1. No category

22. LOKAKUUTA • NUMERO 7/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi
Metsänomistaja
”Ei tämä ole
rakettitiedettä”
Metsälehti Makasiini 7/2015
Käsin tehty
Keitä tuohesta
tervaa
Perintömetsä
Teema: metsäpalvelut
Näin
perustat
yhteismetsän
24
KYSYMYSTÄ
säästöpuista
metsäpalvelut
Valmista tuli
Wille Rantanen teki
Seppo Hietaselle uuden
metsäsuunnitelman.
mu k a n a
Metsämessujen
ohjelmaliite
Hakkuut kasvavat ensi vuonna • Hattutauti jyllää • Korjuussa toivotaan pakkasia
3842_.indd 1
15.10.2015 17.46
METSÄ
AINA
MUKANASI.
Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit
ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi
www.metsaverkko.fi
Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta
31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 € arvoisen matkalahjakortin.
METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.
3843_.indd 2
15.10.2015 17.24
SISÄLLYS
6
20
metsälehti makasiini
UUTISET
4 Pääkirjoitus: Tilaa työ ajoissa
6 Metsänomistaja: ”Ei tämä ole
rakettitiedettä”
12 Uutiset: Uhkaako tuontihake
14 36 Puukauppakoulu: Katkonta on
myös mittausta
38 Pikatesti: Älypuhelin metsäkäyttöön
Mannerlaatat liikkeessä
puumarkkinoilla
39 Tutkittua: Hattutauti jyllää
tuottaa?
16 Markkinat: Pakkasista hetken apu
Hyvistä metsätiloista kilpaillaan
18 Kuukauden puukauppa:
Hoitamaton käy huonosti kaupaksi
40 Perintömetsä: Näin perustat
yhteismetsän
42 Kysy pois: Mikä selittää puolukan
syyskukinnan?
Luonnosta
58 Luhta: Kulkijan kodit
62 Tapionpöytä: Katajanmarjoilla
makua
64 Käsin tehty: Keitä tuohesta tervaa
70 Ristikko
72 Pilkkeet: Perin erilaisia vihreitä
74 Tuote & tekijä:
Puusepäntöitä napapiiriltä
75 Metsämessujen ohjelma
44 Metsäläisen allakka:
Lava-autolla metsään
46 Mielenrauhaa luonnosta
19 Verkosta: Entä kun lämpenee?
52 Kesäkisa: Lisää puujuttuja!
Teema
20 Metsäpalvelut: Apua ryteikköön
56 Tuoteuutuuksia
30 Rahapuu: Kysyntä kasvaa
3844_.indd 3
säästöpuista
kotimaista?
15 Metsätyyppi: Mitä biotuotetehdas
18 Oma metsä
32 Metsänhoito: 24 kysymystä
NRO 7/20
22.10.2015
57 Kolumni: Loppuuko keskustelu
puun riittävyydestä?
64
MAKASIINI 7 • 2015
3
16.10.2015 14.44
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
Tiia Puukila
(perhevapaalla)
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Tilaa työ ajoissa
E
räs lukija otti yhteyttä ja kertoi tarinan sukulaisensa metsästä. Sukulainen oli kaivannut kokeneemman neuvoa puukauppaan ja pyytänyt lukijaa arvioimaan ensiharvennusleimikkoa ennen kuin hän tarjoaa sitä ostajalle. Metsässä oli harventamisen ja
taloyhtiössä remontin tarvetta. Hän arveli,
että tarpeet voisi yhdistää, kun kuulemma
harvennuspuulla on nyt kysyntää.
Perillä metsässä arvio syntyi nopeasti. Harvennettavaa tosiaankin oli, mutta ei
juuri myytävää puuta. Tapaus oli tyypillinen unohdettu istutustaimikko. Riutuneita kuusia oli vielä hengissä, mutta hieskoivu, pihlaja ja leppä ottaisivat pian vallan kokonaan.
Lukija neuvoi raivaamaan kasvatuskelpoisille taimille elintilaa ja jättämään raipat
metsään maatumaan. Taimikosta voisi ottaa
talteen energiapuuta, mutta sen korjaaminen tulisi kalliiksi. Käteen jäisi remonttirahaa kovin vähän. Lisäksi puuta kasvoi niin
tiuhassa, että taitavinkaan konemies ei saisi
”ongenvaparisukossa” siistiä jälkeä aikaan.
Kun sukulainen kuuli, mitä raivaus maksaisi, hän lupasi jäädä miettimään asiaa.
Lukija ennustaa, että taimikko jää oman
onnensa nojaan, kuten niin moni muukin
metsänalku. Siksi hän toivoi, että kirjoittaisimme Metsälehdessä enemmän taimikoiden hoidosta.
Palaamme asiaan heti seuraavassa Metsälehdessä. Sen sijaan tässä numerossa perehdyimme metsäpalveluihin. Kaikkea ei
4
3845_.indd 4
MAKASIINI 7 • 2015
tarvitse tehdä itse. Toimittaja Valtteri Skyttä kertoo, että sekä palveluiden kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina lisääntyneet.
Yhtä tärkeää kuin on raivata taimikko
ajoissa, on tilata työ ajallaan. Kun aikaa kuluu ja risukko kasvaa, latistuu oma into tarttua toimeen. Myös työn teettäminen tulee
halvemmaksi, jos raivattava puusto ei ole
ehtinyt kovin isoksi. On hyvä päättää ajoissa, tekeekö itse vai tilaako palvelun. Kiirehtimiseen kannustaa myös uusi kemeralaki,
joka sisältää tuen taimikoiden varhaishoidolle.
Tarinan sukulaisenkin kannattaisi kiireesti tilata ammattilainen hoitamaan metsä kuntoon. Muutama tuhat euroa ei ole kovin paljon, jos sillä saa elvytettyä kuusentaimikon kasvuun.
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Asiakaspalvelusihteeri
Helena Alatalo p. 09 315 49 842
Katja Raninen (perhevapaalla)
Palvelupäällikkö
Metsänomistaja Katri Myllykoski ostaa palveluita mutta tekee paljon myös itse. Raivaaminen onnistuu kaupunkilaiseltakin. Siihen
voi tulla suorastaan himo, hän kertoo toimittaja
Liina Kjellbergin kirjoittamassa jutussa.
Mari Lindström
p. 09 315 49844
Metsätaloudellinen ammatti­
lehti, Metsätalouden kehittä­
miskeskus Tapion julkaisu
83. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Painopaikka
0355-0893
Makasiinin levikki:
32 695 (lt/14)
Paperit
Forssa Print 2015
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
Kannen kuva
seppo samuli
PEFC/02-31-162
16.10.2015 15.29
UUTISET
Uhkaako tuontihake
kotimaista?
Naantalin tulevaan jättivoimalaan voitaisiin
selvityksen perusteella laivata haketta
ulkomailta. Tällä hetkellä tuontihakkeen rooli
energiantuotannossa on pieni.
Teksti Valtteri Skyttä
Halpa kivihiili, lämpimät talvet, muuttuva tukipolitiikka.
Sähkön- ja lämmöntuotto suomalaisella metsähakkeella on
jo nyt vaikeuksissa, mutta tulevaisuudessa soppaan voi tarjota oman lusikkansa vielä tuontihake.
Näin käy ainakin, jos Naantaliin syksyllä 2017 valmistuvan
sähkö- ja lämpövoimalan suunnitelmat toteutuvat. Biopolttoaineita hyödyntävä voimala ennakoi tarvitsevansa metsähaketta
ulkomaita myöten.
”Nyt näyttää siltä, että voimalan polttoaineesta 40 prosenttia olisi kotimaista haketta. Jos hakkeen osuus voimalan kaikesta polttoaineesta halutaan nostaa 70 prosenttiin, halvinta on tuoda nousun
vaatima lisähake ulkomailta”,
kertoo toimitusjohtaja Tapani
Bastman Turun Seudun Ener-
giantuotannosta.
Vaikka kotimaista haketta tarvitaan suuri määrä, miltei puolet voimalan käyttämästä hakkeesta olisi siis tuontihaketta. Bastmanin mukaan kotimaista metsähaketta voidaan
hankkia rannikolla sijaitsevaan
Naantaliin enimmillään 130 kilometrin päästä sisämaasta.
Kun tämä raja ylittyy, laivoilla tuotava ulkomainen metsähake on markkinaselvityksen mukaan halvempaa kuin
rekoilla tuotava suomalaishake.
Myös kotimaista laivoilla?
Bastman korostaa, että laskelmat perustuvat tämän hetken
tilanteeseen.
”Mitään ei ole päätetty. Hakkeen lopullinen osuus energiantuotannosta on vielä auki. Hinta ratkaisee.”
Ulkomaalainen hake tulisi
Bastmanin mukaan todennäköisesti Itämeren alueelta.
”Kotimaista haketta saa myös
tuoda laivoilla. Meillä ei ole mitään sitä vastaan.”
Jos tavoitteena on suurelta osin metsähakkeella pyörivä voimala, eikö laitos olisi kannattanut sijoittaa sisämaahan
lähemmäs metsiä?
”Voimalan sijainti riippuu
kaukolämpöverkosta. Kaukolämpöä toimitetaan Turkuun ja
rannikolla sijaitsevaa Turkua ei
voi siirtää”, Bastman sanoo.
Haketta selluksi
Kotimainen metsähake pärjää
hyvin hintakilpailussa tuontihakkeen kanssa, Bioenergia ry:n
toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi. Hänen mukaansa tuontihakkeen merkitys hakevoimaloissa ei ole tällä hetkellä suuri.
”Rannikolla olevat voimalat
ovat tuontihaketta kokeilleet,
mutta yhdelläkään se ei ole jäänyt merkittävään rooliin.”
Fredriksson ei ole valmis allekirjoittamaan suoralta kädeltä
Naantalin selvitystä, jonka mukaan tuontihake voisi olla kahden vuoden kuluttua halvempaa kuin kotimainen. Tuontihake olisi Fredrikssonin mu-
Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muurattiin
kaan peräisin todennäköisesti
Baltiasta, mutta Itämerellä liikkuvista hakelasteista kilpailevat
myös ruotsalaisvoimalat.
”Kotimaista hakettakin voi
kuljettaa laivoilla rannikkoa
pitkin. Myös rekkojen kasvanut kuljetuskyky pitää ottaa
huomioon”, Fredriksson sanoo.
Suomeen tuotiin viime vuon-
UPM työllistää
oppisopimuksella
UPM Plywood käynnistää oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tarjolla on noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon
tähtäävään koulutusohjelmaan.
Tavoitteena on varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla, kun tuotanto lisääntyy ja
työntekijöitä jää eläkkeelle. UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä.
12
3938_.indd 12
Hannu Jauhiainen
Lyhyesti
Ennätysrekka
liikenteeseen Lapissa
Euroopan suurin puutavara-auto on otettu
käyttöön Lapissa. 104-tonnisella jättirekalla
ajetaan Metsähallituksen puita Inarista Rovaniemelle. 13-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa
puuta noin 77 tonnia. Täydessä lastissa oleva
rekka kuluttaa dieseliä noin 65–80 litraa sadalla
kilometrillä.
Metsähallitus arvioi, että jättirekan ansiosta
kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä lisää metsätalouden kannattavuutta.
MAKASIINI 7 • 2015
16.10.2015 15.11
Energiarangan
hinta laski
Energiapuuksi ostettavan rankapuun pystykauppahinnasta suli
keväällä ja alkukesästä
peräti kolmannes alkuvuoteen nähden Luken
tilastojen mukaan.
”Kemeratuki muuttui
keväällä, ja energiapuukauppa oli vilkasta ennen
muutosta. Lisäksi kysyntä pieneni, koska polttoaineen varastotilanne oli
lämpimän talven jälkeen
hyvä”, sanoo Bioenergia
ry:n Tage Fredriksson.
Metsähakkeeksi päätyvästä energiapuusta
yli puolet on rankapuuta. Energiarangan hinta
ilman valtion tukea oli
keskimäärin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa 25 euroa
kuutiolta.
Pottiputki toimii
puutarhassa yhtä
hyvin kuin metsänviljelytyömaallakin.”
Juha-Matti Tarvaisen
vinkki kukkasipuleiden
istutukseen,
Stora Enso Metsän
henkilöstöjulkaisu
MapMetsä 3/2015.
”90 prosenttia maailman
metsistä ei ole sertifioitu.
Ero sertifioitujen ja sertifioimattomien metsien
välillä on usein valtava.”
PEFC Suomen pääsihteeri
Auvo Kaivola, Print&media
5/2015.
skivi muurattiin lokakuun alussa. Taustalla vanha hiilivoimalaitos.
na Luonnonvarakeskuksen
(Luke) tilastojen mukaan
2,5 miljoonaa kuutiota haketta. Suurin osa tuontihakkeesta käytetään metsäteollisuuden, tarkemmin massateollisuuden, raaka-aineeksi.
Polttoon tuontihakkeesta päätyy Luken arvion
mukaan noin 0,5 miljoonaa
kuutiota. Kokonaisuudessaan Suomen lämpö- ja voimalaitokset käyttivät viime
vuonna noin 7,5 miljoonaa
kuutiota metsähaketta.
Koska pääosa tuontihakkeesta menee metsäteollisuuden käyttöön, haketta
tuodaan samasta suunnas-
ta kuin muutakin puuta: itärajan yli.
”Hakkeen junakuljetuksissa Suomi on selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä.
Jos kehitetään satamien
kykyä vastaanottaa haketta, kannattaa muistaa, että
myös rautatiekuljetuksissa
on mahdollisuuksia.”
”Suomi elää metsästä ja
metallista. Näin on aina sanottu. Ja tältä tulevaisuuskin
näyttää.”
VTT:n eläkkeelle jäävä
pääjohtaja Erkki
KM Leppävuori VTT:n
uutiskirjeessä 8.10.2015.
Puupalkintoehdokkaat julkistettu
Metsävarakartat
vapaasti saatavilla
Vuoden 2015 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. Yhdeksän ehdokkaan joukossa ovat muun
muassa Siikajoelle valmistunut Ruukin terveysasema, Vantaalla sijaitseva puukerrostalo PuuMERA ja Tenholaan rakennettu Talo Åkerudden.
Puupalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä
26. marraskuuta järjestettävässä Puupäivässä.
Palkinnon jakaa Puuinfo.
Omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa
www.woodarchitecture.fi/puupalkinto.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimmat
metsävarakartat ovat saatavilla. Vuoden 2013
inventointiin perustuvia karttoja voi katsella
Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen
paikkatietopalvelusta ja ladata Luken tiedostopalvelun kautta.
Kartat perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin, satelliittikuviin
sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin kaltaisiin tietolähteisiin.
40
Suomen hirvikanta on nyt
noin 40 prosenttia pienempi
kuin vuosituhannen
vaihteessa.
MAKASIINI 7 • 2015
3938_.indd 13
13
16.10.2015 15.11
luonto virkistää
46
3921_.indd 46
MAKASIINI 7 • 2015
15.10.2015 17.10
Teksti Mikko Häyrynen
Kuvat Seppo Samuli
Metsä on kuin mielihyväruisku,
Sirpa Arvonen tietää.
Hän vetää Metsämieliharjoituksia, joissa
stressi häviää.
E
männäthän sen tietävät: ukot ovat paremmalla tuulella metsästä tullessaan kuin sinne mennessään. Asian voi ilmaista
niinkin, että potutuksen määrä on käänteisesti verrannollinen metsässä vietettyyn aikaan.
”Se, miltä tuntuu, on solujen kemiaa ja tuntemuksiinsa voi vaikuttaa”, koulutusyrittäjä Sirpa Arvonen sanoo.
Arvonen on kehittänyt luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödyntävän Metsämieli-menetelmän. Metsämieli-harjoituksissa mennään metsään. Siellä kävellään, katsellaan, nuuskitaan,
kuunnellaan ja kuulostellaan oman mielen ja kehon viestejä. Seurustellaan itsensä kanssa.
MAKASIINI 7 • 2015
3921_.indd 47
47
15.10.2015 17.10
luonto virkistää
Luonto on mielen kuntosali, jossa musiikki ei jumputa, kuntolaitteet kolise eikä puheensorina häiritse.
Harjoitukset vahvistavat psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia
voimavaroja, Arvonen korostaa. Harjoitteita on satakunta erilaista, ja niitä voi tehdä yksin tai ryhmässä ohjaajan opastuksella.
Harjoituksiin sopivat kaikenlaiset
metsät.
”Vääränlaista metsää ei ole. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän
tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaamosajan harmaudessakin
on kymmeniä hienovaraisia sävyjä.”
Arvonen on kirjoittanut menetelmästään myös kaksi kirjaa.
Annos aistilepoa
Näin tulet onnelliseksi ja paremmaksi ihmiseksi -oppeja riittää. Mitä erityistä Metsämieli-harjoituksissa on?
”Metsämieli ei ole uskomuksia,
vaan perustana on tutkimustieto”,
Arvonen sanoo.
”Metsämieli on pohjimmiltaan
biologiaa ja sen ymmärtämistä, että
ihminen on sosiaalinen eläin ja evoluution tulos.”
48
3921_.indd 48
Sirpa Arvosen
kehittämä
Metsämieli
on pehmeää,
mutta koviin
tosiseikkoihin
perustuvaa
mielenhoitoa.
Arvonen korostaa, että luonto on
ihmisen alkukoti emmekä ole vielä
sopeutuneet kaupunkiympäristöön.
Metsässä aistit saavat levähtää ärsyketulvasta ja tekeminen vaihtuu
olemiseksi. Tulee riittävyyden tunne, ei tarvitse koko aikaa miettiä
olenko nyt tekemisissäni tarpeeksi hyvä.
”Luonnossa aistijärjestelmämme
kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää.”
Ajatusten syntypaikka
Tutkimusten mukaan luonnossa
hengitystiheys, syke ja verenpaine
laskevat jo 5–10 minuutissa. Kun keho rauhoittuu, välittäjäaineet ja happi kulkeutuvat aivosoluihinkin. Mieli tasaantuu ja myönteiset tunteet viriävät.
Stressaantuneena ikävät hormonit
kortisoli ja adrenaliini pitäisi hikoilla pois, jolloin tilalle saisi enemmän
hyvänmielenhormoneja dopamiinia,
endorfiinia, serotoniinia ja oksitosii-
nia. Monivaikutteinen dopamiini on
myös adrenaliinin esiaste, eli sitäkin
metsä antaa tarpeen varalta.
Jos ihminen sopii luontoon luonnostaan, niin miksi hän pyrkii sieltä
pois, aina muuttamaan ja muokkaamaan. Onko ihmisellä ahneusgeeni,
joka laittaa toimimaan omaa onnea
vastaan?
MAKASIINI 7 • 2015
15.10.2015 17.10
”Luonnossa
aistijärjestelmämme
kuittaavat, että kaikki
on hyvin, eikä tarvitse
säikkyä melua ja
kaupungin vipinää.”
Tutkitusti tiedetään, että tyytyväisyys kasvaa 50 000 euron vuositienesteihin saakka, mutta sen jälkeen onnellisemmaksi ei tee mammona, vaan arkisten asioiden sopusointu.
Isot päätökset ja suuret suunnitelmat pitäisi tehdä metsäkävelyllä, kun
asiat loksahtelevat. Urho Kekkonen
totesi Kalevi Sorsalle: ”Ota aikaa itsellesi. Kävele metsässä. Siellä ne ajatukset syntyvät.”
Evoluutio tuotti alakulon
Tunteilla, kuten vaikka alakuloisuudella, on selviytymistä edistävät tarkoituksensa. Kun elämässä on tullut turpiin, niin alakulossa haluttaa
ottaa etäisyyttä yhteisöön ja mennä
vaikka metsään. Evoluution vinkkelistä syy on rationaalinen.
”Yksilön ei kannata jäädä tuhlaamaan energiaa hyödyttömään taisteluun eikä yhteisön kannata vahingoittaa jäsentään niin paljoa, ettei
yksilö voisi olla enää laumalle jotenkin hyödyksi”, Arvonen kertoo.
Metsä
tervehdyttää
kuvinakin,
sillä luontokuvatkin laskevat
verenpainetta ja
sykettä ja saavat
kehon tuottamaan mielihyvähormoneja.
MAKASIINI 7 • 2015
3921_.indd 49
49
15.10.2015 17.11
luonto virkistää
Metsämielen harjoittamiseen käy kaikenlainen metsä. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään.
Kaikille on parasta, että yksilö
vetäytyy nuolemaan henkisiä haavojaan ja palaa takaisin yhteisöön
oman, muuttuneen paikkansa hyväksyen.
Myös viha ja pelko ovat pitäneet
ihmiskuntaa hengissä. Negatiiviset tunteet virittävät kehon ja aistit
toimintavalmiuteen. Nykyään arjen
koukerot ja omat ajatukset saattavat synnyttää uhkaavan tunnelman.
Metsässä voi uhota, kiristellä hampaitaan ja tuulettaa tunteitaan.
Outoontumistakin on
Mutta onko henkinen metsähoito
suomalaiselle niin outoa? Eikö suomalainen saa tätä lääkettä luonnostaan? Pitääkö metsämieltä nimenomaan harjoittaa, eikö tavallinen
työnteko riitä?
Metsätyöt tuottavat hyvää mieltä vähintään yhtä lailla kuin ohjatut harjoitukset. Sen tietävät kaikki, jotka ovat koettaneet. Monta pahaa mieltä on hakattu haloiksi tai
sahattu raivaussahalla nurin, huolet
50
3921_.indd 50
huhkittu risusavottaan.
Huhkimisen lomassa on istuttu
kannolla, katsottu palokärjen lentoa.
Kaikilla ei ole sitä omaa metsäpalasta, hengen ja ruumiin temppeliä,
mutta lähin metsä ei ole kenelläkään
kovin kaukana. Metsätunnelmiin voi
päästä kaupunkipuistossa tai lähiön
pururatalenkin sisäpuolella, eikä tarvitse pelätä eksyvänsä.
”Metsämieli tuo vanhan asian uuteen aikaan. Kaikki eivät asu enää
ihan metsän vieressä.”
Sirpa Arvonen on huomannut, että joidenkin nuoren polven suomalaisten käsitys metsästä alkaa muistuttaa keskieurooppalaisen synkkää
Hannu ja Kerttu -metsää. Siellä saattaa asua vaikka paha noita, tai ainakin karhu joka mättään takana.
”Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa.”
Luonto ja luonnon kuva
Niin kuin hengelliset tarpeet ovat
”Ihmiset saattavat jo
pelätä metsää. Hämärä
metsä näyttääkin
pimeältä, jos sitä katsoo
vain auton valokeilassa.”
toisilla syvemmät kuin toisilla, niin
myös tarve olla luonnossa on toisilla vahvempi kuin toisilla. Luonnossa elävä huomaa luontokaipuunsa syvyyden kun joutuu toiseen ympäristöön. Lohduttaneeko tieto, että kehon kemiaa tämä vain.
”Jo luontokuvien katselu tervehdyttää. Sairaaloista tiedetään, että
potilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tervehtyvät nopeammin, jos he näkevät ikkunasta vihreää tai seinillä on luontokuvia.”
MAKASIINI 7 • 2015
15.10.2015 17.11
Kun on lentokentällä maailman
toisella puolella, niin miten haluttaakin katsoa kännykkäkamerakuvaa metsän tai kesämökin mielipaikasta. Kun kuvan on nähnyt, niin keho kiittää mielihyvähormoneilla.
Tai kun olisi edes vähän vihreää
vaikka kukkaruukussa. Avaruusasemalla astronauttien sanotaan viihtyvän kasvikokeiden äärellä.
Metsämietiskely vientituote
Mietiskely ei ole intialaisten, tiibetiläisten ja muiden itämaisten yksinoikeus, vaikka se on brändäytynyt
itämaiseen uskonto- ja filosofiaperinteeseen. Länsimaissa mietiskelyharjoituksia kutsutaan tietoisuustaidoiksi tai englanniksi mindfulness.
Kun on itämaista filosofiaa, joogaa
ja kiinalaista aamuvoimistelua, jossa
hiljaisuutta etsitään kehon liikkeistä, niin miksei olisi myös suomalaista mielenharjoitusta.
”Metsämieli-harjoituksissa ei hymistellä mantroja, mutta niissä on
luontaisesti ne elementit, joita itämaisissa metodeissa harjoittelemalla harjoitellaan.”
Yhteistä pintaa on, sillä sanaton
Metsämieli-sanoma uppoaa Arvosen mukaan aasialaisiin turisteihin. Sitä myötä harjoitukset ovat
pienimuotoinen vientituote.
Otapa räsymatto
Seuraavan kerran kun kohtuullisesti tuuleskelee, niin nojaapa selkäsi puuhun ja anna vienosti heilahtelevan rungon tuutilullata hyvä mieli.
Tai ota vanha räsymatto, sellainen ihmisen mittainen helposti käärönä kannettava, mene metsään, levitä matto ja pötkötä tovi.
Ei siitä lentävää mattoa tule, mutta
mietiskelymatto saattaa tulla.
Oliko tämä nyt epämiehekästä?
Jos oli, niin sitten ovat myös ne lukemattomat tunnit, jotka on tärvätty metsästykseen ja kalastukseen
mitättömän saaliin vuoksi.
Sirpa Arvonen
➤ Syntynyt vuonna 1963 Helsingin
maalaiskunnassa, asuu Espoossa.
➤ Naimissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.
➤ Kasvatustieteen maisteri, viestinnän ja
sosiaalipsykologian opinnot, coach-tutkinto.
➤ Yli 30 vuoden kokemus valmentajana ja
luontoliikuttajana.
METSÄNOMISTAJA, MUISTA
BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY
PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ!
www.rotstop.fi
MAKASIINI 7 • 2015
3921_.indd 51
51
15.10.2015 17.11