1 PALAUTE ‐ Mukkulan matkailualue – kaavaluonnos 31.7.2015 ‐ Olin Mukkulan matkailualue – esittelytilaisuudessa torstaina 4.6. klo 17.30, jossa Mukkulan matkailualueen kaavamuutoshanketta ja kaavaluonnosta esiteltiin. Olin myös tilaisuuden jälkeen käymässä paikan päällä tuolla alueella kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallion kanssa ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. ‐ Olen siis Lahdessa asuva, vihreitä arvoja kannattava henkilö, joka haluaa päästä vaikuttamaan asioihin konkreettisesti luonnonsuojelu‐kysymyksissä. Eli tässä tapauksessa Mukkulan matkailualueen kaavaluonnos‐asiassa. 1. HUOMIOITA ALUKSI : ‐ Itse tuolla yleisötilaisuudessa sain kuitenkin huomata, että nyt ollaan tekemässä jotain peruuttamatonta, ja eikä todellakaan luonnon ehdoilla...Tässä on kaupungilla liiketaloudellinen ajatus hyödyntää aluetta, leirintä‐aluetoiminnan vuokrasopimuksen päätyttyä nyt syksyllä. Tässä on lähdetty nyt liian isoilla panoksilla tekemään tuota alueen hyödyntämistä tuottavaksi. Halutaan kannattavaa liiketoimintaa, mutta minkä kustannuksella ? Tämä tulisi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa alueelle. ‐ Erityisesti tämä tiedotteessa oleva seuraava lause ei mielestäni toteudu: "...Suunnittelussa otetaan huomioon kartanopuiston ja uimarannan käyttö julkisena virkistysalueena sekä suojelu‐, kulttuuriympäristö‐ ja maisema‐arvot. Alueelle suunnitellaan tapahtuma‐aluetta ja hotellia..." ‐‐> Muutokset, joita ollaan tuolle alueelle suunnittelemassa, ei huomioi em. arvoja ‐ Vain sanan helinää, joka laitettu tiedotteeseen. Sain konkreettisen esittelyn paikan päällä, mitä olisi tarkoitus rakentaa alueelle, ja tuo lupaus ei toteudu. Kukaan sanoo, missä kulkee raja ‐ Milloin toteutuu ja milloin ei enää toteudu ? 2. JATKOSELVITTELY / TAHOT, JOILTA PALAUTETTA : ‐ Lähdin siis etsimään henkilöitä, joiden osaamisalue, intressit, tietämys olisivat sellaisia, että ymmärtävät tästä asiasta jotain, ja voisin kääntyä heidän puoleensa tämän asian tiimoilta. ‐ Olen kysynyt lisäksi usealta taholta ja henkilöltä, miten hanke konkreettisesti vaikuttaa alueeseen luonnonsuojelu‐, kulttuuriympäristö‐ ja maisema‐arvoihin. Useat näistä ovat sanoneet ei‐puoltavaa palautetta tähän kaavaluonnokseen. ‐ Olen ollut mm. yli kuukausi sitten yhteyksissä Mukkulan matkailualueen kaava‐asiasta tuttavaani Päijät‐ Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivijäseneen Petri Kuhnoon, joka on kommentoinut asiaa minulle henkilökohtaisesti, sekä laittanut palautetta kaavoitusarkkitehti Marja Mustakalliolle. 1 2 Olen ollut yhteydessä asiasta mm. seuraaviin tahoihin ja / tai henkilöihin : ‐ Lahden Vihreät ‐ Päijät‐ Hämeen Lintutieteellinen yhdistys ‐ Lahden kaupungin entinen maisema‐arkkitehti, Tuula Perälä ‐ Vuonna 2001 kartanopuistoselvityksestä ja puiston kunnostuksesta vastannut maisema‐arkkitehti Ismo Häkkinen ‐ Lahden kaupunki / Vesien ‐ ja luonnonsuojelu / Ympäristötarkastaja Tiina Karu‐Hanski ‐ Lahden Vesijärvisäätiö Tämän lisäksi olisin halunnut saada yhteyden myös FT dosentti Eeva Ruoffiin, joka on asiantuntija ympäristöhistoriassa. 3. FAKTOJA TAHOILTA LOPPUKANEETTI : ‐ Tässä seuraavaksi joitakin palautteita, jota olen hankkinut eri tahoilta liittyen hankkeen kaavaluonnokseen. ‐ Kysyin mielipidettä maisemointiarkkitehti Ismo Häkkiseltä. Sain häneltä faktista tietoa tämän hankkeen vaikutuksista alueeseen. Hän ottaa erityisesti luonnonsuojelullisen näkökulman huomioon. Seuraavia pointteja häneltä: ‐ Kaavaluonnoksessa näkyvät parkkialueet ovat liian pieniä. ‐‐> Luonnos ei totuudenmukainen. Toteutuessaan parkkialueet eivät tule olemaan noin pieniä, vaan isompia.Tulee siis muokkaamaan aluetta vieläkin enemmän. Lisäksi, Ritaniemenkadun alkupäässä oleva kaunis käsittelemätön niitty/keto, joka aivan kiinni luonnonpuistossa, tullaan asfaltoimaan parkkialueeksi. ‐‐ > Vaikutus: Kasvillisuus: Luonnon ekosysteemin yksi linkki poistuu ‐‐> Kasvien pölytys, pieneläimistön ravintokasvit, ym. häviää. ‐ Työkaivantoja ei näy havainneaineistossa. ‐‐> Hotellin rakentaminen vaatii tietenkin työkaivantoja, jotka muokkaavat alueen ympäristöä voimakkaasti. Eli ns. kärjistäen, hotelli ei tule nousemaan suoraan maasta ylös, niin että hotellin ympärillä oleva alue säilyisi muuttumattomana. Työmaakoneiden, ‐parakkien, ja ‐
pysäköinnin aiheuttamaa alueenmuutosta ei ole huomioitu, ja se tulee tuhoamaan aluetta laajalti, ehkä jopa hehtaarin verran. Näitä ei ole näkyvillä ja esitetty missään havainneaineistossa ja luonnoksissa. Eli kaavaluonnos ei ole totuudenmukainen. ‐ Kaavaluonnos vain yleissuunnitelma. ‐‐> Koska vain yleissuunnitelma, ei näin ollen tule totuudellista kuvaa siitä, miten oikeasti konkreettisesti alue tulee muuttumaan ja siihen vaikuttamaan. Totuus on, että luontoa tulee häviämään 100‐200 metrin säteellä alueella. ‐ Rakentamisen hulevedet ja valumat. ‐‐> Näin ison kaavamuutoksen, hotellin, ym. rakentamisesta tulevat hulevedet ja valumat aiheuttavat erittäin suuren haitan. Nämä tulevat liukenemaan ympäristöön, ja tietenkin suoraan Vesijärveen. Vaikka toimeksiannoissa ja rakennusliikkeiden papereissa luvattaisiin tehdä näiden käsittely ‐ suodattaminen, kerääminen, puhdistaminen, jne., niin tämä ei yleensä itse 2 3 rakentamisvaiheessa kuitenkaan toteudu, vaan isot rakennusfirmat luistavat näistä toimenpiteistä. Ja varsinkin, kun tämä lisäksi vaatisi jatkuvan valvonnan, että näin myös toimitaan ‐ että toimenpiteet toteutuisivat, kuten papereissa on sovittu. Eli ei toteudu. ‐‐‐‐ ‐ Tässä kommenttia P‐H Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivijäseneltä : Mukkulan Ritamäen luonnonsuojelualue on aivan nykyisen Mukkulan Camping‐alueen vieressä, itse asiassa kiinni siinä. Ritaniemessä pesii säännöllisesti valkoselkätikka, pikkutikka, pohjantikka, harmaapäätikka, kultarinta, lehtopöllö sekä muita vanhan lehtisekametsän lajeja. Myös liito‐orava asustelee metsässä. On erittäin vaikea kuvitella, etteivät suunnitellut mittavat hotellirakennustyöt kaikkine pohjatöineen, rakennusmateriaalin kuljetuksineen, tienlevennyksineen ja parkkialueiden raivauksineen aiheuttaisi suurta häiriötä pienelle, mutta arvokkaalle luontokohteelle. Esim. tänä vuonna valkoselkätikan reviiri oli aivan Ritaniemenpolun alussa ja metsänreunassa, johon ymmärtääkseni on suunniteltu parkkialuetta? Rakennustöiden päätyttyä ja hotelli‐ ja tapahtuma‐alueen valmistuttua alkavat tietysti uudet, erilaiset häiriötekijät: lisääntyvä liikenne alueella, tapahtumien aiheuttama hulabaloo ja ihmismäärät sekä itse luonnonsuojelualueen varmasti lisääntyvä virkistyskäyttö. Minulla ei ole missään tapauksessa mitään kulttuuri‐ ja musiikkitapahtumia vastaan, mutta luontoarvojen kustannuksella en toivoisi niitä järjestettävän. Mitä tulee itse Vesijärveen ja sen rantaan kohdistuvaan käyttöön (mahdollisesti vuokraveneet, vesiskootterit ym. huvikäyttö??) on siitä arvatenkin haittaa edustan saarissa pesiville linnuille, kuten selkälokille, joka kuuluu Suomen vastuulajeihin. Saarissa pesii myös kyhmyjoutsen sekä sisämaassa harvinainen meriharakka. Petri Kuhno Lintuharrastaja vuodesta 1979 ja Päijät‐ Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivijäsen. ‐‐‐‐ ‐ Tässä Maaseutu‐ ja erävihreiden vpj Kari Tiilikkalan palaute: Suurin uhka liittyy Ritamäen ls‐alueeseen ja sen linnustoon. Olennaista on että päätöksin ja lupiin kirjataan: 1) mitä ovat alueen suojelu‐, kulttuuriympäristö‐ ja maisema‐arvot. 2) mitä pitää säilyttää ja millä tasolla, kirjataan konkreettiset tavoitteet linnuston osalta, hulevesien enimmäispitoisuuksista, säilytettävät kulttuurikohteet, maisemakohteet jne. 3) miten muutosta (suhteessa tavoitteisiin) mitataan ja kuka sen tekee rakentamisvaiheessa sekä sen jälkeen 4) kuka maksaa seurannan ja tulosten analysoinnin 3 4 5) mitkä ovat sanktiot, jos tavoitteita ei saavuteta Kohta 5 on se , joka yleensä jää pois. Se ratkaise sen miten vakavasti arvoihin suhtaudutaan. Iso sanktiovaade arvottaa asian päättäjien puolella ja iso sanktiouhka saa rakentajat toimimaan vastuullisesti. On ilmeistä, että rahaahan hankkeella haetaan ja sen menettämistä varotaan. Suojeluasiat ovat sivuseikka kuten kuulemisen heikko tieodottaminen ja lausuntopyyntöjen ajoittaminenkin osoittaa (kesälomien aika). Tärkeää on kirjata lupiin erikseen rakentamisvaiheen seuranta ja poikkeamien sanktiot. Vastaavasti pitää kirjata rakentamisen jälkeen viiden vuoden aikana toteutettava jälkiseuranta ja sanktiot, jos luvissa määrättyjä tavoitteita ei saavuteta. Kari Tiilikkala Jokioinen Maaseutu‐ ja erävihreiden vpj 4. LOPPUKANEETTI ‐ Sitten tässä oma mielipiteeni: Ritaniemen kärki on paikka, jonka kuuluisi säilyä mahdollisimman muuttumattomana pelkästään jo sen hienon idyllin ja luonnon vuoksi. Alue on upea ja sillä on potentiaalia monenlaiseen luonnon ehdoilla tapahtuvaan toimintaan. On käsittämätöntä, että tuo alue halutaan rikkoa ja tuhota. Suunniteltavissa oleva iso hotelli ‐ neliskulmainen, moderni, kolkko ja kylmä laatikkorakennelma ‐ ei sovi alkuunkaan tällaisen alueen luonnonmukaiseen maisemaan, eikä myöskään viereisen kulttuurihistoriallisesti merkittävän Kartanon ja sen puistoalueen, ja Ritaniemen luonnonpuiston yhteyteen. Kartanopuiston alue ja kärki rajautuu lehtipuuvaltaisella kukkulalla, "metsikköpuistolla". Tätä metsikköä on yritetty hakea joskus luonnonsuojelualueeksi. Nyt kuitenkin tämän hankkeen osalta, tuo metsikkö tulisi tuhoutumaan hotellin yhteyteen tulevan korttelialueen vuoksi. Jos alueella jotain on tarkoitus tehdä, niin se voisi olla seuraavanlaista toimintaa : Mukkula ‐ Luontomatkailu. Majoitusta luonnon ehdoilla. Monipuolinen virkistys‐, ulkoilu‐ ja tapahtuma‐alue lahtelaisille, matkailijoille ja turisteille. En näe myöskään kannattava näin isoa hotellikompleksia, noin kauaksi keskustan palveluista. Tämä on iso riski. Tätä mieltä ovat olleet myös monet muut tahot /henkilöt. Ystävällisin terveisin, Leena Toikkanen ‐ Luonnon, kestävän kulutuksen ja kehityksen puolesta ‐ 4 Mustakallio Marja
Lähettäjä:
Lähetetty:
Vastaanottaja:
Aihe:
Petri Kuhno <[email protected]>
28. kesäkuuta 2015 18:34
Mustakallio Marja
Palaute/: Mukkulan rakennushanke
Hei Minua pyydettiin antamaan henkilökohtainen mielipiteeni, kokeneen luontoharrastajan näkökulmasta koskien Mukkulan camping‐alueen rakenushanketta ja sain Sinun @‐osoitteesi, johon kuulemma palautetta voi lähettää: Mukkulan Ritamäen luonnonsuojelualue on aivan nykyisen Mukkulan Camping‐alueen vieressä, itse asiassa kiinni siinä. Ritaniemessä pesii säännöllisesti,valkoselkätikka, pikkutikka, pohjantikka, harmaapäätikka, kultarinta, lehtopöllö sekä muita vanhan lehtisekametsän lajeja. Myös liito‐orava asustelee metsässä. On erittäin vaikea kuvitella, etteivät suunnitellut mittavat hotellirakennustyöt kaikkine pohjatöineen, rakennusmateriaalin kuljetuksineen, tienlevennyksineen ja parkkialueiden raivauksineen aiheuttaisi suurta häiriötä pienelle, mutta arvokkaalle luontokohteelle. Esim. tänä vuonna valkoselkätikan reviiri oli aivan Ritaniemenpolun alussa ja metsänreunassa, johon ymmärtääkseni on suunniteltu parkkialuetta? Rakennustöiden päätyttyä ja hotelli‐ ja tapahtuma‐alueen valmistuttua alkavat tietysti uudet, erilaiset häiriötekijät: lisääntyvä liikenne alueella, tapahtumien aiheuttama hulabaloo ja ihmismäärät sekä itse luonnonsuojelualueen varmasti lisääntyvä virkistyskäyttö. Minulla ei ole missään tapauksessa mitään kulttuuri‐ ja musiikkitapahtumia vastaan, mutta luontoarvojen kustannuksella en toivoisi niitä järjestettävän. Mitä tulee itse Vesijärveen ja sen rantaan kohdistuvaan käyttöön (mahdollisesti vuokraveneet, vesiskootterit ym. huvikäyttö??) on siitä arvatenkin haittaa edustan saarissa pesiville linnuille, kuten selkälokille, joka kuuluu Suomen vastuulajeihin. Saarissa pesii myös kyhmyjoutsen sekä sisämaassa harvinainen meriharakka. Näillä mietelmillä, ystävällisin terveisin ‐‐ Petri Kuhno Lintuharrastaja vuodesta 1979 ja Päijät‐ Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivijäsen. +358 400 712 384 [email protected] Latest WP Catoptrophorus semipalmatus [Sivu #]
Mustakallio Marja
Lähettäjä:
Lähetetty:
Vastaanottaja:
Aihe:
Tuula Perälä <[email protected]>
27. kesäkuuta 2015 0:06
Mustakallio Marja
Mukkulan matkailualueen kaavaluonnos
MIELIPIDE MUKKULAN KAAVALUONNOKSESTA (A-2566)
Olen aikoinani tehnyt tutkielman Mukkulan kartanoympäristöstä Lahden ammattikorkeakoulun
päättötyöhön Kaupunkiympäristö maisemana, 1996. Perehdyin tällöin perusteellisesti kartanon historiaan.
Päättötyö löytyy Teknisen viraston kirjastosta. Työtä ohjasi maisema-arkkitehti Juha Prittinen, joka oli
suorittanut Teknisen korkeakoulun maisemasuunnittelulaitoksen kulttuurihistoriallisten ympäristöjen
opinnot Eeva Ruoffin toimiessa opettajana. Historiallisten ympäristöjen maisemallinen tarkastelu oli
osoittautunut niin vaativaksi alaksi Suomessa, että suosituksena oli tuolloin, että niitä käsitteleviltä tuli
edellyttää maisema-arkkitehdin korkeakoulututkinto sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön
syventävä oppimäärä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien miljöiden tarkastelu edellyttää
maisemasuunnittelun, ekologian, biologian, puutarhatieteen ja maisema-arkkitehtuurin osaamista. Eräs syy
oli, ettei Suomessa ole enää jäljellä kovin paljon vanhoja historiallisia ympäristöjä, kuten kartanopuistoja.
Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ero on suuri, johtuen karusta maaperästä ja ilmastosta sekä maiden
erilaisesta menneisyydestä. Kävi ilmi, että Mukkulan kartano oli maassamme harvinaisen hyvin säilynyt
maisemallinen kokonaisuus sekä vaikuttava osa lahtelaista ja hämäläistä historiaa, jonka juuret ulottuivat
vähintään keskiajalle. Olen tuonut esille näitä asioita päättötyössäni. Kartano puistoineen nostettiinkin
valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Lahden kaupungin teknisessä virastossa toimi myös viheralueiden kehittämistyöryhmä, johon kuului
maankäytön edustajien lisäksi kaupunginpuutarhuri, metsäpäällikkö, liikuntatoimen sekä ympäristösuojelun
edustajat. Käsittelimme monipuolisesti kartanoympäristöä lukuisissa kokouksissa. Järjestimme esim.
seminaarin aiheesta, jossa mm. edellä mainitsemani professori Eeva Ruoff luennoi. Kokousten muistiot on
tallennettu raporttiin VIKE-MUISTIOT 1996-2011. Sen sivuilta löytyy Firenzen julistus, joka koskee
historiallisia puutarhoja.
Osallistuin kohteen asemakaavan laadintaan. Teimme asiantuntevalla opastuksella opintomatkan mm.
Erkkylän ja Herttoniemen kartanoihin, jotka edustavat samaa aikakautta kuin Mukkula. Asemakaavan
rajaukset ovat pitkän pohdinnan tulos.
Tutkin vanhoja ilmakuvia ja vertasin niitä vanhoihin karttoihin. Tein niiden perusteella väritetyt karttakuvat
kahdesta eri aikakaudesta Mukkulassa. Lähtiessäni eläkkeelle annoin kuvat (1:500) vihertoimen arkistoon.
Toivottavasti ne sieltä löytyvät, ainakin valokuvattuina. Havaitsin, että vanhat pellot ja niityt sekä muutkin
maiseman eri kohteet olivat rajauksiltaan täsmälleen samat kuin nykypäivän kartoilla. Huomasin myös että
vanhat viljelyaukeat noudattivat maaperäkarttojen vihreitä kuvioita, eli hienon hiedan maita.
Anoin myöskin apurahaa konsultin saamiseksi Mukkulaa tutkimaan. Työn tuloksena syntyi raportti
Mukkulan kartano, Ismo Häkkinen, Lahden tekninen virasto.
Yritän edellä perustella, miksi rohkenen olla uudesta suunnitelmasta jotakin mieltä.
Uusi asemakaavaluonnos tulee laatia historiallisia arvoja kunnioittaen. Esimerkiksi kartanon
läheisyydessä ympäröivien ikivanhojen viljelyaukeiden muuttaminen pysäköintialueiksi ei ole sitä.
Vanhojen näkymien säilyttäminen niin pitkälle kuin mahdollista on tärkeää. Koko vanha alkuperäinen
keskiaikainen kylä, jonne kartano myöhemmin perustettiin, sijoittui hyvien ja helposti muokattavien,
hikevien maiden äärelle. Kylä sijaitsi erittäin suotuisassa pienilmastossa, lounaisrinteellä. Pohjoistuulilta
[Sivu #]
suojasi ns. Kellarimäki. Kartanon aikana mäelle noustiin kävelemään ja ihailemaan maisemia. Mäen
erottaminen kartanopuistosta leveällä asfalttitiellä on historiallisesti kyseenalaista. Lahtelaisten tulisi
edelleen saada nauttia alueesta maisemallisena kokonaisuutena. Iso hotelli tulee kaavaluonnoksen
mukaan näkymään epäedullisella, liian hallitsevalla tavalla.
1700-luvun maisemapuisto Suomessa sijaitsi luonnonmaisemassa, vain välittömästi kartanorakennuksen
lähellä oli hoidettua, geometristä puutarhaa. Juuri tämä on tyypillistä Suomen maisemapuistoille, joita on
äärimmäisen harvassa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vielä olemassa olevat luonnonmukaiset alueet tulee säilyttää. Niitä edustavat
luonnonmukaiset rannat sekä pieni mäki pähkinäpensaineen kartanon ja täyttöalueen välissä. Vesijärveä
myötäilevä, uusi kevyen liikenteen reitti tulee sijoittaa olemassa oleville väylille ja jättää kivikkoiset,
puustoiset rannat vain kapeille poluille.
Kaavaluonnoksen hotellikortteli ei toteuta yllä mainittuja periaatteita. Mikäli kylpylähotelli rakennetaan
täyttöalueelle on huolehdittava siitä, ettei hotellirakennus kilpaile kartanon kanssa. Kartanon on saatava
olla historiallisen puistoalueen suurin rakennus. Mäki kartanon ja täyttöalueen välissä on jätettävä
mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Kevyen liikenteen reitti on linjattava kartanon alueella kulkemaan jo
olemassa olevia väyliä, jolloin hotelli ei voi ulottua niin lähelle rantaa kuin luonnoksessa on osoitettu.
Hotelli tulisi rakentaa pienimuotoisena laadukkaana kartanoympäristöön soveltuvana rakennuksena,
täyttöalueen pohjoiskärkeen, mikäli se täyttöalueelle sijoitetaan. Myös muita kartanoympäristöä
kunnioittavia ratkaisuja tulisi etsiä.
Nyt voi käydä niin, että hotelli hallitsee aluetta liikaa. Lähtökohdaksi tulisi nostaa erittäin arvokas ja
hämmästyttävän hienona kokonaisuutena säilynyt ikivanha kulttuurimaisema, joka sellaisena edelleen on
valtakunnallisesti merkittävä, nyt kun puisto on kunnostettu.
Asemakaavoituksen tueksi tulisi saada maisema-asiantuntemusta, mielellään Ismo Häkkinen, joka on
jo perehtynyt alueeseen.
Kiittäen asukastilaisuudesta ja sen jälkeen toteutetusta 'gåturista',
Tuula Perälä
[Sivu #]
Mustakallio Marja
Lähettäjä:
Lähetetty:
Vastaanottaja:
Aihe:
Lea Lemetyinen <[email protected]>
1. elokuuta 2015 12:42
Mustakallio Marja
Mukkulan kaavaluonos
Hei,
palailin eilen matkalta ja vasta tänä aamuna siksi viestini, jonka toivon laskettavan numerona lukuihin
muukaan. Vastustan kaavaluonnoksen mukaisen hotellialueen rakentamista Mukkulaan. Lahtelaisina
voisimme kerrankin olla esillä enemmän luontoa ja vähemmän rahaa arvostavina. Luonnon huomioiminen
kaupunkisuunnittelussa saattaa piankin olla suurin mahdollinen valtti asumispaikkaa harkittaessa. Mukkulan
pieni ja hieno luontokehto on ollut ihana tavallisten lahtelaisten ulkoilu ja kohtaamispaikka erityisesti
viikonloppuisin. Kyllä, kaikki varmaan olemme miettineet, miten sen käyttöä voisi kehittää/parantaa, mutta
tämä vaihtoehto ei mielestäni, ja tuskin muidenkaan Mukkulassa kohtaamieni ihmisten mielestä, ole oikea.
Lahtelainen vuodesta 1983
[Sivu #]
Mustakallio Marja
Lähettäjä:
Lähetetty:
Vastaanottaja:
Aihe:
MarjaRiitta Mustonen <[email protected]>
1. elokuuta 2015 5:27
Mustakallio Marja
Mukkulan hotellialueen suunnittelusta
Hei! Toivon, että mietitte tarkasti miten ja millä tavoin Mukkulan aluetta kaavoitetaan. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää alueen laidalla sijaitsevan Ritaniemen kohtaloon. Tarkasti tulisi punnita, onko hotellirakentaminen tarpeellista ja mitkä ovat sen vaikutukset ympäristöön. Julkiselle keskustelulle pitäisi olla enemmän aikaa. Terveisin Marja‐Riitta Mustonen Lähetetty iPadista [Sivu #]