PILLILLÄ VAI suo, Liisa-Maria Katleena Korte . ja viikinkimiekkailua ÄJILLE täjä o on kasvuyrit Katleena Kortesu jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat tä. markkinointiviestin kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on Katleenan blogi n alan viestinnä luetuin västi Suomen harkanaan Katleena blogi. Vapaa-ai a taikuutta, keskiaika rastaa partiota, KÄSIKIRJA YRITT Tilaajavastuulaki muuttuu syksyllä – VIESTINNÄN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI Yrityksen talous kuntoon at sinulta Faceasiakkaasi haluav an tehokas esite? lehteen? Mitä yrityksestäsi Kuinka laadita ssä aastattelussa? Miten saat jutun – ja miten ihmee pitää toimia radioh t ydinviestisi bookissa? Miten vu? Kuinka kiteytä e ja asiakkaille? toimiva nettisi , sidosryhmill Millainen on henkilöstölle tua selkeästi ssen saa kerrot on kuin maino Se älle. yrittäj nän käsikirja aa halua ulkoist on kattava viestin eivät nalla Kaikki pasuu Pillillä vai sa paketissa. iseen. täosasto samas jä itse tekem toimisto ja viestin kirja antaa vinkke tää, joten tämä tään, yrityksensä viestin median viestin lisen sosiaa siin, Kirjasta löytyy ut mediasuhtei sviestintään. nalla antaa ratkais tään ja asiaka Pillillä vai pasuu staneet. inointiviestin iseen, markk ielen tunnit kiinno verkossa toimim joita eivät äidink piosuus niille, sa. jopa pieni kieliop a omaan arkeen sovelta voi joita esimerkkejä, einen tietojärkäle, sti keissejä ja os eikä perint Kirjassa on runsaa lukuinen hakute nalla on nopea Pillillä vai pasuu lukijansa. joka uuvuttaa sekä opiskelijoille, ville yrittäjille sti myös aloitta Kirja sopii mainio essä oma yritys. joilla on tähtäim äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea työkohän on kerännyt Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin viestinnän opettaja. yläasteelta, lukiosta Liiketalousopiston kemusta niin alksestakin. ansa ovat asiakasp isesta oppilaito Hänen erikoisala kutus ammatill aan iseltä ammatilt viestintä, vuorovai velutilanteiden Leea on ensimmä rian hänen kokemuk keinot. Liisa-Ma joten isen oitaja, ja vaikuttam sairaanh ta nteiasiakaspalvelutila kutin löytyy osoittees blogi Vuorovai sensa mukaan n voi ulutukse Vapaan.fi. n korkeako www.vuorovaikuti den todellise Vapaaria harjoittaa poliklinikalta. aikanaan Liisa-Ma hankkia päivystys aan: maatalon harrastaa partiota, kolmatta ammatti aikanaan Leea kaksi viikaksosten joista sten , tarhaikäi leivontaa emännyyttä lenkkeilyä ja t toisensa. kuin kumoava juostessa jaloissa. meistä ikään Patjas ja Leea Seppänen PASUUNALLA? KÄSIKIRJA YRI VIESTINNÄN TTÄJILLE UutuusKIRJA avuksi yrityksen viestintään! yrittajat.fi/kirjallisuus 3 2015 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Suunnista Vuokattiin! Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen. Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja toisessa salissa voi seurata suorana Nordic Business Forumin esityksiä Helsingistä. Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt puhuvat yrittämisestä. Juontajina Yrittäjäpäivillä mm. Joanna Kuvaja ja Aki Linnanahde. Ilmoittaudu www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen www.facebook.com/ valtakunnallisetyrittajapaivat twitter:#ypäivät Tervetuloa! Yhteistyössä Hjallis Harkimo Yrittäjä, Hjallis ja näin mä sen teen Jethro Rostedt Myyntiä ja asennetta pilke silmäkulmassa! Lue lisää ohjelmasta osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ohjelma Sisällys YrittäjäINFO 3/2015 Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa 4 Infotiski Viennin rahoitus monipuolistuu Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee ISSN 1239-4637 (print) ISSN 2342-172X (online) Yrittäjätietoa kansanedustajille TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p. 09 2292 2855 [email protected] Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee Maarit Kattilakoski, senior ad p. 09 2292 2933 [email protected] 6 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään KANNEN KUVA Pixhill 8 Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle 9 Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen heikon suoriutumisen perusteella 10 Lakineuvoja vastaa: Sopimuksen purkaminen suorituksen virheen perusteella 12 Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä 14 Mikä on kohtuullinen perintäkulu? TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT •Sanni Kotilainen, lakineuvoja •Janne Makkula, lainsäädäntö- asioiden päällikkö •Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies •Saija Sampio, lakineuvoja •Iina Hyvärinen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 5 1 20 Ilmestyminen 1 . . . . . . . . . . . 16.1. 2 . . . . . . . . . . . 13.3. ä netiss o f n i äjä nfo Lue Yritt ! .fi/yrittajai erolla um n en yrittajat du jäs Kirjau 3 . . . . . . . . . . . . 8.5. 4 . . . . . . . . . . . 14.8. 5 . . . . . . . . . . . 9.10. 6 . . . . . . . . . . . 4.12. I N F O T I S K I Viennin rahoitus monipuolistuu Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Laki parantaa vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsee tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia ja siten edistää vientiä. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2015. Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Kauppa- ja yhdistysrekisteri-ilmoitusten käsittely keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.9.2015 alkaen. Samalla maistraattien ja ely-keskusten palvelut loppuvat. Sähköinen asiointi on vähentänyt henkilöstön tarvetta, ja keskittämisellä halutaan turvata asiantunteva palvelu. Verohallinnon toimipisteisiin voi jatkossakin jättää ilmoituksia yrityksiä ja yhteisöjä koskevissa asioissa. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata Verohallinnon toimipisteissä (tämän vuoksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti Verohallinnon toimipisteistä). Paperiset ilmoitukset kannattaa käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Kaupparekisteriasiat Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset YTJ:ssä ja sähköinen kaupparekisteriote Virressä Postitse: Voit postittaa kaupparekisteri-ilmoitukset osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ohjeet ilmoittamiseen löydät Prh.fi-sivuilta, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900. Lisätietoja: PIXHILL www.ytj.fi www.prh.fi https://virre.prh.fi 22 53000000 1 0 000 0 0 5 8 1.1.2016 Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee Arvonlisäverolaki muuttuu vuoden 2016 alusta. Pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoraja nostetaan nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Samalla pienten yritysten arvonlisä- 4 verotuksessa saamaa alarajahuojennusta laajennetaan. Soveltamisen katto nostetaan nykyisestä 22 500 euron liikevaihtorajasta 30 000 euroon. Myös kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia Yrittäjäinfo 3/2015 muutetaan. Lakia sovelletaan jatkossa vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Muutoksia sovelletaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Johtaminen on huomattavasti mielekkäämpää ja helpompaa, kun onnistumme pukemaan sanoiksi yksilön asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät odotuksemme ja teemme niistä rekrytoinnin valintakriteereitä. Heidi Ekholm-Talas LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI Yrittäjätietoa kansanedustajille Uusi eduskunta aloitti työnsä maanantaina 27.4. Suomen Yrittäjät toimitti kansanedustajille heti eduskuntakauden aloitukseen kattavan tietopaketin yrittäjyydestä. Tietopaketti piti sisällään mm. #työn_tekijä-tavoiteohjelman, Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelman, Vauhtia omistajanvaihdokseen -esitteen sekä Työmark- kinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -julkaisun. Yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa kaikille kansanedustajille on nimetty oma nimikkoyrittäjä heidän omasta vaalipiiristään. Nimikkoyrittäjä on edustajalle suora yhteys yrittäjän arkeen. Häneltä edustajat saavat nopeasti tuoreen tiedon yrittäjiä askarrut- tavista asioista. Nimikkoyrittäjän kanssa edustaja voi pohtia, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin, niiden toimintaympäristöön ja yrityksissä tehtävään työhön. Nimikkoyrittäjä on kansanedustajan käytettävissä koko vaalikauden. Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutetaan. Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voidaan kantaa enintään kymmenen vuoden aikana. Aiempi maksuaika on ollut 5 vuotta. Lakia sovelletaan, mikäli lahja on saatu tai perittävä on kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos verotus näissä tapauksissa on jo ehditty toimittaa, vaatimus maksuajan pidentämisestä uusien säännösten mukaiseksi voidaan tehdä vielä heinäkuun loppuun mennessä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntäminen merkitsee sitä, että maatilan ja yrityksen varat arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin niin sanotun arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennussäännöksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus saada jäljelle jäävän veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään 1 700 euroa. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Jatkajan tulee jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa viiden vuoden ajan. Maksuaika on koroton. Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, [email protected] Yrittäjäinfo 3/2015 5 Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, [email protected] Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Maksuehtolaki muuttuu toukokuun alusta. Tavoitteena on torjua maksuviivästyksiä kaupallisissa toimissa. Yritysten välinen maksuaika on pääsääntöisesti enintään 30 päivää. Lakia kaupallista sopimuksista maksuehdoista (maksuehtolaki) sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Lakia sovelletaan siis vain yritysten välillä ja yritysten sekä hankintayksiköiden välillä. Kuluttajasuhteisiin laki ei sovellu. Sääntely on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottavaa. Laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimusehdot ovat siten mitättömiä. Maksu voi perustua paitsi tavaran kauppaa koskevaan sopimukseen myös esimerkiksi vuokra- tai leasingsopimukseen. Palveluita ovat esimer- kiksi laki- ja veroneuvontapalvelut, arkkitehti-, insinööri-, kirjanpito- ja tutkimuspalvelut, kiinteistöjen huolto, liikkeenjohdon konsultointi, kiinteistönja vuokrahuoneiston välitys, tapahtumien ja näyttelyjen järjestäminen, perintätoiminta, mainonta- ja rekrytointipalvelut, matkailualan palvelut matkatoimistot mukaan lukien, rakennusalan palvelut, laitteistojen asennus- ja huoltopalvelut, uutistoimistopalvelut, kustannustoiminta, tietokoneohjelmointi, majoitus- ja ravitsemisalan palvelut, koulutuspalvelut, ajoneuvon katsastus, sertifiointi- ja testauspalvelut sekä siivouspalvelut. Edellä olevaa luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi. PIXHILL 6 Yrittäjäinfo 3/2015 Velallisena hankintayksikkö Hankintayksiköitä ovat muun ohella valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä liikelaitokset. Jos velallinen (eli tilaaja) on hankintayksikkö, maksuaika saa lähtökohtaisesti olla enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Määräaika lasketaan kuitenkin tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos lasku on saapunut tilaajalle ennen tavaran tai palvelun toimitusta. Samoin toimitaan, jos on epäselvää, milloin lasku on tilaajalle saapunut. Maksuaikaa on sallittua pidentää 60 päivään asti, jos tästä on nimen- omaisesti sovittu ja maksuaika katsotaan perustelluksi sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi. Hankintayksikköä koskevia säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, millaisen tavaran tai palvelun hankkimista sopimus koskee ja mikä hankinnan arvo on. Ytimenä on siis se, että hankintayksiköiden on maksettava laskunsa yrityksille pääsääntöisesti 30 päivässä. Maksuaika ei koskaan saa ylittää 60 päivää. Velallisena toinen yritys Toukokuun alussa 2015 voimaan tuleva muutos kohdistuu nimenomaisesti yritysten välisiin maksuehtoihin. Uuden säännöksen mukaan jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Yritysten välillä selkeä pääsääntö on siten 30 päivän enimmäismaksuaika aikaisemman 60 päivän sijasta. Määräaika lasketaan samalla tavalla kuin hankintayksiköiden tapauksessa eli laskun saapumisesta tai sovitun toimituksen tapahtumisesta (ks. edellä). dot ovat mitättömiä. Laki mahdollistaa kuitenkin sen, että yritysten välillä voidaan sopia pidemmästäkin kuin 30 päivän maksuajasta, jos sopiminen on nimenomaista. Mitä sitten on nimenomainen sopiminen? Asiaa ei ole täsmällisesti määritelty maksuviivästysdirektiivissä, johon kansallinen sääntely perustuu. Myöskään lain esitöissä asiaan ei ole otettu enemmälti kantaa. Selvää kuitenkin on, että tilaajan yksipuoliset ilmoitukset (kirjeet, sähköpostit jne.) maksuajan pidentämisestä eivät ole sopimista lainkaan. Mikäli siis osapuolten välillä on sovittu 30 päivän maksuehdosta, tilaaja ei voi pidentää maksuehtoa yksipuolisella ilmoituksellaan. Myös eduskunnan lakivaliokunta totesi asian lain muutosta koskevassa mietinnössään näin: ”toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus siitä, että noudatettu maksuaika muuttuu säännöksessä mainittua aikarajaa pidemmäksi, ei täytä nimenomaisen sopimisen edellytystä.” Epäselvempää on se, täyttääkö esimerkiksi tilaajan vakiomuotoisissa os- toehdoissa oleva määräys maksuajan pituudesta nimenomaisen sopimisen vaatimuksen. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että nimenomaisella sopimisella tarkoitetaan ”esimerkiksi kirjallista sopimusehtoa”. Tavallista on, että vakioehtojen sisällöstä ei neuvotella, vaan ne pyritään saamaan sopimuksen osaksi kokonaisuudessaan. Koska maksuehtolain lähtökohtana on 30 päivän maksuaika, voitaneen vakioehtojen sisältämää pidempää maksuaikaa pitää toimittajan kannalta yllättävänä ja ankarana ehtona. Tällaisiin ehtoihin liitetään juridiikassa erityinen korostamisvaatimus, jotta ehto tulisi osaksi sopimusta. Tulkinnassa onkin syytä lähteä siitä, että tällaista vakioehtojen kohtaa on nimenomaisesti korostettava, jotta toimittajalla on mahdollisuus se havaita ja harkita pidempään maksuehtoon sitoutumista. Milloin maksuaikaa voidaan pidentää Laki on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottava. Toisin sanoen laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimuseh- Maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Yrittäjäinfo 3/2015 7 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected] Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle Kaikilla yrityksillä on taloudellisesti parempia ja huonompia jaksoja. Huonot jaksot voivat pahimmillaan kaataa koko yrityksen, jos tilanteen korjaamiseksi ei tehdä mitään. Jos maksuvaikeudet ovat jo toteutuneet tai yrityksen taloudellinen toiminta on kehittymässä huonoon suuntaan, on syytä pyrkiä pysäyttämään ongelmien laajeneminen. Huonon jakson tunnistaa yleensä siitä, että liikevaihto ja yrityksen tulos laskevat epänormaalilla tavalla. Usein syynä on muuttunut tilanne: menetetään tärkeitä asiakkaita, uusi kilpailija painaa hinnat alas tai investointi osuu väärään aikaan. Ongelmat usein kasautuvat siten, että maksuvaikeudetkin kasaantuvat, jolloin yritys alkaa olla taloudellisissa vaikeuksissa. JÄ N E S U ET Yrittäjä ei jää yksin Yrittäjän ei kannata jäädä talousvaikeuksiensa kanssa yksin. Usein talousvaikeudet aiheuttavat myös henkistä kuormitusta ja stressiä. Mitä nopeammin apua haetaan, sitä nopeammin ja todennäköisemmin yrityksen toiminta voidaan saada taas kannattavaksi. Onnistunut terveyttäminen on ratkaisu siihen, miten yritys •saa kassan hallintaan ja selviää taloudellisista vaikeuksista •kääntää taantuvan liiketoiminnan ! kasvuun ja uudelleen kannattavaksi •estää yrityksen ajautumisen vielä pahempaan kriisiin. Terveyttäminen aloitetaan yleensä nopealla analyysillä (esim. TMA-analyysi), jolloin nähdään heti tilanteen vakavuus sekä se, missä suurimmat ongelmat ovat. Tämän jälkeen tehdään tarkempi analyysi, jossa käydään läpi vaikeuksien syyt, yrityksen talous, kassaennuste, johtaminen, tilaus- ja toimitusprosessi, asiakkaat, kilpailijat jne. Analyysin tarkoituksena on kartoittaa yrityksen toimintaympäristön kokonaisuus. Sen jälkeen voidaan laatia suunnitelma siitä, miten tilannetta aletaan korjata. Korjaustyöhön on syytä ryhtyä välittömästi. Yrityskuntouttajien ryhmä alkaa tarjota Suomen Yrittäjien jäsenille maksutta yrityksen taloudellisen tilanteen puhelinkartoitusta ja neuvontaa Yrityskuntouttajat ovat yrityksen terveyttämisammattilaisia ja alan kokeneita osaajia. Kaikilla on yli 10 vuoden kokemus yritysten johtotehtävistä ja terveyttämisestä. Kaikki yrityskuntouttajat ovat TMA-Finland (Turnaround Management Finland) ry:n jäseniä ja sertifioituja tervehdyttämiskonsultteja. Yrityskuntouttajien toiminta on täysin luottamuksellista. Lisätietoa terveyttämisestä saat Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta (09 229 221) tai suoraan Yrityskuntouttajilta, jotka tavoittaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa myös iltaisin. [email protected] Harri Mäkinen, Incoserv Oy, 050 60 115 Kari Nurmi, Nurmi Consulting Oy, 050 598 8336 Tommi Rainola, MCon Partners Oy, 040 772 3535 Heikki Sjöblom, TosiMuutos Oy, 050 910 9190 8 Terveyttämistoiminta ei ole ratkaisu kaikkiin yrityksen tai yrittäjän taloudellisiin ongelmiin. Maksutonta apua on tarjolla myös Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelusta suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9–16 ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9–16 www.yrityssuomi.fi/talousapu nteen sen tila yrityk e . enill sutta en jäs mak ji ä s en Yrittelinkartoitu SuomYrittäjäinfo h pu 3/2015 Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected] Lakineuvoja vastaa Kysymys Meillä on työntekijä, joka jatkuvasti jää jälkeen myyntitavoitteestaan. Voimmeko irtisanoa tällaisen työntekijän? Vastaus Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuva asiallinen ja painava irtisanomisperuste edellyttää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteita arvioidaan usein silloin, kun työntekijä on moitittavalla tavalla toiminut vastoin selvää työntekovelvoitetta tai työsuhteen ehtoa. Oikeuskäytännössä on hyväksytty työsuhteen päättämisen perusteeksi myös se, että työsuoritus jää puutteelliseksi työntekijän tehottomuuden tai passiivisuuden vuoksi. Jos työntekijä ei saavuta asetettuja tavoitteita, työnantajan tulee selvittää, mistä alisuoriutuminen johtuu, ja antaa selvät ohjeet siitä, miten työntekijä voi käytännössä saavuttaa tulostavoitteet. Yleisin tavoite lienee tulostavoite myyntityössä. Myyntitavoitteilta ja niiden asettamiselta edellytetään tiettyjä kriteereitä, jotta niiden saavuttamatta jäämiseen voidaan vedota irtisanomisperusteena. Ensinnäkin huonon työtuloksen tulee johtua työntekijän menettelystä, käytännössä laiminlyönnistä, ollakseen irtisanomisperuste. Lisäksi laiminlyönnin tulee olla olennainen, mitä arvioidaan suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Tulostavoitteeseen pääsemiseen voivat vaikuttaa myös ulkopuoliset tekijät, jotka eivät ole riippuvaisia työntekijän työpanoksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muuttunut kilpailutilanne, yleinen taloudellinen tila ja myyntisesonkien vaihtelut. Myyntitavoitteen tulee olla kohtuullinen eli sen on oltava realistisesti saavutettavissa, jotta tavoitteesta jääminen voisi olla irtisanomisperuste. Se että tavoitteelle on esitettävissä budjetoitu laskennallinen peruste, ei vält- tämättä tee tavoitteesta kohtuullista, jos iso osa työntekijöistä ei sitä kuitenkaan säännöllisesti saavuta. On syytä huomata, että työsopimuslain pakottavuudesta johtuen edes nimenomaisesti työsopimuksessa sovittu tavoite-ehto ei voi olla irtisanomisen peruste, jos ehto on työhön nähden kohtuuton tai sen toteuttaminen epärealistista. Ensin annettava varoitus Tavoitteen saavuttamatta jäämiseen perustuva irtisanominen edellyttää oikeuskäytännössä lähes säännönmukaisesti, että ensin annetaan irtisanomisuhkainen varoitus. Varoitus tulee antaa aiheellisesti, ja varoituskäytännön tulee olla yhdenmukaista kaikille työntekijöille. Varoituksen on oltava riittävän yksilöity, ja työntekijän tulee ymmärtää siihen liittyvä irtisanomisen uhka. Erilaisiin seurantajaksoihin liittyvät keskustelut tai kehityskeskustelut eivät korvaa asianmukaista varoitusta. Työantajalla on todistustaakka siitä, että varoitus on annettu. Varoituksen jälkeen työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata toimintaansa riippumatta esimerkiksi aiemmista seurantajaksoista. Vaikka kyse olisi puhtaasta myyntiorganisaatiosta, on työnantajalla velvollisuus selvittää, voisiko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijän muuhun työhön. Selvyyden vuoksi asiasta tulisi ainakin keskustella työntekijän kanssa, vaikka työnantajalla ei olisikaan tarjota muuta työtä. Tuoretta oikeuskäytäntöä Työnantaja oli irtisanonut kodinkoneliikkeen myyjän työsopimuksen kahden varoituksen jälkeen, sillä hänen myyntityöstään laskettu kateprosentti oli alhainen. Oikeus katsoi, ettei työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle. Kateprosentin alhaisuus ei yksinään osoittanut, että myyjä olisi vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteensa olennaisia velvoitteita. Korkeimman oikeuden mukaan laskennallisista tavoitteista jääminen voidaan katsoa vakavaksi puutteeksi työntekijän suorituksessa, jos työtehtävät ovat sellaiset, että niiden tulosta voidaan arvioida määrällisesti. Sen sijaan työnjohdon ja henkilöstöhallinnon tarpeita varten suunnitellut taloudelliset ja laskennalliset mittarit eivät ole omiaan osoittamaan, onko työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita laiminlyöty tai rikottu vakavasti. Yksi laskennallinen mittari ei siis anna luotettavaa ja riittävän kattavaa käsitystä työntekijän suorituksesta kokonaisuutena. Tulostavoitteista jääminen jollakin mittarilla ei vielä tarkoita työntekovelvoitteiden ja työnantajan ohjeiden rikkomista. Siksi se ei myöskään ole työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän henkilöstä johtuva irtisanomisperuste. Lisätiedot: Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2014:98 Yrittäjäinfo 3/2015 9 Suomen Yrittäjät, Saija Sampio, lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected] Lakineuvoja vastaa Kysymys Olemme tehneet 24 kk määräaikaisen sopimuksen puhelinjärjestelmän käytöstä. Emme ole kuitenkaan saaneet kaikkia järjestelmän käyttämiseen tarvittavia laitteita, eikä palvelu ole missään vaiheessa toiminut kunnolla. Miten ja milloin voimme purkaa sopimuksen, vai onko meidän vain maksettava, koska sopimus on määräaikainen? Vastaus Sopimuksen purkaminen on vaikutuksiltaan ankarin ja yleensä sopimuksen velkojan viimesijainen oikeuskeino. Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi suoritukset. Purkamiseen päädytään usein vasta, kun niin sanotut ensisijaiset keinot on käytetty. Näitä ovat virheen oikaisu, uusi suoritus ja hinnanalennus. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen ovat eri asioita. Pääsääntöisesti sopimus irtisanotaan, kun sopimuksen jatkamista ei enää pidetä tarkoituksenmukaisena, ei sopimusrikkomuksen vuoksi. Eri sopimustyypeillä on erilaisia edellytyksiä purkamiselle. Yleisperiaatteena purkaminen vaatii olennaista sopimusrikkomusta, siis olennaista virhettä suorituksessa. Yleensä ei ole väliä, onko suorituksen virhe tahallinen vai ei. Tässä tilanteessa myyjä ei siis voisi vedota esimerkiksi siihen, että suoritus on häiriintynyt myyjästä riippumattomasta tekijästä. Kun sopimus puretaan, sopimussuhde lakkaa välittömästi ja osapuolille syntyy velvollisuus palauttaa jo tehdyt suoritukset. Milloin voimme purkaa sopimuksen? Yritysten välisiin sopimussuhteisiin sovelletaan usein kauppalakia. Se soveltuu sekä irtaimen omaisuuden kauppaan että palvelusopimuksiin. Kauppalaissa purkamisoikeudelle on asetettu joitakin rajoituksia. Jos tavarassa tai palvelussa on virhe, eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta. Ostaja voi myös 10 purkaa kaupan ja vaatia lisäksi vahingonkorvausta. Jotta kauppa voitaisiin purkaa, tulee virheen olla olennainen. Kauppalaissa purkaminen edellyttää, että sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja että myyjän on tullut käsittää se. Näin ollen ostajan on usein syytä antaa myyjälle tieto sellaisista tarpeistaan, joita muuten ei ehkä voitaisi havaita, jotta vahingonkorvaus- ja purkamisoikeutta voidaan käyttää mahdollisimman kattavasti. Olennaisuutta voidaan arvioida sillä, olisiko ostaja sopimusrikkomuksesta tietäessään jättänyt sopimuksen tekemättä, eikä olisi tyytynyt virheen oikaisuun, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Oikeuskäytännössä virheen olennaisuutta on arvioitu palvelun olennaisuudella koko sopimukseen nähden. Purkamiseen päädytään usein vasta, kun niin sanotut ensisijaiset keinot on käytetty. Näitä ovat virheen oikaisu, uusi suoritus ja hinnanalennus. Yrittäjäinfo 3/2015 Ennakkotapauksessa ostaja oli tehnyt sopimuksen tietoliikenne- ja verkkoyhteyspalveluista. Palvelut eivät olleet missään vaiheessa toimineet sovitulla tavalla, ja ostaja oli joutunut maksamaan palveluista yhä myös edelliselle toimittajalle. Kyseiset palvelut olivat myös muodostaneet pääosan sopimuksen arvosta. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että sopimuksessa oli ollut purkuun oikeuttava olennainen virhe. Miten voimme purkaa sopimuksen? Käytännössä ostajan on tarkastettava tavara tai palvelun kohde niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Virheestä tulee tehdä reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa. Jos ostaja ei ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa sen huomaamisesta, ostaja ei saa enää vedota virheeseen. Virheeseen voi kuitenkin vedota myös kohtuullisen ajan jälkeen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai erittäin moitittavasti. Esimerkkimme on puhelinjärjestelmän käyttöpalvelusta, johon ostaja ei ole saanut kaikkia järjestelmän käyttämiseen tarvittavia laitteita. Tällaisesta viivästymisestä on hyvä reklamoida toimittajalle viipymättä. Toimituksen viivästyessä purkaminen on mahdollista vain lyhyen ajan kuluessa esteen ilmaantumisesta. Jos tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ei saa purkaa kauppaa eikä vaatia vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa . Käytännössä ostajan tulee siis teh- Vahingonkorvaus dä selväksi myyjälle, ettei enää halua tavaraa tai palvelua, koska sitä ei ole toimitettu ajoissa. Ostaja voi viivästystilanteessa antaa myyjälle myös kohtuullisen lisäajan. Jos ostaja on asettanut myyjälle lisäajan tavaran luovutusta varten ja tavaraa ei luovuteta lisäajan kuluessa, ostaja saa purkaa kaupan. Kysymyksessä mainitaan, ettei palvelu ole missään vaiheessa toiminut kunnolla. Tällaisesta virheestä tulee ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa. Sopimuksen purkamista voidaan vaatia, jos virheen korjaamiseksi ei tehdä mitään ja virhe on niin olennainen, että ostaja ei virheestä tietäessään olisi halunnut solmia koko sopimusta. Asiaan ei vaikuta se, onko sopimus ollut määräaikainen vai ei. Tärkeintä on, että virheestä tai viivästyksestä on reklamoitu asiallisesti, eikä asiaan ole tästä huolimatta tullut muutosta. Purkuoikeuden lisäksi ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu myyjästä riippumattomasta esteestä. Esteen tulee olla myös sellainen, jota myyjän ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia myyjä ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää. Ostajalla on oikeus korvaukseen myös vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut hyväksyttävä este. Myyjän viaksi jäävällä syyllä on merkitystä sen suhteen, korvataanko vain välitön vahinko vai myös välilliset vahingot. Jos virheellinen toiminta on johtunut ulkopuolisesta seikasta, ostajalla ei ole yleensä oikeutta saada korvausta välillisistä vahingoista, kuten saamatta jääneestä voitosta. Ostajalla on kuitenkin aina oikeus korvaukseen myös välillisistä vahingoista, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella. Tällöin vahingonkorvaus voi käsittää esimerkiksi korvauksen kuluista, hinnanerosta tai saamatta jääneestä voitosta. Tarkista sopimusehdot Ostajan kannattaa tarkistaa sopimusehdot aina ennen reklamaation tekemistä. Mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa ostaja oli lakkauttanut maksunsa, koska palvelu ei vastannut ostajan odotuksia. Ostajalla ei kuitenkaan sopimusehtojen mukaan ollut oikeutta lakkauttaa maksujaan. Myyjällä on näin ollut oikeus purkaa vuokrasopimus päättymään välittömästi maksujen lakattua. Sopimus on siis päättynyt myyjän purkuilmoituksen perusteella. Ostaja on myös ollut velvollinen maksamaan vuokrat tähän päivään asti. Jos ostaja olisi itse purkanut sopimuksen aiemmin, ei maksuvelvollisuutta olisi ollut. Sopimuksen purkamiseen riittää ostajan vapaamuotoinen ilmoitus. Käytännössä reklamaatio kannattaa aina tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Viesti kannattaa myös säilyttää sen varalta, että asiasta syntyy erimielisyyksiä myöhemmin. Lisätiedot: Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2015:26 JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9–16 numerossa 09 229 221. Yrittäjäinfo 3/2015 11 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected] Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä Tilaajavastuulain muutos tulee voimaan syksyllä 2015. Yritysten kannattaa jo nyt huomioida muutosten vaikutukset tilaajan selvitysvelvollisuuteen. Tilaajavastuulaki on yleislaki, joten sitä sovelletaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalalle on tilaajavastuulaissa kuitenkin muita aloja tarkempia määräyksiä. Syksyllä voimaan tulevat muutokset selkiyttävät monin paikoin lain soveltamista, kun voimassaolevan lain sanamuodosta poikkeaviin soveltamiskäytäntöihin puututaan. Tarkka voimaantulopäivä ei ole vielä tiedossa. Tilaajavastuulain tavoitteena on vähentää yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Selvitys ennen sopimuksen tekemistä Tilaajavastuulain perusperiaatteet säilyvät ennallaan. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajana toimivaa yritystä, yhteisöä, elinkeinonharjoittajaa tai julkisyhteisöä selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttää tietyt lakisääteiset velvoitteensa. Selvitykset on hankittava ennen kuin sopimus tehdään. Sopimuskumppanilla tarkoitetaan joko työvoimanvuokrausyritystä tai sellaista alihankkijaa, jonka työntekijöiden on määrä työskennellä tilaajan työtiloissa tai -kohteessa. Jälkimmäisessä tilanteessa, eli ns. alihankintasopimussuhteessa edellytyksenä on lisäksi se, että työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin tehtäviin. Alihankintaketjuissa sama taho voi yhtä aikaa olla sekä laissa tarkoitettu työn tilaaja että selvityksen antaja omalle toimeksiantajalleen. Esimerkiksi siivousliike, joka käyttää toista siivousliikettä myymänsä palvelun tuottamisessa, on selvityksen antaja omalle 12 toimeksiantajalleen ja toisaalta tilaaja omaan alihankkijaansa nähden. Tilaajavastuulaki ei koske pienehköjä alihankinta- ja vuokratyöntekijöiden käyttöä koskevia sopimuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät vuokratyö, joka kestää enintään 10 työpäivää, sekä alihankintasopimus, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimuksen kestolla ei ole merkitystä. Tilaajavastuulain muutoksen myötä alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee 9 000 euroon. Vuokratyön 10 työpäivän raja säilyy ennallaan. Miten ja keneltä selvitykset pyydetään? Tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä ennen sopimuksen tekemistä sopimuskumppaniltaan seuraavat tiedot ja selvitykset: Kaupparekisteriote. Selvitys siitä, onko sopimuskumppani rekisteröitynyt verottajan rekistereihin (työnantaja-, ennakonperintä- ja arvonlisäverorekisteri). Selvitys sopimuskumppanin verojen maksamisesta (tai verovelkatodistus tai sitä koskeva maksusuunnitelma). Todistukset työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan on lisäksi pyydettävä sopimuskumppaniltaan selvitys siitä, että sopimuskumppani on ottanut työntekijöilleen tapaturmavakuutuslain mukaisen tapaturmavakuutuksen. Selvitysten perusteella tilaaja voi arvioida sopimuskumppanin valmiuksia Yrittäjäinfo 3/2015 hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Vasta selvitykset saatuaan tilaaja voi tehdä sopimuksen. Käytännössä tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä selvitysvelvollisuuden mukaiset rekisteri- ja muut tiedot sopimuskumppaniltaan, jonka on ne toimitettava. Tilaajalla on oikeus hyväksyä myös muualta saatu selvitys, jos sen antaa luotettavana pidettävä tietojen ylläpitäjä. Selvityksiä ja todistuksia ei tarvitse pyytää, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa. Selvityksiä ei tarvita esimerkiksi viranomaisilta tai julkisilta osakeyhtiöiltä. Myös aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle. Rakennusalalla sääntely on tiukempaa: selvitykset ja todistukset on aina pyydettävä aikaisemmasta sopimussuhteesta tai sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta. Selvitysvelvollisuus laajenee työterveyshuoltoon Syksystä 2105 lähtien tulee selvittää myös, kuinka työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty. Velvollisuus voitaisiin hallituksen esityksen mukaan täyttää esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus tai sopimuspuolen itse laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden lakisääteinen työterveyshuolto on sovittu järjestettävän. Jos sopimuspuolella ei sopimusta tehtäessä olisi vielä velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa, tulisi tilaajalle antaa selvitys siitä, miten sopimuspuoli aikoo järjestää työntekijöiden työterveyshuollon. Tilaajavastuulain muutokset lyhyesti 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee 9 000 euroon. Selvitysvelvollisuus laajentuu koskemaan myös työntekijöiden työterveyshuoltoa. Verovelan selvittämiseksi riittää selvitys siitä, ettei sopimuskumppanilla ole enempää kuin 10 000 euroa verovelkaa. Ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin rekisteröitymisestä ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityksellä on suomalainen y-tunnus. Tilaajan on selvitettävä ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Tilaajan on annettava kirjallinen tieto siitä, että ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Laiminlyöntimaksu korotetaan 2 000–20 000 euroon. Korotettu laiminlyöntimaksu (20 000–65 000 euroa) voidaan määrätä jatkossa kaikilla toimialoilla. Verovelan selvittäminen muuttuu Muutoksen myötä verovelan selvittämiseksi riittää jatkossa todistus siitä, ettei sopimuskumppanilla ole enempää kuin 10 000 euroa verovelkaa. Myös tilaaja voi hankkia itse tämän selvityksen julkisesta verovelkarekisteristä. Jos verovelkaa on enemmän, sopimuskumppanin pitää toimittaa tilaajalle selvitys verovelan määrästä. Käytännössä selvitys osoitetaan viranomaisen antamalla verovelkatodistuksella. Hallituksen esityksen mukaan pelkkä sopimuspuolen verovelka tai maksusuunnitelman puuttuminen ei jatkossa enää johtaisi siihen, että tilaajalle voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.Tilaajan tulisi kuitenkin ottaa jatkossa järjestelemättömän verovelan määrä huomioon sopimuskumppanin luotettavuutta arvioitaessa. Suositeltavaa onkin arvioida, voiko sopimuskumppania pitää luotettavana, jos verovelasta ei ole tehty maksusuunnitelmaa ja velkaa on paljon sopimuskumppanin kokoon ja toiminnan laajuuteen nähden. Selvitys ulkomaiselta sopimuskumppanilta Jos tilaajan sopimuskumppani on ulkomainen yritys, tilaajan on pyydettävä sopimuskumppaniltaan vastaavat tiedot kuin suomalaisilta yrityksiltä. Sopimuskumppanin on tällöin annettava pyydetyt tiedot. Ulkomaalaista sopimuskumppania koskevat tiedot annetaan yrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella. Lakimuutoksen myötä ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin rekisteröitymisestä ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityk- sellä on suomalainen y-tunnus. Jos sopimuskumppanina oleva ulkomainen yritys lähettää työntekijöitään Suomeen sopimuksen täyttämiseksi, tilaajan on lakimuutoksen myötä selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä voidaan siten jatkossa hankkia sopimuksen tekemisen jälkeenkin mutta kuitenkin ennen työn aloittamista. Rakennusalalla toimivan tilaajan on kuitenkin jatkossa hankittava selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä jokaisen ulkomaisen työntekijän kohdalla erikseen ennen kuin kyseinen työntekijä aloittaa työnteon. Uutena velvoitteena on myös se, että jos ulkomainen sopimuskumppani lähettää työntekijöitään työskentelemään Suomeen, tilaajan on annettava kirjallisesti sopimuskumppanilleen tieto siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Käytännössä tilaajan tulee siis antaa tieto työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteystiedoista. Hallituksen esityksen mukaan tieto voidaan antaa esimerkiksi sähköpostitse. Sanktiona laiminlyöntimaksu Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka tekee tarkastuksia työpaikoilla. Tarkastuksista tulee pääsäännön mukaan ilmoittaa yritykselle etukäteen. Tarkastuksia tehdään vuosittain 400–1000 kappaletta. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada tilaajalta nähtävikseen selvitysvelvollisuuteen liittyvät Yrittäjäinfo 3/2015 asiakirjat ja tarvittaessa jäljennökset niistä. Sopimuskumppaneilta saadut selvitykset onkin syytä pitää hyvässä tallessa ja järjestyksessä. Jos tarkastuksessa ilmenee, että tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. Valvontatarkastuksista noin joka kymmenes johtaa laiminlyöntimaksun määräämiseen. Tyypillisesti laiminlyöntimaksu määrätään, kun tilaaja on hankkinut selvitykset myöhässä tai hankkinut niistä vain osan. Lakimuutoksen myötä laiminlyöntimaksua korotetaan 2 000–20 000 euroon. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Jos tilaaja ei ole pyytänyt selvityksiä yhdeltäkään sopimuskumppaniltaan, yhteismaksu voi ylittää edellä esitetyn ylärajan. Tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai sellaisen yrityksen kanssa, jonka johtohenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon. Lisäksi maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuspuolella ei ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu voidaan määrätä esimerkiksi, jos on selvää, ettei tarjotulla hinnalla voi tehdä työtä siten, että sopimuspuoli kykenee huolehtimaan myös verojen tilittämisestä, työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työntekijöille. Näissä tilanteissa laiminlyöntimaksu määrätään lakimuutoksen myötä korotettuna, jolloin se on 20 000–65 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu on nykyisin käytössä ainoastaan rakennusalalla, mutta lakimuutoksen myötä se voidaan määrätä myös muilla aloilla toimiville. 13 Iina Hyvärinen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä aiheutuvat kohtuulliset kulut. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. saatavan suuruus, työmäärä sekä perintätehtävän tarkoituksenmukainen suorituspa. Perintälaissa on myös määrätty yrityssaataville 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista. Yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismääristä ei ole säännöksiä. Määrää rajoittaa kuitenkin muun muassa säännös hyvästä perintätavasta. Sen mukaan velalliselle ei saa aiheuttaa kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Velallisen ei tarvitse korvata perintäkuluja, jos perinnässä ei noudateta hyvää perintätapaa. Vähäinen poikkeama hyvästä perintätavasta ei kuitenkaan vielä poista korvausvelvollisuutta. Kuluttajasaatavien perintäkuluille on sen sijaan asetettu enimmäismäärät. Aluehallintovirasto on katsonut, että niillä on merkitystä myös, kun arvioidaan yrityssaatavien perintäkulujen kohtuullista määrää. Perintätoimiston on pystyttävä esittämään hyvät perus- teet, jos se vaatii yrityssaatavasta moninkertaisesti suurempia perintäkuluja kuin vastaavan suuruisen kuluttajasaatavan perimisestä. Kuluja arvioidaan kokonaisuutena Perintäkulujen kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Saatavan suuruuden huomioon ottaminen ei merkitse sitä, että perintäkulut voitaisiin määrätä kaavamaisena osuutena saatavasta. Yksi olennainen tekijä on suoritettu työmäärä. Perintäkulujen korvausvelvollisuus kuitenkin edellyttää, että toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Mikäli perinnässä käytetään julkisuusuhkaista maksukehotusta eli trattaa, perintäkulut voivat olla suuremmat kuin yrityssaatavien perinnässä muutoin. Tratan käyttäminen edellyttää perintätoimistolta erityistä huolellisuutta ja siten enemmän töitä. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada perintätoimistolta maksutta selvitys kulujen määräytymisestä. Jos selvitys pyydetään useammin kuin kerran vuodessa, perintätoimisto voi vaatia selvityksen laatimisesta kohtuullisen korvauksen. Lisätiedot: Laki saatavien perinnästä (513/1999) Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo perintätoimistoja Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää valtakunnallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo, että luvan saaneet perintätoimistot noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintätoimisto toimii lain tai hyvän perintätavan vastaisesti tai ilman toimilupaa, asiasta voi tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaan liittyviä yksityisoikeudellisia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei voi esimerkiksi ottaa kantaa 14 sopimuksen pätevyyteen, määrätä vahingonkorvauksia tai kohtuullistaa perintäkuluja. Näiden vaatimusten käsittely kuuluu yleisille tuomioistuimille. Ilmoituksessa on hyvä tuoda esiin seuraavat tiedot: •ilmoittajan yhteystiedot •perintätoimen harjoittajan nimi •kuvaus siitä, millä tavalla ilmoittaja epäilee perintätoiminnan harjoittajan toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti •perittävää saatavaa koskevat tiedot (jäljennökset ilmoittajalle toimitetuista perittävää saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista, maksuvaatimuksista ja jäljennök- Yrittäjäinfo 3/2015 set mahdollisista saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä sekä niihin saaduista perintätoimen harjoittajan tai toimeksiantajana olevan velkojan vastauksista). Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjallisesti tai ilmoituslomakkeella. Ilmoituslomake löytyy osoitteesta avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä > Valvonta ja ilmoitukset. Ilmoituksen voi toimittaa osoitteeseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, 00521 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] (asiakirjaliitteet skannattuina). Esimerkkejä kohtuullisista ja kohtuuttomista kuluista Aluehallintovirasto on ottanut kantaa yrityssaatavien perintäkulujen kohtuullisuuteen useassa ratkaisussaan. 1 2 3 4 Perintätoimisto oli lähettänyt yrittäjälle 1 210,24 euron saatavan perimisen yhteydessä maksuvaatimuksen, jossa vaadittiin 1 67,00 euron suuruisten perintäkulujen korvaamista. Kuluttajalta olisi saanut vaatia samansuuruisen saatavan perimisestä 50 euroa. Perintätoimisto ei esittänyt selvitystä siitä, kuinka paljon työtä asian hoitamiseksi oli tehty perintäkirjeen laatimisen ja lähettämisen lisäksi. Perintätoimisto ei esittänyt selvitystä muistakaan tarpeellisista, asian hoitamiseen menneistä kuluista. Aluehallintovirasto katsoi, että perintäkuluja voitiin pitää kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden maksuvaatimuskirjeen lähettäminen. Perintätoimisto oli 277,98 euron suuruista yrityssaatavaa periessään lähettänyt perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 91,89 euroa ja arvonlisävero-osuutta 21,13 euroa. Osasuorituksen jälkeen perintätoimisto oli toimittanut perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 6,72 euroa ja arvonlisäveron osuutta 1,54 euroa. Perintätoimiston mukaan perintäkulut olivat aiheutuneet perusmaksusta, posti- ja kopiointikuluista, tilityskuluista ja perintäpalkkiosta. Lisäksi perintätoimisto oli selvittänyt, että perintätoimeksiannot siirretään perintäjärjestelmään manuaalisesti laskukopion perusteella ja että tallennusvaiheessa tarkistetaan velallisen tunniste- ja yhteystiedot ja tarvittaessa varmennetaan tiedot toimeksiantajalta ennen perinnän aloittamista. Aluehallintovirasto katsoi, että perintätoimenpiteet olivat olleet aiheellisia ja että perintätoimisto oli toiminut hyvän perintätavan ja lain mukaisesti. Perintätoimisto oli käyttänyt trattaa periessään elinkeinonharjoittajalta 252,15 euron saatavaa. Perintäkulut olivat olleet 152,01 euroa. Perintätoimisto oli esittänyt erittelyn tekemistään ylimääräisistä toimista. Lisäksi velallinen oli omalla toiminnallaan aiheuttanut selvitystyötä perintätoimistolle. Aluehallintovirasto piti perintäkuluja kohtuullisina. Huomioon otettiin myös se, että perintätoimisto oli hyvittänyt elinkeinonharjoittajalle tratasta aiheutuneet kulut trattakirjeen postitusongelmien takia. Aluehallintovirasto piti 148,00 euron perintäkuluja kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden trattakirjeen lähettäminen 241,80 euron saatavasta. Perintätoimisto ei ollut esittänyt selvitystä tekemästään työmäärästä eikä muista tarpeellisista, asian hoitamiseen menneistä kuluista. Tapauksessa perintätoimisto oli kuitenkin alentanut perintäkulujen määrän 100,00 euroon, jota aluehallintovirasto ei enää pitänyt kohtuuttomana. Yrittäjäinfo 3/2015 15 Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi
© Copyright 2024