FinnSight-foorumissa luotiin yhdessä kokeiluaihioita
FinnSight 2015 ennakointifoorumi järjestettiin 23.9.2015 Finlandia-talolla. Ennakointitieto ja keynotepuhujat siivittivät kokeilujen ja haasteiden ideointia ja tiivistä ryhmätyöskentelyä.
Tilaisuudessa esiintyivät professori Julian Birkinshaw (London Business School, Top 50 Management
Thinkers in the World) ja futuristi, muutosvoimien puolestapuhuja, kirjailija, johtajuuden 4P:n
puolestapuhuja (People, Planet, Purpose, Profit) Anne Lise Kjaer. Valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja Tekesin
pääjohtaja Pekka Soini jatkoivat keskustelua ennakoinnin merkityksestä ja tarpeesta. Lisäksi panelistit Mika
Anttonen (ST1, Olli Hietanen (Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus), Sonja Heikkilä (Tekes), Mikko
Kosonen (Sitra), Miki Kuusi (Wolt) ja Tuuti Piippo (tietokirjailija) keskustelivat tulevaisuuden Suomen
suunnista ja mahdollisuuksista.
Työpajan tarkoituksena oli haastaa osallistujat tunnistamaan ja luomaan kokeiluaihioita, jotka kiinnittyvät
hallituksen kärkihankkeisiin. Fasilitaattorit ohjasivat ryhmiä valitsemaan aiheen ja työstämään
kokeiluaihioita tai vaihtoehtoisesti yhteiskunnallisia haasteita, joiden ympärille voisi rakentaa
haastekilpailun. Kokeiluaihiot rakentavat osaltaan kansallista kokeilutoimintoa ja edistävät
kokeilukulttuuria.
Foorumin sisältöjä havainnollistettiin graafisella fasilitoinnilla.
Suosituimmat kärkihankkeet ja keskustelun teemat
FinnSightin osallistujat keskustelivat laajalti Suomen tulevasta menestyksestä; hallituksen
kärkihankekokonaisuuksien joukosta muutamat kuitenkin nousivat työpajassa suosituimmiksi. Keskustelu
liikkui eniten työn ja osaamisen, digitalisaation ja kokeilujen sekä kiertotalouden ja kestävyyden teemaalueilla. Työn ja osaamisen kärkihankkeista työpajassa keskustelua syntyi työllisyydestä, työelämään
siirtymisestä ja työn itseohjautuvuudesta. Keskustelu digitalisaatiosta ohjautui esimerkiksi työn hakijoiden
ja tarjoajien yhteensovittamiseen digitalisaation kautta. Heikkoja signaaleja nousi esiin markkina- ja
liiketoimintaosaamiseen, nuoriin ja lapsiin, riskeihin ja turvallisuuteen ja kokeilukulttuurin riskeihin ja
riskittömyyteen ja motivaatioon liittyen.
FinnSightissa kehitettyjä kokeiluaihioita
Kokeilu- ja haastekilpailuehdotukset luotiin yhdessä ennakointifoorumin työpajassa n. 200 osallistujan
voimin. Ryhmäkeskusteluiden pohjana olivat tilaisuuden keynote-puhujien esitykset, ennakointitietoa
Suomesta ja maailmalta ja hallituksen strategiset kärkihankesuunnitelmat. Ryhmätöissä sana oli vapaa ja
kokeiluaihioita syntyi moneen lähtöön:
Työmarkkinoiden uber (Tyber) mallintaa työn kiertotaloutta. Yhteistyö on suomalaisten vahvuus, mutta
sitä ei aina muisteta ja tunnisteta. Lisäämällä työvaihtoa saavutetaan liikkuvaa työvoimaa ja oikeaa tietoa ja
osaamista yli rajojen.
Korkeakoulujen rahoituksen muutos perustuu haastepohjaiselle ja työllistymispohjaiselle rahoitukselle.
Radikaalimmassa ehdotuksessa korkeakoulut eivät saisi rahoitusta ennen kuin opiskelija on työllistynyt.
Tämä kannustaisi miettimään sekä opetuksen sisältöä että opiskelijoiden sisäänottoa voimakkaammin
työllistymisen kannalta. Jokaisen oppilaitoksen velvollisuus olisi toimia kiinteässä yhteistyössä työelämän
kanssa ja varmistaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, että kaikki valmistuneet saavat työtä. Jokaisesta
työllistyneestä korkeakoulut ja oppilaitokset saisivat tukea tai kannustinrahaa.
Työttömien tohtoreita työllistetään ehdotuksella, jossa valtio tarjoaa tohtorin paikan yrityksissä esimerkiksi
kuudeksi kuukaudeksi ja yritykset hyötyvät uusimmasta tutkimustiedosta ja -osaamisesta.
UNELMA10% antaa oman unelman toteuttamiseen 10% työaikaa. Kokeiluehdotuksessa halukkaat saisivat
käyttää 10–20 % työajastaan oman liikeidean kehittämiseen ja yrityksen luomiseen. Kokeilu haastaa
mukaan sekä yrityksiä (erityisesti yli 20 henkeä työllistävät yritykset) että julkista sektoria.
Tuulensuojavyöhyke kokeiluille tähtää kokeilukynnyksen madaltamiseen ja kannustaa määrittelemään
haasteet ja tarpeet poliittisesti ja yhdessä. Ekosysteemiajattelu tukee kokeilukulttuuria.
Markkinointiosaamisen vahvistaminen on kriittistä Suomen menestykselle ja siinä on tunnistettu
puutteita. Markkinointiosaamista tulisi vahvistaa etenkin oppilaitoksissa ja korkeakouluissa; käytännössä
osaamista tulee vahvistaa niin toimintaympäristön ymmärtämisessä kuin asiakkaan tarpeiden
tunnistamisessa. Osaamiseen kuuluu niin ikään markkinoiden luominen ja kokeileminen. Kokeilulla haetaan
systeemistä laatutyötä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi muun muassa markkinatuntemuksen
kasvattamisella ja jakelukanavien parantamisella. Markkinointiosaaminen tulee kytkeä myös
liiketoimintaekosysteemien rakentamiseen.
Hajautettu sähkön ja lämmön tuotanto edellyttää kokeilevaa toimintaympäristöä sähkön pientuotannolle.
Kokeilulla haetaan lämpöyrittäjiä, esimerkiksi pienverkostoja, osuuskuntia ja monistettavia pilotteja
pientuotannon lisäämiseksi. Maailmassa on huutava pula huoltovarmuudesta ja energiatuotannon
pienimuotoiset ratkaisut voisivat olla myös menestyksekkäitä vientituotteita.
Hackathon-toimintamallin hyödyntäminen nousi työpajassa esiin. Hackathoneissa eri alojen osaajista ja
usein opiskelijoista koostuvat tiimit ratkaisevat yhdessä ilkeitä ongelmia ja tarkasti määriteltyjä haasteita
mm. koodauksen ja sovellusten kehittämisen kautta. Tapahtumat ovat usein kilpailuhenkisiä ja ne
järjestetään yhteistyössä yritysten kanssa. Suomessa hackathoneja on muun muassa Slushin yhteydessä.
Koulutuselämään tutustuminen KET (vrt. TET) auttaisi nuoria valitsemaan itselleen sopivan koulutusalan.
Kokeilussa nuoret viettäisivät pari päivää eri oppilaitoksissa tai korkeakouluissa. Kun opiskelija näkee jo
peruskoulun tai lukion aikana erilaisia jatkokoulutuspaikkoja, todennäköisyys itselle sopivan koulutuspaikan
löytämiseen kasvaa. Koulumaailmaan liittyi myös muita kokeiluehdotuksia kuten ryhmäkokeet ja TET 2.0.,
jolla vahvistetaan nopeampaa siirtymistä työelämään. TET 2.0:ssa ei ainoastaan tutustuta siihen mitä
työpaikalla nyt on, vaan yritetään luoda uutta pienissä tiimeissä, esimerkiksi tekemällä viikossa miniinnovaatioprojekti.
Työpajassa muotoiltiin uudelleen myös FinnSightin yhteistä visiota. Visiossa Suomi on edellä muita,
inhimillinen, viisaasti laiska ja yrittävä kansalaisyhteiskunta, jossa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Siksi
ihmiset ovat mukana täysillä!
Valtionhallinnon omaan kehittämiseen tehtiin ehdotus strategisen tiedon paremmasta hallinnasta.
Strategiseen tiedon parempi hallinta vastaa hajanaisen tiedon ongelmiin valtionhallinnossa, muun muassa
yritysten taloudellisista tiedoista ja yritysten ja tutkimuksen kohdistumisesta tieto on hajallaan ja
pirstaleista. Kyseistä mikrotason tietoa kerätään eri hallinnonaloilla erikseen, ostetaan erinäisistä lähteistä
(esimerkiksi Suomen Asiakastieto) ja kysytään yrityksiltä useaan kertaan. Tieto voitaisiin siirtää yhteisen
koordinaation avulla kaikkialle valtionhallintoon. Koska mikrotason tiedon hallinnassa on ongelmia,
makrotason mallintaminen on puutteellista. Linkki mikro- ja makrotason välillä puuttuu. Kokeiltavaksi
ehdotetaan uusia työkaluja: uudet tekstinlouhintatyökalut pystyvät muun muassa lukemaan kaikkien
suomalaisten yritysten verkkosivut ja kategorisoimaan niitä aihealueisiin sen perusteella mitä verkkosivuilla
lukee. Tähän käytetään koneoppimisalgoritmeja. Menetelmällä voidaan tarkastella vaikkapa suomalaista
startup-kenttää ja sen kehittymistä, tai luokitella terveysalan toimijoita ja alan emergoituvia
teknologiaklustereita. Tällaiset kuvaukset saadaan aikaan automaattisesti verkkosivuja, patenttitietokantoja
tai esimerkiksi Tekesin projektitietokantoja lukemalla. Tällä hetkellä näitä uusimpia mallinnustyökaluja ei
käytetä riittävästi Suomen talouden kehittymisen ymmärtämiseksi ja paremman politiikan tekemiseksi.
Valtavien tietomäärien käsittelyyn, mallintamiseen ja visualisointiin on myös tarjolla uudenlaista
teknologiaa. Esimerkkinä voidaan tästä mainita FinnSightissakin esitelty suomalaisen startupin kehittämä
Veropuu-malli, jolla pystyy visualisoimaan esimerkiksi Suomen innovaatiopolitiikan rahavirrat ja niiden
kohdistumiset teema-alueille. Visualisointien ja mallinnuksien helppous ja käyttäjäystävällisyys on
perusedellytys sille, että politiikkaa voidaan tehdä systeemitasolla.
Ekosysteemi yhdistää mikro- ja makrotason tiedon.
Esimerkkejä haastekilpailuideoista
Haastekilpailu: Kuka työllistää ja kotouttaa maahanmuuttajat parhaiten?
Haastekilpailu: Kumotaan joku häiritsevä laki jokaisena uudenvuoden päivänä, kansalaiset saavat äänestää
Haastekilpailu: Kuka pystyy leikkaamaan nykytasosta 5 % kustannuksista?
o Haaste sisältää erilaisia sarjoja kuten aktiivinen ikääntyminen ja nuorten syrjäytyminen ja
sen taustalla olevat tekijät. Leikkaushaastekilpailua voidaan laajentaa myös työelämässä
oleviin, jolloin haasteen voi kohdistaa tässä ryhmässä kustannuksia eniten tuottaviin
terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin, kuten mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.