Kokousasia PDF
Ympäristölautakunta § 104 27.11.2014 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS : NCC ROADS OY, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS SEKÄ MAANKAATOPAIKKATOIMINTA YMPLTK § 104 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa Paimion kaupungin Rautalhon kylässä Isotalo-nimisellä tilalla RN:o 1:39. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan hakija NCC Roads Oy Äyritie 8 C, 01510 VANTAA Y-tunnus 1765515-0 Yhteyshenkilö: Hanna Haukilahti, puh 010 5076538 Laitos Tammisilta NCC Roads Valtatie 124, 21530 Paimio (postiosoite Sitomokuja 2, 21200 Raiso) Toimialaluokitus: 08120 ja 38210 Yhteyshenkilö: Riku Rousku, puh. 010 5076976 Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä maankaatopaikan perustamiseen Paimion kaupungin Rautalhon kylään Isotalo-nimiselle tilalle (577-476-1-39). Luvan hakemisen peruste Toimintaan tulee hakea lupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4 perusteella sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7c, 7e ja 13 d perusteella. Lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain 7 §:n 1 momentin kohdan 7 ja 13 a perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Paimiossa toimii ympäristölautakunta. Asian vireilletulo Lupahakemus on tullut vireille 9.9.2013. Hakemusta on täydennetty 24.3.2014 (mm. melumallinnus), 14.4.2014 (mm. muutetut ottomäärät), 6.11.2014 (maastokartta 1:4000 johon merkitty ottoalue). Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Alueella on vanha kalliokiviaineksen ottoalue. Viimeisin maa-aineslupa on myönnetty Turun tie- ja vesirakennuspiirille vuonna 1983 (Paimion kunnanhallituksen 9.5.1983 § 338 myöntämä maa-aineslupa 10 vuodeksi, Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 17.6.1983 nro 618 maa-aineslain mukaisen ottamissuunnitelman vahvistamisesta). Alueella on toiminut ajoittain myös asfaltti- ja öljysora-asema (Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan luvat mm. 10.2.1988 ja 11.1.1989 öljysora-asema, 14.2.1990 murskaus- ja öljysora-asema, 12.6.1991 öljysora-asema, 11.12.1991 asfalttiasema). Maa-aineslain mukainen ottamislupa on parhaillaan vireillä. Ottoaluetta koskee NCC Roads Oy:n ja kiinteistön omistajien välinen 27.2.2013 päivätty esisopimus kiinteistön kaupasta, jonka mukaan NCC Roads Oy ostaa Isotalo -nimisestä tilasta RN:o 1:39 yhdeksän hehtaarin suuruisen määräalan. Esisopimus raukeaa, ellei ostaja saa lainvoimaisia lupia viiden vuoden kuluessa esisopimuksen allekirjoittamisesta. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ottoalue sijaitsee M-merkinnällä varustetulla alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Miettulan osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) vuodelta 1995 toiminta sijaitsee EO/T-merkinnällä varustetulla alueella (maankamaran ainesten ottoalue/teollisuus- ja varastoalue). Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö Zurich Incurance plc). Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Alue on vanha kiviaineksen ottoalue, joka sijaitsee Paimion kaupungin länsiosassa Turku-Helsinki -moottoritien ja valtatie 110 välissä noin 600-700 metrin päässä Kaarinan kaupungin rajasta. Paimion kaupungin keskustaan alueelta on matkaa noin viisi kilometriä. Alueelta on louhittu kalliota tiettävästi viimeksi 1980-luvulla. Sen jälkeen alueella on harjoitettu öljysora- ja asfalttiasematoimintaa. Alueella on vuosien mittaan harjoitettu myös mm. maa-ainesten läjitysta, maa-ainesten välivarastointia ja seulontaa, mullan valmistusta ja kantojen välivarastointia. Vanhaa ottoaluetta ympäröivät pohjois- ja itäpuolella metsäiset kalliot. Vanhan ottoalueen pohjoispuolella kallion päällä kulkee 400 ja 110 kV:n voimajohdot. Uusi ottoalue sijaitsee vanhan ottoalueen eteläosassa. Kallioalueen pohjoispuolella sijaitsee Rautalhon kylän astus. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 270 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta luoteeseen, seuraavat noin 300 metrin päässä pohjoiseen. Em. asuinrakennusten ja ottoalueen väliin jää metsäinen kallioharjanne. Lounaispuolella lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 350 metriä. Sen ja tulevan ottoalueen välissä on avointa peltoaluetta ja harvaa metsää kasvavaa rinnettä ottoalueen suuntaan mentäessä. Karttatarkastelun perusteella ottoalueesta alle 500 metrin säteelle jää 9 vakituista asuntoa ja yksi loma-asunto. Asuinkiinteistöillä on kaivoja, joista osa on talousvesikäytössä. Hakija ei ole esittänyt tietoja alueen maaperän ja pohjaveden laadusta tai niiden mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Ottaen huomioon, että alueella on aikoinaan toiminut öljysora- ja asfalttiasemia, maaperän laadusta ei voida olla varmoja ilman maaperätutkimuksia. Lähin Natura-alue, Paimionlahden Natura-alue (FI200036), sijaitsee kallioalueesta runsaan kahden kilometrin päässä kaakkoon. Vakkavuoren luonnonsuojelualue 110-tien eteläpuolella sijaitsee kallioalueesta noin 900 metriä lounaaseen. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Saari-Nummensuo 02 577 01) sijaitsee noin runsaan kahden kilometrin päässä idän ja kaakon suuntaan. Paimionjoki sijaitsee kallioalueelta noin 2500 metriä itään. Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hakemuksen mukaan lupaa haetaan kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle. Tarkoitus on tuottaa kalliomursketta tie- ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Murskaus- ja louhintatoiminta ovat jatkuvakestoisia tai säännöllisiä. Lisäksi alueella otetaan vastaan maarakentamisessa syntyvää puhdasta ylijäämämaata 49.000 t/a. Toiminta-alue on esitetty asemapiirroksessa (10.4.2014), johon on merkitty varasto-alue, pintavesien laskeutusallas, tukitoimintojen alue (jolla säilytetään työkoneet, poltto- ja voiteluaineet sekä suoritetaan tankkaus, lisäksi sosiaalitilat ja kuivakäymälä) ja ottoalue. Ottoalueen maanpinnan nykyinen korkeustaso vaihtelee +39 metristä +63 metriin (asemakuvan 10.4.2014 mukaan, jossa esitetty suunnitelma-alueen pintavaaitus). Louhinnan päätyttyä ottoalueen korkeustaso on +24 metriä. Syntynyt louhoskuoppa maisemoidaan vastaanotettavilla puhtailla maa-aineksilla suunnilleen samaan korkeustasoon kuin oli lähtötilanteessa. Louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä 10 vuoden toiminta-aikana on 406.000 ktrm3. Vuosittain louhittavan kiviaineksen määrä on enintään 100.000 ktrm3. Vuosittainen ottomäärä on keskimäärin 40.000 ktrm3 . Puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan alueelle 49.000 t/vuosi. Murskausta ja porausta suoritetaan ma-pe klo 7-22, räjäyttämistä ja lohkareiden rikotusta ma-pe klo 8-18 ja kuormaamista ja kuljetusta ma-pe ja tarvittaessa myös viikonloppuisin klo 6-22. Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua ja tärinää ja murskauksesta ajoittain pölyhaittoja. Hakija pyrkii vähentämään melun ja tärinän vaikutuksia toiminta-aikojen rajauksella. Pölyhaittoja ehkäistään kastelulla ja murskauslaitteiston koteloinnein. Murskauslaitos toimii noin 2-3 kuukautta vuodessa. Polttoaineet varastoidaan tukitoimintojen alueella. Keskimääräinen kulutus on 25 t/a, maksimikulutus 40 t/a. Räjähdysaineita ei säilytetä alueella. Toiminnassa tarvittava sähkö hankitaan aggregaatista. Toiminnassa tarvittava vesi tuodaan alueen ulkopuolelta. Alueella ei synny jätevesiä. Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä 10-20 käyntiä/vrk. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Louhinnassa, murskauksessa ja maa-ainesten vastaanottoalueen toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Toimintaa ohjaa NCC Roads Oy:n laatujärjestelmä ja ISO 14001:2004 mukainen ympäristöjärjestelmä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen tarkoittaa käytännössä pöly- ja melupäästöjen vähentämistä. Tässä tapauksessa molempia torjutaan tehokkaasti. Murskaustyössä käytetään esim. Lokotrack-murskauslaitteistoa tai muuta vastaavaa ja parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolloin pölyn leviäminen murskaamosta ympäristöön estetään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Murskaamo varustetaan tarvittaessa kastelujärjestelmällä (vesitankki, pumppu ja vesisuihkuputkisto) siten, että murskainten syöttöaukkoihin ja kuljettimien purkukohtiin voidaan suihkuttaa vettä. 2. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Lokotrack-murskaimissa on vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimennin ja vaimennettu moottorisuoja. Porauksessa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia laitteita, murskauksessa ja siihen kiinteästi liittyvissä toimenpiteissä parasta käytännön periaatteen mukaista tekniikkaa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Jätevesiä ei hakemuksen mukaan synny. Pintavedet johdetaan alueelle rakennettavan laskeutusaltaan kautta ojaa pitkin tilan Peräniittu 1:32 ojiin. Em. tilan omistajalta on kirjallinen suostumus pintavesien johtamiseen. Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista. Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta sekä porauksesta. Kiviaineksen murskauksen yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain, mutta pölyämisen hallitsemiseksi alueella suoritetaan tarpeen mukaan kastelua ja murskauskalustossa käytetään kotelointeja ja katteita mahdollisuuksien mukaan. Pölyämistä syntyy myös työkoneiden liikkuessa alueella, tuotteiden kuormauksessa ja kuljettamisessa. Maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä. Aine SOx NOx CO2 hiukkaset Melu ja tärinä Vuosipäästö K e s k i m ä ä enintään t/a räinen vuosipäästö t/a 0,13 0,05 0,23 0,09 247,4 97,2 0,02 0,009 Suurin tunti- Suurin vuopäästö kg/h rokausipäästö kg/d 0,2 2,8 0,3 4,9 350,9 5263,8 0,02 0,4 Hakemuksen mukaan toiminta-alueella syntyy melua kallion porauksesta, rikotuksesta sekä murskauksesta. Melua syntyy myös räjäytyksistä, kuormien purkamisesta, tuotteiden kuormauksesta, työkoneiden liikkumisesta ja kuljetuksista. Murskaimissa käytetään vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimenninta ja vaimennettua moottorisuojaa. Melun haitallisuutta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pyritään hallitsemaan varastokasojen sijoittelulla ja rajoittamalla toiminta ilmoitettuihin toiminta-aikoihin. Lisäksi huolehditaan laitteistojen huolloista. Tärinän vaikutuksia pyritään hallitsemaan huolellisella räjäytysten suunnittelulla ja räjäytyspanosten oikealla mitoituksella. Hakemuksen liitteenä on konsultin (Ramboll Finland Oy, 5.12.2013) tekemä meluselvitys. Selvityksessä on arvioitu alueella tapahtuvan kallion louhinnan ja murskauksen melun leviäminen ympäristöön melumallinnuksen avulla. Toiminnoille on mallinnuksen avulla mitoitettu myös tarvittava meluntorjunta. Melutilanne on arvioitu kahdessa toimintavaiheessa, kuvaten maaston ja melulähteiden sijainnin muuttumista työn edetessä. Vaiheessa 1 on edetty suunnitellulle alimmalle ottotasolle +24, jolla murskaamo sijaitsee. Louhoksen pohjalla tapahtuu myös isojen kivilohkareiden rikotus. Poraus tapahtuu kallion päällä lähellä rintauksen reunaa. Työkone siirtää mursketta louhokselta varastoalueelle, joka on tasolla +32. Myyntikuljetuksia tapahtuu varastoalueelta päätielle. Vaiheessa 2 kalliota on otettu yli puolen välin tasolle +24. Murskaamon paikka on siirtynyt idemmäksi. Muutoin toiminta on sama kuin vaiheessa 1. Tulosten mukaan lähtötilanteen kokonaismelu ylittää raja-arvon 55 dB alueen lounaispuolella olevassa asutuksessa. Raja-arvon ylitys aiheutuu pääasiassa porauksen melusta. Vaiheessa 2 kokonaismelu ylittää raja-arvon 55 dB alueen lounaispuolella olevassa asutuksessa. Melutasoihin voidaan vaikuttaa meluntorjuntatoimenpitein. Jos vaiheessa 1 käytetään vaimennettua porausvaunua, porauksen melua saadaan noin 10 dB vaimeammaksi. Vaiheessa 2 meluntorjuntaa on tehtävä porausmelulle ja murskaimelle. Raportissa on esitetty käytettäväksi vaimennettua porausvaunua sekä murskevallia (h=6 m) murskauslaitoksen vieressä lounaissuuntaan. Melutaso jää tällöin alle raja-arvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Raportin mukaan toiminta voidaan järjestää niin, ettei melutaso ylitä sovellettavia ohjearvoja ympäristön asutus- ja loma-asutusalueilla sekä luonnonsuojelualueilla. Toiminnan järjestely edellyttää esitettyjä toimenpiteitä, kuten meluvallia sekä laitevalintoja. Vallien sijoittelun periaatteita on noudatettava toiminnan etenemisen mukaisesti. Tarvittaessa melutasoja voidaan seurata melumittauksin. Aivan alkuvaiheessa, kun toiminta on vielä lopullista ottotasoa ylempänä, tulee meluntorjunta mm. murskauslaitokselle järjestää vastaavasti esimerkiksi murskevallilla lähimpien asuintalojen suuntaan. Kiviaineksen syöttäminen murskaimen syöttösuppiloon voi olla merkittävä melulähde etenkin, kun ollaan melko lähellä asutusta. On suositeltavaa että suppilo vuorataan kumilevyillä tms., jotta kivien iskemä-äänet saadaan vaimennettua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy sekajätettä noin 0,3 t/a. Sekajäte kerätään erilliseen astiaan, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää tarvittaessa. Jäteöljyä syntyy noin 1000 l/a. Öljyiset jätteet, kuten jäteöljy, suodattimet ja rasvaiset trasselit, kerätään asianmukaisiin astioihin ja toimitetaan kierrätyspisteeseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Louhintaa ja murskausta ollaan suunnittelemassa alueelle, jolla on aikoinaan ollut kyseistä toimintaa. Kaivannaisjätettä syntyy, kun tuotantoalueella vielä jäljellä olevat pintamaat poistetaan Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan arvio koko alueella olevan pintamaan määrästä on noin 80.000 ktrm3. Pintamaan sisältämät kannot ja juurakot toimitetaan alueella välivarastoinnin jälkeen haketettavaksi ja energiahyötykäyttöön. Poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoihin tuotantoalueen reunaosiin. Pintamaat käytetään toiminnan päätyttyä alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Pintamaiden välivarastointi ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia eikä vaikutusten seuranta ole siten tarpeen. Päästöt maaperään Alueelle (maankaatopaikalle) vastaanotettavat jätejakeet ovat puhtaita ylijäämämaita eikä niillä ole vaikutusta alueen maaperään. Poikkeuksellissa tilanteissa voi maaperään päästä työkoneista öljyä tai muuta toiminnassa käytettävää kemikaalia. Räjähdysaineista aiheutuu typpipäästöjä. Ne aiheutuvat pääasiassa räjähtämättä jääneistä räjähdysaineista, jotka liukenevat hitaasti ympäristöön. Räjähteiden typpipäästöt ovat yleensä nitraatti- ja ammoniummuodossa. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vaikutusten osalta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen hakija toteaa, että kyseessä on alue, jolla on jo aiemmin ollut louhintaa ja murskausta. Louhitulta osalta on pintamaat kokonaan poistettu. Vaikutuksista luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön todetaan, että alueella ei ole merkittäviä luontokohteita tai maisemallisesti arvokkaita kohteita, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Ylijäämämaiden vastaanotto ei vaikuta luonnontilaan eikä laatuun. Vaikutuksista vesistöön ja sen käyttöön hakemuksessa todetaan, että koska alueelle vastaanotettavat jätejakeet ovat puhtaita, niillä ei ole vaikutusta vesistöihin eikä niiden käyttöön. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä ja toiminnan vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutuksista hakemuksessa todetaan, että maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä. Murskauksen yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain, mutta pölyämisen hallitsemiseksi alueella suoritetaan tarpeen mukaan kastelua ja murskauskalustossa käytetään kotelointeja mahdollisuuksien mukaan. Vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen ei hakemuksen mukaan synny, koska vastaanotettavat ylijäämämaat ovat puhtaita. Melun ja tärinän vaikutuksista todetaan, että toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua ja tärinää, mutta niiden vaikutuksia pyritään minimoimaan toiminta-aikojen rajauksella. Hakija toteaa myös, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvita, koska vastaanotettava ja käsiteltävä ylijäämämaiden määrä on alle 50.000 t/a. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan käyttötarkkailua suoritetaan jatkuvasti toiminnan ollessa käynnissä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan säännöllisin väliajoin viranomaisen lupamääräyksien mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan alueelle asennetun pohjavesiputken avulla. Pohjaveden pinnakorkeus oli toiminnaharjoittajan ilmoituksen 11.4.2014 mukaan +10.40. Lähimpien asuinkiinteistöjen kaivoista (3 kpl), jotka ovat talousvesikäytössä, tutkitaan vesi ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan aikana kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan sameus, sähkönjohtavuus, COD, pH, Fe, Mn, nitraatti, kloridi, sulfaatti ja koliformiset bakteerit. Myös veden pinnankorkeutta seurataan. Pintaveden tarkkailu tapahtuu alueelle rakennettavasta selkeytysaltaasta tai siitä lähtevästä vedestä vesitilanteen mukaan. Pintavesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja niistä määritetään väri, sameus, pH, sähkönjohtavuus, KMnO4-luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. Tärinän seurannaksi hakemuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä. Arvio toiminnan mahdollisista riskeistä, poikkeuksellisista tilanteista ja niihin varautumisesta Ympäristön kannalta keskeisimmät toiminnasta aiheutuvat riskit ja ympäristövaikutukset ovat meluhaitat, pölyn leviäminen hallitsemattomasti, tärinä sekä mahdolliset päästöt vesistöön tai maaperään. NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ISO 9001 -mukainen toimintajärjestelmä, jonka mukaiset toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon, huomioidaan toimintaan mahdollisesti liittyvät riskit sekä toimenpiteet riskien varalle. NCC Roads Oy:llä on myös sertifioitu ISO 140001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka mukaisesti toiminnan aiheuttamat ympäristöön liittyvät riskit arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteet niiden varalle. Pintavesien suojelua on tehostettu johtamalla alueen pintavedet laskeutusaltaaseen ennen kuin ne johdetaan alueen ulkopuolelle. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riski pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostaman ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Työkoneista mahdollisesti aiheutuvat öljypäästöt ovat torjuttavissa työkoneiden hyvällä huollolla. Jos työkoneista kuitenkin tapahtuu ns. tihkuvuotoa (kevyttä polttoöljyä tai hydrauliöljyä), öljyn komponentit sitoutuvat maa-ainekseen suunnittelualueella ja veteen liukenevt komponentit muodostavat vettä kevyempinäkalvon kohteen hulevesien pinnalla. Hulevesien mukana kulkeutuvat komponentit voivat haihtua riittävän pitkän viipymän aikana tai ne voidaan tarvittaessa poistaa veden pinnalta öljynerotuspuomeilla. Tihkuvuodoista mahdollisesti kertyvä öljyn määrä on arvioitu pahimmassakin tapauksessa hyvin pieneksi. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessa. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset viranomaisille. Vakuus asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi Maankaatopaikkatoiminnan osalta hakija esittää vakuudeksi 10.000 euron suuruista pankkitakausta asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimenpiteiden varmistamiseksi. Toiminnan aloittaminen NCC Roads Oy pyytää ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on valmis asettamaan 20.000 euron vakuuden lupaviranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Paimion kaupungin virallisella ilmoitustaululla 28.5.-27.6.2014, jona aikana hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kaupungin palvelupisteessa. Hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 27.5.2014 ja kaupungin www-sivuilla. Asianosaisille on ilmoitettu asiasta kirjeitse ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset, neuvottelut, katselmukset Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus toiminta-alueelle 10.11.2014. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksen johdosta järjestettiin myös ympäristönsuojeluasetuksen 17 §:n 2 mom mukainen katselmus ja kuulemistilaisuus 18.11.2014, josta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen, pelastusviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY:n liikennevastuualueen lausunnot. Fingrid Oyj:n lausunto (29.8.2013) sisältyi ympäristölupa- hakemukseen liitteenä. Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden 31.7.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: "Viihtyvyys- ja terveyshaittoja aiheuttavat melu- ja ilmanlaatuvaikutukset tulee huomioida asianmukaisilla torjuntatoimenpiteillä, siten että ne eivät aiheuta terveyshaittaa. Suurimmat meluhaitat syntyvät pääasiassa porauksen sekä porauksen ja murskauksen yhteismelusta. Meluntorjunta tulee järjestää siten, että kokonaismelutaso ei ylitä 55 dB:n raja-arvoa lähimmillä asunnoilla tai 45 dB:n arvoa loma-asunnoilla klo 7-22 välisenä aikana. Työaikojen puolittamisella voidaan melutasoa vähentää 3 dB. Jotta melutasoa voidaan pienentää riittävästi, tulee porauksen ja murskauksen melua torjua esim. porausvaunulla ja murskevallilla. Tällöin melutaso jää alle ohjearvojen. Pölyhaittoja tulee tarvittaessa vähentää kastelulla toiminta-alueella ja sille johtavilla teillä. Pölyhaittojen selvittämiseksi tulisi tehdä pölyselvitys, jonka perusteella saadaan tietoa pölyn leviämisestä. Pohjaveden pinnankorkeutta ja veden laatua tulee seurata. Mikäli alueella on talousvesikaivoja 200 m:n säteellä, tulee kaivojen veden laatu tutkituttaa ennen toiminnan aloittamista ja tarvittaessa sen jälkeen, esim. valitusten perusteella. Tarvittavien analyysien tekemisessä tulisi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan." Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 16.6.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: "Tuotantoa varten rakennettaville rakennuksille ja polttoainesäiliöiden sijoittelu edellyttää rakennuslupatoimia. Pelastuslaitos antaa toimialaansa kuuluvista asioista lausunnon rakennuslupaan, rakennusvalvonnan sitä pyytäessä. Pelastustoimen toimintamahdollisuudet tuotantoalueella on otettava huomioon. Pelastuslaitos katsoo tarpeelliseksi kohteen saavutettavuuden kannalta että tuotantoalueelle annetaan osoitenumero. Alueelle on hankittava olosuhteisiin ja tarpeisiin soveltuva alkusammutuskalusto. Vaarallisten kemikaalien vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle, mikäli kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin määrä ylittää ilmoitusrajan. Vaarallisten kemikaalien ilmoistusraja on esimerkiksi polttoöljyllä kymmenen tonnia. Aineistossa on selvitetty, ettei työmaalla varastoida räjähteitä. Räjähteiden säilytyksessä tulee noudattaa räjähteen laatuun, määrään ja olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei räjähteitä joudu asiattomien hal- tuun. Räjähteiden käsittely ja työpäivän säilytysjärjestelyt on selostettava aineistossa. Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista. Voimalinjojen läheisyys on huomioitava. Verkonhoitaja on antanut asianmukaiset raja-arvot ja toimintaohjeet huomioitavista asioista. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus omatoimiseen varautumiseen onnettomuustilanteita varten. Pelastusviranomainen esittää toiminnanharjoittajalle pelastussuunnitelman laadintavelvollisuutta." ELY-L:n 2.9.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan, että sillä ei ole huomauttamista NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemukseen huomioiden maantien nro 110 nykyiset liikennemäärät ja ottoalueelle johtavan tieliittymän kunto (geometria, näkyvyys yms.). Fingrid Oyj:n 29.8.2013 päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Ennen louhinnan ja soranoton aloittamisesta 100 metriä lähempänä voimajohtoa on pidettävä katselmus. Katselmuksesta tulee sopia Fingrid Oyj:n kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan mm. louhinta-alueen läheisyydessä olevien pylväiden ja johtimien senhetkinen kunto sekä varmistetaan, että turvallisuusilmoitus on täytetty. Katselmuksesta aiheutuviin kustannuksiin emme osallistu. Louhinta, kallioaineksen otto ja murskaus tulee tehdä johtoalueen ulkopuolella, eli vähintään 31 metrin etäisyydellä 400 kV:n johdon Inkoo - Lieto keskilinjasta, ja sellaisin työmenetelmin, että voimajohto joutuu mahdollisimman vähän alttiiksi pölylle. Jos louhinnasta, maa-ainesten ottamisesta tai maa-ainesten murskauksesta johtuen joudumme normaalia useammin puhdistamaan eristimet käyttöhäiriöiden välttämiseksi, teemme puhdistukset toiminnanharjoittajan kustannuksella. Puhdistamisen ajaksi voimajohto joudutaan ottamaan jännitteettömäksi, jolloin perimme myös keskeytyskustannukset ja toimittamatta jääneen sähkön hinnan. Kun johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on räjäytyskohteet suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. Louhinnassa ei saa käyttää niin suuria räjähdysainemääriä, että räjäytyksistä aiheutuva kallioperän tärinä aiheuttaa voimajohtopylväille ja niiden perustuksille tai haruksille minkäänlaista vahinkoa. Tarvittaessa on läminpien pylväiden perustuksiin asennettava tallentavat tärinämittarit tai porattava rako työkohteen ja pylvään väliin. Myös ilma-aallon painevaikutus on otettava huomioon töitä suunniteltaessa. Louhinnassa on noudatettava ohjettamme Maa-ainesten louhinta ja murskaus voimajohtojen läheisyydessä. Voimajohtopyväliden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Jos johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on siitä ilmoitettava ennen niiden aloittamista, ellei katselmuksessa toisin sovita. Räjäytyskohteet on suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vahingoittuvat herkästi. Työmaakopit, palavan nesteen varastot, tankkauspaikat, työkoneiden huolto- ja säilytystilat, kiviaineksen murskaus sekä maa-aineksen, murskeen, louheen, pintamaiden ja puiden varastointi tulee sijoittaa voimajohdon johtoalueen ulkopuolelle. Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin ja kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Varastointi johtoalueella on kielletty. Työskenneltäessä 400 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi 400 kV:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäs 400 kV:n johdon reunajohtimia. Työskenneltäessä 110 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi 110 kV:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 110 kV:n johdon reunajohtimia. Jos töiden yhteydessä tapahtuu Fingridin johtoon liittyvä muu kuin maadoitusjohtimiin kohdistuva vahinko, pyydämme ilmoitamaan siitä heti Fingird Oyj:n kantaverkkokeskukseen. Maa-ainesten ottaja vastaa henkilökuntansa työturvallisuudesta työskenneltäessä jänneitteisen voimajohdon läheisyydessä sekä kaikista niistä vahingoista, joita voimajohdolle tai sähkön siirrolle saattaa aiheutua maa-aineksen oton ja louhinnan seurauksena. Tällaisia ovat esimerkiksi likaantuneiden eristimien ja niiden puhdistukseen aiheuttamat häiriöt ja katkokset sähkönsiirrossa. Lausunnon vastaanottajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmalla työskentelevien tietoon. Kun toiminta alueella päättyy, pyydämme ilmoittamaan siitä loppukatselmuksen pitämistä varten osoitteeseen Fingird Oyj. Ilmoituksessa tulee viitata tämän lausunnon arkistointitunnukseen AC-1268-8-12. Jos suunnitelmanne muuttuvat tai johtoalueella suunnitelllaan muuta toimintaa, pyydämme ilmoittamaan siitä meille". Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta saapui seitsemän muistutusta, joista kaksi useamman henkilön allekirjoittamia (toinen 26 ja toinen kuuden henkilön allekirjoittama). 2.6.2014 päivätyssä muistutuksessa 1 todetaan seuraavaa: "Lupaviranomaisen ei tule myöntää ympäristölupaa. Kallion louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu tiloilleni Rnro. 577-476-1-12 ja 577-476-1-9 merkittävää melu, pöly, tärinä ja sinkoilevien kivien haittaa. Nämä haitat on koettu 70-, 80-, 90-lukujen aiemmassa toiminnassa. Esimerkiksi lähimmän kiinteistön porakaivo vaurioitui käyttökelvottomaksi. Tämän lisäksi on melurasite lisääntynyt HUOMATTAVASTI moottoritien valmistumisen jälkeen. Alueelle ei missään tapauksessa voi ko. meluavaa toimintaa lisätä missään muodossa. Aiemmasta toiminnasta huomioitavaa on myös pohjaveden ilmentyminen louhoksen pohjalle. Entisen louhoksen pohjahan on täytetty epämääräisellä jäte-/täyttömaalla. Alueen pohjavesien pilaantumisen vaara on myös todellinen. Lähimmät vakituiset asumisen kiinteistöt sijaitsevat aivan liian lähellä suunniteltua ottoaluetta (200-300 m. Oma kiinteistö 330 m alueen rajaan). Millään parhaallakaan tekniikalla ei melun ja pölyn haittaa pystytä hallitsemaan niin, ettei lähikiinteistöille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Alue tulee saattaa aikaisempien lupaehtojen mukaiseen tilaan (maisemointi, kallioleikkausten luiskaus ja metsitys). Jo sinne ajettujen täyttömaiden tutkiminen olisi myös suotavaa." 3.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 2 todetaan mm. seuraavaa: " Toivomme, että hakemus jätettäisiin hyväksymättä, koska odotettavissa olevat haitata melun, pölyn ja tärinän muodossa ovat siksi suuret. Lisäksi maasto muuttuu kokonaan ja lopullisesti virkistys- käyttöön sopimattomaksi. Nyt aluetta käyttää huomattava määrä ihmisiä läheltä ja kaukaa marjastukseen, lenkkeilyyn ja sienestykseen ja metsästykseen. Lisäksi on erityisesti tuotava esille tärinän ja räjäytysten tuomat uhat kiinteistöille." Muistuttaja kertoo myös, miten aikoinaan aiemman louhinnan aikaisen erittäin voimakkaan räjäytyksen seurauksena yksi hänen talonsa savupiipuista hajosi kokonaan ja jouduttiin purkamaan pois. 6.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 3 todetaan seuraavaa: "Vastustan ehdottomasti Ncc-Roads:n ympäristölupahakemusta Rauta-alhon kylässä." Muistutuksessa todetaan, että louhinta-ajat ovat täysin järkyttävät. Pahimmoillaan noiden aikojen mukaan meteli jatkuisi joka ikinen viikonpäivä klo 7-22. Eli rauhallista lepoaikaa ei jäisi lähialueen asukkaille lainkaan. Vain syvimmän yöajan olisivat hiljaa. Pihapiiristä nauttimisesta ei voi puhuakaan, pölyn ja melun keskellä. Muistutuksessa todetaan, että melun takia lähialueen talojen myyntiarvo romahtaa. Lisäksi muistuttaja kertoo, että edellisellä louhintakerralla hänen lähinaapurinsa talo vahingoittui (piippu hajosi). Muistuttajan mukaan lähes kaikissa naapuritaloissa asuu iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat päiväaikaankin kotona eli joutuisivat melusaasteen uhriksi koko päivän ajan. Aika monessa tutkimuksessa on todistettu melun ja siitä seuraavan stressin lyhentävän elinikää. 10.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 4 (jossa yhteensä 26 henkilön allekirjoitukset) todetaan seuraavaa: " Kaupungin ympäristölautakunnan ei tule hyväksyä lupahakemusta louhos- ja murskaustoiminnan aloittamiselle alueella, jota vastaavanlainen toiminta on rasittanut jo vuosia. Suuri osa vakituisista asukkaista on työuransa tehnyt ja oikeutettu rauhalliseen ja puhtaaseen asuinympäristöön. NCC ilmoittaa kotisivuillaan, että he tuovat rakennustyömailta niiltä syntyvää puhdasta maata sekä syntyvää kivijätettä, jota murskataan heidän murskausalueillaan. Miksei näin myös Isotalon kohdalla, jolloin pölyävät rekat tuplaavat saasteen määrän. Muu alueelle tuotava maa-aines ei myöskään liity maisemointiin, joka tässä vaiheessa ei ole ajankohtaista. Kyse on ylijäämämaan erittäin pitkäaikaisesta varastoinnista. NCC ilmoittaa hakemuksessaan lisäksi, että alueen jälkikäyttö määrää, miten pintamaita käytetään maisemointiin. Onko siis jo nyt ajatuksena jatkaa toimintaa vielä 10 vuoden jälkeen. Me Rautalhon alueella asuvat esitämme kaupungille selvitettäväksi seuraavat asiat: - Ensimmäiseksi tulee kaupungin järjestää puolueeton taho mittaamaan lähimpien asuinrakennusten sijainti murskausalueesta. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat ehdottomasti alle 300 m päässä, lukuisat alle 500 m päässä alueesta. Alle kilometrin päässä on yli 70 kiinteistöä. Osalle heistä ei ole kaupungin ilmoituskirjettä tullut! Ympäristöhallinnon ohje1/2009 maa-aineksen kestävästä käytöstä perustuu tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan suojaetäisyys tulee olla 300-600 metriä. - miten ympäristölautakunta on huomioinut lähialueella sijaitsevien lapsiperheiden altistumisen jatkuvalle hiekkasateelle ja metelille ja miten se on huomioitu. Lähin lapsiperhe asuu kaivauspaikan alapuolella. Pienpölyn vaikutus lapsiin ja keuhkosairaisiin on erittäin vahingollista. - Lupaa haetaan jatkuvakestoiselle ja säännölliselle toiminnalle eli kivipölyn lentäminen on jatkuvaa ja runsasta. - Hakija pyrkii vähentämään melua ja tärinää toiminta-ajan rajauksilla. Niitähän ei juurikaan ole vaan lupaa haetaan kivenlouhinnan asetuksen vastaisesti myös viikonolopuiksi ja pyhien ajaksi. - Räjäytys ja murskaus lennättää kiviä ja pölyä kauas kohteesta kokemukseen perustuen puhumattakaan pihoille ja puutarhoihin leviävästä murskeesta. Miten syntyneet vahingot todennetaan ja korvataan. Matti Toivosen diplomityö v. 2010 kivenmurskaustoiminnan haitoista osoittaa, että vahingollinen pienpöly saattaa leijua ilmassa jopa 300 tuntia. - Louhosalueelle 110-tieltä menevä hiekkatie ei tule kestämään raskasliikennettä. Lisäksi se on kapea jopa 2 henkilöautolle. - NCC:n hakemuksessa ei ole mitään erityistä syytä, miksi ltk:n tulisi hyväksyä poikkeus vallitsevista ohjeista koskien suojaetäisyyksiä. Lisäksi yksi perustelu on se, että alueella on aiemminkin suoritettu vastaavaa toimintaa. - Kyseinen kallioalue on ollut louhinnan kohteena niin kauan, että se on jo maisemallisesti jätettävä rauhaan. Lisäksi, koska toiminnasta on jo vuosien ajan ollut asutukselle rasitetta, sitä rasitetta ei tule enää jatkaa. - Hakijan selvitys varotoimenpiteistä koostuu sanoista pyritään, mahdollisuuksien mukaan, tarvittaessa, näytteenotot satunnaisia ym. - melumittauksissa he ovat saaneet tuloksia >55 dB melutasosta, joka on ehdoton asetuksen määräämä raja-arvo. Kuinka paljon yli? He pystyvät alentamaan toiminnallaan 10 dB mittaamaansa arvoa oman ilmoituksensa mukaan. Melutaso on siis häiritsevä. Lisäksi hakija vähättelee pohjavesiin joutuvan saasteen vaikutusta. Sitä ei kuulemma ole. Toimivia ratkaisuja pöly-, murskaus- ja melutoimintojen vahinkojen poistamiseen ei ole olemassa. Koska asuttuja kiinteistöjä on alueella erittäin runsaasti, toiminnasta aiheutuva häirintä on kohtuutonta. HHO on 27.3.2014 kumonnut NCC Roads OY:n lupahakemuksen vastaavaan toimintaan sillä perusteella, että vaatimukset suoja-alueista eivät täyty. Rautalhon asukkaat vastustavat luvan myöntämistä ankarasti." 23.6.2014 päivätyssä muistutuksessa 5 (joka on yhteensä kuuden henkilön allekirjoittama) todetaan seuraavaa: " Me allekirjoittaneet vastustamme NCC Roads Oy:n hakemusta kivenlouhinnan ja -murskauksen aloittamiseksi Rautalhon kylässä Paimiossa. Räjäytys- ja murskausmelu häiritsisi elämäämme. Louhinnasta tuleva pöly sotkisi paikat ja haittaisi hengittämistä. Louhimo rajoittaisi mahdollisuuksia ulkoilla, marjastaa ja sienestää lähimetsässä. Näistä syistä viihtyvyys alueella heikkenisi ja myöskin kiinteistöjen arvo laskisi." 25.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 6 todetaan seuraavaa: " Omistamamme kiinteistö sijaitsee 300 metrin päässä murskausalueesta ositteessa Valtatie 125 suoraan vastapäätä Isotalontien ja 110-tien liittymää. Murskaustoiminta aiheuttaa kiinteistömme kohdalla lisääntyvää melu- ja pölyhaittaa, koska raskas liikenne kasvaa merkittävästi. Myös onnettomuusriski liittymän kohdalla kasvaa. Jo nyt 110-tien melu ylittää kiinteistömme kohdalla ohjearvot. Jos ympäristölupa myönne- tään niin tulee 110-tien nopeusrajoitus laskea liittymän läheisyydessä 60 kilometriin tunnissa. Lupahakemuksen toiminta-ajat aiheuttavat kohtuutonta haittaa asumisviihtyvyydelle. Hakemuksessa esitetyillä aikarajoilla murskaustoiminta oheistoimintoineen hiljenee vain klo 22-6 väliseksi ajaksi. Jos lupa myönnetään niin toiminta tulee asettaa toimenpidekieltoon mahdollisten valitusten käsittelyn ajaksi. Murskaustoiminta tapahtuu liian lähellä olemassa olevaa asutusta aiheuttaen ympäristöhaittojen lisäksi asukkaille taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen arvon laskiessa. Mielestämme ympäristölupaa ei tule näin ollen myöntää." 26.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 7 todetaan seuraavaa: "1. Vastustan ympäristöluvan myöntämistä NCC Roads Oy:lle Hakemuksen mukaisesta jatkuvakestoisesta ja säännöllisestä ammattitoiminnasta kuten kallion louhinnasta, murskauksesta, räjäytyksestä ja porauksesta sekä raskaan kuljetuskaluston käyttämisestä alueella aiheutuu itselleni kyseisen ympäristön asukkaana erittäin huomattavaa haittaa asumisviihtyvyyden pilaantumisena. Lisäksi kiviainesten ottomäärä on huomattavan suuri, mikä omalta osaltaan lisää haittojen määrää asuinympäristölle ja asumisviihtyvyydelle. Räjäytystöissä noudatettava lakisääteinen normaali varovaisuus- ja huolellisuusvelvoite ei ole mikään erityinen suojatoimi, mikä estäisi räjäytystöistä aiheutuvia melu- ym. haittoja kiinteistöille ja ympäristönasukkaille. Räjäytysalue sijaitsee lähellä kiinteistöäni sitä ylempänä, jolloin äänet ja melu kantautuvat voimakkaasti kiinteistön suuntaan. Toiminta-aikoja ei ole hakemuksessa riittävästi rajattu. Suunniteltu toiminta ottaen huomioon sen laatu on liian laajaa toteutettavaksi lähellä pysyvää asutusta. Hakemuksessa mainitut suojatoimet eivät ole riittäviä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat haitat ylittävät huomattavasti kohtuullisen sietämisen rajat. Ympäristölupaa ei tule myöntää. 2. Mikäli ympäristölautakunta kuitenkin myöntää ympäristöluvan NCC Roads OY:lle, vaadin seuraavien ehtojen toteuttamista ennen mahdollisen luvan myöntämistä: - Ncc Roads Oy on velvoitettava maksamaan haittakorvausta minulle kiinteistönomistajana, koska joudun sietämään yrittäjän ammattitoiminnasta aiheutuvaa jatkuvaa ja 10 vuoden ajan kestävää säännöllistä erittäin huomattavaa haittaa omassa elinympäristössäni ja kiinteistöni käyttämisessä. NCC Roads Oy:n lupahakemuksessa mainittu toiminta tulee aiheuttamaan kiinteistöjeni arvoon alenemista. Pöly- ja meluhaitoista aiheutuu myös terveyshaittoja. (Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 1 §, 9 §). - Kiviaineksen murskaamista ja poraamista koskevia toiminta-aikoja tulee huomattavasti supistaa ennen mahdollisen luvan myöntämistä (esim. klo 9-15). - Kuormaamista tai kuljetusta tai muutakaan lupahakemuksessa mainittua toimintaa ei tule sallia missään muodossa viikonloppuina. On täysin kohtuutonta vaatia ympäristön asukkaita sietämään kuormauksesta aiheutuvaa melua, tärinää, pölyä ja raskaan kuljetuskaluston tärinää ja melua viikonloppuina! - Kuormaamista ja kuljetusta koskevia toiminta-aikoja tulee supistaa huomattavasti ennen luvan myöntämistä (esim. ma-to klo 9-15, la-su ei toimintaa tule sallia lainkaan). On täysin kohtuutonta vaatia asukkaita sietämään asuinympäristössään melua, tärinää, pölyä ja raskaan kuljetuskaluston tärinää aamukuudesta iltakymmeneen! Toimintaa ei tule sallia aloitettavaksi ennen mahdollisten asiaa koskevien valitusten lopullista käsittelyä." Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen V-S Pelastuslaitoksen ja Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden lausuntoihin ja asukkaiden tekemiin muistutuksiin. Muihin lausuntoihin hakija ei katsonut aiheelliseksi antaa vastinetta. 28.8.2014 päivätyssä vastineessa todetaan lausunotojen ja muistutusten osalta seuraavaa: Vastine Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausuntoon: "Toiminnanharjoittaja on tutustunut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen antamaan lasuntoon ja on yhtä mieltä lausunnossa esitetyistä asioista. Lausunnossa esitetyt asiat tulevat huomioiduksi ottotoiminnassa ja viranomaisen määräämissä lupavelvoitteissa." Vastine Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden lausuntoon: "Toiminnaharjoittaja on tutustunut Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden antamaan lausuntoon ja vastaa lausuntoon seuraavasti: Alueella suoritettav tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisen määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti." Vastine muistutukseen 1: "Kyseessä olevan kiinteistön rajalta on yli 300 metriä ottoalueen rajaan. Alueella tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n Toiminnan sijoittuminen mukaisesti: "...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta." Alueella tehtyjen melumallinnuksien mukaan melulle asetetut raja-arvot eivät ylity ko. kiinteistöillä. Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7. Samanaikaisesti vireillä olevassa maa-aineslupahakemuksessa on esitetty lain vaatima maisemointisuunnitelma, jossa alueelle vastaanotettavia ylijäämämaita hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä itsessään alueen maisemointiin, jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai luiskata." Vastine muistutukseen 2: "Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 25.11..2002 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) alue on kuvattu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Ottamisalue ei kuulu julkaisussa "Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä" (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) mainittuihin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin eikä julkaisussa "Turun ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet " (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) esitettyihin paikallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Ottoalue ei ole myöskään luonnontilainen, vaan voimakkaasti ottotoiminnan muokkaama. Aiemmin tapahtuneiden rakenteiden vaurioiden osalta on vaikea toteennäyttää syy-yhteyttä räjäytysten ja vaurioiden välillä." Vastine muistutukseen 3 : "1. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: "Jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana." Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. 2. Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin. 3. Aiemmin tapahtuneiden rakenteiden vaurioiden osalta on vaikea toteennäyttää syy-yhteyttä räjäytysten ja vaurioiden välillä. 4. Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7. Alueella tehdyn melumallinnuksen mukaan kaikkien Potkelantien varrella olevien kiinteistöjen melutasot jäävät alle 45 dB:n kaikissa toiminnan vaiheissa." Vastine muistutukseen 4: "Lupahakemuksen laadintavaiheessa hanke- ja ottoalueen rajaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja alueen rajausta on tarkennettu viranomaisen pyynnöstä lupahakemusprosessin edetessä. Alueelle tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n Toiminnan sijoittuminen mukaisesti: "...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta." Alueella suoritettava tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisten määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat. Muistutuksessa asukkaat ovat virheellisesti esittäneet, että toiminnanharjoittaja hakisi lupaa toimia myös pyhinä. Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. Alueelle kuljetaan Valtatie 110 Isotalontien kautta. NCC Roads vastaa osaltaan Isotalontien kunnossapidosta. Samanaikaisesti vireillä olevassa maa-aineslupahakemuksessa on esitetty lain vaatima maisemointisuunnitelma, jossa alueelle vastaanotettavia ylijäämämaita hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä itsessään alueen maisemointiin, jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai luiskata. Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7. Varsinais-suomen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuus- tossa 25.11..2002 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004) alue on kuvattu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Ottamisalue ei kuulu julkaisussa "Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä" (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) mainittuihin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin eikä julkaisussa "Turun ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet " (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) esitettyihin paikallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Ottoalue ei ole myöskään luonnontilainen, vaan voimakkaasti ottotoiminnan muokkaama." Vastine muistutukseen 5 : "Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7. Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Kiinteistöjen arvon laskuun on vaikea ottaa kantaa, koska kiinteistön arvon muodostavat useat tekijät." Vastine muistutukseen 6 : "Lupahakemuksen laadintavaiheessa hanke- ja ottoalueen rajaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja alueen rajausta on tarkennettu viranomaisen pyynnöstä lupahakemusprosessin edetessä. Alueelle tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n Toiminnan sijoittuminen mukaisesti: "...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta." Alueella suoritettava tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisten määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua ai- heuttavien työvaiheiden aikarajat. Muistutuksessa asukkaat ovat virheellisesti esittäneet, että toiminnanharjoittaja hakisi lupaa toimia myös pyhinä. Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin." Vastine muistutukseen 7 : " 1. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: "Jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana." Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana. 2. - Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin. - Muistutuksen antajan vaatimukset toiminnanharjoittajan toiminta-aikojen supistamisesta ovat vastoin Valtioneuvoston asetusta 800/2010. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty kyseisen asetuksen pykälän 8 mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat." Vastineensa lopuksi hakija toteaa vielä, että sen tiedossa ei ole mitään lupahakemukseen tai hakemuksen kohteena olevaan alueeseen liittyvää seikkaa, jonka vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää haetun kaltaisena viranomaisen lupamääräykset huomioon ottaen. Kaavoitusinisnöörin ehdotus: RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Paimion ympäristölautakunta päättää myöntää, hakemuksen osin hyläten, NCC Roads Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä maankaatopaikkatoimintaan Paimion kaupungin Rautalhon kylässä hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Hakemus on hylätty koskien sitä osa-aluetta, jolla louhinta tapahtuisi alle 300 metrin etäisyydellä asuinrakennuksista tai niiden piha-alueista. Alue, jolla louhintaa saa suorittaa, on merkitty päätöksen liitekarttaan 1 sinisellä rasterilla (tarkistettu ottoalue). Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. siten, että päätöksessä on määrätty ottoalueen etäsisyydestä lähimpään asuinrakennukseen, toiminta-ajoista, polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista, pinta- ja pohjavesien (talousvesikäytössä olevien kaivojen) tarkkailusta sekä melun, pölyn ja tärinän torjunnasta. Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Kallion louhintaa ja murskausta saa suorittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin huomioiden supistettu ottoalue (liitekartta 1). Vuotuinen kiviaineksen ottomäärä saa olla enintään 100.000 ktrm3. Murskauslaitokselle ei saa tuoda muualta kiviaineksia murskattavaksi. Toiminnanharjoittajan on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista päivitetyt ottosuunnitelmat, joissa on huomioitu alkuperäistä suunnitelmaa pienempi ottoalue. Maankaatopaikkatoimintana alueelle saa vastaanottaa rakennustoiminnasta muodostuvaa puhdasta ylijäämämaata enintään 49.000 tonnia vuodessa. 2. Murskaus, poraaminen, rikotus, räjäytykset, murskeen kuormaus ja kuljetukset sekä maankaatopaikkatoiminta on kielletty viikonloppuisin ja arkipyhinä. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: - murskaus arkipäivisin kello 7.00-18.00 - poraaminen arkipäivisin kello 7.00-18.00 - rikotus arkipäivisin kello 8.00-18.00 - räjäytykset arkipäivisin kello 8.00-18.00 - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin kello 7.00-21.00 - ylijäämämaiden vastaanotto arkipäivisin kello 7.00-21.00 3. Asiaton pääsy toiminta-alueelle ja maankaatopaikalle on estettävä lukittavalla puomilla, kun alueella ei ole toimintaa. Melua ja tärinää koskevat määräykset 4. Ottamis-, murskaus- ja maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää melutason ohejarvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 5. Koska murskaamo sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle häiriöille alttiista kohteista (asuinrakennuksista), murskaamon melua on torjuttava koteloinnen, murskaimen syöttösuppilon kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyysteen.Porauksessa on käytettävä vaimennettua porausvaunua. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen kannalta riittävän korkeina (6 metriä) ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy (toiminta-alueen lounaispuolen asuinkiinteistöille). 6. Melua on mitattava louhinnan ja murskaustoiminnan ollessa käynnissä, jotta voidaan varmistua, että tehdyt meluntorjuntatoimet ovat riittäviä. Suunnitelma melumittausten tekemiseksi on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. 7. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa ympäröiville asuin- ja muille rakennuksille ja ympäristölle ja että räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta minimoidaan. Toiminnaharjoittajan on toimitettava ennen toiminnan aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma, miten toimin- nan aiheuttamaa tärinää aiotaan seurata ja mitata lähimmillä asuinkiinteistöillä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava räjäytysten suunnitelluista ajankohdista hyvissä ajoin alle 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitsevien asuinkiinteistöjen asukkaille heidän kanssaan sovittavalla tavalla. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee huomioida louhinnassa Fingrid Oyj:n 29.8.2013 päivätyssä lausunnossa esittämät asiat. Ilmapäästöjä koskevat määräykset 9. Ilmapäästöjen osalta toiminnanharjoittajan on noudatettava ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja raja-arvoja ilman epäpuhtauksille. 10. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 11. Koska kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän lähimmistä häiriöille alttiista kohteista (asuinrakennuksista), on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyntorjunnan kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 12. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuutta on mitattava lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu valituksia pölystä ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo hiukkasmittaukset tarpeelisiksi. Suunnitelma hiukkasmittauksista tulee esittää hyväksyttäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen mittausten suorittamista. Maaperän ja pohjaveden suojelua koskevat määräykset 13. Polttonesteiden, voiteluöljyjen ja mahdollisten muiden kemikaa- lien käsittely ja varastointi alueella tulee järjestää siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja vesistöön estetään kaikissa olosuhteissa. Polttoneste- ja öljysäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai varustettu tilavuuttaan vastaavalla katetulla nestetiiviillä suoja-altaalla. Lisäksi niissä tulee olla ylitäytönestimet. Polttonesteen tankkauslaitteisto tulee varustaa lukittavalla sulkuventtiilillä. 14. Polttonesteiden varastoalueen ja työkoneiden tankkauspaikan on oltava nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. 15. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttonestesäiliöiden ja niihin liittyvien laitteistojen sekä työkoneiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset viat tai puutteet tulee korjata viipymättä. 16. Toiminta-alueella tulee olla riittävä määrä imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla alueella nopeasti saatavilla ja käytettävissä. Mahdolliset vuotaneet aineet on kerättävä talteen viipymättä. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle. Jätehuoltoa koskevat määräykset 17. Kivenlouhimon, murskaamon ja maankaatopaikan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudun ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla on siihen asianmukainen lupa. 18. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet, kuten jäteööjy, suodattimet ja mahdolliset vuotaneet aineet sekä varastosäiliöiden pohjalle kertyvät lietteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja ne on toimitettava vastaanottajlle, jolla on siihen asianmukainen lupa. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta. Kuivakäymälän jätteet on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi vastaanottajalle, jolla on siihen asianmukainen lupa. Sosiaalitiloissa mahdollisesti syntyvät jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. Kuivakäymälän jätteet on tyhjennettävä säännöllisesti ja toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle käsittelijälle. 19. Kaivannaisjätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää alueen maisemoinnissa. Maankaatopaikkaa koskevat määräykset 20. Kiinteistölle perustettava maankaatopaikka luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa vain pilaantumattomia maa- ja kiviainesjätteitä (jäteluokitus 17 05 04). Maankaatopaikalle saa ottaa vastaan vuosittain enintään 49.000 t pilaantumattomia maa-aineksia ja koko toiminta-aikana enintään 490.000 t. 21. Toiminnanharjoittajan on ennen maankaatopaikkatoiminnan aloittamista toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen täyttösuunnitelma maa-ainesten läjittämisestä (alkuja lopputilanteet korkeustasoineen, leikkauspiirustuksineen ja luiskakaltevuuksineen) niiltä osin kuin täyttöä alueella tapahtuu muualla kuin hakemuksessa esitetyn uuden ottoalueen maisemointitäyttönä. Täyttösuunnitelmassa on otettava huomioon alueella mahdollisesti sijaitseva pilaantunut maaperä (asfaltti- ja öljysora-aseman toimintojen seurauksena). Suunnitelmassa on esitettävä myös maankaatopaikan suoto- ja valumavesien käsittely ja johtaminen alueelta. 22. Toiminnanharjoittajan on ennen maankaatopaikkatoiminnan päättymistä ja maisemoinnin aloittamista toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maisemointisuunnitelma, jossa on suunnitelma läjityksen lopettamisen jälkeisistä toimenpiteistä, jälkihoitotöiden aikataulut sekä suunnitelma maankaatopaikan jälkitarkkailusta (pohjavesien tarkkailu). 23. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätteitä tai siihen verrattavia jätteitä, eloperäisiä jätteitä, vaarallisia jätteitä, pilaantunutta maata, purkujätteitä eikä muuta jätettä, jota tässä päätöksessä ei ole hyväksytty. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa- tai kiviainesjätteitä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikkakelpoisuus on erikseen selvitettävä ennen sen lopullista sijoittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. 24. Kaikista maankaatopaikalle sijoitettavista maa-aineksista on oltava kuormakirjat, joista ilmenee maa-aineksen määrä, alkuperä osoitetietoineen ja mahdolliset kaatopaikkakelpoisuustutkimusten tulokset. Kaikki maankaatopaikalle saapuvat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa. 25. Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti estettävä ja torjuttava mahdolliset sortumat ja täyttöpenkereen puutteellisesta vakavuudesta aiheutuvat haitat ja vaaratilanteet maankaatopaikalla. Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset 26. Koko toiminta-alueen pintavesiä tulee tarkkailla hakemuksen (ympäristölupahakemuksen täydennys 20.3.2014) mukaisesti kaksi kertaa vuodessa laskeutusaltaasta tai kokoomaojasta otettavin vesinäyttein. Vesinäytteistä tulee määrittää väri, haju, sameus, pH, sähkönjohtavuus, KMnO4-luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini, bakteerit ja öljyhiilivedet. 27. Alueen pohjavesiä tulee tarkkailla alueelle asennettujen kahden pohjavesiputken ja kolmen asuinkiinteistön talousvesikäytössä olevan kaivon avulla. Talousvesikaivot sijaitsevat kiinteistöillä 577-454-1-15, 577476-1-27 ja 577-475-1-34. Kaivovesinäytteistä tulee määrittää ennen toiminnan aloittamista vedenpinnan korkeus, lämpötila, pH, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähköjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset ja E. Coli -bakteerit, ja aistinvaraisesti haju ja maku. Toiminnan aikana kaivovesitutkimukset tulee teettää hakemuksen (ympäristölupahakemuksen täydennys 20.3.2014) mukaisesti kahdesti vuodessa, huhti-toukokuussa ja syys-lokauussa. Valvontaa koskevat määräykset 28. Kivenlouhimon ja -murskaamon toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, josta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: - louhitun ja ja murskatun kiviaineksen määrät, tuotetun murskeen määrä - käytetyt räjäytyaineiden, polttoaineiden ja muiden kemikaalien määrät - toiminnasta syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden määrä, laji ja toimituspaikka - ja aika - tiedot vahinko- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä toiminnan häiriöistä 29. Maankaatopaikan toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, josta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: - vastaanotetun jätteen määrä, laatu (esim. savi, moreeni), jäteluettelon mukainen nimeke, jätteen alkuperä osoitetietoineen, toimituspäivämäärä, jätteen kuljettajan nimi ja yhteystiedot, paikka mihin kuorma maankaatopaikalla sijoitettiin (välivarasto vai lopullinen sijoituspaikka) 30. Yhteenvedot louhimon, murskaamon ja maankaatopaikan kirjanpidoista on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 31. Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toiminnaharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle laitoksen vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä maankaatopaikan vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot 32. Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Öljyvahingosta on aina ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle onnettomuus- ja vahinkotilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle. Samalla on ilmoitettava toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. 33. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä ja kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 34. Luvanhaltijan on oltava riittävän selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. 35. Louhinnan ja murskauksen päättyessä on toiminta-alueelta poistettava toimintaan liittyvät rakenteet, laitteet ja jätteet. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee alueelta tehdä selvitys maaperän mahdollisesta pilaantumisesta luvanmukaisen toiminnan aikana. 36. Toiminnanharjoittajan on vastattava maankaatopaikan jälkihoidosta ja -tarkkailusta toiminnan loputtua. 37. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava xx euron hyväksyttävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa sen ajan, kun aluella on toimintaa siihen saakka, kun sulkemisen jälkeinen tarkkailu ja muu jälkihoito on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen toiminnan aloittamista. Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta (kiven louhinta, murskaus ja maankaatopaikka) täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan, toiminnan laajuus ja laatu huomioiden, riittävä asiantuntemus tässä lupapäätöksessä tarkoitettuun maankaatopaikkatoimintaan. Suunniteltu louhinta-, murskaamo- ja maankaatopaikkatoiminta sijaitsee vanhalla kivenottoalueella (jossa on viimeksi ollut ottotoimintaa yli 20 vuotta sitten) melko lähellä asutusta. Alle 500 metrin säteelle tämän luvan mukaisesta ottoalueesta (liitekartta 1) jää 15 asuinrakennusta ja yksi rakenteilla oleva asuinrakennus. Hakijan suunnitelmien mukaan alle 300 metrin etäisyydelle ottoalueesta oli jäämässä yksi asuinrakennus ottoalueesta luoteeseen. Päätöksessä ottoaluetta on hakemuksesta poiketen rajattu siten, että lähimmän asuinrakennuksen oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen jää etäisyyttä 300 metriä ottoalueen reunasta luoteeseen. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) 3 §:n 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta. Kivenlouhimon osalta asetus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta sijoittaa sitä alle 300 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Em. valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 on säädetty normitasoi- sesti kivenlouhimoille, muulle kivenlouhinnalle ja murskaamoille vähimmäisvaatimuksia mm. toiminnan sijoittumisesta, ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta, ilmanlaadusta ja meluntorjunnasta, työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä tarkkailusta. Lupamääräyksiä harkittaessa on ollut tarpeen antaa asetuksen 800/2010 sisältämiä vähimmäisvaatimuksia tiukempia lupamääräyksiä, jotta edellytykset luvan myöntämiselle täyttyisivät ja ympäristön laatuvaatimukset tulisivat turvattua (YSL 51 §). Asetusta tiukempia määräyksiä on annettu toiminta-aikoja koskien. Toiminta-aikojen rajoittaminen (muiden meluntorjuntatoimenpiteiden lisäksi) on tarpeen, jotta ehkäistään kohtuuttoman meluhaitan aiheutumista ympäröivälle asutukselle. Hakija on teettämässään meluselvityksessä osoittanut, että toiminta voidaan järjestää niin, ettei melutaso ylitä sovellettavia ohjearvoja ympäristön asutus- ja loma-asutusalueilla sekä luonnonsuojelualueilla. Toiminnan järjestely edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä, kuten meluvallia sekä laitevalintoja. Vallien sijoittelun periaatteita on noudatettava toiminnan etenemisen mukaisesti. melutasoja voidaan seurata melumittauksin. Lupamääräyksissä on katsottu aiheelliseksi määrätä hengitettävien hiukkasten ja tärinän mittaamisesta, koska etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 300 metriä ja muuta asutusta jää alle 500 metrin etäisyydelle louhimosta. Lupamääräysten perustelut Melua ja pölyä aiheuttavan louhinnan vähimmäisetäisyydeksi lähimpään luoteispuolella sijaitsevaan asuinkiinteistöön on määrätty vähintään 300 metriä, koska valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 3 §:ssä säädetty louhinnan suojaetäisyys 300 metriä on vähimmäisvaatimus, josta ympäristöluvassa ei voi poiketa. Laitoksen toiminta-aikoja on rajoitettu poiketen valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vähimmäisvaatimuksista. Koska louhinta-alueen koko poikkeaa alkuperäisestä suunnitelmasta, tulee kiviaineksen ottosuunnitelma päivittää. (Lupamääräys 1). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa ajallisesti lähimmille asuinkiinteistöille aihetuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshattojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/20) Estämällä asiattomien pääsy toiminta-alueelle ehkäistään alueen roskaaatumista ja muuta haittaa ympäristölle. (Lupamääräys 3). (YSL 43 §, JL 13 §, NaapL 17 §). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista on pohjana melua koskeville lupamääryksille. Toiminnasta on teetetty meluselvitys, jonka mukaan toiminta voidaan järjestää siten, että melutaso ei ylitä ohjearvoja ympäristön asuinalueilla. Tämä edellyttää kuitenkin toimenpiteitä, kuten meluvalleja ja laitevalintoja. Louhinnan etenemisen suunnittelulla ja louhe- ja murskekasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä kohtuuttomien meluhaittojen aiheutumista lähialueille. (Lupamääräykset 4 ja 5). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Toiminnan aiheuttamasta tärinästä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle, ympäröiville asuin- ja muille kiinteistöille tai voimalinjoille. Räjäytyksistä ympäristöön aiheutuvaa tärinää voidaan vähentää oikealla työn suorituksella ja räjäytysten huollelisella suunnittelulla. (Lupamääräys 6). (NaapL 17 §, YSL 43 §) Räjäytyksestä etukäteen ilmoittaminen lähimmälle häiriintyvälle kohteelle katsotaan tarpeelliseksi, jotta asukkaat ovat tietoisia toiminnan aloittamisesta eikä räjäytysmelu tule yllätyksenä (Lupamääräys 8). (YSL 43 §, NaapL 17 §) Pölyntorjuntaan laitoksella tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta valtioneuvoston päätöksen 480/1996 sisältämiä ohje- ja tavoitearvoja ei ylitetä. Ennen murskausta tulee kiviaines kastella, jotta mahdolliset haitat minimoidaan. Mikäli pölyhaittoja huomattavasti ilmenee esimerkiksi alueella liikennöinnistä, tulee toiminnanharjoittajan varautua myös liikennöintiin käytettävien teiden ja alueiden kasteluun. Mikäli valvontaviranomainen myöhemmin louhinnan edetessä päätyy pölyn leviämistä koskeviin mittauksiin, tulee mittausten avulla selvittää toiminnan aiheuttamaa hiukkasten kokonaisleijumaa lähimmillä häiriintyvillä kohteilla. Ohjeet mahdollisista mittauksista annetaan tarvittaessa. (Lupamääräykset 11 ja 12). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Kemikaalit voivat ympäristöön päästessään aiheuttaa monenlaista ympäristönpilaantumisen vaaraa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien varastoinnissa noudattaa kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä. Luvatonta käyttöä ja ilkivaltaa estetään lukitsemalla pistoolit niinä aikoina kun alueella ei ole valvontaa. Ylitäytönestimellä ehkäistään onnettomuuden vaaraa säiliöiden täytön yhteydessä. (Lupamääräykset 13 ja 14) (YSL 6-8 §:t ja 43 §, 51 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Polttonesteiden aiheuttamien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on erityisen tärkeää, että säiliöt, joissa niitä varastoidaan ovat kaikissa tilanteissa turvallisia ja käyttökuntoisia. Mahdolliset viat tulee tämän vuoksi korjata viipymättä. Kun öljytuotteet käsitellään tiiviin alustan päällä, pienet vuodot eivät pääse maaperään vaan ne voi- daan helposti imeyttää ja poistaa alueelta. (Lupamääräys 15) (YSL 6-8 ja 43 §, 51 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla välittömästi saatavilla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkojen laajuutta voidaan pienentää huomattavasti, kun saatavilla on imeytysmateriaalia. (Lupamääräys 16). (YSL 6-8 ja 43 §, 51 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010) Jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua niiden leviämistä ympäristöön ja siten edelleen roskaantumista, ympäristön epäsiisteyttä tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on jätteiden luovuttaminen sallittu ainoastaan jätelain 15 §:ssä mukaisesti hyväksytyille vastaanottajille. (Lupamääräykset 17-18).(YSL 7-8 §:t, 43 § ja 45 §, JL 13-17 §, 29§, 118-119 §, VNA 179/2012, VNA 800/2010) Kaivannaisjätteitä koskeva määräys niiden hyödyntämisestä alueen maisemoinnissa perustuu ympäristönsuojelulain 45a §:ään. (Lupamääräys 19). Maankaatopaikkatoimintaa varten on annettu määräykset. Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely voidaan ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Maankaatopaikkatoimintaa koskeva rajaus on tehty lupahakemuksen mukaisesti. Ympäristönsuojeluasetuksen 20 §:n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta. (Lupamääräys 20) Maankaatopaikan täyttö- ja maisemointisuunnitelmien laatiminen on määrätty lupamääräyksissä, koska niitä ei ollut sisällytetty lupahakemukseen. Maankaatopaikkatoiminnan on oltava suunnitelmallista eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle esimerkiksi penkereen sortumisen vuoksi. Maankaatopaikan suoto- ja valumavesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle, vaan ne on johdettava suunnitelmallisesti alueelta pois. Maankaatopaikan toiminnan päätyttyä lopettamistoimet ja maisemointi on myös tehtävä suunnitelmallisesti viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. (Lupamääräykset 21 ja 22). (YSL 7-8 §:t, 43 §, 45 §, JL 13-17 §:t, 29 §, 118 §, 119 §, VNA 179/2012, VNA 800/2010 Täyttöön sijoitettavien maa- ja kiviainesjätteiden on oltava pysyviä, joten eloperäisten maa-aineksia ei saa ottaa vastaan maankaatopaikalle. Vastaanotettavien maa- ja kiviainesjätteiden on oltava pilaantumattomia, eivätkä ne saa olla peräisin maaperältään mahdollisesti pilaantuneesta kohteesta. Maa- ja kiviainesjätteet luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtio- neuvoston asetuksessa (214/2007) annetut alemmat ohjearvot. (Lupamääräys 23). (YSL 43 §, JL 4 §, 6 §, 9 §, 15 §). Kuormakirjojen avulla pystytään valvomaan maankaatopaikalle tuotavien maa- ja kiviainesjätteiden alkuperää ja määrää. Kuormien tarkistamisella pystytään varmistumaan, etttei maankaatopaikalle tule sellaisia maita tai jätteitä, joiden vastaanottamiseen ei ole lupaa. Maankaatopaikka on perustettava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. (Lupamääräykset 24-25). (JL 118 §, VNA 179/2012). Ympäristönsuojeluain 5 §:n mukaan toiminnaharjoittajan on oltava riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräykset pinta- ja pohjavesien tarkkailemiseksi on annettu, jotta pystytään seuraamaan louhimon, murskaamon ja maankaatopaikkatoiminnan mahdollisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveden laatuun sekä pohjaveden pinnankorkeuteen. (Lupamääräykset 26-27) (YSL 5 §, 43 §, 46 §, VNA 800/2010) Luvanmukaisen toiminnan valvontaa koskevat määräykset on annettu, jotta toimintaa valvovat viranomaiset saavat riittävät tiedot laitoksen toiminnan valvontaa varten. Saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lain- ja luvanmukaisuutta sekä mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Henkilökunnan on tarpeen tietää, kuinka kaikissa eteen tulevissa tilanteissa kuuluu toimia, ja luvan hakija on velvollinen järjestämään heille koulutusta tätä varten. Asianmukainen tiedonkulku mahdollisissa onnettomuustilanteissa taikka muissa poikkeuksellisissa tapauksissa on tärkeää, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viipymättä. Louhinnan ja murskaamon sekä maankaatopaikan vastuuhenkilöt edellytetään ilmoitettavaksi ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista, jotta valvontaviranomaisen on tarvittaessa helppo ottaa yhteyttä heihin. (Lupamääräykset 28-32). (YSL 42 §, 43 §, 46 §, JL 12 §, 118 §, VNA 179/2012, VNA 800/2010) Toiminnan olennainen muutos vaatii ympäristöluvan muutoksen ja siksi on tärkeää saada tieto muutoksista lupaviranomaisille. (Lupamääräys 33). (YSA 30 §, YSL 43 §, 81 §) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haittojen haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 34). Louhinnan ja murskauksen lopettamisen jälkeiset selvitys- ja toimenpidevelvoitteet ovat tarpeen alueen jatkokäytön takia. Alue tulee saattaa sellaiseen tilaan, että louhinnan ja murskauksen aikainen kalusto ja toiminnasta syntyneet jätteet on asianmukaisesti poistettu alueelta. (Lupamääräys 35). (YSL 90 §, jl 13 §, YSA 20 §) Määräys on annettu jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavan vakuuden määräämiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on aina vaadittava vakuus. (Lupamääräys 36). Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa kymmenen vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan olennainen muutos tai toiminnan jatkaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. (YSL 28 §). Mikäli uutta ympäristölupaa haetaan tämän luvan voimassaoloaikana, tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai luvan tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava YSL 56 §. Päätöksen täytäntöönpano Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pyyntöä ei ole perusteltu. Ympäristölautakunta hylkää pyynnön. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista perusteltua syytä. Tämä ympäristölupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 §) Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 §, 4-8 §, 12 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-57 §, 75-79 §, 81-83 §, 90 §, 96-97 §, 101 § ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7 §, 14 §, 16-20 §, 23 §, 30 § ja 37 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Jätelaki (646/2011) 12-17 §:t, 29 §, 72 §, 118 §, 119 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Paimion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Luvan käsittelymaksu on 4180 euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy Paimion ympäristölautakunnan 24.10.2013 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Louhintaa (taksan mukaan 3080 euroa), murskausta (3080 euroa) ja maankaatopaikkatoimintaa (2200 euroa) koskevan ympäristöluvan käsittelymaksuksi määrätään (8360 euroa-50 %) 4180 euroa taksan 11 §:n perusteella. Lupapäätöksestä tiedottaminen NCC Roads Oy Jäljennös päätöksestä Paimion kaupunginhallitus Paimion rakennusvalvonta Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen pelastuslaitos Varsinais-Suomen ELY-keskus Muistutuksen jättäneet Päätöstä erikseen pyytäneet Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla ja lehdissä Paimion kaupungin virallinen ilmoitustaulu Kunnallislehti Muutoksenhaku Päätös annetaan julkipanon jälkeen 8.12.2014. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Lisätietoja valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02-4745290 Lautakunnalle esiteltiin NCC Roads Oy:n 26.11.2014 sähköpostitse toimittamat lisäselvitykset koskien jätevakuutta, pohjaveden pinnan mittaamista ja ottoalueen etäisyyttä lähimmistä asuinkiinteistöistä (kartta). Kartalle on merkitty punaisella viivoituksella ottoalue ja etäisyydet lähimpiin asuinkiinteistöihin. Lisäselvityksessä todetaan, että lähimmistä kiinteistöistä 300 metrin etäisyys ei täyty alueen luoteispuolella olevan kiinteistön osalta. Päätös: Keskustelun aikana kaavoitusinsinööri muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Ympäristölautakunta hylkää NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksen, koska NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemus hylättiin ja koska louhinnan etäisyys lähimpään asumiseen käytettävään rakennukseen ei täytä VNA:n 800/2010 3 §:n 2 momentissa määrättyä 300 metrin etäisyysvaatimusta. Maankaatopaikkatoiminnan osalta luvan myöntämisedellytyksiä ei hakemuksessa esitetyssä laajuudessa myöskään ole, koska alueen maisemointitarve väheni maa-aineslupahakemuksen tultua hylätyksi. Hylätyn luvan käsittelymaksu on Paimion ympäristölautakunnan 24.10.2013 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 7.1 §:n mukaisesti 2.090 euroa (50 % alkuperäisestä maksusta). Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen.
© Copyright 2024