1. No category

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Työ- ja elinkeinotoimistot
Työvoiman palvelukeskukset
OHJE
21.12.2010
TEM/3366/00.03.01.02/2010
TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI
Tämä ohje tulee voimaan 3. päivänä tammikuuta
2011 ja on voimassa toistaiseksi.
Ohje kumoaa ohjeet Työhakijan palveluprosessi
(TEM/1249/03.01.04/2010), Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle ja asiakkaaksi rekisteröinti
(TEM/1322/03.01.04/2010), Työnhakuinfo-tilaisuus
ja sähköinen työnhakuinfo internetissä
(TEM/4149/051/2008) ja Palvelutarpeen arviointi,
merkitseminen ja palvelutarveryhmittely (TM
O/7/2003).
SISÄLTÖ
TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI
I TYÖNHAUN KÄYNNISTÄMINEN
1. Työnhaun käynnistämisen tavat ja oikeus työttömyysetuuteen
2. Työnhakijan informointi
II ASIAKASSEGMENTIN MÄÄRITTÄMINEN
III TYÖNHAKIJAN HAASTATTELU JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Työnhakijan haastattelu
Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma
Suunnitelman tarkistaminen ja seuranta
Suunnitelman allekirjoittaminen
Työttömän työnhakijan yleiset velvollisuudet
TE-toimiston velvollisuudet
IV TYÖTTÖMYYSTURVA JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMAT
9.
Yleistä
10.
Työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen
10.1
10.2
10.3
10.4
Korvauksettoman määräajan pituus
Ilmoitus esteestä etukäteen
Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen
Työvoimapoliittinen lausunto
11.
Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen
12.
Suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen
12.1
12.2
Työttömyysturvalain 8 luvun soveltaminen työllistymistä edistävästä
palvelusta kieltäytymiseen
Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen
13.
Työllistymissuunnitelman toteuttaminen
13.1
Työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen
14.
Toistuva kieltäytyminen
14.1
14.1.1
14.1.2
14.1.3
TTL 2 luvun 21 §:ssä tarkoitettu toistuva kieltäytyminen
Vastaava menettely
Toistuvuus ja työhaluttomuus
Työssäolovelvoitteen täyttäminen
14.2
Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä toistuva kieltäytyminen
14.2.1 Työssäolovelvoitteen täyttäminen
V ULKOMAALAISEN OIKEUS JULKISIIN TYÖVOIMAPALVELUIHIN
15. Julkinen työvoimapalvelu
15.1
15.2
15.3
15.4
Avoimesti käytettävät julkiset työvoimapalvelut
Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle
Julkiset työvoimapalvelut työnhakija-asiakkaalle
Ulkomailla oleville ja ulkomaille aikoville taijottavat julkiset työvoimapalvelut
16. Ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi
16.1
16.2
EU-/ETA-maan kansalainen ja hänen perheenjäsenensä
Muut kuin EU- tai ETA-maan kansalaiset
17. Työttömyysturva ja sosiaalietuudet
TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI
Julkisen työvoimapalvelun tavoitteena on edistää työnhakijan nopeaa työllistymistä ja estää työttömyysjaksojen pitkittymistä. Työnhakijan palveluprosessin toimivuus on tärkeä edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.
Tässä ohjeessa käsitellään työnhakijan palveluprosessia: työnhaun käynnistymistä (I osa), asiakassegmentin määrittelyä (II), työnhakijan haastattelua ja työllistymissuunnitelmaa koskevia toimeenpanolinjauksia (III
osa) sekä työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaaviin suunnitelmiin (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat)
liittyviä työttömyysturvakysymyksiä (IV osa) sekä ulkomaalaisen oikeutta julkisiin työvoimapalveluihin (V
osa)
Työnhakijan palveluprosessista, työnhaun käynnistymisestä, työnhakijan haastattelusta ja työnhakijalle
laadittavista suunnitelmista sekä ulkomaalaisen oikeudesta julkisiin työvoimapalveluihin on säädetty laissa
julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002, JTPL) ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa
julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002, JTPA).
Työnhakijan palveluprosessia ja sen etenemistä määrittää myös henkilöasiakkuusstrategia ja asiakkaan
palvelutarpeen pohjalta määritelty asiakassegmentti (Henkilöasiakkuusstrategia, loppuraportti 30.6.2009,
toimeenpanolinjaukset (TEM/3522/00.03.02.02/2009). Julkisen työvoimapalvelun henkilöasiakkaat ryhmitellään asiakkaan palvelutarpeen perusteella kolmeen segmenttiin: suoraan työmarkkinoille suuntaavat, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat ja työmarkkinoille kuntoutuvat
Tavoitteena on, että asiakassegmenteittäin eriytyvä palvelu ohjaa palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista asiakkaiden ensisijaisten palvelutarpeiden mukaisesti. Asiakassegmenttien käyttöönotto mahdollistaa myös asiakaspalvelun sisällöllisen kehittämisen ja palveluprosessin suunnitelmallisen etenemisen asiakkaiden palvelutilanteen edellyttämällä tavalla. Segmentointi on ensisijassa työ- ja elinkeinotoimiston (TEtoimisto) sisäinen työkalu.
I TYÖNHAUN KÄYNNISTÄMINEN
Henkilön työnhaku käynnistyy, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai
henkilökohtaisesti TE-toimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Henkilöasiakkaan tulee antaa tiedot ja selvitykset ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään sekä muut työnhakuaan koskevat tiedot. Tiedot annetaan sähköisellä
ilmoittautumislomakkeella. Tarvittaessa tiedot voi antaa paperilomakkeella (JTPL 3:5 ja JTPA 3 §).
Henkilön katsotaan rekisteröityneen työnhakijaksi myös silloin, kun työnantaja on tehnyt hänestä TEtoimistolle työsopimuslain (55/2001) 5:4.3 mukaisen ryhmälomautusilmoituksen. TE-toimisto voi hyväksyä
poikkeustapauksissa myös muulla tavoin tehdyn rekisteröitymisen työnhakijaksi, esimerkiksi suurten lomautusten tai irtisanomisten yhteydessä
Työnhakijaksi voidaan rekisteröidä kaikki, jotka sitä pyytävät ja jotka antavat julkisen työvoimapalvelun
tarjoamiseksi tarvittavat tiedot. Ainoastaan ulkomaalaisen rekisteröintiin työnhakijaksi liittyy tiettyjä rajoituksia (osa V). Esimerkiksi henkilön mahdollinen työkyvyttömyys, sen perusteella myönnetty etuus tai päätoiminen opiskelu ei estä asiakkaan rekisteröintiä työnhakijaksi. Näillä seikoilla voi kuitenkin olla vaikutusta
siihen, pidetäänkö henkilöä JTPLssa tarkoitettuna työttömänä työnhakijana. Henkilö voidaan hänen pyynnöstään rekisteröidä myös yksittäisen palvelun asiakkaaksi (JTPL 3:5). Tällöin hänen ei katsota rekisteröityneen työnhakijaksi.
Henkilö voi olla työnhakijana valitsemassaan TE-toimistossa toimistojen toiminta-alueista riippumatta (JTPL
3:2.3). Työvoiman palvelukeskus ei ole itsenäinen TE-toimisto, vaan palvelun järjestämisen muoto. Henkilön
siirtymisestä TE-toimistosta palvelukeskuksen asiakkaaksi on ohjeistettu erikseen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeessä 1868/051/2008.
1. Työnhaun käynnistämisen tavat ja oikeus työttömyysetuuteen
Tavoitteena on, että asiakkaat käynnistävät työnhakunsa ensisijaisesti käyttämällä vahvaan tunnistukseen
(verkkotunnukset tai sirullinen henkilökortti) perustuvaa Oma työnhaku -verkkopalvelua. Kun työnhakija on
käynnistänyt työnhakunsa verkkopalvelussa, hänet voidaan ottaa huomioon työnvälityksen ehdokasasetteluissa ja hänellä on mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia työnvälityspalveluja.
Oma työnhaku -verkkopalvelussa työnhakijaksi ilmoittautuvaa pyydetään täyttämään henkilötiedot, koulutusta ja osaamista (ammatti, työkokemus) sekä työtoiveita koskevat tiedot. Lisäksi verkkolomakkeella kartoitetaan henkilön työnhaun tavoitetta. Henkilöä pyydetään myös arvioimaan mahdollisuuksiaan saada haluamaansa työtä ja häneltä tiedustellaan, vaikuttaako hänen terveydentilansa työn tekemiseen sekä onko
olemassa muita seikkoja, joilla voi olla vaikutusta työnhakuun tai työn tekemiseen. Näiden kysymysten
tavoitteena on saada asiakkaasta tietoja asiakassegmentin määrittämiseksi ja sopivien palvelujen tarjoamiseksi.
Verkkolomakkeella työnhakijaksi ilmoittautuvalta tiedustellaan, aikooko hän hakea työttömyysetuutta. Mikäli
henkilö ilmoittaa, että hän ei aio hakea työttömyysetuutta, verkkolomakkeella käynnistetty työnhaku on
voimassa neljä viikkoa. Mikäli henkilö myöhemmin päättääkin hakea työttömyysetuutta, oikeus etuuteen voi
alkaa aikaisintaan siitä lukien, kun henkilö on asioinut TE-toimistossa henkilökohtaisesti.
Jos henkilö ilmoittaa aikovansa hakea työttömyysetuutta, verkkolomakkeella käynnistetty työnhaku on
voimassa 10 päivää. Henkilön oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa taannehtivasti jo sähköisen verkkolomakkeen lähettämispäivästä lukien, jos hän käy henkilökohtaisesti TE-toimistossa kymmenen päivän kuluessa verkkolomakkeen lähettämisestä. Asiasta kerrotaan työnhakijalle sähköisen rekisteröitymisen yhteydessä.
Jos henkilö ei käy TE-toimistossa henkilökohtaisesti kymmenen päivän kuluessa verkkolomakkeen lähettämisestä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen kyseiseltä ajalta. Tarvittaessa TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon 0A4. Lausunnon perusteluista tulee käydä ilmi,
milloin henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi ja mihin mennessä hänen olisi tullut käydä henkilökohtaisesti
TE-toimistossa, jotta oikeus etuuteen olisi voinut alkaa työnhaun alusta lukien.
Henkilö, joka ilmoittautuu verkon kautta käyttäen sähköistä lomaketta, johon ei liity vahvaa tunnistusta, saa
työnhakunsa ja mahdollisen työttömyysetuutensa vireille vasta käytyään henkilökohtaisesti TE-toimistossa.
Työnhaun alkamispäiväksi asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkitään sähköisen lomakkeen lähettämispäivä, mutta TE-toimiston tarjoamat henkilökohtaiset työvoimapalvelut, niihin liittyvät etuudet ja mahdolliset
työttömyysetuudet voivat käynnistyä aikaisintaan henkilökohtaisen käynnin päivämäärästä.
Poikkeuksellisesti TE-toimisto voi hyväksyä työnhaun käynnistämisen myös muulla tavalla, esimerkiksi
puhelimitse tai sähköpostilla. Tämä edellyttää kuitenkin, että kyseessä on TE-toimiston tuntema henkilö,
jonka aiemmat työnhakutiedot löytyvät asiakaspalvelun tietojärjestelmästä ja jonka henkilöllisyys voidaan
varmistaa. Käytännössä menettely tulee kysymykseen tilanteessa, jossa TE-toimisto on etukäteen sopinut
esimerkiksi säännöllistä keikkatyötä tekevän asiakkaan kanssa, että asiakas voi aina työn päätyttyä käynnistää työnhakunsa puhelimitse tai sähköpostilla. Työnhakijan yhteys- ja työnhakutietojen ajantasaisuus tulee
tarkistaa myös puhelimitse tai sähköpostitse käynnistetyn työnhaun yhteydessä. Henkilön oikeus työttömyysetuuteen edellyttää henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa
taannehtivasti jo puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuneesta työnhaun vireillepanosta lukien, jos hakija käy
henkilökohtaisesti TE-toimistossa kymmenen päivän kuluessa siitä, kun työnhaku on laitettu voimaan. Hakijalle tulee kertoa, mihin mennessä henkilökohtaista käyntiä edellytetään
Työnhakijaksi ei voi rekisteröityä asiamiehen välityksellä tai valtakirjalla.
Jos TE-toimisto on nimenomaisesti edellyttänyt hakijalta henkilökohtaista käyntiä työnhaun uusimiseksi ja
työnhaku päättyy, henkilö voi työnhaun päätyttyä rekisteröityä sähköisesti työnhakijaksi ja saada työttömyysetuutta siten kuin edellä on kerrottu.
2. Työnhakijan informointi
Työnhakijalle on työnhaun käynnistämisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen annettava riittävästi tietoa
työnhakuun liittyvistä seikoista (mm. omatoimiset työnhakupalvelut, tarjolla olevat työ- ja koulutusmahdollisuudet, ammattialan työllisyystilanne, TE-toimiston palvelumahdollisuuksista, velvollisuudesta pitää työnhaku voimassa sekä JTPL 5 a luvussa tarkoitetusta muutosturvasta. Työttömälle työnhakijalle on lisäksi kerrottava työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista (JTPL 3:9), työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen
saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä ja tarvittaessa hänen työllistymistään edistävistä
muista palveluista ja toimenpiteistä (JTPL 3:8).
TE-toimiston on varmistettava, että työnhakija on tietoinen erityisesti työn haun voimassapitämisen merkityksestä ja voimassaolon lakkaamisen mahdollisista vaikutuksista palveluihin ja työttömyysetuuksiin. Kun
kyseessä on työtön työnhakija, TE-toimiston on lisäksi varmistettava, että henkilö on saanut tiedon työttömyysetuuden hakemismenettelystä.
Työnhaun ja työttömyysturvan pelisäännöt selvitetään asiakkaille työnhaun alkuvaiheessa, jolloin niitä ei
enää ole tarpeen käydä läpi yksittäistä palvelua tarjottaessa. Tavoitteena on, että käynnistettyään työnhaun
verkossa työnhakijat perehtyvät sähköiseen työnhakuinfoon.
Sähköisen työnhakuinfon käytön asiakas vahvistaa kuittausilmoituksella. Kuittaus edellyttää vahvaa tunnistautumista ja työnhaun voimassa oloa. Kuittaustieto näkyy URA-tietojärjestelmän Yhteydenotot-kortilla.
TE-toimiston vastuulla on varmistaa, että kaikki asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa tiedon jokaiselle
parhaiten soveltuvimmalla tavalla. Siksi TE-toimisto voi ohjata työnhakijan osallistumaan myös ryhmämuotoisena järjestettävään Työnhakuinfo-tilaisuuteen. Työnhakuinfo-tilaisuuksia tulee olla tarjolla kaikissa TEtoimistoissa. Työnhakuinfo -tilaisuuteen voidaan ohjata myös sellainen asiakas, joka on kuitannut verkossa
perehtyneensä sähköiseen työnhakuinfoon.
Jos työnhakija ei ole ensimmäisen työllistymissuunnitelman laatimiseen mennessä joko vahvistanut käyttäneensä Työnhakuinfo-palvelua tai osallistunut tilaisuuteen, on työnhakuinfon suorittamisesta sovittava
työllistymissuunnitelmassa. Suunnitelmassa sovitun työnhakuinfon laiminlyönnistä voi olla seurauksena
työttömyysetuuden menettäminen (yleensä korvaukseton määräaika).
Koska työnhakuun liittyvät palvelut ja työttömyysturvaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet selvitetään asiakkaalle työnhaun alkaessa, niitä ei ole enää tarpeen käydä läpi myöhemmin.
II ASIAKASSEGMENTIN MÄÄRITTÄMINEN
Työnhakijan palvelutarpeet määrittävät sen, mihin asiakassegmenttiin hän kuuluu eli millä keinoin ja millaisilla palveluilla työ-ja elinkeinotoimisto edistää parhaiten hänen työllistymistään.
Työnhakijan segmentti määritellään alkukartoituksessa. Alkukartoituksen tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tunnistaa ja määritellä asiakassegmentti, jonka palvelut ja palvelumalli parhaiten vastaavat asiakkaan
tilanteeseen ja tarpeisiin. Segmentin määrittelyssä hyödynnetään työnhakijan Oma työnhaku verkkopalvelussa kirjaamia tietoja työ- ja koulutushistoriastaan ja työnhaun tavoitteistaan sekä työnhakijasta
mahdollisesti URA-asiakaspalvelujärjestelmässä jo olevia tietoja, joita täydennetään alkukartoituksen yhteydessä. Segmentin määrittelyssä hyödynnetään myös työnhakijan profiloinnin antamaa tietoa työnhakijan
työllistymisen ennusteesta. Alkukartoituksen yhteydessä työnhakijalle kerrotaan, mihin palveluun (työnvälitys, koulutus ja osaamisen kehittäminen, työmarkkinavalmiuksien parantaminen) hänet ohjataan ja miksi
tämän palvelun katsotaan parhaiten vastaavan asiakkaan palvelutarpeeseen.
Koska asiakassegmentointi on ensisijaisesti TE-toimiston sisäinen työkalu systematisoida palvelujen järjestämistä ja sisällöllistä kehittämistä, segmentin määritteleminen on viimekädessä TE-toimiston ratkaisu, joka
perustuu virkailijan asiantuntija-arvioon.
Asiakassegmentti määritellään myös TE-toimiston asiakkaana jo oleville työnhakija-asiakkaille.
Työnhakijan palvelutarpeesta riippuen segmentiksi määritellään jokin seuraavista vaihtoehdoista:
'Suoraan työmarkkinoille suuntaavat': Työnhakija ohjataan työnvälitys-palveluun, kun työpaikka avoimilla
työmarkkinoilla on ensisijainen vaihtoehto. Työnhakijalla arvioidaan olevan riittävä työkokemus ja
tai/ammatillinen koulutus ja hänen työllistymistään voidaan parhaiten tukea tarjoamalla työnhaun neuvontaa,
tietoa työmarkkinoista ja avoimista työpaikoista, henkilökohtaista työnvälityspalvelua sekä mahdollisuuksia
omatoimiseen työnhakuun.
'Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntavat': Työnhakija ohjataan koulutus- ja osaamisen
kehittäminen-palveluun. Työnhakijan työllistymisen avoimille työmarkkinoille arvioidaan edellyttävän mm.
ammattitaidon /ammatillisen osaamisen lisäämistä, ammatillista kuntoutumista ja/tai tukea tavoitteiden ja
vaihtoehtojen selvittämisessä.
'Työmarkkinoille kuntoutuvat': Työnhakija ohjataan työmarkkinavalmiuksien parantaminen
-palveluun, kun hänen työllistymisensä arvioidaan ensisijaisesti ja ensivaiheessa edellyttävän työllistymisen
esteiden poistamista ja työmarkkinaedellytysten parantamista, elämäntilanteen selkiintymistä, työelämävalmiuksien parantamista. Tähän segmenttiin kuuluu työvoiman palvelukeskusten asiakkaiden lisäksi myös
muita TE-toimiston asiakkaita.
Valittu segmentti merkitään kartoituskortille URA-järjestelmässä.
Asiakassegmentin määrittämisen jälkeen työnhakijan palveluprosessi jatkuu segmentti kohtaisena. Työnhakijan segmentti tarkistetaan säännöllisesti palvelun edetessä ja muutetaan tarvittaessa. Erityisen tärkeää on
arvioida tarvetta muuttaa asiakassegmenttiä aina pidempikestoisemman palvelun, esim. työvoimakoulutuksen tai palkkatuetun työn päättyessä. Työnhakijalle kerrotaan syyt palvelutarpeen muutoksiin. Tietyn pituinen työttömyyden kesto ei kuitenkaan voi olla kriteeri segmentin uudelleenmäärittelyyn.
URA-järjestelmässä on myös neljäs segmenttivaihtoehto 'etuusasiakas'. Tämä merkitään segmentiksi sellaisissa tilanteissa, joissa työnhakijan työllistymistä ei katsota voitavan auttaa TE-toimiston keinoin.
Tähän segmenttiin voivat kuulua asiakkaat silloin, kun
– TE-toimisto, työvo
tuloksetta pyrkineet edistämään asiakkaan työllistymistä
– työnhakijalla on va
terveydellisiä rajoitteita, jotka estävät työvoimapalvelujen käytön
– työnhakijalla on tullut tä
hänen terveydentilassaan ole tapahtunut muutoksia eikä hänen työllistymisedellytyksiään voida edistää
esim. ammatillisen kuntoutuksen keinoin.
Useimmiten etuusasiakas -vaihtoehto tulee kysymykseen vasta pitkään jatkuneen tuloksettoman palveluprosessin seurauksena. Joissakin tapauksissa (vaikeat päihde- ja mielenterveysongelmat) vaihtoehto on
mahdollista merkitä jo alkukartoituksessa.
Erityisen tärkeää on, että työnhakijan kartoituskortille on merkitty peruste 'etuusasiakas' -segmentin valinnalle, ja että asiakas suunnitelman allekirjoittaessaan tietää, mitä merkintä tarkoittaa. Asiakkaalle on myös
kerrottava, että hän voi aina halutessaan pyytää TE-toimistoa tarjoamaan palveluja.
Eläkepäätöksen odottaminen tai työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeus ei ole yksinään peruste tämän segmentin valinnalle.
III TYÖNHAKIJAN HAASTATTELU JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA
3. Työnhakijan haastattelu
Tavoitteena on, että haastattelu järjestetään kaikille työnhakijaksi ilmoittautuneille. Muutosturvan piiriin
kuuluvan ja kokonaan työttömän työnhakijan palvelussa haastattelun järjestäminen on pääsääntö. Työnhakijan haastattelu järjestetään kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Haastattelun järjestäminen
kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta tukee palvelun vahvaa alkua ja nopeuttaa työnhakijan palvelun käynnistymistä. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat -segmentin palvelussa tulisi haastattelu pyrkiä
järjestämään välittömästi työnhakijan ilmoittautuessa. Työnhakijan ensimmäisessä haastattelussa tarkistetaan ja täydennetään työnhakijan työnhakutiedot, arvioidaan työnhakijan välitön palvelutarve, laaditaan
työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma (JTPL 5:2).
Myöhemmät haastattelut järjestetään työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Haastatteluissa
tarkistetaan työnhakutiedot, arvioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja suunnitelman toteutumista sekä tarkistetaan suunnitelma. Laissa on määritelty ajankohdat, jolloin haastattelu tulee vähintäänkin järjestää (JTPL
5:1.2). Lainkohdan mukaan työnhakijan haastattelu tulee aina järjestää työttömyyden jatkuttua yhtäjaksoisesti kolmen ja kuuden kuukauden ajan sekä kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen aina kuuden kuukauden välein, jollei se työnhakijan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. On kuitenkin tärkeää,
että työnhakijan palvelutarpeen sitä edellyttäessä häntä haastatellaan tai häneen ollaan muulla tavoin yhteydessä myös laissa määriteltyjen määräaikojen välillä. Erityisen tärkeää riittävän usein toistuva yhteydenpito on kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana palvelun vahvan ja aktiivisen alun varmistamiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisemiseksi. Nuorten palvelussa tiivis yhteydenpito on välttämätöntä palvelun tuloksellisuuden varmistamiseksi (Nuorten yhteiskuntatakuu TEM/1778/03.01.04/2010).
Arvioitaessa seuraavan haastattelun tai muun yhteydenpidon ajankohtaa työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen perusteella eräänä keskeisenä lähtökohtana on työnhakijan palveluprosessin etenemisen ja jatkuvuuden varmistaminen. Haastattelun ohella asiakaspalvelussa on tarpeen tapauskohtaisesti hyödyntää myös
muita yhteydenpitomuotoja TE-toimiston ja työnhakijan välillä, esimerkiksi virkailijan puhelinsoitto asiakkaalle ja lyhyt tilanteen arviointi haastattelujen välillä tai ryhmätapaamisten järjestäminen.
Työnhakijan haastattelu on osa segmenttikohtaista henkilökohtaista palvelua. Tästä syystä on tärkeää, että
haastattelussa painottuu kunkin asiakassegmentin palvelun tavoitteiden kannalta oleellinen ja tarpeellinen
tieto.
Suoraan työmarkkinoille suuntaavat -segmentissä haastattelun painopisteenä on työnhakijan työnhakutiedot ja -taidot, työnhaun tavoitteet ja työnhakuvaihtoehdot. Työnhakuvaihtoehtojen tarkastelussa tulee selvittää myös ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden tarjoamat mahdollisuudet. Haastattelussa pitäydytään
työnhakuun liittyvien tietojen seikkaperäiseen tarkasteluun ja tiedot kirjataan mahdollisimman kattavasti
asiakaspalvelun tietojärjestelmään tuloksellisen työnvälityksen varmistamiseksi. Haastattelussa tulisi myös
ottaa esiin asiakkaan kiinnostus yrittäjyyteen ja työskentely muissa EU/ETA alueen maissa.
Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat -segmentissä työnhakijan haastattelussa lähtökohtana on asiakkaan kokonaistilanteen tarkastelu. Haastattelun painopisteenä on erityisesti osaamisen
kehittämistarpeiden arviointi sekä eri koulutusmahdollisuuksien ja muiden ammatillista kehittymistä tukevien
palveluvaihtoehtojen tarkastelu, vaikka työpaikka avoimilla työmarkkinoilla saattaakin olla rinnakkaisvaihtoehto työnhakijan suunnitelmassa. Haastattelu voi painottua myös ammatillisen kuntoutuksen ja siihen
liittyvien palvelujen tarpeen arviointiin. Usein palveluprosessin etenemisen varmistuminen ja suunnitelman
laatiminen edellyttää useita haastatteluja ja eri vaihtoehtojen vertailua.
Työmarkkinoille kuntoutuvat -segmentissä työnhakijan tilanteen selvittämiseen ja suunnitelman laatimiseen
tarvitaan yleensä seikkaperäistä asiakkaan elämäntilanteeseen paneutumista, asiakkaan motivointia ja koko
elämäntilanteen tilanteen arviointia moniammatillista osaamista hyödyntäen. Lähes poikkeuksetta kyseessä
on pitkäkestoinen, useista tapaamisista koostuva palveluprosessi.
Haastattelua ei tarvitse jäljestää, mikäli järjestämistä voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana. Haastattelua
voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana esimerkiksi tilanteissa, joissa työnhakijaksi ilmoittautuvalla on jo
olemassa varma tieto lyhyehkön ajan sisällä alkavasta uudesta työstä, opinnoista, asevelvollisuuden tai
siviilipalveluksen alkamisesta, siirtymisestä perhevapaalle tai eläkkeelle tai muusta vastaavasta syystä.
Haastattelun järjestäminen JTPL 5 luvun 1 §:n mukaisesti saattaa olla ilmeisen tarpeetonta myös tilanteissa,
joissa työnhakijan ei katsota olevan autettavissa TE-toimiston keinoin (TEM/3522/00.03.02/2009). Tällöin
yhteydenpitoväli voidaan määritellä pitemmäksi. On kuitenkin tärkeää, että myös näiden asiakkaiden palvelussa tilanne arvioidaan vuosittain ja asiakasta kehotetaan pitämään yhteyttä TE-toimistoon, mikäli hänen
tilanteessaan tapahtuu muutoksia. Asiakkaan segmentiksi määritellään etuusasiakas.
4. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma
Työnhakija-asiakkaan ja TE-toimiston yhteistyönä laatima työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on keskeinen osa työnhakijan palveluprosessia. Kaikkien työnhakijoiden palvelussa suunnitelman
tavoitteena on työnhakijan mahdollisimman nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä sopiminen
yhdessä työnhakijan kanssa niistä palveluista ja toimenpiteistä, jotka edistävät tätä tavoitetta.
Oikeus työllistymissuunnitelmaan on kaikilla työttömillä työnhakijoilla ja muutosturvan piiriin kuuluvilla (JTPL
5 :3 §.1). Työllistymissuunnitelma voidaan laatia myös muille työnhakijoille. Työllistymissuunnitelma laaditaan työnhakijan haastattelun yhteydessä ja se tarkistetaan aina myöhempien haastattelujen yhteydessä.
Suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään myös 'Oma työnhaku' -verkkopalvelun kautta tulleita
työnhakijan omaa tilannettaan, suunnitelmiaan ja toiveitaan kuvaavia tietoja, työnhakijan omaa CV-esittelyä
netissä, koulutuksen yhteydessä laadittua suunnitelmaa sekä mahdollista TYP -loppuarviota (JTPL 5 :4.1).
Suunnitelmaa laadittaessa työnhakijan kanssa on myös tärkeää ottaa esiin asiakasprofiloinnin tuottama
ennuste erityisesti tilanteissa, joissa pitkäaikaistyöttömyyden riskin ennuste on suuri.
Työnantaja voi työnhakijan suostumuksella osallistua työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen. Työnantaja voi olla irtisanotun tai lomautetun työntekijän nykyinen
työnantaja tai potentiaalinen työnantaja. Työnantaja voi esimerkiksi arvioida työnhakijan ammatillista osaamista ja olla mukana räätälöimässä palvelukokonaisuutta, joka edistää työnhakijan työllistymistä ko. työnantajan palvelukseen. (JTPL 5:3.4).
Suunnitelmaa ei laadita, jos sen on ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman laatimista voidaan pitää ilmeisen
tarpeettomana esimerkiksi tilanteissa, joissa työnhakijaksi ilmoittautuvalla on jo olemassa varma tieto lyhyehkön ajan sisällä alkavasta uudesta työstä, opinnoista, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen alkamisesta,
siirtymisestä perhevapaalle tai eläkkeelle tai muusta vastaavasta syystä.
Kotoutumissuunnitelmasta ja aktivointisuunnitelmasta on säädetty omissa laeissaan (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999), laki kuntouttavasta työtoiminnasta
(189/2001). Työllistymissuunnitelman laatimisessa ja sen toteutumisen seurannassa määritellyt menettelytavat koskevat myös kotoutumissuunnitelmaa ja aktivointisuunnitelmaa.
Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta
(JTPA 4 §).
Kartoitus on tiivis, ajantasainen kokonaiskuva työnhakijan tilanteesta. Se on yhteenveto henkilön ammattitaidosta, osaamisesta, koulutuksesta ja työkokemuksesta. Kartoitukseen kirjataan työnhakijan työnhakutaidot ja -aktiivisuus ja tarvittaessa yhteenveto asiakkaan työllistymiseen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä
sekä mahdollisen ammatinvaihdon tai ammatillisen koulutuksen tarve. Kartoitukseen kirjattavien tietojen
sisältöjä laajuus vaihtelee asiakassegmenteittäin.
Työnhakijan toimintasuunnitelma: Toimintasuunnitelmaan kirjataan työnhakijan työnhaun tavoite ja se, miten
tavoitteeseen edetään. Tavoite sovitaan yhdessä työnhakijan kanssa. Tavoite pohjautuu kartoitukseen,
profilointiin ja niiden perusteella arvioituun palvelutarpeeseen sekä virkailijan kannanottoon siitä, mitkä
toimet edistävät työnhakijan työllistymistä, ja mihin työnhakijan palvelussa pyritään.
Toimintasuunnitelmaan merkitään myös työnhakijan kanssa sovitut yksilöidyt toimet ja palvelut, jotka edistävät tavoitteen toteutumista. Koko julkisen työvoimapalvelun palveluvalikoima on kaikkien asiakassegmenttien käytettävissä. Suunnitelmassa on kuitenkin sovittava vähintään yhdestä työnhakijan asiakassegmentille
määritellystä ensisijaisesta toimesta tai palvelusta. Yksilöidyille toimille ja palveluille sovitaan aikataulu ja se,
miten toteutumista seurataan ('Toimefosio URA -asiakaspalvelujärjestelmässä). 'Viimeistään' -kenttään
merkitään päivämäärä, mihin mennessä sovittu toimi toteutetaan ja sen toteutumisesta raportoidaan TEtoimistolle.
Palvelu- ja koulutustarpeet asiakassegmenteittäin
Suoraan
työmarkkinoille
Palvelu- ja koulutustarpeet
Työnhakuinfo
Omatoiminen työnhaku
Työnhakukeskuksen palvelut
CV nettiin
Paikkavahti
Henkilökohtainen työnvälitys (esittely,
ehdolleasettelu, osoitukset)
Työnhakuvalmennus
Uudelleen sijoittumisvalmennus
EURES-palvelut
Aloittavan yrittäjän palvelut
Urasuunnittelun verkkopalvelut, ml.
Ammattinetti
Henkilökohtainen urasuunnittelu
Osaamis-/Ammattitaitokartoitus
Koulutusneuvonta
Henkilökohtainen kuntoutussuunnittelu
Tutkimus tai asiantuntijakonsultaatia
Työhönvalmennus
Työkokeilu
Työelämävalmennus
Työharjoittelu
Työttömyysetuudella tuettu
omaehtoinen opiskelu
Ammatillinen työvoimakoulutus
Valmentava työvoimakoulutus
Oppisopimuskoulutus
Kotoutujan rinnasteinen koulutus
Palkkatuettu työ
Työvoiman palvelukeskuksen palvelut
Työvoimapalveluja täydentävät palvelut
Kuntouttava työtoiminta
Muut viranomaispalvelut
Eläke-edellytyksien selvittäminen
Muu palvelu
Työmarkkinoille
Osaamisen
kehittämisen kautta kuntoutuvat
työmarkkinoille
Työllistymissuunnitelman tarkistaminen ja työnhaun uusiminen eivät ole suunnitelmaan kirjattavia palveluita
tai toimia, vaan ne merkitään yhteydenottotietoihin.
Suunnitelmassa voidaan sopia myös toimista, joista TE-toimisto vastaa, esim. TE-toimisto selvittää tietyn
palvelun tarjoamismahdollisuudet (tsto-kenttä Sovittu toimi-rivillä).
5. Suunnitelman tarkistaminen ja seuranta
Suunnitelma (kartoitus ja toimintasuunnitelma) tarkistetaan aina työnhakijan haastattelujen yhteydessä
(JTPL 5:3.3). Jos työllistymissuunnitelma on laadittu työssä olevalle työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle,
suunnitelma tulee tarkistaa työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa, jolloin voidaan samalla todeta
muutosturvan piiriin kuulumisen edellytysten täyttyminen.. Samoin suunnitelma on tarkistettava ja arvioitava
sen ajantasaisuus, jos työnhaku katkeaa, mutta henkilö tulee uudestaan työnhakijaksi tai henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi aktiivitoimenpiteen jälkeen. Samoin suunnitelmaa on viivytyksettä tarkistettava, jos työnhakijan oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on lakkautettu työttömyysturvalain 8 luvun 4 a §:n
nojalla. Lisäksi työllistymissuunnitelma on aina tarkistettava työnhakijan pyynnöstä.
Haastattelussa sovitaan, miten työnhakija ilmoittaa suunnitelmassa sovittujen toimien ja palvelujen toteutumisesta. Jos TE-toimisto edellyttää muuta selvitystä kuin työnhakijan oman ilmoituksen suunnitelman toteuttamisesta, tämä ehto on kirjattava suunnitelmaan (JTPL 5 luku 4 § 3 mom.). Toimien ja palvelujen toteutumista seurataan suunnitelmaan merkittyjen aikataulujen mukaisesti.
URA -asiakaspalvelujärjestelmässä suunnitelman toimikohtainen seuranta on voimassa uuden suunnitelman laatimiseen asti. Uutta suunnitelmaa ei voi laatia, ennen kuin kaikki edelliseen suunnitelmaan sisältyvien toimien toteutuminen on todettu (K/E). Toteutumattomat toimet siirtyvät automaattisesti uuteen suunnitelmaan ja uutta suunnitelmaa laativa virkailija arvioi, mitkä toimista jäävät uuteen suunnitelmaan.
TE-toimiston tulee järjestelmällisesti seurata työllistymissuunnitelmien toteutumista. Työllistymissuunnitelman laatineella virkailijalla on ensisijainen vastuu suunnitelman ja siinä sovittujen toimien toteutumisen
seurannasta. Seurannassa voidaan hyödyntää myös URA-asiakaspalvelujärjestelmän muistilista-toimintoa.
6. Suunnitelman allekirjoittaminen
Suunnitelma katsotaan laadituksi vasta, kun työnhakija ja TE-toimisto ovat sen allekiijoittaneet. Jos kunnan
edustaja tai työnantaja osallistuu suunnitelman laadintaan, myös hän allekirjoittaa suunnitelman.
Suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman, joka annetaan
työnhakijalle.
TE-toimiston
kappale
merkitään
allekirjoitetuksi
sähköisesti
URAasiakaspalvelujärjestelmään. Jos kunnan edustaja tai työnantaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen,
kunnalla tai työnantajalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta. (JTPA 4 a §)
7. Työttömän työnhakijan yleiset velvollisuudet
Työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista säädetään JTPL 3 luvun 9 §:ssä. Lainkohdan mukaan
työtön työnhakija on velvollinen aktiivisen työhön ja koulutukseen hakeutumisen ohella muun muassa osallistumaan työnhakijan haastatteluihin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen. Työtön työnhakija on myös velvollinen toteuttamaan suunnitelmaansa ja ilmoittamaan sovitussa määräajassa ja tavalla TE-toimistolle, miten hän on sitä toteuttanut.
Jos työnhakija ei saavu haastatteluun tai työllistymissuunnitelman laadintaan taikka tarkistamiseen, hänen
työnhakunsa voidaan päättää a §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, jos työnhaku on sovittu uusittavaksi
samassa yhteydessä. Edellytyksen työnhaun voimassaolon lakkaamiselle on, että työnhakijalle on kerrottu
työnhaun uusimisesta haastattelun tai suunnitelman laatimisen taikka tarkistamisen yhteydessä.
Jos työnhakija ei ilmoita TE-toimistolle suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja tavalla, miten hän on
toteuttanut suunnitelmaa, työnhaun voimassaolo lakkaa (JTPL 3 luku 6 a § 1 mom. 4 k.).
Työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaavaan suunnitelmaan liittyviä työttömyysturvakysymyksiä tarkastellaan ohjeen osassa 11.
8. TE-toimiston velvollisuudet
TE-toimiston velvollisuutena on aktiivisesti tarjota työtä ja koulutusta. Kun työnhakijan kanssa laaditussa
suunnitelmassa on sovittu työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä tai muista työnhakijan palvelutarpeen mukaisista palveluista, TE-toimiston on määrärahojen asettamissa rajoissa pyrittävä aktiivisesti ja
kaikin käytettävissään olevin keinoin osaltaan vaikuttamaan suunnitelman toteutumiseen. TE-toimiston on
myös seurattava suunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä (JTPL
5:5)
IV TYÖTTÖMYYSTURVA JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMAT
9. Yleistä
Tässä osassa käsitellään työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaaviin suunnitelmiin (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) liittyviä työttömyysturva kysymyksiä, joita ovat suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen, suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen, suunnitelmassa
sovitusta palvelusta kieltäytyminen, suunnitelman toteuttaminen ja suunnitelmiin liittyvä toistuva kieltäytyminen.
10. Työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen
Työttömyysturvalain (1290/2002; TTL) 2 luvun 18 §:ssä säädetään työllistymissuunnitelman laatimis- tai
tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä.
Säännös koskee työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman
laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämistä. Vaikka lain mukaan henkilöllä ei ennen kotoutumissuunnitelman laatimista ole oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, korvaukseton määräaika
saapumatta jäämisestä voi kuitenkin tulla asetettavaksi TTL 2 luvun 18 §:n perusteella. Aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä asetettava korvaukseton määräaika ei ole
riippuvainen siitä, saako henkilö työmarkkinatukea vai työttömyyspäivärahaa. Koska aktivointisuunnitelma
laaditaan työttömyyspäivärahaa saavan henkilön kanssa vain tämän omasta pyynnöstä, korvaukseton
määräaika voi tulla asetettavaksi työttömyyspäivärahan saajalle tilanteessa, jossa hän on pyytänyt aktivointisuunnitelman laatimista, mutta jää saapumatta suunnitelman laatimistilaisuuteen.
Korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen
perusteella voidaan asettaa tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa nimenomaisesti
tietystä ajankohdasta, jolloin suunnitelma laaditaan tai tarkistetaan, ja henkilö jättää saapumatta kyseisenä
ajankohtana. Jos suunnitelman laatiminen tai tarkistaminen ei TE-toimiston työkäytäntöjen mukaan edellytä
aikavarausta, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi myös tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut
työnhakijan kanssa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä, eikä
työnhakija kyseiseen päivämäärään mennessä ole saapunut TE-toimistoon suunnitelman laatimista tai
tarkistamista varten.
10.1 Korvauksettoman määräajan pituus
TTL 2 luvun 18 §:n mukaan työnhakijalla, joka ei saavu suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen 15 päivän ajalta saapumatta jäämisestä lukien. Koska työllistymissuunnitelmalla on keskeinen rooli työnhakijan palveluprosessissa, oikeus työttömyysetuuteen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen jälkeen palautuu aikaisintaan vasta, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on laadittu. Jos työnhakija laiminlyönnin jälkeen pyytää suunnitelman laatimista, mutta suunnitelmaa ei TE-toimistosta johtuvista syistä voida heti laatia, oikeus etuuteen
palautuu siitä päivästä, jolloin työnhakija on esittänyt suunnitelman laatimista koskevan pyynnön. Riippumatta siitä, milloin suunnitelma laaditaan tai sitä koskeva pyyntö esitetään, korvauksettoman määräajan pituus
on kuitenkin aina vähintään 15 päivää.
Esimerkki 1: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma
17.5.2010. Hän pyytää suunnitelman laatimista ti 18.5.2010. Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (18.5. – 1.6.) .
Esimerkki 2: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma
17.5.2010. Hän pyytää suunnitelman laatimista ti 1.6.2010. Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (18.5.– 1.6.).
Esimerkki 3: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma
17.5.2010. Hän pyytää suunnitelman laatimista pe 4.6.2010, jolloin suunnitelma myös laaditaan. Korvauksettoman määräajan pituus on 17 päivää (18.5. – 3.6.), oikeus etuuteen palautuu 4.6.2010 lukien.
Esimerkki 4: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma
17.5.2010. Hän pyytää suunnitelman laatimista 4.6.2010. TE-toimistosta johtuvista syistä
suunnitelma voidaan laatia vasta 10.6.2010. Korvauksettoman määräajan pituus on 17 päivää
(18.5. – 3.6.). Oikeus etuuteen palautuu 4.6.2010 lukien, jolloin työnhakija pyysi suunnitelman
laatimista.
Työttömyysetuuden menettäminen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen
perusteella on luonteeltaan korvauksetonta määräaikaa myös 15 päivän jälkeiseltä ajalta. Henkilöllä on
korvauksettoman määräajan estämättä oikeus työttömyysetuuteen muun muassa TTL 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun ajalta sekä TTL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun matkaavustukseen.
10.2 Ilmoitus esteestä etukäteen
Jos työnhakija ilmoittaa etukäteen TE-toimistolle olevansa estynyt saapumasta työllistymissuunnitelman
laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ja TE-toimisto hyväksyy työnhakijan esittämän syyn suunnitelman laatimiseksi tai tarkistamiseksi myöhemmin, työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa suunnitelman
laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Hyväksyttävänä syynä suunnitelman laatimiselle
tai tarkistamiselle myöhemmin pidetään hallituksen esityksen (HE 274/2009) mukaan ainakin sairauteen,
työhön, työnhakuun tai työmarkkinavalmiuksien parantamiseen liittyvää tai muuta pätevyydeltään näin
verrattavaa syytä.
Työnhakijan etukäteen tekemä ilmoitus esteestä on lähtökohtaisesti riittävä. Työnhakijalta ei edellytetä
muuta selvitystä esteestä, jos TE-toimisto pitää työnhakijan ilmoittamaa syytä hyväksyttävänä. Jos työnhakija kuitenkin toistuvasti pyrkii lykkäämään suunnitelman laatimista tai tarkistamista ilmoittamalla etukäteen
esteestä, TE-toimisto voi edellyttää työnhakijalta selvitystä lykkäämisen syistä, vaikka samalla työnhakijan
kanssa sovittaisiinkin uusi aika suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle. Jos työnhakija ei esitä TEtoimistolle pätevää syytä sille, miksi suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuutta piti siirtää, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai
tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella. TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle etukäteen,
että pätevän syyn ja sitä koskevan riittävän selvityksen puuttumisesta voi olla seurauksena korvaukseton
määräaika.
Esimerkki: Hakija on kertaalleen siirtänyt sovittua työllistymissuunnitelman laatimista. Hakijan
kanssa on sovittu suunnitelman laatimisesta ti 18.5.2010. Työnhakija pyytää ma 17.5.2010
laatimisen siirtämistä seuraavalle viikolle. TE-toimisto ilmoittaa, että hakijan on selvitettävä
TE-toimistolle, miksi suunnitelman laatimista pitää siirtää. Samalla hakijan kanssa sovitaan
uudesta ajasta (ti 25.5.) suunnitelman laatimiseksi sekä lähetetään selvityspyyntö työttömyysturva-asiassa.. Hakijalla ei ole esittää mitään pätevää syytä, miksi suunnitelmaa ei voitu laatia
18.5., vaan aikaa piti siirtää. TE-toimisto asettaa hakijalle 15 päivän korvauksettoman määräajan suunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämisen johdosta 19.5.2010 alkaen.
10.3 Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen
Jos työnhakija ei ota etukäteen yhteyttä TE-toimistoon ja jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, ellei saapumatta jäämisen syynä ole sairaus,
tapaturma, henkilöstä itsestään riippumaton syy tai muu hyväksyttävä syy (TTL 2 luvun 18 § 2 mom.).
Selvityksenä sairaudesta tai tapaturmasta edellytetään lähtökohtaisesti luotettavaa lääketieteellistä selvitystä. Oman sairauden tai tapaturman lisäksi lainkohdassa tarkoitettuna muuna hyväksyttävänä syynä voidaan
pitää myös lapsen sairautta tai tapaturmaa.
Henkilöstä itsestään riippumatonta tai muuta hyväksyttävää syytä ei ole laissa tai lain esitöissä tarkemmin
määritelty. Tällaisena syynä ei kuitenkaan pidetä unohtamista tai erehtymistä päivämäärästä tai kellonajasta.
10.4 Työvoimapoliittinen lausunto
Suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä annetaan lausunto 0P6: 'Hakija on
<LiittyväPvm> jättänyt saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai
tarkistamistilaisuuteen. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin suunnitelma on laadittu tai
tarkistettu. Oikeus etuuteen palautuu aikaisintaan 15 päivän kuluttua (TTL 2 luku 18 §). Etuusoikeuden
alkamisesta annetaan uusi lausunto.'
Lausunto 0P6 voidaan antaa työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajasta. Lausunnossa mainittu
liittyvä päivämäärä on päivä, jolloin laiminlyönti tapahtui, ts. päivämäärä, jolloin työnhakija jätti saapumatta
suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Täitä päivältä henkilöllä on kuitenkin vielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajan päättymispäivää, vaan etuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevan pyynnön esittämispäivä) annetaan erikseen uusi lausunto.
11. Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen
TTL 2 luvun 18 a §:n mukaan työnhakijalla, joka kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Säännös koskee työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymistä.
Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenä pidetään nimenomaisesti ilmaistun
kieltäytymisen lisäksi suunnitelman allekirjoittamisesta kieltäytymistä tai esimerkiksi tilannetta, jossa työnhakijan päihtymys estää suunnitelman laatimisen.
TTLK 2531/4fT: Hakija jätti työvoimatoimistoon itse laatimansa allekirjoittamattoman suunnitelman. Hakijan katsottiin kieltäytyneen aktivointisuunnitelman laatimisesta.
Jos henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta. TE-toimisto arvioi työnhakijan esittämän syyn pätevyyden.
Arvioitaessa, onko henkilöllä pätevä syy kieltäytyä työllistymissuunnitelman allekirjoittamisesta, keskeinen
merkitys on sillä, voidaanko suunnitelmaa pitää tarkoituksenmukaisena kyseisen hakijan kannalta. Suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin hakijan koulutus, työkokemus ja
osaaminen, alueen työmarkkinatilanne sekä hakijan työllistymismahdollisuudet.
Ilman pätevää syytä tapahtuneesta suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisestä annetaan
lausunto 0P1: 'Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on <szLiittyvaPvm> ilman pätevää
syytä kieltäytynyt työllistymisuunnitelman, aktivointisuunnitelman tai kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai
tarkistamisesta (TTL 2 luku 18 a §).'
12. Suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen
TTL 2 luvun 19 §:n 1 momentin mukaan jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy TE-toimiston tarjoamasta suunnitelmaan sisältyvästä JTPL 8 luvussa tarkoitetusta työkokeilusta tai työelämävalmennuksesta,
JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työ- ja koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä,
hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Työnhakijan saamasta
etuudesta riippumatta korvaukseton määräaika asetetaan ensimmäisestä ilman pätevää syytä tapahtuneesta palvelusta kieltäytymisestä.
Korvaukseton määräaika voidaan asettaa vain, jos työnhakija kieltäytyy osallistumasta lainkohdassa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu hakijan ja TE-toimiston allekirjoittamassa työllistymissuunnitelmassa, aktivointisuunnitelmassa tai kotoutumissuunnitelmassa. Lisäksi edellytyksenä on, että
hakijalle on tarjottu toimenpidettä. Jos suunnitelmassa ei ole sovittu työnhakijalle tarjotusta työkokeilusta tai
työelämävalmennuksesta, työ- ja koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä, hän
voi kieltäytyä palvelusta ilman seuraamuksia. JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytymiseen sovelletaan TTL 2 luvun 16 §:n säännöksiä. Korvauksettoman määräajan asettaminen ilman pätevää syytä tapahtuneesta koulutuksesta kieltäytymisestä ei edellytä, että koulutuksesta on
sovittu työnhakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
Esimerkki: Hakija on saanut osoituksen työelämävalmennukseen, joka alkaa viikon pääsfä.
Hakija kieltäytyy osallistumasta valmennukseen. Koska hakijan suunnitelmassa ei ole sovittu
työelämävalmennuksesta, hakijalle ei tule kieltäytymisestä mitään seuraamuksia.
Korvauksetonta määräaikaa ei TTL 2 luvun 19 §:n mukaan aseteta, mikäli hakijalla on pätevä syy kieltäytyä
suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta. Työnhakijalla on aina oikeus kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävästä palvelusta. Pätevä syy voi olla myös muu, tähän rinnastettava
syy. TE-toimisto harkitsee syyn pätevyyden.
TTLK 1413/5/T "P ei aloittanut 22.11.2004 alkavaksi sovittua työelämävalmennusta eikä ilmoittanut esteestään etukäteen työvoimatoimistoon. Hän on vedonnut terveydellisten seikkojen lisäksi siihen, ettei päässyt soittamaan työvoimatoimistoon ja että oli itse hakenut kurssille.
Työttömyysturvalautakunta katsoo, ettei P:llä ole ollut terveydentilansa johdosta pätevää syytä
olla aloittamatta työelämävalmennusta. Riittävä lääketieteellinen näyttö tästä puuttuu. P:n sairausloma on alkanut vasta työelämävalmennuksen alkamisen jälkeen 25.11.2004. P ei myöskään ole näyttänyt, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta soittaa muualta kuin matkapuhelimesta. Oma-aloitteinen työelämävalmennukseen pyrkiminen ei ole pätevä syy olla aloittamatta sitä; ei myöskään aktiivisuus työnhaussa ja kouluttautumisessa. P ei ole esittänyt muutakaan pätevää syytä työnhakusuunnitelmaan sisältyvästä työelämävalmennuksesta kieltäytymiseensä, joten perustetta työmarkkinatuen myöntämiseen hänelle evätyltä ajalta ei ole."
Mikäli TE-toimisto katsoo, että hakija on kieltäytynyt suunnitelmaan sisältyvästä työllistymistä edistävästä
palvelusta ilman pätevää syystä, toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 0P3: 'Hakijalla ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen, koska hän on <szLiittyvaPvm< kieltäytynyt työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyvästä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta, työ- ja koulutuskokeilusta tai
maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä (TTL 2 luku 19 § 1 mom.).' Lausunto 0P3 voidaan antaa työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajasta.
12.1 Työttömyysturvalain 8 luvun soveltaminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen
Alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työmarkkinatuen piirissä olevien nuorten kohdalla seuraamus
työharjoittelusta, työkokeilusta tai JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työ- ja koulutuskokeilusta kieltäytymisestä
määräytyy TTL 8 luvun 2 §:n perusteella (nuorten 5 kk:n työssäolovelvoite). TTL 8 luvun 2 §:n soveltaminen
ei edellytä, että em. palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
Jos kyseessä on pitkään työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saanut henkilö, seurauksena työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta
tai työharjoittelusta kieltäytymisestä ilman pätevää syytä voi olla työmarkkinatuen lakkauttaminen TTL 8
luvun 4 a §:n perusteella. Lain esitöiden perusteella säännöstä sovelletaan myös maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen. Työmarkkinatukioikeus voidaan lakkauttaa myös työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytymisen vuoksi. Työmarkkinatuen lakkauttaminen ei edellytä, että koulutuksesta on sovittu
työnhakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
TTL 8 luvun 4 a §:n säännöstä sovelletaan henkilöön, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä
perusteella vähintään 500 päivältä tai joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään
180 päivältä saatuaan sitä ennen työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.
Työmarkkinatuen lakkauttaminen on TTL 8 luvun 4 a §:ssä tarkoitettujen henkilöiden ja palvelujen osalta
ensisijainen verrattuna TTL 2 luvussa säädettyihin korvauksettomiin määräaikoihin sekä 8 luvun 2 §:ssä
tarkoitettuun ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren viiden kuukauden työssäolovelvoitteeseen nähden.
Myös alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työmarkkinatuen piirissä olevan nuorten kohdalla työmarkkinatuen lakkauttaminen edellyttää, että työkokeilusta tai työharjoittelusta on sovittu työllistymis-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmassa.
Työmarkkinatukioikeutta ei lakkauteta, mikäli hakijalla on pätevää syy kieltäytyä suunnitelmassa sovitusta
työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta. Pätevää syytä tulkitaan yhdenmukaisesti työttömyysturvalain muiden säännösten kanssa. Pätevällä syyllä tarkoitetaan siten kunkin menettelyn osalta
TTL 2 luvussa määriteltyä syytä ja työharjoittelun osalta TTL 8 luvun 2 § 5 momentissa määriteltyä syytä,
jonka mukaan pätevään syyhyn kieltäytyä työharjoittelusta tai keskeyttää se sovelletaan, mitä 2 luvun 19
§:ssä säädetään pätevästä syystä kieltäytyä työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta tai keskeyttää ne.
Työmarkkinatukioikeuden lakkauttaminen on luonteeltaan TTL 1 luvun 5 § 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu työssäolovelvoite. Työssäolovelvoitteen täyttämällä henkilö saa uudelleen oikeuden menettämäänsä
työttömyysetu uteen.
TTL 8 luvun 4 a § 2 momentin mukaan henkilöllä, jonka oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on
lakkautettu, on uudelleen oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta sen jälkeen, kun hän on ollut
vähintään viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa,
työkokeilussa, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa. Luettelo on tyhjentävä. Työssäolovelvoitteen
täyttävän työn tulee täyttää työssäoloehtoon hyväksyttävän työn sekä työaikaa että palkkaa koskevat edellytykset. Kotoutumistoimenpide, joka rinnastetaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun, täyttää TTL 8 luvun 4 a §:n mukaista työssäolovelvoitetta.
Sellaisia työllistymistä edistäviä ja muita palveluita, joihin ei sovelleta TTL 2 luvun 16 §:n tai 19 §:n taikka 8
luvun säännöksiä, koskeva kieltäytyminen arvioidaan suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä TTL 2 luvun
20 §:n mukaisesti.
12.2 Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen
TTL 8 luvun 6 § 2 momentin mukaan seurauksena kieltäytymisestä kuntouttavasta työtoiminnasta ilman
pätevää syytä on 60 päivän korvaukseton määräaika kieltäytymisestä lukien. Pätevä syy kuntouttavasta
työtoiminnasta kieltäytymiselle on määritelty TTL 8 luvun 7 §:ssä.
Mikäli TE-toimisto katsoo, että henkilö on kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta ilman pätevää syytä,
toimisto antaa henkilöstä työvoimapoliittisen lausunnon 0T2: "Hakijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.
Hakija on <LiittyvaPvm> ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt
tai joutunut omasta syystään keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (TTL 8 luku 6§2 mom.).
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 15 §:n mukaan työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää tietyin edellytyksin kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa säädettyjä
määräaikoja. Ennen toiminnan järjestämistä on hakijalle laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan on kuitenkin työttömyyspäivärahan saajalle
vapaaehtoista. Vaikka työttömyyspäivärahan saaja kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelmassa sovittuun kuntouttavaan työtoimintaan, hänelle ei aiheudu tästä mitään seuraamuksia TTL 8 luvun 6 § 2 momentin mukaan eikä toisaalta myöskään työllistymissuunnitelman toteuttamista koskevan TTL 2 luvun 20 §:n
mukaan. Asiasta ei tehdä selvityspyyntöä.
13. Työllistymissuunnitelman toteuttaminen
TTL 2 luvun 20 §:n mukaan työttömällä työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä omalla menettelyllään olennaisesti laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.
TTL 2 luvun 20 §:ssä tarkoitettu korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi tilanteissa, joissa henkilö ei
esimerkiksi hae työllistymissuunnitelmassa sovittuihin työ- tai koulutuspaikkoihin. Korvaukseton määräaika
voi tulla asetettavaksi myös sellaisesta työllistymistä edistävästä palvelusta tai muusta palvelusta kieltäytymisestä tai palvelun keskeyttämisestä, johon ei sovelleta 2 luvun 16 tai 19 §:ää taikka 8 luvun säännöksiä.
Korvaukseton määräaika voidaan siten asettaa esimerkiksi silloin, jos henkilö ilman pätevää syytä
-
jättää hakematta suunnitelmassa sovittuihin työ tai koulutuspaikkoihin;
-
jättää tekemättä oman kuvauksen CV-nettiin, vaikka asiasta on sovittu suunnitelmassa;
tai saavu varatulle ajalle, vaikka asiasta on sovittu suunnitelmassa.
Jos työllistymissuunnitelmassa on sovittu muun viranomaisen tai tahon järjestämästä palvelusta ja henkilö
laiminlyö suunnitelman toteuttamisen tältä osin, hänelle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa TTL 2 luvun
20 §:n perusteella. Korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työnhakija ei toteuta suunnitelmaansa silta
osin kuin siinä on sovittu esimerkiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä, huumekuntoutujien tukiryhmästä, päihdekuntoutuksesta, velkaneuvonnasta tai muusta vastaavasta toimenpiteestä tai palvelusta.
Edellytyksenä korvauksettoman määräajan asettamiselle on, että hakijan laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena. Arvio laiminlyönnin olennaisuudesta perustuu TE-toimiston suorittamaan kokonaisharkintaan. Keskeinen merkitys arvioinnissa on sillä, millaisen mahdollisuuden päästä työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin palveluihin työnhakija on toiminnallaan menettänyt. Suunnitelmaan sisältyvän palkkatyön tai työvoimakoulutuksen hakematta jättämistä pidetään olennaisena suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä. Olennaisuutta arvioitaessa on lisäksi merkitystä työnhakijan aiemman työnhaun aktiivisuudella sekä sillä, mihin
muihin kuin suunnitelmaan sisältyviin toimiin työnhakija on työllistymisensä edistämiseksi ryhtynyt.
Jos henkilö laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, hänelle tehdään asiasta selvityspyyntö. Mikäli TE-toimisto katsoo, että hakija on olennaisesti laiminlyönyt suunnitelman
toteuttamisen ilman pätevää syytä, toimisto antaa hakijasta työvoimapoliittisen lausunnon 0P4: "Hakijalla ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on olennaisesti laiminlyönyt työllistymissuunnitelmansa tai sitä
korvaavan suunnitelman toteuttamisen ilman pätevää syytä <szLiittyvaPvm>(TTL 2 luku 20 §),
Työttömyysturvalain mukaan 60 päivän korvaukseton määräaika lasketaan siitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on todennut laiminlyönnin. Korvaukseton määräaika asetetaan alkamaan TE-toimiston tekemän
selvityspyynnön päivämäärää seuraavasta päivästä.
13.1 Työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen
Jos työnhakija kieltäytyy osallistumasta työkyvyn tai työkunnon selvittämistä koskeviin toimenpiteisiin, hänelle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, vaikka toimenpiteestä olisi sovittu hakijan kanssa laaditussa
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
Kieltäytymisen seurauksena voi olla ainoastaan työnhaun voimassaolon lakkaaminen JTPL 3 luvun 6 a §:n
1 momentin 5 kohdan perusteella. Ko. lainkohdan mukaan työnhakijan työnhaun voimassaolo lakkaa, jos
työnhakija ei osallistu työkyvyn tai työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. Henkilö voi saada työhakemuksensa uudelleen voimaan, kun
hän pyytäessään rekisteröintiä sitoutuu osallistumaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. JTPL:a koskevan hallituksen esityksen (225/2002) mukaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen
tähtäävillä toimenpiteillä tarkoitetaan terveydentilaa selvittäviä tutkimuksia ja siihen liittyviä asiantuntijakonsultaatioita.
VAKO 8589/2003/2387 26.8.2004: "H:lle on laadittu 10.1.2003 työnhakusuunnitelma, jonka
osapuolet ovat allekirjoittaneet. Suunnitelman mukaan H:lle on esitetty työkykyselvitykseen
menemistä, mutta H ei ole ollut halukas tähän lähtemään. Suunnitelmassa on varattu H:lle
kahden kuukauden miettimisaika työkyvyn selvitykseen lähtemisen osalta työnhaun katkeamisen uhalla, ellei hän ole järjestänyt asioitaan muulla tavoin. ...H on toimittanut työvoimatoimistoon 7.3.2003 kirjoituksen, jossa hän on ilmoittanut kieltäytyvänsä työnkyvyn arvioinnista.
Koska H on kieltäytynyt työkyvyn arvioinnista, hänen työnhakunsa on tullut katkaista. H:lla ei
ole oikeutta työmarkkinatukeen ajalta, jota valituksenalainen päätös koskee."
Mikäli jonkin tietyn työpaikan saamisen edellytyksenä on hakijan työkyvyn tai työkunnon selvittäminen ja
hakija tässä tilanteessa ilman pätevää syytä kieltäytyy osallistumasta selvittämiseen, hakijalle voidaan
asettaa korvaukseton määräaika TTL 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetun työstä kieltäytymisen perusteella. Tämä
menettely voi tulla kysymykseen kuitenkin vain poikkeuksellisesti ja edellyttää, että kysymyksessä on tietty,
yksilöity työpaikka, jonka saamisen edellytyksenä työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on. Korvauksetonta
määräaikaa TTL 2 luvun 12 §:n perusteella ei voida asettaa muussa tilanteessa. Esimerkiksi tilanteessa
jossa työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on tarpeen sen arvioimiseksi, kykeneekö hakija työskentelemään
jollakin tietyllä alalla ylipäätään ja hakija kieltäytyy, hänelle ei voida asettaa korvauksetonta määräaikaa TTL
2 luvun 12 §:n perusteella.
14. Toistuva kieltäytyminen
14.1 TTL 2 luvun 21 §:ssä tarkoitettu toistuva kieltäytyminen
TTL 2 luvun 21 §:n mukaan työnhakijalla, joka toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta
hänelle tarjottua työtä, osallistumasta TTL 2 luvun 16 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai jonka tätä vastaavasta menettelystä voidaan päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua koulutukseen tai
työllistymistään edistäviin palveluihin taikka hakeutua TTL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ammatilliseen
koulutukseen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin hän on täyttänyt kolmen kuukauden työssäolovelvoitteen.
TE-toimiston lausunto on 0P5: "Hakija on toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta
taikka muutoin osoittanut, ettei halua ottaa vastaan työtä tai koulutusta tai osallistua työllistymistä edistäviin
palveluihin taikka hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, ennen
kuin hän on ollut työssä tai koulutuksessa tai opiskellut kolme kuukautta, alkaen <szLiittyvaPvm>. (TTL 2
luku 21 §).
14.1.1 Vastaava menettely
Työstä tai koulutuksesta kieltäytymistä vastaavana menettelynä pidetään TTL 2 luvun 8-20 §:ssä ja 8 luvun
2, 3 ja 4 a §:ssä tarkoitettuja työmarkkinarikkeitä- Arvioitaessa tuleeko hakijalle asettaa kolmen kuukauden
työssäolovelvoite TTL 2 luvun 21 §:n perusteella, otetaan huomioon työstä tai koulutuksesta kieltäytymisen
lisäksi myös työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen, työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen, suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen sekä suunnitelman toteuttamisen laiminlyönti. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymistä tai keskeyttämistä ei oteta huomioon tässä yhteydessä, koska toistuvasta menettelystä on niiden osalta säädetty erikseen TTL 8 luvun 6 §:ssä.
14.1.2 Toistuvuus ja työhaluttomuus
Edellytyksenä TTL 2 luvun 21 §:ssä tarkoitetun työssäolovelvoitteen asettamiselle on, että työnhakijan
moitittava menettely on ollut toistuvaa. Toistuvuutta osoittaa, mikäli hakija on noin vuoden aikana ainakin
kahdesti kieltäytynyt tai eronnut työstä tai koulutuksesta tai menetellyt muutoin vastaavalla tavalla.
TTLK 1136/5/P: K ei saapunut työnhakusuunnitelman laatimistilaisuuteen työvoimatoimistoon
29.12.2004 ja hänen katsottiin kieltäytyneen työnhakusuunnitelman laatimisesta. Koska K oli
jo aikaisemmin omalla menettelyllään aiheuttanut työsuhteidensa päättymisen 10.3.2004, hänen katsottiin toistuvalla menettelyllään osoittaneen haluttomuutensa ottaa vastaan työtä, koulutusta tai osallistua työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin. K:lle tuli asettaa kolmen kuukauden työssäolovelvoite.
Toistuvuuden lisäksi työssäolovelvoitteen asettaminen edellyttää, että hakijan menettelystä kokonaisuutena
on pääteltävissä, ettei henkilö halua ottaa vastaan työtä, osallistua koulutukseen tai työllistymistään edistäviin palveluihin taikka hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Arvioitaessa henkilön haluttomuutta jatkossa
ottaa vastaan työtä tai koulutusta, osallistua palveluihin tai hakeutua ammatilliseen koulutukseen huomioita
voidaan kiinnittää ainakin hakijan työhistoriaan ja työttömyyden kestoon. Jos henkilö on edellisen moitittavan
menettelyn jälkeen ollut työssä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, on mahdollista katsoa,
ettei uusi vuoden sisällä tapahtuva moitittava menettely vielä osoita työhaluttomuutta.
Ottaen huomioon työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman keskeisen merkityksen työnhakijan palveluprosessissa, hakijalle voidaan asettaa kolmen kuukauden työssäolovelvoite, jos hän on toistuvasti lyhyen ajan sisällä jättänyt ilman pätevää syytä saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Suunnitelman keskeisen merkityksen vuoksi näin voidaan menetellä, vaikka kysymyksessä onkin
samaan työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan kohdistuva moitittava menettely.
Edellytyksenä kuitenkin on, että menettely kokonaisuudessaan osoittaa haluttomuutta osallistua työhön,
koulutukseen tai työllistymistä edistäviin palveluihin.
Jos hakijalle on toistuvasti lyhyen ajan sisällä tarjottu samaa työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan
suunnitelmaan sisältyvää palvelua, josta hakija on toistuvasti kieltäytynyt, tästä ei tule asettaa työssäolovelvoitetta. Jos tarjottujen palvelujen välillä on pidempi aika tai hakijalle ei palvelutarpeen perusteella ole tarjottavissa muita palveluja, työssäolovelvoitteen asettaminen voi kuitenkin tulla kysymykseen.
TTLK 2796/4/T: W:n työelämävalmennus yhdistyksessä oli keskeytynyt vuoden sisällä kolmesti. W:lle oli aiemmin asetettu korvaukseton määräaika ajalle 8.9. – 6.11.2003. Nyt sama
työelämävalmennus oli päättynyt keskeyttämiseen poissaolojen vuoksi 12.1.2004. Työttömyysturvalautakunta katsoi, että W:n toistuvasta menettelystä ei voida päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua koulutukseen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.
Hänen katsottiin kuitenkin ilman pätevää syytä keskeyttäneen tai omasta syystään joutuneen
keskeyttämään työelämävalmennus, minkä johdosta hänelle asetettiin 60 päivän korvaukseton määräaika keskeytymisestä lukien.
14.1.3 Työssäolovelvoitteen täyttäminen
Jos työnhakijalle on asetettu TTL 2 luvun 21 §:ssä tarkoitettu työssäolovelvoite, hänellä on oikeus työttömyysetuuteen vasta, kun hän on ollut työssä, työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai harjoittanut
omaehtoisesti TTL 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja kolme kuukautta. Työnhakija voi kuitenkin työssäolovelvoitteen estämättä saada työttömyysetuutta työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta TTL 10 luvun 2 §:n perusteella.
Työssäolovelvoitteen täyttävän työn tulee olla sellaista, että se täyttää työssäoloehdon täyttämiselle asetetut
edellytykset sekä työajan että palkkauksen osalta. Yritystoiminnassa tai omassa työssä työllistyminen ei
täytä tässä tarkoitettua työssäolovelvoitetta, vaan työssäolovelvoite täyttyy vain työsuhteen tunnusmerkit
täyttävässä työssä.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäksi myös omaehtoinen opiskelu täyttää kolmen kuukauden työssäolovelvoitetta. Omaehtoisen opiskelun osalta edellytyksenä on, että opiskelu voidaan pitää TTL 2 luvun 6
§:n 2 momentin mukaan päätoimisena ja että henkilö on myös tosiasiallisesti opiskellut kyseisiä opintoja.
TTL 2 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitetut kokonaisharkinnan perusteella päätoimisina pidettävät opinnot
eivät täytä työssäolovelvoitetta.
14.2 Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä toistuva kieltäytyminen
Jos työmarkkinatukea hakeva työnhakija, joka täyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetut edellytykset, toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää tai
omasta syystään joutuu keskeyttämään sen ja tästä menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua osallistua
kuntouttavaan työtoimintaan, hänellä ei TTL 8 luvun 6 § 3 momentin mukaan ole oikeutta työmarkkinatukeen ennen kuin hän on täyttänyt kolmen kuukauden työssäolovelvoitteen.
Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto on 0T5: "Hakijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ennen kuin hän on
ollut työssä tai koulutuksessa kolmen kuukauden ajan. <szLiittyvaPvm> lukien. Hakija on toistuvasti ilman
pätevää syytä kieltäytynyt, keskeyttänyt tai joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan, ja tästä on
pääteltävissä, ettei hän halua osallistua kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteisiin (TTL 8 luku 6 § 3 mom.).
14.2.1 Työssäolovelvoitteen täyttäminen
Jos henkilölle on asetettu TTL 8 luvun 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu työssäolovelvoite, hänellä on oikeus
työmarkkinatukeen vasta, kun hän on ollut vähintään kolme kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä
tai työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai alle 25-vuotiaana peruskoulun tai lukion jälkeisessä tutkintoon johtavassa, ammatillisia valmiuksia antavassa koulutuksessa.
V ULKOMAALAISEN OIKEUS JULKISIIN TYÖVOIMAPALVELUIHIN
15. Julkinen työvoimapalvelu
Ulkomaalainen voi käyttää avoimesti käytettävissä olevia julkisia työvoimapalveluja sekä henkilöasiakkaalle
tarjottavia julkisia työvoimapalveluja samoin edellytyksin kuin Suomen kansalainen. Työnhakija-asiakkaalle
tarjottavien julkisten työvoimapalvelujen käyttöä rajaa JTPL 3 luvun 7 §, jossa säädetään edellytyksistä,
joilla ulkomaalainen voidaan rekisteröidä työnhakijaksi.
Työvoimapalvelujen tarjoamisen edellytysten arviointi perustuu työttömyysetuuksia lukuun ottamatta tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Arvioitaessa ulkomaalaiselle tarjottavien työvoimapalvelujen tarkoituksenmukaisuutta lähtökohtana on pääsääntöisesti se, että henkilö oleskelee Suomessa tai että muuten on selvää,
että ulkomaalaiselle tarjottavat työvoimapalvelut edistävät julkisen työvoimapalvelun tavoitteita (JTPL 1:3.1)
Suomessa.
Jos ulkomailta tulleella henkilöllä on vakituinen kotikunta, hänellä voidaan sen perusteella katsoa olevan
aikomus jäädä Suomeen asumaan. Julkisten työvoimapalvelujen tarjoamisessa ja siihen liittyvässä tarkoituksenmukaisuusharkinnassa ei vakituista kotikuntaa tai EU-kansalaisen kohdalla rekisteröintitodistusta
oleskeluoikeudesta kuitenkaan voida pitää ehdottomana edellytyksenä, koska vakituinen kotikunta tai oleskeluoikeuden rekisteröinti eivät myöskään ole työnhakijaksi tai yksittäisen palvelun asiakkaaksi rekisteröinnin edellytyksenä.
Myös osoite Suomessa tai perhesuhteet voivat olla osoitus Suomessa oleskelusta, mutta nekään eivät ole
ehdottomia edellytyksiä palvelujen tarjoamiseksi. Oleskelu ja sen kesto tuleekin suhteuttaa tarjottaviin palveluihin. Jos on selvää, että henkilön tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen, pitkäkestoisten palvelujen tarjoamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan esimerkiksi henkilökohtainen työnvälityspalvelu
(työpaikkojen etsintä, työn tarjoaminen, työnhakijan esittely työnantajalle), joka edellyttää työnhakijaksi
rekisteröintiä, voi olla tarkoituksenmukaista, vaikka henkilö oleskelisi Suomessa hyvin lyhyen ajan. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka kauan henkilön arviointihetkellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella on tarkoitus oleskella Suomessa mahdollisesti tarjottavan palvelun
päättymisen jälkeen. Jos henkilö ilmoittaa lähtevänsä pois Suomesta esimerkiksi välittömästi palvelun päätyttyä, ei palvelun tarjoaminen todennäköisesti edistä julkisen työvoimapalvelun tavoitteita Suomessa.
15.1 Avoimesti käytettävät julkiset työvoimapalvelut
Avoimesti käytettävät julkiset työvoimapalvelut eivät edellytä asiakkaaksi rekisteröitymistä ja ovat ulkomaalaisen käytettävissä
-
sähköiset palvelut, verkkopalvelut
-
-
mahdollisuuksista sekä muista työntekomahdollisuuksista tiedottaminen
työnhakuun liittyvä neuvonta ja työnhakuvalmennus
osaamisvaatimuksiin liittyvä tiedottaminen sekä koulutukseen ja työelämään liittyvä neuvonta
15.2 Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle
Seuraavat palvelut edellyttävät asiakkaan rekisteröintiä yksittäisen palvelun asiakkaaksi (JTPL 3:5). Ulkomaalaisen rekisteröintiin yksittäisen palvelun asiakkaaksi ei ole laissa säädetty erityisiä edellytyksiä.
Yksittäisen palvelun asiakkaana olevalla henkilöasiakkaalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen palvelun
ajalta. Asiakkaalle voidaan tästä huolimatta tarjota palvelua, mutta hänelle on kerrottava etukäteen, että
oikeutta työttömyysetuuteen ei ole.
-
-
ammatinvalinta- ja urasuunnittelun palvelut (JTPL 6:11) ja ammatillisen kuntoutuksen palvelut (JTPL
6:12) ml. työkokeilu työpaikalla sekä näihin liittyvät etuudet kuten harkinnanvarainen päiväraha ja
ylläpitokorvaus (Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista
(1346/2002) 4 luku 9-12 §)
starttiraha muulle kuin työttömälle työnhakijalle
15.3 Julkiset työvoimapalvelut työnhakija-asiakkaalle
Seuraavat palvelut edellyttävät työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymistä.
- henkilökohtainen työnvälityspalvelu; työpaikkojen etsintä, työn tarjoaminen, työnhakijan esittely
työnantajalle
- työnhakijan haastattelu, työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavien suunnitelmien laatiminen (ml. työnhakuun liitty
-
-
työllistäminen työllisyysmäärärahoin (palkkatuki, työllistäminen valtion virastoihin ja laitoksiin, starttiraha työttömälle yrittäjäksi ryhtyvälle)
työharjoittelu nuorille työmarkkinatukeen oikeutetuille työelämävalmennus muille työttömyysetuuteen
oikeutetuille työttömille työnhakijoille
työttömyysturva
Työnhakija-asiakkaaksi rekisteröityneellä on mahdollisuus käyttää kaikkia em. kohdissa 15.1 -15.3 lueteltuja julkisia työvoimapalveluja ja niihin liittyviä etuuksia. Työnhakijaksi rekisteröityminen on myös yksi työttömyysetuuden saannin edellytyksistä. Työttömyysetuuden ja muiden sosiaalietuuksien saamisen erityisistä
edellytyksistä ohjeistetaan tarkemmin luvussa 17
15.4 Ulkomailla oleville ja ulkomaille aikoville tarjottavat julkiset työvoimapalvelut
Kansainvälisinä työnvälityspalveluina annetaan tietoja Suomessa työskentelevältä ulkomaalaiselta edellyttävistä luvista ja niiden myöntämisen edellytyksistä (JTPL 4:1.2). Tarkemmin työnvälityksestä Suomesta
ulkomaille ja ulkomailta Suomeen säädetään JTPA 3 luvussa.
Ulkomailta käsin Suomesta työtä hakevat voivat pääsääntöisesti käyttää kohdassa 15.1 tarkoitettuja avoimesti käytettäviä julkisia työvoimapalveluja. Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä työnhaku- ja lupamenettelyihin liittyvä neuvonta sekä yleinen Suomen työmarkkinoita koskeva informaatio.
Suomessa olevalle ulkomailta työtä hakevalle henkilöasiakkaalle annetaan työnvälityspalveluja, jos hän
hakee työtä EU- ja ETA-maasta (JTPA 6 §). TE-toimistoissa sopimusvaltioihin suuntautuvasta työnvälityspalvelusta vastaa EURES-neuvojien verkosto. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut erikseen ohjeen työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä työnhakijoiden liikkuessa EU-maiden välillä.
Muihin valtioihin työhön aikovalle annetaan neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien
hankkimisesta sekä käytettävissä olevia tietoja työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.
16. Ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi
JTPL 3 luvun 7 §:ssä säädetään edellytyksistä, joilla ulkomaalainen voidaan rekisteröidä työnhakijaksi.
Ulkomailta tulevan henkilön kohdalla kotikuntalaissa (201/94) tarkoitetulla kotikuntamerkinnällä tai ulkomaalaislain (301/2004) 159 §:ssä tarkoitetulla unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnillä ei ole merkitystä työnhakijaksi rekisteröimisen kannalta.
16.1 EU-/ETA-maan kansalainen ja hänen perheenjäsenensä
JTPL 3:7.1 mukaan niiden valtioiden kansalaisten, joilla Suomea velvoittavien, työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella on oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja
tehdä ansiotyötä ilman TE-toimiston työvoimapoliittista harkintaa, rekisteröidään JTPLssa säädetyllä tavalla
työnhakijoiksi, jollei näistä sopimuksista muuta johdu.
Työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat kansainväliset sopimukset ovat sopimus Euroopan talousalueesta
(OJ No L1 3.1.1994) ja Suomen liittymissopimus Euroopan unioniin (SopS 102-103/94) ja Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä tehty sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta
(SopS 37-38/2002) sekä sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista (SopS 40/83). Kaikki Pohjoismaat ovat joko EU- tai ETA-maita.
Euroopan talousalueen (ETA) valtioiden kansalaisia ovat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden Alankomaan, Belgian, Bulgarian, Espanjan, Kreikan, Luxemburgin, Irlannin, Ison-Britannian, Italian, Itävallan,
Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Romanian, Saksan, Slovakian,
Slovenian, Suomen, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron sekä EU:n ulkopuolisten Islannin, Liechtensteinin ja
Norjan kansalaiset.
Edellä mainittujen valtioiden kansalaiset rekisteröidään työnhakijoiksi ja he voivat käyttää luvuissa 15.115.3. mainittuja julkisia työvoimapalveluja rajoituksitta samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Sama
koskee myös EU-ja ETA-maan kansalaisten perheenjäseniä, vaikka nämä eivät olisi EU- tai ETA -maiden
kansalaisia. EU-ja ETA-maan kansalaisen perheenjäseneksi katsotaan ulkomaalaislain mukaan avio-ja
avopuoliso sukupuolesta riippumatta, alle 21 -vuotias tai huollettavana oleva oma tai puolison jälkeläinen
suoraan alenevassa polvessa sekä eräät muut ulkomaalaislain 154 §:ssä määritellyt henkilöt.
16.2 Muut kuin EU- tai ETA-maan kansalaiset
JTPL 3:7.2 mukaan, jollei Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, muut kuin
edellä kappaleessa 2 tarkoitetut ulkomaan kansalaiset ja kansalaisuutta vailla olevat rekisteröidään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla työnhakijoiksi, jos heillä on oikeus ansiotyöhön
myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia.
Ulkomaalaiselle myönnettäviä oleskelulupia voivat olla määräaikainen jatkuva (A), määräaikainen tilapäinen
(B), pysyvä (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa (P-EY). Oleskelulupalajia koskeva kirjainmerkintä näkyy henkilön passin oleskelulupatarrassa. Työnhakijaksi rekisteröimisen
kannalta ei ole merkitystä sillä, millä perustella oleskelulupa on myönnetty.
Työnantajakohtaisia rajoituksia, jotka ovat esteenä työnhakijaksi rekisteröimiselle, voi liittyä vain työntekijän
oleskelulupaan (työnteon perusteella myönnetty A- tai B-oleskelulupa), mutta ei muihin oleskelulupiin. Työnantajakohtainen rajoitus on yleensä se, että oleskelulupa on voimassa vain yhden tai useamman työnantajan työssä. Tällöin henkilöä ei siis voida rekisteröidä työnhakijaksi. Useimmiten työntekijän oleskelulupa
myönnetään ammattialakohtaisena. Ammattialaa koskeva rajoitus työntekijän oleskeluluvassa ei estä työnhakijaksi rekisteröimistä.
Ulkomaalaisella voi olla oikeus oleskella ja työskennellä Suomessa eräissä tapauksissa myös silloin, kun
hänellä ei ole oleskelulupaa lainkaan. Näistä tilanteista säädetään ulkomaalaislain 81 §:ssä. Työnhakijaksi
rekisteröiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, koska JTPL 3:7.2:n edellytykset eivät täyty.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) ja Sierra Leonen tuomioistuimen todistajien sijoittamisesta on
tehty Suomen valtion ja tuomioistuinten välillä sopimukset, jotka on saatettu lain tasolla voimaan. Sopimuksissa taataan todistajille ja heidän läheisilleen pakolaisia vastaavat etuudet, avustukset ja oikeudet sekä
samoin perustein kuin Suomen kansalaisille muun muassa mahdollisuus työnhakuun. Ulkomaalaislain 113
§:n mukaan pakolaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa (A), joka JTPL 3:7.2 perusteella antaa mahdollisuuden rekisteröityä työnhakijaksi. Siksi myös edellä mainituissa sopimuksissa tarkoitetut henkilöt rekisteröidään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla työnhakijoiksi riippumatta siitä
onko heille myönnetty oleskelulupa. Nämä henkilöt voivat siten osallistua esimerkiksi työvoimapoliittisena
aikuiskoulutuksena järjestettävään kotouttamiskoulutukseen ja muuhun työvoimakoulutukseen. Opiskelijoiden valitsemisesta koulutukseen päättää TE-toimisto.
Taulukko 1. Ulkomaalaisten oleskeluluvat ja oikeus (X) muistion kohdissa 15.1-15.3 lueteltuihin
julkisiin työvoimapalveluihin
1.1 Avoimesti käytettävät julkiset työvoimapalvelut
X
P (pysyvä oleskelulupa)
X
P-EY (Suomesta
myönnetty)
Oleskelulupalaji
1.2. Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle
X
X
1.3 Julkiset työvoimapalvelut työnhakija-asiakkaalle
X
X
A
X
X
X
A (työnantajaa koskevia rajoituksia)
B
X
-1)
-
X
X
X
B (työnantajaa koskevia rajoituksia)
Ei oleskelulupaa
X
-1)
-
X
-1)
-
1) Palvelun tarjonta perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan
17. Työttömyysturva ja sosiaalietuudet
Työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä on paitsi työnhakijaksi rekisteröityminen
TE-toimistoon ja työvoimapoliittisten edellytysten täyttyminen, TTL 1 luvun 8 §:n mukaan myös Suomessa
asuminen. Suomessa asuminen ja työttömyysturvaetuuksien piiriin kuuluminen määritellään asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (1573/1993). Suomessa asumisen
ratkaisee etuuden maksaja, eikä asialla ole merkitystä tutkittaessa työttömyysetuuden työvoimapoliittisia
edellytyksiä. Koska Suomessa asuminen tulee tutkittavaksi viiveellä henkilön haettua työttömyysetuutta, TEtoimisto voi neuvoa työnhakijaa selvittämään asiaa jo etukäteen Kansaneläkelaitokselta.
Erityistä huomiota työnhakijan neuvontaan on kiinnitettävä Suomen, Ruotsin ja Norjan välisillä rajaseuduilla,
koska EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on säädetty siitä, mistä maasta työttömyysetuus esimerkiksi lomautustilanteissa maksetaan. Asian ratkaisee etuuden maksaja, eikä sillä ole vaikutusta edellä kerrottuihin
työnhakijaksi rekisteröitymisen edellytyksiin.
Jos henkilö on rekisteröity työnhakijaksi JTPL 3:7 mukaan, TE-toimisto tutkii, täyttääkö työnhakija TTL:n
mukaiset työttömyysetuuden saamisen edellytykset.
TTL 2 luvun 1 a §:n mukaan henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus työttömyysetuuteen
TTL:n mukaisesti, jos hänellä on rajoittamaton oikeus ansiotyöhön Suomea velvoittavan kansainvälisen
sopimuksen perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU- ja ETA-maan kansalaisilla on oikeus työttö-
myyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen, jos he muuten täyttävät TTL:ssa säädetyt etuuden saamisen
edellytykset.
Muun henkilön, joka ei ole Suomen kansalainen, oikeus työttömyysetuuteen edellyttää, että hänellä on
oikeus ansiotyöhön muun kuin tilapäisen oleskeluluvan perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilapäisen B-oleskeluluvan saaneilla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, vaikka heidät rekisteröidään työnhakijoiksi. Asiasta annetaan tarvittaessa kielteinen työvoimapoliittinen lausunto (0A8).
TE-toimistojen tulee ohjata henkilöt, jotka tulevat maahan ja työvoimapalvelujen piiriin EU-alueelta ja EU:n
ulkopuolelta, tarkistamaan etuuden maksajalta oikeutensa työttömyysturvaan.
Tuija Oivo
Osastopäällikkö
Marja Rantakaulio
Työmarkkinaneuvos
TIEDOKSI
Työministerin erityisavustaja
TYO/esikunta ja ryhmät
KOY/ELY-ryhmä
KEHY/ryhmät
Kirjaamo
TYTTI-intranet
ELY-intranet
STM
Finanssivalvonta
Kansaneläkelaitos
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta
Vakuutusoikeus
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry