SEL:n XIX Edustajakokous 8.-10.6.2012
XIX EDUSTAJAKOKOUS 8.–10.6.2012 HÄMEENLINNA Ota n a a k u m ! n e e s k kokou Kokousmateriaali Sisältö: Aikataulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Esityslista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Kokouskutsu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Kokousedustajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Työ- ja järjestyssäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Talouskatsaus vuosilta 2007–2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Aloitteet ja vastausesitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Aloitteet ja vastausesitykset koskien sääntöjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Toimintaohjelma vuosille 2012–2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Sääntömuutosesitykset – Liiton säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 – Aluejärjestön säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 – Ammattiosaston säännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 – Vaalijärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Talouden suuntaviivat vuosille 2012–2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 3 Aikataulu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 19. edustajakokous Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan 19. edustajiston kokous Aika: 8.–10.6.2012 Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna Ohjeellinen aikataulu, muutokset mahdollisia. Perjantaina 8.6.2012 Aamukahvi ja sämpylä kokoussalin aulassa Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus Kokoussalin ovet avautuvat Kokouksen avaus 9.00–11.00 10.00 11.00 Ensimmäisenä päivänä käsitellään työjärjestyksen kohdat 1–15 ja toisena päivänä kohdat 16–23. Lounas Kokous jatkuu Kokous keskeytetään Ryhmäkokoukset Vaaliliitto A: Tawastia-sali Vaaliliitto B: Kokoussali Päivällinen Karaokea Night Hugossa 13.00–14.00 18.00 18.00–20.00 20.00 22.00–1.00 Lauantaina 9.6.2012 Aamiainen Ilmoittautuminen valtakirjantarkastajille Kokous jatkuu Lounas Kokous jatkuu Kokous päättyy Työttömyyskassan edustajiston kokous Vapaata virkistäytymisaikaa Juhlaillallinen 7.00–9.00 8.00–9.00 9.00–12.00 12.00–13.00 13.00 14.30 14.30–16.00 16.00–20.00 20.00 Sunnuntaina 10.6.2012 Aamiainen 7.30–10.30 Kiitos kaikille kokouksiin osallistuneille! Hyvää ja turvallista kotimatkaa! SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Läsnäolevien kokousedustajien toteaminen 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokousvirkailijoiden valitseminen a) puheenjohtajat (4) b) sihteerit (3) c) pöytäkirjantarkastajat (2 + 2 varalle) d) ääntenlaskijat (6) 5 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 6 Kokousvaliokuntien valitseminen a) menettelytapavaliokunta = kokouksen puheenjohtajat (4) b) sääntövaliokunta (5) c) talousvaliokunta (5) d) vaalivaliokunta (5) e) toimintaohjelmavaliokunta (5) f) päätös- ja julkilausumavaliokunta (5) 7 Kokouksen työ- ja järjestyssääntöjen hyväksyminen 8 Kutsuvieraiden esitteleminen ja tervehdykset 9 Edustajien kokouspalkkion suuruudesta ja matkojen korvaamisesta päättäminen 10 Katsaus vuosien 2007–2011 toimintaan 11 Katsaus vuosien 2007–2011 talouteen 12 Toimintaohjelma vuosille 2012–2017 13 Talouden suuntaviivat vuosille 2012–2017 14 Käsitellään muut kuin sääntöjä koskevat aloitteet ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi niihin SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 5 15 Käsitellään sääntöjä koskevat aloitteet ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi niihin 16 Päätetään muista kuin sääntöjä koskevista aloitteista 17 Päätetään liiton, aluejärjestöjen ja ammattiosastojen säännöistä sekä vaalijärjestyksestä 18 Päätetään toimintaohjelmasta vuosille 2012–2017 19 Valitaan liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet a) liittopuheenjohtaja b) muut liittohallituksen varsinaiset jäsenet c) henkilökohtaiset varajäsenet d) yleisvarajäsenet 20 Valitaan liittovaltuuston puheenjohtajat ja muut liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet a) puheenjohtaja b) varapuheenjohtajat c) varsinaiset jäsenet d) henkilökohtaiset varajäsenet e) yleisvarajäsenet 21 Valitaan liiton kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat 22 Käsitellään esitykset päätös- ja julkilausumiksi 23 Kokouksen päättäminen 6 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Kokouskutsu KUTSU EDUSTAJAKOKOUKSEEN Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 19. varsinainen edustajakokous pidetään Hämeenlinnassa, Rantasipi Aulanko -hotellissa kesäkuun 8.–10. päivinä 2012. Edustajakokous alkaa ensin mainittuna päivänä klo 11.00 ja edustajain valtakirjojen tarkastus aloitetaan kokouspaikalla klo 9.00 alkaen. Edustajakokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 8 §:n määräämät asiat, liittohallituksen valmistamat sääntömuutos- ja muut esitykset sekä ammattiosastojen esittämät sääntömuutosja muut esitykset. Ammattiosastojen oikeudesta asettaa edustajakokousehdokkaita ilmoitetaan erikseen. Jos ehdokkaita asetetaan enemmän kun valittavien määrä on, suoritetaan edustajien vaalit niillä sopimusaloilla ja siinä vaalipiirissä, jossa ehdokkaita on asetettu enemmän kuin sääntöjen mukaan valitaan. Edustajain vaali toimitetaan liiton sääntöjä ja vaalijärjestystä noudattaen siten, että postivaalit suoritetaan 28.3.–4.4.2012 ja uurnavaalit 18.–25.4.2012. Kirkkonummella 30.11.2011 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Liittohallitus Veli-Matti Kuntonen Henri Lindholm liittopuheenjohtaja liittosihteeri KALLELSE TILL KONGRESSEN Finlands Livsmedelsarbetarförbund SEL r.f.:s XIX ordinarie kongress går av stapeln i Tavastehus, på Rantasipi Aulanko-hotellet den 8.-10. juni 2012. Kongressen inleds den först nämnda dagen klockan 11.00 och granskningen av delegaternas fullmakter inleds på mötesplatsen klockan 9.00. På kongressen behandlas de ärenden som bestäms i § 8 i förbundets stadgar, förslag till stadgeändring och andra förslag, som förberetts av förbundsstyrelsen samt fackavdelningarnas föreslagna stadgeändrings- och andra förslag. Om fackavdelningarnas rätt att nominera delegater till kongressen meddelas separat. Såvida flera kandidater nomineras än man väljs, förrättas delegaternas val inom de avtalsbranscher och i den valkrets, där man nominerat flera kandidater än vad om väljs enligt stadgarna. Valet av delegater förrättas enligt förbundets stadgar och valordning så, att förhandsröstning via post sker 28.3.-4.4.2012 och urnval sker 18.-25.4.2012. I Kyrkslätt den 30.11.2011 Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf Förbundsstyrelsen Veli-Matti Kuntonen Henri Lindholm förbundsordförande förbundssekreterare SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 7 Kokousedustajat Kokoukseen on valittu 97 äänivaltaista kokousedustajaa. VAALILIITTO A 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 8 Ahola Aulikki Autio Jouni Färman Taisto Harjumaaskola Arto Hauhia Ari Heikkilä Pekka Hietanen Tarja Honkaniemi Ari Itkonen Pirjo Kanto Jaana Kariaho Silja Kemppi Jussi Kivimäki Jorma Koliseva Pasi Koskinen Seppo Lehtinen Lauri Lehto Max Lehto Tapio Lemettinen Mauno Lempinen Päivi Levonmaa Eira Lindroos Sari Niskanen Lauri Ojanen Eija Peltola Asko Pilto Kari Puska Reijo Pynnönen Simo Reponen Marja-Leena Ristimäki Raisa Seppäläinen Tommi Sorsa Leila Tiainen Markku Tirkkonen Timo Tuomari Juha Välimäki Matti Ylinen Ari Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 VAALILIITTO B 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. Aaltovirta Pentti Ahjolinna Jouni Ahola Lasse Alajärvi Markku Auer Mira-Veera Granlund Jussi Haapaniemi Mari Halonen Päivi Hannonen Ritva Heikkilä Maija-Liisa Heinonen Tiina Helander Päivi Hirvonen Ossi Homin Miika Honkonen Senja Järveläinen Jesse Kivimäki Mikko Kohtamäki Hanna Koivula Mika Kuja-Aro Mika Kukkonen Veijo Kähkönen Kari Laakso Marko Laine Aila Lievo Heli Luoma Pekka Mäkinen Rauno Nickström Janne Nieminen Janne Nissilä Pasi Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 31. 32. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 46. 47. 48. 49. 50. 51. 52. 53. 54. 55. 56. 57. 58. 59. 60. Nissinen Jukka Nystén Tuija Paavola Pauli Puhakka Harri Raita Janne Ranta Jouni Rintamaa Keijo Rintamaa Pekka Ritola Markku Ryynänen Topi Räsänen Arja Salminen Kari Selander Eija Seppänen Teijo Siviranta Miikka Suominen Jari Tamminen Ari Techtolin Merja Tiihonen Veijo Tikkanen Tuomo Tolonen Ritva Uusitalo Merja Vahlsten Esa Wassholm Anne Vataja Antti Vatka Ville Vilkman Marja Virtanen Leena Väyrynen Esa Ylitalo-Salo Eira Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Pohjoinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Itäinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri Läntinen vaalipiiri 9 Kokouksen työ- ja järjestyssäännöt 1 Istunnot aloitetaan läsnäolevien toteamisella valtakirjantarkastajien lausunnon perusteella. 2 Liiton palveluksessa olevilla henkilöillä on puheoikeus. Liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta, mikäli heitä ei ole valittu kokousedustajiksi. Puhe- ja esitysoikeus on myös tilintarkastajilla. 3 Puheenvuorot pyydetään puheenjohtajalta kirjallisesti. Kannatuspuheenvuoron voi jättää puheenjohtajalle asiakohdassa kirjallisesti ilman suullista puheenvuoroa. 4 Puheenvuorot annetaan siinä järjestyksessä kuin ne on pyydetty. Liittohallituksen puolesta vastauksen tai selvityksen antaja saa puheenvuoron yleisestä puheenvuorojärjestyksestä riippumatta. 5 Puheenvuoro saa kestää alustajien esityksiä lukuun ottamatta 5 minuuttia. Puheenjohtajilla on oikeus rajoittaa puheenvuorojen käyttöä ja aikaa. 6 Puheenvuorojen rajoittamisen jälkeenkin myönnetään alustavan puheenvuoron käyttäjälle ja liittohallituksen edustalle mahdollisuus vastata keskustelussa esiin tulleisiin kysymyksiin. 7 Puheenvuorot on esitettävä puhujakorokkeelta mikrofonin kautta. (äänitys) 8 Puheenvuoroja annettaessa mainitsee puheenjohtaja kenellä on seuraavaa puheenvuoro, jolloin asianomaisen on siirryttävä odottamaan puheenvuoroaan tätä tarkoitusta varten varatulle paikalle. 9 Puheenvuorossa on puhuttava vain esillä olevasta asiasta. Jos puhuja poikkeaa varsinaisesta aiheesta, on puheenjohtajan kehotettava häntä palaamaan asiaan. Ellei puhuja noudata puheenjohtajan ohjeita, voi puheenjohtaja keskeyttää hänen puheenvuoronsa. 10 Päätös- ja muutosehdotukset on jätettävä puheenjohtajalle kirjallisesti. 11 Äänestys suoritetaan ryhmäkorttia näyttämällä tai nimenhuudolla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide. 12 Henkilövaali toimitetaan suljetuin lipuin, ellei valinta ole yksimielinen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 13 Äänioikeus on ainoastaan kokousedustajilla. 14 Kokoussaliin päästetään ainoastaan edustaja- tai seuraajakorttia näyttämällä. 10 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Talouskatsaus vuosilta 2007–2011 Jäsenmaksut ja toiminnan tuotot Jäsenmaksujen perusteissa ei ole tapahtunut muutoksia edustajakokouskauden aikana. Jäsenmaksuprosentti on 1,50 ja se jakautuu työttömyyskassan osuuteen 0,4 % ja liiton osuuteen 1,1 %, josta 12 % palautetaan ammattiosastoille. Jäsenmaksukertymä on pysynyt samalla tasolla koko viisivuotiskauden. Ilmeisesti SEL:n jäsenmaksukertymän tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 2008, jolloin kokonaiskertymä oli 9 047 043 euroa. Sen jälkeen jäsenmaksukertymä on hitaasti laskenut. Vuosittainen kertymän lasku ei ole suuri, mutta samanaikaisesti toiminnan kulut ovat olleet yleisen palkka- ja hintakehityksen mukaisessa kasvussa. Tuloksena on ollut kasvanut kulujäämä, jota on täytynyt paikata sijoitustoiminnan tuotoilla. Varsinaisen toiminnan tuotot ovat edustajakokouskauden aikana puolittuneet. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tuottojen vähentyminen johtuu oikeudenkäyntituottojen puolittumisesta. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 tuottojen vähentymisen keskeisimmät syyt ovat ilmoitustuottojen vähentyminen, opintokeskuslain mukaisten korvausten puolittuminen ja Koivikkorannan käyttökorvausten väheneminen. Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulujen rahoituksen periaatteena on ollut kattaa ne vuotuisilla jäsenmaksutuotoilla. Tähän tavoitteeseen ei ole kokonaisuudessaan päästy, vaan niitä on osittain katettu sijoitusten tuotoilla. Varsinaisen toiminnan kulut ovat kasvaneet viiden vuoden aika 454 274 €, eli 7,59 %. Suuri osa kasvusta on kohdistunut henkilöstökuluihin. Henkilöstön määrä on pysynyt samana, 45 henkilöä. Palkkakustannukset ovat kasvaneet 376 890 € viiden vuoden aikana ja eläkevakuutusmaksu ovat kasvaneet 93 250 €. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 palkkakustannukset nousivat 170 932 € ja eläkevakuutusmaksut 72 718 €. Palkkojen yleiskorotusten lisäksi vuoteen 2010 osui pari kolme henkilöstövaihdosta, jolloin palkkakustannuksia nosti päällekkäispalkkaukset vaihdosten yhteydessä. Muut varsinaisen toiminnan kulut ovat pysyneet lähes samalla tasolla koko viisivuotiskauden. Kauden aikana toimintamenot ovat kasvaneet 86 199 euroa, eli 2,34 %, noin 17 000 euroa vuodessa. Vuoden 2010 toimintamenot ovat poikkeuksellisen suuret johtuen työtaistelutoimenpiteistä. Esimerkiksi lakkoavustuksia maksettiin noin 1,2 miljoonaa euroa. Poistot ovat vähentyneet yli puolella. Vuoden 2009 ja 2010 aikana on siirrytty käyttämään liiton toimistoissa vuokralaitteita. Muita suuria hankintoja ei ole tehty, jotka olisivat olleet poistojen kohteena. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 11 Sijoitukset Sijoitusten tuotto on vaihdellut 1,7 miljoonan euron ja 670 000 euron välillä. Vaihtelu johtuu markkinatilanteesta. Myös sijoitustoiminnan kulut vaihtelevat suuresti 160 000 euron ja 1,5 miljoonan euron välillä johtuen arvonalentumiskirjausten määrästä. Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain: – Osakerahastot 13,7 % – Rahamarkkinarahastot 3,7 % – Sijoitusobligaatiot 36,2 % – Joukkolainarahastot 16,5 % – Muut 30 % (sisältää liiton toimitilat, huoneisto-osakkeita, puhelinosakkeita, lomakiinteistöt, VVO-osakkeet, yksi pitkäaikainen vakuutussijoitus) Vuoden 2010 alusta lukien on laadittu sijoitussuunnitelma, jonka liittohallitus vuosittain hyväksyy. Sijoitussuunnitelmassa otetaan kantaa sijoitusorganisaatioon ja päätöksentekovaltuuksiin, sijoitusperiaatteisiin, sijoitustoiminnan tavoitteisiin, riskien hallintaan, sijoituskohteiden valintaan ja sijoitusten menestyksen arviointiin. Tase Taseen sisällä ei ole tapahtunut rakenteellisia muutoksia edustajakokouskauden aikana. Taseen loppusumma on vaihdellut markkinatilanteen ja tilikauden tuloksen mukaan. Taseen loppusumma vuonna 2011 oli 29 442 944 euroa. Työtaistelurahaston pääoma on nyt 16 378 665 euroa. Viimeisen viisivuotiskauden aikana on vain kahtena vuonna, vuosina 2007 ja 2009, tilikauden tulos ollut positiivinen. 12 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloitteet ja vastausesitykset Ammattiosastojen aloitteet edustajakokoukselle ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi aloitteisiin Aloite 1 Liiton oltava tavoitteellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja SAK:n ja liiton tulee toimia näkyvästi ja voimakkaasti sen puolesta, että Suomi irtisanoutuu kansoja kurjistavasta kansainvälisen finanssipääoman rintamasta. Nyt alennetaan tavallisten ihmisten palkkoja ja eläkkeitä sekä yksityistetään valtion ominaisuuksia ratkaisuna finanssikeinottelun aiheuttamaan velkariisiin. On vaadittava sijoittajia kantamaan itse luottotappionsa. Suomen päättäjien tulee irtautua tukipaketista, joilla veronmaksajien rahaa heitetään suurille ulkomaisille pankeille ja keinottelijoille. Liiton tulee puolustaa kaikkia jäseniään vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin kunnollisen sosiaalisen turvan puolesta. Työttömyysturvan tasoa tulee nostaa ja sen saamisehtoja parantaa. Työttömyysturvaa tulee parantaa myös siten, että kaikille turvataan joko työllistämistyö työehtosopimuspalkalla tai oikeus opiskella ammatti maailman parhaan suomalaisen peruskoulu- ammatti- tai korkeakoulujärjestelmän puitteissa. Ilmaistyön teettäminen työttömillä loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan ja sellainen täytyy lopettaa. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Emme hyväksy, että julkista sektoria ja suomalaisia pienituloisia ihmisiä kurjistetaan. Ruuan ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden arvolisäveroa tulee laskea. Kaikkia palkka-, ja pääomatuloja sekä yritysluottoja on verotettava progressiivisesti. Verotusta tulee jyrkentää nykyistä enemmän tulohaitarin yläpäässä ja myös kunnallisvero on kerättävä samoilla periaatteilla. Valtion budjettileikkauksia ei saa kohdentaa köyhiin sairaisiin eikä vanhuksiin tai pienituloisiin työntekijöihin. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tärkein tehtävä on työehtosopimuksien tekeminen, jäsenten oikeuksien puolustaminen ja alan työehtojen ja työolojen parantaminen. Tämän lisäksi liiton on vaikutettava sen käytettävissä olevilla voimavaroilla siihen, että lainsäädännöllä ei heikennetä palkansaajan asemaa ja että poliittiset päättäjät tietävät, millaisia näkemyksiä liitolla on kaikille nykyisille, tuleville ja entisille palkansaajille tärkeistä asioista, kuten verotuksesta, sosiaaliturvasta, työttömyysturvasta, eläketurvasta ja julkisista palveluista. Liitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka seuraa julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Liiton tehtävä on myös kannustaa jäseniään käyttämään äänioikeuttaan kaikissa vaaleissa, joissa poliittisia päättäjiä valitaan. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 13 Aloite 2 Aloite työttömyysturvan uudistamiseksi 1. Viime vuosikymmenien aikana työvoimahallinto on muodostunut valtioksi valtion sisällä. Tilanne on riistäytynyt normaalin suomalaisten yhteiskunnallisten oikeus-käytäntöjen ulkopuolelle. Työhallinnon toiminta tulee sitoa yhteiskunnan normaalien lakien ja instituutioiden järjestelmiin. Sekä työttömyyskoulutusta että työelämäharjoittelua tulee toteuttaa työttömien absoluuttisia ihmisarvoja kunnioittaen. Nykykäytäntö, jossa työpaikoille tuodaan ilmaisia työntekijöitä ohi työehtosopimusten ja työlainsäädännön on ehdottomasti lopetettava. Samoin epämääräinen ja epäselkeä työvoimakoulutus, joka ei nojaa hyväksi havaittuun suomalaiseen yleiseen koulutusjärjestelmään, on fuusioitava yhteen normaalin koulutuksen kanssa ja työvoimaministeriöstä opetushallituksen toimivallan piiriin. Kaikille yli puolivuotta työttömille olleille tulee tarjota oikeus työllistämistyöhön tai koulutukseen. Työllistämistyöstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja jokainen työllistäminen tulee toteuttaa työpaikan ammattiyhdistyksen kanssa sopien. Työttömien koulutus tulee toteuttaa suomalaisen opetushallinnon peruskoulu- ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistojärjestelmän sekä valvotun aikuiskoulutuksen koulutussuunnitelmien, opetusohjelmien ja kontrollin puitteissa, siten että työtön saa ammattitaitoiseen koulutukseen perustuvan normaalin oppiarvon ja alalla hyväksyttävän ammattitaidon. 2. Työttömyysturvan viimeisten vuosien aikana tehdyt heikennykset tulee perua; keskeisimpänä esiin nousevat seuraavat tavoitteet: Työssäoloehto tulee palauttaa kuuteen kuukauteen. Ansiosidonnainen päiväraha ei saa kulua työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, vaan sen tulee kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa. Muiksi työssäoloehdon toteuttaviksi toimenpiteiksi tulee hyväksyä ns. kolmannella sektorilla ja järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö. Päiväraha ei saa heikentyä työssäoloehdon täytyttyä verrattuna aiempaan työttömän työttömyysturvan tasoon. Osa-aikatyön ja keikkatyön päivärahamäärittelyn tapa tulee palauttaa sellaiseksi, että myös osa-aikatyötä tekevän päiväraha määritellään vain tehdyn työn palkan perusteella. Koululaisille ja opiskelijoille, jotka ovat päässeet ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, tulee palauttaa oikeus saada työttömyysajalta päivärahaa, silloin kun he eivät opiskele, mikäli esimerkiksi kesätöitä ei ole saatavissa. Lisäksi tutkijoiden, taiteilijoiden ja ns. itsensä työllistävien yrittäjien tulee päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin normaalin kassajärjestelmän puitteissa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostoon vaadittava lisäraha on kerättävä työnantajilta. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 14 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on ansiokkaasti kerätty monia merkittäviä kehittämistarpeita, jotka koskevat työttömyysturvaa ja työvoimahallinnon toimintaa. Liiton ja sen rinnalla toimivan työttömyyskassan on seurattava tarkoin Suomessa harjoitettavaa työvoimapolitiikkaa ja toimittava siinä esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi. Erityisesti työttömyysturvan oikeudenmukaisen määräytymisen, saamisedellytyksien ja keston osalta liiton ja työttömyyskassan on oltava yhdessä aktiivinen vaikuttaja. Aloite 3 Työelämän parantamisen ja terveenä kunnolliselle eläkkeelle jäämisen puolesta Työterveyslaitoksen laajojen tutkimusten mukaan epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja huono esimiestyöskentely lisäävät sairastavuutta tilastollisesti merkitsevällä tavalla, jopa enemmän kuin elämäntapoihin liittyvät ongelmat, kuten alkoholi, tupakka tai liikunnan puute. Julkisuudessa esitetyt vaatimuksen työuran pidentämisen puolesta ovat aivan turhia niin kauan kuin iäkkäämpiä työntekijöitä siirretään kortistoon tai työnantajat sallivat ihmisiä alistavan ja epäoikeudenmukaisen työjohtotyylin. Elintarviketyöläisten liiton tulee kamppailla sen puolesta, että työntekijöillä on työpaikoilla kunnolliset ihmisoikeudet ja työolot, eivätkä he joudu simputuksen tai epäoikeudenmukaisen kohtelun alaisiksi. Emme hyväksy eläkeiän nostoa, emmekä elinaikakertoimia. Valtavaa eläkeyhtiöiden omaisuutta tulee käyttää eläkkeiden maksamiseen, niin että myös tuleville polville turvataan kunnollinen eläketaso. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tehtävä on parantaa alan työehtoja ja työoloja. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin tila vaikuttaa ratkaisevasti työelämän laatuun. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu työpaikoilla on merkittävä asia työelämän laadun parantamisessa ja työssä jaksamisessa. Näiden parantamiseen on panostettava. Suomessa on ollut lukuisia hankkeita työurien pidentämiseksi. Kuitenkin ennenaikaista eläköitymistä ja työssäjaksamisongelmaa on elintarvikealallakin edelleen paljon. Ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukemaan on työehtosopimuksen mukaisesti jokaisella työpaikalla laadittava ikäohjelma, jossa määritellään keinot tavoitteen edistämiseksi. Ikääntyneiden työtaakkaa on kevennettävä ansiotasoa alentamatta. Yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden tulee huomioida ikääntyvät esimerkiksi työvuorojärjestelyissä. SEL vastustaa vanhuuseläkeiän nostamista. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu työntekijöiden eläkkeellejäämisiän nostamiseksi, se voidaan saavuttaa vain parantamalla työelämän laatua. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 15 Aloite 4 Aloite työehtosopimuspolitiikasta Suomen Elintarviketyöläisten liiton tulee irtisanoutua maltillisten palkkaratkaisujen linjasta ja vaatia, että koko SAK:n voimalla haetaan työntekijöille työntuottavuutta ja inflaatiota suurempia palkankorotuksia, niin että palkkojen osuus kansantulosta saadaan jälleen nousuun ja verotuloja julkiselle sektorille. Liiton tulee kaikin voimin taistella sen puolesta, että elintarviketeollisuuden voitot käytetään kotimaisen elintarviketeollisuuden investointeihin, tuotesuunnitteluun ja työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen korottamiseen. Tavoitteena on edelleen saavuttaa vähintään teollisuuden keskiansiotaso. Työehtosopimustavoitteet tulee rakentaa kentällä kuunnellen työpaikkojen ja ammattiosastojen ääntä. Pääkaupunkiseutulisä tulee korottaa 10 prosenttiin ja sen soveltamisalaa laajentaa. Työehtosopimusten hyväksymismenetelmiä tulee kehittää sellaisiksi, että kukin alan voi päättää omasta sopimuksestaan, mutta mitään sopimusta ei allekirjoiteta ennen kuin kaikki sopimukset on saatu solmittua. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: SEL jatkaa edelleen sopimustoiminnassa omaa linjaansa, jossa aina tilannekohtaisesti arvioidaan ja päätetään itse, ollaanko mukana laajemmissa ratkaisuissa vai tehdäänkö omat sopimukset. Jäsenten etu ratkaisee. Työehtosopimuksissa on paikkakunta huomioitu kahdella tasolla. Palkkataulukot on laadittu huomioiden kuntakalleusluokka. Lisäksi sopimuksissa on käytössä pääkaupunkilisä. Viime työehtosopimuksessa sovittiin, että vuoden 2014 alusta II paikkakuntakalleusluokka poistuu kokonaan. Alueelliset erot on kuitenkin pyrittävä huomioimaan jatkossakin. Sopimustoiminnassa ja sen ympärillä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkasti ja liiton on pidettävä toimintamallit ja -strategiat sellaisina, että jäsenistön edut turvataan jatkossakin hyvin. Aloite 5 Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden etujen puolustaminen Ehdotamme, että liitto käynnistää neuvottelut PAM:n ja AKT:n kanssa siitä, että liittojen yhteistyöllä kyettäisiin parantamaan ulkoistettujen työyksiköiden työntekijöiden asemaa. Esitämme, että liitto järjestää kaikille alan työpaikoille työpaikkakohtaisen valistus- ja toimintakamppailun sen puolesta, että kaikilla epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville työntekijöille pyritään saamaan vakituiset työsuhteet ja työsuhteiden ehdot samaan yrityksen työntekijöiden vakiintuneelle tasolle. Tämän kamppailun eräänä osana tulisi olla jäsenhankintatyö, jossa kaikille tarjotaan liiton jäsenyyttä. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 16 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman parantamiseksi on tehtävä yhteistyötä, sekä liittojen välillä että lainsäädännön parantamiseksi. Liiton ja sen ammattiosastojen tärkeä tehtävä on tukea jäsenhankintatyötä työpaikoilla. Korkea järjestäytymisaste auttaa myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien aseman parantamisessa. Toistaiseksi voimassa olevat, täysiaikaiset työsuhteet ovat kaikkien yhteinen etu. Mutta mikäli ulkopuolista työvoimaa tai työvoiman vuokrausyrityksiä kuitenkin käytetään, niiden tulee aina noudattaa alan työehtosopimuksia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Aloite 6 Alueellinen edunvalvonta on säilytettävä vahvana SEL:ssä, aluetoimistoja ei saa lakkauttaa (erityisen tärkeää pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa). Oulu ja Pohjois-Suomi on pidettävä toimintakykyisenä ja elinvoimaisena. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liitolla on kattava aluetoimistoverkosto. Seitsemän aluetoimistoa palvelee jäseniä sekä työehtoasioissa että työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Alueellinen toiminta on erityisen tärkeää nyt kun yritysrakenteessa tapahtuu sekä keskittymistä että muutoksia yhä pienempiin yrityksiin. Taloudellisessa vertailussa näyttää siltä, että paikalliset aluetoimistot pystyvät palvelemaan jäseniä myös pienemmin kokonaiskustannuksin kuin jos kaikki toiminta keskitettäisiin Helsinkiin. On perusteltua säilyttää nykyisen laajuinen aluetoimistoverkosto, jotta jäsenpalvelun ja työttömyysturvaneuvonnan taso voidaan turvata. Aloite 7 Palkankorotukset euromääräisiksi, pois prosenttilinjasta. Näin saataisiin alempien palkkaluokkien työntekijät nousemaan enemmän suhteessa ylempiin palkkaluokkiin. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Euromääräiset palkankorotukset ovat tärkeä tavoite työehtosopimusneuvotteluissa, sillä ne turvaavat prosenttimääräisiä korotuksia paremman palkkakehityksen alemmilla taulukkopalkoilla työskenteleville, joista enemmistö on naisia. Näin kavennetaan sukupuolittuneesti työtehtäviin sijoittumisesta aiheutuvaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa elintarvikealalla. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 17 Aloite 8 Toukokuu pois lomakuukausista, etenkin Pohjois-Suomessa Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Tämä lakimuutos on ollut liiton tavoitteena. Vuosilomalaki muuttui 1.4.2005 ja tässä muutostyössä oli SAK:lla taustatyöryhmä, jossa SEL oli mukana. Taustatyöryhmässä SEL esitti toukokuun poistamista lomakuukausista vedoten pohjoisiin olosuhteisiin. Tätä vaikuttamistyötä jatketaan edelleen. Aloite 9 Lauantai pois lomapäivistä ja sitä kautta tekijöille viiden (5) viikon kesäloma Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tavoitteena tulee olla pidentää vuosilomaa vuosiloma-ajan palkkaa alentamatta. Aloite 10 Liiton omaisuutta on hoidettava huolella ja kiinteää omaisuutta ei saa hävittää: SEL:n lomapaikat säilytettävä jatkossakin. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: SEL:n taloudenhoidon ohjesäännön mukaan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää liittovaltuusto. Jo tämä ohjesäännön kohta takaa sen, että liiton kiinteän omaisuuden myynti ei ole mahdollista kovin helposti. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tarvetta liiton kiinteän omaisuuden realisoimiselle. Liiton omaisuutta ja taloutta kokonaisuudessaan hoidetaan huolellisesti ja ammattitaidolla. Liiton talouden vuosittaista budjetointia ja seurantaa on kehitetty. Liittohallitus hyväksyy vuosittain liiton sijoitusohjeet ja sijoitusten kehitystä seurataan säännöllisesti neljännesvuosittain. Liiton tilintarkastajat ovat auktorisoituja tilintarkastajia, eli joko HTM- tai KHTtarkastajia. Aloite 11 Alueellisen toiminnan tukeminen ja tutuksi tekeminen, lähiruoka kunniaan. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 18 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton mielestä kaikki Suomessa valmistettu ruoka on suomalaisille kuluttajille lähiruokaa. On kuitenkin tärkeää, että kotimaisen lähiruuan lisäksi kaupoissa, ravintoloissa ja julkisissa hankinnoissa suositaan, aina kun se on mahdollista, lähiseudun omaa ruokatuotantoa. Tämä on huomioitava myös liiton omassa toiminnassa sen kaikilla tasoilla. Liiton on jatkossakin puhuttava ja kampanjoitava näkyvästi kotimaisen ruuan ja lähiseudun elintarviketuotannon puolesta, sillä kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteistyötä on tehtävä niiden tahojen kanssa, joilla on samoja tavoitteita. SEL ei hyväksy elintarvikkeiden kotimaiseksi pesua. Kotimaisen tuotemerkin alla ei saa myydä ulkomailla valmistettuja tuotteita. Liiton vaatimus on, että elintarvikkeisiin on saatava pakolliset alkuperämerkinnät. Kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on selkeästi kerrottava elintarvikkeen valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa. Aloite 12 Sosiaalipoliittisen työympäristöjaoston on jatkettava toimintaansa kuuma-kylmätyö epäkohtien poistamisessa ja siinä erityisesti selkeiden asterajojen saamista tes:iin sekä kehittämään muita sosiaalipuolen alueita. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Kuuma- ja kylmätyön aiheuttamat haitat ovat edelleen iso ongelma elintarvikealalla. Viime työehtosopimuskierroksella sovittu SEL:n ja ETL:n yhteinen raportti haittojen vähentämisestä oli edistysaskel, mutta liiton on edelleen tehtävä työtä epäkohtien korjaamiseksi myös työnantajia sitovilla määräyksillä. Aloite 13 Ikäohjelmasta on mainittava tes:ssä ja sosiaalipoliittiselle työympäristöjaostolle kehitettäväksi siitä enemmän jäsenistön jaksamista tukeva ohjelma. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Työehtosopimuksiin vuonna 2010 saatu ikäohjelma on hyvä alku, jota on tulevissa tes-neuvotteluissa edelleen kehitettävä ja vietävä käytäntöön työpaikoilla. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 19 Aloite 14 Työsuojeluvaltuutetuille vapautukset samalle tasolle pääluottisten kanssa. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Työsuojeluvaltuutetun arvostus tulee nostaa työstävapautusajankin osalta pääluottamusmiehen tasolle. Tämä on tärkeä tavoite työehtosopimusneuvotteluissa. Elintarvikealalla on edelleen paljon työtapaturmia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden ennaltaehkäisemisessä työsuojeluvaltuutetuilla on työpaikoilla merkittävä rooli. Lisäksi uudet sairausvakuutus- ja työterveyslain muutokset tulevat vaatimaan paljon aikaa työsuojeluvaltuutetuilta. Aloite 15 Työsuojeluasiamiehille ja luottamusmiehille säännölliset vapautukset viikoittain asioiden hoitoon. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Myös työosastojen luottamusmiehillä ja työsuojeluasiamiehillä on oltava tarvittavat mahdollisuudet hoitaa vaativaa ja tärkeää tehtäväänsä. Olennaisena osana tehtävien hoitamiselle on myös työstävapautusajan käytön mahdollisuus, jota tulee kehittää samaan suuntaan kuin pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusajasta on nyt määrätty. Myös työstävapautusajan rajoja on tarkistettava alaspäin, sillä pieniä työpaikkoja on tullut alalle lisää. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Aloite 16 TES 27 § sairausajan palkka Pykälän soveltamisohjeeseen lisättävä ammattitautiepäily ja töissä kipeytyminen kohtaan jossa Kuukauden työsuhde edellytystä ei kuitenkaan sovelleta mikäli kysymyksessä on työtapaturma. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Nykyisen työehtosopimuksen mukainen seitsemän päivän karenssi on poistettava myös ammattitautiepäily- sekä työssä sairastumistapauksissa. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. 20 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloite 17 Liiton erilaisiin neuvottelukuntiin on tasapuolisesti valittava myös työsuojelu- ja sosiaalipuolen ammattilaisia. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: On huolehdittava, että myös työsuojelun asiantuntemusta on riittävästi liiton neuvotteluelimissä ja työryhmissä. Liiton sääntöjen mukaan liittovaltuusto ja liittohallitus johtavat ja ohjaavat liiton neuvottelutoimintaa. Käytännön toimijana neuvottelutoiminnassa toimii TESneuvottelukunta. Aloite 18 Tes:iin saatava maininta, että mikäli työntekijän työntekoon liittyvä palkanmaksaja on joku muu kuin työnantaja (esim. vakuutusyhtiö tai kela) vuosilomat ja pekkaset kertyvät suhteessa työtuntien määrään. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Erilaisten palkattomien jaksojen, kuten työkokeilujen ja työkuntoutusten, lisääntyessä työelämässä, on vuosiloman ja pekkasten kerryttävä myös niiltä ajanjaksoilta, jolloin työntekijä tekee töitä, mutta ei varsinaisesti saa työnantajalta palkkaa. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Aloite 19 Tes:ssä vuorotyö, pöytäkirjamerkinnöissä alkaa kakkoslause ”Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että” Tämä lause kokonaan pois, sillä se kumoaa jälkiosaa. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteessa viitataan liha-alan työehtosopimuksen pykälään 16, jossa käsitellään siirtymistä vuorotyöhön. Aloitteessa viitataan pöytäkirjatekstiin, jossa sanotaan ”Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että”. Tämä pöytäkirjamerkintä tarkoittaa sitä, että kun työnantaja on neuvotellut luottamusmiehen kanssa vuorotyön käyttöönotosta ja sopinut käytäntöön juoksuttamisesta, voi työnantaja ottaa vuorotyön käyttöön. Aloitteen mukainen muutos tarkoittaisi sitä, että vuorotyötä ei voisi ottaa käyttöön ennen kuin luottamusmiehen kanssa on asiasta sovittu. Seuraavalla työehtosopimusneuvottelukierroksella on kiinnitettävä huomiota vuorotyön ongelmiin ja vaikutettava siihen, että vuorotyön käyttöönottotilanteissa olisi aito neuvottelutilanne, jossa vuorotyöstä aiheutuvat ongelmat käsiteltäisiin. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 21 Aloite 20 Vaatimus: Liha-alan lauantaivapaata ei missään tapauksessa saa lähteä poistamaan ja avaamaan työpäiväksi. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: SEL ei hyväksy työaikaheikennyksiä. Kaksi viikoittaista ja peräkkäistä vapaapäivää ovat työntekijän jaksamisen kannalta olennaisia. Aloite 21 Kesä- ja talvipäivä lajeihin sarjoja lisättävä, kaiken ikäisille. Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto 030 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton kesä- ja talvipäiville osallistuu vuosittain parhaimmillaan lähes kaksituhatta jäsentä. Päivien tarkoitus on paitsi kilpailla eri urheilu- ja vapaa-ajan lajeissa, myös viettää liiton jäsenistöä yhteen kokoava tilaisuus. Kesä- ja talvipäivien urheilulajeja on pyritty kehittämään tuomalla mukaan uusia lajeja. Lajien määrää ei kuitenkaan voi lisätä kovin paljoa, jotta osanottajamäärät pysyisivät riittävinä. Sama koskee yksittäisissä urheilulajeissa olevia sarjoja. Liiton jäsenpalveluosasto pitää yllä erillistä ohjeistusta ammattiosastoille kesä- ja talvipäivien järjestelyistä. Ohjeistuksessa kerrotaan myös urheilulajien sarjat. Koko ajan pyritään tekemään tarvittavia muutoksia, jotta kaikissa lajeissa ja sarjoissa säilyisi reilu kilpailuhenki. Aloite 22 Nuorisotyöryhmälle oma jaosto, että pääsee palkkioiden piiriin. Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto 030 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton maksavista jäsenistä alle kolmekymmentävuotiaita on noin joka viides. Liiton nuorisotoiminnassa on kyse isosta ja liiton tulevaisuuden kannalta merkittävästä jäsenistöstä. Nykyisellään nuorisotoiminta on organisoitu siten, että nuorisotoiminnassa mukana olevat valitsevat alueellisesti nuorisovastaavan, joka on toiminut samalla valtakunnallisen nuorisotyöryhmän jäsenenä. Liittohallituksen tulee laatia edustajakokouskauden mittainen suunnitelma nuorisotoiminnan organisoinnista. 22 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloite 23 Eläkeläistapaaminen kesä- ja talvipäivien yhteydessä. Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto 030 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Vastuu päivien kesä- ja talvipäivien järjestämisestä on tehtävään tarjoutuneilla ammattiosastoilla. Ohjelma on yleensä laadittu siten, että siihen on mahdollista järjestää vapaamuotoisia tapaamisia. Aloitteessa mainittu eläkeläistapaaminen on kulloisenkin tapahtumasta vastaavan ammattiosaston halutessaan mahdollista järjestää. Aloite 24 Paikallisen ay-toiminnan tehostamiseksi. Miksi tarvitaan: – työpaikat ja siellä tehtävä edunvalvonta on jatkuvassa muutostilassa – tarvitaan nopeaa reagointia koulutuksen järjestämiseksi paikallisen tarpeen mukaan – tavoitettaisiin koulutuksiin suurempia jäsenmääriä, koska koulutus tapahtuisi lähellä omaa kotia ja tarvittaessa myös arki iltaisin koulutuskustannukset/jäsen alenevat Tavoitteena: – koko ay-toiminnan jatkuvuuden turvaaminen – jäsenten tiedon määrän lisääntyminen josta seuraa edunvalvonnan tehostumista – saada myös pienten työpaikkojen työntekijät mukaan kouluttautumaan Kuinka toteutetaan: – koulutussihteeri yhdessä koulutuspoliittisen jaoston työryhmän kanssa suunnittelee ja valmistelee alueellisen koulutuksen tehostamista – käynnistetään kaksi pilottihanketta, joista toinen on paikallisen ammattiosastokohtainen, sekä toinen yhden suuren työpaikan työhuonekohtainen hanke. – paikallisen ay-koulutuksen käytännön järjestelyistä vastaisi paikallinen koulutettu ”koulutusvastaava” Esitämme, että koulutuspoliittinen jaosto jatkaa toimintaansa ja jaoston yhtenä tehtävänä on toteuttaa pilottihankkeet alueellisen koulutuksen tehostamiseksi. Kuopion Elintarviketyöläisten ammattiosasto 030 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Ay-koulutus on liiton toiminnan ja jäsenten toimintamahdollisuuksien kulmakiviä. Liiton jäsenilleen järjestämä koulutus on keskittynyt pääosin Kiljavan opistolle. Liitto on järjestänyt päättyvällä edustajakokouskaudella jonkin verran alueellista ay-koulutusta. Suurin osa tästä on ollut ammattiosastojen toiminnan tehostamiseen tähtäävää koulutusta. Alueellista koulutusta on syytä edelleen kehittää ja tarjontaa tarvittaessa laajentaa, jos alueelliseen koulutukseen saadaan riittävä kysyntä. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 23 Aloite 25 Irtisanotulle luottamushenkilöille tarkoitetun tuen maksamisesta ja jälkisuojan parantamisesta Elintarvikealaa vaivaa jatkuva tuotannon tehostaminen ja keskittäminen on arkipäivää. Olemme joutuneet todistamaan monien tulosta tekevien työpaikkojen yt-neuvotteluja ja työntekijöiden irtisanomisia. Tämän lisäksi useissa työpaikoissa väkeä vähennetään entisestään ja yt-neuvottelut ovat lähes arkipäivää. YT-neuvottelutilanteessa pääluottamusmiehen tehtävä ei ikinä ole helppo. Työntekijöiden puolustaminen muutenkin hankalassa vaiheessa saattaa aiheuttaa helposti sen, että työnantaja ei pääse tilanteesta neuvottelujen jälkeen ”yli”, vaan hampaankoloon jää monia julkisanomattomia asioita. Työnantaja ei välttämättä muista, että luottamusmies tai vaikkapa työsuojeluvaltuutettu on vain pitänyt edustamisensa ihmisten puolia. Työpaikkojen luottamustehtävät ovat määräaikaisia, jäsenistö päättää keskimäärin kahden vuoden välein luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun valinnasta. Siinä vaiheessa, kun työpaikalla katsotaan tilanteiden muuttuneen niin, että uuden luottamusmiehen on hyvä astua tilalle, tulee työnantajille mahdollisuus päästä eroon tästä aiemmin tehtävää hoitaneesta mahdollisesta ”hankalasta” henkilöstä. Luottamustehtäviä hoitaneiden henkilöiden jälkisuoja työehtosopimuksissa on kuusi kuukautta, tämän jälkeen he ovat samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Esitys: Lappeenrannan Elintarviketyöläiset esittävät, että työehtosopimuksissa mainittava jälkisuoja on saatava nousemaan kuudesta kuukaudesta 1 vuoteen. Tämän lisäksi ammattiosastomme esittää, että SEL liittona perustaa rahaston, josta pidemmän uran ay-liikkeen luottamustehtävissä toimineelle pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yt-neuvotteluissa johtuneesta irtisanomistilanteessa voidaan maksaa tilanteesta riippuen tukea henkilön kouluttautumiseen uuteen ammattiin. Tätä varten perustetun rahaston tarkemmista ohjeistuksista ja korvauksien määristä tehdään ohjeet liittohallituksen toimesta. Lappeenrannan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 044 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Kaikkien työpaikan luottamustehtäviä hoitavien suojaa on parannettava, mukaan lukien luottamusmiesten jälkisuojaa. Esimerkiksi liiton riitauttamien työpaikan luottamushenkilöiden laittomien irtisanomisten tulee astua voimaan vasta, kun niistä on lainvoimainen oikeuden päätös. Rahaston perustaminen luottamusmiesten uudelleen kouluttamiseksi on kannatettava idea, mutta taloudellisesti yhdelle liitolle liian raskas. Siksi on syytä selvittää, voisiko palkansaajakeskusjärjestöillä olla yhteinen tämäntyyppinen rahasto. 24 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloite 26 Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema – Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautusta lisättävä nykyisestä. – Pääluottamusmiehelle vapautusta tehtävien hoitoon myös pienissä toimipaikoissa (10-20 henkilöä) vähintään kaksi tuntia viikossa. – Osaston luottamusmiehille vapautusta tehtävien hoitoon vähintään kaksi tuntia viikossa. – Irtisanomissuoja kaikille luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä muille henkilöstöedustajille koko toimikaudeksi (myös jälkisuoja), riippumatta siitä perustuuko luottamustehtävä lakiin, työehtosopimukseen vai paikalliseen sopimukseen. – Työsuojeluvaltuutetun vapautus tehtävien hoitoa varten laskettava kuten pääluottamusmiehellä lasketaan. Edellytämme liiton ottavan nämä muutostarpeet huomioon seuraavalla työehtosopimuskierroksella. Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisten aloitteiden 14 ja 15 vastauksilla. Aloite 27 Alueellisten elinkustannusten huomioiminen työehtosopimustavoitteissa Liiton tulee kiinnittää huomiota seuraavalla viisivuotiskaudella alueellisten elinkustannusten eroihin. Esitämme seuraavia asioita huomioitavaksi: – Pääkaupunkilisää korotettava 10 prosenttiin – Koko Uusimaa liitettävä pääkaupunkilisän piiriin – Paikkakuntien kalleusluokkien jaottelussa on huomioitava myös muiden kasvukeskusten elinkustannustaso Edellytämme liiton ottavan nämä muutostarpeet huomioon seuraavalla työehtosopimuskierroksella. Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisen aloitteen 4 vastauksella. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 25 Aloite 28 Eläkeläisten jäsenten huomioiminen Liiton tulee tulevaisuudessa huomioida tavoitteissaan myös eläkeläisten toimeentulosta huolehtiminen. Elintarviketyöntekijöiden ikärakenteesta johtuen myös jatkossa liiton jäsenistä merkittävä osa tulee olemaan eläkeläisiä. Liiton tulee käyttää voimavarojaan ikääntyvien jäsenten yhteiskunnallisten etujen huomioimiseen, jotta jäsenyyden säilyttämisellä koetaan olevan merkitystä. Tämän tavoitteen tulee olla näkyvästi esillä liiton toiminnassa eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Liiton tulee myös edistää aktiivisten eläkeläisten toimintaedellytyksiä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Jo nyt on havaittavissa huolestuttavaa kehitystä työpaikoilla ikääntyvien jäsenten pohtiessa liittoon kuulumisen merkitystä viimeisen työvuosien osalta. Reagointi tähän tilanteeseen mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä. Entisten jäsenten säilyttämistä ei saa unohtaa uusien jäsenten hankintaan keskittymällä. Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Ammattiliiton tärkein tehtävä on alan työntekijöiden palkka- ja muista työehdoista neuvotteleminen ja työntekijöiden oikeuksien puolustaminen. SEL:n jäsenille edunvalvonnassa tärkeää on myös se, että lakisääteistä eläkeikää ei lainsäädännöllä nosteta. Oikeus jäädä eläkkeelle terveenä ja niin, että ansaituista eläkevuosista voi nauttia kuuluu asioihin, joita ammattiliiton tulee edunvalvonnassaan ajaa. SEL:n vapaajäsenyyden saavuttaneet jäsenet ovat jäseneduiltaan ja -oikeuksiltaan tasavertaisessa asemassa työikäisten jäsenten kanssa, näin tulee olla jatkossakin. Aloite 29 Muutos vuosilomalakiin Esitämme muutosta vuosilomalakiin kohtiin 1. Yleiset säännökset 4 § Määritelmät 2) lomakausi ja 3) arkipäivät sekä lisäystä kohtaan 2) lomakausi. Muutos kohtaan lomakausi Laissa todetaan lomakauden olevan 2. toukokuuta – 30. syyskuuta nämä päivät mukaan luettuina. Tämä mahdollistaa työnantajalle työntekijöiden kesäloman sijoittamisen niin aikaiseen vaiheeseen kalenterivuotta, että käytännössä työntekijät tulevat pitäneeksi kaikki lomansa kalenterivuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Esitämme lomakauden alkamisajankohdan myöhentämistä siten, että toukokuu pois suljetaan lomakausimäärittelystä. 26 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Muutos kohtaan arkipäivät Laissa todetaan arkipäivien olevan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita sekä erikseen mainittuja muita päiviä (esim. kirkolliset juhlapäivät). Lauantaita listaus ei kuitenkaan sisällä, vaikka käytännön elämässä niin työpaikat kuin koulutkin mukaan luettuina, lauantaina ei ole laskettu arkipäiviksi poislaskettavien päivien listaukseen. Esitämme lainkirjaimen saattamista vastaamaan nykyajan käytäntöjä lisäämällä lauantain arkipäiviksi poislaskettavien päivien listaukseen. Lisäys kohtaan lomakausi Edellä esitettyjen muutoksen valossa sekä huomioiden lain kohta 2. Vuosiloman pituus 5 § Vuosiloman ansainta. Esitämme viiden (5) tällä hetkellä yleisesti lomapäiviksi laskettavien lauantaipäivien antamista erillisenä lomana. Tämä erillinen loma tulisi olla ns. syysloma, jonka antamisajankohta noudattaisi koulujen vastaavaa käytäntöä. Edellytämme edustajakokouksen käsittelevän tätä lakimuutosehdotusta ja vievän sen eteenpäin eduskunnan käsiteltäväksi. Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisten aloitteiden 8 ja 9 vastauksilla. Aloite 30 Muutos työehtosopimukseen Esitämme muutosta Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisiin työehtosopimuksiin kohtaan Paikallinen poissaolo, hautajaiset. Edellä mainitussa kohdassa listataan työntekijän läheisinä omaisina pidettäviä henkilöitä. Listauksen alussa asetetaan samanarvoiseksi työntekijän puoliso, olkoon tämä avio- tai avopuoliso (samassa taloudessa vakinaisesti asunut). Kuitenkin listauksen loppupuolelta puuttuu maininta avopuolison (samassa taloudessa vakinaisesti asunut) vanhemmista ja isovanhemmista. Lisäksi listauksesta puuttuu maininta avopuolison (samassa taloudessa vakinaisesti asunut) lapsista, lapsenlapsista sekä ottolapsista. Esitämme sopimustekstin tarkentamista vastaamaan nykyaikaa monenlaisine perhemalleineen sekä samalla poistamaan puolisoiden (avio/avo) vallitsevan eriarvoisen kohtelun tältä osin. Edellytämme edustajakokouksen käsittelevän tätä muutosehdotusta ja vievän sen eteenpäin seuraavalla työehtosopimuskaudella. Fazerilan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 135 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 27 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Perheet ovat erilaisia ja liiton tavoitteena on, että se on huomioitu työehtosopimuksissa. Vuonna 2007 työehtosopimukseen lisättiin listaukseen puolison isovanhemmat. Tasa-arvoa avio- ja avoliittojen sekä puolisoiden välillä on edistettävä seuraavilla työehtosopimusneuvottelukierroksilla. Aloite 31 Työeläkejärjestelmään palautetaan 60 prosentin tavoitetaso Aikoinaan suomalaista työeläkejärjestelmää rakennettaessa luotiin eläkkeisiin 60 prosentin tavoitetaso, joka saavutettiinkin. Viimeisin eläkeuudistus kuitenkin söi tämän mahdollisuuden tulevilta eläkeläisiltä. Eläkeuudistukseen sisällytetty elinaikakerroin pienentää tulevia eläkkeitä niin, että 60 prosentin tavoittaminen ei enää jatkossa ole mahdollista. Vaadimme, että työeläkejärjestelmään palautetaan 60 prosentin tavoitetaso. Muuten Suomeen muodostuu suuri köyhien eläkeläisten luokka. Elinaikakertoimesta tulee yksinkertaisesti luopua. Suomen Elintarviketyöläisten liiton tulee kaikella arvovallallaan vaikuttaa siihen, että SAK kolmikantaneuvotteluissa saavuttaa tämän tavoitteen. Elintarviketyöläisten Etelä-Suomen aluejärjestö ry Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Elinaikakerroin vaikutti eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ja se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen. Mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Eläketurvakeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 1948 syntyneillä elinaikakertoimen vaikutus kuukausieläkkeeseen on vajaa prosentti ja 1958 syntyneellä tämänhetkisen arvion mukaan noin kuusi prosenttia. Eläkkeensaajan koko vanhuuseläkeaikana saama eläkkeen yhteismäärä pysyy kuitenkin samana, jos hän elää elinajanodotteen mukaiseen ikään. Elinaikakertoimen vaikutukset eläkeläisten toimeentuloon on selvitettävä ja tarvittaessa elinaikakertoimesta on luovuttava. Aloite 32 Kotimaisuus elintarvikkeissa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toiminnassa on otettu vahvasti kantaa kotimaisen elintarvikkeen puolesta. Kampanjaa on käyty esimerkiksi kotimaiseksi pestyjen elintarvikkeiden tunnistamiseksi. Seuraavaksi tietoa pitää suunnata laajemmin kuluttajille. Yhteistyötä kuluttajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kansa tulee aktiivisesti lisätä. Kauppojen omien tuotteiden osalta liiton vaatimuksena tulee olla tuotteen valmistusmaan näkyvä merkintä. Kauppojen keskusliikkeet eivät saa hämätä kuluttajaa kotimaiseksi miellettyjen tuotemerkkien taakse piiloutumalla. 28 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Ulospäin suuntautuvan toiminnan lisäksi liiton tulee muistaa oma kantansa kotimaisuuteen myös sisäisessä toiminnassaan. Esimerkiksi liiton järjestämissä tapahtumissa ja kokoustoiminnassa ruoka- ja juomatarjoilut täytyy valita kotimaisuusperiaatetta noudattaen. Tämän saman periaatteen noudattaminen täytyy mahdollistaa myös liiton tukemassa alueellisessa toiminnassa. Elintarviketyöläisten Etelä-Suomen aluejärjestö ry Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisen aloitteen 11 vastauksella. Aloite 33 Edustajakokous velvoittaa liittohallitusta tukemaan taloudellisesti vuosittain ylimääräisellä toiminta-avustuksella niitä ammattiosastoja joiden järjestäytymisalueen työpaikkarakenne on pienivaltaista ja etäisyydet pitkät. Ammattiosaston saama jäsenmaksupalaute on vähäinen ja taloudelliset mahdollisuudet mitättömät. Esimerkiksi ammattiosastomme työpaikkojen etäisyydet on yli 300 kilometriä. Kun liittohallitus myöntää ylimääräistä tukea edellyttää edustajakokous avustusta saavan ammattiosaston tekevän käyttöselvityksen liiton talousosastolle. Liittohallitus voi evätä ylimääräisen tuen, mikäli osasto ei ole sitä järjestötoimintaan käyttänyt. Perusteluina esitämme mm. Jos ammattiosastomme jäsenet osallistuisivat liiton järjestämiin tilaisuuksiin, vaikkapa myöntämällä avustuksia matkakustannuksiin menisi ammattiosaston saama jäsenmaksupalaute yhteen talvi- tai kesäpäiville osallistumiseen. Rovaniemen Elintarviketyöläisten ammattiosasto 114 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Ammattiosastot eri puolilla Suomea ovat keskenään erilaisessa asemassa kokonsa ja maantieteellisten etäisyyksien takia. Kiistatta Itä- ja Pohjois-Suomessa välimatkat ovat usein pidemmät. Myös alamme isoimmat työpaikat ovat keskittyneet tietyille paikkakunnille. SEL:n toiminnan perusperiaatteisiin on aina kuulunut vahvan perus- ja aluetason ammattiyhdistystoiminnan tukeminen, josta yhtenä osoituksena on liiton kattava aluetoimistojen verkosto. Kuluneella edustajakokouskaudella on nostettu aluejärjestöille maksettavia avustuksia siten, että liitto maksaa suoraan aluejärjestöjen kokouskulut. Tätä kautta kompensoidaan pitkiä välimatkoja. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 29 Aloite 34 Alueelliset luottamusmies- ja työsuojelukoulutukset On paljon henkilöitä, jotka eivät ole käynyt ko. koulutuksissa. Ehdotamme, että sovittaisiin ETL:n kanssa koulutuksista, jotka käytäisiin alueella tyyliin, että illaksi pääsisi kotiin. Työnantaja maksaisi samalla tavalla kuin Kiljavan kursseista. Kurssit olisi kestoltaan niin kuin Kiljava opistollakin. Turun Elintarviketyöntekijät 144 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisen aloitteen 24 vastauksella. Aloite 35 Nuorisojaosto viralliseksi Nuoriso on tärkeä asia tulevaisuudessa. Ehdotamme, että nuorisojaosto tulisi viralliseksi liiton elimeksi. Turun Elintarviketyöntekijät 144 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisen aloitteen 22 vastauksella. Aloite 36 Jäsenien muistaminen Tällä hetkellä on 25-vuotisjäsenloma. Ehdotamme, että tehtäisiin jonkinlainen välivuosi 15vuotisloma. Loma voisi olla jokin typistetty tai alennettu matka esim. kylpylävuorokausi tai risteily. On kuitenkin tärkeää, että vanhoja jäseniä ei kokonaan unohdeta. Turun Elintarviketyöntekijät 144 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liitto palkitsee pitkäaikaisesta jäsenyydestä jäsenlomalla. Pitkäaikaiseksi jäsenyydeksi on katsottu 25 vuoden jäsenyys. Aika on sama kuin vapaajäsenoikeuteen eläköityessä vaadittu jäsenaika. Aloitteessa on ehdotettu, että tämän lisäksi jäseniä palkittaisiin myös 15 vuoden jäsenyysajan tultua täyteen. Liitto suosittelee, että ammattiosastot voivat harkintansa mukaan palkita jäseniään pitkäaikaisesta jäsenyydestä. 30 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloitteet ja vastausesitykset koskien sääntöjä Ammattiosastojen aloitteet edustajakokoukselle koskien sääntöjä ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi aloitteisiin Osaston numero, aloitteen keskeinen sisältö ja vastausesitys 1. 001, Helsinki Liiton toimintaa koskevat tiedonannot julkaistaan myös verkossa. Vastaus Aloitteessa esiin nostettu verkossa tiedottamisen tehostaminen on tärkeä asia. Verkkotiedottamista on pyritty jatkuvasti kehittämään ja lisäämään uusia sähköisen tiedottamisen muotoja. Liiton verkkosivuille on tehty perusteellinen uudistus muutaman vuoden välein. Samalla on pyritty ottamaan käyttöön uusia palveluita, viimeisimpänä jäsenille tarkoitettu sähköinen uutiskirje. Verkkosivut ovat yleensä luonteeltaan sen kaltaiset, että säännöissä edellytettyjen tiedotteiden julkaisuvelvoitetta on vaikea kirjata sääntöihin, koska samalla pitäisi pystyä määrittelemään millainen tiedotteen sijainti tai näkyvyys on. Myös sitä onko tiedonanto ollut säädetyssä ajassa näkyvillä, on jäsenten jälkikäteen vaikea todentaa. Liittohallituksen on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että kaikki jäseniä ja liiton toimintaa koskeva oleellinen tieto on aina saatavissa liiton verkkosivuilla. Edellytystä ei kuitenkaan tule kirjata sääntöihin. 2. 001, Helsinki Edustajakokouksen työjärjestys toimitetaan neljä viikkoa ennen kokousta (nykyisin kaksi viikkoa). Vastaus Kutsu edustajakokoukseen, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat, tulee sääntöjen mukaan postittaa ammattiosastoille ja aluejärjestöille viisi kuukautta ennen kokousta. Ammattiosastoilla on oikeus esittää asioita edustajakokouksen käsiteltäväksi kolme kuukautta ennen kokousta. Näihin esityksiin liittohallituksen on valmisteltava vastaukset. Aloitteessa on esitetty työjärjestyksen toimittamisen aikaistamista. Nykyisessä käytännössä työjärjestyksen yhteydessä toimitetaan myös työjärjestykseen liittyvien asioiden esittely ja liittohallituksen valmistamat vastaukset ammattiosastojen esityksiin. Työjärjestyksen toimittamisen aikaistaminen johtaisi siihen, että joko työjärjestyksen yhteydessä ei pystyttäisi toimittamaan liittohallituksen valmistelemia vastauksia tai sitten ammattiosastojen aloitteiden viimeistä jättämisaikaa pitäisi aikaistaa. Asioiden avoimella käsittelyllä pystytään käytännössä takaamaan se, että kokoukseen valitut edustaja ovat selvillä jo etukäteen siitä millaisia esityksiä kokoukseen valmistellaan tai on valmisteltu. Näistä syistä johtuen nykyinen säännöissä mainittu kahden viikon aikaraja on perusteltu. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 31 3. 001, Helsinki Liittohallitus lähettää ennen edustajakokousaloitteiden määräajan täyttymistä muistutuksen ammattiosastoille. Vastaus Kutsu edustajakokoukseen, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat, tulee sääntöjen mukaan postittaa ammattiosastoille ja aluejärjestöille viisi kuukautta ennen kokousta. Liittohallituksen julkaisemassa kokouskutsussa kerrotaan mm., että kokouksessa käsitellään ammattiosastojen toimittamat esitykset. Tämän lisäksi sääntöjen mukaan edustajakokouksen ja vaalien ajankohdasta riippuen parin kolmen kuukauden kuluttua kokouskutsusta ammattiosastoille tulee toimittaa tiedot kokousedustajien asettamisesta ehdolle. Sääntöjen määräysten lisäksi liittohallituksen on syytä huolehtia siitä, että liiton normaalissa tiedotuksessa (Elintae-lehti, sähköinen tiedottaminen, työpaikkojen ja ammattiosastojen kiertokirjeet) muistutetaan edustajakokoukseen valmistautumisen määräajoista. Säännöissä edellytettäviä määräaikoja ei ole syytä lisätä. Liittohallituksen on kuitenkin huolehdittava siitä, että sääntöjen edellyttämien vähimmäisvaatimusten lisäksi ammattiosastoja ja jäseniä aktivoidaan edustajakokousvalmisteluihin. 4. 001, Helsinki Vaaliliittojen enimmäisehdokasmäärän kasvattaminen. 001, Helsinki Ammattiosastojen valitsijayhdistysten perustamiseen tarvittavien jäsenmäärien pienentäminen. 001, Helsinki Edustajakokousedustajien määrän määräytymisperusteen muuttaminen yksi alkavaa 300 jäsentä kohti (nykyisin 400). 010, Helsinki Vaaliliittojen enimmäisehdokasmäärän kasvattaminen. Vastaus Aloitteissa kiinnitetään huolta jäsendemokratian toteutumiseen, mikä on erittäin tärkeä asia. Nykyisten sääntöjen mukaan edustajakokoukseen valitaan 97 edustajaa edustamaan n. 36 000 jäsentä. Edustajakokouksen valittavien määräytymisperusteita muutettiin 90-luvulla. Jäsendemokratian toteutumiseen edustajakokouksen edustuksen osalta vaikuttaa kolme asiaa: edustajakokoukseen valittavien edustajien määrä, edustajakokoukseen ehdolla olevien ehdokkaiden määrä ja jäsenmäärä jota tarvitaan ehdokkaiden asettamiseen. Työpaikkarakenne on muuttunut 90-luvulta huomattavasti. Keskittyminen ja toisaalta työpaikkojen pirstoutuminen pienempiin yrityksiin on johtanut siihen, että on syytä tehdä muutoksia sääntöihin. Voidaan nähdä, että nykyisten sääntöjen mukainen edustajamäärän määräytyminen on perusteltu, eikä ole syytä kasvattaa itse kokousedustajien määrää. Tällöin olisi syytä muuttaa ehdokkaiden enimmäismäärää vastaamaan muuttunutta työpaikkarakennetta. 32 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Muuttamalla liiton vaalijärjestyksessä 5 § 2 ammattiosastoilta edellytetty 300 jäsenen määrä ehdokasasettelussa 200 jäseneen ja vaalijärjestyksen kohdassa 6 § 3 todettu vaaliliiton enimmäisehdokasmäärä kahdesta kolmeen valittavien ehdokkaiden määrästä, muutettaisiin tilannetta vastaamaan tapahtuneita muutoksia. Muutoksilla edustajakokouksen koko säilyisi nykyisen tilanteen mukaisena, mutta mahdollistaisi paremmin pienten työpaikkojen ehdokkaiden ehdolle asettamisen sekä helpottaisi heidän asettamistaan ehdokkaaksi. 5. 015, Mikkeli 072, Riihimäki Vapaajäsenten äänioikeuden poistaminen edustajakokousvaaleissa. Vastaus Aloitteissa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan: työehtosopimuksista tulee päättää vain jäsenten, joita työehtosopimukset koskevat. Ammattiosastoilta on jäänyt huomaamatta, että tätä koskevat määräykset sisältyvät jo nykyisiin liiton sääntöihin. Liiton hallintoelimissä, jotka päättävät työehtosopimusneuvotteluista ja sopimusten hyväksymisestä ei voi olla jäsenenä sellaisia jäseniä, jotka eivät ole työelämässä. Myöskään vapaajäsenet eivät voi osallistua työehtosopimusta koskevaan jäsenäänestykseen. Sääntöjen 9 § sanoo, että liittovaltuuston jäsenen on erottava, jos hän siirtyy pois työelämästä ja 10 § sanoo, että pysyvän eläkepäätöksen saaneen on erottava liittohallituksen jäsenyydestä. Edelleen jos neuvottelutulos päätetään alistaa jäsenäänestykseen, 16 § sanoo, että äänestykseen saavat osallistua ne ammattiosastojen jäsenet, joita asia koskee. Ammattiosasto 015 haluaa aloitteessaan myös säilyttää kaikki muut jäsenoikeudet eläkeläisjäsenillä, poistaen äänioikeuden ja oikeuden ehdokkuuteen liittovaaleissa. Käytännössä tämä ei ole mahdollista. Jos vapaajäsenien äänioikeus poistettaisiin, silloin yksinomaan muut jäsenet päättäisivät tulevaisuudessa vapaajäsenten oikeuksista. Näin muiden jäsenoikeuksien turvaaminen ei välttämättä toteutuisi vaikka ammattiosasto sitä aloitteessaan haluaa. Poistamalla vapaajäsenten oikeuksia, esiin nousisi kysymys siitä, miten muut lepäävillä jäsenoikeuksilla olevat jäsenet ovat päätösvaltaisia, mutta vapaajäsenet eivät ole. Tältä osin nykyiset säännöt palvelevat liiton jäseniä hyvin. 6. 015, Mikkeli 094, Salo Uurnavaalimahdollisuuden poistaminen edustajakokousvaaleista Vastaus Vaaleissa yleensä pyritään siihen, että mahdollisimman moni äänioikeutettu sanoisi mielipiteensä. SEL:n vaaleissa vuonna 2007 joka kuudes äänensä antanut käytti äänioikeuttaan ammattiosastonsa järjestämässä uurnavaalissa. Voidaan perustellusti olettaa, että ammattiosastojen yleisissä äänestystilaisuuksissa ja etenkin työpaikkojen äänestystilaisuuksissa äänestäneet olisivat nimenomaan valinneet sen vaihtoehdoksi postivaalille, vaan äänestävät uurnavaalissa, koska työpaikalla siihen vielä postivaalin jälkeen kannustetaan. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 33 Tällä perusteella uurnavaalit alentavat jäsenten äänestämiskynnystä ja kasvattavat niiden jäsenten osuutta, jotka sanovat mielipiteensä liiton tulevasta toiminnasta. Vuoden 2012 vaaleissa on valittu käyttöön sääntöjen mahdollistamat molemmat äänestystavat. Näin ammattiosastot ovat voineet valita kannustavatko ne jäseniään käyttämään äänioikeuttaan postivaalissa vai järjestävätkö he jäsenilleen myös uurnavaalin. Tuntuisi kovin oudolta rajoittaa jäsenten äänestysmahdollisuuksia. Jäsenten osallistumismahdollisuuksien kannalta sääntömuutosehdotus ei ole perusteltu. Sen sijaan on syytä lisätä vielä äänestysmahdollisuuksiin kolmas vaihtoehto: sähköinen äänestäminen. 7. 015, Mikkeli Postivaalien ääntenlaskennan ulkoistaminen ulkopuoliselle yritykselle Vastaus Liiton vaalijärjestyksen mukaan äänestyslippujen saavuttua keskusvaalilautakunnalle ryhdytään ääntenlaskentaan. Keskusvaalilautakunnan muodostavat käytännössä valtakunnallisten vaaliliittojen edustajat. Tämä takaa, että vaalien eri ryhmittymillä on mahdollisuus varmistua ääntenlaskusta ja sen sujumisesta. Sääntöihin kirjattu mahdollisuus ulkoistaa vaalien järjestäminen jollekin yritykselle tuntuu varsin vieraalta. Ääritapauksissa voidaan nähdä, että yksityisillä yrityksillä saattaisi olla intressejä ammattiliittojen vaalien suhteen. Suomessa ei ole myöskään viranomaista, joka toteuttaisi tilauksesta yhdistysten vaaleja. Monet yhdistykset ovat käyttäneet Postia postivaalien äänestysmateriaalin lähettämisessä, vastaanottamisessa sekä joissakin tapauksissa myös palautuneiden postivaaliäänten laskemisessa. Nykyisin aiemman Postin, sittemmin Itellan, toiminnot on ulkoistettu, eikä tällaista viranomaisluonteista palvelua ole tarjolla. Edelleen eri vaalitapojen toteuttamisessa liitto luonnollisesti käyttää yhteystyökumppaneita. Postivaalien kirjeet lähettää yhteistyökumppani, ja jos sääntöihin otetaan mahdollisuus sähköiseen äänestykseen, sähköisen äänestyksen luonti toteutetaan yhteistyökumppanin toimesta jne. Itse ääntenlaskua ja vaalin oikeellisuutta koskevaa päätöksentekoa ei ole syytä antaa yksityisen yrityksen tehtäväksi. Sääntöihin kirjattuna ammattiosaston ääntenlaskennan ulkoistamismahdollisuus antaisi liittohallitukselle mahdollisuuden ostaa palvelun haluamaltaan yritykseltä. Tämä aiheuttaisi monia ongelmallisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi sen, päättäisikö yritys myös epäselvien äänten hyväksymisestä / hylkäämisestä tai uurnavaalien osalta siitä onko vaali sujunut sääntöjen mukaan. Sääntöihin ei tule lisätä sitä, että jokin yksityinen yritys suorittaisi ääntenlaskennan. 34 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 8. 015, Mikkeli Kaikille jäsenille matkavakuutus. Liiton kalenteri kaikille sitä haluaville jäsenille. Vastaus Ammattiosaston aloitteissaan esittämät asiat ovat sen luonteisia, etteivät ne varsinaisesti ole liiton sääntöihin kirjattavia asioita. Toki ne voidaan myös kirjata sääntöihin. Liiton kalenteri kalenterivuodelle 2005 on toimitettu kaikille jäsenille liiton satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Normaalisti kalenteri on toimitettu kaikille liiton tehtävissä toimiville (hallinto, luottamus- ja työsuojelutehtävissä toimivat) sekä niille ammattiosaston jäsenille, joille ammattiosasto on kustantanut kalenterin. Keskustelua kalenterin toimittamisesta on liittohallituksessa käyty lähes joka kerta tulevan vuoden talousarviota valmisteltaessa. Liittohallitus päätti, että vuodelle 2012 kalenteri toimitetaan kaikille jäsenille. Vuoden 2012 kalenterin toimittamisen jälkeen pyydettiin jäseniltä palautetta, jotta voitaisiin arvioida, moniko todellisuudessa haluaa perinteisen kalenterin. 2012 kalenteri toimitettiin Elintakeen yhteydessä. On edullisempaa toimittaa kalenteri kaikille jäsenille, kuin esimerkiksi toiveiden mukaan kolmannekselle jäsenistä. On liiton hallinnon vuosittain päätettävissä, jos kalenteri halutaan toimittaa kaikille jäsenille. Normaalisti ei ole päätetty kaikille jäsenille tehtävästä jakelusta. Liiton kaikki jäsenet ovat vakuutettuina kaikissa liiton tapahtumissa. Liitolla ei ole ollut kaikille jäsenille otettua kollektiivista matkavakuutusta, joka koskisi vapaa-aikaa. Vuonna 2011 on ensimmäisen kerran työpaikkojen luottamustehtävissä toimiville otettu matkavakuutus. Vakuutusasia on liiton hallinnon arvioitava päätettäessä jäseneduista ja talousarviosta. 9. 015, Mikkeli 052, Seinäjoki Sähköinen äänestäminen mahdolliseksi edustajakokousvaaleissa ja jäsenäänestyksissä. Vastaus Mahdollisimman monen jäsenen mielipiteen kuuleminen liiton äänestyksissä on tärkeää. Nykyisin edustajakokousedustajia valittaessa voidaan valita käytetäänkö postivaalia vai uurnavaalia vai molempia yhdessä. Mahdollisimman suuren äänestysaktiivisuuden takaamiseksi on käytetty molempia mahdollisia vaalitapoja. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 35 Nykyinen yhdistyslaki mahdollistaa myös sähköisen äänestämisen. Äänestysaktiivisuuden takaamiseksi myös sähköinen äänestys on syytä kirjata vaalijärjestykseen. Toisin kuin edustajakokousvaaleissa liiton neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä tai jäsenäänestyksessä työehtosopimuksesta äänestystapaa ei ole rajattu, joten sähköinen äänestäminen on jo nykyisten sääntöjen puitteissa mahdollista. 10. 094, Salo Vapaajäsenyyden myöntäminen 15 vuoden ammattiliittojäsenyyden, joista viisi viimeistä vuotta SEL:n jäsenenä, jälkeen (nykyisin 25 vuotta, joista viisi viimeistä SEL:n jäsenenä). Vastaus Pidämme itsestään selvänä, että työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Tämä on sekä työntekijöiden henkilökohtainen etu että muiden ammattiliittoon kuuluvien etu. Hyvä järjestäytymisaste antaa ammattiliiton jäsenille neuvotteluvoimaa päätettäessä työehdoista. Yli 25 vuoden työuraa ei voida pitää mitenkään erityisen pitkänä. Jos jäsen on kuulunut edes kohtuullisen suuren osan työurastaan ammattiliittoon, hän saa nykyiset vapaajäsenoikeuteen edellytetyt jäsenvuodet täyteen. Tältä osin ei ole syytä muuttaa sääntöjä. 11. 072, Riihimäki Kolmen aluetoimiston lopettaminen. Vastaus Liitolla on kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto. Seitsemän aluetoimistoa palvelee jäseniä sekä työehtoasioissa että työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Alueellinen toiminta on erityisen tärkeää erityisesti nyt kun yritysrakenteessa tapahtuu sekä keskittymistä että muutoksia yhä pienempiin yrityksiin. Taloudellisessa vertailussa näyttää päinvastoin siltä, että paikalliset aluetoimistot pystyvät palvelemaan jäseniä pienemmin kokonaiskustannuksin kuin jos kaikki toiminta keskitettäisiin Helsinkiin. Ei ole perusteltua lakkauttaa aluetoimistoja ja heikentää jäsenpalvelua ja työttömyysturvaneuvontaa. Lisäksi edustajakokoukselle tehtiin kolme sääntömuutosluonteista ehdotusta, jotka koskivat Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan hallintoa. Aloitteet on toimitettu tiedoksi työttömyyskassan hallitukselle. 36 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Toimintaohjelma vuosille 2012–2017 Kunnon työehdot maistuvat paremmalta Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry edustaa leipomo-, lihanjalostus-, maidonjalostus- ja teollisuus- sekä virvoitusjuoma- että panimoalan työntekijöitä. 1 2 SEL neuvottelee jäsenistölleen hyvän elämän turvaavat, yleissitovat työehtosopimukset ja huolehtii niiden noudattamisesta työpaikoilla. SEL huolehtii, että elintarvikealan työntekijät tekevät töitä kunnon työehdoilla. 3 4 5 SEL kouluttaa ja tukee luottamushenkilöitä, jotka muodostavat kattavan verkoston alan työpaikoille. Jokainen SEL:n jäsen on oikeutettu saamaan liitolta tukea ja apua työelämässä. 6 7 SEL on rohkea tekijä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toiminnassa. Liiton työtä ohjaavat pyrkimys tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. SEL on yhteistyökykyinen ja avoin kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö osallistuu aktiivisesti liiton toimintaan. 8 9 10 Toimintaympäristö ja elinkeinopolitiikka Ruoka jakaa ja yhdistää Ruoka puhuttaa ja koskettaa päivittäin yli seitsemää miljardia ihmistä. Ruokapulaa ei ole pystytty ratkaisemaan ja alkutuotannon tehostamisesta huolimatta yhä useampi maailman ihmisistä näkee nälkää. Samanaikaisesti maailman varakkain osa väestöstä on kiinnostuneempi kuin koskaan ruuan puhtaudesta, terveellisyydestä ja alkuperästä. Tehotuotannon kritiikin ja luomutuotannon kasvu kulkevat rinnakkain keskustelussa kestävästä kehityksestä. 11 12 13 14 15 16 Suomi ei voi kilpailla alkutuotannon määrällä vaan laadulla. Suomalainen elintarviketeollisuus löytää vahvan aseman kansainvälisillä markkinoilla tarjoamalla niille pitkälle jalostettuja ja innovatiivisia elintarvikkeita. Elintarviketeollisuuden on osattava hyödyntää Suomen mainetta puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana. 17 18 19 20 Kotimaisilla markkinoilla ulkomailta tuotetut elintarvikkeet lisäävät kilpailua, jossa pärjätään vahvistamalla ruokamerkkien kotimaisuusastetta, korostamalla alkuperän merkitystä ja huolehtimalla elintarviketuotantomme korkeasta laadusta. Koveneva kilpailu niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla vaatii elintarviketeollisuudelta lisäpanostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. 21 22 23 24 Kansainvälinen kehitys näkyy myös kotimaisilla markkinoilla. Suomalaisissa kuluttajissa on kasvamassa kaksi ääripäätä. Toisaalla on kuluttajaryhmä, joka on valmis maksamaan yhä enemmän ruuasta, joka täyttää kuluttajan korkeat vaatimukset eettisyydestä ja terveellisyydestä. Toisaalla on kuluttajat, joiden toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet ja vaatimuksista ruualle ollaan valmiita tinkimään, jos ruokaa saadaan halvalla. 25 26 27 28 29 Elintarviketeollisuus tulee tuottamaan ruokaa yhä enemmän selkeästi jakaantuneille kuluttajaryhmille. Samalla ruokatottumusten eriytyminen lisää myös terveyseroja kahden eri kuluttajaryhmän välillä. 30 31 32 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 37 33 34 35 36 37 Osa elintarviketeollisuudesta keskittyy tuottamaan suuria määriä kohtuuhintaista ruokaa keskittämällä toimintaansa yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Toiminnan keskittäminen tarkoittaa tuotantoyksiköiden vähennyksiä ja työpaikkojen siirtymistä Suomen sisällä. Elintarviketeollisuus siirtää tulevaisuudessa tuotantoaan edelleen ulkomaille uusien kuluttajaryhmien lähelle, mikä vähentää jonkin verran työpaikkoja Suomessa. 38 39 40 41 Samanaikaisesti Suomeen nousee kuitenkin pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, joiden merkitys paikallisina työllistäjinä on suuri. Ruuantekijöiden määrä ei tule tulevaisuudessa enää merkittävissä määrin vähenemään, mutta uudet työpaikat sijaitsevat aiempaa pienemmissä yrityksissä eri puolilla Suomea. Yhteiskunnallinen toiminta 42 Liitto vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa 43 SEL on vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Liitto on valmis tekemään yhteistyötä niiden tahojen 44 kanssa, jotka jakavat liiton tavoitteet ja arvot. 45 46 47 48 Ammattiyhdistysliike on yksi vanhimmista yhä toimivista kansanliikkeistä, jonka saavutuksista liikkeen nykyisten jäsenten on syytä tuntea ylpeyttä. Ammattiliitot ovat Suomessa osallistuneet aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Nopea reagointi paikallisiin sekä kansallisiin kysymyksiin on yhä osa SEL:n toimintaa. 49 SEL on vahva jäsenistönsä edunvalvoja ja toimii myös aktiivisesti parantaakseen palkansaajien 50 elämänlaatua ja tulevaisuuden elinehtoja. SEL puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja 51 sen saavutuksia. 52 53 54 55 SEL on mukana kehittämässä Suomea tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi yhteisöksi, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on hyvä elää riippumatta iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, terveydentilastaan, vammaisuudestaan tai sukupuolisesta suuntautumisestaan. 56 SEL:n kansainvälisessä toiminnassa solidaarisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus ovat 57 keskeisiä toimintaperiaatteita. SEL etsii niin Suomesta kuin ulkomailta aktiivisesti yhteistyö58 kumppaneita, jotka jakavat liiton tavoitteet. 59 60 61 62 63 Yhteistyökumppanit muuttuvassa järjestelmässä Työmarkkinajärjestelmän liittorakenteissa eletään muutosten vuosia. Ammattiliittojen ja niiden keskusjärjestöjen fuusioita tullaan näkemään tulevalla edustajakokouskaudella. Elintarvikealan työnantajajärjestö on jo jakaantunut maidonjalostusalalla, ja hajaantuminen voi jatkua myös tulevina vuosina. 64 65 66 67 SEL tulee säilymään yhtenäisenä ja itsenäisenä liittona. Elintarviketeollisuus poikkeaa muista teollisuuden aloista merkittävästi, joka näkyy myös pohjoismaisissa liittorakenteissa. Pohjoismaisissa liittofuusioissa elintarviketyöntekijöitä edustavat teollisuusliitot ovat säilyttäneet itsenäisyytensä. 38 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Työmarkkinajärjestelmässä SEL:n yhteistyökumppanit löytyvät niin toisista teollisuusliitoista kuin toimihenkilöjärjestöistä. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan Teollisuuden Palkansaajissa (TP) ja SEL on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitto. 68 69 70 Elintarviketeollisuus tarvitsee rinnalleen toimivaa kotimaista maataloustuotantoa ja maatalous tarvitsee säilyäkseen jalostavaa kotimaista teollisuutta. SEL tekee yhteistyötä tuottajajärjestöjen kanssa varmistaakseen kotimaisen ruuantuotannon jatkossakin. 71 72 73 SEL:n tavoitteena on varmistaa, että niin maataloustuottajat, elintarviketeollisuus kuin kauppakin saavat oman oikeudenmukaisen osuutensa ketjun tuloksesta. Yksikään elintarvikeketjun osasta ei saa päästä määräävään asemaan. 74 75 76 SEL:n kansainvälinen työ SEL:n kansainvälistä yhteistyötä ohjaavat tasa-arvon ja solidaarisuuden ihanteet. Korkea järjestäytymisaste ja voimakkaat ammattiliitot ovat osaltaan mahdollistaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan mallin. Kansainväliset pääomavirtojen liikkeet ja työvoiman siirtyminen maasta toiseen kasvattavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä. 77 78 79 80 81 SEL toimii yhteistyössä pohjoismaisten ammattiliittojen kanssa ehkäistäkseen yhteiskunnallista syrjäytymistä ja eriarvoistumista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitto toimii aktiivisesti EFFAT:ssa ja IUF:ssa sekä tukee kansainvälisiä tuki- ja solidaarisuushankkeita. 82 83 84 Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat lähialueilla ja Itämeren ympäristössä. SEL tukee kansallisten neuvottelujärjestelmien kehittymistä ja liittorakenteiden vahvistumista. 85 86 Jäsentoiminta SEL:n jäsenet tasa-arvoiseen asemaan SEL:n edustajat työpaikoilla ja ammattiosastoissa sekä liiton työntekijät toimivat aktiivisesti varmistaakseen, että jokaisella elintarvikealan työntekijällä on tietoa alan ammattiliitosta, mahdollisuus liittyä sen jäseneksi sekä saada liitolta apua työelämän ongelmatilanteissa. 87 88 89 90 Ay-liikkeen on pysyttävä mukana ajanvirrassa ja sen on päivitettävä toimintamallejaan. SEL etsii uusia tapoja aktivoida jäsenistöään ja uusia toimintamuotoja yhdessä liiton aktiivien kanssa. Ammattiosastojen ja aktiivien verkostoitumista vahvistetaan. Elintarviketeollisuudessa jatkuva rakennemuutos vaikuttaa SEL:n toimintaan alan yksiköiden jakaantuessa suuriin, keskisuuriin ja pieniin yksiköihin. Yhä useampi luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu toimii pienellä työpaikalla. Kasvava joukko liiton jäseniä ei saa turvakseen työpaikkansa luottamushenkilöitä työskennellessään pienessä yrityksessä kenties ainoana työntekijänä. Elintarvikealan uudet työpaikat syntyvät yhä useammin yrityksiin, joissa ei usein ole järjestäytymisen kulttuuria. Liittyminen liittoon ei ole enää itsestäänselvyys. SEL kerää tietoa alalle syntyvistä uusista yrityksistä ja niiden työllistämisvaikutuksista sekä työsuhteen muodoista. 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 Elintarvikealalla työskentelee yhä enemmän epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä, joista osa on vuokratyöntekijöitä tai palkkalistoilla alihankintaa tarjoavassa yrityksessä. Liitolle asettaa uusia vaatimuksia myös ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden lisääntyminen elintarvikealalla. 101 102 103 104 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 39 105 106 107 108 109 110 Toimintaa jäsenistölle Liitto huolehtii jäsentensä eduista tasapuolisesti riippumatta esimerkiksi jäsenen työsuhteen muodosta, työpaikan sijainnista tai työpaikan koosta Pystyäkseen täyttämään tämän vaatimuksen liitolla on tulevaisuudessakin vahva alueorganisaatio ja toimintakykyiset ammattiosastot sekä vahva luottamusmiesverkosto. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi on tarjolla koulutusta, joka päivittyy alan muutosten mukana. 111 112 113 114 Alueellisten toimijoiden tulee huolehtia, että jokaisella elintarviketyöntekijällä on tietoa ammattiliitostaan ja mahdollisuus liittyä SEL:n jäseneksi. Alueille kehitetään toimintamalli, jonka avulla ammattiosastot ja liiton aktiivit pystyvät toimimaan myös työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiesorganisaatiota. 115 116 117 118 Työtehtävät ja -vaiheet ovat pirstaloituneet fyysisesti erilleen, jolloin työntekijöiden yhteiset hetket työpaikalla ovat vähentyneet. Yhteishengen rakentaminen työpaikoilla on niin työntekijöiden kuin työnantajankin etu. Työhuonekuntien toimintaedellytyksiä on parannettava ja paikalliset kehittämiskohteet tai epäkohdat on nostettava esille työpaikkakohtaisesti. 119 120 121 122 123 Liiton jäsentoiminnassa huomioidaan jäsenistön erilaiset elämäntilanteet ja etsitään toimintamahdollisuuksia jokaiselle jäsenelle opiskelijasta eläkeläiseen. Toiminnan kautta liiton edunvalvonta saa arvokasta tietoa työntekijöiden toiveista ja työpaikkojen epäkohdista. Ammattiosastojen ja työhuonekuntien toimintaan ja toiminnan järjestämiseen on voitava osallistua myös pienellä panostuksella ilman virallista asemaa liiton organisaatiossa. 124 125 126 127 128 Koulutustoiminta Pystyäkseen turvaamaan jäsenistölleen parhaan mahdollisen paikallisen edunvalvonnan ja avun SEL kouluttaa luottamushenkilöitään työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Työnantajien on kunnioitettava koulutussopimusta, joka takaa ammattiliittojen jäsenistölle mahdollisuuden osallistua ay-koulutuksiin ilman ansionmenetyksiä tai lomapäiviä. 129 130 131 132 133 SEL:n koulutustoiminnan perustana on Kiljavan opiston tarjonta. Jos Kiljava opisto ei pystyisi ylittämättömien rahoitusvaikeuksien vuoksi enää kouluttamaan liiton jäseniä, on SEL:n kehitettävä liiton omaa koulutusta sekä etsittävä uusia yhteistyökumppaneita koulutuksen järjestämisessä. SEL:n koulutustoiminnassa etsitään mahdollisuuksia myös paikallisesti järjestettävään koulutustoimintaan. 134 SEL varmistaa elintarvikealan tutkintojen laatua elintarvikealan tutkintotoimikunnissa yhdessä 135 alan oppilaitosten ja OPH:n kanssa. 136 137 138 139 Nuoret ja opiskelijat Elintarvikealan työntekijöiden joukossa on suuri määrä nuoria, joiden tietämys ammattiliiton toiminnasta on vähäistä. Liiton toimintaan houkutellaan nuoria kehittämällä nuorisotoimintaa ja vahvistamalla nuoriso-organisaatiota. 140 141 142 143 Opiskeluaikainen jäsenyys korostuu entistä enemmän muun muassa leipomoalalla, kun valmistuvat leipurit saavat ensimmäisen työpaikkansa pienissä leipomoissa. SEL esittelee liiton toimintaa ammatillisissa oppilaitoksissa ja mahdollisuuksien mukaan jo peruskouluissa. Liitto vaatii ayliikkeen ja sen saavutusten esittelyä jo peruskoulussa osana kansalaistaitoja ja yleissivistystä. 40 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Edunvalvonta ja työehtosopimustoiminta Tasapuolinen neuvottelija Ammattiliiton keskeisin tehtävä on neuvotella jäsenistölleen yleissitova työehtosopimus ja huolehtia, että sitä myös työpaikoilla noudatetaan. Työehtosopimusneuvotteluiden onnistumisen takaa neuvottelutavoitteisiin sitoutunut jäsenistö, joka osallistuu alusta asti tavoitteiden asettamiseen ja osallistuu aktiivisesti neuvotteluprosessiin. Sopimuksen noudattamista valvoo yhdessä jäsenistön kanssa liiton luottamushenkilöstö työpaikoilla ja ammattiosastoissa. 144 145 146 147 148 149 SEL pyrkii neuvottelemaan kaikille elintarviketeollisuuden viidelle sopimusalalle työehtosopimukset samanaikaisesti. Jos työnantajapuoli jakaantuu yhä useampaan eri järjestöön, se tullee vaikuttamaan myös tulevaisuuden sopimustoimintaan. Elintarvikealalla neuvotellaan työehtosopimukset liittokohtaisesti. 150 151 152 153 Sopimusalat asettavat yhdessä tavoitteet työehtosopimusneuvotteluihin ja neuvottelutulos hylätään tai hyväksytään viiden sopimusalan kesken. Kaikki sopimusalat päättävät yhdessä työtaistelutoimenpiteistä. 154 155 156 Onnistunut sopimustoiminta vaatii lainsäädännön muutosten seuraamista ja niiden viemistä alan työehtosopimuksiin. Vaikuttaminen lainsäädäntöön on osa SEL:n edunvalvontaa. SEL seuraa aktiivisesti sopimustoiminnan kehittymistä myös muilla aloilla ja tekee yhteistyötä muiden työntekijäjärjestöjen kanssa. 157 158 159 160 Laadulliset kysymykset esiin SEL:n tavoitteena on säilyttää elintarvikealan työntekijöiden työsuhteet pääasiassa kokoaikaisina ja toistaiseksi voimassaolevina. Tästä huolimatta SEL huolehtii myös sopimustoiminnassaan alalla toimivien määräaikaisten, osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työnantajien pyrkimys jakaa työntekijät kahteen eri työntekijäryhmään on torjuttava. 161 162 163 164 165 SEL kiinnittää sopimustoiminnassa huomiota palkankorotusten lisäksi myös vahvasti laadullisiin kysymyksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen sekä työaikoihin. Työehtosopimuksissa pyritään ratkaisemaan tasapuolisesti niin suurten kuin pienten ja keskisuurten työpaikkojen ongelmia. Elintarvikealalla työskennellään yhä useammin vuorotyössä, joka vaikeuttaa tavallista arkea ja perhe-elämää. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikaansa lisäävät merkittävästi työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Työehtosopimuksissa on huomioitava työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden aiheuttamat erityisvaatimukset. 166 167 168 169 170 171 172 Konserniyhteistyö ylittää rajat Elintarviketeollisuuden kansainvälistyessä on SEL:n kehitettävä yhä kansainvälisten elintarvikekonserneiden yksiköiden välistä sisäistä yhteistyötä. Elintarvikealalla kehitetään edelleen yritysneuvostojen toimintaa ja ne ovat osa liiton edunvalvontatoimintaa. Liitto kouluttaa ja tukee EWC-edustajia tehtävässään. Edustajien oikeuksia pyritään vahvistamaan muun muassa lainsäädäntöteitse. 173 174 175 176 177 Koulutus kannattaa työntekijälle ja työnantajalle Elintarviketeollisuus tulee kilpailemaan pätevästä ja sitoutuneesta työvoimasta. Alan houkuttelevuutta voidaan parantaa lisäämällä elintarvikealan koulutusta ja yrityskohtaista koulutusta. Teollisuuden aloista elintarvikealalla on yhä vähiten työntekijöille suunnattua koulutusta. Ammattitutkinnon tulee näkyä työntekijän työtehtävissä ja palkkauksessa. 178 179 180 181 182 Kouluttautumalla työntekijä saa mahdollisuuden kehittyä työssään ja tehdä työskentelystään mielekkäämpää. Koulutus helpottaa siirtymistä uusiin työtehtäviin ja tukee tarvittaessa uuden työpaikan löytymistä. 183 184 185 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 41 Sääntömuutosesitykset Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n säännöt Hyväksytty edustajakokouksessa 15.9.2007, muutosesitykset punaisella 1§ YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, ruotsiksi Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja sen jäsenyhdistyksiä ammattiosastoiksi ja aluejärjestöiksi. 2. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3. Liiton toiminta-alueena on koko Suomi. 2§ LIITON TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU 1. Liiton tarkoituksena on koota kaikki elintarviketeollisuuden aloilla työskentelevät työntekijät yhteistoiminnan avulla parantamaan työ- ja palkkaehtojaan sekä toimimaan työntekijäin yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. 2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto a) edistää ammattiosastojen perustamista sellaisille paikkakunnille, missä se työntekijäin lukumäärän huomioon ottaen on mahdollista ja liittohallitus katsoo perustamisen tarpeelliseksi; b) avustaa ja tukee ammattiosastojensa jäseniä näiden toimiessa työ- ja palkkaolojensa parantamiseksi sekä voimassa olevan työlainsäädännön ja sosiaalisten lakien noudattamisessa; c) erilaisin avustusmuodoin pyrkii turvaamaan ammattiosastojensa jäseniä niissä tilanteissa, joista näissä säännöissä ja lähemmin liiton edustajakokousten päätöksissä on määrätty; d) mahdollisuuksiensa mukaan edistää ammattiosastojensa jäsenten opiskelua ja ammattikasvatusta kurssien, esitelmien ym. samantapaisen toiminnan avulla; e) on yhteistoiminnassa ja keskinäissopimuksissa sellaisten koti- ja ulkomaisten liittojen ja järjestöjen kanssa, joilla on sama tarkoitus ja periaate kuin liitollakin; f) osallistuu yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa edustajakokouksen ja liittovaltuuston päättämin tavoin; g) järjestää majoitus- ja virkistystoimintaa jäsenilleen. 3§ LIITON JÄSENET 1. Liiton jäseniksi voivat liittyä kaikki elintarviketeollisuuden aloilla työskentelevien työntekijäin muodostamat rekisteröidyt yhdistykset eli ammattiosastot sekä niiden muodostamat rekisteröidyt aluejärjestöt, jotka liittohallitus hyväksyy, ja joiden jäsenillä ei ole esteitä näiden sääntöjen ja liiton edustajakokousten päätöksien noudattamiseen eivätkä he kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin. 2. Paikkakunnalle voidaan perustaa ammattiosasto, mikäli liittohallitus paikalliset olosuhteet tutkittuaan katsoo sen tarpeelliseksi. 3. Ammattiosaston on liityttävä kaikkine jäsenineen liittoon sekä siihen aluejärjestöön, jonka alueella ammattiosaston kotipaikka sijaitsee. Ammattiosasto velvoitetaan lähettämään liitolle henkilötiedot uusista ja siirtyvistä jäsenistään. 4. Aluejärjestö on määrätyllä alueella toimiva järjestö, jonka jäseninä ovat sen alueella toimivat ammattiosastot. Aluejärjestön rajat määrittelee liittohallitus. 42 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 4§ JÄSENMAKSUT 4§ JÄSENMAKSUT 1. Osaston jäsen on velvollinen suorittamaan veronalaisesta palkkatulosta, ansionmenetyksen korvauksesta, muusta työnantajan suorittamasta korvauksesta ja työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta jäsenmaksua, jonka suuruuden päättää kalenterivuosittain valtuusto. Yksityiskohtaisista jäsenmaksutulkinnoista ja ohjeista päättää hallitus. Yrittäjäksi ryhtyvä jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksua viimeksi saamansa palkkatulon mukaan. Itse maksavan ammattiosaston jäsenen on jäsenmaksua maksaessaan ilmoitettava sekä maksukausi, että palkan suuruus rehellisesti. 1. Osaston jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksua. Jäsenmaksu on liittovaltuuston vuosittain vahvistama prosenttiosuus veron ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, ansionmenetyksen korvauksesta, muusta työnantajan suorittamasta korvauksesta ja työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta. 2. 3. 4. 5. Yksityiskohtaisista jäsenmaksutulkinnoista ja ohjeista päättää liittohallitus. Ne jäsenet, joilla ei ole edellä mainittuja tuloja ja joita ei ole vapautettu 5 §:n mukaisesti jäsenmaksujen maksamisesta, maksavat liiton hallituksen vuosittain vahvistamaa vähimmäisjäsenmaksua. Ammattiosasto ei saa määrätä muuta jäsenmaksua jäsenilleen ilman liittohallituksen lupaa. Yrittäjäksi ryhtyvä jäsen on velvollinen suorittamaan liiton hallituksen vuosittain vahvistamaa yrittäjien jäsenmaksua. Rästiin jääneet jäsenmaksut voidaan maksaa voimassa olevien jäsenmaksujen suuruisina enintään 26 viikon ajalta. Liittohallituksella on tarpeen mukaan oikeus asettaa ammattiosaston jäsenten suoritettavaksi enintään varsinaista jäsenmaksua vastaava ylimääräinen jäsenmaksu. Työtaistelun aikana työssä olevilta jäseniltä voidaan kuitenkin periä liittovaltuuston tai liittohallituksen määräämä suurempikin ylimääräinen jäsenmaksu. Ylimääräisen jäsenmaksun laiminlyönnistä ovat voimassa samat jäsenoikeutta rajoittavat seuraukset kuin varsinaistenkin jäsenmaksujen laiminlyönnistä. Itse maksavan ammattiosaston jäsenen on jäsenmaksua maksaessaan ilmoitettava sekä maksukausi, että palkan suuruus rehellisesti. 2. Rästiin jääneet jäsenmaksut pitää maksaa 26 viikon kuluessa ajankohdasta johon jäsenmaksut kohdistuvat. 3. Ammattiosasto ei saa määrätä muuta jäsenmaksua jäsenilleen ilman liittohallituksen lupaa. Ammattiosaston toimintakustannusten peittämiseksi liitto palauttaa ammattiosastolle jäsenmaksusta liittovaltuuston vuosittain vahvistaman prosenttiosuuden, vähintään kuitenkin 12 % osaston jäsenten liitolle maksamista jäsenmaksuista. Aluejärjestön toiminnan rahoittamiseksi liitto antaa tukimaksua valtuuston vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti, ottaen huomioon aluejärjestön koon ja olosuhteet. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 43 5§ LIITON JÄSENMAKSUSTA VAPAUTUMINEN 5§ LIITON JÄSENMAKSUSTA VAPAUTUMINEN 1. Jäsenmaksuista vapautuminen Ammattiosaston jäsen, joka sairauden, kuntoutustuen, äitiysloman, hoitovapaan, opiskelun tai asevelvollisuuden taikka enintään 12 kuukautta kestävän vapausrangaistuksen takia on vailla palkkatuloa tai joka saa työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai muuta vastaavaa tukea, on vapautettu jäsenmaksuista niin kauan kuin tämä este kestää. Jäsenen on ilmoitettava perusteet jäsenmaksuvapautuksen saamiseksi liittoon heti niitten alettua. Ilmoitus on tehtävä 26 viikon kuluessa eikä myöhemmin tullutta ilmoitusta oteta huomioon ilman perusteltua syytä. 1. Jäsenmaksuista vapautuminen Työtön jäsen on vapautettu jäsenmaksujen maksamisesta ajan, jolta hän ei saa 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa eikä kassan maksamaa työttömyyspäivärahaa tai muuta etuutta. Lisäksi jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta, jos hän on ollut poissa työmarkkinoilta a) sairauden, tapaturman tai laitoshoidon vuoksi sen jälkeen kun työnantajan palkanmaksu on päättynyt, b) opiskelun vuoksi, c) varusmies- tai siviilipalvelun tai reservin kertausharjoitusten vuoksi, d) äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan sekä vaikeasti sairaan lapsen hoitoon osallistumisen vuoksi, e) ollessaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa, mutta ei ole oikeutettu kassan maksamaan työttömyyspäivärahaan tai muuhun etuuteen tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi. f) suorittaessaan enintään 12 kuukautta kestävää vapausrangaistusta 2. Vapaajäsenoikeus Oltuaan yhdenjaksoisesti 25 vuotta ammattijärjestöjen jäsenenä, joista viimeiset viisi vuotta SEL:n ammattiosaston jäsenenä, jäsen saa vapaajäsenoikeudet eläkkeelle jäädessään. Vapaajäsenoikeudet myöntää hakemuksesta liittohallitus. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan jäsenrekisteriin jäsenmaksusta vapautumisesta. Myöhemmin kuin 26 viikon kuluessa tehtyä ilmoitusta ei oteta huomioon, ellei ilmoituksen laiminlyöntiin ole ollut pätevää syytä. 2. 44 Vapaajäsenoikeus Oltuaan yhdenjaksoisesti 25 vuotta ammattijärjestöjen jäsenenä, joista viimeiset viisi vuotta SEL:n ammattiosaston jäsenenä, jäsen saa vapaajäsenoikeudet eläkkeelle jäädessään. Vapaajäsenoikeudet myöntää hakemuksesta liittohallitus. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 6§ LIITOSTA EROAMINEN TAI EROTTAMINEN 1. Jos ammattiosasto toimii olennaisesti vastoin liiton sääntöjä ja päätöksiä, liittohallitus voi erottaa sen liitosta. 2. Erotetulla ammattiosastolla on oikeus 60 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan kirjallisesti valittaa liittovaltuustolle. 3. Jos ammattiosasto kieltäytyy erottamasta jäsentä, joka toimii olennaisesti liiton tai ammattiosaston sääntöjen vastaisesti tai vastoin edustajakokouksen, liittovaltuuston tai liittohallituksen päätöksiä, liittohallituksella on oikeus erottaa ammattiosasto liitosta. 4. Ammattiosaston, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä liittohallitukselle liittäen mukaan niiden kokousten pöytäkirjat, joissa eroamisesta on päätetty. Jäsenyys lakkaa kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraavan kesä- tai joulukuun viimeisenä päivänä. 5. Liitosta eroamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa ammattiosaston kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään 7 päivää ja joitten kokouskutsuissa on maininta eroamisasian päättämisestä kokouksessa. Ehdotus ammattiosaston eroamisesta liitosta raukeaa, ellei vähintään 3/4 ammattiosaston jäsenistä sitä viimeksi pidetyssä kokouksessa kannata. 6. Jos ammattiosasto purkautuu, ammattiosaston johtokunta toimii selvitysmiehenä. Pesän selvityksen jälkeen on jäljelle jääneet varat luovutettava sille rekisteröidylle ammattiosastolle, johon puretun ammattiosaston jäsenet siirtyvät jäseniksi. Liitto ei vastaa ammattiosaston veloista. 7§ TIEDONANNOT 1. Ammattiosaston on lähetettävä liitolle liittohallituksen edellyttämät tilasto- ja muut tiedot. 2. Liiton toimintaa koskevat tiedonannot julkaistaan liiton jäsenlehdessä. 8§ EDUSTAJAKOKOUS 1. Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajakokous. 2. Varsinainen edustajakokous pidetään joka viides vuosi marraskuun loppuun mennessä liittohallituksen päättämänä ajankohtana. Kutsu varsinaiseen edustajakokoukseen on postitettava ammattiosastoille ja aluejärjestöille viimeistään viisi kuukautta ennen edustajakokouksen alkua. 3. Ylimääräinen edustajakokous on kutsuttava koolle, jos liittovaltuusto niin päättää tai 1/3 osastoista pyytää sitä kirjallisesti liittohallitukselta erikseen ilmoitettavaa asiaa varten. Kutsu ylimääräiseen edustajakokoukseen on kirjallisesti toimitettava osastoille viimeistään kahta kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisessä edustajakokouksessa voidaan päättää ainoastaan niistä asioista, joita varten se on koolle kutsuttu. 4. Edustajat edustajakokoukseen valitaan vaalipiireissä suhteellista ja salaista vaalitapaa noudattaen siten kuin vaalijärjestyksessä on määritelty. Kustakin vaalipiiristä valitaan yksi edustaja alueen ammattiosastojen kutakin alkavaa 400 sopimusalakohtaista jäsentä kohti. Jäsenmäärä lasketaan edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 … edellisen vuoden syyskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan. 45 5. Äänioikeutettuja omalla sopimusalallaan ovat ammattiosastojen jäsenet, jotka ennen vaaleja ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään 13 viikolta. Ammattiosaston opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta. Liiton jäsenmaksusta vapautetulla jäsenellä on äänioikeus. 6. Vaaleissa noudatetaan liiton vaalijärjestyksessä määrättyä suhteellista ja salaista vaalitapaa, joka toimitetaan henkilökohtaisena suhteellisena listavaalina siten, että kukin äänestäjä antaa yhden äänen haluamalleen ehdokkaalle. Vaaliliiton ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy ehdokkaiden henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tasatulos ratkaistaan arvalla. 7. Vaali toimitetaan edustajakokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen ja liittohallituksen siihen perustuvien määräysten mukaan. 8. Liittohallituksen on ilmoitettava ammattiosastoille ja aluejärjestöille vaalien aika ja vaalipiirien edustajamäärät. 9. Vaalikelpoinen on sopimusalallaan jokainen ammattiosaston jäsen, joka, on maksanut jäsenmaksunsa vähintään 26 viikolta tai vapautettu jäsenmaksuista maksettuaan kuitenkin jäsenyytensä aikana jäsenmaksua 26 viikolta, ei ole liiton palveluksessa eikä opiskelijajäsen. Jäsenmaksu on oltava maksettu ennen kuin ehdokaslistat on toimitettu keskusvaalilautakunnalle. 10. Edustajakokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni. Jos äänet päätöksiä tehtäessä menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei toisin ole määrätty. Lippuäänestyksissä ja vaaleissa äänten mennessä tasan asia ratkaistaan arvalla. 11. Liiton palveluksessa olevilla henkilöillä on puheoikeus. Liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta, ellei heitä ole valittu kokousedustajiksi. Puhe- ja esitysoikeus on myös tilintarkastajilla. 12. Vaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä, äänestykset avoimesti joko kädennostolla tai nimenhuudolla. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. 13. Liittohallitus valmistelee edustajakokouksessa esille tulevat asiat ja laatii kokouksen työjärjestyksen. Ne postitetaan ammattiosastoille ja edustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajakokousta. 14. Jos ammattiosastot haluavat esittää joitakin asioita edustajakokouksen käsiteltäväksi, esitykset on toimitettava kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään kolme kuukautta ennen kokousta, paitsi niistä asioista, joista on kokouskutsussa mainittava neljä kuukautta ennen kokousta. Myöhemmin esitettäviä, ei kuitenkaan kokouskutsussa mainittavia asioita, otetaan edustajakokouksessa käsiteltäväksi ainoastaan kokouksen vähintään 3/4:n enemmistöllä tekemällä päätöksellä. 15. Varsinaisen edustajakokouksen tehtäviin kuuluu: a) hyväksyä kokouksen työjärjestys; b) käsitellä edellisen toimintakauden toimintaa ja varainhoitoa; c) hyväksyä säännöt ja tehdä niihin tarvittavat muutokset; d) käsitellä edustajakokoukselle tehdyt esitykset; e) valita liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liittopuheenjohtajaksi ja muut 16 varsinaista jäsentä ja heille kaksi henkilökohtaista varajäsentä ja kymmenen yleisvarajäsentä sekä kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa; f) valita liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä muut varsinaiset 30 jäsentä ja kullekin heistä kaksi henkilökohtaista varajäsentä ja 20 yleisvarajäsentä. 46 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 9§ LIITTOVALTUUSTO 1. Edustajakokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää liittovaltuusto. Sen muodostavat varsinaisessa edustajakokouksessa valitut puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä 30 mahdollisuuksien mukaan eri vaalipiireistä ja eri ammattialoilta valittua varsinaista jäsentä ja kunkin kaksi henkilökohtaista varajäsentä sekä 20 yleisvarajäsentä. 2. Jos liittovaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa kesken edustajakokouskauden, liittovaltuusto valitsee keskuudestaan eroavan tilalle uuden puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan loppukaudeksi: a) Jos liittovaltuuston jäsen siirtyy pysyvästi pois liiton järjestäytymisalalta tai pois työelämästä, hänen on erottava liittovaltuuston jäsenyydestä; b) liittovaltuuston jäsenen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta peräkkäisestä liittovaltuuston kokouksesta, katsotaan eronneen liittovaltuuston jäsenyydestä. Hänen tilalleen siirtyy henkilökohtainen varajäsen. 3. Liittovaltuuston tehtävänä on: a) päättää edustajakokousten välisenä aikana kaikista liiton toiminta-alaan kuuluvista asioista, joista edustajakokous ei ole päätöstä tehnyt tai joita liittohallitus tai liiton ammattiosastot esittävät, mikäli ne eivät näiden sääntöjen mukaan kuulu edustajakokouksessa päätettäviin asioihin; b) valvoa liittohallituksen toimintaa ja liiton varojen hoitoa sekä toimitsijain työskentelyä; c) tutkia ja antaa lausuntonsa huomautuksista, joita on tehty liittohallitusta tai toimitsijoita vastaan; d) suunnitella yhdessä liittohallituksen kanssa liiton työehto-sopimuspolitiikkaa ja järjestö-, talous-, tiedotus- ja koulutustoimintaa; e) päättää liiton sääntöihin perustuvasta varsinaisesta ja ylimääräisestä jäsenmaksusta; f) päättää mahdollisesta ylimääräisestä edustajakokouksen pitämisestä. 4. Liittovaltuuston sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Muita kokouksia liittovaltuusto pitää silloin, kun liittohallitus katsoo sen välttämättömäksi tai kun liittovaltuuston jäsenten enemmistö sitä vaatii. Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä on läsnä. 5. Vuoden alkupuolella pidetään kevätkokous, jossa a) esitellään tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto; b) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta; c) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle; d) käsitellään muut esille tulevat asiat. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 a) esitellään liiton toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta b) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille c) käsitellään muut esille tulevat asiat 47 Vuoden loppupuolella pidetään syyskokous, jossa: a) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle; b) vahvistetaan liiton jäsenmaksu seuraavalle kalenterivuodelle; c) käsitellään muut esille tulevat asiat. Liittohallituksen jäsenillä ja liiton toimitsijoilla on puhe- ja esitysoikeus liittovaltuuston kokouksessa. 6. Kutakin kokousta varten liittovaltuusto valitsee keskuudestaan tarvittavat pöytäkirjan tarkastajat, ääntenlaskijat ja valiokunnat. 7. Liittovaltuusto kutsutaan sääntömääräiseen kokoukseen vähintään 14 päivää ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään kolme päivää ennen kokousta lähetettävällä kirjeellä. 10 § LIITTOHALLITUS 1. Edustajakokouksen valitsema liittohallitus edustaa liittoa ja johtaa sen toimintaa näiden sääntöjen ja edustajakokousten sekä liittovaltuuston päätösten perusteella. 2. Liittohallitukseen kuuluu liittopuheenjohtaja ja 16 muuta varsinaista jäsentä sekä kunkin kaksi henkilökohtaista varajäsentä ja kymmenen yleisvarajäsentä. Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. 3. Liittohallituksen toimiaika alkaa valintapäätöksestä ja päättyy siihen, kun uusi on valittu. 4. Liittohallitus kokoontuu liittopuheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. 5. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun liittopuheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä on läsnä. Jos liittohallituksen jäsen jättää pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, hän ei ole vastuussa liittohallituksen tekemästä tätä kohtaa koskevasta liittohallituksen päätöksestä. 6. Liittohallituksen jäsenen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta peräkkäisestä liittohallituksen kokouksesta, katsotaan eronneen liittohallituksen jäsenyydestä. Hänen tilalleen siirtyy henkilökohtainen varajäsen. Jos liittohallituksen jäsen saa pysyvän eläkepäätöksen, on hänen erottava liittohallituksen jäsenyydestä. 7. Liittohallituksen tehtävänä on: a) johtaa ja ohjata liiton toimintaa sekä huolehtia edustajakokouksen ja liittovaltuuston päätösten noudattamisesta ja täytäntöönpanosta valtuuston esittämällä tavalla; b) käsitellä tilinpäätös ja huolehtia siitä, että liiton taloutta hoidetaan huolellisesti ja että liiton tuloista ja maksetuista menoista annetaan selvitys puolivuosittain; c) esittää liittovaltuustolle toiminta- ja tilikertomukset edelliseltä tilikaudelta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat tulevalle kaudelle; d) käsitellä ammattiosastojen esittämät tai muuten esille tulevat asiat; e) palkata liitolle tarvittava henkilökunta sekä, milloin aihetta ilmenee, erottaa heidät toimestaan; 48 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 f) kutsua edustajakokous ja liittovaltuusto koolle; g) pitää jäsenluetteloa ammattiosastojen jäsenistä. 8. Jos liittopuheenjohtaja eroaa tai erotetaan edustajakokousten välisenä aikana, liittohallitus julistaa toimen haettavaksi. Valinnan suorittaa liittovaltuusto. 9. Liiton nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan liittopuheenjohtaja yksin ja ne toimihenkilöt tai liittohallituksen jäsenet, jotka liittohallitus siihen valitsee, kaksi yhdessä. 11 § JAOSTOT 1. Liittohallitus voi muodostaa toiminnan kannalta tarpeelliseksi katsottavat jaostot. 12 § LIITON TOIMITSIJAT 1. Liittopuheenjohtajan tehtävänä on ohjata ja valvoa liiton toimintaa. Liittopuheenjohtaja johtaa työehtosopimusneuvotteluja sekä puhetta liittohallituksen kokouksissa. Hänen estyneenä ollessaan tehtäviä hoitaa varapuheenjohtaja. Jos liittopuheenjohtaja eroaa tai erotetaan, toimii varapuheenjohtaja hänen tilallaan siihen saakka, kunnes toimi on täytetty. 2. Liittohallituksen valitseman sihteerin tehtävänä on vastata pöytäkirjojen laatimisesta ja yhdessä liittopuheenjohtajan kanssa huolehtia kokousten työjärjestyksestä sekä liiton kirjeenvaihdosta ja tehdä muut puheenjohtajan ja liittohallituksen hänelle antamat tehtävät. 3. Taloudenhoitajan tehtävänä on hoitaa liiton taloutta, laatia liittohallitukselle tilinpäätös ja välitilinpäätös sekä siihen perustuva selvitys taloudellisesta tilanteesta tilikauden ensimmäiseltä puolivuotiskaudelta sekä laatia talousarvio ja taloussuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle, tallettaa liikenevät rahavarat liittohallituksen hyväksymän taloussuunnitelman mukaisiin rahalaitoksiin niin, että ne ovat tarvittaessa liiton käytettävissä. Vastuunjaosta, laskentatoimesta ja sijoituksista määrätään liittohallituksen hyväksymässä talousohjesäännössä. 4. Liiton henkilökunnan velvollisuutena on liittohallituksen päätösten täytäntöönpano eivätkä henkilökuntaan kuuluvat saa ilman liittohallituksen lupaa ottaa vakinaista työtään haittaavia sivutoimia. 13 § TILIKAUSI Liiton tilikausi on kalenterivuosi. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 49 14 § TILINTARKASTUS 1. Liiton varsinainen edustajakokous valitsee edustajakokouskaudeksi kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille kummallekin kaksi henkilökohtaista varatilintarkastajaa. 2. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille maaliskuun 31. päivään mennessä. 2. 3. Tilintarkastajain velvollisuutena on tarkastaa liiton tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto kalenterivuosittain ja antaa tilintarkastuskertomus liittohallitukselle esitettäväksi liittovaltuustolle kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajat ovat oikeutettuja tutkimaan tilejä milloin tahansa huomatessaan siihen olevan aihetta. 3. 4. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään maaliskuun 31.päivänä luovutettavaksi tilintarkastajille. Tilintarkastajien tulee antaa liittovaltuustolle osoitettu lausunto toimittamastaan tarkastuksesta liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi. Tilintarkastajat ovat oikeutettuja tutkimaan liiton taloutta ja hallintoa milloin tahansa huomatessaan siihen olevan tarvetta. 15 § NEUVOA-ANTAVA JÄSENÄÄNESTYS 1. Jos edustajakokousten väliaikana ilmenee asioita, joita liittovaltuusto ei katso voivansa ratkaista ja jotka merkityksensä vuoksi vaativat koko liiton jäsenistön mielipiteen selville saamista, liittohallitus voi toimeenpanna jäsenäänestyksen. 2. Jäsenäänestys on toimeenpantava myös, jos vähintään 1/3 liiton ammattiosastoista sitä vaatii ja samalla kirjallisesti esittää asian, josta äänestys on toimitettava. 3. Jäsenäänestykseen saavat osallistua ne ammattiosastojen jäsenet, joita käsittelyssä oleva asia koskee ja jotka ovat suorittaneet sääntöjen mukaiset jäsenmaksunsa liitolle. 4. Jäsenäänestys toimitetaan liittohallituksen määräämänä aikana. Äänestys on kuitenkin toimitettava viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on saapunut liittohallitukselle. Äänestyksen alaisiksi asetetaan ainoastaan kaksi vastakkaista ehdotusta. 5. Jäsenäänestys voidaan toimittaa kyseistä asiaa varten koolle kutsutussa ammattiosaston kokouksessa, postitse tai muulla liittohallituksen päättämällä tavalla. Yksityiskohtaiset äänestysohjeet antaa liittohallitus. 6. Liittohallitus tiedottaa äänestystuloksesta ammattiosastoille kirjeellä tai liiton jäsenlehdessä. Jos äänestyksen alaisena ollutta esitystä kannattaa vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista, esitys pannaan heti täytäntöön, ellei äänestystä toimeenpantaessa ole toisin määrätty. 16 § TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA 1. Liittovaltuusto ja liittohallitus johtavat ja ohjaavat liiton työehtosopimusneuvotteluja ja niiden valmisteluja. Työehtosopimuksen irtisanomisesta päättää liittohallitus ja sen jatkamisesta liittovaltuusto. Sopimusalakohtaisten ja keskusjärjestötason neuvottelutulosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää liittovaltuusto tai sen valtuuttamana liittohallitus. Ammattiosastot ja luottamusmiehet osallistuvat valmisteluihin tekemällä ehdotuksia ja käsittelemällä työehtosopimustilannetta kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Ennen päätöksen tekemistä neuvottelutulos voidaan alistaa jäsenäänestykseen tai pyytää siitä ammattiosastojen lausunto. 50 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 2. Jäsenäänestykseen saavat osallistua ne ammattiosastojen jäsenet, joita käsittelyssä oleva työehtosopimus koskee ja joiden jäsenyys on kunnossa. Äänestys voidaan järjestää myös postitse. Liittohallitus vahvistaa äänestys- ja osastokäsittely ohjeet. TYÖTAISTELU 1. Liittovaltuusto päättää työehtosopimuksen uudistamiseen liittyvistä työtaistelutoimenpiteistä, jos kyseessä on lakko. Mikäli alalle on saavutettu neuvottelutulos ja se on alistettu jäsenäänestykseen, päätöstä työtaistelun aloittamisesta ei voida tehdä, ellei yli puolet jäsenäänestykseen osallistuneista ole hylännyt neuvottelutulosta. 2. Jos työnantajapuoli toimeenpanee työsulun tai muun työtaistelutoimenpiteen, liittohallituksen tulee ryhtyä tarpeeksi katsomiinsa toimenpiteisiin, jolloin voidaan välittömästi esittää työtaistelu-uhka. 3. Liittovaltuustolla on oikeus lopettaa työtaistelu, jos se katsoo sen liiton edun mukaiseksi. 4. Liittovaltuuston ja liittohallituksen päättämät työtaistelut ovat ammattiosastoja ja niiden jäseniä sitovia. Jos ammattiosasto toimii vastoin liittovaltuuston tai liittohallituksen päätöksiä, sillä ei ole oikeutta liiton avustuksiin eikä muuhun liiton tukeen. 5. Jos asia koskee paikallista työehtosopimusta, ammattiosaston on noudatettava kaikessa toiminnassa tämän pykälän määräyksiä sekä liittovaltuuston ja liittohallituksen päätöksiä. Työtaistelutoimenpide, lakko, saarto tai jokin muu hyväksytty toimenpide, jonka ammattiosasto paikallisesti julistaa, on sitova, jos toimenpiteelle on saatu liittohallituksen tai liittovaltuuston lupa. 17 § AVUSTUS TYÖTAISTELUSSA 1. Lakkoon tai sulkuun joutuneille liiton ammattiosastojen jäsenille annetaan avustusta seuraavissa tapauksissa: a) lakossa, jonka liittohallitus on hyväksynyt; b) työsulussa, joka on johtunut liittohallituksen hyväksymistä vaatimuksista ja joissa ammattiosasto on toiminut näiden sääntöjen ja liittohallituksen ohjeiden mukaisesti; c) jos ammattiosaston jäsenet ovat joutuneet lakkoon tai työsulkuun jonkin toisen liiton työriidan johdosta, jonka liittohallitus on tunnustanut, tai jos työstä erottaminen tai työsulku on johtunut työntekijäin järjestäytymisestä. 2. Avustuksen suuruudesta ja suorittamisesta päättää liittohallitus ottamalla huomioon varat, mahdollisen lakkoveron ja liiton saamat avustukset. 3. Liittohallitus päättää mistä lähtien avustusta aletaan maksaa. Avustuspäiviksi lasketaan vain työpäivät. 4. Liitolta lakkoavustusta jäsenilleen saavan ammattiosaston on lähetettävä liittohallitukselle kirjallinen erittely avustettavista. Lakkotoimikunta on velvollinen informoimaan liiton keskustoimistoa lakon kannalta oleellisista asioista. 5. Kun liitto on julistanut lakon, lakkoavustukseen oikeutettuja ovat kaikki ammattiosaston jäsenet, jotka ennen lakon alkamista olivat lakkoon julistetussa työssä tai joutuivat työnantajien julistaman työsulun kohteeksi ja jotka ovat kuuluneet ammattiosastoon vähintään kuukauden. Tästä säännöksestä voidaan poiketa liittohallituksen päätöksellä. Avustusta haluavien tulee ilmoittautua ensimmäisen viikon aikana lakkoon tai työsulkuun jouduttuaan paikkakunnan asianomaiselle ammattiosastolle. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 51 6. Jos avustusta saavan ammattiosaston jäsen saa ansiotyön, hän ei saa avustusta työssäoloajan jaksolta. Ansiotyön päätyttyä hän on heti oikeutettu avustukseen. 7. Ammattiosaston jäsen, joka ei noudata liittohallituksen antamia ohjeita, menettää oikeutensa avustukseen. 18 § TYÖTAISTELURAHASTO 1. Työtaistelurahastoon siirretään vuosittain liittohallituksen määräämä summa. 1. Jäsenmaksujen ylijäämästä siirretään vuosittain liittohallituksen määräämä summa työtaistelurahastoon. 2. Rahaston varat on sijoitettava tuottavasti ja niin, että ne ovat käytettävissä työtaistelun alettua. 19 § OIKEUDENKÄYNTIAVUSTUS 1. Ammattiosaston jäsenenä vähintään kuusi kuukautta ollut ja jäsenmaksunsa vähintään kuuden kuukauden ajalta maksanut jäsen voi saada liitolta avustusta oikeudenkäynnissä, joka on aiheutunut hänen edustaessaan liittoa tai ammattiosastoa tai työsopimussuhteesta johtuneissa riita- ja rikosasioissa. Oikeusapua on haettava liitolta kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä kaikki siihen liittyvä aineisto. Liiton lakiasioista vastaava antaa tarvittavan lausunnon, jonka jälkeen liittohallitus tekee oikeusavustusta koskevan päätöksen. Jos oikeudenkäynti on alkanut ennen kuin liittohallitus on tehnyt päätöksen asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin, oikeusavustus myönnetään vain poikkeustapauksissa. Ammattiosastoon kuusi kuukautta kuulunut jäsen voi saada oikeusapua työsopimussuhteesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa. Liittohallitus voi myöntää oikeusavun jäsenyysajasta riippumatta, jos siihen on erityisiä syitä. Liittohallitus päättää oikeusavun myöntämisestä, ellei se määräämillään ehdoilla anna asian päättämistä liiton asianomaisille toimitsijoille. 2. Jos jäsenelle on myönnetty oikeusavustusta ja tuomioistuin velvoittaa vastapuolen korvaamaan oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut, korvaukset on siirrettävä liitolle. 20 § YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. Molemmat kotimaiset kielet tunnustetaan tasa-arvoisiksi, mutta liittohallitus voi harkintansa mukaan käyttää painatustöissä vain yhtä kieltä. 2. Näissä säännöissä ja liiton muissa säännöstöissä mainitut määräajat lasketaan määräaikalain mukaan. Jos joku tieto on lähetettävä määrätyssä ajassa, lähettämisellä tarkoitetaan sen antamista postin tai lähetin kuljetettavaksi tai sähköisenä viestinä. Jos tieto on toimitettava saajalle määräajassa, tieto on annettava vastaanottajan tiedoksi määräajan kuluessa. 21 § SÄÄNTÖJEN MUUTOS Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä liiton varsinaisessa edustajakokouksessa, jos esitettyjä muutoksia kannattaa vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. 22 § LIITON PURKAMINEN 1. Liittoa ei voida purkaa ennen kuin ¾ liiton jäsenistä sitä vaatii ja edustajakokous sen niin ikään vähintään ¾ äänten enemmistöllä hyväksyy. 2. Jos liitto purkautuu, sen jäljellä oleva omaisuus luovutetaan velkojen maksamisen jälkeen ja muiden sitoumusten ollessa täytetty elintarviketyöläisten etujen turvaamiseksi viimeisen edustajakokouksen päättämään kohteeseen. 52 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry aluejärjestöjen säännöt Hyväksytty edustajakokouksessa 15.9.2007, muutosesitykset punaisella 1§ NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Elintarviketyöläisten ............................................ Aluejärjestö ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä aluejärjestöksi ja jäsenyhdistyksiä ammattiosastoiksi. Aluejärjestön kotipaikka on …………………………………. 2§ TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Aluejärjestön tarkoituksena on toimia Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, ruotsiksi Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf:n, jäljempänä liitto, sääntöjen sekä edustajakokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten mukaisesti ammatillisen järjestäytyneisyyden ja yhteistoiminnan kehittämiseksi elintarvikealoilla työskentelevien työntekijöiden keskuudessa, heidän yhteiskunnallisen tietoisuutensa kohottamiseksi sekä sosiaalisen ja taloudellisen asemansa parantamiseksi. Tässä tarkoituksessa aluejärjestö toimii kiinteänä yhdyselimenä toiminta-alueen ammattiosastojen kesken, seuraa ammatillisen järjestötoiminnan tilaa, seuraa työehtojen ja työolojen tilaa, antaa lausuntoja liittohallitukselle ja järjestää tiedotus-, kokous-, juhla- ja koulutustoimintaa. Aluejärjestö järjestää yhdessä alueen ammattiosastojen kanssa yhteydet elintarvikealojen työpaikoille. 3§ ALUEJÄRJESTÖN JÄSENYYS Liittoon kuuluvien ammattiosastojen, joiden kotipaikka sijaitsee aluejärjestön toiminta-alueella, tulee liittyä aluejärjestöön jäseneksi. 4§ TUKIMAKSU Aluejärjestön toiminnan rahoittamiseksi liitto antaa tukimaksua ammattiosastojen henkilöjäsenmäärän sekä valtuuston vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. 5§ ALUEJÄRJESTÖN KOKOUKSET Aluejärjestön vuosikokous pidetään tammi – maaliskuun aikana. Muita kokouksia aluejärjestön hallitus voi kutsua koolle tarpeen mukaan. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Aluejärjestön toimintakertomus. 2. Tilikertomus ja tilintarkastajain lausunto. … ja toiminnantarkastajien lausunto … 3. Tilinpäätösten vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen. 4. Hallituksen puheenjohtajan valinta. 5. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta. 6. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta. Kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan valinta. 7. Toiminta- ja taloussuunnitelma alkavalle kaudelle. 8. Ammattiosastojen esitykset ja muut esille tulevat asiat. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 53 Aluejärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus aluejärjestön jäsenosastoille osoitettavalla kirjeellä, jossa on mainittava tärkeimmät kokouksessa esille otettavat asiat. Kutsu vuosikokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ja muihin kokouksiin yhtä viikkoa ennen kokousta. Kukin ammattiosasto valitsee syyskokouksessaan aluejärjestön kokouksiin kaksi edustajaa alkavaa 300 jäsentä kohti. Tämän lisäksi ammattiosasto voi, lukuun ottamatta ensimmäistä 300 jäsentä, valita yhden edustajan alkavaa 300 jäsentä kohti sekä näille henkilökohtaiset varaedustajat. Valintaoikeus perustuu osaston jäsenmäärään vuoden alussa. Aluejärjestön tilikausi on kalenterivuosi. 6§ ALUEJÄRJESTÖN HALLITUS Aluejärjestön hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi viidestä yhdeksään jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsumana niin usein kuin asiat vaativat. Taloudenhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Aluejärjestön hallitus laatii vuosikokouksen hyväksyttäväksi toiminta- ja taloussuunnitelman ja toimittaa sen liittohallitukselle riittävän ajoissa siten, että se voidaan niveltää liiton talous- ja toimintasuunnitelman osaksi. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla. Aluejärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri kumpikin erikseen. 7§ YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Jos aluejärjestö purkautuu tai se lakkautetaan, sen varat luovutetaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:lle. Näitä sääntöjä voidaan muuttaa, jos 2/3 äänioikeutetuista edustajista sitä aluejärjestön vuosikokouksessa kannattaa ja liiton edustajakokous muutoksen vahvistaa. 54 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry ammattiosastojen säännöt Hyväksytty edustajakokouksessa 15.9.2007, muutosesitykset punaisella 1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on ............................................................................... ja sen kotipaikka on .................................................. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä ammattiosastoksi ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:tä liitoksi. Ammattiosaston nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä. Ammattiosasto kuuluu jäsenenä Elintarviketyöläisten .......................................... Aluejärjestö ry:hyn. 2§ AMMATTIOSASTON TARKOITUS JA TOIMINTA 1. Ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueellaan työskentelevät elintarvikealojen työntekijät Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimintaan elintarviketyöläisten työ- ja palkkaehtojen sekä yleensä taloudellisten, sosiaalisten, oikeudellisten etujen sekä yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. 2. Osaston tarkoituksena on toimialueellaan 1. kohdassa tarkoitetuilla aloilla toimia jäsentensä työ- ja palkkaehtojen sekä yleisten taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten yhteiskunnallisten etujen parantamiseksi. Johtokunta määrittelee toiminta-alueen. Jos paikkakunnalla on useampi osasto, osastot sopivat keskenään toiminta-alueistaan. Jos osastot eivät pääse sopimukseen asia ratkaistaan yhdessä liittohallituksen kanssa. 3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto: a) toimii jäsentensä työ- ja palkkaehtojen parantamiseksi sekä valvoo työlainsäädännön, työehtosopimusten ja muiden työntekijöiden etuja turvaavien säännösten noudattamista sekä toteuttaa yhteiskunnallista edunvalvontaa; b) avustaa jäseniään niissä tilanteissa, joista liiton säännöissä määrätään; c) järjestää kokouksia, koulutusta ja vapaa-ajan harrastustoimintaa; d) neuvottelee ja tekee esityksiä jäsenistöä koskevissa asioissa; e) toimii yhteistyössä muiden paikkakunnalla olevien järjestöjen kanssa. f) kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon ja sen aluejärjestöön. 3§ TYÖHUONEKUNNAT Ammattiosasto voi muodostaa keskuudestaan johtokunnan ohjauksessa toimivia työpaikkakohtaisia työhuonekuntia, joiden säännöt johtokunta hyväksyy liiton valmistamien malliohjesääntöjen pohjalta. 4§ JÄSENYYS 1. Jäseneksi ammattiosastoon voidaan hyväksyä jokainen toiminta-alueella työskentelevä elintarvikealojen työntekijä, joka hyväksyy liiton ja ammattiosaston tarkoituksen ja säännöt, eikä ole henkilökohtaisten sitoumusten tai muiden syiden vuoksi estynyt noudattamasta liiton ja ammattiosaston sääntöjä ja päätöksiä eikä kuulu liiton tai ammattiosaston periaatteita vastustaviin järjestöihin. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 …työskentelevä elintarvikealojen tai lähialojen työntekijä… 55 Elintarvikealojen opiskelijat voivat liittyä ammattiosaston opiskelijajäseneksi. Siirtyessään työhön elintarvikealalle ja maksaessaan jäsenmaksunsa, opiskelijajäsen saavuttaa täydet jäsenoikeudet. 2. Jäseneksi pyrkivän on ilmoittauduttava ammattiosaston johtokunnalle täyttämällä liittymislomake. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona hän on hakenut jäsenyyttä ja josta lukien hän on maksanut ensimmäisen jäsenmaksun. … täydet jäsenoikeudet. Ilmoitus työhön siirtymisestä on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa jäsenmaksuvelvoitteen alkamisesta. johtokunnalle tai ammattiosaston jäsenrekisterin pitäjälle täyttämällä liittymislomake 3. Henkilö, joka siirtyy ammattiosastoon jostakin liittohallituksen hyväksymästä koti- tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä pääsee jäseneksi, esittämällä todistuksen aiemman järjestönsä jäsenyydestä, ja osoittamalla ettei hänellä ole enemmän kuin neljän viikon jäsenmaksu maksamatta. Näin siirtyvä jäsen saa hyväkseen liiton jäsenyyden kestoon perustuvat etuudet, joita hänen yhteenlaskettu yhtämittainen jäsenyytensä edellyttää. 4. Milloin ammattiosaston johtokunta tahtoo evätä jäseneksi pääsyn, on se velvollinen pyytämään siitä liittohallituksen lausunnon. Lausunnon saatuaan ammattiosaston johtokunta ratkaisee asian. 5. Osaston jäsen on velvollinen suorittamaan veronalaisesta palkkatulosta, ansiotulosta, ansionmenetyksen korvauksesta, muusta työnantajan suorittamasta veronalaisesta korvauksesta ja työttömyyskassan maksamasta veronalaisesta etuudesta jäsenmaksua, jonka suuruuden päättää kalenterivuosittain liiton valtuusto. Yksityiskohtaisista ohjeista päättää liittohallitus. Opiskelijajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. 6. Osaston jäsenille voidaan tarvittaessa asettaa ylimääräinen jäsenmaksu liiton säännöissä määrätyissä tapauksissa. 7. Jos jäsen muuttaa pysyvästi toiselle paikkakunnalle hänen on jäsenoikeutensa säilyttämiseksi liityttävä paikkakunnan ammattiosaston jäseneksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, jolloin hän aloitti työnsä paikkakunnalla. 8. Ammattiosaston jäsenen, joka siirtyy toiselle alalle, on viimeistään vuoden kuluttua siirryttävä kyseisen alan ammattijärjestöön. Yrittäjäksi ryhtyvä ammattiosaston jäsen voi olla 18 kuukauden ajan jäsenenä, minkä jälkeen hänen on erottava ammattiosastosta. 5§ AMMATTIOSASTON JOHTOKUNTA 1. Ammattiosaston asioita ja omaisuutta hoitaa sen hallituksena vuodeksi kerrallaan valittu johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään 20 varsinaista ja yhtä monta varajäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt. Taloudenhoitaja voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Opiskelijajäsentä ei voida valita osaston johtokunnan varsinaiseksi eikä varajäseneksi. Pois: Opiskelijajäsentä ei voida valita osaston johtokunnan varsinaiseksi eikä varajäseneksi. 2. Johtokunta kokoontuu, kun puheenjohtaja tai vähintään kaksi johtokunnan jäsentä katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi puolet johtokunnan jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Henkilövaalissa ratkaisee arpa. 56 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 3. Johtokunnan jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta peräkkäisestä johtokunnan kokouksesta, katsotaan eronneeksi ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. 4. Jos varsinainen johtokunnan jäsen eroaa, kutsutaan varajäsen tilalle. 5. Puheenjohtaja johtaa keskustelua ammattiosaston sekä johtokunnan kokouksissa ja valvoo sääntöjen ja ammattiosastojen päätösten sekä liittohallituksen antamien ohjeiden noudattamista. Puheenjohtajan estyneenä ollessa puhetta johtaa varapuheenjohtaja. 6. Sihteeri laatii pöytäkirjan kaikista ammattiosaston ja johtokunnan kokouksista sekä laatii luonnoksen toimintakertomukseksi. Johtokunta voi valita keskuudestaan kirjeenvaihtajan ja arkistonhoitajan. Taloudenhoitaja pitää kirjaa ammattiosaston tuloista ja menoista, suunnittelee ja valvoo taloudenpitoa, laatii talousarvioluonnoksen ja tilinpäätöksen sekä hoitaa ammattiosaston laskentatointa tai valvoo sen hoitamista. Taloudenhoitaja valvoo jäsenmaksujen perintää. 7. 8. Johtokunta valmistelee kokouksissa käsiteltävät asiat ja panee toimeen kokousten päätökset Johtokunnan tulee tarkoin hoitaa ammattiosaston omaisuutta ja säilyttää sen varat luotettavasti ja ammattiosastolle edullisesti. Liittohallitus valtuutetaan pitämään johtokunnan puolesta jäsenluetteloa. 9. Johtokunnan jäsenet ovat yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta vastuussa ammattiosaston omaisuuden hoidosta. 10. Johtokunnan jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdystä päätöksestä, ei ole vastuussa kyseisestä päätöksestä. 11. Johtokunta voi tarpeen mukaan valita 3-5 hengen työvaliokunnan ja muita jaostoja. 6§ TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS 1. Ammattiosaston tilit päätetään kalenterivuosittain. Kuluneen kalenterivuoden tilinpäätöksen on oltava valmiina tilintarkastajille annettavaksi viimeistään ennen seuraavan helmikuun 15. päivää. Tilintarkastajain on luovutettava ne tarkastettuina ja lausunnon kanssa viimeistään helmikuun loppuun mennessä. …valmiina toiminnantarkastajille annettavaksi viimeistään ennen seuraavan helmikuun 15. päivää. Toiminnantarkastajien on luovutettava ne … 2. Syyskokouksessa valittujen tilintarkastajien tulee vuosittain tarkastaa ammattiosaston tilit ja vuoden vaihteessa ammattiosaston koko omaisuus, laatia kirjallinen lausunto ammattiosaston taloudellisesta asemasta, jäsenhoidosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä. … valittujen toiminnantarkastajien tulee… 3. Osaston tilintarkastajat ja liittohallituksen valtuuttamat toimitsijat voivat milloin tahansa tarkastaa ammattiosaston tilit. Osaston toiminnantarkastajat ja … SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 57 7 § KOKOUKSET 1. Ammattiosaston sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Muita kokouksia ammattiosasto pitää niin usein kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi, tai kun 1/5 ammattiosaston jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti johtokunnalta määrättyä asiaa varten. 2. Jäsenillä on oikeus tehdä ehdotuksia johtokunnalle tai osastonsa kokoukselle. Johtokunnan tulee valmistella esitykset omalla lausunnollaan ja tuoda ne käsiteltäväksi seuraavassa ammattiosaston kokouksessa. Jos ehdotus edellyttää pikaista päätöstä, se voidaan kokouksen päätöksellä ottaa heti käsiteltäväksi, paitsi jos sen käsittely vaatisi mainintaa kokouskutsussa. Kuitenkin tällainenkin asia tulisi esittää puheenjohtajalle ennen kokousta, jos se on mahdollista. 3. Päätökset tehdään avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Opiskelijajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan arvalla. 4. 5. Helmi-maaliskuun aikana pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään johtokunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan tilintarkastajien lausunto; d) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta; e) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja taloudenhoitajalle; f) käsitellään muut esille tulevat asiat. Loka-marraskuun aikana on pidettävä ammattiosaston syyskokous, jossa käsitellään seuraavat asiat: a) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelmat seuraavalle toimintakaudelle; b) päätetään toimihenkilöiden kulukorvauksista ja palkkioista; c) valitaan johtokunnan puheenjohtaja; d) valitaan johtokunnan varsinaiset ja varajäsenet; e) valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. f) valitaan edustajat aluejärjestön kokouksiin; g) valitaan edustajat eri järjestöihin; h) päätetään osaston koollekutsumistavasta; i) käsitellään muut esille tulevat asiat. … äänten enemmistöllä. Äänioikeus on jäsenillä ja opiskelijajäsenillä. … luetaan toiminnantarkastajien lausunto… … varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. Ammattiosaston syyskokouksessa valitun puheenjohtajan ja johtokunnan toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Uuden johtokunnan on pidettävä järjestäytymiskokouksensa valintavuoden loppuun mennessä. 6. 58 Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä jäsenillä opiskelijajäseniä lukuun ottamatta on äänioikeus. … äänestyksissä jäsenillä ja opiskelijajäsenillä on äänioikeus. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 7. Kokouksessa päätösvaltaa voivat käyttää osaston läsnä olevat jäsenet. 8. Ammattiosaston kokous kutsutaan koolle seitsemän päivää ennen kokousta lehti-ilmoituksella, henkilökohtaisella kutsukirjeellä tai jäsenten työpaikkojen ilmoitustauluilla julkaistuilla ilmoituksilla. Ammattiosaston syyskokouksella on kuitenkin valta päättää onko kokouskutsu edellä mainittujen lisäksi jollakin muulla tavalla ilmoitettava jäsenille. 8§ AMMATTIOSASTOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN 1. Jäsenellä on oikeus erota ammattiosastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti ammattiosaston johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai tehdä ammattiosaston kokouksessa eroilmoitus, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan. Eronnut jäsen menettää kaikki oikeutensa ammattiosastossa. 2. Jäsen, joka menee lakon tai saarron alaiseen työhön menettää kaikki jäsenoikeutensa ja ammattiosaston johtokunnan on erotettava hänet heti ammattiosaston jäsenyydestä. 3. Jäsen voidaan erottaa ammattiosastosta seuraavin perustein: a) Jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksunsa yli 26 viikon ajanjaksolta. Erotettavaksi ehdotetulla jäsenellä on kuitenkin oikeus maksaa rästiin jääneet maksunsa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa laskettuna edeltä mainitun 26 viikon täyttymisestä, kuten liiton sääntöjen 4 § 3. kappaleessa on määrätty. Tällöin jäsenyys pysyy ennallaan. b) jos hän tahallisesti ja olennaisesti rikkoo ammattiosaston ja liiton sääntöjä tai edustajakokouksen päätöksiä, kieltäytyy noudattamasta ammattiosaston ja liittohallituksen antamia ohjeita, tai muutoin toimii vastoin ammattiosaston ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton toimintaa vahingoittavasti; c) jos hän on petollisella tavalla nauttinut avustusta liitosta tai työttömyyskassasta tai syyllistynyt muuhun vastaavaan epärehellisyyteen; d) jos hän on päässyt jäseneksi antamalla itsestään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja; e) jos hän on siirtynyt tehtävään, jossa hän voi ottaa ja erottaa työntekijöitä. 4. Jäsentä, joka on erotettu 2. kohdan tai 3 b, c, tai d kohdan mukaisesti, ei voida ottaa osaston jäseneksi ilman ammattiosaston kokouksen suostumusta. Tällaisessa tapauksessa on ammattiosaston ensin pyydettävä liittohallituksen lausunto asiassa. 5. Ehdotus jäsenen erottamiseksi ammattiosastosta muiden kuin jäsenmaksujen laiminlyönnin johdosta on tehtävä kirjallisesti ammattiosaston johtokunnalle ja ehdotuksessa on tarkkaan mainittava ne syyt ja todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. … muiden syiden kuin … Ammattiosaston johtokunnan on tutkittava erottamisvaatimus ja pyydettävä erotettavaksi esitetyltä jäseneltä selvitys sekä hankittava asiasta liittohallituksen lausunto. Johtokunnan tulee alistaa päätös ammattiosaston kokoukselle vahvistettavaksi. 6. Liittohallituksen lausunto voi puoltaa tai vastustaa erottamisvaatimusta. Liittohallitus voi myös ehdottaa varoituksen antamista tai uuden selvityksen hankkimista. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 59 9§ JÄSENMAKSUISTA VAPAUTUMINEN 1. Jäsenmaksuista vapautuminen Ammattiosaston jäsen, joka sairauden, kuntoutustuen, äitiys- tai siihen verrattavan loman, hoitovapaan, opiskelun tai asevelvollisuuden taikka enintään 12 kuukautta kestävän vapausrangaistuksen takia on vailla palkkatuloa tai joka saa työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai muuta vastaavaa tukea, on vapautettu jäsenmaksuista niin kauan kuin tämä este kestää. Jäsenen on ilmoitettava liittoon perusteet jäsenmaksuvapautuksen saamiseksi heti niitten alettua. 2. Vapaajäsenoikeus Oltuaan yhdenjaksoisesti ammattijärjestöjen jäsenenä 25 vuotta, joista viimeiset viisi vuotta SEL:n ammattiosaston jäsenenä, jäsen saa vapaajäsenoikeudet eläkkeelle jäädessään. Vapaajäsenoikeudet myöntää hakemuksesta liittohallitus. 3. Opiskelijajäsen Opiskelun päättyessä päättyy myös opiskelijajäsenyys. Opiskelijajäsenyyden aika lasketaan ammattiosaston jäsenyysaikaan, jos opiskelijajäsen siirtyy työskentelemään liiton järjestäytymisalalle ja liittyy ammattiosaston varsinaiseksi jäseneksi. 10 § YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. Jos jäsen katsoo kärsineensä vääryyttä ammattiosaston tai sen johtokunnan taholta hän on oikeutettu tekemään siitä kirjallisen valituksen liittohallitukselle joka käsittelee ja päättää asiasta. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon ammattiosaston tai sen johtokunnan tekemästä valitukseen aihetta antavasta päätöksestä. 2. Liittovaltuusto antaa lausuntonsa ammattiosaston ja liittohallituksen välisistä riitaisuuksista. 3. Niissä kohdin, joissa näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yleisiä ohjeita sekä liittovaltuuston ja liittohallituksen antamia ohjeita sekä yhdistyslain säännöksiä. 11 § SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET JA AMMATTIOSASTON PURKAMINEN 1. 2. 3. Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ammattiosaston kokouksessa, jos esitettyjä muutoksia kannattaa vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. Tehdyille sääntömuutoksille on kuitenkin saatava liiton varsinaisen edustajakokouksen hyväksyminen. Ammattiosaston nimen ja kotipaikan muutos voidaan kuitenkin tehdä liittohallituksen suostumuksella. Jos ehdotus ammattiosaston purkamisesta tehdään johtokunnalle ammattiosaston kokouksessa, siitä on heti annettava tieto liittohallitukselle sekä sen jälkeen asiaa käsiteltävä kahdessa seuraavassa ammattiosaston kokouksessa. Päätös ammattiosaston purkamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin kun vähintään ¾ kokouksessa läsnä olevista ammattiosaston jäsenistä sitä kannattaa. Jos ammattiosasto on päätetty purkaa edellisen kohdan esittämällä tavalla, luovutetaan ammattiosaston varat sille ammattiosastolle, joka liittohallituksen ohjeen mukaan jatkaa osaston tarkoituksen toteuttamista. Toimintansa lopettaneen ammattiosaston tilikirjat ja pöytäkirjat liitteineen on toimitettava liiton keskustoimistoon arkistoitaviksi. Ammattiosaston purkauduttua selvitysmiehenä toimii ammattiosaston johtokunta, joka on vastuussa ammattiosaston varojen hoidosta niin kauan kunnes ammattiosaston tilikirjat on luovutettu Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittohallitukselle ja se on hyväksynyt tilit. 60 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n vaalijärjestys Hyväksytty edustajakokouksessa 15.9.2007, muutosesitykset punaisella 1§ VAALIAIKA Suomen Elintarviketyöläisten Liiton sääntöjen 8 §:ssä mainitut varsinaisen ja ylimääräisen edustajakokouksen edustajat valitaan sopimusalakohtaisesti ammattiosastojen jäsenten kesken toimeenpantavalla suhteellisella ja salaisella vaalilla. Liittohallitus päättää vaalien yksityiskohtaisesta toimeenpanotavasta. Vaalit voidaan käydä postiäänestyksenä tai ammattiosastojen järjestäminä äänestystilaisuuksina tai käyttäen molempia äänestystapoja yhdessä. 1. …voidaan käydä postiäänestyksenä, ammattiosastojen järjestäminä äänestystilaisuuksina tai tietoliikenneyhteyttä käyttäen tai käyttäen kaikkia näitä tai joitakin äänestystapoja yhdessä. Vaalit järjestetään aikaisintaan 150 ja viimeistään 40 päivää ennen varsinaista edustajakokousta. Vaalipiirit ovat: 1. Itäinen vaalipiiri; jonka muodostavat Etelä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen aluejärjestöt 2. Läntinen vaalipiiri; jonka muodostavat Länsi-Suomen ja Häme-Keski-Suomen aluejärjestöt 3. Pohjoinen vaalipiiri; jonka muodostavat Pohjois-Suomen ja Vaasan aluejärjestöt Sopimusalat ovat: 1. Leipomoalat 2. Lihavalmistealat 3. Maidonjalostealat 4. Elintarviketeollisuuden alat Vaalia ei tarvitse toimittaa: 1. jos määräaikaan mennessä ei jätetä valitsijayhdistysasiakirjoja useamman edustajan valitsemiseksi kuin vaalipiirin sopimusalalta sääntöjen mukaan saa valita edustajia edustajakokoukseen. Valitsijayhdistyksille on tällöin kuitenkin varattava tilaisuus nimetä tarpeellinen määrä varaedustajia; 2. jos määräaikaan mennessä perustetut valitsijayhdistykset ovat yhtyneet samaksi vaaliliitoksi ja ovat keskenään sopineet, ketkä ehdokkaista tulevat edustajiksi sekä ketkä ja missä järjestyksessä jäävät varaedustajiksi. 2§ ÄÄNIOIKEUS Äänioikeus määräytyy liiton sääntöjen 8 § 5. kohdan mukaan. 3§ VAALIKELPOISUUS Vaalikelpoisuus määräytyy liiton sääntöjen 8 § 9. kohdan mukaisesti. 4§ VAALIELIMET Vaalien toimeenpanoa varten liittohallitus valitsee keskusvaalilautakunnan ja ammattiosastojen johtokunnat valitsevat äänestystoimikuntia. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 61 1. Keskusvaalilautakunta Liittohallitus valitsee viimeistään kuusi kuukautta ennen edustajakokouksen alkamista keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljä muuta jäsentä sekä kuusi varajäsentä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään neljä jäsentä ja näistä yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Keskusvaalilautakunta antaa kaikista vaaleihin liittyvistä asioista yksityiskohtaiset ohjeet. 2. Äänestystoimikunnat Ammattiosastoissa ja työpaikoilla suoritettaviin uurnavaaleihin ammattiosaston johtokunta valitsee tarvittavan määrän äänestyspaikkakohtaisia ja kiertäviä äänestystoimikuntia. Äänestystoimikunnat on valittava viimeistään kuukautta ennen vaalien alkamista. Valinnat on ilmoitettava välittömästi keskusvaalilautakunnalle, joka luetteloi ne ja antaa niille järjestysnumerot. Äänestystoimikuntaan kuuluu 3-5 jäsentä, joista valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä 3-5 varajäsentä. Äänestystoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on paikalla ja näistä yksi on joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Äänestystoimikuntia valittaessa on pyrittävä tasapuolisuuteen ja otettava huomioon eri vaaliliittojen edustus. 5§ VALITSIJAYHDISTYKSET Valitsijayhdistyksiä voivat perustaa ammattiosastot ja vähintään 15 saman vaalipiirin ja sopimusalan äänioikeutettua jäsentä. Ammattiosasto voi perustaa kaksi valitsijayhdistystä niille aloille, joilla sillä on vähintään viisi jäsentä. Lisäksi ammattiosasto voi lukuun ottamatta ensimmäistä 300 jäsentä perustaa valitsijayhdistyksen jokaista alkavaa 300 jäsentä kohti. …ensimmäistä 200 jäsentä perustaa valitsijayhdistyksen jokaista alkavaa 200 jäsentä… Ammattiosaston jäsen voi liittyä ainoastaan yhteen valitsijayhdistykseen. Ammattiosaston jäsen voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaana, vain omassa vaalipiirissään ja omalla sopimusalallaan. Valitsijayhdistysten perustaminen voi alkaa 60 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää. Valitsijayhdistysten perustamista varten varataan aikaa 30 päivää. Valitsijayhdistys perustetaan asiakirjalla, jossa mainitaan ehdokkaan täydellinen nimi, henkilötiedot, ammattiala, ammattiosasto ja osoite. Ehdokkaan on annettava kirjallinen suostumus ehdokkuudelleen. Perustamisasiakirjan on oltava asianmukaisesti päivätty ja allekirjoitettu ja siinä on oltava valtuutus valitsijayhdistyksen asiamiehelle ja vara-asiamiehelle. Mikäli tulee erimielisyyttä siitä kuka toimii ehdokkaan asiamiehenä, on ratkaisuvalta viime kädessä ehdokkaalla itsellään. Valitsijayhdistyksellä on oikeus yhtyä vaaliliittoon asiamiehen päätöksellä. Jokaista ehdokasta varten on perustettava oma valitsijayhdistys. Valitsijayhdistyksen asiamiehen tai tämän valtuuttaman vaaliliiton asiamiehen tulee pyytää kirjallisesti ehdokaslistojen ottamista ehdokaslistojen yhdistelmään viimeistään 30 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää keskusvaalilautakunnalta. Hakemukseen on liitettävä valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumus. Asiamiehen on myös vakuutettava, että ne ammattiosastojen jäsenet, joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat sen omakätisesti allekirjoittaneet ja ovat samalta alalta äänioikeutettuja kuin ehdokaskin. 6§ VAALILIITOT Valitsijayhdistykset, jotka vaalissa haluavat olla yhteistoiminnassa keskenään, voivat yhtyä vaaliliitoksi. 62 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Vaaliliitto muodostetaan siihen yhtyneiden valitsijayhdistysten kirjallisella sopimuksella, johon on merkitty valitsijayhdistysten tunnusnumerot asetettuina siihen järjestykseen kuin ne halutaan vaaliliittoon otettaviksi ja oheen on liitettävä valitsijayhdistyksen asiamiehen antama valtuutus vaaliliiton muodostamiseksi. Sopimuksessa on myös valtuutettava yksi vaaliliittoon yhtyneiden valitsijayhdistysten asiamiehistä olemaan vaaliliiton asiamiehenä ja toinen asiamiehen varamiehenä. Vaaliliiton asiakirjat on annettava keskusvaalilautakunnalle samassa ajassa kuin edellä on määrätty valitsijayhdistysten asiakirjoista. Vaaliliiton koko ehdokasmäärä saa olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Valitsijayhdistys ei saa liittyä useampaan kuin yhteen vaaliliittoon. 7§ … valitsijayhdistysten ehdokkaat asetettuina … ... ehdokasmäärä saa olla enintään kolme kertaa niin suuri kuin vaalipiiristä ... ASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille toimitetut valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisasiakirjat viiden päivän kuluessa siitä, kun ehdokaslistojen antamiselle asetettu määräaika päättyi. Hakemus hylätään, jos asiakirjoissa on olennainen virhe. Vaaliliiton asiamiehelle toimitetaan tieto päätöksestä. Asiamiehellä on keskusvaalilautakunnalta tiedon saatuaan oikeus viiden päivän kuluessa oikaista ne kohdat jotka aiheuttivat hakemuksen hylkäämisen. Jollei hän sitä tee, hakemus on lopullisesti hylätty. Oikaisumahdollisuutta ei ole, jos asiakirjassa ei ole riittävää määrää äänioikeutettuja allekirjoittajia tai jos asiakirja on tullut keskusvaalilautakunnalle määräajan jälkeen. Jos asetettu ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai jos valitsijayhdistyksen asiamies ei ole äänioikeutettu, hylkääminen on niinikään lopullinen. 8§ KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VALMISTAVAT TOIMENPITEET Keskusvaalilautakunnan tulee tiedottaa, kuinka monta edustajaa edustajakokoukseen vaalipiirissä kultakin ammattialalta on valittava ja montako ehdokasta kukin vaaliliitto saa asettaa sekä kenelle, milloin ja minne vaaliin kuuluvat asiakirjat on toimitettava. Tämä tiedonanto on julkaistava lehti-ilmoituksella ja lähetettävä kirjallisesti osastoille viimeistään viikkoa ennen valitsijayhdistysten perustamisen alkamista. 9§ VAALILIITTOJEN KESKINÄINEN JÄRJESTYS Vaaliliittojen keskinäinen järjestys laadittavaa ehdokaslistojen yhdistelmää varten määrätään arvalla. Kun arpominen on suoritettu, varustaa keskusvaalilautakunta hyväksytyt ehdokaslistat uusilla juoksevilla järjestysnumeroilla siten, että arpomisen mukaan järjestyksessä ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan entisessä numerojärjestyksessään ensimmäisillä numeroilla alkaen numerosta 2, järjestyksessään toisen vaaliliiton ehdokaslistat samalla tavalla seuraavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä järjestysnumeroilla. 10 § EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ JA TUNNUKSET Keskusvaalilautakunnan on hyväksytyistä ehdokaslistoista laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Tähän otetaan ehdokaslistat niin järjestettyinä, että samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat numerojärjestyksessä yhdistetään yhteisen otsikon alle ja erotetaan muista vaaliliitoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat kuuluvat kuhunkin vaaliliittoon. Vaaliliittojen ulkopuolelle jäävät SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 63 ehdokaslistat otetaan yhdistelmään aakkosjärjestyksessä viimeisinä järjestysnumeronsa mukaan. Vaaliliitolle merkitään arvonnan mukaan tunnuksiksi “Vaaliliitto A”, “Vaaliliitto B” jne. sekä vaaliliiton nimi. Keskusvaalilautakunta voi toimittaa yhdellä kertaa arvonnan, joka koskee kaikkia vaalipiirejä ja sopimusaloja. Ehdokaslistojen yhdistelmiä on viipymättä lähetettävä kaikille valitsijayhdistysten asiamiehille sekä tarpeellinen määrä ammattiosastoille. Keskusvaalilautakunnan pitää samalla ilmoittaa kaikille vaaliliittojen asiamiehille, milloin ja missä äänten laskenta suoritetaan. 11 § EHDOKASLISTAN POISTAMINEN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄSTÄ Jos ennen ehdokaslistojen yhdistelmän hyväksymistä selviää, että ehdokkaaksi on jollekin listalle asetettu henkilö, joka ei ole antanut suostumustaan ehdokkaaksi asettamiseen sille listalle, on keskusvaalilautakunnan hänen vaatimuksestaan poistettava hänen nimensä kysymyksessä olevalta listalta. Valitsijayhdistyksellä, jonka ilmoitusta vaaliliittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, on oikeus saada ehdokaslistansa poistetuksi ehdokaslistojen yhdistelmästä, jos se voi tapahtua ennen yhdistelmän painatusta. 12 § ÄÄNESTYSLIPPU Keskusvaalilautakunnan on toimitettava jokaiselle äänestystoimikunnalle tarpeellinen määrä äänestyslippuja suljetussa päällyksessä, johon on merkittävä ilmoitus päällyksessä olevien äänestyslippujen määrästä. Äänestyslipun on oltava vakiokokoa, ja sen ulkopuolelle on painettava sen alan ja vaalipiirin nimi, jonka vaalilipusta on kysymys, sekä lisäksi halkaisijaltaan noin 50 millimetrin suuruinen ympyrä, joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi ja tämän ympyrän sisäpuolelle selvästi havaittava merkintä Nro ____ ehdokkaan numeron merkitsemistä varten. Äänestyslipun tulee olla niin tehty, että selvästi näkyy, miten se on taitettava kokoon, eikä siinä saa olla mitään muuta merkintää. 13 § TYÖPAIKOILLA JA AMMATTIOSASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄ VAALI 1) Vaalipaikoista ja vaalitoimituksen ajoista tulee ammattiosaston ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen vaalia. 2) Vaalipaikan äänestystoimikunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimiin sekä valvoa, että vaalihuoneistossa on nähtävänä riittävä määrä ehdokaslistojen yhdistelmiä. Sen on huolehdittava myös siitä, että valitsija voi täysin säilyttää vaalisalaisuuden. 3) Ennen vaalitoimituksen alkua on todettava käytettävänä olevien äänestyslippujen määrä ja ensimmäisen äänestäjän saapuvilla ollessa, että vaaliuurna on tyhjä. 4) Jäsenen, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, tulee äänestyslipun saadakseen osoittaa äänioikeutensa keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaan. 5) Äänestystilanteessa valitsija kirjoittaa äänestyslipussa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numeron, jota äänestää. Äänestäjä ei saa tehdä äänestyslippuunsa muuta kuin edellä mainitun merkinnän. 6) Äänestyslippu on annettava taitettuna äänestystoimikunnalle, joka leimaa sen ja merkitsee antajan äänestäneen, minkä jälkeen valitsija pudottaa äänestyslipun vaaliuurnaan. 7) Kunkin vaalitoimikunnan on laadittava vaalitoimituksesta pöytäkirja, johon liitetään äänestäneiden luettelo. 64 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 8) Kun vaalitoimitus on päättynyt, vaaliuurna avataan ja lasketaan äänestysliput ja niiden lukumäärä merkitään pöytäkirjaan. Käyttämättä jääneiden ja mitättömien äänestyslippujen luku todetaan ja merkitään pöytäkirjaan. Äänestysliput, äänestysluettelot ja vaalipöytäkirjat lähetetään suljetussa ja sinetöidyssä kääreessä välittömästi, viimeistään seuraavana päivänä vaalitoimituksen päättymisestä keskusvaalilautakunnalle. 14 § ÄÄNESTYSLIPPU ON HYLÄTTY 1) jos äänestyslipussa on merkitsemällä osoitettu useampia kuin yksi ehdokas; 2) jos ehdokaslistan numero on merkitty siten, että ei selvästi ilmene, mitä ehdokaslistaa se tarkoittaa; 3) jos ehdokaslistan numero on kirjoitettu äänestyslipun kääntöpuolelle; 4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki, taikka siihen tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä; 5) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalitoimikunnalta saatua äänestyslippua; tai 6) jos äänestyslippu on uurnavaalissa leimaamaton. 15 § ÄÄNTEN LASKEMINEN Äänestyslippujen saavuttua keskusvaalilautakunnalle ryhdytään äänten laskentaan. Kun ääntenlaskenta alkaa, kustakin eri vaalipaikasta lasketaan keskusvaalilautakunnalle saapuneitten äänestyslippujen lukumäärä ja saatua lukua verrataan vaalipaikan äänestystoimikunnan pöytäkirjassa mainittuun lukuun. 16 § YHDISTETTY ÄÄNIRYHMÄ Vaaliliitoiksi yhdistyneiden valitsijayhdistysten ehdokaslistoille annetut äänet muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien valitsijayhdistysten saamien äänimäärien summa. Vaaliliiton ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy henkilökohtaisen äänimäärän mukaan. Jos äänimäärät ovat tasan, ratkaisee arpa. Mainitussa järjestyksessä luetellaan kaikki ne ehdokkaat, jotka yhdistetyssä ääniryhmässä ovat saaneet ääniä ja annetaan heille vertausluvut siten, että ensimmäisen ehdokkaan vertausluku on sama kuin niiden äänestäjien, jotka muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, toisen ehdokkaan puolet siitä, kolmannen ehdokkaan kolmas osa ja niin edespäin. Jos vertausluvut käyvät tasan, ratkaisee arpa. 17 § EDUSTAJAT Kun ehdokkaat on järjestetty 16 §:n mukaisesti vertauslukujensa suuruuden mukaan, keskusvaalilautakunta julistaa liiton sääntöjen 8 § 4. kohdan huomioon ottaen valituiksi tulleet edustajat kustakin vaalipiiristä ja sopimusalalta. 18 § VARAEDUSTAJAT Kunkin varsinaisen edustajan varaedustajaksi keskusvaalilautakunta määrää ensimmäisen valitsematta jääneen ehdokkaan siitä yhdistetystä ääniryhmästä, josta edustaja on valittu, tai jollei valitsematonta ole, sen ehdokkaan, jolla vaaleissa valittujen jälkeen on suurin vertausluku. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 65 19 § KESKUSVAALILAUTAKUNNAN LASKENTATOIMITUKSEN PÖYTÄKIRJAT Keskusvaalilautakunnan laskemistoimituksesta tehdään pöytäkirja, jossa on mainittava sekä edustajiksi valitut henkilöt että ne, jotka tulevat varaedustajiksi. Laaditut laskelmat kootaan asiakirjavihkoksi ja talletetaan liiton arkistoon pöytäkirjan liitteinä. 20 § VAALITULOKSEN ILMOITTAMINEN Keskusvaalilautakunta ilmoittaa vaalin tuloksen liittohallitukselle, aluejärjestöille ja ammattiosastoille. Valtakirjan valituille edustajille antaa liittohallitus. 21 § VAALIJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Vaalijärjestykseen voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä liiton varsinaisessa edustajakokouksessa, jos esitettyjä muutoksia kannattaa vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä. 66 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 Aloite 37 Nuorisotoiminnan kehittäminen Nuorisotoiminta liitossa on ollut tällä edustajakokouskaudella ei mitenkään säännöllistä. Paljon puhumme siitä miten saisimme nuoria mukaan ja ammattiosastoihin. Pedersöre Livsmedelsarbetare 006 ammattiosastona esitämme, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto liittyy SAKKI ry:hyn ja liittohallitus nimittää nuorisojaoston 2012-2017, esitämme myös, että siihen varataan riittävästi varoja jolla voidaan järjestää asianmukaisia koulutus/tiedotustilaisuuksia. Pedersöre Livsmedelsarbetare 006 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on vastattu samansisältöisen aloitteen 22 vastauksella. SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012 67 Talouden suuntaviivat vuosille 2012–2017 – Varsinaisen toiminnan vuosittaiset menot pyritään kattamaan vuosittaisilla jäsenmaksutuotoilla normaaleina toimintavuosina. – Liiton kokonaisjäsenmaksu pyritään pitämään 1,5 prosentissa. – Liiton talouden hyvällä hoitamisella säilytetään liiton hyvä työtaisteluvalmius. Jäsenmaksutuoton kehitys Alan työntekijöiden määrä Suomessa ei tule todennäköisesti enää merkittävässä määrin vähenemään. Liiton jäsenmäärän voi siis olettaa pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. Noin 50-100 maksavaa jäsentä siirtyy vuosittain liiton vapaajäseneksi. Jäsenmaksutuottojen voi olettaa pysyvän suuruusluokaltaan samalla tasolla kuin edellisellä edustajakokouskaudella. Jäsenmaksutuottoa on mahdollista kasvattaa tehostamalla jäsenhankintaa ja nostamalla alan työntekijöiden järjestäytymisastetta. Kokonaisjäsenmaksun korottamiselle ei liene perusteita, ei myöskään jäsenmaksun alentamiselle. Jäsenmaksuprosentin jakoa liiton ja työttömyyskassan kesken joudutaan harkitsemaan. Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan taloudellisena tavoitteena on palveluiden turvaaminen jäsenistölle olemassa olevilla voimavaroilla. Se tulee vaatimaan päättäjiltä strategista näkemystä liiton tulevaisuudesta ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Sijoitusperiaatteet Sijoitusvarallisuus ja sen säilyminen on SEL:n perustehtävän kannalta oleellisen tärkeää. Tämän vuoksi pääoman merkittävä ja pysyvä arvonlasku ei ole hyväksyttävää. Sijoitusmarkkinoihin liittyvän vaihtelun vuoksi on kuitenkin hyväksyttävä, että joinakin vuosina sijoitusomaisuuden arvo saattaa myös alentua. Sijoitukset on riittävässä määrin hajautettava, jotta suuret yksittäiseen sijoituskohteeseen liittyvät tappiot eivät ole todennäköisiä. Riski liittyy osana sijoitustoimintaan ja riskinotto on välttämätöntä, jotta asetetut tuottotavoitteet voidaan saavuttaa pidemmällä tarkasteluvälillä. Riskin arvioinnissa tarkastellaan sijoitusomaisuutta kokonaisuutena ja yksittäisen sijoituskohteen riskisyyttä arvioidaan sen mukaan, mikä sen vaikutus on koko sijoitusomaisuuden riskiin. Riskien suuruutta arvioidaan vuosittain mm. sijoitussuunnitelman osana. Tulevan edustajakokouskauden aikana suurin sijoituskohde tulee olemaan Siltasaarenkatu 6 ja Siltasaarenkatu 8-10 kiinteistöyhtiöiden peruskorjaushanke, joka ajoittuu vuosille 2014–2016. 68 SEL:n XIX Edustajakokous 8.–10.6.2012
© Copyright 2024