Avaimet 1-2015 - Kruunuasunnot Oy
Toukokuu Kruunuasunnot Oy:n sidosryhmälehti Nro 1/ 2015 • Kaksi suunnittelupäivää Kuopiossa • Dragsvikin historiaa ja nykypäivää • Tähtihetkiä Hämeenlinnassa • Asuntotarjottimella vuokrattavaa ja ostettavaa • Suomen historiankirjoitus alkoi Köyliöstä, Säkylän naapurista TARINOIDEN TAIKAA Tarinat helpottavat ja säilyttävät T arinat auttavat ymmärtämään maailmaa ja elämää. Tarinoiden kautta tieto menneestä siirtyy tulevaisuuteen ja siten tarinat säilyttävät tietoa ja tunnelmaa. Asia, joka on esitetty tarinana, on helpompi mieltää ja tiedostaa kuin taulukot, numerot ja luettelot. Tarinat luovat usein mielikuvia, jotka pysyvät ikään kuin tunnemuistissa. Liikkeenjohdon kirjallisuudessa väitetään, että paras strategia on tarinan muodossa. Kruunuasunnot Oy:n historiakin muis- tuttaa tarinaa, jota voisi kutsua vaikka hengissäselviytymiskertomukseksi. Kruunuasunnot Oy syntyi ongelmien ratkaisijaksi elinkaarensa loppusuoralla olleen moniongelmaisen vuokratalokokonaisuuden keskelle. Toimintahistoria on värikäs ja välillä jännittäväkin. Kiinnostavia tarinoita ja sattumuksia on kertynyt yltäkylläisesti. Lukijoiden toivomuksesta tähän lehteen on otettu hiven tarinankertojan näkökulmaa. Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 20062010. Tapahtumapaikka on Hämeenlinnan Linnan pohjoispuolella oleva alue, johon Hämeenlinna 1600-luvulla perustettiin. Vuodesta 2010 lähtien asukkaat ja muut hämeenlinnalaiset ovat voineet nauttia onnistuneesta lopputuloksesta. Kerrotaanpa tarina vuosien 2007-2010 lehtijuttujen otsikoiden kautta: • Löylyhuone leijaili laiturille • Saunalla yhä väliaikainen lupa • Vanhankaupungin sauna tilapäisellä rakennusluvalla harjakorkeuteen Hämeenlinnan laiturisaunan • Laiturisaunan poisvienti voisi nostaa tarina alueen vuokria ämeenlinnan Vanhankaupungin lai• Laiturisaunan kaava ei kelpaa kaikille turisaunan rakentaminen osana alueen • Vääntö laiturisaunasta ei ole vielä vaativaa kehittämistä perusparantamilopussa sineen ja kaavamuutoksineen on kuin • Laiturisauna sai jatkoaikaa seikkailukertomus. • Laiturisauna pysyy toistaiseksi paikal- laan • Laiturisauna pysyy kaavassa Tässä Avaimet-lehden numerossa • Laiturisaunan valitus meni nurin sivu • Saunasota jatkuu • Pääkirjoitus 2 • Laiturisaunan kohtaloa pohtii seuraa- • Avainkeskustelua 3 vaksi KHO ainakin ensi kesään • Suunnittelupäivät Kuopiossa 4 - 5 • Laiturisauna jää paikalleen, KHO:n • Dragsvikin historiaa ja nykypäivää 6-7 päätös • Lahden Vapaudenkadulle uusia asuntoja 8 • Laiturisauna on jo askeleen lähempänä • Lahden Hennalassa panostaminen ensi löylyjään asumiseen jatkuu 9 • Linnankasarmin alueen uudisrakentami- • Hämeenlinnan historiaa ja nen etenee vihdoin nykypäivää 10 -11 • Laiturisaunan rakennuslupa on lainvoi • Asuntotarjotin 12 -13 mainen • Suomen historiankirjoitus alkoi Köyliöstä, Säkylän naapurista 14 • Rantasaunasta turha poru • Organisaatio toukokuussa 2015 15 • Turhaa valitusta H • Tapahtui Kruunuasunnoissa • Asiakaspalvelun yhteystiedot 16 16 Kansikuva Perusparannettu, Dragsvikin kasarmialueella Tarinan päätös oli seuraava: Vuoden 2010 kesäkuusta lähtien alueen asukkailla on ollut (laituri)saunarauha. sijaitseva talo numero 29, on nimetty Dragsvikin Helmeksi. 2 Hämeenlinnalaiset ovat voineet nauttia virallisesti ja pysyvästi upeasta rantamaisemasta rantareitillä. Laiturisaunasta ei väitteistä huolimatta tullut - eikä pitänytkään tulla bisnestä. Saunamaksuilla ylläpitoa ei kateta. Laiturisauna on tuonut alueen asukkaille ihania saunahetkiä, palvelua ja siitä on muodostunut asumisviihtyvyyden ja terveyden lähde.Viiteen vuoteen saunasta ei ole kuulunut kuin positiivista palautetta. Se on muodostunut osaksi hämeenlinnalaista maisemaa. Kiinteistötaide on tarinoiden kuvittamista Kiinteistötaiteesta on muodostunut leimallinen osa Kruunuasunnot Oy:n kiinteistöjen kehitysratkaisuista. Taidetta on toteutettu niin julkisivuihin, porraskäytäviin kuin pihoillekin. Kiinteistötaide on parhaimmillaan visualisoitua, kuvitettua tarinaa. T ikkakosken Itärannan kolmen kerrostalon perusparannuksen yhteydessä toteutettu vuokratalojen sisäänkäyntien lasitaide perustuu Asko Niemisen ja Marjukka Hietalan erinomaiseen historiikkiin ja tarinakokoelmaan: Perhe-elämää Luonetjärvellä sota-ajasta nykypäiviin. Kirja kertoo puolustusvoimien henkilöstön asumisesta ja elämisestä Luonetjärven rannan tuntumassa. Kirja on arvokas kulttuuriteko ja se siirtää ajankuvaa tuleville sukupolville. Kiinteistötaide kyseisissä taloissa tavallaan kuvittaa tarinoita, jotka ovat erittäin herkullisia. Esimerkiksi komentajan sakkorysä, johon hän itse ajoi ylinopeutta polkupyörällään ja Luonetjärvessä asuva Tiikerihai ovat suorastaan kutkuttavia. Oulun Kenttätiellä viiteen kerrostaloon Kruunuasuntojen toimesta toteutettu talojen julkisivujen reliefisarja kertoo tervan tarinan. Kajaanin Hoikankankaalla lasitaide tarinoi maailman synnystä kalevalaiseen tapaan. Tarinoiden kerronta kiinteistötaiteen keinoin jatkuu kuluvanakin vuonna. Rohkeasti uusia tarinoita kohden, Reijo Savolainen Avainkeskustelua Avaimet-lehden vakiosisältöön on kuulunut palautekeskustelu. Nyt on menossa lehden kolmastoista vuosikerta ja kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehtemme edellinen numero ilmestyi joulukuussa 2014. Kokonaisuudessaan lukijakilpailuun osallistui nyt 151 lukijaa. Lomakkeet sisälsivät palautetta yhtiömme toiminnasta ja lehdestä. Palaute oli pääosin positiivista ja kritiikkiä oli niukasti. Saapunut kritiikki liittyi lähinnä tekemättömiin korjauksiin sekä huollon toimintaan. Etenemme perusparantamisessa resurssiemme, markkinatilanteen ja puolustusvoimien kanssa syntyvien sopimusten pohjalta. Huoltotoimintojen osalta yritämme skarpata. Tästäkin numerosta ilmenee, että töitä tehdään koko ajan. Toivomme, että tämän numeron pohjalta tulee runsaasti palautetta. Kritiikki ja kehitysehdotukset ovat myös tervetulleita. Käsittelemme kaiken palautteen. Tähän on koottu edellisestä numerosta tullutta palautetta kommenttiemme kera. Kommentteja tuli yhteensä 30 kpl, joista osa ohessa. Palkinnot lähetettiin ajallaan. Ensimmäisen palkinnon sai Matti Kaikkonen, Upinniemi, toisen Irene Saarela, Karjaa ja kolmannen Sari Rissanen, Tammisaari. Kysymyksiä ja kehoituksia, risuja ja ruusuja Palaute Vastaus Palaute ”Mitä asukastoimikunnan toiminta pitää sisällään ja miten siihen saa yhteyden?” Tavoitteemme ja ohjeemme on, että asukkaiden kokous järjestetään vähintään kerran vuodessa. Kokous järjestetään asuntoyhtiöittäin tai ”kimppana”, jos yhtiöt ovat pieniä. Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan. Asukastoimikunta päättää toimivaltansa puitteissa toiminnastaan ja saa käyttöönsä pienen määrärahan. Asukastoimikunnan yksi tärkeä tehtävä on antaa palautetta asumisestaan kiinteistönomistajalle. Asukastoimikunta voi järjestää talkoita ja muita yhteisiä tilaisuuksia ja ottaa kantaa ylipäänsä asuntokohteeseensa liittyviin kysymyksiin. Asukkaiden kokouksesta ja asukastoimikunnasta kannattaa tiedustella isännöitsijältä. ”Sodankylästä terveisiä, että täällä olisi hyvä karsia noita risukoita ja isompiakin puita täältä asuntoalueelta. Siistikää aluettamme, niin saamme turvallisuutta, valoa ja ilmavuutta sekä kauniisti hoidetut metsäiset alueet. ”Mitä, jos asukastoimikunnan puheenjohtaja tekee itsenäisesti päätöksiä ilman muita asukastoimikunnan jäseniä. Kenen on vastuu?” Vastuu on puheenjohtajalla, jos hän toimii yksin muita kuulematta.Vastuu on käytännössä ”toimintapoliittinen” ja realisoituu harvoin taloudelliseksi vastuuksi. Joskin sekin vaara on olemassa. Tarkoitus luonnollisesti on, että asukastoimikunta toimii yhtenäisesti ja päättää yhdessä päätettävissään olevista asioista. ”Säkylässä myydään rivitaloasuntoja säästöhintaan. Mutta miksi niitä ei suunnata matkailualan toimijoille/yrittäjille.” Mielellämme myymme Huovinrinteen asuntojamme myös yrittäjille vaikkapa nippuna. Yritämme markkinoida kohteitamme mahdollisimman laajasti ja näkyvästi. Toivomme löytävämme myös yrittäjiä asiakkaiksi. ”Olen tyytyväinen, että Dragsvikin alueella on tehty remonttia. Olen myös tyytyväinen siitä, että meillä on vielä olemassa Uudenmaan Prikaati. Pojat ovat reippaita ja prikaati on hyvä työnantaja.” Tyytyväisiä olemme mekin, että pystyimme ”pelastamaan” jälleen yhden talon eli Dragsvikin Helmen asumiskelpoiseen kuntoon. Asuntokantamme palvelee Dragsvikissa sekä varuskuntaa että siviilejä. ”Laajakaistan kulut ja vesi pitäisi sisällyttää kokonaan vuokriin.” Mitä enemmän palveluja sisällytetään vuokraan, sitä korkeammaksi se käytännössä nousee. Mielestämme on parempi, että veden kulutusta säätelemällä voi itse suoraan vaikuttaa vesikuluihinsa. Kustannusvastuulla näyttää olevan suuresti kulutusta vähentävä vaikutus. Vastaus Viesti tuli perille. ”Lopettakaa järjettömät vuokrankorotukset!” Teemme parhaamme hillitäksemme hoitokulujamme, jotta vuokrien korotuspaineet olisivat järjelliset. Hoitokulut, energiakulut ja korjaukset sekä laajemmat perusparannukset on valitettavasti katettava vuokrilla. Muita rahoituslähteitä ei ole pitkän päälle tarjolla. ”Lehteänne on mukava tutkia ja lueskella, kiitos. Hienoa, kun Kruunuasunnot arvostaa vanhoja perinteitä!” Kiitämme kannustavasta palautteesta, jota olemme saaneet ilahduttavasti yllättävän runsaasti. Lukijoiden omia tarinoita ”Nimimerkki onnellinen sodankyläläinen” Kun muutimme Sodankylään vuonna 2010, laitoimme takapihalle keväällä erilaisia istutuksia. Nautimme kesällä oman sadon antimia. Syksy tuli ja myöhemmin lumi ja joki jäätyi. Eräänä yönä heräsimme, kun poro kolisteli sarvillaan meidän seinää. Oli tullut syömään istuttamaamme ruusupensasta. Eivät piikitkään haitanneet… Hyvin näytti maittavan. Eipä sen koommin ole takapihalle eksyneet, lähimetsässä ovat useina talvina. Onpa lasten kiva katsella porojen touhua ikkunan takaa! ”Nimimerkki onnellinen työkaveri” Työkaveri osti Säkylän Huovinrinteeltä vuonna 2008 kaksion, jonka on laittanut hienoon kuntoon. Hinta oli hyvinkin kohtuullinen ja ”kämpässä” asuu nykyään onnellinen pienperhe. ”Nimimerkki stringeissä” Kehuja Teille, kun lämpöä riittää täällä Kuopiossa myös talvella +23 °C. Lämpöä voisi ehkä vähän hillitä varsinkin ensi kesänä. Ettei tarvitsisi stringeissä kuleksia koko iltaa.Viime kesänä oli +31 °C päivin öin. 3 Kaksi päivää Kuopiossa Suunnitteluseminaariin osallistui edustava joukko Kruunuasunnot Oy:n yhteistyökumppaneita rakentamisen eri osa-alueilta. Strategiaa, visioita, tekniikkaa, tutkimuksia, lakipykäläviidakkoa... Kruunuasunnot Oy järjesti suunnittelutyötä tekeville yhteistyökumppaneilleen helmikuussa seminaarin, jossa käsiteltiin tärkeitä asuntorakentamiseen ja perusparannukseen liittyviä näkökohtia. Erityisen vahvasti tällä kertaa olivat esillä asumisviihtyvyys ja energiatalous. Kehitysjohtaja Juhani Solkinen visioi muuttuvista kiinteistö- ja rakennusalan säännöksistä. Hän kertoi muun muassa, että Euroopan unionin rakennustuoteasetus edellyttää, että rakennustuotteiden pitää olla CE-merkittyjä harmonisoitujen tuotestandardien mukaisesti ja niistä pitää olla saatavilla asetuksen mukainen suoritustasoilmoitus (DoP eli Declaration of Performace). Lakiesitysviidakosta Solkinen mainitsi lähes nollaenergialain, energiatehokkuuslain ja lakiluonnoksen pääsuunnittelijan tehtävistä. Kruunuasuntojen toimintasuunnitelman ja strategian pääkohtia esitteli toimitusjohtaja Reijo Savolainen ”Kruunuasunnot Oy:n peruspa- rannustoiminta jatkuu voimallisesti vuonna 2015. Vuonna 2015 jatketaan Santahaminan Sokeripalojen perusparantamista ja aloitetaan laajamittainen Lahden Vapaudenkatu 12:n perusparannus,” Reijo Savolainen kertoi avauspuheessaan. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman erityispiirteistä Reijo Savolainen mainitsi puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa käynnistettävät keskustelut Kruunuasuntojen roolista ja tehtävistä. ”Puolustusvoimien uusiutumisen vaikutuksia asuntotarpeeseen analysoidaan ja suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. Vuonna 2015 selvitetään mahdollisuudet toteuttaa Santahaminaan asuntojen uustuotantoa. Asuntorakentamisen uusia malleja, kuten modulaarista asuntorakentamista ja siirrettäviä asuinrakennuksia tutkitaan.” Aluepäällikkö Ari Paajasen aiheena olivat toteutetut energiansäästötoimenpiteet ja saavutetut tulokset. Kiinteistöjen energiaa pystytään säästämään, kun noudatetaan eniten energiaa kuluttaville järjestelmille asetettuja tavoitearvoja. Lämmitys on kiinteistön suurin energian kuluttaja. Huoneistojen sisälämpötilojen tavoitteet on määritelty Sosiaali- ja Terveysministeriön terveelliselle sisäilmalle annettujen ohjearvojen ja EU:n kasvihuonepäästötavoitteiden sekä asumisviihtyvyyden perusteella. Energian kulutuksen pienentymiseen ovat vaikuttaneet eniten perusparannuksen yhteydessä tehdyt energiakorjaukset ja ennakoiva lämmönsäätöjärjestelmä sekä jatkuva reaaliaikainen kulutusten ja tavoitearvojen seuranta. Vain sähkön kulutus on lisääntynyt johtuen asumismukavuutta lisäävistä järjestelmistä. Näitä ovat mm. kylpyhuoneiden mukavuuslattialämmitys ja huoneistokohtainen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Kalervo Pesso HE Management Oy:stä kertoi uusimmista energian hallinnan teknisistä innovaatioista. Data- lämpötilaanturit, joita on asennettu Kruunuasuntojen asuntoihin, on pienikokoinen ja edullinen tiedon kerääjä, jolla lämpötilan ja kosteuden seuranta onnistuu monenlaisista paikoista.Tallentuneet mittatulokset siirtyvät serverille, josta niitä on helppo tarkastella käyttöpäätteen kautta. EMS Supervisor energianhallintavalvomo antaa reaaliaikaista internetverkon välityksellä siirtyvää tietoa energiankulutuksista ja sisäilmaolosuhteista. Energianhallintavalvomo myös hälyttää mahdollisista kulutuspoikkeamista ja vikatilanteista. Puolustusvoimien palvelukeskus aloitti toimintansa 1.1.2015 Joensuussa. Työsuhdeasuntojen vuokraaminen henkilöstölle siirtyi palvelukeskuksen vastuulle. Kruunuasunnot Oy panostaa vuonna 2015 toimivan yhteistyön rakentamiseen palvelukeskuksen kanssa. Talousjohtaja Katri Tattarin esitys asumisviihtyvyydestä vahvisti selvästi perusparantamisen myönteistä vaikutusta asukkaiden parempaan asumisviihtyvyyteen. Vuoden 2013 asumisviihtyvyyttä selvittäneen kyselytutkimuksen tuloksissa asuinpaikkakunnat olivat jokseenkin samassa järjestyksessä kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Vastausten perusteella tyytyväisin koti oli Hämeenlinnan Selkäsuonkatu 9:ssä. Huolto- ja vuokrauspalveluita pidettiin hyvinä ja viestintä toimii yleisesti hyvin. Uusi tutkimus toteutetaan toimintasuunnitelman mukaan joulukuussa 2015. 4 Avaava Oy:n maisterit Terhi Tamminen ja Marjo Kivi (oik.) esittivät painokkaan puheenvuoron esteettömyydestä rakentamisessa. Marjo Kiven esitys sisälsi runsaasti esimerkkejä toteutuneista rakentamisen ratkaisuista, joista kuulo -ja näkövammainen tai liikuntarajoitteinen ei omin neuvoin selviä ilman mahdollista vahingoittumista. Joissakin tapauksissa aistit kunnossa olevallakin on kulkuvaikeuksia. Kruunuasunnot Oy:n perusparannustoiminta jatkuu 2015 Perusparannuksen alkaessa saavuttaa kokonaistavoitteensa perusparantaminen hiljenee vuodesta 2017 alkaen ja yhtiö on vuonna 2019 pääosin saavuttanut visionsa. Uustuotantoa toteutettaneen puolustusvoimien tarpeisiin. Isännöitsijät Markku Strömmer ja Eero Puranen (oik.) avasivat toisen seminaaripäivän kiinnittäen huomiota isännöinnin ongelmiin, joita vastikään perusparannettuun asuntoon muuttanut asukas asumisen asiantuntijana ja havainnoijana kokee. ”Pitää ottaa huomioon, ettei luovutettu asunto ole viimeisintä piirtoaan myöten valmis, vaan pölyn laskeutuminen vie aikaa.” Asumisen yleisohje on luettavissa taloyhtiön nettisivuilta. Toiminnan painopiste muuttuu Yhtiön toiminta ja henkilöstö supistuu nykyiseen nähden hieman. Toiminta keskittyy asuntokannan hallinnointiin, omistamiseen ja vuokraukseen. Kunnossapitotoimenpiteitä toteutetaan edelleen suunnitelmallisesti ja perusparannustoimenpiteitä pienimuotoisesti. Yhtiö pystyy tyydyttämään puolustusvoimien asuntotarpeen sovituilta osin. Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva. Kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneen oikeustieteen lisensiaatti Petteri Kuhasen esitys paneutui urakkasopimusten oikeaoppiseen tekemiseen yleisten sopimusehtojen (YSE) mukaisesti ja tapausten juridisiin seuraamuksiin. Esimerkit erilaisista sopimusriitatilanteista ja korkeimman oikeuden päätöksistä ohjasivat tekemään urakkasopimukset sanatarkasti ja ilman tulkinnanvaraa. Näin toimien ikävät riidat vältetään. Kruunuasunnot Oy tavoittelee kaikessa toiminnassaan kestävää kehitystä Tavoite otetaan huomioon kiinteis- töinvestoinneissa ja kiinteistötoiminnassa esimerkiksi seuraavasti: • Perusparannusratkaisuissa otetaan huomioon ratkaisujen kestävyys niin teknisesti, asuntojen kysynnän kuin asumisviihtyvyyden osalta. • Asumisviihtyvyyden ja asukastyytyväisyyden toteutumista seurataan säännöllisin tutkimuksin. • Energiankulutuksen hallinnalle annetaan suuri arvo ja siihen panostetaan tavoitteellisesti. Jokaiselle kohteelle asetetaan vuosittaiset energiankulutustavoitteet, joiden toteutumista seurataan jämäkästi. Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Reijo Savolainen ja kuvanveistäjä Jorma Parkkari esitelmöivät yhdessä kiinteistötaiteesta. Reijo Savolainen puhui kiinteistötaiteen filosofisista lähtökohdista ja taiteen merkityksestä niin kiinteistölle kuin asukkaillekin.Taidetta käytetään osana asumisviihtyvyyden kehittämistä ja kunnossapitokulujen hallintaa. Saavutetut tulokset tukevat selvästi kiinteistötaiteen käyttöä. Jorma Parkkari kertoi taideteosten luomisprosessista ja ajatuksista, jotka johtavat perusideasta lopullisen teoksen syntyyn. Reijo Savolaisen näytettyä useita kuvia kiinteistötaiteen kohteista hän jakoi kuulijoille kysymyslomakkeen, jonka aiheena olivat juuri nähdyt taidekuvat. Kuulijoiden tarkkaavaisuus sai vähintään tyydyttävän arvosanan! Palkintojakin jaettiin. Kruunuasunnot Oy liittyi kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen, jonka osapuolina ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä RAKLI. Kruunuasunnot toimii sopimuksen mukaisesti ja raportoi vuosittain omalta osaltaan tuloksista. Yhtiö on laatinut kaikista kohteistaan nykyisten säännösten mukaiset energiatodistukset. Yllätysluennoitsijana esiintyi Rikosseuraamuslaitoksen toimitilapäällikkö Kauko Niemelä, joka pohdiskeli aluksi rohkeuden määritelmää. Rohkeuden olemusta hän oli arvioinut toimiessaan rauhanturvaajana Afganistanissa. Kuvat rikkiammutusta maasta ja sen toivottomista olosuhteista antoivat kuulijoille paljon ajattelemisen aihetta. Rikosseuraamuslaitoksen vankilat ja niiden kunto oli toinen esityksen pääaihe. Ratkaisuja voisivat olla uudet vankilat, vankien uudelleen sijoittaminen ja sähköisen valvonnan lisääminen. Merkillepantavaa on, että yksi suljetun laitoksen vanki maksaa yhteiskunnalle 60000 euroa vuodessa. Sidosryhmäviestintää hoidetaan järjestelmällisesti ja systemaattisesti. 5 Luonnonkiviset perustukset, tiiliornamentein koristellut julkisivut ja peltikatot ovat tyypillisiä venäläisaikaisille, 1910-luvulla rakennetuille kasarmirakennuksille. Toistasataa vuotta tukevasti paikoillaan Dragsvikin tiilikasarmeissa aika näyttää pysähtyneen Rakentaminen alkoi Pietarin puolustustarpeesta Dragsvikin kasarmien rakentaminen 1910-luvulla liittyi Venäjän keisarikunnan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä toimeenpanemaan sotilasrakennushankkeeseen. Sen tuloksena Suomeen valmistui kymmenkunta punatiilikasarmia ja meri- ja maalinnoitusketju. Joukkojen keskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja turvaamaan rautatieyhteydet Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Tammisaareen, strategisesti merkittävän Hankoniemen läheisyyteen sijoitettavien joukkojen kasarmia varten pakkolunastettiin maa-alue kaupungilta 1910. Kasarmin peruskivi laskettiin 1911 ja rakentamisen päävaihe jatkui vuoden 1912 loppupuolelle.Varuskuntaan sijoitettiin tarkka-ampujarykmentti ja tykistöä. Kasarmialueella oli 19181919 yksi maan suurimmista vankileireistä, minkä jälkeen perustettu pakkotyölaitos toimi 1930-luvun loppuun. Vankila-alueen itäisimmässä osassa toimi alkoholistiparantola vuodesta 1938. Toisen maailmansodan aikana alue oli aluksi poliittisten vankien leirinä.Välirauhansopimuksen 1940 perusteella osa Hankoniemestä läheisine saarineen vuokrattiin Neuvostoliitolle, minkä jälkeen Dragsvik siirtyi takaisin puolustusvoimille. Sodan jälkeen alueella on toiminut ruotsinkielisiä joukko-osastoja. Kasarmialueen länsiosa, tykistön alue, erotettiin sairaalaksi 1921 ja Tammiharjun piirimielisairaalan toiminta alkoi 1924. Kymmenkunta kasarmia kunnostettiin sairaalakäyttöön arkkitehti E.A. Kranckin suunnitelmien mukaan. Päärakennus valmistui 1930. Sairaalan käyttöön valmistui asuinrakennuksia 1940-1950-luvuilla, hallintorakennus 1950-luvulla ja huoltorakennuksia 1970-luvulta. Kohteen ulkopuolella idässä on vanhan kapteenin virkatalon lisäksi sotien jälkeen rakennettuja puolustusvoimien asuinrakennuksia, joihin lukeutuvat arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemien tyyppipiirustusten mukaan toteutetut rakennukset 1950-luvulta. 6 Valurautaiset porraskaiteet ovat alkuperäisiä ja näyttävät ikkunat moniruutuisia. Kuva on otettu vuonna 2014 valmistuneen täsmäperusparannustyön jälkeen. Huoneistojen lattiat ovat perinteisen jykeviä lautalattioita ja huonekorkeus lähentelee kolmea metriä. Kuva olohuoneesta. Alunperin talo numero 29, nyttemmin Dragsvikin Helmi, rakennettiin vuosina 1912-1913 varuskunnan upseerien asuinrakennukseksi ja se on ollut asuinkäytössä koko historiansa ajan. Asunnot olivat suuria viiden huoneen ja keittiön huoneistoja kuudelle vanhemmalle upseerille. Täsmäperusparannuksen valmistuttua asuntoja on nyt 12. Esimerkkeinä kolmen huoneen ja keittiön asunto (alla) sekä kaksio. Dragsvikin lasitaidetyöt esittävät merenkulkijan lippumerkeillä ajatuksia elämästä sekä ruotsiksi että suomeksi. Hemmahamnen är alltid kär on tulkittu suomeksi: Kotilaituriin voi aina palata.Teoksen vieressä oleva tulkki auttaa selvittämään lippujen merkityksen. Joissakin kaksioissa on ikkunallinen kylpyhuone-wc. Kun haluat harvinaisen, yksilöllisen ja tunnelmallisen vuokra-asunnon, siihen on nyt mahdollisuus Dragsvikissa varuskunnan asuntoalueella. Kruunuasuntojen omistama Dragsvikin Helmi on 12-asuntoinen kulttuurihistoriallisesti arvokas pienkerrostalo. Talon asunnot on nyt perusteellisesti uudistettu. Dragsvikin Helmen asuntoja vuokVanhat pönttöuunit eivät ole enää käytössä, mutta kertovat 1900-luvun alkupuolen lämmitysjärjestelmästä. Kaksion keittiö on nykyajan asumisvaatimusten mukainen. 7 raa Kruunuasunnot Oy:ssä Seija Roivainen, puhelin 0207 431 623, sähköposti [email protected] ja SKV Kiinteistönvälitys Oy:ssä Robert Heinänen, puhelin 0400 972 025, [email protected] Lahden Vapaudenkadulle uusia pieniä huoneistoja ja ullakkoasuntoja Asuntojen ja liiketilojen vuokrausta hoitaa Ovenia Oy:ssä Liisa Mattila, puhelin 020 130 2581, sähköposti [email protected] Asunto Oy Lahden Vapaudenkatu 12:n talot sijaitsevat Lahden vilkkaan torin laidalla. Kaupungin keskustan kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä. p Lahden Vapaudenkatu 12:n perusparannus on käynnissä Laajamittainen perusparannus alkoi tammikuun 2015 alussa. Ensimmäiset asunnot valmistuvat käyttöönotettaviksi kesäkuussa 2015. Toisen vaiheen asunnot valmistunevat marraskuussa 2015. Taloon tulee perusparannuksen myötä runsaasti pienasuntoja ja parvellisia ullakkoasuntoja. 2h+k+parvi 45,5 m2 + 27m2 Huoneistojen pintamateriaalit 2h+k+parvi+sauna 79,5 m2 + 23,5m2 Keittiö ja asuinhuoneet • lattiapinnat vinyylilautaa • seinät maalattu • kattopinnat maalattu Kosteat tilat • lattiat klinkkerilaatoitetut • seinäpinnat kaakeloitu • katoissa leppäpaneeli • lauteet tervaleppää Tekniikka • huoneistokohtainen lämmön talteenotto • kaapeli-tv • internet-yhteys Nykyinen asuntomäärä 38 kasvaa 47:ään. 2h+kk 39,0 m2 8 Varuskunta lähti - asunnot jäivät Lahden Hennalassa panostaminen asumiseen jatkuu Lahden kaupungin tavoitteena on saada punatiilikasarmit uuteen käyttöön Hennalassa on kolmisenkymmen- tä komeaa punatiilistä rakennusta, jotka on tehty Venäjän vallan aikana, 1900-luvun alussa. Suurimmat rakennukset ovat kaksi pitkää miehistökasarmia. Kaikki vanhat tiilirakennukset sekä vaaleaksi rapattu sotilaskoti kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alueeseen ja ne säilytetään alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. Puistomaista ympäristöä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Vanhoihin rakennuksiin etsitään niihin sopivaa uutta käyttöä asuntoina, toimitiloina tai muina työpaikka- ja harrastetiloina. Kasarmialueelle on kaavailtu myös jonkin verran uutta rakentamista vanhaan ympäristöön sovittaen. Lahden kaupungin suunnitelmissa on muun muassa Hennalan puistomaisen miljöön säilyttäminen ja junaseisakkeen ottaminen uudelleen käyttöön.Varuskunta-alueen läheisyydessä oleva Seisakekatu muistuttaa 1990-luvun alussa poistetusta seisakkeesta, joka mahdollisti junayhteyden Hennalasta Riihimäelle. Suunnitteilla 15 miljoonan euron investointi kunnallistekniikkaan Hennalan asemakaavan uudistami- nen aloitettiin vuonna 2014 ja työ jatkuu useita vuosia. Rakennetun alueen länsipuolella on harjoitusmaastona ollut rakentamaton noin 40:n hehtaarin laajuinen alue, jolle myös laaditaan asemakaava. Sinne suunnitellaan asuin- ja työpaikka-aluetta virkistysalueineen. Alue otetaan käyttöön vasta ”vanhan puolen” tultua lähes valmiiksi. Kaupungin tavoitteena on myös saada Hennalan junaseisake avattua uudelleen käyttöön, koska junayhteys lisää merkittävästi alueen kiinnostavuutta. Lahden kaupunki suunnittelee Hen- nalan uutta käyttöä yhteistyössä valtiota maanomistajana edustavan Senaatti-kiinteistöjen sekä Lahden Seudun Kehitys Oy:n kanssa. Kehittämistyötä tehdään Euroopan aluekehitysrahaston hankkeena, johon on saatu EU-rahoitusta Päijät-Hämeen liitolta. Myynnissä olevien talojen Hennala 88 ja 89 ikkunat, parvekeovet ja kylpyhuoneet on uusittu.Talot on lisälämmöneristetty 1990 -luvulla. Kruunuasuntojen vuokra-asuntoja vapautui siviileille Kun Hennalan varuskunnan pitkäai- kainen sotilastraditio päättyi, asuntoalueen vuokra-asuntoja vapautui ja vapautuu edelleen siviileille. Joukossa on sekä perusparannettuja että hieman vaatimattomampia vuokraasuntoja. 9 Hennalan asuntoja vuokraa Ovenia Oy:ssä Liisa Mattila, puhelin 020 130 2581, sähköposti [email protected] Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys Oy:ssä Jorma Salonen, puhelin 0400 612 521, sähköposti [email protected] Pietari Brahen perustamassa Tavasteborghissa on runsaasti Kruunuasuntojen vuokra-asuntotarjontaa ja ”kiinteistötaidekeskittymä” Kaupungin ja Linnan kasarmien syntyhistoriaa Kenraalin talo rakennettiin vuosina 1810-1834 Kun kreivi Pietari Brahesta tuli Suomen kenraalikuvernööri vuoden 1637 syksyllä, olivat kaikki Suomen kaupungit rannikolla. Hämäläisten kauppapaikkana oli Turku. Heti vuoden 1638 alussa Pietari Brahe ehdotti markkinoiden perustamista sisämaahan, muun muassa Hämeenlinnaan. Kuningatar Kristiinan aikainen holhoojahallitus suhtautui ehdotukseen myönteisesti, ja kun Pietari Brahe tammikuussa 1639 vieraili Hämeenlinnassa maaherra Arvid Hornin luona, hän allekirjoitti 19. tammikuuta 1639 ”patentin” kauppapaikan tai pienen kaupungin tai kauppalan (en fläck eller en liten köpstad) perustamisesta. Linnankasarmin vanhin rakennus- Kenraalin talo tähyilee vehreältä mäeltä Vanajavedelle. Kenraalin talo on rakennettu osana rakennusohjelmaa, jonka keisari käynnisti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Keisarin rakennusohjelma vastasi niihin tarpeisiin, jotka syntyivät, kun venäläisten sotajoukkojen määrää lisättiin huomattavasti valtakunnan kaikissa osissa, myös Suomessa. Hämeenlinnan kaupunki, Tavaste- borgh, 1600-luvun lopulta Tavastehus, perustettiin vuonna 1639 Vanajaveden länsirannalle keskiaikaisen Hämeen linnan pohjoispuolelle. Ensimmäinen historian tieto linnasta on jo vuodelta 1308. Nykyisin alueella ovat Linnan kasarmit. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, koska hallitsija halusi saada kaupungin tykin kantomatkan ulkopuolelle linnasta. Linnan kasarmilla alettiin kesällä Upseerirannan linnamainen julkisivu on kestävä esimerkki vankasta venäläisestä tiilirakentamisesta. Suomen sodan 1808-1809 jälkeen Suomi siirtyi Venäjän valtaan. Sen seurauksena 1400:n asukkaan kaupunkiin oli majoitettava 300-400 venäläistä sotilasta. Tämä koettiin lähes kestämättömänä rasitteena, erityisesti Hämeenlinnan vuoden 1831 tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset vaativat kasarmien rakentamista. Lupa saatiin vuonna 1843. Intendentinkonttori sai vuonna 1845 valmiiksi suunnitelman, johon kuului seitsemän rakennusta. Rakennustyöt alkoivat 1848 ja ne saatettiin päätökseen kolmessa vuodessa. Kuitenkin vasta1910-luvulla kasarmialue saavutti nykyisen muotonsa. historiallisesti huomattava rakennus on puinen Kruunun apteekin virkamiehille rakennettu kaksikerroksinen talo, jonka oli suunnitellut venäläinen arkkitehti Alexander Egorovich Staubert Pietarista. Se on vanhin asuttu puutalo, joka on toiminut komentajan virka-asuntona 1850-luvulta lähtien. Talossa on toiminut niin leipomo kuin joogastudiokin. Lähinnä nykyiselleen rakennus peruskorjattiin vuonna 1960. Nykyisin talossa on seitsemän asuntoa, jotka toimivat Kruunuasuntojen vuokra-asuntoina. 2005 peruskorjata vuonna 1913 rakennettua punatiilistä arvotaloa, jonka omistaa Kruunuasunnot Oy. Siihen tehtiin 15 vuokrattavaa huoneistoa. Perusparannetun talon harjannostajaisia vietettiin 12.1.2006 ja niiden yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä Jorma Parkkarin suunnittelema muistolaatta talon päätyyn. Samalla talo nimettiin Upseerirannaksi. Myllymäen kaupunginosassa on runsaasti kiinteistötaidetta Myllymäki oli pitkään työväestön asuttama kaupunginosa, jolla oli levottoman alueen maine. Ikkunallinen suihku-wc -tila on Upseerirannan perusparannettuja erikoisuuksia. 10 Myllymäestä sai tarvittaessa pimeän viinapullon ja tanssilava Keinukalliolla veti ihmisiä ylös mäelle lauantaiiltaisin. Entisinä aikoina oli paikalla ollut kahdeksanaisainen keinu, jonka Tähtihetkiä Hämeenlinnassa Vasemmalla vuonna 2008 perusparannettu Selkäsuonkatu 7 ja oikealla vuonna 2007 valmistunut uudisrakennus Pieni Portti. luo nuoriso kerääntyi. Myllymäellä asui savenvalajia, leipureita, suutareita, muurareita, kirvesmiehiä ja ajureita. Siellä asui myös entisiä vanginvartijoita, sotilaita, venäläisiä ja suomalaisia puutarhureita. Mökkien pihoilla ja eläinsuojissa pidettiin kotieläimiä; kanoja, hanhia ja porsaita. Kauppapuotejakin oli. Nykyään Myllymäki on arvostettu asuinalue. Vanhoja taloja on remontoitu kauniisti ja uusia rakennetaan uusvanhasti. Kruunuasunnot Oy:n rooli alueen rakentajana on merkittävä. Selkäsuonkatu 7:n piha-alueella on betoninen muuntamorakennus, josta arkkitehti Iiro Toivosen suunnittelemana tuli pihataidetta. Kuvat kertovat alueen historiasta ja 1800 -luvun lopun kasarmielämästä Myllymäen kaupunginosassa. Alueen historia on ollut tärkeä kiin- teistötaidetta suunnittelevien taiteilijoiden luovuuden lähteenä. Hämeenlinnan kohteisiin on investoitu 23,5 miljoonaa euroa Vanhaa rakennusperinnettä kunnioittaen perusparannettu Asunto Oy Hämeenlinnan Vanhakaupunki 12. Perusparannus valmistui vuoden 2007 asuntomessujen oheiskohteeksi. Kaikille asunnoille on yhteistä laadukkaasti toteutettu perusparannus ja sen myötä tämän päivän asumisvaatimukset täyttävä varustelu. Huoneistojen energiataloudellinen lämmönsäätö, asumisviihtyvyyttä unohtamatta, hoituu jatkuvan mittauksen ja seurannan sekä nykyaikaisen tekniikan avulla. Lisää tietoa kohteiden vuokrauksesta saat seuraavan aukeaman asuntotarjottimelta. Vanhankaupungin sauna saatiin värikkäiden vaiheiden jälkeen lähes valmiiksi vuoden 2007 asuntomessuille. Rakennus nostettiin paikalleen yhtenä kokonaisuutena. Aulangonlinnan kelloreliefi on mitannut parhaansa mukaan perusparannuksen jälkeistä aikaa vuodesta 2003 lähtien. Myllymäen kaupunginosan kaksi Kasarmimme Eessä -uudisvuokrataloa rakennettiin vuosina 2009 - 2010. Viinikellari sijaitsee Asunto Oy Hämeenlinnan Upseerirannan omistaman piharakennuksen kellarissa.Viinikellarin pinta-ala on noin 40 m2. Viinikellari on kalustettu ja sisustettu tyylikkäästi.Tilasta löytyvät viinihyllyt, viinikaappi ja jääkaappi. Viinikellariin mahtuu parisenkymmentä henkilöä. Viinikellari on vuokrattavissa eri tilaisuuksiin. Vuokrausta hoitaa Huolto Rane Ky, puhelin 0400 711 138. Vuokrausta hoitaa Realia Oy Hämeenlinna, Heli Tamminen, puhelin 0207 802947, sähköposti: [email protected] Sibeliuksenkatu 5, 4. krs. 13100 Hämeenlinna 11 A s u n t o Vuokra-asuntoihimme on jatkuva haku. Tarkista tilanne vapaista/vapautuvista asunnoista paikkakuntakohtaisesti www. kruunuasunnot.fi/vuokraus ja jätä hakemus. Myytävät asunnot löydät: www. kruunuasunnot.fi/myynti TUUSULA HYRYLÄ LAHTI Lahden Vapaudenkatu 14 Asuntojen koot: 1h+k 35 m2 - 3h+k 79 m2 Liikehuoneistot: 21m2 - 340 m2 Lahden Rautatienkatu 28 ja Vapau- denkatu 12 muodostavat kokonaisuuden, joka tunnetaan Lahdessa Pohjola-talona. Nimitys viittaa sinänsä oikein vakuutusyhtiötaustaan. Torin reunalla sijaitsevien asuin- ja liiketalojen osakekanta tuli Kruunuasunnot Oy:n omistukseen vuonna 2004. Kruunuasunnot Oy muokkasi talojen sisäpihan uuteen ja vettä pitävään kuntoon kesällä 2008. Lahden Rautatienkatu 28:n laajamittainen perusparannus toteutettiin vuonna 2014. Asunto Oy Tuusulan Varuskunnankoto 64-68 omistaa viisi pienehköä kerrostaloa Hyrylän keskustan tuntumassa. Hyrylä sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla noin 25 kilometrin päässä Helsingistä ja noin 10 minuutin päässä Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Asunnot ovat pääosin kaksioita ja kolmioita. Kysy uutta vuokrakotia Maarit Pentikäiseltä, puhelin 0207 431 617, [email protected] KUOPIO Asunto Oy tarjoaa talossaan moni- puolisen valikoiman vuokra-asuntoja ja liiketiloja. Asuntoja vuokraa Ovenia Oy, Liisa Mattila, puhelin 020 130 2581, [email protected] Hatsalankruunu sijaitsee aivan ”kaa- punnin” keskellä, mutta silti ikkunoista avautuvat upeat Puijon ulkoilualueen näkymät. Talo on valmistunut vuonna 1956. Talon asunnot ovat 2000-luvulle saakka palvelleet puolustusvoimia työsuhdeasuntokäytössä. Nykyään talon asuntoja vuokrataan vapailla markkinoilla. Asunto Oy Lahden Vapaudenkatu 12:n talot sijaitsevat Lahden vilkkaan torin laidalla. Huoneistot: 1h+kk - 5h+k+parvi Liiketilat: 22 m2 - 324 m2 Taloyhtiössä on suoritettu kokonaisvaltainen perusparannus 2003 jolloin taloon asennettiin myös hissit. Taloyhtiössä on 37 täysin kunnostettua ja tämän päivän tekniikalla varustettua 12 asuntoa, joista ullakkohuoneistossa on saunat. Huoneistoissa on huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä sekä ullakkohuoneistoissa lämmöntalteenottolaitteet. Kaikki huoneistot on varustettu parvekkeilla. Taloyhtiössä on lisäksi asukassauna sekä tilavat varastokopit joka huoneistolle. Taloyhtiöllä on 25 lämpöpistokepaikkaa. Asuntoja vuokraa Ovenia Isännöinti Oy, Marja Kostamo, Haapaniemenkatu 38 A, 3. krs, Kuopio, puhelin 0201 774 221, [email protected] t a r j o t i n Nyt myynnissä olevat kohteemme: • Lahden Hennala 88 ja Lahden Hennala 89 • Jyväskylän Tikkakoski • Säkylän Huovinrinne Tarkempia tietoja kohteista www.kruunuasunnot.fi/myynti ja kohteiden välittäjiltä. HELSINKI LAAJASALO HÄMEENLINNA Kruunuasunnot Oy:n omistaman Asuntojen koot: 1h+k 38,5m2 - 4h+k+s 87,5m2 Uusin vuokrakohteemme Asunto Oy Helsingin Viikinki, osoitteessa Svanströminkuja 9, Laajasalo Helsinki, valmistui toukokuussa 2012. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan hyvin varustettuihin, kilpailukykyisiin asuntoihin. Laajasaloon on hyvät bussiyhteydet, palvelut ovat pääosin Herttoniemessä. Asuntoihin on jatkuva haku, kuten muihin kohteisiimme ja haettavana on 1h+k - 4h+kk+s asunnot. Asuntojen vuokrausta hoitaa Kruunuasunnot Oy, Elimäenkatu 25-27, 00510 Helsinki Pia Uusikartano-Alatalo puhelin 020 743 1619, [email protected] Myös näillä paikkakunnilla on tarjolla Kruunuasuntojen vuokra-asuntoja. Lisätietoja: www.kruunuasunnot.fi - Oulu - Sodankylä - Turku - Jyväskylä - Lappeenranta - Kuopio - Joensuu - Hämeenlinna - Rovaniemi - Riihimäki Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä Asunto Oy:n kaksi vuokrataloa rakennettiin vuosina 2009 - 2010 sekä puolustusvoimien henkilöstön että yleisten vuokra-asuntomarkkinoiden tarpeisiin. Osoitteessa Hämeenlinnan Pajakatu 4 ja 6 sijaitsevissa taloissa on yhteensä 32 nykyaikaista asuntoa yksiöstä isoon perheasuntoon. Asukkaiden yhteissauna sijaitsee ylimmäisessä kerroksessa ja vilvoitella voi kattoterassilla. Asunto Oy Hämeenlinnan Upseeriranta Huoneistot: 1h+k - 3h+k Talojen porraskäytäviä, saunatiloja sekä pihapiiriä elävöittävät Hämeen Ammattikorkeakoulun muotoilulinjan oppilaiden suunnittelemat ja toteuttamat yhdeksän taideteosta. Näyttävää porraskäytävälasitaidetta Kasarmimme Eessä. Hämeenlinnan Kasarmimme Eessä Asunto Oy Huoneistot: 1h+kk- 4h+k+s Kaikkiaan Hämeenlinnassa Kruunuasunnot omistaa kahdeksan vuokraasunto-osakeyhtiötä, joiden vuokrausta hoitaa Realia Oy Hämeenlinna Heli Tamminen. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta 0207 802947 tai sähköpostitse: [email protected] Realian osoite on Sibeliuksenkatu 5, 4. krs. 13100 Hämeenlinna Asunto Oy Hämeenlinnan Pieni Portti Huoneistot: tpk+alk+s - 3h+k+s Muut Hämeenlinnan kohteemme Asunto Oy Hämeenlinnan Selkäsuonkatu 7 Huoneistot: 1h+k - 4h+k+s Asunto Oy Hämeenlinnan Aulangonlinna Huoneistot: 1h+k - 3h+k Asunto Oy Hämeenlinnan Upseeriranta Huoneistot: 1h+k - 3h+k Asunto Oy Hämeenlinnan Kenraalintalo Huoneistot: 1h+k - 3h+k+s Asunto Oy Hämeenlinnan Vanhakaupunki 11 13 Asunto Oy Hämeenlinnan Selkäsuonkatu 11 Huoneistot: 1h+k - 3h+k+s Lumeen hautautunut sormi, hiirilauma ja muuta Säkylän seudun historiaa Suomalaisen Carl Anders Ekmanin maalaus Lalli Köyliöstä, Säkylän naapurista, alkaa koko Suomen kirjoitettu historia, kun vuonna 1156 talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Pyhän Henrikin legendasta on useita versioita 1200-luvun lopulta peräisin oleva Pyhän Henrikin legenda ilmoittaa piispan surmaajaksi nimeltä mainitsemattoman murhamiehen, joka tappoi piispan julmasti tämän ”tahdottua ojentaa murhaajaa kirkollisella kurilla”. Piispa Henrikin surmavirsi, jonka varhaisin muistiinmerkitty versio on vasta 1600-luvulta, antaa piispan kuolemasta hyvin toisenlaisen kuvan. Erään version mukaan piispa Henrik oli Ruotsin kuninkaan Eerikin kanssa lähtenyt ristiretkelle ”Hämeen maalle”. Tarinan alkuosaan myöhemmin tehdyn lisäyksen mukaan matkakumppani vaihtuu kuninkaasta ajomieheen. Matka tehdään keväällä, eikä tammikuussa, johon Henrikin kuolinpäivä on kansanperinteen mukaan sijoitettu. Matkallaan piispa Henrik oli käynyt vierailulla Lallin kotona tämän ollessa poissa. Piispa oli tarinan mukaan ottanut ruokaa, olutta ja heiniä, maksaen niistä korvauksen. Isännän palattua, Lallin vaimo Kerttu (Gertrud) väitti piispan väkipakolla ottaneen tarpeet maksamatta niistä mitään. Raivostunut Lalli lähti kirves kädessään veljiensä Pentin ja Olavin kanssa piispan reen perään. Köyliönjärven jäällä he surmasivat Henrikin. On olemassa myös perimätieto, jossa surman tapahtumapaikka on Köyliön sijaan Nousiainen. Piispa Henrikin surmavirren loppu on alun tavoin lainaa Pyhän Henrikin legendasta. Sen mukaan Lalli katkaisi piispan sormen havitellessaan hänen sinettisormustaan, mutta sormi upposi lumeen. Kerrotaan, että seuraavana kesänä soutumatkalla olleet pikkupoika ja sokea mies löysivät sormen huuhtoutuneena rannalle, toisen version mukaan he tapasivat sen keskellä kesää kellumassa jäälautalla. Kun poika kosketti sokeaa miestä sormella, tämä sai näkönsä takaisin. Kerrotaan myös, että Lalli otti kuolleelta piispalta hiipan ja asetti sen päähänsä. Kotiin palattuaan hän yritti riisua päähinettä, mutta se oli kuitenkin juuttunut kiinni niin lujasti, että Lallin hiukset irtosivat hiipan mukana. Surmavirren mukaan Lalli kuoli sur- matyön jälkeisenä kesänä hiirilauman ajettua hänet pienen järven rannalla kasvaneen puun latvaan, josta Lalli putosi järveen ja hukkui. Harjavallassa sijaitseva järvi sai myöhemmin tapauksen johdosta nimen Hiirijärvi. Martti Haavion mukaan hiiriin liittyvä teema on kopioitu saksalaisista mäuseturm-tarinoista ja lisätty alkuperäiseen surmavirteen jälkikäteen. Säkyläläiset myllyt tunnettiin kautta maakunnan Vesimyllyjä on alueella ollut satojen vuosien aikana useita ja paikallinen myllynkiviteollisuus oli laajalti tunnettua. 14 Tätä todistaa seuraava sananparsi, jota käytettiin, kun nähtiin pienikin vesipuro. “Jos säkyläläinen näkis, niin myllyn tekis.” Säkylän vesimyllyt olivat joko jonkin yksinäisen talon tai useampien yhdessä rakentamia. Säkylän Huovinrinteellä, Porin Prikaatissa sijaitsee Suomen mittavin joukko-osastomuseo Säkylän Porilaismuseon tehtävänä on välittää jälkipolville porilaisten historiaa. Museo on uudistettu ja nykyaikaistettu vuonna 1990. Museo huolehtii perinneaineistosta ja kartuttaa esineistöään lahjoituksilla. Porilaismuseon näyttelykokonaisuuteen kuuluu ase- ja perinnepuoli. Lisäksi museossa on valokuvaarkisto ja kirjasto. Säkylän Huovinrinteellä myydään rivitaloasuntoja edullisesti Säkylän Huovinrinteellä varuskunta- alueen tuntumassa Asunto Oy Säkylän Huovinrinne 9, 11 ja 13:n ja Asunto Oy Säkylän Huovinrinne 15 ja 17 asuntoosakkeiden myynti on käynnissä. Asunnot ovat noin 60 m2 kaksioita ja noin 74,5 m2 kolmioita. Hinnat ovat erittäin kilpailukykyiset. Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys Oy, Kankaanpää, Timo Parttimaa, puhelin 010 228 4343 / 044 311 0168, [email protected] Kruunuasunnot Oy:n organisaatio toukokuussa 2015 HALLITUS Ilpo Nuutinen Hallitusneuvos Valtioneuvoston kanslia Omistajaohjausosasto Puheenjohtaja Timo Kankuri Toimitusjohtaja Governia Oy Talousjohtaja Katri Tattari Kehitysjohtaja Juhani Solkinen Aluepäällikkö Isännöitsijä Markku Strömmer Kiinteistösihteeri Minna Huttunen Projektipäällikkö Timo Rautiainen Aija Tasa Johtaja, Asunnot RAKLI ry Toimitusjohtaja Reijo Savolainen Kiinteistöneuvos Toimitusjohtajan assistentti Marja Liiti Ari Paajanen Jukka Ojala Prikaatikenraali Komentopäällikkö Pääesikunta Talouspäällikkö Susanna Korhonen Markkinointi-sihteeri Pia Uusikartano-Alatalo Asiakaspalvelupäällikkö Helena Nummi Isännöitsijä Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä Asiakaspalvelusihteeri Asiakaspalvelusihteeri Eero Puranen Outi Heidrich Tuija Roivainen Maarit Pentikäinen Seija Roivainen Projektikirjanpitäjä Kirjanpitäjä Kirsi Sysmäläinen Aija Ratilainen Kirjanpitäjä Salla Lampinen Opintovapaalla 15 Controller Eeva-Maria Stening Kruunuissa tapahtunutta... Poimintoja nettiuutisista alkuvuoden varrelta Kruunuasuntojen kehitystyö jatkuu vuonna 2015 kovin tavoittein Asuntokantamme kehitystyö jatkuu vuonna 2015 edelleen reippaasti. Vuoden 2015 14,5 miljoonan euron investointibudjetti mahdollistaa käynnissä olevien viiden perusparannushankkeen jatkamisen lisäksi kuuden uuden perusparannushankkeen ja yhden uustuotantohankkeen aloittamisen. Suurin osa aloitettavista hankkeista perustuu puolustusvoimien tarpeisiin ja hankkeiden toteutuminen edellyttää vielä neuvotteluja puolustusvoimien kanssa. Suurin käynnissä oleva hanke on Lahden Vapaudenkatu 12:n perusparantaminen. Perusparantamisen yhteydessä jae- taan kohteen asuntoja kysynnän mukaisesti pienemmiksi. Talon nykyinen asuntomäärä 38 kasvaa 47:ään. Asuntokannan kehitystyön osana myydään nykyiseen strategiaan soveltumattomia asuntoja tavoitteen mukaan 179 vuoden 2015 aikana. rakennuttamat neljä uutta rivitaloa valmistuivat jouluksi 2014. Kohteen kaikki 31 asuntoa on luovutettu puolustusvoimien henkilöstön työsuhdeasuntokäyttöön. Talojen pihapiiriä komistaa Harria ja Rautua kuvaava kuvanveistäjä Jorma Parkkarin taideteos, joka on sijoitettu kadun varteen pihavaraston päätyyn. Taloyhtiöiden nimet ja taideteos perustuvat Sodankylän nimihistoriaan. Kruunuasunnot Oy arvostaa kestävää kehitystä Kruunuasunnot Oy on mukana kiin- teistöalan energiatehokkuussopimuksessa (VAETS), jonka takana ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä RAKLI. Kruunuasunnot toimii sopimuksen mukaisesti ja raportoi vuosittain omalta osaltaan tuloksista. Tavoitteellisen energiankulutuksen hallinnan lisäksi arvostamme kestävän kehityksen elementteinä riskienhallintaa, viestintää, asumisviihtyvyyden parantamista mm. kiinteistötaiteen avulla sekä ympäristöystävällistä kunnossapitoa ja perusparantamista. Sodankylän Kalat valmistuivat Yhteistyö puolustusvoimien kanssa jatkuu tiiviinä Puolustusvoimille vuokrattujen työ- suhdeasuntojen määrä pysyi vuonna 2014 sisäisistä muutoksista huolimatta ennallaan eli noin 1500:ssa. Vuokrattuina olevista asunnoista puolustusvoimien työsuhdeasuntojen osuus on noin 65 %. Tällä hetkellä neuvotteluja käydään puolustusvoimien kanssa muutamasta perusparannushankkeesta ja kahdesta uudisrakennuskohteesta. Tikkakoskella on myynnissä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ranta-asuntoja Jyväskylän Tikkakoskella Luonet- järven Itärannalla on myytävänä kaksi vapaata kolmiota. Asunnot sijaitsevat Alvar Aallon toimiston suunnittelemassa kerrostalossa järven rannalla. Asuntoyhtiö omistaa ranta-alueen. Asuntojen hinta ei päätä huimaa. Asuntoja myy SKV Kiinteistönvälitys Oy, Asemakatu 12, 40100 Jyväskylä, Sami Nivala, puhelin 010 228 4411 tai 040 760 3576, sähköposti [email protected] Kruunuasunnot Oy:n omistamien Sodankylän Harrit Asunto Oy:n ja Sodankylän Raudut Asunto Oy:n Huoltopäivystys 020 5700 200 [email protected] Tietoa asuntojen vuokrauksesta Helena Nummi puh. 0207 431 616 Maarit Pentikäinen puh. 0207 431 617 Seija Roivainen puh. 0207 431 623 Pia Uusikartano-Alatalo puh. 0207 431 619 Fax 0207 431 611 Sähköposti: [email protected] www.kruunuasunnot.fi Julkaisija Kruunuasunnot Oy:n sidosryhmälehti Päätoimittaja Kruunuasunnot Oy Elimäenkatu 25-27 00510 Helsinki Puhelin 0207 431 610 Reijo Savolainen Toimitusneuvosto Katri Tattari, puheenjohtaja Marja Liiti Ari Paajanen Eero Puranen Pia Uusikartano-Alatalo 16 Toimitus ja ulkoasu Xpré / Timo Laine Painatus: Painojussit Oy
© Copyright 2024