1. No category

ALANSA YKKÖNEN
7/2013 Jouni Vastamäki
vie
rakennusxxxxxxxxxxxxxx
valvonnan
xxxxxxxxxxxxxx
prosesseja
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
vauhdilla
xxxxxxx.
verkkoon. sivu 21
Helsingin
kaupunki toi
älyn lukkoihin
sivu 18
Turun uusi
T-sairaala pitää
hoitajat liikkeessä
sivu 34
Vesihuoltomaksut
nousivat aiempaa
enemmän sivu 50
Kustannukset, kehittäminen ja palvelutaso haltuun
ALUEPELASTUSLAITOSTEN
VUOSIKYMMEN
sivu 6
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
o
et jät mppujen t umppujen tkaisu vais
i
l
l
o
e
t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
uudel en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
ä
ute
tt
pop
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 7/ 2013 t 7. marraskuuta
40–44 Alvar Aalto on ollut merkittävä
tekijä monien suomalaisten kaupunkikeskustojen muovaajana. Vuonna 1965
valmistunut Seinäjoen kaupunginkirjasto
on peruskorjausiässä.
18 Elektromekaaniset lukot tekevät tuloaan
23 Digiroad-järjestelmän ajantasaiset tiedot
kuntienkin kiinteistöihin. Kiinteistöturvallisuus paranee ja avainhallinta helpottuu.
ovat hyödyksi monille käyttäjäryhmille. Ylläpidon resurssitarvetta selvitettiin kyselyllä.
TURVALLISUUS
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Alueellisen pelastustoimen
ensimmäinen vuosikymmen
Suomen kuntatekniikan yhdistys
6
UKTY
10
Kuntien putkimestarit
HUOVI-työkalu tukemaan
kuntien varautumista?
12
KIINTEISTÖT
14
Potilaan yksityisyys lisää hoitajan
askelia Turun T-sairaalassa
34
16
Sairaalarakentaminen
myllerryksessä
39
Aalto-keskukset
remontti-iässä
40
Maksut auttavat vähentämään
erheellisiä paloilmoitintehtäviä
ICT
18
Aallon Lappia-talon
peruskorjaus alkoi Rovaniemellä
44
Rakennusluvat liikkuvat
liukkaasti verkossa
21
Talonrakennusalan elinkaarihankkeisiin uusi sopimusmalli
45
Digiroad-tietojen ylläpito tuo
kiistatonta hyötyä kunnille
Vesihuollon kustannukset ja
alueidenkäytön suunnittelu
48
Vesihuoltomaksut
vakaasti nousu-uralla
50
PALSTAT / KOLUMNIT
Helsingin kaupunki
toi älyn lukkoihin
Lupapiste.fi-neuvontapalvelu
kaikkien kuntien käytettävissä
Tyksin T-sairaala on ollut käytössä pian
vuoden. Parantunut potilaiden yksityisyys on
lisännyt hoitohenkilöstön liikkumista.
VESIHUOLTO
27
30
31
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa yhteistä viestiä
Öljysuojarahasto panostaa
maaperän kunnostukseen
34
Pääkirjoitus
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Tieto on täällä
25
Rytilät/Pekka Rytilä:
Otaniemi On
33
Pakina/Eero Hiltunen:
Vuokra-asuntokysymyksen ratkaisu
47
Uutisia
52
Kirjallisuutta
56
57
57
58
Henkilöuutisia
22
Tapahtumia
23
lehti.kuntatekniikka.fi
5
Palveluja
lehti.kuntatekniikka.fi
Kannen kuva: Merja Ojala
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Korjaa tai pura
”
Michael Glaser ohjasi runsas neljännesvuosisata sitten Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan Juokse tai kuole. Sen juoni ajoittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle ja edustaa eräänlaista tosi-tv-sovellusta. Tähän hetkeen istuu hyvin myös USA:n
elokuvassa harjoittama oman maan ja muiden maiden kansalaisten pitkälle viety seuranta. Pääosassa on sittemmin Kalifornian kuvernöörinäkin toiminut Arnold Schwarzenegger.
Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot ovat olleet maassamme käynnissä vuodesta 2010 ja jatkuvat vielä ensi vuoden. Tavoite on havaita rakennusten vauriot ja saada
niiden asiantunteva korjaus käyntiin sekä ehkäistä uusien vaurioiden syntymistä. Aina ei
korjauskaan auta, varsinkin, jos sitä syystä tai toisesta on viivytetty. Pahinta on olla tekemättä mitään. Realistiset vaihtoehdot ovat Glaserin elokuvaa mukaillen korjaa tai pura.
Kosteus- ja homevaurioita on Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten kerrosalasta ja neljänneksessä hoitolaitosten kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Lokakuun lopussa julkaistiin kymmenen askeleen ohjelma kuntien kiinteistöjen ennakoivaan kunnossapitoon ja korjaamiseen. Siinä painotetaan peruskorjauksia uudisrakentamisen sijasta.
Näyttää siltä, että toistuvasti uusiin hankkeisiin niin toimitila- kuin infrarakentamisessa järjestyy rahoitus, mutta peruskorjauksiin riittää vain juomarahoja. Niin poliittisille päättäjille kuin suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille uusien monumenttien pystyttäminen on usein houkuttelevampaa ja helpompaa kuin vanhan korjaaminen.
Näin ei voi jatkua.
Kosteus- ja hometalkoiden viesti on tässä suhteessa selkeä: uutta pitää rakentaa
vain, jos se korvaa purettavan vanhan rakennuksen. Näin puhdasoppiseen käytäntöön
ei toki voida päästä, sillä kasvuseuduilla uuttakin tarvitaan. Peruskorjauksen osuuden
kaikesta rakentamisesta on kuitenkin noustava meillä nopeasti lähemmäs yleiseurooppalaista tasoa, tai muuten vaihtoehtona on vain purkaminen.
Merkilliset ministerit
Useiden istuvan hallituksen ministereiden vastuualueet ovat perinteisestä poikkeavia,
jopa erikoiselta kuulostavia yhdistelmiä. Meillä on ainakin asunto- ja viestintäministeri, kehitys- ja omistajaohjausministeri sekä sisä- ja kirkollisasiainministeri. Omistajaohjauksen kehittymisen voidaan perustellusti sanoa olevan hapuilevaa, eikä kirkon rooli
sisäisen turvallisuuden parantamisessa ole vielä kansalle valjennut.
Mutta asunto- ja viestintäministerin tontti on toista maata. Sille löytyi selkeä perustelu, kun havaittiin, että matkapuhelimet eivät toimi passiivitaloissa. Ongelmaa selvitelläänkin jo työryhmässä. Pian saamme kuulla ratkaisuehdotuksia – jos yhteydet toimivat.
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
68. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
8/2013
26.11.
19.12.
Energia OValaistus
Alueellisen pelastustoimen ensimmäinen vuosikym
Pelastustoiminnan palvelutaso ja ku
Pelastustoimesta ovat Suomessa nyt
vuosikymmenen ajan vastanneet kuntien
muodostamat 22 alueellista pelastuslaitosta.
Alueellinen organisointi on parantanut
keskimääräistä palvelutasoa, vahvistanut
kehittämistoimintaa ja tehostanut voimavarojen
käyttöä.
6
Kuntatekniikka 7/2013
TEKSTI Paavo Taipale
OO Pelastuslaitokset ovat kahta
kuntayhtymää lukuun ottamatta alueensa keskuskaupunkien
liikelaitoksia. Rahoitus kerätään
alueen kunnilta joko asukaslukuun tai onnettomuusriskeihin
perustuen tai näiden yhdistelmänä.
– Mielestäni ehdottomasti
paras saavutus kuluneiden kymmenen vuoden aikana on se, että nykyiset pelastuslaitokset ovat
pääsääntöisesti sen kokoisia, että ne kykenevät itsenäiseen kehittävään toimintaan. Se mahdollistaa myös valtakunnallisen
yhteistoiminnan, sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.
Merja Ojala
TURVALLISUUS
men
stannusten hallinta paranivat
Hän on ollut tiiviisti mukana pelastustoimen organisaatiomuutosten valmistelussa ja
toteutuksessa 1990-luvulta lähtien.
Alueellinen organisaatio on
parantanut myös talouden ennakoitavuutta, mikä oli 1990-luvulla keskeinen pelastustoimen
haaste. Silloin pienessä kunnas-
sa saattoi valtuustokeskustelussa olla vastakkain vaikkapa paloauton hankinta ja terveyskeskuksen katon korjaaminen.
– Tavoitteena oli, että kyetään paremmin ennustamaan
pelastustoimen kustannuskehitystä. Tässä on onnistuttu hyvin,
ja esimerkiksi kalustohankinnat
eivät enää heiluttele yksittäisten
kuntien talousarvioita.
Rahalla saadaan nyt enemmän aikaan. Pelastustoimen
nettokustannuskehitys on ollut hyvin maltillinen, osin jopa laskeva. Kustannusten valtakunnallinen keskiarvo vuonna
2012 oli noin 78 euroa asukasta
kohti vuodessa. Samaan aikaan
pelastustoiminnan palvelutaso
etenkin pienemmissä kunnissa
on Ojasen mukaan parantunut
selvästi ja pysynyt suuremmissa kunnissa jokseenkin entisellä tasolla.
– Onnettomuuksien ehkäisyn sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun palvelutason
kehittymistä on vaikeampi mitata, mutta väitän, että sielläkin
Kuntatekniikka 7/2013
7
TURVALLISUUS
Maksuosuuskiistat
valtaosin historiaa
Myös Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen kunnissa ollaan
pääosin tyytyväisiä, vaikka muun
muassa henkilörakenteen muutokset ovat herättäneet kritiikkiä
joissakin pienissä kunnissa.
– Pienempien kuntien tarpeet
on otettu huomioon palvelutasopäätöksessä, sanoo 3 000 asukkaan Utajärven kunnanjohtaja
Kyösti Juujärvi.
Vaikka pelastustoimen kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tuottaa palvelut valtakunnallisesti kolmanneksi edullisimmin, riittää Juujärven mukaan
joissakin kunnissa narinaa pelastustoimen kalleudesta. PohjoisPohjanmaalla ns. Harva-alueiden
kunnissa väestö vähenee, mutta
palvelutasoa ei ole juuri laskettu.
– Joihinkin kuntiin on riskialueisiin ja palvelutasopäätökseen
perustuen lisätty resursseja tuntuvasti, esimerkiksi Kuusamossa on
palomiesten virkojen määrä lähes
kaksinkertaistettu, mutta kunnan
kustannuksiin resurssien lisäys ei
ole erityisesti vaikuttanut, koska
maksuosuudet perustuvat asukaslukuun.
Oulu-Koillismaan kunnissa
ollaankin pääsääntöisesti tyytyväisiä asukaslukupohjaisiin maksuosuuksiin. Viimeksi eri vaihtoehtoja pohdittiin vuonna 2012,
mutta päädyttiin jälleen asukaslukuperusteeseen.
Olli-Pekka Ojanen kertoo, että alueellisen pelastustoimen alkuvuosina Pirkanmaallakin asukaslukuun perustuvaan maksuun siirtyminen herätti närää
niissä kunnissa, joiden maksut
nousivat. Nuo kiistat ovat kuitenkin mennyttä aikaa, eikä maksuperusteista ole keskusteltu enää
vuosikausiin.
Merja Ojala
toiminta on kehittynyt parempaan suuntaan.
Säännölliset harjoitukset ovat olennainen osa pelastuslaitosten
toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Pirkanmaan pelastuslaitos harjoitteli pelastustoimintaa kemikaalivuoto-onnettomuustilanteessa Tampereen siirtoratapihalla lokakuun lopulla.
Pelastuslaitokset tukevat
valmiussuunnittelua
Pelastuslaitosten roolista kuntien
valmiussuunnittelun tukena on
keskusteltu koko alueellisen pelastustoimen olemassaolon ajan.
Yhä useammat pelastuslaitokset
ovat nyt vahvasti mukana kuntien valmiussuunnittelussa.
– Käytäntö on toki edelleen
kirjavaa. Olemme Pirkanmaalla pyrkineet olemaan tässä eturintamassa. Mielestäni ainoa oikea etenemistapa on se, että pelastuslaitokset osallistuvat valmiussuunnitteluun.
Alun perin sisäasiainministeriön kanta pelastuslaitosten osallistumiseen kuntien val-
Palomiesliitto ja sopimuspalokunnat kaipaavat yhdenmukaise
OSuomen
palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula muistuttaa
pelastustoimen uudistuksen tavoitteista vuosikymmen sitten. Tavoiteltiin toiminnan tehostamista
ja kustannussäästöjä sekä organisaation tehostamista niin, että resursseja vapautuu operatiiviseen
toimintaan.
– On menty eteenpäin, mutta
mielestäni varsinainen läpimurto on tekemättä. Näyttää siltä,
että resursseja on siirtynyt hallintoon ja tukitehtäviin. Sanoisin,
ettemme ole kokonaisuudessaan
saavuttaneet asetettuja tavoitteita, ja paljon on vielä kehitystyötä edessä.
Toimintamallien pitää olla yhtenäiset, eikä siihen ole vielä riittävästi päästy.
8
Kuntatekniikka 7/2013
– Toiminnan tulosten mittaamisessa on tekemistä, ja mittarien
tulisi olla yhtenevät valtakunnan
tasolla. Pelastuslaitosten linjaorganisaatioita tulisi myös muuttaa kohti asiantuntijaorganisaatioita. Toimintaympäristön muutoksia tulisi analysoida perusteellisemmin ja elää yhteiskunnan
muutoksen mukana, Kim Nikula sanoo.
Hän pitää tärkeänä myös arvioida pelastushenkilöstön koulutustasoa. Tavoitteena tulisi hänen
mielestään olla ammattikorkeakoulutasoinen perustutkinto poliisien tapaan, ja sopimuspalokuntalaisten osaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Sopimuspalokuntien kanssa
toimimisessa roolien selkeyttämi-
nen on tarpeen kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta. Nikula
korostaa pelastustoimen asemaa
viranomaistehtävänä ja sen mukanaan tuomia vaatimuksia. Hän
suhtautuu myös kriittisesti arvioihin pelastustoiminnan laadun paranemisesta.
– Olemmeko esimerkiksi onnistuneet vähentämään palokuolemia ja antamaan kansalaisille parempaa palvelua? Mittarit ovat
puutteellisia. Laatukriteerit on tarpeen määrittää täsmällisemmin.
Sopimuspalokunnat
korostavat vuoropuhelua
Pelastustoimen tehtävissä sopimuspalokuntien rooli on merkittävä, sillä sopimuspalokuntalaisia
on yhteensä yli 14 000, kun am-
mattipalomiehiä on noin 4 000.
Sopimuspalokunnat huolehtivat
pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella Suomen pintaalasta. Tällä alueella asuu lähes
puolet suomalaisista.
Suomen sopimuspalokuntien
liiton puheenjohtajan Isto Kujalan mielestä sopimuspalokuntien aktiivinen osallistuminen vuoropuheluun pelastuslaitosten
kanssa on tärkeää. Laitokset ovat
edelleen erilaisia, ja sopimuspalokuntien kohtelu vaihtelee.
– Sopimusten tulisi eri palokuntaryhmien sisällä olla valtakunnallisesti samansisältöiset. Kaikkien
palokuntien sopimuskorvaus tulisi määrittää yhdenmukaisella pisteytystyökalulla, Kujala sanoo.
Hän pitää tärkeänä vuoropuhe-
Paavo Taipale
Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi on varsin tyytyväinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin ja maltilliseen kustannuskehitykseen.
miussuunnitteluun oli varsin
kriittinen, ja se osaltaan hidasti nyt vallitsevan käytännön nopeampaa omaksumista kentällä. Nyt ministeriö on tarkistanut kantaansa, ja asia on myös
lainsäädännön osalta kunnossa.
Ojanen huomauttaa, että edelleen
nykyisten aluehallintovirastojen
toimintatavat valmiussuunnittelussa ovat joillakin alueilla omaperäisiä.
Paloasemaverkosto
kehittyy vähitellen
Pirkanmaan pelastuslaitoksen
alueella on alueellisen pelastustoimen aikana uusittu toistakymmentä paloasemaa. Asemat ovat
omistajakuntien taseissa, ja pelastuslaitos maksaa niistä vuokraa.
– Asemia on sijoitettu uusiin
paikkoihin yhteistyössä kuntien kanssa laajasti toimialueen
eri puolilla. Niitä on rakennettu enimmäkseen muualle kuin
Tampereelle, Ojanen kertoo.
Tavoitteena paloasemaverkoston kehittämisessä on ollut asemien saaminen ohikulkuteiden
varteen ja niiden miehityksen
vahvistaminen.
– Esimerkiksi juuri syyskuussa avasimme uuden aseman
Tampereen ja Ylöjärven rajalle
Teivoon. Se korvaa lakkautetut
Ylöjärven ja Tampereen Pispalan
asemat, joiden henkilöstö siirtyi
mpia toimintamalleja
lun kehittämistä edelleen kaikilla
yhteistyötasoilla. Palvelun tasalaatuisuudessa on yhä tekemistä.
Valtio on
vaihtoehto
Kujalan mielestä pelastustoimi
on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, erityisesti pelastuslaitosten keskinäisen yhteistyön
ansiosta. Kun tähän yhteistyöhön
otetaan aidosti mukaan pelastusalan muut keskeiset toimijat, voidaan vielä hyvää kehitystä jatkaa.
Kujala raottaa ovea myös pelastustoimen siirtämiseksi valtion
tehtäväksi.
– Pelastustoimi sopisi poliisin,
rajavartioston ja tullin kanssa samaan joukkoon. En kuitenkaan
kannata mitään muutosta ennen
kuin tilanne selvitetään kunnolla.
En usko, että sopimuspalokuntien asema heikkenisi nykyisestä
valtiollisessa pelastustoimessa, jos
siihen päädyttäisiin.
Myös Kim Nikula suhtautuu
keskusteluun pelastustoimen valtiollistamisesta maltillisesti. Tärkeää on organisaation uudistaminen riippumatta siitä, kuka on
isäntä.
– Valtiollistamisen kanssa rinnakkain on keskusteltu pelastustoimen alueiden määrästä, joka
vähentynee. En näe valtiollistamista uhkana. Olennaisempaa on
toimintatapojen yhtenäistäminen
ja toiminnan sisältö.
Kuntatekniikka 7/2013
9
Vapaaehtoinen palokuntatoiminta edelleen tärkeää
Alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä keskusteltiin myös paljon vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintamahdollisuuksista uudessa järjestelmässä. Pelkona oli VPK-toiminnan näivettyminen. Ojasen
mielestä vapaapalokuntien haasteet eivät niinkään riipu pelastustoimen organisoinnista.
– Alueellisen pelastustoimen
myötä vapaapalokuntien sopimukset ovat selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä kuin aiemmin. Käytännöt ovat myös yhdenmukaisempia maan eri osissa. Kustannuskehitys on ollut maltillinen. Suuri
haaste on väestön keskittyminen
muutamalle kaupunkiseudulle
ja maaseudun vapaapalokuntien
miehityksen turvaaminen.
Valmiuden tarve myös har-
Merja Ojala
uudelle asemalle. Näin aluetta
voidaan palvella paremmin.
Paloasemaverkoston rakenteen kehittämistä haittaa Ojasen
mukaan edelleen kuntien kilpailu asemien sijainnista.
– Teivon ratkaisua vastaava
hanke on valmistelussa Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesken. Yhdellä asemalla pärjättäisiin hyvin,
mutta siellä keskustellaan kovasti siitä, kummalla puolella kuntarajaa uuden aseman tulisi sijaita.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöä asianmukaisesti suojautuneena harjoittelemassa vaarallisten
aineiden torjuntakaluston käyttöä.
vaan asutuilla alueilla kuitenkin
säilyy paitsi pysyvän asutuksen,
niin myös vapaa-ajan asutuksen ja
tärkeiden liikenneväylien vuoksi.
– Pirkanmaalla toimii vapaaehtoisten palokuntien yhteistyöryhmä, joka keskustelee kanssamme. Alueella toimii yhteensä 51
sopimuspalokuntaa. Yhteistyö toimii mielestäni niin kuin pitääkin.
vat radikaalisti.
– Maaseudulla 15 minuutin
varallaolovalmiudessa olleet ambulanssit nostettiin täyden työajan valmiuteen, jolloin henkilöstökustannukset räjähtivät käsiin. Keskuskuntien ja niiden lähikuntien kustannukset nousivat
suhteellisesti eniten.
Pirkanmaalla pelastuslaitos
hoitaa kaupunkiseudun kuntien
ensihoitoa ja kustannukset ovat
pysyneet budjetissa. Etäämmällä
maakunnassa toimijoina ovat yksityiset sairaankuljetusyritykset.
Ojanen arvioi, että pelastuslaitosten rooli voi ensihoidossa kasvaa-
Ensihoito hiertää
eri puolilla maata
Kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle, suunniteltiin
samalla uudenlainen palvelutaso. Kuntien kustannukset nousi-
kin, kun markkinatilanne näyttää
nostavan hintoja.
– Sairaanhoitopiiri voi joko
hoitaa ensihoidon kuljetukset
itse tai yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitosten kanssa tai
hankkia palvelut markkinoilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti juuri jäsenkunnilleen,
että tarjouskilpailun seurauksena
ensihoidon kustannukset tulevat
ylittämään budjetin.
Ensihoito on kipupiste myös
Pohjois-Pohjanmaalla.
– Kustannukset ovat nousseet, mutta täällä se johtuu nimenomaan resurssien ja toimin-
O22
alueellisen pelastuslaitoksen muodostama Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Palosuojelurahaston vuosina 2007–
2009 osittain rahoittaman Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen jatkumo.
Se on laitosten vapaaehtoinen
yhteenliittymä, jonka tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten
toimintaa kohti yhä laadukkaampia, tehokkaampia ja taloudellisempia palveluja, jotka perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan
voimassa olevista säädöksistä.
Edunvalvonnassa laitosten yhteisen kannanoton painoarvo on
yksittäisen laitoksen näkemystä
10
Kuntatekniikka 7/2013
selvästi merkittävämpi.
Verkoston toimielimiä ovat
hallituksen ohella neljä palvelualuetta: turvallisuus, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut.
Niitä johtavat pelastusjohtajat
kukin vuorollaan. Lisäksi perustetaan tarpeen mukaan määräaikaisia työryhmiä.
Puheenjohtajana toimii tänä
vuonna Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo
Tarvainen. Verkoston toimintaa
koordinoi Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi
Rahikainen.
– Laitokset hakevat yhteistyöllä toimintaan tehokkuutta. Kun-
Paavo Taipale
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa laitosten vi
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa koordinoiva
kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Kuntaliitosta pitää hyvänä
sitä, että laitokset tekevät nyt aidosti yhdessä töitä tärkeiden
asioiden eteen.
TURVALLISUUS
Toistuva valtiollistamiskeskustelu tarpeetonta
Toistuva keskustelu pelastustoimen siirtämisestä valtion hoidettavaksi harmittaa niin Utajärven
kunnanjohtajaa kuin Pirkanmaan
pelastusjohtajaakin. Olli-Pekka
Ojanen antaa kuitenkin tunnustusta Kuntaliiton viimeaikaisille
linjauksille asiassa.
– Annan Kuntaliitolle ison
plussan siitä, että palaute ministeriön suuntaan on selkeää siinä
suhteessa, että kunnat ovat tyytyväisiä pelastustoimen nykyiseen
järjestämistapaan. Työntöä omistajilta ei siis ole ja meidän on helpompi olla.
Pelastusjohtajien keskuudessa puolestaan on otettu keskusteluun rakentava kanta, kunhan
ensin määritellään, mitä tehdään,
jos tehtäviä siirretään valtiolle.
– Mitä tapahtuu kustannuksille, sillä verovaroja tarvitaan
joka tapauksessa? Miten vapaapalokuntien asema turvataan, vai
jäävätkö ne kuntien kontolle? Entä mitä tapahtuu, jos kuntakentän
ainoa valmiusorganisaatio häviää. Hoitaako valtion pelastus-
Merja Ojala
tavalmiuden parantamisesta. Ensihoidon maksuosuuksien jakoperusteet tuntuvat myös olevan
kipeä asia kunnille, ja näkemykset poikkeavat toisistaan paljon,
Kyösti Juujärvi sanoo.
Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mielestä pelastuslaitokset ovat
nyt pääsääntöisesti riittävän suuria kyetäkseen kehittämään toimintaa ja parantamaan talouden hallinnan ennakoitavuutta.
toimi ensihoitoa, Ojanen listaa
pelastusjohtajien kysymyksiä.
Avit ja hätäkeskuslaitos
kaipaavat tuuletusta
Valtiollistamista tärkeämpänä
keskustelun aiheena pelastusjoh-
taja Ojanen pitää valtion aluehallintovirastojen epäselvää roolia
nykyisessä toimintaympäristössä.
Aluehallintovirastojen varautumisen vastuualueilla on runsaan
30 henkilötyövuoden työpanos
näissä tehtävissä. Lisäksi Kunta-
liiton johdolla voitaisiin ehkä keskustella siitä, olisiko viisasta yhdistää joitakin pienimpiä nykyisistä pelastustoimen alueista.
– Todennäköisesti joitakin pelastustoimen alueita tullaan yhdistelemään suuremmiksi, mikä
on järkevää, pohtii myös Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi.
Olli-Pekka Ojanen on hieman pettynyt valtion Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kehittymiseen. Mallia on jo pariin otteeseen muutettu, ja nyt mennään kuuteen alueeseen.
– Saman tien olisi voitu mennä kahteenkin alueeseen. Hätäkeskuslaitoksen tärkein tehtävä
mielestäni on olla poliisin ja pelastustoimen tuki, avunpyyntöjä
välittävä elin. Nyt se enemmänkin ohjaa ja rasittaa toimintamme suunnittelua.
Tulevaisuudessa pelastusjohtaja Ojanen toivoo malttia rakenneuudistuksissa ja kehityksen
turvaamista kuntapohjalta. Myös
normaaliolojen häiriötilanteiden
varautumis- ja valmiussuunnittelun yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa on tärkeää.
– 10–20 vuoden tähtäimellä todellinen haaste on harvaan
asuttujen alueiden palvelujen
turvaaminen. Se on myös poliittinen kysymys ja vaatii keskustelua kansalaisten oman vastuun
merkityksestä. O
estiä
taliitolla on sama tavoite, joten
toistaiseksi ristiriitoja ei ole ollut,
Rahikainen toteaa tehtävästään
kahden eri organisaation edunvalvojana.
Hän sanoo, että verkosto on
selvästi tunnustettu alan toimijana
esimerkiksi ministeriöissä, ja aiemmin yksittäisille laitoksille tai kunnille osoitetut lausuntopyynnöt ja
kyselyt työryhmäedustuksista tulevat nyt verkostolle.
– Koska laitosten tarpeet poikkeavat toisistaan, yhteisestä näkemyksestä joudutaan joskus keskustelemaan perusteellisemmin.
Toistaiseksi olemme onnistuneet
tässä hyvin.
Tutkimus- ja
kehittämistyön tukena
Pelastusalan kehittämistoiminta
on nykyisellään hajautunut moniin eri organisaatioihin. Kumppanuusverkoston yhtenä tavoitteena
on varmistaa, ettei samoja asioita
tutkita monissa organisaatioissa.
Asiaa selvitellään myös sisäministeriössä, jossa pohditaan verkostomaisen tutkimus- ja kehittämisorganisaation muodostamista.
– Me olemme tiivistämässä pelastuslaitosten kehittämisyhteistyötä. Tarkoituksena on muodostaa henkilöverkosto kaikista laitoksista. Sen avulla varmistetaan,
ettei tehdä moninkertaista työtä,
Rahikainen sanoo.
Hän huomauttaa, että yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toki
tehdään alan tutkimusta, mutta
aiheet ovat usein enemmän tiedettä kuin käytäntöä. Laitosten
yhteistyössä painotetaan aiheita,
jotka kumpuavat pelastuslaitoksen arjesta. Toimintaa on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä
myös Pelastusopiston kanssa.
Jussi Rahikaisen mielestä kumppanuusverkoston tärkein anti on
siinä, että sen avulla laitosten toimintatapoja on voitu yhdenmukaistaa ja tiivistää kaikkea yhteistyötä.
– Henki laitosten johdossa on
muuttunut sellaiseksi, että enää
ei olla nimellisesti mukana, vaan
tehdään aidosti yhdessä töitä tärkeiden asioiden eteen.
Rahikainen uskoo, että jatkossa ainakin pelastustoimen hankinnat on aihepiiri, jossa yhteistyö
tiivistyy. Kuluvana syksynä toteutettu ensihoidon suojavarusteiden hankintaprosessi toimii hyvänä esimerkkinä. Todennäköisesti
lähes kaikki pelastuslaitokset liittyvät mukaan tähän hankintaan,
joka toteutettiin Kuntahankinnat
Oy:n kautta.
www.pelastuslaitokset.fi
Kuntatekniikka 7/2013
11
Kuntien varautumiseen uutta tukea
HUOVI-työkalu kuntien käy
Kuntien tehtävänä on
huolehtia kuntalaisten
turvallisuudesta ja
terveydestä kaikissa
olosuhteissa, myös
häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa.
OO Poikkeusolojen suhteen on
ollut viime vuodet hiljaisempaa, mutta erilaisia häiriötilanteita on riittänyt sään ääriilmiöiden yleistyessä. Kunnan ei
tulisi enää miettiä, osuuko häiriötilanne kohdalle, vaan sitä,
milloin se tapahtuu.
Kunnassa voidaan kuitenkin varautua hoitamaan keskeisiä tehtäviä kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tärkeintä ei
ole suunnitelmien teko, vaan todellisen valmiuden ja kyvyn saavuttaminen. Tämä vaatii suunnittelutyön lisäksi aktiivista jalkauttamista ja harjoittelua sekä palveluntuottajien sitouttamista.
Eri tahoilla on viime vuosina
pohdittu, miten kuntien varautumistyötä voitaisiin tukea siten, että samoja pulmia ei turhaan pohdittaisi monissa kunnissa. Osa
alueellisista pelastuslaitoksista
on jo aloittanut alueensa kuntien tukemisen muun muassa siten, että on järjestänyt kootusti
toimialoittain valmiussuunnittelutyöpajoja.
Tätä työtä voitaisiin tukea kehittämällä yhteinen työkalu, kuntien varautumisen portaali, joka
tarjoaisi kunnille ja kuntien varautumista ohjaaville tahoille aikaan ja paikkaan sitomatta mahdollisuuden varautumisen koulutukseen, suunnitteluun ja kokonaishallintaan.
12
Kuntatekniikka 7/2013
Järvi-Suomen Energia Oy
MJussi Rahikainen
pelastustoimen kehittämispäällikkö
Suomen Kuntaliitto
Sään ääri-ilmiöt on otettava aiempaa paremmin huomioon kuntien varautumisessa. Kuvassa Astamyrskyn tuhoja Etelä-Savossa kesällä 2010.
Tällainen portaali vastaisi osaltaan kuntien tuottavuuden kasvattamisen vaatimuksiin. Laajentamalla yhteistyön mahdollisuus periaatteessa kaikkien kuntien väliseksi – sekä muihin toimijoihin –
mahdollistetaan esimerkiksi parhaiden käytäntöjen aiempaa tehokkaampi leviäminen. Näin kyetään kohdentamaan tehokkaasti
käytettävissä olevat yhteiskunnan
resurssit tärkeimpien uhkamallien
ehkäisemiseksi ja seurausten pienentämiseksi.
Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2009
lopussa julkaisemassa raportissa on yleisellä tasolla kiinnitetty
huomiota samaan asiaan: Suomi on pudonnut kauas digitaalisen yhteiskunnallisen kehityksen kärjestä.
Suurimpana ongelmana raportti esittää kuntien ja valtion
hajanaiset ja suljetut järjestelmät.
Yhteisessä käytössä oleva portaali toisi varautumisen sektorilla tähän ratkaisun.
Tiivistä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa
Varautumisen portaalia ei ole järkevää kehittää pelkästään kunnille ja pelastuslaitoksille. Tästä syystä Kuntaliitto on tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa kehittämässä
HUOVI-portaalia siten, että se
soveltuisi myös kuntien käyttöön.
Huoltovarmuuskeskus (HVK)
on työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.
Tällä hetkellä HUOVI on verkossa toimiva huoltovarmuuskriittisten yritysten, Huoltovarmuuspoolien ja Huoltovarmuuskeskuksen varautumistyön suojattu tietokanava. Portaali tarjoaa
työvälineitä, kuten kypsyysanalyysin, jatkuvuudenhallinnan arviointiin ja kehittämiseen, työskentelyalueita luottamukselliseen
tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön
sekä varautumisen ohjeita, uutisia ja koulutus- sekä harjoituskalenterit.
Pilottihankkeessa muun muassa Tuusulan ja Lahden teknisten toimien sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa hienosäädetään HUOVIn kypsyysanalyysiä siten, että sitä voitaisiin käyttää myös tehtäessä itsearviointeja kunnan toiminnan
häiriönsietokyvystä, riippuvuuksista asiakkaisiin, kumppaneihin
ja palveluntuottajiin.
Kypsyysanalyysin pohjalta
määritetään ne varautumiseen
liittyvät aiheet, joiden kehittämistä priorisoidaan, muun muassa
valmiussuunnittelulla ja -harjoittelulla tai esimerkiksi hyödyntämällä SOPIVA-sopimuslausekkeita sopimuksissa.
Huoltovarmuuskeskus kehittää yhteistyössä Pelastuslaitosten
kumppanuusverkoston kanssa
myös VARMA-kortteja (varautumisen malli kriisijohtamiseen),
joihin rakennetaan lyhyet toi-
TURVALLISUUS
ttöön?
Lisätietoa: Valtioneuvoston periaatepäätös – Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
2010, www.yhteiskunnanturvallisuus.fi
http://www.huoltovarmuus.fi/tietoahuoltovarmuudesta/jatkuvuudenhallinta/huovi/
Kuntien varautumisen kehittäminen
Kehittymisen
polku
Suunnittelu ja
ennakointi
Täytäntöönpano
Organisaatiokulttuurin
muutos
Häiriönhallinta
H
VA uov
RM in
Ak
or
tit
H
m uov
u ate in
yh utis ria työ
te et ali til
ys , k pa at
tie al nk ,
do ent ki
t er ,
it,
ly
y
si
Alku- ja
kypsyysmäärittely
H
ky uov
ps in
yy
sa
na
mintasuunnitelmat muun muassa kunnan johtoryhmälle eri häiriötilanteiden alkuvaiheen johtamiseen. VARMA-korteista löytyy
myös eri tahojen yhteystiedot ja
selkeät kaaviot viranomaisten ja
kunnan toimialojen rooleista Yhteiskunnan turvallisuusstrategian
2010 mukaisissa häiriötilanteissa.
Pilotoinnin päätyttyä ja kustannusten selvittyä HUOVI-työkalua tultaneen tarjoamaan pelastuslaitosten kautta kaikkien
kuntien käyttöön. O
Jatkuvan
parantamisen
seurauksena
valmius ja kyky
Kriisijohtaminen
(%) &((&# #&""/,''/",'"/",)/ '/
.
,&, &//0(% '" ) '&(#'(&') &"! &'
("" ") &'(&'#'('''('"123452562
$(
"#! (+-***! (+-
Kuntatekniikka 7/2013
13
Entiset öljytuotteiden käsittelyalueet kohteina
Öljysuojarahasto panostaa maaperä
Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto on käynnistänyt määräaikaisen maaperän
tutkimus- ja kunnostushankkeen, joka on nimetty JASKAKSI. Kiinteistönomistajat voivat hakeutua
mukaan tutkimus- ja kunnostushankkeeseen, jos epäilevät kiinteistön maaperän olevan öljyllä
pilaantunutta.
Tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteisiin.
MMikko Rautio
Projekti-insinööri
Pöyry Finland Oy
OOHankkeeseen hakeutuminen
on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla kiinteistönomistaja voi saada
luotettavaa tietoa alueen tilasta
14
Kuntatekniikka 7/2013
ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Öljysuojarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos tutkimukset osoittavat,
että alue pitäisi kunnostaa, kiinteistönomistaja voi erikseen hakea alueen kunnostamista öljysuojarahaston varoin.
Maaperän pilaantumista ovat
tyypillisimmin aiheuttaneet polttoaineen jakelu, korjaamotoiminta tai muu öljyn käsittely ja varastointi. Tämäntyyppiset kohteet
on yleensä merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään.
JASKA-hankkeen kohteena ovat erityisesti sellaiset öljyllä pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet kiinteistöt, jotka ovat asuinkäytössä tai sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai muutoin herkällä
TURVALLISUUS
n tutkimuksiin ja kunnostuksiin
alueella, kuten vesistön välittömässä läheisyydessä.
Ely-keskukset ovat omilla toimialueillaan selvittäneet hankkeeseen soveltuvia kohteita, ja
hankeorganisaatio on toimittanut näiden ely-keskusten priorisoimien kiinteistöjen omistajille tietoa hankkeesta. Kiinteistönomistajille on toimitettu hakemuslomakkeita, ja heihin on
oltu yhteydessä puhelimitse ja
kirjeellä.
Ely-keskusten kartoituksessa
hankkeeseen soveltuvia kohteita
on todettu olevan yli 800 eri puolilla Suomea. Hankkeeseen näistä toivotaan saatavan vähintään
400 kohdetta.
Hanke on ollut käynnissä keväästä 2013, ja tähän mennessä
siihen on hakenut noin 80 kohdetta.
Kuntien rooli vaihtelee
kohteesta riippuen
Kunnat ovat hankkeessa mukana
useassa roolissa. Jokaisesta hankkeessa mukana olevasta kohteesta
tehdään ennen maaperätutkimuksia historiaselvitys, jotta maaperätutkimukset osataan kohdistaa oikeille alueille kiinteistöllä.
Historiaselvitystä tehtäessä
kuntien viranomaiset ovat tärkeä
tiedonlähde. Historiatietojen lisäksi tärkeitä tietoja tutkimusten
kannalta ovat muun muassa kohteen lähialueen vedenottamotiedot sekä yhdyskuntatekniikan sijaintitiedot.
Kunnat voivat olla myös
hankkeeseen soveltuvien kohteiden kiinteistöjen omistajia, jolloin kunta on hankkeessa mukana hakijana. Jo nyt useat kunnat
ovatkin lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen ja tehneet hakemuksen, jos kuntien omistuksessa on ollut hankkeeseen soveltuvia kiinteistöjä.
Kuntien viranomaiset voivat
myös ehdottaa ely-keskukselle
tai hankeorganisaatiolle kuntan-
perää. Hankkeen myötä kiinteistönomistajalla on tällaisessa tilanteessa esittää luotettavaa tietoa alueen tilasta.
Joissain tapauksissa kiinteistön tutkimisella voi olla myös
laajempaa ympäristönsuojelullista merkitystä kohteen lähialueella. Öljyperäiset haitta-aineet
voivat levitä maaperässä kohdekiinteistöä laajemmallekin ja aiheuttaa riskiä esimerkiksi pohjaveden välityksellä.
Hankkeesta voi olla kiinteistönomistajille myös huomattavaa taloudellista hyötyä. Vanhojen polttonesteiden jakelupisteiden maaperätutkimukset maksavat yleensä noin 4 000 euroa
kohteelta.
Ely-keskusten kartoituksessa JASKA-hankkeeseen soveltuvia kohteita löytyi yli 800 eri puolilta maata.
sa alueella sijaitsevaa kohdetta,
joka heidän mielestään voisi sopia hankkeeseen. Tämän jälkeen
ely-keskus ja hankeorganisaatio
tarkastavat kohteen soveltuvuuden. Jos kohde katsotaan soveltuvaksi, niin hankeorganisaatio
on yhteydessä kyseisen kohteen
kiinteistönomistajaan.
Hyötyinä tieto maaperän
tilasta ja rahoitustuki
Hankkeeseen osallistumalla kiin-
teistönomistaja saa luotettavaa
tietoa omistamansa kiinteistön
maaperän ja pohjaveden tilasta.
Tämä tieto voi olla tärkeää kiinteistönomistajan asumisterveyden kannalta.
Lisäksi kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa tulee ympäristösuojelulain mukaan uudelle omistajalle tai haltijalle esittää
käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta, joka
on saattanut pilata alueen maa-
MITEN KIINTEISTÖNOMISTAJA
HAKEE HANKKEESEEN?
OKiinteistönomistaja
täyttää ja allekirjoittaa lomakkeen kiinteistön
maaperän ja pohjaveden perustutkimuksen tekemiseksi. Siten omistaja
antaa hankkeelle luvan tutkimusten suorittamiseen alueella.
OHakemuslomakkeita on saatavilla hankkeen toteutusorganisaatiolta,
ely-keskuksista ja öljysuojarahastosta.
OJASKA-hankkeen toteutuksesta vastaavat Öljyalan Palvelukeskus Oy
ja Pöyry Finland Oy
Ohttp://www.oil.fi/fi/ymparisto/maaperankunnostusohjelmat
Kunnostuskustannukset
tapauskohtaisia
Mahdollisen kunnostuksen kustannukset ovat tapauskohtaisia,
ja niiden ennalta arvioiminen on
vaikeaa. Kunnostuskustannukset
voivat olla huomattavan suuret
verrattuna tutkimuskustannuksiin – kymmeniä, joskus jopa satoja tuhansia euroja.
Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan maaperän puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti
pilaaja. Vanhoissa maaperän pilaantumistapauksissa, joissa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada
vastuuseen, vastuu alueen tutkimisesta ja kunnostamisesta siirtyy usein kiinteistön nykyiselle
haltijalle tai mahdollisesti jopa
kunnalle.
Nyt käynnistettyyn JASKAhankkeeseen hyväksytyt kohteet
tutkitaan öljysuojarahaston rahoituksella.Tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden
kunnostustoimenpiteisiin. Öljysuojarahaston myöntäessä rahoituksen JASKA-hanke toteuttaa kunnostuksen. O
Kuntatekniikka 7/2013
15
Maksut tuottavat haluttua tulosta
Erheelliset paloilmoitinteht
Lähes viidennes pelastuslaitosten tehtävistä on erhehälytyksiä. Erheellisessä paloilmoituksessa
pelastuslaitos saa automaattisten palonilmaisulaitteiden tekemän palohälytyksen, minkä vuoksi
on mentävä kohteeseen. Perillä selviää se, että ei ole minkäänlaista tehtävää.
Automaattisten paloilmoittimien antamat hätäilmoitukset
vuosina 2005–2012 ja ennuste vuodelle 2013
(Pronto)
23 000
19 483
21 193
19 629
20 314
20 014
22 988
22 141
20 984
19 500
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
22 000
21 000
20 000
19 000
18 000
17 000
16 000
15 000
14 000
hätäkeskukseen liitettyjen laitteiden lukumäärä
Hätäkeskuksiin liitettyjen automaattisten paloilmoitinlaitteiden määrän lisääntymisestä huolimatta erheelliset paloilmoitukset ovat kääntyneet laskuun.
MPaavo Tiitta
riskienhallintapäällikkö
Pohjois-Savon pelastuslaitos
OO Pelastuslaitos on voinut pe-
riä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä, jos ilmoitin on
lähettänyt toistuvasti erheellisiä
hälytyksiä (Pelastuslaki 379/2011
96 §).
16
Kuntatekniikka 7/2013
Tehtävä katsotaan erheelliseksi paloilmoitukseksi sen kirjautuessa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietorekisteriin PRONTOon onnettomuustyyppinä ”automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävä”, eikä siinä yhtenä onnettomuustyyppinä ole tulipalo
(rakennus-, maasto-, liikennevä-
line- tai muu tulipalo), räjähdys
tai räjähdysvaara, vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus
tai rakennuspalovaara (Sisäasianministeriön pelastusosaston Erheelliset paloilmoitukset -muistio
vuodelta 2008 ja tuore pelastuslaitosten kumppanuusverkoston
muistio 27.6.2013).
Ruuanlaitosta aiheutuneet
rakennuspalovaarat luokitellaan
erheellisiksi. Niin myös hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen
välittämät vikailmoitukset, joissa hätäkeskus lähettää pelastuslaitoksen tarkistamaan tilanteen
kiinteistön edustajan sijasta.
Pelastusviranomaisten ohjeistuksessa on tähdennetty sitä, että erheellinen paloilmoitus ei lii-
TURVALLISUUS
ävät vähenevät
ty siihen, toimiiko paloilmoitinlaite oikein vai väärin, vaan siihen, aiheutuuko erheellisestä hälytyksestä pelastustoimelle tehtävää. Suurin osa erheellisistä paloilmoituksista liittyy ihmisen
toimintaan tai toimintatapaan
kiinteistössä sekä paloilmoitinlaitteiston huoltoon ja kunnossapitoon. Itse laitteistot ovat toimintavarmoja.
Viivästetty paloilmoitus
sopii tiettyihin kohteisiin
Esimerkiksi ruuanlaitosta aiheutunut käry saattaa laukaista paloilmaisimen ilman, että laitteessa on mitään vikaa. Tavanomaisesta ruuanlaitosta – silloin kun
kohteen ilmastointi, liesituulettimet ja ilmaisimien sijoittelu ja valinta ovat kunnossa – ei tulisi aiheutua hälytystä.
Ilmaisintyypin valinta sekä
sen herkkyyden säätö ja sijoitus
suhteessa poistoilmanvaihtoon
ovat kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan
vastuulla. Samoin uusien älykkäiden monikriteeri-ilmaisimien käyttöönotto, hellavahdit tai
mahdollinen liesituulettimen
automaattitoiminta liettä käytettäessä. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että
ruuanvalmistuksen aiheuttamat
erheelliset paloilmoitukset ovat
vähentyneet.
Säädösten mukaan asiakkaiden, asukkaiden ja mahdollisten
hoidettavien henkilöiden käyttäytyminen tulee huomioida jo
kohteen paloilmoitinjärjestelmiä
suunniteltaessa.
Nykysäädösten sallima viivästetty paloilmoitus on toiminut tarkoituksenmukaisesti joissakin jatkuvasti valvotuissa kohteissa kuten hotelleissa ja hoitolaitoksissa. Tuolloin hälytys menee ensin henkilökunnalle, jolla
on muutama minuutti aikaa tar-
ERHEILMOITUKSIA VOI VÄHENTÄÄ
Kiinteistöjen erheellisiä paloilmoituksia voidaan vähentää esimerkiksi
seuraavilla toimenpiteillä:
Ooikea ilmaisintekniikka (uuden sukupolven monikriteeri-ilmaisinten
osuus on vasta noin 17 prosenttia )
Oilmaisinten oikea sijainti ja ohjelmointi
Oviivästyneen palonilmaisun ja ennakkovaroituksen käyttö
Otilan käyttötarkoituksen ja käyttäjän toiminnan riittävä ja oikea
huomiointi
Okorjausrakentaminen ja kiinteistön kunnossapito
Olaitteiston huolto ja ylläpito
Ovastuuhenkilöiden koulutus
Opaloilmoitinlaitteiston ikä: minkä vuosikymmenen laitteisto kyseessä
kastaa hälyttänyt tila ja kuitata
hälytys.
Ilman kuittausta paloilmoitus välittyy viiveajan umpeuduttua automaattisesti hätäkeskukseen ja edelleen pelastuslaitokselle. Kohteessa on aina oltava henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden.
Maksu kolmannesta
erhehälytyksestä vuodessa
Kaikki maamme 22 pelastuslaitosta ovat ryhtyneet kuluvana
vuonna laskuttamaan erheellisistä hälytyksistä. Laskun suuruus vaihtelee pelastuslaitoksittain erheellisistä hälytyksistä laitokselle aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaan, ja
ne ovat olleet suuruudeltaan 460–
940 euroa.
Perittävän maksun suuruuden
päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Ennen
laskua kohteelle tulee lähettää
kirjallinen korjauskehotus.
Laskutus alkaa vasta kolmannesta erheellisestä hälytyksestä 12 kuukauden aikaikkunassa, joten erheellisten paloilmoitusten prosessissa sallitaan kohteessa sattuneita tai toiminnanharjoittajan tekemiä inhimillisiä
erehdyksiä.
Lisäksi alueen pelastustoimi antaa neuvontaa ja ohjausta.
Laskutus ei ole itsetarkoitus, vaan
tavoitteena on vaikuttaa kiinteistönomistajiin ja toiminnan harjoittajiin erheellisten hälytysten
vähentämiseksi.
Vaikka laskutustaksa on laitoskohtainen päätös, pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston
kautta pyritään siihen, että laitokset noudattaisivat yhdenmukaista linjaa. Hallinto-oikeuksissa on ratkaistu jo useita tapauksia, joissa on linjattu pelastuslaitosten erheellisten paloilmoitusten laskutusprosessi ja käytänteiden oikeellisuus.
On tärkeää, että käytännöt
ovat samanlaiset ja kohteiden
kannalta tasapuoliset vähintäänkin pelastustoimen alueen sisällä, mielellään koko maassa. Pelastuslaitoksen päättämiä maksuperusteita tulee soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin kiinteistöihin.
Kohteen käyttötavalla, koolla tai
turvallisuustekniikalla ei ole vaikutusta.
Suurin osa erheellisistä hälytyksistä on yhden tai kahden tehtävän osumia vuoden mittaisen
seurantajakson aikana. On sellaisiakin yrityksiä, joihin osumia tulee toistuvasti, jopa useita kym-
meniä. Sisäasianministeriön Erhe-seurantahankkeen mukaan
noin 24 prosenttia kiinteistöistä
aiheuttaa yli 50 prosenttia kaikista erheellisistä hälytyksistä.
Erheellisten ilmoitusten
määrä vähenee
Erhelaskutuksen myötä erheellisten paloilmoitusten määrä on
kääntynyt laskuun. Koko maassa automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset ovat
vähentyneet noin yhdeksän prosenttia vuoden 2010 huippuvuodesta (22 988 kpl) vuoteen 2012
(20 989 hälytystä), ja suunta on
edelleen laskeva. Pelastuslaitosten tehtävistä on erheellisiä hälytyksiä vuositasolla kuitenkin lähes 20 prosenttia, joten asialla on
merkitystä.
Merkillepantavaa on erheellisten paloilmoitusten tehtävien väheneminen, vaikka hätäkeskuksiin kytkettyjen uusien kohteiden
määrä ja palonilmaisimien määrä
on kasvanut. Suunta olisi varmasti erilainen ilman jatkuvaa panostamista ohjaamisen, neuvonnan
ja valistamisen lisäksi myös laskuttamiseen.
Erhehälytykset aiheuttavat
tarpeetonta liikenneriskiä hälytysajon muodossa paitsi muille
tielläliikkujille myös pelastuslaitoksen väelle itselleen. Ne sitovat pelastuslaitoksen resursseja
ilman varsinaista tehtävää, kun
taas muualla saattaa samaan aikaan aiheutua todellinen onnettomuus, jossa pelastuslaitoksen
apu olisi tarpeen.
Kuntatalouden kiristyessä
myös pelastuslaitoksen resurssit
ovat niukat, ja joku todella apua
tarvitseva voi joutua odottamaan
apua pidempään siksi, että lähin
yksikkö on kiinni tarpeettomassa tehtävässä ja korvaavaa yksikköä joudutaan hakemaan alueen
muilta paloasemilta. O
Kuntatekniikka 7/2013
17
Kari Laitila ohjelmoi
lukkoa uudelleen.
18
Kuntatekniikka 7/2013
ICT
Tilaturvallisuus parani ja avainhallinta helpottui
Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin
Lukitusratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina aimo harppauksin. Joustavuus, parempi turvallisuustaso ja kustannussäästöt ovat kannustaneet Helsingin kaupunkia pilotoimaan elektronisia älylukkoratkaisuja suomalaisen älylukkovalmistajan kanssa.
TEKSTI Kimmo Malin
KUVAT Pekka Lehtinen
OO Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vastaa Helsingin kaupungin omistamista palvelu- ja toimitiloista. Tilakeskuksen asiakkaista 81
prosenttia on kaupungin muita
virastoja tai laitoksia ja loput yksityisiä vuokralaisia.
Kaupungilla on käytössään
60 000–100 000 avainta. Nämä
avaimet käyvät tuhansiin lukittuihin kohteisiin ja kiinteistöihin, joiden käyttötarpeet vaihtelevat. Lähtökohdat ovat siis hyvin
haastavat avainhallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta.
– Näin suuren kokonaisuuden
hallinta on perinteisin menetelmin työlästä ja kallista. Muutama vuosi sitten markkinoille alkoi tulla ratkaisuja, jotka vastasivat juuri meidän haasteisiimme.
Yksi näistä lukitusratkaisuiden
tarjoajista oli iLOQ, jonka kanssa olemme nyt toteuttaneet pilottikohteita hyvällä menestyksellä,
kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen tilaturvallisuudesta vastaava tekninen asiantuntija Kari Laitila.
– Nykyaikaisilla järjestelmillä pystymme pitämään yksittäiset
kohteet turvallisina ja myös hallitsemaan kokonaisuutta tavalla,
josta aikaisemmin ei osattu edes
haaveilla, hän jatkaa.
Viimeisen vuoden aikana Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön elektromekaanisen lukitusjärjestelmän esimerkiksi monissa kouluissa.
– Olemme valinneet pilottikohteet sillä perusteella, että niissä yhdistyvät vaihtelevat käyttötarpeet ja korkean turvallisuustason vaatimukset. Näitä kohteita ovat koulut, päiväkodit ja kau-
Elektromekaaninen lukko ei ulkoasultaan juuri poikkea perinteisestä.
SUURIMMAT LUKITUKSEEN LIITTYVÄT
ONGELMAT KAUPUNGIN KANNALTA
OAvaimien
kotiuttaminen vuokrasuhteen umpeuduttua, jolloin avaimia jää kadoksiin, mikä puolestaan laskee kiinteistön tai liikehuoneiston turvallisuustasoa.
OVuokralaisten itse tilaamat ja maksamat sarjoitukset, jolloin tietoa
uudesta avaimesta ei välttämättä tule kiinteistövirastoon. Tästä johtuen avaintenhallinta ei ole ajantasaista ja järjestelmään kertyy suuri määrä avaimia, jotka eivät käy minnekään. Tämä ongelma on pahimmillaan yksityisille vuokratuissa liikehuoneistoissa.
OAvainhallinnan pirstaleisuus. Avainrekisteri on Excel-pohjainen taulukko, joka on tallennettu tilakeskuksen palvelimelle. Tästä johtuen
avaintenhallinta tapahtuu vanhoilla perinteisillä menetelmillä, jotka
ovat työläitä, raskaita ja hankalia pitää ajan tasalla.
Lähde: Helsingin kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät
(Aki Aalto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, 2012)
pungin tilat, joissa vuokralaiset
vaihtuvat säännöllisesti, Laitila
sanoo.
Koulu on hyvä esimerkki kiinteistöstä, joka vaatii helposti, nopeasti ja edullisesti muokattavaa
lukitusjärjestelmää.
– Kouluissa säilytetään paljon
kaupungin omaisuutta ja tietoa,
joka on pidettävä lukituissa tiloissa. Jos avaimia hukkuu tai varastetaan, on kouluissa pystyttävä nopealla tempolla ja pienellä
vaivalla kuolettamaan avaimia ja
muokkaamaan käyttöoikeuksia.
Avaimen hukkuminen
ei ole enää katastrofi
Tyypillisin lukitukseen liittyvä uhka on se, että avain päätyy
vääriin käsiin, eli se häviää tai varastetaan.
– Elektronisessa lukkojärjestelmässä tarvitsee vain mitätöidä hukkunut avain, ja ongelma
on ratkaistu käytännössä ilman
kustannuksia. Lisäksi väärinkäyttötapauksissa pystytään järjestelmästä katsomaan, millä avaimella lukkoa on käytetty ja milloin.
Tämä on mahdollista vain elektronisessa järjestelmässä, Kari Laitila painottaa.
Turvallisuuden lisäksi tavoitteena on saada myös huomattavia
kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Kustannuksia säästyy, kun
kalliita lukkoja ja lukostoja ei tarvitse uusia. Mekaanisissa ratkaisuissa erityisesti yleisavaimen häviämisestä aiheutuvat kulut ovat
erittäin korkeita. Lisäksi turvallisuustaso pysyy koko ajan korkeana, kun ongelma pystytään
korjaamaan nopeammin.
Älylukkojärjestelmä
mukautuu käyttötarpeisiin
Pääsyoikeuksien ja kulkualueiden
joustava hallitseminen on toinen
erittäin merkittävä syy elektronisiin lukkoihin siirtymisen taustalla.
– Käyttäjä tarvitsee vain yhden avaimen kaikkiin tarvitsemiinsa lukkoihin, koska tarvittavat lukot ohjelmoidaan hyväksymään kyseinen avain. Tiettyihin
paikkoihin vain esimerkiksi rehtorilla on pääsyoikeus. Niin sanottua yleisavainta ei myöskään
tarvita, sillä oikeudet määritellään käyttäjäkohtaisesti.
Kulkualueet on helppo ohjelmoida myös ajan mukaan. Tämä
helpottaa väliaikaisille käyttäjille
annettavien avainten hallinnointia. Avaimella pääsee esimerkiksi koulun liikuntatiloihin tai muihin yleisiin tiloihin vain niinä aikoina, kun kyseisellä henkilöllä
tai yhteisöllä on oikeus käyttää
kyseisiä tiloja.
Helsingin kaupungilla on
myös paljon tiloja, joissa vuokKuntatekniikka 7/2013
19
MIKSI VAIHTAA
DIGITAALISEEN
JÄRJESTELMÄÄN?
OAvaimen
katoaminen ei aiheuta ongelmia
OKulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti muokattavissa
käyttötarpeiden mukaan
OVäärinkäyttötapauksista jää
digitaalinen jälki
OAvainhallinta helpottuu
Lukkojen ohjelmointilaite kulkee vaivatta mukana ja on kätevä käyttää.
ralaiset vaihtuvat usein. Älylukot
sopivat erityisesti näihin kiinteistöihin.
– Muuttopäivänä kulkuoikeudet voidaan ohjelmoida siten, että
vanha avain lakkaa toimimasta ja
uusi alkaa toimia. Entisellä vuokralaisella ei siis ole pääsyä kiinteistöön, vaikka kaikkia avaimia
ei palautettaisikaan muuton yhteydessä, Laitila huomauttaa.
Kun kulkuoikeus perustuu digitaaliseen salaukseen, avaimia ei
myöskään pysty kopioimaan.
– Tiedämme tasan tarkkaan,
kenellä on avaimet kiinteistöön,
koska avainten kopioiminen ei
ole mahdollista.
Älylukot mullistavat myös
lukitussuunnittelun
Mekaaniset lukitusjärjestelmät
ovat luonteeltaan hyvin joustamattomia.
Aiemmin tuli aina miettiä ja
jopa ennustaa, mihin käyttötarpeisiin eri tiloja käytetään nyt ja
tulevaisuudessa. Ratkaisut olivat
siis pysyviä.
20
Kuntatekniikka 7/2013
SUUNTAA-ANTAVAA KUSTANNUSTIETOA
Alkukustannukset
sarjoitustarpeen
realisoituessa kustannussäästöt
ovat merkittävät. Sarjoitus uusine avaimineen maksaa noin
100 euroa lukkoa kohti, joten
esimerkiksi 150 lukon kohteen
uudelleensarjoitus maksaa
15 000 euroa.
OKäytännössä elektromekaaninen järjestelmä maksaa itsensä
takaisin ensimmäisen koko lukoston sarjoittamisen yhteydessä. Elektromekaanisessa järjestelmässä tarvitsee vain maksaa ohjelmointityöstä, eikä lukkoihin tai
avainmekaniikkaan tarvitse tehdä muutoksia.
OYleisavaimen hukkuminen on
yleinen syy lukoston sarjoittami-
Elektroninen järjestelmä
puolestaan on käyttäjän toiveiden mukaan muokattavissa. Jos
käyttötarpeet muuttuvat, avaimet, kulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti ohjelmoitavissa uudelleen.
– Kun kaikki lukot ovat ohjel-
moitavissa ja järjestelmä on täysin muokattavissa, käyttäjän ei
tarvitse miettiä kuin omia käyttötarpeitaan. Tämä on valtava parannus aikaisempaan, Laitila korostaa.
Helsingin kaupungin pitkän
aikavälin tavoitteena on luoda
OEsimerkiksi
iLOQin elektromekaanisen järjestelmän kustannukset ovat perustamisvaiheessa kohteesta ja kokonaisuudesta riippuen noin 30–90 prosenttia korkeammat perinteiseen
mekaaniseen lukitukseen verrattuna.
OEsimerkiksi, jos 150 lukon kohteen toteuttaminen maksaa mekaanisena järjestelmänä noin
15 000 euroa, maksaa se elektromekaanisena noin 20 000–
30 000 euroa.
Sarjoituskustannukset
OEnsimmäisen
seen. Tämän avaimen poistaminen elektromekaanisesta järjestelmästä maksaa noin 30–300
euroa halutusta poistotavasta
riippuen.
Avainkustannukset
OElektromekaanisen järjestelmän avaimen yksittäishinta
on noin 30 prosenttia halvempi kuin perinteisen mekaanisen
avaimen.
OKun asiakkaalla on satoja henkilöitä, joille luovutetaan avaimia, niin jo avainkustannuksia säästyy merkittävästi. Lisäksi
kaikki avaimet ovat käytettävissä
uudelleen.
keskitetty avainhallintajärjestelmä. Tällä hetkellä avainhallinta
on hajautettu eri virastoihin.
– Käytännöt vaihtelevat eri virastoissa, joten kokonaisuuden
hallinta on haastavaa. Luomme
keskitetyn järjestelmän asteittain,
mutta tämä työ on vasta alussa. O
ICT
Lupapiste.fi saa kiitosta pilottikunnissa
Rakennusluvat liikkuvat
liukkaasti verkossa
Rakennuslupaprosessit ja niihin liittyvä dokumentointi siirtyvät vähitellen sähköisiksi. Lupapiste.fipalvelun kehittämiseen osallistuneista pilottikunnista Järvenpää, Naantali ja Mikkeli ovat ottaneet
palvelun tuotantokäyttöön. Ensikokemukset ovat hyviä.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
OO Järvenpäässä alkutahdit ra-
kennuslupaprosessin sähköistämiselle lyötiin vuonna 2010, kun
kaupungin salibandyhalli sortui
ja oli kiire saada suunnitelmaasiakirjat eri viranomaisille tutkittaviksi. Tapahtuman jälkeen
käynnistettiin sähköisen arkiston kehittäminen. Pian lähdettiin miettimään lupaprosessin
sähköistämistä.
Sittemmin ympäristöministeriöstä kysyttiin kiinnostusta osallistua sähköisen asioinnin pilotointiin. Eräät isommat kaupungit, kuten Espoo, Jyväskylä, Lahti
ja Turku, olivat jo aiemmin kehittäneet omia kuntakohtaisia lupaasiointipalvelujaan.
– Näistä on saatu hyödyllisiä
kokemuksia Lupapiste.fi:n kehittämiseen. Esimerkiksi järjestelmän käyttäjien riittämätön opastus on niissä johtanut tarpeettomaan kysymystulvaan ja työmäärän lisääntymiseen, Järvenpään
johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki kertoo.
Lupapisteen käyttöönotto ei
Järvenpäässä ole aiheuttanut varsinaisia investointikustannuksia.
Jo aiemmin käynnistetyn sähköisen arkistoinnin kehitystyötä varten oli tehty ohjelmistohankintoja. Nyt on tarvittu lähinnä kaupungin oman henkilöstön työpanosta.
– Matkan varrella on tehty
hankintoja ja opittu uusia toimintatapoja vähitellen. Palveluprosessissa on tehty muutoksia, ja
niitä tehdään edelleen. Asiakirjojen tarkistus ja lausuntomenettelyt on muun muassa uudistettu.
Sähköisen arkiston perusta-
Järvenpään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki on tyytyväinen ensimmäisten kuukausien kokemuksiin Lupapiste.fi-palvelusta. Työhuoneen seinälle sijoitetulta 60-tuumaiselta näytöltä on helppo
tutkia piirustuksia tarvittaessa myös asiakkaan kanssa.
miseen tarvitaan arkistolaitoksen
lupa. Järvenpäässä se on tarkoitus hankkia ensi vuoden aikana.
– Sen jälkeen emme enää papereita pyydä, Vastamäki vakuuttaa.
Hän uskoo, että Lupapiste.fipalvelua operoivan Solita Oy:n
on ensi vuoden lopussa päättyvän pilottivaiheen jälkeen tarkoitus saada järkevällä hinnoittelulla mahdollisimman suuri joukko kuntia palvelun käyttäjiksi.
Useiden vuosien päähän hintakehitystä on toki vaikea ennustaa.
Erinomainen
etätyökalu
Kuntarakenteen muutoksissa
sähköinen lupajärjestelmä on
Jouni Vastamäen mielestä hyvä
työkalu. Esimerkiksi Keski-Uu-
dellamaalla olisi jo nyt mahdollista siirtää lupien käsittelyä vaivatta paikasta toiseen.
– Palvelu antaa hyvät mahdollisuudet myös etätyöskentelyyn. Meilläkin yksi lupakäsittelijä asuu Hämeenlinnassa ja tekee pääsääntöisesti kaksi päivää
viikossa etätyötä. Kokemukset
ovat hyviä.
Hyvin sujuneen pilotoinnin
aikana ylimääräisiä haasteita on
aiheuttanut tietojen siirtäminen
Lupapisteestä kaupungin omiin
tietojärjestelmiin.
– Sen KRYSP-rajapinnan sujuva toiminta vaati odottamatonta erillistä ohjelmointityötä, mutta nyt sekin osa alkaa olla kunnossa. Alussa oli tapauksia, joissa hakemus oli täytetty aivan oi-
kein, mutta tiedot eivät siirtyneet
omiin järjestelmiimme.
Hanke on kaiken kaikkiaan Vastamäen mielestä sujunut hyvin, sillä järjestelmätoimittajat ovat sitoutuneet korjaamaan puutteita asiakaslähtöisesti ja järjestelmä on toiminut teknisesti hyvin.
Myös työnaikaisen
valvonnan käyttöön
Järvenpäässä Lupapiste on toistaiseksi ollut vain rajoitetusti
asiakkaiden käytettävissä. Useimmiten hankkeiden pääsuunnittelijat vastaavat luvan hakemisesta rakennuttajan puolesta. Palvelu on kuitenkin osoittautunut
helppokäyttöiseksi, eikä lupahakemuksen jättämiseen ole juuri
Kuntatekniikka 7/2013
21
tarvittu koulutusta.
– Olennainen uusi piirre järjestelmässä on sen asiakkaalle
tarjoama avoimuus. Luvanhakija näkee ajantasaisen luvan käsittelytilanteen ja tietää syyn, jos käsittely tuntuu viipyvän. Avoimuus
tuo myös viranhaltijoille paineita,
sillä toimenpiteitä odotetaan käytännössä välittömästi.
Vielä tämän syksyn aikana järjestelmää ryhdytään käyttämään
myös rakennushankkeiden työnaikaisen valvonnan työkaluna.
Katselmuspöytäkirjat, erityissuunnitelmat ja muut asiakirjat tallennetaan suoraan Lupapisteeseen.
– Myös kaivuluvat ja johtojen
sijoitusluvat siirtyvät Lupapisteeseen loppuvuoden aikana.
Järvenpäässä myönnetään
450–500 rakennus- ja toimenpidelupaa vuosittain. Kuluvan vuoden maaliskuussa avatun Lupapisteen kautta on lokakuuhun
mennessä saapunut viitisenkymmentä hakemusta.
Vastamäki uskoo, että työmaa-aikaisen dokumentoinnin
siirtyessä Lupapisteeseen Järvenpäässä lähes kaikki rakentamisen
luvat siirtyvät sähköiseen palveluun nopeassa tahdissa.
– Tämä perustuu siihen, että
paperisen hakemuksen vastaanoton yhteydessä asiakkaalle avataan rakennustyönaikainen palvelu Lupapisteeseen. Näin voimme ilmoittaa asiakkaalle erityissuunnitelmien ja katselmuspöytäkirjojen toimittamisesta
sähköisesti.
Lupapiste.fi on kaikille avoin verkkopalvelu, johon rekisteröidytään
pankkitunnuksilla.
SÄHKÖISIÄ RAKENTAMISEN
LUPAPALVELUJA MUUALLA
ONorja,
byggsok.no
borger.dk
OEnglanti ja Wales, planningportal.gov.uk
OSkotlanti, planning.scotland.gov.uk
OViro on avaamassa maanlaajuisen rakennuslupapalvelun
OIslannissa on säädetty laki, jonka mukaan rakentamisen luville
on oltava sähköinen palvelu vuonna 2015
OTanska,
Naantalissa lupapiste
kaikille avoinna
Naantalin kaupunki on ollut toinen aktiivinen kaupunki Lupapisteen pilotoinnissa. Siellä lähdettiin liikkeelle lupaprosessista,
eikä taustalla ollut sähköisen arkistoinnin kehitystyötä.
– Tämä hanke osuu kaupungin strategian ytimeen. Se helpottaa myös palvelujen tarjoamista kuntaliitoksen myötä syntyneen laajan ja hajanaisen kunnan
alueella, kertoo Naantalin raken-
nustarkastaja Juha Kuokkanen.
Naantalissa ensimmäiset Lupapisteen kautta haetut luvat
myönnettiin elokuussa. Kokemukset niin luvan hakijoiden
kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa ovat erittäin myönteisiä. Myöskään kunnan tietojärjestelmien rajapintojen kanssa ei
ollut merkittäviä ongelmia.
– Meillä palvelu on avoinna
kaikille, eikä siitä ole aiheutunut
meillä ongelmia. Sekä järjestelmä
että me viranhaltijat ohjeistamme
hakijaa tarpeen mukaan.
Lähitulevaisuudessa selvitellään myös mahdollisuuksia rakennusvalvonnan ylikunnalliseen yhteistyöhön Lupapisteen
käyttöönoton myötä. Rakennuslupia käsitellään Naantalissa
350–400 vuodessa, joista kuluvana vuonna noin 10 prosenttia
kulkee Lupapisteen kautta.
– Tämä on yksi vaihtoehto
luvan hakijalle. Paperit pyörivät
rakennusvalvonnassa kuitenkin
vielä ainakin kuluvan vuosikymmenen ajan, Kuokkanen arvelee.
Monipuolinen
pilottiryhmä
Ympäristöministeriössä palvelun
kehittämisestä vastannut projektipäällikkö Joona Majurinen sanoo, että palvelun määrittely toteutettiin hyvin avoimesti. Mukaan kutsuttiin niin kuntia kuin
valtion edustajia.
– Toteutusvaiheen toimittaja
valittiin tarjouskilpailun perusteella. Pilottivaiheen jälkeen järjestelmän operaattori saa tulonsa
palvelumaksuista.
Palvelu kehittyy pilottivaiheen
aikana ensi vuoden loppupuolelle asti. Pilottikuntia on erikokoisia, eri kielialueilta ja eri puolilta maata.
– Tämä on osoittautunut hyödylliseksi, sillä haasteet maan eri
osissa ovat kovin erilaisia, sanoo
Majurinen, joka uskoo järjestelmän käytön laajenevan nykyisestä vajaasta 30 kunnasta yli 50
kuntaan. O
Lupapisteen neuvontapalvelu käytettävissä kaikilla
ORakennuslupien
sähköinen
asiointikanava Lupapiste.fi on nyt
maksuttomien neuvontapalveluiden osalta käytettävissä kaikissa kunnissa, vaikka kunnan varsinaista rakennuslupa-asiointia ei
vielä olisikaan sähköistetty. Palveluun rekisteröidytään helposti
pankkitunnuksilla.
Lupapiste.fi-palvelua voi käyttää kaikkiin rakentamisen lupiin
liittyvissä kysymyksissä jo ennen
rakennushankkeen aloittamista.
Palvelu neuvoo ja opastaa luvanhakijaa muun muassa siitä, onko
suunniteltu hanke luvanvarainen
22
Kuntatekniikka 7/2013
ja millaisia lupia se tarvitsee.
Lupapisteen neuvontapalvelu
ohjaa luvantarvitsijaa hakemaan
rakennushankkeen sijainnin kartalta ja kuvaamaan lupa-asian
yksityiskohtaisesti ja selkeästi.
Laadukkaat ja oikeat tiedot sisältävät pyynnöt helpottavat
myös vastaanottavaa viranomaista asian käsittelyssä. Palvelun
kautta sähköisesti asioiva luvanhakija saa henkilökohtaista palvelua asiasta vastaavalta viranomaiselta.
Lupapiste on valtakunnallinen asiointipalvelu, jossa voi ha-
kea rakentamisen lupia, rakentamiseen liittyviä neuvoja ja hoitaa koko rakentamiseen liittyvän
viranomaisasioinnin sähköisesti. Palvelu kokoaa kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijat sekä muut rakentamisen ammattilaiset yhteen osoitteeseen.
Se integroidaan kaikkiin kunnissa
käytössä oleviin rakennusvalvonnan, ympäristötoimen ja yleisten
alueiden tietojärjestelmiin (Facta,
KuntaNet, TeklaGIS, SitoGIS, Iris
ja KeyWinkki) KRYSP-rajapintojen kautta.
Kuntien on mahdollista ottaa
Lupapiste myös laajempaan käyttöön, mikä tarkoittaa rakennusja toimenpidelupien sähköisen
asioinnin lisäksi myös poikkeamispäätösten sekä kuntien ympäristö-, sijoitus- ja kaivulupien
sekä yleisten alueiden lupien valmistelun ja hakemisen sähköistämistä.
Palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe).
Palvelun tilaajana on ympäristöministeriö, ja sen toteuttaa Solita Oy.
ICT
Syksyn käyttäjäkysely vahvistaa:
Digiroad-tietojen ylläpito tuo
kiistatonta hyötyä kunnille
Kuntaliiton ja Liikenneviraston tekemässä kyselyssä selvisi, että Digiroad-järjestelmän aiheuttamat
kustannukset ovat maltillisia ja kerätyt tiedot tukevat hyvin esimerkiksi pelastustoimen reittisuunnittelua ja kuntien liikennesuunnittelua. Osa kunnista kokee tietojen toimittamisen kuitenkin hankalaksi.
MSusanna Kymäläinen
tietopalveluasiantuntija
Liikennevirasto
OO Digiroad on osittain kuntien
tietoihin perustuva kansallinen
tietojärjestelmä, joka sisältää tietoja Suomen teiden ja katujen sijainnista ja ominaisuuksista.
Syys- ja lokakuun vaihteessa toteutetussa ”Kriittiset Digiroad-tiedot” -kyselyssä selvitettiin kunnilta muun muassa tietojen hankinnan ja ylläpidon
kustannusvaikutuksia kriittiseksi määriteltyjen Digiroad-tietojen
osalta sekä näkemyksiä tietojen
hyödyllisyydestä.
Kriittisiin Digiroad-tietoihin
kuuluvat väylätyypit, tiestön toiminnalliset luokat, nopeusrajoitukset, kääntymismääräykset, silta- ja alikulkutiedot sekä joukkoliikenteen pysäkkitiedot.
Kysely lähetettiin 308 kunnan
tekniselle johtajalle ja kunnaninsinöörille. Vastausprosentti oli
37. Sen avulla oli tarkoitus muodostaa ministeriöille mahdollisimman todellinen kuva Digiroad-tietojen tuottamisen ja ylläpitämisen kustannuksista.
– Tulosten perusteella liikenne- ja viestintäministeriö sekä
valtionvarainministeriö käsittelevät joulukuussa mahdollisen lisärahoituksen kohdentamista kuntien tiedonhankinnan, tiedon toimittamisen ja ylläpitoprosessien
kehittämiseksi tärkeiden Digiroad-tietojen osalta, projektipäällikkö Markus Melander Liikennevirastosta muistuttaa.
Vastaajat
111 kuntaa
Riittävät
tiedot
Tiedon
hankinnan
työmäärät
(htkk)
Tiedon
ylläpidon
työmäärät
(htp/vuosi)
Tietojen
toimittaminen
Digiroadiin
(htp/vuosi)
Väylätyypit
Ei kysytty
–
–
3,5 htp
Toiminnalliset
luokat
54 %
2,5 htkk
14,5 htp
3,5 htp
Nopeusrajoitukset
75 %
2,0 htkk
13,5 htp
3 htp
Kääntymismääräykset
54 %
2,0 htkk
12,0 htp
2,5 htp
Silta- ja
tunnelitieto
50 %
2,0 htkk
13,0 htp
3 htp
Joukkoliikenteen
pysäkkitieto
51 %
2,0 htkk
12,5 htp
2,5 htp
KA
57 %
2,0 htkk
13 htp
3 htp
Riittävät tiedot ja tiedontuotannon työmäärät.
Työmäärät
kohtuullisia
Suurin osa vastaajista – yli 72
prosenttia – koki Digiroadiin tarvittavat tiedot hyödyllisiksi myös
kunnille. Silti vain noin puolella
vastanneista kunnista on riittävät tiedot useimmista kysytyistä
tietolajeista. Kyselyn mukaan tämä johtuu pääsääntöisesti resurssien tai katutietojärjestelmän
puutteista kunnan sisällä.
Loputkin kunnat uskovat voivansa hankkia tiedot keskimää-
rin runsaassa kahdessa henkilötyökuukaudessa tietolajia kohden. Tiedon hankinnan vaatimat
keskimääräiset työmäärät on esitetty tietolajeittain oheisessa taulukossa.
Taulukossa on esitetty myös
kuntien arviot ylläpidon työmääristä. Kyselyn vastaajat arvioivat, että vuosiylläpito vie vuodessa keskimäärin 13 henkilötyöpäivää.
Tietojen toimittamiseen Digiroadiin vastaajat arvioivat kuluvan keskimäärin kolme henkilö-
työpäivää tietolajia kohden. Käytännössä ylläpidon työmäärä ja
kustannukset riippuvat kunnan
koosta.
Ylläpitosovellus tukee
kuntien tiedonhallintaa
Osa kunnista kokee Digiroadtietojen toimittamisen vaikeaksi.
Kaikilla kunnilla ei ole myöskään
tarvetta paikkatietojärjestelmälle.
Tietojen toimittaminen on
kuitenkin pyritty tekemään helpoksi. Keväällä otettiin käyttöön
uuden kunnille tarkoitetun ylläKuntatekniikka 7/2013
23
ICT
Kuntaylläpitosovelluksen (KYPS) esimerkkinäkymä, kun valittuina ovat nopeusrajoitukset, palvelupisteet ja joukkoliikenteen pysäkit.
pitosovelluksen (KYPS) ensimmäinen versio, jonka avulla Digiroad-tietoja voi tallentaa. Keväällä 2014 on tarkoitus julkaista toinen versio, jossa tullaan panostamaan erityisesti joukkoliikenteen
pysäkkitietojen ylläpitoon.
Syksyyn 2014 mennessä on
tavoitteena tuottaa sovellus, jonka kautta kunta voi sekä ylläpitää
tietonsa suoraan Digiroadiin että
hyödyntää sinne tallennettua katuverkostotietoa KYPS:n kautta.
Tulevassa kehityksessä pyritään ajatteluun, jolla pieni kunta
voisi ylläpitää perustietonsa suoraan tie- ja katuverkon tietojärjestelmään. Tämän toivotaan auttavan kuntia omaisuuden hallinnassa sekä edesauttavan tietojen
ylläpitoa yleensäkin.
DIGIROAD PANOSTAA PALVELUUN
Pysäkkitiedot kuntoon
mahdollisimman pian
Joukkoliikenteen pysäkkitiedot
ovat olleet huomion keskipisteenä kuluneena vuonna. Kesällä 2014 on tarkoitus kilpailuttaa
ensimmäiset joukkoliikenneluvat, mikä tarkoittaa myös sitä,
Parempi tieto tuo
paremmat palvelut
Merkittävimmät hyötyjät Digiroadista ovat pelastustoimen reittisuunnittelu ja kunnan oma liikennesuunnittelu, minkä lisäksi
tietoja hyödynnetään myös esimerkiksi navigoinnissa. Liiken-
24
Kuntatekniikka 7/2013
ODigiroad-operaattori
auttaa tietojen keräämiseen ja toimittamiseen
liittyvissä ongelmissa.
OOperaattori vastaa kyselyihin, kertoo lisää esimerkiksi KYPS:n hyödyntämisen mahdollisuuksista ja auttaa kuntaa tiedonhallintaan liittyvissä ongelmatilanteissa.
OApua voi kysyä sähköpostitse osoitteesta info@digiroad.fi tai puhelimella numerosta 040 507 2301.
että koko Suomen pysäkkitietojen tulee löytyä Digiroadista kattavasti mahdollisimman pian.
Kuntia on ohjeistettu toimittamaan ajantasaiset pysäkkitiedot
katuverkoltaan Digiroadiin lokakuun aikana. Jatkossa tietoja voi
ylläpitää helposti uuden KYPSkäyttöliittymän avulla.
nevirasto selvittää ja valmistelee
parhaillaan tietojen suorakäyttömahdollisuutta navigointipalveluja tuottaville tahoille.
Ajantasaiset pysäkkitiedot
mahdollistavat laadukkaan kansallisen reittioppaan tarjoamisen
kansalaisille, mikä parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoiluun verrattuna. Reitityspalvelun keräämä tieto antaa joukkoliikenteen toimijoille
mahdollisuuden palvella asiakkaitaan paremmin sekä suunnitella uusia reittejä.
Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän kymmenvuotinen historia on osoittanut kansallisen na-
vigointia ja liikennejärjestelmää
kuvaavan tietoaineiston tarpeellisuuden.
– Olemme Liikennevirastossa
kiitollisia kuntien aktiivisuudesta
ja toivomme vahvaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen myös jatkossa. Järjestelmän arvo perustuu
oikealle tiedolle, joten sen ylläpito on yhteinen haasteemme. Virheellinen tieto taas rapauttaa uskottavuuden, Melander sanoo.
Kyselyn välituloksia ja kehittyvää Digiroad-konseptia esiteltiin myös kuntatekniikan KEHTO-foorumissa 4.10.2013 Kuopiossa.
Tapahtumassa projektipäällikkö Melander painotti kuntien
omien kunnossapidon prosessien
merkitystä tietojen ylläpidossa ja
tietojen ylläpidon tuomaa lisäarvoa eri tasoilla.
Johtopäätöksenä syntyi yksimielinen mielipide siitä, että tietojen ylläpito on tärkeää muun
muassa pelastustoimen ja navigointipalvelujen ajantasaisuuden tarpeen vuoksi. O
Tieto on täällä
P
ääsin taannoin vierailemaan
Berliinin kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Esittelytilaan oli sovitettu kolme eri mittakaavaista pienoismallia kaupungista. Valtavankokoiset kaupunkimallit kuvasivat
rakennettua ympäristöä, mutta
malleihin oli istutettu myös hyväksyttyjen asemakaavojen aikanaan
mukanaan tuomia näkymiä.
Mielenkiintoisin pienoismalleista
perustui koko kaupungista luotuun
tietomalliin, ja se oli toteutettu
3D-tulostuksella, joka oli vain yksi ilmentymä siitä, mihin kaikkeen
kaupungista luotua tietomallia voitiin käyttää.
Mitä tietomallintamisella tarkoitetaan? Onko se 3D-kuva, jossa nähdään ääriviivat ja hahmo, vai
onko se malli rakenteeseen liittyvästä tiedosta, jossa jokainen viiva,
piste ja alue sisältää mitta-, materiaali- ja muuta ominaisuustietoa?
Onko malli tiedosta tiedonsiirtoformaatteja, avoimia rajapintoja ja yhteisesti sovittua nimikkeistökieltä
vai uutta tapaa suunnitella?
Yhteinen
kieli kateissa
Keskustelussa tietomalleista ja mallintamisesta tuntuu puuttuvan yhteinen kieli. Koodinvääntäjät tuntevat sovellusohjelmat ja tiedonsiirtoformaatit ja me tavalliset insinöörit tasausviivat, putkikorot ja maaaineksen. Tietotekniikalla saattaisi olla meille ratkaisuja, mutta me
emme osaa tuoda julki, mitä kaikkea tarvitaan, tai sitten emme vielä osaa kuvitella, millaisia mahdollisuuksia mallit tarjoavat suunnittelulle, toteutukselle tai ylläpidolle.
Berliiniläisten esimerkki osoitti,
että hyvällä idealla, rohkealla aloittamisella ja ennakkoluulottomalla
yhteistyöllä on voitu saada aikaan
jotain uutta. Lopputulos ei ollut
heidän itsensä mukaan vielä täydellinen, mutta he osoittivat, miten
kaupunkimallia voidaan käyttää innovatiivisesti suunnittelussa.
“Hyödyllisiä
sovelluksia alkaa
olla jo vaikka
kuinka paljon – kyse
on vain siitä, miten
uskallamme ottaa
tiedon käyttöön.”
Tieto on
kaikkialla
Big Data -tieto on täällä, tieto on
kaikkialla. Tietoa tuotetaan monissa eri yhteyksissä ja eri muodoissa,
myös käyttäjät itse tuottavat ja jakavat tietoa.
Muutama arjen esimerkki tuottamastamme tiedosta. Endomondo SportsTrackerin avulla on mahdollista saada monipuolista tietoa
omista kulkureiteistä. Endomondon avulla näkee kuljetun reitin,
pituuden, korkeusasemat ja etenemisnopeuden.
Reittitiedot voi tallentaa, ja sykemittarin tietojen avulla saa lenkkitietoon kytkettyä myös omaan
kuntoon liittyvää dataa. Sama liikkumisen tieto voi olla hyödyllistä
myös muille.
Koottuna 100 000 lenkkeilijän tiedot kertovat siitä, missä ovat
suosituimmat reitit, milloin niitä
käytetään ja paljonko käyttäjiä on.
Koontitieto kaupungin lenkkipolkujen käyttäjistä ja heidän reittivalinnoistaan voisi tarjota uudenlaista
suunnittelun tukea myös kaupungin organisaatiolle – miksei myös
joillekin palveluntarjoajille.
Bussien liikkumisen tasaisuutta seurataan kiihtyvyysantureiden
tuottamalla tiedolla, josta kuljettaja pystyy säätelemään omaa ajotapaansa. Tiedon tekeminen näkyväksi on jo vaikuttanut kuljettajan ajokäyttäytymiseen, polttoaineen kulutukseen ja asiakasarvioihin ajon tasaisuudesta.
Aurauskalustoon kytketyllä seu-
rantalaitteistolla voidaan tuottaa
asukkaille tietoa aurausaikataulusta. Samasta datasta on koostettavissa työnjohdollista tietoa aurauksen vaiheistuksesta, kaluston riittävyydestä ja työvuoroista.
Laserkeilattujen kaupunkipuiden
hoitotoimet on jatkossa mahdollista määritellä nopeammin ja täsmällisemmin kuin ennen. Mitä jos
tulevaisuudessa kaupungin katuja
ajavat bussit tai raitiovaunut keräisivät samalla ajantasaista dataa kadun tilasta tai maanalaisen verkoston kunnosta? Hyödyllisiä sovelluksia alkaa olla jo vaikka kuinka paljon – kyse on vain siitä, miten uskallamme ottaa tiedon käyttöön.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Tieto on arvokasta
vain jaettuna
Olemme vasta vähitellen tunnistamassa tiedon olemassaoloa ja raapaisemassa tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia. Tieto ja tiedon
hyödyntäminen tulevat muuttamaan toimintatapojamme, työvälineitämme ja käsitystämme asioista.
Hyödyntäminen ei rajoitu pelkkiin 3D-malleihin vaan monipuoliseen datan yhdistämiseen ja tiedon
havainnollistamiseen, uudenlaisen
tilannekuvan luomiseen. Avoimella tiedolla moninkertaistetaan tähän liittyvät mahdollisuudet. Kuten
TKK:n pohjarakennuslaboratorion
perinneviisaus sanoo: ”Tieto on arvokasta vain jaettuna”.
Berliinin 3D-tulostetttu pienoismalli, joka perustuu koko
kaupungista luotuun tietomalliin.
Kuntatekniikka 7/2013
25
KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA
Nyt jo 10. kertaa järjestettävä
kansainvälinen turvallisuusalan päätapahtuma FinnSec
tarjoaa alan ammattilaisille
taas laajan katsauksen maksutonta koulutusta ja mielenkiintoista kuultavaa.
Kansainvälisen turvallisuuden lisäksi FinnSecin
seminaarit käsittelevät riskienhallintaa, tietoturvaa,
työhyvinvointia ja yritysten
turvallisuusriskejä. Seminaarien lisäksi FinnSec tarjoaa
kattavan valikoiman alan yrityksiä, joiden osastoilla voi
tutustua alan uutuuksiin. Mukana on monia uusia yrityksiä,
jotka esittelevät tuotteitaan ja
palveluitaan.
13.–15.11.2013
Viherkatot käsittelyssä
ViherTek-messuilla
PYSY AJAN TASALLA,
TERVETULOA!
Kiinteistö-messuilta
eväitä energiaremonttiin ja
isännöintisopimuksiin
Kiinteistö 2013, Suomen merkittävin kiinteistöalan messutapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.2013.
Kiinteistö 2013 esittelee ammattilaisille monipuolisesti kiinteistöalan tuotteet, palvelut ja ratkaisut.
Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestetään myös kahdeksan
muuta kiinteistöalan tapahtumaa.
Kokonaisuuteen osallistuu noin
Messuilla näet uusimmat ratkaisut
Väri ja Pinta -messuilla
pureudutaan harmaan
talouden torjuntaan
Väri ja Pinta 2013, maalauksen,
pintakäsittelyn, korroosioneston
ja julkisivujen ammattitapahtuma,
järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.2013. Väri ja
Pinta -messut on osa suurta kiinteistöalan tapahtumakokonaisuut-
ta, joka esittelee noin 500 näytteilleasettajaa.
Tapahtumakokonaisuus esittelee kattavasti koko kiinteistöalan:
maalauksen ja pintakäsittelyn,
kiinteistöjen korjausrakentamisen
ja ylläpidon, julkisivurakentamisen, viheraluerakentamisen, turvallisuuden sekä siivouspalvelujen
ostamisen tuotteet, palvelut ja ratkaisut.
Kiinteistöalan suurtapahtuma
marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa
Kolmipäiväinen ammattilaistapahtuma kokoaa kiinteistöalan
vaikuttajat saman katon alle 13.-
Kolmipäiväinen, kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä
Helsingin Messukeskuksen ViherTek-messut tuo maailmalla suosiota nostaneet viherkatot esille
alan ammattilaisille. Messuilla
asiantuntijat kertovat, miten viherkattojen avulla voi kustannustehokkaasti hallita ja vähentää
kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten lämpösaarekeilmiötä, ilman ja vesien saastumista,
tulvavesipulsseja, helleaaltoja ja
meluisuutta.
ViherTek 2013 -messut on vuoden tärkein viheralan ammattilaisten tapahtuma ja järjestään Helsingin Messukeskuksessa 13.–15.11.
Tapahtumien asiasisällön toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisten järjestöjen, liittojen ja
muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumakokonaisuudessa järjestetään
KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET
KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ!
Seitsemän ammattitapahtumaa yhdellä kertaa. Tervetuloa päivittämään ammattitaitosi!
Kansainväliset turvallisuusalan
messut
Tapahtuma julkisivurakentamisen ammattilaisille
Kiinteistö- ja isännöintialan
kohtauspaikka
Kaikki ympäristösuunnittelusta
ja viherrakentamisesta
Maalaus, pintakäsittely,
korroosionesto ja julkisivut
Suomen suurin sähköasennuksen
tapahtuma ammattilaisille!
Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.kiinteistoplusturvallisuus.fi.
Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa.
Aukioloajat: " $% $
OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
Kaikki kuvaan, ääneen
ja valoon liittyvä
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 1251570, (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Stockholmsmässan
Finlands kommuntekniska
förening
Ruotsin kuntatekniikan päivät järjestettiin Tukholman messukeskuksessa syyskuussa.
Ruotsin kuntatekniikan päivillä
ASUNTOTUOTANNON PULLONKAULAT PUHUTTIVAT
O Minulla oli ilo osallistua SKTY:n
edustajana Ruotsin kuntatekniikan
päiville (Kommunal Teknik 2013)
syyskuun alussa. Tilaisuus järjestettiin Tukholman messujen rakennuksessa, vaikka tilaisuuteen ei liittynytkään YT-messujen kaltaista laajempaa näyttelyä.
Osallistujiakin oli omiin päiviimme nähden vaatimattomasti, noin
satakunta. Tämä johtuu siitä, että Ruotsin yhdistyksen toiminta on
hajaantunut ”komiteoihin”, jotka vastaavat meidän klubejamme.
Kiinteistöinsinöörit,
katuporukka
ja muut pitävät omia päiviään, jotka syövät tietenkin yhteisten päivien
osanottoa.
Kun
käymme
keskustelua
SKTY:n tulevaisuudesta, tämä olisi
hyvä pitää mielessä. Jos tuemme liikaa yksittäisiä ammattikuntia, voimme menettää kaikkein tärkeimmän
eli skty:läisen yhdessä tekemisen
hengen.
Ruotsissa asuntoja
tuotetaan vähän
Tapahtuma kesti puolitoista päivää.
Yhdistyksen kokous ja sen päälle illanvietto olivat edellisenä iltana, ja seuraavan päivänä oli seminaari. Koska teknisiä asioita käsitellään ”komiteoiden” päivillä, saatet-
tiin yhdistyksen seminaarissa keskittyä todellisiin ylätason ongelmiin.
Asuntotuotannon vähyys näyttää
tällä hetkellä olevan Ruotsissa kuuma peruna.
Itselleni oli yllätys, että Ruotsissa tuotetaan asuntoja vuodessa tuhatta asukasta kohden puolet siitä,
mitä muissa Pohjoismaissa. Syitä on
monia: hankalat kaavoitusprosessit, kuntien vaihtelevat määräykset,
yleensä kaikki mikä nostaa rakentamisen hintaa. Parikin selvitysmiestä
kävi esittelemässä hallitukselle tekemiään suosituksia.
Björn Hedlund ehdotti yli rakennuslain menevien kaavamääräysten tai tontinluovutusehtojen kieltämistä. Hänen mielestään energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvät kysymykset pitää ratkaista valtakunnallisella tasolla, ei kuntatasolla.
Nyt samoja teknisiä ratkaisuja ei
voi käyttää kaikissa kunnissa, mikä
estää toimivien markkinoiden syntymisen ja nostaa rakentamisen hintaa 10–15 prosenttia. Tästä olisi hyvä käydä keskustelua Suomessakin.
Lars Magnusson oli pureutunut
kaavoitusprosessin ongelmiin. Hän
ehdotti muun muassa, että yksityiskohtaiset kaavamääräykset vanhenisivat 15 vuodessa. Tämän jälkeen
jäisivät jäljelle vain tontinrajat. Ra-
kennusoikeuskin tutkittaisiin rakennusluvan yhteydessä. Toinen ehdotus oli mahdollisuus sijoittaa katuja ja putkistoja yksityisille maille rasitteena.
Vuokrasäännöstely
rajoittaa rakentamista
Yksi syy asuntorakentamisen vähyyteen on Ruotsissa edelleen käytössä oleva vuokrasäännöstely. Kun
kustannukset nousevat eikä vuokria
voi nostaa vastaavasti, ei yhtälö kerta kaikkiaan toimi. Vuokrasäännöstely näytti kuitenkin oleva tabu, jonka poistamisesta ei voitu keskustella.
Minulla oli kunnia myös tavata päivillä vieraillut Ruotsin asuntoministeri Stefan Attefall. Mukava
veikko, joka heti ensimmäiseksi kysyi ruotsin kielen asemasta Suomessa. En tiedä, johtuiko kysymys kömpelöstä ruotsinkielestäni vai aidosta
huolesta kielen asemasta Suomessa.
Ruotsinsuomalaisten tilannettahan
on parannettu jatkuvasti, ja me vastaamme keskustelemalla suomenruotsalaisten aseman heikentämisestä. Ei ihme, että ruotsalaisia harmittaa.
MHeikki
Lonka
Kuntatekniikka 7/2013
27
Dan-Henrik Långström
Yhdistyksen hallitustyö
todettiin linjakkaaksi
O SKTY:n hallitus piti lokakuun alkupuolella vuosittaisen linjaseminaarinsa. Kolmipäiväinen sessio aloitettiin torstai-iltana hallituksen kokouksella, jossa muun muassa hyväksyttiin kolme uutta jäsentä: Suvi
Nirkko Lahdesta, Jussi Kuusola Espoosta ja Tuula Mikkonen Ramboll
Finland Oy:stä.
Kokouksen aikana käytiin tarkasti läpi myös tulevien Kuntatekniikan päivien valmistelutilanne. Oululaiset ovat olleet sen suhteen aktiivisia, ja järjestelyt ovat melkein jo loppusuoralla.
Tietyt kokousasiat menivät kuitenkin linjaseminaarin asialistan
kanssa sen verran ristiin, että hallituksen kokous päätettiin keskeyttää
joksikin aikaa ja aloittaa linjaseminaarityöskentely.
Seminaarissa asioiden pääpaino oli luonnollisesti päätoimisen toiminnanjohtajan valinnassa. Hallitusjäsenistä sekä toimihenkilöistä koostunut neljän hengen pienryhmä oli
valmistellut valintaa ja haastatellut
hakijoita. Kun linjaseminaari oli käsitellyt toiminnanjohtaja-asian sekä
muutaman muun linjauksen, hallituksen kokous pystyttiin viemään
loppuun lauantain puolella.
Seminaarin päätteeksi todettiin
tyytyväisenä, että hallitustyö on ollut viime vuosina hyvin linjakasta ja
aikaansaavaa. Muutama vuosi sitten hallitus alkoi päivittää ja hiukan
uusiakin yhdistyksen strategiaa. Jo
tuolloin oli esillä se, että yhdistyksen
toiminnan kehittämiseen tarvitaan
päätoiminen työntekijä.
Pelkkä vapaaehtoinen ja työn
ohessa tehtävä hallitus- ja toimihenkilötyö ei mahdollista toiminnan kehittämistä. Jäsenmäärän lisääminen,
talouden turvaaminen, julkaisutoiminnan aktivoiminen sekä kurssi- ja
seminaaritoiminnan kehittäminen
vaativat enemmän aikaa kuin mihin
hallitus toimihenkilöineen kykenee.
Viime vuonna toiminnanjohtajan
palkkaamista alettiin työstää toden
teolla, ja esitys siitä hyväksyttiin Jyväskylän Kuntatekniikan päivien yhteydessä pidetyssä vuosikokouksessa viime toukokuussa. Nyt mitä todennäköisimmin jäsenistö tapaa uuden toiminnanjohtajan seuraavilla
Kuntatekniikan päivillä Oulussa.
Hallitus teki kokouksessaan myös
muita strategisia ratkaisuja. Vuosikokouksessa hyväksytyn strategian
mukaisia toimenpiteitä aletaan hallitusjäsenten johdolla toteuttaa vielä tämän vuoden aikana. Hallitusjäsenille luodaan tarkempia rooleja
kolmivuotiselle pestilleen. Roolitukset perustuvat yhdistyksen strategian pääkohtiin: jäsenistö, osaaminen, vaikuttaminen, sidosryhmät ja
resurssit.
Hallitus joutuu kokoontumaan
vielä kertaalleen tämän vuoden
puolella joulukuun puolivälissä. Sen
jälkeen seuraava kokous on helmikuun alussa 2014.
Lumia odotellessa
MJyrki Vättö
kokousmestari
Linjeseminarium
och styrelsemöte
FKTF:s styrelse höll sitt årliga linjeseminarium i början av oktober. Styrelsen satt och funderade samt planerade det kommande året i dagarna tre – från torsdag till lördag.
Tredagarssessionen började med
årets sjätte styrelsemöte. Under mötet godkändes tre nya medlemmar,
nämligen Suvi Nirkko från Lahtis,
Jussi Kuusola från Esbo samt Tuula Mikkonen från Ramboll Finland.
Under mötet gick man även
28
Kuntatekniikka 7/2013
igenom nästa års Kommuntekniska dagar, som alltså går av stapeln i
Uleåborg 5.– 6.6., med den traditionella lördags-båtutflykten 7.6. Uleåborgborna med Jere Klami i spetsen har varit mycket aktiva, och allting börjar se bra mycket bra ut. Undertecknad, kommer tillsammans
med den nyvalda verksamhetsledaren att åka upp till Uleåborg för att
finslipa detaljerna ännu, men det
bör sägas, att Jere & Co. har gjort
ett jättebra jobb så här långt.
En del saker gick ovanpå det
som skulle behandlas i linjeseminariet, så styrelsen tog en paus i styrelsemötet, för att fortsätta med seminariet, och för att sen till sist avrunda med styrelsemötets sista punkter.
Heltidsanställd
verksamhetsledare
Seminariets största och viktigaste
sak, var att gå igenom anställandet av den nya verksamhetsledaren. En av styrelsen utvald grupp,
till vilken hörde ordförande Vaskelainen, II vice ordförande Lon-
ka, nuvarande verksamhetsledaren
Alatyppö samt f.d. verksamhetsledaren Långström hade annonserat om den lediga posten, intervjuat de som sökte jobbet och kommit
fram till ett förslag som framfördes
åt resten av styrelsen. I detta skede
bör sägas, att alla som sökte jobbet
var motiverade och kvalificerade för
uppdraget, men precis som styrelsen på seminariet, så var gruppen
som utförde intervjuerna övertygade om, att den valda personen ifråga var den bästa av alla goda.
Loppuvuonna 2012 Espoossakin
oli näin lumiset maisemat jo
hyvissä ajoin ennen joulua.
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Toiminta vahvistuu ja laajenee
O Yhdistyksen hallituksen syksyn
kokous oli historiallinen, ja tämän
kokouksen jälkeen tulevaisuuden
mahdollisuudet palvella paremmin
jäsenistöä alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua. Jäsenistö hyväksyi Jyväskylän vuosikokouksessa yhdistyksen strategian ja samalla toiminnan
laajentumismahdollisuuden.
Yhdistyksen ensimmäinen työpaikkahakemus julkaistiin elo-syyskuun vaihteessa, ja hakijoita saatiin
yhteensä viisi. Kaikki hakijat olisivat
olleet erittäin motivoituneita ja päteviä toiminnanjohtajan tehtävään.
Hallituksen kanta oli henkilövalinnan suhteen selvä ja yksimielinen.
Tulevaan toiminnanjohtajaan ja hänen tavoitteisiinsa tutustumme lä-
hemmin tämän lehden seuraavassa numerossa.
Ensimmäisinä tehtävinään tuleva toiminnanjohtaja saa Oulun
Kuntatekniikan päivien näyttelyn
järjestämisen ja lisäksi yhdistyksen
esikuntatyyppisen toiminnan systematisoinnin. Tämä tarkoittaa myös
sitä, että yhdistykselle tulee jatkossa ensimmäinen toimitila. Toimitilaa etsitään ensisijaisesti yhteistyöyhdistyksiltä. Näin saamme synergiaetuja monilla eri tavoin.
Toiminnanjohtajan aloittaessa
yhdistyksen muiden toimihenkilöiden rooli mietitään ensi vuonna uudelleen. Kaikilla nykyisillä toimihenkilöillä on sen verran vankka osaaminen, että heitä tarvitaan varmas-
Efter seminariet slutförde man
alltså också styrelsemötet. Till allra
sist konstaterade man, att styrelsearbetet under de tre senaste åren,
under både min egna samt Alatyppös period som verksamhetsledare,
har varit särdeles bra.
Man började med att förnya
strategin och konstaterade snabbt,
att för att göra föreningen mångsidigare och för att utveckla – allt,
så bör man anställa en person som
kan jobba på heltid med allt detta.
Voluntär jobbet kan bara räcka så
långt, och för att utvecklas behövdes både mer och nya krafter. Allt
detta beaktat, så behöver man definitivt också de ”gamla” funktionärerna och deras insats och kunskap även i framtiden, men uppgifterna kommer man naturligtvis att
gå igenom – och kristallisera.
Ljust i ändan
av tunneln
Som helhet kan man säga, att just
nu ser föreningens framtid väldigt
ljus ut. Vi får en ny heltidsanställd
ti jatkossakin jossakin roolissa. On
esitetty, että nykyinen toiminnanjohtaja jatkaisi yhdistyksen pääsihteerinä ja toiminnanjohtajan esimiehenä jatkossa.
Kuntatekniikan kannalta yhdistyksen tulevaisuus näyttää siis erittäin valoisalta. Seuraavien kuntatekniikan päivien järjestelytkin etenevät vauhdilla. Teemaksi päätettiin yhdistyksen visio – Laadukkaan
elinympäristön tehokkaat tekijät.
Esitelmäehdotuksia aletaankin kerätä vuoden vaihteessa. Laittakaa
asia taas korvan taakse. Näyttää
siltä, että luvassa on jälleen kerran
kaikkien aikojen päivät!
MVille
Alatyppö
verksamhetsledare (den nuvarande kommer med allra största sannolikhet att fortsätta som ”generalsekreterare”, och också som den
nya verksamhetsledarens chef), de
tidigare funktionärerna fortsätter,
vi har en ny god strategi och massor av utvecklingsobjekt mm. Uleåborgsdagarna är på god väg – och
i det allra snaraste kommer vi ut
med ”Call for Papers”.
Lägg det bakom örat, och kom
och dela med dig din kunskap, och
på sidan om så kan du även själv lä-
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
ra dig något nytt, för att inte tala
om, att där träffar man både gamla som nya kolleger. Början av juni
alltså – och i Uleåborg. DIT!
Men före det... i väntan på snö och
vinter (som då när jag skriver detta
redan börjat göra sitt anspråk i mellersta Finland)
MDanne
Långström
Bykgumman
Kuntatekniikka 7/2013
29
Uimahallien korjausten työn laatuun
ja valvontaan suhtauduttava vakavammin
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Uimahalli- ja kylpylätekninen
yhdistys ry
PL 250
00101 HELSINKI
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
jukka.maja@ukty.fi
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@ukty.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
O Aivan äskettäin oli eräässä Etelä-Suomen uimahallissa läheltä piti -tilanne, joka olisi voinut johtaa todella vakaviin seurauksiin. Uimahallin saunan koko alaslaskettu katto romahti alas. Onneksi romahdus tapahtui
varhain aamulla juuri hieman ennen hallin avautumista
asiakkaille.
Romahduksen syyksi paljastui vastoin suunnitelmia
toteutettu katon puurakenteiden kiinnitys. Hieman yksinkertaistaen: katon puurakenteet oli kiinnitetty naulaamalla ne toisiinsa liimanauloilla, jotka ammutaan puuhun paineilmanaulaimella. Naulauksessa naulan tunkeutuessa puuhun naulassa oleva liima kuumenee kitkan
vaikutuksesta, ja kun se jäähtyy, liima tarttuu puuhun.
Uimahallien saunat ovat useimmissa tapauksissa
kuumina 16–18 tuntia vuorokaudessa. Koska tämäkin
sauna oli siis lähes jatkuvasti kuumana, kuumenivat tietysti myös naulat, ja siten nauloissa oleva liima pehmeni
ja suli. Sen vuoksi naulat olivat alkaneet pikkuhiljaa liukua irti ja alaspäin, kunnes koko katto romahti kerralla
alas. Selvisi myös, että kohteen kaikki saunat on toteutettu samalla tavalla.
Huolellisuutta tarvitaan
hankkeen kaikissa vaiheissa
On huomautettava, että tämän kohteen suunnitelmissa
oli selkeästi kerrottu, että kiinnitys on toteutettava haponkestävillä ruuveilla. Katon rakenne oli siis toteutettu aivan eri tavalla kuin oli suunniteltu. Miksi näin pääsi käymään?
Urakoitsijan työnjohto ei ole toiminut, koska tekijöille
ei ole annettu oikeita ohjeita ja suunnitelmia. Urakoitsijan työnjohto ei ole tutustunut työselostuksiin ja suunnitelmiin, koska työ on toteutettu eri tavalla kuin on suunniteltu, tai sitten toteutustapa on vaihdettu tarkoituksena saada nopeammin ja halvemmalla, eikä työnjohto ole
ymmärtänyt muutoksen vaikutusta.
Rakennuttajan palkkaama valvoja ei ole tutustunut
työselostuksiin ja suunnitelmiin, koska ei ole puuttunut
virheelliseen työhön, tai valvoja ei ole ymmärtänyt muutoksen vaikutuksia. Muutoksia ei ole esitetty tilaajan hyväksyttäväksi tai pyydetty suunnittelijalta asiasta lausuntoa.
tapio.ala-peijari@ukty.fi
puh. 040 829 0068
Seuraukset olisivat voineet
olla todella vakavat
Tässä tapauksessa onneksi säästyttiin henkilövahingoilta,
mutta seuraukset olisivat voineet pahimmillaan olla kauhistuttavat. Joku olisi voinut loukkaantua tai jopa menettää henkensä, tai sauna olisi saattanut syttyä tuleen, koska katto putosi kiukaan päälle.
Tapaus osoittaa, että uimahallien rakentaminen ja
käyttöolosuhteet ovat niin vaativat, että muun muassa
seuraavat asiat tulee ottaa huomioon:
O Suunnittelijoiden tulee olla kokeneita uimahallisuunnittelussa.
O Suunnitelmissa esitettyjä materiaaleja, rakenteita tai
30
Kuntatekniikka 7/2013
työmenetelmiä ei tule muuttaa.
O Urakoitsijoiden työnjohdon tulee tuntea rakentamansa kohteen suunnitelmat ja työselostukset.
OValvojan tulee myös tuntea valvomansa kohteen suunnitelmat ja työselostukset.
O Valvojan tulee yhdessä urakoitsijan kanssa tarkastaa
kriittiset kohdat ja merkitä tarkastus pöytäkirjoihin.
OValvonnan tulee olla kokopäiväistä.
Miten tällaista
voi päästä tapahtumaan?
Kaikki tämä herättää monta tärkeää ja vakavaa kysymystä:
OMiten Suomessa on tällaiseen varaa?
OMiksi urakoitsijoiden annetaan tehdä kuten haluavat ja
mistään välittämättä?
OMiksi uimahallien rakentamiseen valitaan aina kaikkein
halvin: suunnittelijat, valvoja, urakoitsijat?
Valtakunnalliset
Uimahalli-kylpyläpäivät 2014
Tätä kirjoittaessani on seuraavien Valtakunnallisten Uimahalli-kylpyläpäivien ohjelmat postitettu. Päiväthän
ovat 4.–6.2.2014. Tiedot päivistä löytyvät myös yhdistyksemme kotisivuilta. Luvassa on taas mielenkiintoisia
luentoja. Kannattaa toimia taas nopeasti, sillä paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Toivotan kaikille hyviä hiihto- ja ulkoilukelejä.
Hyvää talven alkua!
MJukka
Maja
puheenjohtaja
Kuopiossa painavaa asiaa
talousvesihygieniasta
OYhdistyksen 38. toimintavuoden perinteiset syksyn koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin 9.–11.10.2013 Kuopiossa.
Kiitokset osallistuneille ja etenkin Kuopion jäsenillemme onnistuneista sekä paljon kiitoksia
saaneista päivistä.
Koulutus- ja neuvottelupäivät avattiin perinteisesti järjestävän kaupungin tervehdyksellä, jota seurasi paikallisen vesilaitoksen eli Kuopion Veden esittely.
Kuopion Veden tilanne
herätti huolta kuulijoissa
Kuopio esittäytyi elinvoimaisena
ja kasvavana kaupunkina. Ihmetystä ja huolta kuulijoissa aiheYhdessä saamme aikaan vesihuoltoa ja asiakkaitamme palvelevan
uttivat esiin tuodut seikat siitä,
talousvesihygienialainsäädännön.
miten Kuopion kaupungin heikko taloustilanne vähentää Kuopion Veden investointimahdollisuuksia lähivuosina. Vesi- dittujen verkostotöiden hygieniaohjeiden läpikäynti ja
huoltolaki kuitenkin edellyttää vesilaitoksen tulojen käyt- muokkaaminen. Tässä vaiheessa on luonnoksina valmiitämistä sen omaan toimintaan.
na seuraavat ohjeet:
Omistajille voidaan tuottaa vain kohtuullinen tuotto. Overkostotöiden yleinen hygieniaohje
Omistajan taloudellinen tilanne ei siis lain mukaan voi Otonttivesijohtojen huuhteluohje
vaikuttaa laitoksen toimintaan.
Ovesijohtojen ja osien tulppausohje
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen Ovesijohtojen painekoe ja kloorausohje
toi lainsäätäjän terveiset sekä johdatteli kuulijat tulevan Ovuokrattavien pystyputkimittarien asiakasohje
WSP- eli talousvesihygienialainsäädännön sisältöön, valmistelun etenemiseen sekä tulevien säädösten vaati- KPM:n tärkeää vaikuttaa
muksiin. Alkuun Keinänen toi itsekin esiin ihmetyksensä lain valmisteluun
siitä, miten Kuopion kaupungin taloustilanne voi vaikut- Alustavasti ajatuksena oli, että jo muutaman kertaan
KPM:n päivillä esillä ollut WSP-asia saisi nyt hetken aitaa Kuopion Veteen.
kaa olla. Mutta ministeriön selonteon ja Kuopion kouPoikkeustilanteet voivat aiheuttaa
lutuspäivien annin jälkeen totesimme, että on KPM:n jäsuuria taloudellisia vahinkoja
senistön osalta kriittisen tärkeää, että voimme vaikuttaa
Toivottavasti keskustelu asian tiimoilta jatkuu, sillä jo nyt ja tuoda ammattitaitomme nopeasti etenevän lain valraskaan saneerausvelan siirtäminen ja kertyminen lähitu- mistelun käyttöön. Asia pysyy siis toistaiseksi aktiivisena
levaisuuteen voi johtaa muun muassa vakaviin talousve- asialistoillamme.
sihygienian poikkeustilanteisiin.
Koulutusmateriaali ja keskusteluiden yhteenveto sePoikkeustilanteiden haltuunoton taloudelliset vaiku- kä edellä mainitut hygieniaohjeet tulevat saataville yhtukset ovat moninkertaisia verrattuina ennakoivaan sa- distyksen nettisivuille mahdollisimman nopeasti. Tutusneeraukseen. Tätä ei haluta kunnissa ymmärtää, vaikka tukaa niihin, esitelkää ja käsitelkää niitä työpaikoillanne,
vesihuoltolaissa on asia määritelty.
sekä tuokaa kommenttinne esiin nettisivujemme kesMinisteriön esityksestä tuli kaikille selväksi, miten ver- kustelupalstalla. Yhdessä tulemme saamaan aikaan vekostotöiden talousvesihygieniavaatimukset ovat muut- sihuoltoa ja asiakkaitamme palvelevan talousvesihygietumassa. Onneksi säädösten valmistelussa on mukana nialainsäädännön!
vesilaitoksia ja pilotointi tulevista ohjeista tapahtuu vesilaitoksella, ja on siis itse asiassa alkanut HSY:ssä.
Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi,
MSami Sillstén
Verkostotöiden hygieniaohjeista
yhdistyksen puheenjohtaja
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry
(KPM) on perustettu 1975
suomalais-ten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen
suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
markku.ala-kihnia@hsy.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
jo valmiita luonnoksia
Esitysten jälkeen alkoi varsinainen työ eli HSY:ssä laa-
Kuntatekniikka 7/2013
31
dƵƚƵƐƚƵĂƐƵŵŝƐĞŶũĂƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶ
ƐćŚŬƂŝƐŝŝŶƉĂůǀĞůƵŝŚŝŶ
TARKKAILIJA on elinympäristöƟĞĚŽŶŚĂŬƵƉĂůǀĞůƵ͕ũŽŬĂƉŝƚćć
ŬĂŶƐĂůĂŝƐĞƚũĂŽƌŐĂŶŝƐĂĂƟŽƚĂũĂŶ
ƚĂƐĂůůĂŽŵĂŶĞůŝŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŶƚĂƉĂŚƚƵŵŝƐƚĂ͘
HARAVAŽŶŬĂƌƩĂƉŽŚũĂŝŶĞŶ
ŝĚĞŽŝŶƟͲũĂƉĂůĂƵƚĞŬĂŶĂǀĂ͕ũŽŬĂ
ŬĞƌććƟĞƚŽĂĞůŝŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŶƐƵƵŶŶŝƩĞůƵŶƚƵĞŬƐŝ͘
LUPAPISTEŬĂƩĂĂŬĂŝŬŬŝƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĂƐŝŽŝŶƟƚĂƌƉĞĞƚ͘
Palvelussa voi itse määritellä aihepiirit,
alueet ja hankkeet joita haluaa seurata.
dĂƌŬŬĂŝůŝũĂŶůćŚĞƩćŵŝĞŶŚĞƌćƩĞŝĚĞŶ
ŬĂƵƩĂǀŽŝŚĂŬĞĂĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝĂƟĞƚŽũĂ
ƐƵƵŶŶŝƚĞůŵŝƐƚĂ͕ƐĞůǀŝƚLJŬƐŝƐƚćũĂŬĞŚŝƩćŵŝƐͲ
ŚĂŶŬŬĞŝƐƚĂ͘,ĂůƵƚĞƐƐĂĂŶŬćLJƩćũćǀŽŝ
ŶćŚĚćŵLJƂƐŶŝŝŚŝŶůŝŝƩLJǀćƚƟĞĚŽƩĞĞƚ͕
ƐŽƐŝĂĂůŝƐĞŶŵĞĚŝĂŶũƵůŬĂŝƐƵƚũĂƉćŝǀŝƚLJŬƐĞƚ͘
ǁǁǁ͘ĞƚĂƌŬŬĂŝůŝũĂ͘Į
,ĂƌĂǀĂŶĂǀƵůůĂƐĂĂĚĂĂŶũŽǀĂƌŚĂŝƐĞƐƐĂ
ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵǀĂŝŚĞĞƐƐĂŬĞƌćƩLJćƟĞƚŽĂ͕ŶćŝŶ
ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵŶƚĂƐŽũĂŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐŵĂŚĚŽůͲ
ůŝƐƵƵĚĞƚƉĂƌĂŶĞǀĂƚ͘ƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝŬƵŶŶĂƚ
ǀŽŝǀĂƚƟĞĚƵƐƚĞůůĂĂƐƵŬŬĂŝĚĞŶƚŽŝǀĞŝƚĂƚĂŝ
ŬĞƌćƚćŬŽŬĞŵƵŬƐŝĂĞůćŝŶLJŵƉćƌŝƐƚƂƐƐć
ŬŽĞƚƵŝƐƚĂĂƐŝŽŝƐƚĂũĂŝůŵŝƂŝƐƚć͘,ĂƌĂǀĂĂ
ŽŶũŽŬćLJƚĞƩLJŵŵ͘dĂŵƉĞƌĞĞŶŬĞƐŬƵƐƚĂŶ
ƐƵƵŶŶŝƩĞůƵƐƐĂƐĞŬćƐĞůǀŝƚĞƩćĞƐƐćůĞƉĂͲ
kon pesimäpaikkoja. ǁǁǁ͘ĞŚĂƌĂǀĂ͘Į
Lupapisteessä kansalaiset, yritykset ja
LJŚƚĞŝƐƂƚǀŽŝǀĂƚŚŽŝƚĂĂŬĂŝŬŬŝƌĂŬĞŶƚĂŵŝͲ
ƐĞŶůƵƉĂͲũĂŝůŵŽŝƚƵƐĂƐŝĂŶƐĂʹŽůŝƉĂŬLJƐĞ
parvekkeen lasituksesta tai ostoskesͲ
ŬƵŬƐĞŶƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞƐƚĂ͘WĂůǀĞůƵŶŬĂƵƩĂ
ĂŝŶĞŝƐƚŽƚƐĂĂĚĂĂŶŬƵŶŶĂŶũćƌũĞƐƚĞůŵŝŝŶ
ƐƵŽƌĂĂŶƐćŚŬƂŝƐĞƐƐćŵƵŽĚŽƐƐĂ͘>ƵƉĂͲ
ƉŝƐƚĞƚŽŝŵŝŝƵƵƚĞŶĂŬĂŶĂǀĂŶĂŵLJƂƐ
neuvonnalle ja asiakaspalvelulle.
ǁǁǁ͘ůƵƉĂƉŝƐƚĞ͘Į
ƐƵŵŝƐĞŶũĂZĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĞWĂůǀĞůƵƚ toteutetaan osana
ǀĂůƟŽǀĂƌĂŝŶŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂŶ^ćŚŬƂŝƐĞŶĂƐŝŽŝŶŶŝŶũĂĚĞŵŽŬƌĂͲ
ƟĂŶǀĂƵŚĚŝƩĂŵŝƐŽŚũĞůŵĂĂ;^ĞͿ͘ƐƵŵŝƐĞŶũĂZĂŬĞŶͲ
tamisen ePalveluihin kuuluvat:
ͻ
ͻ
ͻ
ZĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶůƵƉĂƉĂůǀĞůƵƚ
ƐƵŵŝƐĞŶƉĂůǀĞůƵƚ
ůŝŶLJŵƉćƌŝƐƚƂŶƟĞƚŽƉĂůǀĞůƵƚ
WĂůǀĞůƵƚǀĂůŵŝƐƚƵǀĂƚǀĂŝŚĞŝƩĂŝŶϮϬϭϰůŽƉƉƵƵŶŵĞŶŶĞƐƐć͘
Otaniemi On
O
taniemi oli piikkipäinen mustikkatyypin metsää kasvava
niemi Espoon kalastajapitäjän itäreunassa. Kohta siitä tullee maailmanluokan tieteen ja taiteen tihentymä.
Hietalahdesta Otaniemeen
Hietalahdentorin komea TKK kärsi pommitusvaurioita helmikuussa
1944. Heti sotien jälkeen ryhdyttiin paitsi niitä korjaamaan myös
suunnittelemaan muuttoa väljempään paikkaan, josta kisasivat
Puotila ja Otaniemi. Jälkimmäinen voitti muun muassa siksi, että
Helsinki halusi pitää Puotilan rannat yleisinä virkistysalueina.
Ikiteekkari Bernhard Wuolle sai hallintoneuvoston jäsenenä
KOPin pudottamaan Otaniemen
hintapyyntöä. Valtio osti alueen
korkeakoulun satavuotisjuhlissa
15.1.1949. Otaniemen ensivaiheen rakensi silloisten rehtorien
Martti Levónin ja Jaakko Raholan luja tahto.
Jo pari vuotta aikaisemmin oli
teekkarien puheenjohtaja Paavo Koponen esittänyt ajatuksen
Teekkarikylästä. Kiteytyi iskulause
Otaniemi on – Teekkarikylä tehdään. Syksyllä 1949 vietiin näyttävällä tempauksella Neuvostoliiton
rikki pommitetun suurlähetystön
tiilet Bulevardilta Otaniemeen.
Heikki Siren suunnitteli viehättäviä puu-tiilitaloja, ykköseksi Otakappelin. Vuoden 1952 olympialaisiin saatiin Otaniemeen kisakylä, jopa maapohjahalli jonkinlaiseen kuntoon.
Syksyllä katettiin sen konttorisiipi teknillisen fysiikan professori Erkki Laurilan ja teekkari Kauko Rastaan pikajunailuna, kertoo Erkki Muistinvaraisissa tarinoissaan.
Ennen TKK:n tuloa Otaniemessä oli kahden kartanon päärakennukset, nimittäin Otaniemen
ja Hagalundin. Siellä oli myös Sinebrychoffin huvila Karhusaaressa, jonne vieraat haettiin pikku-
tietä reellä tai kärryillä Leppävaaran asemalta.
Otaniemen kartanon päärakennuksen paikalle tuli ikoniksi
Alvar Aallon luoma TKK:n päärakennus. Puukuja jäi muistuttamaan menneestä. Hagalund löytyy vieläkin Otaniemestä, vaikka
sen maille nousikin kohta Heikki von Hertzenin johdolla maailmankuulu Tapiola Garden City, på
svenska Hagalund.
pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteessa, ja liikennemotti paheni nopeasti. Vihdoin 1990- ja
2000-luvuilla alkoivat ratkaisevat
toimet: Kolmas Länsiväylä, ykköskehän avarrus, kehäbussi Jokeri
ja Helsingin metron länsijatke. Samaan vaiheeseen ajoittui TKK:n
muuttuminen Aalto-yliopistoksi ja
sen tuoma vahva kehityksen lisäruiske Otnäsiin.
M Pekka Rytilä on
75-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Kolmas kierros
Toinen tarina
Otaniemi saavutti toisen muotonsa
1960-luvulla, jolloin sinne tuli lisää
kaikenlaista taloa, näyttävimpänä
Reima Pietilän Luolamiesten häämarssi, sittemmin Dipoli, maastoon
lätkäisty vasikannahka. Liepeille
pukkasi siipilössiä, kuten VTT, Poliisiopisto ja lopulta Nesteen torni ja
monia muita konttoreita.
Otaniemi oli kansallinen projekti, jota suojelivat aktiivisesti vuorollaan J. K. Paasikivi ja UKK. Sitä siunattiin myös suurella joukolla muita hyviä toimijoita. TKY:n
hallinnossa kunnostautuivat erikoisesti Ossi Törrönen ja Antero
Salmenkivi, muita väheksymättä.
Mutta liikenne alkoi ähkiä. Jo
1970-luvulla laskettiin, että Otaniemen älypäät olivat aamulla ajaneet yhteensä jo kerran maapallon ympäri. Otaniemi oli syrjässä
Nyt 2013 Otaniemi saa taas kerran joukon uusia kerrostumia. Tulee taideteollista väkeä ja kaiken
maailman kauppamiehiä ja -naisia. Kantalaitos on jakautunut
neljäksi korkeakouluksi, joista kolumnistin ikioma perusahjo sai komeasti nimen Insinööritieteiden
korkeakoulu eli School of Engineering. Sepä kelpaa insinöörikillan jäsenille.
Uuden Otakeskustan arkkitehtikilpailuun tuli 189 ehdotusta. Kisan voitti Verstas Arkkitehtien Väre, joka Otaniementien päälle rakennettuna luo kansainvälisen
kohtaamispaikan, tuomarit kehuivat (ks. Kuntatekniikka 6/2013 s.
52). Rehtori Tuula Teeri iloitsee
siitä, että ratkaisu poistaa aluetta
haavana halkovan Otaniementien,
jonka molemmin puolin on tiloja
haitallisen kaukana toisistaan.
Otaniemen
länsilaidassa on
suuria tie- ja
pysäköintialueita,
joille nyt rakennetaan metroasema ja
uusi kampusydin.
Hieno tapa pitää
reservejä tulevia
tarpeita varten.
Kuntatekniikka 7/2013
33
Koska kerroskorkeus T-sairaalan
rakennuksissa vaihtelee, syntyi
luiskia, joita pitkin sairaalavuoteiden työntäminen on raskasta.
Potilaan yksityisyys l
34
Kuntatekniikka 7/2013
KIINTEISTÖT
isää hoitajan askelia
Tyksin puoli vuotta toimineessa T-sairaalassa uusi tekniikka ja potilaslähtöinen suunnittelu paransivat
logistiikkaa, tehostivat hoitoa ja vähensivät potilaiden siirtämistä. Varjopuolena oli etäisyyksien kasvu
ja ovet, jotka väsyttivät hoitajat.
Kuntatekniikka 7/2013
35
Virpi Sellgren (vas.) ja Pia Suominen ovat tyytyväisiä Lasse Helmisen vuoteen yläpuolelle sijoitettuun henkilönostimeen. Ennen ne veivät
tilaa lattialta.
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen
jälle potilaalle, sairaanhoitaja Reetta
Kiikeri kertoo.
Sellgren mahtuu kääntämään sairaalavuoteen hyvin, sillä käytävät ovat leveät ja entiset käytävä- eli ylipaikkapotilaat ovat huoneissa. Joskus tilaa tuntuu
olevan liikaakin. Sellgrenin jalat väsyvät, sillä hän kävelee enemmän kuin ennen. Koska etäisyydet ovat pidemmät,
hoitajan aikaa kuluu tavaroiden ja lääkkeiden hakuun.
– Potilashuoneissa ei ole kaappitilaa,
jossa voisi säilyttää perustarvikkeita kuten vaippoja, lakanoita ja pesulappuja,
lähihoitaja Berit Bergström sanoo.
– Laitteita meillä sen sijaan on. Joka
paikalle on potilasmonitori, jolla seurataan muun muassa sydämen toimintaa
ja hengitystä, Kiikeri kertoo.
OO Lähihoitaja Virpi Sellgren työntää
sairaalavuoteen akuutin sisätautiosaston
oviaukosta sisään. Hänen askeltensa ääni
erottuu, sillä sairaalan käytävällä on hiljaista. Niin, hiljaista, vaikka Tyksin joulukuussa 2012 valmistuneessa T-sairaalassa on seitsemän poliklinikkaa, 13 vuodeosastoa ja noin 1 600 työntekijää.
Entisellä osastolla A-sairaalassa kulkeminen oli ahdasta. Vuonna 1938 käyttöön vihityssä rakennuksessa potilaita
makasi vuoteissaan käytävillä. Tunnelma oli rauhaton.
T-sairaala suunniteltiin sairaalarakentamisen nykysuuntausten mukaan eli
potilaslähtöisesti. Sellgrenin ympärillä on
108 000 neliömetriä, jossa on VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin ”kuuma” sairaala eli teho, valvonta ja erikoissairaanhoito. Se on yksi Euroopan moderneimmista.
– Potilaiden yksityisyys parani. Nyt
osastolla on vain yksi neljän hengen huone ja muut ovat yhden-kahden hengen
huoneita. Jokaisessa huoneessa on invawc ja suihku. Ennen potilaspaikkoja oli
32 ja suihkuja kaksi. Huoneet olivat nel36
Kuntatekniikka 7/2013
Tilavammat kulkureitit vaativat isommat ovet, joiden
paino on kipeyttänyt hoitajien käsiä.
Tehokkaammin
hoitoa
Suunnittelun tavoitteena oli vähentää
potilaiden turhaa siirtämistä sairaalassa. Tilojen, kiinteistötekniikan, hoito- ja
kuvantamislaitteiden sijoittamisella pyrittiin luomaan katkeamaton hoitoketju.
Paitsi potilas, myös sairaala hyötyisi.
KIINTEISTÖT
Äänieristetyt ovet
sulkevat
sairastavien huudot
taakseen, eikä
melu enää hälytä
hoitajia paikalle.
Painavien ovien
avaaminen teki
hoitajien kädet
kipeiksi. Jotkut
saivat jännetupen
tulehduksen.
– Kun uuden sairaalarakennuksen
toiminnat, prosessit ja tilat jäsennetään
logistisesti hyvin, on mahdollista tehostaa toimintakuluja 10–20 prosenttia, Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen arvioi.
Tyksin kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä ei osaa vielä sanoa, päästiinkö siihen.
– Potilassiirtojen kappalemäärä on
pienentynyt, mutta etäisyydet uusien tilamitoitusten myötä kasvoivat. Vuoden
2006 hankesuunnittelun jälkeen hoidon
tarve yleensä on kasvanut. En osaa sanoa, onko T-sairaala pystynyt vähentämään sitä, mutta ainakin hoitoa saadaan
Vihreän tekniikan kuten maa- ja aurinkolämmön
tehokkaammin.
sijaan T-sairaalassa panostettiin kaukolämpöön ja
U-sairaalaan verrattuna T-sairaala viherkasveihin.
kuluttaa kaukolämpöä puolet vähemmän kuutiometriä kohden.
Hiljaisuuden
vaarat
Sellgren kääntää sairaalavuodetta, sillä
käytävä taittaa vasemmalle. Ennen sai
tuulettaa suoraan, koska osaston huoneet sijaitsivat yhden käytävän varrella.
T-sairaalassa osastot ovat L-kirjaimen tai
kolmion muotoisia.
– Yksi pitkä käytävä auttoi hahmottamaan. Nyt meillä on sokkelo, henkilökunta huhuilee toisiaan ja ihmiset eksyvät. Toisaalta työskentelyrauhaa on paremmin, osastonhoitaja Merja Korhonen sanoo.
Akuutin sisätautiosaston potilaat ovat
välillä sekavia. Äänieristetyt ovet sulkevat
sairastavien huudot taakseen, eikä melu
enää hälytä hoitajia paikalle. Potilas ei aina ymmärrä hälyttää soittokellolla apua.
– Kun avaa huoneen oven, siellä voi
olla vastassa mitä tahansa, Kiikeri toteaa.
Aina riskiä ei voi ottaa. Etenkin öisin, kun hoitajia on vähän, vaikeat potilaat joudutaan sitomaan sänkyynsä. Joskus he jäävät yksin huoneisiinsa 2–3 tunniksi, vaikka niin ei suositella tehtävän.
Potilashuoneiden katossa on kohta,
johon piti tulla valvontakamera. Se on
Tyksin isosta lääkevarastosta (rakennus keskellä) kulkee maanalainen käytävä T-sairaalaan. Kuva on otettu
T-sairaalan katolta.
kuitenkin tyhjä. Kameravalmistaja valitti tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen.
– Markkinaoikeuden päätöksen mukaan valintaperusteemme eivät olleet
riittävän tarkat. Käsittelyyn kului noin
vuosi. Kameravalvonnan uusi kilpailuttaminen on juuri lähdössä käyntiin, Seppälä huokaa.
Poikkeus
säännössä
Sellgrenistä ylempänä ja pidemmällä, Dsiiven kuudennessa kerroksessa toimii
osasto, jota ei alun perin pitänyt siellä
olla. Infektiopotilaita suunniteltiin hoidettavaksi niillä osastoilla, joilla he muutenkin olivat. Sen sijaan, että potilas olisi
siirretty, infektiolääkärit tulisivat paikan
päälle konsultoimaan.
Potilas voi kuitenkin joutua infektion
takia olemaan kuusikin viikkoa sairaalassa. Sen pelättiin ruuhkauttavan operatiivisten osastojen toimintaa, joten infektio-osasto päätettiin siirtää vanhasta
U-sairaalasta T-sairaalaan.
Tiloissa on huoneita ilma- ja kosketuseristystä tarvitseville. Osastonhoitaja Taina Löytölä kiittää hyvästä ilmastoinnista ja sen säätömahdollisuuksista.
– Ilmanvaihtokoneet ovat rakennuksen julkisivun pystyyn sijoitetuissa kerroskohtaisissa konehuoneissa. Se
mahdollistaa myöhemmät korjaukset ja
muutokset helpommin. Konehuoneiden
kautta johdettiin muutakin tekniikkaa,
sairaalakaasuja, lämpö- ja jäähdytysjohtoja ja vesiputkia, paitsi viemärit, Seppälä kertoo.
Ovi tarvitsee
kehittämistä
Koska T-sairaalan ovet ovat leveät,
130-senttimetriset, sisältävät tekniikkaa,
äänieristeen ja palosuojan, ne painavat.
Niiden avaaminen teki hoitajien kädet
ja lapaluut kipeiksi, ja muutamat saivat
jännetupen tulehduksen.
– Sähköistä avausta mietittiin, mutta
Kuntatekniikka 7/2013
37
KIINTEISTÖT
Päivänvaloa tuotiin tiloihin lasikattoisten pääkäytävien kautta, jotka auttavat myös hahmottamaan tilaa.
Timo Seppälä kertoo T-sairaalan katolla olevan helikopterikentän äänieristyksen onnistuneen, sillä sisätiloihin ei kuulu häiritsevästi meteliä.
38
Kuntatekniikka 7/2013
silloin vaarana on, että ovet aukeavat jonkun käytävällä kulkevan päälle, Löytölä kertoo.
Myös potilailla on vaikeuksia
avata ovia.
– Inva-wc:n ovi sulkeutuu viiveellä. En meinannut osata käyttää koko toilettia, kun se on niin
moderni, potilas Riitta Hätönen
hymähtää.
Hän on kuitenkin tyytyväinen
maisemiin, jotka avautuvat käytävän ja potilaiden seurustelutilan korkeasta ikkunasta.
– Ikkunat tulevat niin matalalle, että vuoteistakin näkee ulos.
Etenkin miespotilaat tykkäävät
seurata liikennettä. Varmaan sillä
on merkitystä paranemiselle, että
näkee ulos, Löytölä pohtii.
Logistiikka
parani
T-sairaalan uumenissa huoltohissi nytkähtää käyntiin. Sen mukana kellarin logistiikkakeskuksesta kuudenteen kerrokseen nousee
rullakoita, joissa on perusnesteitä,
kuten lääkkeiden laimennukseen
käytettävää keittosuolaa.
– On kätevää, että nesteet tulevat nyt rullakoissa osaston tilavaan lääkkeenjakohuoneeseen.
Ennen niitä nosteltiin edestakaisin pahvilaatikoissa, Löytölä kertoo.
Vaikka T-sairaalassa onnistuttiin monessa, joitakin parannuksia hoitajat vielä toivovat.
– Jotkut bideet ovat niin lyhyitä, ettei niillä yllä wc-pönttöön asti, lähihoitaja Pia Suominen sanoo.
– Tuolien pintamateriaaleiksi
ei kannattaisi valita nukkaa, sillä
potilaat istuvat niille märillä housuilla. Tuolit pitäisi pystyä pyyhkimään helposti, Kiikeri vinkkaa.
T-sairaalan suunnittelussa oli
mukana satoja Tyksin työntekijöitä. Bergström vinkkaa muille sairaaloiden rakentajille, että suunnittelussa kuunneltaisiin
ihmisiä, jotka tekevät käytännön
työtä.
– Saimmehan me vesipisteisiin automaatin, josta saa myös
käsin säätämällä kylmää juomavettä. Se oli hoitajan toive, Kiikeri muistuttaa. O
Kuokkalan silta, Jyväskylä
100W “natikkavalaisimet” vaihdettiin
Valopaan 30W led-valaisimiin, jonka
ansiosta energiaa säästyy yli 70%
Valon kaupunki Jyväskylä, kuvaaja: Jani Salonen
www.valopaa.com
puh. 010 470 8890
Myllerrys sairaalarakentamisessa
Sairaalarakentamisessa on
käynnissä ja tulossa isoja myllerryksiä, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Esko Korhonen.
– Sairaalat on rakennettu pääosin 60–70-luvuilla, ja ne ovat
peruskorjausiässä. Sairaaloiden
talotekniikka on sen jälkeen
kehittynyt, ja tilat eivät välttämättä mahdollista tämän päivän tekniikkaa eivätkä tue uusia
hoitoprosesseja. Moni sairaala
kärsii myös sisäilmaongelmista.
Sote-ratkaisukin heijastuu rakentamiseen.
– Osassa sairaanhoitopiireistä
mietitään, pitäisikö odottaa valtakunnan tason ratkaisuja. Jos
organisaatiomuutoksia tulee,
onko riskinä tehdä vääriä investointeja?
Korhosen mukaan nämä ovat
isoja ja hankalia kysymyksiä.
– Isoissa keskussairaaloissa
voi ja pitääkin mielestäni edetä.
Muualla tarvitaan tarkkaa harkintaa, toki välttämättömät kor-
O
jaukset tulee toteuttaa.
Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen muistuttaa, että organisaatiomuutoksista huolimatta jatkossakin tarvitaan sairaanhoitoa. Hänestä
tärkeintä on pitää mielessä, että sairaalasuunnittelu – uuden
rakentaminen tai saneeraus –
lähtee palveluista ja uusista toimintakonsepteista eikä valmiista seinistä.
– Vanhaa ei peruskorjata
niin, että tulisi samaa kuin ennen. Esimerkiksi perusterveydenhuollon päivystyksiä on ollut
ja on järkevää koota sairaaloiden yhteyteen, missä laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat
tarjolla ympäri vuorokauden.
– Suuri muutos on leikkausten hoitoajoissa. Vuodeosastoja tarvitaan vähemmän, kun yli
puolet elektiivisistä (ei-kiireellisistä) leikkauspotilaista hoidetaan päiväkirurgisesti. Potilas
viipyy heräämössä vain tunnin
pari, Punnonen sanoo.
Potilashuoneiden akustiikkaa parantamaan lisättiin kangastapetti.
KOLMASOSA KULUISTA VARUSTELUUN
O T-sairaala rakennettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 2003, viimeinen joulukuussa 2012.
O Rakentamiskustannukset olivat noin 2 000 euroa bruttoneliöltä.
Kustannukset varusteltuna eli hoito- ja tutkimuslaitteineen ovat noin
3 000 euroa bruttoneliöltä.
O T-sairaalan kokonaiskustannukset olivat yhteensä 300 miljoonaa euroa.
O Sisältää seitsemän poliklinikkaa, 13 vuodeosastoa, 309 sairaansijaa,
14 leikkaussalia, 68 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa.
O Alueellisessa yhteispäivystyksessä arvioidaan käyvän noin 120 000
potilasta vuodessa.
Kuntatekniikka 7/2013
39
Säätiö huolissaan kuntien taloustilanteen vaikutuksista
Aalto-keskukset remonttiAkateemikko Alvar
Aallon suunnittelemat
kaupunkikeskukset
Alajärvellä, Jyväskylässä,
Rovaniemellä ja Seinäjoella alkavat kaikki olla
enemmän tai vähemmän
remontin tarpeessa.
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Alvar Aalto -museo
OO Seinäjoella kaupungin hal-
linto- ja kulttuurikeskuksen remontti alkaa parhaassa tapauksessa vuoden 2014 kesällä vesikattojen ja ehkä talotekniikankin uusimisella. Hankesuunnittelu remonteista on käynnissä, ja
projektisuunnitteluun valitaan
yhteistyökumppanit viimeistään
ensi vuoden alussa, toteaa Seinäjoen kaupunginarkkitehti Jussi
Aittoniemi.
Seinäjoen Aalto-keskus on
pääosin 1960-luvulla rakennettu kuuden rakennuksen muodostama kokonaisuus. Kaupunki omistaa kaupungintalon, valtion virastotalon, kirjaston sekä myöhemmin valmistuneen
teatterirakennuksen. Kirkolliset
rakennukset – Lakeudenristi ja
seurakuntatalo – kuuluvat seurakunnalle.
– Kaupungintalon vesikaton
ja tammisten ikkunapuitteiden
kunto kaipaa nopeaa korjaamista lisävaurioiden estämiseksi. Jossakin vaiheessa ikkunapokat on
pikaremontin yhteydessä maalattu väärällä maalilla. Tämä on entisestään heikentänyt tilannetta,
Aittoniemi pohtii.
Joidenkin rakennusten valurautaputket ovat vuotaneet, mutta isoja vahinkoja ei ole sattunut.
Ilmanvaihto ei vastaa tämän päi40
Kuntatekniikka 7/2013
Seinäjoen kaupungintalo valmistui vuonna 1962. Julkisivu on kiiltävän tummansinistä keraamista laattaa. Monumentaalisuus syntyy
tornimaisesta pilarihallista.
Vuonna 1987 valmistuneen kaupunginteatterin julkisivu on himmeän valkoista, keraamista sauvoitusta.
Seinäjoen kaupunginkirjasto vuodelta 1965. Lainaussalin viuhkamainen muoto luo omaleimaisen ilmeen.
vän toimistorakennuksilta vaadittavaa tasoa.
Kaupungintalossa suojeltavia
alueita ovat yleisötilat kuten tuloaula sekä toimistokäytävät ja kokoustilat, näissä vain entisöivät
muutokset ovat sallittuja. Toimistotiloissa vapausasteet ovat suuremmat, mutta laajamittaisia seinien siirtoja ei ole suunnitteilla.
Virastotalossa ennallistetaan
vanha käräjäsali – nykyisin se toimii enimmäkseen kaupunginhallituksen kokoushuoneena. Teatteritalossa pelkästään teatteritekniikka kaipaa uusimista.
Kuparikatot korjataan
Sekä kirjastossa että kaupungintalossa on kuparikatto, jonka
vuotoja on paikkailtu. Kattoa ei
vaihdeta uuteen vaan paikataan.
Kuparikaton alle rakennetaan vedenpitävä kermirakenne
vuotoveden pois johtamiseksi ja
vuotokohtien paikallistamiseksi,
samalla tapaa kun Rovaniemen
Aalto-keskuksessa on tehty. Paikkauksen jälkeen kuparikaton saumat kestävät 10–15 vuotta.
– Teknisten korjausten ohella tehdään toiminnallisia muutoksia. Esimerkiksi alkuperäinen Aalto-kirjasto ja sen vieressä oleva uusi kirjastotalo liitetään
yhteen maanalaisella käytävällä.
Aallon suunnittelema kirjasto palautetaan lähes täsmälleen alkuperäiseen asuunsa, Jussi Aittoniemi sanoo.
Rakennuksista puuttuu huoneistokohtainen ilmastointi. Tuloilma otetaan käytäviltä. Paikallista jäähdytystä pohditaan ainakin luentosaleihin.
Korjauksia katsotaan kokonaisuuksina. Ei siis korjata yhtä rakennusta kerrallaan, vaan
niin, että eri talojen katto- julkisivu- ja talotekniset urakat nivotaan yhteen.
KIINTEISTÖT
iässä
Aallon suunnittelema kirjasto
palautetaan lähes täsmälleen
alkuperäiseen asuunsa. Se
yhdistetään maanalaisella
käytävällä vieressä
olevaan uuteen kirjastotaloon.
Kuntatekniikka 7/2013
41
Päivänvalo heijastuu kirjaston lainaussaliin etelän auringolta suojaavan säleikön kautta.
Julkisivu tutkitaan
Kaupungintalon julkisivun kiiltävät klinkkeritiilet on kiinnitetty
tukiraudoilla takana oleviin betonielementteihin. Välissä on tuuletusrako. Elementtien on havaittu painuneen hieman, ja ylempien elementtien paino rasittaa
alapuolista elementtiä.
Vielä ei tiedetä, ovatko tukiteräkset ruostuneet, jolloin heikentyneet rakenteet olisi uusittava, vai johtuuko kiinnitysrautojen taipuma jostain muusta syystä. Julkisivuiltaan rakennukset
eivät ole silminnähden huonossa kunnossa.
Klinkkereitä on valmiina varastossa. Niitä hankittiin aikoinaan talon laajennusurakkaa
varten, jota ei koskaan toteutettu.
Valmiissa seinässä kaarevapintaisista kiiltävistä klinkkerilaatoista
42
Kuntatekniikka 7/2013
AALTO JA MODERNISMI
OModernismi tyylisuuntana syntyi massatuotannon ja teollistumisen
mukana.
OAallon ohella tunnettuja modernisteja olivat Aarne Ervi (Tapiolan
keskusta), Viljo Revell (Makkaratalo ja Lasipalatsi), Timo Penttilä
(Tampereen työväenopisto Sampola, Tampereen kauppaoppilaitos ja
Ratinan stadion).
ONäkyi selkeimmin arkkitehtuurissa ja kalustemuotoilussa, mutta vaikutti kaikilla taiteen aloilla.
OSuosi materiaaleina betonia ja terästä.
OPyrki rationaaliseen suoralinjaiseen muotokieleen.
OEri maissa omat kansalliset piirteensä. Suomessa suosittiin puuta ja
selkeitä muotoja.
AALTO-KESKUKSET
OAlajärvi: Kaupungintalo, kirjasto ja virastotalo sekä seurakuntakeskus
OJyväskylä: Virastotalot ja teatteri
ORovaniemi: Kaupungintalo, kirjasto ja Lappia-talo, jossa on teatteri- ja kokoustoimintaa sekä musiikkiopisto
OSeinäjoki: Kaupungintalo, kirjasto, teatteri, virastotalo ja kirkolliset rakennukset
ei juuri huomaa, että ne ovat eri
valmistuserää.
Näkyvä osa Alvar Aallon arkkitehtuuria ovat hänen suunnittelemansa uniikit valaisimet. Koeasennuksilla selvitetään, miten
paljon uusimista lamppujen sisällä olevaan tekniikkaan tarvitaan.
– Keskuksen remonttiin on
budjetoitu rahaa 12 miljoonaa
euroa. Kaupungintalon ja virastotalon osuus on kymmenen miljoonaa ja kirjastotalon kaksi miljoonaa. Suurimpia kustannuksiin vaikuttavia kysymysmerkkejä ovat sekä ilmastointiremontin
että klinkkerijulkisivun remontin
laajuus, Aittoniemi sanoo.
Seinäjoen elinkeinoelämä
hyödyntää Aalto-nimeä. Parhaillaan on käynnissä hanke nimeltään ”Aaltoa kulttuurimatkailijalle”.
Jotkut – ainakin näyttävimmät
KIINTEISTÖT
“Nykyisin
työmaalta
puuttuu
tavallisesti selvä
vastuunkantaja.”
“Tärkeintä on,
että kulttuurihistorialliset
arvot säilyvät
jälkipolville.”
– maamme Aalto-rakennuksista
on suojeltu lain nojalla. Rakennusperinnön suojelua säätelevät
normit koskevat samalla tapaa sekä yksityisiä että julkisia omistajia. Lain nojalla suojeltuja rakennuksia Suomessa on noin 250.
– Käytännössä rakennusperinnön vaalimista koskeva moraalinen velvollisuus ja paine voi
olla suurempi kunnissa kuin yksityisellä puolella. Miestäni kaikki
kunnat antavat arvoa Aalto-keskuksilleen. Alvar Aalto -säätiön
huoli on kuntien taloustilanteen
heikkeneminen, joka näkyy myös
käyttöön saatavissa määrärahoissa, sanoo arkkitehti Tuula Pöyhiä Alvar Aalto- säätiöstä.
Pöyhiän havaintojen mukaan
arvorakennusten korjaamisessa lopputulos riippuu tekijöiden
vastuuntunnosta, ammattitaidosta ja kunnianhimosta – urakkamuodolla ei ole niin väliä. Kilpailu-urakka voi tulla teettäjälleen kalliimmaksi kuin laskutustyö, koska urakkaan lasketaan aina mukaan riskilisä.
– Pahinta on, että nykyisin
työmaalta puuttuu tavallisesti
selvä vastuunkantaja. Kun urakat ketjutetaan, niin tieto tilaajalta tai suunnittelijalta ei kulje vasaraa heiluttavalle kaverille, Pöyhiä
kertaa havaintojaan.
jo siirrettäviksi suunnitellut väliseinät.
Rakennuksen suojelua koskevan esityksen saavat tehdä
esimerkiksi omistaja, eri viranomaistahot ja kulttuuriperinnön
vaalimiseen keskittyvä rekisteröity yhteisö kuten Rakennustaiteen seura.
Suojelupäätöksen tekee paikallinen ely-keskus. Ympäristöministeriö vahvistaa asian.
– Lain nojalla suojelluissa
kohteissa Museovirasto valvoo
aina korjaustöitä. Rakennus voidaan suojella myös asemakaavalla. Näissä kohteissa korjaustöitä
valvovat paikalliset rakennus- ja
museoviranomaiset, Pöyhiä toteaa.
”Ajassa eläen”
Alvar Aalto suunnitteli työnsä
tiukasti ajassaan eläen. 1950-luvulla suosittiin massiivitiiltä ja
esimerkiksi korkkia eristemateriaalina, myöhemmin otettiin
käyttöön Sandwich-elementit
ja mineraalivillat. Stora Enson
pääkonttorissa Katajanokalla on
Alvar Aalto suunnitteli rakennuksiinsa – kuten Seinäjoen kaupungintaloon – myös uniikit valaisimet ja kalusteet.
Kaupungintalon katto on kuparia. Taustalla Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen seurakunnan kirkko Lakeuden risti ja sen kellotorni.
Työt dokumentoidaan
Intendentti Maria Kurtén Museovirastosta kertoo, että Seinäjoen Aalto-keskusta koskevan
suojelupäätöksen mukaan ulkokuoren korjauksessa on käytettävä alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja. Hänen mukaansa työhön tarvitaan kokeneita asiantuntijoita, jotka kohteen
ehdoilla osaa hakea optimaalista
lopputulosta.
– Sisätilojen arkkitehtoninen
luonne on säilytettävä, ja merkittävimmissä sisätiloissa vain ennallistavat muutokset ovat sallittuja. Kaikki työvaiheet ja käytetyt
materiaalit dokumentoidaan, jotta myöhemmin tiedetään mitä on
tehty. Tärkeintä on, että kulttuurihistorialliset arvot säilyvät jälkipolville. Myös energiatehokkuuden parannuksia suunnitellaan siten, että rakennuksen arvot
säilyvät, Kurtén sanoo. O
Kuntatekniikka 7/2013
43
Aallon Lappia-talon peruskorjaus alkoi Rovaniemellä
TEKSTI Paavo Taipale
Aallon vaikutus Rovaniemen kaupunkisuunnitteluun
ja arkkitehtuuriin alkoi
pian jatkosodan jälkeen, kun hänen johdollaan laadittiin kauppalan yleis- ja asemakaavoja. Sittemmin hän oli erityisen merkittävässä roolissa muun muassa
Korkalorinteen alueen suunnittelussa.
Aallon näkyvin yksittäinen työ
Rovaniemellä on lähinnä kulttuuria palveleva Lappia-talo. Sen peruskorjaus käynnistyi lokakuussa,
ja uudistuneen talon pitäisi olla
käytössä jälleen kesällä 2015.
Hankkeen toteutus on suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvien haasteiden vuoksi viivästynyt useita vuosia. Lappia-talossa päävuokralaisena ollut Rovaniemen teatteri muutti remontin alta pois jo pari vuotta sitten.
Viime kesänä peruskorjauksesta järjestettyyn tarjouskilpailuun
saatiin vain yksi rakennusurakkatarjous, ja hankinta keskeytettiin.
Kaupunki päätti sittemmin toteuttaa hankkeen tilaliikelaitoksen projektinjohtopalveluna, jossa tilakeskus vastaa toteutussuunnittelusta ja rakennuttamistehtävistä. Hankkeen osaurakat
kilpailutetaan erikseen.
Rovaniemen historian
merkittävin saneerauskohde
Lappia-talon peruskorjaus- ja
laajennushanke on Rovaniemen
kaupungin historian merkittävin
saneerauskohde. Peruskorjaus
maksaa 18,5 miljoonaa euroa,
josta Rovaniemen ensi vuoden
budjetissa on 10 miljoonaa.
Kaupungin tilaliikelaitos toimii itse ns. päätoteuttajana ja
organisoi muun muassa työnjohdon ja työmaapalvelut, jotka
perinteisesti kuuluvat rakennusurakoitsijalle. Hankkeen projektinjohtajana toimii Rovaniemen
Markkinakiinteistöjen toimitusjohtaja Heikki Alaluusua oman
työnsä ohella.
Lappia-talo on viimeinen Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista, joka saatiin valmiiksi hänen ollessaan vielä elos-
44
Kuntatekniikka 7/2013
Aarno Torvinen
OAlvar
Lappia-talon muotokieli jäljittelee tunturimaisemaa. Ulkoseinät on rakennettu pääasiassa valkoisesta
tiilestä ja erityisvalmisteisesta keraamisesta palkista.
sa. Rakennus valmistui kahdessa
vaiheessa: vuonna 1972 rakennettiin Yleisradion, musiikkiopiston ja nuorisotoiminnan tilat, ja
vuonna 1975 valmistuivat teatterisali ja kongressitilat. Lappia-talo
on osa Aallon Rovaniemen keskustaan suunnittelemaa julkisten rakennusten kokonaisuutta,
johon kuuluvat myös kirjasto ja
kaupungintalo.
Teatterille lavastamo
maan alle
Lappia-talon peruskorjaus- ja laajennushankkeen pääsuunnittelija,
arkkitehti SAFA Johannes von
Martens Arkkitehtitoimista AKonsultit Oy:stä kertoo, että hanketta pohdittiin kaupungissa ensimmäistä kertaa jo kymmenisen
vuotta sitten. Se käynnistettiin
uudelleen joitakin vuosia sitten ilman perusteellista tarveselvitystä,
jolloin laajennusta suunniteltaessa törmättiin rakennussuojelun
rajoitteisiin ja erityisvaatimuksiin
sekä kaavamuutostarpeisiin.
– Siinä vaiheessa tehtiin tarveselvitys ja mietittiin tiloihin tulevat
toiminnat. Alun perin Lappia-talo
on suunniteltu sekalaisia kulttuuritarpeita varten, mikä on väkisinkin johtanut kompromisseihin,
toki varsin oivallisiin sellaisiin, von
Martens huomauttaa.
Nyt Lapin kamariorkesteri on
saanut oman Korundi-salinsa, ja
näin yksi käyttäjä Lappia-talosta on poissa. Haasteena on ollut
saada kookkaalle talolle riittävästi käyttöä. Peruskorjaus- ja laajennushankkeen lähtökohdaksi valikoitui teatteritoimintaan painottunut vaihtoehto.
– Todettiin, että maanpäällisten laajennusosien toteuttaminen ei ole mielekästä. Sen sijaan
maanalaisen teatterin lavastamon
rakentaminen nykyisen rakennuksen viereen osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, sillä nykyiset
teatterin toiminnalliset taustatilat
ovat riittämättömät.
Muutokset eivät
näy päällepäin
Lappia-talon peruskorjaus on
Martensin mielestä tyypillinen
suojellun rakennuksen restaurointi. Käytännössä mikään muutos ei näy päällepäin.
– Oikeastaan vain vanhemman
osan lämpöpatterit tulevat poikkeamaan alkuperäisistä, mutta
nekään eivät ole varsinaisissa julkisissa tiloissa. Esimerkiksi ilmastointijärjestelmänä on jo entuudestaan lattiapuhallus, joka säilyy.
Taloudellisista syistä hankkeessa joudutaan tinkimään teatteritekniikasta. Osa teatterin va-
rusteista jouduttaneen vuokraamaan ja irtokalusteita kenties jättämään hankkimatta.
Johannes von Martens uskoo,
että hankkeen toteutusmalliksi lopulta valittu projektinjohtopalvelu soveltuu hyvin tilanteeseen, vaikka se teettää myös pääsuunnittelijalla kokonaisurakkaa
enemmän työtä.
– Mielestäni menettely sopii
hyvin tällaiseen restaurointikohteeseen. Se mahdollistaa jatkuvan ratkaisujen optimoinnin, jolloin voidaan saada myös kustannussäästöjä. Kaupunki on sitä
paitsi valinnut projektinjohtotehtäviin erittäin hyvät tekijät, jotka osaavat tehtävänsä, ja heidän
kanssaan on helppo toimia.
Rovaniemen Aalto-keskustan
muista rakennuksista 1960-luvun
alkupuolella rakennettuun kirjastotaloon uusittiin äskettäin vesikatto. Vuonna 1986 valmistunut
kaupungintalo puolestaan on vielä varsin hyvässä kunnossa. Kaupungintalon talotekniikka on von
Martensin mielestä myös selvästi
kahta muuta rakennusta kehittyneempää.
Aallon arkkitehtuuria Rovaniemellä
-näyttely avattiin 1.11.2013 Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä.
Näyttely on avoinna 2.2.2014 saakka.
KIINTEISTÖT
Uusi sopimusmalli
TALONRAKENNUSALAN ELINKAARIHANKKEISIIN
Elinkaarihankkeet
yleistyvät vähitellen,
mutta sopimusten
hallinta on haastavaa,
sillä jokainen hanke on
erilainen. Tilannetta
helpottamaan on nyt
julkaistu osapuolten
yhteistyönä laadittu
palvelusopimusmalli.
MEmma Niemistö, OTM, DI
Senior Associate -lakimies
Asianajotoimisto Castrén &
Snellman Oy
OO Noin vuosi sitten alkusyksys-
tä 2012 Kuntaliitto, Rakennusteollisuus RT ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
ry käynnistivät talonrakennusalan elinkaarihankkeiden sopimusmallia koskevan kehityshankkeen.
Sekä tilaajat että urakoitsijat
olivat havainneet ongelmalliseksi sen, että yksittäisten elinkaarihankkeiden toteuttamistavat ja
sopimusasiakirjojen sisältö ovat
Suomessa paikoin kovastikin poikenneet toisistaan, eikä tällaisiin
hankkeisiin ole näin ollen muodostunut vakiintunutta sopimuskäytäntöä.
Monissa hankkeissa julkisen
hankintayksikön aikaa tuhrautui kilpailutusvaiheessa pitkällisiin neuvotteluihin sen vuoksi, että olennaisia vastuukysymyksiä
koskevat sopimusehdot oli laadittu tarjoajaehdokkaiden mielestä epätarkoituksenmukaisiksi.
Pahimmillaan heikot sopimusehdot aiheuttivat tilaajille ylimääräisiä kustannuksia, kun urakoitsijat hinnoittelivat epäselvien
sopimusehtojen tulkintaan liittyviä riskejä tarjouksiinsa.
Alalla oli siis selvä tilaus ”best
practice” -käytäntöjen kartoittamiselle ja kattavan malliasiakirjan laatimiselle.
Esko Korh
onen, Kir
si Rontu
(toim.)
Elinkaar
ih
palvelus ankkeen
opimusm
alli
Käytännönläheisiä
kehitysehdotuksia
Toiveena oli, että kentälle annettava, helposti sovellettavissa oleva työkalu myös kannustaisi julkisia tilaajia käyttämään kumppanuuteen perustuvaa toteutusmuotoa aiempaa ennakkoluulottomammin.
Kuntaliiton sekä urakoitsijaja rakennuttajajärjestön kokoamat edustajat lähtivät yhteistyössä kartoittamaan sopimuskäytännön kehittämistarpeita edellä esitetyltä tarvepohjalta.
Allekirjoittanut sai haastavan konsulttitoimeksiannon, johon kuului toimiminen paikoin
eriäviäkin intressejä edustaneiden osapuolten neuvonantajana
sekä palvelusopimuksen malliehtojen laatiminen perusteellisen ohjausryhmäkäsittelyn pohjalta. Malliehtojen tuli olla kaikkien osallistujatahojen hyväksyttävissä.
Ohjausryhmäkeskusteluja leimasi avoin ja keskusteleva henki
puheenjohtaja Martti Kuitusen
johdolla, ja kiperimpienkin vastuuehtojen muotoilusta päästiin
aina lopulta yhteisymmärrykseen.
Asiaa auttoi se, että monet
ohjausryhmän jäsenet – konsultit mukaan lukien – olivat osallistuneet useisiin Suomessa toteutettuihin elinkaarihankkeisiin. Valmistelussa vaikuttaneet
jäsenet tiesivät näin ollen kokemuksesta, mitkä sopimustekniset kysymykset ja toteutusaikaiset menettelytavat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, ja osasivat
tehdä käytännönläheisiä kehitysehdotuksia.
Palvelusopimus ja
taustoitusohje käyttöön
Ohjausryhmätyöskentelyn tulos,
elinkaarihankkeiden palvelusopimus oheisdokumentteineen, valmistui syyskuussa 2013. Päädo-
kumentin eli yksityiskohtaisen
palvelusopimuksen lisäksi laadittiin taustoitusohje, joka perehdyttää lukijaa sopimusmallin
käyttöön antamalla taustatietoa
laatimisen pohjana olleista lähtöolettamista sekä yksittäisten ehtojen taustoista.
Edistääkseen elinkaaritoteutukseen perehtyvien tahojen
mahdollisuuksia muodostaa hyvä
käsitys tyypillisestä sopimuskokonaisuudesta ohjausryhmä laati myös otsikkolistaukset tai kuvaukset palvelusopimuksen liitteiksi tulevien asiakirjojen mallisisällöstä.
Sopimusmallin käyttöön
opastavassa taustoitusdokumentissa ohjausryhmä sai myös mahdollisuuden avata ”kulissien takana” käytyjä keskusteluja. Keskustelut liittyivät seikkoihin, jotka vaikuttavat olennaisesti elinkaarihankkeiden onnistumisedellytyksiin.
Yhtenä tällaisena mainittiin yksimielisesti tilaajatahon
huolellinen valmistautuminen
ja riittävä resursointi: kartoittamalla tilaajan tarpeet kattavasti sekä hankkimalla oikeanlaista
asiantuntija-apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vältetään yllätykset kilpailutuksen, sopimusneuvottelujen ja toteutuksen aikana.
PTS-suunnitelman rooliin ja
vakuuksiin täsmennyksiä
Erityisen värikästä keskustelua
käytiin muun muassa tarkoituksenmukaisimpaan kunnossapitovelvoitteiden määrittelytapaan
sekä vakuusjärjestelyihin liittyen.
Ryhmä katsoi, että PTS-suunnitelman – eli urakoitsijan osana tarjoustaan laatiman pitkäntähtäimen korjaussuunnitelman
– orjallinen sitovuus rajoittaa
liiaksi elinkaarikohteiden kunnossapitotoimien optimaalisinta suorittamistapaa ja -ajoitusta.
Alan käytäntöä tahdottiin ohjata PTS-suunnitelman sitovuuden osalta joustavampaan suunKuntatekniikka 7/2013
45
KIINTEISTÖT
taan, koska urakoitsijaa haluttiin
kannustaa kestävin suunnitteluratkaisuin ja materiaalivalinnoin sekä tarkoituksenmukaisin
hoitotoimenpitein vaikuttamaan
siihen, missä laajuudessa ja aikataulussa kohde lopulta ylipäätään
kaipaa korjausta.
Tiivistetysti sopimusmallissa
lähdetään siitä, että tilaajan tehtävänä on määrittää vaatimustasonsa yksiselitteisesti ja urakoitsijalla on oikeus ja velvollisuus
ratkaista, miten vaadittuun tasoon päästään. PTS-suunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja ja niiden suoritusaikoja voi siis tarvelähtöisesti muuttaa pitkän palvelujakson aikana.
Reilu ja käytännönläheinen
tilaaja- ja urakoitsijaosapuolten
välinen kompromissi saatiin aikaan myös vakuuksia koskevien
sopimusehtojen osalta. Liiallinen
päällekkäisyys palvelujakson aikaisten vakuuksien suhteen haluttiin poistaa.
Investointijakson aikaiset va-
ELINKAARIHANKE
OElinkaarihankkeilla tarkoitetaan rakennusinvestoinnin hankintatapaa,
jossa julkisen sektorin tilaaja hankkii yksityiseltä palveluntuottajakumppanilta kokonaispalveluna hankkeen suunnittelu- ja rakentamispalveluiden lisäksi kiinteistöpalveluita pitkän sopimuskauden (yleensä 15–25
vuotta) ajan.
OPalvelutarjontaan voidaan haluttaessa sisällyttää myös erinäisiä käyttäjäpalveluita tai rahoitusta, joka tässä artikkelissa puheena olevassa
sopimusmallissa kuitenkin rajattiin sopimuksen ulkopuolelle.
kuudet määräytyvät yhä vakiintuneeseen tapaan YSE 98 -ehtoisten urakkasopimusten mukaisesti, mutta palvelujaksolla tilaajan
ensisijaisena turvana on pääasiassa vain emoyhtiötakaus, joka toimii kaikkien palveluntuottajan sopimuksenmukaisten velvoitteiden täysimääräisen täyttämisen vakuutena.
Aiemmin emoyhtiötakauksen kanssa on vaadittu päällekkäin niin sanottu kuntovakuus.
Nyt sovittiin, että kuntovakuuden antaminen vain sopimuskauden viimeisten vuosien ajaksi riittää, koska sen olennainen funk-
tio on taata, että luovutuskuntovaatimusten mukaisen tason
saavuttamiseen liittyvät velvoitteet täytetään. Myös vakuuksien
määrään otettiin kantaa taustoitusohjeessa, jotta ylimitoitettujen
vaatimusten asettaminen ehkäistäisiin.
Malli valmis
markkinoille
Ohjausryhmä koki saaneensa aikaan onnistuneen mallidokumentin talonrakennusalan
kumppanuuksien entistä mutkattomampaan toteuttamiseen
tulevaisuudessa.
Yksi kone, monta työtä
Tavoitteena on, että mallin
mukainen, perusteellisen neuvottelun tuloksena laadittu sopimus
olisi jo pian tositoimissa: onnistuneessa käytössä Suomen seuraavissa elinkaarihankkeissa mahdollistamassa nopean hankinnan
ja selkeän riskinjaon myötä edullisemman hinnan julkisen sektorin laadukkaille toimitilaprojekteille. Elinkaarivastuuseen perustuva toteutusmalli tarjoaa myös
varteenotettavan ratkaisun kuntataloudessa paljon puhuttavan
korjausvelan hallintaan. O
Elinkaarihankkeiden sopimusmalli löytyy verkosta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2921
Asianajotoimisto Castrén & Snellman
Oy järjestää artikkelissa kuvatusta sopimusmallista seminaarin Helsingissä
torstai-iltapäivänä 28.11.2013.
Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua tilaisuuteen lähettämällä sähköpostin Emma Niemistölle emma.niemisto@castren.fi.
Valintakone
Made in Finland
2 013 Syyskampanja
Avant 528 19.950 alv 0%
Sisältää: 6-toimisen joystickin ja työtehopaketin:
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.950 € alv 0%.
www.avant.fi
46
Kuntatekniikka 7/2013
Puomin vakaaja, lohkolämmitin, ajonvapautusventtiili, työvalosarja
Kampanja-aika: 15.9. - 15.12.2013
pakina
Vuokra-asuntokysymyksen ratkaisu
T
alousoppineet ovat valittaneet, että omistusasuminen
rajoittaa työvoiman liikkuvuutta.
Omistusasunnosta ei lähdetä yhtä
herkästi työn perään kuin vuokraasunnosta.
Suomessa omistusasuntojen
osuus asuntokannasta on suuri, noin seitsemänkymmentä prosenttia. Menneinä vuosikymmeninä kansalaisia on kannustettu ja
tuettu oman asunnon hankinnassa. Asuntosäästämisellä on ollut
yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys
pääomien kerryttämisen kannalta.
Syitä omistusasumisen suosimiseen löytyy myös tunnepuolelta.
Suomi on myöhään kaupungistunut maa. Maalla asunto on ollut
yleensä oma, ja kaupunkiin muutettuakin on haluttu asua omassa
asunnossa.
Osalle ihmisistä jopa torppariuteen liittyvät epäkohdat saattavat
olla perimätietona tuttuja muutaman sukupolven takaa. Sananlaskut ”Oma tupa, oma lupa”
ja ”Ensin oma tupa ja takka sitten vasta akka” kuvastavat suomalaisten mieltymyksiä asumisen
suhteen.
Jos vielä jatketaan tunnepuolella, niin edustaa varsin raadollista ihmiskäsitystä, että koti olisi
meille vain paikka, jota aina vaihdetaan, jotta voisimme täyttää
tehtävämme liikkuvan työvoiman
komponentteina.
Ihmiset ovat erilaisia, ja varmaan on niitä, jotka haluavatkin
aina välillä vaihtaa asuinpaikkaa,
mutta hyvin moni odottaa asumiseltaan pysyvyyttä. Asuinpaikkaan
kiinnytään, ja omat ja etenkin lasten ystävät ovat usein asuinpaikkaan sidonnaisia. Tuttu ympäristö
tuo turvallisuutta, juurettomuus
voi aiheuttaa ongelmia.
Miksi muuten aina työvoiman
edellytetään liikkuvan, mikseivät
työpaikat liiku? Monella alalla yrityksen sijainnilla ei ole toiminnan
kannalta niin suurta väliä. Yritys-
toiminnan ihmeellisyyksiä on, että kotimaassa työpaikkoja ei kovin helposti viedä sinne, missä on
työvoimaa ja edullisia asuntoja
tarjolla, mutta tarvittaessa työpaikat kyllä liikkuvat vaikka toiselle
puolelle maapalloa.
Kolmas vaihtoehto on, että
asunnot liikkuvat. Muualla maailmassa on asuntolaivoja, ja Yhdysvalloissa ihmisiä asuu vakituisesti
suurissa asuntovaunuissa. No, nämä ratkaisut eivät ehkä sovi Suomeen.
Markkinat eivät toimi
Suomi on markkinatalousmaa. Jos
kansalaisilla on joitakin tarpeita,
markkinat pyrkivät tyydyttämään
ne tuottamalla tarvittavia hyödykkeitä ja palveluita niin, että kysyntä, tarjonta ja tuotteiden hintataso asettuvat tasapainoon. Kasvukeskuksissa – etenkin pääkaupunkiseudulla – on ollut pitkään pula
vuokra-asunnoista.
Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen helpottaisi työntekijöiden
ja muiden asunnontarvitsijoiden
elämää. Tilanteen korjaamisesta
hyötyisivät myös työnantajat, jotka saisivat paremmin työvoimaa.
Olisi myös yhteiskunnan edun
mukaista, kun erinäiset vuokraasuntojen niukkuudesta aiheutuvat tuet ja ongelmat vähenisivät.
Yritysmaailma voisi katsoa peiliin. Jostain käsittämättömästä
syystä markkinat eivät ole kyenneet tai halunneet korjata vuokraasuntotilannetta.
Vielä käsittämättömämpää on,
että markkinat haluaisivat kuntien hoitavan niille kuuluvan
asian. Kaikkein käsittämättömintä on, että markkinatalousmaassa valtion eli valtion omistaman
vuokrataloyhtiön on nyt yritettävä
paikata markkinavoimia vuokraasuntojen tarjonnassa. Luulisi, että tällainen valtion väliintulo kuuluu aivan toisenlaisen talousjärjestelmän piiriin.
Vuokra-asunnot ovat hyvä sijoituskohde. Kasvukeskuksissa
asunnoille riittää kysyntää eivätkä
asuntojen hinnat laske. Ehkä haluttomuus tuottaa vuokra-asuntoja selittyy sillä, että omiaan ei saa
takaisin sentään ihan parissa kvartaalissa.
Harrastetaan ajatusleikkiä. Perustetaan yhtiö, joka tuottaa ja
omistaa vuokra-asuntoja. Yhtiön
osakkaiksi tulee työnantajia ja niitä edustavia tahoja. Asukkaat eivät näin ole suoraan työnantajansa vuokralaisia, koska tällainen
riippuvuus ei ole hyväksi. Osakkaina voi olla myös työntekijäjärjestöjä ja työntekijöitä eli asukkaita
joko suoraan tai kiinteistösijoitusrahaston kautta.
Yhtiö toimii aidosti yleishyödyllisesti. Yhtiötä hoidetaan ammattitaitoisesti taloudellisesti terveellä pohjalla, mutta yhtiö ei pyri voiton maksimointiin, edut tulevat
toista kautta, asunnontarvitsijat
saavat edullisia asuntoja ja työnantajat työntekijöitä.
Miksei leikistä voisi tehdä totta?
M Eero Hiltunen
on eläkkeellä eikä
kuulu enää liikkuvaan
eikä paikallaankaan
olevaan työvoimaan.
Kuntatekniikka 7/2013
47
Kehittämissuunnitelma työkaluna
Vesihuollon kustannukset huomioon
Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden kehittää alueensa vesihuoltoa sekä viimekätisen
vastuun vesihuollon järjestämisestä. Vesihuollon suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös yleisemmällä
tasolla erilaisten toimintojen sijoittumiseen ja aluekehitykseen.
MJaakko Gustafsson
HTM, LuK, Itä-Suomen yliopisto
OO Vesihuoltolain (VHL
119/2001) 5 § asettaa kunnille
velvoitteen kehittää vesihuoltoa
alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.
Kunnan tulee laatia ja pitää
ajantasaisena alueensa kattava vesihuollon kehittämissuunnitelma yhteistyössä kunnan
alueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Kehittämissuunnitelmien laatimisessa on huomioitava myös kuntarajat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet.
Vesihuoltoa tulee kehittää kaavoituksen perusteella, eikä kehittämissuunnittelu saa toisaalta aiheuttaa haittaa kaavoitukselle eikä muille alueidenkäytön suunnitteluprosesseille. Kehittämissuunnitelmassa olisi huomioitava toisaalta sellaiset alueet, joilla ei ole yksityiskohtaista kaavaa,
sekä mainittava myös ne alueet,
joille ei ole suunnitteilla järjestetyn vesihuollon rakentamista.
Alueidenkäytön suunnittelu
ohjaa osaltaan kunnassa toteutettavia investointeja, joten tällä on
kauaskantoisia vaikutuksia kunnan ja sen eri osien vastaisiin kehittymisedellytyksiin, kuten asutuksen ja elinkeinotoiminnan sijoittumiseen ja kehittymiseen.
Vesihuollon kehittämistä ei
voi tarkastella ottamatta kantaa
sen aiheuttamiin kustannusvaikutuksiin. Vesihuolto on luonteeltaan erittäin pääomavaltaista toimintaa, joka vaatii sekä rakentamisen että ylläpitonsa osalta
huomattavia investointeja.
Vesihuoltolaitoksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat ky48
Kuntatekniikka 7/2013
ky ylläpitää toiminta-alueensa
infrastruktuuria sekä investoida
riittävästi toimintansa kehittämiseen. Asiakkaiden kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat veden laatu, vesihuollon toimintavarmuus
sekä vesihuollosta veloitettavat
maksut. Myös kunnalla on usein
omia intressejään vesihuoltoon ja
sen kehittämiseen liittyen.
Kuka vastaa
kustannusvaikutuksista?
Vesihuollon kustannusvaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota jo
suunnitteluvaiheessa, sillä ne
heijastuvat monin tavoin muun
muassa suunnittelutarpeisiin,
vesihuollon järjestämisen vaihtoehtoihin ja kustannustehokkuuteen. Nämä vaikuttavat kokonaiskustannusten muodostumiseen sekä kustannusten kattamisen vaihtoehtoihin.
Tärkeää olisi huomioida olosuhde-erot kunnan eri osissa.
Esimerkiksi luonnonoloissa ole-
vat erot, kuten topografia, välimatkat, vesistöt, veden saatavuus,
alueella oleva asutus ja elinkeinotoiminta sekä muut paikalliset
erityistarpeet vaikuttavat keskeisesti vesihuollon kehittämisen
edellytyksiin ja kustannuksiin.
Lisäksi väestöennusteet ja
veden käyttöennusteet osoittavat suuntaa antavasti kullakin
alueella tulevaisuudessa tarvittavien vesihuoltopalvelujen (ja siten investointien) tarvetta.
Omat haasteensa erityisesti haja-asutusalueiden osalta aiheuttaa tällä hetkellä myös ns.
hajajätevesiasetus (209/2011),
jolloin monien alueiden osalta
ajankohtaisena kysymyksenä on
selvitettävä mahdollisuus järjestetyn vesihuollon rakentamiseen
vaihtoehtona kiinteistökohtaisesti tehtäville jätevesien käsittelyratkaisuille.
Vesihuoltolaki sisältää ns. kustannusten kattamisen periaatteen, jonka tarkoituksena on, et-
tä toteutettavien toimenpiteiden
aiheuttamista kustannuksista
vastaisi ensisijaisesti hyödynsaaja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi erisuuruisten liittymismaksujen veloittamisen asiakkailta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
eri osissa.
Hyödynsaajanäkökulman tulisi siten ohjata kustannusten jakautumista mahdollisimman oikeudenmukaisesti. On toivottavaa, että kustannusten kattamiseen otettaisiin kantaa jo suunnitteluvaiheessa, vaikka täsmällisten kustannusarvioiden esittäminen saattaakin vielä tässä vaiheessa olla hankalaa.
On lisäksi huomattava, että
vaikka VHL asettaakin kunnalle viimekätisen vastuun toimivan vesihuollon järjestämisestä
(VHL 6 §), se ei kuitenkaan velvoita kuntaa vastaamaan esimerkiksi sellaisten vesihuollon järjestämisvaihtoehtojen toteuttamisesta, jotka voidaan katsoa kustannuksiltaan kohtuuttomiksi.
Keskeisenä näkökohtana on
siten aiheellista tarkastella toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuutta sekä kunnan, vesihuoltolaitoksen että asiakkaiden näkökulmista. Mikäli vesihuoltohankkeelle on tavoitteena saada tukea kunnan, valtion
tai Euroopan yhteisöjen varoista, yhtenä edellytyksenä on tällöin sen sisältyminen kunnan
vesihuollon kehittämissuunnitelmaan.
Kehittämissuunnitelma
ohjaa muttei sido
Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on
myötävaikuttaa tehokkaaseen
alueidenkäytön kokonaissuun-
VESIHUOLTO
alueidenkäytön suunnittelussa
nitteluun. Siten vesihuollon kehittäminen tulee synkronoida
osaksi maankäytön suunnittelua
ja palvelujen ja infrastruktuurin
kehittämistä kunnassa.
Ei esimerkiksi olisi tarkoituksenmukaista edistää asutuksen sijoittumista vesihuoltoverkostojen
rakentamisella sellaisille alueille,
joihin on vaikeaa tai kallista järjestää muita asukkaiden tarvitsemia palveluja tai joille asutuksen sijoittuminen muista syistä ei
ole erityisen toivottavaa. Asutuksen ja elinkeinotoiminnan sijoittumista on siksi aiheellista ohjata koordinoidusti, ja tätä tavoitetta myös vesihuollon kehittämissuunnitelmilla tulee osaltaan tukea.
Juridiselta kannalta on huomattava, että vesihuollon kehittämissuunnitelma on ensisijaisesti tavoitteita asettava ja kunnallista kehittämistä ja suunnittelua
ohjaava asiakirja. Se ei siten ole
kuntaa sitova, ts. oikeusvaikutteinen, eikä se perusta kenellekään asianosaistaholle sellaisenaan subjektiivisia oikeuksia eikä ole myöskään valituskelpoinen
(KHO 9.5.2005 T 1072).
Tältä osin kehittämissuunnitelma eroaa siten merkittävällä
tavalla esimerkiksi maankäyttöja rakennuslain nojalla laadituista kaavoista tai VHL 8 §:n mukaisesta vesihuoltolaitokselle määrätystä toiminta-aluepäätöksestä,
jotka puolestaan nimenomaisesti ovat oikeusvaikutteisia, sillä niiden perustana on toimivaltaisen
kunnan viranomaisen asiassa tekemä päätös.
Kehittämissuunnitelman laatimisessa tulee kuitenkin noudattaa tavanomaisia hyvän hallinnon periaatteita ja huolehtia
esimerkiksi asianosaisten riittävästä kuulemisesta. Lisäksi kehittämissuunnitelman tulisi sisältää
myös aikataulu, jonka puitteissa
vesihuoltoa on kunnan alueella
tarkoitus kehittää.
Vesihuollon kehittämisen
tulevaisuudennäkymistä
Aihepiiri on ajankohtainen, sillä
vesihuoltolakiin on odotettavissa
tiettyjä muutoksia jo lähitulevaisuudessa. Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta on ollut lausuntokierroksel-
Kuulemismenettelyihin on
ehdotettu muutoksia, ja esimerkiksi VHL:n valvontaviranomaisia tulisi jatkossa kuulla mahdollisuuksien mukaan jo kehittämissuunnitelman laatimisvaiheessa.
Vesihuollon toimintaympäristö on muuttumassa. Vesihuollon
toimitusketjun eri osat saattavat
la, ja tavoitteena olisi sen ehtiminen eduskuntaan mahdollisesti jo
syysistuntokauden 2013 aikana.
Kehittämissuunnitelmien
osalta huomattavia muutoksia ei
VHL-esitysluonnoksessa ole ehdotettu, mutta tiettyihin suunnittelua koskeviin tulevaisuuden
tarpeisiin on katsottu tarpeelliseksi kiinnittää huomiota.
tulevaisuudessa toimia toisistaan
aiempaa erillisempinä.
Vettä toimittavat ja toisaalta
jätevesistä huolehtivat laitokset ja
niiden toiminta-alueet voivat olla
toisistaan erillisiä, samoin jätevesien johtamisesta vastaavat ja toisaalta niitä käsittelevät laitokset.
Tällaisten toimijoiden kuulemisen merkitys tulee korostumaan,
mikäli yhteistyövelvoitteiden luonteessa tapahtuu muutoksia.
Vesihuollon erityistilanteisiin
varautumiseen olisi aiheellista
kiinnittää huomiota jo vesihuollon kehittämissuunnittelussa (esimerkiksi varavedenoton turvaaminen poikkeustilanteissa).
Vesihuollon kehittämistä koskevaan tiedottamiseen kuntalaisille tulisi samoin kiinnittää nykyistä parempaa huomiota johtuen muun muassa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn kiristyvistä vaatimuksista. Kehittämissuunnitelman tulisi siksi olla
kunnan asukkaille helposti saatavilla.
Myös kuntien väestörakenteessa tapahtuvat muutokset tulevat väistämättä korostamaan
yhä voimakkaammin erilaisia vesihuollon suunnittelu- ja kehittämistarpeita. Ne saattavat jopa vaikuttaa kunnalle ja vesihuoltolaitoksille asetettaviin huolehtimisja järjestämisvelvoitteisiin tietyillä alueilla.
Tällä hetkellä monin paikoin
vesihuollon kehittämisen haasteena on laitosten keskimäärin
liian pieni koko, joka haittaa mittakaavaetujen saavuttamista ja investointeihin varautumista. Kehittämissuunnittelussa tulisi siten tarkastella jatkossa mahdollisuuksia vesihuoltolaitosten yhdistämiseen, vaikka tähän kysymykseen VHL-esitysluonnoksessa ei sinänsä oteta kovin yksityiskohtaista kantaa.
Kehittämissuunnitelma on oikein toteutettuna hyödyllinen ohjausväline, joka palvelee kunnan
asukkaiden tarvitseman keskeisen peruspalvelun, vesihuollon,
laadukasta toteuttamista ja kehittämistä.
Hyvä vesihuollon kehittämistyö edistää parhaimmillaan paitsi
kunnan yleistä kehittämistä myös
kustannustehokkuutta, josta hyötyvät niin kunta kuin muutkin
asianosaistahot. O
Kuntatekniikka 7/2013
49
VESIHUOLTO
Rakennuskustannusindeksiin suhteutettuna nousu kiihtyi
Vesihuoltomaksut vakaasti nousu-uralla
TEKSTI Paavo Taipale
(
)
HINTATASOON KORJATUT MAKSUT VUOSINA 1982-2013
3,50
3,00
2,50
€/m³
Vesihuoltomaksujen
nousu kiihtyi viime
vuodesta. Syynä
maksujen nousulle ovat
jo pitempään olleet
erityisesti jätevesien
käsittelyn kohoavat
kustannukset
kiristyvien ympäristösäädösten vuoksi.
Omakotitalon vesi- ja
viemärilaitosmaksun
keskimääräinen
vertailuhinta oli 5,08
euroa kuutiolta.
2,00
1,50
1,00
0,50
0,00
1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
vuosi
Vertailuhinta,
vesilaitos
(omakotitalo)
Vertailuhinta,
viemärilaitos
(omakotitalo)
Käyttömaksu,
vesilaitos
Vesihuoltomaksut ovat nousseet koko 2000-luvun. Taustalla on etenkin jäteveden käsittelyvaatimusten
kiristyminen. (Lähde: VVY, Vesihuoltomaksut 2013)
OO Vesilaitosyhdistys julkai-
see jäsenlaitostensa vesihuoltomaksuista kyselyyn perustuvan
raportin vuosittain. Koska vesihuoltotaksojen rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri laitoksilla, VVY käyttää raportissaan käsitettä ”vertailuhinta”.
Vertailuhinnassa on otettu
huomioon käyttömaksun ohella perusmaksun ja mittarivuokran sekä liittymismaksun vaikutus asiakkaalta perittävään veden
ja jäteveden hintaan. Vertailuhinta antaa käyttömaksuun verrattuna paremman kuvan asiakkaan
maksamista maksuista käytettyä
vesikuutiometriä kohden.
Vertailuhintoja on laskettu
omakotitaloille (kerrosala 150
m2, 3 asukasta, veden kulutus 180
m3/v) ja kerrostalolle (30 asuntoa,
kerrosala 2 500 m2, 75 asukasta,
veden kulutus 5 000 m3/v). Kyselyn hinnat on pyydetty esimerkkikiinteistöiltä perittävien maksujen mukaisina mahdollisine arvonlisäveroineen. Osassa laitoksia liittymismaksuihin sisältyy
perittävä arvonlisävero, ja osassa laitoksia ei peritä lainkaan ar50
Kuntatekniikka 7/2013
Käyttömaksu,
viemärilaitos
Vesihuoltomaksujen perusteella
ei voi päätellä, miten tehokkaasti
vesihuoltolaitos toimii.
vonlisäveroa. Muihin maksuihin
sisältyy arvonlisävero.
Omakotitalon liittymismaksu jopa 27 000 euroa
Omakotitalojen liittymismaksut eri laitosten toiminta-alueilla vaihtelevat välillä 0–27 000 euroa. Liittymismaksun mediaani
liityttäessä sekä vesijohtoon että viemäriin oli 3 317 euroa niillä laitoksilla, jotka liittymismaksua perivät.
Useilla laitoksilla peritään
myös erillistä vesimittarimaksua
tai kiinteää perusmaksua. Omakotitalojen kiinteät vuotuiset
maksut vaihtelevat välillä 0–334
euroa mediaanin ollessa 74 euroa
(vesi- ja viemärilaitokset).
Kyselyssä ovat mukana myös
hulevedestä perittävät maksut.
Hulevesimaksujen maksuperusteet ovat eri laitoksilla hyvin eri-
laisia. Hulevedestä voidaan periä
liittymismaksua tai vuosittaista
perusmaksua.
Maksut nousseet
koko vuosituhannen
Vesihuoltopalveluiden hinta on
noussut jatkuvasti vuodesta 2001
lähtien. Tämä johtuu enimmäkseen jätevesimaksujen noususta,
jonka taustalla ovat kiristyneet
ympäristösäädökset.
VVY:n kyselyn mukaan vesihuoltopalvelun mediaanihinta omakotitalossa on 5,01 euroa
käytettyä vesikuutiometriä kohden ja kerrostalossa vastaavasti
4,13 euroa.
Talousveden osuus summasta
on keskimäärin noin 40 prosenttia, ja loput on jäteveteen liittyviä maksuja sisältäen mahdollisen hulevesimaksun.
Omakotitalojen vertailuhin-
nan mukaan kalleimmat kunnallisen laitoksen vesihuoltopalvelut olivat Paraisilla, jossa vertailuhinta oli 8,87 €/m3. Halvin
vertailuhinta oli Sallan Aluelämpö Oy:llä, 3,21 €/m3.
Suurista kaupungeista selvästi
arvokkaimmat vesihuoltopalvelut omakotiasujille tarjoaa Jyväskylän Energia Oy, jonka vertailuhinta on 7,75 €/m3, kun suurille kaupungeille edullisinta vettä
tarjoaa puolestaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä vertailuhinnalla 4,24 €/m3
kannoillaan Oulun Vesi vertailuhinnalla 4,26 €/m3.
Vesihuoltomaksujen perusteella ei juuri voi päätellä, miten
tehokkaasti tai taloudellisesti vesihuoltolaitos toimii, sillä maksujen suuruuteen vaikuttavat useat
tekijät, kuten kunnan taksapolitiikka ja vesilaitokselle asetetut
tuottotavoitteet, valtion avustusten määrä, vedenhankintamahdollisuudet ja jätevedenkäsittelyvaatimukset sekä yhdyskuntarakenne. Suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. O
BMBOTBKPIUBWBBBTJBOUVOUJKBB,8)1JQFKB6QPOPSZIEJTUJWÊUZIEZTLVOUBUFLOJJLBOUPJNJOUBOTB
WVPEFOLPLFNVTUVULJNVTKBLFIJUZTUZÚTUÊTFLÊUVPUBOOPTUB
BNNBUUJMBJTUBZNQÊSJNBBJMNBBWBMNJJOBBVUUBNBBOTJOVB
QBMWFMVLTFTTBTJ
6QPOPS*OGSB
On syntynyt kumppanuus, joka yhdistää kaksi innovatiivista asiantuntijaa, jotka
ovat jo kuuden vuosikymmenen ajan kehittäneet tehokasta yhdyskunta- ja
talotekniikkaa ihmisille, kodeille ja yhteiskunnalle.
Tämän ansiosta asiakkaat ympäri maailmaa pääsevät hyödyntämään osaamisen
ja palvelut, joita Uponor Infra tarjoaa. Nämä ratkaisut suojelevat ja kuljettavat
vettä, ilmaa, sähköä ja dataa.
;JF[UMWPVCVGMPKKMMCCMGUV¾X¾PMGJKV[MUGPVCTRGKUKKP
7RQPQT+PHTCon KWH Pipen ja Uponorin
yhdyskuntatekniikan liiketoimintojen
muodostama yhteisyritys.
Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Mestaritorppa valmistuu ensi
vuoden lopulla. Rakennus lämpiää maalämmöllä, jota käytetään
myös naapuritalon lämmitykseen.
Rakennusliike Reponen Oy:n Vantaan Kivistöön kesällä 2015
valmistuvasta asuntomessukorttelista on tulossa Pohjoismaiden
suurin puurunkoinen kerrostalo.
Ilmastoystävällisimmät kerrostalot tulossa Järvenpäähän ja Vantaalle
M Rakennusteollisuus RT:n ja
Green Building Council Finlandin
järjestämän Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo -kilpailun voittajiksi valittiin lokakuun lopulla Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa ja Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistön asuntomessukortteli.
Kymmentä kilpailuun mukaan
hyväksyttyä kohdetta mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on
elinkaaren aikana olennainen
päästövaikutus. Tulos laskettiin
GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittarit -ohjeistuksen mukaisesti rakennuksen käyttövuotta ja
neliötä kohti. Käyttöikä on laskettu rakennuttajan esittämän käyttöikävaatimuksen mukaisesti.
Kilpailun tuomaristo päätyi jakamaan ensimmäisen sijan kahden kerrostalokohteen kesken,
sillä niiden numeeriset laskentatulokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Kilpailun voittajien hiilijalanjälki oli alle puolet (noin 30 kgCO2e/as-m2/vuosi) keskimääräisestä tasosta.
Valinnalla haluttiin korostaa sitä, että vähäpäästöisyys on saavutettavissa hyvin monenlaisilla ratkaisuilla, materiaaleilla ja jo nykytekniikalla. Kilpailun tulokset
osoittavat, että rakennuksen ilmastoystävällisyys riippuu ensisi-
jaisesti energiaratkaisuista ja hyvästä suunnittelusta.
Järvenpään Mestaritorppa on
betonirakenteinen, se rakennetaan projektinjohtomallilla ja sen
keskeisenä suunnittelutavoitteena on ollut toteuttaa hanke mahdollisimman pienin elinkaarikustannuksin. Näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi kohteessa on panostettu kestäviin ja energiapiheihin rakenteisiin. Lämmönlähteenä
kohteessa käytetään kokonaisuudessaan maalämpöä, jota käytetään tulevaisuudessa myös naapuritalon lämmitykseen.
Asuntomessukohde Vantaan
Kivistö puolestaan on valmistuessaan 2015 Pohjoismaiden suurin
puukerrostalo. Se on tulosta pitkäjänteisestä sitoutumisesta laadukkaan ja energiatehokkaan rakentamisen, etenkin puurakentamisen, kehittämiseen.
Kohteen erittäin alhainen hiilijalanjälki on seurausta pienestä
ostoenergian kulutuksesta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä ja materiaalivalinnoista.
Energialähteenä Vantaan Kivistössä käytetään kaukolämmön lisäksi uusiutuvaa aurinkolämpöä, jota
hyödynnetään käyttöveden lämmittämiseksi.
Katso kilpailun voittajien edustajien
haastattelu verkosta http://kunta.tv/
web/guest?fileId=157749
Hirsirunkoinen päiväkoti valmistui Pudasjärvelle
M Elokuussa Pudasjärven keskustaan valmistunut hirsirunkoinen päiväkoti tarjoaa hoitopaikan noin 100 lapselle. Noin
1 200-neliöisen rakennuksen tiloissa toimii viisi päiväryhmää ja
yksi yöhoitoryhmä.
Päiväkodin rakennusmateriaali on ekologiseksi tiedettyä
massiivihirttä.
Materiaalivalintaan vaikuttivat myös kaupunkien kiinteistöjä usein vaivaavat
sisäilmaongelmat, jotka hirren
avulla halutaan jatkossa välttää.
Hirsiosien valmistuksesta vastanneen Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula sanoo,
52
Kuntatekniikka 7/2013
Kontiotuote
Pudasjärvellä otettiin elokuussa käyttöön 100-paikkainen massiivihirrestä rakennettu päiväkoti.
että kiinnostus sisäilman laatua
parantavaan hirteen julkisessa
rakentamisessa on kasvussa.
– Käymme parhaillaan neuvotteluja useista mielenkiintoisista hankkeista. Julkisella puolella on havahduttu huomaamaan hirren mahdollisuudet
myös suurimittakaavaisissa rakennuksissa, Poijula kertoo
Pudasjärven päiväkotirakennuksen pääurakoitsijana toimi oululainen rakennusliike Sonell Oy ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi niin ikään oululainen
Arkkitehdit M3.
PUUVILLA ON VUODEN PARAS BIM-KOHDE
M Kauppakeskus Puuvilla palkittiin
lokakuussa Suomen parhaana rakentamisen tietomallinnuskohteena Tekla BIM Awards -kilpailussa.
Porissa sijaitsevan Kauppakeskus Puuvillan rakennustyöt ovat
käynnissä, ja ne kestävät vuoden
2014 loppuun. Hankkeen laajuus
on noin 100 000 bruttoneliömetriä, ja se on yksi tämän hetken suurimmista talonrakennushankkeista
Suomessa. Vuokrattavaa pinta-alaa
tulee olemaan noin 43 000 neliömetriä.
Tekla BIM Awards -kilpailuun
hankkeen ilmoitti projektityöryhmä, jossa on 13 tietomalleja käyttävää osapuolta. Kauppakeskus
Puuvilla palkittiin projektiosapuolten sitoutumisesta tietomallintamiseen ja tietomallien käytöstä mobiililaitteilla uraa uurtavalla tavalla. Puuvillan urakoitsijana toimii
Skanska.
Puuvilla on kokoluokassaan
Suomen ensimmäisiä hankkeita,
jossa poikkeuksellisen suuri joukko
projektin osapuolista työskentelee
tietomallien avulla.
– Puuvilla on erittäin monipuolinen tietomallinnusprojekti. Tietomallit ovat käytössä vuokralais-
Poriin valmistuvan Kauppakeskus Puuvillan rakennustyöt kestävät
ensi vuoden loppuun. Se on yksi tämän hetken suurimmista talonrakennushankkeista Suomessa.
neuvotteluista vanhojen rakenteiden mallintamiseen sekä betonielementtien tuotannonohjauksesta työmaan tuotantomalliin, Tekla
Oy:n toimialajohtaja ja BIM Awards
-kilpailun tuomariston jäsen Jarkko Stenvall perustelee voittajahankeen valintaa.
Puuvillassa tietomalleja tarkastellaan myös mobiilisovelluksen
avulla. Projektin parissa työskentelevät henkilöt käyttävät ahkerasti
tabletteja. Mobiilisovellus mahdollistaa muun muassa huomautusten ja valokuvien liittämisen työ-
maalla suoraan malliin, josta tiedon
saa välitettyä sähköpostilla nopeasti esimerkiksi suunnittelijalle.
Teklan järjestämässä Tekla BIM
Awards -kilpailussa palkitaan vuosittain paras rakentamisen tietomallinnuskohde. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna tässä muodossa
viidettä kertaa. Kilpailuun osallistui
kymmenen projektia. Tuomariston
kunniamaininnan saivat Kaukosen Silta (WSP Finland Oy), Länsimetro (A-Insinöörit Suunnittelu Oy)
ja Vantaan Jätevoimala (Pöyry Finland Oy).
Valtion
vesihuoltoavustukset
haettavina
M Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön
vesihuoltoavustukset vuodelle
2014 ovat nyt haettavina.
Vesihuoltoavustuksia voidaan myöntää yhdyskuntien
vedenhankintaa ja viemäröintiä sekä jätevesien käsittelyä
ja sen yhteydessä syntyvän
lietteen hyötykäyttöä palveleviin toimenpiteisiin, jotka on
suunniteltu tehtäviksi kalenterivuonna 2014.
Hakuaika päättyy 30. marraskuuta 2013. Tuen edellytyksistä ja tuettavista toimenpiteistä on säädetty laissa vesihuollon tukemisesta
(686/2004).
Lisätietoja ympäristöministeriön sivuilta http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Maa_ja_metsatalousministerio_ja_ymparist%2826818%29
Hometalkoilta vinkkilista kuntien homeongelman torjumiseksi
M Kosteus- ja homevaurioita on
Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotien kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita,
hoitolaitoksissa noin 25 prosentissa. Suuri osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja
viivästyneistä korjauksista.
– Kosteus- ja homevauriot voidaan voittaa, mutta se edellyttää
määrätietoista ja suunnitelmallista otetta sekä korjausrakentamisen asettamista muun rakentamisen edelle. Päättäjien on tehtävä ripeästi ja rohkeasti tarvittavat
investointipäätökset rakennusten
kuntotutkimisesta ja korjaussuunnittelusta ja sen jälkeen priorisoitava hankkeet tärkeysjärjestyk-
seen. Vaurioituneet talot on joko
korjattava oikein tai purettava, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen tiivisti talkoiden viestin.
10 askelta korjaamiseen
ja kiinteistönpitoon
1. Kunnan tilakeskus selvityttää
seuraavan kahden vuoden aikana
yli 30-vuotiaan rakennuskannan
todellisen kunnon.
2. Tilakeskus käyttää kuntotutkimuksiin vain osaavia asiantuntijoita: kilpailutuksen perusteena selvitysten perusteellisuus ja laatu sekä
toimijoiden asiantuntemus.
3. Kuntapäättäjät järjestävät edellä mainittuun resurssit – eli rahaa
tilakeskuksen budjettiin rakennusten tutkimiseen.
4. Tehtyjen kuntotutkimusten,
käyttäjien kokemusten ja tilojen
käyttömäärien perusteella tilakes-
kus asettaa kunnan kiinteistöjen
korjaukset ja uusimiset kiireellisyysjärjestykseen. Useimmiten sisäilmaongelmien korjaus johtaa
rakennuksen peruskorjaukseen.
5. Tilakeskus laatii 10–15 vuoden
taloussuunnitelman kiinteistöjen
sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja peruskorjausten toteuttamiseksi.
6. Kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien korjaussuunnittelun laatu varmistetaan käyttämällä vain niihin erikoistuneita, osaavia suunnittelijoita.
7. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen kustannukset siirretään
kunnan lähivuosien budjetteihin
ennakkosuunnitelmana ja huolehditaan siitä, että myös seuraava kunnanvaltuusto ohjeistetaan
tähän sitoumukseen.
8. Tilakeskus laatii kunnan raken-
nuksia varten kiinteistöjen huoltosuunnitelmat, joihin on ohjeistettu
myös kosteusvaurioita ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Näitä ovat
muun muassa salaojien tarkastaminen, räystäskourujen ja sadevesikaivojen puhdistaminen, vesijohtoliitosten tarkkailu ja muut
yksinkertaiset toimenpiteet, joilla
vesi pidetään toisaalta rakennuksen ulkopuolella ja toisaalta putkien sisäpuolella. Vaurioita ehkäisevään huoltoon varataan resurssit tilakeskuksen budjettiin.
9. Uudisrakentamista vähennetään, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Paitsi,
jos uudisrakentamisella korvataan
purettavia kiinteistöjä.
10. Vuonna 2023 aloitetaan uudestaan kohdasta 1, koska silloin
nyt 20-vuotiaat rakennukset täyttävät 30 vuotta.
Kuntatekniikka 7/2013
53
Kestävän korjausrakentamisen suurpalkinto Tanskaan
M Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Built Challenge -kilpailun pääpalkinto jaettiin
Pohjoismaiden elinkeinoministerien kokouksessa Tukholmassa 17. lokakuuta. Oslossa toimiva Nordic Innovation -laitos julkisti vuonna 2012 Nordic Built
Challenge -kilpailun, joka haastoi Pohjoismaiden rakennusalan
ideoimaan viiden ennalta valitun
kiinteistön korjausta.
Yhteensä miljoonan Norjan
kruunun (reilun 120 000 euron)
suuruisen pääpalkinnon vei Ellebo Garden Room -hankkeen
tanskalais-englantilainen tiimi. Innovatiivisen voittajaehdotuksen
ovat laatineet Adam Khan Architects, Daniel Serafimovski Architects, Kristine Jensens Tegnestue
sekä Price & Myers, ja se koskee
Ballerupissa Kööpenhaminan lähistöllä sijaitsevan kunnan vuokratalokokonaisuuden korjausrakentamista.
Palkintolautakunta toteaa perustelussaan muun muassa näin:
Ellebo Garden Room on loistoesimerkki Nordic Built Charterin periaatteista, ja hankkeella on edel-
lytyksiä nostaa Pohjoismaat aivan kansainväliseen kärkeen rakennusalalla. Hankkeeseen sisältyy muun muassa innovatiivinen
ehdotus siitä, miten vuokralaiset
voivat asua kodissaan remontin
ajan.
KVA Arkkitehdit Oy työryhmineen voitti Suomen Nordic Built
Challenge -kilpailun aiemmin tänä syksynä. Suomesta kilpailussa
on mukana valtion virastotalona
toimiva Hippostalo Tampereelta.
Ehdotus Equilbirium erottui voittajaksi selkeällä ja hyvin kokonaisvaltaisella ratkaisulla.
www.nordicinnovation.org/nordicbuilt/the-challenge/
Nordic Built
Challenge -kilpailun
voittanut Ellenbo Garden
Room -hanke edustaa
kunnan vuokratalokokonaisuuden
peruskorjausrakentamista.
Hankkeessa on myös
ratkaisu siitä, miten
vuokralaiset voivat
asua kodissaan
remontin ajan.
ISTT kokoontui Sydneyssä
M Kaivamattoman tekniikan
maailmanjärjestö ISTT:n hallituksen kokous ja kansainvälinen konferenssi keräsi laajan joukon alan asiantuntijoita Sydneyyn
Australiaan syyskuussa.
ISTT:n hallituksen kokouksessa Suomea edustivat FiSTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen äänivaltaisena edustajana ja sihteeri
Mika Nevala.
ISTT vaihtoi Sydneyn kokouksessaan puheenjohtajaa. Uusi puheenjohtaja on Derek Choi Kiinan Hongkongin kaivamattoman
tekniikan yhdistyksestä.
Konferenssiin liittyi perinteinen alan näyttely. Näytteilleasettajia oli yli 100 ja konferenssivieraita noin 700. Tilaisuuteen liittyi
laaja oheisohjelma, jossa esiteltiin
myös kaupungin kuntatekniikan
ratkaisuja.
Saksalaiset
yritykset
olivat näyttelyssä näkyvästi esillä.
54
Kuntatekniikka 7/2013
Sydneyn näyttelyssä esiteltiin myös putkistojen puhdistusta
jääpossutuksella.
GSTT:n puheenjohtaja Jens Hoelterhoff kertoi Saksassa valtion tukevan EU:n ulkopuolista markkinointia noin puolella aiheutuvista
kustannuksista, joten saksalaisten
yritysten on edullista lähteä markkinoimaan tuotteitaan ja palvelujaan kauemmaksikin.
Tällaista toimintaa pitäisi myös
Suomessa harrastaa, jotta pienemmätkin yritykset voisivat tuoda kaukomailla esiin palveluvalikoimaansa. Näin voisi hyvinkin
syntyä uusia vientiyrityksiä.
Yksi näyttelyn mielenkiintoisimpia uutuuksia oli putkistojen
puhdistus jääpossutuksella. Menetelmässä erikoisjäästä tehty
tulppa laitetaan kulkemaan paineen avulla putken läpi, ja kulkiessaan se puhdistaa putken seinämissä olevat saostumat. Esittelijöiden mukaan se ei kuitenkaan onnistu tavallisella jäällä, eli ei liene
syytä antaa vesijohtojen jäätyä ja
sitten lyödä painetta taakse!
Erilaisia poralaitteita ja niiden
kärkiä oli näyttelyssä esillä runsaasti. Maailmalla nähdäänkin
usein kaivamattomat verkostojen
rakentamismenetelmät ensisijaisina vaihtoehtoina niiden ympäristökelpoisuuden vuoksi.
Maassamme on vielä paljon
tehtävää tällaisen ajattelutavan
saamiseksi yleisesti hyväksytyksi. Yksi hyvä tilaisuus on Lahdessa järjestettävä maamme ensimmäinen kansallinen no dig -konferenssi 21.–22.11.2013.
Rajamerkkipuisto Rovaniemen ammattikorkeakoululle
maan aikaan.
Rajamerkkipuisto on toteutettu
maanmittariopiskelijoiden projektityönä. Projektiryhmään kuuluivat
maanmittauksen opiskelijat Tarja
Kanervo, Jukka Leskinen, Hannu Palo ja Merja Saukkoriipi.
Metalliset rajamerkit on lahjoittanut RAMKille opetuskäyttöön teuvalainen Nipere Oy.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun edustalle on koottu
pysyvä näyttely uusimman
määräyksen mukaisista
kiinteistöjen rajamerkeistä.
Aune Rummukainen
M Rovaniemen ammattikorkeakoulun pihalle on kesän ja syksyn
aikana tehty rajamerkkipuistoa. Tähän puistoon on rakennettu nähtäville uusimman määräyksen mukaiset, kiinteistöjen rajoilla käytettävät
rajamerkit.
Alueelta löytyy kivisiä ja metallisia rajamerkkejä, puinen paalupyykki ja tiepaalu. Nykyisin kaikki
maanmittausalan opiskelijat eivät
näe rajamerkkejä kesätöissään, joten rajamerkkipuisto helpottaa tältä
osin sekä opetusta että opiskelua.
Rajamerkkeihin voi käydä tutustumassa myös omatoimisesti sulan
Kaavoituksella voidaan rajoittaa päästöjä
M Asemakaavoituksella voidaan
vaikuttaa merkittävästi ilmastopäästöjen vähentämiseen. Näin
osoitetaan Aalto-yliopiston Sitralle ja ympäristöministeriölle toteuttamassa tutkimuksessa Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus, joka kehittää Porvoon Skaftkärr-hankkeen kokemuksiin tukeutuen asemakaavoitusta ohjauskeinona.
Raportti ja sen myötä syntyneet laskurit tuovat kaavoittajille
käytännön työkaluja, jotka auttavat ilmastopäästöjen vähentämi-
sessä kaavoituksen keinoin.
– Energiaviisautta pitää edistää läpi yhteiskunnan eri tasojen.
Kaavoituksessa energia-asiat pitää huomioida johdonmukaisesti kaikilla kaavatasoilla, jotta oikeasti pystymme vaikuttamaan sitä kautta yhdyskuntien päästöjen
vähentämiseen. Skaftkärr-projekti
ja tämä raportti ovat todentaneet
kaavoituksen merkityksen päästöjen rajoittamisessa, toteaa Sitran
johtaja Jukka Noponen.
Kysymys rakennetun ympäristön energiatehokkuuden paran-
tamisesta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä nousee yhä useammin esille kaavoituksessa. Tuore kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti vahvisti, että Suomen ilmasto lämpiää
selvästi enemmän kuin maapallo
keskimäärin.
Ja koska asuminen ja liikkuminen ovat ruoan ohella tärkein ilmastopäästöjen lähde, koskevat
välttämättömät ilmastonmuutokseen sopeutumistoimet erityisesti
kaavoitusta ja rakentamista.
– Kaavoituksessa pitäisi tarkas-
tella myös koko kunnan toimintaa
eikä vain yksittäistä asemakaavaa
kerrallaan. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Jatkossa myös
täydennysrakentamisen merkitys
korostuu todella paljon verrattuna
uudisrakentamiseen, toteaa ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä.
Tutkimustiivistelmä ja tutkimus Aalto-yliopiston verkkosivuilla https://aaltodoc.
aalto.fi/handle/123456789/10988
Tampere mallinsi ilmanlaadun ja
altistumisen epäpuhtauksille
Porvoo kokeilee sähköautojen
latauksen mobiilimaksamista
M Tuoreen ilmanlaatuselvityksen
mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyvä tai tyydyttävä. Vilkasliikenteisimpien katujen lähialueilla typpidioksidin ja katupölyn pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun kansalliset ohjearvotasot.
Tampereen Ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset AERMOD-mallinnusohjelmalla.
Työssä mallinnettiin typpidioksidin (NO2) ja ensimmäistä kertaa
myös katupölyn ja pienhiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella. Katupölyn PM10:n hiukkaskoko on alle 10 μm ja pienhiukkasten
PM2,5 alle 2,5 μm.
MPorvoon kaupunki on edelläkävijänä ottamassa käyttöön Enston ja
EasyParkin yhteistyössä tarjoaman
sähköauton latausasemiin yhdistettävän mobiilimaksujärjestelmän.
Porvoon kaupungin kolme sähköauton latausasemaa sijaitsevat kaupungin keskustan alueella: kauppatorin laidalla olevalla paikoitusalueella, Rihkamatorin paikoitusalueella sekä Katajamäen liityntäpysäköintipaikalla.
Euroopan komissio valmistelee uutta direktiiviä, joka velvoittaa
maat investoimaan merkittävästi latausinfrastruktuuriin vuoteen
2020 mennessä. Tämä tarkoittaa
sitä, että sähköautojen ilmainen lataaminen päättyy.
– Auto on pysäköitävä latausta
Tampereen väestöstä 5,4 %:n
todettiin asuvan alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausiohjearvon
pitoisuus 70 μg/m3 voi ylittyä. Alueilla, joilla typpidioksidin vuorokausipitoisuus on 85–99 % ohjearvotasosta, asuu 15,7 % asukkaista.
Vastaavasti alueilla, joilla katupölyn hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat ylittää ohjearvotason
70 μg/m3, asuu 6,5 % tamperelaisista.
Niillä alueilla, joilla katupölyn PM10 vuorokausipitoisuus
on 85–99 % ohjearvosta, asuu
5,1 % asukkaista.
Asukasjakaumasta päätelleen
merkittävin ilmansaaste Tampereella on typpidioksidi. Katupöly haittaa eniten katujen lähialueilla.
varten, joten on järkevää yhdistää
pysäköinti- ja latausmaksut. Näin
luodaan selkeä ja johdonmukainen käyttäjäkokemus. Mobiilimaksun ansiosta voimme myös ilmoittaa latauksen tilan asiakkaalle reaaliajassa, jotta kuljettaja osaa palata
autolleen sopivaan aikaan. Asiakas
voi suorittaa maksun itse tai valita
maksajaksi yrityksen suoraan sovelluksessa, täsmentää Magnus
Flodberg, joka toimii EasyParkkonsernin sähköisen liikenteen
hankkeista vastaavana johtajana.
Maksupalveluiden on tärkeä toimia nk. yhteiskäyttö- eli roamingperiaatteella, jolloin maksu voidaan
suorittaa samalla tavalla riippumatta
siitä, kuka latausaseman on valmistanut, tai kuka sitä hallinnoi.
Kuntatekniikka 7/2013
55
II
VAAN
A
R
A
VAA
NOS S
N
A
V
KAI
EN
AMISE
TEUTT
EN TO
LLISE
VA
R
TU
NNON
KAIVA
OPAS
ää
en
2013
Vaara vaanii
kaivannossa
KOR JAUS
KORJAUS
RAKENNUT T
A JANA
RAKENNUT
Juha Kulom
äki
TA JANA
KIINTEISTÖA
KUSTANNUS LAN
OY
Kirjaa myy Opetushallitus: www.
oph.fi/verkkokauppa
Uusi oppikirja
puukerrostaloista
Taloyhtiö
korjausrakennuttajana
M Suomalainen puukerrostalo
– Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen -teos on puukerrostalorakentamisen käytännönläheinen opas. Kirjassa kes-
M Taloyhtiöiden yleisimpiä remontteja ovat putki- ja julkisivusaneeraukset sekä maalaukset ja kattojen uusimiset. Myös
märkätilakorjaukset ovat ylei-
Kuntatekniikka 7/2013
TALOYHTIÖ
TALOYHTIÖ
56
mäki
Työohje kaivannon turvalliseen toteuttamiseen http://www.vvy.fi/files/3203/Vaara_vaanii_kaivannossa_opas.pdf
Liikenneviraston hankeraportti verkossa http://www2.liikennevirasto.
fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-09_vaara_vaanii_web.pdf
siä. Korjaustarpeet lisääntyvät
kiihtyvää tahtia sitä mukaa kun
maamme rakennuskanta vanhenee.
Taloyhtiö
korjausrakennuttajana -kirjassa tarkastellaan taloyhtiön remonttien
suunnittelua ja läpivientiä
taloyhtiön hallituksen näkökulmasta. Ei riitä, että
isännöitsijä osaa ja tietää, vaan
myös hallituksen on tunnettava korjaushankkeeseen liittyvät
asiat. Hankkeessa on selvitettävä aina ensin, mitä osakkaat haluavat.
Kirja pyrkii osoittamaan,
miksi urakoitsijaa ei kannata valita pelkän hinnan vaan kokonaisharkinnan perusteella. Käytännössä on löydettävä taloyhtiölle ja juuri kyseiseen hankkeeseen sopivin urakoitsija.
Juha Kulo
MKaivantotyön suunnittelijoille
ja tekijöille on tehty taskukokoinen työohje kaivannon turvalliseen toteuttamiseen. Oppaassa
on kuvin esitetty seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon kaivannon tukemisessa. Niin ikään
kuvat havainnollistavat luiskatun kaivannon kaltevuuksia ja
niiden tilantarvetta.
Ramboll Finland Oy:n toteuttama opas pohjautuu Liikenneviraston Kaivantojen turvallisuus
-tutkimushankkeeseen. Oppaan tilasi Infra ry, joka
on maa- ja vesirakennusalojen
sekä asfalttialan yritysten etujärjestö. Työsuojelurahasto tuki
tiedotushanketta määrärahalla.
kitytään 3–8-kerroksisiin puurunkoisiin ja puujulkisivuisiin
asuinkerrostaloihin ja työpaikkarakennuksiin.
Kirja soveltuu oppikirjaksi rakennusalan opetukseen laajasti eri oppiasteilla
ja myös aikuiskoulutukseen
antaen laajat perustiedot
puukerrostalorakentamisesta. Kirja on hyödyllinen
tietolähde myös alalla jo
toimiville.
Laaja-alaisten perustietojen ohella kirja antaa kaikille alan toimijoille puukerrostalorakentamisen yhteisen
kielen. Tämä on tärkeää, koska
puukerrostalojen rakentamisesta on vain vähän aikaisempaa
kokemusta ja niiden teolliset
valmistusmenetelmät poikkeavat osin rakennusalalla totutuista.
Yhteinen tietopohja ja
kieli luovat perustan eri
ammattiryhmien yhteistyölle rakennushankkeen
toteutuksessa parantaen
eri osapuolten keskinäistä ymmärrystä ja toteutuksen laatua.
Teoksen on toimittanut arkkitehti Janne Tolppanen Puuinfo Oy:stä. Kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös arkkitehti,
TkT, kehittämispäällikkö Markku Karjalainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä arkkitehti, TkL, toimitusjohtaja Mikko
Viljakainen ja RI Tero Lahtela
Puuinfo Oy:stä.
Taloyhtiö korjausrakennuttajana -kirjassa tarkastellaan
taloyhtiön
korjaushankkeen
suunnittelua sekä itse korjaustoimien hallinnointia ja valvontaa. Korjaushankkeen tyypillisimmät päätöksenteko- ja pulmatilanteet käydään kirjassa läpi, samoin kuin mahdolliset ratkaisut niihin. Kuvattujen käytäntöjen ja perustietojen avulla taloyhtiön hallitus saa vietyä
korjaushankkeen läpi onnistuneesti, laadukkaasti ja sopuisasti.
Taloyhtiö korjausrakennuttajana,
224 s., Kiinteistöalan Kustannus Oy
2013. ISBN 978-951-685-326-3.
Valosaasteesta
ensimmäinen
kattava tietoteos
MKeinovalaistuksen lisääntyminen on muokannut maisemia
enemmän kuin mikään muu
ympäristömuutos viimeisen sadan vuoden aikana. Tätä yllättävän vähälle huomiolle jäänyttä muutosta käsitellään uudessa tietokirjassa Valon varjopuolet. Teos on ensimmäinen kattava suomenkielinen yhteenveto
valosaasteesta. Kirjan ovat kirjoittaneet Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Jari Lyytimäki ja Janne Rinne.
Valosaaste on mitä tahansa
keinovalaistusta, josta voi koitua haittaa ihmisille tai luonnolle. Se on valaistusta, joka on
päällä tarpeettomasti, suuntautuu väärään paikkaan, on liian voimakasta tai aallonpituudeltaan haitallista. Ärsyttäviksi koetut koriste- ja mainosvalot, häikäisevät auton ajovalot
ja taivaalle sojottavat ulkovalaisimet ovat esimerkkejä yleisistä
valosaasteen lähteistä. Ongelman hallintaan tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja uuden valaistustekniikan määrätietoista
hyödyntämistä.
Valon varjopuolet -teoksen
on rahoittanut Tieteen tiedotus ry ja se on valmisteltu Suomen
ympäristökeskuksessa.
Teoksessa on mukana eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamia
valosaasteeseen kytkeytyviä tietolaatikoita esimerkiksi naapuruuskiistoista ja kehitysmaiden
valaistusoloista.
Valon varjopuolet, 255 s., Gaudeamus 2013. ISBN 978-952-495-309-2.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2013 ja 2014.
Geotrim Oy
DI Timo Sääski on
nimitetty 1.1.2014
alkaen Geotrim Oy:n
toimitusjohtajaksi.
Siihen asti hän toimii
varatoimitusjohtajana.
Timo Sääski on aiemmin
ollut FM-International
Oy:n toimitusjohtajana.
M
Ramboll Finland Oy
MOTM Hanna-Leena
Kääriäinen on aloittanut
lakimiehenä Espoossa.
Jätelautakuntien
neuvottelupäivät
12.–13.11.2013 Lahti
www.fcg.fi
FinnSec ja ViherTek 2013
MJussi Lehtinen on
aloittanut ryhmäpäällikkönä Lahdessa.
MMatti
Utriainen on
aloittanut johtavana konsulttina Infra Turku -yksikössä Espoossa.
MPipsa
MIns AMK Juha-Matti
Pohjolainen on aloittanut rakennuttajainsinöörinä Kuopiossa.
Purhonen on
aloittanut konsulttina
Ramboll Management
Consultingissa
Helsingissä.
AMK Olli Mattila on
aloittanut projektipäällikkönä Tampereella.
MKemisti Kristiina Lehtonen on aloittanut
asiakaspalvelupäällikkönä Ramboll Analyticsissä
Lahdessa.
MPauli Laivo on aloittanut johtavana asiantuntijana Infra-yksikössä Turussa.
17.12.2013–6.11.2014,
1 pv + 7 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
14.–15.11.2013 Hämeenlinna
www.fcg.fi
MMarkku Lindroos on
aloittanut projektipäällikkönä Rovaniemellä.
2014
Rakennusvalvonnan
peruskurssi, 1. jakso
15.–17.1.2014 Helsinki
www.fcg.fi
18. valtakunnalliset jätteen
hyötykäyttöpäivät
Talvitiepäivät
19.–20.11.2013 Lappeenranta
www.fcg.fi
21.–22.1.2014 Jyväskylä
www.talvitiepaivat.fi
FiSTT vuosikonferenssi 2013
Rakennuttajapäivät
21.–22.11.2013 Lahti
www.fistt.net
23.–24.1.2014 Hämeenlinna
www.kiinko.fi
Valoisa ja
vetovoimainen kaupunki
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (INFRA-RAPS 12)
22.11.2013 Oulu
www.ouka.fi/oulu/juhlavuosi2013
23.1.–14.11.2014, 7 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Homeongelmat historiaan,
talot kuntoon
YSE 98 -koulutus
26.11.2013 Joensuu
27.11.2013 Kuopio
28.11.2013 Kajaani
www.fcg.fi
28.–29.11.2013 Helsinki-Tallinna
www.fcg.fi
Vesihuollon
lainsäädäntöpäivä
28.11.2013 Helsinki
www.vvy.fi
MDI Markus Ryynänen
on aloittanut projektipäällikkönä Silta-yksikössä Tampereella.
12.12.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
Teknisen hallinnon päivät
Mittaustekniikan
koulutuspäivät
MIns
Jätehuollon perusteet
Yhdyskuntajohtaja (YHJ)
rakennetun ympäristön tekijä
19.11.2013 Helsinki
www.ril.fi
Tomi Tanninen
aloitti Ramboll Finland
Oy:n uutena talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä lokakuussa. Tanninen siirtyi Rambolliin
Altiasta, jossa hän toimi
talous- ja rahoitusjohtajana vuodesta 2008.
10.12.2013 Tampere
www.fcg.fi
13.–15.11.2013 Helsinki
www.messukeskus.com
Projektinjohtorakentamisen
hyödyt ja haasteet
MKTM
Ympäristölupapäivät
Strateginen alue- ja
yhdyskuntasuunnittelu
9.–12.12.2013 Espoo
www.aaltopro.fi
tapahtumakalenteri
2013
29.–30.1.2014 Jyväskylä
www.ril.fi
Kiinteistöinsinöörien ja
geodeettien neuvottelupäivät
4.–5.2.2014 Helsinki
www.fcg.fi
Tulevaisuuden kaupunki –
työ – asuminen – liikkuvuus
6–7.2.2014 Helsinki
www.kiinko.fi
Ympäristöjohdon
neuvottelupäivät
6.–7.2.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
Viherpäivät
11.–12.2.2014 Tampere
www.vyl.fi
Kuntatekniikka 7/2013
57
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
www.wspgroup.fi
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 7/2013
5/2013
ALANSA YKKÖNEN
Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko
se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös
tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
FCG – Hyvän elämän tekijät
~
~
~
~
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.fi
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Sertifioitu urakoitsija
on varma valinta!
Huomioi hankinnassa
– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys
– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti
– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti
– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys
Lisätietoja: www.seti.fi
Kuntatekniikka 7/2013
59
Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.
Tilaushinnat vuonna 2014:
Mkestotilaus 73 euroa
Mvuosikerta 82 euroa
Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.
TILAUKSET:
www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442