihin ja kaavakartalla tarvittaviin kaapelirasitteisiin. Kehittämis- ja suunnittelupalveluilla ei ollut kaavaan huomauttamista. Esteettömyys- ja vammaisasiamies totesi, että alueen saavutettavuus joukkoliikenteen avulla on hyvä ja että kaava parantaa myös yleistä kevyen liikenteen verkostoa ja sen turvallisuutta. Yleiskaavoitus totesi että pohjoisosan rakennusten alimmissa kerroksissa tulisi pohtia liike- ja palvelutilojen määräyksen velvoittamista. Yleiskaavoituksen mukaan asemakaavan poikkeamat osayleiskaavasta ovat mahdollisia, mikäli muutos hyväksytään kaavaaluetta ympäröivissä taloyhtiöissä. Lisäksi Yleiskaavoitus totesi että suunnitelma olisi hyvä arvioida kaupunkikuvatoimikunnassa. Viherrakentaminen kiinnitti huomiota kuusiaidan säilymiseen ja kaavaalueen reunoilla sijaitsevien viherympäristöjen ja katupuiden suunnitteluun. Annetuissa mielipiteissä kiinnitettiin huomiota rakennuskantaan ja suunnitelmien kerrostalovaltaisuuteen, liikennejärjestelyihin, liikennemäärien kasvuun ja liikennemeluun. Pääosin edellä mainittuihin seikkoihin vedoten kaavaluonnoksessa esitettyjä linjauksia vastustettiin mutta myös kaavaluonnoksen puolesta jätettiin mielipide. Lisäksi kaava-alueen etelälaidan kevyen liikenteen väylän tarkistettua linjausta pidettiin myönteisenä. Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuuden perusteella liikenteen toimivuustarkastelun yleiskaavallisia vaikutuksia päivitettiin niin, että Tasanteen eritasoliittymän vaikutusta Aitolahdentien ja Hannulankadun risteykseen tutkittiin. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta lisätä Aitolahdentien viihtyisyyttä ja toimivuutta erilaisilla katuistutuksilla ja kaistajärjestelyillä. Myös meluselvitystä päivitettiin niin että tarkasteltiin rakennettavien rakennusten mahdollinen heijastusvaikutus Aitolahdentien toiselle puolelle. Asemakaavaehdotusta tarkistettiin saadun palautteen, Tampereen kaupungin ja kaavamuutoshakijan toiveiden pohjalta. Kuusiaitaa osoittavaa istutettava puurivi -merkintää sekä istutusalueiden merkintöjä tarkennettiin ja Länkimäenraitti lisättiin kaava-alueeseen. Havainnekuvaa tarkennettiin ja selkiytettiin. Korttelialueen sisäiselle kulkuväylälle merkittiin johtorasite. Liike- ja palvelutilojen määräystä muutettiin ja kaavan yleiskaavallisesta tulkinnasta laadittiin tarkentavia kuvia. Aitolahdentielle merkittiin istutettava puurivi. Rakennusalojen rajoja tarkistettiin ja osalle merkittiin erilliset rakennusalat parvekkeille. Lisäksi korttelin ulkosivuille lisättiin julkisivumääräys ju-17 sekä Aitolahdentien puoleisille tonteille osoitettiin muurilla rajattava etupiha em-määräyksellä. Asemakaavasta järjestettiin naapureille lisäkuuleminen 19.8.2011, joka on kirjattu vastineluetteloon. Lisäkuulemisen pohjalta asemakaavaa on vielä tarkistettu 12.9.2011. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Koilliskeskuksen keskusta-alueen täydennysrakentaminen ja korttelialueen kehittäminen nykyisestä halli- ja varastokäytöstä kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja asuinmiljööltään miellyttäväksi, turvalliseksi ja suojaisaksi asuinympäristöksi. Suunnittelualueen tonttien pihat on tarkoitus liittää osin keskenään toimivaksi kokonaisuudeksi. Pysäköintiratkaisuilla pyritään säästämään asukkaille mahdollisimman paljon yhteisiä istutettuja alueita ja ulko-oleskelutiloja. Asemakaavan muutoksella alueelle on tarkoitus sijoittaa pääosin kerrostaloasumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta noin 25 000 k-m2. Alueelle tavoitellaan vapaarahoitteista asumista, senioriasumista sekä vaihtoehtoisesti myös muuta asumista (opiskelija-asuntoja, ym.). Hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien tuntumaan sijoittuvista asunnoista on Tampereella jatkuva ja kasvava kysyntä. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä kiinnitetään erityisesti huomiota alueen kaupunkikuvalliseen luonteeseen ja liittämiseen osaksi Tampereen Koilliskeskusta. Asemakaavan yhteydessä hyväksyttävillä rakentamistapaohjeistolla pyritään varmistamaan rakentamisen hyvä ja Koilliskeskuksen rakenteeseen sopiva laatu. Asemakaavan rakentamista ohjaavat rakentamistapamääräys lin-3861 ja selostuksen rakentamistapaohjeet. Koko kaava-alueen koko on 3,7388 ha. Asuinkerrostalojen korttelialueiden pinta-ala on 1,7523 ha. Rakennusoikeus asuinkerrostalojen korttelialueilla on yhteensä 25 000 k-m2, mikä vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=1.43. Autopaikkojen korttelialueiden pinta-ala on 0,6908 ha. Rakennusoikeus autopaikkojen korttelialueilla on yhteensä 3 800 k-m2, mikä vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=0.55. Virkistysalueiden pinta-ala on 0,6355 ha. Yhdyskuntateknisten rakennusten korttelialueella olevalle muuntamolle on osoitettu rakennusoikeutta 40 k-m2. Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 28 840 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 21 895 k-m2. Asemakaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen kokojakaumasta riippuen noin 250–300 uutta asuntoa. Uusien asukkaiden määrä on vastaavasti noin 450–580. Kaava-alueen tontilla 5607-44 sallitaan käytettäväksi liike-, toimisto- ja palvelutiloina enintään 10 % sallitusta kerrosalasta, jolloin edellä mainittujen tilojen rakennusoikeudeksi muodostuu enintään 400 k-m2. Tontilla sallitusta rakennusalasta on käytettävä vähintään 300 k-m2 liike- ja palvelutiloina. Tonttien rakentaminen tullaan toteuttamaan kaavan saatua lainvoiman. Täydennysrakentamisen aikatauluun vaikuttaa yksityisen toteuttajatahon tilanne. Ehdotuksesta tulee pyytää lausunto Pirkanmaan ELYkeskukselta. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista ehdotuksen asemakaavalliseen puoleen.” Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen: Yhdyskuntalautakunta päättää, että 24.2.2011 päivätty, 13.6.2011 ja 12.9.2011 tarkistettu asemakaavaehdotus no 8361 hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Merkittiin, että jäsen Anne Tervo poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 17.14 ja samalla varajäsen Aila Dündar-Järvinen saapui kokoukseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. ______________ Yla 7.2.2012 Arkkitehti Vesa Kinttula 16.1.2012: ”Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 12.9.2011 asemakaavaehdotuksen nro 8361 asetettavaksi nähtäville 22.9.– 24.10.2011. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi ilmoitus lausunnosta, lausunto ja kahdeksan muistutusta. Lausunnon antoi Pirkanmaan maakuntamuseo. Muistutuksia antoivat lähiympäristön asukkaat, taloyhtiöt ja Linnainmaan omakotiyhdistys. Muistutukset ja lausunto kokonaisuudessaan sekä vastineet ovat vastineluettelossa liitteenä. Lausunto ja ilmoitus lausunnosta. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti ettei katso tarpeelliseksi antaa asiassa lausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan toteuttaminen muodostaa uuden, yhtenäisen osakokonaisuuden Linnainmaan alueelle. Koska alue rajautuu arvokkaaksi todettuihin rivija kerrostaloalueisiin ja sijoittuu Tampereelle koilliseen alakeskukseen, kaava-alueen rakentamisen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kaavaehdotuksessa tämä on pyritty huomioimaan alueelle annetuissa rakentamistapaohjeissa. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastineet: Merkitään tiedoksi. Muistutukset ja vastineet. 1. Lähiympäristön asukas (Leppänen) Muistuttaja pitää 6:n talon vaihtoehtoa parempana ja toivoo, että Hannulankatu 10 vastaisella puolella on puustoa säilytettävä sekä toista kulkua alueelle eteläpäästä. Muistuttaja haluaisi, että kevyen liikenteen yhteys rakennettaisiin Aitolahdentien alikululle, mikäli pyörätie Hannulankadulle alamäkeen toteutuu. Vastine: Liikenteen järjestelyihin, liikenneturvallisuuteen ja liikenteellisiin vaikutuksiin on kiinnitetty asemakaavasuunnittelussa erityistä huomiota. Ajoneuvoliikenteen kulun suhteen on haettu ympäröiville korttelialueille mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavaa ratkaisua, minkä takia eteläpäästä olemassa olevien rivitaloalueiden kautta ei ole osoitettu lainkaan ajoyhteyttä asemakaava-alueen kortteleihin. Pohjoisosassa on kaava-alueeseen liitetty kaistale Hannulankadun eteläpuolisesta pysäköintialueesta (tontti 43), jolla ajoyhteys on saatu mahdollisimman kauas Aitolahdentien ja Hannulankadun risteyksestä. Asemakaavan liikenteellisten vaikutusten selvittämiseksi tehdyssä, erillisessä Hannulankadun ideasuunnitelmassa (kaavan liiteasiakirja 10.), Hannulankadun pohjoisreunaan on esitetty nykyistä leveämpi kevyen liikenteen pääreitti ja eteläreunaan jalkakäytävä. Samassa ideasuunnitelmassa on esitetty risteysalueelle suojatiesaarekkeita helpottamaan kevyen liikenteen ylitystä. Kevyen liikenteen yhteydet kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevalle Aitolahdentien alittavalle tunnelille kulkevat Aitolahdentietä sekä Länkinotkonraittia pitkin. 2. Lähiympäristön asukas (Koivula) Muistuttaja kritisoi, ettei muistutukset ja valitukset ole palauttaneet suunnitelmaa 2004 osayleiskaavan mukaiseksi. Muistuttaja vaatii osayleiskaavan määräyksien noudattamista pientalovaltaisesta rakentamisesta. Vastine: Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeamista voidaan pitää rakentamistehokkuuden ja käyttötarkoituksen osalta vähäisenä. Asemakaavassa osoitettu uusi asuntorakentaminen sopeutuu ympäröivään kaupunkirakenteeseen, eikä sen voi arvioida aiheuttavan mitään merkittävää ja todellista haittaa naapuruston asukkaille. Osayleiskaavasta poikettaessa on huomioon otettu ympäröivässä kaupunkirakenteessa, sen kaupunkikehityksessä ja liikennejärjestelmässä tapahtuneet ja tulevaisuudessa tapahtuviksi toivottavat muutokset (Koilliskeskuksen kehittäminen yhtenä Tampereen alakeskuksista ja palvelukeskittymistä sekä rakentamisen tehostaminen joukkoliikennekäytävien varrella ja palvelukeskittymien läheisyydessä). 3. As Oy Tampereen Linnaportti Muistutuksessa esitetään rakennusmassaan ja liikennejärjestelyihin alueella vaatimuksia. Alueen siistiytymistä pidetään myönteisenä kehityksenä. Samalla Linnaportti kuitenkin vastustaa ehdotettujen tehokkuuslukujen rakennusmassaa, joka heidän mielestään jyrkentää merkittävästi ”vanhan” Linnainmaan kerros- ja pientaloalueiden luontevaa rytmitystä. Muistutuksessa esitetään F-talon madaltamista kerroksella. Liikenneturvallisuuteen halutaan parannusta Aitolahdentien vallitsevan luonteen muuttamiseksi. Linnaportti esittää, että liikenne- ja katusuunnittelun keinoin Aitolahdentiestä pyritään tekemään vähemmän houkutteleva läpiajoliikenteelle. Lisäksi esitetään, että kaava-alueen eteläpuolella on turvattava vähintään nykyinen julkisen liikenteen palvelutaso. Vastine: Rakennusmassa Eteläisten uudisrakennusten suhdetta olemassa oleviin rivitaloihin on kuvattu selostuksessa. F-talon ja lähimpien eteläpuolisten rivitalojen välinen etäisyys on pienimmillään noin 60 metriä. Vanhan ja uuden alueen välissä on puskurivyöhykkeenä rakentamattomaksi jäävää viheraluetta. Eteläpuolisten kortteleiden oleskelupihat tai pääikkunat eivät ole uuden asuinkerrostalokorttelin suuntaan. Uusi kerrostalokortteli ei varjosta vanhaa aluetta, joka on etelän puolella. Ftalon madaltamista ei voi pitää tarpeellisena, koska mitään todellisia perusteita asialle ei ole osoitettavissa. Liikennejärjestelyt lähialueella Asemakaavamuutoksella ei voida suoraan vaikuttaa kaava-alueen ulkopuolisiin liikennejärjestelyihin, joskin niitä on kaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin vuoksi tutkittu ja tarkasteltu. Kaavaa laadittaessa merkittävä periaateratkaisu oli, ettei uudesta korttelista osoiteta ajoneuvoliikenteen katuliittymää Aitolahdentielle. Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja liikenteen rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä laaditulla ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Tällä asemakaavalla ei vaikuteta Linnainmaan bussilinjojen reitityksiin muutoin kuin parantamalla Aitolahdentietä ja Hannulankatua pitkin liikennöivien linjojen toimintaedellytyksiä, kun käyttäjiä tulee reitin varrelle lisää. Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä (kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien liikenteestä valtatielle. Parhaillaan on tekeillä myös koillisten kaupunginosien liikenteellisiä olosuhteita parantava vt12:n aluevaraussuunnittelu välillä Alasjärvi–Vatiala. 4. Linnainmaan omakotiyhdistys ry Linnainmaan omakotiyhdistys vastustaa asemakaavaehdotusta esitetyssä muodossa. Yhdistyksen mielestä asemakaavaehdotuksen voidaan katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa yksittäisille ihmisille ja perheille. Yhdistys puolustaa omakotivaltaista rakentamistapaa ja vaatii alueen eteläpään säilyttämistä pientalovaltaisena alueena osayleiskaavaa mukaillen. Liikenne- ja hulevesiselvityksiä pidetään täysin riittämättöminä. Liikenteen kasvun pelätään tukkivan Aitolahdentien ja hulevesien pelätään tulvivan pahemmin alueen rakennuttua tiiviisti. Vastine: Rakentaminen Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeama on vähäinen, sillä alueen pääkäyttötarkoitus on molemmissa kaavoissa asuminen. Väitettyä näkymähaittaa ei voi pitää merkittävänä eikä käytännössä edes todellisena, sillä etäisyydet uusista kerrostaloista pientaloihin ja niiden pihoille ovat siinä määrin suuret, ettei näköyhteyttä käytännössä synny. Aitolahdentien varren rakennusten asunnot on tarkoitus suunnitella siten että niiden pääikkunat suuntautuvat pääasiassa eteläja pohjoissuuntaisesti. Kaava-alueen eteläpuolisten Jussilankulman rivitalot ovat lähimmillään noin 60 metrin päässä kerrostaloista, joten niiden sijoittuminen ei tuota kohtuutonta haittaa. Lisäksi Aitolahdentielle on katualueelle esitetty istutettava puurivi ja kerrostalojen eteläpuolelle on osoitettu kaupungin puistoalue, jotka entisestään vähentävät näkyvyyttä. Liikenne ja hulevedet Liikennettä ja hulevesiä koskevien selvitysten ja suunnitelmien riittävyyden on varmistanut Tampereen kaupungin omien teknisten hallintokuntien työnaikainen ohjaus ja kaavaprosessin aikaiset lausuntokierrokset. Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus on varmistettu liikenneasiantuntijoiden toimesta. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu Aitolahdentien ja Hannulankadun risteysalueen toimivuustarkastelu (kaavan liiteasiakirja 9.), jossa on esitetty myös risteysalueen parantamistoimenpiteet. Hulevesiselvitys ja hulevesien johtamisen periaatteet on laadittu Tampereen kaupungin vesihuoltoinsinöörin ohjauksessa ja kaupungin yleisten ohjeiden ja mitoitusten mukaisesti. Hulevesiselvityksessä ei ole esitetty riskiä mitoituksen puolesta. Kaikki hulevedet eivät suoraan valu mainittuun ojaan, vaan niitä kerätään ja viivytetään korttelialueella maanalaisissa rakenteissa, ennen kuin ne johdetaan korttelialueen ulkopuolisiin ojiin. Muistutuksen vuoksi kaupunki on kuitenkin päättänyt laatia kaava-alueen eteläpuolisista ojista tästä kaavasta erillisen selvityksen. 5. Linnainmaan asukas (Haronen) Muistuttajan mielestä kaavaehdotus olisi merkittävä ennakkotapaus Suomessa, koska hänen mielestään tehokkuus poikkeaa merkittävästi osayleiskaavasta. Myös Liikenteen vaikutuksiin ja hulevesien tulvimisherkkyyteen ei ole kiinnitetty huomiota. Vastine: Koska laadittava asemakaava poikkeaa hieman oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta, on asemakaavoituksen yhteydessä arvioitu myös yleiskaavallisia vaikutuksia. Osayleiskaavasta poikkeamista ei voi pitää merkittävänä, sillä alueen pääkäyttötarkoitus on sama eikä naapurustolle voi arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa. Asemakaavan tehokkuus perustuu siihen, että pysäköinti on voitu ratkaista rakenteellisesti. Osayleiskaavassa ei osoiteta rakentamisen tarkkaa määrää, vaan se ratkaistaan asemakaavalla. Osayleiskaavan selostuksen tekstissä mainitaan ainoastaan C-9 -alueen asuntomäärä (150), mikä tarkoittaa vain osaa kerrosalasta. Kun C-9 -alue on asemakaavassa lähes kokonaan asumista, on sille osoitettava kerrosala myös suurempi. Lisäksi on huomioitava että Koilliskeskuksen osayleiskaavan jälkeen myös kaupungin tavoitteet rakentamisesta ovat tarkentuneet (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä joukkoliikenteeseen pohjautuvan yhdyskuntarakenteen kehittäminen). Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä (kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien liikenteestä valtatielle. Tarkemmin muistutuksessa esitettyihin asioihin on vastattu saman henkilön toisen muistutuksen vastineessa (nro 6). 6. Linnainmaan asukas (Haronen) Haronen esittää viisikohtaisen muistutuksen ja pyytää Tampereen kaupunkia kumoamaan asemakaavan muutoksen, koska hän pitää kaavaehdotusta 7.1.2001 hyväksytyn oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vastaisena. Harosen mielestä kaavaehdotuksen hyväksyminen olisi merkittävä ennakkotapaus maankäyttö- ja rakennuslain ja hallintolain soveltamisessa. Harosen mielestä lain vastaisesti laadittu asemakaava on hylättävä ja kaavoitusprosessi on käynnistettävä uudelleen alusta. Harosen muistutuksen perustelut ovat vastineluettelossa kokonaisuudessaan. Vastine: Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeamaa ei voi pitää yleiskaavallisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävänä, sillä alueen pääkäyttötarkoitus on molemmissa kaavoissa asuminen. Poikkeamisen vuoksi asemakaavan yhteydessä on arvioitu myös yleiskaavalliset vaikutukset, esimerkiksi laajemman liikenneverkon ja kaupunkirakenteen osalta. Menettelytapa on MRL:n hengen mukainen. Asutusrakenteen tiivistäminen hyvien palvelujen tuntumassa ja joukkoliikennekäytävien varsilla taas on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista kaupunkikehitystä. Asemakaavassa alueen eteläosa ei ole osoitettu pelkästään kerrostalorakentamiselle, vaan suuri osa on merkitty myös kaupungin puistoalueeksi (VP). Puistoaluetta asemakaavassa on osayleiskaavan aluerajauksiin nähden lisätty noin 2 300 m2. 1. Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa asemakaava. Asemakaavalla poiketaan osin osayleiskaavasta ja tämä perustellaan asemakaavan selostuksessa (selostuksen kohta 5.4). Osayleiskaavan tavoitteissa esitetään kolmelle tarkastelualueelle sijoitettavan noin 300–500 uutta asuntoa. Asuntoja noille alueille on rakennettu yhteensä 274 (Aitolahdentien itäpuoli 175 rakennettua asuntoa, Mikkolan alueelle 66 rakennettua asuntoa, Hannulanhoviin 33 rakennettua asuntoa). Näin ollen osayleiskaavan tavoitteiden mukaan rakentamatta olisi 26 / 226 asuntoa. Nyt kaavoitettavan alueen mitoitus on 250–300 asuntoa. Osayleiskaavan mitoituksessa ei ole huomioitu AP-alueen asuntoja (tässä kaavassa 77 asuntoa), joten asemakaavan mitoitus on tuolta osin 173–223 asuntoa. Osayleiskaavan maksimimitoituksella asuntojen luku täsmää, minimimitoituksella ylitys olisi 147 asuntoa. Hannulan alue noudattaa osayleiskaavan tavoitemitoitusta, kun otetaan huomioon että C-9 -alueelle tulee toimitilaa vähän, jolloin kerrosala on asuntoina. Jo olemassa olevien alueiden ja nyt kaavoitettava alueen yhteisasuntomäärä olisi siis 424–474 asuntoa. Osayleiskaavan suunnitelman mukaan kolmelle alueelle tulisi 450 asuntoa. Eroa mitoituksen ja rakennetun/suunnitellun tilanteen välillä on -26/+24 asuntoa. Osayleiskaava ei ota kantaa AP-alueen mitoitukseen, mutta AKRalueeksi asemakaavoitettuna mitoitus olisi tehokkuudella e=0,5–0,6 (5000–6000 k-m2, asuntoja 60–80). Asemakaavoitettavan alueen tehokkuus ja rakentamismäärä on hyvin linjassa osayleiskaavan kanssa, eikä väitettyä 1,5–2 kertaista ylitystä ole kokonaisuuden kannalta havaittavissa. Ylitys on enintään 1,05 kertainen, eli yleiskaavan mitoitustarkkuutta hyvin noudattava eikä näin ollen poikkea merkittävästi osayleiskaavasta. Tehokkuuksia tarkasteltaessa asemakaava-alueen keskimääräinen aluetehokkuus on e=1,00 eli se on hyvin linjassa Linnainmaan muun kerrostaloalueen kanssa. Asemakaava on tarkkuutensa vuoksi juuri kaupunkimaisessa ja tiiviissä ympäristössä tärkein kaavallinen taso maankäytön yksityiskohtien ohjaamiseen. Toisin kuin muistutuksessa väitetään, tällä asemakaavalla ei vaikeuteta osayleiskaavan ja sen kaupunkirakenteen suurrakenteita ohjaavan tarkoituksen toteutumista. Tästä on antanut lausuntonsa Tampereen kaupungin yleiskaavaosasto asemakaavan luonnosvaiheessa. 2. Muistutuksessa väitetään, että valmistelussa ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa ja että kaavoittaja ajaa yksinomaan rakennusliikkeen etua. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä täydentävä tiivis rakentaminen joukkoliikennekäytävillä ja hyvien palvelujen tuntumassa on Tampereen kaupungin etujen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vähäinen poikkeaminen osayleiskaavasta on perusteltu MRL:n edellyttämällä tavalla ja kaavan valmisteluprosessin menettelytavat MRL:n mukaiset. Kaavaa laativa konsultti on sopimussuhteessa Tampereen kaupunkiin, ei lainkaan rakennusliikkeeseen. Muistutuksessa kuvattu alueen asukkaiden vastustus pitää osittain paikkansa. On kuitenkin muistettava että kaikki asukkaat eivät ole vastustaneet asemakaavaa, kuten eri vaiheiden mielipiteistä ja muistutuksistakin voi todeta. Osayleiskaavassa nyt kaavoitettavalle alueelle puistoalue on esitetty ainoastaan Länkimäenraitin katualueen levyisenä jolloin ei voitaisi puhua alueen puistomaisuuden säilymisestä. Nyt asemakaavoitettavan alueen eteläosassa on puistoaluetta osayleiskaavan aluerajauksiin nähden lisätty noin 2 300 m2 jolloin muodostuu luontevampi ja laajempi viherkokonaisuus itäpuolen Linnainmaan haavikkolehdon kanssa. Haavikkolehto on osayleiskaavaselostuksessa todettu yhdeksi alueen arvokkaimmista luontokohteista. Kaava noudattaa myös kestävän kehityksen, energiatehokkuuden ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen periaatteita. Nykyisten alueiden täydennysrakentamisen tavoite on ollut esillä esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 -, EHYT- sekä ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeissa. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on sitova, mutta samalla myös ohjeellinen. Osayleiskaavasta poikkeaminen edellyttää yleiskaavallista tarkastelua ja vaikutusten arviointia, mikä on todettu ja tehty asemakaavan selostuksessa. Poikkeaminen ei aiheuta tarvetta tarkistaa osayleiskaavaa, jonka maankäytöllisen merkittävyyden painopiste on alueidenkäytöllisessä suurrakenteessa. MRL:n hengen mukaisesti yleiskaavoista asemakaavoilla poikettaessa arvioidaan asemakaavasuunnittelun yhteydessä yleiskaavalliset vaikutukset. Normaaliin tapaan asemakaavan tultua voimaan osayleiskaava ei ole enää voimassa sen alueella. 3. Alueen tehokas täydennysrakentaminen on Tampereen kaupungin rakennesuunnitelman ja siihen liittyvien erillissuunnitelmien mukaista kaupunkikehitystä. Linnainmaa ja koilliskeskus on yksi Tampereen merkittävistä alakeskuksista ja kehitettävistä palvelukeskittymistä. Kaupunkirakenteen tiivistyminen tällä kohtaa on luontevaa ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaista kaupunkikehitystä. Alueen palveluita ja niiden saatavuutta on tarkasteltu asemakaavoituksen yhteydessä. Tampereen kaupungin Kehittämis- ja suunnittelupalvelut on arvioinut asemakaavaa kaupunginosan palvelujen näkökulmasta (luonnosvaiheen lausunto) ja todennut, että suunniteltu rakentaminen ei aiheuta tarvetta palveluiden kasvattamiselle. Lisäksi kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies toteaa, että alueelle suunniteltu senioriasuminen on palveluiden saavutettavuuden kannalta keskeisellä ja hyvällä paikalla. Länkimäenraittiin rajautuva viheralue on luonteva raja kerrostalo- ja pientaloalueiden erottamiseksi. Asemakaavalla kasvatetaan puistoaluetta nykyisestä. Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu asemakaavan yhteydessä laadituilla selvityksillä. Tampereen kaupungin laajemmasta liikenneverkon suunnittelusta vastaavat ovat olleet asemakaavan suunnittelussa mukana. Laajempia liikenteen kokonaisuuksia ei ratkaista tällä asemakaavalla ja tuon tason liikennesuunnittelua on tehty ja tehdään muissa yhteyksissä. Kerrostaloasukkaiden voidaan olettaa tukeutuvan omakotiasujia enemmän joukkoliikenteeseen oman auton sijaan, ja alue sijaitseekin erinomaisten bussiyhteyksien välittömässä läheisyydessä. 4. Liikenteellisiä vaikutuksia on asemakaavatyön yhteydessä arvioitu asiantuntevasti ja tavanomaista perusteellisemmin, sekä laajemman liikenneverkon toimivuuden että lähivaikutusalueen ja sen liikenneturvallisuuden kannalta. Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä (kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien liikenteestä valtatielle. Myös parhaillaan tekeillä oleva vt12:n yleissuunnittelu välillä Alasjärvi – Vatiala tulee selkeyttämään Tampereen koillisten kaupunginosien liikennettä. Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja liikenteen rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä laaditulla ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Aitolahdentien muuttaminen nelikaistaiseksi ei ole kaupungin tavoitteiden mukainen kaupunkimaisen pääkokoojakadun kehityssuunta. Asemakaavassa on huomioitu Aitolahdentien sekä Aitolahdentien-Hannulankadun risteysalueen ideasuunnitelmien mukaiset katualueen parantamiset. Katualuetta on tarvittavilta osin kaavalla suurennettu. Näin on varmistettu myös kevyen liikenteen turvallisuutta parantavien toimenpiteiden vaatimat tilavaraukset. Kaava-alueen toteuttamisen myötä suorat tonttiliittymät Aitolahdentielle vähenevät, jolloin ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus kadulla entisestään paranee. Aitolahdentien ajonopeuksien laskeminen tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi tämän asemakaavan myötä. Asemakaavan yleiskaavallisessa tarkastelussa on myös kiinnitetty huomiota osayleiskaavan puutteellisiin kevyen liikenteen verkostoihin. Asemakaavalla parannetaan ja selkiytetään kevyen liikenteen verkoston kattavuutta ja sitä kautta myös sen turvallisuutta. 5. Hulevesiselvitys ja hulevesien johtamisen periaatteet on laadittu Tampereen kaupungin vesihuoltoinsinöörin ohjauksessa ja kaupungin yleisten ohjeiden ja mitoitusten mukaisesti. Hulevesiselvityksessä ei ole esitetty riskiä mitoituksen puolesta. Muistutuksen vuoksi kaupunki on kuitenkin päättänyt laatia kaavaalueen eteläpuolisista ojista tästä kaavasta erillisen selvityksen. Loppukommentti Yksityinen taho ei voi toimia kaavoittajana. Kaupunki laatii kaavan ja vastaa sen vaatimuksista lakien suhteen. Tässä kyseisessä asemakaavassa Tampereen kaupungin alaisena kaavakonsulttina toimii A-Insinöörit Suunnittelu Oy, joka ei ole urakoiva rakennusliike vaan suunnittelutoimisto ja sopimussuhteessa Tampereen kaupunkiin. Aloitteen Tampereen kaupungille asemakaavamuutoksen laatimisesta on tehnyt kaava-alueen yksityisten maanomistajien valtuuttamana NCC Rakennus Oy. Nämä tiedot löytyvät myös asemakaavan selostuksesta. Kaava ei ole laadittu lainvastaisesti, eikä näin ollen ole syytä hylätä sitä tai keskeyttää kaavaprosessia. 7. Linnainmaan asukkaat Korpikodinkadulta Muistuttajat toivovat kaavaehdotusta mahdollisimman pian hyväksytyksi. Linnainmaan palveluja pidetään hyvinä ja alueen siistiytymistä hyvänä. Muistuttajat ovat jonkin verran vastaan 8 -kerroksista rakennusta pitäen sitä yleisilmeeseen liiankin korkeana. Vastine: Merkitään tiedoksi 8. As Oy Linnanpuisto Linnanpuiston mielestä Hannulan alueen kaavamuutos poikkeaa merkittävästi Tampereen kaupunginvaltuuston 7.1.2004 hyväksymästä osayleiskaavasta. Linnanpuiston mielestä rakennusoikeus ja rakennettavien asuntojen määrä on moninkertaistunut osayleiskaavaan verrattuna. Liikenne ja haitat alueella lisääntyvät. Alueen rakentaminen ja siistiminen on hyvä asia, kunhan toteutus vastaa ”vanhan ” Linnainmaan yleisilmettä. Valmisteluvaiheessa asukkaiden esitysten perusteella tulleet ja huomioon otetut muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia. Linnanpuisto esittää vielä, että F-taloa madallettaisiin kerroksella ja että kaavoitus- ja liikennesuunnitteluyksikkö tekevät yhteistyössä suunnitelman Aitolahdentien ja sen lähialueen liikenteen rauhoittamiseksi Hannulankadusta etelään. Melusuojauksiin ja julkiseen liikenteen sujuvuuteen halutaan myös parannuksia. Vastine: Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeamista ei voi pitää yleiskaavallisesti merkittävänä, sillä alueen pääkäyttötarkoitus on molemmissa sama eli asuminen. Liikenteelliset ja muut laajalle ulottuvat vaikutukset on selvitetty ja arvioitu yleiskaavoituksen tasolla. 1. Eteläisten uudisrakennusten suhdetta olemassa oleviin rivitaloihin on kuvattu selostuksessa. F-talon ja lähimpien eteläpuolisten rivitalojen välinen etäisyys on pienimmillään noin 60 metriä, joten Ftalon madaltamiselle ei ole perusteita. 2. Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä (kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien liikenteestä valtatielle. Parhaillaan on tekeillä myös koillisten kaupunginosien liikenteellisiä olosuhteita parantava vt12:n aluevaraussuunnittelu välillä Alasjärvi–Vatiala. Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja liikenteen rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä laaditulla ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Kaava-alueen toteuttamisen myötä suorat tonttiliittymät Aitolahdentielle vähenevät, jolloin ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus kadulla paranee. Aitolahdentien ajonopeuksien laskeminen tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi tämän asemakaavan myötä. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa kaavalliseen puoleen. Maakuntamuseon lausunto ja muistutukset ovat kaavan liitteenä vastineluettelossa. Lausunnot ja muistutukset eivät anna aihetta tarkistaa kaavaehdotusta. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan on tehty vähäisiä tarkistuksia, jotka eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Tarkistukset koskevat tonttijakoa ja LPA tontin osalla käytettävän osoitenimen (Hannulanpolku) lisäämistä sekä rakentamistapamääräyksen tarkennuksia mm. ajoyhteyden osalta ja LPA tontin pysäköintirasitteen täsmentämistä koskemaan kaavan asuntotontteja.” Päätösehdotus. Asemakaavapäällikön 1. varahenkilö Karppinen: Yhdyskuntalautakunta päättää hyväksyä 24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011, 12.9.2011 ja 16.1.2012 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8361 ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Keskustelun kuluessa pykälän käsittely keskeytettiin klo 17.24 ja asiaan päätettiin palata kokouksen kuluessa. Asiaan palattua Ilpo Sirniö esitti Kalle Hyötysen kannattamana päätösehdotukseen lisättäväksi seuraavan ponnen: ”Lautakunta edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen päivittämistä vastaamaan nykytilannetta.” Puheenjohtaja tiedusteli ponsiesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä 24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011, 12.9.2011 ja 16.1.2012 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8361, esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi ja edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen päivittämistä vastaamaan nykytilannetta. Lisätietoja hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395 [email protected] _________________ Kh 4.6.2012 Asemakaavaehdotukseen nro 8361 liittyvät maankäyttösopimukset ovat esityslistalla seuraavina pykälinä. Päätösehdotus. Johtaja Kankaala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että 24.2.2011 päivätty, 13.6.2011, 12.9.2011 ja 16.1.2012 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8361 hyväksytään ja edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen päivittämistä vastaamaan nykytilannetta. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 18.6.2012 Mikko Aaltonen ehdotti, ”että asia jätetään pöydälle.” Sanna Ojanen kannatti Aaltosen pöydällepanoehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta. Matti Höyssä, Ilpo Sirniö ja Ilkka Järvelä kannattivat Aaltosen pöydällepanoehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Aaltosen tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Valtuusto päätti yksimielisesti, että asia jätetään pöydälle. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Lisätietoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, muistuttajat, kuulutus, Hietikko/kami kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liitteet Asemakaavakartta Asemakaavaselostus Asemakaavan seurantalomake Vastineluettelo: muistutukset ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto, vastineet Muut asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan havainnepiirros Asemakaavan havainneaineistot Hulevesiselvitys Meluselvitykset Pilaantuneiden maiden selvitys Energiatehokkuusselvitys Liikenneselvitykset Vastineluettelo, valmisteluvaihe Asemakaava nro 8440, Nurmi 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osat, asemakaavan laatiminen Tarastenjärven hyötyvoimalaitosta varten Yla 29.5.2012 Asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen 23.5.2012: Asemakaavan selostus, joka koskee 10.4.2012 päivättyä ja 21.5.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8440. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8440 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. ”TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan laadinta koskee Tampereen kaupungin Nurmin maarekisterikylän maarekisteriyksiköiden 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 88 677 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 12 km koilliseen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueeseen ja voimalinjaan, eteläpuolelta Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen omistamaan asvalttiasemaan, länsi- ja pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen. Maarekisteriyksikkö 3:25 on merkitty kiinteistörekisteriin 12.1.1976. Maarekisteriyksikkö 3:28 on merkitty kiinteistörekisteriin 20.3.1985. Maarekisteriyksikkö 5:146 on merkitty kiinteistörekisteriin 20.5.2011. Maarekisteriyksikkö 10:1 on merkitty kiinteistörekisteriin 20.5.2011. Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Pirkanmaan Jätehuolto Oy/Pentti Rantala, joka jätti Tarastenjärven aluetta koskevan kaavoitushakemuksen 23.12.2011. Dnro TRE: 10099/10.02.01/2011. Kaavahanke tuli vireille 16.2.2012, jolloin osallistumis- ja arviointi-suunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville 16.2.–8.3.2012 väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitusvaiheen aikana mielipiteitä. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaava-luonnos kuulutettiin 12.4.2012 asetettavaksi nähtäville 12.4.–3.5.2012 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Hankkeeseen liittyen järjestettiin avointen ovien tilaisuus 25.4.2012 palvelupiste Frenckellissä. Tilaisuuteen osallistui noin 10 henkilöä. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Pirkanmaan maakuntamuseon, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n, Tampereen kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Yleisten alueiden suunnittelun, Tampereen sähköverkko Oy:n, Tampereen kaupunki/Kiinteistötoimen, lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnossa todettiin, ettei kaava-alueella ole Tukesin valvonnan piiriin kuuluvia kohteita, ettei alueelle suunniteltu hyötyvoimalaitos tule kuulumaan Seveso-II-direktiivin soveltamisalaan konsultaatiovyöhykkeineen, että laitoksen suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät ja että asemakaavaluonnos mahdollistaa laitoksen rakentamisen alueelle. Lausunnossa ei esitetty asemakaavan tarkistamista edellyttäviä huomautuksia. Asemakaavakaavakarttaa ja asemakaavan selostusta tarkistettiin Fingrid Oyj:n, Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön kehittäminen/Yleisten alueiden suunnittelu/ Viherrakentamisen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Tampereen kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Maankäytön suunnittelu/Yleiskaavoituksen, Pirkanmaan liiton, sekä Tampereen kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Ympäristönsuojelun lausuntojen perusteella Näätäsuonrinteen suojaviheralueen hule-31- ja s-24-määräysten ja aluevarausten, hyötyvoimalaitoksen tontin rakentamisen korkeutta ohjaavien määräysten, sekä voimalinjojen vaara-aluemerkintää koskevilta osin. Lausuntokohtaiset vastineet ja toimenpiteet on eritelty erillisessä vastineluettelossa. Kaavan keskeinen sisältö Kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Asemakaavalla muodostetaan uusi Tarasteen kaupunginosa, kortteli nro 8300, Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen tontti, Hyötyvoiman- ja Näätäsuonkatujen katualueet, sekä voimalaitoksen pohjoispuolinen Näätäsuonrinteen suojaviheralue (EV). Sitovalla tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-ala on 44 218 m . Tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten korttelialue (ET-1). Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Tontin kerrosala on osoitettu tonttitehokkuusluvulla e=0,60. 2 Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan (hule-30). Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettäläpäisemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Näätäsuonrinteen suojaviheralueelle on osoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään korttelien hulevesiä allas- ja ojarakentein (hule-31). Suojaviheralueen pohjoisosalle osoitetulla alueen osalla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä (s-24). Korttelialueiden maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.” Ehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta sen nähtävillä ollessa. Kiinteistötoimen lausunto: ”Ei huomauttamista.” Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen: Yhdyskuntalautakunta päättää, että 10.4.2012 päivätty ja 21.5.2012 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8440 hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Päätös Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395 [email protected] _______ Yla 31.7.2012 Projektiarkkitehti Vesa Kinttula 24.7.2012: ”Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 29.5.2012 asemakaavaehdotuksen nro 8440 asetettavaksi nähtäville 31.5.– 2.7.2012. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana muistutuksia. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Tamperen Infralta, Kangasalan kunnalta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan liitolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta ja Aluepelastuslaitokselta sekä lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Kangasalan kunnan, Aluepelastuslaitoksen, Pirkanmaan liiton, Fingrid Oy:n ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Tampereen veden lausunnossa todettiin, ettei kaavoitettava alue sijaitse Tampereen veden toiminta-alueella ja että liittyminen vesihuoltoverkostoon on mahdollista vain mikäli liittyjä kustantaa tarvittavien verkostojen rakentamisen. Kaavan laatijan toimijoilta saamien tietojen perusteella vesihuoltoverkostoon liittymisestä on määrä sopia Tampereen veden ja Tammervoiman välisissä erillisneuvotteluissa. Asemakaavakaavakarttaa, asemakaavan selostusta ja osallistumis- ja arviointiselostusta tarkistettiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon ja 6.7.2012 kaava-alueella suoritetun katselmuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen, sekä ilmakuvatarkastelun perusteella Näätäsuonrinteen suojaviheralueen (EV) rajausta ja asemakaavakartan yleismääräystä koskevilta osin. Asemakaavakartan määräyksiä tarkistettiin lausunnon perusteella yleismääräyksellä, jonka mukaan aluetta suunniteltaessa ja toteutettaessa on huolehdittava ettei Näätäsuon alueen kosteusoloja heikennetä. Hulevesien hallintaan liittyen tulee laatia seurantasuunnitelma. Lausuntokohtaiset vastineet ja toimenpiteet on eritelty erillisessä vastineluettelossa. Asemakaavakartalla esitettyjä maanalaisia johtoja koskevia merkintöjä täydennettiin ehdotusvaiheessa Tampereen Infran tarkentamien lähtötietojen perusteella. 24.7.2012 pidetyssä viranomaisneuvottelun yhteydessä päätettiin, että Näätäsuonrinteen suojaviheraluetta koskeva asemakaavamääräys s-24 korvataan erityisesti Näätäsuon niittyalueiden suojavyöhykkeeseen viittaavalla asemakaavamääräyksellä. Asemakaavakartan s-24-määräys korvattiin viranomaisneuvottelun jälkeen uudella s-29-määräyksellä, jonka perusteella ko. alueen osa tulee säilyttää puustoisena siten, että se muodostaa suojavyöhykkeen Näätäsuon niittyalueelle. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavan vähäiset tarkistuksia eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Tarkistukset koskevat alueen pohjoisreunalla suojaviher- ja suojelualueen laajentamista, korttelin rajan ja rakennusalan tarkistusta, hulevesialueen sijaintia ja maanalaisen johdon merkinnän lisäystä sekä yleismääräyksen lisäämistä Näätäsuon vesitasapainon turvaamista varten. Lisäksi on erikseen tarkistettu suojaviheralueen suojelumerkintää. Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi on maanomistajan edustajana hyväksynyt tarkistukset.” Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen: Yhdyskuntalautakunta päättää hyväksyä 10.4.2012 päivätyn, 21.5.2012 ja 24.7.2012 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8440 ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Merkittiin, että jäsen Ilpo Sirniö totesi olevansa esteellinen asiassa. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Sirniö poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Päätös Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395 [email protected] ______ Kh 6.8.2012 Päätösehdotus. Johtaja Kankaala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että 10.4.2012 päivätty sekä 21.5.2012 ja 24.7.2012 tarkistettu asema-kaavaehdotus nro 8440 hyväksytään. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kuulutus, Hietikko/kami Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liitteet Asemakaavakartta Asemakaavan selostus Asemakaavan selostuksen liitelomake Muut asiakirjat Havainnepiirros Ympäristölupahakemuksen ympäristövaikutusten arviointi Varjotarkastelu Vastineluettelo Katujen yleissuunnitelma Hulevesiselvitys Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointiselostus, tiivistelmä Liito-oravaselvitys Tummaverkkoperhosten lentoreitti, muistio Ympäristölupahakemus Viranomaisneuvottelu 24.7.2012, muistio Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen ja LTSP-ympäristön käyttöön ottamiseksi kouluissa – Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Kh 6.8.2012 Va. johtaja Kari Hakari 22.6.2012: ”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on valtuustoaloitteessaan 15.12.2010 esittänyt, että Tampereen kaupunki ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin vapaiden ohjelmistojen ja Linux Terminal Server Project -pohjaisten asiakas-palvelinpäätearkkitehtuuriratkaisujen käyttöönottamiseksi kouluissaan. Tampereen kouluissa on laajasti käytössä erilaisia vapaita ohjelmistoja. Koulujen opetusverkon yhteisessä ohjelmistopaketissa, joka on pohjana jokaisessa toimitettavassa työasemassa, avoimia ohjelmia on 10. Koulujen hallinnon työasemissa käytetään myös osaa näistä ohjelmista. Oppilaat voivat esimerkiksi piirtää ja käsitellä kuvia Gimpkuvankäsittelyohjelmalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon toisen asteen opettajien käytössä oleva Moodle-oppimisympäristö, jonka avulla oppilaat voivat mm. palauttaa harjoitustöitään ja opiskella yhdessä. Oppilaitokset hyödyntävät opetuksessa myös Koppamateriaalipankkia, joka on toteutettu vapaalla ohjelmistolla. Moodlen ja Kopan käyttäminen vähentävät opetuksen paikka-, aika- ja laiteriippuvuuksia. Opettaja voi valmistella opetusmateriaalin omalla kotikoneellaan ja vastaavasti oppilas voi tehdä ja palauttaa kotitehtävänsä sähköisesti kotoaan. Opettajia kannustetaan myös mahdollisuuksien mukaan käyttämään opetuksessaan erilaisia ilmaisia sosiaalisen median verkkopalveluja. Opettajilla on lisäksi mahdollisuus ehdottaa käyttöönotettavaksi uusia vapaita ohjelmistoja opetuskäyttöön sisällytettäväksi koulukohtaiseen tai koulujen yhteiseen ohjelmistopakettiin. Ne voidaan asentaa koulujen työasemille tarkoituksen mukaisuuden ja teknisen toimivuuden testaamisen jälkeen. Opetusteknologiapalvelujen palvelupiste eVarikko, oppilaitokset ja tietohallinto tekevät kehitysyhteistyötä, jonka tarkoituksena on taata oppilaitoksille toimivat ja kustannustehokkaat ICT-palvelut. Valtuustoaloitteessa viitataan mahdollisuuteen kierrättää vanhoja työasemia päätteiksi LTSP-ympäristössä, jolloin saataisiin kustannussäästöjä. Esitetty tapa edellyttäisi työasemien hankkimista kaupungin omistukseen. Tämä on kuitenkin ristiriidassa kaupungin yleisten käytäntöjen kanssa. Oppilaitosten työasemat hankitaan leasingvuokrauksella kuten muutkin kaupungin työasemat. Vaikka päätelaitteet olisivat hankinta- ja käyttökustannuksiltaan perinteisiä työasemia edullisempia, esitetyssä ratkaisussa tarvittavien palvelinten hankinta- ja ylläpitokustannukset sekä käyttäjien kouluttaminen ja perehdyttäminen tasaisivat kokonaiskustannuksia merkittävästi nykyisen ratkaisun eduksi. Lisäksi rinnakkaisten työasemaratkaisuiden käyttäminen kasvattaisi ICT-palveluiden monimutkaisuutta (esim. yhteensopivuudet eri palveluihin ja järjestelmiin sekä tietoturva ja tietosuoja) ja siten myös hallinnointikustannuksia. Tietohallinnon näkemyksen mukaan kaupungin kouluissa käytetään aktiivisesti vapaita ohjelmistoja ja LTSP-ympäristöjen käyttöönotto kouluissa ei ole kaupungin kokonaisedun mukaista.” Yhdyshenkilö: tietohallintosuunnittelija Niila Mäkelä, puh. 0400 239 530, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Koski: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi että Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Mikko Aaltonen, Jarkko Oksala, Minna Haasio, Niila Mäkelä Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, [email protected] Liite Valtuustoaloite Valtuustoaloite vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja avoimen toimistoohjelmiston käyttöönottamiseksi Tampereen kaupunkikonsernissa – Tampereen vihreä valtuustoryhmä Kh 25.6.2012 Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala: ”Tampereen vihreä valtuustoryhmä on valtuustoaloitteessaan 7.3.2011 esittänyt, että Tampereen kaupunki käynnistää selvityksen vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntämiseksi Tampereen kaupunkikonsernissa ja, että kaupungin työasemille henkilöstön käyttöön asennetaan OpenOffice.org tai LibreOffice -ohjelmisto. Tampereen Tietohallinto pyrkii järjestämään laadukkaat tieto- ja viestintätekniikkapalvelut kustannustehokkaasti kaupunkikonsernin käyttöön. Tässä työssä tietohallinto huomioi myös avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämisen tuomat mahdollisuudet. Avoin lähdekoodi on käsitteenä laaja. Se kattaa niin työasema- ja palvelinympäristöt kuin erilaiset toiminnan sovelluksetkin. Tarjonta on nykyään laajaa ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja löytyykin jo moniin tarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ratkaisut alentavat ohjelmistohankintojen suoria kustannuksia, koska lisenssit ovat maksuttomia. Kokonaiskustannusten laskeminen voi kuitenkin olla haastavaa, koska lisenssimaksujen lisäksi on huomioitava myös hankintojen epäsuorat kustannukset, jotka liittyvät erityisesti yhteentoimivuuteen muun tietoteknisen ympäristön kanssa sekä tarvittavan osaamisen hankintaan ja ylläpitoon. Ohjelmiston lähdekoodin avoimuus ei sinänsä takaa yhteentoimivuutta eikä helppoa liitettävyyttä muihin ohjelmistoihin, vaan niihin tarvitaan avoimia ohjelmistorajapintoja ja standardeja. Syyskuun 2011 alusta voimaan tullut tietohallintolaki korostaa aiheellisesti juuri yhteentoimivuutta, jonka tavoittelussa merkittävimpänä keinona nähdään kokonaisarkkitehtuuri. Tampere on tehnyt lain edellyttämää kokonaisarkkitehtuurityötä jo ennen lain voimaantuloa. Työn tulosten voidaan kuitenkin olettaa näkyvän vasta pidemmällä tähtäimellä. Kokonaisarkkitehtuurityössä avoimen lähdekoodin ratkaisuja tarkastellaan tasavertaisena muihin ratkaisuihin verrattuna käyttäen kokonaistaloudellisuutta kriteerinä. Hankintoja kilpailutettaessa yritykset voivat tarjota avoimen lähdekoodin ratkaisuita ja niitä verrataan tarjottuihin suljetun koodin ratkaisuihin samoilla laatuja hintakriteereillä. Tampereella on käytössään avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia sovelluksia, joista työntekijöille näkyvin esimerkki on Looraintranet. Kuntalaisten sähköisen asioinnin alustaa kehitetään parhaillaan niin, että jatkossa kuntalaiset voivat asioida sähköisesti Kuntalaisportaalin kautta. Portaali toteutetaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja hyödyntäen. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään myös tamperelaisille lapsiperheiden suunnatuissa, valtakunnallisessa projektissa kehitetyssä ja pilottikäytössä testatussa Kohti Kumppanuutta -asiointiratkaisussa (www.tampere.fi/kohtikumppanuutta). Avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään myös Tampereen käyttämissä palvelinympäristöissä. Eräs esimerkki tällaisesta käytöstä on Tampereen Pegasos-potilastietojärjestelmä, jota parhaillaan siirretään Linux-palvelinympäristöön. Työasemaympäristössä Tampere hyödyntää avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoja asiakaspäätteillä, joita kuntalaiset voivat käyttää kirjastoissa. OpenOffice-toimisto-ohjelmiston Portableversio on Tampereen työntekijöiden ladattavissa Loorasta käyttöohjeineen. Tampereen oppilaitosten työasemilla käytetään erilaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mm. Mozilla Firefox -selainta ja Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa. Mozilla Firefox on tulossa saataville myös Tampereen hallinnon työasemille käytettäväksi Internet Explorer -selaimen kanssa. Aloitteen pohjalta tietohallinto tulee testaamaan mahdollisuutta käyttää OpenOffice-ohjelmistoa Microsoft Office 2010:n rinnalla, käyttäjän niin itse halutessa. Kaupungin tietoteknisessä ympäristössä myös monet muut tietojärjestelmät tukeutuvat toimistoohjelmistoon. Tästä syystä on jopa eri toimisto-ohjelmistojen rinnakkaiskäytössä odotettavissa haasteita yhteentoimivuuden suhteen. Tähän viittaa myös Helsingin kaupungin tekemä OpenOfficeselvitysraportti ja voidaan ajatella tämän selvitystuloksen olevan suuntaa antava myös Tampereen osalta. Tampereen tietohallinto näkee, että järjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisen ja kokonaisarkkitehtuurin tehokkaan hallinnan kautta luodaan hyvät ja kestävät elementit kuntalaisten palveluiden ja kunnan toimintojen kehittämiselle. Eri järjestelmien ja teknologioiden sijasta pitää erityisesti panostaa prosessien käyttämien tietojen avaamiseen ja tietopääoman hyödyntämisen tehostamiseen. Eri toimialojen prosesseissa ja järjestelmissä oleva tieto tulee avata käyttöön toimialojen yli ja myös mahdollisuuksien mukaan kaupungista ulos. Tietohallinto ja Tietula työstävät yhdessä parhaillaan toimintamallia, jonka avulla kaupungin tietovarantoja voidaan avata kaikkien käyttöön turvallisesti ja tarkoituksen sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.” Yhdyshenkilö: tietohallintosuunnittelija Niila Mäkelä, puh. 0400 239 530, [email protected] Päätösehdotus. Va. johtaja Hakari: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi että Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Päätös Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta, puh. 040 778 0695, [email protected] _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Olli-Poika Parviainen, Jarkko Oksala, Niila Mäkelä Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Liite Valtuustoaloite Valtuustoaloite asiakasvaliokunnan perustamiseksi ikäihmisten palveluihin Sirkkaliisa Virtanen ja Mikko Aaltonen ym. Ikila 15.6.2012 Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta: ”Sirkkaliisa Virtanen, Mikko Aaltonen ym. esittävät aloitteessaan, että ikäihmisten palveluiden vastuualueelle perustetaan asiasta kiinnostuneista kuntalaisista nimetty 10–12 henkinen asiakasvaliokunta kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valiokunta osallistuisi palveluista vastaavien ammattilaisten ja johtokunnan kanssa palvelujen kehittämiseen tuoden asukkaiden ja heidän omaistensa näkökulman kehittämistyöhön. Aloitetta perustellaan Perustuslain 2§:n mukaisella yksilön oikeudella osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen sekä omaisten tietämyksen ja kokemuksen nykyistä paremmalla ja systemaattisemmalla hyödyntämisellä. Tampereen kaupunki on mukana Väli-Suomen Ikäkaste IIhankkeessa, joka laajenee Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen -hankkeella. Vanhuspalvelulain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotoin-tihanke tuo kunnista arvioitua tietoa ja mahdollisimman hyviä malleja kuntapilottien kautta Vanhuspalvelulain toimeenpanoa ennakoiden. Ikäihmisten palveluiden lautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.4.2012 Ikäkaste II –hankkeen laajentamisen ja siten Tampereen kaupungin osallistumisen Vanhuspalvelulain pilotointiin Tampereella. Vanhuspalvelulain pilotointihankkeessa on neljä kokonaisuutta, joista Väli-Suomen hankkeessa pilotoidaan kolmea: palvelutarpeen monipuolinen arviointi, kunnan vastuutyöntekijä ja iäkkään henkilön osallistumisen vahvistaminen (A. vanhusneuvostot, B. Asiakkaan osallisuus oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin). Jokaiseen sisältökokonaisuuden pilotointiin osallistuu noin kaksi kuntaa/kuntayhtymää. Osahanketta hallinnoi Tampereen kaupunki ja osahankkeen projektipäällikkö sijoittuu Tampereelle. Jokaisesta pilotoitavasta kolmesta sisältöalueesta vastaa oma projektisuunnittelija, joista yksi sijoittuu myös Tampereelle (”Iäkkään henkilön osallisuuden vahvistaminen”). Iäkkään henkilön osallistumisen vahvistamisen kokonaisuutta pilotoidaan Tampereella ja Etelä-Karjalan EKSOTEkuntayhtymän alueella. Pilotoinnin tavoitteena on kehittää vanhusneuvoston toimintaa ja asiakkaan osallisuutta oman palvelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Asiakkaan oman palvelun suunnittelun lisäksi Ikälaki mahdollistaa lakiluonnoksen 18 § 2. momentin suunnittelun sisällön mukaisesti iäkkään oikeuden osallistua ja vaikuttaa iäkkäiden käyttämien palvelujen eri muotojen ja laadun kehitykseen. Laatusuosituksissa iäkäs henkilö nähdään palvelun laadun kehittäjänä, osallistujana ja kokijana. Laadun kehittäjän roolissa iäkäs osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Laadun kokijana, joita toimintakyvyiltään heikoimmatkin ovat, iäkäs henkilö voi tuoda palautteen (oman tai omaisen / läheisen) sekä esimerkiksi asiakastyytyväisyysmittausten avulla julki kokemuksiaan palvelun laadusta. Vanhuspalvelulakia pilotoiva hanke sai projektipäällikön toukokuussa 2012 ja sen jälkeen tarkentuvat myös suunnitelmat siitä, miten Tampereella kehitetään ikäihmisten osallisuutta. Osallisuutta kehitettäessä etsitään par-haat tavat asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja osallisuuden kehittämiseksi. Osallisuuden kehittämisessä yksi vaihtoehto voi olla asiakasvaliokuntien muodostaminen. Tampereella on toiminnassa vanhusneuvosto, jota vanhuspalvelulain luonnoksessa esitetään lakisääteiseksi sekä kaupungin ikääntyneiden asukkaiden käytössä ovat myös vanhusasiamiehet. Vanhuspalvelulain pilotoinnissa on tarkoitus kehittää vanhusneuvoston ja siihen hyvin liittyvää vanhusasiamiesten toimintaa kaupungin asukkaiden ja heidän omaistensa / läheistensä näkökulmasta. Vanhuspalvelulain pilotointi jatkuu 2013 lokakuun loppuun asti. Edellä mainittuun perusteluun nojaten aloitteessa esitettyä palveluiden kohderyhmänä olevien kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä toteutetaan jo osana VäliSuomen Ikäkaste -hanketta eikä erilliselle asiakasvaliokunnalle ole tällä hetkellä tarvetta.” Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Päivärinta: Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää, että asia merkitään tiedoksi, ja että vastauksena Sirkkaliisa Virtasen ja Mikko Aaltosen ym. valtuustoaloitteeseen asiakasvaliokunnan perustamiseksi ikäihmisten palveluihin annetaan edellä oleva lausunto, ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätös Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. hallintokoordinaattori Johanna Sola, puh. 040 778 9599 [email protected] ______ Kh 6.8.2012 Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Sirkkaliisa Virtasen ja Mikko Aaltosen ym. valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Sirkkaliisa Virtanen, Mikko Aaltonen, sitar Lisätietoja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, [email protected] Liite valtuustoaloite Valtuustoaloite viikkoliikunnan sekä muiden työntekijöiden liikkumista tukevien toimenpiteiden käyttöönottamiseksi Tampereen kaupungin henkilöstölle – Anna-Kaisa Heinämäki ym. Kh 6.8.2012 Vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen: ”Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 19.6.2012. Henkilöstöjaosto päätti esittää kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että kaupunginvaltuutettu Anna-Kaisa Heinämäen valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Lisäksi henkilöstöjaosto päätti, että aloite ei aiheuta tässä vaiheessa muita toimenpiteitä.” Riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen 7.6.2012: ”Anna-Kaisa Heinämäki ja 26 muuta valtuutettua ovat valtuustoaloitteessaan 7.11.2011 esittäneet viikkoliikunnan käyttöönottoa Tampereen kaupungin henkilöstölle vähintään kokeiluluonteisena etuutena sekä esittäneet lisäksi selvitettäväksi rahallisten palkkiojärjestelmien käyttömahdollisuuksia. Yksi kaupunkistrategian valittu painopiste on Tampereen kaupungin henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön terveyttä ja toimintakykyä vahvistetaan tukemalla terveellisiä elämäntapoja ja edistämällä työ- ja elinympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Liikunnan harrastamisella on todettu selkeä yhteys ihmisen terveyteen, työ- ja toimintakykyyn ja sairauspoissaoloihin. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu fyysisen työkykynsä ylläpitämisestä. Pääsääntöisesti liikuntaa toteutetaan vapaa-ajalla ja Tampereen kaupunki työnantajana on pyrkinyt tukemaan henkilöstönsä liikunnan harrastamista sekä työkyvyn ylläpitämistä ja palauttamista monin eri tavoin. Työterveyshuollon tuella järjestetään henkilöstölle kuntouttavaa liikuntaa eri muodoissa. Työpaikalle ominaisten tarpeiden arviointiin ja toiminnan seurantaan voidaan käyttää erilaisia liikunta- ja terveyskyselyjä, kuntotestejä ja muita terveysmittauksia. Työfysioterapeuttien vastaanotoilla ja työpaikkakäynneillä käsitellään työn tauotusta, elpymisliikkeitä, minitaukoja sekä opastetaan taukoliikuntaa. Työnantajan järjestämä henkilöstön varhaisen vaiheen kuntoutustoiminta työkyvyn ylläpitämiseksi, työssä jatkamisen tukemiseksi sekä alentuneen työkyvyn toimintaedellytysten parantamiseksi voidaan räätälöidä entistä paremmin yksilön tarpeiden ja motivaation mukaan. Lisäksi etuna on seurannan sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen työterveyshuollon palveluiden puitteissa. Kuntoutusajoille Tampereen kaupunki työnantajana on myöntänyt palkallista virka-/työlomaa lähes 20 vuoden ajan. Palkallisuuden on nähty edistävän osallistujien motivaatiota ylläpitää työkykyään ja täten ennalta ehkäisevän työkyvyn heikkenemistä. Joillakin kaupungin työpaikoilla toimii terveysliikuntaryhmiä, laihdutusryhmiä, punttijumppaa tai muuta vastaavaa ryhmätoimintaa. Toimintayksiköt ovat itsenäisesti hankkineet välineitä ja materiaalia kuten sauvoja, keppejä, kuminauhoja, sykemittareita ja polkupyöriä henkilöstönsä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös liikunnallisia virkistysiltapäiviä sekä yhdessä järjestettyjä muita liikuntakampanjoita on järjestetty satunnaisesti joissakin yksiköissä. Kaupungilla ei ole ollut käytäntönä rahallisen korvauksen maksaminen liikuntaharrastuksesta. Sen sijaan muita kannustimia hyötyliikunnan harrastamiseen on käytetty. Esimerkiksi työmatkapyöräilyä on tuettu varustamalla työpaikkoja sopivilla peseytymis- ja vaatteidenvaihtotiloilla. Tampereen kaupungin yhteistyöryhmän liikunta- ja virkistysjaosto päättää toimintatuesta eri hakijaryhmille kahdesti vuodessa. Jaoston käytössä on ollut vuosittain 105 000 euroa. Tästä summasta on käytetty noin neljännes henkilöstön uimahallilippujen tukemiseen. Jaosto jakaa toimintatukea sekä jatkuvaan toimintaan noin 3 000 henkilölle että kertaluonteisiin hankkeisiin noin 6 300 henkilölle. Esimerkiksi erilaisiin urheilutapahtumiin, kuten Naisten kympille, Likkojen lenkille tai maratonille, jaosto on myöntänyt 10 euroa henkilöä kohden. Rahallisten palkkiojärjestelmien osalta harkittavissa oleva työajan ulkopuolella tapahtuvan liikunnan vaihtoehto olisi kulttuuri- ja/tai liikuntaseteli. Tätä mahdollisuutta on selvitetty myös muissa yhteyksissä. Setelin käyttöönoton kustannuksia arvioitaessa voidaan huomioida kuinka suuri olisi omavastuuosuus ja kuinka suuri kaupungin osuus kustannuksista. Muiden työnantajien kokemusten perusteella voidaan todeta, että omavastuuosuuden kasvaessa setelien käyttäjien määrä vähenee. Omavastuun käyttöönotto saattaisi rajata järjestelmän ulkopuolelle juuri kaikkein suurimmassa ko. toiminnan tarpeessa olevat. Henkilöstöyksikössä on arvioitu, että omavastuuosuuden määrä 20 % ja työnantajatuki 80 % edellyttäisi n. 400 000 euron investointia vuositasolla. Oletuksena tällöin on, että käyttäjiä olisi noin 10 000 ja kukin käyttäjä saisi käyttöönsä noin kymmenen kappaletta neljän euron arvoisia seteleitä. Tampereen kaupungin henkilöstö työskentelee erilaisissa olosuhteissa ja työaikamuodoissa. Yleisesti työ on luonteeltaan sellaista, missä poistuminen työpaikalta työaikana edellyttää sijaisen järjestämistä. Viikkoliikunnan toteuttamista työaikana ei voida toteuttaa tasapuolisesti ilman merkittäviä taloudellisia kustannuksia.” Yhdyshenkilö: riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen, puh. 050 468 8437 (60554) [email protected] Päätösehdotus: Johtaja Koski: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Anna-Kaisa Heinämäen ym. valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei aiheuta tässä vaiheessa muita toimenpiteitä. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Heinämäki Anna-Kaisa, Pietikäinen Niina, Hakulinen Sampsa Lisätietoja Liite Muu asiakirja kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, [email protected] valtuustoaloite heja 19.6.2012 § 100 Valtuustoaloite laajennetun aurinkoenergian käyttöönottamiseksi Vuoreksen koulukeskuksessa - Tampereen vihreä valtuustoryhmä Tikejo 31.5.2012 Hankeinsinööri Antti Lakka 21.5.2012: ”Tampereen vihreä valtuustoryhmä on tehnyt 12.12.2011 valtuustoaloitteen aurinkoenergian laajennetusta käyttöönotosta Vuoreksen koulukeskuksessa. Aloitteessa esitetään, että koulukeskuksessa toteutetaan aurinkoenergiajärjestelmä, jolla tuotetaan joko kiinteistösähköä tai lämmintä käyttövettä tai molempia merkittävä määrä. Aloitteen mukaan osa toteuttamatta jääneen Virolaisen asukastalon rahoituksesta on edelleen mahdollista kanavoida Vuoreksen koulukeskuksen aurinkopaneelien laajentamiseen. Vuoreksen koulukeskuksen rakennushankkeen toteutussuunnitelmaan on sisällytetty demonstraatiojärjestelmiä, joiden avulla voidaan esitellä koululaisille, henkilökunnalle ja muille rakennusta käyttäville ilmastonmuutosta torjuvia uusia ratkaisuja. Näitä niin sanottuja demojärjestelmiä ovat aurinkopaneeli, tuulivoimala ja kuivakäymälä. Järjestelmät ovat mittakaavaltaan pieniä, ja ne rahoitetaan osana käyttäjältä perittävää pääomavuokraa. Rakennus tuottaa käyttäjän tarpeisiin tietoa muun muassa kaukolämmön, sähkön ja veden käytöstä, omasta energian tuotannosta sekä mahdollisuuksien mukaan jätteiden tuotosta. Tavoitteena on suhteellisen yksinkertainen reaaliaikainen tieto, joka on luettavissa koulun internetsivuilta ja mahdollisesti koulun seinällä olevalta näyttötaululta. Ajatuksena on näin mahdollistaa muun muassa tutkivaa oppimista. Tilakeskus on pyrkinyt energiatehokkaassa rakentamisessa yksinkertaisiin ratkaisuihin, jotka onnistuessaan parantavat rakennuksen huollettavuutta ja säästävät investointikustannuksia. Vuoreksen koulukeskuksen energian tarvetta on tällä painotuksella pystytty pienentämään jopa 33 % verrattuna heinäkuussa 2012 voimaan astuviin, uusiin tiukkoina pidettyihin rakennusmääräyksiin. Luvussa ei ole huomioitu pienimuotoisen aurinkopaneelin tuottamaa sähköä. Tilakeskus selvittää parhaillaan koulukeskuksen aurinkopaneelijärjestelmän laajentamisen kannattavuutta jo hyväksytyn toteutussuunnitelman puitteissa. Järjestelmien halpenemista aurinkoenergiateknologian kehittymisen myötä ja tämän vaikutusta aurinkosähkön hintaan selvitetään. Toisaalta kannattavuutta voisi parantaa työ- ja elinkeinoministeriön mahdollinen investointiavustus. Lisäksi suoritetaan aiempaa kattavampi herkkyystarkastelu keskeisten tekijöiden suhteen. Selvityksen perusteella Tilakeskus toteuttaa aurinkopaneelien demonstraatiojärjestelmän hyväksytyn toteutussuunnitelman puitteissa mahdollisimman laajana. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2011, että Virolaisen päiväkodin rakennushanketta ei toteuteta. Rakennusta oli päiväkodin lisäksi suunniteltu käytettäväksi ns. asukastalona. Hankkeen rahoitus perustui käyttäjältä perittävään pääomavuokraan. Virolaisen päiväkotihankkeen aurinkopaneelien rakentamiseen ei ollut käytettävissä sellaista erillistä rahoitusta, joka voitaisiin siirtää Vuoreksen koulukeskuksen aurinkopaneelijärjestelmän laajentamiseen.” Yhdyshenkilö: hankeinsinööri Antti Lakka, puh. 040 553 8008, [email protected] Toimitusjohtaja Ilkka Ojala 25.5.2012: ”Tilakeskus on sitoutunut energiasäästötavoitteisiin ja uusien energiamuotojen käyttöön ottoon. Näiden tavoitteiden toteuttamisen on oltava linjassa myös taloudellisten tavoitteiden kanssa. Investoinneissa saatua hyötyä tarkastellaan takaisinmaksuajan ja taloudellisen käyttöiän perusteella. Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteessa on perusteltu, että 150 000 euron investoinnilla saataisiin arviolta 20 000–30 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Tämän sähkömäärän kaupallinen arvo on 2 200–3 500 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika olisi tässä tapauksessa 43–68 vuotta, jos sijoitetulle pääomalle ei lasketa korkoa. Kaupungin käyttämällä investointien sisäisellä korolla pääoma ei tule koskaan maksetuksi takaisin. Yleisesti tämän tyyppisten laitteiden realistisena taloudellisena käyttöikänä pidetään 20 vuotta. Tekniikan kehittyessä käyttöikä voi jäädä selvästi tätä lyhyemmäksi. Investointia ei voida pitää taloudellisena eikä tarkoituksenmukaisena.” Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Ilkka Ojala, puh. 050 591 1618 [email protected] ______ Kh 6.8.2012 Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, ja että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Olli-Poika Parviainen, Ojala Ilkka/tike, Vatjus-Männikkö Riitta/tike Lisätietoja Liite kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite Valtuustoaloite kaupungin päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtojärjestelmien sekä kosteusvaurioiden kuntoon saattamiseksi - Joonas Lepistö ym. Tikejo 31.5.2012 Isännöitsijä Jenni Pitkänen ja kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto 23.5.2012: ”Joonas Lepistö ja 19 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 16.1.2012, että kaupunginhallitus perustaa yhdessä korkeakoulujen avustuksella työryhmän selvittämään kaupungin päiväkotien sekä koulujen ilmanvaihtojärjestelmien laadun ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden kuntoon saattamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee selvittää mahdollisten kosteusvaurioiden esiintymät ja niiden terveysriskit sekä varmistaa, että niiden ilmaannuttua vauriot korjataan. Aloitteen mukaan työryhmän työn päätyttyä kaupungissa pitää olla riittävät menetelmät koko kiinteistökannan kunnon arvioimiseen sekä tulevien korjauksien pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen, mikä tarkoittaa myös sitä, että tilojen käyttöä ei pidä jatkaa lyhytjänteisillä osakorjauksilla. Sisäilmasto- ja kosteusvaurio-ongelmia esiintyy yhä enemmän etenkin päiväkoti- ja koulutiloissa. Tämä koskee niin Tilakeskuksen omia rakennuksia kuin vuokratiloissa toimivia päiväkoteja. Ongelmat työllistävät ja aiheuttavat terveydellistä haittaa ja kustannuksia entistä enemmän. Ongelma on valtakunnallinen, johon valtiovaltakin suunnittelee parhaillaan ratkaisumalleja ja tukitoimia. On hyvä, että asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jotta sisäilmasto-ongelmia päästään hoitamaan ennakoidummin. Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen sisäilmastoongelmien ratkaisemisessa on ollut jo vuosia käytössä useita työryhmiä ja ohjeistettuja toimintamalleja. Terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmä Sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmässä kaupungin eri asiantuntijat tekevät yhteistyötä terveellisen sisäilmaston kysymyksissä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tilakeskuksen kiinteistönpitopäällikkö ja muina jäseninä ovat henkilökunnan terveysaseman, ympäristövalvonnan, työsuojelun ja suurimpien toimialojen hallinnon edustajat. Terveydellisten olojen tarkastukset Tampereen kaupungin päiväkodeissa ja koulussa pidetään noin kolmen vuoden välein kouluterveyshuollon ja terveydensuojelun kutsusta terveydellisten olojen tarkastus. Tarkastuksessa ovat aina läsnä terveydensuojelun ympäristöinsinööri (pj.), päiväkodin johtaja tai koulun rehtori, henkilökunnan työsuojeluvaltuutettu, kohteen isännöitsijä Tilakeskuksesta, henkilökunnan työterveyshoitaja, kouluterveydenhoitaja, päiväkodin aluepäällikkö tai koulun aluejohtaja ja muut henkilökunnan edustajat. Tarkastuksessa käydään läpi kaikkia niitä mahdollisia asioita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden tai lasten terveydelliseen, niin henkiseen kuin fyysiseen, jaksamiseen ja turvallisuuteen. Näitä ovat muun muassa työilmapiiri, rakennuksen sijainnin aiheuttamat erityispiirteet (junarata, järvi lähellä jne.), rakennuksen tekniikan puutteet ja siinä koetut ongelmat, havaitut kosteusvauriot tai epäilyt niistä, sairauspoissaolot ja niiden poikkeamat, tapaturmat, tilojen erityispiirteet (portaat, rakenteelliset ratkaisut jne.), tehdyt korjaukset, työergonomia ja työturvallisuus. Kohdekohtaiset sisäilmastotyöryhmät Tilakeskuksen isännöitsijöiden toimintatapoihin kuuluu perustaa kohteisiin, joissa on normaalia enemmän tai laajemmin sisäilmaongelmaa, kohdekohtainen sisäilmastotyöryhmä. Työryhmässä käsitellään havaittuja ongelmia, sovitaan niiden tutkimisesta sekä tiedottamisesta henkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Työryhmän kutsuu koolle isännöitsijä, ja hän kutsuu siihen kohteen johtajan (rehtori tai päiväkodin johtaja), ympäristöinsinöörin terveydensuojelusta, työterveyshoitajan ja tarvittaessa työterveyslääkärin, henkilökunnan työsuojeluvaltuutetun ja aluepäällikön/-johtajan. Sisäilmatyöryhmät tiedottavat asioiden etenemisestä sisäilmastoasioita koordinoivalle terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmälle. Työryhmien suorittamat sisäilmasto- ja kosteusvaurioselvitykset ovat avainasemassa korjaustoimenpiteitä määriteltäessä ja käynnistettäessä. Ongelmien ratkaisuissa ja niiden analysoinneissa työryhmät käyttävät aina tarvittaessa juuri korkeakoulujen (mm. TTY, TAMK) ja muiden asiantuntijatahojen tietämystä. Yhteistyötä on tehty jo vuosia. Sisäilmasto- ja kosteusvaurio-ongelmien aiheuttajan selvittäminen vaatii monen alueen erityisosaamista. Rakennuksista johtuvat ongelmat vaativat usein myös paljon rahaa, koska ne päästään korjaamaan vain suuremman peruskorjauksen yhteydessä. Hyvin usein ongelmiin on kuitenkin löydetty ratkaisut ennakoivalla kunnossapidolla ja nykyisin jo toimivien sisäilmastotyöryhmien avustuksella. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ongelmat eivät läheskään aina johdu itse rakennuksesta ja rakennusten tekniikasta. Tarvitaan erityisosaamista vaativat perusteelliset selvitykset ja mittaukset, joiden pohjalta eri alueiden ammattilaiset yhteistyössä ratkovat ongelmaa. Tässä toiminnassa korkeakoulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä on ollut merkittävästi hyötyä. Tilakeskuksen kohteiden ilmanvaihtojärjestelmien ja muidenkin teknisten järjestelmien kiinteistökohtainen määrittäminen on tehty muun muassa energiakatselmusten ja lukuisten muiden selvityshankkeiden yhteydessä. Katselmoinnit on raportoitu Motiva Oy:lle, ja ilmanvaihtojärjestelmien tiedot on viety myös Tilakeskuksen huoltokirjaohjelmaan, josta niitä hyödynnetään huoltotoiminnan ohjauksessa. Energiakatselmuksiin liittyy myös rakenteita koskeva selvitys, jossa kosteusvauriotkin selviävät ja vaikutukset sisäilmastoon tulevat esiin. Sisäilmastoon vaikuttavat tekijät koostuvat hyvin monesta asiasta, jotka ovat vielä jatkuvassa muutoksessa. Rakentamisvaiheen oikeat tavoitteenasettelut ja elinkaaritarkastelut sekä ylläpidon ennakoiva kunnossapitotoiminta ovat avainasemassa, jotta sisäilmastoongelmilta vältytään. Kiinteistöjen rakennusautomaatio on jo hyvin monessa koulu- ja päiväkotikohteessa työkalu, joka mahdollistaa järjestelmien käyttämisen oikeaan aikaan ja oikeat sisäilmastoolosuhteet. Nykyiset toimintamallit toimivat hyvin sisäilmasto- ja kosteusongelmien selvittämisessä ja toimenpiteiden määrittämisessä. Suurempi ongelma on tarvittavien toimenpiteiden rahoituksen riittäminen. Sisäilmastoselvitysten tekeminen ja ongelmien korjaaminen vie entistä suuremman osuuden nykyisistä investointi- ja kunnossapitomäärärahoista. Jotta sisäilmasto-ongelmia ja kosteusvaurioita pystytään hoitamaan aiempaa ennakoidummin, tulee varmistaa riittävät määrärahat ja kohdistaa ne yhä enemmän ennakoivaan kiinteistönpitoon.” Yhdyshenkilö: kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto, puh. 050 552 6075, [email protected] ________ Kh 6.8.2012 Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Joonas Lepistön ym. valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, ja että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Lepistö Joonas, Ojala Ilkka/tike, Vatjus-Männikkö Riitta/tike Lisätietoja Liitteet ongelmien ratkaisemiseksi kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884 [email protected] Joonas Lepistön ym. valtuustoaloite Sisäilmaolosuhteita koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeistukset sekä nykyiset toimintamallit Tampereen kaupungin menettelytapaohjeisto sisäilmastoon liittyvien Valtuustoaloite vaalioppaan suunnittelemiseksi ennen syksyn kunnallisvaaleja – Tampereen kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä Kh 6.8.2012 Vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen 2.5.2012: ”Tampereen kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän 13.2.2012 ryhmäaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki julkaisee ennen kunnallisvaaleja jokaiseen talouteen jaettavan vaalioppaan. Tarkoituksena on, että oppaan avulla ”äänestäjät voivat tutustua kuntademokratian perusteisiin, uuteen hallintomalliin ja vaalimatematiikkaan, ja joka esittelee tasapuolisesti kaikki kunnallisvaaleihin asetetut ehdokkaat”. Ryhmä uudistaa ehdotuksensa, jonka se teki ennen vuoden 2008 kunnallisvaaleja. Perusteena esitetään muun muassa, että äänestäjät suhtautuvat vaalirahakohun jälkeen perinteiseen kampanjointiin eri tavalla kuin aikaisemmin. Aiemman selvityksen sekä keväällä 2012 kuntademokratian ja viestintäyksikön sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin kanssa käydyn keskustelun perusteella on todettava seuraava: Julkaisumuotoisen oppaan viimeistely olisi mahdollista vasta virallisen ehdokasluettelon valmistuttua. Tällöin oppaan viimeistelyyn, erityisesti vedoksen tarkkaan oikolukuun sekä painatukseen ja jakeluun jää liian vähän aikaa. Kiireaikataulun yhtenä riskinä on myös, että heikoimmin resursoidut ehdokkaat ja ryhmittymät eivät ehdi toimittaa aineistoaan ajoissa. Puutteellinen opas ei palvele äänestäjiä toivotulla tavalla, eikä sitä olisi tasapuolisuuden takia asiallista julkaista. Aloite on kuitenkin monilta osiltaan kannatettava. Siksi viestintä ja kuntademokratia laativat joka talouteen toimitettavan Tampere-lehden kuntavaalien erikoisnumeron. Se esittelee Tampereen kaupungin hallintoa, kuntademokratiaa, äänestämistä ja vaalimatematiikkaa. Lisäksi tarkoituksena on laatia vaalikone. Kunnallisvaaliehdokkaille tarjotaan mahdollisuus linkittää vaalikonevastauksensa omille Internet-sivuilleen ja blogeihinsa.” Yhdyshenkilö: vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen puh. 040 849 3614, [email protected] Päätösehdotus. Johtaja Koski: Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän aloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. _____ Kv 20.8.2012 Ilmoitus Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä, Leskinen Antti/kunde Lisätietoja Liite kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, [email protected] valtuustoaloite
© Copyright 2024