Lue Luontoselvitys
LIITE 3. FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LUONTOSELVITYS 22.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 2 FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ................................................................................................................ 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT ......................................................................................... 4 3 4 5 2.1 Kasvillisuus ja luontotyypit ................................................................................ 4 2.2 Linnusto .......................................................................................................... 5 ALUEEN JA HANKKEEN YLEISKUVAUS ........................................................................... 6 3.1 Sijainti ............................................................................................................ 6 3.2 Hankkeen kuvaus ............................................................................................. 6 3.3 Maa- ja kallioperä sekä topografia ...................................................................... 6 3.4 Pinta- ja pohjavedet.......................................................................................... 9 3.5 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ....................................... 10 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT ............................................................................... 12 4.1 Kasvillisuusalue ............................................................................................... 12 4.2 Suunnittelualueen metsät ................................................................................. 12 4.3 Suunnittelualueen suot ..................................................................................... 13 4.4 Rakentamisalueiden luontoarvot ........................................................................ 14 LINNUSTO ................................................................................................................ 16 5.1 6 ELÄIMISTÖ ............................................................................................................... 19 6.1 7 8 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit .................................................................... 19 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO .................................................................. 20 7.1 Arvokkaat luontotyypit ..................................................................................... 20 7.1.1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet ............................................. 20 7.2 Uhanalainen ja arvokas lajisto ........................................................................... 27 7.2.1 Kasvillisuus ......................................................................................... 27 7.2.2 Linnusto ............................................................................................. 28 NATURA-ALUEET ....................................................................................................... 30 8.1 9 Alueen linnuston yleispiirteet ............................................................................ 16 5.1.1 Pesimälinnusto .................................................................................... 16 5.1.2 Muuttolinnusto .................................................................................... 18 Natura-arvioinnin tarveharkinta ......................................................................... 30 YHTEENVETO JA KAAVAN VAIKUTUKSET LUONTOARVOILLE ........................................... 34 9.1 Luontotyypit ja arvokas kasvilajisto ................................................................... 34 9.2 Linnusto ......................................................................................................... 34 9.2.1 Pesimälinnusto .................................................................................... 34 9.2.2 Muuttolinnusto .................................................................................... 35 9.3 Natura- ja suojelualueet ................................................................................... 36 LIITTEET Liite 1. Voimaloiden rakennuspaikat (kuvat) Liite 2. Arvokkaat luontokohteet Valokuvat © FCG / Markku Hukkanen, Minna Tuomala Kannen kuva: muinaisrantojen rakka-aluetta laajimmillaan Kitkiäisvaaran laella (M. Tuomala) FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 1 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 4 JOHDANTO Tämä työ on TuuliWatti Oy:n Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavoitusta palveleva selvitys, ja se on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien vaatimusten (MRL 39 §, 1999/132) mukaisella tarkkuudella. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 a §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Tornion kaupunginvaltuusto. Lapin ELY-keskus on tehnyt 21.4.2011 päätöksen, ettei Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joten hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavatyön yhteydessä. Laaditun luonto- ja linnustoselvityksen tavoitteena oli paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää mahdolliset uhanalaisen sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisen kasvi- ja eläinlajiston esiintymät. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartalla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä luonnonsuojelulain (47 § ja 49 §) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet. Luontoselvityksen kasvillisuusosuuden ovat laatineet FM biologit Minna Tuomala ja Markku Hukkanen, linnustoselvityksen maastotöistä on vastannut Eino Mikkonen ja raportoinnista sekä Natura-tarveharkinnasta FM biologi Ville Suorsa. Maa- ja kallioperä- sekä vesistötiedoista on vastannut DI Elisa Puuronen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Maastotöiden tueksi selvitettiin alueelta tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit tietokanta, Lapin ELY -keskus, 2011) sekä tiedusteltiin Lapin metsäkeskuksen mahdolliset ympäristötukikohteet alueella (Lapin Metsäkeskus, 2011). Alueelta mahdollisesti tiedossa olevat petolintujen reviirit tiedusteltiin Metsähallituksen ylläpitämästä petolinturekisteristä sekä luonnontieteellisen keskusmuseon petolintujen pesä- ja reviiritietokannoista (sääksirekisteri). 2.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin elo-syyskuussa kahden maastopäivän ajan. Inventoinneissa tarkasteltiin metsäalueiden mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaan lajiston esiintymispaikkoja. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 5 Kasvillisuusinventoinneissa huomioitiin voimalapaikkojen luontoolosuhteet sekä laajemmin tuulivoimapuiston alue, jolloin mahdollisiin sijoitussuunnitelman muutoksiin on olemassa selvitysaineistoa. Raportissa käsitellään alueen luonnon yleispiirteet, kuten metsien kasvupaikkatyypit ja käsittelyaste. Lisäksi mahdolliset arvokkaat luontokohteet, mm. kansallisten lakien mukaiset sekä paikallisesti muutoin arvokkaat luontotyypit paikannetaan, kuvaillaan ja arvotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus). Alueen luonnonolosuhteita ei ole aiemmin kartoitettu muissa selvityksissä. Tornion osayleiskaavatyössä on esitetty yksi uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävän (NT) kasvilajin kasvupaikka, joka on peräisin ympäristöhallinnon rekistereistä. 2.2 Linnusto Suunnittelualueen pesimälinnustoa selvitettiin soveltaen yleisesti käytössä olevaa pesivän maalinnuston kartoituslaskenta- ja pistelaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988). Tuulipuistoalueen pesimälinnustoa selvitettiin kahden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä 6.6. ja 14.6.2011. Kartoitukset suoritettiin hyvissä laskentaolosuhteissa, laskentoihin soveltuvina aikaisina aamun tunteina (klo 03–9). Laskentojen aikana voimaloiden sijoituspaikat ja Kitkiäisvaaran–Kolmensatimenmaan–Kotavaaran–Lintamaan lakialueet kierrettiin jalan kattavasti läpi siten, että mikään alueen maastonkohta ei jäänyt yli 100 metriä kauemmaksi kuljetusta reitistä. Laskennan aikana havaittujen lajien pesimävarmuudet kirjattiin ylös Lintuatlaskartoituksessa käytettyjen pesimävarmuusindeksien mukaisesti (Valkama ym. 2011) ja suojelullisesti arvokkaiden lajien havainnot merkittiin ylös maastokartoille. Kartoituslaskentojen aikana keskityttiin kartoittamaan suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirien sijoittuminen alueella sekä niiden parimäärät. Tästä johtuen yleisten lajien reviirejä ja parimääriä ei kartoitettu, mutta niiden esiintyminen alueella kirjattiin ylös pesimävarmuusindeksein. Laskennoissa pyrittiin tekemään samanaikaisia havaintoja saman lajin eri yksilöistä, jotka ovat keskeinen osa kartoituslaskentatulosten tulkintaa. Suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirit ja parimäärät tulkittiin myöhemmin kartoille merkittyjen havaintopaikkojen perusteella. Laskentatulosten tulkinta tehtiin laskentakertojen vähäisestä määrästä johtuen ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin yksikin ko. lajille sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto (esim. laulu tai varoittelu) riittää reviirin tulkintaan (Koskimies & Väisänen 1988, Väisänen ym. 1998). Tuulipuiston sähkönsiirtoreitille sijoitettiin kolme pistelaskentapistettä (kuva 21), jotka laskettiin kahteen kertaan 6.6. ja 14.6.2011. Pistelaskennat toteutettiin viiden minuutin mittaisina kuunteluina, jonka aikana kirjattiin ylös kaikki lintuhavainnot alle ja yli 25 m säteellä laskentapisteestä. Suunnittelualueen pesimälinnustoa tarkasteltiin lisäksi myös laajempana kokonaisuutena, 10 x 10 km kokoisen Lintuatlasruudun alueelta (Valkama ym. 2011) ja erityisesti suojelullisesti arvokkaiden lajien osalta. Lintuatlasruudun osalta täytyy huomioida, että tutkittu suunnittelualue kat- FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 6 taa vain pienen osan koko Atlasruudusta ja siten kaikkia Atlaksessa havaittuja lajeja ei tavattu Kitkiäisvaaran suunnittelualueella, mutta ne voivat mahdollisesti esiintyä siellä aika ajoin. Pesimälinnustokartoituksen tavoitteena ei ollut selvittää kaikkien alueella yleisenä ja runsaana tavattavien lintulajien reviirien sijainteja ja parimääriä, jolloin laskentakertojen määrää voitiin vähentää ohjeen (Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesta. Kahdella oikein ajoitetulla kartoituslaskentakerralla saatiin kohtalaisen hyvä kuva alueen pesimälinnuston lajistosta, arvokkaiden lajien esiintymisestä ja reviirien sijoittumisesta sekä alueen linnustollisesti arvokkaimmista kohteista. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei suoritettu muuttolinnuston seurantaa, koska alueen arvioitiin sijoittuvan niin syrjään merkittäviltä tunnetuilta muuttoreiteiltä, että sen kautta ei arvioida kulkevan keskittynyttä lintujen muuttovirtaa. 3 ALUEEN JA HANKKEEN YLEISKUVAUS 3.1 Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Tornion kaupungin Korpikylässä, Kitkiäisvaaran alueella (kuva 1). Kitkiäisvaara sijaitsee noin 40 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen ja noin viisi kilometriä Torniojoesta itään. 3.2 Hankkeen kuvaus Suunniteltava tuulivoimapuisto koostuu kahdeksasta tuulivoimalasta, jotka tulevat olemaan teholtaan 2,5–3 MW ja tornikorkeuksiltaan 120– 150 metriä. Tornivaihtoehtoina ovat teräslieriö- ja teräsristikkorakenteet. Tuulivoimalan sähköntuotanto siirretään Kitkiäisvaaralta rakennettavalla maakaapelilla (20 kV) tuulivoimapuiston länsipuolella sijaitsevalle Tornionlaakson Sähkö Oy:n 110 kV:n johdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. 3.3 Maa- ja kallioperä sekä topografia Kitkiäisvaaran korkein kohta on 134 metriä merenpinnan yläpuolella, ja vaara kohoaa noin 50–60 metriä ympäristöään korkeammalle loivapiirteisenä vaarana. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan (1:20 000) mukaan suunnittelualueella yleisin maalaji on moreeni. Moreeni- ja kalliomaiden lisäksi suunnittelualueella on jonkin verran hiekka- ja turvemaita. (kuva 2) Suunnittelualue sijaitsee Peräpohjan liuskealueella. Liuskealueen kallioperä koostuu sedimenttikivistä, jotka vuorottelevat emäksisten vulkaniittien ja juonikivien kanssa (Perttunen 1991). Alla olevassa kuvassa (kuva 2) on esitetty suunnittelualuetta käsittelevä ote Suomen kallioperäkartasta. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 7 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Torniojokilaaksossa sekä kaava-alueen rajaus ja hankkeen alustava rakenteiden sijoitussuunnitelma (Osayleiskaavan OAS 14.9.2011). Kuva 2. GTK:n maaperäkartta ja suunnittelualueen rajaus. Maaperäkartta-aineisto ei kata pientä aluetta suunnittelualueen pohjoisosassa. (GTK, 2011) FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys Kuva 3. Ote Suomen kallioperäkartasta 1:1 000 000 (GTK) ja suunnittelualue 8 FCG Finnish Consulting Group Oy TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 22.9.2011 3.4 9 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijaitsee Tornionjoen vesienhoitoalueella ja Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueella (67). Suunnittelualue sijaitsee Tornionjoen alaosan alueen (67.1) Tornionjoen suualueella (67.11) ja kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaossa Mustajoen valuma-alueella (67.112). Suunnittelualueen läpi länsiosassa virtaa Kitkiäisvaaranoja, joka laskee suunnittelualueen eteläpuolella noin 900 m etäisyydellä sijaitsevaan Isoon Mustajärveen. Kitkiäisvaaranojan tilaan vaikuttavat sen valumaalueella tehdyt metsäojitukset. Iso Mustajärvi laskee edelleen Mustajokeen ja Liakanjoen kautta Tornionjokeen. Suunnittelualueen itäpuolitse noin 350 m etäisyydellä virtaa Tapio-oja, joka laskee noin 2 km etäisyydellä suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsevaan Hurujärveen, joka laskee Hurujoen kautta edelleen Mustajokeen. Myös Tapio-ojaan laskee metäojitusojia. Tornionjoki virtaa noin n. 2,4 km etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueen lähimmät pohjavesialueet on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1) ja kuvassa (kuvassa 4). Suunnittelualuetta lähin pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä Nivavaaran pohjavesialue, joka sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella n. 900 m etäisyydellä. Revonpesämaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 1900 m etäisyydellä suunnittelualueen luoteispuolella. Muut pohjavesialueet sijaitsevat yli 3 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Taulukko 1. Suunnittelualueen lähimpien pohjavesialueiden tiedot.(OIVA -tietokanta) Nimi Numero Alueluokka Muodostumisalueen pinta-ala (km2) Kokonaispintaala (km2) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä (m3/d) Nivavaara 1285105 I 0,28 0,55 200 Revonpesämaa 1285139 I 0,1 0,19 0 Palanutrova 1285152 III 0,16 0,44 0 Palovaara 1285118 A III 0,23 1,01 150 Palovaara 1285118 B I 0,12 0,49 80 Karhakkamaa 1285115 III 0,1 0,22 80 Korttovaara 1285114 III 0,56 1,92 400 FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 10 Kuva 4. Suunnittelualue ja lähimmät pohjavesialueet (Oiva 2011). 3.5 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Suunnittelualueen eteläpuolella lähimmillään alle 300 m etäisyydellä sijaitsee Hurujärvi–Iso Mustajärven luonnonsuojelualue (YSA201360), joka on myös samanniminen Natura-alue (FI1301909) ja kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO120281). Molempia järviä on aikoinaan laskettu, joten järviä ympäröi laaja turvepohjainen suursaraniittyvyöhyke, jossa kasvaa sarojen lisäksi mm. kurjenjalkaa ja järvikortetta sekä paikoin pajukkoa. Pesivän linnuston perusteella järvet ovat valtakunnallisesti arvokkaita lintuvesiä ja niillä on myös kohtalainen merkitys muutonaikaisena ruokailu- ja levähdysalueena. Karunginjärven Natura-alue (FI1301913) sijoittuu noin 8,5 km suunnittelualueen lounaispuolelle. (Ympäristöhallinto 2011a) Tornionjokilaakso (MAO120134) on maisemakokonaisuuksien suojeluohjelma-alue ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Maisema-alue sijaitsee n. 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Tornionjen ja Muonionjoen vesistö (FI1301912) on myös Natura-alue. Tornionjoki on arvokas vaelluskalajoki ja ainoa Suomen, ja Kalixjoen lisäksi, koko EU:n säännöstelemätön suuri joki. (Ympäristöhallinto 2011b) Alueet on esitetty karttakuvassa 5. Hankkeen vaikutuksia lähimmille Natura-alueille on pohdittu Natura-arvioinnin tarveharkinnassa (kappale 8). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 11 Kuva 5. Suunnittelualuetta lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet sekä suojeluohjelmien alueet (Oiva 2011). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 4 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4.1 Kasvillisuusalue 12 Suunnittelualue lukeutuu Perä-Pohjanmaan eliömaakuntaan (Hämet-Ahti ym. 1986), Perä-Pohjanmaan aapasoiden suokasvillisuusvyöhykkeelle ja metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliselle Lapin kolmion alueelle. Lapin kolmio on emäksisten ja karbonaattisten kivilajien ansiosta vaateliaan kasvillisuuden esiintymisalueena potentiaalista seutua. Kalkinsuosija- ja kalkinvaatijalajistoa esiintyy usein maaperäolosuhteiden kannalta otollisilla kohteilla, mm. valuvesirinteillä, joten useita vaateliaita ja uhanalaisia lajeja löytyy Lapin kolmion alueelta runsaammin. Luontotyypeistä lehtojen ja lettojen esiintyminen on todennäköistä. 4.2 Suunnittelualueen metsät Kitkiäisvaaran rinnealueen metsät ovat pääosin kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen tuoreiden kankaiden puolukka-mustikkatyyppiä (VMT), joka osiin voidaan tyypitellä rinnemetsissä Peräpohjolan vastaavaksi seinäsammal-mustikkatyyppiksi (HMT). Ylempänä rinteessä ja laella esiintyy kuivahkoa variksenmarja-puolukkatyyppiä (EVT) sekä paikoin myös kuivaa variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kangasta. Vaaran laella esiintyy edustavaa muinaisrantojen rakka-aluetta (luontokohteet 7a ja b). Rinnemetsät ovat vahvasti metsätalouskäytössä ja etenkin länsi- ja lounaisrinteisiin sijoittuu tuoreita päätehakkuita. Lehtomaisia kankaita alueella sijoittuen mosaiikkimaisesti tuoreiden kankaiden joukkoon, etenkin rinteiden alaosissa, ja ne ovat suurelta osin nuorten kehitysvaiheiden kasvatusmetsiä tai taimikoita. Lehtomaiset kankaat ovat metsäkurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppiä (GOMT). Kuva 6. Tyypillistä tuoreen kankaan talousmetsää suunnittelualueella FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 13 Kuva 7. Vaaran lakialueelle sijoittuu harvennushakattua kuivahkoa mäntykangasta. Hankealueen kallioperän ravinteisuudesta johtuen alueella on potentiaalia rinnelehtojen ja rehevien korpien esiintymiseen. Maastoinventointien, perusteella alueen alarinteiden rehevät metsät todettiin varsin käsitellyiksi, ympäröivien ojitusten kuivattamiksi ja puustoltaan varsin nuoriksi. Monin paikoin taimikot olivat kasvupaikkatyypiltään lehtomaisia kankaita. Edustavin rehevän metsän eli lehdon kohde sijoittuu vaaran länsirinteelle, missä esiintyy kapea varttuneen sekametsän kuvio, joka on edustavimmillaan tuoretta runsasravinteista lehtoa (luontokohde 1). Arvokkaat luontokohteet on esitelty kappaleessa 7.1. Alueen puustoiset korvet ovat olosuhteiltaan hyvin muuttuneita metsätalouden ojitusten vuoksi. Edustavaa rehevän korven kuviota ei suunnittelualueelta rajattu. Ylä-Kivijänkkän pohjoispuolelle sijoittuu luontokohteeksi rajattu metsäkortekorpi (luontokohde 2, kuva 9). 4.3 Suunnittelualueen suot Vaara-aluetta ovat ympäröineet korpien ja rämeiden sekä osin avosoiden alueet, jotka ovat nykyisellään turvekankaita ja muuttumia. Laajimmat turvakankaiden alueet sijoittuvat suunnitellun voimajohtoreitin alueelle Kitkiäisvaaran ja Kalliomaan väliselle alueelle, missä puustoltaan mäntyvaltainen metsä on suurelta osin turvekangasta. Kivijänkien (Ylä- ja Ala-Kivijänkkä) alueelle, vaaran itäpuolelle, sijoittuvat ainoat laajemmat avosuokohteet. Näistä Ylä-Kivijänkä on huomattavasti karumpi, mikä johtunee siitä, että se ei Ala-Kivijänkkän tavoin saa vaaran ravinteisten kivilajien valumavesiä. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 14 Kuva 8. Voimajohdon liittyminen Torniolaakson Sähkö Oy:n 110 kV linjaan sijoittuu ojitettujen rahkarämeiden alueelle. Luonnontilaisina tai lähes luonnontilaisina Ylä- ja Ala-Kivijänkkä on arvotettu edustaviksi luontokohteiksi (kappale 7.2). Alueelle sijoittuu pienialaisia ojittamattomia lettorämeitä vaaran pohjoispuolelle sekä AlaKivijänkkän alueelle (luontokohteet 2, 3 ja 6). Lettorämeiden laiteet ovat isovarpuista rämemuuttumaa, pallosararämemuuttumaa ja kangasrämettä. 4.4 Rakentamisalueiden luontoarvot Voimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Inventointien yhteydessä voimaloiden rakennuspaikat sekä niitä yhdistävän huoltotien ja sähkökaapelin linjaukset on tarkistettu. Kohteet sijoittuvat käsiteltyjen talousmetsien alueelle, osin päätehakkuualojen, varttuneiden sekapuustoisten mäntykankaiden, nuorten taimikoiden tai harvennushakattujen männiköiden alueelle. Yksi rakennuspaikka (voimala 2) sijoittuu välittömästi laen rakka-alueen liepeille. Voimaloiden rakennuspaikat on esitetty valokuvin liitteessä 1. Voimaloiden rakennuspaikoilla tai tielinjausten alueella ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Voimajohtoreitin alue Sähkönsiirto tuulivoimaloiden välillä (tielinjauksen yhteydessä) sekä voimaloilta Torniolaakson Sähkö Oy:n 110 kV voimalinjalle tapahtuu maakaapelilla. Voimajohtoreitin alkupäässä Kitkiäisvaaran laen eteläpuolella voimajohtoreitti sijoittuu kalliokkoisen ja harvennushakatun varttuneen männikön alueelle, ja alempana rinteessä lehtomaisten kankaiden sekametsiin, päätehakkuualojen ja nuorten taimikoiden alueelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 15 Kuva 9. Voimajohtoreitin yläosan kalliokkoista harvennusmännikköä Ylitettyään Kitkiäisvaarantien sijoittuu sähkönsiirtolinjaus tuoreen ja osin lehtomaisen kankaan harvennushakkuulle sekä edelleen alempana turvekankaiden alueelle, jossa esiintyy isovarpuista rämemuuttumaa ja varttunutta sekapuustoista taimikkoa. Sähköasema sijoittuu puustoltaan nuoren kangasmaan laiteeseen. Tornionlaakson Sähkö Oy:n 110 kV voimalinja sijoittuu ojitetulle rahkarämeelle uuden rakennettavan sähköaseman länsipuolella (kuva 8). Kuva 10. Voimajohtoreitin keskiosan tuoreen ja lehtomaisen kankaan sekametsää sekä sen takana laaja päätehakkuuala FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 5 LINNUSTO 5.1 Alueen linnuston yleispiirteet TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 16 Kitkiäisvaara sijaitsee noin neljä kilometriä Tornionjoen itäpuolella ja korkeustasoltaan noin 60–100 metriä Torniojokilaakson yläpuolella. Kitkiäisvaara sijoittuu linnustollisesti yhden Lapin alueen merkittävimmän lintujen muuttoreitin lähituntumaan, koska Tornionjoella on merkittävänä muuton johtolinjana voimakas lintujen muuttoa ohjaava vaikutus. Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010 (Valkama ym. 2011). Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan Tornion Korpikylän atlasruutuun (734:336), missä havaittiin Atlaksen aikana yhteensä 80 lintulajia, joista 66 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu 125–150 paria/km2 (Väisänen ym. 1998). 5.1.1 Pesimälinnusto Suunnittelualueella havaittiin toteutetun linnustoselvityksen aikana yhteensä 44 lintulajia, joista 31 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (taulukko 2). Suunnittelualueen yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimmät ja runsaimmat pesimälajit kuten pajulintu, peippo, metsäkirvinen, punakylki- ja laulurastas. Muita runsaslukuisia metsien yleislajeja tai havumetsälajeja ovat punarinta, leppälintu, harmaa- ja kirjosieppo, tali- ja hömötiainen sekä vihervarpunen ja urpiainen. Vanhan metsän lajeista alueella havaittiin yksi kulorastaan reviiri Ylä-Kivijänkkän länsipuolella sekä yksi palokärjen reviiri suunnittelualueen länsirajalla. Havaittu palokärkireviiri ulottuu suunnittelualueen puolelle, mutta linnun pesäpaikan sijoittumista suunnittelualueella ei voitu varmistaa. Suunnittelualueella sijaitsevat Ylä- ja Ala-Kivijänkkä sekä niiden välitön lähiympäristö rikastuttavat huomattavasti alueen linnustoa, joka on muutoin alueellisesti varsin tavanomaista. Ylä-Kivijänkkällä havaittiin varoitteleva liro sekä keltavästäräkki ja Ala-Kivijänkkällä varoitteleva liro, valkoviklo ja pensastasku (kuva 21). Lisäksi Ala-Kivijänkkällä havaittiin soiva teeri. Ylä- ja Ala-Kivijänkkän välisen rämemuuttuman reunamilla havaittiin riekko sekä laulava punavarpunen. Muista huomionarvoisista lajeista mainittakoon muiden tikkalintujen kaivertamia kolopuita pesäpaikakseen käyttävä käenpiika, jonka reviiri sijoittui Ylä-Kivijänkkän länsipuolelle. Tikkojen kaivertamissa koloissa pesii myös tervapääsky, jonka reviiri havaittiin Ylä-Kivijänkkän koillispuolella. Tuulipuistoalueella havaittiin myös kurjen reviiri ja Kitkiäisvaaran länsirinteellä korppipoikue. Tuulipuiston sähkönsiirtoreitin linnusto on pääosin samankaltainen tuulipuistoalueen kanssa. Sähkönsiirtoreitin varrella tehtiin havainnot jänkäkurpasta, taivaanvuohesta ja kuovista, joita ei havaittu tuulipuistoalueen kartoituksissa. Sähkönsiirtoreitin varrella ei ole ojittamattomia suoaluei- FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 17 ta tai vanhanmetsän kuvioita, joten sen pesimälinnusto on lajistoltaan tuulipuistoaluetta köyhempi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei tehty varmoja pesimähavaintoja petolinnuista. Suunnittelualueen lähistöllä ei sijaitse maa- tai merikotkan tiedossa olevia pesimäpaikkoja, ja lähin muuttohaukkareviiri sijaitsee neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta (TuuliWatti Oy 2011). Alueella havaittiin sinisuohaukka ja sääksi, mutta niiden tulkittiin vain liikkuvan alueen yli ja niiden reviirien sijoittuvan jonnekin suunnittelualueen ulkopuolelle. Suunnittelualueella on sijainnut ennen kanahaukan reviiri, joka kuitenkin tuhoutui pesimämetsän hakkuun yhteydessä (Matti Suopajärvi, kirjall. ilm.). Kitkiäisvaaran pohjoisrinteen vanhanmetsän kuviolta löydettiin pesimälinnusto- ja luontokartoitusten yhteydessä kaksi petolinnun tekemää risupesää, jotka kuitenkin todettiin asumattomiksi. Lisäksi Kitkiäisvaaran koillisrinteessä sijaitsee sääksen tekopesä, joka on myös ollut asumaton (Matti Suopajärvi, kirjall. ilm.). Taulukko 2. Kitkiäisvaaran tuulipuiston ja sen sähkönsiirtoreitin pesimälinnustolaskennoissa havaitut lajit. Tuulipuistoalue: pv = tuulipuistoalueen kartoituslaskennoissa todettu lajikohtainen pesimävarmuusindeksi (v = varma pesintä; t = todennäköinen pesintä; m = mahdollinen pesintä; h = laji havaittiin kartoituksissa, mutta sitä ei tulkittu pesiväksi). Voimalinja: havaintoja = sähkönsiirtoreitin pistelaskennoissa tehty havaintomäärä (h = havaittu voimalinjan alueella pistelaskentojen ulkopuolella). Status: IUCN = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (Rassi ym. 2001)), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) nojalla uhanalainen laji (U), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji (Rassi ym. 2001), Dir. = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji (79/409/ETY). Laji Tuulipuistoalue Voimalinja Status pv parimäärä havaintoja IUCN Lsl. EVA EU Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Telkkä (Bucephala clangula) Riekko (Lagopus lagopus) Teeri (Tetrao tetrix) Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Sääksi (Pandion haliaetus) Kurki (Grus grus) Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kuovi (Numenius arquata) Valkoviklo (Tringa nebularia) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) h m m m t h h t t t t t t t m t v t m m v m t t NT NT VU NT 1 1 1 2 1 1 1 2 h 1 2 1 3 2 3 4 x x x x x x x x x x x x RT RT NT x U 1 1 4 1 x VU 1 1 6 1 x x FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 Pensastasku (Saxicola rubetra) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Talitiainen (Parus major) Närhi (Garrulus glandarius) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 5.1.2 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys t h t t t v m t v t t m v t t t m m m t t 18 2 4 6 1 19 1 2 11 1 1 3 2 h 3 x NT Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Tornionjoki muodostaa Lapissa yhden tärkeimmistä lintujen muuttoa ohjaavista johtolinjoista, minkä kautta muuttaa mm. kurkia, hanhia ja joutsenia sekä muita vesi- ja kahlaajalintuja. Myös useat petolintulajit sekä lukuisa joukko varpuslintuja käyttää hyväkseen tätä muuttoreittiä. On todennäköistä, että Tornionjokivartta seuraavat linnut muuttavat suhteellisen matalalla seuraten jokivartta sekä sen läheisyydessä sijaitsevia muuttolevähdyspaikoiksi soveltuvia pelto- ja kosteikkoalueita. Sen sijaan esimerkiksi kurkien ja petolintujen muutto on alttiimpaa tuulensuunnan muutoksille ja saattaa siten kulkea laajemmallakin alueella jokivarressa. Suunnittelualueella ei ole tehty erillistä muuttolinnustoselvitystä, joten muuttoreitin tarkemmasta sijoittumisesta ja lintujen lentokorkeuksista hankealueella ei ole tarkempaa tietoa. Muuttoreitin sijoittuminen johtolinjaan nähden riippuu voimakkaasti vallitsevasta tuulen suunnasta, joka todennäköisesti määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa suunnittelualueeseen. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 6 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 19 ELÄIMISTÖ Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Merkkejä hirven oleskelusta alueella esiintyi etenkin suunnittelualueen pohjoisosassa, missä lehtipuutaimikoita on syöty runsaammin. Alueella todennäköisesti esiintyy suurpedoista karhua, josta viitteitä havaittiin Kitkiäisvaaran eteläosissa. 6.1 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (LSL 49 §) Suojelullisesti arvokkaista lajeista liito-oravan esiintyminen alueella on epätodennäköistä, sillä lajin levinneisyyden pohjoisraja sijoittuu Oulu– Kuusamo linjalle, eikä liito-oravasta ole juuri havaintoja Lapin läänin alueella. Liito-oravapotentiaalia tarkasteltiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä lehtomaisten metsien alueella missä esiintyy haapaa, mutta näillä kuvioilla ei tehty lajiin viittaavia havaintoja Liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä pohjanlepakko ja saukko sekä kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmin ilves, susi ja karhu. Susi lukeutuu direktiivin IV (a) käsiteltävään lajistoon, sillä Tornion kaupunki ei ole poronhoitoaluetta. Naalin on maassamme hyvin harvalukuinen ja levinneisyydeltään niin pohjoinen, että sitä tuskin tavataan Etelä-Lapissa. Hankkeella ei katsota olevan haitallista vaikutusta suurpetojemme (karhu, ilves, susi) esiintymiseen metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Lepakkojen osalta hankealueella ei ole tehty detektorihavainnointiin perustuvaa inventointia. Lepakoista käytännössä kyseeseen tulee pelkästään pohjanlepakko, jonka levinneisyys ulottuu aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Suunnittelualueen lepakoille potentiaalisia elinympäristöjä tarkasteltiin maastoinventointien yhteydessä, jolloin Ylä-Kivijänkkän avosuoalue rimpineen todettiin saalistusalueena periaatteessa mahdolliseksi. Lisäksi lakialueen rakkakivikot ovat potentiaalisia saalistusalueita. Suunnittelualueen merkitys lepakoiden elinalueena todetaan kuitenkin yleispotentiaaliltaan heikoksi, sillä alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse lepopaikoiksi soveltuvia rakennuksia tai suurta määrää kolopuita. Tästä johtuen tuulivoimaloiden vaikutukset pohjanlepakolle arvioidaan vähäisiksi. Muuttavien lepakoiden on muualla maailmassa raportoitu törmäävän tuulivoimaloiden lapoihin tietyillä alueilla jopa lintuja runsaslukuisemmin, mutta pesimäalueiden läheisyydessä lepakot lentävät vain poikkeustapauksissa törmäysriskikorkeudella. Lepakoita esiintyy Lapissa hyvin harvakseltaan, eikä suhteellisen avoimet vaaran lakialueet ole pohjanlepakon tyypillisintä elinympäristöä (Hagner-Wahlsten 2009). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 7 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO 7.1 Arvokkaat luontotyypit 20 Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 §) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELYkeskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälaki (MetsäL 10§) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen metsälakikohteet on esitetty arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa alla. Lapin Metsäkeskuksen tiedonannon mukaan alueelle ei sijoitu metsätalouden ympäristötukea saavia kuvioita tai mete –inventointikohteita (Lapin Metsäkeskus, 2011). Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a § ja 17 a §:ssä lueteltuja kohteita eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Vesilain määrittelemiä kohteita ei kaava-alueella sijaitse eikä alle hehtaarin suuruisten lampien sekä purojen muuttamiskielto koske Lapin läänin aluetta. Suunnittelualueella on hyvin vähän luonnontilaisia pienvesiä. Alueella mahdollisesti olleet luonnontilaiset purot on metsätaloustoimissa aikoinaan oikaistuja. Lähteitä ei inventoinneissa havaittu. Ylä-Kivijänkkän luonnontilaisella aapasuolla sijaitsevat pienet lammet voidaan luokitella pienvesiin, mutta ne eivät täytä vesilain määritelmää lammesta (Lapin lääni). Lammet sisältävä luonnontilainen suo on kokonaisuutena huomioitu luontokohteena (luontokohde 5). Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa (Raunio ym. 2008). Suunnittelualue sijoittuu Lapin kolmion alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa vielä Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Suunnittelualueen luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus (koko maa/Etelä-Suomi). 7.1.1 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet Tuore runsasravinteinen lehto ja lehtokorpi (luontokohde 1) Edustavin ja säilynyt lehtokohde sijoittuu Kitkiäisvaaran länsirinteelle, jonne kulkeutuu ravinteisia valumavesiä ylärinteiltä. Kapea, varttuneen sekametsän kuvio on edustavimmillaan tuoretta runsasravinteista lehtoa; metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukkatyyppiä (GORT). Laiteiltaan kuvio on tuoretta keskiravinteista käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 21 (OMaT) sekä lehtomaista kangasta (GOMT). Alue on sekapuustoinen, joskin kuusen osuus on runsain. Lehtipuuta esiintyy kohtalaisesti ja alislatvustossa ovat edustettuina mm. harmaaleppä, haapa, tuomi ja hieskoivu. Pensaskerroksessa esiintyvät harmaaleppä, pihlaja, korpipaatsama, kataja ja näsiä. Kenttäkerroksen tyyppilajistoa edustavat mm. kurjenpolvi, lillukka, kielo, huopaohdake, karhunputki, oravanmarja, sudenmarja, koiranvehnä ja nuokkuhelmikkä. Vaateliaamman lajiston edustajina lehtokuviolla esiintyy mm. lettohapsisara sekä mähkä. Lisäksi alueella esiintyy yksi luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua vaativa laji. Sammalpeitteessä esiintyy runsaasti suikerosammalia sekä niukemmin metsäsammalia. Paikoin korpipainanteissa rahkasammalen joukossa esiintyy lettoväkäsammalta. Kohteen halki kulkee vanha, jo osin umpeutunut metsätraktorin ajoura. Lehto muodostaa pienialaista mosaiikkia lehtokorpipainanteiden kanssa, joita ympäröivä puuston käsittely ja vanha ajoura ovat osittain muuttaneet. Ylärinteen puolella lehto vaihettuu lehtomaisen kankaan alueeseen ja itä- ja länsipuolen tuoreet kankaat ovat taimikkoa tai harvennushakkuuta. Alarinteessä kuvio rajautuu tiehen ja on sen länsipuolella korpisempana vahvasti muuttumaa metsätalouden ojitusten ja puuston käsittelyjen vuoksi. Arvokas kuvio rajataan siksi tien itäpuolelle. Tuoreet runsasravinteiset lehdot arvioidaan luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa sekä Etelä-Suomessa että koko maassa luokkaan äärimmäisen uhanalainen (CR). Kohde voidaan lukea metsälain 10 § arvokkaisiin elinympäristöihin; rehevät lehtolaikut sekä lehtokorvet. Kuva 11. Tuoreen lehdon alue sijoittuu vaaran länsirinteelle (luontokohde 1). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 22 Kuva 12. Korpipaatsamaa esiintyy edustavien lettorämeiden laiteella (luontokohde 3). Lettorämeet (luontokohteet 2, 3 ja 6) Alueelle sijoittuu pienialaisia ojittamattomia lettorämeitä vaaran pohjoispuolelle sekä Ala-Kivijänkkän alueelle (luontokohteet 2,3 ja 6). Lettorämeiden välipinnalla esiintyvät ravinteisuuden ilmentäjinä mm. vaaleasara, mähkä, rimpivihvilä, keltasara, siniheinä, karhunruoho, ja villapääluikka. Järviruoko ja kataja ovat paikoin runsaita. Sammalkerroksessa edustavimpina esiintyvät rassisammal, heterahkasammal, lettoväkäsammal ja pienillä ruoppapinnoilla rimpisirppisammal. Lettorämeiden laiteet ovat isovarpuista rämemuuttumaa, pallosararämemuuttumaa ja kangasrämettä. Lettorämeiden (kohteet 3) luonnontila on osin ympäröivän metsänkäsittelyn ja tienrakentamisen johdosta muuttunut ja suot ovat laiteiltaan kuivuneita. Alueen pohjoisrajalle sijoittuvan lettorämeen (kohde 2) alueelle sijoittuu hankealueella voimassa olevassa Tornion osayleiskaavassa (2021) sl – merkinnällä osoitettu valtakunnallisesti silmälläpidettävän (NT) ja alueellisesti uhanalaisen himmeävillan esiintymä. Letto on osin kuivahtanutta, rinteeseen sijoittuvaa lettorämettä, jossa siniheinä ja kataja vallitsevat. Kohdetta sivuaa moottorikelkkareitti. Lettonevarämettä sijoittuu Ala-Kivijänkkän yhdistelmätyypin suoalueelle (luontokohde 6). Ala-Kivijänkkä yltää meso-eutrofiselle. Lettonevarämeet ovat suon länsiosissa laiteiltaan rahkoittuneita ojitusten vuoksi., Suurelta osin Ala-Kivijänkkän suoalue on ruohoista saranevaa sekä kosteimmillaan rimpistä nevalettoa, jonka lajistossa ei kuitenkaan esiintynyt erityisen vaateliasta kasvillisuutta vaaleasaraa ja villapääluikkaa lukuunottamatta. Lettorämeet ja lettonevarämeet on arvioitu luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa luokkaan vaarantuneet ja äärimmäisen uhanalaiset (VU/CR). Metsälaki ei huomioi lettoja Lapin läänin alueella erityisen tärkeisiin ym- FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 23 päristöihin, mutta ojittamattomien kohteiden ominaispiirteet on hyvä säilyttää. Lajistollisesti lettorämeet ovat talousmetsien ja karujen suotyyppien joukossa monimuotoisuuskohteita. Metsäkortekorpi (luontokohde 4) Ylä-Kivijänkkän pohjoisosiin kalliokkoisen rinteen alapuolelle sijoittuu aitokorpiin luettava metsäkortekorpi. Vallitsevana kenttäkerroksessa ovat metsäkorte ja suomuurain. Korpi vaihettuu pallosarakorpirämeisiin ja isovarpurämeisiin Ylä-Kivijängän nevalaiteessa. Aitokorpina metsäkortekorvet luetaan uhanalaisuusarvioinnissa luokkaan erittäin uhanalaiset (EN/EN). Ylä-Kivijänkkä, lyhytkorsineva ja ruoppaneva (luontokohde 5) Suunnittelualueen avosuokohteista Ylä-Kivijänkä on huomattavasti karumpi, mikä johtunee siitä, että se ei Ala-Kivijänkkän tavoin saa vaaran ravinteisten kivilajien valumavesiä. Ylä-Kivijänkkä on nevaosaltaan minerotrofista lyhytkorsinevaa, jonka laiteille sijoittuu karumpaa rahkanevaa ja rahkarämettä. Suon itä- ja keskiosat ovat oligotrofista rimpinevaa, keskiosassa sijaitsee kaksi suolampea. Suokohde on linnustonkannalta tärkeä elinympäristö, mutta sen kasvillisuudessa ei esiinny lettoisuutta tai erityistä lajistoa (luontokohde 5). Minerotrofiset lyhytkorsinevat luetaan uhanalaisuusarvioinnissa luokkaan elinvoimaiset ja vaarantuneet (LC/VU) ja rimpinevat luokkaan elinvoimaiset ja silmälläpidettävät (LC/NT). Kuva 13. Metsäkortekorpea Ylä-Kivijängän pohjoispuolella (luontokohde 4). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 24 Kuvat 14 ja 15. Minerotrofista lyhytkorsinevaa Ylä-Kivijängän pohjoisosissa ja rimpinevaa keskiosissa (luontokohde 5). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 25 Kuva 16. Muinaisrantojen rakka-aluetta vaaran laella. Kuvassa eteläisempi edustavaksi määritelty muinaisrantojen kohde (luontokohde 7 b). Rakka-alueet (luontokohteet 7a ja 7b) Edustavimmat muinaisrantojen rakka-alueet eli pirunpellot sijoittuvat Kitkiäisvaaran laelle (ks. kansikuva, luontokohde 7a) ja ovat laajimmillaan 2-3 hehtaarin laajuisia, pitkänomaisia ja karuja kivikoita, joilla esiintyy muutamia iäkkäitä mäntyjä. Alempana rinteillä olevat rakkakivikot ovat osin kangasmaan peitossa ja kasvavat harvaa käsiteltyä männikköä, joten niitä ei arvotettu luontokohteiksi. Edustavimmat rakkakivikot, muinaisrannat ja louhikot luetaan metsälain 10 § arvokkaisiin elinympäristöihin; kitu- ja joutomaan elinympäristöt. Luontotyyppeinä muinaisrantakivikot luetaan luokkaan silmälläpidettävät (NT/NT). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 26 Kuva 17. Vanhan lehtomaisen kankaan kuvio (luontokohde 8). Vanhan metsän kuvio (luontokohde 8). Lettorämeen ja Kitkiäisvaaran tien väliin jää kapea, puustoltaan iäkäs lehtomaisen kankaan metsäkuvio. Kohteella esiintyy runsaasti lahopuuta, niin maapuuna kuin pystypuuna. Iäkkäitä haapoja, joista osa on kolopuita. Kuvion laiteessa on muutamia kaulattuja varttuneempia haapoja. Metsäkuviolle sijoittuu petolinnun kaksi risupesää, joka todettiin vuoden 2011 inventoinneissa asumattomaksi. Lehtomaisen kankaan lajistossa edustavimpia ovat näsiä ja sudenmarja, joita esiintyy pienialaisilla laikuilla kuvion laiteessa. Kuvio on laiteiltaan ojitettu ja siten olosuhteiltaan hieman heikentynyt. Vanha, runsaslahopuustoinen metsä voidaan lukea metsälain määrittelemiin muihin arvokkaisiin elinympäristöihin. Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat luetaan uhanalaisuusarvioinnissa luokkaan silmälläpidettävät ja vaarantuneet (NT/VU). Ruoho- ja heinäkorpi Tuulipuistoalueen eteläosaan, voimalan nro 4 koillispuolelle sijoittuu pienialainen ruoho- ja heinäkorpi tuoreen kankaan soistumana. Kohde on kooltaan niin pienialainen, osin muuttunut ja puustoltaan avoin, että sitä ei luokiteltu arvokohteeksi, etenkin kun kohde saa valumavesiä sen yläpuolisista metsäojista. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 27 Kuva 18. Pienialainen kuvio ruoho- ja heinäkorpea Kolmensatimenmaan alueella. 7.2 Uhanalainen ja arvokas lajisto 7.2.1 Kasvillisuus Uhanalaiset ja suojeltavat lajit Alueella esiintyy yksi uhanalainen (VU) ja luonnonsuojelulain (42 §) nojalla rauhoitettu sekä EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji, jonka tarkka esiintymätieto on viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24 §, 1 mom) mukaan salassa pidettävä, sillä tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisen lajin suojelua. Laji on huomioitu arvokkaiden luontokohteiden alueena ja tästä raportista on toimitettu erillinen viranomaisversio. Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Himmeävilla (Eriophorum brachyanthemum) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) ja alueellisesti uhanalainen (RT) kasvilaji, jonka esiintymä on huomioitu alueen aiemmassa kaavassa sekä tämän selvityksen luontokohteena 2. Vaateliaat ja harvalukuiset lajit Vaateliaan ja harvalukuisen letto- ja lehtolajiston edustajina hankealueella esiintyvät; Lettohapsisara (Carex capillaris ssp. capillaris), näsiä (Daphne mezereum), vaaleasara (Carex livida), rimpivihvilä (Jungus stydius), mähkä (Selaginella selaginoides), valkolehdokki (Platanthera bifolia) sekä kirkiruoho (Gymnadenia conopsea). Valkolehdokki on koko maassa rauhoitettu kasvilaji ja vaaleasara on Suomen kansainvälinen vastuulaji. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 28 Tornion yleiskaava 2021 Tornion yleiskaavassa 2021 on esitetty sl –merkinnällä: ”suojeltujen tai silmälläpidettävien kasvien tai eläinten esiintymäalue” (kuva 20). Kohde sijoittuu tuulivoimapuiston kaavoitettavan alueen rajauksen pohjoisosiin, jonne sijoittuu silmälläpidettävän ja alueellisesti uhanalaisen himmeävillan esiintymä osin luonnontilaansa menettäneen lettorämeen alueelle. Kohde on tämän selvityksen luontokohteena 2. Kuva 20. Ote Tornion osayleiskaavasta 2021. sl –merkitty alue sijoittuu tuulivoimapuiston aluerajauksen pohjoisosiin. 7.2.2 Linnusto Tornion Korpikylän Lintuatlasruudussa on havaittu yhteensä 27 varmasti tai todennäköisesti pesivää (Valkama ym. 2011) suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 3). Näistä 11 havaittiin myös Kitkiäisvaaran pesimälinnustokartoitusten yhteydessä. Näiden lisäksi suunnittelualueella havaittiin todennäköisesti pesivänä teeri ja valkoviklo sekä mahdollisesti pesivänä käenpiika (ks. kappale 5.1.1). Suunnittelualueella havaittiin kaksi valtakunnallisesti uhanalaista lajia (Rassi ym. 2010), vaarantuneeksi (VU) luokitellut sinisuohaukka ja keltavästäräkki. Silmälläpidettäviä lajeja alueella havaittiin viisi ja alueelliseesti uhanalaisia kaksi (Rassi ym. 2001). Käenpiika on säädetty uhanalaiseksi Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) nojalla. Alueella havaituista lajeista 10 on Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (Rassi ym. 2001) ja 7 lajia on listattu EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY). FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 29 Taulukko 3. Tornion Korpikylän Lintuatlasruudussa havaitut varmasti tai todennäköisesti pesivät (Valkama ym. 2011) suojelullisesti arvokkaat lintulajit. IUCN = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (Rassi ym. 2001)), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji (Rassi ym. 2001), Dir. = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji (79/409/ETY). Laji IUCN EVA EU Laulujoutsen (Cygnus cygnus) x x Tavi (Anas crecca) x Telkkä (Bucephala clangula) x Tukkakoskelo (Mergus serrator) NT x Pyy (Bonasa bonasia) x Metso (Tetrao urogallus) NT x x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Kurki (Grus grus) x Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) RT Kuovi (Numenius arquata) x Punajalkaviklo (Tringa totanus) NT Liro (Tringa glareola) RT x x Rantasipi (Actitis hypoleuca) NT x Pikkulokki (Larus minutus) x x Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalatiira (Sterna hirundo) x x Lapintiira (Sterna paradisaea) x Suopöllö (Asio flammeus) x Tervapääsky (Apus apus) RT Palokärki (Dryocopus martius) x Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Kottarainen (Sturnus vulgaris) RT Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkaimmat kohteet sijoittuvat Yläja Ala-Kivijänkkälle sekä niiden välittömään lähiympäristöön (luontokohdekartta, liite 2). Näillä alueilla esiintyvät suojelullisesti arvokkaista lajeista mm. keltavästäräkki, liro, valkoviklo sekä riekko ja teeri (kuva 21). Linnuston kannalta arvokkaita kohteita ovat myös alueen vanhanmetsän kuvio Kitkiäisvaaran pohjoisrinteellä (liitekartta 2). Lisäksi linnuston kannalta arvokkaita kohteita ovat alueen yksittäiset kolopuut tai kolopuuryhmät, joissa pesivät mm. käenpiika ja tervapääsky sekä lukuisa joukko muita varpuslintuja. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 30 Kuva 21. Suojelullisesti arvokkaiden lintulajien reviirien sijoittuminen ja laskentapisteiden sijainti. 8 NATURA-ALUEET 8.1 Natura-arvioinnin tarveharkinta Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu Hurujärvi−Iso-Mustajärvi Natura-alueelle (FI 130 1909 SCI/SPA) sekä Karunginjärven Naturaalueelle (FI 1301913 SCI/SPA). Tarveharkinnassa tarkastellaan Kitkiäisvaaran tuulipuistohankkeen vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteissa mainituille lintulajeille. Natura-arvioinnin tarveharkinnan tuloksena todetaan aiheutuuko alueiden suojeluperusteissa mainituille lajeille tai luontotyypeille sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia, että hankkeen yhteydessä olisi tarpeen tehdä varsinainen Natura-arviointi. Natura-alueet sijaitsevat niin kaukana suunnitellulta tuulipuistoalueelta eikä tuulipuiston tai sähkönsiirron rakenteita sijoitu Natura-alueiden läheisyyteen, joten niillä ei arvioida olevan minkäänlaisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille. Tämän vuoksi alueiden yleiskuvauksissa ja suojeluperusteissa esitetään vain niiden Natura-tietolomakkeilla mainitut EU:n lintudirektiivin liitteessä I luetellut lintulajit. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 31 Natura-alueiden yleiskuvaus ja suojeluperusteet Karunginjärvi Alueen yleiskuvaus Karunginjärven Natura-alue (FI1301913) sijoittuu noin 8,5 km suunnittelualueen lounaispuolelle. Karunginjärvi on suojeltu lintudirektiivin mukaisena (SPA, Specially Protected Area) kohteena, mutta alue sisältyy osana laajempaan Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen (FI1301912) Natura-aluekokonaisuuteen, joka on sisällytetty Naturaan luontodirektiivin mukaisena (SCI, Sites of Community Interest) kohteena. Alueen pinta-ala on 688 ha. Karunginjärvi on noin 9 km pitkä ja enimmillään noin 1 km leveä Tornionjoen suvanto. Alueella on muutamia saaria ja Liakanjoen suualueella tulvaniittyjä. Karunginjärvi on muuttolintujen, etenkin joutsenen ja sorsalintujen, suosima levähdys- ja ruokailupaikka. Alueen merkitys on suurimmillaan syysmuuton aikaan, jolloin alue on Lapin läänin merkittävin joutsenen kerääntymisalue. Alueella on merkitystä myös vesilintujen sulkasadonaikaisena kerääntymisalueena. Pesimälinnuston osalta alue on maakunnallisesti arvokas. Natura-aluetta ei ole sisällytetty valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Vesialueen osalta alueen suojelun pääasiallisena toteutuskeinona on Ruotsin ja Suomen välinen rajajokisopimus, mutta niiltä osin, kuin rajajokisopimuksessa ei ole erityisiä määräyksiä, noudatetaan vesilain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Maa-alueilla suojelun toteutuskeinona on maankäyttö- ja rakennuslaki. Karunginjärven suojeluperusteissa esitetään 13 EU:n lintudirektiivin liitteessä I lueteltua lintulajia (taulukko 4.), joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan. Näistä lajeista kuutta tavataan alueella pesivänä ja kahdeksaa muutonaikaisena levähtäjänä. Lisäksi Natura-tietolomakkeella mainitaan 14 muuta EU:n lintudirektiivissä mainitsematonta lajia, joille alueella on muutonaikaista merkitystä. Näiden osalta tuulipuistohankkeella voisi olla mahdollisia vaikutuksia alueella merkittävissä määrin levähtäviin vesilintuihin, joita ovat: metsähanhi, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, mustalintu, telkkä sekä iso- ja tukkakoskelo. Taulukko 4. Karunginjärven Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan. Pesivä = alueen pesimäkanta (parimäärä), Levähtävä = alueella muutolla levähtävä kanta (yksilömäärä) Laji Pesivä Levähtävä pikkujoutsen (Cygnus columbianus) 1–5 laulujoutsen (Cygnus cygnus) >1500 uivelo (Mergellus albellus) 11–50 kaakkuri (Gavia stellata) 1–5 uhanalainen laji 1–5 ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1–5 sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1–5 uhanalainen laji 1–5 kurki (Grus grus) 251–500 suokukko (Philomachus pugnax) 1–5 1–5 liro (Tringa glareola) 1–5 vesipääsky (Phalaropus lobatus) 1–5 lapintiira (Sterna paradisaea) 1–5 FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 32 Vaikutusten tunnistaminen ja merkittävyys Kitkiäisvaaran tuulipuiston aiheuttamat vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena mainittuun lajistoon aiheutuvat lähinnä törmäys- ja estevaikutusten kautta, jos alueella levähtävä lajisto liikkuisi merkittävissä määrin suunnitellun tuulipuiston alueella. Tuulipuistolla ei arvioida olevan Natura-alueella levähtäviin lajeihin kohdistuvia häiriövaikutuksia pitkän etäisyyden vuoksi. Tuulipuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia Natura-alueella pesiviin lajeihin, koska niiden ei pitkän etäisyyden vuoksi arvioida saalistavan tai muutoin liikkuvan tuulipuiston alueella. Kitkiäisvaarelle suunniteltu tuulipuisto saattaa lisätä hieman Naturaalueen suojeluperusteissa mainittujen lintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin. Törmäysriskin kasvu kohdistuisi lähinnä Natura-alueella levähtäviin vesi- ja petolintuihin sekä kurkeen. Suunnitellun tuulipuiston ei arvioida todennäköisesti aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle, koska tuulipuisto on selkeästi muusta ympäristöstä erottuva kokonaisuus, jonka linnut voivat helposti väistää. Tämän vuoksi mahdollisten törmäysten arvioidaan olevan korkeintaan satunnaisia yksittäistapauksia. Tuulipuistolla saattaa olla vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin alueella, mutta sen ei arvioida olevan merkittävää laajemmassa mittakaavassa Tornionjokivarren kautta muuttaville linnuille (TuuliWatti Oy 2011, Lapin ELY-keskus 2011b). Kokonaisuutenaan Natura-alueen suojeluperusteissa mainittujen lajien liikkuminen tuulipuistoalueella arvioidaan vähäiseksi, niiden liikkeiden keskittyessä etupäässä alemmas Tornionjoen laakson alueelle. Hurujärvi-Iso-Mustajärvi Hurujärven–Iso-Mustajärven Natura-alue (FI1301909) sijoittuu lähimmillään noin 2,2 km suunnittelualueen lounaispuolelle. Hurujärvi–IsoMustajärven Natura-alue on suojeltu sekä luonto- (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena alueena. Alueen yhteispinta-ala on 310 ha. Hurujärvi ja Iso-Mustajärvi sijaitsevat Tornionjokeen laskevan Liakkajoen latvoilla. Molempien järvien vedenpintaa on aikoinaan laskettu, minkä seurauksena niiden rannoille on muodostunut leveä turvepohjainen suursaravyöhyke. Järvet on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaiksi lintuvesiksi ja niillä on merkitystä myös muutonaikaisena ruokailu- ja levähdysalueena. Natura-alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kohteena Hurujärvi ja Iso-Mustajärvi (LVO120281). Alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Hurujärven–Iso-Mustajärven suojeluperusteissa esitetään 9 EU:n lintudirektiivin liitteessä I lueteltua lintulajia (taulukko 5), joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan. Näistä lajeista kaikkia yhdeksää tavataan alueella pesivänä ja kolmea muutonaikaisena levähtäjänä. Lisäksi Natura-tietolomakkeella mainitaan viisi muuta alueella pesivää EU:n lintudirektiivissä mainitsematonta lajia. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 33 Taulukko 5. Hurujärvi–Iso-Mustajärven Natura-alueen suojeluperusteissa mainitut EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan. Pesivä = alueen pesimäkanta (parimäärä), Levähtävä = alueella muutolla levähtävä kanta (yksilömäärä) Laji Pesivä Levähtävä laulujoutsen (Cygnus cygnus) 1–5 11–50 uivelo (Mergellus albellus) 1–5 mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) 1–5 sinisuohaukka (Circus cyaneus) 1–5 kurki (Grus grus) 1–5 suokukko (Philomachus pugnax) 1–5 101–250 liro (Tringa glareola) 11–50 101–250 kalatiira (Sterna hirundo) 1–5 lapintiira (Sterna paradisaea) 1–5 Vaikutusten tunnistaminen ja merkittävyys Kitkiäisvaaran tuulipuistolla voisi olla vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena mainittuun lajistoon lähinnä törmäys- ja estevaikutusten kautta, jos alueella levähtävä lajisto liikkuisi merkittävissä määrin suunnitellun tuulipuiston alueella. Tuulipuistolla ei arvioida olevan Naturaalueella levähtäviin lajeihin kohdistuvia merkittävästi haitallisia häiriövaikutuksia kohtalaisen etäisyyden vuoksi. Tuulipuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia Natura-alueella pesiviin lajeihin, koska niiden ei arvioida merkittävissä määrin saalistavan tai muutoin liikkuvan tuulipuiston alueella. Kitkiäisvaarelle suunniteltu tuulipuisto voi lisätä hieman Natura-alueen suojeluperusteissa mainittujen lintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin. Törmäysriskin kasvu kohdistuisi lähinnä vain Natura-alueella levähtäviin joutseniin, koska niiden kohdalla törmäysriskin arvioidaan olevan korkeinta. Suunnitellun tuulipuiston ei arvioida todennäköisesti aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle, koska tuulipuisto on selkeästi muusta ympäristöstä erottuva kokonaisuus, jonka linnut voivat helposti väistää. Tämän vuoksi mahdollisten törmäysten arvioidaan olevan korkeintaan satunnaisia yksittäistapauksia. Tuulipuistolla saattaa olla vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin alueella, mutta sen ei arvioida olevan merkittävää laajemmassa mittakaavassa Tornionjokivarren kautta muuttaville linnuille (TuuliWatti Oy 2011, Lapin ELY-keskus 2011b). Kokonaisuutenaan Natura-alueen suojeluperusteissa mainittujen lajien liikkuminen tuulipuistoalueella arvioidaan vähäiseksi, niiden liikkeiden keskittyessä etupäässä alemmas Tornionjoen laakson alueelle. Tarveharkinta ja johtopäätös Kitkiäisvaaran tuulipuistohankkeella ei katsota olevan sellaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia Karunginjärven tai Hurujärvi–Iso-Mustajärven Natura-alueille, jotka uhkaisivat alueiden suojeluperusteina mainittujen lajien suotuisaa suojelun tasoa tai Natura-alueen eheyttä. Näin ollen voidaan katoa, että Kitkiäisvaaran tuulipuistohankkeen yhteydessä ei ole tarvetta laatia luonnonsuojelulain 65 § mukaista varsinaista Naturaarviointia. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 9 YHTEENVETO JA KAAVAN VAIKUTUKSET LUONTOARVOILLE 9.1 Luontotyypit ja arvokas kasvilajisto 34 Kokonaisuutena hankealue on metsä- ja suoluonnon osalta varsin käsiteltyä. Yleisimmin metsät ovat tuoreen kankaan talousmetsiä, osin lehtomaisia ja vaaran lakialueilla kuivahkoa kangasta. Kaavoitettava hankealue inventoitiin luontotyyppien osalta ja arvokohteet on esitetty liitekartalla 2. Arvokkain luontokohde on vaaran länsirinteen lehtokohde, joka sisältää uhanalaisen ja EU direktiivin liitteiden II ja IV lajin esiintymän. Muut arvokkaat luontokohteet ovat lettoisia soita, aitokorpea, luonnontilaista avosuota, muinaisrantojen rakkakivikkoa sekä vanhaa runsaslahopuustoista sekametsää. Alueella havaittu edustava ja arvokas lajisto tulee huomioitua arvokkaiden luontokohteiden säästämisellä. Hankesuunnitelmassa esitetyt voimaloiden rakennuspaikat, niiden väliset huoltotiet sekä maakaapelina toteutettava voimalinja-alueet inventoitiin maastossa, eikä niiden alueilla todettu erityisiä luontoarvoja tai merkittävää lajistoa. 9.2 Linnusto 9.2.1 Pesimälinnusto Suunnittelualueella toteutetun pesimälinnustoselvityksen tuloksia tulee tulkita otoksena alueella tavattavasta lajistosta, mutta hankealueen luonnon yleispiirteet huomioiden havaittujen lajien voidaan olettaa edustavan alueen pesimälinnustoa kohtuullisen hyvin. Hankkeen vaikutukset pesimälinnustolle ilmenevät pääasiassa muuttuvien elinympäristöjen sekä lisääntyvän häiriön kautta. Alueen lintulajisto koostuu pääosin alueellisesti tavanomaisista ja yleisistä lajeista, joiden elinympäristövaatimukset ovat kohtuullisen joustavat, joten ne todennäköisesti sopeutuvat muutokseen ja/tai löytävät korvaavaa elinympäristöä muualta lähialueelta. Rakennettavan tuulivoimapuiston myötä jotkin hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti pesivät herkät ja huonosti häiriötä sietävät lajit, tulevat luultavasti siirtymään kauemmas tuulivoimapuiston vaikutusalueelta. Tällä ei kuitenkaan katsota olevan merkittävää vaikutusta lajien populaatiokehitykseen laajemmalla alueella. Kanahaukka on rauhallisia ja suojaisia metsiä suosiva laji, jonka todennäköinen reviiri Kitkiäisvaaran pohjoisrinteellä tulee luultavasti autioitumaan tuulivoimapuiston rakentamisen myötä. Tätä ei kuitenkaan katsota kovin merkittäväksi, koska reviirin nykytilasta ja lajin pesimämenestyksestä alueella ei ole tietoa, ja alueella ei havaittu pesintää vuonna 2011. Voimalapaikkojen raivaus, teiden rakentaminen ja maakaapelien asennus heikentää alueen elinympäristöjä jonkin verran, mutta toimien laajuus ja vaikutukset ovat verrattavissa metsänkäsittelytoimista aiheutuviin vaikutuksiin. Pääosin metsätalousvaltaisella suunnittelualueella tuulipuiston rakentamisen vaikutukset alueella pesivien lintujen elinympäristöihin voidaan katsoa kokonaisuutena vähäisiksi. Alueen linnustollisesti arvokkaimmat kohteet tulevat huomioiduksi yhdessä arvokkaimpien luontokohteiden kanssa, joten niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 35 Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa vähäistä törmäysriskin kasvua alueen pesimälajeille, minkä arvioidaan kohdistuvan etupäässä teereen ja kurkeen sekä mahdollisesti alueella pesivään kanahaukkaan. Yleisesti ottaen alueen pesimälajit liikkuvat ruokailumatkoillaan ja alueella siirtyessään metsän sisäosissa tai hiukan metsänrajan yläpuolella. Tämän vuoksi tuulivoimaloiden aiheuttaman ja alueen pesimälinnustoon kohdistuvan törmäysvaikutuksen ei katsota kasvavan merkittävyydeltään kovinkaan suureksi. Tuulipuiston sähkönsiirron rakentaminen maakaapelina ei aiheuta alueen linnuille törmäysriskiä. Maakaapelin asentaminen pirstoo hieman alueen elinympäristöjä, mutta sen vaikutukset arvioidaan vähäiseksi. 9.2.2 Muuttolinnusto Linnuilla on tutkitusti hyvä kyky väistää niiden muuttoreiteille osuvia tuulivoimapuistoja. Kitkiäisvaaran suunniteltu tuulivoimapuisto on suhteellisen pieni ja ”kompakti”, minkä lisäksi voimalayksiköiden perustamispaikat sijaitsevat noin 60–100 metriä muuta Tornionjokilaaksoa korkeammalla. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lähes 200 m korkeita, jolloin ne erottuvat hyvin maisemassa. Näin ollen muuttavilla linnuilla arvioidaan olevan runsaasti aikaa ja mahdollisuutta väistää ne jo riittävän etäältä. Nykyisen tietämyksen mukaan keskimäärin noin 98 % linnuista väistää tuulivoimaloita ja välttää törmäykset niiden kanssa (Scottish Natural Heritage 2010). Suunnitellun tuulipuiston aiheuttamat lintutörmäykset voidaan laskea karkeasti Koistisen (2004) esittämällä tavalla. Koistisen mukaan keskimääräisellä suomalaisella paikalla arvioidaan tapahtuvan vuosittain keskimäärin 1,0 kuolettavaa törmäystä / tuulivoimala. Tämän perusteella laskettuna Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistoon törmäisi vuodessa noin kahdeksan lintua. Tämä tarkoittaa kaikkea alueella tapahtuvaa lintujen liikehdintää (mm. pesimälinnut, muuttolinnut, ruokailulennot) ja luku on niin pieni, että se ei todennäköisesti yksistään aiheuta millekään alueen lajille vähäistä suurempia populaatiovaikutuksia. Yleensä lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tapahtuvat erittäin huonoissa sääoloissa sekä paikoilla, missä liikkuu runsaasti törmäysherkkiä lajeja ja voimalat on rakennettu ilman tarkempaa tietoa alueen linnustosta ja sen käyttäytymisestä. Kitkiäisvaaralle suunniteltujen ristikkorakenteisten tuulivoimaloiden törmäysvaikutus on muualta maailmalta saatujen tietojen perusteella arvioitu lähtökohtaisesti kaksinkertaiseksi putkirunkoisiin voimaloihin nähden (mm. Koistinen 2004). Ristikkorakenteinen voimalatorni mahdollistaa lintujen istumisen tornirakenteissa, mikä kasvattaa niiden törmäystodennäköisyyttä mm. lintujen kasvaneen lentoaktiivisuuden myötä. Kaksinkertaiseksi arvioidun törmäystödennäköisyyden käyttökelpoisuudesta Suomen olosuhteisiin ei ole vielä olemassa käytännön tutkimustietoa. Lintujen muuttoreittien varrelle sijoittuu aina levähdys- ja ruokailualueita, joista Tornionjokivarren merkittävimpiä on Karunginjärven Natura 2000-alue. Alueelle kerääntyy vuosittain syysmuuton aikaan satoja tai jopa tuhansia joutsenia sekä muita vesilintuja (Lapin ELY-keskus 2011b). On todennäköistä, että Karunginjärveltä syysmuutolle lähtiessään joutsenet lentävät Tornionjokea seuraten etelään, jolloin niiden ei arvioida joutuvan noin neljä kilometriä itäpuolella sijaitsevan Kitkiäisvaaran tuulipuiston vaikutusalueelle. On myös todennäköistä, että FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 36 muuttavat joutsenet lentävät todennäköisemmin joen ja sitä reunustavien alavien peltoalueiden yllä kuin nousevat huomattavasti muuta ympäristöä korkeammalle vaaranrinteelle. Muualla suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia merkittäviä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Lintujen on todettu välttelevän tuulivoimaloita myös ruokailu- ja levähdysalueiden lähistöllä. Kitkiäisvaaran välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan olemassa olevan tiedon perusteella sijaitse merkittäviä muutonaikaisia levähdyspaikkoja tai lintujen ruokailualueita, eikä tuulipuiston kautta arvioida kulkevan merkittävissä määrin lintujen ruokailulentoja (Lapin ELY-keskus 2011b). Kitkiäisvaaralle suunniteltu tuulipuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle, koska tuulipuisto on selkeästi muusta ympäristöstä erottuva kokonaisuus, jonka linnut voivat helposti väistää. Lintujen muuttoreiteistä ja lentokorkeuksista ei ole alueelta tarkempaa tietoa, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioidaan, että tuulipuistolla saattaa olla vähäisiä paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin. Vähäisellä ja paikallisella muutoksella lintujen muuttoreitin varrella ei ole merkittävää vaikutusta laajemmassa mittakaavassa Tornionjokivarren kautta muuttaville linnuille (TuuliWatti Oy 2011, Lapin ELY-keskus 2011b). 9.3 Natura- ja suojelualueet Hankealuetta lähimpien Natura-alueiden osalta laadittiin Naturaarvioinnin tarveharkinta, jossa on pohdittu hankkeen todennäköisiä vaikutuksia alueiden suojeluperusteille ja sen pohjalta todettu varsinaisen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin olevan tarpeeton. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 22.9.2011 TuuliWatti Oy Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto Luontoselvitys 37 LÄHDEKIRJALLISUUS Hagner-Wahlsten, N. 2009: Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009. BatHouse. 10s. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2.painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Koistinen, J. 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Helsinki. 42 s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2.painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lapin ELY-keskus 2011a: Aineisto; uhanalaisrekisterin ote, Naturatietolomakkeet. Lapin ELY-keskus 2011b: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen, Kitkiäisvaaran tuulivoimapuisto, Tornio. Päätös LAPELY/8/07.04./2011. Lapin Metsäkeskus 2011: tiedonanto alueen mete-inventointikohteista ja ympäristötukikohteista. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2001. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. WWW-dokumentti: http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml (viitattu 9/2011) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Scottish Natural Heritage 2010: Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10 s. TuuliWatti Oy 2011: Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohanke - tiivistelmä mahdollisista ympäristövaikutuksista. Esiselvitys. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. WWW-dokumentti: http://atlas3.lintuatlas.fi/ (viitattu 19.9.2011). Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. ISBN 978952-10-6918-5. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Keuruu. 567 s. Liite 1. voimaloiden sijoituspaikat Voimala 1. Sekapuustoista, nuorta kasvatusmetsää. Voimala 2. Lakialueen rakkakivikon laidetta Voimala 3. Kuivahkon EVT –kankaan, nuoren taimikon alueella. Voimala 4. Kuivahkon kankaan kivikkoinen ja harvennushakattu kasvatusmännikkö. Voimala 5. Tuoreen kankaan nuorta taimikkoa. Voimala 6. Pienialainen rakkakivikko, nuoren kehitysvaiheen mäntykankaiden alueella. Voimala 7. Kallioinen kuivahkon kankaan männikkö, missä laajoja nuoria taimikoita ympärillä. Voimala 8. Kuivahkon kankaan nuorta sekametsää. 7:21 TORNION KAUPUNKI 8:15 4:32 8:13 Kitkiäisvaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan LUONTOSELVITYS 1:15000 29:17 432Korpikylä 15:5 8:22 ARVOKKAAT JA / TAI HUOMIONARVOISET LUONTOKOHTEET: 9:13 Yht. 876:5 851TORNIO Yht. 876:1 KAAVA-ALUEEN RAJAUS. 14:10 LEHTO, LEHTOKORPI,(metsäL10 §). 40:0 432Korpikylä 29:14 1:86 2. 432Korpikylä LETTORÄME. 15:5 29:10 42:0 29:13 METSÄKORTEKORPI. 4. 432Korpikylä 3. 42:0 LUONNONTILAINEN ARVOSUO. 29:5 1:62 33:44 2. 10:18 REHEVÄ LÄHES LUONNONTILAINEN AVOSUO. 5. MUINAISRANTA, RAKKAKIVIKKO (metsäL10 §). 1:63 37:2 6:1 1. 6:35 33:19 11:40 45:0 46:0 7A. 10:17 VANHA METSÄ. 410Alaraumo 1:61 1:86 TUULIVOIMALA. 11:31 33:15 1. 6:14 10:7 10:9 37:3 6. 11:18 10:17 11:39 10:8 NUMEROITU LUONTOKOHDE. 29:21 16:7 7B. 10:9 432Korpikylä 33:43 13:20 12:12 431Karunki 411Ala 12:2 13:20 26:5 13:18 25:4 1:17 26:5 34:2 13:20 432Korpikylä 24:1 25:4 15:5 12:5 34:3 25:4 12:4 Yht. 876:1 12:4 24:7 24:1 24:2 24:7 13:18 24:7 12:5 15:5 16:7 24:14 15:5 1:41 24:12 24:1 24:12 16:7 26:4 418Laivaniemi 37:2 26:2 109:0 26:3 24:11 24:5 0 26:2 500m 1 km 432Korpikylä 26:4 24:11 7.10.2011 24:15 16:5 34:15 24:10 43:1 14:10 Pohjakartta © Maanmittauslaitos 201-TIP A/544/11-M 24:7 25:2 24:12 34:20 24:9 24:13 Hallituskatu 13-17 D, 7. krs, 90100 Oulu Puh.0104090 www.fcg.fi 24:2 24:5 24:15 34:15 Yht. 876:1
© Copyright 2024