Korjattu Juankosken kaupungin talousarvio 2015 ja

Juankosken kaupunki
Talousarvio 2015
Taloussuunnitelma 2016
Juankosken keskustaa v. 2013.
2
Sisältö
TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE ......................................................... 4
TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT ............................................................................. 4
Yleinen taloudellinen tilanne .................................................................................................... 4
Kuntatalouden nykytila ja näkymät .......................................................................................... 5
Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus ................................................................................. 6
JUANKOSKEN STRATEGIA .............................................................................................. 8
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................. 10
Väestö ...................................................................................................................................................... 10
Työvoima ................................................................................................................................................. 13
Työpaikat ................................................................................................................................................. 13
Työllisyys ................................................................................................................................................. 14
Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille 2015-2016 ................................................. 15
Yleistä ...................................................................................................................................................... 15
Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate ...................................................................................................... 16
Alijäämän kattamisvelvollisuus ................................................................................................................ 16
Talousarvion laadintaprosessi ................................................................................................................. 17
TULOSLASKELMA ........................................................................................................... 18
Verotulot................................................................................................................................................... 20
Valtionosuudet ......................................................................................................................................... 21
Korkotulot ja –menot ................................................................................................................................ 23
Muut rahoitustuotot ja -kulut .................................................................................................................... 23
Vuosikate ................................................................................................................................................. 23
Satunnaiset tulot ja menot ....................................................................................................................... 23
Poistot ...................................................................................................................................................... 23
Tuloslaskelma vuosille 2015 -2016 (ulkoinen) ....................................................................... 24
Tuloslaskelma vuosille 2015- 2016 (sis.+ulk.) ....................................................................... 25
RAHOITUSSUUNNITELMA .............................................................................................. 26
Rahoituslaskelma vuosille 2015 -2016 ................................................................................... 27
Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ....... 28
KÄYTTÖTALOUSOSA...................................................................................................... 33
11 111 Vaalit ............................................................................................................................. 38
12 121 Tilintarkastus ............................................................................................................... 39
13 131 Yleishallinto ................................................................................................................. 40
13 136 Ateria- ja puhdistuspalvelut ........................................................................................ 44
15 151 Sosiaalipalvelut ........................................................................................................... 46
15 153 Terveystoimi ................................................................................................................ 50
15 154 Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut..................................................... 53
17 171 Koulutoimi.................................................................................................................... 57
17 172 Joukkoliikenne............................................................................................................. 61
17 175 Vapaa-aikatoimi ........................................................................................................... 62
17 176 Varhaiskasvatus .......................................................................................................... 63
19 190 Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta.......................................................................... 69
30 300 Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos......................................................... 71
30 310 Juka-tilit tilitoimisto/Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö .................................... 75
3
INVESTOINNIT 2015 -2018 ...................................................................................................... 77
TOIMINTATUOTOT JA – KULUT TOIMIELIN TASOLLA vv. 2013 – 2015 .............................. 80
4
TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE
Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta.
Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion
toteutumisvertailussa.
Talousarviossa ja – suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden,
investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää
pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden
käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö.
TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT
Yleinen taloudellinen tilanne
Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2014 mukaan Suomen bruttokansantuote laski viime vuonna
1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa ja rakentamisessa.
Ukrainan kriisin kärjistyminen ja siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin ovat syitä Suomen talouden talouskehitykseen, omien rakenneongelmien lisäksi.
Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea ovat heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita
Ukrainan kriisin vuoksi. Kaikki tutkimuslaitokset ovat sitä mieltä, että kriisin pitkittyessä, sillä on
epäsuoria vaikutuksia Suomeen talouteen ja vaikutukset ovat merkittäviä.
Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun
ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin palattaisiin yhden prosentin lukemiin. Kasvun syrjässä ovat tiukemmin kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta
erot euroalueen maiden välillä ovat suuret.
Viimeaikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman lohdullisempi kuin muiden ennustelaitosten. Erot
ovat kuitenkin pieniä.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin
sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin
positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 %
samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityinen kulutus ei tänä vuonna näyttäisi kasvavan lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Investointien arvioidaan myös pysyvän
kuluvan vuonna vähäisenä, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja
laiteinvestointien heikosta kehityksestä.
Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinukselle. Toteutuessaan se
on jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi.
5
Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5-1,5 prosentin tuntumaan ja vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2
prosenttia.
Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitäkin huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot eivät kasva. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri
toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa,
rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle.
Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasolla, eikä työllisyysasteenkaan odoteta parantuvan.
Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajaindeksiä arvioilta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015.
Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle 2016. Valtiovarainministeriö ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. Muut laitokset ennakoivat hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen
matala kasvu on selitettävissä väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.
Yleinen taloudellinen katsaus
Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus 15.9.2014
Muuttuja
(%-muutos)
Tuotanto (määrä)
Palkkasumma
Ansiotaso
Työlliset (määrä)
Inflaatio
(%-yksikköä)
Työttömyysaste
Verot/BKT
Julkiset menot/BKT
Rahoitusjäämä/BKT
Julkinen velka/BKT
Vaihtotase/BKT
Euribor 3 kk, %
10 vuoden korko, %
2012
2013*
2014**
2015 **
-1,5
3,4
3,2
0,4
2,8
-1,2
0,5
2,1
-1,1
1,5
0,0
0,9
1,4
-0,4
1,1
1,2
1,7
1,2
0,3
1,5
7,7
42,9
56,3
-2,1
53,0
-1,9
0,6
1,9
8,2
44,0
57,8
-2,3
55,9
-2,2
0,2
1,9
8,6
44,4
58,5
-2,7
59,6
-1,5
0,3
1,5
8,5
44,3
58,2
-2,4
61,2
-1,2
0,4
1,6
Kuntatalouden nykytila ja näkymät
Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epäsuhta ja kuntatalouden näkymät lähivuosina
ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei näyttäisi kohenevan, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua
tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttäisi sekä rakennepoliittisia ratkaisuja kuin kuntien omien toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuodeksi vaisuksi. Kunnat nostivat vuonna 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteja, ja paine veroprosenttien korottamiseen näyttää jatkuvan. Valtionosuuksiin on tehty leikkauksia, joka myös osaltaan heikentää kuntien taloutta ja luo paineita verotuksen kiristämiseen.
6
Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä
palvelujen tarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan kuitenkin pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin vähentäviä toimia, mutta koko
kuntatalouden tasolla toimilla ei ole yhteenlaskettuna juuri vaikutusta kuntatalouden menotason
laskemiseen.
Kuntien yhteenlaskettu tulos vuodelta 2014 tulee Kuntaliiton arvion mukaan olemaan positiivinen,
johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta. Odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta.
Reaalitaloudessa heikko talouskasvu heijastaa vaikutukset kuntatalouteen. Verotulojen kasvu jää
tulevaisuudessa huomattavasti alle sen mihin on totuttu. Kuntaliitto arvioi, että kuntien verotulojen
kasvu jää vuonna 2015 vain kahteen prosenttiin. Hallituksen toimenpiteet alentavat noin 130 milj.
euroa kuntien verotuloja, jotka kompensoidaan valtionosuuksissa.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistus pohjautuu pitkälle
nykyisiin perusteisiin, vaikka järjestelmää on yksinkertaistettu ja määräämisperusteita uusittu. Peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden
muutosta tasataan. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia.
Arvio kuntatalouden näkymistä vuosille 2016 – 2018 on synkkä. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä menojen kasvu tulee jatkumaan tuloja nopeammin. Kuntien alijäämät ja velkamäärä kasvaa huolestuttavalla tavalla. Lähde: Kuntaliitto ja valtion talousarvioesitys 2015.
Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus
Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi
kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen
vuosi.
Kuntalaissa säädetään, että talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset
ja taloudelliset tavoitteet, talousarvioon otetaan tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat,
kunnan toiminnassa noudatetaan talousarviota ja talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää
valtuusto.
Juankosken kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017.
Kuntalaki ei velvoita kuntaa laatimaan talousarviota- ja taloussuunnitelmaa kunnan olemassaoloa
pidemmäksi aikaa. Taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2015 ja 2016.
Käyttötalousosassa valtuustolle esitetään tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet
vastuualueiden mukaisessa järjestyksessä.
Valtuustoon nähden ovat sitovia TOIMINTATUOTOT JA TOIMINTAKULUT (sisäinen ja ulkoinen).
Talousarviossa esitetyt tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kaupungin toiminnassa ja taloudessa
on noudatettava. Valtuustoon nähden ovat informatiivisia vastuualueiden toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuuston nähden ovat
sitovia verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja –menot sekä rahoitustulot ja –menot.
Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden ovat sitovia pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys.
Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia kaupunginhallituksen alaisia
varaus kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostoon ja myyntiin, haja-asutusalueen laajakaistahanke ja
julkisen hallinnon palvelupisteen rakentaminen.
7
Teknisen lautakunnan alaiset rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet ja kadut, puistot ja yleiset
alueet, vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit sekä koneet ja kalusto.
Muutokset talousarvioon on tuotava hallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi talousarviovuoden aikana. Samalla on myös tarkasteltava toiminnallisten tavoitteiden toteutumista suhteessa
tuloarvioihin ja määrärahoihin.
KÄYTTÖTALOUS
Keskusvaaliltk
Tarkastuslautak
Kaupunginhallitus
Sosiaalilautakunta
Sivistyslautakunta
Tekninen lautakunta
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Juka-tili johtokunta
Vastuualue
Vaalit
Tarkastuslautakunta
Yleishallinto
Ateria- ja puhdistuspalvelut
Sosiaalipalvelut
Muu sosiaalitoimi
Terveystoimi
Hoiva- ja hoitopalvelut
Koulutoimi
Joukkoliikenne
Vapaa-aikatoimi
Varhaiskasvatus
Yhdyskuntapalvelut
Ympäristölautakunta
Vesi- ja viemärilaitos
Juka-tilit tilitoimisto
Käyttötalous yhteensä
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Tuloslaskelmaosa yht.
Antolainamuutokset
Lainojen lisäys
Lainojen vähennys
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoitusosa yhteensä
Kiinteä ja irtain omaisuuden myynti
Koneet ja kalusteet
Rakennukset
Vesi- ja viemärilaitos
Kadut, puistot ja yleiset alueet
Muut kiinteät rakenteet ja laitteet
Investointiosa yhteensä
MENOT JA TULOT YHTEENSÄ
Vaikutus maksuvalmiuteen
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
B
Tulot
8 000
0
717 427
1 916 853
110 800
300 000
0
1 377 045
1 170 118
2 000
175 500
240 000
3 980 350
0
1 198 430
205 573
11 402 096
15 701 000
14 473 613
611 052
30 785 665
0
3 400 000
3 400 000
486 800
0
0
470 000
0
0
956 800
46 544 561
Menot
10 103
17 157
2 292 954
1 867 793
1 209 603
1 538 495
12 368 678
7 979 348
6 549 385
75 000
800 385
1 539 684
3 892 900
74 940
995 786
205 573
41 417 784
0
0
520 952
520 952
0
2 500 000
100 000
2 600 000
0
35 000
388 000
1 017 000
505 000
29 000
1 974 000
46 512 736
31 825
8
JUANKOSKEN STRATEGIA
Strategisten valintojen tausta
Rakennemuutoksen seurauksena Juankoski menetti muutamassa vuodessa lähes 500 työpaikkaa,
josta aiheutui verotulojen merkittävä väheneminen. Kahdessakymmenessä vuodessa työpaikkojenmäärä on vähentynyt noin 800 työpaikalla (32 % työpaikoista). Juankoskella sairastavuus on
erittäin korkealla tasolla ja väestön ikääntyminen jatkuu voimakkaana. Siten sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut erittäin voimakasta. 2010 – 2013 sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on n.
4,7 miljoonaa euroa ja menot muodostavat ¾ kunnan nettokäyttömenoista. Julkisten rakennusten
kosteusongelmien vuoksi kaupunki joutui tekemään suuria investointeja mm. kouluihin ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Investoinnit olivat käytännössä pakkoinvestointeja koska rakennukset asetettiin käyttökieltoon. Tästä johtuen kaupunki velkaantui voimakkaasti. Myös kartonkitehtaan
uudelleen käynnistämiseen liittyneen lainatakauksen realisoituminen nosti kaupungin lainakantaa.
Työpaikkamenetysten aiheuttama tulojen voimakas aleneminen, väestön korkean sairastavuuden
ja ikääntymisen aiheuttama sosiaali- ja terveysmenojen raju kasvu ja valtionosuuksien voimakas
vähentäminen toivat kaupungin taloudelle niin suuren haasteen, että strategisena valintana kaupunki katsoi kuntaliitoksen alueen asukkaiden palveluiden turvaamisen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi.
Peruspalvelujen turvaamisen kannalta tärkeimmät lähiaikojen investoinnit on tehty. Siten kaupunki
pyrkii ennen kuntaliitosta pitämään investointien tason kohtuullisena ja mieluusti alle poistojen tason. Näin pyritään vaikuttamaan kaupungin lainamäärään.
Juankosken strategia
Juankosken ja Kuopion kaupungit ovat elo-syyskuun vaihteessa 2014 yhtäpitävästi hyväksyneet
valtuustoissaan kuntaliitossopimuksen kuntien yhdistymisestä 1.1.2017.
Juankosken tavoitteena on olla viihtyisä ja elinvoimainen asuinalue osana Kuopion kaupunkia.
Strategiset valinnat ennen kuntaliitosta

kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia ratkaisuja

hoito- ja hoivapalvelujen rakennemuutokseen pyritään etsimään uusia keinoja kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapaino-ohjelman lisäksi

edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso pyritään pitämään kilpailukykyisenä suhteessa Pohjois-Savon kuntien keskiarvoon

kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen ja pk-sektorin monipuolistumiseen

kaupungin kokonaislainamäärän kasvua pyritään rajoittamaan kaikin keinoin.

kaupungin tavoitteena on saada Kuopion kaupungin kanssa sovittua toimivasta ja asukkaiden aktiivisuutta edistävästä lähidemokratiamallista, joka otetaan käyttöön vuoden 2017
alusta - lähidemokratiaa edistävän Kuopio – malli tulee hyväksyä osapuolten valtuustoissa
kesäkuun 2016 loppuun mennessä

Juankoski toimii aktiivisesti kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamiseksi siten, että peruspalvelut toimivat kuntaliitoksen jälkeen alueella moitteettomasti, lukio-opetusta järjeste-
9
tään Juankoskella ja myös muut kuntaliitossopimuksessa palveluille asetetut tavoitteet toteutuvat

Koska kunnallisveroprosentti nostettiin vuonna 2012 21,5 prosenttiin, joka on maakunnan
toiseksi korkein taso, ei kunnallisveroa nosteta ennen kuntaliitosta.

Koska myös kiinteistövero on vuodelle 2014 tapahtuneen yleisen kiinteistöveroprosentin
noston jälkeen korkealla tasolla, ei myöskään kiinteistöveroa nosteta ennen kuntaliitosta.

Lisätään aktiivista elinkeino- ja tonttipolitiikkaa
10
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
Väestö
Juankosken kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 4995 asukasta. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku on vuoden 2014 lopussa 4932 asukasta. Muutos -63.
Juankosken väkiluvun laskun taustalla on erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestön väheneminen, koska kuolleisuus on korkea ja kuntien välinen nettomuutto on negatiivinen.
Alueen väestörakennetta leimaa vanhusväestön määrä. Lasten ja nuorten määrä vähenee ja iäkkäiden määrä kasvaa.
Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet 2014.
Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2012 osalta ja
vuoden 2013 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, olisi muutos ennusteen mukainen.
Vuosi
Väestö
31.12.
2010
5 170
2011
5 146
2012
5 093
2013
4 995
2014
4 932
2015
4 871
2016
4 812
11
Juankosken ikärakenne 1990, 2000- 2009 ja 2010 -2013 ja ennuste 2014 -2016
Väestö 5-v. ikäryhmä
0-14
15-24
25-34
35-44
45-54
55-64
65-74
75-
1980
6 989
1 343
1 266
1 038
768
894
797
613
270
1990 2000 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016*
6 580 5 892 5 273 5 170 5 146 5 093 4 995 4 932 4 871 4 812
1 233 970 718 685 660 645 622 629 621 607
768 615 492 471 453 442 434 396 380 372
859 511 443 423 422 404 357 359 345 333
1 045 853 556 525 520 504 480 475 471 473
788 1 019 889 847 815 778 762 744 716 681
855 738 978 994 1 013 1 014 988 942 925 901
634 696 604 621 659 683 726 749 782 805
398 490 593 604 604 623 626 638 631 640
0-14
15-64
65+
1 343 1 233 970 718 685 660 645 622 629 621 607
4 763 4 315 3 736 3 358 3 260 3 223 3 142 3 021 2 916 2 837 2 760
883 1 032 1 186 1 197 1 225 1 263 1 306 1 352 1 387 1 413 1 445
Väestöllinen huoltosuhde
46,7 52,5 57,7
57 58,6
60
62
65
%-osuus väestöstä
0-14
15-64
65+
19,2 18,7 16,5 13,6 13,2 12,8 12,7 12,5
68,1 65,6 63,4 63,7 63,1 62,6 61,7 60,5
12,6 15,7 20,1 22,7 23,7 24,5 25,6 27,1
12,8
59,1
28,1
12,7
58,2
29,0
12,6
57,4
30,0
Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on väestöltään
maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea.
Tilastokeskus on laatinut vuoden ennusteen, joka perustuu vuonna 2012 laadittuun ennusteeseen.
Seuraava väestöennuste julkaistaan lokakuussa 2015.
Kaupungin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja vuonna 2013 on jo 65 ei-työikäistä sataa työikäistä kohden.
Alueen ikärakennetta voidaan tarkastella myös lapsihuoltosuhteen tai vanhushuoltosuhteen
avulla. Lapsihuoltosuhde on suhdeluku, joka ilmoittaa lasten määrän työikäisiin (0-14vuotiaat/15- 64 vuotiaat). Vanhushuoltosuhde on puolestaan suhdeluku, joka ilmoittaa vanhusten määrän suhteen työikäisiin (yli 65 – vuotiaat/15 – 64 vuotiaat).
Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa, ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä.
Lähde: Tilastokeskus.
12
Juankosken kaupungin ikäryhmittäisiä väestötietoja
13
Työvoima
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus.
Juankoskella oli 31.12.2012 työllistä työvoimaa 1963 henkilöä, joista Juankoskella oli käynyt työssä 1366
henkilöä ja muualle pendelöinyt 597 henkilöä (esim. Juankoskelta oli käynyt Kuopiossa töissä 315 henkilöä
ja Kaavilla 101 henkilöä).
Työpaikat
Pohjois-Savon liiton tilaston mukaan Juankosken työpaikkojen määrä on vähentynyt vuodesta
1990 vuoteen 2012 yhteensä 639 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on vaihdellut vuosittain, mutta
vuonna 2008 työpaikkojen määrässä tapahtui merkittävä vähennys kartonkitehtaan konkurssin
vuoksi.
Juankoskella oli työpaikkoja 31.12.2012 yhteensä 1879, joissa juankoskelaisia (=asuinkunnassaan) oli käynyt työssä 1366 henkilöä ja muualta pendelöinyt 513 henkilöä (esim. Kuopiosta oli käynyt Juankoskella töissä 227 henkilöä ja Kaavilta 91).
14
Työllisyys
Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun 2014. Työllisyyskatsaus (julkaisuvapaa 21.10.2014).
Lomautukset ovat lisääntymässä loppuvuodesta, työttömyyden nousu jatkuu alueella maltillisena ja
tuotannollis-taloudelliset irtisanomiset ovat edelleen vähäisiä Pohjois-Savon alueella. Työttömiä
työnhakijoita oli syyskuun lopussa Pohjois-Savossa 4,7 (12,9) % enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ilman lomautettujakin työttömyys lisääntyi vähän enemmän 6,5 (8,4) %. Koko maan tasolla työttömyys kohosi vuodessa 10,4 (18,0) %.
Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä väheni yhdeksässä kunnassa, eniten Keiteleellä,
Maaningalla ja Juankoskella. Työttömyys nousi 11 kunnassa, eniten Suonenjoella ja Siilinjärvellä.
Korkein työttömien osuus työvoimasta on Varkaudessa ja Kaavilla. Matalimmat työttömyysasteet
olivat Siilinjärvellä ja Maaningalla. Iisalmen työttömyysaste oli 12,8 % ja Kuopion 11,6 %. Seutukunnittain tarkasteltuna alhaisin työttömyysaste oli Kuopiossa 11,0 %.
Työttömyyden kasvu voimistuu kausiluonteisuuden vuoksi kohti vuodenvaihdetta. Lomautusten
määrät nousevat nykytasosta selvästi talven aikana. Lomautukset kohdistuvat pääasiallisesti teollisuuteen ja rakentamiseen. Muu työttömyyden nousu kohdistunee lähikuukausinakin palveluiden,
kaupan sekä eri asiantuntijoiden ammattiryhmiin.
Juankosken työllisyys on heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska
kartonkitehdas ei ole ollut toiminnassa. Juankosken työttömyys laski vuonna 2012 ja se oli todellista, joskin ikärakenteen ja eläköitymisen vauhdittamaa.
(Lähde: Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2012)
15
Juankosken kaupungin talousnäkymät vuosille 2015-2016
Yleistä
Juankosken kaupungin vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa on tiedostettu
kaupungin heikko taloudellinen tilanne. Kierteen sysäsi liikkeelle vuoden 2008 taloudellinen lama ja
kartonkitehdas Stromsdalin konkurssi. Taloustaantuman seurauksena kaupungin verotulot kääntyivät laskuun ja työttömyys kasvoi. Vuonna 2012 oli jo nähtävissä pientä toivon kipinää, kun kartonkitehdas käynnistyi ja antoi työtä reilusti yli sadalle työntekijälle. Vuoden 2013 lopulla kartonkitehdas ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja kaupunki kirjasi vuoden 2013 tilinpäätökseen reilun 4,0
milj. euron takausvastuun. Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen 3.10.2013 ja maksuohjelma vahvistettiin heinäkuussa 2014.
Kartonkitehtaan toimimattomuudesta johtuen Juankosken Biolämpö hakeutui yrityssaneeraukseen
17.1.2014 ja maksuohjelma vahvistettiin 30.9.2014. Maksuohjelman mukaisesti kaupungin saatavia leikataan ja kaupunki kirjaa alas yhtiölle myönnettyjä osakaslainoja ja pääomalainoja vuoden
2014 tilinpäätökseen n. 0,920 milj. euroa. Käyttötalouden lisämäärärajojen ja alaskirjausten jälkeen
kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan arvion mukaan alijäämäinen yli kolme miljoonaa
euroa. Kaupunki on hakenut vuodelle 2014 harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2,0 milj.
euroa.
Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kriisikunnalle asetetut
raja-arvot, jotka Juankosken kohdalla ylittyivät kaikkien kuuden kriteerin osalta.
Valtiovarainministeriö asettama kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n
mukainen arviointiryhmä teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoittaman selvityksen kaupungin mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut.
Arviointiryhmän ehdotus toimenpiteiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.4.2013. Valtuuston
päätöksen mukaisesti kaupunki aloitti kuntaliitosselvityksen Kuopion kaupungin kanssa. Kuntaliitosselvitys eteni valtuustojen käsittelyyn tämän vuoden elokuussa ja Juankosken ja Kuopion valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.10.2011 talouden tasapainottamispaketin, jossa oli sovittu
toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi kaupungin
tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle 2012 0,5 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroon tehtiin korotuksia vuodelle 2012 ja vuodelle 2014. Tasapainottamissopimuksessa päätetyt toimenpiteet koskevat kaikkia hallintokuntia, mutta kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen.
Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on tehty vuoden 2011 lopulta saakka. Sosiaali- ja terveystoimen osalta tavoitteisiin ei ole päästy. Erityisesti vanhuspalvelujen toimenpiteitä vahvistamaan
kaupunki tilasi vuoden 2014 alussa vanhuspalvelujen palvelurakenneselvityksen, jonka avulla on
vielä tarkemmin kartoitettu kaupungin vanhuspalvelujen rakennetta ja nykytilaa. Tavoitteena on,
että palvelurakenneselvityksessä esille tulleita kustannuseriä lisääviä rakenteita saadaan korjattua
vielä ennen kuntaliitosta.
Vuoden 2015 talousarvion tunnusluvut osoittavat, että taloutta korjaavia liikkeitä ei ole saatu riittävästi tehtyä. Kaupungilla ei ole rahavaroja eikä nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla olisi mahdollisuus kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa investointeja ja ylimääräisiä merkittävän
suuria kertaluonteisia menoja. Kaupungin on kuitenkin pyrittävä jatkamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti talouden rakenteiden korjaamista siltä osin, kuin se on mahdollisuuksien rajoissa.
Kaupunginvaltuuston vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi oli asetettu 2,498 milj. euroa. Poistojen ja poistoeron muutosten jälkeen oli arvioitu
ylijäämäksi 1,098 milj. euroa. Kaupungin lainakanta arvioitiin 18,565 milj. euroksi. Kaupungin tasapainottamisohjelman mukaan alijäämät olisivat katettu vuoteen 2016 ja talous tasapainossa.
Taloussuunnitelman mukaan kaupunki ei saavuta tasapainottamisohjelman mukaista tasoa eikä
taloutta pystytä tasapainottamaan valtuustokaudella ilman merkittäviä tulojen lisäyksiä tai menojen
16
karsintaa. Kaupunki ei ole saanut pysäytettyä sosiaali- ja terveystoimen menokasvua eikä perusturvan tasapainottamistoimenpiteillä ole saavutettu suunniteltuja säästöjä.
Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate
Juankosken investointien määrää ovat kasvattaneet suuret pakkoluonteiset investoinnit mm. tilojen
epäterveellisyyden ja kosteusvaurioiden vuoksi. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti vuosina 2009
ja 2010. Investoinnit on rahoitettu lainanotolla.
Poistotaso on kasvanut voimakkaasta investoinnista johtuen, mutta alhaisen korkotason vuoksi
kaupungin pakkoluonteiset investoinnit mm. terveyskeskuksen peruskorjaus on toteutettu oikeaan
aikaan. Tulevaisuudessa terveyskeskus pystyy paremmin vastaamaan alueen väestön palvelutarpeisiin.
Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin poisto-ohjelman 26.9.2012. Poisto-ohjelmaan ei tehty
muutoksia.
Alijäämän kattamisvelvollisuus
Alijäämän kattamisvelvollisuus syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä on 7,570 milj. euroa
vuosilta 2009 – 2013. Vuoden 2014 tilinpäätösennuste on noin 3,3 milj. euroa alijäämäinen ja
suunnitteluvuosina 2015- 2016 alijäämän on ennustettu kasvavan 2,128 milj. euroa.
Kuntalain voimaan tulleiden säännösten (65.3 §) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava
tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.
Lain 65.3 §:ään on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa
taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta
taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää.
Juankosken kaupunki on valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön perusteella ”kriisikunta”. Arviointiryhmän esitykseen perustuen kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Juankoski liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017.
Hallintokunnat jatkavat valtuuston päätöksen mukaisesti taloutta tasapainottavia toimia talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina. Kartonkitehtaan takausvastuusta ja Juankosken Biolämpö Oy:n
lainojen alaskirjauksista johtuen talouden tasapainottaminen on kuitenkin saanut niin merkittävän
lisähaasteen, että kaupunki ei pysty tasapainottamaan talouttaan vuoteen 2016 mennessä ilman
lisätuloja tai poikkeuksellisen suuria menojen leikkauksia. Juankosken aika itsenäisenä kaupunkina
on liian lyhyt talouden tasapainottamiseksi.
Alijäämät 2011 -2013 ja ennuste vuosille 2014 -2016
Alijäämät
Edellisten vuosien alijäämä 1.1.
Tilikauden yli-/alijäämä
Yli-/alijäämä 31.12.
Asukasluku
Euroa/asukas
2011
-1 675 672
-813 993
-2 489 665
5 146
-484
2012
-2 489 665
-38 213
-2 527 878
5 093
-496
2013
-2 527 878
-5 042 472
-7 570 350
4 995
-1 516
2014
-7 570 350
-3 313 936
-10 884 286
4 932
-2 207
2015
2016
-10 884 286 -11 994 571
-1 110 285 -1 018 720
-11 994 571 -13 013 291
4 871
4 812
-2 462
-2 704
Suunnitelmavuosiin sisältyy lisäksi sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen osalta erittäin suuria
epävarmuustekijöitä.
17
Talousarvion laadintaprosessi
Vuoden 2015 talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen 26.5.2014 antamat valmisteluohjeet sekä talouden tasapainottamisohjelma. Valtuusto on käsitellyt hallintokuntien
esityksiä talousarvioseminaarissa 18.9.2014 ja jatkoseminaarissa 8.10.2014. Lisäksi sosiaalilautakunta ja kaupunginhallitus ovat kokoontuneet yhteiskokoukseen sosiaalilautakunnan talousarvion
valmistelun osalta.
Kaupunginvaltuusto päätti 9.10.2014 pitää kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit
vuodelle 2015 ennallaan.
Lautakunnat ja tilitoimiston johtokunta ovat antaneet esitykset vuoden 2015 talousarvioksi. Suunnitteluvuoden 2016 tuloarviot ja määrärahat ovat pääosin vuoden 2015 tasossa.
Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2015 talousarvioksi ja suunnitteluvuoden 2016 talousarvio on
kaupunginhallituksen käsittelyssä marraskuussa ja kaupunginvaltuuston käsittelyssä joulukuussa.
18
TULOSLASKELMA
Toimintavuosien ja talousarviovuoden tuloarvioiden ja määrärahojen vertailun helpottamiseksi
vuoden 2014 talousarvioon on lisätty kaupunginhallituksen 20.10.2014 § 181 kaupunginvaltuustolle esittämät tuloarvio- ja määrärahamuutokset, jotka sisältyy taulukon TA 2014+M lukuihin.
Toimintatuotot
Vuoden 2015 ulkoiset toimintatuotot 7,550 (7,426) milj. euroa ovat 124.000 euroa enemmän kuin
vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Myyntituotoissa on vähennystä 0,374 milj. euroa, koska
vesi- ja viemärilaitoksen myyntituotot ja korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä alenee. Maksutuotot
alenevat reilun 93.000 euroa. Tukia ja avustuksia yhteensä, on arvioitu toteutuvan n. 198.000 euroa enemmän kuin vuonna 2014. Se johtuu mm. tekonurmihankkeen 262.000 euron mahdollisesta
avustuksesta. Muihin toimintatuottoihin on arvioitu maa-alueiden myynnistä syntyviä myyntivoittoja
310.000 euroa ja käyttötalouden tuloksi on siirretty 100.000 euroa lahjoitusrahastojen pääomia.
Toimintakulut
Ulkoiset toimintakulut 37,566 (37,794) milj. euroa. Toimintakuluissa on vuoden 2014 alkuperäiseen
talousarvioon verrattuna lisäystä 0,900 milj. euroa ja TA 2014+ M vähennystä 0,228 milj. euroa.
Henkilöstö ja henkilöstökulut
Henkilöstökulut ovat yhteensä 13,014 milj. euroa. Henkilöstökuluissa on vähennystä 0,688 milj.
euroa vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon ja 0,803 milj. euroa muutettuun talousarvioon
(-5,8 %). Merkittävämmät vähennykset henkilöstömenoissa verrattuna vuoden 2014 muutettuun
talousarvioon ovat hoiva- ja hoitopalveluissa 0,536 milj. euroa (12,8 %), koulutoimessa 0,212 milj.
euroa (5,0 %), ateria- ja puhdistuspalveluissa 0,043 milj. euroa (4,2 %) ja vesi- ja viemärilaitoksen
taseyksikössä 0,044 milj. euroa (16,2 %).
Vakinaisen henkilöstön määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Sijaisten määrä vaihtelee vuosittain ja tarkastelupäivänä 31.12.2013 sijaisia ja määräaikaisia oli 55. Vuoden 2014 lopussa arvioidaan sijaisen määrän olevan vähemmän, koska hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää on
vähennetty suunnitelmallisesti. Vastuualueet ovat varanneet sijaisten palkkaukseen varatut määrärahat huomioiden vuosilomat ja laskennalliset sairauspoissaolot, joihin on palkattava sijainen.
Henkilöstön määrä
Vakinainen
TA 2014
TA 2015
Yleishallinto
33
35
Sosiaalitoimi
101
76
68
63
0
24
Koulutoimi
Varhaiskasvatus
Vapaa-aikatoimi
2
2
Yhdyskuntapalvelut
17
17
Vesi- ja viemärilaitos
6
6
Juka-tilit tilitoimisto
3
2
230
225
Yhtensä
Henkilöstömäärää vähennetään eläkepoistuman kautta niissä tehtävissä, jotka voidaan jättää täyttämättä. Kaupungin henkilöstö on pääosin opetustoimen ja sosiaalitoimen palvelutehtävässä. Jokaisen vapautuvan viran tai toimen täyttämisessä sekä sijaisten käytössä noudatetaan kaupunginhallituksen 10.11.2014 § 189 päätöksen mukaista periaatetta sekä huolehditaan siitä, että henkilöstömenojen määrärahat eivät ylity.
19
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014 -2016 allekirjoitettiin 7.11.2013. Sopimukset
astuivat voimaan 1.3.2014. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on
1.3.2014 -31.12.205 ja toinen jakso on 1.1.2016- 31.1.2017.
Talousarvion laadinnan lähtökohta on ollut työehtosopimusten mukaisten palkkamenojen korotukset vuonna 2015. Maksetut palkat vähenee verrattuna vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon
0,491 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 0,670 milj. euroa.
Henkilöstökorvauksi on arvioitu reilu 130.000 euroa. Maksetuista palkoista vähennetään sairausvakuutuskorvaukset, kuntoutusraha-yms. korvaukset sekä työtapaturmakorvaukset.
Henkilösivukulut on budjetoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Eläkemenoperusteisen (maksetaan
vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen
vuotta 2005) ja varhe-maksun (kaupunki maksaa niistä työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä
kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuella eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) määrät on merkitty Keva:n ilmoittaman ennakkolaskelman mukaisesti. Maatalouslomittajien osuus laskutetaan Maaningan kunnalta
ja 1.1.2015 alkaen Kuopion kaupungilta.
Henkilöstömenojen toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä.
Henkilösivukulut vuonna 2015
Prosenttia palkoista
Sairausvakuutusmaksu
2,13
Tapaturmavakuutusmaksu
0,5
Työttömyysvakuutusmaksu
2,7
Ryhmähenkivakuutusmaksu
0,1
Palkkaperusteinen KuEL
17,05
Opettajien VaEL-maksu
20,05
Palvelujen ostot
ovat kaupungin käyttötalousmenoista (ulkoiset) 53,9 %. Palvelujen ostot jakautuvat asiakaspalvelujen ostoon ja muiden palvelujen ostoon. Asiakaspalvelut 15,633 milj. euroa sisältää mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntaosuudet, joiden osuus on 11,683 milj. euroa. Asiakaspalveluiden ostot muilta sisältää mm. vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitokotipalvelut. Asiakaspalvelujen ostoissa on kasvua muutettuun talousarvioon reilu 0,320 milj. euroa,
joka johtuu mm. Tukeva-säätiön sekä hoitokotipalvelujen palvelujen ostoista.
Muiden palvelujen ostot 4,684 milj. euroa, sisältää toimisto- ja asiantuntijapalvelut, posti- ja puhelinpalvelut, tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, koulutuspalvelut, työterveyshuollon palvelut,
osuus verotuskustannuksiin sekä muut yhteistoimintaosuudet, on edellisten vuoden tasossa.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2,415 milj. euroa, kasvua 0,268 milj. euroa (12,45 %). Kasvua on rakennusmateriaaleissa, joka
koskee tekonurmen rakentamishanketta. Muilta osin kulut ovat edellisen vuoden tasossa ja vertailukelpoisia.
Avustukset
Avustukset kotitalouksille sisältää mm. toimeentulotuen, joka on arvioitu hieman pienemmäksi kuin
kuluva vuosi. Yhteisöille maksettavissa avustuksissa on myös pientä vähennystä.
Muut toimintakulut ovat lähes kuluvan vuoden tasossa.
20
Verotulot
Verotulojen ennustamisessa on käytetty apuna Kuntaliiton verotuloennustetta lokakuulta 2014.
Kaupungille tilitettävien kunnallisverojen peruste on 21,5 %.
Kunnallisverotilityksissä on pyritty arvioimaan kartonkitehtaan henkilöstön lomautus ja verotulojen
menetys käytettävissä olevilla tiedoilla, jonka vaikutus näkyy vuoden 2016 kunnallisveron tilityksissä.
Kiinteistöveroarvio ja yhteisöveron tilitysennuste perustuvat Kuntaliiton toimittamiin ennakkolaskelmiin.
TILIVUOSI
2012
2013**
2014**
2015**
2016**
13 128
14 785
13 332
13 720
13 655
Muutos %
6,2
12,6
-9,8
2,9
-0,5
Yhteisövero
397
464
557
576
509
Muutos %
-52,0
17,0
19,9
3,4
-11,6
Kiinteistövero
1 111
1 125
1 370
1 370
1 370
8,8
1,2
21,8
0,0
0,0
14 636
16 374
15 258
15 665
15 534
3,0
11,9
-6,8
2,7
-0,8
Verolaji
Kunnallisvero
Muutos %
VEROTULOKSI KIRJATTAVA
Muutos %
Kuntakohtaisessa kehikossa on perustana Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on huomioitu verotilitysten kehitys syyskuulle 2014 ja Verohallinnon ennakkotiedot
(per 6.10.2014) verovuoden 2013 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliitto on arvioinut verotulojen kehitystä laadittaessa uusimmat tiedot palkkasumman
kehityksestä sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2014- 2018 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2015 on huomioitu hallituksen esityksen mukaisena.
Hallituksen esitysten mukaisesti kunnallisveron tuottoon vuonna 2015 vähentävästi vaikuttavia
muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen
korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos
(suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen.
Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Veroennustekehikossa
vähennykset kohdistuvat kunnittain edellisten vuosien jakauman perusteella. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä.
Yhteisöveroon tulee vuonna 2015 muutamia muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon.
Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten,
ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperustemuutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 2015 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus
palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua
yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 2015 alkaen EU:n yhteiseen
kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo
päättyy vuoden 2014 lopussa.
21
Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun
johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla ja muutos on huomioitu veroennustekehikon jako-osuuslaskennassa. Kunnittain lisäys jakaantuu
jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella.
Kiinteistöveron osalta vuoteen 2014 asti on tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt
lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle 2014. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi
vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80 - 1,55 %. Ennakkotiedon mukaan muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta
kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotuksen (n.8 milj. €) sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto (n.2 milj. €) peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa.
Valtionosuudet
TA 2014
Sosiaali- ja terveystoimen,
Arvio 2015
Muutos
26 479 708 28 019 218 1 539 510
esi- ja perusopetuksen sekä
kirjasto, kulttuuritoimen
laskennallinen osuus
Omarahoitusosuus
3282,60 €/asukas
-16 718 282
3522,51 €/asukas
-17 594 937
-876 655
Laskennallisten kustannusten ja
omarahoitusosuuden erotus
Yleinen osa
9 761 426 10 424 281
170 870
Lisäosa
662 855
-170 870
158 230
158 230
1 242 975
1 479 425
236 450
6 570
0
-6 570
Valtionosuuteen tehtävät vähennykset
ja lisäykset, netto
Elatustuen takaisinperinnän palautus v. 2013
Valt.osuus järj. tasaus vuodelta 2010
113 453
Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus
Verotulotasaus
Peruspalvelujen valtionosuus v. 2015
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt. Os.
Valtionosuudet yhteensä
-113 453
-906 387
-906 387
3 968 064
708 528
14 554 830 15 123 613
568 783
3 259 536
-650 000
-650 000
0
13 904 830 14 473 613
568 783
4,1 %
Kaupungin vuoden 2015 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 14,474 milj. euroa, mikä
on 0,569 milj. euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna 2014. Arvioitu valtionosuuksien määrän kasvu
johtuu verotulotasauksen lisäyksestä sekä valtionosuusjärjestelmän muutoksesta vuoden 2015
alussa, jota seuraavassa on kerrottu. Lähde: Kuntataloustiedote 3 /2014.
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden
varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla
palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät.
22
Toisena valtionosuusjärjestelmään kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset rakenteet ja
perusperiaatteet on säilytetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään.
Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.
Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 0-5 vuotiaat, 6 vuotiaat, 7-12 vuotiaat, 13- 15 vuotiaat, 16-18
vuotiaat, 19-64 vuotiaat, 65-74 vuotiaat, 75-84 vuotiaat ja yli 85 vuotiaat.
Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä; sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta.
Laskennallinen valtionosuus saadaan, kun kuntakohtaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on sama kaikilla kunnilla.
Laskennallisten kustannusten ja lisäosien (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus)
perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle.
Laskennalliset kustannukset muodostuvat:
 ikäryhmittäin: asukasluku x perushinta ja
 kriteerittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin
Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Lukumääriä kunnittain voi tarkastella Kelan tilastoista.
Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja
kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka
aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa
asukasta kohti. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on
laskettu vuoden 2014 tasossa ja on nyt lopullinen ja sisältyy tehtyihin laskelmiin.
Valtion talousarvioesityksen 15.9.2014 mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuus on 8,4
mrd. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon
vuoden 2015 kustannustason muutos (indeksikorotus) 0,6 %, asukasluvun ja muiden määräytymistekijöiden muutokset, valtionosuusleikkaukset sekä tehtävien muutokset. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee näiden vaikutusten johdosta 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin.
Valtio kohdistaa säästöjä kuntien valtionosuuksiin. Valtionosuuksiin tehdyt päätökset alentavat
valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli n. 15 %.
Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuus on Kuntaliiton laskelmiin perustuva. Kotikuntakorvaukset on kirjattu sivistyslautakunnan talousarvioon ao. kustannuspaikalle tuloksi ja menoksi.
23
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on Juankoskella miinusmerkkinen ja pienentää muuta valtionosuutta. Vuodelle 2015 ei ole ollut saatavissa kuntakohtaisia tietoja, mutta suunnittelussa on
käytetty vuoden 2014 tietoja ja tehty sen pohjalta arvio vuodelle 2015. Apuna on käytetty myös
valtionosuuslaskuria, jossa yksikköhinnat on päivitetty vuodelle 2015.
Kaupungin valtionosuuksien muutos verrattuna nykyiseen järjestelmään, on valtionosuuksia lisäävä n. 1,1 milj. €. Koska valtionosuusjärjestelmän uudistuminen merkitsee varsin suuria muutoksia
yksittäisten kuntien valtionosuuksiin, on muutosta lievennetty 5 vuoden siirtymäkaudella. Muutos
on täysimääräisesti voimassa vuodesta 2020 alkaen.
Korkotulot ja –menot
Korkokuluihin lainoista ulkopuolisille on budjetoitu 300.000 euroa, joka on n. 50.000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 arvioitu toteuma. Korkomenojen kasvu on seurausta lainamäärän kasvusta.
Kaupungin pitkäaikaiset lainat ovat pääosin sidottu 6 kk euribor-korkoon. Lainamarginaalit ovat
alhaisimmillaan 0,03 ja korkeimmillaan 0,50. Korkotason ennustetaan pysyvän alhaisena ainakin
vuoden ja se on huomioitu korkokuluja arvioitaessa.
31.12.2014 kaupungilla on pitkäaikaista lainaa 12,382 milj. euroa. Lainaa lyhennetään vuosittain
maksuohjelman mukaisesti 2,496 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on 31.10.2014 nostettu 9,850
milj. euroa. Lainakanta on arvioitu vuoden 2014 lopussa n. 24,6 milj. euroa, jos käyttötalousmenot
ja investoinnit toteutuvat esitetyn mukaisesti.
Rahoituslaskelmassa vuosien 2015 – 2016 lainojen lyhennysohjelman mukaiset lyhennykset ovat
5,0 milj. euroa ja lainojen lisäykseen on kirjattu 7,4 milj. euroa. Suunnitteluvuoden 2016 lopussa
kaupungin lainakannan arvioidaan olevan n. 27,082 milj. euroa.
Lainakanta asukasta kohti arvioidaan olevan suunnitteluvuoden lopussa reilu 5.600 euroa.
Muut rahoitustuotot ja -kulut
Muita rahoitustuottoja on arvioitu n. 0,405 milj. euroa. Savon Energiaholding, Pohjois-Karjalan
Sähkön ja Metson osinkotuloja on arvioitu 0,349 milj. euroa. Peruspääoman korot kuntayhtymiltä
0,031 milj. euroa ja takausprovisiotulot 0,023 milj. euroa. Viivästyskorkotuloja ja muita rahoitustuottaja n. 0,005 milj. euroa.
Vesi- ja viemärilaitoksen sisäisenä käsiteltävä korko on 0,206 milj. euroa.
Vuosikate
Talousarviovuoden 2015 vuosikate on positiivinen 0,249 milj. euroa ja suunnitteluvuoden 2016 n.
0,317 milj. euroa. Vuosikate-ennusteet vastaavat vuoden 2014 talousarviossa arvioituja suunnitelmavuosien vuosikatteita.
Satunnaiset tulot ja menot
Vuodelle 2015 ei ole budjetoitu satunnaisia tuloja eikä menoja.
Poistot
Poistot on johdettu suoraan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt poistoohjelman 26.9.2012. Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti laskettu 1,437 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä kirjautuu vuoden 2015 aikana toteutuvien hankkeiden valmistuttua.
Tilikauden tulos on -1,188 milj. euroa. Alijäämä -1,110 milj. euroa varausten muutosten kirjausten
jälkeen. Kumulatiivinen alijäämäarvio vuoden 2015 lopussa on n. 11,995 milj. euroa.
24
Tuloslaskelma vuosille 2015 -2016 (ulkoinen)
Ulkoiset erät
TP 2012
TP 2013
TA 2014+M ja TA 2015
Muutos
EN 2014
%
TS 2016
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
3 989 250,70
3 673 748,60
4 000 484
3 626 834
-9,3
3 613 704
Maksutuotot
974 040,55
1 006 685,20
993 180
Tuet ja avustukset
575 947,08
689 541,58
644 185
900 180
-9,4
900 180
842 800
30,8
600 800
Muut toimintatuotot
2 100 701,63
1 839 084,46
1 788 205
2 180 192
21,9
1 920 192
TOIMINTATUOTOT
7 639 939,96
7 209 059,84
7 426 054
7 550 006
1,67
7 034 876
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Asiakaspalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
-13 532 394,43 -13 738 465,60
-9 921 882,27 -10 155 396,80
-3 610 512,16
-3 583 068,80
-13 816 021 -13 013 731
-5,8 -13 013 731
-10 173 005
-9 506 110
-6,6
-9 506 110
-3 643 016
-3 507 621
-3,7
-3 507 621
-18 231 368,82 -19 864 679,35
-19 928 774 -20 317 299
1,9 -20 376 328
-14 103 568,91 -15 117 048,76
-15 312 271 -15 632 605
2,1 -15 687 234
-4 127 799,91
-4 747 630,59
-4 616 503
-4 684 694
1,5
-4 689 094
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-2 036 738,25
-2 011 817,68
-2 147 940
-2 415 320
12,4
-2 153 320
Avustukset
-1 305 862,60
-1 350 588,54
-1 418 260
-1 325 940
-6,5
-1 341 940
-397 257,62
-414 758,61
-482 824
-493 404
2,2
-489 004
Muut toimintakulut
TOIMINTAKULUT
-35 503 621,72 -37 380 309,78
-37 793 819 -37 565 694
-0,6 -37 374 323
TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ
-27 863 681,76 -30 171 249,94
-30 367 765 -30 015 688
-1,2 -30 339 447
Verotulot
14 641 766,27 16 415 802,43
15 317 000 15 701 000
2,5 15 860 000
Valtionosuudet
14 303 080,00 13 918 055,00
13 909 339 14 473 613
4,1 14 726 230
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
23 510,17
8 493,46
4 650
0
-100,0
0
752 379,24
540 526,10
446 400
405 100
-9,3
405 100
-394 184,13
-249 403,36
-280 000
-300 000
7,1
-320 000
-75 888,95
-38 942,09
-20 000
-15 000
-25,0
-15 000
305 816,33
260 674,11
151 050
90 100
-40,4
70 100
1 386 980,84
423 281,60
-990 376
249 025
-125,1
316 883
-1 521 792,55
-1 481 941,69
-1 483 072
-1 436 802
-3,1
-1 373 096
-1 521 792,55
-1 481 941,69
-1 483 072
-1 436 802
-3,1
-1 373 096
-4 077 149,91
-920 000
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset kulut
Satunnaiset tuotot ja kulut
TILIKAUDEN TULOS
0
-134 811,71
-5 135 810,00
-3 393 448
-1 187 777
-65,0
-1 056 213
96 598,27
93 338,21
79 512
77 492
-2,5
37 493
96 598,27
93 338,21
79 512
77 492
-2,5
37 493
-38 213,44
-5 042 471,79
-3 313 936
-1 110 285
-66,5
-1 018 720
Varausten ja rahastojen muutokset
Poistoeron muutos
Varausten ja rahastojen muutokset
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
25
Tuloslaskelma vuosille 2015- 2016 (sis.+ulk.)
Sisältää sisäiset erät
TP 2012
TP 2013
TA 2014+M ja
TA 2015
Muutos
Ennuste 2014
TS 2016
%
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
6 487 257,96
6 075 449,78
6 306 312
6 049 180
Maksutuotot
974 040,55
1 006 685,20
993 180
Tuet ja avustukset
575 947,08
689 541,58
644 185
3 543 539,72
3 184 973,22
Muut toimintatuotot
TOIMINTATUOTOT
-4,1
6 036 050
900 180
-9,4
900 180
842 800
30,8
600 800
3 150 681
3 609 936
14,6
3 349 936
11 580 785,31 10 956 649,78
11 094 358
11 402 096
2,8 10 886 966
-13 532 394,43 -13 738 465,60
-13 816 021
-13 013 731
-5,8 -13 013 731
-9 921 882,27 -10 155 396,80
-10 173 005
-9 506 110
-6,6
-9 506 110
-3 583 068,80
-3 643 016
-3 507 621
-3,7
-3 507 621
-20 642 517,82 -22 180 097,63
-22 199 795
-22 676 701
2,1 -22 735 730
-14 103 568,91 -15 117 048,76
-15 312 271
-15 632 605
2,1 -15 687 234
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Asiakaspalvelujen ostot
-3 610 512,16
Muiden palvelujen osotot
-6 538 948,91
-7 063 048,87
-6 887 524
-7 044 096
2,3
-7 048 496
Aineet, tarvikkeet ja tav
-2 126 600,51
-2 098 100,58
-2 182 747
-2 478 264
13,5
-2 216 264
Avustukset
-1 305 862,60
-1 350 588,54
-1 418 260
-1 325 940
-6,5
-1 341 940
-1 837 091,71
4,2
-1 918 748
-1 760 647,37
-1 845 300
-1 923 148
TOIMINTAKULUT
Muut toimintakulut
-73 619 379,32 -41 127 899,72
-41 462 123
-41 417 784
-0,1 -41 226 413
TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ
-27 863 681,76 -30 171 249,94
-30 367 765
-30 015 688
-1,2 -30 339 447
Verotulot
14 641 766,27 16 415 802,43
15 317 000
15 701 000
2,5 15 860 000
Valtionosuudet
14 303 080,00 13 918 055,00
13 909 339
14 473 613
4,1 14 726 230
4 650
0
-100,0
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
23 510,17
8 493,46
0
958 330,79
757 092,32
652 352
611 052
-6,3
611 052
Korkokulut
-394 184,13
-249 403,36
-280 000
-300 000
7,1
-320 000
Muut rahoituskulut
-281 840,50
-255 508,31
-225 952
-220 952
-2,2
-220 952
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
305 816,33
260 674,11
151 050
90 100
-40,4
70 100
1 386 980,84
423 281,60
-990 376
249 025
-125,1
316 883
-1 521 792,55
-1 481 941,69
-1 483 072
-1 436 802
-3,1
-1 373 096
-1 521 792,55
-1 481 941,69
-1 483 072
-1 436 802
-3,1
-1 373 096
-4 077 149,91
-920 000
-134 811,71
-5 135 810,00
-3 393 448
-1 187 777
-65,0
-1 056 213
96 598,27
93 338,21
79 512
77 492
-2,5
37 493
96 598,27
93 338,21
79 512
77 492
-2,5
37 493
-38 213,44
-5 042 471,79
-3 313 936
-1 110 285
-66,5
-1 018 720
21,52
19,29
19,64
20,10
18,82
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset kulut
Satunnaiset tuotot ja kulut
TILIKAUDEN TULOS
0
Varausten ja rahastojen muutokset
Poistoeron muutos
Varausten ja rahastojen muutokset
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Tuloslaskelman tunnusluvut (ulkoinen)
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/
Toimintamenot %
Toimintakate €/asukas
-5 471,03
-6040,29
-6157,29
-6 162,12
-6 304,96
Vuosikate/Poistot %
91,13
28,61
-66,77
17,33
23,08
Vuosikate €/asukas
272,33
84,74
-200,8
51,12
65,85
5093
4995
4932
4871
4812
Asukasluku 31.12.
26
RAHOITUSSUUNNITELMA
Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä
ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten
nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.
Investointimenot
Kaupungin investointitaso on suunnitelmavuosille maltillinen. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi investoinneissa tavoite on ollut alle poistotason. Investointien toteuttaminen kasvattaa kaupungin
velkamäärää, koska vuosikate ei ole riittävä.
Rahoitus
Kaupungin lainamäärän kehitys vuosina 2012 – 2016
(1000 €)
Lainanotto
Lyhennykset
Nettolainanotto
Lainakanta
Lainat euroa/asukas
Asukasluku
Lainakanta 2006 -2016
2012
500
-2 481
-1 981
17 874
3511,51
5093
2013
6 600
-2 496
4 104
21 978
4399,92
4995
2014
5 200
-2 496
2 704
24 682
5004,38
4932
2015
3 400
-2 500
900
25 582
5251,82
4871
2016
4 000
-2 500
1 500
27 082
5627,93
4812
27
Rahoituslaskelma vuosille 2015 -2016
TP 2012
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korj. erät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vast.hyöd. Luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutos
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähenys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Investontien tulorahoitus
Lainanhoitokate
Lainat €/asukas
Asukasluku
TP 2013
1 386 981
423 282
0 -4 077 150
-212 510
-39 872
TA 2014
222 324
0
-28 000
ENN 2014
-990 376
-920 000
-28 000
TA 2015
249 025
0
-310 000
TS 2016
316 883
0
-150 000
-750 725 -848 468 -1 589 000
349 255
181 600
2 878 580
104 336
78 000
3 651 581 -4 437 872 -1 135 076
-1 889 000 -1 974 000 -1 954 000
181 600
470 000
35 000
78 000
796 800
300 000
-3 567 776 -768 175 -1 452 117
-32 194
-40 233
8 039
-1 980 917
0
-2 480 917
500 000
0
-1 519 275
-3 532 387
119 194
4 569
-3 470
8 039
4 103 986
0
-2 496 014
6 600 000
0
291 621
4 400 177
-37 696
30 000
0
30 000
1 200 000
3 700 000
-2 500 000
0
0
0
1 230 000
94 924
950 000
0
0
0
0
0
950 000
0
0
2 700 000
900 000 1 500 000
0 3 400 000 4 000 000
-2 500 000 -2 500 000 -2 500 000
5 200 000
0
0
0
0
0
0 -100 000
0
3 650 000
800 000 1 500 000
82 224
31 825
47 883
345,02
0,62
3 512
5093
49,82
0,26
4 400
4995
16,37
0,18
4 699
4932
-59,75
-0,26
5 004
4932
16,56
0,20
5 251
4871
16,51
0,23
5 627
4812
Lainanottovaltuutus
Kaupunginhallitus päättää lainojen nostamisesta valtuuston rahoituslaskelmassa hyväksymän pitkäaikaisen lainan lisäyksen (lainaottovaltuuden) puitteissa. Kaupunginhallitus päättää lyhytaikaisen
lainan nostamisesta.
Kaupunginvaltuusto myöntää kaupunginhallitukselle pitkäaikaisen lainan lainanottovaltuutusta vuodelle 2015 yhteensä 3,4 milj. euroa. Rahoitusmarkkinatilanteen johdosta kaupunginhallitukselle annetaan valtuutus hoitaa vuoden 2015 rahoitustarve myös lyhytaikaisilla
lainoilla, jos se on kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden riskitöntä ja taloudellisesti
edullista.
Kustannuslaskennallinen korko
Laskennallisena korkona kustannuslaskennassa ja vesilaitoksen jäännöspääomalle perittävää korkoa laskettaessa käytetään seitsemän prosentin korkoa.
28
Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Kuntalain 13 §:n ja 87 b §:n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernia ohjaavat Juankosken kaupungin omistajapolitiikkaa ohjaavat linjaukset ja periaatteet.
Vuoden 2015 talousarviossa asetetaan valtuustoon nähden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
yhtiöille, joissa kaupungin omistusosuus on yli 50 % (Juankosken Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy
Lapinrinne, Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo, Asunto Oy Ruukkimäki, Koillis-Savon Ympäristöhuolto ja Kiinteistö Oy Juankosken Pankkitalo). Tytäryhtiön tulee raportoida tavoitteiden toteutumisesta kaupunginhallitusta ja edelleen valtuustoa.
Tytäryhtiöiden tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta. Yhtiön tulos tulee olla voitollinen ja kumulatiivista alijäämää ei saa syntyä.
Tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle 2015.
Juankosken Vuokratalot Oy
Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistöjen arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta. Vuokrien on pysyttävä kohtuullisena.
Yhtiön tulee tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palveluasumisen suunnittelusta.
Kiinteistö Oy Lapinrinne
Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistöjen arvon säilymisestä riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää taloudellista panostusta.
Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo
Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä
riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää
taloudellista panostusta.
Asunto Oy Ruukkimäki
Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä
riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää
taloudellista panostusta
Kiinteistö Oy Juankosken Pankkitalo
Yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja huolehdittava kiinteistön arvon säilymisestä
riittävällä kunnostamisella. Yhtiön on rahoitettava korjaustoimenpiteet ilman kaupungin merkittävää
taloudellista panostusta
Koillis-Savon Ympäristöhuolto
Yhtiön on sopeutettava menot vallitsevaa tilannetta edellyttämällä tavalla, jotta kaupungilta perittävät maksut pysyvät kohtuullisena.
29
Tytäryhteisö
Omistus
Juankosken Vuokratalot Oy
100,00 %
Toiminta-ajatus
Asuinkiinteistöjen vuokraaminen
Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016
Korkorasitus velkojen hoidossa on matalien euribor- tasojen myötä alentunut vuodesta 2011 ja
vielä merkittävämmin vuoden 2014 kesästä alkaen. Korkojen oletetaan pysyvän käytännössä tällä
alhaisella tasolla vuonna 2015, eikä niiden arvioida merkitsevästi nousevan vuoden 2016 aikana.
Vuosina 2015 - 2016 kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat vuodelle 2017 merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen muutoksia. Asuntosihteerin eläkkeelle jääminen vuonna 2014
saattaa aiheuttaa vuosina 2015 – 2016 tarvetta järjestellä joitakin asuntotoimen tehtäviä sisäisesti.
Toiminnan painopistealueet 2015 - 2016
Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen painottuu kiinteistöjen elinkaariajattelun ja tuloksen säätelyn
kannalta vuosina 2015 -2016. Vuosina 2015 -2016 käynnistyvät hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien omistus- ja hallintasuhteiden järjestelyissä.
Toiminnalliset tavoitteet
1. Tulosperäisten veroseuraamusten välttäminen tilikausilla 2015 -2016.
2. Asuntosihteerin ja isännöitsijän yhtiölle antamien palvelujen järjestely 2015 – 2016.
3. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja asukaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015 - 2016.
Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit
Tuloslaskelma ja tase
Käyttöaste-%
Vuokrasaamiset enintään
Luottotappiot enintään
Asiakastyytyväisyys
Tunnusluvut sisältävät arvonlisäveron.
Talous (1000 €)
TP 2012
Liikevaihto
537
Pysyvät vastaavat (käyt3 474
töomaisuus)
Oma pääoma
224
Pitkäaikainen vieras pää3 259
oma
Omavaraisuusaste %
6,1 %
Kaupungin lainat
217
Kaupungin takaukset
2 462
93 %
10.000 eur vuosittain
2.000 eur vuosittain
Tyydyttävä
TP 2013
541
3 362
TA 2014
537
3 230
TA 2015
540
3 094
TA 2016
556
2 997
224
3 151
224
3 019
224
2 883
224
2 527
6,3 %
217
2 363
6,4 %
217
2 265
7,2 %
217
2 140
7,7 %
217
2 011
30
Tytäryhteisö
Omistus
Toiminta-ajatus
Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne
59,33 %
Asuinkiinteistöjen vuokraaminen
Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016
Uusien velkojen hoidon rasitus 2014 alkaen. Kasvava vuosikorjauskustannusten rasitus. Päiväkodin poistuminen vuokratiloista 2015 - 2016. Vuosina 2015 - 2016 kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat vuodelle 2017 merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen muutoksia. Asuntosihteerin eläkkeelle jääminen vuonna 2014 saattaa aiheuttaa vuosina 2015 – 2016 tarvetta järjestellä joitakin asuntotoimen tehtäviä sisäisesti.
Toiminnan painopistealueet 2015-2016
Käyttöasteen parantaminen ja vuosikorjaustoiminnan tehostaminen. Toimitilavuokralaisten hankkiminen.
Vuosina 2015 - 2016 hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien omistus- ja
hallintasuhteiden järjestelyissä.
Toiminnalliset tavoitteet
1. Tappiottomat tilinpäätökset 2015 - 2016
2. Asuntosihteerin ja isännöitsijän yhtiölle antamien palvelujen järjestely 2015 – 2016.
3. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja asukaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015 - 2016.
Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit
Tuloslaskelma ja tase
Käyttöaste-%
Vuokrasaamiset enintään
Luottotappiot enintään
Asiakastyytyväisyys
Tunnusluvut sisältävät arvonlisäveron.
Talous (1000 €)
TP 2012
TP 2013
Liikevaihto
445
456
Pysyvät vastaavat 368
401
(käyttöomaisuus)
Oma pääoma
164
164
Pitkäaikainen vie- 0
0
ras pääoma
Omavaraisuusaste 92,0 %
88,7 %
%
92 %
10.000 eur vuosittain
2.000 eur vuosittain
Tyydyttävä
TA 2014
498
457
TA 2015
480
512
TA 2016
480
496
164
70
164
60
164
50
74,6 %
76,1 %
77,7 %
31
Tytäryhteisö
Omistus
Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo
65,185 %
Toiminta-ajatus
Toimitilakiinteistöjen omistaminen ja hallinta
Toimintaympäristön muutokset 2015 – 2016
Uusien velkojen hoidon rasitus osakkaille ja yleinen kustannustason nousu. Vuosina 2015-2016
kuntaliitoksen järjestelyt aiheuttanevat merkittäviä isännöintitoimen ja kiinteistönpidon toimintojen
muutoksia.
Toiminnan painopistealueet 2015-2016
1. Vuosikorjaustoiminnan tehostaminen
2. Vuosina 2015-2016 hankkeet toimintojen sopeuttamiseksi kuntaliitoksessa muuttuvien
omistus- ja hallintasuhteiden järjestelyissä.
3. Vuosina 2015 – 2016 toimenpiteet energiankulutuksen hallinnan parantamiseksi.
4. Vuosina 2014 – 2015 toimenpiteet kiinteistöverotusarvon alentamiseksi.
Toiminnalliset tavoitteet
1. Tappiottomat tilinpäätökset 2015 – 2016
2. Kuntaliitoksen järjestelyt kiinteistönhallinnan ja osakaspalvelukyvyn paikallisten etujen näkökulmasta vuosina 2015- 2016.
Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit
Tuloslaskelma ja tase
Käyttöaste-%
Vastikesaamiset enintään
Luottotappiot enintään
Asiakastyytyväisyys
Tunnusluvut ovat arvonlisäverottomia.
Talous (1000 €)
TP 2012
TP 2013
Liikevaihto
171
191
Pysyvät vastaavat 5 056
5 056
(käyttöomaisuus)
Oma pääoma
4 927
4 927
Pitkäaikainen vie119
98
ras pääoma
Omavaraisuusaste 95,8 %
96,8 %
%
100 %
0%
0%
Hyvä
TA 2014
209
5 036
TA 2015
213
5 016
TA 2016
217
4 996
4 947
77
4 967
56
4 987
35
97,1 %
97,4 %
97,7 %
32
Tytäryhteisö
Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy
Omistusosuus:
64,0 %
Toiminta-ajatus:
Jätevesien johtaminen ja käsittely sekä puhdistamolietteiden käsittely lain vaatimalla tavalla ja
omistajilleen kustannustehokkaasti ja kokonaisuutena järkevästi
Yhtiöjärjestyksen mukaan:
Toimiala: Yhtiön toimialana on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää toiminta-alueellaan yleisen vesi- ja viemärilaitoslain tarkoittamaa viemärilaitosta ja ympäristöhuoltoa.
Tarkoitus: Yhtiön tarkoituksena on toimia taloudellisesti, yhteishyödyllisellä pohjalla siten, että se
lisää toiminta-alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia ja elvyttää sen tuotannollista toimintaa
Toimintaympäristön muutokset vuoteen 2013 verrattuna
Kartonkitehtaan toiminta on keskeytynyt marraskuussa 2012.
Yhtiön puhdistamon kapasiteetin käyttöaste on vain noin 15 %.
Puhdistamolla säilytetään valmius aloittaa tehtaan jätevesien vastaanotto ja käsittely tarvittaessa.
Puhdistamo toimii paremmin, mikäli sen kuormitusaste on nykyistä korkeampi.
Toiminnan painopistealueet 2014 - 2016
Toiminnan optimointi pelkälle kunnallisista jätevesistä muodostuvalle matalalle tulokuormalle.
Häiriötilanteiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja koulutus.
Jätevesien käsittelyn kustannusten minimointi.
Toiminnalliset tavoitteet
Saavuttaa yhtiön jätevedenkäsittelyä koskevat lupaehdot pysyvästi ja alentaa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia edelleen.
Talous (1000 €)
TP 2009
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TA 2014
Liikevaihto
Pysyvät vastaavat
(käyttöomaisuus)
Oma pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Omavaraisuusaste
%
Kaupungin lainat
Kaupungin takaukset
Kaupungin pääomalainat
595,5
2619,8
774,3
2357,0
1070
2105,0
1140
1872,0
642
1872
756
817,9
2393,5
688,9
1706,9
852,5
1530,0
848,6
1219,6
666,3
1096,7
0
0
0
0
13,9
120
TA 2015: LV 756, vieras pääoma 851,1
973,9
33
KÄYTTÖTALOUSOSA
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
34
Käyttötalouden talousarviorakenne on seuraava:
Toimielin
Vastuualuetaso (valtuustotaso)
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Vaalit
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Yleishallinto
Ateria- ja puhdistuspalvelu
Sosiaalilautakunta
Sosiaalipalvelut
Muut sosiaalitoimi
Terveystoimi
Hoiva- ja hoitopalvelut
Sivistyslautakunta
Koulutoimi
Joukkoliikenne
Vapaa-aikatoimi
Varhaiskasvatus 1.1.2015 alkaen
Tekninen lautaunta
Yhdyskuntapalvelut
Ympäristölautakunta
Ympäristötoimi
Eriytetyt taseyksiköt
Juka-tilit tilitoimisto
Vesi- ja viemärilaitos
Käyttötalousosan jäljempänä esitetyt vuoden 2015 tuloarviot ja määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloarviot ja määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Sisäiset erät
ovat yhteensä 3.852.090 euroa. Sisäiset erät sisältävät vesi- ja viemärilaitoksen sisäiset myyntitulot, yhdyskuntapalvelun vastuualueella olevat sisäiset vuokrat, keskitetysti hoidettujen tehtävien
kustannukset, ateria- ja puhdistuspalvelut sekä toimistopalvelut. Suunnitelman mukaiset poistot on
laskettu käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmalla ja ne näkyvät vastuualueen toimintakatteen alapuolella. Laskennallisia eriä ovat esim. vyörytyserät, joita ei ole budjetoitu.
Vaikka laskennallisia korkoja ja muita laskennallisia eriä ei ole otettu talousarvioon, on ne
huomioitava hinnoittelussa ja muussa laskennassa. Erityisen tärkeää kaikkien kuluerien
huomioiminen on palvelujen ulkoisessa myynnissä.
Hallitus hyväksyi valtuustolle esitettävät vuoden 2014 talousarvion tuloarvio- ja määrärahamuutokset 20.10.2014 § 181. Valtuusto käsittelee muutokset joulukuun kokouksessa.
TP 2013 on virallinen vahvistettu tilinpäätös. TA 2014 + M on valtuuston hyväksymä talousarvio
vuodelle 2014 ja vertailun helpottamiseksi toimintatuloihin ja –menoihin on lisätty hallituksen esitys
muutetuksi talousarvioksi.
Vuoden 2015 talousarvioon on muutettu vastuualueiden sisältöjä. Vertailun helpottamiseksi muutokset on korjattu valtuustotasoisissa tuloarvio- ja määrärahaerittelyissä (tilinpäätös- ja talousarvioluvut).
Lukuohje:
TP 2013 *) ja TA 2014+M *) ei sisällä lasten päivähoitopalveluja, jotka on siirretty varhaiskasvatukseen
TP 2013 **) lisätty ulkoisia menoja hoiva- ja hoitopalveluista ja vähennetty lasten kotihoidontuki
TA 2014 + M ***) vähennetty lasten kotihoidontuki
TP 2013 ****) siirretty ulkoisia menoja muu sosiaalitoimi/vammaispalvelut
TP 2013 ja TA 2014+M *****) lasten päivähoitopalvelut on siirretty sosiaalipalveluista varhaiskasvatukseen.
35
Toimintatuotot ja –kulut 2012 – 2016 (ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatuotot
Keskusvaalilautakunta
Yleishallinto
Kaupunginhallitus
Kaupunginkanslia
Henkilöstöhallinto
Hallinnon palvelukeskus
Työllisyystyöt
Taloushallinto ja ATK
Lomitustoimi
Elinkeinotoimi
Ateria- ja puhdistuspalvelu
TP 2012
16 138,60
544 046,34
504,51
-3 643,23
78 429,95
170 875,85
52 710,65
66 731,33
71 028,60
107 408,68
1 908 332,60
TP 2013 TA 2014 + M
0,00
7 800
452 678,53
318 396
73,84
0
394,51
0
94 523,22
106 700
123 443,06
52 411
66 784,88
73 075
83 042,33
900
206,26
0
84 210,43
85 310
1 902 551,16
1 985 952
TA 2015
8 000
717 427
0
0
86 700
113 063
90 800
93 864
0
333 000
1 916 853
M 2014-2015
€
%
200
0,0
399 031
125,3
0
0,0
0
0,0
-20 000
-18,7
60 652
115,7
17 725
24,3
92 964 10 329,3
0
0,0
247 690
290,3
-69 099
-3,5
Sosiaalipalvelut
Perhehoito
Hoitokodit
Muut lasten ja nuorten palvelut
Pesula
Lasten päivähoitopalvelut siirretty
varhaiskasvatukseen 1.1.2015
121 206,59
1 775,52
7 053,91
37 325,86
75 051,30
143 221,08
8 186,51
6 933,74
45 957,69
82 143,14
121 510
2 000
10 000
35 350
74 160
110 800
2 000
10 000
24 800
74 000
-10 710
0
0
-10 550
-160
-8,8
0,0
0,0
-29,8
-0,2
Muu sosiaalitoimi
Toimeentulotukiasiat
Lasten elatusturva
Muu sosiaalipalvelu
Lasten kotihoidon tuki siirretty 1.1.2015
varhaiskasvatukseen
266 871,18
246 284,98
6 638,00
13 948,20
280 792,90
259 149,20
6 570,00
15 073,70
299 000
284 000
0
15 000
300 000
285 000
0
15 000
1 000
1 000
0
0
0,3
0,4
0,0
0,0
0,00
480,71
0
0
0
0,0
Hoiva- ja hoitopalvelut
Perhehoito
Hoitokodit
Kehitysvammaisten palvelut
Kodinhoitopalvelut
Iivolan palvelut
Omaishoidontuki
1 338 004,98
184 496,37
84 256,00
99 031,99
283 079,04
668 215,65
18 925,93
1 452 808,52
183 829,07
86 694,74
107 388,63
320 097,09
742 793,10
12 005,89
1 409 375
186 000
40 000
89 475
378 400
703 500
12 000
1 377 045
170 000
31 000
94 945
381 000
688 100
12 000
-32 330
-16 000
-9 000
5 470
2 600
-15 400
0
-2,3
-8,6
-22,5
6,1
0,7
-2,2
0,0
Koulutoimi
Peruskoulutus
EHA-opetus
Esiopetus
Iltapäiväkerhot
Peruskoulujen projektit
Lukiokoulutus
Lukion koulutuksen projektit
1 413 817,87
1 160 445,44
101 533,46
21 597,00
21 408,00
51 069,19
43 128,26
14 636,52
1 224 602,40
1 037 691,30
63 350,49
16 831,00
21 812,00
36 616,16
38 937,97
9 363,48
1 325 937
1 216 790
50 047
0
19 000
0
40 100
0
1 170 118
1 083 018
40 000
0
22 000
0
25 100
0
-155 819
-133 772
-10 047
0
3 000
0
-15 000
0
-11,8
-11,0
-20,1
0,0
15,8
0,0
-37,4
0,0
5 539,13
6 477,10
5 000
2 000
-3 000
-60,0
Vapaa-aikatoimi
Kansalaisopisto
Kirjastotoiminta
Nuorisotoimi
108 779,29
37 577,27
57 203,53
13 998,49
168 274,12
148 423,14
191,27
19 659,71
180 800
145 000
800
35 000
175 500
135 000
500
40 000
-5 300
-10 000
-300
5 000
-2,9
-6,9
-37,5
14,3
Varhaiskasvatus 1.1.2015
255 007,01
250 560,55
260 000
240 000
-20 000
-7,7
3 947 717,29
391 246,14
25 286,24
243 846,27
1 078 396,45
770 309,19
394 135,57
1 020 128,01
15 818,25
8 551,17
3 597 268,04
256 712,54
0,00
245 395,86
987 998,81
708 028,09
355 803,74
1 025 654,79
11 432,50
6 241,71
3 583 891
233 120
0
246 683
968 033
780 771
339 995
1 005 289
10 000
0
3 980 350
563 120
0
251 452
985 609
795 393
362 233
1 012 543
10 000
0
396 459
330 000
0
4 769
17 576
14 622
22 238
7 254
0
0
11,1
141,6
0,0
1,9
1,8
1,9
6,5
0,7
0,0
0,0
Hoiva- ja hoitopalveluista on siirretty
hoitorinki muuhun sosiaalitoimeen
Perusterveydenhuolto
Joukkoliikenne
Yhdyskuntapalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Toimitilapalvelut
Hallinnon rakennukset
Sosiaalitoimen rakennukset
Sivistystoimen rakennukset
Teollisuus- ja muut rakennukset
Asuinkiinteistöt
Varastotoiminta
Palvelun myynti
36
TP 2012
Vesilaitos
Viemärilaitos
Juka-tilit tilitoimisto
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
Toimintakulut
(ulkoinen ja sisäinen)
TP 2013 TA 2014 + M
496 007
882 325
TA 2015
M 2014-2015
€
455 921
742 509
-40 086
-139 816
-8,1
-15,8
%
522 944,39
774 013,42
481 963,07
777 561,49
358 366,64
217 410,11
218 365
205 573
-12 792
-5,9
11 325 778,32 10 956 649,78
11 094 358
11 402 096
307 738
2,8
TP 2012
TP 2013
TA 2014+M
TA 2015
M 2014-2015
€
Keskusvaalilautakunta
26 550,33
651,18
7 850
10 103
2 253
28,7
Tarkastuslautakunta
11 367,62
20 704,05
16 200
17 157
957
5,9
Yleishallinto
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus
Kaupunginkanslia
Henkilöstöhallinto
Hallinnon palvelukeskus
Työllisyystyöt
Taloushallinto ja ATK
Lomitustoimi
Maaseututoimi
Elinkeinotoimi
2 026 085,83
28 046,00
447 133,00
221 033,48
271 392,00
174 082,31
103 174,35
352 643,02
70 011,24
88 990,94
269 579,49
1 930 613,35
40 443,62
469 308,38
209 419,51
318 657,61
114 409,39
122 146,76
297 358,21
0,00
88 726,32
270 143,55
1 916 019
47 533
437 908
168 846
353 558
90 581
228 613
278 514
0
89 960
220 506
2 292 954
48 848
466 480
177 760
376 505
102 709
249 311
291 874
0
93 708
485 759
376 935
1 315
28 572
8 914
22 947
12 128
20 698
13 360
0
3 748
265 253
19,7
2,8
6,5
5,3
6,5
13,4
9,1
4,8
0,0
4,2
120,3
Ateria- ja puhdistuspalvelu
1 909 580,08
1 833 509,60
1 917 196
1 867 793
-49 403
-2,6
889 125,48
218 083,01
83 478,88
218 401,28
240 742,31
118 837,65
9 582,35
1 123 781,43
234 347,51
101 841,48
336 587,62
339 074,13
103 361,19
8 569,50
1 075 175
228 940
91 690
363 491
288 163
88 637
14 254
1 209 603
231 383
152 390
436 491
283 943
91 929
13 467
134 428
2 443
60 700
73 000
-4 220
3 292
-787
12,5
1,1
66,2
20,1
-1,5
3,7
-5,5
1 080 763,73
0,00
651 848,32
428 915,41
1 380 069,39
32,50
711 149,76
668 887,13
1 409 398
0
764 700
644 698
1 538 495
0
830 780
707 715
129 097
9,2
66 080
63 017
8,6
9,8
11 606 433,20 12 400 591,12
4 962 949,03 4 961 965,80
6 426 636,21 7 199 251,52
216 847,96
239 373,80
12 471 013
5 084 618
7 135 265
251 130
12 368 678
4 878 689
7 225 345
264 644
-102 335
-205 929
90 080
13 514
-0,8
-4,1
1,3
5,4
Sosiaalipalvelut
Hallinto
Perhehoito
Hoitokodit
Muut lasten ja nuorten palvelut
Pesula
Mielenterveyskuntotujien palvelut
Muu sosiaalitoimi
Sosiaalipalvelujen projektit
Toimeentulotukiasiat
Muu sosiaalipalvelu
Terveystoimi
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Ympäristöterveydenhuolto
%
Hoiva- ja hoitopalvelut
Hallinto
Perhehoito
Hoitokodit
Kehitysvammaisten palvelut
Kodinhoitopalvelut
Iivolan palvelut
Omaishoidontuki
8 016 392,40
75 067,75
376 374,69
1 772 000,32
674 718,56
1 649 467,55
3 224 586,64
244 176,89
8 723 458,15
73 199,32
379 966,45
1 840 737,36
712 714,49
1 924 689,53
3 543 069,57
249 081,43
8 360 232
937
399 187
1 933 000
678 340
1 732 422
3 346 104
270 242
7 979 348
1 137
398 293
1 904 000
693 484
1 654 670
3 046 336
281 428
-380 884
200
-894
-29 000
15 144
-77 752
-299 768
11 186
-4,6
21,3
-0,2
-1,5
2,2
-4,5
-9,0
4,1
Koulutoimi
Hallinto
Peruskoulutus
EHA-opetus
Esiopetus
Iltapäiväkerhot
Peruskoulujen projektit
Eritysopetus
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen projektit
6 680 178,53
140 454,83
4 777 680,52
284 031,88
294 826,83
88 642,03
61 152,98
2 400,00
1 018 764,88
12 224,58
6 528 924,57
131 911,31
4 706 790,43
261 711,32
313 964,07
90 239,40
40 470,19
0,00
964 626,51
19 211,34
6 822 225
158 409
4 986 022
261 691
341 314
92 598
0
20 000
962 191
0
6 549 385
165 852
4 817 400
219 039
364 251
105 038
0
20 000
857 805
0
-272 840
7 443
-168 622
-42 652
22 937
12 440
0
0
-104 386
0
-4,0
4,7
-3,4
-16,3
6,7
13,4
0,0
0,0
-10,8
0,0
94 246,42
74 154,52
105 000
75 000
-30 000
-28,6
Joukkoliikenne
37
TP 2012
681 536,71
155 457,82
315 132,49
209 482,22
1 464,18
TP 2013
730 393,17
282 717,44
269 552,36
178 123,37
0,00
TA 2014+M
808 457
271 712
330 605
206 140
0
TA 2015
800 385
271 082
317 747
211 556
0
M 2014-2015
€
-8 072
-630
-12 858
5 416
0
Varhaiskasvatus 1.1.2015 (lasten päivähoito)
1 573 044,95
Lapinharjun päiväkoti
351 866,99
Perhepäivähoito
1 036 233,40
Ryhmäperhepäivähoito
0,00
Lasten kotihoidontuki
184 944,56
1 555 817,14
360 221,42
1 032 424,94
0,00
163 163,13
1 523 575
391 626
971 949
0
160 000
1 539 684
385 223
387 210
572 251
195 000
16 109
-6 403
0
-12 488
35 000
1,1
-1,6
0,0
-1,3
21,9
Yhdyskuntapalvelut
Yhdyskuntapalvelut
Toimitilapalvelut
Hallinnon rakennukset
Sosiaalitoimen rakennukset
Sivistystoimen rakennukset
Teollisuus- ja muut rakennukset
Asuinkiinteistöt
Varastotoiminta
Palvelumyynti
3 642 996,67
1 235 885,19
82 929,21
266 325,42
457 063,81
507 205,45
218 819,22
816 753,47
52 134,34
5 880,56
3 703 499,93
1 293 783,58
53 772,08
286 652,34
476 014,74
532 442,04
225 441,90
796 914,11
32 383,43
6 095,71
3 750 936
1 243 034
122 960
311 571
442 812
549 494
218 655
827 856
34 554
0
3 892 900
1 284 691
122 887
323 057
490 447
570 472
223 437
843 158
34 751
0
141 964
41 657
-73
11 486
47 635
20 978
4 782
15 302
197
0
3,8
3,4
-0,1
3,7
10,8
3,8
2,2
1,8
0,6
0,0
82 432,76
53 214,26
29 218,50
226 449,68
537 919,05
79 748,89
49 317,90
30 430,99
240 922,04
603 744,75
85 940
41 940
44 000
273 414
718 266
74 940
44 940
30 000
245 815
749 971
-11 000
3 000
-14 000
-27 599
31 705
-12,8
7,2
-31,8
-10,1
4,4
359 357,86
197 316,44
39 444 467,00 41 127 899,72
201 227
41 462 123
205 573
41 417 784
4 346
-44 339
2,2
-0,1
Vapaa-aikatoimi
Kansalaisopisto
Kirjastotoiminta
Nuorisotoimi
Kulttuuritoimi
Ympäristötoimi
Rakennusvalvonta
Ympäristöpalvelut
Vesilaitos
Viemärilaitos
Juka-tilit tilitoimisto
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
%
-1,0
-0,2
-3,9
2,6
0,0
38
11 111 Vaalit
Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja
Toiminta-ajatus
Vaalit järjestetään lainmukaisina ajankohtina saatujen ohjeiden mukaan.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Vuosina 2015 – 2016 järjestettävät vaalit:
Eduskuntavaalit 19.4.2015
Kunnallisvaalit lokakuussa 2016
TALOUSARVIO 2015
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Vaalit
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
€
%
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
0,00
7 800
8 000
200
2,6
-158,52
-7 850
-8 548
-698
8,9
Sisäinen
Toimintatuotot
0,00
0
-492,66
0
-1 555
-1 555
0,00
7 800
8 000
200
2,6
Toimintakulut
-651,18
-7 850
-10 103
-2 253
28,7
Toimintakate
651,18
-50
-2 103
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
-2 053 4 106,0
39
12 121 Tilintarkastus
Vastuuhenkilö: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Toiminta-ajatus/Tehtävän kuvaus
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta
koskevat asiat sekä arvioitava vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista tilikaudella ja suunnitteluvuosina sekä arvioitava toimenpiteiden vaikutusta ja riittävyyttä (Kuntalaki 71 §).
Taloussuunnitelma 2015 - 2016
Toiminnan painopistealueet
Tarkastuslautakunta kokoontuu lautakunnan tekemän tarkastussuunnitelman mukaisesti.
Hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin painopistealueet tarkentuvat lautakunnan arviointisuunnitelmassa sekä vuoden 2015 työohjelmassa.
Talousarvio 2015
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
Lautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettaminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden
toteutumista.
Tilintarkastuksen työpäiviä ostetaan vuonna 2015 yhteensä 12 tarkastuspäivää. Tarkastuspäivien
määrään sisältyy lakisääteinen tilintarkastus.
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Tilintarkastus
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
€
%
Ulkoinen
Toimintakulut
-20 029,53
-16 200
-16 200
0,00
0,0
-674,52
0
-957
-957,00
Toimintakulut
-20 704,05
-16 200
-17 157
-957,00
5,9
Toimintakate
-20 704,05
-16 200
-17 157
-957,00
5,9
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
40
13 131 Yleishallinto
Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, kaupunginkamreeri
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Yleishallinnon vastuualue toteuttaa lainsäädännön ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden
mukaista tehtäväänsä, huolehtii kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten päätösten
valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja kunnan edunvalvonnasta niin että asukkaille luodaan mahdollisuudet hyvinvointiin. Yleishallinnon vastuualueelle on siirretty 1.1.2012 alkaen kaupungin yleinen elinkeinotoimi.
Yleishallinnon vastuualue huolehtii:
-
kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätösten valmistelusta, kokouspalveluista ja päätösten
täytäntöönpanoista sekä arkistoinnista
kaupungin asiakirjahallinnosta
yleistiedotuksesta, yleismarkkinoinnista ja muusta opastuksesta sekä neuvonnasta
postitus-, monistus-, puhelin-, toimistotarvike-, hankinta-, työllisyys-, ja taloushallintopalvelut,
henkilöstöhallinto
palkkahallinto
kaupungin ATK-palvelut (atk-tukipalvelut ostetaan ohjelmien ja laitteiden toimittajilta sekä
mikrotukipalvelu paikallisilta yrityksiltä)
hankintojen kokonaisohjauksesta
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Resurssien vähentyessä toiminnassa keskitytään kaupungin toiminnan kannalta oleellisiin tehtäviin. Juka-tilit tilitoimisto hoitaa kaupungin ja Kaavin kunnan kirjanpidon, käyttöomaisuuskirjanpidon
ja ostolaskujen skannauksen sekä tilinpäätökset sopimuksen mukaisesti.
Yleishallinto sisältää määrärahat keskitettyihin atk-palveluihin, joista merkittävin on atk-tuki ostopalveluna Data Group-yhtiöltä. Vuonna 2012 on tehty parannuksia IT-palvelinympäristöön. Taloushallinnon palvelin on siirretty Istekki Oy:n konesaliin Kuopioon. Istekki Oy:ltä ostetun palvelimen
palveluihin varattu määräraha on budjetoitu Juka-tilit tilitoimiston kustannuspaikalle. Toimialuepalvelin uusittiin vuonna 2012. Se sisältää toimialuetunnukset sekä Juankosken ja Kaavin vesikannan.
Vuoden 2013 alusta palkkahallinnon palvelut on ostettu kuntien omistamalta Kuhilas Oy:ltä Kuopiosta. Määräraha palvelun ostoon on varattu yleishallinnon Palkkahallinto kustannuspaikalle.
Juka-tilit tilitoimisto jatkaa vuoden 2016 loppuun saakka, huomioiden Kaavin kunnan tilinpäätöksen
valmistelu keväällä 2017.
Kaupunginkamreerin henkilöstömenoista n.15 % on talousarvion valmisteluvaiheessa siirretty Juka-tilit tilitoimiston menoksi. Kustannusten jako tarkistetaan vuoden lopussa tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä vastaamaan toimitusjohtajan tehtävään käytettyä työaikaa.
Toiminnan painopistealueet
Toiminta on organisoitu talouden tasapainopaketissa hyväksytyn suunnitelman mukaiseksi.
41
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Tukipalveluiden tuottaminen mahdollisimman tehokkaasti siten että toiminta saadaan sopeutettua
väheneviin henkilöstöresursseihin.
TALOUSARVIO 2015
Markkinointiin varattuja määrärahoja on pienennetty.
Yleishallinnon ulkoiset menot ovat 2,122 milj. euroa. Ko. määräraha sisältää varauksen mm. kaupungin osuuden verotuskustannuksiin 0,119 milj. euroa, Pohjois -Savon liiton ja Suomen Kuntaliiton jäsenmaksuihin 0,076 milj. euroa ja vastuualueen henkilöstömenoihin.
Lisäksi yleishallinnon vastuualueen määrärahoissa ovat varaukset:
 työllistämistuella palkattavien henkilöiden palkkaukseen; tuloarvio 90.800 euroa ja määräraha 249.311 euroa
 työterveyshuollon kuluihin 200.000 euroa ja Kelan korvauksiin tuloarvio 70.000 euroa
 tyky-toimintaan 9.000 euroa
 sotaveteraanien- ja sotainvalidien avustamiseen 4.300 euroa
 palkkahallinnon ostopalvelut Kuhilaalta 65.000 euroa
 kuntaliitosselvityksen ICT-projektin kustannuksiin 30.000 euroa
 keskitetty atk, tietoliikenne ja sähköpostipalvelut sekä palomuuripalvelut 76.197 euroa
Yleishallinnon vastuualueella olevien tukipalvelujen nettomenot (henkilöstöhallinto, yhteistoiminta,
työsuojelu, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto, tyky-toiminta, palkkahallinto, taloushallinto sekä
keskitetty-atk, tietoliikenne ja sähköpostipalvelut sekä palomuuripalvelut) 0,487 milj. euroa vyörytetään vastuuyksiköiden kustannuspaikoille vuoden lopussa tilinpäätöksen yhteydessä.
Toiminnalliset tavoitteet
1. Hallinnon tehtäväalueet hoidetaan pienentyneillä henkilöstöresursseilla (hallintotiimi).
2. Alueen yhteismarkkinointia paikallisten toimijoiden kanssa tehostetaan.
3. Henkilöstön osaamista vahvistetaan hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti. Työmenetelmiä uudistetaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
4. Yrityksille markkinoidaan sähköisten ostolaskujen käyttöä. Hyödynnetään tehokkaammin
tiedottamisessa ja asiakirjojen lähettämisessä esim. sähköpostia.
5. Toimintojen yhtenäistäminen Kuopion kaupungin toimintojen kanssa kuntaliitospäätös
huomioiden (mm. hankinnat, matkapuhelinliikenne, arkistot).
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet:
Yleishallinto on toteuttanut kaikki talouden tervehdyttämisohjelmassa esitetyt toimenpiteet, mutta
talouden tasapainottamista jatketaan.
Toimistohenkilöstön työajan käyttö suunnitellaan yhdessä henkilöstön ja hallintokuntien esimiesten
kanssa. Hallintokunnat tekevät tiivistä yhteistyötä toimistohenkilöstön resurssien kohdentamisesta
aina sinne, missä on kiireellisin tarve. Järjestelmä on todettu toimivaksi, eikä erilliseen hallintotiimiin ole tarvetta. Hallitusten kokousten sähköistämisestä on luovuttu sen vaatimien taloudellisten
resurssien vuoksi.
42
13 133 Yleinen elinkeinotoimi
Vastuuhenkilö: Elinkeinoasiamies
Toiminta-ajatus
Elinkeinotoimen tehtävänä on kehittää Juankosken kaupungin elinkeinoja ja yritystoiminnan toimintaympäristöä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Vuonna 2015 elinkeinotoimen osalta ei tapahdu toiminnallisia muutoksia. Tehtäviä hoitaa kaksi
henkilöä, elinkeinoasiamies ja yritysasiamies. Kummankin työpanoksesta puolet myydään organisaation ulkopuolelle, yritysasiamiehen osalta Kuopion kaupungille ja elinkeinoasiamiehen osalta
Siilinjärven kunnalle.
Toiminnan painopistealueet
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoitteet:
1)
2)
3)
4)
5)
Juankosken Ruukki-kaupunkiteeman vahvistaminen ja toimenpiteet siihen liittyen
Aktivoidaan yrittäjien kanssa yhteistä tapahtumatuotantoa ja kehitetään yhteismarkkinointia
Kehitetään palveluhakemistoa sähköiseen muotoon
Uusien asuntoalueiden markkinointi yhdessä Kuopion kaupungin kanssa.
Maakunnallisten yrityksiin kohdistuvien kehittämishankkeiden jalkauttaminen paikallisesti
(kuntaraha)
Talousarviovuoden määrälliset tavoitteet:
a. yrityksille järjestettävät tilaisuudet ja tapahtumat
b. yrityskäynnit
8 kertaa
20 kpl
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet talousarviovuodelle:
Tasapainottamisohjelman mukaisesti elinkeinoasiamiehen työpanoksesta myydään 50 % Siilinjärven kunnan maaseutupalveluyksikölle.
Yleisen elinkeinotoimen henkilöstöresurssit
Vakinaisen henkilöstön määrä:
Määräaikaisia henkilöitä palkataan
projektihenkilöstö
Yhteensä henkilöt/henkilötyövuodet
2,0 htv
0,4 htv
2,4 htv
Yleishallinnon tunnusluvut
Tukityöllistetyt, määrä
Valtuuston asiat kpl/v.
Hallituksen asiat kpl/v.
TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015
7+2 velv 7+2 velv 7+2 velv 7+2 velv
41
73
n. 45
n. 40
194
275
n. 215
n. 200
43
Yleishallinnon henkilöstöresurssit
Vakinainen henkilöstö
Kaupunginjohtaja
Hallintojohtaja
Kaupunginkamreeri
Markkinointisihteeri
Virastovahtimestari
Palkkasihteeri
Toimistohenkilökunta
Yhteensä
TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015
1
1
1
1
1
1
1
1
0,75
0,9
0,85
0,85
1
1
1
1
1
1
1
1
0,5
0,5
0,5
0,5
3
2
2
2
8,25
7,4
7,35
7,35
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Yleishallinto
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
€
%
Ulkoinen
Toimintatuotot
250 047,90
268 285
513 700
245 415
91,5
-1 752 556,32
-1 792 159
-2 122 054
-329 895
18,4
Toimintatuotot
202 630,63
50 111
203 727
153 616
306,6
Toimintakulut
-178 057,03
-123 860
-170 900
-47 040
38,0
Toimintakulut
Sisäinen
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
452 678,53
318 396
717 427
399 031
125,3
Toimintakulut
-1 930 613,35
-1 916 019
-2 292 954
-376 935
19,7
Toimintakate
-1 477 934,82
-1 597 623
-1 575 527
22 096
-1,4
-4 700,28
-5 470
-19 700
-14 230
260,1
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörtystulot
344 070,42
Keskeiset muutokset vuoden 2014 talousarvioon
Elinkeinotoimen Tekonurmi-hanke
Toimintatuotot 0,262 milj. euroa ja toimintakulut 0,262 milj. euroa
Vastuualueen tulosyksiköiden tuotot ja kulut jakaantuu seuraavasti:
TA 2015
Tuotot
Kulut
Toimintakate Osuus Vyörytys
Kaupunginvaltuusto
0
-48 848
-48 848
3,1
Kaupunginhallitus
0
-466 480
-466 480
29,6
Kaupunginkanslia
0
-177 760
-177 760
11,3
Henkilöstöhallinto
86 700
-376 505
-289 805
18,4
Hallinnon palvelukeskus
113 063
-102 709
10 354
-0,7
Työllisyysasiat
90 800
-249 311
-158 511
10,1
Taloushallinto ja atk
93 864
-291 874
-198 010
12,6
0
-93 708
-93 708
5,9
333 000
-485 759
-152 759
717 427 -2 292 954
-1 575 527
Maaseututoimi
Elinkeinotoimi
9,7
100 -487 815
44
13 136 Ateria- ja puhdistuspalvelut
Vastuuhenkilö: Palvelujohtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Ateria- ja puhdistuspalvelun vastuualue vastaa kaupungin ateria- ja puhdistuspalvelujen tuottamisesta kaupungin omalle organisaatiolle sekä myy ateria- ja puhdistuspalveluja sekä arvioi kaupungin ostamien sosiaalipalveluihin sisältyvien ateriapalvelujen laatua ja sisältöä.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Taloussuunnitelmavuosien tavoitteena on lisätä tuotantokeittiön käyttöastetta ja vastata toimintaympäristöstä tuleviin haasteisiin ateriapalvelujen ja puhdistuspalvelujen kehittämisessä.
Toiminnan painopistealueet
Vanhusten kotihoitopalveluiden ateriapalvelun kehittäminen tukemaan vanhusten palvelustrategiaa. Sinikellon toiminnan kehittämistä jatketaan ja asiakaspohjaa pyritään laajentamaan.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle :
Puhdistuspalvelussa on päästy talouden tasapaino-ohjelman tavoitteeseen. Esimiehet osallistuvat
lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Talousarvion suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin talouden
tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet.
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
.
1. Valmiussuunnitelma on tehty ja tietoja päivitetään 2015 aikana.
2. Puhdistuspalvelujen hinnoittelu vuodelle 2015 on tehty asiakasystävällisemmäksi. Asiakkaille voidaan ilmoittaa tarkemmin vuotuinen siivouskustannuksiin käytettävä määräraha.
3. Sinikellon asiakaskunnan laajentaminen ja kannattavuuden parantaminen.
Myyntituotteisiin lounaalle on lisätty salaattilounas, joka on tuonut lisää asiakkaita. Sinikellon kahvileipämyynnissä tullaan panostamaan kausituotteisiin. Esimerkiksi joulun aikaan on
mahdollista ostaa joulukahvikakkuja, pipareita jne. Hinnastot lähetetään asiakkaille joulutiedotteen mukana.
4. Työtyytyväisyyskyselyn tekeminen vuoden 2015 aikana
5. Henkilöstön jaksamista tuetaan koulutuksella.
Henkilöstö
TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos TA 2014+E TA 2015
Tulosyksikön hallinto
1,5
1,5
1
-0,5
0
0
Tuotantokeittiö
12
12
11
-1
12
12
Sinikello
1
1
1
0
0,85
0,85
Palvelukeittiöt
6
6
3
-3
2,85
2,85
Puhdistuspalvelut
8,5
8,5
8,2
-0,3
7,75
7,75
Yhteensä Kaikki
29
29
24,2
-4,8
23,45
23,45
45
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Ateria- ja puhdistuspalvelu
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
€
%
Ulkoinen
Toimintatuotot
330 740,75
364 000
346 611
-17 389
-4,8
-1 586 897,27
-1 647 233
-1 585 601
61 632
-3,7
Toimintatuotot
1 571 810,41
1 621 952
1 570 242
-51 710
-3,2
Toimintakulut
-246 612,33
-269 963
-282 192
-12 229
4,5
Toimintatuotot
1 902 551,16
1 985 952
1 916 853
-69 099
-3,5
Toimintakulut
-1 833 509,60
-1 917 196
-1 867 793
49 403
-2,6
69 041,56
68 756
49 060
-19 696
-28,6
-96 660,12
-96 660
-84 797
11 863
-12,3
Toimintakulut
Sisäinen
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-48 171,14
46
15 151 Sosiaalipalvelut
Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Vastuualueeseen kuuluvat seuraavat palvelut: hallinto, sosiaalityö, lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvonta, päihdehuolto ja pesula.
Lähes kaikki tehtävät ovat lakisääteisiä ja tehtävät on määrätty kunnan hoidettaviksi. Tehtävät perustuvat sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin.
Sosiaalipalveluista on siirretty 1.1.2012 alkaen hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueelle vanhusten
ja vammaisten hoiva- ja hoitopalveluihin varatut määrärahat ja tuloarviot. Lasten päivähoidon palvelut ja lasten kotihoidontuki siirtyvät 1.1.2015 alkaen sivistyslautakunnan alaisuuteen.
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toiminnan kehitysarvio:
Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrä uhkaa lisääntyä koko ajan. Asiaan
on puututtu ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä lisäämällä ja tavoitteessa on toistaiseksi onnistuttu
eikä huostaanotettujen lasten lukumäärä ole noussut. Vuonna 2014 on tehty kuitenkin kolme uutta
sijoitusta ja sen vuoksi lastensuojelun määrärahoja on lisätty 120 000 euroa.
Tarinan sairaalan lakkauttaminen aiheuttaa paineita kunnallisten mielenterveys avopalveluiden
kehittämiseen.
Uusia toimintamalleja haetaan mm. Tukeva –säätiöstä.
Mielenterveyskuntoutujille järjestetään päivätoimintaa yhden työpäivän työpanoksen verran viikossa; tarkoitusta varten on saatu toimivat tilat kaupungin omistamasta vuokrataloyhtiöstä.
Toiminnan painopistealueet
1. Mielenterveyskuntoutujien palveluissa tehostetaan avohuollon palveluita, jotta voidaan välttää kallista ja tarpeetonta laitoshoitoa.
2. Lastensuojelussa pyritään ennaltaehkäisevien työmenetelmien avulla minimoimaan lasten
huostaanottoja.
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoitteena on hoitaa sosiaalitoimelle asetetut lakien edellyttämät velvoitteet kokonaisuuden huomioon ottaen taloudellisesti edullisimmalla tavalla.
47
Tunnusluvut
TP 2012
TP 2013
TA 2014
ENN 2014 TA 2015
Sosiaalipalvelut, netto
pl. Päivähoito
hoiva- ja hoitopalveluun siirretyt
-767 922
Muutos €
-980 593
-953 665
-212 671
26 928
0
-145 138
27,7
-2,7
0,0
15,2
Muutos %
€/asukas
Asukkaita 31.12.
-953 665 -1 098 803
-151
-196
-192
-193
-226
5 093
4 995
4 968
4 932
4 871
Henkilöstömäärä
Vakinainen henkilöstö TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 TA 2015
Hallinto
4
4
4
4
3
Sosiaalityö
1
1
1
1
1
Päihdehuolto
1
1
1
0,5
0,5
Pesula
2
2
2
2
2
Yhteensä
8
8
8
7,5
6,5
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Sosiaalipalvelut
TP
TP
TA 2014
2013
2013
+ Muutos
Ulkoinen
+M
*)
Toimintatuotot
Toimintakulut
TA 2014
379 755,95
129 195,40
-2 324 976,17 -1 064 254,36
TA
Muutos
2015
2014-2015
*)
369 350
109 350
€
%
98 800
-10 550
-9,6
-2 293 795 -1 055 498 -1 180 632
-125 134
11,9
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
14 025,68
14 025,68
12 160
12 160
12 000
-160
-1,3
-191 491,77
-59 559,57
-144 955
-19 677
-28 971
-9 294
47,2
393 781,63
143 221,08
381 510
121 510
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
110 800
-10 710
-8,8
Toimintakulut
-2 516 467,94 -1 123 813,93
-2 438 750 -1 075 175 -1 209 603
-134 428
12,5
Toimintakate
-2 122 686,31
-2 057 240
-953 665 -1 098 803
-145 138
15,2
-2 496
-2 496
Suunnitelmapoistot
-980 592,85
-2 496,00
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-96 639,19
*) TP 2013 ja TA 2014 ei sisällä lasten päivähoitopalveluita, jotka on siirretty varhaiskasvatukseen.
Muutosta 2014 - 2015 on verrattu TA 2014 + M *)
1501
Lasten päivähoitopalvelut
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
TP 2013
TA 2014
250 560,55
-1 260 721,81
260 000
-1 238 297
-131 932,20
-125 278
250 560,55
-1 392 654,01
260 000
-1 363 575
-1 142 093,46
-1 103 575
-57 456,99
Keskeiset muutokset: Lastensuojelun määrärahalisäys 120.000 euroa.
48
15 152 Muu sosiaalitoimi
Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Toimeentulotuesta ja henkilön oikeudesta toimeentulotukeen on säädetty toimeentulotukilaissa ja
asetuksessa. Vammaispalvelutoimenpiteet perustuvat lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vastuualueen lähes kaikki vastuuyksiköt ovat sellaisia, joita lainsäädäntö säätelee tarkasti. Tavoitteiden asettaminen on siten hyvin rajattua.
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toiminnan painopistealueet
Toimeentulotukiasiakkaita yritetään tehostetusti saada työelämän piiriin kuntouttavan työotteen
avulla.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Talouden tasapainopaketin mukaan on tarkoitus tehostaa työttömien aktivointia työmarkkinoille ja
pyrkiä pienentämään työmarkkinatukimaksuja. Työttömyysturvalakiin on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden 2015 alusta. Se nostaisi kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä. Jatkossa kunnat maksaisivat puolet vähintään 300 päivää (nyt 500
päivää) ja 70 prosenttia vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta.
Kaupunginhallitus on halunnut tehostaa kuntouttavaa työtoimintaa ja tarkoitusta varten on palkattu
määräaikainen ohjaaja ajalle 1.8.2013- 31.12.2014.
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
Vammaispalveluissa asiakkaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ovat nousseet viimeisinä vuosina lähinnä vaikeavammaisten avustajatarpeen
vuoksi, mutta myös kuljetuspalveluasiakkaiden määrä on noussut.
Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on noussut niin Juankoskella kuin koko valtakunnassa yleisen
taloudellisen laman seurauksena viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt asiakasmäärät ja tukeen
tarvittava rahamäärä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan toimeentulotukea on esitetty siirrettäväksi kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen.
1.1.2015 aloittaa Tukeva-työvalmennussäätiö toimintansa Juankoskella, mikäli kaupunginhallitus
hyväksyy esitetyn sopimuksen. Palvelujen ostoon Tukeva-säätiöltä vuonna 2015 on varattu
193.000 euron määräraha ja 30 000 euron tuloarvio, netto 163 000 euroa. Kaupungin palkkaama
kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Tukeva-säätiön palvelukseen 1.1.2015 lukien.
Juankosken Työttömät ry:n erillisavustukset poistetaan ja toiminta yhdistetään Tukeva-säätiöön.
Tavoitteet
1. Toimeentulotukiasiakkaiden määrää pyritään vähentämään kuntouttavalla työtoiminnalla.
2. Vammaispalveluasiakkaita tuetaan suunnitelmallisesti.
49
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Muu sosiaalitoimi
TP
TP
TA 2014
2013
2013
+ Muutos
Ulkoinen (sitova)
**)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
280 792,90
TA 2014
+M
TA
Muutos
2015
2014-2015
***)
280 792,90
299 000
299 000
€
1 000
-1 269 463,62 -1 380 036,89
-1 569 398 -1 409 398 -1 538 495
-129 097
9,2
-988 670,72 -1 099 243,99
-1 270 398 -1 110 398 -1 238 495
-128 097
11,5
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-1 401,53
Muutosta TA 2014 – 2015 on verrattu TA 2014 +M ***)
TP 2013**) Toimintamenot
Lisätty 273.736,40 euroa hoiva- ja hoitopalveluista siirrettyjä menoja ja
vähennetty lasten kotihoidon tuki 163.163,13 euroa
TA 2014 ***)
Vähennetty lasten kotihoidontuki 160.000 euroa.
TP 2012
TP 2013
TA 2014
ENN 2014 TA 2015
Muut sosiaalipalvelut, netto
pl. Lasten kotihidon tuki
hoiva- ja hoitopalveluista siirretty
vammaispalvelun osuus
-813 893 -1 099 244
Muutos €
-910 398 -1 110 398 -1 238 495
-285 351
188 846
-200 000
-128 097
35,1
-17,2
22,0
11,5
-160
-220
-183
-225
-254
-245 990
-255 061
-282 500
-282 500
-233 180
-9 071
-27 439
0
49 320
3,69
10,76
0,00
-17,46
Muutos %
€/asukas
josta
Toimeentulotuki, netto
Muutos €
Muutos %
€/asukas
Vammaispalvelut, netto
-48
-51
-57
-57
-48
-414 967
-653 813
-429 698
-629 698
-692 715
-238 846
224 115
-200 000
-63 017
57,6
-34,3
46,5
10,0
Muutos €
Muutos %
€/asukas
Asukkaita 31.12.
%
300 000
-81
-131
-86
-128
-142
5 093
4 995
4 968
4 932
4 871
0,3
50
15 153 Terveystoimi
Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Kaupunki ei ole suoraan terveydenhuoltopalveluiden järjestäjänä, vaan hankkii kaikki palvelut kuntayhtymiltä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntayhtymien
yhteistyö sekä informaation hankkiminen terveydenhuoltopalveluiden tilasta ja kuntayhtymien talouteen sekä toimintaympäristöön liittyvistä seikoista.
Perusterveydenhuolto
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle siirtyi Juankosken kaupungin, Kaavin, Keiteleen,
Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien perusterveydenhuollon järjestämisvastuu 1.1.2012. Palvelujen tuottamisesta vastaa Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI,
joka on yksi sairaanhoitopiirin palvelualue.
Järjestämisvastuu toteutuu KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien
kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti.
Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan kuntien kanssa yhteistyössä
perusterveydenhuollon puitesuunnitelma valtuustokaudeksi. Palvelusopimukset perustuvat puitesuunnitelmaan ja ne ovat tilaajatoimikunnan ja KYSTERIn sekä muiden palveluntuottajien
kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Palvelusopimus laaditaan vuodeksi, mutta siinä voidaan esittää myös toiminta- ja taloussuunnittelukautta koskevia järjestelyjä.
Väestö
31.12.2013
4995
KUNTA
YHT.
/ as.
Juankoski
4856371
972,25
AVOHOIT
2741291
/as.
548,81
SUUN
TH
387200
/ as.
77,52
VUODEOS.
1727880
/ as.
345,92
Palvelusopimuksen perustuva kaupungin maksuennakko vuonna 2015 on 4.865.371 euroa.
Perusterveydenhuollolle asetettavat tavoitteet:
1. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden varmistaminen ja toimintatapojen kehittäminen niin,
että asiakkaiden palvelutarpeeseen voidaan vastata nykyistä paremmin.
2. Juankosken terveyskeskuksen vuodeosastopaikkojen ulkokuntamyynnin tehostaminen
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Erikoissairaanhoidon palveluita ostetaan myös vähäisiä määriä Ylä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymästä. Vuoden 2015
määrärahavaraus perustuu sairaanhoitopiirin ilmoitukseen kuntien maksuosuuksista.
KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA / JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET V.2015
KÄYTTÖÖN PERUSTUVAT OSUUDET
Perus-
HOITOPALVELUT ASUKASLUKUUN PERUSTUVAT OSUUDET
Ostopalvelut Jatkohoito- Mini-Valtavat
JÄSEN-
Asukasluku
paikkaa
KUNNILLE
31.12.2013
hoitopalvelut
Jäsenmaksu
KUNNAN
kallis hoito
MAKSU-
odottavat
Juankoski
6 603 379
147 538
JÄSEN-
Erityisen
OSUUS
23 635
6 774 552
4 995
106 438
241 274
7 122 264
51
Ympäristöterveydenhuolto
Juankosken ja Kuopion kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat antavat Siilinjärven kunnan hoidettavaksi kansanterveyslain 1 §:ssä määritellyt
kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävät sekä lääkelain 54a §:ssä ja 54c §:ssä kunnalle määrätyt tehtävät.
Kustannusten jaosta on sovittu seuraavaa:
Kiinteistöt ja toimitilat
Siilinjärvi vuokraa toiminnassa tarvittavat toimistotilat. Eläinlääkärin vastaanottotilan ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat palvelevat. Yhteisvastaanottojen kustannukset maksavat toimintaan osallistuvat kunnat yhdessä.
Ympäristöterveydenhuollon toimintamenot lasketaan erikseen eläinlääkintähuollolle, pieneläinpäivystykselle ja terveysvalvonnalle.
Vuoden 2014 loppuun saakka eläinlääkintähuollon kustannukset koostuvat 20 % valmiusmaksusta
ja 80 % aiheuttamisperiaatteen mukaan jaettavista kustannuksista. Eläinlääkärin vastaanottotilan
ja siihen liittyvien sivutoimipisteiden ylläpidon maksavat yhteisvastuullisesti ne kunnat, joita tilat
palvelevat.
1.1.2015 kuntaosuusennakot perustuvat eläinlääkintähuollon osalta tehtyyn tuotteistamiseen.
Terveysvalvonnan kustannuksista 50 % jaetaan asukasluvun suhteessa ja 50 % kunnissa sijaitsevien valvontakohteiden edellyttämän työpanoksen mukaisessa suhteessa.
Juankoski
Eläinlääkintähuolto
Eläinsuoja
Pieneläinten takap.
Terveysvalvonta
Kaikki yhteensä
Yht. € Toiminta € Yleiskust. € Yht. €
Toiminta € Yleiskust. € Yht. €
-150 303 -147 546
-7 019 -154 564 -171 832
-171 832
-2 118
-1 327
0
-1 327
-2 132
0
-2 132
-2 153
-1 840
-16
-1 856
-2 540
-18
-2 559
-50 175
-48 235
-3 228
-51 463
-49 621
-3 056
-52 676
-204 748 -198 948
-10 263 -209 211 -226 125
-3 074 -229 199
11,17 %
60,62 %
37,9 %
2,36 %
9,55 %
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Terveystoimi
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
480,71
0
-12 377 196,12
-12 447 528
-12 345 103
102 425
-0,8
-23 395,00
-23 485
-23 575
-90
0,4
480,71
0
0
Toimintakulut
-12 400 591,12
-12 471 013
-12 368 678
102 335
-0,8
Toimintakate
-12 400 110,41
-12 471 013
-12 368 678
102 335
-0,8
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
€
%
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut jakautuvat seuraavasti: perusterveydenhoito 4,879 milj. euroa (39,4 %), erikoissairaanhoito 7,225 milj. euroa (58,4 %) ja ympäristöterveydenhuolto 0,265 milj. euroa (2,1 %).
52
josta eriteltynä
Perusterveydenhoito
TP
TA 2014
2013
+ Muutos
TA
2015 2014-2015
Ulkoinen
Toimintatuotot
Muutos
€
%
480,71
0
-4 961 965,80
-5 084 618
-4 878 689
480,71
0
0
Toimintakulut
-4 961 965,80
-5 084 618
-4 878 689
205 929 -4,1
Toimintakate
-4 961 485,09
-5 084 618
-4 878 689
205 929 -4,1
TP
TA 2014
TA
2013
+ Muutos
Toimintakulut
205 929 -4,1
Ulkoinen ja sisäinen
Toimintatuotot
Erikoissairaanhoito
2015 2014-2015
Ulkoinen
Toimintakulut
Muutos
€
%
-7 199 251,52
-7 135 265
-7 225 345
-90 080 1,3
Toimintakulut
-7 199 251,52
-7 135 265
-7 225 345
-90 080 1,3
Toimintakate
-7 199 251,52
-7 135 265
-7 225 345
-90 080 1,3
Ulkoinen ja sisäinen
Ympäristöterv.hoito
TP
TA 2014
2013
+ Muutos
TA
Ulkoinen
Toimintakulut
Muutos
2015 2014-2015
€
%
-215 978,80
-227 645
-241 069
-13 424 5,9
-23 395,00
-23 485
-23 575
-90 0,4
Toimintakulut
-239 373,80
-251 130
-264 644
-13 514 5,4
Toimintakate
-239 373,80
-251 130
-264 644
-13 514 5,4
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen
53
15 154 Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut
Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Toiminnan painopistealueena ovat vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palvelut.
Vastuualueeseen kuuluvat seuraavat palvelut: Vanhus- ja eläkeläisneuvosto, vanhusten perhehoito, kehitysvammaisten perhehoito, psykiatristen perhehoito, vanhusten hoitokotipalvelut, kehitysvammaisten hoitokotipalvelut, psykiatristen hoitokotipalvelut, Vaalijalan kuntayhtymä, kehitysvammaisten neuvola, Hevoshaan toimintakeskus, kehitysvammaisten asuntola, kehitysvammaisten
avohuolto, kotihoito, tukipalvelut, kotisairaanhoito, Iivolan palvelukeskus ja omaishoidontuki.
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamistoimenpiteiden mukaisesti 1.1.2012
vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut on siirretty omalle palvelualueelle. Väestön ikääntyminen ja lisääntyvät palvelutarpeet edellyttävät toimintarakenteiden sekä toimintatapojen uudistamista. Lainsäädännölliset muutokset lisäävät ikäihmisten palvelutarpeita ja kaupungin talouden
muutokset ohjaavat toiminnan kehittämistä. Toimintaympäristön ennakoimattomuus ja nopeat
muutokset vaikeuttavat pitkäjännitteistä toiminnan ja talouden suunnittelua. Uuden teknologian
monipuolinen hyödyntäminen on välttämätöntä palveluiden kehittämisessä.
Lisääntyvään vanhusten palveluiden tarpeeseen vastataan kotihoidon kehittämisellä. Kotihoidossa
on käytössä hoitotiimit, jotka kattavat koko kaupungin alueen. Vuosien 2013 - 2014 aikana kotipalvelun optimointihankkeessa on tarkasteltu tiimien toimivuutta ja henkilöstön määrää. HyvinvointiTV:stä on päätetty luopua 1.12.2014 alkaen, koska siihen ei saatu enää toimivia hälytinrannekkeita. Asiakkaille hankitaan tilalle turvapuhelimet rannekkeineen.
Kotihoidon tehostamiseksi ja hoitokotipaikkojen vähentämiseksi jatketaan tuki-/yhteisöasuntojen
lisäämistä vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin. Mielenterveyskuntoutujien pienimuotoinen yhteisöasuminen on aloitettu vuonna 2013, ja sitä pyritään kehittämään edelleen, koska
asetettuihin tavoitteisiin ei ole vielä päästy.
Talouden tasapainottamisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Talouden tervehdyttämisohjelman mukaisesti palvelurakennetta ohjataan järjestelemällä vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoito uudelleen. Hoitokoti- ja laitospaikkoja vähennetään ja lisätään kotihoitoa.
Juankoski järjestää vanhuksille ja vammaisille virkistystoimintaa ja edistää kotona pärjäämistä.
Tätä varten on perustettu vanhus- ja vammaistyön rahasto, jonka käyttösuunnitelma ja selvitys
käytöstä tuodaan vuosittain kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
Toiminnalliset tavoitteet:
1. Kaupunginvaltuuston hyväksymän palvelurakenneuudistustyön suunnittelu yhdessä sosiaali- ja terveysjohtajan ja Kysteri-liikelaitoksen sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Palvelurakenneuudistukseen sisältyy laitospaikkojen asteittainen vähentäminen, tehostetun
palveluasumisen muutokset suunnitelmallisesti ja kotihoidon toimintojen uudistaminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamista jatketaan.
2. Vuoden 2014 aikana vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalveluissa käynnistetiin kaksi merkittävää konsultointihanketta (FCG ja Procomp ), joiden avulla Juankosken vanhustenhuollon menojen jatkuva kasvu haluttiin pysäyttää ja samalla tehostaa Iivolan palvelu
54
keskuksen ja kotihoidon toimintaa. Kotihoidon optimointi ja reititys on aloitettu toukokuussa
2014. Vanhusten palvelujen kehittämistä jatketaan tiivistämällä kotihoidon ja Iivolan palvelukeskuksen yhteistyötä palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä.
3. Kotihoidon palveluiden myöntämisedellytyksiä arvioidaan samalla kun optimointi saadaan
valmiiksi. Asiakaskysely toteutetaan kotihoidon asiakkaille, heidän läheisilleen ja henkilöstölle vuoden 2014 lopussa ja sen jälkeen arvioidaan palvelujen järjestämistä vuodelle 2015.
4. Pitkäaikaishoitoa ei ole enää terveyskeskuksessa, kuin satunnaisesti. Tavoitteena on, että
pitkäaikaispäätösten jälkeen toteutuvat hoitovuorokaudet jäävät yhteensä alle 50 vrk:n.
5. Omaishoidontukiasiakkaita tuetaan niin, että he jaksaisivat tehdä raskasta hoitotyötään.
Konkreettisia keinoja tähän ovat päivätoiminnan kehittäminen ja sen suuntaaminen omaishoidettaville, tarvittaessa omaishoitoa täydentävien kotihoidon palvelujen tarjoaminen sekä
omaishoitajien vapaiden järjestämisvaihtoehtojen kehittäminen. Omaishoidontuen piirissä on
ollut viime vuosina n. 40 - 50 henkilöä.
6. Iivolan palvelukeskuksen tiimejä vähennetään asteittain ja vuonna 2014 aloitettua työkiertoa
jatketaan. Työkierto laajentuu koskemaan myös kotihoitoa.
7. Iivolan palvelukeskuksen toimintaa kehitetään ja resurssien käyttöä tehostetaan siten, että
Iivolan toiminta on kilpailukykyinen ostopalvelujen kanssa.
8. Iivolan palvelukeskuksen sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään ottamalla käyttöön ns. varhaisen puuttumisen malli.
Talouden tasapainottamisohjelmasta johdetut toimenpiteet talousarviovuonna:
Hoitokotipaikkojen vähennykseen pyritään edelleen, mutta hitaammassa tahdissa kuin tasapainopaketissa on suunniteltu. Kuntalaisten sairastavuus on korkea Juankoskella ja mielenterveysongelmien tuomat haasteet näkyvät hoitokotipaikkojen oston tarpeessa. Hoitokodeissa asuvien mielenterveyskuntoutujien toimintakyky on usein alhainen ja avuntarve suuri ympärivuorokautisesti.
Muut toiminnan muutokset
Vaalijalan kuntayhtymän ostoihin on varattu 160 000 €.
Toimintakeskuksen toiminta jatkuu entisellään.
Kotihoidon palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen vaikuttaa paljon vanhuspalvelulaki, joka
edellyttää omavalvontasuunnitelman käyttöön ottamista, neuvontapalvelujen lisäämistä ja kotiin
annettavien palvelujen ensisijaisuutta kaikkina muihin palveluihin nähden.
Kotihoito siirtyy Iivolan palvelukeskuksen tiloihin vuoden 2015 alusta vanhuspalveluiden kokonaisuuden kehittämistyön onnistumiseksi ja palvelutoiminnan tehostamiseksi. Myös vanhusten päiväkeskustoiminta siirtyy Iivolan vuoden 2015 aikana.
Kotisairaanhoidon lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin on varattu 140 000 €, vuoden 2014 toteutuman
perusteella. Iivolan palvelukeskuksen sisällä on vuonna 2013 siirretty tehostetusta asumispalvelusta henkilöstöä kehitysvammaisten palvelukotiin ja dementiakotiin ja näin vahvistettu henkilöstömitoitusta Itä-Suomen Aluehallintoviraston esityksen mukaisesti.
Omaishoidontuen palkkioihin on varattu 214.000 euron määräraha ja sotainvalidien omaishoidontukeen lisäksi 12 000 euroa.
55
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Hoiva- ja hoitopalvelut
TP
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
****)
€
%
Ulkoinen
Toimintatuotot
1 450 604,84 1 450 604,84
Toimintakulut
-8 049 976,25 -7 776 239,85
1 375 675
-32 500
-2,3
-7 487 380 -7 022 603
1 408 175
464 777
-6,2
Sisäinen
Toimintatuotot
2 203,68
2 203,68
1 200
1 370
170
14,2
-947 218,30
-947 218,30
-872 852
-956 745
-83 893
9,6
Toimintatuotot
1 452 808,52 1 452 808,52
1 409 375
1 377 045
-32 330
-2,3
Toimintakulut
-8 997 194,55 -8 723 458,15
-8 360 232 -7 979 348
380 884
-4,6
Toimintakate
-7 544 386,03 -7 270 649,63
-6 950 857 -6 602 303
348 554
-5,0
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Suunnitelmapoistot
-3 885,72
-3 885,72
-3 886,00
-3 886
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-183 030,50
TP 2013 ****)
Ulkoisista toimintakuluista on siirretty muu sosiaalitoimi/vammaispalvelut 273.736,40 euroa.
Vastuualueen tulosyksikköjen toimintatuotot ja – kulut
Vastuualueen tulosyksikköjden tuotot ja kulut jakaantuu seuraavasti:
TA 2015
Tuotot
Hallinto
Perhehoito
Kulut
Toimintakate Osuus
0
-1 137
170 000
-398 293
Hoitokodit
31 000 -1 904 000
Kehitysvammaisten palvelut
94 945
-693 484
-1 137
0,02
-228 293
3,46
-1 873 000 28,37
-598 539
9,07
Kodinhoitopalvelut
381 000 -1 654 670
-1 273 670 19,29
Iivolan palvelut
688 100 -3 046 336
-2 358 236 35,72
Omaishoidontuki
12 000
-281 428
1 377 045 -7 979 348
-269 428
4,08
-6 602 303 100,00
Tunnusluvut
Hoitopäivät
Tehostettu palveluasuminen
TP 2011
TP 2012
7 975
9 609
12 775
8 759
Dementiakoti
2 920
Kehitysvammaisten palvelutalot
3 650
Palvelutalot
Intervallihoito
Toimintakeskus
6 000
TP 2013
TP 2014
TP 2015
17 344
16 856
16 425
2 683
2 935
2 944
2 920
3 550
3 283
3 253
2 920
449
513
663
650
4 709
5 193
5 193
5 193
56
Vakinainen henkilöstö
Henkilöstön määrä
TP 2013 TP 2014 E
TA 2015
Vakinainen
Toimintakeskus
Toimintakeskuksen asuntola
6
6
6
0
1
1
Kotihoitopalvelut
19
18
18
Kotisairaanhoito
2
3
3
29
30
30
Iivolan Dementia
4
4
4
Iivolan kehitysvammayksikkö
7
6
6
Hallinto/Toimistoapulainen
1
1
1
68
69
69
Tehostettu palveluasuminen
Yhtensä
57
17 171 Koulutoimi
Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Koulutoimi järjestää opetuslainsäädännön mukaisesti yleissivistävän esi-, perus- ja lukioopetuksen. Perusopetuksen vuosiluokat 0-6 toimivat tällä hetkellä Juantehtaan, Muuruveden ja
Säyneisen kouluilla, luokat 7-9 sekä lukio Ruukinkoulun tiloissa. Opetuksessa painotetaan mahdollisimman laadukasta opetuksen toteutusta annetuilla resursseilla. Kaupunginhallitus on toukokuussa 2014 linjannut Säyneisen koulun osalta oppilasmäärät, joilla koulun toimintaa voidaan jatkaa
syksyllä 2015 ja 2016.
Juankoski on osakkaana ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä, johon kuuluu kaupungin alueella sijaitseva lukion ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä tekevä Savon koulutuskuntayhtymän
Muuruveden toimintayksikkö.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toteutetaan talouden tasapainotusohjelman mukaista toimenpideohjelmaa opetuksen suunnittelussa ja resursoinnissa.
Juankosken kaupunki ja Kuopion kaupunki ovat tehneet päätöksen Juankosken liittymisestä Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta. Tätä on edeltänyt kuntaliitosselvitys, jossa on kuvattu koulutoimen nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet.
Toiminnan painopistealueet
Painopisteenä on mahdollisimman laadukkaan perusopetuksen tarjoaminen paikkakunnan lapsille
ja nuorille myös jatkossa, vaikka oppilasmäärät pienenevätkin. Tämä voi edellyttää kouluverkoston
tarkastelua. Toisen asteen koulutusvaihtoehtona halutaan säilyttää lukio paikkakunnalla. Kuntaliitosselvityksessä on määritelty, että lukio-opetusta tarjotaan Koillis-Savon alueella, mutta järjestämistapa määrittyy myöhemmin, johon vaikuttaa mm. valtion tekemät linjaukset 2. asteen opetuksen
järjestämisestä.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Opetustuntimäärää on edellisvuosina suhteutettu oppilasmääriin ja budjettiin, joka tarkoittaa opetusryhmien yhdistämistä ja niukempaa erityisopetuksen tarjontaa. Säyneisen koululla erillistä esiopetusryhmää ei enää ole ylläpidetty, vaan se on jo aikaisemmin yhdistetty alkuopetuksen luokkaan. Syksyn 2014 alussa oppilasmäärä on sillä tasolla, että on tehty muutos kaksiopettajaiseen
kouluun yhdistämällä myös luokat 3-6 yhdeksi ryhmäksi. Kirja- ja tarvikerahojen oppilaskohtainen
taso pidetään ennallaan, eikä niihin voida tehdä juurikaan korotuksia suunnitelmakauden aikana.
Säästöjä on enää hankala hakea nykyisellä kouluverkkorakenteella.
Laatujärjestelmä on tehty, jonka avulla pyritään turvaamaan mahdollisimman samankaltaiset toimintaprosessit kaikille kouluille ja siinä tarkastellaan yhtenäisiä oppilaskohtaisia resursseja. Käytännössä on kuitenkin käynyt talouden edelleen tiukentuessa, ettei kaikille kouluille pystytä turvaamaan samantasoisia resursseja esim. erityisen tuen suhteen edes oppilasmäärään suhteutettuna. Koulukohtaisesti korostetaan yksikön esimiehen vastuuta toimintojen mahdollisimman tehokkaassa järjestelyssä ja kustannustietoisuutta.
58
TALOUSARVIO 2015
Menopuolella sivistystoimen kokonaiskustannukset ovat hieman alle viimevuotisen tason kustannusten noususta huolimatta.
Tähän vaikuttaa mm. se, että Säyneisen koulun osalta toimintamenot on laskettu heinäkuun
loppuun 2015 saakka. Kaupunginhallituksen esittämän linjauksen mukaisesti koulussa tulee olla syksyllä 2015 vähintään 30 oppilasta esioppilaat mukaan lukien, että toiminta jatkuisi. Tällä hetkellä oleva oppilasmäärä ja oppilasennuste huomioiden tuo raja ei täyty. Tiedossa ei myöskään ole, että kouluun tulisi uusia oppilaita esim. Kuopion tai Rautavaaran
puolelta.
Myös yläkoulun puolella lähdetään siirtymään portaittain 3-sarjaiseen malliin johtuen pienempien
ikäluokkien tulemisesta yläkouluvaiheeseen ja vaadittujen lisäsäästöjen saamiseksi. Lisäksi ei ole
vielä tiedossa, kuinka paljon kaavilaisia oppilaita hakeutuu Juankosken yläkouluun syksystä 2015.
Koulukuljetusperiaatteita on tarkennettu sivistyslautakunnan päätöksellä syksyllä 2014, jotka käytännössä tulevat voimaan syksystä 2015.
Tulopuolella edelleen peritään tilojen käyttömaksuja. Seurojen osalta tätä kompensoimaan on otettu ns. tilasetelijärjestelmä, jolla pyritään turvamaan edulliset liikuntapalvelut nimenomaan lapsiin ja
nuoriin suuntautuvaan toimintaan. Kuntaliitoksessa käyttömaksut ja periaatteet yhdenmukaistetaan
Kuopion periaatteiden mukaisiksi. Tätä harmonisointia tehdään jo ennen kuntaliitostakin.
Toiminnalliset tavoitteet
1.) Mahdollisimman laadukkaan perus- ja lukio-opetuksen ylläpito tekemällä rakenteellisia
ratkaisuja toimintatason ylläpitämiseksi talouden tiukentuessa ja oppilasmäärien edelleen
vähentyessä.
2.) Toimintatapojen yhtenäistäminen.
3.) Kustannustehokkuuden ylläpitäminen, joka yläkoulun osalta tarkoittaa myös kaavilaisten
oppilaiden ottamista jatkossakin Juankosken kouluun.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet:
1.)
2.)
3.)
4.)
5.)
6.)
7.)
Opetustuntimäärän jatkuva tarkastelu suhteutettuna oppilasmääriin ja budjettiin
Säyneisen koululla myös 3-6 –luokkien yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi
Kirja- ja tarvikerahojen tarkennus oppilasmäärien mukaan
Valvonta-ateriaedun tiukennus
Tilamaksujen käyttöönotto myös liikuntakäytön osalta
Iltapäivätoiminnan supistus Muuruveden koululla
Osastopäällikön tehtävät yhdistelmäviraksi
Näitä talouden tervehdyttämistoimenpiteitä on tehty vuodesta 2011 lähtien, mutta koko kaupungin
talousarvio on siitä huolimatta ollut vuosittain alijäämäinen eikä tilanne lähivuosina näytä korjaantuvan. Tämä on edellyttänyt talousarvion valmisteluvaiheessa kasvavia lisäsäästöpaineita, joiden
johdosta rahaa on ohjattu vain pakollisiin ja välttämättömiin toimintoihin. Tämä on johtanut kehittämistoiminnan ja tukipalveluiden minimointiin, mikä näkyy kasvavana työmääränä olemassa olevalla
henkilöstöllä.
Käytännössä iltapäivätoimintaa Muuruvedellä ei ole kokonaisuudessaan voitu supistaa,
koska toiminnan ylläpitäminen on vaatinut tietyn henkilömäärän ylläpitämistä. Säästö on
haettu korvaamalla osa iltapäivätoiminnasta kerhotoiminnalla, mutta kerhorahoituksen pieneneminen ei enää mahdollista tätä tulevina vuosina.
59
Tunnusluvut
Arvioidut oppilaskohtaiset kulut vuonna 2015
Oppilaskohtaiset kulut on esitetty arviona, joka perustuu tehtyyn talousarvioon ja oppilasennusteen
mukaisiin oppilasmääriin. Vuodelle 2015 oppilasmäärien arvioiminen on edellisvuosia haasteellisempaa, koska tiedossa ei ole esim. kaavilaisten oppilaiden määrää yläkoulussa syksyllä 2015.
Myös kotikuntakorvausten määräytymiseen on tulossa muutoksia vuoden 2015 alussa liittyen
käynnissä olevaan valtionosuusuudistukseen.
Oppilas-määrä
kevät/syksy
Juantehdas 1-6*
Muuruvesi 1-6
Säyneinen 1-6**
Toimintakulut
Toimintakulut yhteensä
/oppilas
175,5
55
13
1 488 425 €
524 699 €
288 229 €
8 481 €
9 540 €
22 171 €
Juantehdas esiopetus*
Muuruvesi esiopetus
Säyneinen esiopetus**
32
12
3
214 050 €
113 893 €
36 308 €
6 689 €
9 491 €
12 103 €
Juankosken koulu 7-9
221
11 308 €
-11 082 €
21 819 €
Törmän koulu
6
2 499 085 €
-2 449 085 €
130 914 €
Juankosken lukio
77
857 805 €
11 140 €
Harjaantumisopetus
5
219 039 €
43 808 €
599,5
180 852 €
302 €
Hallinto
*) Säyneisen ja Juantehtaan koulujen osalta tilanne on laskettu syksystä yhtenä kouluna.
**) kulut laskettu heinäkuun loppuun 2015, esi- ja perusopetus keskimäärin 20 283 €.
Alakoulujen osalta oppilaskohtainen kustannus on korkea kaikilla kouluilla vertailtuna saatavaan
kotikuntakorvauksen määrään. Suurin selittävä tekijä on oppilasmäärien väheneminen.
Lukion yksikköhinta, joka maksetaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudessa on 8.124,34 euroa.
Kotikuntakorvauksen perusosa 6.226,21 euroa (per 7-12 vuotias). Kotikuntakorvausta korotetaan
13-15 v. kertoimella 1,60 ja 6 v. kerroin on 0,61. Kotikuntakorvauksen perushinta on saman kaikissa kunnissa.
Vuoden 2015 talousarvioon kirjatut kotikuntakorvaustulot ovat 953.452 euroa. Kotikuntakorvausmenot ovat 48.565 euroa. Vuoden 2015 kotikuntakorvausten peruste on oppilasmäärä 31.12.2013.
Kokonaisuutena tulevina vuosina on edessä oppilaskohtaisten kulujen nouseminen edelleen, joka
on hyväksyttävä tai lähdettävä karsimaan koulurakennuksia. Tämä asia on ollut esillä aikaisemmissakin talousarvioissa jo useamman vuoden ajan. Lisäksi eteen tulee tilanne, ettei opetusjärjes-
60
telyitä ja –välineitä voida turvata kaikissa kouluyksiköissä samantasoisiksi. Lisäksi on tarkasteluun
otettava 5-10 vuoden sisällä tulevat investointitarpeet, joita suuremmassa kouluverkossa lienee
enemmän.
Tilanteen tekee hankalaksi se, että kaikilla kouluilla oppilaskohtainen kustannustaso nousee selvästi. Kyse ei välttämättä ole pelkästään henkilöstökuluista vaan lähinnä kiinteistöhoitoon ja palveluihin liittyvästä kustannusten noususta, joka oppilasmäärän pienentyessä koko ajan nousee. Näiden palveluiden osalta koulutoimi ei suoraan pääsee vaikuttamaan kustannusten muodostumiseen, ainoastaan henkilöstökuluihin voi koulutoimi vaikuttaa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta pyritään viimevuotiseen tasoon. Juantehtaan koululla
järjestetään sekä aamu- että iltapäivätoimintaa klo 7-17 välillä. Kysyntää toimintaan on edelleen
runsaasti. Muuruveden koululla iltapäivätoimintaa voidaan järjestää päivittäin klo 12.30 -16.30,
mikäli kysyntää on riittävästi. Toiminta on edelleen maksullista. ja maksuihin voidaan tehdä pieni
korotus syksystä 2015 alkaen, vastaamaan kohonnutta kustannustasoa.
Yläkoulun osalta olennaista on oppilasmäärän kehitys. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon kaavilaisia
hakeutuu syksystä 2015. Oletuksena on, että suurin osa nykyisistä jatkaa ja seitsemännelle luokalle tulee suurin osa ikäluokasta.
Joka tapauksessa yläkouluikään on tulossa yhä pienempiä ikäluokkia, mikä johtaa siihen, että yläkoulua ryhdytään portaittain muuttamaan 3 -sarjaiseksi.
Lukion osalta oppilaskohtainen kulu nousee oppilasmäärän ollessa edellisvuosia pienempi. Tosin
pienempi oppilasmäärä jonkin verran nostaa saatua valtionosuutta, mutta se ei kuitenkaan kata
koko nousua. On oletettavaa, että ikäluokkien pienetyessä myös lukion oppilasmäärä pienenee,
jos ikäluokasta edelleen sama osuus valitsee lukio-opinnot omalla paikkakunnalla. Lukio on
portaittain siirtynyt 1-sarjaiseksi, jolloin syksystä 2015 lukio toimii kokonaisuudessaan
yksisarjaisena.
Törmän koulun ja harjaantumisopetuksen osalta menot ovat korkeat johtuen suuresta
henkilöstömäärästä oppilasmäärään nähden. Harjaantumisopetuksen osalta on syytä
selvittää erilaisia vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseksi tulevina vuosina. Törmän
koulussa ei muutoksia nykytilanteeseen. Tilannetta tarkastellaan uudelleen, mikäli
oppilasmäärissä tapahtuu olennaisia muutoksia.
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Koulutoimi
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015 2014-2015
Toimintatuotot
1 210 442,65
1 325 937
1 163 452
-162 485
-12,3
Toimintakulut
-4 997 981,11
-5 206 710
-4 934 945
271 765
-5,2
Ulkoinen
€
%
Sisäinen
Toimintatuotot
14 159,75
0
6 666
6 666
-1 530 943,46
-1 615 515
-1 614 440
1 075
-0,1
Toimintatuotot
1 224 602,40
1 325 937
1 170 118
-155 819
-11,8
Toimintakulut
-6 528 924,57
-6 822 225
-6 549 385
272 840
-4,0
Toimintakate
-5 304 322,17
-5 496 288
-5 379 267
117 021
-2,1
-41 747,76
-41 748
-41 748
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-127 022,90
61
17 172 Joukkoliikenne
Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Joukkoliikenne sisältää seutulippukulut, kaupungin ostaman linja-auto- ja palveluautoliikenteen
sekä taksilla hoidetun asiointiliikenteen.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Joukkoliikenteen osalta seutulipun käytön kasvaminen ei ole enää jatkunut. Seutulipun omakustannusosuutta nostettiin 2012 ja siihen tehtiin myös indeksitarkistus. Vuoden 2013 ja 2014 osalta
seutulippuun ei ole tehty omakustannusosuuden nostoa. Väestön määrä asettaa tietysti omat rajoituksensa seutulippujen kysyntään. Ostettuja linja-autovuoroja käytetään oppilaskuljetuksissa mm.
Juankosken ja Kaavin välillä.
Seutulippu jää pois uuden lainsäädännön myötä 2015. Joukkoliikenteen järjestämisen suunnittelu
ja julkisen rahoituksen suuntaaminen eri reiteille on vielä kesken. Tätä tekee lähinnä paikallinen
ELY. Pohjois-Savon ELY tekee kunnille esityksen sopimuksesta joukkoliikenteen järjestämisestä ja
kuntien kustannusosuudesta. Käytännössä tähän varataan sama rahamäärä kuin edellisinä vuosina seutulippuun.
Toiminnan painopistealueet
Mahdollisimman laadukas ja kustannustehokas joukkoliikenne.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Ei varsinaisia toimenpiteitä.
TALOUSARVIO 2015
Joukkoliikenteen osalta määrärahoja pienennetään, koska kustannuksia pyritään siirtämään koulujen kustannuksiksi siltä osin, kun joukkoliikenne on käytännössä kokonaan oppilaskuljetuksia.
Kaikkien reittien osalta selkeän kustannusjaon tekeminen esim. PALI –liikenne on hyvin hankalaa.
Palveluliikenteen osuutta mietitään kesän osalta, koska käytännössä kysyntä on reiteillä ollut hyvin
vähäistä.
Koululaiskuljetukset ja palveluliikenne tulee kilpailuttaa keväällä 2015, nykyisten sopimusten
umpeuduttua. Kilpailutuksissa pyritään jättämään ns. PALI -bussi pois ja korvaamaan se
kutsutaksiliikenteenä.
Toiminnalliset tavoitteet
Ylläpidetään joukkoliikennettä, joka palvelisi kuntalaisten tarpeita myös palveluliikenteessä oppilaskuljetusten ulkopuolella. Käytännössä kuitenkin joukkoliikenne on suurelta osin koulukuljetusten
pohjalla toimivaa liikennettä.
Tavoitteet
Joukkoliikenteen tarkastelussa on tulevaisuudessa huomiota kiinnitettävä myös kunta-rajat ylittävään joukkoliikenteeseen palveluiden muuttuessa useamman kunnan yhteistyössä eri kuntiin,
esim. osittain terveyspalveluiden osalta Rautavaaralta Juankoskelle. Tähän suhtaudutaan avoimesti, mikäli sellaista yhteistyötä esitetään.
62
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet:
Ei varsinaisia toimenpiteitä.
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Joukkoliikenne
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
€
%
Ulkoinen ja sisäinen
Toimintatuotot
5 032,10
5 000
2 000
-3 000
-60,0
-74 154,52
-105 000
-75 000
30 000
-28,6
6 477,10
5 000
2 000
-3 000
-60,0
Toimintakulut
-74 154,52
-105 000
-75 000
30 000
-28,6
Toimintakate
-67 677,42
-100 000
-73 000
27 000
-27,0
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
1 445,00
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
17 175 Vapaa-aikatoimi
Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Vapaa-aikatoimi ylläpitää, edistää ja tukee toimialansa opetus- ja harrastustoimintaa. Sen lisäksi
vapaa-aikatoiminnalla tuetaan alueen väestön henkistä ja fyysistä vireyttä sekä luodaan edellytyksiä jatkuvalle muutoksenhallinnalle niin yksilön kuin yhteisön tasolla.
TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Vapaa-aikatoimen puolella toimintoja siirretään mahdollisimman paljon kuntien yhteistoiminnan
piiriin. Tällä pyritään turvaamaan palvelupisteiden säilyminen Juankoskella kohtuullisella kustannustasolla. Näin on jo tehty kirjaston ja kansalaisopiston osalta.
Toiminnan painopistealueet
Kirjaston ja kansalaisopiston kohdalla on päädytty ostopalvelusopimukseen Kuopion kaupungin
kanssa. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea Nilsiän kuntaliitos Kuopioon, joka muutti entiset yhteistyösopimukset kirjaston ja kansalaisopiston osalta. Kirjastoauton osalta toimintaan tämä ei ole
vaikuttanut, vaan palvelut säilytetään nykytasolla. Nuorisotoimen osalta pääpaino on nuorisotilan
ylläpidossa ja etsivässä nuorisotyössä, johon on saatu myös erillisavustusta.
Kirjaston ja kansalaisopiston osalta sopimukset jatkuvat entisellään ja toiminnan taso on määritelty
sopimuksessa joka jatkuu samalla tasolla myös vuonna 2015.
Kaupungin jakamien avustusten osalta muutetaan jakoperusteita ja pyritään suurempaan vastikkeellisuuteen. Avustusmäärät on pyritty pitämään euromääräisesti samalla tasolla kuin vuonna
2014.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet:
1.) Liikuntatoimi on siirretty teknisen lautakunnan alaisuuteen vuoden 2012 alusta.
63
2.) Kulttuuritoimen henkilötyömäärään on tehty leikkaus ja jäljelle jäävä toiminta on siirtynyt
nuorisotoimen yhteyteen ja sivistystoimen osastopäällikölle.
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
Turvataan liikuntamahdollisuudet kohtuullisin asiakasmaksuin. Avustusten säilyminen mahdollistaa
monipuolisen seuratoiminnan jatkumisen ilman suuria jäsenmaksuja. Tilojen käyttömaksuja kompensoimaan on luotu tilasetelijärjestelmä, joka kohdennetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vapaa-aikatoimintaan.
Nuorisotila Walimon toiminta-aikoja on lisätty vuoden 2013 aikana ja kesäaikainen aukiolo
järjestetään lukuun ottamatta vuosilomien aiheuttamaa muutaman viikon katkoa. Leiritoimintaa ei
voida nykyisestään kasvattaa. Uimakoulu ja mahdollisesti muutama lyhyt leiri järjestetään.
Hankerahoituksen turvin on etsivän nuorisotyön osuutta kasvatettu nuorisotyössä. Avustusten
määrää pidetään jokseenkin nykytasolla. Budjetissa on mukana tilaseteleitä, joilla kompensoidaan
edes osittain seuroille salimaksuja lapsi- ja nuorisotyössä. Sali- ja tilavuokrien osalta muutetaan
edelleen käytäntöjä ja taksoja lähemmäksi Kuopion vastaavia käytäntöjä ja maksuja.
Tavoitteet
Juankoskella säilytetään nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut kohtuullisella tasolla.
Valtuuston nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Vapaa-aikatoimi
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
Toimintatuotot
168 274,12
180 800
175 500
-5 300
-2,9
Toimintakulut
-665 596,52
-746 267
-728 618
17 649
-2,4
-64 796,65
-62 190
-71 767
-9 577
15,4
Toimintatuotot
168 274,12
180 800
175 500
-5 300
-2,9
Toimintakulut
-730 393,17
-808 457
-800 385
8 072
-1,0
Toimintakate
-562 119,05
-627 657
-624 885
2 772
-0,4
-2 369,28
-2 369,00
-2 369
Ulkoinen
€
%
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytykset
-5141,14
17 176 Varhaiskasvatus
Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Lasten päivähoito perustuu päivähoitolakiin. Lasten varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota laadukasta, tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta 0-6 vuotiaille lapsille sekä
tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Hoidossa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet,
sopiva hoitomuoto sekä hoidon ajankohtaiset tarpeet.
Varhaiskasvatusta toteuttavat Lapinharjun päiväkoti, jossa toimii 1-3 vuotiaiden ja 3-6 vuotiaiden
ryhmät. Ryhmäperhepäiväkodit toimivat Muuruvedellä ja Säyneisissä sekä vuororyhmis ja Pikku-
64
ryhmis Lapinpellontiellä Juankoskella. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on Juankoskella
viisi, Muuruvedellä Västinniemessä yksi ja Säyneisessä Pisankoskella yksi.
Esiopetusta järjestetään kouluilla.
Kaiken toiminnan perusta on päivähoitolain velvoittama päivähoidon henkilöstön yhteistyössä laatima varhaiskasvatussuunnitelma sekä kaupungin esiopetussuunnitelma.
Erityiskasvatusta järjestetään lähinnä Lapinharjun päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa.
Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitseville lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi kuntoutussuunnitelma. Tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville lapsille järjestetään yksilöohjausta päivähoidossa erityisopettajan tuella.
Lasten kotihoidon tuki
Sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisiin palveluihin alle kouluikäisten lasten kohdalla kuuluu lasten
päivähoidon lisäksi tietyin edellytyksin lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Perheet voivat valita kaupungin järjestämän päivähoidon sijaan yksityisen päivähoidon, jossa tuki maksetaan
Kelan kautta palvelun tuottajalle tai lasten kotihoidon tuen, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi/lapsia. Lasten kotihoidon tuki maksetaan Kelan kautta kunnan päivähoitoon määrätyistä määrärahoista.
Lasten kotihoidon tuen maksuihin on varattu vuonna 2015 195.000 euroa.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Päivähoito siirtyy 1.1.2015 alkaen sivistyslautakunnan vastuualueelle.
Toiminnan painopistealueet 2015- 2016
Tavoitteena on siirtää vuosina 2015 -2016 toiminnan painopistealuetta ryhmäperhepäivähoidosta
päiväkotihoitoon. Tavoitteena on siirtää Juankoskella Lapinharjun päiväkodin, Juankosken vuororyhmäperhepäivähoitokodin ja Juankosken pikkuryhmiksen toiminta uuteen päiväkotiin, jolloin
ryhmäperhepäivähoitokodit lakkautuisivat kokonaan. Juankosken keskustaajamassa päivähoitoa
tarjottaisiin tämän jälkeen päiväkodissa ja kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa.
Uuden päiväkodin terveellisissä ja turvallisissa tiloissa myös päivähoidon toiminta-ajatus tarjota
laadukasta päivähoitoa toteutuu.
Muuruvedellä päivähoidon painopistealueen siirtäminen kohdentuu myös ryhmäperhepäivähoitoyksiköiden yhdistämiseen. Tämä antaa mahdollisuuden muuttaa tarvittaessa päivähoidon toiminta-ajatusta ryhmäperhepäivähoidosta päiväkotihoitoon.
Säyneisessä toiminnan painopiste kohdentuu lähipalvelujen säilyttämiseen.
Kotona tapahtuva perhepäivähoito pyritään säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla.
Vuorohoito tullaan edelleen järjestämään Juankosken keskustaajamassa.
65
TALOUSARVIO 2015
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Varhaiskasvatus ent.
lasten päivähoitopalvelut ml.
lasten kotihoidontuki
TP
TA 2014
2013
+ Muutos
*****)
*****)
TA
Muutos
2015 2014-2015
Ulkoinen
€
Toimintatuotot
Toimintakulut
250 560,55
260 000
-1 423 884,94
%
240 000
-20 000
-7,7
-1 398 297 -1 432 757
-34 460
2,5
Sisäinen
Toimintakulut
-131 932,20
-125 278
-106 927
18 351
-14,6
250 560,55
260 000
240 000
-20 000
-7,7
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
-1 555 817,14
-1 523 575 -1 539 684
-16 109
1,1
Toimintakate
-1 305 256,59
-1 263 575 -1 299 684
-36 109
2,9
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-57 456,99
*****) Lasten päivähoitopalvelut ja lasten kotihoidontuki on siirretty 1.1.2015 alkaen valtuustotasoi-
selle vastuualueelle sivistystoimen alaisuuteen. Vuonna 2013 ja 2014 päivähoitopalvelut ovat sisältyneet sosiaalipalveluihin ja lasten kotihoidontuki on sisältynyt muuhun sosiaalitoimeen.
Lasten päivähoidon hoitopäivät
TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015
Lapinharjun päiväkoti
5799
4871
5125
Kokopäivähoito
5799
4694
4709
177
416
15771
15210
14976
14781
13926
13753
990
1284
1223
Osapäivähoito
Perhepäivähoito ja ryhmäperhe-
5200
15000
päivähoito
Kokopäivähoito
Osapäivähoito
Henkilöstö ja päivähoitolasten määrä
31.12.2013
Henk.
Yksikkö
TP 2014 E
TA 2015
Sijaiset + Lasten Henk. Sijaiset + Lasten Henk. Sijaiset + Lasten
Vak.
määräaik. määrä Vak.
määräaik. määrä Vak.
määräaik. määrä
Lapinharjun päiväkoti
Vuororyhmäperhepäivähoitokoti
6
1
34
6
1
36
6
2
36
2
1
19
2
1,5
21
2
1
19
Juankosken ryhmäperhepäivähoitok.
0
1
6
0
2
9
0
2
10
Muuruvesi
Keskustan ryhmäperhepäiväh.koti
2,5
1
13
3,5
0
14
4
0
13
Koulun ryhmäperhepäivähoitokoti
2
0
9
2
0
11
2
0
10
Säyneisen ryhmäperhepäivähoitokoti
2
1
13
2
1
14
2
1
13
Kotona työskentelevät perhepäiväh.
9
0
44
7
0
33
8
0
32
Kolmiperhepäivähoitaja
0
1
3
0
0
0
0
0
0
23,5
6
141
22,5
5,5
138
24
6
133
66
18 180 Yhdyskuntapalvelut
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Toiminta-ajatus
Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat palo- ja pelastustoimi, yhdyskuntasuunnittelu
(kaavoitus, mittaus ja muu yhdyskuntasuunnittelu), liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, jätehuolto, maa- ja metsätilat, vuokratut liiketilat ja muut tilat, kiinteistöpalvelut ja asuntotoimisto. Kiinteistöpalvelut ja asuntotoimisto siirtyivät 1.1.2012 teknisen toimen alaisuuteen. Tekninen toimi vastaa
myös sosiaalitoimen ja sivistystoimen rakennusten ylläpidosta sekä vastaa liikuntatoimesta
1.1.2012 alkaen. Vesihuoltolaitokset hoidetaan osaston toimesta, mutta vesihuoltolaitoksen talous
on eriytetty erilliseksi taseyksiköksi.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Talouden tervehdyttäminen sekä tuleva kuntaliitos Kuopion kanssa lyövät leimansa tulosalueen
toiminnan suunnittelulle. Tekninen toimen omat säästötoimet on tutkittu, loput säästöt saadaan
muiden hallintokuntien kuten sivistystoimen säästöjen kylkiäisinä. Korotukset kaukolämmön ja
sähkön hinnassa sekä yleinen ylläpitokulujen kasvu aiheuttavat omat paineensa talouden suunnitteluun. Organisaatiomuutos on osoittautunut oikeaksi toimenpiteeksi ja on tuonut joustavuutta hallinnonalan tehtävien hoitoon.
Toiminnan painopistealueet
Kiinteistöpuolella keskitytään olemassa olevan kiinteistömassan kunnosta huolehtimiseen. Koulukiinteistöjen määrän optimointi toisi säästöä tekniselle osastolle. Hallintokuntien toimitilat ylläpidetään asiallisesti ja toimitilojen muutostarpeet pyritään toteuttamaan joustavasti. Kiinteistöinvestoinneista merkittävimmät ovat koulujen pts-korjaukset ja Iivolan vuosittaiset korjaustoimenpiteet sekä
päiväkotirakentaminen. Päiväkotien määrä sekä se toteutetaanko investointi esimerkiksi leasingrahoituksella, on selvitettävä mahdollisimman pikaisesti.
Taloussuunnitelmakaudella varaudutaan Valkeinen –Ruislampi alueen sekä Nuottiniemen rantaasemakaava-alueen infrarakentamiseen sekä olemassa olevan infran peruskorjauksiin. Olemassa
olevien verkostojen kuntoon ja paikkatietoon kiinnitetään erityistä huomiota. Vesi- ja viemärilaitosten laadukkaaseen ylläpitoon ja toimintavarmuuteen sekä oikea-aikaisiin perusparannuksiin kiinnitetään huomiota. Keskustaajaman vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentamista tutkitaan.
Kaavateitä peruskorjataan talouden asettamissa raameissa.
Liikunta-alueet pidetään niin ikään hyvässä kunnossa.
Maankäytön suunnittelussa pyritään laadukkaan ja riittävän tonttitarjonnan ylläpitämiseen kaikissa
taajamissa. Muuruveden osayleiskaava laaditaan. Juankosken taajaman asemakaava olisi saatettava ajan tasalle.
Asuntotoimessa on syytä kiinnittää huomiota vuokra-asuntokannan määrään ja sen oikeaaikaiseen optimointiin. Väestöltään pienenevässä kunnassa vuokra-asuntokanta on suhteutettava
asukasmäärään. Helpointa on aloittaa luopumalla yksittäisistä asunto-osakkeista. Jatkossa on tarkasteltava myös joidenkin aravakohteiden omistuksesta poistamisen mahdollisuuksia.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle:
Kiinteistöpalvelujen ja asuntotoimen, liikuntatoimen sekä sosiaali- ja sivistystoimen kiinteistöjen
ylläpidon siirtyminen tekniselle osastolle tehosti toimintoja. Tekninen toimi voi saavuttaa suurempia
säästöjä muiden hallintokuntien toimenpiteiden kuten sivistysosaston kouluverkkotarkastelun seurauksena. Tervehdyttämisohjelmassa esitetyt muut toimintojen tehostamiseen tähtäävät toimet
67
tehdään valtuuston päätösten edellyttämällä tavalla. Tarpeettomasta kiinteistömassasta pyritään
edelleen eroon myymällä kiinteistöjä ja osakehuoneistoja.
TALOUSARVIO 2015
Toiminnalliset tavoitteet
Kaupungin strategiassa todetaan mm. että: ”Velkaantuminen ja tasapainottaminen on hallittavissa
vain, jos vuosikate saadaan pysymään tarpeeksi korkeana ja investoinnit ovat alhaisia vuodesta
2011 alkaen. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi.”
Tekninen osasto toteuttaa strategiaa tiukalla budjetoinnilla ja budjettikurilla. Toiminnoissa etsitään
tehokkaampia toteutustapoja, uusia palveluja ei synnytetä.
Kaavoitus
Muuruveden osayleiskaava laaditaan, ehdotus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 loppuun
mennessä. Juankosken asemakaavan päivitys käynnistetään.
Liikenneväylät
Liikenneväylien hoito on annettu urakoitsijoille pitkillä sopimuksilla, sopimusten optiovuodet 20152017 käytetään. Kaavateitä peruskorjataan.
Maa- ja metsätilat
Metsätaloussuunnitelma valmistui 2010. Metsien hoitoa jatketaan suunnitelman mukaisesti. Hakkuutavoitetta nostetaan edellisistä vuosista tuottojen suurentamiseksi. Metsänmyynnillä arvioidaan
saatavan tuloa 150.000 €. Suunnitelmana on v. 2015 myydä metsätiloina 12 kohdetta yhteensä n.
65 ha sekä kaksi peltolohkoa yhteensä n. 7 ha. Näiden kirjanpidollinen arvo on 73 672 € ja myyntihintaoletus n. 265 000 € eli myyntivoittoa arvioidaan kertyvän n. 190 000 €. Koivusalo-tilan (Kaavilla) myynti lisää myyntivoittoa 120.000 €. Tämän lisäksi tullaan myymään muuta tuottamatonta kiinteistöomaisuutta.
Vuokratut tilat ja muut tilat
Pyritään pitämään hallintokuntien käytössä olevat toimitilat tilat hyvässä kunnossa. Tuotetaan laadukkaat kiinteistönhoitopalvelut. Uusia toimitiloja ei rakenneta. Tuottamattomista kiinteistöistä pyritään eroon.
Asuntotoimi
Vuokra-asuntokannan määrä tarkastellaan talousarviovuonna ja sen hallitusta vähentämisestä
laaditaan ohjelma, jossa vuokraustoiminnalle heikoimmin soveltuvia kohteita poistetaan omistuksesta kannattavuusnäkökohtien perusteella siten, että aiheutuvat poistot eivät kohtuuttomasti rasita
kaupungin tulosta.
Asuntotoimessa ryhdytään varautumaan vuoden 2017 kuntaliitoksen järjestelyihin. Varautuminen
liittyy lähinnä kaupungin eri omistusmuotoihin sisältyvän kiinteistökannan hallinnon organisoimiseen ja viranomaistehtävien järjestelyihin. Asuntosihteerin eläköitymiseen vuoden 2014 lopulla on
varauduttu täyttämällä virkatehtävä työnantajan sisäisen haun perusteella.
Isännöintipalvelutuotannon kehittämisen mahdollisuuksia tarkastellaan edelleenkin erityisesti kaupungin omiin toimintoihin kosketuksissa olevan kiinteistökannan piirissä. Asuntotoimen ja paikkakunnan vanhustenhuoltopalvelujen välillä tehostetaan yhteistoimintaa toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden sijoittamiseksi asuntotoimen kohteisiin tyhjilleen jäävien asuntojen määrän vähentämiseksi ja kodinhoitopalvelujen keskittämiseksi.
68
Lisäksi on varauduttava siihen, että kaupungin ja yhdistysmuotoisen vanhusten asumispalvelutoimialan välillä vuosina 2014 – 2015 tehtävien sopimusten perusteella ilmenee asuntotoimen henkilöstöresurssien käyttämistarvetta sopimuksissa määriteltyjen hankkeiden toteuttamiseksi.
Kiinteistönhoitopalvelut
Vuonna 2012 siirryttiin kaupungin kiinteistönhoito- ja vesi/viemärilaitoshenkilöstön yhteiseen varallaolokäytäntöön, minkä odotetaan edelleen tuovan toiminnallista tehokkuutta ja taloudellisia säästöjä näillä vastuualueilla.
Tavoitteet
Talousarviovuoden 2015 tavoitteita ovat:
1. Vuokra-asuntokannan optimoinnin toimenpiteisiin ryhdytään
2. Tuottamatonta kiinteistöomaisuutta myydään
3. Valkeinen-Ruislampi alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan
4. Nuottiniemen ranta-asemakaavan vesihuollon rakentaminen käynnistetään
5. Putaansaaren ja Tikanniemen tonttien myyntiponnisteluja jatketaan
6. Päiväkotirakentaminen käynnistetään
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet:
Valtuuston 25.10.2011 § 48 hyväksymän talouden tasapainopaketin toimet toteutetaan talousarviovuonna. Henkilöstömuutoksista johtuvia säästöjä ei vuonna 2015 ole. Kiinteistöjen ja tuottamattoman omaisuuden myyntiä jatketaan.
Tunnusluvut
Määrällinen henkilöstötarve
2014
2015
2016
2017
Vakinainen henkilöstö
Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Henkilöstö yhteensä
Eläkkeelle jääviä, arvio
Vapautuvista tehtävistä täytetään
Ostopalveluhenkilöiden lukumäärä
17
6
0
23
1
0
0
17
6
0
23
0
0
0
17
6
0
23
2
0
0
17
6
0
23
1
0
0
Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstö kuuluu teknisen toimen henkilöstöön, ja laitoksen henkilöstö on
esitetty myös vesi- ja viemärilaitoksen omassa talousarviossa.
69
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Yhdyskuntapalvelut
TP
TA 2014
2013
+ Muutos
TA
Muutos
2015 2014-2015
Ulkoinen
€
%
Toimintatuotot
1 890 481,73
1 825 795
2 161 652
335 857
18,4
Toimintakulut
-3 204 435,00
-3 253 731
-3 373 215
-119 484
3,7
Toimintatuotot
1 706 786,31
1 758 096
1 818 698
60 602
3,4
Toimintakulut
-499 064,93
-497 205
-519 685
-22 480
4,5
Toimintatuotot
3 597 268,04
3 583 891
3 980 350
396 459
11,1
Toimintakulut
-3 703 499,93
-3 750 936
-3 892 900
-141 964
3,8
-106 231,89
-167 045
87 450
254 495
-152,4
-11 101 895,25
-1 089 022
-1 118 229
Sisäinen
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Poistoeron vähennys
82 125,67
Vyörytystulot
38 844,96
Vyörytysmenot
66 280
172 294,89
19 190 Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Rakennusvalvonta
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Rakennusvalvonta on osa kunnan lakisääteisiä peruspalveluja. Rakennusvalvontaviranomaisen
tehtävät on määritelty 1.1.2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:ssä.
Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta ovat sopineet ympäristöpalvelujen yhteistyöstä, jossa Kaavin kunnan ympäristölautakunta toimii kuntien yhteisenä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisena. Yhteistoiminta on alkanut 1.9.2007. Juankosken kaupunginvaltuusto on tehnyt sopimuksen purkamista 31.12.2016 alkaen koskevan päätöksen 31.10.2013 Kuopion kanssa tapahtuvaan kuntaliitokseen perustuen. Kaavin valtuusto ei ole asiaa käsitellyt.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa
sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Viranomaistoiminnassa huomio kohdistetaan pääosin siihen, että hankkeen toteuttamisesta vastuulliset täyttävät heille määrätyt tai kuuluvat velvollisuutensa. Näin menetellen oletetaan rakentamisessa saavutettavan säännöksissä ja määräyksissä edellytetty vaatimustaso.
Ympäristölautakunta huolehtii rakennusvalvontaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten
mukaisista valvonta- lupa- ja täytäntöönpanotehtävistä.
Kaavilla työskentelee 1,5 htv rakennustarkastajan virassa ja yksi toimistohenkilö.
Tavoitteet ja tunnusluvut:


Kaavin ja Juankosken rakennusjärjestyksen yhdenmukaistaminen vastaamaan PohjoisSavon kuntien rakennusjärjestyksiä
vanhojen rakennuslupapäätösten siirto rakennusvalvontaohjelmaan (v. 1950- 2000)
70


rakennusrekisteristä puuttuvien rakennusten kirjaaminen
rakennusvalvonnan taksoja seurataan vuosittain vastaamaan mahdollisimman lähelle todellisia kuluja. Tavoitteena on Kuopion kaupungin taksojen taso.
Kaavilla rakentamiselle ei ole odotettavissa huomattavia muutoksia. Juankoskella tavoitteena on
saada uusia asuintalorakentajia (uudet kaavoitetut rantatontit). Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen säilynee ennallaan. Maatalousrakentaminen on ollut viimeaikoina vähäistä, johon toivotaan
lisäystä.
TP 2011
TP 2012
TA 2013
TA 2014
TA 2015
116
128
140
130
120
Juankoski
1.9.2007 alkaen
Toimenpideilmoitukset
106
118
150
140
130
Kaavi
30
21
38
40
Juankoski
33
23
30
40
Myönnetyt rakennusluvat/kpl
Kaavi
Ympäristönsuojelu
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Hoidetaan Kaavin ja Juankosken ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Kaavilta käsin.
Ympäristölautakunta huolehtii ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten
mukaisista valvonta-, lupa- ja täytäntöönpanotehtävistä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisyssä
keinoina ovat mm. jätehuollon ja meluntorjunnan sekä vesien-, ilman- ja maaperän suojelun neuvonta ja valvonta.
Toiminnan kehitysarvio
EU-lainsäädäntö muuttaa suomalaista lainsäädäntöä vuosittain. Lisäksi keskeisempien ympäristönsuojelua koskevien lakien päivitystyö ja uusien lakien voimaantulo on alkanut. Tästä aiheutuu
muutoksia tehtäviin ja koko ajan tapahtuu tehtävien siirtymistä kuntatasolle.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö tuo lisääntyviä paineita ympäristönsuojelulle ja rakennusvalvonnalle lisääntyvän neuvonnan ja ohjauksen tarjoamisessa.
Tavoitteet tekstinä
1. Ympäristölupien ja –ilmoitusten sujuva hoitaminen sekä eri määräysten ajantasaisena pitäminen.
2. Neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan asianmukainen ja oikea-aikainen hoitaminen.
3. Eri vesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyöhön osallistuminen ja valmistuneiden suojelusuunnitelmien toimenpidesuositusten seuranta.
71
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Ympäristötoimi
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
Ulkoinen (sitova)
€
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
%
0,00
0
0
-79 748,89
-85 940
-74940
11 000
-12,8
-85 940
-74940
11 000
-12,8
-79 748,89
30 300 Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos
Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Teknisen lautakunnan vastuualueeseen kuuluvan vesilaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa
puhdasta juomavettä ja huolehtia jäteveden puhdistamisesta toiminta-alueellaan. Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet rajautuvat pääosiltaan taajamien (Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen) kaava-alueille.
Talousvesi johdetaan Juankosken keskustaajamaan verkostoa pitkin Rajasalmen vedenkäsittelylaitokselta, Säyneisen taajamaan ostettuna Vellikankaan vesiosuuskunnalta ja Muuruveden taajamaan ostettuna Koillis-Savon Vesi Oy:n Könönkankaan vedenkäsittelylaitokselta. Säyneisen taajaman jätevedet johdetaan ja käsitellään kaupungin omassa jätevedenpuhdistamossa. Juankosken
keskustaajaman sekä Muuruveden taajaman jätevedet johdetaan Koillis-Savon Ympäristöhuolto
Oy:n jätevedenpuhdistamolle.
Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen hoitajana toimii vesilaitosinsinööri. Vesi- ja viemärilaitoksen
verkostosta, verkostoon kuuluvista laitteista ja laitoksista sekä huoltosopimuksen mukaisesti Koillis-Savon Vesi Oy:n vesilaitoksien laitoshuollosta vastaavat vesilaitoksen laitosmiehet. KoillisSavon Ympäristöhuolto Oy:n puhdistamon hoidosta vastaavat erillisen huoltosopimuksen mukaisesti suoraan teknisen johtajan alaisuudessa työskentelevät puhdistamon hoitaja sekä laitosmies.
Puhdistamon hoitaja toimii myös Koillis-Savon Vesi Oy:n ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n
toimitusjohtajan tehtävissä ostopalvelupohjaisesti.
TALOUSSUUNNITELMA 2015–2018
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitos huolehtii vesihuollon toteuttamisesta (vedenjakelusta
sekä jäteveden puhdistamisesta) toiminta-alueellaan Vesihuoltolain mukaisesti. Toimintaa ohjaavana ja tavoitteita määrittelevänä asiakirjana toimii vuoden 2011 aikana kaupungin hallintoelimissä
hyväksytty Juankosken kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma.
Toiminta-ajatuksen mukaisesti vesi- ja viemärilaitoksen toiminnan lähtökohtana on tuottaa puhdasta juomavettä ja huolehtia jäteveden puhdistamisesta toiminta-alueella. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen vaatii jatkuvaa laitosten ja verkoston ylläpitoa, huoltoa ja järjestelmällistä saneerausta.
72
Toiminnan painopistealueet
Juankosken kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen merkittävimpiä toiminnan painopistealueita ovat:

Talousveden hankinnan ja toimintavarmuuden parantaminen sekä talousveden laadun ja
määrän turvaaminen, mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet.

Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpitäminen sekä palvelujen parantaminen ja kehittäminen käsittäen mm. toiminta-alueiden sisällä ilman vesi- ja/tai viemäriliittymää olevien
kiinteistöjen verkostoihin liittämisen ja hallitun toiminta-alueiden laajentamisen

Taajamien (viemäri)verkostojen saneeraus ja vuotovesien määrän vähentäminen

Uusien asemakaavoitettavien asuin- ja yritysalueiden edellyttämän kunnallistekniikan rakentaminen

Vesihuoltolaitoksen jätevedenkäsittelyn lupaehtojen edellyttämän tason turvaaminen
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet suunnitelmakaudelle
Kaupungin talouden tasapainottamisen yhtenä toimenpiteenä kiinteistöpalvelujen vastuualueet
siirretään teknisen lautakunnan vastuualueiksi sekä asuntotoimen ja kiinteistönhoitopalvelujen
henkilöstö siirretään tekniselle osastolle 1.1.2012 alkaen. Em. palvelujen yhdistämisen kautta
mahdollistuu säästöjen aikaansaaminen ennen yhdistämistä erillisinä toimineiden vesi- ja viemärilaitoksen varallaolon (päivystys) ja kiinteistöjen varallaolon yhdistämisestä. Yhdistetty varallaolo on
käynnistynyt 1.10.2012 ja toimii suunnitellusti.
TALOUSARVIO 2015
Talousarvion tulot on arvioitu käyttäen 1.1.2011 voimaan tulleita vesi- ja viemärilaitoksen taksahintoja, taksahintoihin ei olla esittämässä muutosta vuodelle 2015. Kartonkitehtaan ja biolämpölaitoksen hiljeneminen ovat edelleen pienentäneet merkittävästi vesilaitoksen tuloja. Samoin jätevesivirtaama pienenee yhteispuhdistamolla merkittävästi mikä on aiheuttanut korotuksia puhdistamoyhtiön kaupungilta perimiin jätevesimaksuihin.
Talousarviossa esitettyjen menojen lisäksi kirjataan tuloslaskelmaan vuokrana kaupungille tuleva
korvaus jäännöspääomasta, joka lasketaan valtuuston edelliselle vuodelle vahvistaman 7 % prosentin mukaan vesi- ja viemärilaitoksen käytössä olevalle pääomalle.
Toiminnalliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet painottuvat vuosille 2015 – 2018 määritettyjen painopistealueiden toteuttamiseen.
Tavoitteet
1. Rakennettua vesi- ja viemäriverkostoa, verkostolaitteita sekä laitoksia hoidetaan ja ylläpidetään järjestelmällisesti sekä saneerataan hallitusti.
2. Uusien linjojen suunnittelua ja rakentamista viedään eteenpäin uusien kaava-alueiden
(Nuottiniemi) sekä vesihuollon kehittämissuunnitelman kautta määriteltyjen verkostojen laajenemisalueiden (Valkeinen-Ruislampi, Rajasalmi, Kaunisharju) osalta.
Talouden tervehdyttämisohjelmasta johdetut toimenpiteet
Vesi- ja viemärilaitoksen ja kiinteistöjen yhteispäivystys käynnistyi 1.10.2012 ja jatkuu toistaiseksi.
Vesi- ja viemärilaitoksen henkilöstömäärä ja sen kehitys
Vesilaitoksen hoitajana toimii vesilaitosinsinööri. Vesi- ja viemärilaitoksen verkostosta, verkostoon
kuuluvista laitteista ja laitoksista sekä huoltosopimuksen mukaisesti Koillis-Savon Vesi Oy:n vesi-
73
laitoksien laitoshuollosta vastaavat vesilaitoksen kaksi laitosmiestä. Koillis-Savon Ympäristöhuolto
Oy:n puhdistamon hoitaja sekä kaksi laitosmiestä toimivat teknisen johtajan alaisuudessa. Vakinaisen henkilöstön määrä 6 (talousarviovuosi ja suunnitelmavuosi sekä arvio vuodelle 2017).
Tunnusluvut
Vesi- ja viemärilaitos
TP 2013
TA 2014
1 001
1 009
1 020
294 000
298 000
300 000
216 000
220 000
220 000
Säyneinen (veden osto
Vellikankaan vesiosuuskunnalta
50 000
50 000
50 000
Muuruvesi (veden osto KSV Oy:ltä
28 000
28 000
30 000
Puhdasta vettä laskutettu m³
284 000
253 000
260 000
883
891
902
293 000
298 000
303 000
265 000
270 000
275 000
käsitelty m³
28 000
28 000
28 000
Laskutettu jätevesimäärä m³
160 000
136 000
140 000
Vesijohtoverkosto
Liittyjät
kpl
Puhdasta vettä pumpattu
verkostoon
m³
josta
Rajasalmi ja osuuskunnat/
yhtymät
Jätevesiverkosto
Liittyjät
kpl
Jätevettä käsitelty m³,
TA 2015-TS 2016
josta
KSYH Oy:n puhdistamolla
käsitelty m ³
Säyneisen puhdistamolla
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Vesi- ja viemärilaitos
TP
TA 2014
TA
Muutos
2013
+ Muutos
2015
2014-2015
Toimintatuotot
1 153 538,23
1 271 280
1 080 784
-190 496
-15,0
Toimintakulut
-793 550,22
-934 398
-934 920
-522
0,1
Toimintatuotot
105 986,33
107 052
117 646
10 594
9,9
Toimintakulut
-51 116,57
-57 282
-60 866
-3 584
6,3
Toimintatuotot
1 259 524,56
1 378 332
1 198 430
-179 902
-13,1
Toimintakulut
-844 666,79
-991 680
-995 786
-4 106
0,4
Toimintakate
414 857,77
386 652
202 644
-184 008
-47,6
-215 966,24
-228 921
-204 211
Ulkoinen
€
%
Sisäinen
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-14 009,57
74
Vesi- ja viemärilaitoksen tulosbudjetti
300
TP 2013
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
TA 2014
TA 2015
+ muutos
Muutos% Muutos%
TP13/TA14 TA14/E15
Myyntituotot
1 260 117,85
1 378 332
1 198 430
4,4
Maksutuotot
0
0
0
-100
0,00
0
0
314,40
0
0
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
-3,5
602,01
0
0
1 261 034,26
1 378 332
1 198 430
4,4
-3,5
-176 366,59
-210 100
-174 596
2,8
-4,5
-45 454,21
-48 652
-43 228
-2,7
-1,2
-8 143,01
-12 196
-9 306
31,7
-11,2
-229 963,81
-270 948
-227 130
2,8
-4,2
Asiakaspalvelujen ostot
0
0
0
-100
Muiden palvelujen ostot
-495 417,02
-600 182
-638 116
17,5
Palvelujen ostot yhteensä
-495 417,02
-600 182
-638 116
16,5
7,6
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-124 246,87
-119 250
-129 240
4,5
-2,9
0,00
0
0
-1 449,20
-1 300
-1 300
TOIMINTATUOTOT
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
7,6
6 410,11
0
0
7,9
0,8
TOIMINTAKULUT
-844 666,79
-991 680
-995 786
4,6
-2,6
Suunnitelmapoistot
-215 966,24
-228 921,00
-204 211,00
200 401,23
157 731,00
-1 567,00
-216 566,22
-205 952,00
-205 952,00
-16 164,99
-48 221,00
-207 519,00
Poistoeron vähennys
11 212,54
11 212,54
11 212,54
Tilikauden tulos
-4 952,45
-37 008,46
-196 306,46
Liikeylijäämä
Rahoitustulot ja -menot
Korvaus jäännöspääomasta
Yli-/alijäämä ennen varauksia
Vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit on esitetty investointien erittelyssä.
75
30 310 Juka-tilit tilitoimisto/Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö
Vastuuhenkilö: Kaupunginkamreeri
Toiminta-ajatus/yleiskuvaus:
Tilitoimisto on Juankosken kaupungin eriytetty taseyksikkö. Tilitoimiston toiminnan perustana on
vuonna 2007 Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan tekemä keskinäinen sopimus talous-, henkilöstö- ja palkka- sekä tietohallinnon tehtävien hoitamisesta ja kustannusten jaosta. Sopimus on
päivitetty vuonna 2013 ja palvelu sisältää nyt taloushallinnon (kirjanpito, taloussuunnittelu, tilinpäätös, käyttöomaisuuskirjanpito ja perintätehtävät) tehtävät. Sopimus on voimassa 31.12.2015 saakka ja sen jälkeen vuosi kerrallaan. Tilitoimiston palveluista peritään voimassa olevan sopimuksen
mukainen korvaus, joka perustuu asukaslukuun ja aiheuttamisperiaatteeseen.
Tilitoimistolla on johtokunta, jossa on neljä jäsentä. Kaupunginkamreerin tehtäviin kuuluu tilitoimiston johtajan tehtävät, jotka on määritetty Juankosken kaupungin hallintosäännössä. Sijaisen toimii
Kaavin kunnan taloussihteeri. Tilitoimisto laatii oman talousarvion ja laatii tilinpäätöksen, jotka molemmat yhdistetään kaupungin talousarvioon ja tilinpäätökseen.
Tilitoimisto voi ostaa myös muuta palvelua asiakasorganisaatioilta tai ulkopuolisilta toimijoilta.
TALOUSSUUNNITELMA 2015- 2016
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Talousarviovuosi on tilitoimiston toiseksi viimeinen toimintavuosi. Juankosken kaupunginvaltuusto
on päättänyt, että kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin 1.1.2017. Juka-tilit tilitoimisto sopimus päättyy 31.12.2016 huomioiden kuntien tarpeet vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toiminta- ja taloustilaston
laadinnassa.
Toiminnan painopistealueet ja kehittämistavoitteet
1. Hoidetaan kuntien taloushallinnon tehtävät tilitoimistosopimuksen ja sovitun aikataulun mukaisesti
2. Osallistutaan ajankohtaisiin koulutuksiin ja seurataan erityisesti Kirjanpitolautakunnan antamia suosituksia sekä ajankohtaista lainsäädäntöä
3. Huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista muuttuvassa toimintaympäristössä
4. Vuoden 2015 syksyllä aloitetaan valmistelut tilitoimiston toimintojen purkamisesta ja sopimusten irtisanomisesta
TALOUSARVIO 2015
Vuoden 2015 talousarvio ja vuoden 2016 taloussuunnittelu perustuu yhteistyösopimuksessa päätettyihin laskutusperusteisiin.
Taloushallinnon ohjelmat ovat CGI:n ProEconomica-sovellukset. Taloushallinnon palvelimen palvelut ostetaan Istekki Oy:n konesalipalveluna. Kustannukset kirjataan Juka-tilit tilitoimiston kustannuksiin.
Atk-tukipalvelun Juankosken kaupunki ostaa ostopalveluna Savon Tietokeskus Oy (Data Group).
Kustannukset kirjataan kaupungin taloushallinnon kustannuspaikalle keskitettyihin atk-menoihin,
joista ne kirjataan sisäisenä kirjauksena työasemien suhteessa vastuualueille.
Henkilöstömenojen määrärahat eivät sisällä mahdollista sijaisten tarvetta. Ensisijaisesti sijaisuudet
pyritään hoitamaan Juankosken kaupungin organisaation sisältä.
Hallinnon kustannuksiin on varattu 17.181 euroa ja taloushallinnon kustannuksiin 188.392 euroa.
76
Sopimuksen mukaisesti Juankosken kaupunki ei kirjaa Juankosken ja Kuopion kuntaliitokseen
liittyviä valmistelutöitä Juka-tilit tilitoimiston kustannuspaikalle.
Vyörytyskustannuksia ei ole huomioitu alustavissa laskelmissa eikä ennakkomaksuosuuksissa.
Vuonna 2015 kustannusten jako ja siitä johdetut kuntien ennakkomaksut ovat seuraavat:
Kustannusten jako
Johto
Taloushallinto
-17 181,00
-188 392,00
Juankoski
-10 394,75
-111 345,36
Kaavi
-6 786,25
-77 046,64
Yhteensä
-205 573,00
-121 740,11
-83 832,89
Taloudelliset tavoitteet:
Toiminnan tunnusluvut ja resurssit
Henkilöstö
2
htv kirjanpitäjää
0,5-0,7 htv kirjanpidon avustaviin työtehtäviin työllistämistuella tai sisäisellä siirrolla
(skannaus, tilitoimiston laskutus ja kirjanpitäjien vuosilomien sijaisuudet)
0,15
kaupunginkamreerin palkasta kirjataan tilitoimiston kustannuksiin 0,15 %.
Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tavoitteet:
Juka-tilit tilitoimisto
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
TA
Muutos
2015
2014-2015
Ulkoinen
Toimintatuotot
€
%
88 867,96
100 632
83 832
-16 800
-16,7
-183 589,72
-200 230
-192 063
8 167
-4,1
Toimintatuotot
128 542,15
117 733
121 741
4 008
3,4
Toimintakulut
-13 726,72
-997
-13 510
-12 513 1 255,1
Toimintatuotot
217 410,11
218 365
205 573
-12 792
Toimintakulut
-197 316,44
-201 227
-205 573
-4 346
2,2
20 093,67
17 138
0
-17 138
-100,0
-12 221,04
-12 500
0
Toimintakulut
Sisäinen
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-2 014,38
-5,9
77
INVESTOINNIT 2015 -2018
Investointiosassa valtuuston nähden ovat sitovia kiinteän ja irtaimen omaisuuden myynti, aineettomat oikeudet, rakennukset, vesi- ja viemärilaitos, kadut, puistot ja yleiset alueet, koneet ja kalusto sekä muut kiinteät rakenteet ja laitteet. Investointiosan vastuuhenkilöt ovat kaupunginjohtaja
(kiinteän ja irtaimen omaisuuden myynti, aineettomat oikeudet) ja tekninen johtaja (rakennukset,
vesi- ja viemärilaitos, kadut, tiet ja yleiset alueet sekä muut kiinteät rakenteet ja laitteet).
Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, kirjataan käyttötalousmenoksi.
KAUPUNGINHALLITUS
9000
Varaus kiint. Ja irt. Omaisuuden ostoon ja myyntiin
Käyttöomaisuuden osto
Käyttöomaisuuden myynti
Netto
9002
Haja-asutusalueen laajakaistahanke
Netto
9025
Julkisen hallinnon palvelupiste
Julkisen hallinnon palvelupisteen rakentaminen
Rahoitusosuudet investointointiin
Netto
Kustannusarvio
2015-2018
Valtuustoon nähden sitova
Kustannusarvio
2015-2018
KAUPUNGINHALLITUS
Investointimenot
Investointitulot
Netto
TEKNINEN LAUTAKUNTA
RAKENNUKSET
9201 Muuruveden koulun pts-korjaukset
9204 Alakoulun (vanha lukio) pts-korjaukset
9209Toimintakeskuksen lattiaremontti
9213 Iivolan remontti (pesuhuoneet/allasosasto/lattiat)
9215 Ruukin koulun liikuntasalin lattia ja atk-yhteydet
(varaudutaan sähköisten yo-kirjoituksiin järjestämiseen)
9216 Päiväkoti, suunnittelu ja rakentaminen vuonna 2016
Valtuustoon nähden sitova
RAKENNUKSET
Investointimenot
Investointitulot
Netto
TA
2015
TS
2016
636 800
486 800
486 800
150 000
150 000
-387 000
-29 000
-29 000
-70 000
35 000
-35 000
-457 000
671 800
343 800
Kustannusarvio
2015-2018
TS
2017
TS
2018
-229 000 -129 000
-229 000 -129 000
-70 000
35 000
-35 000
TA
2015
-29 000
486 800
457 800
TA
2015
TS
2016
TS
2017
-299 000 -129 000
185 000
0
-114 000 -129 000
TS
2016
TS
2017
TS
2018
-1 753 000
-268 000
-115 000
-30 000
-170 000
-70 000
-388 000 -1 305 000
-58 000 -210 000
-50 000
-65 000
-30 000
0
-80 000
-30 000
-70 000
0
-30 000
0
0
0
-30 000
0
-30 000
0
0
0
-30 000
0
-1 100 000
-100 000 -1 000 000
0
0
Kustannusarvio
2015-2018
-1 753 000
0
-1 753 000
TA
2015
TS
2016
-388 000 -1 305 000
0
0
-388 000 -1 305 000
TS
2017
TS
2018
-30 000
0
-30 000
-30 000
0
-30 000
78
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
KADUT, PUISTOT JA YLEISET ALUEET
9502
Uusien kaavateiden rakentaminen
Katuvalaistuksen rakentaminen
Katuvalaistus
9513
Kaavateiden korjaus
Koivukoskentie ja Kallenkuja
Puhdistamontie
Kaavateiden korjaus vuosittain
Kustannusarvio
2015-2018
Valtuustoon nähden sitova
Kustannusarvio
2015-2018
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
KADUT, PUISTOT JA YLEISET ALUEET
Investointimenot
Investointitulot
Netto
TA
2015
TS
2016
TS
2017
TS
2018
-220 000
-70 000
-150 000
-70 000
-70 000
0
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
-1 185 000
-300 000
-135 000
-750 000
-435 000
-300 000
-135 000
0
-1 405 000
0
-1 405 000
Kustannusarvio
2015-2018
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
9800
Vanhojen vv-linjojen korjaus
9801
Uusien vv-linjojen rakentaminen
Valkeinen-Ruislampi
Nuottiniemen vesihuolto, suunn. ja rakentaminen
UPM:n osuus Nuottiniemen vesihuollon kustannuksiin
Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset kohteet:
* Rajasalmi, suunnittelu ja toteutus
* Kaunisharju, suunnittelu ja toteutus
9810
Rajasalmen vedenottamon huuhtelulaitteet
9800
Viemäriverkoston vuotovesiselvitys
- Vuotovesiselvitys Säyneinen
- Vuotovesiselvitys lisätutkimukset
Verkostokartoitus
Verkostojen tarkemittaus keskustaajama
9816
Vesitornin kuntotutkimus
Valtuustoon nähden sitova
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Investointimenot
Investointitulot
Netto
TA
2015
-250 000 -250 000 -250 000
-250 000 -250 000 -250 000
TS
2016
-505 000
0
-505 000
TA
2015
TS
2017
TS
2018
-300 000 -300 000 -300 000
0
0
0
-300 000 -300 000 -300 000
TS
2016
TS
2017
TS
2018
-220 000
-130 000
-30 000
-30 000
-30 000
-770 000
-300 000
-470 000
470 000
-770 000
-300 000
-470 000
470 000
0
0
0
-445 000
-270 000
-175 000
0
-60 000
-60 000
-15 000
-15 000
-10 000
-5 000
-12 000
-12 000
-12 000
-30 000
-30 000
Kustannusarvio
2015-2018
TA
2015
-1 552 000 -1 017 000
470 000
470 000
-1 082 000 -547 000
-20 000 -265 000 -160 000
-20 000 -250 000
0
0 -15 000 -160 000
TS
2016
0
0
0
0
0
0
0
TS
2017
TS
2018
-50 000 -295 000 -190 000
0
0
0
-50 000 -295 000 -190 000
79
TEKNINEN LAUTAKUNTA
KONEET JA KALUSTO
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
9815 Huoltoauto
Valtuustoon nähden sitova
KONEET JA KALUSTO
VESI- JA VIEMÄRILAITOS
Investointimenot
Investointitulot
Netto
YHTEENSÄ
INVESTONTIOSA
Investointimenot
Investointitulot
Netto
Kustannusarvio
2015-2018
-35 000
Kustannusarvio
2015-2018
-35 000
0
-35 000
Kustannusarvio
2015-2018
TA
2015
TS
2016
TS
2017
TS
2018
TS
2016
TS
2017
TS
2018
-35 000
TA
2015
-35 000
0
-35 000
TA
2015
-5 202 000 -1 974 000 -1 954 000 -754 000 -520 000
1 141 800
956 800
185 000
0
0
-4 060 200 -1 017 200 -1 769 000 -754 000 -520 000
80
TOIMINTATUOTOT JA – KULUT TOIMIELIN TASOLLA vv. 2013 – 2015
Erittelyissä on huomioitu, että lasten päivähoitopalvelut ja lasten kotihoidontuki on siirretty 1.1.2015
alkaen sivistyslautakunnan alaiseksi vastuualueeksi. TP 2013 ulkoisia ja sisäisiä eriä on korjattu
sosiaalilautakunnan ja sivistyslautakunnan osalta vertailun helpottamiseksi.
Keskusvaalilautakunta
Vaalit
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tarkastuslautakunta
Tilintarkastus
Ulkoinen
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintakulut
Toimintakate
Kaupunginhallitus
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytystulot
Vyörtysmenot
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
0,00
-158,52
7 800
-7 850
8 000
-8 548
200
-698
0,00
-492,66
0
0
-1 555
-1 555
0,00
-651,18
-651,18
7 800
-7 850
-50
8 000
-10 103
-2 103
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
%
2,6
8,9
200
2,6
-2 253
28,7
-2 053 4 106,0
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
%
-20 029,53
-16 200
-16 200
0,00
0,0
-674,52
0
-957
-957,00
-20 704,05
-20 704,05
-16 200
-16 200
-17 157
-17 157
-957,00
-957,00
5,9
5,9
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
%
580 788,65
-3 339 453,59
632 285
-3 439 392
860 311
-3 707 655
228 026
-268 263
36,1
7,8
1 774 441,04
-424 669,36
1 672 063
-393 823
1 773 969
-453 092
101 906
-59 269
6,1
15,0
2 355 229,69
-3 764 122,95
-1 408 893,26
-101 360,40
2 304 348
-3 833 215
-1 528 867
-102 130
2 634 280
-4 160 747
-1 526 467
-104 497
329 932
-327 532
2 400
-2 367
14,3
8,5
-0,2
2,3
344 070,42
-48 171,14
81
Sosiaalilautakunta
TP
2013
Ulkoinen
Toimintatuotot
1 861 073,85
Toimintakulut
-22 597 727,22
Sisäinen
Toimintatuotot
16 229,36
Toimintakulut
-1 030 172,87
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
1 877 303,21
Toimintakulut
-23 627 900,09
Toimintakate
-21 750 596,88
Suunnitelmapoistot
-6 381,72
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
-279 669,69
Sivistyslautakunta
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
Tekninen lautakunta
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Ympäristölautakunta
Ulkoinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
TA 2014
+ Muutos
TA
2015
Muutos
2014-2015
€
%
1 816 525
-22 399 804
1 774 475
-22 086 833
-42 050
312 971
-2,3
-1,4
13 360,00
-916 014,00
13 370,00
-1 009 291,00
10
-93 277
0,1
10,2
1 829 885
-23 315 818
-21 485 933
-6 382
1 787 845
-23 096 124
-21 308 279
-6 382
-42 040
219 694
177 654
-2,3
-0,9
-0,8
Muutos
2014-2015
€
1 580 952 -190 785
-7 171 320
284 954
%
-10,8
-3,8
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
TA
2015
1 634 309,42
-7 161 617,09
1 771 737
-7 456 274
15 604,75
-1 727 672,31
0,00
-1 802 983,00
6 666,00
-1 793 134,00
1 649 914,17
-8 889 289,40
-7 239 375,23
-44 117,04
1 771 737
-9 259 257
-7 487 520
-44 117
1 587 618
-8 964 454
-7 376 836
-7 369
6 666
9 849
0
-184 119
294 803
110 684
-10,4
-3,2
-1,5
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
2 161 652
335 857
-3 373 215 -119 484
%
18,4
3,7
-0,5
-189 621,03
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
1 890 481,73
-3 204 435,00
1 825 795
-3 253 731
1 706 786,31
-499 064,93
1 758 096
-497 205
1 818 698
-519 685
60 602
-22 480
3,4
4,5
3 597 268,04
-3 703 499,93
-106 231,89
3 583 891
-3 750 936
-167 045
3 980 350
-3 892 900
87 450
396 459
-141 964
254 495
11,1
3,8
-152,4
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
0,00
-79 748,89
-79 748,89
0
-85 940
-85 940
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
0
-74940
11 000
-74940
11 000
%
-12,8
-12,8
82
Eriytetyt taseyksiköt
Vesi- ja viemärilaitos
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
Juka-tilit tilitoimisto
Ulkoinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Sisäinen
Toimintatuotot
Toimintakulut
Ulkoinen ja sisäinen (sitova)
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Suunnitelmapoistot
Kustannuslaskennalliset erät
Vyörytysmenot
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
1 080 784 -190 496
-934 920
-522
1 153 538,23
-793 550,22
1 271 280
-934 398
105 986,33
-51 116,57
107 052
-57 282
117 646
-60 866
10 594
-3 584
9,9
6,3
1 259 524,56
-844 666,79
414 857,77
-215 966,24
1 378 332
-991 680
386 652
-228 921
1 198 430
-995 786
202 644
-204 211
-179 902
-4 106
-184 008
-13,1
0,4
-47,6
TA
Muutos
2015 2014-2015
€
83 832
-16 800
-192 063
8 167
%
-16,7
-4,1
%
-15,0
0,1
-14 009,57
TP
2013
TA 2014
+ Muutos
88 867,96
-183 589,72
100 632
-200 230
128 542,15
-13 726,72
117 733
-997
121 741
-13 510
217 410,11
-197 316,44
20 093,67
-12 221,04
218 365
-201 227
17 138
-12 500
205 573
-205 573
0
0
-2 014,38
4 008
3,4
-12 513 1 255,1
-12 792
-4 346
-17 138
-5,9
2,2
-100,0