Kokousasia PDF

Ympäristölautakunta
§ 104
27.11.2014
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS : NCC ROADS OY, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS
SEKÄ MAANKAATOPAIKKATOIMINTA
YMPLTK § 104
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka
koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa Paimion kaupungin Rautalhon kylässä Isotalo-nimisellä tilalla RN:o 1:39.
Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta
hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Luvan hakija
NCC Roads Oy
Äyritie 8 C, 01510 VANTAA
Y-tunnus 1765515-0
Yhteyshenkilö: Hanna Haukilahti, puh 010 5076538
Laitos
Tammisilta NCC Roads
Valtatie 124, 21530 Paimio
(postiosoite Sitomokuja 2, 21200 Raiso)
Toimialaluokitus: 08120 ja 38210
Yhteyshenkilö: Riku Rousku, puh. 010 5076976
Toiminta ja sen sijainti
Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä
maankaatopaikan perustamiseen Paimion kaupungin Rautalhon kylään Isotalo-nimiselle tilalle (577-476-1-39).
Luvan hakemisen peruste
Toimintaan tulee hakea lupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4 perusteella sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7c, 7e ja 13 d perusteella.
Lupaviranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain 7 §:n 1 momentin kohdan 7 ja 13 a perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Paimiossa toimii ympäristölautakunta.
Asian vireilletulo
Lupahakemus on tullut vireille 9.9.2013. Hakemusta on täydennetty
24.3.2014 (mm. melumallinnus), 14.4.2014 (mm. muutetut ottomäärät), 6.11.2014 (maastokartta 1:4000 johon merkitty ottoalue).
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Alueella on vanha kalliokiviaineksen ottoalue. Viimeisin maa-aineslupa on myönnetty Turun tie- ja vesirakennuspiirille vuonna 1983
(Paimion kunnanhallituksen 9.5.1983 § 338 myöntämä maa-aineslupa 10 vuodeksi, Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 17.6.1983
nro 618 maa-aineslain mukaisen ottamissuunnitelman vahvistamisesta). Alueella on toiminut ajoittain myös asfaltti- ja öljysora-asema
(Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan luvat mm. 10.2.1988 ja 11.1.1989 öljysora-asema, 14.2.1990
murskaus- ja öljysora-asema, 12.6.1991 öljysora-asema, 11.12.1991
asfalttiasema).
Maa-aineslain mukainen ottamislupa on parhaillaan vireillä.
Ottoaluetta koskee NCC Roads Oy:n ja kiinteistön omistajien välinen
27.2.2013 päivätty esisopimus kiinteistön kaupasta, jonka mukaan
NCC Roads Oy ostaa Isotalo -nimisestä tilasta RN:o 1:39 yhdeksän
hehtaarin suuruisen määräalan. Esisopimus raukeaa, ellei ostaja saa
lainvoimaisia lupia viiden vuoden kuluessa esisopimuksen allekirjoittamisesta.
Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaista kaavaa. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ottoalue sijaitsee M-merkinnällä varustetulla alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Miettulan osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) vuodelta 1995 toiminta sijaitsee
EO/T-merkinnällä varustetulla alueella (maankamaran ainesten
ottoalue/teollisuus- ja varastoalue).
Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus (vakuutusyhtiö Zurich Incurance plc).
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Alue on vanha kiviaineksen ottoalue, joka sijaitsee Paimion kaupungin länsiosassa Turku-Helsinki -moottoritien ja valtatie 110 välissä
noin 600-700 metrin päässä Kaarinan kaupungin rajasta. Paimion
kaupungin keskustaan alueelta on matkaa noin viisi kilometriä. Alueelta on louhittu kalliota tiettävästi viimeksi 1980-luvulla. Sen jälkeen
alueella on harjoitettu öljysora- ja asfalttiasematoimintaa. Alueella on
vuosien mittaan harjoitettu myös mm. maa-ainesten läjitysta, maa-ainesten välivarastointia ja seulontaa, mullan valmistusta ja kantojen
välivarastointia.
Vanhaa ottoaluetta ympäröivät pohjois- ja itäpuolella metsäiset kalliot. Vanhan ottoalueen pohjoispuolella kallion päällä kulkee 400 ja
110 kV:n voimajohdot. Uusi ottoalue sijaitsee vanhan ottoalueen
eteläosassa.
Kallioalueen pohjoispuolella sijaitsee Rautalhon kylän astus. Lähin
asuinrakennus sijaitsee noin 270 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta luoteeseen, seuraavat noin 300 metrin päässä pohjoiseen.
Em. asuinrakennusten ja ottoalueen väliin jää metsäinen kallioharjanne. Lounaispuolella lähimpään asuinrakennukseen on matkaa
noin 350 metriä. Sen ja tulevan ottoalueen välissä on avointa peltoaluetta ja harvaa metsää kasvavaa rinnettä ottoalueen suuntaan
mentäessä. Karttatarkastelun perusteella ottoalueesta alle 500 metrin säteelle jää 9 vakituista asuntoa ja yksi loma-asunto. Asuinkiinteistöillä on kaivoja, joista osa on talousvesikäytössä.
Hakija ei ole esittänyt tietoja alueen maaperän ja pohjaveden laadusta tai niiden mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Ottaen huomioon, että alueella on aikoinaan toiminut öljysora- ja asfalttiasemia,
maaperän laadusta ei voida olla varmoja ilman maaperätutkimuksia.
Lähin Natura-alue, Paimionlahden Natura-alue (FI200036), sijaitsee
kallioalueesta runsaan kahden kilometrin päässä kaakkoon. Vakkavuoren luonnonsuojelualue 110-tien eteläpuolella sijaitsee kallioalueesta noin 900 metriä lounaaseen.
Lähin luokiteltu pohjavesialue (Saari-Nummensuo 02 577 01) sijaitsee noin runsaan kahden kilometrin päässä idän ja kaakon suuntaan.
Paimionjoki sijaitsee kallioalueelta noin 2500 metriä itään.
Laitoksen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Hakemuksen mukaan lupaa haetaan kallion louhinnalle ja murskaukselle sekä ylijäämämaiden vastaanotolle. Tarkoitus on tuottaa
kalliomursketta tie- ja talorakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Murskaus- ja louhintatoiminta ovat jatkuvakestoisia tai säännöllisiä. Lisäksi alueella otetaan vastaan maarakentamisessa syntyvää puhdasta ylijäämämaata 49.000 t/a.
Toiminta-alue on esitetty asemapiirroksessa (10.4.2014), johon on
merkitty varasto-alue, pintavesien laskeutusallas, tukitoimintojen
alue (jolla säilytetään työkoneet, poltto- ja voiteluaineet sekä suoritetaan tankkaus, lisäksi sosiaalitilat ja kuivakäymälä) ja ottoalue. Ottoalueen maanpinnan nykyinen korkeustaso vaihtelee +39 metristä
+63 metriin (asemakuvan 10.4.2014 mukaan, jossa esitetty suunnitelma-alueen pintavaaitus). Louhinnan päätyttyä ottoalueen korkeustaso on +24 metriä. Syntynyt louhoskuoppa maisemoidaan vastaanotettavilla puhtailla maa-aineksilla suunnilleen samaan korkeustasoon kuin oli lähtötilanteessa.
Louhittavan kiviaineksen kokonaismäärä 10 vuoden toiminta-aikana
on 406.000 ktrm3. Vuosittain louhittavan kiviaineksen määrä on enintään 100.000 ktrm3. Vuosittainen ottomäärä on keskimäärin 40.000
ktrm3 .
Puhtaita ylijäämämaita otetaan vastaan alueelle 49.000 t/vuosi.
Murskausta ja porausta suoritetaan ma-pe klo 7-22, räjäyttämistä ja
lohkareiden rikotusta ma-pe klo 8-18 ja kuormaamista ja kuljetusta
ma-pe ja tarvittaessa myös viikonloppuisin klo 6-22. Hakemuksen
mukaan toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua ja tärinää ja murskauksesta ajoittain pölyhaittoja. Hakija pyrkii vähentämään melun ja
tärinän vaikutuksia toiminta-aikojen rajauksella. Pölyhaittoja ehkäistään kastelulla ja murskauslaitteiston koteloinnein. Murskauslaitos
toimii noin 2-3 kuukautta vuodessa.
Polttoaineet varastoidaan tukitoimintojen alueella. Keskimääräinen
kulutus on 25 t/a, maksimikulutus 40 t/a. Räjähdysaineita ei säilytetä
alueella.
Toiminnassa tarvittava sähkö hankitaan aggregaatista.
Toiminnassa tarvittava vesi tuodaan alueen ulkopuolelta. Alueella ei
synny jätevesiä.
Toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä 10-20 käyntiä/vrk.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Louhinnassa, murskauksessa ja maa-ainesten vastaanottoalueen
toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta
saatavilla olevaa tekniikkaa. Toimintaa ohjaa NCC Roads Oy:n laatujärjestelmä ja ISO 14001:2004 mukainen ympäristöjärjestelmä.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen tarkoittaa
käytännössä pöly- ja melupäästöjen vähentämistä. Tässä tapauksessa molempia torjutaan tehokkaasti. Murskaustyössä käytetään
esim. Lokotrack-murskauslaitteistoa tai muuta vastaavaa ja parasta
mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolloin pölyn leviäminen
murskaamosta ympäristöön estetään seuraavilla toimenpiteillä:
1. Murskaamo varustetaan tarvittaessa kastelujärjestelmällä (vesitankki, pumppu ja vesisuihkuputkisto) siten, että murskainten syöttöaukkoihin ja kuljettimien purkukohtiin voidaan suihkuttaa vettä.
2. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Lokotrack-murskaimissa on vakiovarusteena dieselmoottorin
äänenvaimennin ja vaimennettu moottorisuoja.
Porauksessa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia
laitteita, murskauksessa ja siihen kiinteästi liittyvissä toimenpiteissä
parasta käytännön periaatteen mukaista tekniikkaa.
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Jätevesiä ei hakemuksen mukaan synny.
Pintavedet johdetaan alueelle rakennettavan laskeutusaltaan kautta
ojaa pitkin tilan Peräniittu 1:32 ojiin. Em. tilan omistajalta on kirjallinen suostumus pintavesien johtamiseen.
Päästöt ilmaan
Hakemuksen mukaan päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista.
Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta sekä porauksesta.
Kiviaineksen murskauksen yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain,
mutta pölyämisen hallitsemiseksi alueella suoritetaan tarpeen
mukaan kastelua ja murskauskalustossa käytetään kotelointeja ja
katteita mahdollisuuksien mukaan. Pölyämistä syntyy myös työkoneiden liikkuessa alueella, tuotteiden kuormauksessa ja kuljettamisessa.
Maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä.
Aine
SOx
NOx
CO2
hiukkaset
Melu ja tärinä
Vuosipäästö K e s k i m ä ä enintään t/a räinen vuosipäästö t/a
0,13
0,05
0,23
0,09
247,4
97,2
0,02
0,009
Suurin tunti- Suurin vuopäästö kg/h rokausipäästö
kg/d
0,2
2,8
0,3
4,9
350,9
5263,8
0,02
0,4
Hakemuksen mukaan toiminta-alueella syntyy melua kallion porauksesta, rikotuksesta sekä murskauksesta. Melua syntyy myös räjäytyksistä, kuormien purkamisesta, tuotteiden kuormauksesta, työkoneiden liikkumisesta ja kuljetuksista.
Murskaimissa käytetään vakiovarusteena dieselmoottorin äänenvaimenninta ja vaimennettua moottorisuojaa. Melun haitallisuutta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pyritään hallitsemaan varastokasojen
sijoittelulla ja rajoittamalla toiminta ilmoitettuihin toiminta-aikoihin. Lisäksi huolehditaan laitteistojen huolloista.
Tärinän vaikutuksia pyritään hallitsemaan huolellisella räjäytysten
suunnittelulla ja räjäytyspanosten oikealla mitoituksella.
Hakemuksen liitteenä on konsultin (Ramboll Finland Oy, 5.12.2013)
tekemä meluselvitys. Selvityksessä on arvioitu alueella tapahtuvan
kallion louhinnan ja murskauksen melun leviäminen ympäristöön
melumallinnuksen avulla. Toiminnoille on mallinnuksen avulla mitoitettu myös tarvittava meluntorjunta.
Melutilanne on arvioitu kahdessa toimintavaiheessa, kuvaten maaston ja melulähteiden sijainnin muuttumista työn edetessä. Vaiheessa
1 on edetty suunnitellulle alimmalle ottotasolle +24, jolla murskaamo
sijaitsee. Louhoksen pohjalla tapahtuu myös isojen kivilohkareiden
rikotus. Poraus tapahtuu kallion päällä lähellä rintauksen reunaa.
Työkone siirtää mursketta louhokselta varastoalueelle, joka on tasolla +32. Myyntikuljetuksia tapahtuu varastoalueelta päätielle. Vaiheessa 2 kalliota on otettu yli puolen välin tasolle +24. Murskaamon
paikka on siirtynyt idemmäksi. Muutoin toiminta on sama kuin vaiheessa 1.
Tulosten mukaan lähtötilanteen kokonaismelu ylittää raja-arvon 55
dB alueen lounaispuolella olevassa asutuksessa. Raja-arvon ylitys
aiheutuu pääasiassa porauksen melusta.
Vaiheessa 2 kokonaismelu ylittää raja-arvon 55 dB alueen lounaispuolella olevassa asutuksessa.
Melutasoihin voidaan vaikuttaa meluntorjuntatoimenpitein. Jos vaiheessa 1 käytetään vaimennettua porausvaunua, porauksen melua
saadaan noin 10 dB vaimeammaksi. Vaiheessa 2 meluntorjuntaa on
tehtävä porausmelulle ja murskaimelle. Raportissa on esitetty käytettäväksi vaimennettua porausvaunua sekä murskevallia (h=6 m)
murskauslaitoksen vieressä lounaissuuntaan. Melutaso jää tällöin alle raja-arvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Raportin mukaan toiminta voidaan järjestää niin, ettei melutaso ylitä
sovellettavia ohjearvoja ympäristön asutus- ja loma-asutusalueilla
sekä luonnonsuojelualueilla. Toiminnan järjestely edellyttää esitettyjä
toimenpiteitä, kuten meluvallia sekä laitevalintoja. Vallien sijoittelun
periaatteita on noudatettava toiminnan etenemisen mukaisesti. Tarvittaessa melutasoja voidaan seurata melumittauksin.
Aivan alkuvaiheessa, kun toiminta on vielä lopullista ottotasoa ylempänä, tulee meluntorjunta mm. murskauslaitokselle järjestää vastaavasti esimerkiksi murskevallilla lähimpien asuintalojen suuntaan.
Kiviaineksen syöttäminen murskaimen syöttösuppiloon voi olla merkittävä melulähde etenkin, kun ollaan melko lähellä asutusta. On
suositeltavaa että suppilo vuorataan kumilevyillä tms., jotta kivien iskemä-äänet saadaan vaimennettua.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy sekajätettä noin 0,3 t/a.
Sekajäte kerätään erilliseen astiaan, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää
tarvittaessa.
Jäteöljyä syntyy noin 1000 l/a. Öljyiset jätteet, kuten jäteöljy, suodattimet ja rasvaiset trasselit, kerätään asianmukaisiin astioihin ja toimitetaan kierrätyspisteeseen.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
Louhintaa ja murskausta ollaan suunnittelemassa alueelle, jolla on
aikoinaan ollut kyseistä toimintaa. Kaivannaisjätettä syntyy, kun tuotantoalueella vielä jäljellä olevat pintamaat poistetaan Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan arvio koko alueella olevan pintamaan määrästä on noin 80.000 ktrm3.
Pintamaan sisältämät kannot ja juurakot toimitetaan alueella välivarastoinnin jälkeen haketettavaksi ja energiahyötykäyttöön.
Poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoihin tuotantoalueen
reunaosiin. Pintamaat käytetään toiminnan päätyttyä alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Pintamaiden välivarastointi ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia eikä vaikutusten seuranta ole siten tarpeen.
Päästöt maaperään
Alueelle (maankaatopaikalle) vastaanotettavat jätejakeet ovat puhtaita ylijäämämaita eikä niillä ole vaikutusta alueen maaperään.
Poikkeuksellissa tilanteissa voi maaperään päästä työkoneista öljyä
tai muuta toiminnassa käytettävää kemikaalia. Räjähdysaineista aiheutuu typpipäästöjä. Ne aiheutuvat pääasiassa räjähtämättä jääneistä räjähdysaineista, jotka liukenevat hitaasti ympäristöön. Räjähteiden typpipäästöt ovat yleensä nitraatti- ja ammoniummuodossa.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Vaikutusten osalta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen hakija toteaa, että kyseessä on alue, jolla on jo aiemmin ollut louhintaa
ja murskausta. Louhitulta osalta on pintamaat kokonaan poistettu.
Vaikutuksista luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun
ympäristöön todetaan, että alueella ei ole merkittäviä luontokohteita
tai maisemallisesti arvokkaita kohteita, joihin toiminnalla saattaisi olla
vaikutusta. Ylijäämämaiden vastaanotto ei vaikuta luonnontilaan eikä
laatuun.
Vaikutuksista vesistöön ja sen käyttöön hakemuksessa todetaan, että koska alueelle vastaanotettavat jätejakeet ovat puhtaita, niillä ei
ole vaikutusta vesistöihin eikä niiden käyttöön. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä ja toiminnan vaikutukset pintavesiin ovat
vähäiset.
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutuksista hakemuksessa todetaan,
että maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä. Murskauksen
yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain, mutta pölyämisen hallitsemiseksi alueella suoritetaan tarpeen mukaan kastelua ja murskauskalustossa käytetään kotelointeja mahdollisuuksien mukaan.
Vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen ei hakemuksen mukaan synny, koska vastaanotettavat ylijäämämaat ovat puhtaita.
Melun ja tärinän vaikutuksista todetaan, että toiminnasta aiheutuu
ympäristöön melua ja tärinää, mutta niiden vaikutuksia pyritään minimoimaan toiminta-aikojen rajauksella.
Hakija toteaa myös, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei
tarvita, koska vastaanotettava ja käsiteltävä ylijäämämaiden määrä
on alle 50.000 t/a.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Toiminnan käyttötarkkailua suoritetaan jatkuvasti toiminnan ollessa
käynnissä.
Toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan säännöllisin väliajoin viranomaisen lupamääräyksien mukaisesti.
Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan alueelle asennetun pohjavesiputken avulla. Pohjaveden pinnakorkeus oli toiminnaharjoittajan
ilmoituksen 11.4.2014 mukaan +10.40.
Lähimpien asuinkiinteistöjen kaivoista (3 kpl), jotka ovat talousvesikäytössä, tutkitaan vesi ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan
aikana kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan sameus, sähkönjohtavuus, COD, pH, Fe, Mn, nitraatti, kloridi, sulfaatti ja koliformiset bakteerit. Myös veden pinnankorkeutta seurataan.
Pintaveden tarkkailu tapahtuu alueelle rakennettavasta selkeytysaltaasta tai siitä lähtevästä vedestä vesitilanteen mukaan. Pintavesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja niistä määritetään väri,
sameus, pH, sähkönjohtavuus, KMnO4-luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit.
Tärinän seurannaksi hakemuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä.
Arvio toiminnan mahdollisista riskeistä, poikkeuksellisista tilanteista ja niihin varautumisesta
Ympäristön kannalta keskeisimmät toiminnasta aiheutuvat riskit ja
ympäristövaikutukset ovat meluhaitat, pölyn leviäminen hallitsemattomasti, tärinä sekä mahdolliset päästöt vesistöön tai maaperään.
NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ISO 9001 -mukainen toimintajärjestelmä, jonka mukaiset toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon, huomioidaan toimintaan mahdollisesti liittyvät riskit sekä toimenpiteet
riskien varalle. NCC Roads Oy:llä on myös sertifioitu ISO
140001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka mukaisesti
toiminnan aiheuttamat ympäristöön liittyvät riskit arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteet niiden varalle.
Pintavesien suojelua on tehostettu johtamalla alueen pintavedet laskeutusaltaaseen ennen kuin ne johdetaan alueen ulkopuolelle. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö
ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riski pyritään minimoimaan jo
ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostaman ja
huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Työkoneista mahdollisesti aiheutuvat öljypäästöt ovat torjuttavissa työkoneiden hyvällä huollolla. Jos työkoneista kuitenkin tapahtuu ns. tihkuvuotoa (kevyttä polttoöljyä tai hydrauliöljyä), öljyn
komponentit sitoutuvat maa-ainekseen suunnittelualueella ja veteen
liukenevt komponentit muodostavat vettä kevyempinäkalvon kohteen
hulevesien pinnalla. Hulevesien mukana kulkeutuvat komponentit
voivat haihtua riittävän pitkän viipymän aikana tai ne voidaan
tarvittaessa poistaa veden pinnalta öljynerotuspuomeilla. Tihkuvuodoista mahdollisesti kertyvä öljyn määrä on arvioitu pahimmassakin
tapauksessa hyvin pieneksi. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta.
Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto
on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessa. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset viranomaisille.
Vakuus asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi
Maankaatopaikkatoiminnan osalta hakija esittää vakuudeksi 10.000
euron suuruista pankkitakausta asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimenpiteiden varmistamiseksi.
Toiminnan aloittaminen
NCC Roads Oy pyytää ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Hakija on valmis asettamaan 20.000 euron vakuuden lupaviranomaiselle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on kuulutettu Paimion kaupungin virallisella ilmoitustaululla 28.5.-27.6.2014, jona aikana hakemusasiakirjat ovat
olleet nähtävillä kaupungin palvelupisteessa. Hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 27.5.2014 ja kaupungin
www-sivuilla. Asianosaisille on ilmoitettu asiasta kirjeitse ja heille on
varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
Tarkastukset, neuvottelut, katselmukset
Hakemuksen johdosta on tehty tarkastus toiminta-alueelle
10.11.2014. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Hakemuksen johdosta järjestettiin myös ympäristönsuojeluasetuksen
17 §:n 2 mom mukainen katselmus ja kuulemistilaisuus 18.11.2014,
josta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin terveydensuojeluviranomaisen, pelastusviranomaisen ja Varsinais-Suomen ELY:n liikennevastuualueen lausunnot. Fingrid Oyj:n lausunto (29.8.2013) sisältyi ympäristölupa-
hakemukseen liitteenä.
Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden 31.7.2014 päivätyssä
lausunnossa todetaan seuraavaa:
"Viihtyvyys- ja terveyshaittoja aiheuttavat melu- ja ilmanlaatuvaikutukset tulee huomioida asianmukaisilla torjuntatoimenpiteillä, siten
että ne eivät aiheuta terveyshaittaa. Suurimmat meluhaitat syntyvät
pääasiassa porauksen sekä porauksen ja murskauksen yhteismelusta. Meluntorjunta tulee järjestää siten, että kokonaismelutaso ei
ylitä 55 dB:n raja-arvoa lähimmillä asunnoilla tai 45 dB:n arvoa loma-asunnoilla klo 7-22 välisenä aikana. Työaikojen puolittamisella
voidaan melutasoa vähentää 3 dB. Jotta melutasoa voidaan pienentää riittävästi, tulee porauksen ja murskauksen melua torjua esim.
porausvaunulla ja murskevallilla. Tällöin melutaso jää alle ohjearvojen. Pölyhaittoja tulee tarvittaessa vähentää kastelulla toiminta-alueella ja sille johtavilla teillä. Pölyhaittojen selvittämiseksi tulisi tehdä
pölyselvitys, jonka perusteella saadaan tietoa pölyn leviämisestä.
Pohjaveden pinnankorkeutta ja veden laatua tulee seurata. Mikäli
alueella on talousvesikaivoja 200 m:n säteellä, tulee kaivojen veden
laatu tutkituttaa ennen toiminnan aloittamista ja tarvittaessa sen jälkeen, esim. valitusten perusteella. Tarvittavien analyysien tekemisessä tulisi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan."
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 16.6.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa:
"Tuotantoa varten rakennettaville rakennuksille ja polttoainesäiliöiden sijoittelu edellyttää rakennuslupatoimia. Pelastuslaitos antaa toimialaansa kuuluvista asioista lausunnon rakennuslupaan, rakennusvalvonnan sitä pyytäessä.
Pelastustoimen toimintamahdollisuudet tuotantoalueella on otettava
huomioon. Pelastuslaitos katsoo tarpeelliseksi kohteen saavutettavuuden kannalta että tuotantoalueelle annetaan osoitenumero.
Alueelle on hankittava olosuhteisiin ja tarpeisiin soveltuva alkusammutuskalusto.
Vaarallisten kemikaalien vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle, mikäli kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin määrä ylittää ilmoitusrajan. Vaarallisten kemikaalien ilmoistusraja on esimerkiksi polttoöljyllä kymmenen tonnia.
Aineistossa on selvitetty, ettei työmaalla varastoida räjähteitä. Räjähteiden säilytyksessä tulee noudattaa räjähteen laatuun, määrään
ja olosuhteisiin nähden riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei räjähteitä joudu asiattomien hal-
tuun. Räjähteiden käsittely ja työpäivän säilytysjärjestelyt on selostettava aineistossa.
Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen työn aloittamista.
Voimalinjojen läheisyys on huomioitava. Verkonhoitaja on antanut
asianmukaiset raja-arvot ja toimintaohjeet huomioitavista asioista.
Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus omatoimiseen varautumiseen
onnettomuustilanteita varten. Pelastusviranomainen esittää toiminnanharjoittajalle pelastussuunnitelman laadintavelvollisuutta."
ELY-L:n 2.9.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan, että sillä ei ole
huomauttamista NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemukseen huomioiden maantien nro 110 nykyiset liikennemäärät ja ottoalueelle
johtavan tieliittymän kunto (geometria, näkyvyys yms.).
Fingrid Oyj:n 29.8.2013 päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:
"Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on
suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen
metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta
reunasta.
Ennen louhinnan ja soranoton aloittamisesta 100 metriä lähempänä
voimajohtoa on pidettävä katselmus. Katselmuksesta tulee sopia
Fingrid Oyj:n kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan mm. louhinta-alueen läheisyydessä olevien pylväiden ja johtimien senhetkinen
kunto sekä varmistetaan, että turvallisuusilmoitus on täytetty. Katselmuksesta aiheutuviin kustannuksiin emme osallistu.
Louhinta, kallioaineksen otto ja murskaus tulee tehdä johtoalueen ulkopuolella, eli vähintään 31 metrin etäisyydellä 400 kV:n johdon Inkoo - Lieto keskilinjasta, ja sellaisin työmenetelmin, että voimajohto
joutuu mahdollisimman vähän alttiiksi pölylle. Jos louhinnasta,
maa-ainesten ottamisesta tai maa-ainesten murskauksesta johtuen
joudumme normaalia useammin puhdistamaan eristimet käyttöhäiriöiden välttämiseksi, teemme puhdistukset toiminnanharjoittajan
kustannuksella. Puhdistamisen ajaksi voimajohto joudutaan ottamaan jännitteettömäksi, jolloin perimme myös keskeytyskustannukset ja toimittamatta jääneen sähkön hinnan.
Kun johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on räjäytyskohteet suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä.
Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. Louhinnassa
ei saa käyttää niin suuria räjähdysainemääriä, että räjäytyksistä aiheutuva kallioperän tärinä aiheuttaa voimajohtopylväille ja niiden perustuksille tai haruksille minkäänlaista vahinkoa. Tarvittaessa on läminpien pylväiden perustuksiin asennettava tallentavat tärinämittarit
tai porattava rako työkohteen ja pylvään väliin. Myös ilma-aallon painevaikutus on otettava huomioon töitä suunniteltaessa.
Louhinnassa on noudatettava ohjettamme Maa-ainesten louhinta ja
murskaus voimajohtojen läheisyydessä.
Voimajohtopyväliden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on
suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen
metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta
reunasta.
Jos johdon läheisyydessä suoritetaan räjäytystöitä, on siitä ilmoitettava ennen niiden aloittamista, ellei katselmuksessa toisin sovita.
Räjäytyskohteet on suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vahingoittuvat herkästi.
Työmaakopit, palavan nesteen varastot, tankkauspaikat, työkoneiden huolto- ja säilytystilat, kiviaineksen murskaus sekä maa-aineksen, murskeen, louheen, pintamaiden ja puiden varastointi tulee sijoittaa voimajohdon johtoalueen ulkopuolelle.
Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin ja kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Varastointi johtoalueella on kielletty.
Työskenneltäessä 400 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue
pystysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi 400
kV:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäs 400 kV:n johdon
reunajohtimia.
Työskenneltäessä 110 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue
pystysuoraan mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi 110
kV:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 110 kV:n johdon
reunajohtimia.
Jos töiden yhteydessä tapahtuu Fingridin johtoon liittyvä muu kuin
maadoitusjohtimiin kohdistuva vahinko, pyydämme ilmoitamaan siitä
heti Fingird Oyj:n kantaverkkokeskukseen.
Maa-ainesten ottaja vastaa henkilökuntansa työturvallisuudesta
työskenneltäessä jänneitteisen voimajohdon läheisyydessä sekä
kaikista niistä vahingoista, joita voimajohdolle tai sähkön siirrolle
saattaa aiheutua maa-aineksen oton ja louhinnan seurauksena. Tällaisia ovat esimerkiksi likaantuneiden eristimien ja niiden puhdistukseen aiheuttamat häiriöt ja katkokset sähkönsiirrossa. Lausunnon
vastaanottajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmalla työskentelevien tietoon.
Kun toiminta alueella päättyy, pyydämme ilmoittamaan siitä loppukatselmuksen pitämistä varten osoitteeseen Fingird Oyj. Ilmoituksessa tulee viitata tämän lausunnon arkistointitunnukseen
AC-1268-8-12.
Jos suunnitelmanne muuttuvat tai johtoalueella suunnitelllaan muuta
toimintaa, pyydämme ilmoittamaan siitä meille".
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemuksesta saapui seitsemän muistutusta, joista kaksi
useamman henkilön allekirjoittamia (toinen 26 ja toinen kuuden henkilön allekirjoittama).
2.6.2014 päivätyssä muistutuksessa 1 todetaan seuraavaa:
"Lupaviranomaisen ei tule myöntää ympäristölupaa. Kallion louhinnasta ja murskauksesta aiheutuu tiloilleni Rnro. 577-476-1-12 ja
577-476-1-9 merkittävää melu, pöly, tärinä ja sinkoilevien kivien haittaa. Nämä haitat on koettu 70-, 80-, 90-lukujen aiemmassa toiminnassa. Esimerkiksi lähimmän kiinteistön porakaivo vaurioitui käyttökelvottomaksi. Tämän lisäksi on melurasite lisääntynyt HUOMATTAVASTI moottoritien valmistumisen jälkeen. Alueelle ei missään tapauksessa voi ko. meluavaa toimintaa lisätä missään muodossa. Aiemmasta toiminnasta huomioitavaa on myös pohjaveden ilmentyminen louhoksen pohjalle. Entisen louhoksen pohjahan on täytetty
epämääräisellä jäte-/täyttömaalla. Alueen pohjavesien pilaantumisen
vaara on myös todellinen. Lähimmät vakituiset asumisen kiinteistöt
sijaitsevat aivan liian lähellä suunniteltua ottoaluetta (200-300 m.
Oma kiinteistö 330 m alueen rajaan). Millään parhaallakaan tekniikalla ei melun ja pölyn haittaa pystytä hallitsemaan niin, ettei lähikiinteistöille aiheudu kohtuutonta rasitusta. Alue tulee saattaa aikaisempien lupaehtojen mukaiseen tilaan (maisemointi, kallioleikkausten luiskaus ja metsitys). Jo sinne ajettujen täyttömaiden tutkiminen
olisi myös suotavaa."
3.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 2 todetaan mm. seuraavaa:
" Toivomme, että hakemus jätettäisiin hyväksymättä, koska odotettavissa olevat haitata melun, pölyn ja tärinän muodossa ovat siksi
suuret. Lisäksi maasto muuttuu kokonaan ja lopullisesti virkistys-
käyttöön sopimattomaksi. Nyt aluetta käyttää huomattava määrä ihmisiä läheltä ja kaukaa marjastukseen, lenkkeilyyn ja sienestykseen
ja metsästykseen. Lisäksi on erityisesti tuotava esille tärinän ja räjäytysten tuomat uhat kiinteistöille." Muistuttaja kertoo myös, miten
aikoinaan aiemman louhinnan aikaisen erittäin voimakkaan räjäytyksen seurauksena yksi hänen talonsa savupiipuista hajosi kokonaan
ja jouduttiin purkamaan pois.
6.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 3 todetaan seuraavaa:
"Vastustan ehdottomasti Ncc-Roads:n ympäristölupahakemusta
Rauta-alhon kylässä." Muistutuksessa todetaan, että louhinta-ajat
ovat täysin järkyttävät. Pahimmoillaan noiden aikojen mukaan meteli
jatkuisi joka ikinen viikonpäivä klo 7-22. Eli rauhallista lepoaikaa ei
jäisi lähialueen asukkaille lainkaan. Vain syvimmän yöajan olisivat
hiljaa. Pihapiiristä nauttimisesta ei voi puhuakaan, pölyn ja melun
keskellä. Muistutuksessa todetaan, että melun takia lähialueen talojen myyntiarvo romahtaa. Lisäksi muistuttaja kertoo, että edellisellä
louhintakerralla hänen lähinaapurinsa talo vahingoittui (piippu hajosi). Muistuttajan mukaan lähes kaikissa naapuritaloissa asuu iäkkäitä
ihmisiä, jotka ovat päiväaikaankin kotona eli joutuisivat melusaasteen uhriksi koko päivän ajan. Aika monessa tutkimuksessa on todistettu melun ja siitä seuraavan stressin lyhentävän elinikää.
10.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 4 (jossa yhteensä 26 henkilön allekirjoitukset) todetaan seuraavaa:
" Kaupungin ympäristölautakunnan ei tule hyväksyä lupahakemusta
louhos- ja murskaustoiminnan aloittamiselle alueella, jota vastaavanlainen toiminta on rasittanut jo vuosia.
Suuri osa vakituisista asukkaista on työuransa tehnyt ja oikeutettu
rauhalliseen ja puhtaaseen asuinympäristöön.
NCC ilmoittaa kotisivuillaan, että he tuovat rakennustyömailta niiltä
syntyvää puhdasta maata sekä syntyvää kivijätettä, jota murskataan
heidän murskausalueillaan. Miksei näin myös Isotalon kohdalla, jolloin pölyävät rekat tuplaavat saasteen määrän.
Muu alueelle tuotava maa-aines ei myöskään liity maisemointiin, joka tässä vaiheessa ei ole ajankohtaista. Kyse on ylijäämämaan erittäin pitkäaikaisesta varastoinnista.
NCC ilmoittaa hakemuksessaan lisäksi, että alueen jälkikäyttö määrää, miten pintamaita käytetään maisemointiin. Onko siis jo nyt ajatuksena jatkaa toimintaa vielä 10 vuoden jälkeen.
Me Rautalhon alueella asuvat esitämme kaupungille selvitettäväksi
seuraavat asiat:
- Ensimmäiseksi tulee kaupungin järjestää puolueeton taho mittaamaan lähimpien asuinrakennusten sijainti murskausalueesta. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat ehdottomasti alle 300 m päässä, lukuisat
alle 500 m päässä alueesta.
Alle kilometrin päässä on yli 70 kiinteistöä. Osalle heistä ei ole kaupungin ilmoituskirjettä tullut!
Ympäristöhallinnon ohje1/2009 maa-aineksen kestävästä käytöstä
perustuu tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan suojaetäisyys tulee
olla 300-600 metriä.
- miten ympäristölautakunta on huomioinut lähialueella sijaitsevien
lapsiperheiden altistumisen jatkuvalle hiekkasateelle ja metelille ja
miten se on huomioitu. Lähin lapsiperhe asuu kaivauspaikan alapuolella.
Pienpölyn vaikutus lapsiin ja keuhkosairaisiin on erittäin vahingollista.
- Lupaa haetaan jatkuvakestoiselle ja säännölliselle toiminnalle eli
kivipölyn lentäminen on jatkuvaa ja runsasta.
- Hakija pyrkii vähentämään melua ja tärinää toiminta-ajan rajauksilla. Niitähän ei juurikaan ole vaan lupaa haetaan kivenlouhinnan asetuksen vastaisesti myös viikonolopuiksi ja pyhien ajaksi.
- Räjäytys ja murskaus lennättää kiviä ja pölyä kauas kohteesta kokemukseen perustuen puhumattakaan pihoille ja puutarhoihin leviävästä murskeesta. Miten syntyneet vahingot todennetaan ja korvataan.
Matti Toivosen diplomityö v. 2010 kivenmurskaustoiminnan haitoista
osoittaa, että vahingollinen pienpöly saattaa leijua ilmassa jopa 300
tuntia.
- Louhosalueelle 110-tieltä menevä hiekkatie ei tule kestämään raskasliikennettä. Lisäksi se on kapea jopa 2 henkilöautolle.
- NCC:n hakemuksessa ei ole mitään erityistä syytä, miksi ltk:n tulisi
hyväksyä poikkeus vallitsevista ohjeista koskien suojaetäisyyksiä.
Lisäksi yksi perustelu on se, että alueella on aiemminkin suoritettu
vastaavaa toimintaa.
- Kyseinen kallioalue on ollut louhinnan kohteena niin kauan, että se
on jo maisemallisesti jätettävä rauhaan. Lisäksi, koska toiminnasta
on jo vuosien ajan ollut asutukselle rasitetta, sitä rasitetta ei tule
enää jatkaa.
- Hakijan selvitys varotoimenpiteistä koostuu sanoista pyritään, mahdollisuuksien mukaan, tarvittaessa, näytteenotot satunnaisia ym.
- melumittauksissa he ovat saaneet tuloksia >55 dB melutasosta, joka on ehdoton asetuksen määräämä raja-arvo. Kuinka paljon yli? He
pystyvät alentamaan toiminnallaan 10 dB mittaamaansa arvoa oman
ilmoituksensa mukaan. Melutaso on siis häiritsevä.
Lisäksi hakija vähättelee pohjavesiin joutuvan saasteen vaikutusta.
Sitä ei kuulemma ole.
Toimivia ratkaisuja pöly-, murskaus- ja melutoimintojen vahinkojen
poistamiseen ei ole olemassa. Koska asuttuja kiinteistöjä on alueella
erittäin runsaasti, toiminnasta aiheutuva häirintä on kohtuutonta.
HHO on 27.3.2014 kumonnut NCC Roads OY:n lupahakemuksen
vastaavaan toimintaan sillä perusteella, että vaatimukset suoja-alueista eivät täyty.
Rautalhon asukkaat vastustavat luvan myöntämistä ankarasti."
23.6.2014 päivätyssä muistutuksessa 5 (joka on yhteensä kuuden
henkilön allekirjoittama) todetaan seuraavaa:
" Me allekirjoittaneet vastustamme NCC Roads Oy:n hakemusta kivenlouhinnan ja -murskauksen aloittamiseksi Rautalhon kylässä Paimiossa.
Räjäytys- ja murskausmelu häiritsisi elämäämme. Louhinnasta tuleva pöly sotkisi paikat ja haittaisi hengittämistä. Louhimo rajoittaisi
mahdollisuuksia ulkoilla, marjastaa ja sienestää lähimetsässä.
Näistä syistä viihtyvyys alueella heikkenisi ja myöskin kiinteistöjen
arvo laskisi."
25.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 6 todetaan seuraavaa:
" Omistamamme kiinteistö sijaitsee 300 metrin päässä murskausalueesta ositteessa Valtatie 125 suoraan vastapäätä Isotalontien ja
110-tien liittymää.
Murskaustoiminta aiheuttaa kiinteistömme kohdalla lisääntyvää melu- ja pölyhaittaa, koska raskas liikenne kasvaa merkittävästi. Myös
onnettomuusriski liittymän kohdalla kasvaa. Jo nyt 110-tien melu ylittää kiinteistömme kohdalla ohjearvot. Jos ympäristölupa myönne-
tään niin tulee 110-tien nopeusrajoitus laskea liittymän läheisyydessä 60 kilometriin tunnissa.
Lupahakemuksen toiminta-ajat aiheuttavat kohtuutonta haittaa asumisviihtyvyydelle. Hakemuksessa esitetyillä aikarajoilla murskaustoiminta oheistoimintoineen hiljenee vain klo 22-6 väliseksi ajaksi.
Jos lupa myönnetään niin toiminta tulee asettaa toimenpidekieltoon
mahdollisten valitusten käsittelyn ajaksi.
Murskaustoiminta tapahtuu liian lähellä olemassa olevaa asutusta
aiheuttaen ympäristöhaittojen lisäksi asukkaille taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen arvon laskiessa. Mielestämme ympäristölupaa ei
tule näin ollen myöntää."
26.6.2014 saapuneessa muistutuksessa 7 todetaan seuraavaa:
"1. Vastustan ympäristöluvan myöntämistä NCC Roads Oy:lle
Hakemuksen mukaisesta jatkuvakestoisesta ja säännöllisestä ammattitoiminnasta kuten kallion louhinnasta, murskauksesta, räjäytyksestä ja porauksesta sekä raskaan kuljetuskaluston käyttämisestä
alueella aiheutuu itselleni kyseisen ympäristön asukkaana erittäin
huomattavaa haittaa asumisviihtyvyyden pilaantumisena. Lisäksi kiviainesten ottomäärä on huomattavan suuri, mikä omalta osaltaan lisää haittojen määrää asuinympäristölle ja asumisviihtyvyydelle. Räjäytystöissä noudatettava lakisääteinen normaali varovaisuus- ja
huolellisuusvelvoite ei ole mikään erityinen suojatoimi, mikä estäisi
räjäytystöistä aiheutuvia melu- ym. haittoja kiinteistöille ja ympäristönasukkaille. Räjäytysalue sijaitsee lähellä kiinteistöäni sitä ylempänä, jolloin äänet ja melu kantautuvat voimakkaasti kiinteistön suuntaan.
Toiminta-aikoja ei ole hakemuksessa riittävästi rajattu. Suunniteltu
toiminta ottaen huomioon sen laatu on liian laajaa toteutettavaksi lähellä pysyvää asutusta. Hakemuksessa mainitut suojatoimet eivät
ole riittäviä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat haitat
ylittävät huomattavasti kohtuullisen sietämisen rajat.
Ympäristölupaa ei tule myöntää.
2. Mikäli ympäristölautakunta kuitenkin myöntää ympäristöluvan
NCC Roads OY:lle, vaadin seuraavien ehtojen toteuttamista ennen
mahdollisen luvan myöntämistä:
- Ncc Roads Oy on velvoitettava maksamaan haittakorvausta minulle
kiinteistönomistajana, koska joudun sietämään yrittäjän ammattitoiminnasta aiheutuvaa jatkuvaa ja 10 vuoden ajan kestävää säännöllistä erittäin huomattavaa haittaa omassa elinympäristössäni ja
kiinteistöni käyttämisessä. NCC Roads Oy:n lupahakemuksessa
mainittu toiminta tulee aiheuttamaan kiinteistöjeni arvoon alenemista. Pöly- ja meluhaitoista aiheutuu myös terveyshaittoja. (Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 1 §, 9 §).
- Kiviaineksen murskaamista ja poraamista koskevia toiminta-aikoja
tulee huomattavasti supistaa ennen mahdollisen luvan myöntämistä
(esim. klo 9-15).
- Kuormaamista tai kuljetusta tai muutakaan lupahakemuksessa
mainittua toimintaa ei tule sallia missään muodossa viikonloppuina.
On täysin kohtuutonta vaatia ympäristön asukkaita sietämään kuormauksesta aiheutuvaa melua, tärinää, pölyä ja raskaan kuljetuskaluston tärinää ja melua viikonloppuina!
- Kuormaamista ja kuljetusta koskevia toiminta-aikoja tulee supistaa
huomattavasti ennen luvan myöntämistä (esim. ma-to klo 9-15, la-su
ei toimintaa tule sallia lainkaan). On täysin kohtuutonta vaatia asukkaita sietämään asuinympäristössään melua, tärinää, pölyä ja raskaan kuljetuskaluston tärinää aamukuudesta iltakymmeneen!
Toimintaa ei tule sallia aloitettavaksi ennen mahdollisten asiaa koskevien valitusten lopullista käsittelyä."
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on antanut vastineen V-S Pelastuslaitoksen ja Liedon kunnan
ympäristöterveyspalveluiden lausuntoihin ja asukkaiden tekemiin
muistutuksiin. Muihin lausuntoihin hakija ei katsonut aiheelliseksi antaa vastinetta.
28.8.2014 päivätyssä vastineessa todetaan lausunotojen ja muistutusten osalta seuraavaa:
Vastine Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausuntoon:
"Toiminnanharjoittaja on tutustunut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen antamaan lasuntoon ja on yhtä mieltä lausunnossa esitetyistä
asioista. Lausunnossa esitetyt asiat tulevat huomioiduksi ottotoiminnassa ja viranomaisen määräämissä lupavelvoitteissa."
Vastine Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden lausuntoon:
"Toiminnaharjoittaja on tutustunut Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden antamaan lausuntoon ja vastaa lausuntoon seuraavasti:
Alueella suoritettav tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisen määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti."
Vastine muistutukseen 1:
"Kyseessä olevan kiinteistön rajalta on yli 300 metriä ottoalueen rajaan. Alueella tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n Toiminnan sijoittuminen mukaisesti:
"...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys
asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen
välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin
300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta."
Alueella tehtyjen melumallinnuksien mukaan melulle asetetut raja-arvot eivät ylity ko. kiinteistöillä. Suomessa on viranomaisten taholta
säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on
noudatettava kaikessa toiminnassa. Asumiseen käytettävillä alueilla,
virkistysalueilla, taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, voi olla enintään 55 dB päivällä
klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7.
Samanaikaisesti vireillä olevassa maa-aineslupahakemuksessa on
esitetty lain vaatima maisemointisuunnitelma, jossa alueelle vastaanotettavia ylijäämämaita hyödynnetään alueen maisemoinnissa.
Alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä itsessään alueen maisemointiin, jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai luiskata."
Vastine muistutukseen 2:
"Varsinais-Suomen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 25.11..2002 ja vahvistettu ympäristöministeriössä
23.8.2004) alue on kuvattu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen
alue (M). Ottamisalue ei kuulu julkaisussa "Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä"
(Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) mainittuihin valtakunnallisesti tai
maakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin eikä julkaisussa "Turun
ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet " (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) esitettyihin paikallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Ottoalue ei ole myöskään luonnontilainen, vaan voimakkaasti ottotoiminnan muokkaama.
Aiemmin tapahtuneiden rakenteiden vaurioiden osalta on vaikea toteennäyttää syy-yhteyttä räjäytysten ja vaurioiden välillä."
Vastine muistutukseen 3 :
"1. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua
aiheuttavien työvaiheiden aikarajat:
"Jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä,
ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä,
vaan:
1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä
aikana;
2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;
4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja
22.00 välisenä aikana.
Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello
7.00-18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00
välisenä aikana."
Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle
tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi
lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.
2. Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin.
3. Aiemmin tapahtuneiden rakenteiden vaurioiden osalta on vaikea
toteennäyttää syy-yhteyttä räjäytysten ja vaurioiden välillä.
4. Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun
raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa.
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla
alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq,
voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7. Alueella
tehdyn melumallinnuksen mukaan kaikkien Potkelantien varrella olevien kiinteistöjen melutasot jäävät alle 45 dB:n kaikissa toiminnan
vaiheissa."
Vastine muistutukseen 4:
"Lupahakemuksen laadintavaiheessa hanke- ja ottoalueen rajaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja alueen rajausta on tarkennettu viranomaisen pyynnöstä lupahakemusprosessin edetessä.
Alueelle tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta
valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun
kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n
Toiminnan sijoittuminen mukaisesti:
"...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys
asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen
välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin
300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta."
Alueella suoritettava tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan
järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisten määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti.
Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat. Muistutuksessa asukkaat ovat
virheellisesti esittäneet, että toiminnanharjoittaja hakisi lupaa toimia
myös pyhinä. Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja
kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.
Alueelle kuljetaan Valtatie 110 Isotalontien kautta. NCC Roads vastaa osaltaan Isotalontien kunnossapidosta.
Samanaikaisesti vireillä olevassa maa-aineslupahakemuksessa on
esitetty lain vaatima maisemointisuunnitelma, jossa alueelle vastaanotettavia ylijäämämaita hyödynnetään alueen maisemoinnissa.
Alueelta kuoritut pintamaat eivät riitä itsessään alueen maisemointiin, jyrkät kallioseinämät tulee pengertää tai luiskata.
Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa.
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla
alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq,
voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7.
Varsinais-suomen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuus-
tossa 25.11..2002 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004)
alue on kuvattu merkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue (M).
Ottamisalue ei kuulu julkaisussa "Luonnon- ja maisemansuojelun
kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä" (Heikkinen,
R. & Husa, J. 1995) mainittuihin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin eikä julkaisussa "Turun ja Porin läänin inventoidut arvoluokkien 5 ja 6 kallioalueet " (Heikkinen, R. & Husa, J. 1995) esitettyihin paikallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Ottoalue ei ole myöskään luonnontilainen, vaan voimakkaasti ottotoiminnan muokkaama."
Vastine muistutukseen 5 :
"Suomessa on viranomaisten taholta säädelty aiheutetun melun raja-arvot (VNp 993/92), joita on noudatettava kaikessa toiminnassa.
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja niiden
välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla
alueilla melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq,
voi olla enintään 55 dB päivällä klo 7-22 ja 50 dB yöllä 22-7.
Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. Kiinteistöjen arvon laskuun on vaikea ottaa kantaa,
koska kiinteistön arvon muodostavat useat tekijät."
Vastine muistutukseen 6 :
"Lupahakemuksen laadintavaiheessa hanke- ja ottoalueen rajaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja alueen rajausta on tarkennettu viranomaisen pyynnöstä lupahakemusprosessin edetessä.
Alueelle tullaan harjoittamaan kiviaineksen louhintaa ja murskausta
valtioneuvoston asetuksen 800/2010 (Asetus kivenlouhimojen, muun
kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) 3 §:n
Toiminnan sijoittuminen mukaisesti:
"...Kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys
asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen
välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin
300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta."
Alueella suoritettava tarkkailu (melu, pöly, tärinä) ja ottotoiminnan
järjestäminen tullaan toteuttamaan viranomaisten määräämien lupavelvoitteiden mukaisesti.
Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua ai-
heuttavien työvaiheiden aikarajat. Muistutuksessa asukkaat ovat
virheellisesti esittäneet, että toiminnanharjoittaja hakisi lupaa toimia
myös pyhinä. Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja
kuljetukselle tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.
Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin."
Vastine muistutukseen 7 :
" 1. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 8 §:n mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat:
"Jos toiminnan etäisyys melulle alttiista kohteista on alle 500 metriä,
ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä,
vaan:
1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä
aikana;
2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;
3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;
4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja
5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja
22.00 välisenä aikana.
Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa 7 §:n vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello
7.00-18.00 välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00
välisenä aikana."
Lupahakemuksessa on haettu lupaa kuormaukselle ja kuljetukselle
tarvittaessa myös viikonlopuksi, joka asetuksen mukaan tarkoittaisi
lauantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.
2.
- Kiinteistöjen arvon alenemiseen liittyvät asiat eivät kuulu ympäristönsuojelulain mukaan käsiteltäviin asioihin.
- Muistutuksen antajan vaatimukset toiminnanharjoittajan toiminta-aikojen supistamisesta ovat vastoin Valtioneuvoston asetusta
800/2010. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat on määritelty
kyseisen asetuksen pykälän 8 mukaisesti, joka määrittää melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat."
Vastineensa lopuksi hakija toteaa vielä, että sen tiedossa ei ole mitään lupahakemukseen tai hakemuksen kohteena olevaan alueeseen liittyvää seikkaa, jonka vuoksi lupaa ei voitaisi myöntää haetun
kaltaisena viranomaisen lupamääräykset huomioon ottaen.
Kaavoitusinisnöörin ehdotus:
RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET
Paimion ympäristölautakunta päättää myöntää, hakemuksen osin
hyläten, NCC Roads Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen
ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä
maankaatopaikkatoimintaan Paimion kaupungin Rautalhon kylässä
hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin
lupamääräyksistä käy ilmi. Hakemus on hylätty koskien sitä
osa-aluetta, jolla louhinta tapahtuisi alle 300 metrin etäisyydellä
asuinrakennuksista tai niiden piha-alueista. Alue, jolla louhintaa saa
suorittaa, on merkitty päätöksen liitekarttaan 1 sinisellä rasterilla
(tarkistettu ottoalue).
Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon
mm. siten, että päätöksessä on määrätty ottoalueen etäsisyydestä
lähimpään asuinrakennukseen, toiminta-ajoista, polttonesteiden ja
muiden kemikaalien varastoinnista, pinta- ja pohjavesien (talousvesikäytössä olevien kaivojen) tarkkailusta sekä melun, pölyn ja tärinän
torjunnasta.
Toimintaa koskevat yleiset määräykset
1. Kallion louhintaa ja murskausta saa suorittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin huomioiden supistettu ottoalue (liitekartta
1). Vuotuinen kiviaineksen ottomäärä saa olla enintään 100.000
ktrm3. Murskauslaitokselle ei saa tuoda muualta kiviaineksia murskattavaksi.
Toiminnanharjoittajan on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista päivitetyt ottosuunnitelmat, joissa on huomioitu alkuperäistä suunnitelmaa pienempi ottoalue.
Maankaatopaikkatoimintana alueelle saa vastaanottaa rakennustoiminnasta muodostuvaa puhdasta ylijäämämaata enintään 49.000
tonnia vuodessa.
2. Murskaus, poraaminen, rikotus, räjäytykset, murskeen kuormaus
ja kuljetukset sekä maankaatopaikkatoiminta on kielletty viikonloppuisin ja arkipyhinä.
Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja:
- murskaus arkipäivisin kello 7.00-18.00
- poraaminen arkipäivisin kello 7.00-18.00
- rikotus arkipäivisin kello 8.00-18.00
- räjäytykset arkipäivisin kello 8.00-18.00
- kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin kello 7.00-21.00
- ylijäämämaiden vastaanotto arkipäivisin kello 7.00-21.00
3. Asiaton pääsy toiminta-alueelle ja maankaatopaikalle on estettävä
lukittavalla puomilla, kun alueella ei ole toimintaa.
Melua ja tärinää koskevat määräykset
4. Ottamis-, murskaus- ja maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuva
melutaso ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää melutason ohejarvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992)
säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.
5. Koska murskaamo sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle häiriöille
alttiista kohteista (asuinrakennuksista), murskaamon melua on torjuttava koteloinnen, murskaimen syöttösuppilon kumituksin tai muilla
vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet
on rakennettava melulähteen välittömään läheisyysteen.Porauksessa on käytettävä vaimennettua porausvaunua.
Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen kannalta riittävän korkeina
(6 metriä) ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle
alttiisiin kohteisiin estyy (toiminta-alueen lounaispuolen asuinkiinteistöille).
6. Melua on mitattava louhinnan ja murskaustoiminnan ollessa käynnissä, jotta voidaan varmistua, että tehdyt meluntorjuntatoimet ovat
riittäviä. Suunnitelma melumittausten tekemiseksi on toimitettava
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista.
7. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että
räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai
haittaa ympäröiville asuin- ja muille rakennuksille ja ympäristölle ja
että räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta minimoidaan.
Toiminnaharjoittajan on toimitettava ennen toiminnan aloittamista
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma, miten toimin-
nan aiheuttamaa tärinää aiotaan seurata ja mitata lähimmillä asuinkiinteistöillä.
8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava räjäytysten suunnitelluista
ajankohdista hyvissä ajoin alle 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta
sijaitsevien asuinkiinteistöjen asukkaille heidän kanssaan sovittavalla
tavalla. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee huomioida louhinnassa
Fingrid Oyj:n 29.8.2013 päivätyssä lausunnossa esittämät asiat.
Ilmapäästöjä koskevat määräykset
9. Ilmapäästöjen osalta toiminnanharjoittajan on noudatettava ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja raja-arvoja ilman epäpuhtauksille.
10. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan
toiminta-alueen alimmalle kohdalle.
Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston
kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta
pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
11. Koska kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän lähimmistä häiriöille alttiista kohteista (asuinrakennuksista), on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyntorjunnan
kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
12. Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuutta on mitattava lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla, mikäli
toiminnasta aiheutuu valituksia pölystä ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo hiukkasmittaukset tarpeelisiksi. Suunnitelma
hiukkasmittauksista tulee esittää hyväksyttäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen mittausten suorittamista.
Maaperän ja pohjaveden suojelua koskevat määräykset
13. Polttonesteiden, voiteluöljyjen ja mahdollisten muiden kemikaa-
lien käsittely ja varastointi alueella tulee järjestää siten, että niiden
pääsy maaperään, pohjaveteen ja vesistöön estetään kaikissa olosuhteissa. Polttoneste- ja öljysäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai
varustettu tilavuuttaan vastaavalla katetulla nestetiiviillä suoja-altaalla. Lisäksi niissä tulee olla ylitäytönestimet. Polttonesteen tankkauslaitteisto tulee varustaa lukittavalla sulkuventtiilillä.
14. Polttonesteiden varastoalueen ja työkoneiden tankkauspaikan on
oltava nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu.
15. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttonestesäiliöiden ja niihin liittyvien laitteistojen sekä työkoneiden kunnosta ja toimivuudesta
kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.
16. Toiminta-alueella tulee olla riittävä määrä imeytysainetta ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla alueella nopeasti saatavilla ja käytettävissä. Mahdolliset vuotaneet aineet on kerättävä talteen viipymättä. Mahdollisesta
öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle.
Jätehuoltoa koskevat määräykset
17. Kivenlouhimon, murskaamon ja maankaatopaikan jätehuolto on
järjestettävä siten, ettei siitä aiheudun ympäristön roskaantumista,
maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai
ympäristölle. Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla on siihen asianmukainen lupa.
18. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet, kuten jäteööjy, suodattimet ja mahdolliset vuotaneet aineet sekä varastosäiliöiden pohjalle
kertyvät lietteet tulee pitää erillään muista jätteistä ja ne on toimitettava vastaanottajlle, jolla on siihen asianmukainen lupa. Vaarallisia
jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta.
Kuivakäymälän jätteet on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi vastaanottajalle, jolla on siihen asianmukainen lupa.
Sosiaalitiloissa mahdollisesti syntyvät jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa niiden käsittelyyn. Kuivakäymälän jätteet on tyhjennettävä säännöllisesti ja toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle käsittelijälle.
19. Kaivannaisjätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää alueen maisemoinnissa.
Maankaatopaikkaa koskevat määräykset
20. Kiinteistölle perustettava maankaatopaikka luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa
vain pilaantumattomia maa- ja kiviainesjätteitä (jäteluokitus 17 05
04).
Maankaatopaikalle saa ottaa vastaan vuosittain enintään 49.000 t pilaantumattomia maa-aineksia ja koko toiminta-aikana enintään
490.000 t.
21. Toiminnanharjoittajan on ennen maankaatopaikkatoiminnan
aloittamista toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen täyttösuunnitelma maa-ainesten läjittämisestä (alkuja lopputilanteet korkeustasoineen, leikkauspiirustuksineen ja luiskakaltevuuksineen) niiltä osin kuin täyttöä alueella tapahtuu muualla
kuin hakemuksessa esitetyn uuden ottoalueen maisemointitäyttönä.
Täyttösuunnitelmassa on otettava huomioon alueella mahdollisesti
sijaitseva pilaantunut maaperä (asfaltti- ja öljysora-aseman toimintojen seurauksena). Suunnitelmassa on esitettävä myös maankaatopaikan suoto- ja valumavesien käsittely ja johtaminen alueelta.
22. Toiminnanharjoittajan on ennen maankaatopaikkatoiminnan
päättymistä ja maisemoinnin aloittamista toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maisemointisuunnitelma, jossa on suunnitelma läjityksen lopettamisen jälkeisistä toimenpiteistä, jälkihoitotöiden aikataulut sekä suunnitelma maankaatopaikan jälkitarkkailusta (pohjavesien tarkkailu).
23. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätteitä tai siihen verrattavia jätteitä, eloperäisiä jätteitä, vaarallisia jätteitä, pilaantunutta maata, purkujätteitä eikä muuta jätettä, jota tässä päätöksessä ei ole hyväksytty.
Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa- tai kiviainesjätteitä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen
toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan.
Maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikkakelpoisuus on erikseen selvitettävä ennen sen lopullista sijoittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole
varmuutta.
24. Kaikista maankaatopaikalle sijoitettavista maa-aineksista on oltava kuormakirjat, joista ilmenee maa-aineksen määrä, alkuperä osoitetietoineen ja mahdolliset kaatopaikkakelpoisuustutkimusten tulokset. Kaikki maankaatopaikalle saapuvat kuormat on tarkastettava
vastaanotettaessa.
25. Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti estettävä ja torjuttava mahdolliset sortumat ja täyttöpenkereen puutteellisesta vakavuudesta aiheutuvat haitat ja vaaratilanteet maankaatopaikalla.
Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset
26. Koko toiminta-alueen pintavesiä tulee tarkkailla hakemuksen
(ympäristölupahakemuksen täydennys 20.3.2014) mukaisesti kaksi
kertaa vuodessa laskeutusaltaasta tai kokoomaojasta otettavin vesinäyttein. Vesinäytteistä tulee määrittää väri, haju, sameus, pH, sähkönjohtavuus, KMnO4-luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini, bakteerit ja öljyhiilivedet.
27. Alueen pohjavesiä tulee tarkkailla alueelle asennettujen kahden
pohjavesiputken ja kolmen asuinkiinteistön talousvesikäytössä olevan kaivon avulla. Talousvesikaivot sijaitsevat kiinteistöillä
577-454-1-15, 577476-1-27 ja 577-475-1-34. Kaivovesinäytteistä tulee määrittää ennen toiminnan aloittamista vedenpinnan korkeus,
lämpötila, pH, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähköjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset ja E. Coli
-bakteerit, ja aistinvaraisesti haju ja maku. Toiminnan aikana kaivovesitutkimukset tulee teettää hakemuksen (ympäristölupahakemuksen täydennys 20.3.2014) mukaisesti kahdesti vuodessa, huhti-toukokuussa ja syys-lokauussa.
Valvontaa koskevat määräykset
28. Kivenlouhimon ja -murskaamon toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, josta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
- louhitun ja ja murskatun kiviaineksen määrät, tuotetun murskeen
määrä
- käytetyt räjäytyaineiden, polttoaineiden ja muiden kemikaalien
määrät
- toiminnasta syntyneiden jätteiden ja vaarallisten jätteiden määrä,
laji ja toimituspaikka - ja aika
- tiedot vahinko- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä toiminnan häiriöistä
29. Maankaatopaikan toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, josta
tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
- vastaanotetun jätteen määrä, laatu (esim. savi, moreeni), jäteluettelon mukainen nimeke, jätteen alkuperä osoitetietoineen, toimituspäivämäärä, jätteen kuljettajan nimi ja yhteystiedot, paikka mihin
kuorma maankaatopaikalla sijoitettiin (välivarasto vai lopullinen sijoituspaikka)
30. Yhteenvedot louhimon, murskaamon ja maankaatopaikan kirjanpidoista on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
31. Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa laitoksen henkilökunta
poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toiminnaharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle laitoksen vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot sekä maankaatopaikan vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot
32. Onnettomuus- ja vahinkotilanteissa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Öljyvahingosta on aina ilmoitettava välittömästi pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on
viivytyksettä ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle onnettomuus- ja vahinkotilanteista tai muista
poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle. Samalla on ilmoitettava toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.
33. Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta
sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä ja kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
34. Luvanhaltijan on oltava riittävän selvillä toimialansa parhaan
käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen
toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon erikseen
sovittavien siirtymäaikojen puitteissa.
35. Louhinnan ja murskauksen päättyessä on toiminta-alueelta poistettava toimintaan liittyvät rakenteet, laitteet ja jätteet. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee alueelta tehdä selvitys maaperän mahdollisesta pilaantumisesta luvanmukaisen toiminnan aikana.
36. Toiminnanharjoittajan on vastattava maankaatopaikan jälkihoidosta ja -tarkkailusta toiminnan loputtua.
37. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava xx euron hyväksyttävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa sen ajan, kun aluella on
toimintaa siihen saakka, kun sulkemisen jälkeinen tarkkailu ja muu
jälkihoito on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus on toimitettava
ympäristölautakunnalle ennen toiminnan aloittamista.
Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja lupahakemuksessa
esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta (kiven louhinta, murskaus ja maankaatopaikka) täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on
säädetty.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei
aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista
tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä
luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä
kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa
laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain
vaatimukset jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen
todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan, toiminnan laajuus ja laatu huomioiden, riittävä asiantuntemus tässä lupapäätöksessä tarkoitettuun maankaatopaikkatoimintaan.
Suunniteltu louhinta-, murskaamo- ja maankaatopaikkatoiminta sijaitsee vanhalla kivenottoalueella (jossa on viimeksi ollut ottotoimintaa
yli 20 vuotta sitten) melko lähellä asutusta. Alle 500 metrin säteelle
tämän luvan mukaisesta ottoalueesta (liitekartta 1) jää 15
asuinrakennusta ja yksi rakenteilla oleva asuinrakennus. Hakijan
suunnitelmien mukaan alle 300 metrin etäisyydelle ottoalueesta oli
jäämässä yksi asuinrakennus ottoalueesta luoteeseen.
Päätöksessä ottoaluetta on hakemuksesta poiketen rajattu siten, että lähimmän asuinrakennuksen oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen jää etäisyyttä 300 metriä ottoalueen reunasta luoteeseen.
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta
annetussa
valtioneuvoston
asetuksessa
(800/2010) 3 §:n 3 momentin mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan,
jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai
muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa
kohteessa ei ylitä 7 §:ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka
vaarantaa 5 §:ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston
asetuksen noudattamisen. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta. Kivenlouhimon osalta asetus ei kuitenkaan anna mahdollisuutta sijoittaa sitä alle 300 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
Em. valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 on säädetty normitasoi-
sesti kivenlouhimoille, muulle kivenlouhinnalle ja murskaamoille vähimmäisvaatimuksia mm. toiminnan sijoittumisesta, ilmaan joutuvien
päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta, ilmanlaadusta ja meluntorjunnasta, työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden
suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä tarkkailusta.
Lupamääräyksiä harkittaessa on ollut tarpeen antaa asetuksen
800/2010 sisältämiä vähimmäisvaatimuksia tiukempia lupamääräyksiä, jotta edellytykset luvan myöntämiselle täyttyisivät ja ympäristön
laatuvaatimukset tulisivat turvattua (YSL 51 §). Asetusta tiukempia
määräyksiä on annettu toiminta-aikoja koskien. Toiminta-aikojen rajoittaminen (muiden meluntorjuntatoimenpiteiden lisäksi) on tarpeen,
jotta ehkäistään kohtuuttoman meluhaitan aiheutumista ympäröivälle
asutukselle.
Hakija on teettämässään meluselvityksessä osoittanut, että toiminta
voidaan järjestää niin, ettei melutaso ylitä sovellettavia ohjearvoja
ympäristön asutus- ja loma-asutusalueilla sekä luonnonsuojelualueilla. Toiminnan järjestely edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä,
kuten meluvallia sekä laitevalintoja. Vallien sijoittelun periaatteita on
noudatettava toiminnan etenemisen mukaisesti. melutasoja voidaan
seurata melumittauksin.
Lupamääräyksissä on katsottu aiheelliseksi määrätä hengitettävien
hiukkasten ja tärinän mittaamisesta, koska etäisyys lähimpään
asuinrakennukseen on 300 metriä ja muuta asutusta jää alle 500
metrin etäisyydelle louhimosta.
Lupamääräysten perustelut
Melua ja pölyä aiheuttavan louhinnan vähimmäisetäisyydeksi lähimpään luoteispuolella sijaitsevaan asuinkiinteistöön on määrätty vähintään 300 metriä, koska valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 3
§:ssä säädetty louhinnan suojaetäisyys 300 metriä on vähimmäisvaatimus, josta ympäristöluvassa ei voi poiketa. Laitoksen toiminta-aikoja on rajoitettu poiketen valtioneuvoston asetuksen 800/2010
vähimmäisvaatimuksista. Koska louhinta-alueen koko poikkeaa alkuperäisestä suunnitelmasta, tulee kiviaineksen ottosuunnitelma
päivittää. (Lupamääräys 1). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010)
Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa ajallisesti lähimmille asuinkiinteistöille aihetuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshattojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/20)
Estämällä asiattomien pääsy toiminta-alueelle ehkäistään alueen
roskaaatumista ja muuta haittaa ympäristölle. (Lupamääräys 3).
(YSL 43 §, JL 13 §, NaapL 17 §).
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista on pohjana melua
koskeville lupamääryksille. Toiminnasta on teetetty meluselvitys, jonka mukaan toiminta voidaan järjestää siten, että melutaso ei ylitä ohjearvoja ympäristön asuinalueilla. Tämä edellyttää kuitenkin toimenpiteitä, kuten meluvalleja ja laitevalintoja. Louhinnan etenemisen
suunnittelulla ja louhe- ja murskekasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä kohtuuttomien meluhaittojen aiheutumista lähialueille. (Lupamääräykset 4 ja 5). (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010)
Toiminnan aiheuttamasta tärinästä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle, ympäröiville asuin- ja muille kiinteistöille tai voimalinjoille. Räjäytyksistä ympäristöön aiheutuvaa tärinää voidaan vähentää oikealla työn suorituksella ja räjäytysten huollelisella suunnittelulla. (Lupamääräys 6). (NaapL 17 §, YSL 43 §)
Räjäytyksestä etukäteen ilmoittaminen lähimmälle häiriintyvälle kohteelle katsotaan tarpeelliseksi, jotta asukkaat ovat tietoisia toiminnan
aloittamisesta eikä räjäytysmelu tule yllätyksenä (Lupamääräys 8).
(YSL 43 §, NaapL 17 §)
Pölyntorjuntaan laitoksella tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta
valtioneuvoston päätöksen 480/1996 sisältämiä ohje- ja tavoitearvoja
ei ylitetä. Ennen murskausta tulee kiviaines kastella, jotta mahdolliset haitat minimoidaan. Mikäli pölyhaittoja huomattavasti ilmenee
esimerkiksi alueella liikennöinnistä, tulee toiminnanharjoittajan varautua myös liikennöintiin käytettävien teiden ja alueiden kasteluun.
Mikäli valvontaviranomainen myöhemmin louhinnan edetessä päätyy
pölyn leviämistä koskeviin mittauksiin, tulee mittausten avulla selvittää toiminnan aiheuttamaa hiukkasten kokonaisleijumaa lähimmillä
häiriintyvillä kohteilla. Ohjeet mahdollisista mittauksista annetaan
tarvittaessa. (Lupamääräykset 11 ja 12). (YSL 43 §, NaapL 17 §,
VNA 800/2010)
Kemikaalit voivat ympäristöön päästessään aiheuttaa monenlaista
ympäristönpilaantumisen vaaraa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien varastoinnissa noudattaa kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä. Luvatonta
käyttöä ja ilkivaltaa estetään lukitsemalla pistoolit niinä aikoina kun
alueella ei ole valvontaa. Ylitäytönestimellä ehkäistään onnettomuuden vaaraa säiliöiden täytön yhteydessä. (Lupamääräykset 13 ja 14)
(YSL 6-8 §:t ja 43 §, 51 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010)
Polttonesteiden aiheuttamien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on erityisen tärkeää, että säiliöt, joissa niitä varastoidaan ovat
kaikissa tilanteissa turvallisia ja käyttökuntoisia. Mahdolliset viat tulee
tämän vuoksi korjata viipymättä. Kun öljytuotteet käsitellään tiiviin
alustan päällä, pienet vuodot eivät pääse maaperään vaan ne voi-
daan helposti imeyttää ja poistaa alueelta. (Lupamääräys 15) (YSL
6-8 ja 43 §, 51 §, NaapL 17 §, VNA 800/2010)
Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla välittömästi saatavilla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkojen
laajuutta voidaan pienentää huomattavasti, kun saatavilla on imeytysmateriaalia. (Lupamääräys 16). (YSL 6-8 ja 43 §, 51 §, NaapL 17
§, VNA 800/2010)
Jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua niiden leviämistä ympäristöön ja siten edelleen roskaantumista,
ympäristön epäsiisteyttä tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Jätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on jätteiden luovuttaminen sallittu ainoastaan jätelain 15 §:ssä mukaisesti hyväksytyille vastaanottajille. (Lupamääräykset 17-18).(YSL 7-8 §:t, 43 § ja
45 §, JL 13-17 §, 29§, 118-119 §, VNA 179/2012, VNA 800/2010)
Kaivannaisjätteitä koskeva määräys niiden hyödyntämisestä alueen
maisemoinnissa perustuu ympäristönsuojelulain 45a §:ään. (Lupamääräys 19).
Maankaatopaikkatoimintaa varten on annettu määräykset. Jätteen
laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely voidaan ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Maankaatopaikkatoimintaa koskeva rajaus
on tehty lupahakemuksen mukaisesti. Ympäristönsuojeluasetuksen
20 §:n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava
määräys kaatopaikan luokasta. (Lupamääräys 20)
Maankaatopaikan täyttö- ja maisemointisuunnitelmien laatiminen on
määrätty lupamääräyksissä, koska niitä ei ollut sisällytetty lupahakemukseen. Maankaatopaikkatoiminnan on oltava suunnitelmallista eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle esimerkiksi penkereen sortumisen vuoksi. Maankaatopaikan suoto- ja valumavesistä
ei saa aiheutua haittaa ympäristölle, vaan ne on johdettava suunnitelmallisesti alueelta pois. Maankaatopaikan toiminnan päätyttyä
lopettamistoimet ja maisemointi on myös tehtävä suunnitelmallisesti
viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. (Lupamääräykset 21 ja 22). (YSL 7-8 §:t, 43 §, 45 §, JL 13-17 §:t, 29 §, 118 §, 119
§, VNA 179/2012, VNA 800/2010
Täyttöön sijoitettavien maa- ja kiviainesjätteiden on oltava pysyviä,
joten eloperäisten maa-aineksia ei saa ottaa vastaan maankaatopaikalle. Vastaanotettavien maa- ja kiviainesjätteiden on oltava pilaantumattomia, eivätkä ne saa olla peräisin maaperältään mahdollisesti
pilaantuneesta kohteesta. Maa- ja kiviainesjätteet luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän
pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtio-
neuvoston asetuksessa (214/2007) annetut alemmat ohjearvot.
(Lupamääräys 23). (YSL 43 §, JL 4 §, 6 §, 9 §, 15 §).
Kuormakirjojen avulla pystytään valvomaan maankaatopaikalle tuotavien maa- ja kiviainesjätteiden alkuperää ja määrää. Kuormien tarkistamisella pystytään varmistumaan, etttei maankaatopaikalle tule
sellaisia maita tai jätteitä, joiden vastaanottamiseen ei ole lupaa.
Maankaatopaikka on perustettava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. (Lupamääräykset 24-25).
(JL 118 §, VNA 179/2012).
Ympäristönsuojeluain 5 §:n mukaan toiminnaharjoittajan on oltava
riittävän selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräykset pinta- ja pohjavesien tarkkailemiseksi on annettu, jotta pystytään seuraamaan louhimon, murskaamon ja maankaatopaikkatoiminnan
mahdollisia vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveden laatuun sekä
pohjaveden pinnankorkeuteen. (Lupamääräykset 26-27) (YSL 5 §,
43 §, 46 §, VNA 800/2010)
Luvanmukaisen toiminnan valvontaa koskevat määräykset on annettu, jotta toimintaa valvovat viranomaiset saavat riittävät tiedot laitoksen toiminnan valvontaa varten. Saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lain- ja luvanmukaisuutta sekä mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Henkilökunnan on tarpeen tietää, kuinka kaikissa eteen
tulevissa tilanteissa kuuluu toimia, ja luvan hakija on velvollinen järjestämään heille koulutusta tätä varten. Asianmukainen tiedonkulku
mahdollisissa onnettomuustilanteissa taikka muissa poikkeuksellisissa tapauksissa on tärkeää, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan
ryhtyä viipymättä. Louhinnan ja murskaamon sekä maankaatopaikan
vastuuhenkilöt edellytetään ilmoitettavaksi ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista, jotta valvontaviranomaisen on tarvittaessa helppo ottaa yhteyttä heihin. (Lupamääräykset
28-32). (YSL 42 §, 43 §, 46 §, JL 12 §, 118 §, VNA 179/2012, VNA
800/2010)
Toiminnan olennainen muutos vaatii ympäristöluvan muutoksen ja
siksi on tärkeää saada tieto muutoksista lupaviranomaisille. (Lupamääräys 33). (YSA 30 §, YSL 43 §, 81 §)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa
haittojen haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen
tekniikan kehittymisen vuoksi olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 34).
Louhinnan ja murskauksen lopettamisen jälkeiset selvitys- ja toimenpidevelvoitteet ovat tarpeen alueen jatkokäytön takia. Alue tulee
saattaa sellaiseen tilaan, että louhinnan ja murskauksen aikainen
kalusto ja toiminnasta syntyneet jätteet on asianmukaisesti poistettu
alueelta. (Lupamääräys 35). (YSL 90 §, jl 13 §, YSA 20 §)
Määräys on annettu jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavan vakuuden määräämiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 a §:n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on aina vaadittava vakuus. (Lupamääräys 36).
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä lupa on voimassa kymmenen vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan olennainen muutos tai toiminnan jatkaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. (YSL 28 §).
Mikäli uutta ympäristölupaa haetaan tämän luvan voimassaoloaikana, tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan
kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman
kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo
myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai luvan tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava YSL 56 §.
Päätöksen täytäntöönpano
Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Pyyntöä
ei ole perusteltu.
Ympäristölautakunta hylkää pyynnön. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista perusteltua syytä.
Tämä ympäristölupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä,
mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 §)
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 §, 4-8 §, 12 §, 28 §, 31 §, 35-38
§, 41-43 §, 45-46 §, 52-57 §, 75-79 §, 81-83 §, 90 §, 96-97 §, 101 §
ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7 §, 14 §, 16-20 §, 23 §,
30 § ja 37 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Jätelaki (646/2011) 12-17 §:t, 29 §, 72 §, 118 §, 119 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)
Paimion kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Luvan käsittelymaksu on 4180 euroa.
Ympäristöluvan maksu määräytyy Paimion ympäristölautakunnan
24.10.2013 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Louhintaa (taksan mukaan 3080 euroa), murskausta (3080
euroa) ja maankaatopaikkatoimintaa (2200 euroa) koskevan ympäristöluvan käsittelymaksuksi määrätään (8360 euroa-50 %) 4180 euroa taksan 11 §:n perusteella.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
NCC Roads Oy
Jäljennös päätöksestä
Paimion kaupunginhallitus
Paimion rakennusvalvonta
Liedon kunta/ympäristöterveydenhuolto
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Muistutuksen jättäneet
Päätöstä erikseen pyytäneet
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustauluilla ja lehdissä
Paimion kaupungin virallinen ilmoitustaulu
Kunnallislehti
Muutoksenhaku
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 8.12.2014.
Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusoikeus on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia
saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden
tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Lisätietoja valmistelija Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02-4745290
Lautakunnalle esiteltiin NCC Roads Oy:n 26.11.2014 sähköpostitse
toimittamat lisäselvitykset koskien jätevakuutta, pohjaveden pinnan
mittaamista ja ottoalueen etäisyyttä lähimmistä asuinkiinteistöistä
(kartta). Kartalle on merkitty punaisella viivoituksella ottoalue ja etäisyydet lähimpiin asuinkiinteistöihin. Lisäselvityksessä todetaan, että
lähimmistä kiinteistöistä 300 metrin etäisyys ei täyty alueen luoteispuolella olevan kiinteistön osalta.
Päätös: Keskustelun aikana kaavoitusinsinööri muutti päätösehdotustaan seuraavasti:
Ympäristölautakunta hylkää NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksen, koska NCC Roads Oy:n maa-aineslupahakemus hylättiin ja
koska louhinnan etäisyys lähimpään asumiseen käytettävään rakennukseen ei täytä VNA:n 800/2010 3 §:n 2 momentissa määrättyä
300 metrin etäisyysvaatimusta. Maankaatopaikkatoiminnan osalta
luvan myöntämisedellytyksiä ei hakemuksessa esitetyssä laajuudessa myöskään ole, koska alueen maisemointitarve väheni maa-aineslupahakemuksen tultua hylätyksi.
Hylätyn luvan käsittelymaksu on Paimion ympäristölautakunnan
24.10.2013 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 7.1
§:n mukaisesti 2.090 euroa (50 % alkuperäisestä maksusta).
Ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun
päätösehdotuksen.