1. No category

11.10.2010
Oppimisen ja ajattelun psykologiaa
- historiaa ja nykypäivää
-
Professori Kirsti Lonka
OKL, Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä
Helsingin yliopisto
Faculty of Behavioral Sciences
www.helsinki.fi/yliopisto
11.10.2010
1
Mitä oli behaviorismi?
Valtavirtaus oppimisen psykologiassa, erityisesti
Yhdysvalloissa vuosina
1940-1960
www.helsinki.fi/yliopisto
1
11.10.2010
Behaviorismi
Sallittua tarkastella ainoastaan ulkoista käyttäytymistä
- mielen sisäiset asiat vain pääteltävissä, siis
epätieteellisiä
“Mustan laatikon psykologiaa”
Oppiminen on ensisijaisesti:
a) ehdollistumista eli assosiaation muodostuminen
ärsykkeen ja reaktion välille
b) välineellistä operationalisoitumista eli palkinnon ja
rangaistuksen perusteella muokataan käyttäytymistä
haluttuun suuntaan
c) sosiaalista mallioppimista eli samastumisen kautta
jäljitellään toisen ihmisen käyttäytymistä
www.helsinki.fi/yliopisto
Behaviorismin opetuksellisia
seurauksia
• mekanistinen ihmiskuva: ihmisen ajatuksilla ja
tunteilla ei ole merkitystä
• keskitytään mittaamaan ja arvioimaan
oppimisen lopputulosta -> ei myöskään voida
tukea tai muokata itse prosessia
• mekaaniset palkkiot ja rangaistukset
kohdistuvat ulkoiseen käyttäytymiseen, jolloin
voivat toimia itseään vastaan
• myöhemmin huomattiin haitallinen vaikutus
sisäisen motivaation kehittymiseen
• toimii kuitenkin loistavasti eläinten
koulutuksessa, kunhan korostetaan palkkioita
eikä rangaistuksia!
www.helsinki.fi/yliopisto
2
11.10.2010
KOGNITIIVINEN
VALLANKUMOUS
Mitä se tarkoitti?
www.helsinki.fi/yliopisto
KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN
ALKUVAIHEITA
• Kaikki alkoi vuoden 1956 tienoilla
• Kaarle Nordenstrengin väitöskirja 1969: puhuttiin
vielä behaviorismista vs. ”uusrationalismista”
• Informaation prosessoinnin psykologia 1970luvulla (Craik & Lockhart, 1972, Baddeley)
• Tietokonevertauskuva vallitsi: ”tieto siirtyy
kovalevylle” – muistaminen tiedon varastoimista
• 1980-luvun alussa Helsingin yliopiston
psykologian laitoksella ei vielä puhuttu
kognitiivisesta psykologiasta, J. von Wright & V.
Mikkonen varhaisimpia edustajia
www.helsinki.fi/yliopisto
3
11.10.2010
Mitä tarkoitti kognitiivinen vallankumous?
Alettiin puhua mielen sisällöistä ja muistin
prosesseista
”Työmuistiin mahtuu vain
3-7 asiaa kerrallaan”
Muistin monivarastomalli
Sensorinen rekisterilyhytkestoinen muistipitkäkestoinen muisti
-> työmuistin ajatus alkoi
kehittyä, kertaus ei ehkä
sittenkään se kovin juttu
(Baddeley)
www.helsinki.fi/yliopisto
KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN
VAIHEITA 1980-luvulla
• Informaation prosessoinnin psykologia 1970-luku
• Tietokonevertauskuva vallitsee: ”tieto siirtyy
kovalevylle” – muistaminen tiedon varastoimista
• 1980-luku symbolinen tekoäly kehittyi:
konstruktiivinen käsitys muistin toiminnasta
vahvistui (muistaminen on tiedon rakentelua,
Schank, 1982 Dynamic memory)
• Alettiin myös puhua hermoverkoista (McClelland,
Rumelhart & the PDP Research Group (1986)
www.helsinki.fi/yliopisto
4
11.10.2010
KONSTRUKTIIVINEN KÄSITYS
MUISTIN TOIMINNASTA - SISÄISET
MALLIT
• Ihmisen muisti ei toimi kuin
kopiokone, vaan hän rakentaa
sisäisiä malleja
• Sisäiset mallit ohjaavat
havaintoja ja muistia
• Muistot eivät ole kopioita
todellisuudesta, vaan
painottavat meille tärkeitä
asioita
• Muisti ei toimi kuin varasto,
vaan kuin tehdas
• Seurauksia oppimisen
psykologialle?
Ihminen ei usko, mitä näkee.
Hän näkee, mitä uskoo!
M.Lindeman
ASIANTUNTIJUUS
• Asiantuntijuus on sisäisten mallien jatkuvaa
kehittymistä, uudistumista ja arvioimista
• Perusasiantuntijuus: vanhojen mallien soveltamista
uusissa tilanteissa
• Kehittyvä ja luova asiantuntijuus: entisten mallien
muokkausta ja uusien mallien kehittämistä
(Hakkarainen ym., 2004).
• Lääketieteen asiantuntijuuden tutkimus,
erityisesti Henk Schmidt tutkimusryhmineen
www.helsinki.fi/yliopisto
5
11.10.2010
Muistitutkimus kömpi ulos
laboratoriosta
Marton ja Säljö (1976)
www.helsinki.fi/yliopisto
MARTON & SÄLJÖ (1976):
KLASSISET TUTKIMUKSET
LAAJOJEN TEKSTIEN
OPPIMINEN
PINTAOPPIMINEN
Jos yrität pelkästään muistaa,
unohdat nopeammin
SYVÄOPPIMINEN
Marton ja Säljö (1976) antoivat
opiskelijoille tekstejä ja katsoivat,
mitä he niistä oppivat
Jos yrität ymmärtää, muistat
paremmin – myös
yksityiskohdat!
www.helsinki.fi/yliopisto
6
11.10.2010
OPISKELUSTRATEGIOITA
(Lonka ym, 1994; Slotte & Lonka)
• KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin
kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut,
käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin
jäsentäminen, tiivistelmät
• KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen
alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen
• KEHITTELYSTRATEGIAT OLIVAT
YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA
SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT
TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA
MUISTAMISTA
www.helsinki.fi/yliopisto
Ongelmakeskeinen tieto
(Bereiter, 1992)
• Lähdekeskeinen tieto: Aloittelijan tieto
organisoituu oppikirjan mukaan, eikä ole
ongelmanratkaisussa sovellettavissa. Esim.
matematiikassa sanalliset tehtävät vaikeita.
• Ongelmakeskeinen tieto: Asiantuntijan ajattelu
kietoutuu todellisten ongelmien ympärille ja niihin
liittyy korkeamman tason käsitteellistä tietoa.
Tietoa pystytään soveltamaan
ongelmanratkaisussa.
www.helsinki.fi/yliopisto
7
11.10.2010
Ference Marton: variaatioteoria
Kertaus
on
opintojen
äiti
Vaihtelu on
opintojen
äiti
Mitä tämä mahtaisi
tarkoittaa?
www.helsinki.fi/yliopisto
SOSIOKULTTUURINEN
VALLANKUMOUS?
1990-luvun lopulla yksilökeskeinen
näkemys alkoi murtua
www.helsinki.fi/yliopisto
8
11.10.2010
KOGNITIIVISEN PSYKOLOGIAN
VAIHEITA
• Informaation prosessoinnin psykologia 1970-luku
• Tietokonevertauskuva vallitsee: ”tieto siirtyy
kovalevylle” – muistaminen tiedon varastoimista
• 1980-luku tekoäly alkaa kehittyä: konstruktiivinen
käsitys muistin toiminnasta vahvistuu (muistaminen
on tiedon rakentelua)
• 1990-luku: tilannesidonnainen ja hajautunut
kognitio, sosiaalisen konstruktion idea
• 2000-luku sosiokulttuurinen, yhteisöllinen ja
systeeminen näkemys vahvistuu - tunteiden ja
motivaation merkitys korostuu – syntyy
verkostoälykkyyden idea
www.helsinki.fi/yliopisto
OPPIMISEN TASOT
(Lonka, 1997 – muokattu 2010)
Tiedon lisääntyminen
Muistaminen, toistaminen
Sovellus
Ymmärrys
Asian näkeminen uudessa valossa
Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen
Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen
muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit
Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen
www.helsinki.fi/yliopisto
9
11.10.2010
MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT?
(Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004)
• Oppiminen ei ole vain tiedon hankintaa,
vaan myös osallistumista kulttuuriin ja
kasvamista sen jäseneksi
• Osaaminen hajautuu ihmisten välille
• Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne
ovat osa laajempaa toimintakulttuuria
• Kun yksi ihminen muuttuu, koko
sosiaalinen yhteisö järjestyy uudestaan
• Samassa koululuokassa voi olla useita
erilaisia alakulttuureja kuten
”mallioppilaat” ja ”kapinalliset”
• Roolit, normit, arvot, sosiaaliset
käytännöt
www.helsinki.fi/yliopisto
NYKYPÄIVÄN TYÖ MUISTUTTAA
JAZZ-IMPROVISAATIOTA
(Keith Sawyer, 2003)
• Projektityöskentely on
jatkuvaa luovaa
improvisaatiota ”Sinä olet
tähti”, ”moka on lahja”
• Ryhmä toisiaan
täydentäviä osallistujia,
jotka yhdessä tuottavat
tietyn suorituksen
• Jokaisella on oma
roolinsa ja vahvuutensa
• Miten tukea tällaista
oppimisen tapaa?
www.helsinki.fi/yliopisto
10
11.10.2010
Tutkivan oppimisen osatekijät
(Hakkarainen 1998; Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999;2004)
2. Ongelmien
asettaminen
3.Työskentelyteorioiden
luominen
1. Kontekstin
luominen
4. Kriittinen
arviointi
5. Uusien
työskentelyteorioiden
luominen
6. Tarkennettujen
ongelmien
asettaminen
7. Syventävän
tiedon etsintä
FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS
Älyllinen kuorma
voidaan jakaa biologian
ja teknologian välillä
Fyysiset tilat ja ulkoiset
apuvälineet säätelevät
ihmisen toimintaa
Älylliset ”proteesit”
tukevat oppimista
Diginatiivien
oppiminen?
www.helsinki.fi/yliopisto
11
11.10.2010
DIGITAL NATIVES, DIGITAL
IMMIGRANTS (Marc Prensky, 2001)
• 1990-luvulla syntyneet ovat syntyperäisiä
digikansalaisia, jotka ovat syntyneet Internetin ja
mobiililaitteiden maailmaan
• Digikansalaisen aivot ovat kehittyneet yhdessä
älyllisten proteesien kanssa ja muovautuneet yhdessä
niiden kanssa: tyypillistä mm. tietokonepelit, monien
asioiden tekeminen yhtä aikaa ja virtuaaliset yhteisöt
• Me olemme Prenskyn mukaan digimuukalaisia,
joiden on vaikeaa samastua digikansalaisen
ajattelutapaan ja tietokäytäntöihin
• Vielä vähän empiiristä evidenssiä, mutta kiinnostava
hypoteesi!
www.helsinki.fi/yliopisto
Mitä seuraavaksi?
Tunteiden ja motivaation
vallankumous?
2010-luvun alussa kognitiota korostava
näkemys alkoi murtua??
www.helsinki.fi/yliopisto
12
11.10.2010
Tunteet tukevat luovaa ongelmanratkaisua ja
edistävät oppimista (mm. Fredrickson, 2001)
• Broaden-and-build –theory (Fredrickson, 2001)
• Tunteet muuttavat tiedonkäsittelyjärjestelmän
toimintaa ja vaikuttavat ongelmanratkaisun tapaan
• Positiiviset tunteet ruokkivat oppimista,
uteliaisuutta ja luovaa ajattelua. Ne laajentavat
käytössä olevia älyllisiä resursseja ja tukevat
mielikuvitusta
• Negatiiviset tunteet, kuten pelko, ahdistus tai viha,
puolestaan kaventavat ajattelua – ne estävät uusien
asioiden omaksumista
www.helsinki.fi/yliopisto
Tunteiden erilaiset ulottuvuudet
AKTIIVISUUS
(Fredrickson, 2001; Tellegren, Watson & Clark, 1999)
+
HERMOSTUNEISUUS,
AHDISTUS
KIINNOSTUS,
INNOSTUS,
ENERGISYYS
,
MASENNUS,
RE,
APATIA,
UUPUMUS
TYYTYVÄISYYS,
RENTOUS
-
+
MIELLYTTÄVYYS
www.helsinki.fi/yliopisto
13
11.10.2010
MITÄ ON KIINNOSTUS?
• Kiinnostuksen kokemus on psykologinen tila, jota
luonnehtivat positiiviset tunteet sekä älyllinen
keskittyminen (Hidi & Renninger, 2006)
• Syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja
oppimisympäristön välillä
• Aikaisempi tieto on positiivisesti yhteydessä
kiinnostukseen (Alexander ym., 1995)
• Kiinnostusta kokevat opiskelijat ovat sinnikkäämpiä
opiskelussaan ja myös muistavat opittavat asiat
paremmin (Ainley, Hillman & Hidi, 2002)
MITEN KIINNOSTUS SYNTYY?
Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006)
• Tilannesidonnainen
kiinnostus (CATCH)
1. sytytetty
2. ylläpidetty
• Henkilökohtainen
kiinnostus (HOLD)
3. kehkeytyvä
4. hyvin kehittynyt
14
11.10.2010
Mitä opiskelijat
todella
tuntevat ja kokevat
opiskelujensa
aikana?
Kaksi viikkoa opettajaksi
opiskelevan elämässä
www.helsinki.fi/yliopisto
15
11.10.2010
Virtauskokemus
(Flow, Csikszentmihalyi, 1993)
• Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen
täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi
unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin
liittyvät huolensa ja epävarmuutensa
• Ajantaju katoaa
• Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden
kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen
www.helsinki.fi/yliopisto
HAASTE
Virtauksen ulottuvuudet
+
AHDISTUS
APATIA
VIRTAUS
PITKÄSTYMINEN,
RENTOUTUMINEN
-
KOETTU
OSAAMINEN
+
www.helsinki.fi/yliopisto
16
11.10.2010
Opiskelijan virtauskokemus ?
(n = 55, tulevat opettajat, psykologit, insinöörit)
K a hv ila
L u e n to
K irja s to
P ie nry h m ä
17