Aloitteen

Kokouksen KV:20.8.2012 17:00:00 esityslista:
§
Liitteet
Otsikko
137
-
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
138
-
Pöytäkirjantarkastajien valitseminen
139
-
Läsnäolo- ja puheoikeudet
140
3 kpl
Kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) hyväksyminen
141
2 kpl
Hyvinvoinnin tila 2011 -raportti
142
2 kpl
Muutos Vahinkorahaston sääntöihin
143
1 kpl
Takauksen myöntäminen Vilusen Rinne Oy:n lainoille
144
1 kpl
Takauksen myöntäminen Tampereen Vuokratalosäätiön lainoille
145
-
Takauksen myöntäminen Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:lle
146
3 kpl
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8200, XI168-18 ja 172-1 (Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä Tuomiokirkonkadun
katualue, lii
147
3 kpl
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8058
(Härmälä-917 ja 919 ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen
Messu- ja Urheiluke
148
12 kpl
Asemakaava nro 8361, Linnainmaa-5607-7, 33, 34, 36 ja 42, katu-,
puisto- ja vaara-aluetta, Aitolahdentie 30, käyttötarkoituksen muutos
asunnoille ja r
149
15 kpl
Asemakaava nro 8440, Nurmi 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osat,
asemakaavan laatiminen Tarastenjärven hyötyvoimalaitosta varten
150
1 kpl
Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen ja LTSP-ympäristön käyttöön
ottamiseksi kouluissa - Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
151
1 kpl
Valtuustoaloite vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen
hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja avoimen toimistoohjelmiston käyttöönottami
152
1 kpl
Valtuustoaloite asiakasvaliokunnan perustamiseksi ikäihmisten palveluihin
- Sirkkaliisa Virtanen ja Mikko Aaltonen ym.
153
2 kpl
Valtuustoaloite viikkoliikunnan sekä muiden työntekijöiden liikkumista
tukevien toimenpiteiden käyttöönottamiseksi Tampereen kaupungin
henkilöstölle -
154
1 kpl
Valtuustoaloite laajennetun aurinkoenergian käyttöönottamiseksi
Vuoreksen koulukeskuksessa - Tampereen vihreä valtuustoryhmä
155
3 kpl
Valtuustoaloite kaupungin päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtojärjestelmien
sekä kosteusvaurioiden kuntoon saattamiseksi - Joonas Lepistö ym.
156
1 kpl
Valtuustoaloite vaalioppaan suunnittelemiseksi ennen syksyn
kunnallisvaaleja - Tampereen kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä
157
-
Valtuustoaloitteet kokouksessa
Kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) hyväksyminen
Kh 30.4.2011
Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen:
”Tampereen kaupunginvaltuusto liittyi 24.9.2008
päätöksellään Euroopan Unionin energiasitoumuksia paikallistasolle
edistävään pormestareiden ja kaupunginjohtajien yleissopimukseen
(Covenant of Mayors), jonka mukaan kaupunki tavoittelee yli 20 %
vähennystä kasvihuonekaasupäästöistä ja laatii toimenpiteistä
tavoitteen toteuttamiseksi Kestävän energiankäytön ohjelman
(Sustainable Energy Action Plan, SEAP).
Yleissopimukseen on nyt liittynyt yli 3600 kaupunkia.
Kaupunginhallitus hyväksyi 14.12.2009 Tampereen
kaupungin Kestävän energian käytön ohjelman liitteineen lähetettäväksi
Euroopan komissioon. Ohjelmaa on nyt täydennetty muiden muassa
uusilla vuoden 2010 energia- ja päästötaseilla ja toimenpiteitä. Myös
päästö- ja energiankäytön laskelmia on tarkennettu. Päivitetty ohjelma
lähetetään Euroopan komissioon hyväksyttäväksi.
Toimenpideohjelmaan on sisällytetty ne Tampereen
kaupungin toiminnot, joihin kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan. Osa
toimenpiteistä on sellaisia, joilla tehostetaan kaupungin
energiankäyttöä; osalla vähennetään kaupungin energiankulutusta tai
toimintojen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä; osa on sellaisia,
joiden avulla pystytään ehkäisemään muuten vastaisuudessa syntyvää
kulutusta. Osa toimenpiteistä koskee kaupungin suoraa ja osa välillistä
energiankulutusta; osa toimenpiteistä kohdistuu kaupungin omaan
energiankäyttöön ja osalla kaupunki voi vaikuttaa kaupunkilaisten ja
kaupungin alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden
energiankäyttöön. Toimenpidelistat sisältävät sekä yksittäisiä,
vaikutukseltaan melko rajallisia toimenpiteitä että laajoja monivuotisia
hankkeita, joiden merkitys on olennainen ohjelman kannalta.
Merkittävimpiä toimia kestävän energiankäytön
edistämiseksi ovat viimeisimmän kahden vuoden aikana olleet ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 -strategisen hankkeen käynnistäminen ja
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyminen
kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Niiden vaikutus näkyy
päätöksenteossa sekä eri osa-alueiden toteutuneissa ja suunnitteilla
olevissa toimenpiteissä. Ohjelmasta käy ilmi myös se, että kestävä
energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen otetaan
huomioon monissa kaupungin toiminnoissa.
Kestävän energiankäytön ohjelmalla, käyttämällä
päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä kaupungin toiminnoissa
ja kasvattamalla Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämmön tuotannon
biopolttoaineosuutta arvioidaan voitavan supistaa
kasvihuonekaasupäästöjä Tampereella 23 prosenttia vertailuvuoden
2005 tasosta. Mikäli kaukolämmön 2010-luvun lopulle suunnitellut
kattila- ja syöttölinjainvestoinnit Naistenlahden voimalaitoksella
toteutuvat vuoden 2020 loppuun mennessä, kasvihuonekaasupäästöt
vähenisivät kaikkiaan arviolta noin 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Päästövähenemiin on sisällytetty niiden toimenpiteiden
päästövähenemät, jotka on pystytty arvioimaan esim. seurannan tai
kokemuksen pohjalta. Arviot päästöjen vähenemisistä ovat usein melko
karkeita arvioita, mutta ne ilmaisevat kuitenkin eri toimenpiteiden
vaikutuksen suuruusluokan.
Ohjelma on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.”
Yhdyshenkilö: ympäristötaloussuunnittelija Minna
Tjäderhane-Ojala, puh. 040 800 7809 [email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen:
Kaupunginhallitus päättää,
että pormestareiden ilmastositoumuksen, Kestävän
energiankäytön ohjelma (SEAP) liitteineen hyväksytään ja
että ohjelma lähetetään Euroopan komissioon.
Asian käsittelyn kuluessa Maija Kajan esitti asian
jättämistä pöydälle.
Anneli Kivistö ja Atanas Aleksovski kannattivat Kajanin
pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja tiedusteli Kajanin pöydällepanoehdotuksen
saamaa kannatusta ja totesin sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Päätös
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
_____
Kh 7.5.2012
Päätösehdotus. Johtaja Kankaalan 1. varahenkilö Nurminen:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että pormestareiden ilmastositoumuksen, Kestävän
energiankäytön ohjelma (SEAP) liitteineen hyväksytään ja
että ohjelma lähetetään Euroopan komissioon.
Merkittiin, että Kaisu Anttonen poistui kokouksesta ennen
päätöksentekoa klo 16.23.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 28.5.2012
Oras Tynkkynen ehdotti,
”että asia jätetään pöydälle.”
Atanas Aleksovski ja Matti Joki kannattivat Tynkkysen
pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu
ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava
puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli
valtuustolta, voidaanko Tynkkysen tekemä pöydällepanoehdotus
hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen
puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle.
Päätös
Valtuusto päätti,
että asia jätetään pöydälle.
_____
Kv 18.6.2012
Matti Höyssä ehdotti,
”että asia jätetään pöydälle.”
Maija Kajan kannatti Höyssän pöydällepanoehdotusta.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska
oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien
puhujien rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä
pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta voidaanko Höyssän
tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto
oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle.
Päätös
Valtuusto päätti yksimielisesti,
että asia jätetään pöydälle.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Lisätietoja
Liitteet
Anttonen Kaisu/key, Tjäderhane-Ojala Minna/key,
Euroopan komissio
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Tampereen kaupunki, pormestareiden
ilmastositoumuksen, kestävän energiankäytön ohjelma
Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutaseet 1990 ja
2005
Pormestareiden ilmastositoumuksen kestävän
energiankäytön ohjelman toimenpidelista
Hyvinvoinnin tila 2011 -raportti
Kh 7.5.2012
Johtaja Juha Yli-Rajala:
”Tampere virtaa –kaupunkistrategian yksi keskeinen
päämäärä on kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen. Hyvinvoinnin tila
2011 –raportti tukee kuntalaisten hyvinvoinnin seuraamista ja arviointia
Tampereen kaupungissa. Raportti julkaistaan nyt toisen kerran.
Muutama indikaattori on vaihdettu vuoden 2010 Hyvinvoinnin tila –
raportista, jotta kuntalaisten hyvinvointi saadaan paremmin esiin.
Vuoden 2011 raporttiin on valittu 31 indikaattoria, jotka kuvaavat
kuntalaisten hyvinvointia ja sen kehitystä viime vuosien aikana.
Tampereen kaupunkistrategia ja vuonna 2011 voimaan
tullut terveydenhuoltolaki edellyttävät kuntalaisten hyvinvoinnin aktiivista
seurantaa. Tampereella asetetaan hyvinvointia edistäviä tavoitteita
talousarviossa ja tilaajalautakuntien palvelustrategioissa. Talousarviossa
asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kolmannesvuosittain
Tampereen toiminnan ja talouden katsauksissa. Hyvinvoinnin tila –
raportti täydentää seurantaa kuvaten tavoitteiden ja toimenpiteiden
vaikuttavuutta.
Lisäksi Tampereella laaditaan jatkossa kerran
valtuustokaudessa kuntalaisten hyvinvointia syvällisemmin käsittelevä
hyvinvointikertomus. Tampereen ensimmäinen hyvinvointikertomus
valmistuu vuoden 2012 lopussa.”
Strategiapäällikkö Reija Linnamaa ja vs. tutkimus- ja
arviointipäällikkö Sari Mäntylä:
”Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti käsittelee kuntalaisten
hyvinvointia neljän teeman näkökulmasta. Teemat ovat väestö ja
sosiaalinen ympäristö, terveys ja elämäntavat, osallistuminen ja
yhteisöllisyys sekä fyysinen ympäristö.
Tampereella on kasvanut erityisesti 85 vuotta täyttäneiden
ikäihmisten ja alle kouluikäisten lasten määrä. Samalla kouluikäisten
lasten määrä on vähentynyt. Tamperelaisten koulutusaste on korkeampi
kuin suurissa kaupungeissa tai koko maassa keskimäärin, mutta
korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita on vähemmän kuin suurissa
kaupungeissa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24vuotiaiden nuorten osuus on suurten kaupunkien vertailussa
Tampereella pienin yhdessä Oulun kanssa.
Tampereella työttömyysaste ja myös nuoriso- ja
pitkäaikaistyöttömyys saatiin laskemaan vuoden 2011 aikana parhaiten
suurista kaupungeista. Työttömyysaste on silti korkea ja työtä sen
laskemiseksi tulee jatkaa. Tamperelaisten pienituloisten henkilöiden
määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2010. Alle 18-vuotiaiden pienituloisten
määrä kasvoi 500:lla vuoden aikana. Toimeentulotukea saaneiden
henkilöiden määrä kasvoi myös hieman.
Myönteistä kehitystä on tapahtunut asunnottomien
määrässä. Erityisen nopeaa on ollut pitkäaikaisasunnottomuuden
väheneminen. Kaupunkistrategiassa linjattu pitkäaikaisasunnottomien
määrän vähentäminen on edennyt toivottuun suuntaan.
Yli puolet 40-vuotiaista ja yli 60 prosenttia 50-vuotiaista
tamperelaisista oli vuonna 2011 ylipainoisia. Diabeteksen vuoksi
erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä lisääntyi. Tähän on
vaikuttanut se, että valtakunnalliset diabeteksen ehkäisyhankkeet
(Dehko) ovat löytäneet sellaisia tyypin 2 diabeetikoita, jotka eivät ole
hakeutuneet hoitoon. Myös depressiota sairastavien tamperelaisten
määrä kasvoi edelleen vuoteen 2009 verrattuna kaikissa muissa
ikäryhmissä, paitsi 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä
määrä pysyi samana. Naisten osuus depressiolääkkeiden käytössä
korostuu kaikissa ikäluokissa. Mielenterveysperusteisesti
sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähentynyt useamman vuoden
ajan.
Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat pysyivät samalla tasolla
kuin edellisenä mittausvuonna 2009. Silti noin 7 prosenttia
tamperelaisista 8.–9. luokkalaisista joutuu vähintään kerran viikossa
koulukiusaamisen kohteeksi. Peruskoululaisista 9 prosenttia ja
lukiolaisista sekä ammatillisten oppilaitosten oppilaista 7 prosenttia on
ilman läheistä ystävää. Tytöt kokivat terveytensä poikia huonommaksi
niin peruskouluissa, lukioissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa.
Kaikkein huonoimmaksi terveytensä kokivat ammatillisissa
oppilaitoksissa opiskelevat tytöt.
Lisäksi alle 18-vuotiaiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja
avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuudet
vastaavanikäisestä väestöstä kasvoivat yhä edellisestä vuodesta.
Vuonna 2011 tamperelaisten osallistuminen kunnan
järjestämiin osallistumistilaisuuksiin ja vastaaminen sähköisiin kyselyihin
kasvoivat edellisestä vuodesta. Osallistumisaktiivisuutta nostivat lasten
osallistumistilaisuuksien ja Alue-Alvareiden osallistujamäärien
kasvaminen sekä Valmassa annettujen kommenttien määrän
lisääntyminen.
Ilmanlaatu Tampereen keskustassa on pysynyt viime
vuosina melko samana. EU:n asettamat ilmanlaadun raja-arvot eivät ole
ylittyneet. Joukkoliikennepalvelut ovat hyvin tamperelaisten
saavutettavissa, mutta liikenneturvallisuus heikkeni hieman vuonna
2011 liikenneonnettomuuksien määrän kasvun johdosta. Lisäksi
katuturvallisuus on heikentynyt kahtena peräkkäisenä vuonna
pahoinpitelyjen sekä vahingontekojen lisäännyttyä.”
Yhteyshenkilö: strategiapäällikkö Reija Linnamaa, puh.
040 572 9610 ja vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Sari Mäntylä, puh.
050 560 8422, [email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti merkitään tiedoksi, ja
että raportissa esitetyt asiat otetaan huomioon tulevissa
suunnitelmissa ja päätöksenteossa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 28.5.2012
Atanas Aleksovski ehdotti,
”että asia jätetään pöydälle.”
Sanna Ojanen kannatti Aleksovskin
pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu
ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien puhujien rajoitettava
puheenvuoronsa koskemaan vain tätä pöydällepanoehdotusta.
Anne Tervo, Matti Joki ja Aila Dündar-Järvinen kannattivat
Aleksovskin pöydällepanoehdotusta.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli
valtuustolta, voidaanko Aleksovskin tekemä pöydällepanoehdotus
hyväksyä yksimielisesti. Saatuaan myönteisen vastauksen
puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle.
Päätös
Valtuusto päätti,
että asia jätetään pöydälle.
_____
Kv 18.6.2012
Maija Kajan ehdotti,
”että asia jätetään pöydälle.”
Hanna Tainio kannatti Kajanin pöydällepanoehdotusta.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska
oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien
puhujien rajoittamaan puheenvuoronsa koskemaan vain tätä
pöydällepanoehdotusta.
Sanna Ojanen kannatti Kajanin pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Kajanin
tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto
oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle.
Päätös
Valtuusto päätti yksimielisesti,
että asia jätetään pöydälle.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Linnamaa Reija/talsa, Nurminen Kirsi/talsa, Mäntylä
Sari/talsa, Lappalainen Keijo/sitar, tarla, Vuori Mika/teto, Hakari
Kari/hypo, Kangas Vesa-Matti/talsa, Kuosmanen Taru/lanu, Ahvenainen
Jari/teto, Päivärinta Eeva/iki, Savisaari Lauri/sive, Kivekäs Pekka/ose,
Laaksonen Risto/kake, Järventausta Aino/talsa, Sulonen-Ahonen
Hanna/talsa
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh.040 514 4884,
[email protected]
Liite
Hyvinvoinnin tila 2011 –raportti
Muu asiakirja
Hyvinvoinnin tila 2011 –esitysmateriaali
Muutos Vahinkorahaston sääntöihin
Kh 6.8.2012
Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 3.7.2012:
”Kaupunginvaltuuston päätöksellä 7.11.2011 § 255 tehtiin
muutoksia Vahinkorahaston ja Ikäihmisten virkistysrahaston sääntöihin.
Jälkeenpäin kävi ilmi, että Vahinkorahaston uusien sääntöjen mukainen
kirjanpidon järjestäminen ei ollut tarkoituksenmukaista ja tällä
esityksellä korjataan sääntöjen kyseinen kohta. Liitteenä olevissa
korjatuissa säännöissä on 1 §:n ensimmäisen kappaleen teksti
muutettu, muilta osin säännöt ovat entiset.
Samalla on syytä oikaista edellisten sääntöjen perusteella
tulosyksikköön 111000, Kaupungin yhteiset jo tehdyt kirjanpidon viennit
vuoden 2012 alusta lukien tulosyksikölle 119000, Vahinkorahasto.”
Yhdyshenkilö: rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen,
puh. 050 345 1397
[email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että esitys Vahinkorahaston uusiksi säännöiksi
hyväksytään, ja
että vuoden 2012 aikana tulosyksikölle 111000, Kaupungin
yhteiset, jo kirjatut Vahinkorahastolle kuuluvat tapahtumat siirretään
tulosyksikköön 119000, Vahinkorahasto.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Vuojolainen Arto, Lappalainen Keijo, Hakulinen Sampsa,
[email protected], Puskala Tarja, Männikkö Jukka, Ylä-Mattila
Anniina
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Vahinkorahaston säännöt
Muu asiakirja
Vahinkorahaston säännöt, muutokset
Takauksen myöntäminen Vilusen Rinne Oy:n lainoille
Kh 11.6.2012
Rahoituspäällikkö Janne Salonen:
”Vilusen Rinne Oy pyytää kaupungilta takausta kahteen
lainajärjestelyyn:
- Solkikatu 11 perusparannukselle kustannusarvioltaan 4,5
milj. euroa 80 prosentin eli enintään 3,6 milj. euron takausta 20 vuoden
laina-ajalle.
- Kolmen valtion myöntämän perusparannuslainan
jälleenrahoittamiseen 1,37 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle.
Lainoilla on entuudestaan kaupungin takaus.
Yhteenlaskettu takaustarpeen pääoma on 4,97 milj. euroa.
Talous- ja strategiaryhmä katsoo, että anomus noudattaa
linjausta antaa takauksia vapaarahoitteisille kohteille ja takaukset
kohteille voidaan myöntää anomuksen mukaisesti.”
Yhteyshenkilö: rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh. 040
560 0702,
[email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Vilusen Rinne Oy:n puolesta sitoudutaan
vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 4 970 000 milj.
euron lainojen takaisin maksamisesta korkoineen ja muine
lainaehtoineen mainittujen kohteiden rahoittamiseksi,
että lainojen velkakirjat hyväksytetään konsernipankissa
ennen velkakirjojen allekirjoittamista,
että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja
että talous- ja strategiaryhmän johtaja oikeutetaan
hyväksymään lainojen rahoittajat.
Merkittiin, että Anneli Kivistö ilmoitti olevansa esteellinen.
Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 5) kohdan perusteella.
Kivistö poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Ahto Aunela/Tampereen Vuokratalosäätiö, Aarnio
Jouko/laki, Vuojolainen Arto/talsa, Tuominen Heli/talsa, Salonen
Janne/talsa, Helin Mia/talsa
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Vilusen Rinne Oy:n kirje 10.5.2012
Takauksen myöntäminen Tampereen Vuokratalosäätiön lainoille
Kh 11.6.2012
Rahoituspäällikkö Janne Salonen:
”Tampereen Vuokratalosäätiö pyytää kaupungilta takausta
neljään eri lainajärjestelyyn:
- Sähköraitti 4 perusparannukselle kustannusarvioltaan 4,6 milj. euroa
70 prosentin eli enintään 3,3 milj. euron takausta 25 vuoden lainaajalle.
- Ristinarkuntie 17 korjaamiseen kustannusarvioltaan 0,8 milj. euroa 60
prosentin eli 0,48 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle.
- Erääntyvän Kuntarahoitus Oyj:n Bullet-lainan jälleenrahoittamiseen
1,9 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle.
- Erääntyvän Kuntarahoitus Oyj:n Bullet-lainan jälleenrahoittamiseen
8,39 milj. euron takausta 15 vuoden laina-ajalle.
Yhteenlaskettu takaustarpeen pääoma on 14,07 milj.
euroa.
Talous- ja strategiaryhmä katsoo, että anomus noudattaa
linjausta antaa takauksia vapaarahoitteisille kohteille ja takaukset
kohteille voidaan myöntää anomuksen mukaisesti.”
Yhteyshenkilö: rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh.
040 560 0702,
[email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Tampereen Vuokratalosäätiön puolesta sitoudutaan
vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 14 070 000 euron
lainojen takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen
mainittujen kohteiden rahoittamiseksi,
että lainojen velkakirjat hyväksytetään konsernipankissa
ennen velkakirjojen allekirjoittamista,
että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja
että talous- ja strategiaryhmän johtaja oikeutetaan
hyväksymään lainojen rahoittajat.
Merkittiin, että Anneli Kivistö ilmoitti olevansa esteellinen.
Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 5) kohdan perusteella.
Kivistö poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Ahto Aunela/Tampereen Vuokratalosäätiö, Aarnio
Jouko/laki, Vuojolainen Arto/talsa, Tuominen Heli/talsa, Salonen
Janne/talsa, Helin Mia/talsa
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Tampereen Vuokratalosäätiön kirje 4.5.2012
Takauksen myöntäminen Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:lle
Kh 6.8.2012
Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen 25.6.2012:
”Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy (TESC) on
Tampereen kaupungin (66 %) ja Tampereen Messut Oy:n (34 %)
omistama yhtiö. Se on aikeissa rakennuttaa nykyisten toimitilojensa
laajennuksena uutta E-hallia, joka palvelee ennen kaikkea kongressi- ja
messutoimintaa, mutta välillisesti myös urheilua viemällä muuta
toimintaa pois urheilun käyttöön soveltuvista tiloista. E-hallia varten
TESC vuokraa kaupungilta tontin ja itse rakennus vuokrataan
pitkäaikaisella vuokrasopimuksella pääosin Tampereen Messut Oy:lle.
Kohteen kokonaisala on noin 11 000 m2 ja se jakautuu noin 5 300 m2:n
messuhalliin, 3 000 m2:n logistiikkakeskukseen sekä ravintola- ja
aulatiloihin. Hallin on tarkoitus valmistua syyskuussa 2013 pidettäviin
Alihankintamessuihin.
Hankkeen kustannusarvio on enintään 13 500 000 euroa.
Koska yhtiön nykyinen kassavirta on kokonaan käytetty D-hallin
luottojen takaisinmaksuun, ei omarahoitusosuutta ole käytettävissä ja Ehallin toteutus on suunniteltu siksi täysin velkarahoitteiseksi. Yhtiön
laatimissa rahoitusennusteissa lainan takaisinmaksu on mitoitettu 30
vuodelle. Investointi on yhtiön taloudellisiin resursseihin nähden mittava
ja tuotto varsinkin alkuun hyvin heikko, jopa negatiivinen. TESC:in
hallitus on hyväksynyt halli-investoinnin ja kokonaisuuden kehittymisen
kannalta se on perusteltavissa.
Kaupungin omistajapoliittisten periaatteiden mukaan
kaupunki voi osallistua tytäryhtiöiden rahoitusriskin kantamiseen vain
omistusosuutensa suhteessa. E-hallin rahoitus on suunniteltu
toteutettavan siten, että Tampereen Messut Oy myöntää TESC:lle
1 500 000 euron suuruisen ja 15 vuoden mittaisen pääomalainan ja
Tampereen kaupunki takaa kokonaisuudessaan pankkilainan
12 000 000 euroa. Jotta omistusten mukainen riskinjako toteutuu, antaa
Tampereen Messut Oy vielä kaupungille 3 100 000 euron suuruisen
vastatakauksen. Tämä huomioiden muodostuu Tampereen kaupungin
rahoitusosuudeksi omistusosuuden mukainen 8 900 000 euroa.
Kaupungin konsernipankki kilpailuttaa lainan yhdessä
TESC:n kanssa.”
Yhdyshenkilö: rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh.
050 345 1397,
[email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n puolesta
sitoudutaan vastavakuudetta omavelkaiseen enintään 12 000 000 euron
suuruiseen takaukseen yhtiön E-hallin rakentamiseen ottaman
samansuuruisen lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine
lainaehtoineen enintään 30 vuodeksi,
että Tampereen Messut Oy:ltä edellytetään 3 100 000
euron suuruista vastatakausta kaupungin takaukselle,
että takauksesta ei peritä takausprovisiota, ja
että kaupunginhallituksen johtosäännössä mainittu
viranhaltija hyväksyy lainan rahoittajan ja velkakirjan ennen sen
allekirjoittamista.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Lisätietoja
Vähätalo Hannu /Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy,
konsernipankki, Michelsson Kristiina, Männikkö Jukka
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8200, XI168-18 ja 172-1 (Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä
Tuomiokirkonkadun katualue, liikerakennuksen laajennus
(Stockmann)
Kh 25.6.2012
Lakimies Patricia Nikko 14.6.2012:
”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.5.2010 § 103
asemakaavan muutosehdotuksen nro 8200, XI-168-18 ja 172-1
(Kyttälä), Hämeenkatu 4 ja 6 sekä Tuomiokirkonkadun katualue,
liikerakennuksen laajennus (Stockmann). Antti Sirén valitti päätöksestä
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa
22.12.2010. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Antti Sirén valitti hallintooikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa
12.6.2012. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeuden
päätöksestä sai tehdä valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilman
valituslupaa. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi valituksen.
Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.”
Yhteyshenkilö: lakimies Patricia Nikko, puh. 0400 239 710,
[email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Kankaala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.6.2012 taltio
1529 merkitään tiedoksi.
Merkittiin, että Elina Sirén ilmoitti olevansa esteellinen.
Esteellisyys todettiin hallintolain 28 § 1 mom 1) kohdan perusteella.
Sirén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn alkaessa klo 16.32.
Päätös
Lisätietoja
Kv 20.8.2012
Päätösehdotus hyväksyttiin.
apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta,
puh. 040 778 0695, [email protected]
_____
Asemakaavan voimaantulokuulutus on julkaistu 28.6.2012.
Ilmoitus
Karppinen Elina/kake, Nikko Patricia/laki, kuulutus
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.6.2012 taltio
1529
Muut asiakirjat
Kaupunginvaltuuston päätös 19.5.2010 § 103
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 22.12.2010 nro
10/0790/2
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien asemakaavaa nro 8058
(Härmälä-917 ja 919 ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen
Messu- ja Urheilukeskuksen laajennukset ja pääkäyttötarkoituksen
tarkistus)
Kh 6.8.2012
Apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta
28.6.2012:
”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2009 § 233
asemakaavaehdotuksen nro 8058. Kaava-alue sijaitsee Härmälässä ja
aluetta rajaavat Ilmailunkatu, Pirkkalan kunnanraja ja sen takana oleva
Partolan kauppakeskus sekä Vähäjärvenpuisto. (Härmälä-917 ja 919
ym. alueita, Ilmailunkatu 16 ja 20, Tampereen Messu- ja
Urheilukeskuksen laajennukset ja pääkäyttötarkoituksen tarkistus).
Matti Kaarnametsä, Helena Kaarnametsä, Markku Ahlsten,
Riitta Ahlsten, Reija Aho, Jari Aronen, Ilari Aronen, Mikael Aronen,
Marjo-Riitta Salmi, Jarmo Hakanen, Heli Hilden, Jari Jantunen, Pentti
Jokinen, Sirpa Jokinen, Jari Marjamäki, Pirjo Marjamäki, Terttu Ritala,
Helinä Rokkanen, Markku Urhonen, Pirjo Urhonen ja Mailis Alanen
valittivat yhteisellä valituskirjelmällä kaupunginvaltuuston päätöksestä
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa
28.10.2010. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Samat valittajat, jotka valittivat kaupunginvaltuuston
päätöksestä hallinto-oikeudelle, valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä
korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmässä vedottiin samoihin
seikkoihin kuin aiemmassa valituksessa.
Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa
20.6.2012. Korkein hallinto-oikeus tutki asian ja hylkäsi valituksen.
Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu.”
Yhdyshenkilö: apulaiskaupunginlakimies Tiina KyöttiläVettenranta,
puh. 040 778 0695, [email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Kankaala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi.
että korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.6.2012
taltionumero 1741 merkitään tiedoksi.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Asemakaavan voimaantulokuulutus on julkaistu 9.7.2012.
Ilmoitus
Lisätietoja
Hurme Taru/kake, Leinonen Sakari/kake, KyöttiläVettenranta Tiina/laki, kuulutus
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.6.2012
taltionumero 1741
Muut asiakirjat
kaupunginvaltuuston päätös 21.10.2009 § 233
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 28.10.2010
Asemakaava nro 8361, Linnainmaa-5607-7, 33, 34, 36 ja 42, katu-, puisto- ja
vaara-aluetta, Aitolahdentie 30, käyttötarkoituksen muutos
asunnoille ja rakennusoikeuden lisääminen
Yla 20.9.2011
Arkkitehti Vesa Kinttula 12.9.2011:
”Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut
24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011 ja 12.9.2011 tarkistetun asemakaavan no
8361. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8361
Kaavan laatija
A-Insinöörit Suunnittelu Oy, arkkitehti Mikko Siitonen.
TIIVISTELMÄ
Kaava-alueen sijainti ja luonne
Alue sijaitsee n. 7 km kaupungin keskustasta,
Linnainmaan kaupunginosassa tonteilla 5607-7, 33, 34 ja 36. Pintaalaltaan noin 3,74 ha:n laajuinen suunnittelualue rajautuu
pohjoispuoleltaan Hannulankatuun, länsipuoleltaan Aitolahdentiehen ja
itäpuoleltaan korttelin 5607 muihin tontteihin. Eteläpuoleltaan
suunnittelualue rajautuu osin Jussilankulmaan ja kortteleihin 5606 ja
5644.
Kaava-alueella sijaitsee kolme 1940- ja 1950-luvuilla
rakennettua pientaloa, joiden ympäristöön on rakennettu erilaisia toimija varastotiloja sekä huoltoasema vuosikymmenten saatossa. Eteläosan
kahden vanhimman pientalon alueet ovat piha- ja puutarhaistutusta
rajautuen eteläreunasta näyttävään kuusiaitaan. Suunnittelualue on osa
Linnainmaan aluekeskustaa, ns. Koilliskeskusta. Alueen ympäristössä
on osin 70–80-luvun kerrostaloja, 50–60-luvun pientaloja ja 70–80-luvun
rivitaloja. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella on rakenteilla uusia
kerrostaloja.
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt 19.1.2010
tonttien yksityisen maanomistajan valtuuttamana NCC Rakennus Oy.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville
24.6.–12.8.2010 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä
kaupungin internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi lausuntoa ja 25 mielipidettä.
Annetuissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota alueella sijaitseviin
runkojohtoihin ja purettavaan rakennuskantaan. Maakuntamuseon
lausunnossa ilmoitettiin, että varsinaisen rakennusinventoinnin
laatiminen ei ole välttämätöntä, mutta kaavan aineistoista tulisi selvitä
alueen historiallinen tausta ja yhteys lähialueen kehitykseen sekä
ainakin keskeisimmistä rakennuksista valokuva-aineistoa. Monessa
annetussa mielipiteessä kiinnitettiin huomiota asemakaavamuutoksen
tavoitteeseen, joka poikkeaa osin voimassa olevasta osayleiskaavasta.
Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota myös rakennusoikeuden määrään,
alustavien suunnitelmien kerrostalovaltaisuuteen, liikennejärjestelyihin,
liikennemäärien kasvuun ja liikennemeluun, hulevesien käsittelyyn ja
eteläosan kuusiaitaan. Alueen siistiminen ja rakentaminen yleensä
koettiin positiivisena asiana. Osayleiskaavasta poikkeaminen nähtiin
kuitenkin kielteisenä ja kerrostalovaltainen suunnitelma pientalojen
naapurina sopimattomana. Liikennemäärien kasvu nähtiin
ongelmallisena ja liikennemeluun kaivattiin ratkaisuja myös kaavaalueen ulkopuolella. Suunnittelualueen eteläosaan kaavailtua yleistä
puistoa pidettiin hyvänä. Myös alueella olevaa kuusiaitaa toivottiin
säilytettäväksi ainakin rakentamisen ajan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon
jälkeen asemakaavan muutoksesta laadittiin asemakaavaluonnos, joka
oli nähtävillä 24.2.–24.3.2011 välisen ajan. Kaavaluonnoksen nähtävillä
olon aikana 7.3.2011 järjestettiin yleisötilaisuus. Yleisötilaisuudessa
alueen asukkaat olivat yleisesti sitä mieltä, että kaava-alueen
rakentuminen on positiivinen asia. Pääosin oltiin kuitenkin sitä mieltä,
että kaavaluonnoksessa esitetty rakentaminen on liian korkeaa eikä
sovi Linnainmaan ilmeeseen. Alueen liikenneverkosta ja
liikennemäärien ja -melun lisääntymisestä oltiin myös huolissaan.
Tilaisuudessa toivottiin, että alueen liikennettä tarkastellaan
kokonaisuutena eikä ainoastaan erillisten kaavojen vaikutusalueilla.
Osallisilta kaupungin hallintokunnilta pyydettiin alustavat
lausunnot asemakaavaluonnoksesta. Asemakaavaluonnoksesta jätettiin
kahdeksan lausuntoa ja 11 mielipidettä. Annetuissa lausunnoissa
Ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota hulevesien laadukkaaseen
viivyttämiseen ja kuusiaidan säilyttämiseen. Rakennusvalvonta kysyi
Aitolahdentielle osoitettavien tonttiliittymien määrästä. Kiinteistötoimi
lausui kaupungin ja maanomistajien välillä tehtävästä
maankäyttösopimuksesta. Tampereen Sähköverkko Oy kiinnitti
huomiota korttelialueella oleviin sähkökaapeleihin ja kaavakartalla
tarvittaviin kaapelirasitteisiin. Kehittämis- ja suunnittelupalveluilla ei ollut
kaavaan huomauttamista. Esteettömyys- ja vammaisasiamies totesi,
että alueen saavutettavuus joukkoliikenteen avulla on hyvä ja että
kaava parantaa myös yleistä kevyen liikenteen verkostoa ja sen
turvallisuutta. Yleiskaavoitus totesi että pohjoisosan rakennusten
alimmissa kerroksissa tulisi pohtia liike- ja palvelutilojen määräyksen
velvoittamista. Yleiskaavoituksen mukaan asemakaavan poikkeamat
osayleiskaavasta ovat mahdollisia, mikäli muutos hyväksytään kaavaaluetta ympäröivissä taloyhtiöissä. Lisäksi Yleiskaavoitus totesi että
suunnitelma olisi hyvä arvioida kaupunkikuvatoimikunnassa.
Viherrakentaminen kiinnitti huomiota kuusiaidan säilymiseen ja kaavaalueen reunoilla sijaitsevien viherympäristöjen ja katupuiden
suunnitteluun.
Annetuissa mielipiteissä kiinnitettiin huomiota
rakennuskantaan ja suunnitelmien kerrostalovaltaisuuteen,
liikennejärjestelyihin, liikennemäärien kasvuun ja liikennemeluun.
Pääosin edellä mainittuihin seikkoihin vedoten kaavaluonnoksessa
esitettyjä linjauksia vastustettiin mutta myös kaavaluonnoksen puolesta
jätettiin mielipide. Lisäksi kaava-alueen etelälaidan kevyen liikenteen
väylän tarkistettua linjausta pidettiin myönteisenä.
Kaavaluonnosvaiheen yleisötilaisuuden perusteella
liikenteen toimivuustarkastelun yleiskaavallisia vaikutuksia päivitettiin
niin, että Tasanteen eritasoliittymän vaikutusta Aitolahdentien ja
Hannulankadun risteykseen tutkittiin. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta
lisätä Aitolahdentien viihtyisyyttä ja toimivuutta erilaisilla katuistutuksilla
ja kaistajärjestelyillä. Myös meluselvitystä päivitettiin niin että
tarkasteltiin rakennettavien rakennusten mahdollinen heijastusvaikutus
Aitolahdentien toiselle puolelle.
Asemakaavaehdotusta tarkistettiin saadun palautteen,
Tampereen kaupungin ja kaavamuutoshakijan toiveiden pohjalta.
Kuusiaitaa osoittavaa istutettava puurivi -merkintää sekä istutusalueiden
merkintöjä tarkennettiin ja Länkimäenraitti lisättiin kaava-alueeseen.
Havainnekuvaa tarkennettiin ja selkiytettiin. Korttelialueen sisäiselle
kulkuväylälle merkittiin johtorasite. Liike- ja palvelutilojen määräystä
muutettiin ja kaavan yleiskaavallisesta tulkinnasta laadittiin tarkentavia
kuvia. Aitolahdentielle merkittiin istutettava puurivi. Rakennusalojen
rajoja tarkistettiin ja osalle merkittiin erilliset rakennusalat parvekkeille.
Lisäksi korttelin ulkosivuille lisättiin julkisivumääräys ju-17 sekä
Aitolahdentien puoleisille tonteille osoitettiin muurilla rajattava etupiha
em-määräyksellä.
Asemakaavasta järjestettiin naapureille lisäkuuleminen
19.8.2011, joka on kirjattu vastineluetteloon. Lisäkuulemisen pohjalta
asemakaavaa on vielä tarkistettu 12.9.2011.
Asemakaavan keskeinen sisältö
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa
Koilliskeskuksen keskusta-alueen täydennysrakentaminen ja
korttelialueen kehittäminen nykyisestä halli- ja varastokäytöstä
kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja asuinmiljööltään miellyttäväksi,
turvalliseksi ja suojaisaksi asuinympäristöksi. Suunnittelualueen tonttien
pihat on tarkoitus liittää osin keskenään toimivaksi kokonaisuudeksi.
Pysäköintiratkaisuilla pyritään säästämään asukkaille mahdollisimman
paljon yhteisiä istutettuja alueita ja ulko-oleskelutiloja.
Asemakaavan muutoksella alueelle on tarkoitus sijoittaa
pääosin kerrostaloasumiseen tarkoitettua rakennusoikeutta noin 25 000
k-m2. Alueelle tavoitellaan vapaarahoitteista asumista, senioriasumista
sekä vaihtoehtoisesti myös muuta asumista (opiskelija-asuntoja, ym.).
Hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien tuntumaan sijoittuvista
asunnoista on Tampereella jatkuva ja kasvava kysyntä.
Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti
kaupunkirakenteessa sekä kiinnitetään erityisesti huomiota alueen
kaupunkikuvalliseen luonteeseen ja liittämiseen osaksi Tampereen
Koilliskeskusta. Asemakaavan yhteydessä hyväksyttävillä
rakentamistapaohjeistolla pyritään varmistamaan rakentamisen hyvä ja
Koilliskeskuksen rakenteeseen sopiva laatu. Asemakaavan
rakentamista ohjaavat rakentamistapamääräys lin-3861 ja selostuksen
rakentamistapaohjeet.
Koko kaava-alueen koko on 3,7388 ha. Asuinkerrostalojen
korttelialueiden pinta-ala on 1,7523 ha. Rakennusoikeus
asuinkerrostalojen korttelialueilla on yhteensä 25 000 k-m2, mikä vastaa
keskimääräistä tonttitehokkuutta e=1.43.
Autopaikkojen korttelialueiden pinta-ala on 0,6908 ha.
Rakennusoikeus autopaikkojen korttelialueilla on yhteensä 3 800 k-m2,
mikä vastaa keskimääräistä tonttitehokkuutta e=0.55.
Virkistysalueiden pinta-ala on 0,6355 ha.
Yhdyskuntateknisten rakennusten korttelialueella olevalle muuntamolle
on osoitettu rakennusoikeutta 40 k-m2.
Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan
rakennusoikeutta yhteensä 28 840 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy
yhteensä 21 895 k-m2.
Asemakaava-alueelle on mahdollista toteuttaa asuntojen
kokojakaumasta riippuen noin 250–300 uutta asuntoa. Uusien
asukkaiden määrä on vastaavasti noin 450–580.
Kaava-alueen tontilla 5607-44 sallitaan käytettäväksi liike-,
toimisto- ja palvelutiloina enintään 10 % sallitusta kerrosalasta, jolloin
edellä mainittujen tilojen rakennusoikeudeksi muodostuu enintään 400
k-m2. Tontilla sallitusta rakennusalasta on käytettävä vähintään 300 k-m2
liike- ja palvelutiloina.
Tonttien rakentaminen tullaan toteuttamaan kaavan saatua
lainvoiman. Täydennysrakentamisen aikatauluun vaikuttaa yksityisen
toteuttajatahon tilanne.
Ehdotuksesta tulee pyytää lausunto Pirkanmaan ELYkeskukselta.
Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista ehdotuksen
asemakaavalliseen puoleen.”
Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen:
Yhdyskuntalautakunta päättää,
että 24.2.2011 päivätty, 13.6.2011 ja 12.9.2011 tarkistettu
asemakaavaehdotus no 8361 hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Merkittiin, että jäsen Anne Tervo poistui kokouksesta
tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 17.14 ja
samalla varajäsen Aila Dündar-Järvinen saapui kokoukseen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
______________
Yla 7.2.2012
Arkkitehti Vesa Kinttula 16.1.2012:
”Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 12.9.2011
asemakaavaehdotuksen nro 8361 asetettavaksi nähtäville 22.9.–
24.10.2011. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi ilmoitus lausunnosta,
lausunto ja kahdeksan muistutusta. Lausunnon antoi Pirkanmaan
maakuntamuseo. Muistutuksia antoivat lähiympäristön asukkaat,
taloyhtiöt ja Linnainmaan omakotiyhdistys. Muistutukset ja lausunto
kokonaisuudessaan sekä vastineet ovat vastineluettelossa liitteenä.
Lausunto ja ilmoitus lausunnosta.
Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti ettei katso tarpeelliseksi
antaa asiassa lausuntoa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan
toteuttaminen muodostaa uuden, yhtenäisen osakokonaisuuden
Linnainmaan alueelle. Koska alue rajautuu arvokkaaksi todettuihin rivija kerrostaloalueisiin ja sijoittuu Tampereelle koilliseen alakeskukseen,
kaava-alueen rakentamisen laatuun on syytä kiinnittää erityistä
huomiota. Kaavaehdotuksessa tämä on pyritty huomioimaan alueelle
annetuissa rakentamistapaohjeissa. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei
ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Vastineet:
Merkitään tiedoksi.
Muistutukset ja vastineet.
1. Lähiympäristön asukas (Leppänen)
Muistuttaja pitää 6:n talon vaihtoehtoa parempana ja
toivoo, että Hannulankatu 10 vastaisella puolella on puustoa säilytettävä
sekä toista kulkua alueelle eteläpäästä. Muistuttaja haluaisi, että kevyen
liikenteen yhteys rakennettaisiin Aitolahdentien alikululle, mikäli pyörätie
Hannulankadulle alamäkeen toteutuu.
Vastine:
Liikenteen järjestelyihin, liikenneturvallisuuteen ja
liikenteellisiin vaikutuksiin on kiinnitetty asemakaavasuunnittelussa
erityistä huomiota.
Ajoneuvoliikenteen kulun suhteen on haettu ympäröiville
korttelialueille mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavaa ratkaisua,
minkä takia eteläpäästä olemassa olevien rivitaloalueiden kautta ei ole
osoitettu lainkaan ajoyhteyttä asemakaava-alueen kortteleihin.
Pohjoisosassa on kaava-alueeseen liitetty kaistale Hannulankadun
eteläpuolisesta pysäköintialueesta (tontti 43), jolla ajoyhteys on saatu
mahdollisimman kauas Aitolahdentien ja Hannulankadun risteyksestä.
Asemakaavan liikenteellisten vaikutusten selvittämiseksi
tehdyssä, erillisessä Hannulankadun ideasuunnitelmassa (kaavan
liiteasiakirja 10.), Hannulankadun pohjoisreunaan on esitetty nykyistä
leveämpi kevyen liikenteen pääreitti ja eteläreunaan jalkakäytävä.
Samassa ideasuunnitelmassa on esitetty risteysalueelle
suojatiesaarekkeita helpottamaan kevyen liikenteen ylitystä. Kevyen
liikenteen yhteydet kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevalle
Aitolahdentien alittavalle tunnelille kulkevat Aitolahdentietä sekä
Länkinotkonraittia pitkin.
2. Lähiympäristön asukas (Koivula)
Muistuttaja kritisoi, ettei muistutukset ja valitukset ole
palauttaneet suunnitelmaa 2004 osayleiskaavan mukaiseksi.
Muistuttaja vaatii osayleiskaavan määräyksien noudattamista
pientalovaltaisesta rakentamisesta.
Vastine:
Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa
asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet
osayleiskaavasta poikkeamiselle.
Poikkeamista voidaan pitää rakentamistehokkuuden ja
käyttötarkoituksen osalta vähäisenä. Asemakaavassa osoitettu uusi
asuntorakentaminen sopeutuu ympäröivään kaupunkirakenteeseen,
eikä sen voi arvioida aiheuttavan mitään merkittävää ja todellista haittaa
naapuruston asukkaille.
Osayleiskaavasta poikettaessa on huomioon otettu
ympäröivässä kaupunkirakenteessa, sen kaupunkikehityksessä ja
liikennejärjestelmässä tapahtuneet ja tulevaisuudessa tapahtuviksi
toivottavat muutokset (Koilliskeskuksen kehittäminen yhtenä Tampereen
alakeskuksista ja palvelukeskittymistä sekä rakentamisen tehostaminen
joukkoliikennekäytävien varrella ja palvelukeskittymien läheisyydessä).
3. As Oy Tampereen Linnaportti
Muistutuksessa esitetään rakennusmassaan ja
liikennejärjestelyihin alueella vaatimuksia.
Alueen siistiytymistä pidetään myönteisenä kehityksenä.
Samalla Linnaportti kuitenkin vastustaa ehdotettujen tehokkuuslukujen
rakennusmassaa, joka heidän mielestään jyrkentää merkittävästi
”vanhan” Linnainmaan kerros- ja pientaloalueiden luontevaa rytmitystä.
Muistutuksessa esitetään F-talon madaltamista
kerroksella.
Liikenneturvallisuuteen halutaan parannusta
Aitolahdentien vallitsevan luonteen muuttamiseksi. Linnaportti esittää,
että liikenne- ja katusuunnittelun keinoin Aitolahdentiestä pyritään
tekemään vähemmän houkutteleva läpiajoliikenteelle. Lisäksi esitetään,
että kaava-alueen eteläpuolella on turvattava vähintään nykyinen
julkisen liikenteen palvelutaso.
Vastine:
Rakennusmassa
Eteläisten uudisrakennusten suhdetta olemassa oleviin
rivitaloihin on kuvattu selostuksessa. F-talon ja lähimpien eteläpuolisten
rivitalojen välinen etäisyys on pienimmillään noin 60 metriä. Vanhan ja
uuden alueen välissä on puskurivyöhykkeenä rakentamattomaksi
jäävää viheraluetta. Eteläpuolisten kortteleiden oleskelupihat tai
pääikkunat eivät ole uuden asuinkerrostalokorttelin suuntaan. Uusi
kerrostalokortteli ei varjosta vanhaa aluetta, joka on etelän puolella. Ftalon madaltamista ei voi pitää tarpeellisena, koska mitään todellisia
perusteita asialle ei ole osoitettavissa.
Liikennejärjestelyt lähialueella
Asemakaavamuutoksella ei voida suoraan vaikuttaa
kaava-alueen ulkopuolisiin liikennejärjestelyihin, joskin niitä on kaavan
liikenteellisten vaikutusten arvioinnin vuoksi tutkittu ja tarkasteltu.
Kaavaa laadittaessa merkittävä periaateratkaisu oli, ettei uudesta
korttelista osoiteta ajoneuvoliikenteen katuliittymää Aitolahdentielle.
Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja liikenteen
rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä laaditulla
ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Tällä asemakaavalla ei
vaikuteta Linnainmaan bussilinjojen reitityksiin muutoin kuin
parantamalla Aitolahdentietä ja Hannulankatua pitkin liikennöivien
linjojen toimintaedellytyksiä, kun käyttäjiä tulee reitin varrelle lisää.
Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen
yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä
(kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen
eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien
eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa
toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen
eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien
liikenteestä valtatielle. Parhaillaan on tekeillä myös koillisten
kaupunginosien liikenteellisiä olosuhteita parantava vt12:n
aluevaraussuunnittelu välillä Alasjärvi–Vatiala.
4. Linnainmaan omakotiyhdistys ry
Linnainmaan omakotiyhdistys vastustaa asemakaavaehdotusta
esitetyssä muodossa. Yhdistyksen mielestä asemakaavaehdotuksen
voidaan katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa yksittäisille ihmisille ja
perheille. Yhdistys puolustaa omakotivaltaista rakentamistapaa ja vaatii
alueen eteläpään säilyttämistä pientalovaltaisena alueena
osayleiskaavaa mukaillen.
Liikenne- ja hulevesiselvityksiä pidetään täysin
riittämättöminä. Liikenteen kasvun pelätään tukkivan Aitolahdentien ja
hulevesien pelätään tulvivan pahemmin alueen rakennuttua tiiviisti.
Vastine:
Rakentaminen
Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa
asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet
osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeama on vähäinen, sillä alueen
pääkäyttötarkoitus on molemmissa kaavoissa asuminen. Väitettyä
näkymähaittaa ei voi pitää merkittävänä eikä käytännössä edes
todellisena, sillä etäisyydet uusista kerrostaloista pientaloihin ja niiden
pihoille ovat siinä määrin suuret, ettei näköyhteyttä käytännössä synny.
Aitolahdentien varren rakennusten asunnot on tarkoitus
suunnitella siten että niiden pääikkunat suuntautuvat pääasiassa eteläja pohjoissuuntaisesti. Kaava-alueen eteläpuolisten Jussilankulman
rivitalot ovat lähimmillään noin 60 metrin päässä kerrostaloista, joten
niiden sijoittuminen ei tuota kohtuutonta haittaa. Lisäksi Aitolahdentielle
on katualueelle esitetty istutettava puurivi ja kerrostalojen eteläpuolelle
on osoitettu kaupungin puistoalue, jotka entisestään vähentävät
näkyvyyttä.
Liikenne ja hulevedet
Liikennettä ja hulevesiä koskevien selvitysten ja
suunnitelmien riittävyyden on varmistanut Tampereen kaupungin omien
teknisten hallintokuntien työnaikainen ohjaus ja kaavaprosessin aikaiset
lausuntokierrokset.
Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus on
varmistettu liikenneasiantuntijoiden toimesta. Kaavoituksen yhteydessä
on laadittu Aitolahdentien ja Hannulankadun risteysalueen
toimivuustarkastelu (kaavan liiteasiakirja 9.), jossa on esitetty myös
risteysalueen parantamistoimenpiteet.
Hulevesiselvitys ja hulevesien johtamisen periaatteet on
laadittu Tampereen kaupungin vesihuoltoinsinöörin ohjauksessa ja
kaupungin yleisten ohjeiden ja mitoitusten mukaisesti.
Hulevesiselvityksessä ei ole esitetty riskiä mitoituksen puolesta. Kaikki
hulevedet eivät suoraan valu mainittuun ojaan, vaan niitä kerätään ja
viivytetään korttelialueella maanalaisissa rakenteissa, ennen kuin ne
johdetaan korttelialueen ulkopuolisiin ojiin. Muistutuksen vuoksi
kaupunki on kuitenkin päättänyt laatia kaava-alueen eteläpuolisista
ojista tästä kaavasta erillisen selvityksen.
5. Linnainmaan asukas (Haronen)
Muistuttajan mielestä kaavaehdotus olisi merkittävä
ennakkotapaus Suomessa, koska hänen mielestään tehokkuus
poikkeaa merkittävästi osayleiskaavasta. Myös Liikenteen vaikutuksiin
ja hulevesien tulvimisherkkyyteen ei ole kiinnitetty huomiota.
Vastine:
Koska laadittava asemakaava poikkeaa hieman
oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta, on asemakaavoituksen
yhteydessä arvioitu myös yleiskaavallisia vaikutuksia. Osayleiskaavasta
poikkeamista ei voi pitää merkittävänä, sillä alueen pääkäyttötarkoitus
on sama eikä naapurustolle voi arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa.
Asemakaavan tehokkuus perustuu siihen, että pysäköinti on voitu
ratkaista rakenteellisesti.
Osayleiskaavassa ei osoiteta rakentamisen tarkkaa
määrää, vaan se ratkaistaan asemakaavalla. Osayleiskaavan
selostuksen tekstissä mainitaan ainoastaan C-9 -alueen asuntomäärä
(150), mikä tarkoittaa vain osaa kerrosalasta. Kun C-9 -alue on
asemakaavassa lähes kokonaan asumista, on sille osoitettava
kerrosala myös suurempi. Lisäksi on huomioitava että Koilliskeskuksen
osayleiskaavan jälkeen myös kaupungin tavoitteet rakentamisesta ovat
tarkentuneet (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030
sekä joukkoliikenteeseen pohjautuvan yhdyskuntarakenteen
kehittäminen).
Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen
yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä
(kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen
eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien
eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa
toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen
eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien
liikenteestä valtatielle.
Tarkemmin muistutuksessa esitettyihin asioihin on vastattu
saman henkilön toisen muistutuksen vastineessa (nro 6).
6. Linnainmaan asukas (Haronen)
Haronen esittää viisikohtaisen muistutuksen ja pyytää
Tampereen kaupunkia kumoamaan asemakaavan muutoksen, koska
hän pitää kaavaehdotusta 7.1.2001 hyväksytyn oikeusvaikutteisen
osayleiskaavan vastaisena. Harosen mielestä kaavaehdotuksen
hyväksyminen olisi merkittävä ennakkotapaus maankäyttö- ja
rakennuslain ja hallintolain soveltamisessa.
Harosen mielestä lain vastaisesti laadittu asemakaava on
hylättävä ja kaavoitusprosessi on käynnistettävä uudelleen alusta.
Harosen muistutuksen perustelut ovat vastineluettelossa
kokonaisuudessaan.
Vastine:
Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa
asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet
osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeamaa ei voi pitää
yleiskaavallisesti ja kaupunkirakenteellisesti merkittävänä, sillä alueen
pääkäyttötarkoitus on molemmissa kaavoissa asuminen. Poikkeamisen
vuoksi asemakaavan yhteydessä on arvioitu myös yleiskaavalliset
vaikutukset, esimerkiksi laajemman liikenneverkon ja
kaupunkirakenteen osalta. Menettelytapa on MRL:n hengen mukainen.
Asutusrakenteen tiivistäminen hyvien palvelujen tuntumassa ja
joukkoliikennekäytävien varsilla taas on valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaista kaupunkikehitystä. Asemakaavassa
alueen eteläosa ei ole osoitettu pelkästään kerrostalorakentamiselle,
vaan suuri osa on merkitty myös kaupungin puistoalueeksi (VP).
Puistoaluetta asemakaavassa on osayleiskaavan aluerajauksiin nähden
lisätty noin 2 300 m2.
1.
Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa
asemakaava. Asemakaavalla poiketaan osin osayleiskaavasta ja tämä
perustellaan asemakaavan selostuksessa (selostuksen kohta 5.4).
Osayleiskaavan tavoitteissa esitetään kolmelle
tarkastelualueelle sijoitettavan noin 300–500 uutta asuntoa. Asuntoja
noille alueille on rakennettu yhteensä 274 (Aitolahdentien itäpuoli 175
rakennettua asuntoa, Mikkolan alueelle 66 rakennettua asuntoa,
Hannulanhoviin 33 rakennettua asuntoa). Näin ollen osayleiskaavan
tavoitteiden mukaan rakentamatta olisi 26 / 226 asuntoa. Nyt
kaavoitettavan alueen mitoitus on 250–300 asuntoa. Osayleiskaavan
mitoituksessa ei ole huomioitu AP-alueen asuntoja (tässä kaavassa 77
asuntoa), joten asemakaavan mitoitus on tuolta osin 173–223 asuntoa.
Osayleiskaavan maksimimitoituksella asuntojen luku
täsmää, minimimitoituksella ylitys olisi 147 asuntoa. Hannulan alue
noudattaa osayleiskaavan tavoitemitoitusta, kun otetaan huomioon että
C-9 -alueelle tulee toimitilaa vähän, jolloin kerrosala on asuntoina.
Jo olemassa olevien alueiden ja nyt kaavoitettava alueen
yhteisasuntomäärä olisi siis 424–474 asuntoa. Osayleiskaavan
suunnitelman mukaan kolmelle alueelle tulisi 450 asuntoa. Eroa
mitoituksen ja rakennetun/suunnitellun tilanteen välillä on -26/+24
asuntoa.
Osayleiskaava ei ota kantaa AP-alueen mitoitukseen,
mutta AKRalueeksi asemakaavoitettuna mitoitus olisi tehokkuudella
e=0,5–0,6 (5000–6000 k-m2, asuntoja 60–80). Asemakaavoitettavan
alueen tehokkuus ja rakentamismäärä on hyvin linjassa osayleiskaavan
kanssa, eikä väitettyä 1,5–2 kertaista ylitystä ole kokonaisuuden
kannalta havaittavissa. Ylitys on enintään 1,05 kertainen, eli yleiskaavan
mitoitustarkkuutta hyvin noudattava eikä näin ollen poikkea
merkittävästi osayleiskaavasta. Tehokkuuksia tarkasteltaessa
asemakaava-alueen keskimääräinen aluetehokkuus on e=1,00 eli se on
hyvin linjassa Linnainmaan muun kerrostaloalueen kanssa.
Asemakaava on tarkkuutensa vuoksi juuri
kaupunkimaisessa ja tiiviissä ympäristössä tärkein kaavallinen taso
maankäytön yksityiskohtien ohjaamiseen. Toisin kuin muistutuksessa
väitetään, tällä asemakaavalla ei vaikeuteta osayleiskaavan ja sen
kaupunkirakenteen suurrakenteita ohjaavan tarkoituksen toteutumista.
Tästä on antanut lausuntonsa Tampereen kaupungin yleiskaavaosasto
asemakaavan luonnosvaiheessa.
2.
Muistutuksessa väitetään, että valmistelussa ei ole
noudatettu hyvää hallintotapaa ja että kaavoittaja ajaa yksinomaan
rakennusliikkeen etua. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä täydentävä tiivis
rakentaminen joukkoliikennekäytävillä ja hyvien palvelujen tuntumassa
on Tampereen kaupungin etujen ja valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.
Vähäinen poikkeaminen osayleiskaavasta on perusteltu MRL:n
edellyttämällä tavalla ja kaavan valmisteluprosessin menettelytavat
MRL:n mukaiset. Kaavaa laativa konsultti on sopimussuhteessa
Tampereen kaupunkiin, ei lainkaan rakennusliikkeeseen.
Muistutuksessa kuvattu alueen asukkaiden vastustus pitää
osittain paikkansa. On kuitenkin muistettava että kaikki asukkaat eivät
ole vastustaneet asemakaavaa, kuten eri vaiheiden mielipiteistä ja
muistutuksistakin voi todeta.
Osayleiskaavassa nyt kaavoitettavalle alueelle puistoalue
on esitetty ainoastaan Länkimäenraitin katualueen levyisenä jolloin ei
voitaisi puhua alueen puistomaisuuden säilymisestä. Nyt
asemakaavoitettavan alueen eteläosassa on puistoaluetta
osayleiskaavan aluerajauksiin nähden lisätty noin 2 300 m2 jolloin
muodostuu luontevampi ja laajempi viherkokonaisuus itäpuolen
Linnainmaan haavikkolehdon kanssa. Haavikkolehto on
osayleiskaavaselostuksessa todettu yhdeksi alueen arvokkaimmista
luontokohteista.
Kaava noudattaa myös kestävän kehityksen,
energiatehokkuuden ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen periaatteita.
Nykyisten alueiden täydennysrakentamisen tavoite on ollut esillä
esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 -,
EHYT- sekä ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeissa.
Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on sitova, mutta
samalla myös ohjeellinen. Osayleiskaavasta poikkeaminen edellyttää
yleiskaavallista tarkastelua ja vaikutusten arviointia, mikä on todettu ja
tehty asemakaavan selostuksessa. Poikkeaminen ei aiheuta tarvetta
tarkistaa osayleiskaavaa, jonka maankäytöllisen merkittävyyden
painopiste on alueidenkäytöllisessä suurrakenteessa. MRL:n hengen
mukaisesti yleiskaavoista asemakaavoilla poikettaessa arvioidaan
asemakaavasuunnittelun yhteydessä yleiskaavalliset vaikutukset.
Normaaliin tapaan asemakaavan tultua voimaan osayleiskaava ei ole
enää voimassa sen alueella.
3.
Alueen tehokas täydennysrakentaminen on Tampereen
kaupungin rakennesuunnitelman ja siihen liittyvien erillissuunnitelmien
mukaista kaupunkikehitystä. Linnainmaa ja koilliskeskus on yksi
Tampereen merkittävistä alakeskuksista ja kehitettävistä
palvelukeskittymistä. Kaupunkirakenteen tiivistyminen tällä kohtaa on
luontevaa ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaista
kaupunkikehitystä.
Alueen palveluita ja niiden saatavuutta on tarkasteltu
asemakaavoituksen yhteydessä. Tampereen kaupungin Kehittämis- ja
suunnittelupalvelut on arvioinut asemakaavaa kaupunginosan
palvelujen näkökulmasta (luonnosvaiheen lausunto) ja todennut, että
suunniteltu rakentaminen ei aiheuta tarvetta palveluiden
kasvattamiselle. Lisäksi kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies
toteaa, että alueelle suunniteltu senioriasuminen on palveluiden
saavutettavuuden kannalta keskeisellä ja hyvällä paikalla.
Länkimäenraittiin rajautuva viheralue on luonteva raja
kerrostalo- ja pientaloalueiden erottamiseksi. Asemakaavalla
kasvatetaan puistoaluetta nykyisestä. Kaavan liikenteellisiä vaikutuksia
on tarkasteltu asemakaavan yhteydessä laadituilla selvityksillä.
Tampereen kaupungin laajemmasta liikenneverkon suunnittelusta
vastaavat ovat olleet asemakaavan suunnittelussa mukana. Laajempia
liikenteen kokonaisuuksia ei ratkaista tällä asemakaavalla ja tuon tason
liikennesuunnittelua on tehty ja tehdään muissa yhteyksissä.
Kerrostaloasukkaiden voidaan olettaa tukeutuvan omakotiasujia
enemmän joukkoliikenteeseen oman auton sijaan, ja alue sijaitseekin
erinomaisten bussiyhteyksien välittömässä läheisyydessä.
4.
Liikenteellisiä vaikutuksia on asemakaavatyön yhteydessä
arvioitu asiantuntevasti ja tavanomaista perusteellisemmin, sekä
laajemman liikenneverkon toimivuuden että lähivaikutusalueen ja sen
liikenneturvallisuuden kannalta.
Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen
yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä
(kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen
eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien
eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa
toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen
eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien
liikenteestä valtatielle. Myös parhaillaan tekeillä oleva vt12:n
yleissuunnittelu välillä Alasjärvi – Vatiala tulee selkeyttämään
Tampereen koillisten kaupunginosien liikennettä.
Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja
liikenteen rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä
laaditulla ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Aitolahdentien
muuttaminen nelikaistaiseksi ei ole kaupungin tavoitteiden mukainen
kaupunkimaisen pääkokoojakadun kehityssuunta. Asemakaavassa on
huomioitu Aitolahdentien sekä Aitolahdentien-Hannulankadun
risteysalueen ideasuunnitelmien mukaiset katualueen parantamiset.
Katualuetta on tarvittavilta osin kaavalla suurennettu. Näin on
varmistettu myös kevyen liikenteen turvallisuutta parantavien
toimenpiteiden vaatimat tilavaraukset. Kaava-alueen toteuttamisen
myötä suorat tonttiliittymät Aitolahdentielle vähenevät, jolloin
ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus kadulla
entisestään paranee. Aitolahdentien ajonopeuksien laskeminen tulee
todennäköisesti ajankohtaiseksi tämän asemakaavan myötä.
Asemakaavan yleiskaavallisessa tarkastelussa on myös kiinnitetty
huomiota osayleiskaavan puutteellisiin kevyen liikenteen verkostoihin.
Asemakaavalla parannetaan ja selkiytetään kevyen liikenteen verkoston
kattavuutta ja sitä kautta myös sen turvallisuutta.
5.
Hulevesiselvitys ja hulevesien johtamisen periaatteet on
laadittu Tampereen kaupungin vesihuoltoinsinöörin ohjauksessa ja
kaupungin yleisten ohjeiden ja mitoitusten mukaisesti.
Hulevesiselvityksessä ei ole esitetty riskiä mitoituksen puolesta.
Muistutuksen vuoksi kaupunki on kuitenkin päättänyt laatia kaavaalueen eteläpuolisista ojista tästä kaavasta erillisen selvityksen.
Loppukommentti
Yksityinen taho ei voi toimia kaavoittajana. Kaupunki laatii
kaavan ja vastaa sen vaatimuksista lakien suhteen. Tässä kyseisessä
asemakaavassa Tampereen kaupungin alaisena kaavakonsulttina toimii
A-Insinöörit Suunnittelu Oy, joka ei ole urakoiva rakennusliike vaan
suunnittelutoimisto ja sopimussuhteessa Tampereen kaupunkiin.
Aloitteen Tampereen kaupungille asemakaavamuutoksen laatimisesta
on tehnyt kaava-alueen yksityisten maanomistajien valtuuttamana NCC
Rakennus Oy. Nämä tiedot löytyvät myös asemakaavan selostuksesta.
Kaava ei ole laadittu lainvastaisesti, eikä näin ollen ole
syytä hylätä sitä tai keskeyttää kaavaprosessia.
7. Linnainmaan asukkaat Korpikodinkadulta
Muistuttajat toivovat kaavaehdotusta mahdollisimman pian
hyväksytyksi. Linnainmaan palveluja pidetään hyvinä ja alueen
siistiytymistä hyvänä. Muistuttajat ovat jonkin verran vastaan 8
-kerroksista rakennusta pitäen sitä yleisilmeeseen liiankin korkeana.
Vastine:
Merkitään tiedoksi
8. As Oy Linnanpuisto
Linnanpuiston mielestä Hannulan alueen kaavamuutos
poikkeaa merkittävästi Tampereen kaupunginvaltuuston 7.1.2004
hyväksymästä osayleiskaavasta. Linnanpuiston mielestä
rakennusoikeus ja rakennettavien asuntojen määrä on
moninkertaistunut osayleiskaavaan verrattuna. Liikenne ja haitat
alueella lisääntyvät. Alueen rakentaminen ja siistiminen on hyvä asia,
kunhan toteutus vastaa ”vanhan ” Linnainmaan yleisilmettä.
Valmisteluvaiheessa asukkaiden esitysten perusteella tulleet ja
huomioon otetut muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia.
Linnanpuisto esittää vielä, että F-taloa madallettaisiin
kerroksella ja että kaavoitus- ja liikennesuunnitteluyksikkö tekevät
yhteistyössä suunnitelman Aitolahdentien ja sen lähialueen liikenteen
rauhoittamiseksi Hannulankadusta etelään. Melusuojauksiin ja julkiseen
liikenteen sujuvuuteen halutaan myös parannuksia.
Vastine:
Osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa tarkempaa
asemakaavaa. Asemakaavan selostuksessa on esitetty perusteet
osayleiskaavasta poikkeamiselle. Poikkeamista ei voi pitää
yleiskaavallisesti merkittävänä, sillä alueen pääkäyttötarkoitus on
molemmissa sama eli asuminen. Liikenteelliset ja muut laajalle ulottuvat
vaikutukset on selvitetty ja arvioitu yleiskaavoituksen tasolla.
1.
Eteläisten uudisrakennusten suhdetta olemassa oleviin
rivitaloihin on kuvattu selostuksessa. F-talon ja lähimpien eteläpuolisten
rivitalojen välinen etäisyys on pienimmillään noin 60 metriä, joten Ftalon madaltamiselle ei ole perusteita.
2.
Destia on vuonna 2009 tarkastellut Vt 9 parantamisen
yhteydessä myös Tasanteen eritasoliittymän liikenteellisiä merkityksiä
(kaavan liiteasiakirja 12.). Tarkastelun perusteella Tasanteen
eritasoliittymän toteuttamisella on merkittävä vaikutus Aitolahdentien
eteläosan liikennekuormitukseen. Tämän kaavan yhteydessä laaditussa
toimivuustarkastelussa (kaavan liiteasiakirja 9.) todetaan Tasanteen
eritasoliittymän siirtävän ennustetilanteessa noin 20 % Aitolahdentien
liikenteestä valtatielle. Parhaillaan on tekeillä myös koillisten
kaupunginosien liikenteellisiä olosuhteita parantava vt12:n
aluevaraussuunnittelu välillä Alasjärvi–Vatiala.
Aitolahdentien liikenne- ja katusuunnittelun keinoja
liikenteen rauhoittamiseksi on tutkittu kaavoituksen yhteydessä
laaditulla ideasuunnitelmalla (kaavan liiteasiakirja 11.). Kaava-alueen
toteuttamisen myötä suorat tonttiliittymät Aitolahdentielle vähenevät,
jolloin ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus
kadulla paranee. Aitolahdentien ajonopeuksien laskeminen tulee
todennäköisesti ajankohtaiseksi tämän asemakaavan myötä.
Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa kaavalliseen
puoleen.
Maakuntamuseon lausunto ja muistutukset ovat kaavan
liitteenä vastineluettelossa.
Lausunnot ja muistutukset eivät anna aihetta tarkistaa
kaavaehdotusta.
Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan
on tehty vähäisiä tarkistuksia, jotka eivät edellytä kaavaehdotuksen
asettamista uudelleen nähtäville.
Tarkistukset koskevat tonttijakoa ja LPA tontin osalla
käytettävän osoitenimen (Hannulanpolku) lisäämistä sekä
rakentamistapamääräyksen tarkennuksia mm. ajoyhteyden osalta ja
LPA tontin pysäköintirasitteen täsmentämistä koskemaan kaavan
asuntotontteja.”
Päätösehdotus. Asemakaavapäällikön 1. varahenkilö Karppinen:
Yhdyskuntalautakunta päättää
hyväksyä 24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011, 12.9.2011 ja
16.1.2012 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8361 ja
esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston
hyväksyttäväksi.
Keskustelun kuluessa pykälän käsittely keskeytettiin klo
17.24 ja asiaan päätettiin palata kokouksen kuluessa.
Asiaan palattua Ilpo Sirniö esitti Kalle Hyötysen
kannattamana päätösehdotukseen lisättäväksi seuraavan ponnen:
”Lautakunta edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen
päivittämistä vastaamaan nykytilannetta.”
Puheenjohtaja tiedusteli ponsiesityksen saamaa
kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Päätös
Yhdyskuntalautakunta päätti
hyväksyä 24.2.2011 päivätyn, 13.6.2011, 12.9.2011 ja
16.1.2012 tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8361,
esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston
hyväksyttäväksi ja
edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen
päivittämistä vastaamaan nykytilannetta.
Lisätietoja
hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395
[email protected]
_________________
Kh 4.6.2012
Asemakaavaehdotukseen nro 8361 liittyvät
maankäyttösopimukset ovat esityslistalla seuraavina pykälinä.
Päätösehdotus. Johtaja Kankaala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että 24.2.2011 päivätty, 13.6.2011, 12.9.2011 ja 16.1.2012
tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8361 hyväksytään ja
edellyttää Linnainmaa-Koilliskeskuksen liikenneselvityksen
päivittämistä vastaamaan nykytilannetta.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 18.6.2012
Mikko Aaltonen ehdotti,
”että asia jätetään pöydälle.”
Sanna Ojanen kannatti Aaltosen pöydällepanoehdotusta.
Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska
oli tehty kannatettu ehdotus asian jättämisestä pöydälle on seuraavien
puhujien on rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä
pöydällepanoehdotusta.
Matti Höyssä, Ilpo Sirniö ja Ilkka Järvelä kannattivat
Aaltosen pöydällepanoehdotusta.
Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko Aaltosen
tekemä pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska valtuusto
oli yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle.
Päätös
Valtuusto päätti yksimielisesti,
että asia jätetään pöydälle.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Lisätietoja
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
Pirkanmaan maakuntamuseo, muistuttajat, kuulutus, Hietikko/kami
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liitteet
Asemakaavakartta
Asemakaavaselostus
Asemakaavan seurantalomake
Vastineluettelo: muistutukset ja Pirkanmaan
maakuntamuseon lausunto, vastineet
Muut asiakirjat
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan havainnepiirros
Asemakaavan havainneaineistot
Hulevesiselvitys
Meluselvitykset
Pilaantuneiden maiden selvitys
Energiatehokkuusselvitys
Liikenneselvitykset
Vastineluettelo, valmisteluvaihe
Asemakaava nro 8440, Nurmi 3:25, 3:28, 5:146 ja 10:1 osat, asemakaavan
laatiminen Tarastenjärven hyötyvoimalaitosta varten
Yla 29.5.2012
Asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen 23.5.2012:
Asemakaavan selostus, joka koskee 10.4.2012 päivättyä
ja 21.5.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8440. Asian
hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8440
Kaavan laatija
Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen,
Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä.
”TIIVISTELMÄ
Kaava-alue
Asemakaavan laadinta koskee Tampereen kaupungin
Nurmin maarekisterikylän maarekisteriyksiköiden 3:25, 3:28, 5:146 ja
10:1 osia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 88 677 m2. Kaava-alue
sijaitsee noin 12 km koilliseen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue
rajautuu itäpuolelta Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueeseen ja
voimalinjaan, eteläpuolelta Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen
omistamaan asvalttiasemaan, länsi- ja pohjoispuolelta maa- ja
metsätalousalueeseen.
Maarekisteriyksikkö 3:25 on merkitty kiinteistörekisteriin
12.1.1976. Maarekisteriyksikkö 3:28 on merkitty kiinteistörekisteriin
20.3.1985. Maarekisteriyksikkö 5:146 on merkitty kiinteistörekisteriin
20.5.2011. Maarekisteriyksikkö 10:1 on merkitty kiinteistörekisteriin
20.5.2011.
Kaavahankkeen vaiheet
Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Pirkanmaan Jätehuolto
Oy/Pentti Rantala, joka jätti Tarastenjärven aluetta koskevan
kaavoitushakemuksen 23.12.2011. Dnro TRE: 10099/10.02.01/2011.
Kaavahanke tuli vireille 16.2.2012, jolloin osallistumis- ja
arviointi-suunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville 16.2.–8.3.2012
väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty
aloitusvaiheen aikana mielipiteitä.
Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaava-luonnos
kuulutettiin 12.4.2012 asetettavaksi nähtäville 12.4.–3.5.2012 väliseksi
ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille.
Nähtäville asettamisesta tiedotettiin sanomalehtikuulutuksin ja
kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Hankkeeseen liittyen
järjestettiin avointen ovien tilaisuus 25.4.2012 palvelupiste
Frenckellissä. Tilaisuuteen osallistui noin 10 henkilöä. Nähtäville
asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty valmisteluvaiheen aikana
mielipiteitä.
Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta
kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Pirkanmaan
maakuntamuseon, Pirkanmaan jätehuolto Oy:n, Tampereen
kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Yleisten alueiden
suunnittelun, Tampereen sähköverkko Oy:n, Tampereen
kaupunki/Kiinteistötoimen, lausunnoissa ei esitetty huomautuksia.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnossa
todettiin, ettei kaava-alueella ole Tukesin valvonnan piiriin kuuluvia
kohteita, ettei alueelle suunniteltu hyötyvoimalaitos tule kuulumaan
Seveso-II-direktiivin soveltamisalaan konsultaatiovyöhykkeineen, että
laitoksen suojaetäisyydet asutukseen ovat riittävät ja että
asemakaavaluonnos mahdollistaa laitoksen rakentamisen alueelle.
Lausunnossa ei esitetty asemakaavan tarkistamista edellyttäviä
huomautuksia.
Asemakaavakaavakarttaa ja asemakaavan selostusta
tarkistettiin Fingrid Oyj:n, Tampereen kaupunki/ Kaupunkiympäristön
kehittäminen/Yleisten alueiden suunnittelu/ Viherrakentamisen,
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Tampereen
kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Maankäytön
suunnittelu/Yleiskaavoituksen, Pirkanmaan liiton, sekä Tampereen
kaupunki/Kaupunkiympäristön kehittäminen/Ympäristönsuojelun
lausuntojen perusteella Näätäsuonrinteen suojaviheralueen hule-31- ja
s-24-määräysten ja aluevarausten, hyötyvoimalaitoksen tontin
rakentamisen korkeutta ohjaavien määräysten, sekä voimalinjojen
vaara-aluemerkintää koskevilta osin. Lausuntokohtaiset vastineet ja
toimenpiteet on eritelty erillisessä vastineluettelossa.
Kaavan keskeinen sisältö
Kyse on kaava-alueen ensimmäisestä asemakaavasta.
Asemakaavalla muodostetaan uusi Tarasteen kaupunginosa, kortteli nro
8300, Tarastenjärven hyötyvoimalaitoksen tontti, Hyötyvoiman- ja
Näätäsuonkatujen katualueet, sekä voimalaitoksen pohjoispuolinen
Näätäsuonrinteen suojaviheralue (EV).
Sitovalla tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-ala on
44 218 m . Tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan yhdyskuntateknistä
huoltoa palvelevien laitosten ja rakennusten korttelialue (ET-1). Tontille
on osoitettu yksi rakennusala. Tontin kerrosala on osoitettu
tonttitehokkuusluvulla e=0,60.
2
Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla
alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen
hyväksymän erillissuunnitelman mukaan (hule-30). Viivytysrakenteiden
mitoitustilavuutena on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa
tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettäläpäisemättömien pintojen
neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita
kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja
hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla.
Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään
ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.
Näätäsuonrinteen suojaviheralueelle on osoitettu
ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka
kautta johdetaan ja viivytetään korttelien hulevesiä allas- ja ojarakentein
(hule-31). Suojaviheralueen pohjoisosalle osoitetulla alueen osalla ei
saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä (s-24).
Korttelialueiden maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja
pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien
suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1).
Kaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan
saatua lainvoiman.”
Ehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta
viranomaistahoilta sen nähtävillä ollessa.
Kiinteistötoimen lausunto:
”Ei huomauttamista.”
Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen:
Yhdyskuntalautakunta päättää,
että 10.4.2012 päivätty ja 21.5.2012 tarkistettu
asemakaavaehdotus nro 8440 hyväksytään asetettavaksi nähtäville.
Päätös
Lisätietoja
Päätösehdotus hyväksyttiin.
hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395
[email protected]
_______
Yla 31.7.2012
Projektiarkkitehti Vesa Kinttula 24.7.2012:
”Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 29.5.2012
asemakaavaehdotuksen nro 8440 asetettavaksi nähtäville 31.5.–
2.7.2012. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana
muistutuksia.
Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot
Pirkanmaan ELY-keskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Tamperen Infralta,
Kangasalan kunnalta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan
liitolta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta ja Aluepelastuslaitokselta
sekä lausunnot tarvittavilta
kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta.
Kangasalan kunnan, Aluepelastuslaitoksen, Pirkanmaan
liiton, Fingrid Oy:n ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes)
lausunnoissa ei esitetty huomautuksia.
Tampereen veden lausunnossa todettiin, ettei
kaavoitettava alue sijaitse Tampereen veden toiminta-alueella ja että
liittyminen vesihuoltoverkostoon on mahdollista vain mikäli liittyjä
kustantaa tarvittavien verkostojen rakentamisen. Kaavan laatijan
toimijoilta saamien tietojen perusteella vesihuoltoverkostoon
liittymisestä on määrä sopia Tampereen veden ja Tammervoiman
välisissä erillisneuvotteluissa.
Asemakaavakaavakarttaa, asemakaavan selostusta ja
osallistumis- ja arviointiselostusta tarkistettiin Pirkanmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon ja 6.7.2012 kaava-alueella
suoritetun katselmuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen, sekä
ilmakuvatarkastelun perusteella Näätäsuonrinteen suojaviheralueen
(EV) rajausta ja asemakaavakartan yleismääräystä koskevilta osin.
Asemakaavakartan määräyksiä tarkistettiin lausunnon
perusteella yleismääräyksellä, jonka mukaan aluetta suunniteltaessa ja
toteutettaessa on huolehdittava ettei Näätäsuon alueen kosteusoloja
heikennetä. Hulevesien hallintaan liittyen tulee laatia
seurantasuunnitelma.
Lausuntokohtaiset vastineet ja toimenpiteet on eritelty
erillisessä vastineluettelossa.
Asemakaavakartalla esitettyjä maanalaisia johtoja
koskevia merkintöjä täydennettiin ehdotusvaiheessa Tampereen Infran
tarkentamien lähtötietojen perusteella.
24.7.2012 pidetyssä viranomaisneuvottelun yhteydessä
päätettiin, että Näätäsuonrinteen suojaviheraluetta koskeva
asemakaavamääräys s-24 korvataan erityisesti Näätäsuon
niittyalueiden suojavyöhykkeeseen viittaavalla
asemakaavamääräyksellä. Asemakaavakartan s-24-määräys korvattiin
viranomaisneuvottelun jälkeen uudella s-29-määräyksellä, jonka
perusteella ko. alueen osa tulee säilyttää puustoisena siten, että se
muodostaa suojavyöhykkeen Näätäsuon niittyalueelle.
Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavan
vähäiset tarkistuksia eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista
uudelleen nähtäville.
Tarkistukset koskevat alueen pohjoisreunalla suojaviher- ja
suojelualueen laajentamista, korttelin rajan ja rakennusalan tarkistusta,
hulevesialueen sijaintia ja maanalaisen johdon merkinnän lisäystä sekä
yleismääräyksen lisäämistä Näätäsuon vesitasapainon turvaamista
varten. Lisäksi on erikseen tarkistettu suojaviheralueen
suojelumerkintää.
Tampereen kaupunki/kiinteistötoimi on maanomistajan
edustajana hyväksynyt tarkistukset.”
Päätösehdotus. Asemakaavapäällikkö Leinonen:
Yhdyskuntalautakunta päättää
hyväksyä 10.4.2012 päivätyn, 21.5.2012 ja 24.7.2012
tarkistetun asemakaavaehdotuksen nro 8440 ja
esittää sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston
hyväksyttäväksi.
Merkittiin, että jäsen Ilpo Sirniö totesi olevansa esteellinen
asiassa. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan
perusteella. Sirniö poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi.
Päätös
Lisätietoja
Päätösehdotus hyväksyttiin.
hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh. 040 538 6395
[email protected]
______
Kh 6.8.2012
Päätösehdotus. Johtaja Kankaala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että 10.4.2012 päivätty sekä 21.5.2012 ja 24.7.2012
tarkistettu asema-kaavaehdotus nro 8440 hyväksytään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
kuulutus, Hietikko/kami
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liitteet
Asemakaavakartta
Asemakaavan selostus
Asemakaavan selostuksen liitelomake
Muut asiakirjat
Havainnepiirros
Ympäristölupahakemuksen ympäristövaikutusten arviointi
Varjotarkastelu
Vastineluettelo
Katujen yleissuunnitelma
Hulevesiselvitys
Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristövaikutusten arviointiselostus, tiivistelmä
Liito-oravaselvitys
Tummaverkkoperhosten lentoreitti, muistio
Ympäristölupahakemus
Viranomaisneuvottelu 24.7.2012, muistio
Valtuustoaloite vapaiden ohjelmistojen ja LTSP-ympäristön käyttöön
ottamiseksi kouluissa – Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kh 6.8.2012
Va. johtaja Kari Hakari 22.6.2012:
”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on
valtuustoaloitteessaan 15.12.2010 esittänyt, että Tampereen kaupunki
ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin vapaiden ohjelmistojen ja Linux Terminal
Server Project -pohjaisten asiakas-palvelinpäätearkkitehtuuriratkaisujen
käyttöönottamiseksi kouluissaan.
Tampereen kouluissa on laajasti käytössä erilaisia vapaita
ohjelmistoja. Koulujen opetusverkon yhteisessä ohjelmistopaketissa,
joka on pohjana jokaisessa toimitettavassa työasemassa, avoimia
ohjelmia on 10. Koulujen hallinnon työasemissa käytetään myös osaa
näistä ohjelmista.
Oppilaat voivat esimerkiksi piirtää ja käsitellä kuvia Gimpkuvankäsittelyohjelmalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon toisen
asteen opettajien käytössä oleva Moodle-oppimisympäristö, jonka
avulla oppilaat voivat mm. palauttaa harjoitustöitään ja opiskella
yhdessä. Oppilaitokset hyödyntävät opetuksessa myös Koppamateriaalipankkia, joka on toteutettu vapaalla ohjelmistolla. Moodlen ja
Kopan käyttäminen vähentävät opetuksen paikka-, aika- ja
laiteriippuvuuksia. Opettaja voi valmistella opetusmateriaalin omalla
kotikoneellaan ja vastaavasti oppilas voi tehdä ja palauttaa
kotitehtävänsä sähköisesti kotoaan. Opettajia kannustetaan myös
mahdollisuuksien mukaan käyttämään opetuksessaan erilaisia ilmaisia
sosiaalisen median verkkopalveluja.
Opettajilla on lisäksi mahdollisuus ehdottaa
käyttöönotettavaksi uusia vapaita ohjelmistoja opetuskäyttöön
sisällytettäväksi koulukohtaiseen tai koulujen yhteiseen
ohjelmistopakettiin. Ne voidaan asentaa koulujen työasemille
tarkoituksen mukaisuuden ja teknisen toimivuuden testaamisen jälkeen.
Opetusteknologiapalvelujen palvelupiste eVarikko,
oppilaitokset ja tietohallinto tekevät kehitysyhteistyötä, jonka
tarkoituksena on taata oppilaitoksille toimivat ja kustannustehokkaat
ICT-palvelut.
Valtuustoaloitteessa viitataan mahdollisuuteen kierrättää
vanhoja työasemia päätteiksi LTSP-ympäristössä, jolloin saataisiin
kustannussäästöjä. Esitetty tapa edellyttäisi työasemien hankkimista
kaupungin omistukseen. Tämä on kuitenkin ristiriidassa kaupungin
yleisten käytäntöjen kanssa. Oppilaitosten työasemat hankitaan leasingvuokrauksella kuten muutkin kaupungin työasemat. Vaikka päätelaitteet
olisivat hankinta- ja käyttökustannuksiltaan perinteisiä työasemia
edullisempia, esitetyssä ratkaisussa tarvittavien palvelinten hankinta- ja
ylläpitokustannukset sekä käyttäjien kouluttaminen ja perehdyttäminen
tasaisivat kokonaiskustannuksia merkittävästi nykyisen ratkaisun
eduksi. Lisäksi rinnakkaisten työasemaratkaisuiden käyttäminen
kasvattaisi ICT-palveluiden monimutkaisuutta (esim. yhteensopivuudet
eri palveluihin ja järjestelmiin sekä tietoturva ja tietosuoja) ja siten myös
hallinnointikustannuksia.
Tietohallinnon näkemyksen mukaan kaupungin kouluissa
käytetään aktiivisesti vapaita ohjelmistoja ja LTSP-ympäristöjen
käyttöönotto kouluissa ei ole kaupungin kokonaisedun mukaista.”
Yhdyshenkilö: tietohallintosuunnittelija Niila Mäkelä,
puh. 0400 239 530, [email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Koski:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi
että Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite ja
siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja
että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Mikko Aaltonen, Jarkko Oksala, Minna Haasio, Niila
Mäkelä
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884,
[email protected]
Liite
Valtuustoaloite
Valtuustoaloite vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen
hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja avoimen toimistoohjelmiston käyttöönottamiseksi Tampereen kaupunkikonsernissa
– Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Kh 25.6.2012
Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala:
”Tampereen vihreä valtuustoryhmä on
valtuustoaloitteessaan 7.3.2011 esittänyt, että Tampereen kaupunki
käynnistää selvityksen vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien
hyödyntämiseksi Tampereen kaupunkikonsernissa ja, että kaupungin
työasemille henkilöstön käyttöön asennetaan OpenOffice.org tai
LibreOffice -ohjelmisto.
Tampereen Tietohallinto pyrkii järjestämään laadukkaat
tieto- ja viestintätekniikkapalvelut kustannustehokkaasti
kaupunkikonsernin käyttöön. Tässä työssä tietohallinto huomioi myös
avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämisen tuomat
mahdollisuudet. Avoin lähdekoodi on käsitteenä laaja. Se kattaa niin
työasema- ja palvelinympäristöt kuin erilaiset toiminnan sovelluksetkin.
Tarjonta on nykyään laajaa ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja löytyykin
jo moniin tarpeisiin. Avoimen lähdekoodin ratkaisut alentavat
ohjelmistohankintojen suoria kustannuksia, koska lisenssit ovat
maksuttomia. Kokonaiskustannusten laskeminen voi kuitenkin olla
haastavaa, koska lisenssimaksujen lisäksi on huomioitava myös
hankintojen epäsuorat kustannukset, jotka liittyvät erityisesti
yhteentoimivuuteen muun tietoteknisen ympäristön kanssa sekä
tarvittavan osaamisen hankintaan ja ylläpitoon. Ohjelmiston
lähdekoodin avoimuus ei sinänsä takaa yhteentoimivuutta eikä helppoa
liitettävyyttä muihin ohjelmistoihin, vaan niihin tarvitaan avoimia
ohjelmistorajapintoja ja standardeja.
Syyskuun 2011 alusta voimaan tullut tietohallintolaki
korostaa aiheellisesti juuri yhteentoimivuutta, jonka tavoittelussa
merkittävimpänä keinona nähdään kokonaisarkkitehtuuri. Tampere on
tehnyt lain edellyttämää kokonaisarkkitehtuurityötä jo ennen lain
voimaantuloa. Työn tulosten voidaan kuitenkin olettaa näkyvän vasta
pidemmällä tähtäimellä. Kokonaisarkkitehtuurityössä avoimen
lähdekoodin ratkaisuja tarkastellaan tasavertaisena muihin ratkaisuihin
verrattuna käyttäen kokonaistaloudellisuutta kriteerinä. Hankintoja
kilpailutettaessa yritykset voivat tarjota avoimen lähdekoodin ratkaisuita
ja niitä verrataan tarjottuihin suljetun koodin ratkaisuihin samoilla laatuja hintakriteereillä.
Tampereella on käytössään avoimeen lähdekoodiin
pohjautuvia sovelluksia, joista työntekijöille näkyvin esimerkki on Looraintranet. Kuntalaisten sähköisen asioinnin alustaa kehitetään
parhaillaan niin, että jatkossa kuntalaiset voivat asioida sähköisesti
Kuntalaisportaalin kautta. Portaali toteutetaan avoimen lähdekoodin
ratkaisuja hyödyntäen. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään myös
tamperelaisille lapsiperheiden suunnatuissa, valtakunnallisessa
projektissa kehitetyssä ja pilottikäytössä testatussa Kohti Kumppanuutta
-asiointiratkaisussa (www.tampere.fi/kohtikumppanuutta).
Avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään myös
Tampereen käyttämissä palvelinympäristöissä. Eräs esimerkki
tällaisesta käytöstä on Tampereen Pegasos-potilastietojärjestelmä, jota
parhaillaan siirretään Linux-palvelinympäristöön.
Työasemaympäristössä Tampere hyödyntää avoimen
lähdekoodin toimisto-ohjelmistoja asiakaspäätteillä, joita kuntalaiset
voivat käyttää kirjastoissa. OpenOffice-toimisto-ohjelmiston Portableversio on Tampereen työntekijöiden ladattavissa Loorasta
käyttöohjeineen.
Tampereen oppilaitosten työasemilla käytetään erilaisia
avoimen lähdekoodin ohjelmistoja mm. Mozilla Firefox -selainta ja
Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa. Mozilla Firefox on tulossa saataville
myös Tampereen hallinnon työasemille käytettäväksi Internet Explorer
-selaimen kanssa.
Aloitteen pohjalta tietohallinto tulee testaamaan
mahdollisuutta käyttää OpenOffice-ohjelmistoa Microsoft Office 2010:n
rinnalla, käyttäjän niin itse halutessa. Kaupungin tietoteknisessä
ympäristössä myös monet muut tietojärjestelmät tukeutuvat toimistoohjelmistoon. Tästä syystä on jopa eri toimisto-ohjelmistojen
rinnakkaiskäytössä odotettavissa haasteita yhteentoimivuuden suhteen.
Tähän viittaa myös Helsingin kaupungin tekemä OpenOfficeselvitysraportti ja voidaan ajatella tämän selvitystuloksen olevan
suuntaa antava myös Tampereen osalta.
Tampereen tietohallinto näkee, että järjestelmien
yhteentoimivuuden kehittämisen ja kokonaisarkkitehtuurin tehokkaan
hallinnan kautta luodaan hyvät ja kestävät elementit kuntalaisten
palveluiden ja kunnan toimintojen kehittämiselle. Eri järjestelmien ja
teknologioiden sijasta pitää erityisesti panostaa prosessien käyttämien
tietojen avaamiseen ja tietopääoman hyödyntämisen tehostamiseen. Eri
toimialojen prosesseissa ja järjestelmissä oleva tieto tulee avata
käyttöön toimialojen yli ja myös mahdollisuuksien mukaan kaupungista
ulos. Tietohallinto ja Tietula työstävät yhdessä parhaillaan
toimintamallia, jonka avulla kaupungin tietovarantoja voidaan avata
kaikkien käyttöön turvallisesti ja tarkoituksen sekä tietosuojaa koskevan
lainsäädännön mukaisesti.”
Yhdyshenkilö: tietohallintosuunnittelija Niila Mäkelä,
puh. 0400 239 530, [email protected]
Päätösehdotus. Va. johtaja Hakari:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi
että Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja
siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja
että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin
toimenpiteisiin.
Päätös
Lisätietoja
Päätösehdotus hyväksyttiin.
apulaiskaupunginlakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta,
puh. 040 778 0695, [email protected]
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Olli-Poika Parviainen, Jarkko Oksala, Niila Mäkelä
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Liite
Valtuustoaloite
Valtuustoaloite asiakasvaliokunnan perustamiseksi ikäihmisten palveluihin Sirkkaliisa Virtanen ja Mikko Aaltonen ym.
Ikila 15.6.2012
Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta:
”Sirkkaliisa Virtanen, Mikko Aaltonen ym. esittävät
aloitteessaan, että ikäihmisten palveluiden vastuualueelle perustetaan
asiasta kiinnostuneista kuntalaisista nimetty 10–12 henkinen
asiakasvaliokunta kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valiokunta
osallistuisi palveluista vastaavien ammattilaisten ja johtokunnan kanssa
palvelujen kehittämiseen tuoden asukkaiden ja heidän omaistensa
näkökulman kehittämistyöhön. Aloitetta perustellaan Perustuslain 2§:n
mukaisella yksilön oikeudella osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja
elinympäristönsä kehittämiseen sekä omaisten tietämyksen ja
kokemuksen nykyistä paremmalla ja systemaattisemmalla
hyödyntämisellä.
Tampereen kaupunki on mukana Väli-Suomen Ikäkaste IIhankkeessa, joka laajenee Iäkkään henkilön sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvaaminen -hankkeella. Vanhuspalvelulain
keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotoin-tihanke tuo kunnista
arvioitua tietoa ja mahdollisimman hyviä malleja kuntapilottien kautta
Vanhuspalvelulain toimeenpanoa ennakoiden. Ikäihmisten palveluiden
lautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.4.2012 Ikäkaste II –hankkeen
laajentamisen ja siten Tampereen kaupungin osallistumisen
Vanhuspalvelulain pilotointiin Tampereella.
Vanhuspalvelulain pilotointihankkeessa on neljä
kokonaisuutta, joista Väli-Suomen hankkeessa pilotoidaan kolmea:
palvelutarpeen monipuolinen arviointi, kunnan vastuutyöntekijä ja
iäkkään henkilön osallistumisen vahvistaminen (A. vanhusneuvostot, B.
Asiakkaan osallisuus oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen,
arviointiin). Jokaiseen sisältökokonaisuuden pilotointiin osallistuu noin
kaksi kuntaa/kuntayhtymää.
Osahanketta hallinnoi Tampereen kaupunki ja
osahankkeen projektipäällikkö sijoittuu Tampereelle. Jokaisesta
pilotoitavasta kolmesta sisältöalueesta vastaa oma projektisuunnittelija,
joista yksi sijoittuu myös Tampereelle (”Iäkkään henkilön osallisuuden
vahvistaminen”).
Iäkkään henkilön osallistumisen vahvistamisen
kokonaisuutta pilotoidaan Tampereella ja Etelä-Karjalan EKSOTEkuntayhtymän alueella. Pilotoinnin tavoitteena on kehittää
vanhusneuvoston toimintaa ja asiakkaan osallisuutta oman palvelunsa
suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Asiakkaan oman palvelun
suunnittelun lisäksi Ikälaki mahdollistaa lakiluonnoksen 18 § 2.
momentin suunnittelun sisällön mukaisesti iäkkään oikeuden osallistua
ja vaikuttaa iäkkäiden käyttämien palvelujen eri muotojen ja laadun
kehitykseen. Laatusuosituksissa iäkäs henkilö nähdään palvelun laadun
kehittäjänä, osallistujana ja kokijana. Laadun kehittäjän roolissa iäkäs
osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla
laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla
palvelua voimavarojensa mukaisesti. Laadun kokijana, joita
toimintakyvyiltään heikoimmatkin ovat, iäkäs henkilö voi tuoda
palautteen (oman tai omaisen / läheisen) sekä esimerkiksi
asiakastyytyväisyysmittausten avulla julki kokemuksiaan palvelun
laadusta.
Vanhuspalvelulakia pilotoiva hanke sai projektipäällikön
toukokuussa 2012 ja sen jälkeen tarkentuvat myös suunnitelmat siitä,
miten Tampereella kehitetään ikäihmisten osallisuutta. Osallisuutta
kehitettäessä etsitään par-haat tavat asiakkaan
vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja osallisuuden kehittämiseksi.
Osallisuuden kehittämisessä yksi vaihtoehto voi olla asiakasvaliokuntien
muodostaminen. Tampereella on toiminnassa vanhusneuvosto, jota
vanhuspalvelulain luonnoksessa esitetään lakisääteiseksi sekä
kaupungin ikääntyneiden asukkaiden käytössä ovat myös
vanhusasiamiehet. Vanhuspalvelulain pilotoinnissa on tarkoitus kehittää
vanhusneuvoston ja siihen hyvin liittyvää vanhusasiamiesten toimintaa
kaupungin asukkaiden ja heidän omaistensa / läheistensä
näkökulmasta. Vanhuspalvelulain pilotointi jatkuu 2013 lokakuun
loppuun asti.
Edellä mainittuun perusteluun nojaten aloitteessa esitettyä
palveluiden kohderyhmänä olevien kuntalaisten
vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä toteutetaan jo osana VäliSuomen Ikäkaste -hanketta eikä erilliselle asiakasvaliokunnalle ole tällä
hetkellä tarvetta.”
Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Päivärinta:
Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää,
että asia merkitään tiedoksi, ja
että vastauksena Sirkkaliisa Virtasen ja Mikko Aaltosen
ym. valtuustoaloitteeseen asiakasvaliokunnan perustamiseksi
ikäihmisten palveluihin annetaan edellä oleva lausunto, ja
että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Päätös
Lisätietoja
Päätösehdotus hyväksyttiin.
hallintokoordinaattori Johanna Sola, puh. 040 778 9599
[email protected]
______
Kh 6.8.2012
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Sirkkaliisa Virtasen ja Mikko Aaltosen ym.
valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto merkitään tiedoksi ja
että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Sirkkaliisa Virtanen, Mikko Aaltonen, sitar
Lisätietoja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884,
[email protected]
Liite
valtuustoaloite
Valtuustoaloite viikkoliikunnan sekä muiden työntekijöiden liikkumista
tukevien toimenpiteiden käyttöönottamiseksi Tampereen
kaupungin henkilöstölle – Anna-Kaisa Heinämäki ym.
Kh 6.8.2012
Vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen:
”Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on käsitellyt asiaa
kokouksessaan 19.6.2012. Henkilöstöjaosto päätti esittää
kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi,
että kaupunginvaltuutettu Anna-Kaisa Heinämäen valtuustoaloite ja
siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Lisäksi henkilöstöjaosto
päätti, että aloite ei aiheuta tässä vaiheessa muita toimenpiteitä.”
Riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen 7.6.2012:
”Anna-Kaisa Heinämäki ja 26 muuta valtuutettua ovat
valtuustoaloitteessaan 7.11.2011 esittäneet viikkoliikunnan
käyttöönottoa Tampereen kaupungin henkilöstölle vähintään
kokeiluluonteisena etuutena sekä esittäneet lisäksi selvitettäväksi
rahallisten palkkiojärjestelmien käyttömahdollisuuksia.
Yksi kaupunkistrategian valittu painopiste on Tampereen
kaupungin henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön terveyttä ja
toimintakykyä vahvistetaan tukemalla terveellisiä elämäntapoja ja
edistämällä työ- ja elinympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Liikunnan harrastamisella on todettu selkeä yhteys
ihmisen terveyteen, työ- ja toimintakykyyn ja sairauspoissaoloihin.
Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu fyysisen työkykynsä
ylläpitämisestä. Pääsääntöisesti liikuntaa toteutetaan vapaa-ajalla ja
Tampereen kaupunki työnantajana on pyrkinyt tukemaan henkilöstönsä
liikunnan harrastamista sekä työkyvyn ylläpitämistä ja palauttamista
monin eri tavoin.
Työterveyshuollon tuella järjestetään henkilöstölle
kuntouttavaa liikuntaa eri muodoissa. Työpaikalle ominaisten tarpeiden
arviointiin ja toiminnan seurantaan voidaan käyttää erilaisia liikunta- ja
terveyskyselyjä, kuntotestejä ja muita terveysmittauksia.
Työfysioterapeuttien vastaanotoilla ja työpaikkakäynneillä käsitellään
työn tauotusta, elpymisliikkeitä, minitaukoja sekä opastetaan
taukoliikuntaa. Työnantajan järjestämä henkilöstön varhaisen vaiheen
kuntoutustoiminta työkyvyn ylläpitämiseksi, työssä jatkamisen
tukemiseksi sekä alentuneen työkyvyn toimintaedellytysten
parantamiseksi voidaan räätälöidä entistä paremmin yksilön tarpeiden
ja motivaation mukaan. Lisäksi etuna on seurannan sekä
jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen työterveyshuollon
palveluiden puitteissa. Kuntoutusajoille Tampereen kaupunki
työnantajana on myöntänyt palkallista virka-/työlomaa lähes 20 vuoden
ajan. Palkallisuuden on nähty edistävän osallistujien motivaatiota
ylläpitää työkykyään ja täten ennalta ehkäisevän työkyvyn
heikkenemistä.
Joillakin kaupungin työpaikoilla toimii
terveysliikuntaryhmiä, laihdutusryhmiä, punttijumppaa tai muuta
vastaavaa ryhmätoimintaa. Toimintayksiköt ovat itsenäisesti hankkineet
välineitä ja materiaalia kuten sauvoja, keppejä, kuminauhoja,
sykemittareita ja polkupyöriä henkilöstönsä fyysisen toimintakyvyn
ylläpitämiseksi. Myös liikunnallisia virkistysiltapäiviä sekä yhdessä
järjestettyjä muita liikuntakampanjoita on järjestetty satunnaisesti
joissakin yksiköissä.
Kaupungilla ei ole ollut käytäntönä rahallisen korvauksen
maksaminen liikuntaharrastuksesta. Sen sijaan muita kannustimia
hyötyliikunnan harrastamiseen on käytetty. Esimerkiksi
työmatkapyöräilyä on tuettu varustamalla työpaikkoja sopivilla
peseytymis- ja vaatteidenvaihtotiloilla. Tampereen kaupungin
yhteistyöryhmän liikunta- ja virkistysjaosto päättää toimintatuesta eri
hakijaryhmille kahdesti vuodessa. Jaoston käytössä on ollut vuosittain
105 000 euroa. Tästä summasta on käytetty noin neljännes henkilöstön
uimahallilippujen tukemiseen. Jaosto jakaa toimintatukea sekä
jatkuvaan toimintaan noin 3 000 henkilölle että kertaluonteisiin
hankkeisiin noin 6 300 henkilölle. Esimerkiksi erilaisiin
urheilutapahtumiin, kuten Naisten kympille, Likkojen lenkille tai
maratonille, jaosto on myöntänyt 10 euroa henkilöä kohden.
Rahallisten palkkiojärjestelmien osalta harkittavissa oleva
työajan ulkopuolella tapahtuvan liikunnan vaihtoehto olisi kulttuuri- ja/tai
liikuntaseteli. Tätä mahdollisuutta on selvitetty myös muissa
yhteyksissä. Setelin käyttöönoton kustannuksia arvioitaessa voidaan
huomioida kuinka suuri olisi omavastuuosuus ja kuinka suuri kaupungin
osuus kustannuksista. Muiden työnantajien kokemusten perusteella
voidaan todeta, että omavastuuosuuden kasvaessa setelien käyttäjien
määrä vähenee. Omavastuun käyttöönotto saattaisi rajata järjestelmän
ulkopuolelle juuri kaikkein suurimmassa ko. toiminnan tarpeessa olevat.
Henkilöstöyksikössä on arvioitu, että omavastuuosuuden määrä 20 % ja
työnantajatuki 80 % edellyttäisi n. 400 000 euron investointia
vuositasolla. Oletuksena tällöin on, että käyttäjiä olisi noin 10 000 ja
kukin käyttäjä saisi käyttöönsä noin kymmenen kappaletta neljän euron
arvoisia seteleitä.
Tampereen kaupungin henkilöstö työskentelee erilaisissa
olosuhteissa ja työaikamuodoissa. Yleisesti työ on luonteeltaan
sellaista, missä poistuminen työpaikalta työaikana edellyttää sijaisen
järjestämistä. Viikkoliikunnan toteuttamista työaikana ei voida toteuttaa
tasapuolisesti ilman merkittäviä taloudellisia kustannuksia.”
Yhdyshenkilö: riskienhallintapäällikkö Sampsa Hakulinen,
puh. 050 468 8437 (60554) [email protected]
Päätösehdotus: Johtaja Koski:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Anna-Kaisa Heinämäen ym. valtuustoaloite ja siihen
annettu vastaus merkitään tiedoksi ja
että aloite ei aiheuta tässä vaiheessa muita toimenpiteitä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Heinämäki Anna-Kaisa, Pietikäinen Niina, Hakulinen
Sampsa
Lisätietoja
Liite
Muu asiakirja
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884,
[email protected]
valtuustoaloite
heja 19.6.2012 § 100
Valtuustoaloite laajennetun aurinkoenergian käyttöönottamiseksi Vuoreksen
koulukeskuksessa - Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Tikejo 31.5.2012
Hankeinsinööri Antti Lakka 21.5.2012:
”Tampereen vihreä valtuustoryhmä on tehnyt 12.12.2011
valtuustoaloitteen aurinkoenergian laajennetusta käyttöönotosta
Vuoreksen koulukeskuksessa. Aloitteessa esitetään, että
koulukeskuksessa toteutetaan aurinkoenergiajärjestelmä, jolla tuotetaan
joko kiinteistösähköä tai lämmintä käyttövettä tai molempia merkittävä
määrä. Aloitteen mukaan osa toteuttamatta jääneen Virolaisen
asukastalon rahoituksesta on edelleen mahdollista kanavoida
Vuoreksen koulukeskuksen aurinkopaneelien laajentamiseen.
Vuoreksen koulukeskuksen rakennushankkeen
toteutussuunnitelmaan on sisällytetty demonstraatiojärjestelmiä, joiden
avulla voidaan esitellä koululaisille, henkilökunnalle ja muille rakennusta
käyttäville ilmastonmuutosta torjuvia uusia ratkaisuja. Näitä niin
sanottuja demojärjestelmiä ovat aurinkopaneeli, tuulivoimala ja
kuivakäymälä. Järjestelmät ovat mittakaavaltaan pieniä, ja ne
rahoitetaan osana käyttäjältä perittävää pääomavuokraa. Rakennus
tuottaa käyttäjän tarpeisiin tietoa muun muassa kaukolämmön, sähkön
ja veden käytöstä, omasta energian tuotannosta sekä mahdollisuuksien
mukaan jätteiden tuotosta. Tavoitteena on suhteellisen yksinkertainen
reaaliaikainen tieto, joka on luettavissa koulun internetsivuilta ja
mahdollisesti koulun seinällä olevalta näyttötaululta. Ajatuksena on näin
mahdollistaa muun muassa tutkivaa oppimista.
Tilakeskus on pyrkinyt energiatehokkaassa
rakentamisessa yksinkertaisiin ratkaisuihin, jotka onnistuessaan
parantavat rakennuksen huollettavuutta ja säästävät
investointikustannuksia. Vuoreksen koulukeskuksen energian tarvetta
on tällä painotuksella pystytty pienentämään jopa 33 % verrattuna
heinäkuussa 2012 voimaan astuviin, uusiin tiukkoina pidettyihin
rakennusmääräyksiin. Luvussa ei ole huomioitu pienimuotoisen
aurinkopaneelin tuottamaa sähköä.
Tilakeskus selvittää parhaillaan koulukeskuksen
aurinkopaneelijärjestelmän laajentamisen kannattavuutta jo hyväksytyn
toteutussuunnitelman puitteissa. Järjestelmien halpenemista
aurinkoenergiateknologian kehittymisen myötä ja tämän vaikutusta
aurinkosähkön hintaan selvitetään. Toisaalta kannattavuutta voisi
parantaa työ- ja elinkeinoministeriön mahdollinen investointiavustus.
Lisäksi suoritetaan aiempaa kattavampi herkkyystarkastelu keskeisten
tekijöiden suhteen. Selvityksen perusteella Tilakeskus toteuttaa
aurinkopaneelien demonstraatiojärjestelmän hyväksytyn
toteutussuunnitelman puitteissa mahdollisimman laajana.
Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2011, että Virolaisen
päiväkodin rakennushanketta ei toteuteta. Rakennusta oli päiväkodin
lisäksi suunniteltu käytettäväksi ns. asukastalona. Hankkeen rahoitus
perustui käyttäjältä perittävään pääomavuokraan. Virolaisen
päiväkotihankkeen aurinkopaneelien rakentamiseen ei ollut
käytettävissä sellaista erillistä rahoitusta, joka voitaisiin siirtää
Vuoreksen koulukeskuksen aurinkopaneelijärjestelmän laajentamiseen.”
Yhdyshenkilö: hankeinsinööri Antti Lakka, puh. 040 553
8008,
[email protected]
Toimitusjohtaja Ilkka Ojala 25.5.2012:
”Tilakeskus on sitoutunut energiasäästötavoitteisiin ja
uusien energiamuotojen käyttöön ottoon. Näiden tavoitteiden
toteuttamisen on oltava linjassa myös taloudellisten tavoitteiden kanssa.
Investoinneissa saatua hyötyä tarkastellaan takaisinmaksuajan ja
taloudellisen käyttöiän perusteella. Tampereen vihreän valtuustoryhmän
valtuustoaloitteessa on perusteltu, että 150 000 euron investoinnilla
saataisiin arviolta 20 000–30 000 kilowattituntia sähköä vuodessa.
Tämän sähkömäärän kaupallinen arvo on 2 200–3 500 euroa.
Investoinnin takaisinmaksuaika olisi tässä tapauksessa 43–68 vuotta,
jos sijoitetulle pääomalle ei lasketa korkoa. Kaupungin käyttämällä
investointien sisäisellä korolla pääoma ei tule koskaan maksetuksi
takaisin. Yleisesti tämän tyyppisten laitteiden realistisena taloudellisena
käyttöikänä pidetään 20 vuotta. Tekniikan kehittyessä käyttöikä voi
jäädä selvästi tätä lyhyemmäksi. Investointia ei voida pitää
taloudellisena eikä tarkoituksenmukaisena.”
Yhdyshenkilö: toimitusjohtaja Ilkka Ojala,
puh. 050 591 1618
[email protected]
______
Kh 6.8.2012
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Tampereen Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja
siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi, ja
että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin
toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Olli-Poika Parviainen, Ojala Ilkka/tike, Vatjus-Männikkö
Riitta/tike
Lisätietoja
Liite
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite
Valtuustoaloite kaupungin päiväkotien ja koulujen ilmanvaihtojärjestelmien
sekä kosteusvaurioiden kuntoon saattamiseksi - Joonas Lepistö
ym.
Tikejo 31.5.2012
Isännöitsijä Jenni Pitkänen ja kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto
23.5.2012:
”Joonas Lepistö ja 19 muuta valtuutettua esittävät
valtuustoaloitteessaan 16.1.2012, että kaupunginhallitus perustaa
yhdessä korkeakoulujen avustuksella työryhmän selvittämään
kaupungin päiväkotien sekä koulujen ilmanvaihtojärjestelmien laadun ja
ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden kuntoon saattamiseksi. Lisäksi
työryhmän tulee selvittää mahdollisten kosteusvaurioiden esiintymät ja
niiden terveysriskit sekä varmistaa, että niiden ilmaannuttua vauriot
korjataan. Aloitteen mukaan työryhmän työn päätyttyä kaupungissa
pitää olla riittävät menetelmät koko kiinteistökannan kunnon
arvioimiseen sekä tulevien korjauksien pitkäjänteiseen
suunnitelmallisuuteen, mikä tarkoittaa myös sitä, että tilojen käyttöä ei
pidä jatkaa lyhytjänteisillä osakorjauksilla.
Sisäilmasto- ja kosteusvaurio-ongelmia esiintyy yhä
enemmän etenkin päiväkoti- ja koulutiloissa. Tämä koskee niin
Tilakeskuksen omia rakennuksia kuin vuokratiloissa toimivia
päiväkoteja. Ongelmat työllistävät ja aiheuttavat terveydellistä haittaa ja
kustannuksia entistä enemmän. Ongelma on valtakunnallinen, johon
valtiovaltakin suunnittelee parhaillaan ratkaisumalleja ja tukitoimia. On
hyvä, että asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, jotta
sisäilmasto-ongelmia päästään hoitamaan ennakoidummin.
Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen sisäilmastoongelmien ratkaisemisessa on ollut jo vuosia käytössä useita työryhmiä
ja ohjeistettuja toimintamalleja.
Terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmä
Sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmässä kaupungin
eri asiantuntijat tekevät yhteistyötä terveellisen sisäilmaston
kysymyksissä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tilakeskuksen
kiinteistönpitopäällikkö ja muina jäseninä ovat henkilökunnan
terveysaseman, ympäristövalvonnan, työsuojelun ja suurimpien
toimialojen hallinnon edustajat.
Terveydellisten olojen tarkastukset
Tampereen kaupungin päiväkodeissa ja koulussa pidetään
noin kolmen vuoden välein kouluterveyshuollon ja terveydensuojelun
kutsusta terveydellisten olojen tarkastus. Tarkastuksessa ovat aina
läsnä terveydensuojelun ympäristöinsinööri (pj.), päiväkodin johtaja tai
koulun rehtori, henkilökunnan työsuojeluvaltuutettu, kohteen isännöitsijä
Tilakeskuksesta, henkilökunnan työterveyshoitaja,
kouluterveydenhoitaja, päiväkodin aluepäällikkö tai koulun aluejohtaja ja
muut henkilökunnan edustajat. Tarkastuksessa käydään läpi kaikkia
niitä mahdollisia asioita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden tai lasten
terveydelliseen, niin henkiseen kuin fyysiseen, jaksamiseen ja
turvallisuuteen. Näitä ovat muun muassa työilmapiiri, rakennuksen
sijainnin aiheuttamat erityispiirteet (junarata, järvi lähellä jne.),
rakennuksen tekniikan puutteet ja siinä koetut ongelmat, havaitut
kosteusvauriot tai epäilyt niistä, sairauspoissaolot ja niiden poikkeamat,
tapaturmat, tilojen erityispiirteet (portaat, rakenteelliset ratkaisut jne.),
tehdyt korjaukset, työergonomia ja työturvallisuus.
Kohdekohtaiset sisäilmastotyöryhmät
Tilakeskuksen isännöitsijöiden toimintatapoihin kuuluu
perustaa kohteisiin, joissa on normaalia enemmän tai laajemmin
sisäilmaongelmaa, kohdekohtainen sisäilmastotyöryhmä. Työryhmässä
käsitellään havaittuja ongelmia, sovitaan niiden tutkimisesta sekä
tiedottamisesta henkilökunnalle ja lasten vanhemmille. Työryhmän
kutsuu koolle isännöitsijä, ja hän kutsuu siihen kohteen johtajan (rehtori
tai päiväkodin johtaja), ympäristöinsinöörin terveydensuojelusta,
työterveyshoitajan ja tarvittaessa työterveyslääkärin, henkilökunnan
työsuojeluvaltuutetun ja aluepäällikön/-johtajan. Sisäilmatyöryhmät
tiedottavat asioiden etenemisestä sisäilmastoasioita koordinoivalle
terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmälle.
Työryhmien suorittamat sisäilmasto- ja
kosteusvaurioselvitykset ovat avainasemassa korjaustoimenpiteitä
määriteltäessä ja käynnistettäessä. Ongelmien ratkaisuissa ja niiden
analysoinneissa työryhmät käyttävät aina tarvittaessa juuri
korkeakoulujen (mm. TTY, TAMK) ja muiden asiantuntijatahojen
tietämystä. Yhteistyötä on tehty jo vuosia.
Sisäilmasto- ja kosteusvaurio-ongelmien aiheuttajan
selvittäminen vaatii monen alueen erityisosaamista. Rakennuksista
johtuvat ongelmat vaativat usein myös paljon rahaa, koska ne päästään
korjaamaan vain suuremman peruskorjauksen yhteydessä. Hyvin usein
ongelmiin on kuitenkin löydetty ratkaisut ennakoivalla kunnossapidolla
ja nykyisin jo toimivien sisäilmastotyöryhmien avustuksella. Käytäntö on
kuitenkin osoittanut, että ongelmat eivät läheskään aina johdu itse
rakennuksesta ja rakennusten tekniikasta. Tarvitaan erityisosaamista
vaativat perusteelliset selvitykset ja mittaukset, joiden pohjalta eri
alueiden ammattilaiset yhteistyössä ratkovat ongelmaa. Tässä
toiminnassa korkeakoulujen kanssa tehdystä yhteistyöstä on ollut
merkittävästi hyötyä.
Tilakeskuksen kohteiden ilmanvaihtojärjestelmien ja
muidenkin teknisten järjestelmien kiinteistökohtainen määrittäminen on
tehty muun muassa energiakatselmusten ja lukuisten muiden
selvityshankkeiden yhteydessä. Katselmoinnit on raportoitu Motiva
Oy:lle, ja ilmanvaihtojärjestelmien tiedot on viety myös Tilakeskuksen
huoltokirjaohjelmaan, josta niitä hyödynnetään huoltotoiminnan
ohjauksessa. Energiakatselmuksiin liittyy myös rakenteita koskeva
selvitys, jossa kosteusvauriotkin selviävät ja vaikutukset sisäilmastoon
tulevat esiin. Sisäilmastoon vaikuttavat tekijät koostuvat hyvin monesta
asiasta, jotka ovat vielä jatkuvassa muutoksessa. Rakentamisvaiheen
oikeat tavoitteenasettelut ja elinkaaritarkastelut sekä ylläpidon
ennakoiva kunnossapitotoiminta ovat avainasemassa, jotta sisäilmastoongelmilta vältytään. Kiinteistöjen rakennusautomaatio on jo hyvin
monessa koulu- ja päiväkotikohteessa työkalu, joka mahdollistaa
järjestelmien käyttämisen oikeaan aikaan ja oikeat sisäilmastoolosuhteet.
Nykyiset toimintamallit toimivat hyvin sisäilmasto- ja
kosteusongelmien selvittämisessä ja toimenpiteiden määrittämisessä.
Suurempi ongelma on tarvittavien toimenpiteiden rahoituksen
riittäminen. Sisäilmastoselvitysten tekeminen ja ongelmien korjaaminen
vie entistä suuremman osuuden nykyisistä investointi- ja
kunnossapitomäärärahoista. Jotta sisäilmasto-ongelmia ja
kosteusvaurioita pystytään hoitamaan aiempaa ennakoidummin, tulee
varmistaa riittävät määrärahat ja kohdistaa ne yhä enemmän
ennakoivaan kiinteistönpitoon.”
Yhdyshenkilö: kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto, puh.
050 552 6075,
[email protected]
________
Kh 6.8.2012
Päätösehdotus. Johtaja Yli-Rajala:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Joonas Lepistön ym. valtuustoaloite ja siihen annettu
vastaus merkitään tiedoksi, ja
että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin
toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Lepistö Joonas, Ojala Ilkka/tike, Vatjus-Männikkö
Riitta/tike
Lisätietoja
Liitteet
ongelmien ratkaisemiseksi
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884
[email protected]
Joonas Lepistön ym. valtuustoaloite
Sisäilmaolosuhteita koskevat rakentamismääräykset ja
-ohjeistukset sekä nykyiset toimintamallit
Tampereen kaupungin menettelytapaohjeisto sisäilmastoon liittyvien
Valtuustoaloite vaalioppaan suunnittelemiseksi ennen syksyn
kunnallisvaaleja – Tampereen kristillisdemokraattinen
valtuustoryhmä
Kh 6.8.2012
Vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen
2.5.2012:
”Tampereen kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän
13.2.2012 ryhmäaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki
julkaisee ennen kunnallisvaaleja jokaiseen talouteen jaettavan
vaalioppaan. Tarkoituksena on, että oppaan avulla ”äänestäjät voivat
tutustua kuntademokratian perusteisiin, uuteen hallintomalliin ja
vaalimatematiikkaan, ja joka esittelee tasapuolisesti kaikki
kunnallisvaaleihin asetetut ehdokkaat”.
Ryhmä uudistaa ehdotuksensa, jonka se teki ennen
vuoden 2008 kunnallisvaaleja. Perusteena esitetään muun muassa, että
äänestäjät suhtautuvat vaalirahakohun jälkeen perinteiseen
kampanjointiin eri tavalla kuin aikaisemmin.
Aiemman selvityksen sekä keväällä 2012
kuntademokratian ja viestintäyksikön sekä keskusvaalilautakunnan
sihteerin kanssa käydyn keskustelun perusteella on todettava seuraava:
Julkaisumuotoisen oppaan viimeistely olisi mahdollista vasta virallisen
ehdokasluettelon valmistuttua. Tällöin oppaan viimeistelyyn, erityisesti
vedoksen tarkkaan oikolukuun sekä painatukseen ja jakeluun jää liian
vähän aikaa. Kiireaikataulun yhtenä riskinä on myös, että heikoimmin
resursoidut ehdokkaat ja ryhmittymät eivät ehdi toimittaa aineistoaan
ajoissa. Puutteellinen opas ei palvele äänestäjiä toivotulla tavalla, eikä
sitä olisi tasapuolisuuden takia asiallista julkaista.
Aloite on kuitenkin monilta osiltaan kannatettava. Siksi
viestintä ja kuntademokratia laativat joka talouteen toimitettavan
Tampere-lehden kuntavaalien erikoisnumeron. Se esittelee Tampereen
kaupungin hallintoa, kuntademokratiaa, äänestämistä ja
vaalimatematiikkaa. Lisäksi tarkoituksena on laatia vaalikone.
Kunnallisvaaliehdokkaille tarjotaan mahdollisuus linkittää
vaalikonevastauksensa omille Internet-sivuilleen ja blogeihinsa.”
Yhdyshenkilö: vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö
Antti Leskinen
puh. 040 849 3614, [email protected]
Päätösehdotus. Johtaja Koski:
Kaupunginhallitus päättää
esittää valtuuston päätettäväksi,
että Tampereen kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän
aloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja
että aloite ei anna aihetta muihin kuin edellä mainittuihin
toimenpiteisiin.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
_____
Kv 20.8.2012
Ilmoitus
Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä, Leskinen
Antti/kunde
Lisätietoja
Liite
kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884,
[email protected]
valtuustoaloite