Korjattu Juankosken kaupungin talousarvio 2015 ja
Juankosken kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 Juankosken keskustaa v. 2013. 2 Sisältö TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE ......................................................... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT ............................................................................. 4 Yleinen taloudellinen tilanne .................................................................................................... 4 Kuntatalouden nykytila ja näkymät .......................................................................................... 5 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus ................................................................................. 6 JUANKOSKEN STRATEGIA .............................................................................................. 8 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................. 10 Väestö ...................................................................................................................................................... 10 Työvoima ................................................................................................................................................. 13 Työpaikat ................................................................................................................................................. 13 Työllisyys ................................................................................................................................................. 14 Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille 2015-2016 ................................................. 15 Yleistä ...................................................................................................................................................... 15 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate ...................................................................................................... 16 Alijäämän kattamisvelvollisuus ................................................................................................................ 16 Talousarvion laadintaprosessi ................................................................................................................. 17 TULOSLASKELMA ........................................................................................................... 18 Verotulot................................................................................................................................................... 20 Valtionosuudet ......................................................................................................................................... 21 Korkotulot ja –menot ................................................................................................................................ 23 Muut rahoitustuotot ja -kulut .................................................................................................................... 23 Vuosikate ................................................................................................................................................. 23 Satunnaiset tulot ja menot ....................................................................................................................... 23 Poistot ...................................................................................................................................................... 23 Tuloslaskelma vuosille 2015 -2016 (ulkoinen) ....................................................................... 24 Tuloslaskelma vuosille 2015- 2016 (sis.+ulk.) ....................................................................... 25 RAHOITUSSUUNNITELMA .............................................................................................. 26 Rahoituslaskelma vuosille 2015 -2016 ................................................................................... 27 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ....... 28 KÄYTTÖTALOUSOSA...................................................................................................... 33 11 111 Vaalit ............................................................................................................................. 38 12 121 Tilintarkastus ............................................................................................................... 39 13 131 Yleishallinto ................................................................................................................. 40 13 136 Ateria- ja puhdistuspalvelut ........................................................................................ 44 15 151 Sosiaalipalvelut ........................................................................................................... 46 15 153 Terveystoimi ................................................................................................................ 50 15 154 Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut..................................................... 53 17 171 Koulutoimi.................................................................................................................... 57 17 172 Joukkoliikenne............................................................................................................. 61 17 175 Vapaa-aikatoimi ........................................................................................................... 62 17 176 Varhaiskasvatus .......................................................................................................... 63 19 190 Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta.......................................................................... 69 30 300 Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos......................................................... 71 30 310 Juka-tilit tilitoimisto/Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö .................................... 75 3 INVESTOINNIT 2015 -2018 ...................................................................................................... 77 TOIMINTATUOTOT JA – KULUT TOIMIELIN TASOLLA vv. 2013 – 2015 .............................. 80 4 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa ja – suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2014 mukaan Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa ja rakentamisessa. Ukrainan kriisin kärjistyminen ja siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin ovat syitä Suomen talouden talouskehitykseen, omien rakenneongelmien lisäksi. Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea ovat heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita Ukrainan kriisin vuoksi. Kaikki tutkimuslaitokset ovat sitä mieltä, että kriisin pitkittyessä, sillä on epäsuoria vaikutuksia Suomeen talouteen ja vaikutukset ovat merkittäviä. Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin palattaisiin yhden prosentin lukemiin. Kasvun syrjässä ovat tiukemmin kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat suuret. Viimeaikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman lohdullisempi kuin muiden ennustelaitosten. Erot ovat kuitenkin pieniä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityinen kulutus ei tänä vuonna näyttäisi kasvavan lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Investointien arvioidaan myös pysyvän kuluvan vuonna vähäisenä, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinukselle. Toteutuessaan se on jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. 5 Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5-1,5 prosentin tuntumaan ja vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitäkin huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot eivät kasva. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasolla, eikä työllisyysasteenkaan odoteta parantuvan. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajaindeksiä arvioilta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle 2016. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. Muut laitokset ennakoivat hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu on selitettävissä väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Yleinen taloudellinen katsaus Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus 15.9.2014 Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/BKT Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/BKT Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 2012 2013* 2014** 2015 ** -1,5 3,4 3,2 0,4 2,8 -1,2 0,5 2,1 -1,1 1,5 0,0 0,9 1,4 -0,4 1,1 1,2 1,7 1,2 0,3 1,5 7,7 42,9 56,3 -2,1 53,0 -1,9 0,6 1,9 8,2 44,0 57,8 -2,3 55,9 -2,2 0,2 1,9 8,6 44,4 58,5 -2,7 59,6 -1,5 0,3 1,5 8,5 44,3 58,2 -2,4 61,2 -1,2 0,4 1,6 Kuntatalouden nykytila ja näkymät Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epäsuhta ja kuntatalouden näkymät lähivuosina ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei näyttäisi kohenevan, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttäisi sekä rakennepoliittisia ratkaisuja kuin kuntien omien toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuodeksi vaisuksi. Kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteja, ja paine veroprosenttien korottamiseen näyttää jatkuvan. Valtionosuuksiin on tehty leikkauksia, joka myös osaltaan heikentää kuntien taloutta ja luo paineita verotuksen kiristämiseen. 6 Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelujen tarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan kuitenkin pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei ole yhteenlaskettuna juuri vaikutusta kuntatalouden menotason laskemiseen. Kuntien yhteenlaskettu tulos vuodelta 2014 tulee Kuntaliiton arvion mukaan olemaan positiivinen, johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta. Odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta. Reaalitaloudessa heikko talouskasvu heijastaa vaikutukset kuntatalouteen. Verotulojen kasvu jää tulevaisuudessa huomattavasti alle sen mihin on totuttu. Kuntaliitto arvioi, että kuntien verotulojen kasvu jää vuonna 2015 vain kahteen prosenttiin. Hallituksen toimenpiteet alentavat noin 130 milj. euroa kuntien verotuloja, jotka kompensoidaan valtionosuuksissa. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisiin perusteisiin, vaikka järjestelmää on yksinkertaistettu ja määräämisperusteita uusittu. Peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Arvio kuntatalouden näkymistä vuosille 2016 – 2018 on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu tulee jatkumaan tuloja nopeammin. Kuntien alijäämät ja velkamäärä kasvaa huolestuttavalla tavalla. Lähde: Kuntaliitto ja valtion talousarvioesitys 2015. Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään, että talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, talousarvioon otetaan tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat, kunnan toiminnassa noudatetaan talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Juankosken kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017. Kuntalaki ei velvoita kuntaa laatimaan talousarviota- ja taloussuunnitelmaa kunnan olemassaoloa pidemmäksi aikaa. Taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2015 ja 2016. Käyttötalousosassa valtuustolle esitetään tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet vastuualueiden mukaisessa järjestyksessä. Valtuustoon nähden ovat sitovia TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT (sisäinen ja ulkoinen). Talousarviossa esitetyt tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kaupungin toiminnassa ja taloudessa on noudatettava. Valtuustoon nähden ovat informatiivisia vastuualueiden toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuuston nähden ovat sitovia verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja –menot sekä rahoitustulot ja –menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden ovat sitovia pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia kaupunginhallituksen alaisia varaus kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostoon ja myyntiin, haja-asutusalueen laajakaistahanke ja julkisen hallinnon palvelupisteen rakentaminen. 7 Teknisen lautakunnan alaiset rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet ja kadut, puistot ja yleiset alueet, vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit sekä koneet ja kalusto. Muutokset talousarvioon on tuotava hallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Samalla on myös tarkasteltava toiminnallisten tavoitteiden toteutumista suhteessa tuloarvioihin ja määrärahoihin. KÄYTTÖTALOUS Keskusvaaliltk Tarkastuslautak Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristöltk Tekninen lautakunta Juka-tili johtokunta Vastuualue Vaalit Tarkastuslautakunta Yleishallinto Ateria- ja puhdistuspalvelut Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi Hoiva- ja hoitopalvelut Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Varhaiskasvatus Yhdyskuntapalvelut Ympäristölautakunta Vesi- ja viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto Käyttötalous yhteensä Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Tuloslaskelmaosa yht. Antolainamuutokset Lainojen lisäys Lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitusosa yhteensä Kiinteä ja irtain omaisuuden myynti Koneet ja kalusteet Rakennukset Vesi- ja viemärilaitos Kadut, puistot ja yleiset alueet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Investointiosa yhteensä MENOT JA TULOT YHTEENSÄ Vaikutus maksuvalmiuteen B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B B Tulot 8 000 0 717 427 1 916 853 110 800 300 000 0 1 377 045 1 170 118 2 000 175 500 240 000 3 980 350 0 1 198 430 205 573 11 402 096 15 701 000 14 473 613 611 052 30 785 665 0 3 400 000 3 400 000 486 800 0 0 470 000 0 0 956 800 46 544 561 Menot 10 103 17 157 2 292 954 1 867 793 1 209 603 1 538 495 12 368 678 7 979 348 6 549 385 75 000 800 385 1 539 684 3 892 900 74 940 995 786 205 573 41 417 784 0 0 520 952 520 952 0 2 500 000 100 000 2 600 000 0 35 000 388 000 1 017 000 505 000 29 000 1 974 000 46 512 736 31 825 8 JUANKOSKEN STRATEGIA Strategisten valintojen tausta Rakennemuutoksen seurauksena Juankoski menetti muutamassa vuodessa lähes 500 työpaikkaa, josta aiheutui verotulojen merkittävä väheneminen. Kahdessakymmenessä vuodessa työpaikkojenmäärä on vähentynyt noin 800 työpaikalla (32 % työpaikoista). Juankoskella sairastavuus on erittäin korkealla tasolla ja väestön ikääntyminen jatkuu voimakkaana. Siten sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut erittäin voimakasta. 2010 – 2013 sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on n. 4,7 miljoonaa euroa ja menot muodostavat ¾ kunnan nettokäyttömenoista. Julkisten rakennusten kosteusongelmien vuoksi kaupunki joutui tekemään suuria investointeja mm. kouluihin ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Investoinnit olivat käytännössä pakkoinvestointeja koska rakennukset asetettiin käyttökieltoon. Tästä johtuen kaupunki velkaantui voimakkaasti. Myös kartonkitehtaan uudelleen käynnistämiseen liittyneen lainatakauksen realisoituminen nosti kaupungin lainakantaa. Työpaikkamenetysten aiheuttama tulojen voimakas aleneminen, väestön korkean sairastavuuden ja ikääntymisen aiheuttama sosiaali- ja terveysmenojen raju kasvu ja valtionosuuksien voimakas vähentäminen toivat kaupungin taloudelle niin suuren haasteen, että strategisena valintana kaupunki katsoi kuntaliitoksen alueen asukkaiden palveluiden turvaamisen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Peruspalvelujen turvaamisen kannalta tärkeimmät lähiaikojen investoinnit on tehty. Siten kaupunki pyrkii ennen kuntaliitosta pitämään investointien tason kohtuullisena ja mieluusti alle poistojen tason. Näin pyritään vaikuttamaan kaupungin lainamäärään. Juankosken strategia Juankosken ja Kuopion kaupungit ovat elo-syyskuun vaihteessa 2014 yhtäpitävästi hyväksyneet valtuustoissaan kuntaliitossopimuksen kuntien yhdistymisestä 1.1.2017. Juankosken tavoitteena on olla viihtyisä ja elinvoimainen asuinalue osana Kuopion kaupunkia. Strategiset valinnat ennen kuntaliitosta kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia ratkaisuja hoito- ja hoivapalvelujen rakennemuutokseen pyritään etsimään uusia keinoja kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapaino-ohjelman lisäksi edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso pyritään pitämään kilpailukykyisenä suhteessa Pohjois-Savon kuntien keskiarvoon kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen ja pk-sektorin monipuolistumiseen kaupungin kokonaislainamäärän kasvua pyritään rajoittamaan kaikin keinoin. kaupungin tavoitteena on saada Kuopion kaupungin kanssa sovittua toimivasta ja asukkaiden aktiivisuutta edistävästä lähidemokratiamallista, joka otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta - lähidemokratiaa edistävän Kuopio – malli tulee hyväksyä osapuolten valtuustoissa kesäkuun 2016 loppuun mennessä Juankoski toimii aktiivisesti kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamiseksi siten, että peruspalvelut toimivat kuntaliitoksen jälkeen alueella moitteettomasti, lukio-opetusta järjeste- 9 tään Juankoskella ja myös muut kuntaliitossopimuksessa palveluille asetetut tavoitteet toteutuvat Koska kunnallisveroprosentti nostettiin vuonna 2012 21,5 prosenttiin, joka on maakunnan toiseksi korkein taso, ei kunnallisveroa nosteta ennen kuntaliitosta. Koska myös kiinteistövero on vuodelle 2014 tapahtuneen yleisen kiinteistöveroprosentin noston jälkeen korkealla tasolla, ei myöskään kiinteistöveroa nosteta ennen kuntaliitosta. Lisätään aktiivista elinkeino- ja tonttipolitiikkaa 10 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestö Juankosken kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 4995 asukasta. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku on vuoden 2014 lopussa 4932 asukasta. Muutos -63. Juankosken väkiluvun laskun taustalla on erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestön väheneminen, koska kuolleisuus on korkea ja kuntien välinen nettomuutto on negatiivinen. Alueen väestörakennetta leimaa vanhusväestön määrä. Lasten ja nuorten määrä vähenee ja iäkkäiden määrä kasvaa. Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet 2014. Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2012 osalta ja vuoden 2013 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, olisi muutos ennusteen mukainen. Vuosi Väestö 31.12. 2010 5 170 2011 5 146 2012 5 093 2013 4 995 2014 4 932 2015 4 871 2016 4 812 11 Juankosken ikärakenne 1990, 2000- 2009 ja 2010 -2013 ja ennuste 2014 -2016 Väestö 5-v. ikäryhmä 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- 1980 6 989 1 343 1 266 1 038 768 894 797 613 270 1990 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* 6 580 5 892 5 273 5 170 5 146 5 093 4 995 4 932 4 871 4 812 1 233 970 718 685 660 645 622 629 621 607 768 615 492 471 453 442 434 396 380 372 859 511 443 423 422 404 357 359 345 333 1 045 853 556 525 520 504 480 475 471 473 788 1 019 889 847 815 778 762 744 716 681 855 738 978 994 1 013 1 014 988 942 925 901 634 696 604 621 659 683 726 749 782 805 398 490 593 604 604 623 626 638 631 640 0-14 15-64 65+ 1 343 1 233 970 718 685 660 645 622 629 621 607 4 763 4 315 3 736 3 358 3 260 3 223 3 142 3 021 2 916 2 837 2 760 883 1 032 1 186 1 197 1 225 1 263 1 306 1 352 1 387 1 413 1 445 Väestöllinen huoltosuhde 46,7 52,5 57,7 57 58,6 60 62 65 %-osuus väestöstä 0-14 15-64 65+ 19,2 18,7 16,5 13,6 13,2 12,8 12,7 12,5 68,1 65,6 63,4 63,7 63,1 62,6 61,7 60,5 12,6 15,7 20,1 22,7 23,7 24,5 25,6 27,1 12,8 59,1 28,1 12,7 58,2 29,0 12,6 57,4 30,0 Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on väestöltään maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea. Tilastokeskus on laatinut vuoden ennusteen, joka perustuu vuonna 2012 laadittuun ennusteeseen. Seuraava väestöennuste julkaistaan lokakuussa 2015. Kaupungin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja vuonna 2013 on jo 65 ei-työikäistä sataa työikäistä kohden. Alueen ikärakennetta voidaan tarkastella myös lapsihuoltosuhteen tai vanhushuoltosuhteen avulla. Lapsihuoltosuhde on suhdeluku, joka ilmoittaa lasten määrän työikäisiin (0-14vuotiaat/15- 64 vuotiaat). Vanhushuoltosuhde on puolestaan suhdeluku, joka ilmoittaa vanhusten määrän suhteen työikäisiin (yli 65 – vuotiaat/15 – 64 vuotiaat). Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa, ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Lähde: Tilastokeskus. 12 Juankosken kaupungin ikäryhmittäisiä väestötietoja 13 Työvoima Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus. Juankoskella oli 31.12.2012 työllistä työvoimaa 1963 henkilöä, joista Juankoskella oli käynyt työssä 1366 henkilöä ja muualle pendelöinyt 597 henkilöä (esim. Juankoskelta oli käynyt Kuopiossa töissä 315 henkilöä ja Kaavilla 101 henkilöä). Työpaikat Pohjois-Savon liiton tilaston mukaan Juankosken työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2012 yhteensä 639 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on vaihdellut vuosittain, mutta vuonna 2008 työpaikkojen määrässä tapahtui merkittävä vähennys kartonkitehtaan konkurssin vuoksi. Juankoskella oli työpaikkoja 31.12.2012 yhteensä 1879, joissa juankoskelaisia (=asuinkunnassaan) oli käynyt työssä 1366 henkilöä ja muualta pendelöinyt 513 henkilöä (esim. Kuopiosta oli käynyt Juankoskella töissä 227 henkilöä ja Kaavilta 91). 14 Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun 2014. Työllisyyskatsaus (julkaisuvapaa 21.10.2014). Lomautukset ovat lisääntymässä loppuvuodesta, työttömyyden nousu jatkuu alueella maltillisena ja tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset ovat edelleen vähäisiä Pohjois-Savon alueella. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa Pohjois-Savossa 4,7 (12,9) % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys lisääntyi vähän enemmän 6,5 (8,4) %. Koko maan tasolla työttömyys kohosi vuodessa 10,4 (18,0) %. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä väheni yhdeksässä kunnassa, eniten Keiteleellä, Maaningalla ja Juankoskella. Työttömyys nousi 11 kunnassa, eniten Suonenjoella ja Siilinjärvellä. Korkein työttömien osuus työvoimasta on Varkaudessa ja Kaavilla. Matalimmat työttömyysasteet olivat Siilinjärvellä ja Maaningalla. Iisalmen työttömyysaste oli 12,8 % ja Kuopion 11,6 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopiossa 11,0 %. Työttömyyden kasvu voimistuu kausiluonteisuuden vuoksi kohti vuodenvaihdetta. Lomautusten määrät nousevat nykytasosta selvästi talven aikana. Lomautukset kohdistuvat pääasiallisesti teollisuuteen ja rakentamiseen. Muu työttömyyden nousu kohdistunee lähikuukausinakin palveluiden, kaupan sekä eri asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Juankosken työllisyys on heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska kartonkitehdas ei ole ollut toiminnassa. Juankosken työttömyys laski vuonna 2012 ja se oli todellista, joskin ikärakenteen ja eläköitymisen vauhdittamaa. (Lähde: Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2012) 15 Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille 2015-2016 Yleistä Juankosken kaupungin vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa on tiedostettu kaupungin heikko taloudellinen tilanne. Kierteen sysäsi liikkeelle vuoden 2008 taloudellinen lama ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssi. Taloustaantuman seurauksena kaupungin verotulot kääntyivät laskuun ja työttömyys kasvoi. Vuonna 2012 oli jo nähtävissä pientä toivon kipinää, kun kartonkitehdas käynnistyi ja antoi työtä reilusti yli sadalle työntekijälle. Vuoden 2013 lopulla kartonkitehdas ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja kaupunki kirjasi vuoden 2013 tilinpäätökseen reilun 4,0 milj. euron takausvastuun. Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen 3.10.2013 ja maksuohjelma vahvistettiin heinäkuussa 2014. Kartonkitehtaan toimimattomuudesta johtuen Juankosken Biolämpö hakeutui yrityssaneeraukseen 17.1.2014 ja maksuohjelma vahvistettiin 30.9.2014. Maksuohjelman mukaisesti kaupungin saatavia leikataan ja kaupunki kirjaa alas yhtiölle myönnettyjä osakaslainoja ja pääomalainoja vuoden 2014 tilinpäätökseen n. 0,920 milj. euroa. Käyttötalouden lisämäärärajojen ja alaskirjausten jälkeen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan arvion mukaan alijäämäinen yli kolme miljoonaa euroa. Kaupunki on hakenut vuodelle 2014 harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2,0 milj. euroa. Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kriisikunnalle asetetut raja-arvot, jotka Juankosken kohdalla ylittyivät kaikkien kuuden kriteerin osalta. Valtiovarainministeriö asettama kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n mukainen arviointiryhmä teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoittaman selvityksen kaupungin mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän ehdotus toimenpiteiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.4.2013. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti kuntaliitosselvityksen Kuopion kaupungin kanssa. Kuntaliitosselvitys eteni valtuustojen käsittelyyn tämän vuoden elokuussa ja Juankosken ja Kuopion valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.10.2011 talouden tasapainottamispaketin, jossa oli sovittu toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi kaupungin tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle 2012 0,5 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroon tehtiin korotuksia vuodelle 2012 ja vuodelle 2014. Tasapainottamissopimuksessa päätetyt toimenpiteet koskevat kaikkia hallintokuntia, mutta kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on tehty vuoden 2011 lopulta saakka. Sosiaali- ja terveystoimen osalta tavoitteisiin ei ole päästy. Erityisesti vanhuspalvelujen toimenpiteitä vahvistamaan kaupunki tilasi vuoden 2014 alussa vanhuspalvelujen palvelurakenneselvityksen, jonka avulla on vielä tarkemmin kartoitettu kaupungin vanhuspalvelujen rakennetta ja nykytilaa. Tavoitteena on, että palvelurakenneselvityksessä esille tulleita kustannuseriä lisääviä rakenteita saadaan korjattua vielä ennen kuntaliitosta. Vuoden 2015 talousarvion tunnusluvut osoittavat, että taloutta korjaavia liikkeitä ei ole saatu riittävästi tehtyä. Kaupungilla ei ole rahavaroja eikä nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla olisi mahdollisuus kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa investointeja ja ylimääräisiä merkittävän suuria kertaluonteisia menoja. Kaupungin on kuitenkin pyrittävä jatkamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti talouden rakenteiden korjaamista siltä osin, kuin se on mahdollisuuksien rajoissa. Kaupunginvaltuuston vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi oli asetettu 2,498 milj. euroa. Poistojen ja poistoeron muutosten jälkeen oli arvioitu ylijäämäksi 1,098 milj. euroa. Kaupungin lainakanta arvioitiin 18,565 milj. euroksi. Kaupungin tasapainottamisohjelman mukaan alijäämät olisivat katettu vuoteen 2016 ja talous tasapainossa. Taloussuunnitelman mukaan kaupunki ei saavuta tasapainottamisohjelman mukaista tasoa eikä taloutta pystytä tasapainottamaan valtuustokaudella ilman merkittäviä tulojen lisäyksiä tai menojen 16 karsintaa. Kaupunki ei ole saanut pysäytettyä sosiaali- ja terveystoimen menokasvua eikä perusturvan tasapainottamistoimenpiteillä ole saavutettu suunniteltuja säästöjä. Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Juankosken investointien määrää ovat kasvattaneet suuret pakkoluonteiset investoinnit mm. tilojen epäterveellisyyden ja kosteusvaurioiden vuoksi. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti vuosina 2009 ja 2010. Investoinnit on rahoitettu lainanotolla. Poistotaso on kasvanut voimakkaasta investoinnista johtuen, mutta alhaisen korkotason vuoksi kaupungin pakkoluonteiset investoinnit mm. terveyskeskuksen peruskorjaus on toteutettu oikeaan aikaan. Tulevaisuudessa terveyskeskus pystyy paremmin vastaamaan alueen väestön palvelutarpeisiin. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin poisto-ohjelman 26.9.2012. Poisto-ohjelmaan ei tehty muutoksia. Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvollisuus syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä on 7,570 milj. euroa vuosilta 2009 – 2013. Vuoden 2014 tilinpäätösennuste on noin 3,3 milj. euroa alijäämäinen ja suunnitteluvuosina 2015- 2016 alijäämän on ennustettu kasvavan 2,128 milj. euroa. Kuntalain voimaan tulleiden säännösten (65.3 §) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lain 65.3 §:ään on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Juankosken kaupunki on valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön perusteella ”kriisikunta”. Arviointiryhmän esitykseen perustuen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Juankoski liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017. Hallintokunnat jatkavat valtuuston päätöksen mukaisesti taloutta tasapainottavia toimia talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina. Kartonkitehtaan takausvastuusta ja Juankosken Biolämpö Oy:n lainojen alaskirjauksista johtuen talouden tasapainottaminen on kuitenkin saanut niin merkittävän lisähaasteen, että kaupunki ei pysty tasapainottamaan talouttaan vuoteen 2016 mennessä ilman lisätuloja tai poikkeuksellisen suuria menojen leikkauksia. Juankosken aika itsenäisenä kaupunkina on liian lyhyt talouden tasapainottamiseksi. Alijäämät 2011 -2013 ja ennuste vuosille 2014 -2016 Alijäämät Edellisten vuosien alijäämä 1.1. Tilikauden yli-/alijäämä Yli-/alijäämä 31.12. Asukasluku Euroa/asukas 2011 -1 675 672 -813 993 -2 489 665 5 146 -484 2012 -2 489 665 -38 213 -2 527 878 5 093 -496 2013 -2 527 878 -5 042 472 -7 570 350 4 995 -1 516 2014 -7 570 350 -3 313 936 -10 884 286 4 932 -2 207 2015 2016 -10 884 286 -11 994 571 -1 110 285 -1 018 720 -11 994 571 -13 013 291 4 871 4 812 -2 462 -2 704 Suunnitelmavuosiin sisältyy lisäksi sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen osalta erittäin suuria epävarmuustekijöitä. 17 Talousarvion laadintaprosessi Vuoden 2015 talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen 26.5.2014 antamat valmisteluohjeet sekä talouden tasapainottamisohjelma. Valtuusto on käsitellyt hallintokuntien esityksiä talousarvioseminaarissa 18.9.2014 ja jatkoseminaarissa 8.10.2014. Lisäksi sosiaalilautakunta ja kaupunginhallitus ovat kokoontuneet yhteiskokoukseen sosiaalilautakunnan talousarvion valmistelun osalta. Kaupunginvaltuusto päätti 9.10.2014 pitää kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 ennallaan. Lautakunnat ja tilitoimiston johtokunta ovat antaneet esitykset vuoden 2015 talousarvioksi. Suunnitteluvuoden 2016 tuloarviot ja määrärahat ovat pääosin vuoden 2015 tasossa. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi ja suunnitteluvuoden 2016 talousarvio on kaupunginhallituksen käsittelyssä marraskuussa ja kaupunginvaltuuston käsittelyssä joulukuussa. 18 TULOSLASKELMA Toimintavuosien ja talousarviovuoden tuloarvioiden ja määrärahojen vertailun helpottamiseksi vuoden 2014 talousarvioon on lisätty kaupunginhallituksen 20.10.2014 § 181 kaupunginvaltuustolle esittämät tuloarvio- ja määrärahamuutokset, jotka sisältyy taulukon TA 2014+M lukuihin. Toimintatuotot Vuoden 2015 ulkoiset toimintatuotot 7,550 (7,426) milj. euroa ovat 124.000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Myyntituotoissa on vähennystä 0,374 milj. euroa, koska vesi- ja viemärilaitoksen myyntituotot ja korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä alenee. Maksutuotot alenevat reilun 93.000 euroa. Tukia ja avustuksia yhteensä, on arvioitu toteutuvan n. 198.000 euroa enemmän kuin vuonna 2014. Se johtuu mm. tekonurmihankkeen 262.000 euron mahdollisesta avustuksesta. Muihin toimintatuottoihin on arvioitu maa-alueiden myynnistä syntyviä myyntivoittoja 310.000 euroa ja käyttötalouden tuloksi on siirretty 100.000 euroa lahjoitusrahastojen pääomia. Toimintakulut Ulkoiset toimintakulut 37,566 (37,794) milj. euroa. Toimintakuluissa on vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna lisäystä 0,900 milj. euroa ja TA 2014+ M vähennystä 0,228 milj. euroa. Henkilöstö ja henkilöstökulut Henkilöstökulut ovat yhteensä 13,014 milj. euroa. Henkilöstökuluissa on vähennystä 0,688 milj. euroa vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,803 milj. euroa muutettuun talousarvioon (-5,8 %). Merkittävämmät vähennykset henkilöstömenoissa verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon ovat hoiva- ja hoitopalveluissa 0,536 milj. euroa (12,8 %), koulutoimessa 0,212 milj. euroa (5,0 %), ateria- ja puhdistuspalveluissa 0,043 milj. euroa (4,2 %) ja vesi- ja viemärilaitoksen taseyksikössä 0,044 milj. euroa (16,2 %). Vakinaisen henkilöstön määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Sijaisten määrä vaihtelee vuosittain ja tarkastelupäivänä 31.12.2013 sijaisia ja määräaikaisia oli 55. Vuoden 2014 lopussa arvioidaan sijaisen määrän olevan vähemmän, koska hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää on vähennetty suunnitelmallisesti. Vastuualueet ovat varanneet sijaisten palkkaukseen varatut määrärahat huomioiden vuosilomat ja laskennalliset sairauspoissaolot, joihin on palkattava sijainen. Henkilöstön määrä Vakinainen TA 2014 TA 2015 Yleishallinto 33 35 Sosiaalitoimi 101 76 68 63 0 24 Koulutoimi Varhaiskasvatus Vapaa-aikatoimi 2 2 Yhdyskuntapalvelut 17 17 Vesi- ja viemärilaitos 6 6 Juka-tilit tilitoimisto 3 2 230 225 Yhtensä Henkilöstömäärää vähennetään eläkepoistuman kautta niissä tehtävissä, jotka voidaan jättää täyttämättä. Kaupungin henkilöstö on pääosin opetustoimen ja sosiaalitoimen palvelutehtävässä. Jokaisen vapautuvan viran tai toimen täyttämisessä sekä sijaisten käytössä noudatetaan kaupunginhallituksen 10.11.2014 § 189 päätöksen mukaista periaatetta sekä huolehditaan siitä, että henkilöstömenojen määrärahat eivät ylity. 19 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014 -2016 allekirjoitettiin 7.11.2013. Sopimukset astuivat voimaan 1.3.2014. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on 1.3.2014 -31.12.205 ja toinen jakso on 1.1.2016- 31.1.2017. Talousarvion laadinnan lähtökohta on ollut työehtosopimusten mukaisten palkkamenojen korotukset vuonna 2015. Maksetut palkat vähenee verrattuna vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon 0,491 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 0,670 milj. euroa. Henkilöstökorvauksi on arvioitu reilu 130.000 euroa. Maksetuista palkoista vähennetään sairausvakuutuskorvaukset, kuntoutusraha-yms. korvaukset sekä työtapaturmakorvaukset. Henkilösivukulut on budjetoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Eläkemenoperusteisen (maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005) ja varhe-maksun (kaupunki maksaa niistä työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuella eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) määrät on merkitty Keva:n ilmoittaman ennakkolaskelman mukaisesti. Maatalouslomittajien osuus laskutetaan Maaningan kunnalta ja 1.1.2015 alkaen Kuopion kaupungilta. Henkilöstömenojen toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Henkilösivukulut vuonna 2015 Prosenttia palkoista Sairausvakuutusmaksu 2,13 Tapaturmavakuutusmaksu 0,5 Työttömyysvakuutusmaksu 2,7 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,1 Palkkaperusteinen KuEL 17,05 Opettajien VaEL-maksu 20,05 Palvelujen ostot ovat kaupungin käyttötalousmenoista (ulkoiset) 53,9 %. Palvelujen ostot jakautuvat asiakaspalvelujen ostoon ja muiden palvelujen ostoon. Asiakaspalvelut 15,633 milj. euroa sisältää mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntaosuudet, joiden osuus on 11,683 milj. euroa. Asiakaspalveluiden ostot muilta sisältää mm. vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitokotipalvelut. Asiakaspalvelujen ostoissa on kasvua muutettuun talousarvioon reilu 0,320 milj. euroa, joka johtuu mm. Tukeva-säätiön sekä hoitokotipalvelujen palvelujen ostoista. Muiden palvelujen ostot 4,684 milj. euroa, sisältää toimisto- ja asiantuntijapalvelut, posti- ja puhelinpalvelut, tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, koulutuspalvelut, työterveyshuollon palvelut, osuus verotuskustannuksiin sekä muut yhteistoimintaosuudet, on edellisten vuoden tasossa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,415 milj. euroa, kasvua 0,268 milj. euroa (12,45 %). Kasvua on rakennusmateriaaleissa, joka koskee tekonurmen rakentamishanketta. Muilta osin kulut ovat edellisen vuoden tasossa ja vertailukelpoisia. Avustukset Avustukset kotitalouksille sisältää mm. toimeentulotuen, joka on arvioitu hieman pienemmäksi kuin kuluva vuosi. Yhteisöille maksettavissa avustuksissa on myös pientä vähennystä. Muut toimintakulut ovat lähes kuluvan vuoden tasossa. 20 Verotulot Verotulojen ennustamisessa on käytetty apuna Kuntaliiton verotuloennustetta lokakuulta 2014. Kaupungille tilitettävien kunnallisverojen peruste on 21,5 %. Kunnallisverotilityksissä on pyritty arvioimaan kartonkitehtaan henkilöstön lomautus ja verotulojen menetys käytettävissä olevilla tiedoilla, jonka vaikutus näkyy vuoden 2016 kunnallisveron tilityksissä. Kiinteistöveroarvio ja yhteisöveron tilitysennuste perustuvat Kuntaliiton toimittamiin ennakkolaskelmiin. TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 13 128 14 785 13 332 13 720 13 655 Muutos % 6,2 12,6 -9,8 2,9 -0,5 Yhteisövero 397 464 557 576 509 Muutos % -52,0 17,0 19,9 3,4 -11,6 Kiinteistövero 1 111 1 125 1 370 1 370 1 370 8,8 1,2 21,8 0,0 0,0 14 636 16 374 15 258 15 665 15 534 3,0 11,9 -6,8 2,7 -0,8 Verolaji Kunnallisvero Muutos % VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % Kuntakohtaisessa kehikossa on perustana Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on huomioitu verotilitysten kehitys syyskuulle 2014 ja Verohallinnon ennakkotiedot (per 6.10.2014) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliitto on arvioinut verotulojen kehitystä laadittaessa uusimmat tiedot palkkasumman kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2014- 2018 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksen mukaisena. Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa vähennykset kohdistuvat kunnittain edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 2014 lopussa. 21 Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jako-osuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Kiinteistöveron osalta vuoteen 2014 asti on tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle 2014. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80 - 1,55 %. Ennakkotiedon mukaan muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. €) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. €) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Valtionosuudet TA 2014 Sosiaali- ja terveystoimen, Arvio 2015 Muutos 26 479 708 28 019 218 1 539 510 esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto, kulttuuritoimen laskennallinen osuus Omarahoitusosuus 3282,60 €/asukas -16 718 282 3522,51 €/asukas -17 594 937 -876 655 Laskennallisten kustannusten ja omarahoitusosuuden erotus Yleinen osa 9 761 426 10 424 281 170 870 Lisäosa 662 855 -170 870 158 230 158 230 1 242 975 1 479 425 236 450 6 570 0 -6 570 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset, netto Elatustuen takaisinperinnän palautus v. 2013 Valt.osuus järj. tasaus vuodelta 2010 113 453 Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus Verotulotasaus Peruspalvelujen valtionosuus v. 2015 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt. Os. Valtionosuudet yhteensä -113 453 -906 387 -906 387 3 968 064 708 528 14 554 830 15 123 613 568 783 3 259 536 -650 000 -650 000 0 13 904 830 14 473 613 568 783 4,1 % Kaupungin vuoden 2015 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 14,474 milj. euroa, mikä on 0,569 milj. euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna 2014. Arvioitu valtionosuuksien määrän kasvu johtuu verotulotasauksen lisäyksestä sekä valtionosuusjärjestelmän muutoksesta vuoden 2015 alussa, jota seuraavassa on kerrottu. Lähde: Kuntataloustiedote 3 /2014. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. 22 Toisena valtionosuusjärjestelmään kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset rakenteet ja perusperiaatteet on säilytetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 0-5 vuotiaat, 6 vuotiaat, 7-12 vuotiaat, 13- 15 vuotiaat, 16-18 vuotiaat, 19-64 vuotiaat, 65-74 vuotiaat, 75-84 vuotiaat ja yli 85 vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä; sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta. Laskennallinen valtionosuus saadaan, kun kuntakohtaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on sama kaikilla kunnilla. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus) perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: ikäryhmittäin: asukasluku x perushinta ja kriteerittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Lukumääriä kunnittain voi tarkastella Kelan tilastoista. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on laskettu vuoden 2014 tasossa ja on nyt lopullinen ja sisältyy tehtyihin laskelmiin. Valtion talousarvioesityksen 15.9.2014 mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuus on 8,4 mrd. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2015 kustannustason muutos (indeksikorotus) 0,6 %, asukasluvun ja muiden määräytymistekijöiden muutokset, valtionosuusleikkaukset sekä tehtävien muutokset. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee näiden vaikutusten johdosta 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin. Valtio kohdistaa säästöjä kuntien valtionosuuksiin. Valtionosuuksiin tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli n. 15 %. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuus on Kuntaliiton laskelmiin perustuva. Kotikuntakorvaukset on kirjattu sivistyslautakunnan talousarvioon ao. kustannuspaikalle tuloksi ja menoksi. 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on Juankoskella miinusmerkkinen ja pienentää muuta valtionosuutta. Vuodelle 2015 ei ole ollut saatavissa kuntakohtaisia tietoja, mutta suunnittelussa on käytetty vuoden 2014 tietoja ja tehty sen pohjalta arvio vuodelle 2015. Apuna on käytetty myös valtionosuuslaskuria, jossa yksikköhinnat on päivitetty vuodelle 2015. Kaupungin valtionosuuksien muutos verrattuna nykyiseen järjestelmään, on valtionosuuksia lisäävä n. 1,1 milj. €. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuminen merkitsee varsin suuria muutoksia yksittäisten kuntien valtionosuuksiin, on muutosta lievennetty 5 vuoden siirtymäkaudella. Muutos on täysimääräisesti voimassa vuodesta 2020 alkaen. Korkotulot ja –menot Korkokuluihin lainoista ulkopuolisille on budjetoitu 300.000 euroa, joka on n. 50.000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 arvioitu toteuma. Korkomenojen kasvu on seurausta lainamäärän kasvusta. Kaupungin pitkäaikaiset lainat ovat pääosin sidottu 6 kk euribor-korkoon. Lainamarginaalit ovat alhaisimmillaan 0,03 ja korkeimmillaan 0,50. Korkotason ennustetaan pysyvän alhaisena ainakin vuoden ja se on huomioitu korkokuluja arvioitaessa. 31.12.2014 kaupungilla on pitkäaikaista lainaa 12,382 milj. euroa. Lainaa lyhennetään vuosittain maksuohjelman mukaisesti 2,496 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on 31.10.2014 nostettu 9,850 milj. euroa. Lainakanta on arvioitu vuoden 2014 lopussa n. 24,6 milj. euroa, jos käyttötalousmenot ja investoinnit toteutuvat esitetyn mukaisesti. Rahoituslaskelmassa vuosien 2015 – 2016 lainojen lyhennysohjelman mukaiset lyhennykset ovat 5,0 milj. euroa ja lainojen lisäykseen on kirjattu 7,4 milj. euroa. Suunnitteluvuoden 2016 lopussa kaupungin lainakannan arvioidaan olevan n. 27,082 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohti arvioidaan olevan suunnitteluvuoden lopussa reilu 5.600 euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut Muita rahoitustuottoja on arvioitu n. 0,405 milj. euroa. Savon Energiaholding, Pohjois-Karjalan Sähkön ja Metson osinkotuloja on arvioitu 0,349 milj. euroa. Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0,031 milj. euroa ja takausprovisiotulot 0,023 milj. euroa. Viivästyskorkotuloja ja muita rahoitustuottaja n. 0,005 milj. euroa. Vesi- ja viemärilaitoksen sisäisenä käsiteltävä korko on 0,206 milj. euroa. Vuosikate Talousarviovuoden 2015 vuosikate on positiivinen 0,249 milj. euroa ja suunnitteluvuoden 2016 n. 0,317 milj. euroa. Vuosikate-ennusteet vastaavat vuoden 2014 talousarviossa arvioituja suunnitelmavuosien vuosikatteita. Satunnaiset tulot ja menot Vuodelle 2015 ei ole budjetoitu satunnaisia tuloja eikä menoja. Poistot Poistot on johdettu suoraan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt poistoohjelman 26.9.2012. Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti laskettu 1,437 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä kirjautuu vuoden 2015 aikana toteutuvien hankkeiden valmistuttua. Tilikauden tulos on -1,188 milj. euroa. Alijäämä -1,110 milj. euroa varausten muutosten kirjausten jälkeen. Kumulatiivinen alijäämäarvio vuoden 2015 lopussa on n. 11,995 milj. euroa. 24 Tuloslaskelma vuosille 2015 -2016 (ulkoinen) Ulkoiset erät TP 2012 TP 2013 TA 2014+M ja TA 2015 Muutos EN 2014 % TS 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 989 250,70 3 673 748,60 4 000 484 3 626 834 -9,3 3 613 704 Maksutuotot 974 040,55 1 006 685,20 993 180 Tuet ja avustukset 575 947,08 689 541,58 644 185 900 180 -9,4 900 180 842 800 30,8 600 800 Muut toimintatuotot 2 100 701,63 1 839 084,46 1 788 205 2 180 192 21,9 1 920 192 TOIMINTATUOTOT 7 639 939,96 7 209 059,84 7 426 054 7 550 006 1,67 7 034 876 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -13 532 394,43 -13 738 465,60 -9 921 882,27 -10 155 396,80 -3 610 512,16 -3 583 068,80 -13 816 021 -13 013 731 -5,8 -13 013 731 -10 173 005 -9 506 110 -6,6 -9 506 110 -3 643 016 -3 507 621 -3,7 -3 507 621 -18 231 368,82 -19 864 679,35 -19 928 774 -20 317 299 1,9 -20 376 328 -14 103 568,91 -15 117 048,76 -15 312 271 -15 632 605 2,1 -15 687 234 -4 127 799,91 -4 747 630,59 -4 616 503 -4 684 694 1,5 -4 689 094 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 036 738,25 -2 011 817,68 -2 147 940 -2 415 320 12,4 -2 153 320 Avustukset -1 305 862,60 -1 350 588,54 -1 418 260 -1 325 940 -6,5 -1 341 940 -397 257,62 -414 758,61 -482 824 -493 404 2,2 -489 004 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT -35 503 621,72 -37 380 309,78 -37 793 819 -37 565 694 -0,6 -37 374 323 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -27 863 681,76 -30 171 249,94 -30 367 765 -30 015 688 -1,2 -30 339 447 Verotulot 14 641 766,27 16 415 802,43 15 317 000 15 701 000 2,5 15 860 000 Valtionosuudet 14 303 080,00 13 918 055,00 13 909 339 14 473 613 4,1 14 726 230 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 23 510,17 8 493,46 4 650 0 -100,0 0 752 379,24 540 526,10 446 400 405 100 -9,3 405 100 -394 184,13 -249 403,36 -280 000 -300 000 7,1 -320 000 -75 888,95 -38 942,09 -20 000 -15 000 -25,0 -15 000 305 816,33 260 674,11 151 050 90 100 -40,4 70 100 1 386 980,84 423 281,60 -990 376 249 025 -125,1 316 883 -1 521 792,55 -1 481 941,69 -1 483 072 -1 436 802 -3,1 -1 373 096 -1 521 792,55 -1 481 941,69 -1 483 072 -1 436 802 -3,1 -1 373 096 -4 077 149,91 -920 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS 0 -134 811,71 -5 135 810,00 -3 393 448 -1 187 777 -65,0 -1 056 213 96 598,27 93 338,21 79 512 77 492 -2,5 37 493 96 598,27 93 338,21 79 512 77 492 -2,5 37 493 -38 213,44 -5 042 471,79 -3 313 936 -1 110 285 -66,5 -1 018 720 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 25 Tuloslaskelma vuosille 2015- 2016 (sis.+ulk.) Sisältää sisäiset erät TP 2012 TP 2013 TA 2014+M ja TA 2015 Muutos Ennuste 2014 TS 2016 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 487 257,96 6 075 449,78 6 306 312 6 049 180 Maksutuotot 974 040,55 1 006 685,20 993 180 Tuet ja avustukset 575 947,08 689 541,58 644 185 3 543 539,72 3 184 973,22 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT -4,1 6 036 050 900 180 -9,4 900 180 842 800 30,8 600 800 3 150 681 3 609 936 14,6 3 349 936 11 580 785,31 10 956 649,78 11 094 358 11 402 096 2,8 10 886 966 -13 532 394,43 -13 738 465,60 -13 816 021 -13 013 731 -5,8 -13 013 731 -9 921 882,27 -10 155 396,80 -10 173 005 -9 506 110 -6,6 -9 506 110 -3 583 068,80 -3 643 016 -3 507 621 -3,7 -3 507 621 -20 642 517,82 -22 180 097,63 -22 199 795 -22 676 701 2,1 -22 735 730 -14 103 568,91 -15 117 048,76 -15 312 271 -15 632 605 2,1 -15 687 234 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -3 610 512,16 Muiden palvelujen osotot -6 538 948,91 -7 063 048,87 -6 887 524 -7 044 096 2,3 -7 048 496 Aineet, tarvikkeet ja tav -2 126 600,51 -2 098 100,58 -2 182 747 -2 478 264 13,5 -2 216 264 Avustukset -1 305 862,60 -1 350 588,54 -1 418 260 -1 325 940 -6,5 -1 341 940 -1 837 091,71 4,2 -1 918 748 -1 760 647,37 -1 845 300 -1 923 148 TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut -73 619 379,32 -41 127 899,72 -41 462 123 -41 417 784 -0,1 -41 226 413 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -27 863 681,76 -30 171 249,94 -30 367 765 -30 015 688 -1,2 -30 339 447 Verotulot 14 641 766,27 16 415 802,43 15 317 000 15 701 000 2,5 15 860 000 Valtionosuudet 14 303 080,00 13 918 055,00 13 909 339 14 473 613 4,1 14 726 230 4 650 0 -100,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 23 510,17 8 493,46 0 958 330,79 757 092,32 652 352 611 052 -6,3 611 052 Korkokulut -394 184,13 -249 403,36 -280 000 -300 000 7,1 -320 000 Muut rahoituskulut -281 840,50 -255 508,31 -225 952 -220 952 -2,2 -220 952 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 305 816,33 260 674,11 151 050 90 100 -40,4 70 100 1 386 980,84 423 281,60 -990 376 249 025 -125,1 316 883 -1 521 792,55 -1 481 941,69 -1 483 072 -1 436 802 -3,1 -1 373 096 -1 521 792,55 -1 481 941,69 -1 483 072 -1 436 802 -3,1 -1 373 096 -4 077 149,91 -920 000 -134 811,71 -5 135 810,00 -3 393 448 -1 187 777 -65,0 -1 056 213 96 598,27 93 338,21 79 512 77 492 -2,5 37 493 96 598,27 93 338,21 79 512 77 492 -2,5 37 493 -38 213,44 -5 042 471,79 -3 313 936 -1 110 285 -66,5 -1 018 720 21,52 19,29 19,64 20,10 18,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS 0 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut (ulkoinen) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintamenot % Toimintakate €/asukas -5 471,03 -6040,29 -6157,29 -6 162,12 -6 304,96 Vuosikate/Poistot % 91,13 28,61 -66,77 17,33 23,08 Vuosikate €/asukas 272,33 84,74 -200,8 51,12 65,85 5093 4995 4932 4871 4812 Asukasluku 31.12. 26 RAHOITUSSUUNNITELMA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella. Investointimenot Kaupungin investointitaso on suunnitelmavuosille maltillinen. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi investoinneissa tavoite on ollut alle poistotason. Investointien toteuttaminen kasvattaa kaupungin velkamäärää, koska vuosikate ei ole riittävä. Rahoitus Kaupungin lainamäärän kehitys vuosina 2012 – 2016 (1000 €) Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Lainat euroa/asukas Asukasluku Lainakanta 2006 -2016 2012 500 -2 481 -1 981 17 874 3511,51 5093 2013 6 600 -2 496 4 104 21 978 4399,92 4995 2014 5 200 -2 496 2 704 24 682 5004,38 4932 2015 3 400 -2 500 900 25 582 5251,82 4871 2016 4 000 -2 500 1 500 27 082 5627,93 4812 27 Rahoituslaskelma vuosille 2015 -2016 TP 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korj. erät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vast.hyöd. Luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähenys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahoituslaskelman tunnusluvut Investontien tulorahoitus Lainanhoitokate Lainat €/asukas Asukasluku TP 2013 1 386 981 423 282 0 -4 077 150 -212 510 -39 872 TA 2014 222 324 0 -28 000 ENN 2014 -990 376 -920 000 -28 000 TA 2015 249 025 0 -310 000 TS 2016 316 883 0 -150 000 -750 725 -848 468 -1 589 000 349 255 181 600 2 878 580 104 336 78 000 3 651 581 -4 437 872 -1 135 076 -1 889 000 -1 974 000 -1 954 000 181 600 470 000 35 000 78 000 796 800 300 000 -3 567 776 -768 175 -1 452 117 -32 194 -40 233 8 039 -1 980 917 0 -2 480 917 500 000 0 -1 519 275 -3 532 387 119 194 4 569 -3 470 8 039 4 103 986 0 -2 496 014 6 600 000 0 291 621 4 400 177 -37 696 30 000 0 30 000 1 200 000 3 700 000 -2 500 000 0 0 0 1 230 000 94 924 950 000 0 0 0 0 0 950 000 0 0 2 700 000 900 000 1 500 000 0 3 400 000 4 000 000 -2 500 000 -2 500 000 -2 500 000 5 200 000 0 0 0 0 0 0 -100 000 0 3 650 000 800 000 1 500 000 82 224 31 825 47 883 345,02 0,62 3 512 5093 49,82 0,26 4 400 4995 16,37 0,18 4 699 4932 -59,75 -0,26 5 004 4932 16,56 0,20 5 251 4871 16,51 0,23 5 627 4812 Lainanottovaltuutus Kaupunginhallitus päättää lainojen nostamisesta valtuuston rahoituslaskelmassa hyväksymän pitkäaikaisen lainan lisäyksen (lainaottovaltuuden) puitteissa. Kaupunginhallitus päättää lyhytaikaisen lainan nostamisesta. Kaupunginvaltuusto myöntää kaupunginhallitukselle pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuutusta vuodelle 2015 yhteensä 3,4 milj. euroa. Rahoitusmarkkinatilanteen johdosta kaupunginhallitukselle annetaan valtuutus hoitaa vuoden 2015 rahoitustarve myös lyhytaikaisilla lainoilla, jos se on kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden riskitöntä ja taloudellisesti edullista. Kustannuslaskennallinen korko Laskennallisena korkona kustannuslaskennassa ja vesilaitoksen jäännöspääomalle perittävää korkoa laskettaessa käytetään seitsemän prosentin korkoa. 28 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 13 §:n ja 87 b §:n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernia ohjaavat Juankosken kaupungin omistajapolitiikkaa ohjaavat linjaukset ja periaatteet. Vuoden 2015 talousarviossa asetetaan valtuustoon nähden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet yhtiöille, joissa kaupungin omistusosuus on yli 50 % (Juankosken Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Lapinrinne, Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo, Asunto Oy Ruukkimäki, Koillis-Savon Ympäristöhuolto ja Kiinteistö Oy Juankosken Pankkitalo). Tytäryhtiön tulee raportoida tavoitteiden toteutumisesta kaupunginhallitusta ja edelleen valtuustoa. Tytäryhtiöiden tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta. Yhtiön tulos tulee olla voitollinen ja kumulatiivista alijäämää ei saa syntyä. Tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2015. Juankosken Vuokratalot Oy Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistöjen arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta. Vuokrien on pysyttävä kohtuullisena. Yhtiön tulee tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palveluasumisen suunnittelusta. Kiinteistö Oy Lapinrinne Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistöjen arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta. Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta. Asunto Oy Ruukkimäki Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta Kiinteistö Oy Juankosken Pankkitalo Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta Koillis-Savon Ympäristöhuolto Yhtiön on sopeutettava menot vallitsevaa tilannetta edellyttämällä tavalla, jotta kaupungilta perittävät maksut pysyvät kohtuullisena. 29 Tytäryhteisö Omistus Juankosken Vuokratalot Oy 100,00 % Toiminta-ajatus Asuinkiinteistöjen vuokraaminen Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016 Korkorasitus velkojen hoidossa on matalien euribor- tasojen myötä alentunut vuodesta 2011 ja vielä merkittävämmin vuoden 2014 kesästä alkaen. Korkojen oletetaan pysyvän käytännössä tällä alhaisella tasolla vuonna 2015, eikä niiden arvioida merkitsevästi nousevan vuoden 2016 aikana. Vuosina 2015 - 2016 kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat vuodelle 2017 merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen muutoksia. Asuntosihteerin eläkkeelle jääminen vuonna 2014 saattaa aiheuttaa vuosina 2015 – 2016 tarvetta järjestellä joitakin asuntotoimen tehtäviä sisäisesti. Toiminnan painopistealueet 2015 - 2016 Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen painottuu kiinteistöjen elinkaariajattelun ja tuloksen säätelyn kannalta vuosina 2015 -2016. Vuosina 2015 -2016 käynnistyvät hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien omistus- ja hallintasuhteiden järjestelyissä. Toiminnalliset tavoitteet 1. Tulosperäisten veroseuraamusten välttäminen tilikausilla 2015 -2016. 2. Asuntosihteerin ja isännöitsijän yhtiölle antamien palvelujen järjestely 2015 – 2016. 3. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja asukaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015 - 2016. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% Vuokrasaamiset enintään Luottotappiot enintään Asiakastyytyväisyys Tunnusluvut sisältävät arvonlisäveron. Talous (1000 €) TP 2012 Liikevaihto 537 Pysyvät vastaavat (käyt3 474 töomaisuus) Oma pääoma 224 Pitkäaikainen vieras pää3 259 oma Omavaraisuusaste % 6,1 % Kaupungin lainat 217 Kaupungin takaukset 2 462 93 % 10.000 eur vuosittain 2.000 eur vuosittain Tyydyttävä TP 2013 541 3 362 TA 2014 537 3 230 TA 2015 540 3 094 TA 2016 556 2 997 224 3 151 224 3 019 224 2 883 224 2 527 6,3 % 217 2 363 6,4 % 217 2 265 7,2 % 217 2 140 7,7 % 217 2 011 30 Tytäryhteisö Omistus Toiminta-ajatus Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne 59,33 % Asuinkiinteistöjen vuokraaminen Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016 Uusien velkojen hoidon rasitus 2014 alkaen. Kasvava vuosikorjauskustannusten rasitus. Päiväkodin poistuminen vuokratiloista 2015 - 2016. Vuosina 2015 - 2016 kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat vuodelle 2017 merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen muutoksia. Asuntosihteerin eläkkeelle jääminen vuonna 2014 saattaa aiheuttaa vuosina 2015 – 2016 tarvetta järjestellä joitakin asuntotoimen tehtäviä sisäisesti. Toiminnan painopistealueet 2015-2016 Käyttöasteen parantaminen ja vuosikorjaustoiminnan tehostaminen. Toimitilavuokralaisten hankkiminen. Vuosina 2015 - 2016 hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien omistus- ja hallintasuhteiden järjestelyissä. Toiminnalliset tavoitteet 1. Tappiottomat tilinpäätökset 2015 - 2016 2. Asuntosihteerin ja isännöitsijän yhtiölle antamien palvelujen järjestely 2015 – 2016. 3. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja asukaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015 - 2016. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% Vuokrasaamiset enintään Luottotappiot enintään Asiakastyytyväisyys Tunnusluvut sisältävät arvonlisäveron. Talous (1000 €) TP 2012 TP 2013 Liikevaihto 445 456 Pysyvät vastaavat 368 401 (käyttöomaisuus) Oma pääoma 164 164 Pitkäaikainen vie- 0 0 ras pääoma Omavaraisuusaste 92,0 % 88,7 % % 92 % 10.000 eur vuosittain 2.000 eur vuosittain Tyydyttävä TA 2014 498 457 TA 2015 480 512 TA 2016 480 496 164 70 164 60 164 50 74,6 % 76,1 % 77,7 % 31 Tytäryhteisö Omistus Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo 65,185 % Toiminta-ajatus Toimitilakiinteistöjen omistaminen ja hallinta Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016 Uusien velkojen hoidon rasitus osakkaille ja yleinen kustannustason nousu. Vuosina 2015-2016 kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen muutoksia. Toiminnan painopistealueet 2015-2016 1. Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen 2. Vuosina 2015-2016 hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien omistus- ja hallintasuhteiden järjestelyissä. 3. Vuosina 2015 – 2016 toimenpiteet energiankulutuksen hallinnan parantamiseksi. 4. Vuosina 2014 – 2015 toimenpiteet kiinteistöverotusarvon alentamiseksi. Toiminnalliset tavoitteet 1. Tappiottomat tilinpäätökset 2015 – 2016 2. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja osakaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015- 2016. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit Tuloslaskelma ja tase Käyttöaste-% Vastikesaamiset enintään Luottotappiot enintään Asiakastyytyväisyys Tunnusluvut ovat arvonlisäverottomia. Talous (1000 €) TP 2012 TP 2013 Liikevaihto 171 191 Pysyvät vastaavat 5 056 5 056 (käyttöomaisuus) Oma pääoma 4 927 4 927 Pitkäaikainen vie119 98 ras pääoma Omavaraisuusaste 95,8 % 96,8 % % 100 % 0% 0% Hyvä TA 2014 209 5 036 TA 2015 213 5 016 TA 2016 217 4 996 4 947 77 4 967 56 4 987 35 97,1 % 97,4 % 97,7 % 32 Tytäryhteisö Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy Omistusosuus: 64,0 % Toiminta-ajatus: Jätevesien johtaminen ja käsittely sekä puhdistamolietteiden käsittely lain vaatimalla tavalla ja omistajilleen kustannustehokkaasti ja kokonaisuutena järkevästi Yhtiöjärjestyksen mukaan: Toimiala: Yhtiön toimialana on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää toiminta-alueellaan yleisen vesi- ja viemärilaitoslain tarkoittamaa viemärilaitosta ja ympäristöhuoltoa. Tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on toimia taloudellisesti, yhteishyödyllisellä pohjalla siten, että se lisää toiminta-alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa Toimintaympäristön muutokset vuoteen 2013 verrattuna Kartonkitehtaan toiminta on keskeytynyt marraskuussa 2012. Yhtiön puhdistamon kapasiteetin käyttöaste on vain noin 15 %. Puhdistamolla säilytetään valmius aloittaa tehtaan jätevesien vastaanotto ja käsittely tarvittaessa. Puhdistamo toimii paremmin, mikäli sen kuormitusaste on nykyistä korkeampi. Toiminnan painopistealueet 2014 - 2016 Toiminnan optimointi pelkälle kunnallisista jätevesistä muodostuvalle matalalle tulokuormalle. Häiriötilanteiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja koulutus. Jätevesien käsittelyn kustannusten minimointi. Toiminnalliset tavoitteet Saavuttaa yhtiön jätevedenkäsittelyä koskevat lupaehdot pysyvästi ja alentaa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia edelleen. Talous (1000 €) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 Liikevaihto Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Omavaraisuusaste % Kaupungin lainat Kaupungin takaukset Kaupungin pääomalainat 595,5 2619,8 774,3 2357,0 1070 2105,0 1140 1872,0 642 1872 756 817,9 2393,5 688,9 1706,9 852,5 1530,0 848,6 1219,6 666,3 1096,7 0 0 0 0 13,9 120 TA 2015: LV 756, vieras pääoma 851,1 973,9 33 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 34 Käyttötalouden talousarviorakenne on seuraava: Toimielin Vastuualuetaso (valtuustotaso) Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vaalit Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Ateria- ja puhdistuspalvelu Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut Muut sosiaalitoimi Terveystoimi Hoiva- ja hoitopalvelut Sivistyslautakunta Koulutoimi Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Varhaiskasvatus 1.1.2015 alkaen Tekninen lautaunta Yhdyskuntapalvelut Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Eriytetyt taseyksiköt Juka-tilit tilitoimisto Vesi- ja viemärilaitos Käyttötalousosan jäljempänä esitetyt vuoden 2015 tuloarviot ja määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloarviot ja määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Sisäiset erät ovat yhteensä 3.852.090 euroa. Sisäiset erät sisältävät vesi- ja viemärilaitoksen sisäiset myyntitulot, yhdyskuntapalvelun vastuualueella olevat sisäiset vuokrat, keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannukset, ateria- ja puhdistuspalvelut sekä toimistopalvelut. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmalla ja ne näkyvät vastuualueen toimintakatteen alapuolella. Laskennallisia eriä ovat esim. vyörytyserät, joita ei ole budjetoitu. Vaikka laskennallisia korkoja ja muita laskennallisia eriä ei ole otettu talousarvioon, on ne huomioitava hinnoittelussa ja muussa laskennassa. Erityisen tärkeää kaikkien kuluerien huomioiminen on palvelujen ulkoisessa myynnissä. Hallitus hyväksyi valtuustolle esitettävät vuoden 2014 talousarvion tuloarvio- ja määrärahamuutokset 20.10.2014 § 181. Valtuusto käsittelee muutokset joulukuun kokouksessa. TP 2013 on virallinen vahvistettu tilinpäätös. TA 2014 + M on valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2014 ja vertailun helpottamiseksi toimintatuloihin ja –menoihin on lisätty hallituksen esitys muutetuksi talousarvioksi. Vuoden 2015 talousarvioon on muutettu vastuualueiden sisältöjä. Vertailun helpottamiseksi muutokset on korjattu valtuustotasoisissa tuloarvio- ja määrärahaerittelyissä (tilinpäätös- ja talousarvioluvut). Lukuohje: TP 2013 *) ja TA 2014+M *) ei sisällä lasten päivähoitopalveluja, jotka on siirretty varhaiskasvatukseen TP 2013 **) lisätty ulkoisia menoja hoiva- ja hoitopalveluista ja vähennetty lasten kotihoidontuki TA 2014 + M ***) vähennetty lasten kotihoidontuki TP 2013 ****) siirretty ulkoisia menoja muu sosiaalitoimi/vammaispalvelut TP 2013 ja TA 2014+M *****) lasten päivähoitopalvelut on siirretty sosiaalipalveluista varhaiskasvatukseen. 35 Toimintatuotot ja –kulut 2012 – 2016 (ulkoiset ja sisäiset) Toimintatuotot Keskusvaalilautakunta Yleishallinto Kaupunginhallitus Kaupunginkanslia Henkilöstöhallinto Hallinnon palvelukeskus Työllisyystyöt Taloushallinto ja ATK Lomitustoimi Elinkeinotoimi Ateria- ja puhdistuspalvelu TP 2012 16 138,60 544 046,34 504,51 -3 643,23 78 429,95 170 875,85 52 710,65 66 731,33 71 028,60 107 408,68 1 908 332,60 TP 2013 TA 2014 + M 0,00 7 800 452 678,53 318 396 73,84 0 394,51 0 94 523,22 106 700 123 443,06 52 411 66 784,88 73 075 83 042,33 900 206,26 0 84 210,43 85 310 1 902 551,16 1 985 952 TA 2015 8 000 717 427 0 0 86 700 113 063 90 800 93 864 0 333 000 1 916 853 M 2014-2015 € % 200 0,0 399 031 125,3 0 0,0 0 0,0 -20 000 -18,7 60 652 115,7 17 725 24,3 92 964 10 329,3 0 0,0 247 690 290,3 -69 099 -3,5 Sosiaalipalvelut Perhehoito Hoitokodit Muut lasten ja nuorten palvelut Pesula Lasten päivähoitopalvelut siirretty varhaiskasvatukseen 1.1.2015 121 206,59 1 775,52 7 053,91 37 325,86 75 051,30 143 221,08 8 186,51 6 933,74 45 957,69 82 143,14 121 510 2 000 10 000 35 350 74 160 110 800 2 000 10 000 24 800 74 000 -10 710 0 0 -10 550 -160 -8,8 0,0 0,0 -29,8 -0,2 Muu sosiaalitoimi Toimeentulotukiasiat Lasten elatusturva Muu sosiaalipalvelu Lasten kotihoidon tuki siirretty 1.1.2015 varhaiskasvatukseen 266 871,18 246 284,98 6 638,00 13 948,20 280 792,90 259 149,20 6 570,00 15 073,70 299 000 284 000 0 15 000 300 000 285 000 0 15 000 1 000 1 000 0 0 0,3 0,4 0,0 0,0 0,00 480,71 0 0 0 0,0 Hoiva- ja hoitopalvelut Perhehoito Hoitokodit Kehitysvammaisten palvelut Kodinhoitopalvelut Iivolan palvelut Omaishoidontuki 1 338 004,98 184 496,37 84 256,00 99 031,99 283 079,04 668 215,65 18 925,93 1 452 808,52 183 829,07 86 694,74 107 388,63 320 097,09 742 793,10 12 005,89 1 409 375 186 000 40 000 89 475 378 400 703 500 12 000 1 377 045 170 000 31 000 94 945 381 000 688 100 12 000 -32 330 -16 000 -9 000 5 470 2 600 -15 400 0 -2,3 -8,6 -22,5 6,1 0,7 -2,2 0,0 Koulutoimi Peruskoulutus EHA-opetus Esiopetus Iltapäiväkerhot Peruskoulujen projektit Lukiokoulutus Lukion koulutuksen projektit 1 413 817,87 1 160 445,44 101 533,46 21 597,00 21 408,00 51 069,19 43 128,26 14 636,52 1 224 602,40 1 037 691,30 63 350,49 16 831,00 21 812,00 36 616,16 38 937,97 9 363,48 1 325 937 1 216 790 50 047 0 19 000 0 40 100 0 1 170 118 1 083 018 40 000 0 22 000 0 25 100 0 -155 819 -133 772 -10 047 0 3 000 0 -15 000 0 -11,8 -11,0 -20,1 0,0 15,8 0,0 -37,4 0,0 5 539,13 6 477,10 5 000 2 000 -3 000 -60,0 Vapaa-aikatoimi Kansalaisopisto Kirjastotoiminta Nuorisotoimi 108 779,29 37 577,27 57 203,53 13 998,49 168 274,12 148 423,14 191,27 19 659,71 180 800 145 000 800 35 000 175 500 135 000 500 40 000 -5 300 -10 000 -300 5 000 -2,9 -6,9 -37,5 14,3 Varhaiskasvatus 1.1.2015 255 007,01 250 560,55 260 000 240 000 -20 000 -7,7 3 947 717,29 391 246,14 25 286,24 243 846,27 1 078 396,45 770 309,19 394 135,57 1 020 128,01 15 818,25 8 551,17 3 597 268,04 256 712,54 0,00 245 395,86 987 998,81 708 028,09 355 803,74 1 025 654,79 11 432,50 6 241,71 3 583 891 233 120 0 246 683 968 033 780 771 339 995 1 005 289 10 000 0 3 980 350 563 120 0 251 452 985 609 795 393 362 233 1 012 543 10 000 0 396 459 330 000 0 4 769 17 576 14 622 22 238 7 254 0 0 11,1 141,6 0,0 1,9 1,8 1,9 6,5 0,7 0,0 0,0 Hoiva- ja hoitopalveluista on siirretty hoitorinki muuhun sosiaalitoimeen Perusterveydenhuolto Joukkoliikenne Yhdyskuntapalvelut Yhdyskuntapalvelut Toimitilapalvelut Hallinnon rakennukset Sosiaalitoimen rakennukset Sivistystoimen rakennukset Teollisuus- ja muut rakennukset Asuinkiinteistöt Varastotoiminta Palvelun myynti 36 TP 2012 Vesilaitos Viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Toimintakulut (ulkoinen ja sisäinen) TP 2013 TA 2014 + M 496 007 882 325 TA 2015 M 2014-2015 € 455 921 742 509 -40 086 -139 816 -8,1 -15,8 % 522 944,39 774 013,42 481 963,07 777 561,49 358 366,64 217 410,11 218 365 205 573 -12 792 -5,9 11 325 778,32 10 956 649,78 11 094 358 11 402 096 307 738 2,8 TP 2012 TP 2013 TA 2014+M TA 2015 M 2014-2015 € Keskusvaalilautakunta 26 550,33 651,18 7 850 10 103 2 253 28,7 Tarkastuslautakunta 11 367,62 20 704,05 16 200 17 157 957 5,9 Yleishallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginkanslia Henkilöstöhallinto Hallinnon palvelukeskus Työllisyystyöt Taloushallinto ja ATK Lomitustoimi Maaseututoimi Elinkeinotoimi 2 026 085,83 28 046,00 447 133,00 221 033,48 271 392,00 174 082,31 103 174,35 352 643,02 70 011,24 88 990,94 269 579,49 1 930 613,35 40 443,62 469 308,38 209 419,51 318 657,61 114 409,39 122 146,76 297 358,21 0,00 88 726,32 270 143,55 1 916 019 47 533 437 908 168 846 353 558 90 581 228 613 278 514 0 89 960 220 506 2 292 954 48 848 466 480 177 760 376 505 102 709 249 311 291 874 0 93 708 485 759 376 935 1 315 28 572 8 914 22 947 12 128 20 698 13 360 0 3 748 265 253 19,7 2,8 6,5 5,3 6,5 13,4 9,1 4,8 0,0 4,2 120,3 Ateria- ja puhdistuspalvelu 1 909 580,08 1 833 509,60 1 917 196 1 867 793 -49 403 -2,6 889 125,48 218 083,01 83 478,88 218 401,28 240 742,31 118 837,65 9 582,35 1 123 781,43 234 347,51 101 841,48 336 587,62 339 074,13 103 361,19 8 569,50 1 075 175 228 940 91 690 363 491 288 163 88 637 14 254 1 209 603 231 383 152 390 436 491 283 943 91 929 13 467 134 428 2 443 60 700 73 000 -4 220 3 292 -787 12,5 1,1 66,2 20,1 -1,5 3,7 -5,5 1 080 763,73 0,00 651 848,32 428 915,41 1 380 069,39 32,50 711 149,76 668 887,13 1 409 398 0 764 700 644 698 1 538 495 0 830 780 707 715 129 097 9,2 66 080 63 017 8,6 9,8 11 606 433,20 12 400 591,12 4 962 949,03 4 961 965,80 6 426 636,21 7 199 251,52 216 847,96 239 373,80 12 471 013 5 084 618 7 135 265 251 130 12 368 678 4 878 689 7 225 345 264 644 -102 335 -205 929 90 080 13 514 -0,8 -4,1 1,3 5,4 Sosiaalipalvelut Hallinto Perhehoito Hoitokodit Muut lasten ja nuorten palvelut Pesula Mielenterveyskuntotujien palvelut Muu sosiaalitoimi Sosiaalipalvelujen projektit Toimeentulotukiasiat Muu sosiaalipalvelu Terveystoimi Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto % Hoiva- ja hoitopalvelut Hallinto Perhehoito Hoitokodit Kehitysvammaisten palvelut Kodinhoitopalvelut Iivolan palvelut Omaishoidontuki 8 016 392,40 75 067,75 376 374,69 1 772 000,32 674 718,56 1 649 467,55 3 224 586,64 244 176,89 8 723 458,15 73 199,32 379 966,45 1 840 737,36 712 714,49 1 924 689,53 3 543 069,57 249 081,43 8 360 232 937 399 187 1 933 000 678 340 1 732 422 3 346 104 270 242 7 979 348 1 137 398 293 1 904 000 693 484 1 654 670 3 046 336 281 428 -380 884 200 -894 -29 000 15 144 -77 752 -299 768 11 186 -4,6 21,3 -0,2 -1,5 2,2 -4,5 -9,0 4,1 Koulutoimi Hallinto Peruskoulutus EHA-opetus Esiopetus Iltapäiväkerhot Peruskoulujen projektit Eritysopetus Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen projektit 6 680 178,53 140 454,83 4 777 680,52 284 031,88 294 826,83 88 642,03 61 152,98 2 400,00 1 018 764,88 12 224,58 6 528 924,57 131 911,31 4 706 790,43 261 711,32 313 964,07 90 239,40 40 470,19 0,00 964 626,51 19 211,34 6 822 225 158 409 4 986 022 261 691 341 314 92 598 0 20 000 962 191 0 6 549 385 165 852 4 817 400 219 039 364 251 105 038 0 20 000 857 805 0 -272 840 7 443 -168 622 -42 652 22 937 12 440 0 0 -104 386 0 -4,0 4,7 -3,4 -16,3 6,7 13,4 0,0 0,0 -10,8 0,0 94 246,42 74 154,52 105 000 75 000 -30 000 -28,6 Joukkoliikenne 37 TP 2012 681 536,71 155 457,82 315 132,49 209 482,22 1 464,18 TP 2013 730 393,17 282 717,44 269 552,36 178 123,37 0,00 TA 2014+M 808 457 271 712 330 605 206 140 0 TA 2015 800 385 271 082 317 747 211 556 0 M 2014-2015 € -8 072 -630 -12 858 5 416 0 Varhaiskasvatus 1.1.2015 (lasten päivähoito) 1 573 044,95 Lapinharjun päiväkoti 351 866,99 Perhepäivähoito 1 036 233,40 Ryhmäperhepäivähoito 0,00 Lasten kotihoidontuki 184 944,56 1 555 817,14 360 221,42 1 032 424,94 0,00 163 163,13 1 523 575 391 626 971 949 0 160 000 1 539 684 385 223 387 210 572 251 195 000 16 109 -6 403 0 -12 488 35 000 1,1 -1,6 0,0 -1,3 21,9 Yhdyskuntapalvelut Yhdyskuntapalvelut Toimitilapalvelut Hallinnon rakennukset Sosiaalitoimen rakennukset Sivistystoimen rakennukset Teollisuus- ja muut rakennukset Asuinkiinteistöt Varastotoiminta Palvelumyynti 3 642 996,67 1 235 885,19 82 929,21 266 325,42 457 063,81 507 205,45 218 819,22 816 753,47 52 134,34 5 880,56 3 703 499,93 1 293 783,58 53 772,08 286 652,34 476 014,74 532 442,04 225 441,90 796 914,11 32 383,43 6 095,71 3 750 936 1 243 034 122 960 311 571 442 812 549 494 218 655 827 856 34 554 0 3 892 900 1 284 691 122 887 323 057 490 447 570 472 223 437 843 158 34 751 0 141 964 41 657 -73 11 486 47 635 20 978 4 782 15 302 197 0 3,8 3,4 -0,1 3,7 10,8 3,8 2,2 1,8 0,6 0,0 82 432,76 53 214,26 29 218,50 226 449,68 537 919,05 79 748,89 49 317,90 30 430,99 240 922,04 603 744,75 85 940 41 940 44 000 273 414 718 266 74 940 44 940 30 000 245 815 749 971 -11 000 3 000 -14 000 -27 599 31 705 -12,8 7,2 -31,8 -10,1 4,4 359 357,86 197 316,44 39 444 467,00 41 127 899,72 201 227 41 462 123 205 573 41 417 784 4 346 -44 339 2,2 -0,1 Vapaa-aikatoimi Kansalaisopisto Kirjastotoiminta Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Ympäristötoimi Rakennusvalvonta Ympäristöpalvelut Vesilaitos Viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ % -1,0 -0,2 -3,9 2,6 0,0 38 11 111 Vaalit Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Toiminta-ajatus Vaalit järjestetään lainmukaisina ajankohtina saatujen ohjeiden mukaan. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuosina 2015 – 2016 järjestettävät vaalit: Eduskuntavaalit 19.4.2015 Kunnallisvaalit lokakuussa 2016 TALOUSARVIO 2015 Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Vaalit TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 € % Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut 0,00 7 800 8 000 200 2,6 -158,52 -7 850 -8 548 -698 8,9 Sisäinen Toimintatuotot 0,00 0 -492,66 0 -1 555 -1 555 0,00 7 800 8 000 200 2,6 Toimintakulut -651,18 -7 850 -10 103 -2 253 28,7 Toimintakate 651,18 -50 -2 103 Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot -2 053 4 106,0 39 12 121 Tilintarkastus Vastuuhenkilö: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus/Tehtävän kuvaus Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista tilikaudella ja suunnitteluvuosina sekä arvioitava toimenpiteiden vaikutusta ja riittävyyttä (Kuntalaki 71 §). Taloussuunnitelma 2015 - 2016 Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta kokoontuu lautakunnan tekemän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin painopistealueet tarkentuvat lautakunnan arviointisuunnitelmassa sekä vuoden 2015 työohjelmassa. Talousarvio 2015 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Lautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettaminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastuksen työpäiviä ostetaan vuonna 2015 yhteensä 12 tarkastuspäivää. Tarkastuspäivien määrään sisältyy lakisääteinen tilintarkastus. Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Tilintarkastus TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 € % Ulkoinen Toimintakulut -20 029,53 -16 200 -16 200 0,00 0,0 -674,52 0 -957 -957,00 Toimintakulut -20 704,05 -16 200 -17 157 -957,00 5,9 Toimintakate -20 704,05 -16 200 -17 157 -957,00 5,9 Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) 40 13 131 Yleishallinto Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupunginkamreeri Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Yleishallinnon vastuualue toteuttaa lainsäädännön ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaista tehtäväänsä, huolehtii kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja kunnan edunvalvonnasta niin että asukkaille luodaan mahdollisuudet hyvinvointiin. Yleishallinnon vastuualueelle on siirretty 1.1.2012 alkaen kaupungin yleinen elinkeinotoimi. Yleishallinnon vastuualue huolehtii: - kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätösten valmistelusta, kokouspalveluista ja päätösten täytäntöönpanoista sekä arkistoinnista kaupungin asiakirjahallinnosta yleistiedotuksesta, yleismarkkinoinnista ja muusta opastuksesta sekä neuvonnasta postitus-, monistus-, puhelin-, toimistotarvike-, hankinta-, työllisyys-, ja taloushallintopalvelut, henkilöstöhallinto palkkahallinto kaupungin ATK-palvelut (atk-tukipalvelut ostetaan ohjelmien ja laitteiden toimittajilta sekä mikrotukipalvelu paikallisilta yrityksiltä) hankintojen kokonaisohjauksesta TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Resurssien vähentyessä toiminnassa keskitytään kaupungin toiminnan kannalta oleellisiin tehtäviin. Juka-tilit tilitoimisto hoitaa kaupungin ja Kaavin kunnan kirjanpidon, käyttöomaisuuskirjanpidon ja ostolaskujen skannauksen sekä tilinpäätökset sopimuksen mukaisesti. Yleishallinto sisältää määrärahat keskitettyihin atk-palveluihin, joista merkittävin on atk-tuki ostopalveluna Data Group-yhtiöltä. Vuonna 2012 on tehty parannuksia IT-palvelinympäristöön. Taloushallinnon palvelin on siirretty Istekki Oy:n konesaliin Kuopioon. Istekki Oy:ltä ostetun palvelimen palveluihin varattu määräraha on budjetoitu Juka-tilit tilitoimiston kustannuspaikalle. Toimialuepalvelin uusittiin vuonna 2012. Se sisältää toimialuetunnukset sekä Juankosken ja Kaavin vesikannan. Vuoden 2013 alusta palkkahallinnon palvelut on ostettu kuntien omistamalta Kuhilas Oy:ltä Kuopiosta. Määräraha palvelun ostoon on varattu yleishallinnon Palkkahallinto kustannuspaikalle. Juka-tilit tilitoimisto jatkaa vuoden 2016 loppuun saakka, huomioiden Kaavin kunnan tilinpäätöksen valmistelu keväällä 2017. Kaupunginkamreerin henkilöstömenoista n.15 % on talousarvion valmisteluvaiheessa siirretty Juka-tilit tilitoimiston menoksi. Kustannusten jako tarkistetaan vuoden lopussa tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä vastaamaan toimitusjohtajan tehtävään käytettyä työaikaa. Toiminnan painopistealueet Toiminta on organisoitu talouden tasapainopaketissa hyväksytyn suunnitelman mukaiseksi. 41 Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Tukipalveluiden tuottaminen mahdollisimman tehokkaasti siten että toiminta saadaan sopeutettua väheneviin henkilöstöresursseihin. TALOUSARVIO 2015 Markkinointiin varattuja määrärahoja on pienennetty. Yleishallinnon ulkoiset menot ovat 2,122 milj. euroa. Ko. määräraha sisältää varauksen mm. kaupungin osuuden verotuskustannuksiin 0,119 milj. euroa, Pohjois -Savon liiton ja Suomen Kuntaliiton jäsenmaksuihin 0,076 milj. euroa ja vastuualueen henkilöstömenoihin. Lisäksi yleishallinnon vastuualueen määrärahoissa ovat varaukset: työllistämistuella palkattavien henkilöiden palkkaukseen; tuloarvio 90.800 euroa ja määräraha 249.311 euroa työterveyshuollon kuluihin 200.000 euroa ja Kelan korvauksiin tuloarvio 70.000 euroa tyky-toimintaan 9.000 euroa sotaveteraanien- ja sotainvalidien avustamiseen 4.300 euroa palkkahallinnon ostopalvelut Kuhilaalta 65.000 euroa kuntaliitosselvityksen ICT-projektin kustannuksiin 30.000 euroa keskitetty atk, tietoliikenne ja sähköpostipalvelut sekä palomuuripalvelut 76.197 euroa Yleishallinnon vastuualueella olevien tukipalvelujen nettomenot (henkilöstöhallinto, yhteistoiminta, työsuojelu, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto, tyky-toiminta, palkkahallinto, taloushallinto sekä keskitetty-atk, tietoliikenne ja sähköpostipalvelut sekä palomuuripalvelut) 0,487 milj. euroa vyörytetään vastuuyksiköiden kustannuspaikoille vuoden lopussa tilinpäätöksen yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet 1. Hallinnon tehtäväalueet hoidetaan pienentyneillä henkilöstöresursseilla (hallintotiimi). 2. Alueen yhteismarkkinointia paikallisten toimijoiden kanssa tehostetaan. 3. Henkilöstön osaamista vahvistetaan hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti. Työmenetelmiä uudistetaan muuttuvassa toimintaympäristössä. 4. Yrityksille markkinoidaan sähköisten ostolaskujen käyttöä. Hyödynnetään tehokkaammin tiedottamisessa ja asiakirjojen lähettämisessä esim. sähköpostia. 5. Toimintojen yhtenäistäminen Kuopion kaupungin toimintojen kanssa kuntaliitospäätös huomioiden (mm. hankinnat, matkapuhelinliikenne, arkistot). Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet: Yleishallinto on toteuttanut kaikki talouden tervehdyttämisohjelmassa esitetyt toimenpiteet, mutta talouden tasapainottamista jatketaan. Toimistohenkilöstön työajan käyttö suunnitellaan yhdessä henkilöstön ja hallintokuntien esimiesten kanssa. Hallintokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä toimistohenkilöstön resurssien kohdentamisesta aina sinne, missä on kiireellisin tarve. Järjestelmä on todettu toimivaksi, eikä erilliseen hallintotiimiin ole tarvetta. Hallitusten kokousten sähköistämisestä on luovuttu sen vaatimien taloudellisten resurssien vuoksi. 42 13 133 Yleinen elinkeinotoimi Vastuuhenkilö: Elinkeinoasiamies Toiminta-ajatus Elinkeinotoimen tehtävänä on kehittää Juankosken kaupungin elinkeinoja ja yritystoiminnan toimintaympäristöä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuonna 2015 elinkeinotoimen osalta ei tapahdu toiminnallisia muutoksia. Tehtäviä hoitaa kaksi henkilöä, elinkeinoasiamies ja yritysasiamies. Kummankin työpanoksesta puolet myydään organisaation ulkopuolelle, yritysasiamiehen osalta Kuopion kaupungille ja elinkeinoasiamiehen osalta Siilinjärven kunnalle. Toiminnan painopistealueet TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet: 1) 2) 3) 4) 5) Juankosken Ruukki-kaupunkiteeman vahvistaminen ja toimenpiteet siihen liittyen Aktivoidaan yrittäjien kanssa yhteistä tapahtumatuotantoa ja kehitetään yhteismarkkinointia Kehitetään palveluhakemistoa sähköiseen muotoon Uusien asuntoalueiden markkinointi yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Maakunnallisten yrityksiin kohdistuvien kehittämishankkeiden jalkauttaminen paikallisesti (kuntaraha) Talousarviovuoden määrälliset tavoitteet: a. yrityksille järjestettävät tilaisuudet ja tapahtumat b. yrityskäynnit 8 kertaa 20 kpl Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet talousarviovuodelle: Tasapainottamisohjelman mukaisesti elinkeinoasiamiehen työpanoksesta myydään 50 % Siilinjärven kunnan maaseutupalveluyksikölle. Yleisen elinkeinotoimen henkilöstöresurssit Vakinaisen henkilöstön määrä: Määräaikaisia henkilöitä palkataan projektihenkilöstö Yhteensä henkilöt/henkilötyövuodet 2,0 htv 0,4 htv 2,4 htv Yleishallinnon tunnusluvut Tukityöllistetyt, määrä Valtuuston asiat kpl/v. Hallituksen asiat kpl/v. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 7+2 velv 7+2 velv 7+2 velv 7+2 velv 41 73 n. 45 n. 40 194 275 n. 215 n. 200 43 Yleishallinnon henkilöstöresurssit Vakinainen henkilöstö Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja Kaupunginkamreeri Markkinointisihteeri Virastovahtimestari Palkkasihteeri Toimistohenkilökunta Yhteensä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 1 1 1 1 1 1 1 1 0,75 0,9 0,85 0,85 1 1 1 1 1 1 1 1 0,5 0,5 0,5 0,5 3 2 2 2 8,25 7,4 7,35 7,35 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Yleishallinto TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 € % Ulkoinen Toimintatuotot 250 047,90 268 285 513 700 245 415 91,5 -1 752 556,32 -1 792 159 -2 122 054 -329 895 18,4 Toimintatuotot 202 630,63 50 111 203 727 153 616 306,6 Toimintakulut -178 057,03 -123 860 -170 900 -47 040 38,0 Toimintakulut Sisäinen Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot 452 678,53 318 396 717 427 399 031 125,3 Toimintakulut -1 930 613,35 -1 916 019 -2 292 954 -376 935 19,7 Toimintakate -1 477 934,82 -1 597 623 -1 575 527 22 096 -1,4 -4 700,28 -5 470 -19 700 -14 230 260,1 Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörtystulot 344 070,42 Keskeiset muutokset vuoden 2014 talousarvioon Elinkeinotoimen Tekonurmi-hanke Toimintatuotot 0,262 milj. euroa ja toimintakulut 0,262 milj. euroa Vastuualueen tulosyksiköiden tuotot ja kulut jakaantuu seuraavasti: TA 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Osuus Vyörytys Kaupunginvaltuusto 0 -48 848 -48 848 3,1 Kaupunginhallitus 0 -466 480 -466 480 29,6 Kaupunginkanslia 0 -177 760 -177 760 11,3 Henkilöstöhallinto 86 700 -376 505 -289 805 18,4 Hallinnon palvelukeskus 113 063 -102 709 10 354 -0,7 Työllisyysasiat 90 800 -249 311 -158 511 10,1 Taloushallinto ja atk 93 864 -291 874 -198 010 12,6 0 -93 708 -93 708 5,9 333 000 -485 759 -152 759 717 427 -2 292 954 -1 575 527 Maaseututoimi Elinkeinotoimi 9,7 100 -487 815 44 13 136 Ateria- ja puhdistuspalvelut Vastuuhenkilö: Palvelujohtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Ateria- ja puhdistuspalvelun vastuualue vastaa kaupungin ateria- ja puhdistuspalvelujen tuottamisesta kaupungin omalle organisaatiolle sekä myy ateria- ja puhdistuspalveluja sekä arvioi kaupungin ostamien sosiaalipalveluihin sisältyvien ateriapalvelujen laatua ja sisältöä. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Taloussuunnitelmavuosien tavoitteena on lisätä tuotantokeittiön käyttöastetta ja vastata toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin ateriapalvelujen ja puhdistuspalvelujen kehittämisessä. Toiminnan painopistealueet Vanhusten kotihoitopalveluiden ateriapalvelun kehittäminen tukemaan vanhusten palvelustrategiaa. Sinikellon toiminnan kehittämistä jatketaan ja asiakaspohjaa pyritään laajentamaan. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle : Puhdistuspalvelussa on päästy talouden tasapaino-ohjelman tavoitteeseen. Esimiehet osallistuvat lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Talousarvion suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet. TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet . 1. Valmiussuunnitelma on tehty ja tietoja päivitetään 2015 aikana. 2. Puhdistuspalvelujen hinnoittelu vuodelle 2015 on tehty asiakasystävällisemmäksi. Asiakkaille voidaan ilmoittaa tarkemmin vuotuinen siivouskustannuksiin käytettävä määräraha. 3. Sinikellon asiakaskunnan laajentaminen ja kannattavuuden parantaminen. Myyntituotteisiin lounaalle on lisätty salaattilounas, joka on tuonut lisää asiakkaita. Sinikellon kahvileipämyynnissä tullaan panostamaan kausituotteisiin. Esimerkiksi joulun aikaan on mahdollista ostaa joulukahvikakkuja, pipareita jne. Hinnastot lähetetään asiakkaille joulutiedotteen mukana. 4. Työtyytyväisyyskyselyn tekeminen vuoden 2015 aikana 5. Henkilöstön jaksamista tuetaan koulutuksella. Henkilöstö TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos TA 2014+E TA 2015 Tulosyksikön hallinto 1,5 1,5 1 -0,5 0 0 Tuotantokeittiö 12 12 11 -1 12 12 Sinikello 1 1 1 0 0,85 0,85 Palvelukeittiöt 6 6 3 -3 2,85 2,85 Puhdistuspalvelut 8,5 8,5 8,2 -0,3 7,75 7,75 Yhteensä Kaikki 29 29 24,2 -4,8 23,45 23,45 45 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Ateria- ja puhdistuspalvelu TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 € % Ulkoinen Toimintatuotot 330 740,75 364 000 346 611 -17 389 -4,8 -1 586 897,27 -1 647 233 -1 585 601 61 632 -3,7 Toimintatuotot 1 571 810,41 1 621 952 1 570 242 -51 710 -3,2 Toimintakulut -246 612,33 -269 963 -282 192 -12 229 4,5 Toimintatuotot 1 902 551,16 1 985 952 1 916 853 -69 099 -3,5 Toimintakulut -1 833 509,60 -1 917 196 -1 867 793 49 403 -2,6 69 041,56 68 756 49 060 -19 696 -28,6 -96 660,12 -96 660 -84 797 11 863 -12,3 Toimintakulut Sisäinen Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -48 171,14 46 15 151 Sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vastuualueeseen kuuluvat seuraavat palvelut: hallinto, sosiaalityö, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, päihdehuolto ja pesula. Lähes kaikki tehtävät ovat lakisääteisiä ja tehtävät on määrätty kunnan hoidettaviksi. Tehtävät perustuvat sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin. Sosiaalipalveluista on siirretty 1.1.2012 alkaen hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueelle vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalveluihin varatut määrärahat ja tuloarviot. Lasten päivähoidon palvelut ja lasten kotihoidontuki siirtyvät 1.1.2015 alkaen sivistyslautakunnan alaisuuteen. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Toiminnan kehitysarvio: Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä uhkaa lisääntyä koko ajan. Asiaan on puututtu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä lisäämällä ja tavoitteessa on toistaiseksi onnistuttu eikä huostaanotettujen lasten lukumäärä ole noussut. Vuonna 2014 on tehty kuitenkin kolme uutta sijoitusta ja sen vuoksi lastensuojelun määrärahoja on lisätty 120 000 euroa. Tarinan sairaalan lakkauttaminen aiheuttaa paineita kunnallisten mielenterveys avopalveluiden kehittämiseen. Uusia toimintamalleja haetaan mm. Tukeva –säätiöstä. Mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintaa yhden työpäivän työpanoksen verran viikossa; tarkoitusta varten on saatu toimivat tilat kaupungin omistamasta vuokrataloyhtiöstä. Toiminnan painopistealueet 1. Mielenterveyskuntoutujien palveluissa tehostetaan avohuollon palveluita, jotta voidaan välttää kallista ja tarpeetonta laitoshoitoa. 2. Lastensuojelussa pyritään ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla minimoimaan lasten huostaanottoja. TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on hoitaa sosiaalitoimelle asetetut lakien edellyttämät velvoitteet kokonaisuuden huomioon ottaen taloudellisesti edullisimmalla tavalla. 47 Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 Sosiaalipalvelut, netto pl. Päivähoito hoiva- ja hoitopalveluun siirretyt -767 922 Muutos € -980 593 -953 665 -212 671 26 928 0 -145 138 27,7 -2,7 0,0 15,2 Muutos % €/asukas Asukkaita 31.12. -953 665 -1 098 803 -151 -196 -192 -193 -226 5 093 4 995 4 968 4 932 4 871 Henkilöstömäärä Vakinainen henkilöstö TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 TA 2015 Hallinto 4 4 4 4 3 Sosiaalityö 1 1 1 1 1 Päihdehuolto 1 1 1 0,5 0,5 Pesula 2 2 2 2 2 Yhteensä 8 8 8 7,5 6,5 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Sosiaalipalvelut TP TP TA 2014 2013 2013 + Muutos Ulkoinen +M *) Toimintatuotot Toimintakulut TA 2014 379 755,95 129 195,40 -2 324 976,17 -1 064 254,36 TA Muutos 2015 2014-2015 *) 369 350 109 350 € % 98 800 -10 550 -9,6 -2 293 795 -1 055 498 -1 180 632 -125 134 11,9 Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut 14 025,68 14 025,68 12 160 12 160 12 000 -160 -1,3 -191 491,77 -59 559,57 -144 955 -19 677 -28 971 -9 294 47,2 393 781,63 143 221,08 381 510 121 510 Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot 110 800 -10 710 -8,8 Toimintakulut -2 516 467,94 -1 123 813,93 -2 438 750 -1 075 175 -1 209 603 -134 428 12,5 Toimintakate -2 122 686,31 -2 057 240 -953 665 -1 098 803 -145 138 15,2 -2 496 -2 496 Suunnitelmapoistot -980 592,85 -2 496,00 Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -96 639,19 *) TP 2013 ja TA 2014 ei sisällä lasten päivähoitopalveluita, jotka on siirretty varhaiskasvatukseen. Muutosta 2014 - 2015 on verrattu TA 2014 + M *) 1501 Lasten päivähoitopalvelut Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot TP 2013 TA 2014 250 560,55 -1 260 721,81 260 000 -1 238 297 -131 932,20 -125 278 250 560,55 -1 392 654,01 260 000 -1 363 575 -1 142 093,46 -1 103 575 -57 456,99 Keskeiset muutokset: Lastensuojelun määrärahalisäys 120.000 euroa. 48 15 152 Muu sosiaalitoimi Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Toimeentulotuesta ja henkilön oikeudesta toimeentulotukeen on säädetty toimeentulotukilaissa ja asetuksessa. Vammaispalvelutoimenpiteet perustuvat lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vastuualueen lähes kaikki vastuuyksiköt ovat sellaisia, joita lainsäädäntö säätelee tarkasti. Tavoitteiden asettaminen on siten hyvin rajattua. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toiminnan painopistealueet Toimeentulotukiasiakkaita yritetään tehostetusti saada työelämän piiriin kuntouttavan työotteen avulla. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Talouden tasapainopaketin mukaan on tarkoitus tehostaa työttömien aktivointia työmarkkinoille ja pyrkiä pienentämään työmarkkinatukimaksuja. Työttömyysturvalakiin on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden 2015 alusta. Se nostaisi kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä. Jatkossa kunnat maksaisivat puolet vähintään 300 päivää (nyt 500 päivää) ja 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta. Kaupunginhallitus on halunnut tehostaa kuntouttavaa työtoimintaa ja tarkoitusta varten on palkattu määräaikainen ohjaaja ajalle 1.8.2013- 31.12.2014. TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet Vammaispalveluissa asiakkaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ovat nousseet viimeisinä vuosina lähinnä vaikeavammaisten avustajatarpeen vuoksi, mutta myös kuljetuspalveluasiakkaiden määrä on noussut. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut niin Juankoskella kuin koko valtakunnassa yleisen taloudellisen laman seurauksena viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt asiakasmäärät ja tukeen tarvittava rahamäärä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan toimeentulotukea on esitetty siirrettäväksi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen. 1.1.2015 aloittaa Tukeva-työvalmennussäätiö toimintansa Juankoskella, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy esitetyn sopimuksen. Palvelujen ostoon Tukeva-säätiöltä vuonna 2015 on varattu 193.000 euron määräraha ja 30 000 euron tuloarvio, netto 163 000 euroa. Kaupungin palkkaama kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Tukeva-säätiön palvelukseen 1.1.2015 lukien. Juankosken Työttömät ry:n erillisavustukset poistetaan ja toiminta yhdistetään Tukeva-säätiöön. Tavoitteet 1. Toimeentulotukiasiakkaiden määrää pyritään vähentämään kuntouttavalla työtoiminnalla. 2. Vammaispalveluasiakkaita tuetaan suunnitelmallisesti. 49 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Muu sosiaalitoimi TP TP TA 2014 2013 2013 + Muutos Ulkoinen (sitova) **) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 280 792,90 TA 2014 +M TA Muutos 2015 2014-2015 ***) 280 792,90 299 000 299 000 € 1 000 -1 269 463,62 -1 380 036,89 -1 569 398 -1 409 398 -1 538 495 -129 097 9,2 -988 670,72 -1 099 243,99 -1 270 398 -1 110 398 -1 238 495 -128 097 11,5 Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -1 401,53 Muutosta TA 2014 – 2015 on verrattu TA 2014 +M ***) TP 2013**) Toimintamenot Lisätty 273.736,40 euroa hoiva- ja hoitopalveluista siirrettyjä menoja ja vähennetty lasten kotihoidon tuki 163.163,13 euroa TA 2014 ***) Vähennetty lasten kotihoidontuki 160.000 euroa. TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 Muut sosiaalipalvelut, netto pl. Lasten kotihidon tuki hoiva- ja hoitopalveluista siirretty vammaispalvelun osuus -813 893 -1 099 244 Muutos € -910 398 -1 110 398 -1 238 495 -285 351 188 846 -200 000 -128 097 35,1 -17,2 22,0 11,5 -160 -220 -183 -225 -254 -245 990 -255 061 -282 500 -282 500 -233 180 -9 071 -27 439 0 49 320 3,69 10,76 0,00 -17,46 Muutos % €/asukas josta Toimeentulotuki, netto Muutos € Muutos % €/asukas Vammaispalvelut, netto -48 -51 -57 -57 -48 -414 967 -653 813 -429 698 -629 698 -692 715 -238 846 224 115 -200 000 -63 017 57,6 -34,3 46,5 10,0 Muutos € Muutos % €/asukas Asukkaita 31.12. % 300 000 -81 -131 -86 -128 -142 5 093 4 995 4 968 4 932 4 871 0,3 50 15 153 Terveystoimi Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Kaupunki ei ole suoraan terveydenhuoltopalveluiden järjestäjänä, vaan hankkii kaikki palvelut kuntayhtymiltä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntayhtymien yhteistyö sekä informaation hankkiminen terveydenhuoltopalveluiden tilasta ja kuntayhtymien talouteen sekä toimintaympäristöön liittyvistä seikoista. Perusterveydenhuolto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle siirtyi Juankosken kaupungin, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien perusterveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2012. Palvelujen tuottamisesta vastaa Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, joka on yksi sairaanhoitopiirin palvelualue. Järjestämisvastuu toteutuu KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan kuntien kanssa yhteistyössä perusterveydenhuollon puitesuunnitelma valtuustokaudeksi. Palvelusopimukset perustuvat puitesuunnitelmaan ja ne ovat tilaajatoimikunnan ja KYSTERIn sekä muiden palveluntuottajien kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Palvelusopimus laaditaan vuodeksi, mutta siinä voidaan esittää myös toiminta- ja taloussuunnittelukautta koskevia järjestelyjä. Väestö 31.12.2013 4995 KUNTA YHT. / as. Juankoski 4856371 972,25 AVOHOIT 2741291 /as. 548,81 SUUN TH 387200 / as. 77,52 VUODEOS. 1727880 / as. 345,92 Palvelusopimuksen perustuva kaupungin maksuennakko vuonna 2015 on 4.865.371 euroa. Perusterveydenhuollolle asetettavat tavoitteet: 1. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden varmistaminen ja toimintatapojen kehittäminen niin, että asiakkaiden palvelutarpeeseen voidaan vastata nykyistä paremmin. 2. Juankosken terveyskeskuksen vuodeosastopaikkojen ulkokuntamyynnin tehostaminen Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Erikoissairaanhoidon palveluita ostetaan myös vähäisiä määriä Ylä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymästä. Vuoden 2015 määrärahavaraus perustuu sairaanhoitopiirin ilmoitukseen kuntien maksuosuuksista. KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA / JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET V.2015 KÄYTTÖÖN PERUSTUVAT OSUUDET Perus- HOITOPALVELUT ASUKASLUKUUN PERUSTUVAT OSUUDET Ostopalvelut Jatkohoito- Mini-Valtavat JÄSEN- Asukasluku paikkaa KUNNILLE 31.12.2013 hoitopalvelut Jäsenmaksu KUNNAN kallis hoito MAKSU- odottavat Juankoski 6 603 379 147 538 JÄSEN- Erityisen OSUUS 23 635 6 774 552 4 995 106 438 241 274 7 122 264 51 Ympäristöterveydenhuolto Juankosken ja Kuopion kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat antavat Siilinjärven kunnan hoidettavaksi kansanterveyslain 1 §:ssä määritellyt kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä lääkelain 54a §:ssä ja 54c §:ssä kunnalle määrätyt tehtävät. Kustannusten jaosta on sovittu seuraavaa: Kiinteistöt ja toimitilat Siilinjärvi vuokraa toiminnassa tarvittavat toimistotilat. Eläinlääkärin vastaanottotilan ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat palvelevat. Yhteisvastaanottojen kustannukset maksavat toimintaan osallistuvat kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon toimintamenot lasketaan erikseen eläinlääkintähuollolle, pieneläinpäivystykselle ja terveysvalvonnalle. Vuoden 2014 loppuun saakka eläinlääkintähuollon kustannukset koostuvat 20 % valmiusmaksusta ja 80 % aiheuttamisperiaatteen mukaan jaettavista kustannuksista. Eläinlääkärin vastaanottotilan ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat palvelevat. 1.1.2015 kuntaosuusennakot perustuvat eläinlääkintähuollon osalta tehtyyn tuotteistamiseen. Terveysvalvonnan kustannuksista 50 % jaetaan asukasluvun suhteessa ja 50 % kunnissa sijaitsevien valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen mukaisessa suhteessa. Juankoski Eläinlääkintähuolto Eläinsuoja Pieneläinten takap. Terveysvalvonta Kaikki yhteensä Yht. € Toiminta € Yleiskust. € Yht. € Toiminta € Yleiskust. € Yht. € -150 303 -147 546 -7 019 -154 564 -171 832 -171 832 -2 118 -1 327 0 -1 327 -2 132 0 -2 132 -2 153 -1 840 -16 -1 856 -2 540 -18 -2 559 -50 175 -48 235 -3 228 -51 463 -49 621 -3 056 -52 676 -204 748 -198 948 -10 263 -209 211 -226 125 -3 074 -229 199 11,17 % 60,62 % 37,9 % 2,36 % 9,55 % Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Terveystoimi TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 480,71 0 -12 377 196,12 -12 447 528 -12 345 103 102 425 -0,8 -23 395,00 -23 485 -23 575 -90 0,4 480,71 0 0 Toimintakulut -12 400 591,12 -12 471 013 -12 368 678 102 335 -0,8 Toimintakate -12 400 110,41 -12 471 013 -12 368 678 102 335 -0,8 Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut € % Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut jakautuvat seuraavasti: perusterveydenhoito 4,879 milj. euroa (39,4 %), erikoissairaanhoito 7,225 milj. euroa (58,4 %) ja ympäristöterveydenhuolto 0,265 milj. euroa (2,1 %). 52 josta eriteltynä Perusterveydenhoito TP TA 2014 2013 + Muutos TA 2015 2014-2015 Ulkoinen Toimintatuotot Muutos € % 480,71 0 -4 961 965,80 -5 084 618 -4 878 689 480,71 0 0 Toimintakulut -4 961 965,80 -5 084 618 -4 878 689 205 929 -4,1 Toimintakate -4 961 485,09 -5 084 618 -4 878 689 205 929 -4,1 TP TA 2014 TA 2013 + Muutos Toimintakulut 205 929 -4,1 Ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot Erikoissairaanhoito 2015 2014-2015 Ulkoinen Toimintakulut Muutos € % -7 199 251,52 -7 135 265 -7 225 345 -90 080 1,3 Toimintakulut -7 199 251,52 -7 135 265 -7 225 345 -90 080 1,3 Toimintakate -7 199 251,52 -7 135 265 -7 225 345 -90 080 1,3 Ulkoinen ja sisäinen Ympäristöterv.hoito TP TA 2014 2013 + Muutos TA Ulkoinen Toimintakulut Muutos 2015 2014-2015 € % -215 978,80 -227 645 -241 069 -13 424 5,9 -23 395,00 -23 485 -23 575 -90 0,4 Toimintakulut -239 373,80 -251 130 -264 644 -13 514 5,4 Toimintakate -239 373,80 -251 130 -264 644 -13 514 5,4 Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen 53 15 154 Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Toiminnan painopistealueena ovat vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palvelut. Vastuualueeseen kuuluvat seuraavat palvelut: Vanhus- ja eläkeläisneuvosto, vanhusten perhehoito, kehitysvammaisten perhehoito, psykiatristen perhehoito, vanhusten hoitokotipalvelut, kehitysvammaisten hoitokotipalvelut, psykiatristen hoitokotipalvelut, Vaalijalan kuntayhtymä, kehitysvammaisten neuvola, Hevoshaan toimintakeskus, kehitysvammaisten asuntola, kehitysvammaisten avohuolto, kotihoito, tukipalvelut, kotisairaanhoito, Iivolan palvelukeskus ja omaishoidontuki. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamistoimenpiteiden mukaisesti 1.1.2012 vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut on siirretty omalle palvelualueelle. Väestön ikääntyminen ja lisääntyvät palvelutarpeet edellyttävät toimintarakenteiden sekä toimintatapojen uudistamista. Lainsäädännölliset muutokset lisäävät ikäihmisten palvelutarpeita ja kaupungin talouden muutokset ohjaavat toiminnan kehittämistä. Toimintaympäristön ennakoimattomuus ja nopeat muutokset vaikeuttavat pitkäjännitteistä toiminnan ja talouden suunnittelua. Uuden teknologian monipuolinen hyödyntäminen on välttämätöntä palveluiden kehittämisessä. Lisääntyvään vanhusten palveluiden tarpeeseen vastataan kotihoidon kehittämisellä. Kotihoidossa on käytössä hoitotiimit, jotka kattavat koko kaupungin alueen. Vuosien 2013 - 2014 aikana kotipalvelun optimointihankkeessa on tarkasteltu tiimien toimivuutta ja henkilöstön määrää. HyvinvointiTV:stä on päätetty luopua 1.12.2014 alkaen, koska siihen ei saatu enää toimivia hälytinrannekkeita. Asiakkaille hankitaan tilalle turvapuhelimet rannekkeineen. Kotihoidon tehostamiseksi ja hoitokotipaikkojen vähentämiseksi jatketaan tuki-/yhteisöasuntojen lisäämistä vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Mielenterveyskuntoutujien pienimuotoinen yhteisöasuminen on aloitettu vuonna 2013, ja sitä pyritään kehittämään edelleen, koska asetettuihin tavoitteisiin ei ole vielä päästy. Talouden tasapainottamisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Talouden tervehdyttämisohjelman mukaisesti palvelurakennetta ohjataan järjestelemällä vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoito uudelleen. Hoitokoti- ja laitospaikkoja vähennetään ja lisätään kotihoitoa. Juankoski järjestää vanhuksille ja vammaisille virkistystoimintaa ja edistää kotona pärjäämistä. Tätä varten on perustettu vanhus- ja vammaistyön rahasto, jonka käyttösuunnitelma ja selvitys käytöstä tuodaan vuosittain kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Kaupunginvaltuuston hyväksymän palvelurakenneuudistustyön suunnittelu yhdessä sosiaali- ja terveysjohtajan ja Kysteri-liikelaitoksen sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Palvelurakenneuudistukseen sisältyy laitospaikkojen asteittainen vähentäminen, tehostetun palveluasumisen muutokset suunnitelmallisesti ja kotihoidon toimintojen uudistaminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamista jatketaan. 2. Vuoden 2014 aikana vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalveluissa käynnistetiin kaksi merkittävää konsultointihanketta (FCG ja Procomp ), joiden avulla Juankosken vanhustenhuollon menojen jatkuva kasvu haluttiin pysäyttää ja samalla tehostaa Iivolan palvelu 54 keskuksen ja kotihoidon toimintaa. Kotihoidon optimointi ja reititys on aloitettu toukokuussa 2014. Vanhusten palvelujen kehittämistä jatketaan tiivistämällä kotihoidon ja Iivolan palvelukeskuksen yhteistyötä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä. 3. Kotihoidon palveluiden myöntämisedellytyksiä arvioidaan samalla kun optimointi saadaan valmiiksi. Asiakaskysely toteutetaan kotihoidon asiakkaille, heidän läheisilleen ja henkilöstölle vuoden 2014 lopussa ja sen jälkeen arvioidaan palvelujen järjestämistä vuodelle 2015. 4. Pitkäaikaishoitoa ei ole enää terveyskeskuksessa, kuin satunnaisesti. Tavoitteena on, että pitkäaikaispäätösten jälkeen toteutuvat hoitovuorokaudet jäävät yhteensä alle 50 vrk:n. 5. Omaishoidontukiasiakkaita tuetaan niin, että he jaksaisivat tehdä raskasta hoitotyötään. Konkreettisia keinoja tähän ovat päivätoiminnan kehittäminen ja sen suuntaaminen omaishoidettaville, tarvittaessa omaishoitoa täydentävien kotihoidon palvelujen tarjoaminen sekä omaishoitajien vapaiden järjestämisvaihtoehtojen kehittäminen. Omaishoidontuen piirissä on ollut viime vuosina n. 40 - 50 henkilöä. 6. Iivolan palvelukeskuksen tiimejä vähennetään asteittain ja vuonna 2014 aloitettua työkiertoa jatketaan. Työkierto laajentuu koskemaan myös kotihoitoa. 7. Iivolan palvelukeskuksen toimintaa kehitetään ja resurssien käyttöä tehostetaan siten, että Iivolan toiminta on kilpailukykyinen ostopalvelujen kanssa. 8. Iivolan palvelukeskuksen sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään ottamalla käyttöön ns. varhaisen puuttumisen malli. Talouden tasapainottamisohjelmasta johdetut toimenpiteet talousarviovuonna: Hoitokotipaikkojen vähennykseen pyritään edelleen, mutta hitaammassa tahdissa kuin tasapainopaketissa on suunniteltu. Kuntalaisten sairastavuus on korkea Juankoskella ja mielenterveysongelmien tuomat haasteet näkyvät hoitokotipaikkojen oston tarpeessa. Hoitokodeissa asuvien mielenterveyskuntoutujien toimintakyky on usein alhainen ja avuntarve suuri ympärivuorokautisesti. Muut toiminnan muutokset Vaalijalan kuntayhtymän ostoihin on varattu 160 000 €. Toimintakeskuksen toiminta jatkuu entisellään. Kotihoidon palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen vaikuttaa paljon vanhuspalvelulaki, joka edellyttää omavalvontasuunnitelman käyttöön ottamista, neuvontapalvelujen lisäämistä ja kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta kaikkina muihin palveluihin nähden. Kotihoito siirtyy Iivolan palvelukeskuksen tiloihin vuoden 2015 alusta vanhuspalveluiden kokonaisuuden kehittämistyön onnistumiseksi ja palvelutoiminnan tehostamiseksi. Myös vanhusten päiväkeskustoiminta siirtyy Iivolan vuoden 2015 aikana. Kotisairaanhoidon lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin on varattu 140 000 €, vuoden 2014 toteutuman perusteella. Iivolan palvelukeskuksen sisällä on vuonna 2013 siirretty tehostetusta asumispalvelusta henkilöstöä kehitysvammaisten palvelukotiin ja dementiakotiin ja näin vahvistettu henkilöstömitoitusta Itä-Suomen Aluehallintoviraston esityksen mukaisesti. Omaishoidontuen palkkioihin on varattu 214.000 euron määräraha ja sotainvalidien omaishoidontukeen lisäksi 12 000 euroa. 55 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Hoiva- ja hoitopalvelut TP TP TA 2014 TA Muutos 2013 2013 + Muutos 2015 2014-2015 ****) € % Ulkoinen Toimintatuotot 1 450 604,84 1 450 604,84 Toimintakulut -8 049 976,25 -7 776 239,85 1 375 675 -32 500 -2,3 -7 487 380 -7 022 603 1 408 175 464 777 -6,2 Sisäinen Toimintatuotot 2 203,68 2 203,68 1 200 1 370 170 14,2 -947 218,30 -947 218,30 -872 852 -956 745 -83 893 9,6 Toimintatuotot 1 452 808,52 1 452 808,52 1 409 375 1 377 045 -32 330 -2,3 Toimintakulut -8 997 194,55 -8 723 458,15 -8 360 232 -7 979 348 380 884 -4,6 Toimintakate -7 544 386,03 -7 270 649,63 -6 950 857 -6 602 303 348 554 -5,0 Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Suunnitelmapoistot -3 885,72 -3 885,72 -3 886,00 -3 886 Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -183 030,50 TP 2013 ****) Ulkoisista toimintakuluista on siirretty muu sosiaalitoimi/vammaispalvelut 273.736,40 euroa. Vastuualueen tulosyksikköjen toimintatuotot ja – kulut Vastuualueen tulosyksikköjden tuotot ja kulut jakaantuu seuraavasti: TA 2015 Tuotot Hallinto Perhehoito Kulut Toimintakate Osuus 0 -1 137 170 000 -398 293 Hoitokodit 31 000 -1 904 000 Kehitysvammaisten palvelut 94 945 -693 484 -1 137 0,02 -228 293 3,46 -1 873 000 28,37 -598 539 9,07 Kodinhoitopalvelut 381 000 -1 654 670 -1 273 670 19,29 Iivolan palvelut 688 100 -3 046 336 -2 358 236 35,72 Omaishoidontuki 12 000 -281 428 1 377 045 -7 979 348 -269 428 4,08 -6 602 303 100,00 Tunnusluvut Hoitopäivät Tehostettu palveluasuminen TP 2011 TP 2012 7 975 9 609 12 775 8 759 Dementiakoti 2 920 Kehitysvammaisten palvelutalot 3 650 Palvelutalot Intervallihoito Toimintakeskus 6 000 TP 2013 TP 2014 TP 2015 17 344 16 856 16 425 2 683 2 935 2 944 2 920 3 550 3 283 3 253 2 920 449 513 663 650 4 709 5 193 5 193 5 193 56 Vakinainen henkilöstö Henkilöstön määrä TP 2013 TP 2014 E TA 2015 Vakinainen Toimintakeskus Toimintakeskuksen asuntola 6 6 6 0 1 1 Kotihoitopalvelut 19 18 18 Kotisairaanhoito 2 3 3 29 30 30 Iivolan Dementia 4 4 4 Iivolan kehitysvammayksikkö 7 6 6 Hallinto/Toimistoapulainen 1 1 1 68 69 69 Tehostettu palveluasuminen Yhtensä 57 17 171 Koulutoimi Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Koulutoimi järjestää opetuslainsäädännön mukaisesti yleissivistävän esi-, perus- ja lukioopetuksen. Perusopetuksen vuosiluokat 0-6 toimivat tällä hetkellä Juantehtaan, Muuruveden ja Säyneisen kouluilla, luokat 7-9 sekä lukio Ruukinkoulun tiloissa. Opetuksessa painotetaan mahdollisimman laadukasta opetuksen toteutusta annetuilla resursseilla. Kaupunginhallitus on toukokuussa 2014 linjannut Säyneisen koulun osalta oppilasmäärät, joilla koulun toimintaa voidaan jatkaa syksyllä 2015 ja 2016. Juankoski on osakkaana ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä, johon kuuluu kaupungin alueella sijaitseva lukion ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä tekevä Savon koulutuskuntayhtymän Muuruveden toimintayksikkö. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Toteutetaan talouden tasapainotusohjelman mukaista toimenpideohjelmaa opetuksen suunnittelussa ja resursoinnissa. Juankosken kaupunki ja Kuopion kaupunki ovat tehneet päätöksen Juankosken liittymisestä Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta. Tätä on edeltänyt kuntaliitosselvitys, jossa on kuvattu koulutoimen nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet. Toiminnan painopistealueet Painopisteenä on mahdollisimman laadukkaan perusopetuksen tarjoaminen paikkakunnan lapsille ja nuorille myös jatkossa, vaikka oppilasmäärät pienenevätkin. Tämä voi edellyttää kouluverkoston tarkastelua. Toisen asteen koulutusvaihtoehtona halutaan säilyttää lukio paikkakunnalla. Kuntaliitosselvityksessä on määritelty, että lukio-opetusta tarjotaan Koillis-Savon alueella, mutta järjestämistapa määrittyy myöhemmin, johon vaikuttaa mm. valtion tekemät linjaukset 2. asteen opetuksen järjestämisestä. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Opetustuntimäärää on edellisvuosina suhteutettu oppilasmääriin ja budjettiin, joka tarkoittaa opetusryhmien yhdistämistä ja niukempaa erityisopetuksen tarjontaa. Säyneisen koululla erillistä esiopetusryhmää ei enää ole ylläpidetty, vaan se on jo aikaisemmin yhdistetty alkuopetuksen luokkaan. Syksyn 2014 alussa oppilasmäärä on sillä tasolla, että on tehty muutos kaksiopettajaiseen kouluun yhdistämällä myös luokat 3-6 yhdeksi ryhmäksi. Kirja- ja tarvikerahojen oppilaskohtainen taso pidetään ennallaan, eikä niihin voida tehdä juurikaan korotuksia suunnitelmakauden aikana. Säästöjä on enää hankala hakea nykyisellä kouluverkkorakenteella. Laatujärjestelmä on tehty, jonka avulla pyritään turvaamaan mahdollisimman samankaltaiset toimintaprosessit kaikille kouluille ja siinä tarkastellaan yhtenäisiä oppilaskohtaisia resursseja. Käytännössä on kuitenkin käynyt talouden edelleen tiukentuessa, ettei kaikille kouluille pystytä turvaamaan samantasoisia resursseja esim. erityisen tuen suhteen edes oppilasmäärään suhteutettuna. Koulukohtaisesti korostetaan yksikön esimiehen vastuuta toimintojen mahdollisimman tehokkaassa järjestelyssä ja kustannustietoisuutta. 58 TALOUSARVIO 2015 Menopuolella sivistystoimen kokonaiskustannukset ovat hieman alle viimevuotisen tason kustannusten noususta huolimatta. Tähän vaikuttaa mm. se, että Säyneisen koulun osalta toimintamenot on laskettu heinäkuun loppuun 2015 saakka. Kaupunginhallituksen esittämän linjauksen mukaisesti koulussa tulee olla syksyllä 2015 vähintään 30 oppilasta esioppilaat mukaan lukien, että toiminta jatkuisi. Tällä hetkellä oleva oppilasmäärä ja oppilasennuste huomioiden tuo raja ei täyty. Tiedossa ei myöskään ole, että kouluun tulisi uusia oppilaita esim. Kuopion tai Rautavaaran puolelta. Myös yläkoulun puolella lähdetään siirtymään portaittain 3-sarjaiseen malliin johtuen pienempien ikäluokkien tulemisesta yläkouluvaiheeseen ja vaadittujen lisäsäästöjen saamiseksi. Lisäksi ei ole vielä tiedossa, kuinka paljon kaavilaisia oppilaita hakeutuu Juankosken yläkouluun syksystä 2015. Koulukuljetusperiaatteita on tarkennettu sivistyslautakunnan päätöksellä syksyllä 2014, jotka käytännössä tulevat voimaan syksystä 2015. Tulopuolella edelleen peritään tilojen käyttömaksuja. Seurojen osalta tätä kompensoimaan on otettu ns. tilasetelijärjestelmä, jolla pyritään turvamaan edulliset liikuntapalvelut nimenomaan lapsiin ja nuoriin suuntautuvaan toimintaan. Kuntaliitoksessa käyttömaksut ja periaatteet yhdenmukaistetaan Kuopion periaatteiden mukaisiksi. Tätä harmonisointia tehdään jo ennen kuntaliitostakin. Toiminnalliset tavoitteet 1.) Mahdollisimman laadukkaan perus- ja lukio-opetuksen ylläpito tekemällä rakenteellisia ratkaisuja toimintatason ylläpitämiseksi talouden tiukentuessa ja oppilasmäärien edelleen vähentyessä. 2.) Toimintatapojen yhtenäistäminen. 3.) Kustannustehokkuuden ylläpitäminen, joka yläkoulun osalta tarkoittaa myös kaavilaisten oppilaiden ottamista jatkossakin Juankosken kouluun. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet: 1.) 2.) 3.) 4.) 5.) 6.) 7.) Opetustuntimäärän jatkuva tarkastelu suhteutettuna oppilasmääriin ja budjettiin Säyneisen koululla myös 3-6 –luokkien yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi Kirja- ja tarvikerahojen tarkennus oppilasmäärien mukaan Valvonta-ateriaedun tiukennus Tilamaksujen käyttöönotto myös liikuntakäytön osalta Iltapäivätoiminnan supistus Muuruveden koululla Osastopäällikön tehtävät yhdistelmäviraksi Näitä talouden tervehdyttämistoimenpiteitä on tehty vuodesta 2011 lähtien, mutta koko kaupungin talousarvio on siitä huolimatta ollut vuosittain alijäämäinen eikä tilanne lähivuosina näytä korjaantuvan. Tämä on edellyttänyt talousarvion valmisteluvaiheessa kasvavia lisäsäästöpaineita, joiden johdosta rahaa on ohjattu vain pakollisiin ja välttämättömiin toimintoihin. Tämä on johtanut kehittämistoiminnan ja tukipalveluiden minimointiin, mikä näkyy kasvavana työmääränä olemassa olevalla henkilöstöllä. Käytännössä iltapäivätoimintaa Muuruvedellä ei ole kokonaisuudessaan voitu supistaa, koska toiminnan ylläpitäminen on vaatinut tietyn henkilömäärän ylläpitämistä. Säästö on haettu korvaamalla osa iltapäivätoiminnasta kerhotoiminnalla, mutta kerhorahoituksen pieneneminen ei enää mahdollista tätä tulevina vuosina. 59 Tunnusluvut Arvioidut oppilaskohtaiset kulut vuonna 2015 Oppilaskohtaiset kulut on esitetty arviona, joka perustuu tehtyyn talousarvioon ja oppilasennusteen mukaisiin oppilasmääriin. Vuodelle 2015 oppilasmäärien arvioiminen on edellisvuosia haasteellisempaa, koska tiedossa ei ole esim. kaavilaisten oppilaiden määrää yläkoulussa syksyllä 2015. Myös kotikuntakorvausten määräytymiseen on tulossa muutoksia vuoden 2015 alussa liittyen käynnissä olevaan valtionosuusuudistukseen. Oppilas-määrä kevät/syksy Juantehdas 1-6* Muuruvesi 1-6 Säyneinen 1-6** Toimintakulut Toimintakulut yhteensä /oppilas 175,5 55 13 1 488 425 € 524 699 € 288 229 € 8 481 € 9 540 € 22 171 € Juantehdas esiopetus* Muuruvesi esiopetus Säyneinen esiopetus** 32 12 3 214 050 € 113 893 € 36 308 € 6 689 € 9 491 € 12 103 € Juankosken koulu 7-9 221 11 308 € -11 082 € 21 819 € Törmän koulu 6 2 499 085 € -2 449 085 € 130 914 € Juankosken lukio 77 857 805 € 11 140 € Harjaantumisopetus 5 219 039 € 43 808 € 599,5 180 852 € 302 € Hallinto *) Säyneisen ja Juantehtaan koulujen osalta tilanne on laskettu syksystä yhtenä kouluna. **) kulut laskettu heinäkuun loppuun 2015, esi- ja perusopetus keskimäärin 20 283 €. Alakoulujen osalta oppilaskohtainen kustannus on korkea kaikilla kouluilla vertailtuna saatavaan kotikuntakorvauksen määrään. Suurin selittävä tekijä on oppilasmäärien väheneminen. Lukion yksikköhinta, joka maksetaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudessa on 8.124,34 euroa. Kotikuntakorvauksen perusosa 6.226,21 euroa (per 7-12 vuotias). Kotikuntakorvausta korotetaan 13-15 v. kertoimella 1,60 ja 6 v. kerroin on 0,61. Kotikuntakorvauksen perushinta on saman kaikissa kunnissa. Vuoden 2015 talousarvioon kirjatut kotikuntakorvaustulot ovat 953.452 euroa. Kotikuntakorvausmenot ovat 48.565 euroa. Vuoden 2015 kotikuntakorvausten peruste on oppilasmäärä 31.12.2013. Kokonaisuutena tulevina vuosina on edessä oppilaskohtaisten kulujen nouseminen edelleen, joka on hyväksyttävä tai lähdettävä karsimaan koulurakennuksia. Tämä asia on ollut esillä aikaisemmissakin talousarvioissa jo useamman vuoden ajan. Lisäksi eteen tulee tilanne, ettei opetusjärjes- 60 telyitä ja –välineitä voida turvata kaikissa kouluyksiköissä samantasoisiksi. Lisäksi on tarkasteluun otettava 5-10 vuoden sisällä tulevat investointitarpeet, joita suuremmassa kouluverkossa lienee enemmän. Tilanteen tekee hankalaksi se, että kaikilla kouluilla oppilaskohtainen kustannustaso nousee selvästi. Kyse ei välttämättä ole pelkästään henkilöstökuluista vaan lähinnä kiinteistöhoitoon ja palveluihin liittyvästä kustannusten noususta, joka oppilasmäärän pienentyessä koko ajan nousee. Näiden palveluiden osalta koulutoimi ei suoraan pääsee vaikuttamaan kustannusten muodostumiseen, ainoastaan henkilöstökuluihin voi koulutoimi vaikuttaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta pyritään viimevuotiseen tasoon. Juantehtaan koululla järjestetään sekä aamu- että iltapäivätoimintaa klo 7-17 välillä. Kysyntää toimintaan on edelleen runsaasti. Muuruveden koululla iltapäivätoimintaa voidaan järjestää päivittäin klo 12.30 -16.30, mikäli kysyntää on riittävästi. Toiminta on edelleen maksullista. ja maksuihin voidaan tehdä pieni korotus syksystä 2015 alkaen, vastaamaan kohonnutta kustannustasoa. Yläkoulun osalta olennaista on oppilasmäärän kehitys. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon kaavilaisia hakeutuu syksystä 2015. Oletuksena on, että suurin osa nykyisistä jatkaa ja seitsemännelle luokalle tulee suurin osa ikäluokasta. Joka tapauksessa yläkouluikään on tulossa yhä pienempiä ikäluokkia, mikä johtaa siihen, että yläkoulua ryhdytään portaittain muuttamaan 3 -sarjaiseksi. Lukion osalta oppilaskohtainen kulu nousee oppilasmäärän ollessa edellisvuosia pienempi. Tosin pienempi oppilasmäärä jonkin verran nostaa saatua valtionosuutta, mutta se ei kuitenkaan kata koko nousua. On oletettavaa, että ikäluokkien pienetyessä myös lukion oppilasmäärä pienenee, jos ikäluokasta edelleen sama osuus valitsee lukio-opinnot omalla paikkakunnalla. Lukio on portaittain siirtynyt 1-sarjaiseksi, jolloin syksystä 2015 lukio toimii kokonaisuudessaan yksisarjaisena. Törmän koulun ja harjaantumisopetuksen osalta menot ovat korkeat johtuen suuresta henkilöstömäärästä oppilasmäärään nähden. Harjaantumisopetuksen osalta on syytä selvittää erilaisia vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseksi tulevina vuosina. Törmän koulussa ei muutoksia nykytilanteeseen. Tilannetta tarkastellaan uudelleen, mikäli oppilasmäärissä tapahtuu olennaisia muutoksia. Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Koulutoimi TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 Toimintatuotot 1 210 442,65 1 325 937 1 163 452 -162 485 -12,3 Toimintakulut -4 997 981,11 -5 206 710 -4 934 945 271 765 -5,2 Ulkoinen € % Sisäinen Toimintatuotot 14 159,75 0 6 666 6 666 -1 530 943,46 -1 615 515 -1 614 440 1 075 -0,1 Toimintatuotot 1 224 602,40 1 325 937 1 170 118 -155 819 -11,8 Toimintakulut -6 528 924,57 -6 822 225 -6 549 385 272 840 -4,0 Toimintakate -5 304 322,17 -5 496 288 -5 379 267 117 021 -2,1 -41 747,76 -41 748 -41 748 Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -127 022,90 61 17 172 Joukkoliikenne Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Joukkoliikenne sisältää seutulippukulut, kaupungin ostaman linja-auto- ja palveluautoliikenteen sekä taksilla hoidetun asiointiliikenteen. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Joukkoliikenteen osalta seutulipun käytön kasvaminen ei ole enää jatkunut. Seutulipun omakustannusosuutta nostettiin 2012 ja siihen tehtiin myös indeksitarkistus. Vuoden 2013 ja 2014 osalta seutulippuun ei ole tehty omakustannusosuuden nostoa. Väestön määrä asettaa tietysti omat rajoituksensa seutulippujen kysyntään. Ostettuja linja-autovuoroja käytetään oppilaskuljetuksissa mm. Juankosken ja Kaavin välillä. Seutulippu jää pois uuden lainsäädännön myötä 2015. Joukkoliikenteen järjestämisen suunnittelu ja julkisen rahoituksen suuntaaminen eri reiteille on vielä kesken. Tätä tekee lähinnä paikallinen ELY. Pohjois-Savon ELY tekee kunnille esityksen sopimuksesta joukkoliikenteen järjestämisestä ja kuntien kustannusosuudesta. Käytännössä tähän varataan sama rahamäärä kuin edellisinä vuosina seutulippuun. Toiminnan painopistealueet Mahdollisimman laadukas ja kustannustehokas joukkoliikenne. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Ei varsinaisia toimenpiteitä. TALOUSARVIO 2015 Joukkoliikenteen osalta määrärahoja pienennetään, koska kustannuksia pyritään siirtämään koulujen kustannuksiksi siltä osin, kun joukkoliikenne on käytännössä kokonaan oppilaskuljetuksia. Kaikkien reittien osalta selkeän kustannusjaon tekeminen esim. PALI –liikenne on hyvin hankalaa. Palveluliikenteen osuutta mietitään kesän osalta, koska käytännössä kysyntä on reiteillä ollut hyvin vähäistä. Koululaiskuljetukset ja palveluliikenne tulee kilpailuttaa keväällä 2015, nykyisten sopimusten umpeuduttua. Kilpailutuksissa pyritään jättämään ns. PALI -bussi pois ja korvaamaan se kutsutaksiliikenteenä. Toiminnalliset tavoitteet Ylläpidetään joukkoliikennettä, joka palvelisi kuntalaisten tarpeita myös palveluliikenteessä oppilaskuljetusten ulkopuolella. Käytännössä kuitenkin joukkoliikenne on suurelta osin koulukuljetusten pohjalla toimivaa liikennettä. Tavoitteet Joukkoliikenteen tarkastelussa on tulevaisuudessa huomiota kiinnitettävä myös kunta-rajat ylittävään joukkoliikenteeseen palveluiden muuttuessa useamman kunnan yhteistyössä eri kuntiin, esim. osittain terveyspalveluiden osalta Rautavaaralta Juankoskelle. Tähän suhtaudutaan avoimesti, mikäli sellaista yhteistyötä esitetään. 62 Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet: Ei varsinaisia toimenpiteitä. Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Joukkoliikenne TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 € % Ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot 5 032,10 5 000 2 000 -3 000 -60,0 -74 154,52 -105 000 -75 000 30 000 -28,6 6 477,10 5 000 2 000 -3 000 -60,0 Toimintakulut -74 154,52 -105 000 -75 000 30 000 -28,6 Toimintakate -67 677,42 -100 000 -73 000 27 000 -27,0 Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot 1 445,00 Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot 17 175 Vapaa-aikatoimi Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Vapaa-aikatoimi ylläpitää, edistää ja tukee toimialansa opetus- ja harrastustoimintaa. Sen lisäksi vapaa-aikatoiminnalla tuetaan alueen väestön henkistä ja fyysistä vireyttä sekä luodaan edellytyksiä jatkuvalle muutoksenhallinnalle niin yksilön kuin yhteisön tasolla. TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Vapaa-aikatoimen puolella toimintoja siirretään mahdollisimman paljon kuntien yhteistoiminnan piiriin. Tällä pyritään turvaamaan palvelupisteiden säilyminen Juankoskella kohtuullisella kustannustasolla. Näin on jo tehty kirjaston ja kansalaisopiston osalta. Toiminnan painopistealueet Kirjaston ja kansalaisopiston kohdalla on päädytty ostopalvelusopimukseen Kuopion kaupungin kanssa. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea Nilsiän kuntaliitos Kuopioon, joka muutti entiset yhteistyösopimukset kirjaston ja kansalaisopiston osalta. Kirjastoauton osalta toimintaan tämä ei ole vaikuttanut, vaan palvelut säilytetään nykytasolla. Nuorisotoimen osalta pääpaino on nuorisotilan ylläpidossa ja etsivässä nuorisotyössä, johon on saatu myös erillisavustusta. Kirjaston ja kansalaisopiston osalta sopimukset jatkuvat entisellään ja toiminnan taso on määritelty sopimuksessa joka jatkuu samalla tasolla myös vuonna 2015. Kaupungin jakamien avustusten osalta muutetaan jakoperusteita ja pyritään suurempaan vastikkeellisuuteen. Avustusmäärät on pyritty pitämään euromääräisesti samalla tasolla kuin vuonna 2014. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet: 1.) Liikuntatoimi on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen vuoden 2012 alusta. 63 2.) Kulttuuritoimen henkilötyömäärään on tehty leikkaus ja jäljelle jäävä toiminta on siirtynyt nuorisotoimen yhteyteen ja sivistystoimen osastopäällikölle. TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet Turvataan liikuntamahdollisuudet kohtuullisin asiakasmaksuin. Avustusten säilyminen mahdollistaa monipuolisen seuratoiminnan jatkumisen ilman suuria jäsenmaksuja. Tilojen käyttömaksuja kompensoimaan on luotu tilasetelijärjestelmä, joka kohdennetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vapaa-aikatoimintaan. Nuorisotila Walimon toiminta-aikoja on lisätty vuoden 2013 aikana ja kesäaikainen aukiolo järjestetään lukuun ottamatta vuosilomien aiheuttamaa muutaman viikon katkoa. Leiritoimintaa ei voida nykyisestään kasvattaa. Uimakoulu ja mahdollisesti muutama lyhyt leiri järjestetään. Hankerahoituksen turvin on etsivän nuorisotyön osuutta kasvatettu nuorisotyössä. Avustusten määrää pidetään jokseenkin nykytasolla. Budjetissa on mukana tilaseteleitä, joilla kompensoidaan edes osittain seuroille salimaksuja lapsi- ja nuorisotyössä. Sali- ja tilavuokrien osalta muutetaan edelleen käytäntöjä ja taksoja lähemmäksi Kuopion vastaavia käytäntöjä ja maksuja. Tavoitteet Juankoskella säilytetään nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut kohtuullisella tasolla. Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Vapaa-aikatoimi TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 Toimintatuotot 168 274,12 180 800 175 500 -5 300 -2,9 Toimintakulut -665 596,52 -746 267 -728 618 17 649 -2,4 -64 796,65 -62 190 -71 767 -9 577 15,4 Toimintatuotot 168 274,12 180 800 175 500 -5 300 -2,9 Toimintakulut -730 393,17 -808 457 -800 385 8 072 -1,0 Toimintakate -562 119,05 -627 657 -624 885 2 772 -0,4 -2 369,28 -2 369,00 -2 369 Ulkoinen € % Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytykset -5141,14 17 176 Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Lasten päivähoito perustuu päivähoitolakiin. Lasten varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota laadukasta, tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta 0-6 vuotiaille lapsille sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Hoidossa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet, sopiva hoitomuoto sekä hoidon ajankohtaiset tarpeet. Varhaiskasvatusta toteuttavat Lapinharjun päiväkoti, jossa toimii 1-3 vuotiaiden ja 3-6 vuotiaiden ryhmät. Ryhmäperhepäiväkodit toimivat Muuruvedellä ja Säyneisissä sekä vuororyhmis ja Pikku- 64 ryhmis Lapinpellontiellä Juankoskella. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on Juankoskella viisi, Muuruvedellä Västinniemessä yksi ja Säyneisessä Pisankoskella yksi. Esiopetusta järjestetään kouluilla. Kaiken toiminnan perusta on päivähoitolain velvoittama päivähoidon henkilöstön yhteistyössä laatima varhaiskasvatussuunnitelma sekä kaupungin esiopetussuunnitelma. Erityiskasvatusta järjestetään lähinnä Lapinharjun päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitseville lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi kuntoutussuunnitelma. Tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville lapsille järjestetään yksilöohjausta päivähoidossa erityisopettajan tuella. Lasten kotihoidon tuki Sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisiin palveluihin alle kouluikäisten lasten kohdalla kuuluu lasten päivähoidon lisäksi tietyin edellytyksin lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Perheet voivat valita kaupungin järjestämän päivähoidon sijaan yksityisen päivähoidon, jossa tuki maksetaan Kelan kautta palvelun tuottajalle tai lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi/lapsia. Lasten kotihoidon tuki maksetaan Kelan kautta kunnan päivähoitoon määrätyistä määrärahoista. Lasten kotihoidon tuen maksuihin on varattu vuonna 2015 195.000 euroa. Toimintaympäristö ja sen muutokset Päivähoito siirtyy 1.1.2015 alkaen sivistyslautakunnan vastuualueelle. Toiminnan painopistealueet 2015- 2016 Tavoitteena on siirtää vuosina 2015 -2016 toiminnan painopistealuetta ryhmäperhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Tavoitteena on siirtää Juankoskella Lapinharjun päiväkodin, Juankosken vuororyhmäperhepäivähoitokodin ja Juankosken pikkuryhmiksen toiminta uuteen päiväkotiin, jolloin ryhmäperhepäivähoitokodit lakkautuisivat kokonaan. Juankosken keskustaajamassa päivähoitoa tarjottaisiin tämän jälkeen päiväkodissa ja kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Uuden päiväkodin terveellisissä ja turvallisissa tiloissa myös päivähoidon toiminta-ajatus tarjota laadukasta päivähoitoa toteutuu. Muuruvedellä päivähoidon painopistealueen siirtäminen kohdentuu myös ryhmäperhepäivähoitoyksiköiden yhdistämiseen. Tämä antaa mahdollisuuden muuttaa tarvittaessa päivähoidon toiminta-ajatusta ryhmäperhepäivähoidosta päiväkotihoitoon. Säyneisessä toiminnan painopiste kohdentuu lähipalvelujen säilyttämiseen. Kotona tapahtuva perhepäivähoito pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Vuorohoito tullaan edelleen järjestämään Juankosken keskustaajamassa. 65 TALOUSARVIO 2015 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Varhaiskasvatus ent. lasten päivähoitopalvelut ml. lasten kotihoidontuki TP TA 2014 2013 + Muutos *****) *****) TA Muutos 2015 2014-2015 Ulkoinen € Toimintatuotot Toimintakulut 250 560,55 260 000 -1 423 884,94 % 240 000 -20 000 -7,7 -1 398 297 -1 432 757 -34 460 2,5 Sisäinen Toimintakulut -131 932,20 -125 278 -106 927 18 351 -14,6 250 560,55 260 000 240 000 -20 000 -7,7 Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut -1 555 817,14 -1 523 575 -1 539 684 -16 109 1,1 Toimintakate -1 305 256,59 -1 263 575 -1 299 684 -36 109 2,9 Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -57 456,99 *****) Lasten päivähoitopalvelut ja lasten kotihoidontuki on siirretty 1.1.2015 alkaen valtuustotasoi- selle vastuualueelle sivistystoimen alaisuuteen. Vuonna 2013 ja 2014 päivähoitopalvelut ovat sisältyneet sosiaalipalveluihin ja lasten kotihoidontuki on sisältynyt muuhun sosiaalitoimeen. Lasten päivähoidon hoitopäivät TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Lapinharjun päiväkoti 5799 4871 5125 Kokopäivähoito 5799 4694 4709 177 416 15771 15210 14976 14781 13926 13753 990 1284 1223 Osapäivähoito Perhepäivähoito ja ryhmäperhe- 5200 15000 päivähoito Kokopäivähoito Osapäivähoito Henkilöstö ja päivähoitolasten määrä 31.12.2013 Henk. Yksikkö TP 2014 E TA 2015 Sijaiset + Lasten Henk. Sijaiset + Lasten Henk. Sijaiset + Lasten Vak. määräaik. määrä Vak. määräaik. määrä Vak. määräaik. määrä Lapinharjun päiväkoti Vuororyhmäperhepäivähoitokoti 6 1 34 6 1 36 6 2 36 2 1 19 2 1,5 21 2 1 19 Juankosken ryhmäperhepäivähoitok. 0 1 6 0 2 9 0 2 10 Muuruvesi Keskustan ryhmäperhepäiväh.koti 2,5 1 13 3,5 0 14 4 0 13 Koulun ryhmäperhepäivähoitokoti 2 0 9 2 0 11 2 0 10 Säyneisen ryhmäperhepäivähoitokoti 2 1 13 2 1 14 2 1 13 Kotona työskentelevät perhepäiväh. 9 0 44 7 0 33 8 0 32 Kolmiperhepäivähoitaja 0 1 3 0 0 0 0 0 0 23,5 6 141 22,5 5,5 138 24 6 133 66 18 180 Yhdyskuntapalvelut Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat palo- ja pelastustoimi, yhdyskuntasuunnittelu (kaavoitus, mittaus ja muu yhdyskuntasuunnittelu), liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, jätehuolto, maa- ja metsätilat, vuokratut liiketilat ja muut tilat, kiinteistöpalvelut ja asuntotoimisto. Kiinteistöpalvelut ja asuntotoimisto siirtyivät 1.1.2012 teknisen toimen alaisuuteen. Tekninen toimi vastaa myös sosiaalitoimen ja sivistystoimen rakennusten ylläpidosta sekä vastaa liikuntatoimesta 1.1.2012 alkaen. Vesihuoltolaitokset hoidetaan osaston toimesta, mutta vesihuoltolaitoksen talous on eriytetty erilliseksi taseyksiköksi. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Talouden tervehdyttäminen sekä tuleva kuntaliitos Kuopion kanssa lyövät leimansa tulosalueen toiminnan suunnittelulle. Tekninen toimen omat säästötoimet on tutkittu, loput säästöt saadaan muiden hallintokuntien kuten sivistystoimen säästöjen kylkiäisinä. Korotukset kaukolämmön ja sähkön hinnassa sekä yleinen ylläpitokulujen kasvu aiheuttavat omat paineensa talouden suunnitteluun. Organisaatiomuutos on osoittautunut oikeaksi toimenpiteeksi ja on tuonut joustavuutta hallinnonalan tehtävien hoitoon. Toiminnan painopistealueet Kiinteistöpuolella keskitytään olemassa olevan kiinteistömassan kunnosta huolehtimiseen. Koulukiinteistöjen määrän optimointi toisi säästöä tekniselle osastolle. Hallintokuntien toimitilat ylläpidetään asiallisesti ja toimitilojen muutostarpeet pyritään toteuttamaan joustavasti. Kiinteistöinvestoinneista merkittävimmät ovat koulujen pts-korjaukset ja Iivolan vuosittaiset korjaustoimenpiteet sekä päiväkotirakentaminen. Päiväkotien määrä sekä se toteutetaanko investointi esimerkiksi leasingrahoituksella, on selvitettävä mahdollisimman pikaisesti. Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan Valkeinen –Ruislampi alueen sekä Nuottiniemen rantaasemakaava-alueen infrarakentamiseen sekä olemassa olevan infran peruskorjauksiin. Olemassa olevien verkostojen kuntoon ja paikkatietoon kiinnitetään erityistä huomiota. Vesi- ja viemärilaitosten laadukkaaseen ylläpitoon ja toimintavarmuuteen sekä oikea-aikaisiin perusparannuksiin kiinnitetään huomiota. Keskustaajaman vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentamista tutkitaan. Kaavateitä peruskorjataan talouden asettamissa raameissa. Liikunta-alueet pidetään niin ikään hyvässä kunnossa. Maankäytön suunnittelussa pyritään laadukkaan ja riittävän tonttitarjonnan ylläpitämiseen kaikissa taajamissa. Muuruveden osayleiskaava laaditaan. Juankosken taajaman asemakaava olisi saatettava ajan tasalle. Asuntotoimessa on syytä kiinnittää huomiota vuokra-asuntokannan määrään ja sen oikeaaikaiseen optimointiin. Väestöltään pienenevässä kunnassa vuokra-asuntokanta on suhteutettava asukasmäärään. Helpointa on aloittaa luopumalla yksittäisistä asunto-osakkeista. Jatkossa on tarkasteltava myös joidenkin aravakohteiden omistuksesta poistamisen mahdollisuuksia. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle: Kiinteistöpalvelujen ja asuntotoimen, liikuntatoimen sekä sosiaali- ja sivistystoimen kiinteistöjen ylläpidon siirtyminen tekniselle osastolle tehosti toimintoja. Tekninen toimi voi saavuttaa suurempia säästöjä muiden hallintokuntien toimenpiteiden kuten sivistysosaston kouluverkkotarkastelun seurauksena. Tervehdyttämisohjelmassa esitetyt muut toimintojen tehostamiseen tähtäävät toimet 67 tehdään valtuuston päätösten edellyttämällä tavalla. Tarpeettomasta kiinteistömassasta pyritään edelleen eroon myymällä kiinteistöjä ja osakehuoneistoja. TALOUSARVIO 2015 Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin strategiassa todetaan mm. että: ”Velkaantuminen ja tasapainottaminen on hallittavissa vain, jos vuosikate saadaan pysymään tarpeeksi korkeana ja investoinnit ovat alhaisia vuodesta 2011 alkaen. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi.” Tekninen osasto toteuttaa strategiaa tiukalla budjetoinnilla ja budjettikurilla. Toiminnoissa etsitään tehokkaampia toteutustapoja, uusia palveluja ei synnytetä. Kaavoitus Muuruveden osayleiskaava laaditaan, ehdotus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Juankosken asemakaavan päivitys käynnistetään. Liikenneväylät Liikenneväylien hoito on annettu urakoitsijoille pitkillä sopimuksilla, sopimusten optiovuodet 20152017 käytetään. Kaavateitä peruskorjataan. Maa- ja metsätilat Metsätaloussuunnitelma valmistui 2010. Metsien hoitoa jatketaan suunnitelman mukaisesti. Hakkuutavoitetta nostetaan edellisistä vuosista tuottojen suurentamiseksi. Metsänmyynnillä arvioidaan saatavan tuloa 150.000 €. Suunnitelmana on v. 2015 myydä metsätiloina 12 kohdetta yhteensä n. 65 ha sekä kaksi peltolohkoa yhteensä n. 7 ha. Näiden kirjanpidollinen arvo on 73 672 € ja myyntihintaoletus n. 265 000 € eli myyntivoittoa arvioidaan kertyvän n. 190 000 €. Koivusalo-tilan (Kaavilla) myynti lisää myyntivoittoa 120.000 €. Tämän lisäksi tullaan myymään muuta tuottamatonta kiinteistöomaisuutta. Vuokratut tilat ja muut tilat Pyritään pitämään hallintokuntien käytössä olevat toimitilat tilat hyvässä kunnossa. Tuotetaan laadukkaat kiinteistönhoitopalvelut. Uusia toimitiloja ei rakenneta. Tuottamattomista kiinteistöistä pyritään eroon. Asuntotoimi Vuokra-asuntokannan määrä tarkastellaan talousarviovuonna ja sen hallitusta vähentämisestä laaditaan ohjelma, jossa vuokraustoiminnalle heikoimmin soveltuvia kohteita poistetaan omistuksesta kannattavuusnäkökohtien perusteella siten, että aiheutuvat poistot eivät kohtuuttomasti rasita kaupungin tulosta. Asuntotoimessa ryhdytään varautumaan vuoden 2017 kuntaliitoksen järjestelyihin. Varautuminen liittyy lähinnä kaupungin eri omistusmuotoihin sisältyvän kiinteistökannan hallinnon organisoimiseen ja viranomaistehtävien järjestelyihin. Asuntosihteerin eläköitymiseen vuoden 2014 lopulla on varauduttu täyttämällä virkatehtävä työnantajan sisäisen haun perusteella. Isännöintipalvelutuotannon kehittämisen mahdollisuuksia tarkastellaan edelleenkin erityisesti kaupungin omiin toimintoihin kosketuksissa olevan kiinteistökannan piirissä. Asuntotoimen ja paikkakunnan vanhustenhuoltopalvelujen välillä tehostetaan yhteistoimintaa toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden sijoittamiseksi asuntotoimen kohteisiin tyhjilleen jäävien asuntojen määrän vähentämiseksi ja kodinhoitopalvelujen keskittämiseksi. 68 Lisäksi on varauduttava siihen, että kaupungin ja yhdistysmuotoisen vanhusten asumispalvelutoimialan välillä vuosina 2014 – 2015 tehtävien sopimusten perusteella ilmenee asuntotoimen henkilöstöresurssien käyttämistarvetta sopimuksissa määriteltyjen hankkeiden toteuttamiseksi. Kiinteistönhoitopalvelut Vuonna 2012 siirryttiin kaupungin kiinteistönhoito- ja vesi/viemärilaitoshenkilöstön yhteiseen varallaolokäytäntöön, minkä odotetaan edelleen tuovan toiminnallista tehokkuutta ja taloudellisia säästöjä näillä vastuualueilla. Tavoitteet Talousarviovuoden 2015 tavoitteita ovat: 1. Vuokra-asuntokannan optimoinnin toimenpiteisiin ryhdytään 2. Tuottamatonta kiinteistöomaisuutta myydään 3. Valkeinen-Ruislampi alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan 4. Nuottiniemen ranta-asemakaavan vesihuollon rakentaminen käynnistetään 5. Putaansaaren ja Tikanniemen tonttien myyntiponnisteluja jatketaan 6. Päiväkotirakentaminen käynnistetään Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet: Valtuuston 25.10.2011 § 48 hyväksymän talouden tasapainopaketin toimet toteutetaan talousarviovuonna. Henkilöstömuutoksista johtuvia säästöjä ei vuonna 2015 ole. Kiinteistöjen ja tuottamattoman omaisuuden myyntiä jatketaan. Tunnusluvut Määrällinen henkilöstötarve 2014 2015 2016 2017 Vakinainen henkilöstö Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Henkilöstö yhteensä Eläkkeelle jääviä, arvio Vapautuvista tehtävistä täytetään Ostopalveluhenkilöiden lukumäärä 17 6 0 23 1 0 0 17 6 0 23 0 0 0 17 6 0 23 2 0 0 17 6 0 23 1 0 0 Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstö kuuluu teknisen toimen henkilöstöön, ja laitoksen henkilöstö on esitetty myös vesi- ja viemärilaitoksen omassa talousarviossa. 69 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Yhdyskuntapalvelut TP TA 2014 2013 + Muutos TA Muutos 2015 2014-2015 Ulkoinen € % Toimintatuotot 1 890 481,73 1 825 795 2 161 652 335 857 18,4 Toimintakulut -3 204 435,00 -3 253 731 -3 373 215 -119 484 3,7 Toimintatuotot 1 706 786,31 1 758 096 1 818 698 60 602 3,4 Toimintakulut -499 064,93 -497 205 -519 685 -22 480 4,5 Toimintatuotot 3 597 268,04 3 583 891 3 980 350 396 459 11,1 Toimintakulut -3 703 499,93 -3 750 936 -3 892 900 -141 964 3,8 -106 231,89 -167 045 87 450 254 495 -152,4 -11 101 895,25 -1 089 022 -1 118 229 Sisäinen Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintakate Suunnitelmapoistot Poistoeron vähennys 82 125,67 Vyörytystulot 38 844,96 Vyörytysmenot 66 280 172 294,89 19 190 Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Rakennusvalvonta Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Rakennusvalvonta on osa kunnan lakisääteisiä peruspalveluja. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät on määritelty 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:ssä. Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta ovat sopineet ympäristöpalvelujen yhteistyöstä, jossa Kaavin kunnan ympäristölautakunta toimii kuntien yhteisenä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisena. Yhteistoiminta on alkanut 1.9.2007. Juankosken kaupunginvaltuusto on tehnyt sopimuksen purkamista 31.12.2016 alkaen koskevan päätöksen 31.10.2013 Kuopion kanssa tapahtuvaan kuntaliitokseen perustuen. Kaavin valtuusto ei ole asiaa käsitellyt. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Viranomaistoiminnassa huomio kohdistetaan pääosin siihen, että hankkeen toteuttamisesta vastuulliset täyttävät heille määrätyt tai kuuluvat velvollisuutensa. Näin menetellen oletetaan rakentamisessa saavutettavan säännöksissä ja määräyksissä edellytetty vaatimustaso. Ympäristölautakunta huolehtii rakennusvalvontaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten mukaisista valvonta- lupa- ja täytäntöönpanotehtävistä. Kaavilla työskentelee 1,5 htv rakennustarkastajan virassa ja yksi toimistohenkilö. Tavoitteet ja tunnusluvut: Kaavin ja Juankosken rakennusjärjestyksen yhdenmukaistaminen vastaamaan PohjoisSavon kuntien rakennusjärjestyksiä vanhojen rakennuslupapäätösten siirto rakennusvalvontaohjelmaan (v. 1950- 2000) 70 rakennusrekisteristä puuttuvien rakennusten kirjaaminen rakennusvalvonnan taksoja seurataan vuosittain vastaamaan mahdollisimman lähelle todellisia kuluja. Tavoitteena on Kuopion kaupungin taksojen taso. Kaavilla rakentamiselle ei ole odotettavissa huomattavia muutoksia. Juankoskella tavoitteena on saada uusia asuintalorakentajia (uudet kaavoitetut rantatontit). Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen säilynee ennallaan. Maatalousrakentaminen on ollut viimeaikoina vähäistä, johon toivotaan lisäystä. TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 116 128 140 130 120 Juankoski 1.9.2007 alkaen Toimenpideilmoitukset 106 118 150 140 130 Kaavi 30 21 38 40 Juankoski 33 23 30 40 Myönnetyt rakennusluvat/kpl Kaavi Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Hoidetaan Kaavin ja Juankosken ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Kaavilta käsin. Ympäristölautakunta huolehtii ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten mukaisista valvonta-, lupa- ja täytäntöönpanotehtävistä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisyssä keinoina ovat mm. jätehuollon ja meluntorjunnan sekä vesien-, ilman- ja maaperän suojelun neuvonta ja valvonta. Toiminnan kehitysarvio EU-lainsäädäntö muuttaa suomalaista lainsäädäntöä vuosittain. Lisäksi keskeisempien ympäristönsuojelua koskevien lakien päivitystyö ja uusien lakien voimaantulo on alkanut. Tästä aiheutuu muutoksia tehtäviin ja koko ajan tapahtuu tehtävien siirtymistä kuntatasolle. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö tuo lisääntyviä paineita ympäristönsuojelulle ja rakennusvalvonnalle lisääntyvän neuvonnan ja ohjauksen tarjoamisessa. Tavoitteet tekstinä 1. Ympäristölupien ja –ilmoitusten sujuva hoitaminen sekä eri määräysten ajantasaisena pitäminen. 2. Neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan asianmukainen ja oikea-aikainen hoitaminen. 3. Eri vesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyöhön osallistuminen ja valmistuneiden suojelusuunnitelmien toimenpidesuositusten seuranta. 71 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Ympäristötoimi TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 Ulkoinen (sitova) € Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate % 0,00 0 0 -79 748,89 -85 940 -74940 11 000 -12,8 -85 940 -74940 11 000 -12,8 -79 748,89 30 300 Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvan vesilaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa puhdasta juomavettä ja huolehtia jäteveden puhdistamisesta toiminta-alueellaan. Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet rajautuvat pääosiltaan taajamien (Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen) kaava-alueille. Talousvesi johdetaan Juankosken keskustaajamaan verkostoa pitkin Rajasalmen vedenkäsittelylaitokselta, Säyneisen taajamaan ostettuna Vellikankaan vesiosuuskunnalta ja Muuruveden taajamaan ostettuna Koillis-Savon Vesi Oy:n Könönkankaan vedenkäsittelylaitokselta. Säyneisen taajaman jätevedet johdetaan ja käsitellään kaupungin omassa jätevedenpuhdistamossa. Juankosken keskustaajaman sekä Muuruveden taajaman jätevedet johdetaan Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen hoitajana toimii vesilaitosinsinööri. Vesi- ja viemärilaitoksen verkostosta, verkostoon kuuluvista laitteista ja laitoksista sekä huoltosopimuksen mukaisesti Koillis-Savon Vesi Oy:n vesilaitoksien laitoshuollosta vastaavat vesilaitoksen laitosmiehet. KoillisSavon Ympäristöhuolto Oy:n puhdistamon hoidosta vastaavat erillisen huoltosopimuksen mukaisesti suoraan teknisen johtajan alaisuudessa työskentelevät puhdistamon hoitaja sekä laitosmies. Puhdistamon hoitaja toimii myös Koillis-Savon Vesi Oy:n ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n toimitusjohtajan tehtävissä ostopalvelupohjaisesti. TALOUSSUUNNITELMA 2015–2018 Toimintaympäristö ja sen muutokset Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitos huolehtii vesihuollon toteuttamisesta (vedenjakelusta sekä jäteveden puhdistamisesta) toiminta-alueellaan Vesihuoltolain mukaisesti. Toimintaa ohjaavana ja tavoitteita määrittelevänä asiakirjana toimii vuoden 2011 aikana kaupungin hallintoelimissä hyväksytty Juankosken kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toiminta-ajatuksen mukaisesti vesi- ja viemärilaitoksen toiminnan lähtökohtana on tuottaa puhdasta juomavettä ja huolehtia jäteveden puhdistamisesta toiminta-alueella. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen vaatii jatkuvaa laitosten ja verkoston ylläpitoa, huoltoa ja järjestelmällistä saneerausta. 72 Toiminnan painopistealueet Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen merkittävimpiä toiminnan painopistealueita ovat: Talousveden hankinnan ja toimintavarmuuden parantaminen sekä talousveden laadun ja määrän turvaaminen, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet. Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpitäminen sekä palvelujen parantaminen ja kehittäminen käsittäen mm. toiminta-alueiden sisällä ilman vesi- ja/tai viemäriliittymää olevien kiinteistöjen verkostoihin liittämisen ja hallitun toiminta-alueiden laajentamisen Taajamien (viemäri)verkostojen saneeraus ja vuotovesien määrän vähentäminen Uusien asemakaavoitettavien asuin- ja yritysalueiden edellyttämän kunnallistekniikan rakentaminen Vesihuoltolaitoksen jätevedenkäsittelyn lupaehtojen edellyttämän tason turvaaminen Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle Kaupungin talouden tasapainottamisen yhtenä toimenpiteenä kiinteistöpalvelujen vastuualueet siirretään teknisen lautakunnan vastuualueiksi sekä asuntotoimen ja kiinteistönhoitopalvelujen henkilöstö siirretään tekniselle osastolle 1.1.2012 alkaen. Em. palvelujen yhdistämisen kautta mahdollistuu säästöjen aikaansaaminen ennen yhdistämistä erillisinä toimineiden vesi- ja viemärilaitoksen varallaolon (päivystys) ja kiinteistöjen varallaolon yhdistämisestä. Yhdistetty varallaolo on käynnistynyt 1.10.2012 ja toimii suunnitellusti. TALOUSARVIO 2015 Talousarvion tulot on arvioitu käyttäen 1.1.2011 voimaan tulleita vesi- ja viemärilaitoksen taksahintoja, taksahintoihin ei olla esittämässä muutosta vuodelle 2015. Kartonkitehtaan ja biolämpölaitoksen hiljeneminen ovat edelleen pienentäneet merkittävästi vesilaitoksen tuloja. Samoin jätevesivirtaama pienenee yhteispuhdistamolla merkittävästi mikä on aiheuttanut korotuksia puhdistamoyhtiön kaupungilta perimiin jätevesimaksuihin. Talousarviossa esitettyjen menojen lisäksi kirjataan tuloslaskelmaan vuokrana kaupungille tuleva korvaus jäännöspääomasta, joka lasketaan valtuuston edelliselle vuodelle vahvistaman 7 % prosentin mukaan vesi- ja viemärilaitoksen käytössä olevalle pääomalle. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet painottuvat vuosille 2015 – 2018 määritettyjen painopistealueiden toteuttamiseen. Tavoitteet 1. Rakennettua vesi- ja viemäriverkostoa, verkostolaitteita sekä laitoksia hoidetaan ja ylläpidetään järjestelmällisesti sekä saneerataan hallitusti. 2. Uusien linjojen suunnittelua ja rakentamista viedään eteenpäin uusien kaava-alueiden (Nuottiniemi) sekä vesihuollon kehittämissuunnitelman kautta määriteltyjen verkostojen laajenemisalueiden (Valkeinen-Ruislampi, Rajasalmi, Kaunisharju) osalta. Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet Vesi- ja viemärilaitoksen ja kiinteistöjen yhteispäivystys käynnistyi 1.10.2012 ja jatkuu toistaiseksi. Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstömäärä ja sen kehitys Vesilaitoksen hoitajana toimii vesilaitosinsinööri. Vesi- ja viemärilaitoksen verkostosta, verkostoon kuuluvista laitteista ja laitoksista sekä huoltosopimuksen mukaisesti Koillis-Savon Vesi Oy:n vesi- 73 laitoksien laitoshuollosta vastaavat vesilaitoksen kaksi laitosmiestä. Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n puhdistamon hoitaja sekä kaksi laitosmiestä toimivat teknisen johtajan alaisuudessa. Vakinaisen henkilöstön määrä 6 (talousarviovuosi ja suunnitelmavuosi sekä arvio vuodelle 2017). Tunnusluvut Vesi- ja viemärilaitos TP 2013 TA 2014 1 001 1 009 1 020 294 000 298 000 300 000 216 000 220 000 220 000 Säyneinen (veden osto Vellikankaan vesiosuuskunnalta 50 000 50 000 50 000 Muuruvesi (veden osto KSV Oy:ltä 28 000 28 000 30 000 Puhdasta vettä laskutettu m³ 284 000 253 000 260 000 883 891 902 293 000 298 000 303 000 265 000 270 000 275 000 käsitelty m³ 28 000 28 000 28 000 Laskutettu jätevesimäärä m³ 160 000 136 000 140 000 Vesijohtoverkosto Liittyjät kpl Puhdasta vettä pumpattu verkostoon m³ josta Rajasalmi ja osuuskunnat/ yhtymät Jätevesiverkosto Liittyjät kpl Jätevettä käsitelty m³, TA 2015-TS 2016 josta KSYH Oy:n puhdistamolla käsitelty m ³ Säyneisen puhdistamolla Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Vesi- ja viemärilaitos TP TA 2014 TA Muutos 2013 + Muutos 2015 2014-2015 Toimintatuotot 1 153 538,23 1 271 280 1 080 784 -190 496 -15,0 Toimintakulut -793 550,22 -934 398 -934 920 -522 0,1 Toimintatuotot 105 986,33 107 052 117 646 10 594 9,9 Toimintakulut -51 116,57 -57 282 -60 866 -3 584 6,3 Toimintatuotot 1 259 524,56 1 378 332 1 198 430 -179 902 -13,1 Toimintakulut -844 666,79 -991 680 -995 786 -4 106 0,4 Toimintakate 414 857,77 386 652 202 644 -184 008 -47,6 -215 966,24 -228 921 -204 211 Ulkoinen € % Sisäinen Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -14 009,57 74 Vesi- ja viemärilaitoksen tulosbudjetti 300 TP 2013 VESI- JA VIEMÄRILAITOS TA 2014 TA 2015 + muutos Muutos% Muutos% TP13/TA14 TA14/E15 Myyntituotot 1 260 117,85 1 378 332 1 198 430 4,4 Maksutuotot 0 0 0 -100 0,00 0 0 314,40 0 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot -3,5 602,01 0 0 1 261 034,26 1 378 332 1 198 430 4,4 -3,5 -176 366,59 -210 100 -174 596 2,8 -4,5 -45 454,21 -48 652 -43 228 -2,7 -1,2 -8 143,01 -12 196 -9 306 31,7 -11,2 -229 963,81 -270 948 -227 130 2,8 -4,2 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 -100 Muiden palvelujen ostot -495 417,02 -600 182 -638 116 17,5 Palvelujen ostot yhteensä -495 417,02 -600 182 -638 116 16,5 7,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -124 246,87 -119 250 -129 240 4,5 -2,9 0,00 0 0 -1 449,20 -1 300 -1 300 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 7,6 6 410,11 0 0 7,9 0,8 TOIMINTAKULUT -844 666,79 -991 680 -995 786 4,6 -2,6 Suunnitelmapoistot -215 966,24 -228 921,00 -204 211,00 200 401,23 157 731,00 -1 567,00 -216 566,22 -205 952,00 -205 952,00 -16 164,99 -48 221,00 -207 519,00 Poistoeron vähennys 11 212,54 11 212,54 11 212,54 Tilikauden tulos -4 952,45 -37 008,46 -196 306,46 Liikeylijäämä Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta Yli-/alijäämä ennen varauksia Vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit on esitetty investointien erittelyssä. 75 30 310 Juka-tilit tilitoimisto/Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö Vastuuhenkilö: Kaupunginkamreeri Toiminta-ajatus/yleiskuvaus: Tilitoimisto on Juankosken kaupungin eriytetty taseyksikkö. Tilitoimiston toiminnan perustana on vuonna 2007 Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan tekemä keskinäinen sopimus talous-, henkilöstö- ja palkka- sekä tietohallinnon tehtävien hoitamisesta ja kustannusten jaosta. Sopimus on päivitetty vuonna 2013 ja palvelu sisältää nyt taloushallinnon (kirjanpito, taloussuunnittelu, tilinpäätös, käyttöomaisuuskirjanpito ja perintätehtävät) tehtävät. Sopimus on voimassa 31.12.2015 saakka ja sen jälkeen vuosi kerrallaan. Tilitoimiston palveluista peritään voimassa olevan sopimuksen mukainen korvaus, joka perustuu asukaslukuun ja aiheuttamisperiaatteeseen. Tilitoimistolla on johtokunta, jossa on neljä jäsentä. Kaupunginkamreerin tehtäviin kuuluu tilitoimiston johtajan tehtävät, jotka on määritetty Juankosken kaupungin hallintosäännössä. Sijaisen toimii Kaavin kunnan taloussihteeri. Tilitoimisto laatii oman talousarvion ja laatii tilinpäätöksen, jotka molemmat yhdistetään kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen. Tilitoimisto voi ostaa myös muuta palvelua asiakasorganisaatioilta tai ulkopuolisilta toimijoilta. TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Talousarviovuosi on tilitoimiston toiseksi viimeinen toimintavuosi. Juankosken kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017. Juka-tilit tilitoimisto sopimus päättyy 31.12.2016 huomioiden kuntien tarpeet vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toiminta- ja taloustilaston laadinnassa. Toiminnan painopistealueet ja kehittämistavoitteet 1. Hoidetaan kuntien taloushallinnon tehtävät tilitoimistosopimuksen ja sovitun aikataulun mukaisesti 2. Osallistutaan ajankohtaisiin koulutuksiin ja seurataan erityisesti Kirjanpitolautakunnan antamia suosituksia sekä ajankohtaista lainsäädäntöä 3. Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista muuttuvassa toimintaympäristössä 4. Vuoden 2015 syksyllä aloitetaan valmistelut tilitoimiston toimintojen purkamisesta ja sopimusten irtisanomisesta TALOUSARVIO 2015 Vuoden 2015 talousarvio ja vuoden 2016 taloussuunnittelu perustuu yhteistyösopimuksessa päätettyihin laskutusperusteisiin. Taloushallinnon ohjelmat ovat CGI:n ProEconomica-sovellukset. Taloushallinnon palvelimen palvelut ostetaan Istekki Oy:n konesalipalveluna. Kustannukset kirjataan Juka-tilit tilitoimiston kustannuksiin. Atk-tukipalvelun Juankosken kaupunki ostaa ostopalveluna Savon Tietokeskus Oy (Data Group). Kustannukset kirjataan kaupungin taloushallinnon kustannuspaikalle keskitettyihin atk-menoihin, joista ne kirjataan sisäisenä kirjauksena työasemien suhteessa vastuualueille. Henkilöstömenojen määrärahat eivät sisällä mahdollista sijaisten tarvetta. Ensisijaisesti sijaisuudet pyritään hoitamaan Juankosken kaupungin organisaation sisältä. Hallinnon kustannuksiin on varattu 17.181 euroa ja taloushallinnon kustannuksiin 188.392 euroa. 76 Sopimuksen mukaisesti Juankosken kaupunki ei kirjaa Juankosken ja Kuopion kuntaliitokseen liittyviä valmistelutöitä Juka-tilit tilitoimiston kustannuspaikalle. Vyörytyskustannuksia ei ole huomioitu alustavissa laskelmissa eikä ennakkomaksuosuuksissa. Vuonna 2015 kustannusten jako ja siitä johdetut kuntien ennakkomaksut ovat seuraavat: Kustannusten jako Johto Taloushallinto -17 181,00 -188 392,00 Juankoski -10 394,75 -111 345,36 Kaavi -6 786,25 -77 046,64 Yhteensä -205 573,00 -121 740,11 -83 832,89 Taloudelliset tavoitteet: Toiminnan tunnusluvut ja resurssit Henkilöstö 2 htv kirjanpitäjää 0,5-0,7 htv kirjanpidon avustaviin työtehtäviin työllistämistuella tai sisäisellä siirrolla (skannaus, tilitoimiston laskutus ja kirjanpitäjien vuosilomien sijaisuudet) 0,15 kaupunginkamreerin palkasta kirjataan tilitoimiston kustannuksiin 0,15 %. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet: Juka-tilit tilitoimisto TP 2013 TA 2014 + Muutos TA Muutos 2015 2014-2015 Ulkoinen Toimintatuotot € % 88 867,96 100 632 83 832 -16 800 -16,7 -183 589,72 -200 230 -192 063 8 167 -4,1 Toimintatuotot 128 542,15 117 733 121 741 4 008 3,4 Toimintakulut -13 726,72 -997 -13 510 -12 513 1 255,1 Toimintatuotot 217 410,11 218 365 205 573 -12 792 Toimintakulut -197 316,44 -201 227 -205 573 -4 346 2,2 20 093,67 17 138 0 -17 138 -100,0 -12 221,04 -12 500 0 Toimintakulut Sisäinen Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -2 014,38 -5,9 77 INVESTOINNIT 2015 -2018 Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia kiinteän ja irtaimen omaisuuden myynti, aineettomat oikeudet, rakennukset, vesi- ja viemärilaitos, kadut, puistot ja yleiset alueet, koneet ja kalusto sekä muut kiinteät rakenteet ja laitteet. Investointiosan vastuuhenkilöt ovat kaupunginjohtaja (kiinteän ja irtaimen omaisuuden myynti, aineettomat oikeudet) ja tekninen johtaja (rakennukset, vesi- ja viemärilaitos, kadut, tiet ja yleiset alueet sekä muut kiinteät rakenteet ja laitteet). Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, kirjataan käyttötalousmenoksi. KAUPUNGINHALLITUS 9000 Varaus kiint. Ja irt. Omaisuuden ostoon ja myyntiin Käyttöomaisuuden osto Käyttöomaisuuden myynti Netto 9002 Haja-asutusalueen laajakaistahanke Netto 9025 Julkisen hallinnon palvelupiste Julkisen hallinnon palvelupisteen rakentaminen Rahoitusosuudet investointointiin Netto Kustannusarvio 2015-2018 Valtuustoon nähden sitova Kustannusarvio 2015-2018 KAUPUNGINHALLITUS Investointimenot Investointitulot Netto TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUKSET 9201 Muuruveden koulun pts-korjaukset 9204 Alakoulun (vanha lukio) pts-korjaukset 9209Toimintakeskuksen lattiaremontti 9213 Iivolan remontti (pesuhuoneet/allasosasto/lattiat) 9215 Ruukin koulun liikuntasalin lattia ja atk-yhteydet (varaudutaan sähköisten yo-kirjoituksiin järjestämiseen) 9216 Päiväkoti, suunnittelu ja rakentaminen vuonna 2016 Valtuustoon nähden sitova RAKENNUKSET Investointimenot Investointitulot Netto TA 2015 TS 2016 636 800 486 800 486 800 150 000 150 000 -387 000 -29 000 -29 000 -70 000 35 000 -35 000 -457 000 671 800 343 800 Kustannusarvio 2015-2018 TS 2017 TS 2018 -229 000 -129 000 -229 000 -129 000 -70 000 35 000 -35 000 TA 2015 -29 000 486 800 457 800 TA 2015 TS 2016 TS 2017 -299 000 -129 000 185 000 0 -114 000 -129 000 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -1 753 000 -268 000 -115 000 -30 000 -170 000 -70 000 -388 000 -1 305 000 -58 000 -210 000 -50 000 -65 000 -30 000 0 -80 000 -30 000 -70 000 0 -30 000 0 0 0 -30 000 0 -30 000 0 0 0 -30 000 0 -1 100 000 -100 000 -1 000 000 0 0 Kustannusarvio 2015-2018 -1 753 000 0 -1 753 000 TA 2015 TS 2016 -388 000 -1 305 000 0 0 -388 000 -1 305 000 TS 2017 TS 2018 -30 000 0 -30 000 -30 000 0 -30 000 78 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KADUT, PUISTOT JA YLEISET ALUEET 9502 Uusien kaavateiden rakentaminen Katuvalaistuksen rakentaminen Katuvalaistus 9513 Kaavateiden korjaus Koivukoskentie ja Kallenkuja Puhdistamontie Kaavateiden korjaus vuosittain Kustannusarvio 2015-2018 Valtuustoon nähden sitova Kustannusarvio 2015-2018 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KADUT, PUISTOT JA YLEISET ALUEET Investointimenot Investointitulot Netto TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -220 000 -70 000 -150 000 -70 000 -70 000 0 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -1 185 000 -300 000 -135 000 -750 000 -435 000 -300 000 -135 000 0 -1 405 000 0 -1 405 000 Kustannusarvio 2015-2018 VESI- JA VIEMÄRILAITOS 9800 Vanhojen vv-linjojen korjaus 9801 Uusien vv-linjojen rakentaminen Valkeinen-Ruislampi Nuottiniemen vesihuolto, suunn. ja rakentaminen UPM:n osuus Nuottiniemen vesihuollon kustannuksiin Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset kohteet: * Rajasalmi, suunnittelu ja toteutus * Kaunisharju, suunnittelu ja toteutus 9810 Rajasalmen vedenottamon huuhtelulaitteet 9800 Viemäriverkoston vuotovesiselvitys - Vuotovesiselvitys Säyneinen - Vuotovesiselvitys lisätutkimukset Verkostokartoitus Verkostojen tarkemittaus keskustaajama 9816 Vesitornin kuntotutkimus Valtuustoon nähden sitova VESI- JA VIEMÄRILAITOS Investointimenot Investointitulot Netto TA 2015 -250 000 -250 000 -250 000 -250 000 -250 000 -250 000 TS 2016 -505 000 0 -505 000 TA 2015 TS 2017 TS 2018 -300 000 -300 000 -300 000 0 0 0 -300 000 -300 000 -300 000 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -220 000 -130 000 -30 000 -30 000 -30 000 -770 000 -300 000 -470 000 470 000 -770 000 -300 000 -470 000 470 000 0 0 0 -445 000 -270 000 -175 000 0 -60 000 -60 000 -15 000 -15 000 -10 000 -5 000 -12 000 -12 000 -12 000 -30 000 -30 000 Kustannusarvio 2015-2018 TA 2015 -1 552 000 -1 017 000 470 000 470 000 -1 082 000 -547 000 -20 000 -265 000 -160 000 -20 000 -250 000 0 0 -15 000 -160 000 TS 2016 0 0 0 0 0 0 0 TS 2017 TS 2018 -50 000 -295 000 -190 000 0 0 0 -50 000 -295 000 -190 000 79 TEKNINEN LAUTAKUNTA KONEET JA KALUSTO VESI- JA VIEMÄRILAITOS 9815 Huoltoauto Valtuustoon nähden sitova KONEET JA KALUSTO VESI- JA VIEMÄRILAITOS Investointimenot Investointitulot Netto YHTEENSÄ INVESTONTIOSA Investointimenot Investointitulot Netto Kustannusarvio 2015-2018 -35 000 Kustannusarvio 2015-2018 -35 000 0 -35 000 Kustannusarvio 2015-2018 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2016 TS 2017 TS 2018 -35 000 TA 2015 -35 000 0 -35 000 TA 2015 -5 202 000 -1 974 000 -1 954 000 -754 000 -520 000 1 141 800 956 800 185 000 0 0 -4 060 200 -1 017 200 -1 769 000 -754 000 -520 000 80 TOIMINTATUOTOT JA – KULUT TOIMIELIN TASOLLA vv. 2013 – 2015 Erittelyissä on huomioitu, että lasten päivähoitopalvelut ja lasten kotihoidontuki on siirretty 1.1.2015 alkaen sivistyslautakunnan alaiseksi vastuualueeksi. TP 2013 ulkoisia ja sisäisiä eriä on korjattu sosiaalilautakunnan ja sivistyslautakunnan osalta vertailun helpottamiseksi. Keskusvaalilautakunta Vaalit Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Ulkoinen Toimintakulut Sisäinen Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintakulut Toimintakate Kaupunginhallitus Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytystulot Vyörtysmenot TP 2013 TA 2014 + Muutos TA Muutos 2015 2014-2015 € 0,00 -158,52 7 800 -7 850 8 000 -8 548 200 -698 0,00 -492,66 0 0 -1 555 -1 555 0,00 -651,18 -651,18 7 800 -7 850 -50 8 000 -10 103 -2 103 TP 2013 TA 2014 + Muutos % 2,6 8,9 200 2,6 -2 253 28,7 -2 053 4 106,0 TA Muutos 2015 2014-2015 € % -20 029,53 -16 200 -16 200 0,00 0,0 -674,52 0 -957 -957,00 -20 704,05 -20 704,05 -16 200 -16 200 -17 157 -17 157 -957,00 -957,00 5,9 5,9 TP 2013 TA 2014 + Muutos TA Muutos 2015 2014-2015 € % 580 788,65 -3 339 453,59 632 285 -3 439 392 860 311 -3 707 655 228 026 -268 263 36,1 7,8 1 774 441,04 -424 669,36 1 672 063 -393 823 1 773 969 -453 092 101 906 -59 269 6,1 15,0 2 355 229,69 -3 764 122,95 -1 408 893,26 -101 360,40 2 304 348 -3 833 215 -1 528 867 -102 130 2 634 280 -4 160 747 -1 526 467 -104 497 329 932 -327 532 2 400 -2 367 14,3 8,5 -0,2 2,3 344 070,42 -48 171,14 81 Sosiaalilautakunta TP 2013 Ulkoinen Toimintatuotot 1 861 073,85 Toimintakulut -22 597 727,22 Sisäinen Toimintatuotot 16 229,36 Toimintakulut -1 030 172,87 Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot 1 877 303,21 Toimintakulut -23 627 900,09 Toimintakate -21 750 596,88 Suunnitelmapoistot -6 381,72 Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot -279 669,69 Sivistyslautakunta Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot Tekninen lautakunta Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ympäristölautakunta Ulkoinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TA 2014 + Muutos TA 2015 Muutos 2014-2015 € % 1 816 525 -22 399 804 1 774 475 -22 086 833 -42 050 312 971 -2,3 -1,4 13 360,00 -916 014,00 13 370,00 -1 009 291,00 10 -93 277 0,1 10,2 1 829 885 -23 315 818 -21 485 933 -6 382 1 787 845 -23 096 124 -21 308 279 -6 382 -42 040 219 694 177 654 -2,3 -0,9 -0,8 Muutos 2014-2015 € 1 580 952 -190 785 -7 171 320 284 954 % -10,8 -3,8 TP 2013 TA 2014 + Muutos TA 2015 1 634 309,42 -7 161 617,09 1 771 737 -7 456 274 15 604,75 -1 727 672,31 0,00 -1 802 983,00 6 666,00 -1 793 134,00 1 649 914,17 -8 889 289,40 -7 239 375,23 -44 117,04 1 771 737 -9 259 257 -7 487 520 -44 117 1 587 618 -8 964 454 -7 376 836 -7 369 6 666 9 849 0 -184 119 294 803 110 684 -10,4 -3,2 -1,5 TA Muutos 2015 2014-2015 € 2 161 652 335 857 -3 373 215 -119 484 % 18,4 3,7 -0,5 -189 621,03 TP 2013 TA 2014 + Muutos 1 890 481,73 -3 204 435,00 1 825 795 -3 253 731 1 706 786,31 -499 064,93 1 758 096 -497 205 1 818 698 -519 685 60 602 -22 480 3,4 4,5 3 597 268,04 -3 703 499,93 -106 231,89 3 583 891 -3 750 936 -167 045 3 980 350 -3 892 900 87 450 396 459 -141 964 254 495 11,1 3,8 -152,4 TP 2013 TA 2014 + Muutos 0,00 -79 748,89 -79 748,89 0 -85 940 -85 940 TA Muutos 2015 2014-2015 € 0 -74940 11 000 -74940 11 000 % -12,8 -12,8 82 Eriytetyt taseyksiköt Vesi- ja viemärilaitos Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot Juka-tilit tilitoimisto Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Sisäinen Toimintatuotot Toimintakulut Ulkoinen ja sisäinen (sitova) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Kustannuslaskennalliset erät Vyörytysmenot TP 2013 TA 2014 + Muutos TA Muutos 2015 2014-2015 € 1 080 784 -190 496 -934 920 -522 1 153 538,23 -793 550,22 1 271 280 -934 398 105 986,33 -51 116,57 107 052 -57 282 117 646 -60 866 10 594 -3 584 9,9 6,3 1 259 524,56 -844 666,79 414 857,77 -215 966,24 1 378 332 -991 680 386 652 -228 921 1 198 430 -995 786 202 644 -204 211 -179 902 -4 106 -184 008 -13,1 0,4 -47,6 TA Muutos 2015 2014-2015 € 83 832 -16 800 -192 063 8 167 % -16,7 -4,1 % -15,0 0,1 -14 009,57 TP 2013 TA 2014 + Muutos 88 867,96 -183 589,72 100 632 -200 230 128 542,15 -13 726,72 117 733 -997 121 741 -13 510 217 410,11 -197 316,44 20 093,67 -12 221,04 218 365 -201 227 17 138 -12 500 205 573 -205 573 0 0 -2 014,38 4 008 3,4 -12 513 1 255,1 -12 792 -4 346 -17 138 -5,9 2,2 -100,0
© Copyright 2024