Työpaikkaohjaajan koulutusmateriaali Kpedu

TYÖPAIKKAOHJAAJAN
KOULUTUSMATERIAALI
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
Sisältö
1
Koulutusinfo
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6 2
2
Tutkintorakenteen ja koulutuksen järjestämismuotojen tunteminen
Oman ammattialan tutkintojen perusteiden tunteminen
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelu yhteistyössä koulutuksen
järjestäjän edustajan kanssa
Työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvät dokumentit
Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu
Tiedottaminen
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
2.1
2.2
2.3 2.4
2.5
3
Opiskelijan tai näyttötutkinnon suorittajan osaamisen arviointi
3.1
3.2
3.3
3.4
4
Työpaikkaohjaajan kehittyminen
Opiskelijan perehdyttäminen
Opiskelijan ohjaus tehtävälähtöisesti
Opiskelijan yksilöllinen ohjaus
Vuorovaikutus ja ohjausmenetelmät
Oppimien arviointi
Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät säädökset ja määräykset
Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä
Näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvät säädökset ja määräykset
Näyttötukinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa
TYÖPAIKKAOHJAAJAN
KOULUTUSMATERIAALI
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO
3
Koulutusinfo
1.
Työpaikkaohjaajan koulutus on tehty omaan alaan kohdentuvaksi ja omalla työpaikalla tehtäväksi. Koulutus sisältää seuraavat kohdat osaamisalueittain:
•
osaamisalueen tavoitteen,
•
oppimisen materiaalit alakohtaisesti ja oppimisen ohjauksen kuvauksen eli työpaikalla mietittävät/
tehtävät asiat,
•
osaamisen osoittamisen, joka tapahtuu työpaikkaohjaajan tehtävissä toimittaessa ja/tai työpaikka
ohjaajan toiminnan esittelynä työpaikalle tehdyn tai tehtävän materiaalin perusteella.
2.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti koulutuksen voi tehdä joko 1) ammatillisessa peruskoulu
tuksessa olevan opiskelijan tai 2) näyttötutkintona suoritettavan opiskelijan ohjaukseen perustuen. Koulu
tus rakentuu tavoitetasoille 1, 2 ja 3. Kouluttautuja asettaa omat tavoitteensa näiden mukaisesti.
3.
Koulutus perustuu osaamiskartoitukseen, jonka avulla kouluttautuja selvittää mahdollisen tunnistettavan ja tunnustettavan osaamisensa sekä osaamistarpeensa.
4.
Työpaikkaohjaajan osaamisalueita on kolme ja niiden koulutusosioiden suoritusjärjestyksen voi valita
•
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suun-
nittelu
•
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
•
Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan arviointi
5.
Koulutuksen toteutuksen voi miettiä itselleen sopivaksi. Sen voi tehdä
•
yössäoppimisen yhteydessä työpaikalla
•
opettajan työelämäjakson aikana työpaikalla
•
yksilöllisesti räätälöidysti
6.
Koko koulutuksen työpanos on noin 3 viikkoa. On kuitenkin muistettava, että kouluttautujat ovat yksilöitä. Opiskelijan työssäoppimiseen / työssä oppimiseen kytkettynä koulutuksen käytettävä aika jakautuu yleensä pitemmälle ajalle esim. 4-8 viikolle.
7.
Lopussa koottavan koulutuspalautteen avulla työpaikkaohjaaja voi kehittää yhteistyössä koulutuksen järjes
täjän kanssa työssäoppimista ja omaa toimintaansa työpaikkaohjaajana.
8.
4
Todistus.
Työpaikkaohjaajana
kehittyminen
Näyttötutkinnon
suorittajan
arviointi
tutkintotilaisuudessa
Näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvät
säädökset ja
määräykset
Opiskelijan
osaamisen arviointi
ammattiosaamisen
näytössä
Opiskelijan
tai
näyttötutkinnon
suorittajan
osaamisen arviointi
Ammattiosaamisen
näyttöihin liittyvät
säädökset ja
määräykset
Tutkintorakenteen ja
koulutuksen
järjestämismuotojen
tunteminen
Oman
ammattialani
tutkintojen
perusteiden
tunteminen
Työpaikalla
järjestettävän
koulutuksen suunnittelu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän
edustajan kanssa
Työpaikalla
järjestettävän
koulutuksen,
ammattiosaamisen
näyttöjen ja
tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Työpaikalla
järjestettävään
koulutukseen liittyvät
dokumentit
Ammattiosaamisen
näyttöjen ja/tai
tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Opiskelijan
ohjaaminen ja
oppimisen arviointi
Oppimisen
arviointi
Tiedottaminen
Vuorovaikutus
ja ohjausmenetelmät
Opiskelijan
yksilöllinen
ohjaus
Opiskelijan
ohjaus
työtehtävälähtöisesti
Opiskelijan
perehdyttäminen
5
1. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu
Tutkintorakenteen ja
koulutuksen
järjestämismuotojen
tunteminen
Oman
ammattialani
tutkintojen
perusteiden
tunteminen
Työpaikalla
järjestettävän
koulutuksen suunnittelu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän
edustajan kanssa
Työpaikalla
järjestettävän
koulutuksen,
ammattiosaamisen
näyttöjen ja
tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Työpaikalla
järjestettävään
koulutukseen liittyvät
dokumentit
Ammattiosaamisen
näyttöjen ja/tai
tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Tiedottaminen
1.1 Tutkintorakenteen ja koulutuksen järjestämismuotojen
tunteminen
Valitse yksi tai useampi:
1. Tunnen ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) ja erilaiset koulutuksen järjestämismuodot, joita ovat ammatillinen perus
koulutus, ammatilliset näyttötutkinnot sekä oppisopimuskoulutus.
2. Osaan hahmottaa ja selvittää myös muille työpaikallani, miten ohjaus, oppimisen arviointi sekä osaami
sen arviointi eroavat eri koulutuksen järjestämismuodoissa.
3. Osaan ohjata muita työpaikkaohjaajia eri koulutuksen järjestämismuotojen opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien ohjauksen ja arvioinnin suunnittelussa.
4. En tunne tutkintorakennetta ja koulutuksen järjestämismuotoja.
6
Tohtori
Lisensieetti
Ylemmät amk-tutkinnot
työkokemus
Ylemmät
korkeakoulututkinnot
Alemmat
korkeakoulututkinnot
Yliopistot
Ammattikorkeakoulututkinnot
Ammattikorkeakoulut
työkokemus
Ammatilliset
perusopinnot
Ylioppilastutkinto
Lukiot
Ammatilliset oppilaitokset
Erikois ammattitutkinnot
Ammattitutkinnot
työkokemus
PERUSOPETUS
ESIOPETUS
• ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja ammatilliset tutkinnot
• Koulutuksen järjestämismuodot
Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan
järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Hankittaessa tutkintojen perusteiden mukainen ammattitaito työpaikalla työtä tekemällä tulee työtehtävien ja tutkinnon perusteissa määriteltyjen ammattitaitovaatimusten välillä
olla selkeä vastaavuus. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan
tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä
tehden. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään
koulutukseen.
(Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2012:41. Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov)
Oppimisen ohjaaminen
Ammatillinen tutkinto voidaan suorittaa
• 1. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto
• 2. Näyttötutkintona suoritettava perustutkinto
• 3. Oppisopimuksena suoritettava perustutkinto
• 3.1 Näyttötutkintona
• 3.2 Ammatillisena peruskoulutuksena
• 4. Näyttötutkintona suoritettava ammattitutkinto
• 5. Näyttötutkintona suoritettava erikoisammattitutkinto
Käy keskustelupalstalla / työpaikallasi keskustelua ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoista ja niiden eroista.
7
Osaamisen osoittaminen
Osaan kertoa, miten ammatillisen tutkinnon voi hankkia elämän eri vaiheissa.
1.2 Oman ammattialani tutkintojen perusteiden tunteminen
Valitse yksi tai useampi:
1. Olen tutustunut oman ammattialani tutkintojen perusteisiin. Tiedän, miten tutkintojen perusteet ohjaavat koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien laadintaa ja työpaikalla järjestettävän koulutuk
sen suunnitelmaa.
2. Osaan hyödyntää oman ammattialani tutkintojen perusteita työpaikalla järjestettävän koulutuksen sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien järjestämisessä. Osaan ohjata työyhteisössäni muita tutkinnon perusteisiin ja niiden hyödyntämiseen työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteutuk
sena.
3. Olen mukana yhteistyössä eri tahojen kanssa kehittämässä oman alani tutkinnon perusteita sekä laa
jemminkin ammatillista koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi.
4. En tunne oman ammattialani tutkintojen perusteita.
• oman ammattialan tutkintojen perusteisiin tutustuminen
Ammatillisen perustutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet
Ammattitutkinnot
Erityisammattitutkinnot
Opetushallitus päättää perustutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet, jotka tarkistetaan n. 10 vuoden välein. Perusteiden uusimisessa ja päivittämisessä on mukana eri tahojen toimijoita: laajasti työelämän edustajia, koulutuksen
järjestäjien toimijoita ja opetushallituksen virkamiehiä.
Perustutkinnon toimeenpano ammattillisessa perustutkinnossa
KPEDU:ssa koulutuksen järjestäjän edustajat (esim. työryhmä) tekevät perustutkinnon perusteiden linjausten
mukaisesti opetussuunnitelman yhteisen osan. Siinä kerrotaan, miten perusteisiin kirjatut asiat meillä toteutetaan.
Opetussuunnitelman yhteinen osa hyväksytetään hallituksessa.
Opetussuunnitelman yhteinen osa linjaa opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan, jonka tekevät ko. perustutkinnon opettajat keskustelevassa yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tutkintokohtaisessa osassa tarkennetaan,
miten esimerkiksi kokin / tarjoilijan koulutus toteutetaan. Siihen sisältyvät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näyttöjen toteutussuunnitelmat sekä opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin suunnitelmat. Opetussuunnitelma toteutuu lukuvuoden toteutussuunnitelmassa. Nykyisin lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joille tehdään
lukujärjestykset.
Opetussuunnitelman tutkintokohtaisen osan toteutussuunnitelma yksilöllistetään opiskelijan henkilökohtaisessa
opetussuunnitelmassa (HOPS). Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea opintojensa suorittamisessa, hänelle
tehdään henkilökohtainen opiskelun järjestämissuunnitelma (HOJKS).
8
Näyttötutkintojen suorittaminen
Näyttötutkintojen ammattitaitovaatimukset on kirjattu näyttötutkintojen perusteisiin. Käytännössä näyttötutkintoja
suoritetaan yleensä siten, että tutkinnon suorittaja osallistuu valmistavan koulutukseen, jonka jälkeen tutkinnon
osassa vaadittava osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintoina voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Tutkintotilaisuuksien järjestämistä varten oppilaitos
tarvitsee ko. tutkinnon voimassa olevan näyttöjen järjestämissopimuksen.
Näyttötutkinnon suorittaminen tapahtuu henkilökohtaistamisella, johon sisältyvät hakeutumisvaihe, tutkinnon
suoritusvaihe ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe. Näyttötutkinnon suorittaminen ei välttämättä edellytä
koulutukseen osallistumista.
Oppimisen ohjaaminen
Perehdy tutkinnon perusteisiin ja KPEDU:n tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan.
Osaamisen osoittaminen
Kerron, milloin käytetään ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteita ja milloin näyttötutkintojen perusteita.
1.3 Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa
Valitse yksi tai useampi:
1. Tiedän, millaisia suunnitelmia ja sopimuksia työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta tulee laatia eri koulutuksen järjestämismuodoissa. Osaan tuoda suunnittelussa esille, millaisia työtehtäviä työpaikkani voi tarjota erilaisille opiskelijaryhmille ja tutkinnon suorittajille. Varmistan osaltani, että suunnitelmissa otetaan huomioon työtehtäviin ja työpaikkaan liittyvät määräykset, ohjeet ja suositukset, kuten työtur
vallisuusmääräykset ja alan sopimukset.
2. Osaan kartoittaa, mitä työpaikallani voi oppia ja arvioida miten työpaikkani tarjoamat oppimismahdol
lisuudet soveltuvat eri tavoin opiskeleville ja eri taustan omaaville opiskelijoille. Osaan yhteistyössä koulu
tuksen järjestäjän edustajien kanssa laatia toteuttamiskelpoisia suunnittelmia opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi.
3. Osaan varmistaa, että työpaikallani järjestettävää koulutusta koskevat sopimukset ovat ajan tasalla ja tarvittaessa tarkistan sopimujksia koskeva asiat koulutuksen järjestäjän edustajalta. Osaan kehittää työ
paikkaani oppimisympäristönä. Osaan toimia yhteistyössä laajasti eri koulutuksen järjestäjien kanssa työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseksi.
4. En osaa suunnitella työpaikalla järjestettävää koulutusta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa.
• sopimukset eri koulutuksen järjestämismuodoissa
• sopimuksen sisällön vastaavuus työtehtäviin ja työpaikkaan liittyvien säädösten kanssa
Työpaikalla tapahtuva ammatillinen koulutus perustuu aina koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisiin sopimuksiin.
Sopimukset laaditaan sen perusteella mikä ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto on kyseessä. Työpaikalla
järjestettävän koulutuksen suunnittelu perustuu aina yhteistyöhön oppijan, työelämän edustajan ja opettajan kesken.
(Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2012:41. Työpaikkaohjaajien koulutus 3 ov)
Työpaikalla järjestettävä koulutu ammatillisessa peruskoulutuksessa
Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppimisjaksojen tulee olla
riittävän pitkiä ja monipuolisia, jotta opiskelija oppii ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat. Oppilaitos vastaa
työssäoppimisen järjestämisestä. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, mikäli
siitä ei ole erikseen sovittu. Työpaikalla tulee olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää
henkilökuntaa ohjaamaan opiskelijaa.
Työpaikalla käytännön työtehtävissä oppiminen perustuu oppilaitoksen ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Näitä ovat koulutussopimus ja sitä tarkentava opiskelijasopimus. Sopimukseen kirjataan turvallisuuteen,
tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista varmistetaan, että
opiskelijalla on edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen.
9
Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät yhteistyötä opiskelijan työssäoppimisjakson suunnittelussa ja
arvioivat työssäoppimisjaksolle sovittujen oppimistavoitteiden toteutumista. Opiskelijaa ohjataan, annetaan
säännöllisesti palautetta ja tuetaan tarvittaessa ja. Opettaja ja työpaikkaohjaaja vastaavat opiskelijan ohjauksesta
työssäoppimisjakson aikana.
Työpaikalla järjestettävä koulutus näyttötutkinton valmistavassa koulutuksessa
Tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää suunnitellusti työssä oppimalla.
Tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja tekevät siitä yhdessä suunnitelman henkilökohtaistamisasiakirjaan. Työpaikkaohjaaja ja valmistavan koulutuksen vastuuopettaja ohjaavat tutkinnon suorittajaa ammattitaidon
hankkimisessa. Tähän sisältyy mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto.
Työpaikalla järjestettävä koulutus oppisopimuskoulutuksessa
Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Se voi tapahtua joko tutkintoon johtavana tai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena.
Oppisopimuskoulutukselle on tyypillistä työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin
työpaikalla. Oppilaitoksella on johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksesta. Oppilaitos vastaa koulutuksen
ja tietopuolinen opetuksen kokonaisuudesta. Työpaikkaohjaaja ja kouluttaja varmistavat yhteistyössä tutkinnon
perusteen tavoitteiden toteutumisen.
Työpaikkaohjaajan tulee olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä toimiakseen opiskelijan vastuullisena ohjaajana. Työnantaja huolehtii siitä, että opiskelija voi tehdä ammattiin kuuluvia ja tutkinnon
tai tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa ja henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa määriteltyjä tehtäviä
monipuolisesti.
Työturvallisuus ja vastuut työpaikalla
Työturvallisuuslaki koskee sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona työpaikalla koskevaa
koulutusta. Työssäoppiminen/työssä oppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa vuokratyöhön.
(Työturvallisuuslaki 738/2002; Opetushallitus 2013, 2014. Alan oppimisympäristöjen turvallisuusopas)
Oppimisen ohjaaminen
Perehdy oman koulutusalasi oppimisympäristöjen turvallisuusoppaaseen ja tutustu tarkemmin työssäoppimista
koskeviin turvallisuusohjeisiin ja määräyksiin.
1. Lainsäädäntöperusta
2. Vastuunjako työturvallisuudesta, erityisesti työnantajan vastuu
3. Ilmoittamisvelvoite tapaturman sattuessa
Osaamisen osoittaminen
Laadin / päivitän työpaikan perehdyttämiskansion. Varmistan, että sieltä löytyvät valitsemasi koulutuksen järjestämismuodon mukaiset seuraavat sopimusasiakirjat ja ohjeet:
Sopimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa
• yrityksen ja työnantajan välinen koulutussopimus
• opiskelijan sopimus työssäoppimisesta
Sopimukset näyttötutkinnossa
• yrityksen ja työnantajan välinen koulutussopimus
• tutkinnon suorittajan sopimus työssäoppimisesta
Sopimukset oppisopimuskoulutuksessa
• sopimus oppisopimuskoulutuksesta, työntekijä, työnantaja ja oppisopimus
Liitä kansioon myös seuraavia määräyksiä ja ohjeita
• työpaikalla tapahtuvaa koulutusta koskevat työturvallisuusohjeet ja määräykset
• työpaikalla käytettävä
• laki nuoresta työntekijästä
10
1.4 Työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvät dokumentit
Valitse yksi tai useampi:
1. Tiedän työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvät dokumentit, jotka voivat olla henkilökohtai
nen opiskelusuunnitelma ammatillisessa peruskoulutuksessa, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma erityisopetuksessa, henkilökohtaistam ista koskeva asiakirja näyttötutkinnoissa tai henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa.
2. Osaan ottaa suunnittelussa huomioon opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ohjaavat dokumentit ja ohjata opiskelijakohtaisten suunnitelmien laadintaa.
3. Osaan hyödyntää suunnittelussa opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ohjaavia dokumentteja ja osaan kehittää niitä yhdessä opettajien kanssa. Osaan varmistaa, että opiskelijakohtaiset dokumentit ovat ajan tasalla ja että kaikki työyhteisön jäsenet ovat tietoisia opiskelijakohtaisista dokumenteista ja hyödyntä
vät niitä sovitusti ohjatessaan opiskelijoita.
4. En tiedä työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyviä dokumentteja.
Oman suuntautumisen mukaisesti perehtyminen työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyviin dokumentteihin
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy)
Työpaikalla järjestettävä koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa koskevia
asiakirjoja riippuen koulutuksen järjestämismuodosta
HOPS ammatillisessa peruskoulutuksessa (OPH 2012, 32-33)
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen
ja oppimisen arviointiin.
Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on
suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen
arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt.
HOJKS ammatillisessa peruskoulutuksessa (OPH 2012, 64-70)
Opiskelijan opetus voidaan mukauttaa kokonaan tai osittain opiskelijan edellytysten mukaan. Opiskelijalle tehdään
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOJKS), jossa otetaan huomioon hänen yksilölliset tarpeensa. Erityisiä
opetusjärjestelyjä edellyttäviä tarpeita voi aiheutua vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän
häiriön tai muun syyn vuoksi.
HENKSU näyttötutkinnossa (OPH 2012, 86-87)
Näyttötutkinnon suorittajan henkilökohtaistamisen suunnitelma sisältää kolme osaa: valmistavaan koulutukseen
hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnitelmat. Hakeutumisvaiheessa arvioidaan tutkinnon suorittajan aiemmin hankittu osaaminen. Tutkinnon perusteisiin perustuen
tehdään suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta.
HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA oppisopimuskoulutuksessa (OPH 2012, 88)
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan opiskelijan koulutus järjestetään työpaikan ja koulutuksen järjestäjän
yhteistyössä tutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Noin 70-80% koulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkakouluttaja. Työpaikalla annettavaa koulutusta täydennetään
tietopuolisilla opinnoilla, joista vastaavat ammatilliset koulutuksen järjestäjät.
Oppimisen ohjaaminen
Selvitä, mikä asiakirja ohjaa opiskelijan työpaikalla järjestettävää koulutusta
11
Osaamisen osoittaminen
Esittelen työpaikalla järjestettävää koulutusta ohjaavan asiakirjan
1.5 Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan tuoda työpaikan edustajana suunnittelussa esiin työpaikan mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöjen ja /tai tutkintotilaisuuksien järjestämiseen tutkinnon perusteiden ja näyttötutkinnon
järjestämissuunnitelmassa sovittujen asioiden mukaisesti. Tuon myös esiin työpaikalla noudatettavat ja
voimassa olevat työsuojelu- ja työturvallisuusmääräykset ja ammattialan erityissäädökset.
2. Osaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa suunnitella ammattiosaamisen näytön ja/tai
tutkintotilaisuuden toteutusta työpaikalla ja tuon esiin ideoita kattavien näyttöjen ja tutkintilaisuuksien
toteuttamiseksi. Osaan käyttää suunnittelussa apuna tutkinnon perusteissa esitettyjä
arviointikriteereitä. Osaan arvioida opiskelijoiden laatimien näyttösuunnitelmien realistisuutta ja
toteuttamiskelpoisuutta.
3. Osaan varmistaa ammattiosaamisen näyttöjen ja/tai tutkintotilaisuuksien suunnittelussa sen, että opsikelija
tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamistaan monipuolisesti ja kattavasti. Osaan antaa ja vasaanottaa
palautetta ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelun kehittämiseksi.
4. En osaa amaattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelua.
• ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuuden suunnittelua koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin perehtyminen
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy.)
Oppimisen ohjaaminen
Suunnittele koulutuksen aikana yhdessä opiskelijan tai tutkinnon suorittajan sekä opettajan kanssa ammattiosaamisen
näyttö tai tutkintotilaisuus. Tuo esille suunnittelussa huomioitavat työpaikkaa koskevat työsuojelu- ja työturvallisuusmääräykset ja mahdolliset erityissäädökset.
Osaamisen osoittaminen
Osallistun opiskelijan ammattiosaamisen näytön tai tutkintotilaisuuden suunnitelman laatimiseen.
1.6 Tiedottaminen
Osaan tiedottaa oikea-aikaisesti yhteistyössä työnantajani kanssa työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, ammattiosaamisen näytöistä ja tutkintotilaisuuksista koko työyhteisölle.
• työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta tiedottaminen
• ammattiosaamisen näytöistä ja tutkintotilaisuuksista tiedottaminen
• arvioinnista tiedottaminen (OPH 2012, 14-16 ja 80-81)
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy)
Oppimisen ohjaaminen
Pohdi, miten työpaikalla tiedotetaan siellä järjestettävästä koulutuksesta,ammattiosaamisen näytöistä tai tutkintotilaisuuksista. Kenelle, milloin, miten ja mitä tiedotetaan
Osaamisen osoittaminen
Teen suunnitelma tiedottamisesta ja lisään se perehdyttämiskansioon.
12
Opiskelijan
ohjaaminen ja
oppimisen arviointi
Oppimisen
arviointi
Vuorovaikutus
ja ohjausmenetelmät
Opiskelijan
yksilöllinen
ohjaus
Opiskelijan
ohjaus
työtehtävälähtöisesti
Opiskelijan
perehdyttäminen
2. Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
2.1 Opiskelijan perehdyttäminen
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan perehdyttää opiskelijan siten, että hänelle muodostuu selkeä kokonaiskuva työpaikasta,
työpaikan prosesseista ja omista työtehtävistään. Osaan perehdyttää opiskelijan työturvallisuuteen
työturvallisuuslain, työpaikan ohjeiden, työehtosopimusten sekä muiden alakohtaisten säädösten
mukaisesti. Osaan selvittää opiskelijalle, millaista osaamista työpaikalla edellytetään.
2. Osaan varmistaa, että opiskelija noudattaa työsuojelu ja -turvallisuusohjeita ja että opsikelijalla on
tiedossa työpaikan työsuojeluhenkilöt, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Osaan kehittää
työpaikallani toteutettavaa perehdyttämistä erityisesti opiskelijoiden perehdyttämisen näkökulmasta.
3. Osaan kehittää työpaikkaani turvalliseksi työympäristöksi. Rohkaisen myös opiskelijaa oman työn ja
työympäristön työsuojelu- ja turvallisuusnäkökohtien arviointiin ja kehittämiseen. Kun työpaikallani
tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös työpaikalla järjestettävään koulutukseen, osaan ohjata
työyhteisön jäseniä ottamaan näitä tekijöitä huomioon perehdyttessään opiskelijoita. Osaan perehdyttää
työpaikan henkilökuntaa ja yhteistyötahoja opiskelijoiden perehdytykseen.
4. En osaa perehdyttää opiskelijaa.
• työpaikan perehdyttämisohjeistukseen tutustuminen,
• työpaikan työturvallisuusohjeiden tarkistamien,
• työpaikan työprosesseihin ja vaadittavaan osaamiseen liittyvien työturvallisuusasioiden selvittäminen,
• perehtyminen työturvallisuusoppaan kohtaan 2.2.3 opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet ja
• opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssa keskusteleminen työturvallisuusohjeiden vastuista ja oikeuksista
(Opetushallitus 2013. Alan oppimisympäristöjen turvallisuusopas
Frisk, T. (toim.) 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Helsinki: Educa-Projektit Oy).
Oppimisen ohjaaminen
Laadi tai päivitä työpaikan/työympäristön perehdyttämisohje opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle. Suunnittele
perehdyttämiselle sisällöt ja aikataulu.
13
Osaamisen osoittaminen
Perehdytän opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suunnitelman mukaisesti turvallisuus- ja muihin työpaikan ohjeisiin.
1. Liitän perehdyttämissuunnitelman opiskelija tai tutkinnon suorittajan -kansioon.
2. Liitän ohjeen 2.2.3 opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet opiskelija tai tutkinnon suorittajan -kansioon
2.2 Opiskelijan ohjaus työtehtävälähtöisesti
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan opiskelijan kanssa, että työpaikalla
järjestettävän koulutuksen oppimistavoitteet ovat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisia.
Osaan kytkeä opiskelijan työtehtävät tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja osaan tarvittaessa
monipuolistaa työtehtäviä. Osaan kuvata työprosessin eri vaiheita opiskelijalle. Osaan ottaa ohjauksessa
huomioon työsuojelu- ja työturvallisuusasiat.
2. Osaan ohjata opiskelijaa näkemään työpaikan työtilanteet oppimistilanteina ja hyödyntää niitä opiskelussa.
Osaan ohjata opiskelijaa arvoimaan opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja tarkentamaan ja muuttamaan
sitä mm. työtilanteiden mukaan.
3. Osaan pyytää opiskelijalta palautetta työtehtävien ja työprosessien kehittämiseen ja osaan hyödyntää
opiskelijalta saatua palautetta työtehtävien ja työpaikan toiminnan kehittämisessä.
4 - En osaa ohjata opiskelijaa työtehtävälähtöisesti.
• tavoitteellisen ja ammattitaitovaatimuksia vastaavan koulutuksen järjestämisen varmistaminen työpaikalla yhteistyössä
Kun koulutuksen järjestäjä, opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa yhteyttä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen
tiimoilta, työpaikkaohjaaja tarkistaa mitä tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia on tarkoitus
opiskella. Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sopimusta allekirjoitettaessa
tarkistetaan vielä, mitä työtehtäviä opiskelijan/tutkinnon suorittajan on tarkoitus oppia.
Oppimisen ohjaaminen
Esittele työpaikkaohjaajana työpaikan työprosessin ja kerro, millaisia ammattitaitovaatimuksiin liittyviä työtehtäviä
työpaikalla tehdään. Ohjaa opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa työskentelemään turvallisesti ohjeita ja määräyksiä
noudattaen.
2.3 Opiskelijan yksilöllinen ohjaus
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan kanssa ottaa ohjauksessa huomioon erilaiset
opiskelijat, opiskelijoiden oppimisen edellytykset, terveyden ja toimintakyvyn sekä mahdollisen tuen
tarpeen.Osaan kannustaa opiskelijaa seuraamaan ja dokumentoimaan oman oppimisensa edistymistä.
Otan ohjauksessa huomioon opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet.
2. Osaan arvioida opiskelijan oppimistapaa ja mukauttaa ohjaustani saamani tiedon pohjalta. Osaan ohjata
eri tavoin oppivia opiskelijoita. Minulla on hyvät tiedot oppimisesta, myös oppimiseen liittyvistä
mahdollisista esteistä. Osaan innostaa opiskelijaa kokeilemaan ja oppimaan uusia asioita. Osaan tarjota
työpaikallani yksilöllisiä oppimistilanteista lähtökohdiltaan erilaisille ja eri taustoista tuleville opiskelijoille.
3. Osaan edistää opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä ja mahdollistan sellaisia tilanteita, joissa
opiskelija saa onnistuneita oppimiskokemuksia ja myös mahdollisuuksia oppia toisilta. Osaan tukea
opiskelijaa myös oppimiseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Osaan kohdata ja huomioida opiskelijoiden
erilaiset elämäntilanteet ja olla tukena niissä. Löydän aikaa ja voimavaroja opiskelijalle vaikeiden asioiden
käsittelyyn. Osaan ohjata opiskelijaa tarvittaessa hakemaan lisätukea muilta tahoilta opiskelunsa aikana.
4. En osaa ohjata opiskelijaa yksilöllisesti.
• erilaisten opiskelijoiden huomioiminen ohjauksessa
• henkilökohtaisten oppimistavoitteiden mukainen ohjaaminen
14
Opiskelijat/tutkinnon suorittajat oppivat omista lähtökohdistaan. Pohdi, miten opiskelijan tai tutkinnon suorittajan
erityistarpeet huomioidaan työpaikalla opiskelusuunnitelmaa laadittaessa.
(Frisk, T. (toim.) 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Helsinki: Educa-Projektit Oy)
Oppimisen ohjaaminen
Keskustele opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssa sovituista opiskelutavoitteista, mahdollisista oppimiseen
vaikuttavista asioista ja kartoita hänellä oleva osaaminen.
tai
Tutustu opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tekemään kirjalliseen oman osaamisen arviointiin ja tarvittavaan
oppimiseen.
Ota ohjauksessa huomioon opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edellytykset.
Selvitä, miten opettaja ohjaa opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana.
Keskustele työpaikkaohjaajana opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssatyöpaikalla järjestettävän koulutuksen
aikana oppimisen edistymisestä esim. oppimistehtävien suorittamisesta tai oppimispäiväkirjasta.
Osaamisen osoittaminen
Pyydän opiskelijalta tai tutkinnon suorittajalta palautetta antamastani ohjauksesta.
2.4 Vuorovaikutus ja ohjausmenetelmät
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan luoda ohjaustilanteisiin myönteisen ja luottamuksellisen ilmapiirin. Osaan käyttää opiskelijan
ohjauksessa eri menetelmiä. Osaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös käytössä olevaa tieto- ja
viestintätekniikkaa sekä sosiaalisen median työkaluja.
2. Osaan ohjata ja kannustaa opiskelijaa myös hankaliksi koetuissa oppimistilanteissa ja etsiä niihin
toimivia ratkaisuja yhdessä eri osapuolten kanssa. Hallitsen erilaisia ohjaustyylejä ja osaan käyttää niitä
joustavasti erilaissa ohjaustilantessa. Käytän aktiivisesti ohjauksessa tieto-ja viestitekiniikkaa sekä
sosiaalisenmedian työkaluja. Tunnen eri medioissa toimimisen pelisäännöt ja osaan perehdyttää myös
muita niihin.
3. Kuuntelen, kyselen, neuvon ja autan opiskelijaa mielelläni. Hallitsen erilaisia oppimista aktivoivia
ohjausmenetelmiä ja osaan valita tarkoituksenmukaisen menetelmän opetettavan tehtävän ja ohjattavan
tavoitteiden mukaan. Osaan kehittää yhdessä työpaikkani henkilöstön kanssa monipuolisia tapoja ohjata
opiskelijoita.
4. En osaa vuorovaikutusta ja ohjausmenetelmiä.
• erilaisten ohjausmenetelmien hallinta ja
• oman ohjaustyylin löytäminen
(Frisk, T. (toim.) 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Helsinki: Educa-Projektit O)y
erilaiset ohjaustyylit s. 21 ja oppimista edistävä ohjauskeskustelu s. 28.
Oppimisen ohjaaminen
Tunnista oma ohjaustyylisi. Pohdi, voisiko joku toinen ohjaustyyli toimia paremmin joissakin tilanteissa. Kokeile
vaihtoehtoisia ohjaustyylejä käytännön työssä.
Valmistaudu ohjauskeskusteluun ja käy säännöllisesti opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluja oppimisen edistymisestä.
Pohdi, miten luot myönteisen ja luottamuksellisen ilmapiirin ohjauskeskusteluihin. Mieti, miten voit ohjaustyössä
hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa tai sosiaalisen median työkaluja.
Osaamisen osoittaminen
Kerron kokemuksiani ohjaustyylien käyttämisestä.
Teen itsearvioinnin käydystä ohjauskeskustelusta ja otan palautteen opiskelijalta tai tutkinnon suorittajalta.
Kerron, miten käytin ohjauksessa tieto- ja viestintätekniikkaa tai sosiaalisen median työkaluja.
15
2.5 Oppimisen arviointi
Valitse yksi tai useampi:

1. Osaan erottaa opiskelijan arvioinnissa oppimisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin. Seuraan
opiskelijan oppimisen etenemistä tarkkailemalla ja havainnoimalla työskentelyä sekä edistymistä. Ohjaan ja
rohkaisen opiskelijaa itsearviointiin ja oppimisensa dokumentointiin esim. oppimispäiväkirjan avulla.

2. Osaan antaa opiskelijalle riittävästi ja oikea-aikaisesti rakentavaa ja kehittävää palautetta oppimisen
edistymisestä. Käytän kannustavia ja motivoivia menetelmiä. Tarkistan, että opiskelija ymmärtää
palautteen tarkoittamallani tavalla. Osaan rakentaa oppimisen arvioinnin vaiheineen ja menetelmineen
kokonaisuudeksi, jotta opiskelijalle syntyy selvä kuva siitä, mitä hän jo osaa ja mitä vielä pitää oppia. Osaan
ohjata työyhteisöni jäseniä erottamaan opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin toisistaan.

3. Osaan oppimisen arvioinnin kautta muodostaa käsityksen siitä, milloin opiskelija on valmis osoittamaan
osaamisensa. Osaan ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. Osaan kehittää oppimisen arvioinnin toimintapoja
työpaikallani.

4. En osaa arvioida oppimista.
Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin erottaminen toisistaan
• ooppimisen ja osaamisen arviointi (OPH 2012; 34-37, 89-90)
• ooppimisen arvioinnin ja opiskelijan itsearvioinnin tavoitteet (Hätönen 2010)
(Hätönen, H. 2010. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana. Helsinki: Educa-Projektit Oy;
Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino)
Oppimisen ohjaaminen
Selvitä miten oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi eroavat. Pohdi, missä vaiheessa työpaikkaohjaajana arvioit
ja ohjaat opiskelijan oppimista ja milloin arvioit osaamista.
Perehdy, mitä opiskelija on dokumentoinut oppimisestaan esim. oppimistehtävät tai työssäoppimisen päiväkirja.
Osaamisen osoittaminen
Työskentelen opiskelijan kanssa yhdessä, jotta voin seurata ja tehdä havaintoja hänen oppimisestaan. Sovin opiskelijan kanssa itsearvioinnin tekemisestä omasta oppimisesta esim. kerran viikossa tai tehtäväkohtaisesti. Annan
palautetta opiskelijalle hänen tekemästään itsearvioinnista.
3. Opiskelijan tai näyttötutkinnon suorittajan
osaamisen arviointi
3.1 Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät säädökset ja
määräykset
Valitse yksi tai useampi:
1. Tiedän ammattiosaamisen näytön periaatteet osana ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden
osaamisen arviointia. Tiedän osaamisen arvioijana toimimisen esteellisyyskysymykset. Tunnistan oman
roolini ammattiosaamisen näyttöjen arvioijana. Dokumentoin tarvittaessa oman arviointini ja noudatan
salassapitoa koskevia määräyksiä koulutuksen järjestäjän ohjeistuksen mukaisesti. Toimitan arviointiin
liittyvät dokumentit sovitusti koulutuksen järjestäjälle.
2. Osaan kysyä ja tarkentaa säädöksiin liittyviä asioita esimerkiksi opettajilta tai muilta yhteistyötahoilta ja
kertoa säädöksistä ja määräyksistä myös työyhteisöni muulle henkilöstölle.
3. Osaan seurata ammattiosaamisen näyttöihin liittyvien säädösten ja määräysten mahdollisia muutoksia
hyväksikäyttäen em. tietolähteitä.
4. En tiedä ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä säädöksiä ja määräyksiä.
• ammattiosaamisen näytön periaatteet,
• arvioinnin dokumentoiminen ja
16
•
arvioijan jääviys
Näyttötutkinnon
suorittajan
arviointi
tutkintotilaisuudessa
Näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvät
säädökset ja
määräykset
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
säätelevät laki (630/1998) ja asetus (811/1998) ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisten perustutkintojen perusteista. Niissä on säädetty ammattiosaamisen näytöistä,
toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen
laadusta ja työturvallisuudesta. Nämä säädöksissä esitetyt asiat on otettava huomioon, kun ammattiosaamisen
näyttöjä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaiOpiskelijan
tosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden
Opiskelijan
tai
pohjalta.
osaamisen arviointi
näyttötutkinnon
ammattiosaamisen
Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kaikki ammatilliset
suorittajan
näytössä
tutkinnon osat, myös valinnaiset. Ammattiosaamisen
osaamisen arviointi
näyttöjen säädös ei koske yhteisiä tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjän
Ammattiosaamisen
näyttöihin liittyvät
päätöksellä voidaan ammattiosaamisen näytöllä arvioida
säädökset ja
myös vapaasti valittavat ammatilliset tutkinnon osat.
määräykset
Samoin yhteisiä tutkinnon osia voidaan arvioida ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Opiskelijan osaaminen
(ammattitaito) arvioidaan kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa joko kokonaan tai osittain ammattiosaamisen
näytöllä perusteiden mukaisesti tekemällä käytännön
työtä. Ammattiosaamisen näytöt on tarkoitettu toteutettavaksi aidoissa työelämän ympäristöissä aina silloin, kun
se on mahdollista.
Perustutkintojen perusteissa on jokaiseen ammatilliseen tutkinnon osaan määritelty arvioinnin kohteittain, mitä
tutkinnon osassa vähintään arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä on
mahdollista arvioida myös työn perustana oleva tietopohja esimerkiksi kysymysten avulla arviointikeskustelussa.
Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan kattavasti tutkinnon perusteissa edellytetyt ammattitaitovaatimukset.
Ammattiosaamisen näyttöjä ei ole tarkoitettu ns. loppukokeeksi opintojen loppuvaiheeseen, vaan ne on tarkoitettu arviointimenetelmiksi koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee myös työpaikalla olla mahdollisuus oppia
perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisesti ennen kuin hänen osaamistaan arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Huomioitavaa on, että opiskelijoiden oppimiseen tarvitsema aika on yksilöllinen.
Ammattiosaamisen näytön toteuttamiselle ei ole säädöksissä asetettu mitään ajallista määrää. Näytön kesto riippuu
tehtävästä työstä; erilaiset tehtävät edellyttävät eripituisia työskentelyaikoja. Oleellista ammattiosaamisen näytössä
on, että opiskelijan osaamisesta saadaan luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvosana osaamisesta voidaan antaa.
Näytön kesto voidaan sopia opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti. Kun opiskelijalla on ensin ollut mahdollisuus oppia
sovitut, tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat, opiskelija voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi koko
työssäoppimisjakson loppuajan. Näin toimien voidaan eliminoida opiskelijan jännittämisen ja työpaikkojen mahdollisten ruuhkapäivien vaikutukset arviointiin.
Ammattiosaamisen näytön arvioivat siihen tehtävään nimetyt henkilöt. Ennen ammattiosaamisen näyttöä arviointiin osallistuvat käyvät läpi arviointisuunnitelman: mikä on näytössä tehtävä työ, mihin tutkinnon osaan/osiin se
liittyy ja mitkä ovat näin ollen arvioinnin kohteet ja kriteerit. Ammattiosaamisen näytössä arvioija arvioi opiskelijan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työntekoaan. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan.
Arvioijat voivat tallentaa havaintonsa arviointilomakkeelle. Jos työpaikalla on hankalaa käyttää arviointilomaketta,
voi työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön jälkeisessä arviointikeskustelussa arvioida opiskelijan työskentelyä
joko suullisesti tai kirjallisesti. Tämän pohjalta katsotaan yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa kriteereistä, mille
osaamisen tasolle ammattiosaamisen näyttö sijoittuu
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy.)
Oppimisen ohjaaminen
17
Pohdi, milloin opiskelijan osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Kerro, milloin et voi toimia arvioijana.
Tutustu arvioinnin dokumentointiin: mitä, miten ja milloin.
Osaamisen osoittaminen
Varmistan esteettömyyteni ennen toimimistani ammattiosaamisen näytön arvioijana. Arvioijana toimiessani dokumentoin omat havaintoni ja tuon ne osaksi arviointipäätöstä.
3.2 Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan arvioida opiskelijan osaamista ammattiosaamisen näytössä seuraamalla ja havainnoimalla hänen
työskentelyään tutkinnon perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Osallistun
arviointikeskusteluun antamalla oman näkemykseni opiskelijan osaamisesta.
2. Osaan ottaa arvioinnissa huomioon erityistä tukea tarvitsevat opiskelija sekä eri kieli- ja
kulttuuriryhmiä edustavat opiskelijat. Osaan osaamisen arvioinnissa nostaa esille työn tekemisen kannalta
oleelliset seikat. Osaan perustella monipuolisesti arviointini arviointikriteereiden pohjalta.
3. Osaan konkretisoida tutkinnon perusteissa esitettyjen arviointikriteereiden sisältöjä työyhteisöni
kanssa. Osaan vastata itsenäisesti koko ammattiosaamisen näytön arvioinnista tilanteissa, joissa olen
työpaikkaohjaajana.
4. En osaa arvioida opiskelijan osaamista ammattiosaamisen näytöissä.
• osaamisen arviointi tutkinnon osittain kriteeriperusteisesti
• oman arviointinäkemyksen perusteleminen
Osaamisen arviointi (OPH 2012, 38-50)
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy.)
Oppimisen ohjaaminen
Perehdy opiskelija suorittamaan tutkinnon osan/osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin.
Pohdi yhden tutkinnon osan arviointikriteerit omalla työpaikallasi tasoilla T1, H2 ja K3.
Osaamisen osoittaminen
Seuraan ammattiosaamisen näytön ja havainnoin osaamista kriteerien perusteella.
Osallistun arviointikeskusteluun antamalla oman näkemykseni opiskelijan osaamisesta
3.3 Näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvät säädökset ja
määräykset
Valitse yksi tai useampi:
1. Tiedän tutkintotilaisuuden toteutukseen liittyvät säädökset ja määräykset osana näyttötutkinnon
osaamisen arviointia. Tiedän osaamisen arvioijana toimimisen esteellisyyskysymykset. Tunnistan oman
roolini tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnissa tutkintotilaisuudessa. Osaan noudattaa salassapitoa
koskevia määräyksiä näyttötutkinnon järjestäjän ohjeistuksen mukaisesti. Osaan toimittaa arviointiin
liittyvät dokumentit tutkinnon järjestäjälle sovitusti.
2. Osaan kysyä ja tarkentaa säädöksiin liittyviä asioita yhteistyötahoilta ja kertoa säädöksistä ja
määräyksistä myös työyhteisöni muulle henkilöstölle.
3. Osaan seurata tutkintotilaisuuksiin liittyvien säädösten ja mahdollisia muutoksia hyväksikäyttäen eri
tietolähteitä.
4. En tiedä näyttötutkinnon suorittamiseen liittyviä säädöksiä ja määräyksiä.
• tutkintotilaisuuden toteutuksen periaatteet,
• arvioinnin dokumentoiminen ja
18
• arvioijan jääviys
Arvioinnin suunnittelu (OPH 2012, 76-79)
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy.)
Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittamisen
henkilökohtaistamista koskevan, näyttötutkinnon perusteiden pohjalta tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tutkinnon suorittajan tutkintosuorituksen (ammattitaidon) arvioivat tehtäväänsä perehdytetyt, tutkintotoimikunnan
hyväksymät arvioijat. Ammatillisissa perustutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2
ja kiitettävä 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty /hylätty.
Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivat henkilöt edustavat kolmikantaisesti työnantajia,
työntekijöitä ja opetusalaa sekä tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heillä on hyvä olla varahenkilöt esimerkiksi sairastumisen varalle. Sama henkilö ei arvioijaryhmässä voi toimia kuin yhdessä arvioijaroolissa. Arvioijilla tulee
olla hyvä ammattitaito kyseisen näyttötutkinnon tai sen osan alalta. Tutkintotoimikunta päättää arvioijia koskevista
valintakriteereistä, jotka tutkinnon järjestäjä kirjaa järjestämissopimukseen.
Opetushallitus suosittelee, että yhdellä arvioijaryhmän jäsenellä on näyttötutkintomestarikoulutus. Arvioijien on
hyvä ottaa huomioon myös esteellisyyskysymykset. Tarvittaessa työpaikkaohjaajien ja opettajien tulee jäävätä
itsensä arvioinnista, jos arvioitavana on lähisukulainen, muutoin läheinen henkilö tai arvioija kokee, ettei pysty
puolueettomasti arviointia toteuttamaan. Arvioijien on myös muistettava korrektius ja salassapitovelvollisuus;
tutkinnon suorittajan selviytymisestä ei voi julkisesti keskustella.
Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa siitä, että arvioijat on perehdytetty arviointitehtäväänsä huolellisesti. Heidät on
perehdytetty suoritettavan tutkinnon perusteisiin ja niissä määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ja ammattitaidon osoittamistapoihin. Arvioijat ovat myös perehtyneet tutkinnon suorittajan
henkilökohtaiseen suunnitelmaan siitä, miten hän osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa. Arvioijat vastaavat
siitä, että arviointi on tutkinnon suorittajalle oikeudenmukainen ja ammattitaitoinen.
Oppimisen ohjaaminen
Selvitä, milloin työnantaja ja työntekijä ei voi toimia arvioijana
Tutustu tutkintotilaisuuden toteutussuunnitelmaan ja arvioijien työnjakoon
Osaamisen osoittaminen
Varmistan esteettömyyteni ennen tutkintotilaisuutta.
Arvioijana toimiessani dokumentoin omat havaintoni ja tuon ne osaksi arviointipäätöstä.
3.4 Näyttötutkinnon suorittajan osaamisen arviointi tutkintotilaisuudessa
Valitse yksi tai useampi:
1. Osaan arvioida tutkinnon suorittajan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työskentelyään
tutkinnon perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Osallistun tarvittaessa
palautetilaisuuteen, jossa tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuoritustaan suullisesti ja esittää oman arvionsa suoriutumisestaan.
2. Osaan ottaa arvioinnissa huomioon erityistä tukea tarvitsevat tutkinnon suorittajat sekä eri kieli- ja
kulttuuriryhmiä edustavat tutkinnon suorittajat. Osaan arvioida tutkinnon suorittajan osaamista ennalta
sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan niin, että näyttötutkin
toihin liittyvät arvioinnin periaatteet toteutuvat. Osaan osaamisen arvioinnissa nostaa esille
työn tekemisen kannatalta oleelliset seikat.
3. Osaan konkretisoida tutkinnon perusteissa esitettyjen
arviointikriteereiden sisältöjä työyhteisöni
jäsenten kanssa.
4. En osaa arvioida näyttötutkinnon suoritttajan osaamista tutkintotilaisuu
dessa.
• osaamisen arviointi kriteeriperusteisesti
19
Ammattitaidon (osaamisen) arviointi (OPH 2012, 91-96)
(Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2012:9. Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Tampereen yliopistopaino Oy.)
Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä. Ammattitaidon hallinnassa korostetaan
kokonaisuuksien hallintaa. Tutkintotilaisuudessa osoitettua osaamista voidaan täydentää muun muassa haastatteluilla ja erillisillä tehtävillä. Ammattitaidon osoittamisessa on otettava huomioon kunkin tutkinnon perusteissa
määritelty ammattitaidon osoittaminen.
Tutkintotilaisuudessa arvioija tai arvioijat arvioivat tutkinnon suorittajan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työskentelyään suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin.
Erillisiä tai erityisiä näyttötehtäviä ei työpaikalla toteuteta, vaan tutkintosuoritus on työpaikan arkista työtoimintaa.
Erona normaaliin työpäivään on se, että työskentelyä arvioidaan. Sekä tutkinnon suorittajan että arvioijien tulee olla
perillä tutkinnon perusteissa määritellyistä ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä jo ennen
tutkintotilaisuutta. Samoin kaikkien osapuolten tulee tietää, mikä on se työsuoritus, jossa osaaminen osoitetaan.
Tämän tiedon pohjalta arvioijat seuraavat tutkinnon suorittajan työntekoa ja tutkinnon suorittaja arvioi itseään.
Mikäli tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia joudutaan osoittamaan useammassa työprosessin vaiheessa, voidaan
ennen tutkintotilaisuutta tapauskohtaisesti sopia kolmikantaisen arvioijaryhmän sisällä arviointivastuun jakamisesta.
Tutkinnon osan arviointiesityksen tekee kuitenkin koko kolmikantainen arvioijaryhmä.
Arvioijat kirjaavat tutkintotilaisuudessa tekemänsä havainnot tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja
arviointikriteerien pohjalta. Usein käytetään tutkinnon järjestäjän laatimia arviointilomakkeita. Tutkinnon suorittajalle
on annettava mahdollisuus esittää oma arviointinsa tutkintosuorituksestaan. Tämä itsearviointi tulee dokumentoida
tutkinnon järjestäjän laatimassa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Arvioinnista laadittujen
dokumenttien ja tutkinnon suorittajan itsearvioinnin sekä muun mahdollisen arviointiaineiston perusteella kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle.
Oppimisen ohjaaminen
Perehdy opiskelija suorittamaan tutkinnon osan/osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin.
Pohdi, miten yhden tutkinnon osan arviointikriteerit konkretisoituvat omalla työpaikallasi.
Osaamisen osoittaminen
Seuraan tutkintotilaisuuden suoritusta ja havainnoin osaamista kriteerien perusteella.
Osallistun tarvittaessa palautetilaisuuteen antamalla oman näkemykseni tutkinnon suorittajan osaamisesta.
4. Työpaikkaohjaajana kehittyminen
• 1. Osaamisen kartoittaminen
• 2. Oppimisen ohjaaminen
• 3. Osaamisen osoittaminen
• 4. Tutkintorakenteen ja koulutuksen järjestämismuotojen tunteminen
• 5. Oman ammattialani tutkintojen perusteiden tunteminen
• 6. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelu yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa
• 7. Työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvät dokumentit
• 8. Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu
• 9. Tiedottaminen
20
Työpaikkaohjaajana
kehittyminen