Maksuehto yritysten välillä 30 päivään

PILLILLÄ
VAI
suo, Liisa-Maria
Katleena Korte
.
ja viikinkimiekkailua
ÄJILLE
täjä
o on kasvuyrit
Katleena Kortesu
jonka eritietokirjailija,
ja yliaktiivinen
asiasosiaalinen media,
koisalaa ovat
tä.
markkinointiviestin
kaspalvelu ja
tiettäEi oo totta on
Katleenan blogi
n alan
viestinnä
luetuin
västi Suomen
harkanaan Katleena
blogi. Vapaa-ai
a
taikuutta, keskiaika
rastaa partiota,
KÄSIKIRJA YRITT
Tilaajavastuulaki
muuttuu
syksyllä
– VIESTINNÄN
PASUUNALLA?
PILLILLÄ VAI
Yrityksen
talous
kuntoon
at sinulta Faceasiakkaasi haluav
an tehokas esite?
lehteen? Mitä
yrityksestäsi
Kuinka laadita
ssä
aastattelussa?
Miten saat jutun
– ja miten ihmee
pitää toimia radioh
t ydinviestisi
bookissa? Miten
vu? Kuinka kiteytä
e ja asiakkaille?
toimiva nettisi
, sidosryhmill
Millainen on
henkilöstölle
tua selkeästi
ssen saa kerrot
on kuin maino
Se
älle.
yrittäj
nän käsikirja
aa
halua ulkoist
on kattava viestin
eivät
nalla
Kaikki
pasuu
Pillillä vai
sa paketissa.
iseen.
täosasto samas
jä itse tekem
toimisto ja viestin
kirja antaa vinkke
tää, joten tämä
tään,
yrityksensä viestin
median viestin
lisen
sosiaa
siin,
Kirjasta löytyy
ut mediasuhtei
sviestintään.
nalla antaa ratkais
tään ja asiaka
Pillillä vai pasuu
staneet.
inointiviestin
iseen, markk
ielen tunnit kiinno
verkossa toimim
joita eivät äidink
piosuus niille,
sa.
jopa pieni kieliop
a omaan arkeen
sovelta
voi
joita
esimerkkejä,
einen tietojärkäle,
sti keissejä ja
os eikä perint
Kirjassa on runsaa
lukuinen hakute
nalla on nopea
Pillillä vai pasuu
lukijansa.
joka uuvuttaa
sekä opiskelijoille,
ville yrittäjille
sti myös aloitta
Kirja sopii mainio
essä oma yritys.
joilla on tähtäim
äidinkielen
Seppänen toimii
ja Helmi Leea
työkohän on kerännyt
Patjas on yrittäjä
Liisa-Maria
opettajana, ja
kuin
viestinnän opettaja.
yläasteelta, lukiosta
Liiketalousopiston
kemusta niin
alksestakin.
ansa ovat asiakasp
isesta oppilaito
Hänen erikoisala
kutus ammatill
aan
iseltä ammatilt
viestintä, vuorovai
velutilanteiden
Leea on ensimmä
rian
hänen kokemuk
keinot. Liisa-Ma
joten
isen
oitaja,
ja vaikuttam
sairaanh
ta
nteiasiakaspalvelutila
kutin löytyy osoittees
blogi Vuorovai
sensa mukaan
n voi
ulutukse
Vapaan.fi.
n korkeako
www.vuorovaikuti
den todellise
Vapaaria harjoittaa
poliklinikalta.
aikanaan Liisa-Ma
hankkia päivystys
aan: maatalon
harrastaa partiota,
kolmatta ammatti
aikanaan Leea
kaksi viikaksosten
joista
sten
,
tarhaikäi
leivontaa
emännyyttä
lenkkeilyä ja
t toisensa.
kuin kumoava
juostessa jaloissa.
meistä ikään
Patjas ja Leea
Seppänen
PASUUNALLA?
KÄSIKIRJA YRI
VIESTINNÄN
TTÄJILLE
UutuusKIRJA
avuksi yrityksen
viestintään!
yrittajat.fi/kirjallisuus
3
2015
Maksuehto
yritysten välillä
30 päivään
Mikä on kohtuullinen
perintäkulu?
Suunnista Vuokattiin!
Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia
yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen.
Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja
toisessa salissa voi seurata suorana Nordic
Business Forumin esityksiä Helsingistä.
Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt puhuvat yrittämisestä.
Juontajina Yrittäjäpäivillä mm. Joanna Kuvaja
ja Aki Linnanahde.
Ilmoittaudu
www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen
www.facebook.com/
valtakunnallisetyrittajapaivat
twitter:#ypäivät
Tervetuloa!
Yhteistyössä
Hjallis Harkimo
Yrittäjä, Hjallis ja
näin mä sen teen
Jethro Rostedt
Myyntiä ja asennetta
pilke silmäkulmassa!
Lue lisää ohjelmasta osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ohjelma
Sisällys
YrittäjäINFO 3/2015
Kustantaja
Suomen Yrittäjät
6 numeroa vuodessa
4 Infotiski
Viennin rahoitus monipuolistuu
Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta
Arvonlisäverotuksen huojennuksen
alaraja nousee
ISSN 1239-4637 (print)
ISSN 2342-172X (online)
Yrittäjätietoa kansanedustajille
TOIMITUS
Suomen Yrittäjät
Anna Lantee, viestintäsuunnittelija
p. 09 2292 2855
[email protected]
Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee
Maarit Kattilakoski, senior ad
p. 09 2292 2933
[email protected]
6 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään
KANNEN KUVA
Pixhill
8 Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle
9 Lakineuvoja vastaa:
Irtisanominen heikon suoriutumisen perusteella
10 Lakineuvoja vastaa:
Sopimuksen purkaminen
suorituksen virheen perusteella
12 Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä
14 Mikä on kohtuullinen perintäkulu?
TÄSSÄ NUMEROSSA
KIRJOITTaVAT
•Sanni Kotilainen, lakineuvoja
•Janne Makkula, lainsäädäntö-
asioiden päällikkö
•Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies
•Saija Sampio, lakineuvoja
•Iina Hyvärinen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
5
1
20
Ilmestyminen
1 . . . . . . . . . . . 16.1.
2 . . . . . . . . . . . 13.3.
ä
netiss
o
f
n
i
äjä
nfo
Lue Yritt
!
.fi/yrittajai
erolla
um
n
en
yrittajat
du jäs
Kirjau
3 . . . . . . . . . . . . 8.5.
4 . . . . . . . . . . . 14.8.
5 . . . . . . . . . . . 9.10.
6 . . . . . . . . . . . 4.12.
I
N F O T
I
S K
I
Viennin rahoitus
monipuolistuu
Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille
myönnetyn luoton jälleenrahoituksen
järjestämiseksi.
Pankit voivat saada myöntämälleen
vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi
myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä
luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Laki parantaa vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsee tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia
ja siten edistää vientiä. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2015.
Kaupparekisteripalvelut
jatkossa vain PRH:lta
Kauppa- ja yhdistysrekisteri-ilmoitusten käsittely keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.9.2015 alkaen. Samalla maistraattien ja ely-keskusten palvelut loppuvat. Sähköinen asiointi on vähentänyt henkilöstön tarvetta, ja keskittämisellä halutaan turvata asiantunteva palvelu.
Verohallinnon toimipisteisiin voi jatkossakin jättää ilmoituksia yrityksiä ja yhteisöjä koskevissa asioissa. Ilmoituksia
ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata Verohallinnon toimipisteissä (tämän vuoksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti Verohallinnon toimipisteistä).
Paperiset ilmoitukset kannattaa käsittelyyn ottamisen
nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.
Kaupparekisteriasiat
Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset
YTJ:ssä ja sähköinen kaupparekisteriote Virressä
Postitse: Voit postittaa kaupparekisteri-ilmoitukset osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000,
00231 Helsinki.
Ohjeet ilmoittamiseen löydät Prh.fi-sivuilta, lisätietoja
Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900.
Lisätietoja:
PIXHILL
www.ytj.fi
www.prh.fi
https://virre.prh.fi
22 53000000
1
0
000
0
0
5
8
1.1.2016
Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee
Arvonlisäverolaki muuttuu vuoden
2016 alusta. Pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoraja nostetaan nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon.
Samalla pienten yritysten arvonlisä-
4
verotuksessa saamaa alarajahuojennusta laajennetaan. Soveltamisen katto
nostetaan nykyisestä 22 500 euron liikevaihtorajasta 30 000 euroon.
Myös kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia
Yrittäjäinfo 3/2015
muutetaan. Lakia sovelletaan jatkossa
vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää
10 000 euroa.
Muutoksia sovelletaan 1.1.2016 tai
sen jälkeen alkavaan tilikauteen.
Johtaminen on huomattavasti
mielekkäämpää ja helpompaa, kun onnistumme
pukemaan sanoiksi yksilön asenteisiin ja
käyttäytymiseen liittyvät odotuksemme
ja teemme niistä rekrytoinnin valintakriteereitä.
Heidi Ekholm-Talas
LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI
Yrittäjätietoa kansanedustajille
Uusi eduskunta aloitti työnsä maanantaina 27.4. Suomen Yrittäjät toimitti kansanedustajille heti eduskuntakauden
aloitukseen kattavan tietopaketin yrittäjyydestä. Tietopaketti piti sisällään
mm. #työn_tekijä-tavoiteohjelman,
Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelman, Vauhtia omistajanvaihdokseen -esitteen sekä Työmark-
kinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -julkaisun.
Yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa kaikille kansanedustajille on nimetty oma nimikkoyrittäjä heidän omasta vaalipiiristään. Nimikkoyrittäjä on
edustajalle suora yhteys yrittäjän arkeen. Häneltä edustajat saavat nopeasti tuoreen tiedon yrittäjiä askarrut-
tavista asioista.
Nimikkoyrittäjän kanssa edustaja voi
pohtia, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin, niiden toimintaympäristöön ja
yrityksissä tehtävään työhön. Nimikkoyrittäjä on kansanedustajan käytettävissä koko vaalikauden.
Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee
Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää perintö- ja lahjaveron
maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutetaan. Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voidaan kantaa enintään kymmenen vuoden aikana. Aiempi maksuaika on
ollut 5 vuotta.
Lakia sovelletaan, mikäli lahja on saatu tai perittävä on kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos
verotus näissä tapauksissa on jo ehditty toimittaa, vaatimus maksuajan pidentämisestä uusien säännösten mukaiseksi voidaan tehdä vielä heinäkuun loppuun mennessä.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntäminen merkitsee sitä, että maatilan ja yrityksen
varat arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin niin sanotun arvostamislain mukaisesta
arvosta. Huojennussäännöksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus saada jäljelle jäävän veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään 1 700 euroa.
Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Jatkajan tulee jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa viiden vuoden ajan. Maksuaika on koroton.
Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, [email protected]
Yrittäjäinfo 3/2015
5
Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, [email protected]
Maksuehto yritysten
välillä 30 päivään
Maksuehtolaki muuttuu toukokuun alusta. Tavoitteena on torjua maksuviivästyksiä kaupallisissa toimissa. Yritysten välinen maksuaika
on pääsääntöisesti enintään 30 päivää.
Lakia kaupallista sopimuksista maksuehdoista (maksuehtolaki) sovelletaan
maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava
elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Lakia sovelletaan
siis vain yritysten välillä ja yritysten sekä hankintayksiköiden välillä. Kuluttajasuhteisiin laki ei sovellu. Sääntely on
velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottavaa. Laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät
sopimusehdot ovat siten mitättömiä.
Maksu voi perustua paitsi tavaran kauppaa koskevaan sopimukseen
myös esimerkiksi vuokra- tai leasingsopimukseen. Palveluita ovat esimer-
kiksi laki- ja veroneuvontapalvelut, arkkitehti-, insinööri-, kirjanpito- ja tutkimuspalvelut, kiinteistöjen huolto, liikkeenjohdon konsultointi, kiinteistönja vuokrahuoneiston välitys, tapahtumien ja näyttelyjen järjestäminen, perintätoiminta, mainonta- ja rekrytointipalvelut, matkailualan palvelut matkatoimistot mukaan lukien, rakennusalan
palvelut, laitteistojen asennus- ja huoltopalvelut, uutistoimistopalvelut, kustannustoiminta, tietokoneohjelmointi, majoitus- ja ravitsemisalan palvelut, koulutuspalvelut, ajoneuvon katsastus, sertifiointi- ja testauspalvelut
sekä siivouspalvelut. Edellä olevaa luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi.
PIXHILL
6
Yrittäjäinfo 3/2015
Velallisena
hankintayksikkö
Hankintayksiköitä ovat muun ohella
valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä liikelaitokset. Jos velallinen (eli tilaaja) on hankintayksikkö, maksuaika saa lähtökohtaisesti olla enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Määräaika lasketaan kuitenkin tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos lasku on saapunut tilaajalle ennen tavaran tai palvelun toimitusta. Samoin toimitaan, jos on epäselvää, milloin lasku on tilaajalle saapunut. Maksuaikaa on sallittua pidentää 60 päivään asti, jos tästä on nimen-
omaisesti sovittu ja maksuaika katsotaan perustelluksi sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi.
Hankintayksikköä koskevia säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä,
millaisen tavaran tai palvelun hankkimista sopimus koskee ja mikä hankinnan arvo on. Ytimenä on siis se, että hankintayksiköiden on maksettava laskunsa yrityksille pääsääntöisesti 30 päivässä. Maksuaika ei koskaan
saa ylittää 60 päivää.
Velallisena
toinen yritys
Toukokuun alussa 2015 voimaan tuleva muutos kohdistuu nimenomaisesti yritysten välisiin maksuehtoihin. Uuden säännöksen mukaan jos velallinen
on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa
ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
Yritysten välillä selkeä pääsääntö on
siten 30 päivän enimmäismaksuaika aikaisemman 60 päivän sijasta. Määräaika lasketaan samalla tavalla kuin hankintayksiköiden tapauksessa eli laskun
saapumisesta tai sovitun toimituksen
tapahtumisesta (ks. edellä).
dot ovat mitättömiä. Laki mahdollistaa kuitenkin sen, että yritysten välillä voidaan sopia pidemmästäkin kuin
30 päivän maksuajasta, jos sopiminen
on nimenomaista.
Mitä sitten on nimenomainen sopiminen? Asiaa ei ole täsmällisesti
määritelty maksuviivästysdirektiivissä, johon kansallinen sääntely perustuu. Myöskään lain esitöissä asiaan ei
ole otettu enemmälti kantaa. Selvää
kuitenkin on, että tilaajan yksipuoliset ilmoitukset (kirjeet, sähköpostit
jne.) maksuajan pidentämisestä eivät ole sopimista lainkaan. Mikäli siis
osapuolten välillä on sovittu 30 päivän
maksuehdosta, tilaaja ei voi pidentää
maksuehtoa yksipuolisella ilmoituksellaan. Myös eduskunnan lakivaliokunta totesi asian lain muutosta koskevassa mietinnössään näin: ”toisen
osapuolen yksipuolinen ilmoitus siitä, että noudatettu maksuaika muuttuu säännöksessä mainittua aikarajaa pidemmäksi, ei täytä nimenomaisen sopimisen edellytystä.”
Epäselvempää on se, täyttääkö esimerkiksi tilaajan vakiomuotoisissa os-
toehdoissa oleva määräys maksuajan
pituudesta nimenomaisen sopimisen
vaatimuksen. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että nimenomaisella sopimisella tarkoitetaan
”esimerkiksi kirjallista sopimusehtoa”.
Tavallista on, että vakioehtojen sisällöstä ei neuvotella, vaan ne pyritään saamaan sopimuksen osaksi kokonaisuudessaan. Koska maksuehtolain lähtökohtana on 30 päivän maksuaika, voitaneen vakioehtojen sisältämää pidempää maksuaikaa pitää
toimittajan kannalta yllättävänä ja ankarana ehtona. Tällaisiin ehtoihin liitetään juridiikassa erityinen korostamisvaatimus, jotta ehto tulisi osaksi sopimusta. Tulkinnassa onkin syytä lähteä
siitä, että tällaista vakioehtojen kohtaa
on nimenomaisesti korostettava, jotta
toimittajalla on mahdollisuus se havaita ja harkita pidempään maksuehtoon
sitoutumista.
Milloin maksuaikaa
voidaan pidentää
Laki on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottava. Toisin sanoen laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimuseh-
Maksuaika saa
ylittää 30 päivää vain,
jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
Yrittäjäinfo 3/2015
7
Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]
Yrityskuntouttamisella
toiminta terveelle pohjalle
Kaikilla yrityksillä on taloudellisesti parempia ja huonompia jaksoja.
Huonot jaksot voivat pahimmillaan kaataa koko yrityksen,
jos tilanteen korjaamiseksi ei tehdä mitään.
Jos maksuvaikeudet ovat jo toteutuneet tai yrityksen taloudellinen toiminta on kehittymässä huonoon suuntaan,
on syytä pyrkiä pysäyttämään ongelmien laajeneminen.
Huonon jakson tunnistaa yleensä
siitä, että liikevaihto ja yrityksen tulos
laskevat epänormaalilla tavalla. Usein
syynä on muuttunut tilanne: menetetään tärkeitä asiakkaita, uusi kilpailija
painaa hinnat alas tai investointi osuu
väärään aikaan. Ongelmat usein kasautuvat siten, että maksuvaikeudetkin kasaantuvat, jolloin yritys alkaa olla taloudellisissa vaikeuksissa.
JÄ
N
E
S
U
ET
Yrittäjä ei jää yksin
Yrittäjän ei kannata jäädä talousvaikeuksiensa kanssa yksin. Usein talousvaikeudet aiheuttavat myös henkistä
kuormitusta ja stressiä. Mitä nopeammin apua haetaan, sitä nopeammin ja
todennäköisemmin yrityksen toiminta voidaan saada taas kannattavaksi.
Onnistunut terveyttäminen on ratkaisu siihen, miten yritys
•saa kassan hallintaan ja selviää taloudellisista vaikeuksista
•kääntää taantuvan liiketoiminnan
!
kasvuun ja uudelleen kannattavaksi
•estää yrityksen ajautumisen vielä pahempaan kriisiin.
Terveyttäminen aloitetaan yleensä nopealla analyysillä (esim. TMA-analyysi),
jolloin nähdään heti tilanteen vakavuus
sekä se, missä suurimmat ongelmat
ovat. Tämän jälkeen tehdään tarkempi
analyysi, jossa käydään läpi vaikeuksien syyt, yrityksen talous, kassaennuste, johtaminen, tilaus- ja toimitusprosessi, asiakkaat, kilpailijat jne.
Analyysin tarkoituksena on kartoittaa yrityksen toimintaympäristön kokonaisuus. Sen jälkeen voidaan laatia
suunnitelma siitä, miten tilannetta aletaan korjata. Korjaustyöhön on syytä
ryhtyä välittömästi.
Yrityskuntouttajien ryhmä
alkaa tarjota Suomen Yrittäjien
jäsenille maksutta yrityksen taloudellisen
tilanteen puhelinkartoitusta ja neuvontaa
Yrityskuntouttajat ovat yrityksen terveyttämisammattilaisia ja alan kokeneita osaajia. Kaikilla on yli 10 vuoden kokemus
yritysten johtotehtävistä ja terveyttämisestä. Kaikki yrityskuntouttajat ovat TMA-Finland (Turnaround Management
Finland) ry:n jäseniä ja sertifioituja tervehdyttämiskonsultteja. Yrityskuntouttajien toiminta on täysin luottamuksellista.
Lisätietoa terveyttämisestä saat Suomen Yrittäjien
neuvontapalvelusta (09 229 221) tai suoraan
Yrityskuntouttajilta, jotka tavoittaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa myös iltaisin.
[email protected]
Harri Mäkinen, Incoserv Oy, 050 60 115
Kari Nurmi, Nurmi Consulting Oy, 050 598 8336
Tommi Rainola, MCon Partners Oy, 040 772 3535
Heikki Sjöblom, TosiMuutos Oy, 050 910 9190
8
Terveyttämistoiminta ei ole ratkaisu kaikkiin yrityksen tai
yrittäjän taloudellisiin ongelmiin. Maksutonta apua on tarjolla
myös Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelusta
suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9–16
ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9–16
www.yrityssuomi.fi/talousapu
nteen
sen tila
yrityk
e
.
enill
sutta
en jäs
mak
ji
ä
s
en Yrittelinkartoitu
SuomYrittäjäinfo
h
pu
3/2015
Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected]
Lakineuvoja vastaa
Kysymys
Meillä on työntekijä, joka jatkuvasti jää jälkeen myyntitavoitteestaan.
Voimmeko irtisanoa tällaisen työntekijän?
Vastaus
Työsopimuslain mukaan työnantaja saa
irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan
työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuva
asiallinen ja painava irtisanomisperuste edellyttää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteita arvioidaan
usein silloin, kun työntekijä on moitittavalla tavalla toiminut vastoin selvää työntekovelvoitetta tai työsuhteen ehtoa.
Oikeuskäytännössä on hyväksytty
työsuhteen päättämisen perusteeksi myös se, että työsuoritus jää puutteelliseksi työntekijän tehottomuuden
tai passiivisuuden vuoksi. Jos työntekijä
ei saavuta asetettuja tavoitteita, työnantajan tulee selvittää, mistä alisuoriutuminen johtuu, ja antaa selvät ohjeet
siitä, miten työntekijä voi käytännössä saavuttaa tulostavoitteet. Yleisin tavoite lienee tulostavoite myyntityössä.
Myyntitavoitteilta ja niiden asettamiselta edellytetään tiettyjä kriteereitä,
jotta niiden saavuttamatta jäämiseen
voidaan vedota irtisanomisperusteena.
Ensinnäkin huonon työtuloksen tulee
johtua työntekijän menettelystä, käytännössä laiminlyönnistä, ollakseen irtisanomisperuste. Lisäksi laiminlyönnin
tulee olla olennainen, mitä arvioidaan
suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin ja asetettuihin tavoitteisiin.
Tulostavoitteeseen pääsemiseen
voivat vaikuttaa myös ulkopuoliset tekijät, jotka eivät ole riippuvaisia työntekijän työpanoksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muuttunut kilpailutilanne, yleinen taloudellinen tila ja myyntisesonkien vaihtelut.
Myyntitavoitteen tulee olla kohtuullinen eli sen on oltava realistisesti saavutettavissa, jotta tavoitteesta jääminen voisi olla irtisanomisperuste. Se
että tavoitteelle on esitettävissä budjetoitu laskennallinen peruste, ei vält-
tämättä tee tavoitteesta kohtuullista,
jos iso osa työntekijöistä ei sitä kuitenkaan säännöllisesti saavuta.
On syytä huomata, että työsopimuslain pakottavuudesta johtuen edes nimenomaisesti työsopimuksessa sovittu tavoite-ehto ei voi olla irtisanomisen peruste, jos ehto on työhön nähden kohtuuton tai sen toteuttaminen
epärealistista.
Ensin annettava varoitus
Tavoitteen saavuttamatta jäämiseen perustuva irtisanominen edellyttää oikeuskäytännössä lähes säännönmukaisesti, että ensin annetaan irtisanomisuhkainen varoitus. Varoitus tulee antaa aiheellisesti, ja varoituskäytännön tulee olla yhdenmukaista kaikille työntekijöille.
Varoituksen on oltava riittävän yksilöity, ja työntekijän tulee ymmärtää siihen liittyvä irtisanomisen uhka. Erilaisiin seurantajaksoihin liittyvät keskustelut tai kehityskeskustelut eivät korvaa asianmukaista varoitusta.
Työantajalla on todistustaakka siitä, että varoitus on annettu. Varoituksen jälkeen työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata toimintaansa riippumatta esimerkiksi aiemmista
seurantajaksoista.
Vaikka kyse olisi puhtaasta myyntiorganisaatiosta, on työnantajalla velvollisuus selvittää, voisiko irtisanominen
välttää sijoittamalla työntekijän muuhun työhön. Selvyyden vuoksi asiasta tulisi ainakin keskustella työntekijän kanssa, vaikka työnantajalla ei olisikaan tarjota muuta työtä.
Tuoretta oikeuskäytäntöä
Työnantaja oli irtisanonut kodinkoneliikkeen myyjän työsopimuksen
kahden varoituksen jälkeen, sillä hänen myyntityöstään laskettu kateprosentti oli alhainen. Oikeus katsoi, ettei työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle. Kateprosentin alhaisuus ei
yksinään osoittanut, että myyjä olisi vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteensa olennaisia velvoitteita.
Korkeimman oikeuden mukaan laskennallisista tavoitteista jääminen
voidaan katsoa vakavaksi puutteeksi työntekijän suorituksessa, jos työtehtävät ovat sellaiset, että niiden tulosta voidaan arvioida määrällisesti.
Sen sijaan työnjohdon ja henkilöstöhallinnon tarpeita varten suunnitellut taloudelliset ja laskennalliset mittarit eivät ole omiaan osoittamaan,
onko työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita laiminlyöty tai
rikottu vakavasti. Yksi laskennallinen mittari ei siis anna luotettavaa ja
riittävän kattavaa käsitystä työntekijän suorituksesta kokonaisuutena.
Tulostavoitteista jääminen jollakin mittarilla ei vielä tarkoita työntekovelvoitteiden ja työnantajan ohjeiden rikkomista. Siksi se ei myöskään ole työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän henkilöstä johtuva
irtisanomisperuste.
Lisätiedot:
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2014:98
Yrittäjäinfo 3/2015
9
Suomen Yrittäjät, Saija Sampio, lakineuvoja, p. 09 229 221, [email protected]
Lakineuvoja vastaa
Kysymys
Olemme tehneet 24 kk määräaikaisen sopimuksen puhelinjärjestelmän
käytöstä. Emme ole kuitenkaan saaneet kaikkia järjestelmän käyttämiseen
tarvittavia laitteita, eikä palvelu ole missään vaiheessa toiminut kunnolla.
Miten ja milloin voimme purkaa sopimuksen, vai onko meidän
vain maksettava, koska sopimus on määräaikainen?
Vastaus
Sopimuksen purkaminen on vaikutuksiltaan ankarin ja yleensä sopimuksen
velkojan viimesijainen oikeuskeino. Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi suoritukset. Purkamiseen päädytään usein vasta, kun niin
sanotut ensisijaiset keinot on käytetty.
Näitä ovat virheen oikaisu, uusi suoritus ja hinnanalennus.
Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen ovat eri asioita. Pääsääntöisesti sopimus irtisanotaan, kun sopimuksen jatkamista ei enää pidetä tarkoituksenmukaisena, ei sopimusrikkomuksen vuoksi. Eri sopimustyypeillä on erilaisia edellytyksiä purkamiselle. Yleisperiaatteena purkaminen vaatii olennaista sopimusrikkomusta, siis olennaista virhettä suorituksessa. Yleensä
ei ole väliä, onko suorituksen virhe tahallinen vai ei.
Tässä tilanteessa myyjä ei siis voisi
vedota esimerkiksi siihen, että suoritus on häiriintynyt myyjästä riippumattomasta tekijästä. Kun sopimus puretaan, sopimussuhde lakkaa välittömästi ja osapuolille syntyy velvollisuus palauttaa jo tehdyt suoritukset.
Milloin voimme
purkaa sopimuksen?
Yritysten välisiin sopimussuhteisiin sovelletaan usein kauppalakia. Se soveltuu sekä irtaimen omaisuuden kauppaan että palvelusopimuksiin. Kauppalaissa purkamisoikeudelle on asetettu joitakin rajoituksia.
Jos tavarassa tai palvelussa on virhe,
eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta. Ostaja voi myös
10 purkaa kaupan ja vaatia lisäksi vahingonkorvausta. Jotta kauppa voitaisiin
purkaa, tulee virheen olla olennainen.
Kauppalaissa purkaminen edellyttää, että sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja että myyjän on tullut käsittää se. Näin ollen ostajan on usein syytä antaa myyjälle tieto sellaisista tarpeistaan, joita muuten
ei ehkä voitaisi havaita, jotta vahingonkorvaus- ja purkamisoikeutta voidaan
käyttää mahdollisimman kattavasti.
Olennaisuutta voidaan arvioida sillä, olisiko ostaja sopimusrikkomuksesta tietäessään jättänyt sopimuksen tekemättä, eikä olisi tyytynyt virheen oikaisuun, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Oikeuskäytännössä
virheen olennaisuutta on arvioitu palvelun olennaisuudella koko sopimukseen nähden.
Purkamiseen
päädytään usein
vasta, kun niin
sanotut ensisijaiset
keinot on käytetty.
Näitä ovat
virheen oikaisu,
uusi suoritus ja
hinnanalennus.
Yrittäjäinfo 3/2015
Ennakkotapauksessa ostaja oli tehnyt sopimuksen tietoliikenne- ja verkkoyhteyspalveluista. Palvelut eivät olleet missään vaiheessa toimineet sovitulla tavalla, ja ostaja oli joutunut maksamaan palveluista yhä myös edelliselle toimittajalle. Kyseiset palvelut olivat myös muodostaneet pääosan sopimuksen arvosta. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että sopimuksessa
oli ollut purkuun oikeuttava olennainen virhe.
Miten voimme
purkaa sopimuksen?
Käytännössä ostajan on tarkastettava tavara tai palvelun kohde niin pian
kuin olosuhteet sen sallivat. Virheestä
tulee tehdä reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa.
Jos ostaja ei ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa sen huomaamisesta, ostaja ei saa enää vedota virheeseen. Virheeseen voi kuitenkin vedota myös kohtuullisen ajan jälkeen,
jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai erittäin moitittavasti.
Esimerkkimme on puhelinjärjestelmän käyttöpalvelusta, johon ostaja ei
ole saanut kaikkia järjestelmän käyttämiseen tarvittavia laitteita. Tällaisesta viivästymisestä on hyvä reklamoida
toimittajalle viipymättä.
Toimituksen viivästyessä purkaminen on mahdollista vain lyhyen ajan
kuluessa esteen ilmaantumisesta. Jos
tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ei saa purkaa kauppaa eikä vaatia
vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa .
Käytännössä ostajan tulee siis teh-
Vahingonkorvaus
dä selväksi myyjälle, ettei enää halua
tavaraa tai palvelua, koska sitä ei ole
toimitettu ajoissa. Ostaja voi viivästystilanteessa antaa myyjälle myös kohtuullisen lisäajan. Jos ostaja on asettanut myyjälle lisäajan tavaran luovutusta varten ja tavaraa ei luovuteta lisäajan
kuluessa, ostaja saa purkaa kaupan.
Kysymyksessä mainitaan, ettei palvelu ole missään vaiheessa toiminut
kunnolla. Tällaisesta virheestä tulee ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa.
Sopimuksen purkamista voidaan vaatia, jos virheen korjaamiseksi ei tehdä
mitään ja virhe on niin olennainen, että
ostaja ei virheestä tietäessään olisi halunnut solmia koko sopimusta.
Asiaan ei vaikuta se, onko sopimus
ollut määräaikainen vai ei. Tärkeintä on,
että virheestä tai viivästyksestä on reklamoitu asiallisesti, eikä asiaan ole tästä huolimatta tullut muutosta.
Purkuoikeuden lisäksi ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta,
jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu myyjästä riippumattomasta esteestä. Esteen tulee olla myös sellainen, jota myyjän ei kohtuudella voida edellyttää
ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia myyjä ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää.
Ostajalla on oikeus korvaukseen myös vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut hyväksyttävä este. Myyjän viaksi jäävällä syyllä on merkitystä sen suhteen, korvataanko vain välitön vahinko vai myös välilliset vahingot.
Jos virheellinen toiminta on johtunut ulkopuolisesta seikasta, ostajalla ei ole yleensä oikeutta saada korvausta välillisistä vahingoista, kuten saamatta jääneestä voitosta. Ostajalla on kuitenkin aina
oikeus korvaukseen myös välillisistä vahingoista, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella. Tällöin vahingonkorvaus voi käsittää esimerkiksi korvauksen kuluista, hinnanerosta tai saamatta jääneestä voitosta.
Tarkista
sopimusehdot
Ostajan kannattaa tarkistaa sopimusehdot aina ennen reklamaation tekemistä. Mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa ostaja oli lakkauttanut
maksunsa, koska palvelu ei vastannut
ostajan odotuksia. Ostajalla ei kuitenkaan sopimusehtojen mukaan ollut oikeutta lakkauttaa maksujaan. Myyjällä
on näin ollut oikeus purkaa vuokrasopimus päättymään välittömästi maksujen lakattua.
Sopimus on siis päättynyt myyjän
purkuilmoituksen perusteella. Ostaja
on myös ollut velvollinen maksamaan
vuokrat tähän päivään asti. Jos ostaja
olisi itse purkanut sopimuksen aiemmin, ei maksuvelvollisuutta olisi ollut.
Sopimuksen purkamiseen riittää ostajan vapaamuotoinen ilmoitus. Käytännössä reklamaatio kannattaa aina
tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Viesti kannattaa myös säilyttää sen varalta, että asiasta syntyy erimielisyyksiä myöhemmin.
Lisätiedot:
Korkeimman oikeuden
ratkaisu KKO 2015:26
JÄSENYRITTÄJÄ
MUISTA HYÖDYNTÄÄ
JÄSENETUJASI!
Maksuton neuvontapalvelu auttaa
arkisin kello 9–16 numerossa 09 229 221.
Yrittäjäinfo 3/2015
11 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]
Tilaajavastuulakiin
muutoksia syksyllä
Tilaajavastuulain muutos tulee voimaan syksyllä 2015. Yritysten kannattaa
jo nyt huomioida muutosten vaikutukset tilaajan selvitysvelvollisuuteen.
Tilaajavastuulaki on yleislaki, joten sitä
sovelletaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalalle on tilaajavastuulaissa kuitenkin muita aloja tarkempia määräyksiä.
Syksyllä voimaan tulevat muutokset
selkiyttävät monin paikoin lain soveltamista, kun voimassaolevan lain sanamuodosta poikkeaviin soveltamiskäytäntöihin puututaan. Tarkka voimaantulopäivä ei ole vielä tiedossa.
Tilaajavastuulain tavoitteena on
vähentää yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen
aluehallintovirasto.
Selvitys ennen
sopimuksen tekemistä
Tilaajavastuulain perusperiaatteet säilyvät ennallaan. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajana toimivaa yritystä, yhteisöä, elinkeinonharjoittajaa tai
julkisyhteisöä selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttää tietyt lakisääteiset velvoitteensa. Selvitykset on hankittava ennen kuin sopimus tehdään.
Sopimuskumppanilla tarkoitetaan
joko työvoimanvuokrausyritystä tai sellaista alihankkijaa, jonka työntekijöiden
on määrä työskennellä tilaajan työtiloissa tai -kohteessa. Jälkimmäisessä tilanteessa, eli ns. alihankintasopimussuhteessa edellytyksenä on lisäksi se,
että työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin tehtäviin.
Alihankintaketjuissa sama taho voi
yhtä aikaa olla sekä laissa tarkoitettu työn tilaaja että selvityksen antaja omalle toimeksiantajalleen. Esimerkiksi siivousliike, joka käyttää toista siivousliikettä myymänsä palvelun tuottamisessa, on selvityksen antaja omalle
12 toimeksiantajalleen ja toisaalta tilaaja
omaan alihankkijaansa nähden.
Tilaajavastuulaki ei koske pienehköjä alihankinta- ja vuokratyöntekijöiden
käyttöä koskevia sopimuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät vuokratyö,
joka kestää enintään 10 työpäivää, sekä alihankintasopimus, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimuksen kestolla ei ole merkitystä. Tilaajavastuulain muutoksen myötä alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee
9 000 euroon. Vuokratyön 10 työpäivän
raja säilyy ennallaan.
Miten ja keneltä
selvitykset pyydetään?
Tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä ennen sopimuksen tekemistä sopimuskumppaniltaan seuraavat tiedot ja selvitykset:
Kaupparekisteriote.
Selvitys siitä, onko sopimuskumppani rekisteröitynyt verottajan rekistereihin (työnantaja-, ennakonperintä- ja
arvonlisäverorekisteri).
Selvitys sopimuskumppanin verojen
maksamisesta (tai verovelkatodistus
tai sitä koskeva maksusuunnitelma).
Todistukset työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta.
Selvitys työhön sovellettavasta
työehtosopimuksesta tai keskeisistä
työehdoista.
Rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan on lisäksi pyydettävä sopimuskumppaniltaan selvitys siitä, että sopimuskumppani on ottanut työntekijöilleen tapaturmavakuutuslain mukaisen
tapaturmavakuutuksen.
Selvitysten perusteella tilaaja voi arvioida sopimuskumppanin valmiuksia
Yrittäjäinfo 3/2015
hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Vasta selvitykset saatuaan tilaaja voi tehdä
sopimuksen. Käytännössä tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä
selvitysvelvollisuuden mukaiset rekisteri- ja muut tiedot sopimuskumppaniltaan, jonka on ne toimitettava. Tilaajalla on oikeus hyväksyä myös muualta
saatu selvitys, jos sen antaa luotettavana pidettävä tietojen ylläpitäjä.
Selvityksiä ja todistuksia ei tarvitse
pyytää, jos tilaajalla on perusteltu syy
luottaa sopimuskumppanin täyttävän
lakisääteiset velvollisuutensa. Selvityksiä ei tarvita esimerkiksi viranomaisilta tai julkisilta osakeyhtiöiltä. Myös aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus
voivat olla perusteena luotettavuudelle.
Rakennusalalla sääntely on tiukempaa: selvitykset ja todistukset on aina pyydettävä aikaisemmasta sopimussuhteesta tai sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuudesta
huolimatta.
Selvitysvelvollisuus
laajenee työterveyshuoltoon
Syksystä 2105 lähtien tulee selvittää
myös, kuinka työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty. Velvollisuus
voitaisiin hallituksen esityksen mukaan
täyttää esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus tai sopimuspuolen itse laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden lakisääteinen työterveyshuolto
on sovittu järjestettävän.
Jos sopimuspuolella ei sopimusta
tehtäessä olisi vielä velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa, tulisi tilaajalle antaa selvitys siitä, miten sopimuspuoli aikoo järjestää työntekijöiden työterveyshuollon.
Tilaajavastuulain muutokset lyhyesti
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee 9 000 euroon.
Selvitysvelvollisuus laajentuu koskemaan myös työntekijöiden työterveyshuoltoa.
Verovelan selvittämiseksi riittää selvitys siitä, ettei sopimuskumppanilla
ole enempää kuin 10 000 euroa verovelkaa.
Ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin
rekisteröitymisestä ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityksellä on suomalainen y-tunnus.
Tilaajan on selvitettävä ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturvan
määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista.
Tilaajan on annettava kirjallinen tieto siitä, että ulkomailta lähetettyjä
työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Laiminlyöntimaksu korotetaan 2 000–20 000 euroon. Korotettu laiminlyöntimaksu (20 000–65 000 euroa) voidaan määrätä
jatkossa kaikilla toimialoilla.
Verovelan selvittäminen
muuttuu
Muutoksen myötä verovelan selvittämiseksi riittää jatkossa todistus siitä, ettei
sopimuskumppanilla ole enempää kuin
10 000 euroa verovelkaa. Myös tilaaja
voi hankkia itse tämän selvityksen julkisesta verovelkarekisteristä. Jos verovelkaa on enemmän, sopimuskumppanin pitää toimittaa tilaajalle selvitys verovelan määrästä. Käytännössä selvitys osoitetaan viranomaisen antamalla verovelkatodistuksella.
Hallituksen esityksen mukaan pelkkä
sopimuspuolen verovelka tai maksusuunnitelman puuttuminen ei jatkossa enää johtaisi siihen, että tilaajalle voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.Tilaajan tulisi kuitenkin ottaa jatkossa järjestelemättömän verovelan määrä huomioon sopimuskumppanin luotettavuutta arvioitaessa. Suositeltavaa onkin arvioida, voiko sopimuskumppania pitää luotettavana, jos verovelasta ei
ole tehty maksusuunnitelmaa ja velkaa on
paljon sopimuskumppanin kokoon ja toiminnan laajuuteen nähden.
Selvitys ulkomaiselta
sopimuskumppanilta
Jos tilaajan sopimuskumppani on ulkomainen yritys, tilaajan on pyydettävä sopimuskumppaniltaan vastaavat tiedot kuin suomalaisilta yrityksiltä. Sopimuskumppanin on tällöin annettava pyydetyt tiedot. Ulkomaalaista sopimuskumppania koskevat tiedot
annetaan yrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai
vastaavalla todistuksella. Lakimuutoksen myötä ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin rekisteröitymisestä
ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityk-
sellä on suomalainen y-tunnus.
Jos sopimuskumppanina oleva ulkomainen yritys lähettää työntekijöitään
Suomeen sopimuksen täyttämiseksi,
tilaajan on lakimuutoksen myötä selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan
määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista.
Selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä voidaan siten jatkossa hankkia sopimuksen tekemisen jälkeenkin mutta kuitenkin ennen työn aloittamista. Rakennusalalla toimivan tilaajan on
kuitenkin jatkossa hankittava selvitys
sosiaaliturvan määräytymisestä jokaisen ulkomaisen työntekijän kohdalla
erikseen ennen kuin kyseinen työntekijä aloittaa työnteon.
Uutena velvoitteena on myös se, että jos ulkomainen sopimuskumppani lähettää työntekijöitään työskentelemään
Suomeen, tilaajan on annettava kirjallisesti sopimuskumppanilleen tieto siitä,
että lähetettyjä työntekijöitä koskevan
lainsäädännön noudattamista valvoo
työsuojeluviranomainen. Käytännössä tilaajan tulee siis antaa tieto työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteystiedoista. Hallituksen esityksen mukaan tieto voidaan
antaa esimerkiksi sähköpostitse.
Sanktiona
laiminlyöntimaksu
Tilaajavastuulain noudattamista valvoo
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka tekee tarkastuksia työpaikoilla. Tarkastuksista tulee
pääsäännön mukaan ilmoittaa yritykselle etukäteen. Tarkastuksia tehdään
vuosittain 400–1000 kappaletta.
Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada tilaajalta nähtävikseen selvitysvelvollisuuteen liittyvät
Yrittäjäinfo 3/2015
asiakirjat ja tarvittaessa jäljennökset
niistä. Sopimuskumppaneilta saadut
selvitykset onkin syytä pitää hyvässä
tallessa ja järjestyksessä.
Jos tarkastuksessa ilmenee, että tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. Valvontatarkastuksista noin
joka kymmenes johtaa laiminlyöntimaksun määräämiseen. Tyypillisesti
laiminlyöntimaksu määrätään, kun tilaaja on hankkinut selvitykset myöhässä tai hankkinut niistä vain osan.
Lakimuutoksen myötä laiminlyöntimaksua korotetaan 2 000–20 000
euroon. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Jos tilaaja ei ole pyytänyt selvityksiä yhdeltäkään sopimuskumppaniltaan, yhteismaksu voi ylittää edellä esitetyn ylärajan.
Tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu myös, jos tilaaja on tehnyt
sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai
sellaisen yrityksen kanssa, jonka johtohenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon. Lisäksi maksu voidaan määrätä,
jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuspuolella ei ole tarkoitusta täyttää
lakisääteisiä velvoitteitaan.
Maksu voidaan määrätä esimerkiksi, jos on selvää, ettei tarjotulla hinnalla voi tehdä työtä siten, että sopimuspuoli kykenee huolehtimaan myös verojen tilittämisestä, työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työntekijöille. Näissä tilanteissa laiminlyöntimaksu määrätään lakimuutoksen myötä korotettuna, jolloin se on 20 000–65 000 euroa.
Korotettu laiminlyöntimaksu on nykyisin käytössä ainoastaan rakennusalalla,
mutta lakimuutoksen myötä se voidaan
määrätä myös muilla aloilla toimiville.
13 Iina Hyvärinen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Mikä on kohtuullinen
perintäkulu?
Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä aiheutuvat kohtuulliset
kulut. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. saatavan suuruus, työmäärä sekä perintätehtävän tarkoituksenmukainen suorituspa. Perintälaissa
on myös määrätty yrityssaataville 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista.
Yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismääristä ei ole säännöksiä. Määrää rajoittaa kuitenkin muun muassa
säännös hyvästä perintätavasta. Sen
mukaan velalliselle ei saa aiheuttaa
kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja.
Velallisen ei tarvitse korvata perintäkuluja, jos perinnässä ei noudateta hyvää
perintätapaa. Vähäinen poikkeama hyvästä perintätavasta ei kuitenkaan vielä poista korvausvelvollisuutta.
Kuluttajasaatavien perintäkuluille
on sen sijaan asetettu enimmäismäärät. Aluehallintovirasto on katsonut, että niillä on merkitystä myös, kun arvioidaan yrityssaatavien perintäkulujen
kohtuullista määrää. Perintätoimiston
on pystyttävä esittämään hyvät perus-
teet, jos se vaatii yrityssaatavasta moninkertaisesti suurempia perintäkuluja kuin vastaavan suuruisen kuluttajasaatavan perimisestä.
Kuluja arvioidaan
kokonaisuutena
Perintäkulujen kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Saatavan suuruuden huomioon ottaminen ei merkitse sitä, että perintäkulut voitaisiin
määrätä kaavamaisena osuutena saatavasta. Yksi olennainen tekijä on suoritettu työmäärä. Perintäkulujen korvausvelvollisuus kuitenkin edellyttää, että toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia
ja tarkoituksenmukaisia.
Mikäli perinnässä käytetään julkisuusuhkaista maksukehotusta eli trattaa, perintäkulut voivat olla suuremmat
kuin yrityssaatavien perinnässä muutoin. Tratan käyttäminen edellyttää perintätoimistolta erityistä huolellisuutta
ja siten enemmän töitä.
Elinkeinonharjoittajalla on oikeus
saada perintätoimistolta maksutta selvitys kulujen määräytymisestä. Jos selvitys pyydetään useammin kuin kerran
vuodessa, perintätoimisto voi vaatia
selvityksen laatimisesta kohtuullisen
korvauksen.
Lisätiedot:
Laki saatavien perinnästä (513/1999)
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo perintätoimistoja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
myöntää valtakunnallisesti toimiluvat
perintätoiminnan harjoittamiseen ja
valvoo, että luvan saaneet perintätoimistot noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa.
Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintätoimisto toimii lain tai hyvän
perintätavan vastaisesti tai ilman toimilupaa, asiasta voi tehdä ilmoituksen
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.
Aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa
tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan.
Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaan liittyviä yksityisoikeudellisia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei voi esimerkiksi ottaa kantaa
14 sopimuksen pätevyyteen, määrätä vahingonkorvauksia tai kohtuullistaa perintäkuluja. Näiden vaatimusten käsittely kuuluu yleisille tuomioistuimille.
Ilmoituksessa on hyvä tuoda esiin
seuraavat tiedot:
•ilmoittajan yhteystiedot
•perintätoimen harjoittajan nimi
•kuvaus siitä, millä tavalla ilmoittaja
epäilee perintätoiminnan harjoittajan toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti
•perittävää saatavaa koskevat tiedot (jäljennökset ilmoittajalle toimitetuista perittävää saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista, maksuvaatimuksista ja jäljennök-
Yrittäjäinfo 3/2015
set mahdollisista saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä sekä niihin
saaduista perintätoimen harjoittajan tai toimeksiantajana olevan velkojan vastauksista).
Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjallisesti tai ilmoituslomakkeella. Ilmoituslomake löytyy osoitteesta avi.fi
> Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä > Valvonta ja ilmoitukset.
Ilmoituksen voi toimittaa osoitteeseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, 00521 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
(asiakirjaliitteet skannattuina).
Esimerkkejä kohtuullisista ja kohtuuttomista kuluista
Aluehallintovirasto on ottanut kantaa yrityssaatavien perintäkulujen kohtuullisuuteen useassa ratkaisussaan.
1
2
3 4
Perintätoimisto oli lähettänyt yrittäjälle 1 210,24 euron saatavan perimisen yhteydessä
maksuvaatimuksen, jossa vaadittiin 1 67,00 euron suuruisten perintäkulujen korvaamista. Kuluttajalta olisi saanut vaatia samansuuruisen saatavan perimisestä 50 euroa.
Perintätoimisto ei esittänyt selvitystä siitä, kuinka paljon työtä asian hoitamiseksi
oli tehty perintäkirjeen laatimisen ja lähettämisen lisäksi. Perintätoimisto ei esittänyt
selvitystä muistakaan tarpeellisista, asian hoitamiseen menneistä kuluista.
Aluehallintovirasto katsoi, että perintäkuluja voitiin pitää kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden maksuvaatimuskirjeen lähettäminen.
Perintätoimisto oli 277,98 euron suuruista yrityssaatavaa periessään lähettänyt perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 91,89 euroa ja arvonlisävero-osuutta 21,13 euroa. Osasuorituksen jälkeen perintätoimisto
oli toimittanut perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 6,72 euroa
ja arvonlisäveron osuutta 1,54 euroa.
Perintätoimiston mukaan perintäkulut olivat aiheutuneet perusmaksusta, posti- ja kopiointikuluista, tilityskuluista ja perintäpalkkiosta. Lisäksi perintätoimisto oli selvittänyt, että perintätoimeksiannot siirretään perintäjärjestelmään manuaalisesti laskukopion perusteella ja että tallennusvaiheessa tarkistetaan velallisen tunniste- ja yhteystiedot ja tarvittaessa varmennetaan tiedot toimeksiantajalta ennen perinnän aloittamista.
Aluehallintovirasto katsoi, että perintätoimenpiteet olivat olleet aiheellisia ja että perintätoimisto oli toiminut hyvän perintätavan ja lain mukaisesti.
Perintätoimisto oli käyttänyt trattaa periessään elinkeinonharjoittajalta 252,15 euron
saatavaa. Perintäkulut olivat olleet 152,01
euroa. Perintätoimisto oli esittänyt erittelyn
tekemistään ylimääräisistä toimista. Lisäksi
velallinen oli omalla toiminnallaan aiheuttanut selvitystyötä perintätoimistolle.
Aluehallintovirasto piti perintäkuluja kohtuullisina. Huomioon otettiin myös se, että
perintätoimisto oli hyvittänyt elinkeinonharjoittajalle tratasta aiheutuneet kulut trattakirjeen postitusongelmien takia.
Aluehallintovirasto piti 148,00 euron perintäkuluja kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden trattakirjeen lähettäminen 241,80 euron saatavasta.
Perintätoimisto ei ollut esittänyt selvitystä tekemästään
työmäärästä eikä muista tarpeellisista, asian hoitamiseen
menneistä kuluista.
Tapauksessa perintätoimisto oli kuitenkin alentanut perintäkulujen määrän 100,00 euroon, jota aluehallintovirasto ei enää pitänyt kohtuuttomana.
Yrittäjäinfo 3/2015
15 Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 Helsinki
puhelin 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi