2360/2014 Erityisryhmien asumispalvelut, hankesuunnitelma

ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUT
HANKESUUNNITELMA
18.8.2015
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
2
Hankesuunnitelma
18.8.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO.......................................................................................................................................... 3 2. TAUSTATIEDOT .................................................................................................................................. 3 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.2 Tehdyt esitykset ja selvitykset .............................................................................................................. 3 Strategiat ja hankkeet ........................................................................................................................... 4 Muut taustatiedot .................................................................................................................................. 5 TARVE.................................................................................................................................................. 5 Hankkeelle määritellyt tarpeet .............................................................................................................. 5 Muut tarpeet.......................................................................................................................................... 6 4. TAVOITTEET ....................................................................................................................................... 6 5. NYKYTILANTEEN KUVAUS ............................................................................................................... 7 5.1 6. 6.1 6.2 6.3 6.4 7. 7.1 7.2 Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä ......................................................................................... 7 UUSI TOIMINNALLINEN MALLI ......................................................................................................... 8 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus ..................................................................................................... 8 Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta ................................................................................................ 9 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu ............................................................................................................ 9 Käyttäjän erillishankinnat ...................................................................................................................... 9 KAAVALLINEN TILANNE ................................................................................................................... 9 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti...................................................................................................... 9 Vaihtoehtoiset rakennuspaikat ........................................................................................................... 10 8. UUDISRAKENNUS ............................................................................................................................ 10 9. KUSTANNUKSET .............................................................................................................................. 11 9.1 9.2 9.3 9.4 Investointi- ja rakennuskustannukset ................................................................................................. 11 Perushankintojen kustannukset.......................................................................................................... 11 Liitännäispalveluiden kustannukset .................................................................................................... 11 Käyttökustannukset ............................................................................................................................ 11 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN ................................................ 12 10.1 10.2 Aikataulu ............................................................................................................................................. 12 Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät ...................................................................................... 12 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS .......................................................................................................... 12 12. LIITTEET ............................................................................................................................................ 14 Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
3
Hankesuunnitelma
18.8.2015
MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN
JÄRJESTÄMINEN KUOPION KESKUSTAAN, ”LAPINLINNA”
HANKESUUNNITELMA
1.
JOHDANTO
Kuopion kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on perusturvan palvelualueen
toimenpiteenä esitetty omana tuotantona toimivan asumispalveluyksikön
perustamista osaksi erityisryhmien (aikuiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujat)
palveluvalikoimaa.
Erityisryhmien asumispalveluja on tarkoitus uudistaa hallitulla siirtymisellä
kevyempiin, taloudellisempiin ja asukkaiden tarpeet yksilöllisemmin huomioonottaviin
palveluihin. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden lisätarve
korostuu laitospaikkojen purkamisen ja avohoitopainotteisuuden myötä. Asumisen
laitosmaisuutta on vältettävä ja asukkaiden yksilöllisen tuen ja avun tarve on
huomioitava. Asumisen tulee sijoittua taajamiin, palveluiden lähelle ja tavallisen
asumisen joukkoon normaalin asumisen periaattein. Asuntojen suunnittelussa
huomioidaan asuntojen käytön joustavuus ja muunneltavuus.
Kaupunginjohtaja asetti hanketyöryhmän 30.3.2014
(Päätöspöytäkirja: Työryhmät 3§/2014).
Työryhmään ovat kuuluneet:
Liisa Kaksonen, kaupunginarkkitehti, Tilakeskus, pj
Mikko Lankinen, va. tilahallintopäällikkö
Anna-Maija Antikainen, osastonhoitaja
Ulla Kuikka, sosiaalityöntekijä, työryhmän sihteeri
Kokouksissa ovat olleet mukana myös:
Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja
Anneli Hautsalo, hankesuunnitteluarkkitehti
Riitta Koskinen, omaisten edustaja
Mielenterveyskuntoutujien edustajia on kuultu Mielen ASKE -projektin kautta.
2.
TAUSTATIEDOT
2.1
Tehdyt esitykset ja selvitykset
Kuopion kaupunginvaltuutettujen aloite palvelukodista vaikeasti sairaille
mielenterveyskuntoutujille (PeTe: lautakunnan lista 6§ 24.1.2012). (Liite 1)
Kuopion kaupunki, Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen
kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut. Loppuraportti 20.8.2013
(kaupunginhallitus 10.03.2014, pykälä 95)
Raportin mukaan vuonna 2030 erityisryhmille tarvitaan 600 asumispaikkaa, joista
vain 80 palveluasuntoa on yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä ja 520
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
4
Hankesuunnitelma
18.8.2015
paikkaa on kaupungin omana tuotantona tai yksityisenä tuotantona kaupungin
tarjoamissa tiloissa (sivu 8). (Liite 2)
2.2
Strategiat ja hankkeet
Kuopio on mukana ympäristöministeriön (YM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM)
Mielen Aske - valtakunnallisessa pilottihankkeessa, jossa on tarkoituksena kehittää
mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja. Hankkeen paikallisten työpajojen
tuotoksena on saatu asiakaslähtöisiä kehittämisehdotuksia. Tässä
hankesuunnitelmassa on otettu huomioon Mielen Aske -työryhmissä esille nousseita
asumispalveluasiakkaiden ja asiakkaiden omaisten näkemyksiä.
Kuopio on mukana ympäristöministeriön ”hajautetut palvelut ja liikkuva tuki”hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ”asunto ensin” – periaatteen mukaisia
kevyempiä asumisvaihtoehtoja ja tuen muotoja asiakkaiden omiin asuntoihin.
Perusturvan- ja terveydenhuollon lautakunnassa on ollut esillä erityisryhmien
asuminen ja sen kehittäminen 18.11.2014
Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelman 2013 mukaan:
”.. kotiin annettavissa asumisen tukipalveluissa selvitetään palvelusetelin
käyttöönoton mahdollisuuksia ja laajuutta.” ”Tuottavuusohjelman edellyttämät
supistukset ja vähennykset pyritään tekemään ostopalvelujen käyttöä vähentämällä”
(sivu 39).
Kuopio allekirjoitti valtion eri ministeriöiden kanssa aiesopimukset
pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin vuosille 2009–2011 ja 2012–2015
(PAAVO I ja II). Näihin sopimuksiin liittyvissä hankkeissa oli tavoitteena tarjota
asiakkaille yksilöllistä tuen tarvetta vastaavat asumismuodot. Asumiseen liittyvien
palvelujen tulee vastata sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja
päihdepalvelujen laatusuosituksia.
Hallitusohjelman 2016 liitteeseen (27.5.15) on kirjattu että työtä asunnottomuuden
vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. Työryhmä on
ympäristöministeriössä asuntoministerin johdolla valmistellut uuden
toimenpideohjelman vuosille 2016-2019. Toimenpideohjelman pohjana on asunto
ensin-periaate, jossa ymmärretään asunnon ensisijaisuus osana asiakkaan
palvelukokonaisuuden rakentamista. Samalla uudistetaan palvelujärjestelmää
asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Toimenpiteet on koottu kolmeksi
kokonaisuudeksi: asunnottomuuden ennaltaehkäisy, asunnottomuuden uusiutumisen
torjunta sekä kehittämistyö ja koordinointi.
Eräänä toimenpiteenä on asumisen näkökulman huomioiminen SOTE-uudistuksen
toteutuksessa sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakien uudistamistyössä. Myös
MIELI-suunnitelman toteutumista ja monialaista työotetta tuetaan vahvistamalla
asumis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä toiminnan eri
tasoilla. Riskiryhmien siirtymistä laitoksista ja palveluista itsenäisempään asumiseen
tuetaan.
Asumispalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä huomioidaan mielenterveys- ja
päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluita sekä päihdehuollon laitoshoitoa
koskeva Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma 2012–2014 (Valvontaohjelma
5:2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Asumista ja kuntoutusta,
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
5
Hankesuunnitelma
18.8.2015
mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM julkaisu
2007:13).
STM:n KASTE –hankkeen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa
kehittämisohjelmassa (Kaste) 2012 – 2015 painopisteenä on että rakenteet ja
palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi, palvelurakennetta
ja peruspalveluja uudistetaan sekä riskiryhmien (mm. mielenterveyskuntoutujat)
mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan (stm.fi/kaste)
2.3
Muut taustatiedot
Sairaalapaikkojen vähentyminen ja sairaalahoitojaksojen oleellinen lyhentyminen
viime vuosina on lisännyt avohoitoon runsaasti kotiin annettavan tuen tarvetta.
Sairaalahoidon jälkeen asiakkaan asumiskyky ja sairauden tuomat rajoitukset
edellyttävät laajaa ja yksilöllisesti suunniteltua palveluvalikoimaa ja mm. harkittuja
asumisratkaisuja.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarveselvitys käynnistyy yleensä
sairaalassa tai avohoidossa, kun jo toimintakyvyltään erittäin huonokuntoinen henkilö
toimitetaan avun piiriin. Usein vauhdittajina ovat häiriöilmoitukset vuokranantajilta tai
häätö. Laitosolosuhteissa asumiskyvyn arviointi on haasteellista ja näyttäytyy lyhyillä
hoitojaksoilla helposti huonompana mitä se todellisuudessa on. Liian tuettuun
asumisympäristöön sijoitettu asukas mukautuu nopeasti tarjotun avun määrään ja
hänen on vaikeaa siirtyä itsenäisempään asumiseen, vaikka asumiskykyä olisikin.
Asumiskyvyn arviointiin ja oikean asumisratkaisun suunniteluun tarvitaan
asiantuntijoita, kodinomaiset olosuhteet ja normaali elinympäristö. Tähän perustuen
hanketyöryhmä esittää lyhytaikaisen palveluasumisen yksikön perustamista osana
erityisryhmien asumispalvelun kokonaisuutta, jolloin asukkaan asumiskyky ja
tuentarve voidaan selvittää realistisesti.
Ostopalveluina tuotettu erityisryhmien ympärivuorokautinen palveluasuminen on
toteutunut ympäristökunnissa tai vielä kauempana sijaitsevissa hoito- ja
palvelukodeissa. Palvelua tarvitsevien määrä lisääntyy vuosittain ja kustannukset
kasvavat. Sijoitukset kestävät vuosia, eikä kevyempään palveluun siirtyminen usein
mahdollistu, koska yksiköt ovat laitosmaisia ja toimintakulttuuri laitostaa asukkaan
helposti. Palvelun laadun arviointi on tässä tilanteessa vaikeaa, eikä toivottua
asukkaan kuntoutumista ja sen myötä asukasvaihtoa ole tapahtunut.
3.
TARVE
3.1
Hankkeelle määritellyt tarpeet
Omana tuotantona toteutettavan palvelun ja ostopalvelun vääristyneen suhteen
oikaiseminen on tärkeää laadunvalvonnan ja taloudellisten vaikutusten seurannan
turvaamiseksi.
Verkostoselvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä erityisryhmien
asumispalveluiden asiakasmäärä nousee nykyisestä noin 400:sta 600:aan. Kasvun
ennustetaan johtuvan korkeasta sairastavuudesta, mielenterveys- ja/tai päihdesyistä
johtuvasta syrjäytymisestä sekä yhteiskunnan erilaisten tilanteiden, esim. köyhyys ja
huono-osaisuus, lisääntymisestä.
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
6
Hankesuunnitelma
18.8.2015
Tällä hetkellä Kuopion kaupungin alueiden ulkopuolelle on sijoitettuna noin 130
asiakasta. Näistä osa on Nilsiän ja Maaningan (Siilisetin) aikanaan sijoittamia.
Nykyisin voimassaolevan erityisryhmien palveluasumisen ja tukiasumisen
kilpailutuksen (2011–2016) sopimusten ulkopuolisilta tuottajilta ostetaan noin 100
paikkaa.
Asiakasmäärä lisääntyy jatkuvasti, asiakkaat tarvitsevat entistä raskaampia
tukipalveluja ja palvelujen hinnat nousevat vuosittain, joten kaupungin kustannukset
ovat nousseet samassa suhteessa. Vuonna 2014 palveluja ostettiin vajaalla
8 000 000 eurolla. Asiakasmaksujen tuotot tällä asiakasryhmällä ovat pienet, sillä
asiakaskunnasta suuri osa on ilman työeläkettä pelkkien Kelan eläkkeiden tai
sosiaalitoimen toimeentulotuen varassa.
Kaupungin oma asumispalvelu edellyttää sellaisia rakenteita, jotka palvelevat myös
niitä mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat esim. puhelinkontaktia virka-ajan
ulkopuolella, mutta eivät varsinaista akuuttihoitoa. Tällä palvelulla vähennetään mm.
hälytyskeskuksen puhelujen määrää.
3.2
Muut tarpeet
Palveluseteli
Palvelusetelin käyttöönotto vaatii sen, että asiakkaalla on mahdollisuus valita
kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan välitä. Koska Kuopiossa ei tätä
mahdollisuutta ole ollut (kaupungin oman palvelutuotannon puute), ei palveluseteliä
ole voitu ottaa käyttöön.
Sijainnin merkitys
Suurin osa Kuopiossa sijaitsevista erityisryhmien asumispalveluista tuotetaan
ruutukaavan ulkopuolella lähiöissä. Asiakkaat tarvitsevat yleensä paljon erilaisia
palveluja. Liikkuminen lähiöistä tai toisista kunnista tuottaa vaikeuksia, koska
asiakkaiden taloudellinen tilanne on heikko ja heillä on usein psyykkisistä syistä
johtuvia toimintakyvyn häiriöitä ja suuria ongelmia liikkua yleisissä liikennevälineissä
(mm. pelko-, ahdistus- ja paniikkihäiriötilat). Keskustassa sijaitseva asunto antaisi
mahdollisuuden osallistua asunnon ulkopuoliseen normaaliin elämään ilman, että
sairaan stigma tuottaisi kielteistä huomiota.
4.
TAVOITTEET
Asukkaiden tarpeet huomioonottava asuintalo rakennetaan ruutukaavaalueelle.
Hankesuunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisuja mielenterveyskuntoutujien tuetun
asumisen järjestämiseksi Kuopion kaupungin omana toimintana nykyisen pääosin
ostopalveluna tuotetun asumispalvelun rinnalle. Perusturvan ja terveydenhuollon
palveluverkostojen kehittämisselvityksessä on lähdetty tavoitteesta, jossa
palvelutarpeesta 30 % on kaupungin omaa tuotantoa ja loput ostopalvelua.
Lähtökohtana on, että suunniteltavassa asuintalossa asuu riittävän suuri määrä
eriasteisesti tuettavia asukkaita, joka mahdollistaa henkilöstön taloudellisen käytön
sekä asianmukaisen henkilöstömitoituksen.
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
7
Hankesuunnitelma
18.8.2015
Asuntokokonaisuus sisältää tehostelun palvelun asuntoja sekä asuntoja, joihin
tarjotaan asukkaan tarvitsemat tukipalvelut. Osa asunnoista on normaaleja vuokraasuntoja, koska ARA ei rahoita suuria erityisryhmille suunnattuja asuntoyksiköitä.
Asuinkerrostalo, jossa mielenterveyskuntoutujien asunnot sijoittuvat muiden vuokraasuntojen joukkoon, on ARAn näkökulmasta hyvä ratkaisu.
Periaatteena on, että palvelut järjestetään asukkaan tarpeen mukaan
suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä niin, että tehostetun palvelun piirissä
olevat asunnot sijaitsevat yhtenä kokonaisuutena ja tukiasunnot sijoittuvat
kiinteistössä hajautetusti. Asumispalveluun liitetään kuntouttavalla työotteella
toteutetut palvelut henkilöstön tuottamina ja esim. järjestöjen ylläpitäminä (esim.
Klubitalotoiminta). Palvelujen arviointi ja kehittäminen ovat jatkuvaa toimintaa.
Oikein kohdennettu asumispalvelu säästää resurssia ennaltaehkäisevään
kotikuntoutustyöhön, jossa yksilöä tai perhettä autetaan konkreettisesti selviytymään
omassa asunnossaan, eikä muodostu laitostavaa ja säilyttävää
asumispalvelukulttuuria, kuten on vaarana, jos asukkaat sijoitetaan kauas erillisiin
hoivayksiköihin vailla mahdollisuuksia kuntoutua takaisin itsenäiseen asumiseen
Yhteensä n. 40 asunnon kokonaisuus sisältää normaalivarusteisia vuokra-asuntoja
ympärivuorokautisella tuella, päiväaikaisella tuella ja tarpeenmukaisella
mahdollisimman lyhytkestoisella tuella. Tarkoituksena on, että tuki ohjautuu
asukkaan luo, eikä asukas tuen luo.
5.
NYKYTILANTEEN KUVAUS
5.1
Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä
Erityisryhmien (päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja asunnottomat) asumista
kaupunki järjestää omana toimintana yhteisöissä vain 19 asukkaalle (Maaningan
Mäntykoti 12 paikkaa ja Kolmisopen Kotilo 7 paikkaa) ja ostaa sitä ulkopuolisilta
palveluntuottajilta (yritykset ja yhdistykset) 433 paikkaa (elokuun 2015 tilanne).
Sijoitetuista on yli 65 -vuotiaita 107 henkilöä. Valtaosa sijoitetuista on ollut ko.
palvelussa vuosien ajan ja heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.
Varsinkin tehostettuun asumispalveluun sijoitetuilla on tapahtunut laitostumista ja
tavoitteellinen kuntoutuminen itsenäisempään asuntoon on onnistunut vain harvan
kohdalla. Somaattinen sairastavuus ja mm. muisti- ja liikuntaongelmat ovat yleisiä.
Tämänhetkinen kilpailutettu puitesopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun.
Tehdyssä kilpailutuksissa osa tehostetun asumisen ja palveluasumisen paikoista jäi
valitsematta tuottajiksi, mutta asukkaita ei ole pystytty siirtämään kilpailutuksen
piirissä oleville paikoille tarjonnan puutteen vuoksi.
Ostopalvelut:
Sosiaalihuoltolain mukaista erityisryhmien asumista ostetaan ERAP -määrärahalla
vuosittain vajaalla 8 miljoonalla eurolla. Palveluja ostetaan raskaimpana
ympärivuorokautisena tehostettuna palveluna 90 asukkaalle. Päiväaikaista tukea
tarjoavaa tukiasumista ostetaan noin 149 asukkaalle. Kevyintä tukiasumista
tuntihinnoilla ostetaan 193 asukkaalle, joista hajautetuissa normaaliasunnoissa asuu
67 asukasta.
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
8
Hankesuunnitelma
18.8.2015
Tehostettua asumispalvelua ostetaan pääosin Kuopion alueen ulkopuolelta;
Leppävirralta, Pieksämäeltä, Rautalammilta, Pielavedeltä, Lapinlahdelta,
Nurmeksesta.
Omat palvelut:
Kuopion kaupungin alueella tuotetaan sosiaalitoimen kuntoutusohjaajan avulla
asumista naisten 7 asunnon yksikössä ”Kotilossa”. Asunnot ovat pieniä yksiöitä, jotka
Niiralan Kulma rakensi Kolmisoppeen radan ja moottoritien väliselle joutomaalle.
Maaningan kunnan sosiaalipalvelut Kuopio tuotti jo ennen kuntaliitosta. Maaningalla
on 12 -paikkainen Mäntykodin asuinyhteisö. Siellä asuu ikääntyneitä, myös
liikuntaesteisiä henkilöitä, sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Heille tuotetaan
kahden työntekijän voimin palvelua päiväsaikaan. Lisäpalveluina ostetaan lääkkeiden
jakelua iltaisin sekä yöpartiopalvelua.
Kuopion psykiatrian keskuksen kuntoutusohjaajat tarjoavat kotiin annettavana
kuntouttavana palveluna virka-aikana tukea n.150 erikoissairaanhoidon hoitovastuulla
olevalle mielenterveysasiakkaalle. Näissä on myös perheellisiä, alaikäisten lasten
huoltajia.
Perusturvan erityisasumisessa työskentelee neljä asumisen ohjaajaa, jotka tuottavat
virka-aikana kotikäyntejä asukkaiden omiin asuntoihin ympäri kaupunkia. Näiden
palvelujen piirissä on noin 100 asiakasta.
6.
UUSI TOIMINNALLINEN MALLI
6.1
Uuden toiminnallisen mallin kuvaus
Mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarve tulee esille useissa eri toimipisteissä
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Uuden mallin mukaan tuettua asumista saa
lähellä muita asukkaan tarvitsemia palveluja ja kiinteässä yhteydessä eri toimijoiden
kanssa asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Palvelun tarpeen arviointi
tapahtuu oman henkilöstön toimesta laadukkaasti ja nopeasti reagoiden niin, että
vältytään turhilta siirroilta palveluspisteestä toiseen. Asukkaat ovat eri-ikäisiä ja
erilaisissa elämäntilanteissa olevia aikuisia. Erityistä huomiota kiinnitetään
mielenterveyttä edistäviin ratkaisuihin tilojen suunnittelussa.
Henkilökunta ohjaa asukkaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja tarjoaa viihtyisät ja
turvalliset asumisolosuhteet. Henkilöstö osallistuu yksilöiden ja asuinkerrosten
yhteisöjen toimintaan kuntouttavalla työotteella. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva
toiminta voi pitää sisällään myös muualla asuvien asumispalveluasiakkaiden
puhelinohjausta ja neuvontaa.
Taloon suunnitellaan 15 tehostetun asumispalvelun asuntoa ja 12 tukiasuntoa. Loput
asunnoista ovat normaaleja vuokra-asuntoja kuopiolaisille. Tavoitteena on tuottaa
asuinympäristö, jossa asukkaat viihtyvät ja joka koetaan terveeksi, turvalliseksi ja
yhteisölliseksi. Rakennuksen elinkaariedullisuus huomioidaan siten että tässä
vaiheessa yhteiseksi toimintatilaksi ja henkilöstön tilaksi suunnitellaan erilliset
asunnot, jotka tarvittaessa voidaan ottaa tavalliseen asumiskäyttöön.
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
9
Hankesuunnitelma
18.8.2015
Vuokra- ja palveluasumiseen käytettävien tilojen toteuttamista on valmisteltu Niiralan
Kulma Oy:n kanssa. Hankkeelle haetaan ARA:n avustusta ja korkotukilainaa.
6.2
Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta
Asuntojen tulee olla noin 35 -42 m2 parvekkeellisia yksiötä/kaksioita. Kaksiossa voi
tarvittaessa asua pariskunta.
Yhteistilaa pitää olla erilaisiin toimintoihin: vapaa-ajan vietto, yhteisöllinen
kokoontuminen ja viriketoiminta. Lisäksi tarvitaan yhteiset saunatilat, varastotilaa
jokaista asuntoa kohden sekä yhteistä varastotilaa, esim. polkupyöriä, ulkoiluvälineitä
yms. varten.
Henkilöstömitoitukseksi on suunniteltu tehostetussa asumispalvelussa yksi työntekijä
yhtä asukasta kohti (työ kolmessa vuorossa läpi viikon). Tuetun asumisen palveluun
on suunniteltu kahden työntekijän virka-aikainen työpanos. Viikonloppuisin, iltaisin ja
öisin tehostetun palveluasumisen henkilökunta on käytettävissä myös tuetun
asumisen asukkaille. Työntekijöiden käytössä on yksi erillinen asunto, joka voidaan
tarvittaessa palauttaa tavalliseksi asunnoksi.
6.3
Tilaohjelma ja kiinteä varustelu
Kaikki suunnitellut 35 – 42 m2 suuruiset yksiöt/kaksiot ovat esteettömiä, viihtyisiä ja
paloturvallisuusmääräykset täyttäviä normaaliasumiseen tarkoitettuja ja varusteltuja
asuntoja. Asuntojen suunnittelussa otetaan huomioon mielenterveyttä edistävät
ratkaisut esim. värimaailma ja hyödynnetään asukkaiden tueksi kehitettävät
ympäristölliset ja tekniset innovaatiot.
Kahteen alimpaan asuinkerrokseen sijoittuvat yhteinen olohuone- ja ruokailutila sekä
tehostetusti tuettua asumista varten 15 asuntoa. Tukiasumisen asunnot ja normaalit
vuokra-asunnot sijoittuvat talon muihin kerroksiin. Varasto- ja paikoitustilat sijaitsevat
talon pohjakerroksessa.
Työntekijöiden toimisto- ja sosiaalitilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen.
Henkilöstön tila varustetaan tarvittavilla toimistokalusteilla ja ATK-yhteyksillä. Lisäksi
hankitaan lukittava lääkekappi ja turvahälytinjärjestelmä.
Liite 3: Tilaohjelma tilaryhmittäin
6.4
Käyttäjän erillishankinnat
Käyttäjän erillishankintaan kuluvat henkilökunnan tilojen irtokalusteet, varusteet ja
laitteet sekä henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä.
7.
KAAVALLINEN TILANNE
7.1
Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti
Hankkeelle soveltuvaa rakennuspaikkaa kartoitettaessa lähtökohtana on ollut, että
rakennuksen tulee sijaita keskusta-alueella (ks. perustelut kohta 3.2 sekä
valtuustoaloite, liite 1).
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
10
Hankesuunnitelma
18.8.2015
Kasarmikatu 6:ssa sijaitsee kaupungin omistama 2-kerroksinen kiinteistö, joka on
rakennettu v. 1975 ja jossa tällä hetkellä toimii kehitysvammaisten päivä- ja
työtoiminta. Kiinteistö on nykyiselle toiminnalle huonosti soveltuva, koska se ei ole
esteetön. Kiinteistössä on todettu sisäilmaongelmia ja sen jatkokäyttö edellyttäisi
laajamittaista korjausta. Toimintojen siirtäminen pysyvästi pois rakennuksesta
toimintaan paremmin soveltuviin tiloihin on parhaillaan suunnitteluvaiheessa ja siirto
tullaan tekemään vuoden 2016 aikana tämän hankkeen etenemisaikataulusta
riippumatta.
Tontti vaatii kaavamuutoksen, sillä nykyinen kaava vuodelta 1975 ei salli ympäröivän
rakennuskannan korkeuden mukaista asuinrakentamista. Voimassa olevassa
kaavassa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi AL² ja suurin sallittu
kerrosluku on 2.
Liite 4: Ote ajantasa-asemakaavasta
Liite 5-6: Kuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta
Kaavamuutos on vuoden 2015 kaavoitusohjelmassa ja kaavoittajan kanssa on käyty
neuvotteluja kaavoitusprosessin etenemisestä. Hankesuunnitteluvaiheessa konsultti
on laatinut tilaohjelman pohjalta useita massoitteluvaihtoehtoja ja niiden
soveltumisesta kaupunkikuvaan on pyydetty alustavia kannanottoja
rakennusvalvonnalta ja kaupunkikuvatyöryhmältä. Tältä pohjalta on tarkennettu
rakennuksen kokonaisasuntomäärää.
Kaavatyö käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen syksyllä 2015 ja
tavoiteaikataulu on, että kaava on lainvoimainen 10/2016.
7.2
Vaihtoehtoiset rakennuspaikat
Hankesuunnitteluvaiheen aikana tehdyssä kartoituksessa keskustan alueelta ei ole
löytynyt muita erityisryhmien asumispalveluhankkeen toteuttamiseen soveltuvia
tontteja.
Hankkeen toteuttaminen keskusta-alueen ulkopuolelle ei puolestaan toteuta
hankkeelle asetettuja tavoitteita
8.
UUDISRAKENNUS
Hankkeen toteutusta Kasarmikatu 6:een on valmisteltu hankesuunnitelmassa
määritellyn sisällön (tilaohjelma ja toimintaan liittyvät erityispiirteet) mukaisesti.
Niiralan Kulma Oy:n kanssa. Tilakeskus tulee kohteen valmistuttua välivuokraamaan
tehostettuun palveluasumiseen ja tukiasumiseen osoitetut asunnot sekä
henkilökunnalle ja asukkaiden yhteisölliselle toiminnalle tarvittavat tilat ja
vuokraamaan ne edelleen palvelualueen käyttöön. Loput asunnot Niiralan Kulma Oy
vuokraa ns. normaaleina vuokra-asuntoina.
Kohde suunnitellaan ympäröiviin asuinrakennuksiin ja kaupunkikuvaan soveltuvaksi
asuinkerrostaloksi, jonka esteettömät asunnot soveltuvat kaikkien käyttäjäryhmien
tarpeisiin.
Kohteesta on hankesuunnitteluvaiheessa laadittu alustavia luonnoksia. Suunnittelu
jatkuu kaavoitusvaiheessa kaavan havainneaineiston laadinnalla ja hankkeen
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
11
Hankesuunnitelma
18.8.2015
edetessä varsinaisella rakennussuunnittelulla. Näiden vaiheiden suunnittelutyön tilaa
hankkeen toteuttaja.
9.
KUSTANNUKSET
9.1
Investointi- ja rakennuskustannukset
Tämän hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa toteutettavan
uudisrakennusvaihtoehdon investointikustannukset ovat n. 4,7 milj. euroa (alv 0%).
Investointikustannuksista vastaa hankkeen toteuttava vuokrataloyhtiö.
9.2
Perushankintojen kustannukset
Käyttäjän hankintoihin kuuluvat asukkaiden yhteisten tilojen ja henkilökunnan
toimistotilan kalustus sekä atk-laitteet ja henkilöturvajärjestelmä.
9.3
Liitännäispalveluiden kustannukset
Vartiointipalveluiden kustannukset erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.
9.4
Käyttökustannukset
Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset)
Vuokrakustannukset tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta ovat 11,9 €/m² ja
tukiasuntojen osalta 12,9 €/m².
Vuokrakustannukset vuodessa ovat tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta
118 305 € ja tukiasuntojen osalta 105 304 €.
Kustannukset sisältävät asuintilojen, palvelutilojen- liikennetilojen ja yhteisten tilojen
sekä autohallin kustannukset.
Erillinen liite 7: Vuokra-arviot tukityypeittäin
Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset)
Asukkaiden tukipalvelut tuotetaan kaupungin oman henkilökunnan toimesta ympäri
vuorokauden 14 terveyden- ja sosiaalialan koulutettujen työntekijöiden tekemänä.
Henkilöstön palkkaukseen varataan 700 000 €/vuosi. Kyseinen palkkasumma
säästyy kun tehostettua asumispalvelua ostopalveluna vähennetään 18
ostopalvelupaikalla. Jos psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä pystytään
vähentämää tarjoamalla tarpeenmukaista asumisen tukea avohoidossa,
palkkamenoon tarvittava säästö kertyy jo kolmen vuotuisen sairaalapaikan
kustannuksista. Vuonna 2013 hoidettiin mielenterveyssyistä erikoissairaanhoidon
vuodeosastoilla (KYS) ainakin kerran 879 potilasta (11,4% kaikista mt-potilasta).
Yhteensä kertyi 1373 vuodeosastojaksoa ja keskimääräiseksi hoitojakson hinnaksi
tuli 10 300 €/jakso. Vuosikustannus yhteensä 14 168 585€.
Vuonna 2014 ostopalveluissa on tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hinta
ollut 3143 €/kk, palveluasumisessa 2162 €/kk ja tukiasumisessa 747 €/kk. Hankkeen
mukaisen asumisen (15 tehostettua ja 12 tukiasumista) ostaminen palveluntuottajilta
on maksanut vuonna 2014 keskimäärin 673 000€/vuosi. Kalleimmilla hinnoilla jopa
995 868€/ vuosi (tehostettu 4087€/kk ja tukiasuminen 1807€/kk). Asukkaiden
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
12
Hankesuunnitelma
18.8.2015
sijoittamiseen ostopalveluihin, seurantaan, valvontaan ja laskutuksiin on kaupungilla
palkattuna omaa henkilökuntaa.
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitospaikan hinta on keskimäärin 250 000 €/vuosi.
10.
HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN
10.1
Aikataulu
Kasarmikatu 6:n kaavatyö voidaan käynnistää, kun hankesuunnitelma on hyväksytty
kaupunginhallituksessa. Alustava arvio käynnistymisestä on 10/2015. Kaava
valmistuu noin vuodessa siitä kun vireilletulo tapahtuu eli 10/2016.
Hankkeen rakennussuunnittelun aikataulu kytkeytyy kaavaprosessin etenemiseen.
Mikäli kaavasta ei valiteta, tontilla olevan rakennuksen voi purkaa ja
uudisrakennushankkeen käynnistää syksyllä 2016.
Kohde olisi tällöin valmis kesällä 2018, jolloin toiminta kohteessa voi alkaa.
10.2
Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät
Mielenterveyskuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen ja tuettuun asumisen
tarvitaan vuoteen 2030 mennessä useita satoja paikkoja. Jos tässä esitetty hanke
viivästyy tai jää toteutumatta, lisääntyvät erityisryhmille tehtävät asumispalvelujen
ostot eurotasolla ja pitkittyneet laitoshoidot erikoissairaanhoidossa tulevat kalliiksi
Kuopion kaupungille.
11.
HANKETYÖRYHMÄN ESITYS
Hanketyöryhmä esittää, että Kuopion kaupungin erityisryhmien asumispalveluiden
strategisten linjausten mukaan ja vastauksena valtuustoaloitteeseen
palvelurakennevinoumaa korjataan niin että Kuopion ruutukaava-alueelle,
Kasarminkatu 6 tontille, rakennetaan asuinkerrostalo, johon järjestetään
mielenterveyskuntoutujien tehostettua ja tuettua asumista 15 + 12 asuntoa Kuopion
kaupungin omana toimintana.
Tarvittavan henkilöstön kaupunki palkkaa itse ja sopii päivätoiminnan järjestämisestä
asukkaille kolmannen sektorin kanssa (esim: Turvalinkki ry:n ylläpitämässä
mielenterveyskuntoutujien Klubitalossa). Asumispalveluun palkattava henkilöstö
tekee jaksotyötä, ja ympäri vuorokauden toimivat tukipalvelut asukkaille, mm.
puhelintuki ympäristössä asuville mielenterveyskuntoutujille, voidaan toteuttaa.
Hanketyöryhmä on suunnittelussaan huomioinut hankkeen taloudelliset ja
ympäristövaikutukset.
Hanketta on arvioitu Mielen ASKE -projektin työpajoissa, jonka pilottikuntana Kuopion
kaupunki toimii. ARAN ja Ympäristöministeriön edustajat ovat suhtautuneet
myönteisesti asumisratkaisuihin, joita mielenterveyskuntoutujille on tässä
hankesuunnitelmassa esitetty. Erityisesti kannatettavaa on hankkeessa esitetty
rakennuksen sijainti lähellä keskustan palveluja sekä tarvittavia sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja. Lisäksi kuntouttavien päivätoimintapalveluiden
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
Erityisryhmien asumispalvelut
13
Hankesuunnitelma
18.8.2015
mahdollisuus rakennettavan talon välittömässä läheisyydessä ovat herättäneet
kiinnostusta ja lupauksen osallistua kohteen rahoitukseen (ARA).
Tavoitteeseen 30% kaupungin omana tuotantona toteutettavasta erityisryhmien
asumispalvelusta tämä hanke, 27 asumispaikkaa, toimii hyvänä alkuna, koska
tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on saada 300 tuetun asumisen lisäpaikkaa.
Koska toteutuessaan hanke vastaa vain pieneen osaan arvioidusta kokonaistarpeesta, hanketyöryhmä esittää että jatkosuunnitelmat asumispalvelupaikkojen
tarpeellisen määrän saamiseksi kaupungin omana toimintana tai yhdistysten/yritysten
tuottamana kaupungin tiloissa, käynnistetään välittömästi.
LÄHTEET
STM:n julkaisuja 2007:13, Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluja koskeva kehittämissuositus.
STM, Kaste-hanke, 2012, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen
kehittämisohjelma (Kaste) 2012 – 2015.
Valvira:n valvontaohjelma 5:2012, Mielenterveys- ja päihdehuollon
ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. Valtakunnallinen
valvontaohjelma 2012 – 2014.
Karlsson, Irma, Varkauden kaupunki, 2011. Mielenterveyskuntoutujien tuetun
asumisen kustannusvaikuttavuuden selvitys.
Kettunen, A. Laine J. Pehkonen-Elmi,T. Törmä, S. Tuokkola, K. Huotari, K.
Ympäristöministeriön raportteja 20:2015. Kustannussäästöjä asumisratkaisuja
keventämällä? Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen kustannusselvitys.
Keinänen, M. 2015. FCG. Hoitoketjujen kuvaaminen ja kokonaiskustannusten
laskenta Kuopion asukkaiden terveydenhuollossa. Kuopion kaupungin
mielenterveyspotilaiden hoito.
Salo, M. Kallinen, M. 2007. Mielenterveyden keskusliitto. Yhteisasumisesta
yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien tila ja tulevaisuus.
Hallitusohjelma:
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052
015_LIITE_yhdistetty.pdf/ff5e74fe-5736-45e9-861e-edf8b39d05d3
Asunto ensin – asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019
(AUNE):
http://www.asuntoensin.fi/files/4649/Ehdotus_asunnottomuuspolitiikaksi_AUNE_paivit
etty_030615.pdf
Kuopion kaupunki
Hankesuunnittelutyöryhmä
12.
Erityisryhmien asumispalvelut
Hankesuunnitelma
18.8.2015
LIITTEET
Liite 1
Valtuustoaloite 26.9.2011:
Palvelukoti vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille
Liite 2
Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys,
Loppuraportti 20.8.2013, s.8
Liite 3
Tilaohjelma 12.8.2015
Liite 4
Ote ajantasa-asemakaavasta
Liite 5-6 Valokuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta
Erillinen liite 7
Niiralan Kulma Oy:n vuokra-arvio tukityypeittäin
14
LIITE 1
57
184
166
18
81
28
53
5
337
54
60
- yks. palveluntuottajat
- muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto
kaupungin tarjoamissa tiloissa)
Vammaiset
Yhteensä
209
20
1250
54
6
620
120
90
36
210
209
Kehitysvammaiset
60
6
200
80
210
- yks. palveluntuottajat
- muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto
kaupungin tarjoamissa tiloissa)
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
194
487
- muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto
kaupungin tarjoamissa tiloissa)
- yks. palveluntuottajat
Vanhukset
2030 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKATARVEARVIOT
Vammaiset (vain yks. palveluntuottajat)
Yhteensä
- yks. palveluntuottajat
- muu tuotanto
Kehitysvammaiset
132
132
0
206
165
41
19
806
140
52
42
10
20
10
10
0
378
306
2
2
0
3
3
0
0
269
264
1819
22
175
22
175
0
253
3
15
3
15
141
Laitoshoito Tehostettu
Palvelu-asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen
palveluasuminen
vanhuksilla esim. asumispalvelu
elämänkaaritalo
811
324
1622
235
324
130
1622
94
0
0
0
37
37
0
0
447
- yks. palveluntuottajat
- muu tuotanto
355
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat
Laitoshoito Tehostettu
Palvelu-asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen
palveluasuminen
asumispalvelu
410
449
67
306
264
55
309
10
0
0
- muu tuotanto
- yks. palveluntuottajat
Vanhukset
2012 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKAMÄÄRÄT
Asumispalveluiden paikkamäärät kootusti 2012 ja 2030
Kuopion kaupunki
Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut
8
342
26
4002
520
384
42
600
80
822
2992
2170
Yhteensä
370
342
28
347
243
104
24
2237
1122
1496
374
Yhteensä
LIITE 2
2.
1.
TILAOHJELMA, sivu 1
12 kaksiota a´ 38 m2
Tuettu asuminen
456
3
22
sosiaaliset tilat
7 n. 3
25
Siivoustila
henk.
määrä
toiminnat
15 tuettu asuminen
2 sis. pesu- ja
kuivauskoneen
14 2xwc, pukukaappeja,
suihku
6 toimistotyö, lääkkeiden
jako
asukkaiden
pyykinpesutila
15 valvottu
ympärivuorokautinen
asuminen
25 n. 10-15 vapaa-ajanvietto, tv ja
radio, nettiyhteys,
yhteiset ruokailut
pienryhmissä
570
pintaala
Henkilökunnan
toimistotila
Kodinhoitotila
Yhteinen olohuonetila+
keittiö yhteiseen
käyttöön
15 pientä kaksiota a´ 38
m2
tehostettu
palveluasuminen
huonetila
virka-aika
24h/7vrk
norm. asunnon varustus,
sisältää
keittiövarustuksen
toimistokalustus, 2
työpistettä, lukolliset
lääkekaapit
pesukone ja
kuivausrumpu
norm. asunnon varustus,
sisältää
keittiövarustuksen
norm. kotikalusteet,
jakelukeittiövarusteet
(laitostiskikone yms.)
toiminta-aika laitteet ja varusteet
"LAPINLINNA", MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMINEN
17.8.2015
12.8.2015
erityisvaatimuksia/
huomautuksia
sprinklaus
sprinklaus
Oma kokonaisuus,
esim. alimmat kerrokset
muuta huom:
Anna-Maija Antikainen,
Ulla Kuikka, Anneli
Hautsalo, Liisa
Kaksonen
LAPINLINNA_tilaohjelma_12082015.xlsx
LIITE 3
autopaikat kaavan
mukaisesti
Yhteensä
1608,1 br-m2
1237
15
6
Kiinteistöhuollon tila
Ulkovarasto
20
Yhteiset varastotilat
esim ulkoiluvälineet,
polkupyörät
Yhteiset saunatilat:
pukuhuone, wc,
pesuhuone, löylyhuone
Huoneistokohtaiset
varastot a ´ 2 m2
54
2
Siivoustila
Yhteiset tilat
7 n. 3
25 n. 10
Kodinhoitotila
Yhteinen olohuonetila+
keittiö yhteiseen
käyttöön
17.8.2015
ulkokalusteet
VSS
lenkkisauna +
saunavuorot
asukkaiden
pyykinpesutila
vapaa-ajanvietto, tv ja
radio, nettiyhteys
siivouskomerovarustus
pesukone ja
kuivausrumpu
norm. kotikalusteet
TILAOHJELMA, sivu 2
LAPINLINNA_tilaohjelma_12082015.xlsx
LIITE 4
LIITE 5
LIITE 6