1. No category

Pystyt parempaan – kerromme mieluusti miten
Suomen Psykologinen Instituutti
Työelämän, vuorovaikutuksen ja ihmisten kehittäjä
Raul Soisalo
Käyttäytymistieteilijä – Suomen Psykologisen Instituutin johtaja
Emotive-functional resiprocity technique
ERT, eli tunnetilafunktioita huomioiva vuorovaikutuksellinen tekniikka, jonka avulla hoitohenkilökunnan on
mahdollista löytää asiakkaan käyttäytymiselle useanlaisissa eri tilanteissa ja konteksteissa uutta
näkökulmaa. Tekniikassa selvitetään käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja näiden tunteiden alun perin
hyvät tarkoitukset (hyödyt) kokijalleen. Tekniikassa sovelletaan 9 erilaista yksinkertaista perusprinsiippiä.
Näiden avulla voidaan tutkia, mitä toiminnan taustalla oleva tunne ”tahtoo” ja mikäli tunne aikaansaa
enemmän haittaa kuin hyötyä, prinsiippien avulla voidaan yrittää keksiä muunlaisiin tunneprosesseihin
johtavia asioita unohtamatta alkuperäisen tunteen hyvää tarkoitusta. Tässä työpajassa käydään läpi nämä
yksinkertaiset prinsiipit ja pohditaan erilaisia asiakkaiden edesottamuksia niiden valossa.
ERT ™
Tunnetilafunktiosensitiivinen vuorovaikutustekniikka
Lähtökohtana pyhä yksinkertaisuus ja IX prinsiippiä
I prinsiippi
Mihin kaikki ihmisen käyttäytyminen tähtää?
Mikä on ihmisen kaikenlaisen toiminnan tarkoitus?
1. Edistää omaa hyvää
2. Ehkäistä/ vähentää omaa pahaa
3. Toteuttaa eloonjäämisviettiään ja säilyä hengissä
Taustalla biologisia tekijöitä, evoluution aikaansaannoksia.
II prinsiippi
Ei ole olemassa järki-ihmisiä ja tunneihmisiä.
On vain tunneihmisiä eikä järjellä voi tunteita voittaa.
III prinsiippi
Eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset tunnevalikot käytettävissään.
Neurobiologialla voidaan osittain selittää tunteita. Tunteilla on olemassa eri
voimakkuuksia ja intensiteettejä. Mitä enemmän ihminen ”käy kierroksilla”,
sitä enemmän hän on tunteidensa vietävänä ja käyttäytyy eri tavoin kuin silloin
jos tunteet ovat voimakkuudeltaan lievempiä.
Mitä enemmän on mentaalikierroksia – sitä vähemmän toimii ”järki”.
Mitä enemmän ihminen ”käy kierroksilla”, sitä todennäköisimmin hän turvautuu siihen, minkä
taitaa parhaiten.
Jos ihminen oppii jotakin neutraalissa mielentilassa, se ei takaa sitä, että hän taitaa asian silloin
kun hän ”käy kierroksilla”.
Tunteita ja niiden intensiteettiä on mahdollista manipuloida.
IV prinsiippi
Tietoisuutta tunteista voi opetella ja parantaa.
Jokaisesta ihmisestä on mahdollista oppia havainnoimaan milloin hänen hyvä lisääntyy ja paha
vähenee tai päinvastoin milloin hänen paha lisääntyy ja hyvä vähenee.
Jokaisesta ihmisestä on mahdollista oppia havainnoimaan tunteita ja niiden intensiteettiä.
V prinsiippi
Ihminen tuo vuorovaikutukseen sen, minkä hän kokee sillä hetkellä siihen sopivan.
VI prinsiippi
Asiat ovat yleensä paljon yksinkertaisempia kuin luullaan.
VII prinsiippi
Kaikilla tunteilla on alun perin ollut kokijalleen suojaava funktio. Siksi kaikki ihmisen
käyttäytyminen sisältää myös hyvän tarkoituksen ja hyötyfunktion.
Tunteen liian hätäinen määrittely negatiiviseksi voi johtaa vääriin strategioihin. Tästä johtuu
vallalla oleva sinällään terveiden ihmisten diagnostinen leimaaminen.
Tunteesta aiheutuva välttämiskäyttäytyminen ylläpitää ongelmaa tilanteessa, jossa tunne pitäisi
prosessoiden käydä läpi.
VIII prinsiippi
Jokainen ihminen vastaa viime kädessä itse omista tunteistaan ja niiden ohjaamisesta
edellytystensä mukaisesti. Jokaisella yksilöllä on itsellään mahdollisuudet lisätä omaa hyväänsä ja
vähentää / estää omaa pahaa.
Kenenkään ei pidä ottaa kokonaan vastuulleen toisen ihmisen hyvän lisäämistä tai pahan
vähentämistä kokonaisuudessaan.
IX prinsiippi
Jos joku konsti ei toimi, kannattaa yleensä kokeilla jotain muuta. Jos taas jossakin hommassa ei ole
mitään vikaa, toimivaa ja ehjää ei kannata lähteä korjaamaan.
OIREILUN FUNKTIONAALISUUS
 Kun ihminen oireilee psyykkisesti, siihen löytyy lähes aina ”mielekäs syy”, eli funktio.
 Se, ettei hoitohenkilökunta tiedä mistä oire johtuu, ei merkitse sitä, että kyseessä on
”turha” oire, ilman minkäänlaista mieltä.
 Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen
näkökulmastaan mielekäs toimintatapa siinä tilanteessa, missä ihminen mielessään kokee
olevansa, eli on.
 On helpompi auttaa, kun ymmärtää, ”mihin potilas oirettansa tarvitsee ja käyttää”.
 Onko oire reaktio johonkin, vai proaktio (konsti) saada jotakin?
 Muistisairaan ”harha” on usein mielikuvissa elämistä, eikä harhaa perinteisessä mielessä.
 Muistisairas ihminen saattaa elää jossakin menneessä tilanteessa ja nyt tiedetään, että
hänet kannattaakin kohdata siinä ajassa ja paikassa, jossa hän sillä hetkellä on.
 Mielikuvissa elävä muistisairas ei ole harhainen eikä häntä pidä ”palauttaa realiteetteihin”
vaikka semmoistakin on opetettu ehkä muinoin. Nyt tiedetään sen olevan haitallista ja
laukaisevan usein käytösoireita.
ETENEVÄN MUISTISAIRAUDEN VAIHEEN JA SIITÄ SEURAAVAN SISÄISEN TODELLISUUDEN
HUOMIOIMINEN
Vaikka alalla enemmistö hoitohenkilökunnasta on tosi pätevää, on joukossa myös väkeä, jolla
ei ole tietämystä muistisairauksien erityispiirteistä. Kokeneempikin työntekijä ei välttämättä
muista, että etenevissä sairauksissa voi joutua milloin tahansa sopeuttamaan tapaa olla
asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa, sillä muistisairaus on voinut edetä nopeasti seuraavaan
vaiheeseen.
ERT mallissa käytetään validaatiosta tuttuja vaiheita, jotka eivät perustu lääketieteeseen,
mutta ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi.
1.
2.
3.
4.
Malorientaatio vaihe
Ajan ja paikantajun hämärtymisen vaihe
Jatkuvien liikkeiden vaihe
Sisäänpäin kääntymisen vaihe
PERUSVUOROVAIKUTUKSEN PULMAT USEIN AINAKIN OSASYY KÄYTÖSOIREISIIN






Olisi tärkeää tarkastella, missä määrin asiakkaalle mahdollistuu muistisairauden
erityispiirteet huomioiva vuorovaikutus henkilökunnan kanssa.
Eniten oireilevilla on usein puutteita tässä, jolloin tilannetta helpottaa paljon, jos
henkilökunta muuttaa vuorovaikutusta puutteiden osalta.
Tämä olisi syytä tutkia ennen kuin lähdetään esim. lääkitsemään.
Työntekijän on hyvä miettiä mitkä ovat ne tunnetilat, joiden vallitessa on parhaimmat
mahdollisuudet menestyä. Niin tunnetilat asiakkaalla kuin työntekijöillä.
Mitkä tunnetilat ennakoivat menestystä? Ja mitkä tunnetilat seuraavat menestystä?
Tunnekokemuksen jättäessä muistijäljen muistisairaallekin, olisi tärkeää kiinnittää
tunnetason vuorovaikutukseen erityistä huomiota.
ERT/ DEMS/ ASIAKKAAN ESITIEDOT
Nimi:____________________________________________________________sotu:____________________
Asuu:____________________________________________________________________________________
Pvm:_____________Ikä:
Sukupuoli:
Lähiomainen (nimi ja
suhde):_______________________________________________________________
GDS-FAST:________
CDR-LUOKKA:_______
MMSE:_______ (vain jos vähint. keskivaikea vaihe)
Minkälaista hoitoa/ kuntoutusta saa/ on saanut muistisairauteen liittyen?
Muita tärkeimpiä ihmisiä (nimi ja suhde):
________________________________________________________________________________
Tärkeimpiä asioita:
________________________________________________________________________________
Hyvä tietää – lista:
Diagnoosit:
Muistisairauden kesto (v) ja vaihe tällä hetkellä:
(malorientaatio – ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe – jatkuvien liikkeiden vaihe – sisäänpäin kääntymisen vaihe) Arviointiväline liitteenä
Koulutus:
Alkoholinkäyttö:________________________________________________________________________
Tupakointi:____________________________________________________________________________
Pelaaminen tms. addiktiiville altistuminen:__________________________________________________
Työhistoria:___________________________________________________________________________
Lääkitys:
Lääkkeen jako:
(myös tarvittaessa lääkkeet + käsikauppalääkkeet + luontaisvalmisteet)
Kuka lääkäri/ mikä taho vastaa kokonaishoidosta ja tekee tarvittavia muutoksia lääkitykseen?
nimi:____________________________________________________________________________
yhteystiedot:_____________________________________________________________________
ERT/DEMS TYÖNTEKIJÄKOHTAINEN VUOROVAIKUTUS- JA OLOSUHDEKOKEMUSANALYYSI
Asiakas:
_______________________________________________pvm:______
Jokainen asiakasta hoitava työntekijä
täyttää erikseen, myös sijaiset.
Hoitaja/työntekijä: _________________________________________________________
0= asia sujuu hyvin – ei aiheuta ongelmia, 1= asiassa ehkä parannettavaa, 2= asiassa selkeästi ongelmia
Arvioi itseäsi ja omalta osaltasi asioita totuudenmukaisesti sen mukaisesti, kuin itse teet ja koet ja näet juuri
tämän kyseisen asiakkaan kohdalla niin kuin useimmin asianlaita on. Jos muuttuja on tämän asiakkaan
kohdalla täysin merkityksetön, tai et osaa arvioida, jätä kohta ilman merkintää kokonaan.
ARVIOITAVA ASIA/ MUUTTUJA
1
2
3
4
Koputanko kun olen menossa toisen ihmisen kotiin/huoneeseen.
Kerronko, kuka on tulossa ja pyydänkö lupaa tulla sisään? Varmistanko
aina, että asiakas tiedostaa kuka on tulossa?
Odotanko riittävästi asiakkaan reaktioita/ vastauksia eri tilanteissa?
Valmistelenko asiakasta siirtymiin ajoissa säätelemällä tunnelmaa
sopivaksi ja kertomalla etukäteen?
Onko huomioitu mahdolliset aistirajoitteet riittävän hyvin?
7
Tarjoutuuko mahdollisuus kohdata samalla konkreettisella tasolla, esim.
kumpikin istuu alas ennen keskustelua (0), vai onko asiakas yleensä
fyysisesti alempana työntekijää (2)?
Kykenenkö työntekijänä unohtamaan muut asiat ja kiireet ja keskittymään
100% tässä ja nyt kohtaamiseen ilman minkäänlaista kiireen tuntua?
Mukauttaako työntekijä puheensa vauhtia asiakkaalle sopivaksi?
8
Mukauttaako työntekijä lauseita ja sanavarastoa asiakkaalle sopivaksi?
9
Kohdataanko asiakas rauhallisessa ympäristössä ilman taustahälyjä jne.
5
6
10 Joutuuko työntekijä korottamaan ääntään asiakkaalle alentuneen kuulon
11
12
13
14
tai muun syyn takia? (jos aina joutuu, 2, jos välillä 1)
Puhutaanko asiakkaalle sopivalla äänensävyllä? Lämmöllä ilman lässytystä
tai ”moralisoivaa, nalkuttavaa tai opettavaa/ojentavaa” sävyä - kuin kuka
tahansa aikuinen aikuiselle? (aina= 0, joskus= 1, harvoin=2)
Osaako työntekijä koskettaa asiakasta siten, että se on asiakkaalle hyvä?
(jos ei kosketa milloinkaan tai on aina huono 2, joskus=1, useimmiten tai
aina=0)
Osaako työntekijä säädellä katsettaan asiakkaalle sopivaksi? (esim.
pitkitetty katsekontaktin käyttö/ välttäminen, tai katseen suunnan säätö/
(ellei tiedä näistä tai ei käytä  2, joskus=1, aina=0)
Tarjoutuuko kohtaamisissa asiakkaalle mahdollisuus kokea olevansa
arvostettu kanssasi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei
0
1
2
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
koskaan=2)
Vallitseeko kohtaamisten aikana asiakkaalle mieluisa tunnelma? (aina= 0,
useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Osaako työntekijä rohkaista, kannustaa, helpottaa ja mahdollistaa asioita
asiakkaalle sopivalla tavalla? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai
ei koskaan=2)
Osaako työntekijä käyttää kommunikaation apuvälineitä ja jos asiakas
hyötyy niistä – onko käytössä? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus
tai ei koskaan=2)
Saako asiakas osallistumisen kokemuksia? Otetaanko asiakas mukaan
toimintoihin edellytystensä mukaisesti? (aina= 0, useimmiten muttei
aina=1, joskus tai ei koskaan=2, tässä arviossa ei ole merkitystä mitä
asiakas kertoo haluavansa, esim. ei halua ulos tai ei halua tulla päiväsaliin
yhteislauluun…)
Kokeeko asiakas onnistumisia kohtaamisissanne? (aina= 0, useimmiten
muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Saako asiakas mielihyvää kohtaamisissanne? (aina= 0, useimmiten muttei
aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Kokeeko asiakas iloa (esim. hymyilee tai nauraa) kohtaamisissanne? (aina
tai useimmiten= 0, joskus=1, harvemmin tai ei koskaan=2)
Tuleeko asiakas ymmärretyksi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1, joskus
tai ei koskaan=2)
Saako asiakas ilmaista asiansa kiireettömästi niin, että työntekijä keskittyy
täysillä siihen, mitä asiakas ilmaisee? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1,
joskus tai ei koskaan=2)
Kokeeko asiakas työntekijän läheiseksi ja tärkeäksi? (aina= 0, useimmiten
muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Onko asiakas työntekijälle läheinen, tärkeä ja jollain tapaa ´rakas´? Eli
tykkääkö työntekijä asiakkaasta? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1,
joskus tai ei koskaan=2)
Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle välittävänsä hänestä? (päivittäin= 0,
viikoittain=1, harvemmin kuin kerta viikossa=2)
Ilmaiseeko työntekijä asiakkaalle, että hän on työntekijälle tärkeä ja että
työntekijän mielestä häntä on mukava tavata? (päivittäin= 0, viikoittain=1,
harvemmin kuin kerta viikossa=2)
Puhutaanko asiakkaasta kunnioittavasti kollegojen kesken? (aina= 0,
useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Voisiko asiakas tai hänen läheisiään olla kuuntelemassa kaikkia
keskusteluja mitä hänestä puhutaan? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1,
joskus tai ei koskaan=2)
30 Käytetäänkö asiakkaasta puhuttaessa hänen nimeään, jolla häntä
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
puhutellaan? (sen sijaan että käytetään jotakin työntekijöiden keksimää
lisänimeä tai diagnoosia tai huoneen numeroa, tms.) (aina= 0, useimmiten
muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Jos asiakas on harhainen, hänet pyritään palauttamaan realiteetteihin. (ei
milloinkaan= 0, harvemmin=1, useimmiten= 2)
Reagoitko asiakkaan kaikkiin vuorovaikutusaloitteisiin? (aina= 0,
useimmiten muttei aina=1, joskus tai harvemmin =2)
Jos havaitset asiakkaassa jonkun muutoksen, reagoitko siihen aina? (aina=
0, useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Saako asiakas käyttää itsemääräämisoikeuttaan? (aina= 0, useimmiten
muttei aina=1, joskus tai harvemmin =2)
Joudutaanko asiakasta pakottamaan tai ”ohjaamaan voimakkaasti” (ei
milloinkaan= 0, harvemmin kuin kerran viikossa= 1, useammin kuin kerta
viikossa=2)
Kysytäänkö asiakkaalta ruokailujen yhteydessä mitä ruokajuomaa,
paljonko mitäkin laitetaan, jne. vaikka ”tietäisikin” mitä vastaa? (aina= 0,
useimmiten muttei aina=1, joskus tai ei koskaan=2)
Yritätkö työntekijänä tehdä asioita parantaaksesi asiakkaan itsetuntoa?
(päivittäin=0, viikoittain=1, harvemmin kuin viikoittain=2)
Joudutko joskus kiireen tai muun syyn takia ohittamaan tai harhauttamaan
asiakkaan. (en milloinkaan= 0, hyvin harvoin = 1, toisinaan tai
useammin=2)
Joudutko joskus torjumaan asiakkaan? (ei koskaan=0, harvoin muttei joka
viikko=1, ainakin viikoittain tai useammin=2)
Menetkö sillä tavoin mukaan asiakkaan mielikuviin ja osaatko eläytyä
hänen todellisuuteen, että asiakas tulee niissä kohdatuksi? (useimmiten=0,
joskus=1, harvoin tai ei koskaan=2)
Tiedätkö missä muistisairauden vaiheessa asiakas on? (kyllä=0,
useimmiten=1, en ole varma=2)
Tunnetko ko. asiakkaan sairauksien ja lääkitysten erityispiirteet niin, että
osaat selittää miten mikäkin voi näkyä ja vaikuttaa vuorovaikutukseen.
(kyllä=0, useimmiten=1, en ole varma=2)
Käytättekö strukturoituja menetelmiä ko. asiakkaan käytösoireiden
arvioimisessa ja hoidon vasteen seurannassa? (Ei= 2, 1= vain arviossa
muttei hoitovasteen seurannassa, Kyllä molemmissa= 0)
Tiedätkö mikä on asiakkaan käytösoireen tarkoitus ja tavoite? (kyllä=0,
useimmiten=1, en ole varma=2)
Oletko pyrkinyt auttamaan asiakkaalle toimivia ratkaisua pulmallisten
ratkaisuyritysten sijaan, niihin hänen tarpeisiin, jotka mahdollisesti
vaikuttavat käytösoireisiin? (kyllä=0, useimmiten=1, en =2)
46 Tiedätkö asiakkaasi tunnetilat ennen, jälkeen ja tapaamisenne aikana?
47
48
49
50
(kyllä=0, useimmiten=1, harvoin=2)
Sääteletkö eri asioiden vaikeustasoa vastaamaan asiakkaan kykyjä?
(kyllä=0, useimmiten=1, harvemmin=2)
Teetkö asioita asiakkaan puolesta, vaikka hän selviytyisi itsekin? (kyllä=2,
joskus= 1, en koskaan tai ainoastaan, jos siihen on erityisen painava ja
perusteltu syy muu kuin kiire =0)
Kokeeko asiakas Sinut turvalliseksi? (aina= 0, useimmiten muttei aina=1,
joskus tai ei koskaan=2)
Autatko asiakasta kommunikoimaan muiden kanssa? (vähintään
päivittäin= 0, useita kertoja viikossa=1, harvemmin kuin 2 kertaa
viikossa=2)
YHTEISPISTEMÄÄRÄ 0-100
_________
OSA 2
1. Arvioi asteikolla 0-10, miten hyvin olet päässyt tuntemaan asiakkaan elämänhistorian ja
siihen kuuluneita ihmisiä, verkostoja ja keskeisiä elämäntapahtumia?
____
2. Arvioi asteikolla 0-5, miten paljon pidät nykyisestä työstäsi?
____
3. Miten hyvin asteikolla 0-5 toteutuu mielestäsi asiakkaan ravitsemus?
____
4. Miten hyvä on asiakkaasi terveydentila asteikolla 0-5?
____
5. Miten päteviä ja työhönsä sopivia työntekijänne ovat keskimäärin? 0-5
____
6. Anna arvosana asteikolla 0-5 työyhteisönne jaksamiselle?
____
7. Anna arvosana asteikolla 0-5 hoitopaikkanne/palvelunne puitteille?
____
8. Anna arvosana johdolle 0-10 (0=huono, 10=parhaat pomot ikinä)
____
YHTEENSÄ (0-50)
_____ pistettä.
LUONNEHDI OMIN SANOIN TYÖSSÄJAKSAMISTASI
ANNA TYÖVIIHTYVYYDELLESI ARVOSANA 0-10
_______
Arvioi lopuksi vielä kuinka suuri roolisi on asiakkaan hoidossa? Hoidatko häntä useammin,
yhtä usein vai harvemmin kuin kollegasi? Jos ajatellaan teidän palvelua ja siinä toteutuvaa
työntekijän ja asiakkaan välistä aikaa, niin montako % tästä ajasta sinä olet se työntekijä?
_______%
Suomen Psykologinen Instituutti
Meritullinkatu 4b 8-9 00170 HELSINKI
www.psyk.fi
MUISTISAIRAUDEN VAIHEKARTOITUS
Asiakas:_________________________________________
Pvm: ________________
Arvioija:_________________________________________
Rastita kohdat, jotka parhaiten kuvaavat potilaan sen hetkistä statusta. Asiakkaalla voi olla rasteja
useammankin eri vaiheen kohdassa, mutta arvio antaa osviittaa meneillään olevasta vaiheesta.
MALORIENTAATIOVAIHE
Asiakas on vielä suhteellisen hyvin orientoitunut, mutta hänelle tapahtuu
jatkuvasti unohduksia, jotka vaikeuttavat hänen elämänhallintaansa. Hän on usein
vihainen, onneton tai masentunut.
2 Asiakas saattaa korostaa mieluusti omaa viisautta ja tietojaan eri asioista ja
tilanteissa.
3 Hän pelkää menettävänsä otteen elämästä ja tulevansa hulluksi, vaikkei ehkä sano.
4 Saattaa haluta syytää muita erehdyksistään.
5 Voi olla uskomus, että joku haluaa varastaa häneltä tai muutoin huijata/petkuttaa
tai tehdä jotakin vääryyttä.
6 Saattaa edellisen uskomuksen johdosta tehdä jotakin, kuten kätkeä tavaroita,
viritellä ansoja, olla epäluuloisempi kuin muutoin, jne.
7 Olemus on mieluummin jännittynyt kuin rento.
8 Liikkeet määrätietoisia ja katse terävä ja kohdistunut
9 Voi olla nopea käänteissään ja reagoi herkästi ”nollasta sataan”.
10 Saattaa muistutella asioista itseään tai muita (suullisesti ja/ tai kirjallisesti).
AJAN JA PAIKAN TAJUN HÄMÄRTYMISEN VAIHE
1
Asiakas voi etsiä äitiään tai kuollutta puolisoaan, tms. tai ”juuri keskusteli hänen
kanssaan”, tai etsiä aamulla ovea päästäkseen navetalle lehmät lypsämään…
2 Ei enää kulje pää pystyssä ja jännittyneenä, vaan mieluumminkin kokoon
lysähtäneenä, eksyneenä ja hämmentyneenä sekä jotenkin periksi antaneena.
3 Aika menettää enenevässä määrin merkityksen ja potilas alkaa elää enemmän
omaa sisäistä kelloaan todeksi.
4 Ei välttämättä muista/tiedä päivämäärää tai ikäänsä ei välttämättä muista oikein,
mutta vielä muistaa usein syntymäaikansa oikein.
5 Saattaa olla inkontinenssiongelmia
6 Sanavarasto on kaventunut vähitellen
7 Ei aina tunnista tuttuja, mutta saattaa vielä hyvin tunnistaa vanhoista valokuvista
ihmisiä.
8 Ei ole kiinnostunut maailman päivän polttavista puheenaiheista mutta voi innostua
vielä vanhoista asioista/ kokemuksista tarinoimaan.
9 Pitkitetty katsekontakti, pitkitetty kättely sekä ajan antaminen sen käsittämiseen,
mitä on nyt tapahtumassa, näyttäisi potilasta auttavan. Voi vaatia enemmän aikaa
ennen kuin ”hoksaa” mitä on tapahtumassa.
10 Reagoi tunnetasoiseen vuorovaikutukseen paremmin kuin asiatasoiseen.
1
JATKUVIEN LIIKKEIDEN VAIHE
1
2
3
4
5
6
7
Sanavarasto on merkittävästi kaventunut
Asiakas saattaa heijata itseään istuessaan
Asiakkaalla on jokin jatkuva toiminta, jota tekee usein ja hartaasti. (Voi vaeltaa,
availla ovia, kerätä tavaroita, näplätä jotakin, repiä paperia, tms.)
Asiakkaalla voi olla ääntelyjä tai merkityksettömältä vaikuttavaa puhetta vaikka
sanoista sinällään saisikin selvää.
Merkittäviä vaikeuksia käsiteltäessä ongelmia, yhtäläisyyksiä ja eroja; ei selviydy enää
moniosaisista ohjeista.
Sosiaalinen arvostelukyky heikentynyt ja orientaatio erittäin heikentynyt. Ei pysy enää
kärryillä vähänkään monipolvisimmissa keskusteluissa.
Asiakas saattaa tykätä silittää pehmolelua tai pitää nukkea sylissään.
Saattaa mielikuvissaan ”tehdä jotakin konkreettista”, joka voi liittyä hänen
menneisyyteensä, sellaista mitä ennenkin tehnyt, esim. Konekirjoittaja ”kirjoittaa”,
neulomista harrastanut ”neuloo”
9 Oikea neulominen tai konekirjoitus ei kuitenkaan enää onnistu, visuomotorinen
tarkkuus ja visuokonstruktivistiset, visuospatiaaliset taidot heikentyneet.
10 Reagoi sentään vielä, kunhan on sopivat ärsykkeet.
8
SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYMISEN VAIHE
1
2
3
4
Asiakas on syötettävä ja juotettava ja vaipoissa
Asiakas ei enää juurikaan oma-aloitteisesti liiku tai kommunikoi
Asiakkaalla ei enää ole ilmevalikoimaa, vaan enimmäkseen yksi ilme
Vuodepotilas ”omissa maailmoissaan”, ikään kuin olisi halvaantunut
5
Ei normaalisti reagoi puhutteluun tai moneen muuhunkaan
JOHTOPÄÄTÖS: Asiakkaalla on luultavimmin meneillään
Malorientaation vaihe
Ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe
Jatkuvien liikkeiden vaihe
Sisäänpäin kääntymisen vaihe
Sisäänpäin kääntymisen vaihe on mahdollista minimoida – jopa ehkäistä, jos asiakkaalla on omaan
tilanteeseensa sopivalla tavalla huomioituna ”syy olla kääntymättä sisäänpäin”. Tämän johdosta
on hyödyllistä tutkia vastaako tämän hetken tapa olla asiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa hänen
vaihettaan. (Jatkossa on tulossa vielä vaihekohtainen Vuorovaikutus- ja olosuhdeanalyysiosio
tämän tutkimiseen ja hoitamiseen kuntoon.)
SUUNNITELMA SIITÄ, MILLÄ TAVOIN VAIHE HUOMIOIDAAN ASIAKKAAN HOIDOSSA JA
HUOLENPIDOSSA SEKÄ VUOROVAIKUTUKSESSA ARJESSA:
NPI-DEMS SEULA
ASIAKAS:___________________________________________________
PVM:________
ARVION ANTAJA:____________________________________________
Ohessa on kysymyksiä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Merkitse rasti ruutuun kyllä vastaukselle.
Jos kyseiseen kohtaan tuli rasti, niin selvitä vielä yleisyys/vaikeusaste sekä miten paljon stressiä
näistä kyseisen kirjainkohdan asioista aiheutuu potilaalle itselleen, henkilökunnalle ja muille. Ellei
tullut rastia, mene eteenpäin seuraavaan kohtaan.
Ohessa on ohjeita
1
2
3
4
Joskus – harvemmin kuin kerran viikossa.
Usein – noin kerran viikossa.
Hyvin usein – useita kertoja viikossa, muttei joka päivä.
Erittäin usein – vähintään kerran päivässä.
1. Lievä – on muutoksia, mutta eivät ole johtaneet vakavampaan
2. Melko vaikea – muutokset ovat selviä ja ne aiheuttavat pieniä pulmia
3. Vaikea –suuria muutoksia, ne aiheuttavat ongelmia ja/tai ovat
kiusallisia potilaalle tai häiritsevät häntä muuten tai/ja niistä on
merkittävää haittaa muille.
Kuinka häiritseviä nämä ongelmat ovat mielestänne?
0
1
2
3
4
5
I)
II)
III)
Ei lainkaan
Hyvin vähän
Jonkin verran
Melko paljon
Paljon
Erittäin paljon
potilaalle itselleen
henkilökunnalle (esim. juuri Sinulle)
muille (kuten muut asukkaat tai läheiset)
ON MAHDOLLISTA TEHDÄ LISÄTUTKIMUKSIA YHDESTÄ, USEAMMASTA TAI JOPA KAIKISTA OSISTA
TARPEEN MUKAAN. TAVOITTEENA PÄÄSTÄ TUTKIMAAN ILMENNEIDEN OIREIDEN FUNKTIOTASOA.
Onko potilaalla uskomuksia, joiden tiedätte olevan todellisuudenvastaisia? Väittääkö hän
esimerkiksi, että ihmiset yrittävät vahingoittaa häntä tai varastaa häneltä? Onko potilas sanonut,
että perheenjäsenet eivät ole keitä sanovat olevansa tai että koti ei ole heidän kotinsa? En
tarkoita pelkästään epäluuloisuutta, vaan sitä, että potilas on todella vakuuttunut siitä, että
hänelle tapahtuu tällaista.
Onko potilaalla aistiharhoja, esimerkiksi näkö- tai kuuloharhoja? Vaikuttaako siltä, että hän
näkee, kuulee tai kokee olemattomia asioita? Tämä kysymys ei viittaa pelkästään vääriin
uskomuksiin, kuten siihen, että joku, joka on kuollut, olisikin yhä elossa, vaan siihen, että
potilaalla todella on poikkeavia kuulo- ja näköaistimuksia.
Onko potilaalla kausia, jolloin hän kieltäytyy yhteistyöstä tai ei ota vastaan apua? Onko häntä
vaikea käsitellä?
Vaikuttaako potilas surulliselta tai masentuneelta tai/ja Sanooko hän olevansa surullinen
tai masentunut?
Onko potilas hyvin hermostunut, huolestunut tai peloissaan ilman selvää syytä? Vaikuttaako
hän hyvin jännittyneeltä tai rauhattomalta? Pelkääkö potilas jäädä yksin?
Onko potilas menettänyt kiinnostuksensa siihen, mitä hänen ympärillään tapahtuu? Onko hän
menettänyt kiinnostuksensa asioiden tekemiseen tai puuttuuko häneltä motivaatio ryhtyä
tekemään uusia asioita? Onko häntä aiempaa vaikeampi saada osallistumaan keskusteluun tai
askareisiin? Onko potilas haluton tai välinpitämätön?
Näyttääkö potilas toimivan hetken mielijohteesta ajattelematta ensin? Tekeekö tai sanooko hän
asioita, joita ei yleensä tehdä tai sanota julkisesti? Tekeekö hän asioita, jotka ovat hämmentäviä
Sinulle tai muille?
Ärtyykö tai häiriintyykö potilas helposti? Vaihteleeko hänen mielialansa herkästi? Onko hän
poikkeavan kärsimätön? Tällä ei tarkoiteta muistin tai toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaa
turhautumista, vaan sitä, onko potilas poikkeavan ärtyisä, kärsimätön tai tunteiltaan ailahteleva
verrattuna siihen, millainen hän yleensä on/ on tähän mennessä ollut?
Käveleekö potilas edestakaisin toistaen samoja asioita, esimerkiksi availlen kaappeja tai
laatikoita, hypisteleekö hän esineitä tai kiertääkö esim. lankoja tai naruja kerälle?
Onko potilaalla univaikeuksia? Onko hän hereillä öisin? Kuljeskeleeko hän yöllä, pukeutuuko
tai häiritseekö hän muuten muiden unta? (Pelkkiä satunnaisia wc-käyntejä ei pidetä unen
häiriöinä, jos potilas nukahtaa pian käynnin jälkeen uudelleen.)
Onko potilaan ruokahalussa, painossa tai ruokailutottumuksissa tapahtunut muutoksia? Onko
mieltymyksissä eri ruokiin ilmennyt mitään muutoksia?
Jos tuli useita rasteja, mitkä näistä kohdista A-L ovat ”akuuteimmat” tai ”tärkeimmät” (pisteiden
mukaan, jos tasapisteitä valitse painottaen tekijöitä, joista aiheutuu asiakkaalle eniten haittaa)?
1. _____
2. _____
3. _____
Muut KYLLÄ kohdat: __________________________________________________
Ei- kohdat:__________________________________________________________
(jatkuu…)
JOS OLI EI-KOHTIA A-L, MITÄ SELLAISTA HYVÄÄ/ TOIMIVAA ON OLEMASSA, JOKA OSALTAAN
SELITTÄÄ SEN, ETTEI TULLUT RASTIA? (Tämä on muutenkin tärkeä kysymys. On hyvä selvittää
emootioita ja kaikkia mahdollisia muuttujia eri tilanteissa, sillä näistä voi saada yllättäen
vihjettä niihin kohtiin, joissa on puolestaan enemmän ongelmia.)
TYÖNTEKIJÄN OMA HAPPINAAMARI
Missä määrin olet tänään kokenut hyvää?
Missä määrin olet tänään sietänyt sietämätöntä?
Mitä kaikkea voit tehdä, jotta kokisit enemmän hyvää ja vähemmän pahaa?
Ohjaatko Sinä elämääsi?
Vai oletko elämässäsi sivusta seuraajan roolissa?
Muistakaa lentoemäntien ohjeet ongelmatilanteisiin:
1. Laittakaa happinaamari aina ensin omille kasvoillenne, jonka jälkeen voitte auttaa muita.
2. Pakkolaskutilanteessa on tärkeää kumartua mahdollisimman alas.
3. Täyttäkää pelastusliivi vasta koneen ulkopuolella…
YHTEENVETO- JA INTERVENTIO-OSA
Olennaisin asia on, ymmärretäänkö käytösoireen moniulotteisuus ja dynaamisuus oikealla tavalla siten, että
tunnistetaan myös sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet ja vaikutusmahdollisuudet.
Mikäli asiakkaalla ilmenee käytösoireita, jotka vaativat hoitoa, tulee asiakkaan käytösoireista tehdä CMAIDEMS haitallisten käytösoireiden mittaus ja samaan aikaan kaikki hoitoon osallistuvat työntekijät täyttävät
Vuoroaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysin.
Mikäli asiakkaalla ilmenee käytösoireita, jotka vaativat hoitoa, 99% todennäköisyydellä systemaattinen
asiakkaan hoitoon osallistuvien työntekijöiden Vuorovaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysi tuottaa
toimenpiteitä edellyttäviä tuloksia. Arvion mukaan, jos tämän analyysin poikkeavat osatekijät korjataan, on
mahdollista vähentää asiakkaan käytösoireet kokonaan,
vähintään ¾. Ennen kuin asiakkaalle lähdetään etsimään
lääkitystä, tulisi nämä muutokset pyrkiä tekemään. Näiden
Vuonna 2016-2017 Suomen
muutosten aikaansaaminen on ensisijainen muuhun
Psykologinen Instituutti järjestää 5
käytösoireen hoitoon nähden. Hoitotyön esimiesten tulee
op laajuista Muistisairaan
järjestää 1-2 viikon sisällä ohjausta ja tukea työntekijöille
käytösoirehoitajan
analyysissa ilmenneiden puutteiden korjaamiseen. Ohjaus ja
koulutusohjelmaa, jonka
tuki voidaan järjestää konsultatiivisena työnohjauksena,
työnjohdollisena ohjauskeskusteluna, kollegiaalisena tukena
opetussuunnitelma rakentuu
muistisairaan vuorovaikutusmetodeihin perehtyneeltä (esim.
pitkälti ERT – menetelmälle.
validaatiomenetelmää käyttävä, muistihoitajakoulutuksen
Tavoitteena olisi, että vuoteen 2020
saanut) kollegalta, koulutustilaisuuden tai työntekijäpalaverin
mennessä jokaisessa
muodossa. Ainakin Muistihoitaja (SPI) koulutuksen saaneet
muistisairaiden hoitotiimissä olisi
ovat päteviä toimimaan työnohjaajina ja konsultteina
vähintään yksi käytösoirehoitajan
vaikeaksi koettujen käytösoireiden hallintaan tähtäävissä
koulutuksen saanut. Koulutuksia
prosesseissa. Käytösoirehoitaja on työyhteisön sisäinen
järjestetään useampia eri puolilla
konsultoiva asiantuntija, jolla on osaamista käytösoireiden
Suomea hankerahoituksella
hallintaan tähtäävien prosessien ohjaamisessa.
(osallistujalle maksuton), minkä
Työnjohdollisten, työnohjauksellisten, koulutuksellisten,
kollegiaalisten, konsultatiivisten toimenpiteiden jälkeen
lisäksi se tulee mahdolliseksi
hoitoon osallistuvat työntekijät täyttävät analyysin uudelleen
suorittaa kokonaan verkkoja asiakkaasta täytetään CMAI-DEPS uudelleen.
opintoina omalla aikataululla
Kun vuorovaikutus- ja olosuhdekokemusanalyysin tulos on
(työnantajalle edullinen).
normaali tai selkeästi parempi kuin alkutilanteessa ja CMAIDEPS osoittaa asiakkaan käytösoireiden edellyttävän yhä
hoitoa, tehdään asiakkaasta NPI-DEMS-SEULA. Seulan tulosten
perusteella edetään ERT periaatteiden mukaisesti NPI-DEMS
arvioon ja edelleen NPI-DEMS-YHTEENVETO- ja INTERVENTIO-OSIOON. On yli 95% todennäköisyys sille,
että prosessin läpivienti saa käytösoireet siedettävälle tasolle. Jäljelle jäävälle 5% saatetaan tarvita
käytösoireeseen tarkkaan harkittu määräaikainen lääkehoito, jonka vastetta on seurattava säännöllisesti
käyttäen edellä mainittuja arviointivälineitä.