Nro. 1/2015 - Suomen Yrittäjät
LAPIN NUMEROSSA 1/2015 Get Together 2015 Levillä 24.-26.4.2015 Vuoden 2015 tärkeät luvut ja määräpäivät Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille Lakineuvoja vastaa: määräaikaisen työntekijän lomauttaminen • Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät • Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät • Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät Laitteet ja sovellukset yksityisetsivien ja muiden yrittäjien tarpeisiin. Elisa Yrityspaketti 16 Elisa Toimisto 365 50 hinta alk. €/kk 4 Liittymäpaketti yrityksille. Alv. 0 %. 50 €/kk Alv. 0 % • Puhetta 100 min/kk • Tekstareita 50 kpl/kk • Elisa Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s Lumia 830 240 € tai 10,00 €/kk. 24 kk sop. Alv. 0 % Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619 email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi • Uusimmat Officetyökalut ja tärkeät dokumentit aina taskussasi. PÄÄKIRJOITUS J KOHTI UUSIA MARKKINOITA Kun kotimaan talous tökkii, kansallisen pohdinnan aiheeksi on noussut suomalaisten pienempien pk-yritysten vientIkelpoisuus. Suomen Yrittäjät on asettanut tulevien vuosien tavoitteeksi vientiyritysten määrän tuplaantumisen. Vinksahtiko arvio yläkanttiin kysyy moni. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Kiinan eritystalousalueen sydämessä, Guangdongin maakunnassa. Olen kaupungissa, jonka Kiinan johto aikoinaan nimesi yhden kulutustavararyhmän tuotantokeskittymäksi. Tänä päivänä Zhongsnia voi kutsua maailman valoksi sillä vastaavaa valaisintehtaiden klusteria ei muualta maapallolta löydy. Enemmistö reilusta kymmenestätuhannesta valmistajista on yksityisiä pk-vientiyrityksiä. Mutta millaisia vientivalmiuksia näillä firmoilla on, miten täällä tehdään vientikauppaa. Yritykset ovat pieniä tai isoja. Osa pitkälle modernisoituja, osa tehdasrakennuksista rennosti rempallaan. Näennäisestä kaaoksesta huolimatta tehtaista tulevat tuotteet ovat moitteettomasti pakattuja ja logistiikka toimii niin ihmeelliseltä kuin se ensi katsomalta vaikuttaakin. Yritykset ovat tiiviisti verkostoituneita. Kaikki tuntevat suunnilleen toisensa. Yritykset kilpailevat keskenään, mutta myös tukevat toisiaan. Todistimme hilpeää yrityskierrosta, jossa yrityksen omistaja auliisti kuskasi meitä muutaman kilpailijansa luokse ja odotteli meitä autossa kunnes neuvottelut kilpailijafirmoissa oli hoidettu. Matti Nykästä mukaellen hän tuntui ajattelevan: ”joskus onnistun,joskus en”. Kiinalaisten tavassa toimia on paljon kopsattavaa. Nopeus on valttia. Tarjoukset lähtevät sähköpostilla kun asiakkaan perävalot häipyvät pihasta. Pienet firmat yhdistävät samalle asiakkaal- le meneviä toimituksia samaan konttiin. Tärkeintä on että kauppaa tehdään ja tavara liikkuu. Kiinalaiselle on sama mistä asiakas tulee. Ulkomaalaisten ostajien kanssa ei turhaan nipoteta. Talo elää tavallaan, ostajat tulevat ajallaan. Englantia osataan tai sitten huonommin, mutta kauppa ei kieliongelmiin kaadu. Tämä kaikki on rohkaisevaa tietoa niille lappilaisille yrityksille, jotka miettivät kansainvälisen kaupan käynnin aloittamista. Kauppa tehdään aina ihmisten, eikä korporaatioiden kesken. Tässä olemme vahvoja. Olemme mukavia, kelpo ihmisiä, joiden kanssa ulkomaiset yritykset ja ihmiset haluavat tehdä kauppaa. Inframme on kunnossa ja jos tuotteemme ovat kilpailukykyisiä, esteitä kansainväliselle bisnekselle ei ole. Lappilaiset matkailuyritykset tekevät hyvää verkostoyhteistyötä keskenään. Vastaavanlainen vientimarkkinoille tähtäävä yhteistyö onnistuu myös muiden toimialojen yrityksille joskin se Yrittäjäinfo 1/2015 vaatii treenaamista ja sopivien kumppanien löytymistä. Teollisuus ja niiden alihankkijat toimivat luontevasti yhdessä - löytyykö Lapista muita sopivia yhteistyöklustereita? Haasteena on kohtaanto-ongelma eli asiakkaiden löytäminen. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että ulkomaille matkustamisen sijasta potentiaalisten asiakkaiden kutsuminen yrityskäynneille Suomeen, on tehokasta vienninedistämistä . Erityisesti kun myymme palvelua tai muutoin hankalasti konkretisoituvaa osaamista, yrityskäynti vakuuttaa asiakkaat. Olisi tärkeää, että Suomeen kohdistuvien yritysvierailujen kustannukset rankattaisiin yhdenvertaiseksi vienninedistämiseksi esimerkiksi messuosallistumisien kanssa. Talouden alavireessä kaikki keinot on otettava käyttöön. Toivotan lappilaisille yrittäjille tsemppiä ja uusiutumiskykyä - kyllä tästä selvitään! Ja vaikka tunnetusti kovan työpaineen alla yrittäjän jaksaminen on koetuksella, osallistuminen yrittäjätapahtumiin antaa kuitenkin aina uutta virtaa. Tervetuloa sankoin joukoin aluejärjestömme tapahtumiin! Paula Aikio-Tallgren ps. Ensimmäinen Lapin Yrittäjien toimintavuosi on takana ja hienosti on suksi luistanut. Kiitokset Rovaniemen ja Kemin toimistojen henkilöstölle Pirkan johdolla. Onnittelut yhdistymispäätöksen tehneille luottamushenkilöille. Kyllä tämä oli onnistunut avioliitto! 3 YRITTÄJÄINFO 1/2015 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Sisällys Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 3 Pääkirjoitus: Kohti uusia markkinoita KANNEN KUVA: Sauli Saarijärvi 5 Lapin Yrittäjien aluesivut Päätoimittaja 16 Infotiski Minna Miettunen, p. 0400 984 077 Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Sähköiset aineistot aineisto@tornionkirjapaino.fi Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille Rakentamisilmoitusten poikkeusmenettely päättynyt Tekesin startup-rahoitus uudistuu Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Finnveralle oikeus myöntää rahoitusta suuremmille yrityksille Uudistuksia Kelan korvauksissa 18 Vuoden 2015 tärkeät päivämäärät Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2015 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu 1 265 € 1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 € 1/2 sivu (125x170 mm) 780 € 1/4 sivu (60x170 mm) 440 € Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu 5 400 € 1/1 sivu 4 900 € 1/2 sivu 3 300 € 1/4 sivu 1 900 € 50x30 mm 260 € 28 Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän sääntely uudistuu 30 Palkkatuen perusteisiin muutoksia 31 Tulevaisuuden kunta 32 Lakineuvoja vastaa 34 Veromuutoksia vuodelle 2015 Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2015 Lehti ilmestyy Nro 1 6.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 18.12. Aineistopäivä (23.1.) (27.3.) (22.5.) (21.8.) (9.10.) (4.12.) Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Kannen teksti: Keijo Kroko, Get Together 2015 -tapahtuman virallinen maskotti yhdessä Ranuan Yrittäjien Jari Kelahaaran, Jounin Kaupan Sampo Kaulasen ja Ranuan Yrittäjien Sauli Saarijärven kanssa. 4 Yrittäjäinfo 1/2015 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT VUONNA 2014 LUOVUTETUT YRITTÄJÄRISTIT JA ANSIORISTIT Inari ..................... Niittyvuopio Hans ............................toimitusjohtaja ...........................timantti 50.................26.6.2014 Kemi .................... Matikainen Riku Pekka ....................toimitusjohtaja ...........................pronssi ....................... 19.3.2014 Kemijärvi............. Ahola Ilari .........................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014 Kemijärvi............. Kiviniemi Maria Katariina ................leipuri ..........................................ansior. kulta .................4.2.2014 Kemijärvi............. Kumpula Marko Tapio .....................leipuri ..........................................ansior. kulta .................4.2.2014 Kemijärvi............. Majava Paula ....................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014 Kemijärvi............. Uutela Keijo ......................................leipuri ..........................................ansior. hopea ...............4.2.2014 Kemijärvi............. Vaara Elina .......................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014 Kemijärvi............. Palojärvi Jouni Tapani ......................kuntohoitaja ...............................timantti 30................ 15.11.2014 Kemijärvi............. Palojärvi Riitta-Leena ......................fysioterapeutti ...........................timantti 30................ 15.11.2014 Keminmaa .......... Holappa Ari Juhani ..........................yrittäjä ........................................kulta ..........................28.11.2014 Keminmaa .......... Koivuniemi Veikko Eemil .................rakennusmestari........................kulta ..........................28.11.2014 Keminmaa .......... Saukko Tapio ....................................hallituksen puheenjohtaja .........timantti 30................28.11.2014 Keminmaa .......... Tammelin Annukka ..........................yrittäjä ........................................hopea ........................28.11.2014 Kittilä................... Harju Tapio .......................................maalari, yrittäjä ..........................kulta ..........................22.11.2014 Kittilä................... Kallo Aarno.......................................muurari .......................................kulta ..........................22.11.2014 Kittilä................... Kourujärvi Esa Juhani......................isännöitsijä .................................timantti 30................22.11.2014 Kittilä................... Kourujärvi Pirkko Maija Annikki......kiinteistösihteeri ........................timantti 30................22.11.2014 Kittilä................... Mäkitalo Markku ..............................toimitusjohtaja ...........................timantti 40 ...............22.11.2014 Kittilä................... Vainio Jorma Juhani ........................toimitusjohtaja ...........................timantti 40 ...............22.11.2014 Pello .................... Karppinen Sirkka-Liisa ....................prosessinhoitaja ........................timantti 40 .................31.1.2014 Pello .................... Uimaniemi Jukka Tapani .................kuljetuspäällikkö ........................kulta ............................ 1.11.2014 Ranua .................. Salmela Marian Kristiina .................yrittäjä ........................................pronssi ....................... 15.5.2014 Rovaniemi ........... Naalisvaara Eija ...............................toimitusjohtaja, esh ...................pronssi ....................... 16.5.2014 Rovaniemi ........... Hartikainen Kari Juhani ........................................................................timantti 30................... 6.6.2014 Rovaniemi ........... Harju-Autti Arto ...............................yrityskonsultti, tilintarkastaja ...kulta .......................... 21.11.2014 Rovaniemi ........... Hedemäki Tauno Veli .......................yrittäjä, LKV ................................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Lindholm Matti Olavi .......................yrittäjä ........................................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Mäntykenttä Raija Irmeli .................yrittäjä ........................................kulta .......................... 21.11.2014 Rovaniemi ........... Pietilä Päivi Sisko.............................konttoripäällikkö ........................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Pietilä Vesa Juhani ...........................toimitusjohtaja ...........................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Pitkänen Tenho ................................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014 Rovaniemi ........... Pyhähuhta Marja-Liisa ....................toimitusjohtaja ...........................hopea ........................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Rantala Vaula Tellervo .....................liikkeenharjoittaja ......................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Riekkinen Rauno Veli .......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014 Rovaniemi ........... Törmänen Alli Marketta ..................yrittäjä ........................................timantti 30................ 21.11.2014 Rovaniemi ........... Ylinenpää Tuula Irene ......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014 Salla .................... Hautajärvi Heimo Aulis ...................liikkeenharjoittaja ......................kulta ..........................12.12.2014 Salla .................... Kunnari Timo Nestori ......................liikkeenharjoittaja ......................timantti 40 ...............12.12.2014 Salla .................... Tolppanen Veijo Sakari ....................taksiautoilija ...............................timantti 30................12.12.2014 Sodankylä ........... Rintala Antti Matias .........................yrittäjä ........................................hopea ........................ 18.11.2014 Sodankylä ........... Uusitalo Mika Petteri .......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 18.11.2014 Sodankylä ........... Vuontisvaara Juho Tapio .................yrittäjä ........................................hopea ........................ 18.11.2014 Tenonlaakso ....... Naapanki Esa Ilmari.........................yrittäjä ........................................hopea .........................24.2.2014 Tenonlaakso ....... Naapanki Kaisa Maarit ....................yrittäjä ........................................timantti 30.................25.2.2014 Tenonlaakso ....... Naapanki Leena Marketta...............yrittäjä ........................................pronssi .......................25.2.2014 Tenonlaakso ....... Naapanki Reino Joonas...................yrittäjä ........................................timantti 30.................25.2.2014 Tenonlaakso ....... Pohjarinne Reijo Kalervo .................asentaja ......................................timantti 30.................. 17.3.2014 Tenonlaakso ....... Naapanki Ari Tapani.........................yrittäjä ........................................kulta ..............................1.4.2014 Tenonlaakso ....... Aurala Ari Jakko ...............................korjaamopäällikkö .....................ansior. hopea .............29.6.2014 Tornio .................. Puoskari Marketta ...........................yrittäjä, toimitusjohtaja .............timantti 40 ..................9.8.2014 Tornio .................. Aikio-Tallgren Paula Päivikki ...........yrittäjä ........................................kulta ......................... 24.10.2014 Tornio .................. Hyykoski Tuula Marjatta..................yrittäjä ........................................hopea ..........................8.11.2014 Tornio .................. Ylimäinen Pertti Juhani ...................yrittäjä ........................................kulta ............................8.11.2014 Utsjoki ................. Tapiola Uula Tapio............................yrittäjä ........................................timantti 30................. 12.2.2014 Yrittäjäinfo 1/2015 5 PAIKALLISYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT INARI Uudessa Aluejärjestössämme on 21 paikallisyhdistystä jokaisesta Lapin kunnasta. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistykset esittäytyvät -osiossa esittelemme jokaisen paikallisyhdistyksen. Inarin Yrittäjät toimii Inarin kunnassa lähellä Venäjän rajaa, matkaa on vain 300 km Murmanskiin. Inarin Yrittäjien hallitukseen kuuluu 6 jäsentä, puheenjohtajana toimii Mauri Leppänoro. Yrittäjiin kuuluu 180 jäsentä, Inarin Yrittäjät on pinta-alaltaan laajin alue Lapin Yrittäjissä, mikä tuo haasteita kokousjärjestelyihin ym. toimintaan. Yhdistys tekee yhteistyötä kunnan elinkeinoyhtiö Nordican kanssa, Nordican hallituksessa istuu Yrittäjien puheenjohtaja. Järjestämme kerran vuodessa tapaamisen kunnan elinkeinopäättäjien kanssa, sekä osallistutaan Inari viikoille ja järjestetään kesämarkkinat. Kevätkokouksessa tehemme yritysvierailun paikalliseen yritykseen. Tavoitteemme on mm. yrittäjäystävällisempi ilmapiirin luominen alueelle, yhdistyksen toiminallinen ja taloudellinen kehittäminen, jäsenmäärän lisääminen ja yrittäjyyskasvatuk- seen panostaminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tämänhetkinen ongelma on matkailun asiakasmäärien notkahdus ja Venäjän ruplan heikkeneminen. Inarin Yrittäjät ry Mauri Leppänoro puheenjohtaja Puheejohtaja Mauri Leppänoro puhelin 0400 125 062 info@ivalonauto.fi Sihteeri Anitta Hyttinen puhelin 040 530 6393 [email protected] Hallituksessa toimivat lisäksi: Antti Kasurinen, Hannu Alenius, Jonne Turunen, Tuula Katajamaa SODANKYLÄ Sodankylän Yrittäjät ry on 43-vuotias paikallisyhdistys, johon kuuluu tällä hetkellä 197 jäsenyritystä. Hallituksessa on 8 jäsentä ja puheenjohtaja. Hallituslaiset edustavat monipuolisesti eri toimialoja: vähittäiskauppaa, ravintola-alaa, matkailu- ja hyvinvointipalveluja sekä vakuutus- ja rahoitusalaa. Puheenjohtajana vuonna 2015 jatkaa apteekkari Marjo Rajamäki. Sodankylä on virkeä Keski-Lapin kaupan keskus ja palvelumme ovat asukaslukuun nähden monipuoliset. Entisestään vahvistunut Sodankylän varuskunta ja kasvava kaivannaisteollisuus perinteisen matkailutoiminnan lisäksi tuovat oman lisänsä elinkeinoelämään ja luovat uusia mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. 6 Paikallisyhdistyksen hallitus päivitti viime vuonna strategiansa pohtimalla mikä meitä aktiiveja jäseniä innostaa yrittäjyydessä ja järjestötoiminnassa. Asetimmekin itsellemme tavoitteen aktivoida yhteydenpitoa ja lisätä yhteistyötä sekä kuntapäättäjien että paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Yhteinen etumme – myös kuntalaisten – on se, että yritykset voivat hyvin ja pystyvät kehittämään toimintaansa. Tavoitteenamme on saada kuntalaiset huomaamaan, miten tärkeää on keskittää ostovoimansa omaan kuntaan. Osta Sodankylästä ja käytä sodankyläläisiä palveluita on kattoteemamme kuluvana vuonna. Sodankylä on hyvä paikka yrittää ja upea paikka asua! Sodankylän Yrittäjät ry Marjo Rajamäki puheenjohtaja, apteekkari Yrittäjäinfo 1/2015 Puheejohtaja Marjo Rajamäki puhelin 040 530 7933 [email protected] Sihteeri Maria Isola puhelin 044 098 1011 [email protected] Hallituksessa toimivat lisäksi: Anne Lehmusvuo, Eija Vanhala, Jouko Hietala, Kari Sunnela, Maria Isola, Pirita Pernu-Lehtinen, Teija Holopainen, Unto Penttinen, Vilppu Pesonen, Marja-Leena Magga PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Enontekiön Yrittäjät ry Pelkosenniemen Yrittäjät ry Simon Yrittäjät ry puheenjohtaja Pasi Ikonen CAPE Lapland Oy puh. 050 577 2762 [email protected] puheenjohtaja Anna-Kaisa Luoma-aho KT Company puh. 040 763 3119 [email protected] puheenjohtaja Vuokko Isokääntä Helmin Lounas-Kahvila puh. 040 745 0138 [email protected].fi Inarin Yrittäjät ry Pellon Yrittäjät ry puheenjohtaja Mauri Leppänoro Ylä-Lapin Kala Ky puh. 0400 125 062 info@ivalonauto.fi puheenjohtaja Mervi Rastas Lempeän Suvanto Oy puh. 050 543 6170 [email protected] Kemin Yrittäjät ry Posion Yrittäjät ry puheenjohtaja Anu Grönlund VMP Group/ Temployment Oy puh. 0400 440834 anu.gronlund@vmp.fi puheenjohtaja Timo Posio Tmi Timo Posio puh. 050 540 0906 timo.posio@tapiola.fi Keminmaan Yrittäjät ry Ranuan Yrittäjät ry puheenjohtaja Ilpo Varonen Konevaronen Oy puh. 0400 692 972 [email protected] www.ranuanyrittajat.fi Kemijärven Yrittäjät ry puheenjohtaja Juhani Tapio Consult Tapio puh. 0400 698 408 [email protected] Kittilän Yrittäjät ry puheenjohtaja Markku Mäkitalo Immelmökit puh. 0400 691 417 markku.makitalo@kittila.fi Kolarin Yrittäjät ry puheenjohtaja Jarmo Pudas Jarmo Pudas Ky puh. 0400 696 543 [email protected].fi Muonion Yrittäjät ry puheenjohtaja Helena Varis Muonion Apteekki 040 840 4048 [email protected] puheenjohtaja Jari Kelahaara Ranuan MäntyLevy Oy puh. 0400 373 117 ranuan@yrittajat.fi Rovaniemen Yrittäjät ry Sodankylän Yrittäjät ry www.yrittajat.fi/fi-FI/lapinyrittajat/ sodankyla/ puheenjohtaja Marjo Rajamäki Sodankylän apteekki puh.040 530 7933 [email protected] Tenonlaakson Yrittäjät ry puheenjohtaja Vuokko Mikkola JPF Palvelut Oy puh. 040 700 8154 vuokko.mikkola@netikka.fi Tervolan Yrittäjät ry puheenjohtaja Jorma Vaara Veljekset Vaara Oy puh. 040 544 4477 jorma.vaara@veljeksetvaara.fi www.yrittajat.fi/lappi/rovaniemi Tornion Yrittäjät ry puheenjohtaja Esa Auer Lapin Eurova Oy / VMP Group puh. 0400 188 199 esa.auer@vmp.fi www.yrittajat.fi/tornio Sallan Yrittäjät ry puheenjohtaja Tauno Luukinen Sallan Rautatori Oy puh. 020 7756 850, 0400 695 367 tauno.luukinen@rautatori.fi Savukosken Yrittäjät ry puheenjohtaja Maria Keskimaunu Kahvila ja Pitopalvelu Roosamaria Oy puh. 040 738 8470 maria.keskimaunu@roosamaria.fi Ylitornion Yrittäjät ry puheenjohtaja Mirja Heinonen Systaylor Oy puh. 0400 711 088 [email protected] puheenjohtaja Esa Heinäjärvi Valinta Heinäjärvi Ky puh. 016 841 271, 0400 392 423 [email protected].fi Yrittäjäinfo 1/2015 7 i v e L 5 1 0 2 r Get Togethe Suomen Yrittäjät ja Lapin Yrittäjät järjestävät nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden valtakunnallisen Get Together -verkostoitumistapahtuman Kittilän Levillä 24.-26.4.2015. Mukana menossa: Katja Misikangas /Arctic Warriors, Lapcream ”Jo kehdon laidan yli kurkistaessani näin kuinka äiti hoiti asikkaitaan.” Katja käyttää leikkisästi itsestään nimitystä Kansanparantajan perillinen. Hän ei koe olevansa parantaja, mutta on imenyt sukunsa perinnetietoa luonnontuotteista jo pienestä pitäen. Katja on luonnontuotealanyrittäjä jo toisessa polvessa ja jatkaa äitinsä työtä Lapin luonnonantimia hyödyntävässä hoitolassa. LapCream on Katjan oma tuotesarja. Hänen visiostaan syntyi myös Arctic Warriors, joka tähtää Lapin puhtaiden ja tutkitusti vahvojen yrttien brändäämiseen kansainvälisesti. ”Lappi on kuin aarrearkku täynnä rikkauksia. Täällä on potenttiaalia huipputuotteisiin ihan maailman vientiin asti.” Sampo Kaulanen / Jounin kauppa Tämä kyläkauppias Kolarin Äkäslompolasta on näyttänyt eteläläisille, kuinka sitä ”somea” oikein käytetään: Jo yli 100 000 tykkäjää Facebookissa kerännyt Jounin Kaupan kauppias voitti The Some Awards –kisassa palkinnot The 8 Some 2014 sekä Someyllättäjä 2014 –kategoriat. On muuten myös Lapin Vuoden Nuori Yrittäjä 2014. Omin sanoin: ”Hullu kyläkauppias Ylläkseltä. Vahvuutena heittäytyminen, luova hulluus ja itsepintainen tyyli löytää tapoja mitä ei ole ennnen tehty.” Yrittäjäinfo 1/2015 Droppi Veripalvelu Oy & Syntimittari Automatisoitu kuivaverianalyysi on aito lappilainen tuote ja sen kehityksestä vastaa keminmaalainen Droppi Veripalvelu Oy. Kuivaverianalyysi kuuluu täydentäviin hoitomuotoihin ja sitä tutkitaan tällä hetkellä suomalaisissa yliopistoissa mm. laskon/senkan korvaamiseen. Entä kuinka puhdas(verinen) olet? Kehittäjiltä omin sanoin pilke silmäkulmassa: ”Kun antaa pikkusormen Saatanalle, niin siitä saa sit tuomion ja käskyt kääntymykselle, jonka voi sitten käydä tekemässä vaikka ripittäytymällä Syntimittarin sivuilla.” Lentävän Poron Teatteri / Jussi Jokinen Lapin nopeimpana hämäläisenä tunnettu Jussi Olavi Jokinen on näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Jokinen toimii rovaniemeläisen Lentävän Poron Teatterin taiteellisena johtajana ja vastaa teatterin ohjelmistosta. Jussin tunnusmerkkinä voidaan pitää suoria housuja, joista mies ei luovu edes metsäretkellä saati lenkkipolulla, sekä rauhallisesta luonteestaan. Ilmeisesti hämäläisenä on hyvä elää Lapissa. Lue lisää ohjelmasta: www.gettogether.fi ja ilmoittaudu tokkaamme mukaan! Lauantain jameista vastaa: The Bilebändi. Yrittäjäinfo 1/2015 9 Kiirunan uuden keskustan rakentaminen – Infotilaisuus 11.3.2015 Kiirunassa pidetään 11. maaliskuuta informatiotilaisuus tuleville sijoittajille ja urakoitsijoille, jotka olevat kiinostuneita Kiirunan uuden keskustastan rakentamisesta. Kiinnostuneet - varatkaa tämän päivämäärä! Lapin Yrittäjät tiedottaa asiasta ja ohjelmasta ennemmän lähepänä tapahtuma-ajankohtaa. Työssä oppien ammattiin – pilottihanke etenee Nuoren, yrittäjän ja koulutusjärjestäjän välinen yhteinen tavoite ammatillisen peruskoulutuksen suorittamisesta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on työssä oppien ammattiin ydinajatus. Lapin Yrittäjät ja ammattiopisto Lappia ovat tehneet yhteistyötä työssä oppien ammattiin pilottihankkeen toteuttamiseksi alueella. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön työssäoppimiseen painottuvia malleja ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamisessa. Pilottihankkeen tavoitteena on, että viisi valittua opiskelijaa suorittaa yli 40 opintoviikkoa työssäoppimista hankeaikana. Tavoitteena on työssäoppimispaikkojen ”kummiyritysten” lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen. Tässä onkin päästy hyvään alkuun yhteistyössä Lapin Yrittäjien kanssa niin, että oppilaitokselle on tullut ihan uusia yrityksiä yhteistyökumppaniksi työssäoppimisen edistämiseksi. 10 Kaikki pilottiopiskelijat (kokki, tarjoilija, leipuri-kondiittori, datanomi ja lähihoitaja) ovat aloittaneet työssäoppimisen yrityksissä syksyllä 2014. Lapin Yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa, mm. hankkeen yhteistyöyritykset on etsitty Lapin Yrittäjien rekisteristä. Opiskelija oppilaitoksen vastuulla Opiskelija on koko työssä oppimisen ajan oppilaitoksen kirjoilla ja sen vastuulla, ja oppilaitos varmistaa riittävän ohjauksen osaamisen varmistamiseksi. Opiskelijalle opintorahaa Opiskelijalla on edelleen oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuksiin opintotukisäädösten puitteissa. Yrittäjälle ei makseta kulukorvausta, ellei asiasta erikseen sovita. Yrittäjäinfo 1/2015 Kuva: Sami Aalto 100 uutta työpaikkaa -setelien uusi varauskierros keväällä Lapin Yrittäjien 100 Uutta työpaikkaa – kampanjan tavoitteena on tarjota lappilaisnuorille työpaikka alueen pk-yrityksissä. Kampanja on edennyt nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa yritykset voivat varata seteleitä käyttöönsä. Setelien varaaminen käynnistyy maanantaina 2.3.2015. Työnantaja varaa käyttöönsä tukisetelin (enintään 5 kpl/yritys) ilmoittamalla siitä sähköpostitse: minna.miettunen@ yrittajat.fi. Tukisetelit varataan ja käsitellään hakujärjestyksessä. Lapin Yrittäjät päättää yhdelle yritykselle myönnettävien setelien määrän hakemusten lukumäärän perusteella. Kampanjassa työpaikan tarjoaville yrityksille on tavoitteena jakaa 100 kpl 400 euron arvoista tukiseteliä. Lisätietoja: www.yrittajat.fi/lappi Raha on hyvä tapa palkita. Onneksi ei ainoa. Lisäkoulutukseen kannustaminen ja sen mahdollistaminen on kauaskantoinen tapa palkita henkilöstöä. Koulutus lisää kilpailukykyä. YAMK-koulutuksessa työntekijästäsi kuoriutuu yrityksen kehittäjä. Opinnäytetyönä tehtävän kehittämistehtävän aihe valitaan yhdessä työnantajan kanssa. Maksoit tämän jo. Tutkinto-opiskelu ja opetus on Suomessa maksutonta. Työaika on rahaa ja matkustaminen maksaa. Tämän vuoksi olemme järjestäneet niin, että YAMK-ohjelmiin voi osallistua työssäkäynnin ohessa. Lähiopetusta on vuoden aikana jonkin verran, mutta pääasiassa tutkinto tehdään verkko- ja monimuoto-opintoina. Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK) tekeminen kestää vuodesta kahteen. Katso tarjontamme: www.lapinamk.fi/YAMK. Yrittäjäinfo 1/2015 11 UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Sodankylä Tervola Extreme Huskies Ky. Ohjelmapalvelu Joiku-Kotsamo. Tervolan Luontolomat. Kemijärvi Salla Keminmaa Nuohouspalvelu Kulojärvi. Marcuisine Oy, Metsäkonepalvelu Hautajärvi Oy, Salla Holidays & Services Oy, Tolonen Sirpa Tmi. Keminmaan Autokeskus/ Finreo Oy, Southwest Sailing, Taksiautoilija Kai Juntunen. Kolari Kemi Ylläsloma Oy. Koulutettu hieroja Miikka Simi, SubFeele Oy, Toimintaterapia Toitiimi, Vanhatalon Puutarha. Kittilä Karin Freetime-Service Tmi. Posio BEN-tarkastus Oy. Muonio Ranua Arkkitehtitoimisto Jari Hintsala. Heikki Tönkyrä Tmi, Lapland Dream Villas. Enontekiö Sonsoma Oy. Ylitornio Rovaniemi Kursula Seppo Juhani Tmi, Kuljetusliike M.Enbuske Oy,L. Seipäjärvi, Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy, Maarit PiriDutton Tmi, Mapq Tmi, Napapiirin Autohuolto Oy, PRO-BL Tmi,Protuote Finland Oy, Riofin Oy, R-Kioski Pohjolankatu 13, SYJ-Tilitoimisto Oy, Valokuvaaja Markus Torvinen. Hakaila Oy. Tornio Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio, Haapalehto Esa Frans, Jyrki K. Lehto Tmi, Kirjaamo Information, Kynsistudio Heidi Palmgren, VMJ Service Ky. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 [email protected].fi www.yrittajat.fi/lappi Onko yrityksellesi tulossa laite- tai kalustohankintoja? P Puhel un nh hinta ta: lankapuh. 0,0835 83 € + 0,0691 00 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 0 1669 €/min Ota yhteyttä ja kysy lisää Säästöpankki Optian rahoitusyhtiöpalveluista, kohdevakuudellisesta osamaksu- tai leasingrahoituksesta. Kartoitetaan yhdessä yrityksesi tilanne ja räätälöidään tarvittaessa sopivat rahoitusratkaisut. usratkaisut. 12 Torrnio Rovaniemi Riitta--Liisa sa Moisa anen n Kontttorin njohtaja 029 041 2731 044 4 554 6440 Pekka Konstenius Pankinjohtaja 029 041 2741 050 545 3132 Erj rja a Ko oivumies Ra aho oitusneuvoja 029 041 2737 Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2747 044 746 2747 Pal Palvelemme e Tor o iossa orn ma-to 10.00000-1 16.30, pe 10.00-16.00 Hallitusk uskat atu 2, 95400 Tornio, puh. 029 041 2730 puh Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, puh. 029 041 2740 www.saastopankki.fi/tornio www.saastopankki.fi/rovaniemi Yrittäjäinfo 1/2015 Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä! LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY hoitamiseen erikoistunut Rovaniemi Suomen asianajajaliittoon • yrityksen lakiasiat kuuluva kokenut lakimies. • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY • omistusjärjestelyt Jarmo Juntura Sodankylä Puhelin 0400 975 775 • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO • omistusjärjestelyt YLISUVANTO OY Hannu Autonen Rovaniemi Puhelin 0400 391 025, • yrityksen lakiasiat 0404 838 660 • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt ASIANAJOTOIMISTO Jouko Ylisuvanto HAAVIKKO & SALO OY Puhelin 016 226 2600 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat ASIANAJOTOIMISTO • työsuhdeasiat TUULA MÄKINEN OY •omistusjärjestelyt Kemi Jorma Haavikko, Kari Salo • yrityksen lakiasiat Puhelin 016 725 5000 Tuula Mäkinen ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Kemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Pekka Heino Puhelin 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Puhelin 0405 877 369 ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Markus Kairala Puhelin 0407 357 263 Kemi-Tornio LAKIASIAINTOIMISTOT • yrityksen lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA • työsuhdeasiat Rovaniemi • omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä • yrityksen lakiasiat Matti Torvinen Puhelin 0103 208 610 Puhelin 0400 822 872 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Seija Kupila Puhelin 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo Puhelin 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen Puhelin 0400 893 524 TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio • omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi Puhelin 0400 557 323 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi • tili- ja veroasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 Yrittäjäinfo 1/2015 13 Yrittäjien hyvinvointikiltatoiminnan satoa viime vuodelta: Miten kuvailisit Yrittäjien hyvinvointi –koulutusta? Tunne itsesi yrittäjänä. Tule ja piristy! Iloa, tasapainoa ja ennaltaehkäisyä. Aikaa itsellesi, vertaistukea yrittäjien hyvinvointiin. Sijoitus yrityksen menestykseen. Miksi hakeuduit koulutukseen? Halusin verkostoitua ja tutustua toisiin yrittäjiin. Yksinyrittäjänä halusin kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia. Ammattiidentiteetin vahvistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Yrittäjien hyvinvointikilta tukee pk-yrittäjien hyvinvointia ja arjessa jaksamista. Yrittäjäkilta on Suomen Yrittäjien ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyössä kehittämä toimintamalli. Tänä vuonna järjestetään Yrittäjien hyvinvointikoulutus Rovaniemellä ja Kemissä. Tervetuloa mukaan! 14 Yrittäjäinfo 1/2015 Lisää työkaluja työn tekemiseen ja siinä jaksamiseen. Uutta energiaa elämään ja työhön! Tule mukaan maksuttomaan Yrittäjien hyvinvointikoulutukseen! Koulutus on maksuton neljän illan kokonaisuus, sisältää tarjoilut. Aika: 5.5., 12.5., 19.5., ja 26.5. klo 17–20.30 Paikka: Rovaniemi, tarkempi paikka tiedotetaan myöhemmin Kouluttajat: Balanssi ry Satu Vetri ja Terhi Savilahti Lisätietoja Yrittäjien hyvinvointikillasta: mielenterveysseura.fi /hyvinvointikilta Tulossa myös: 18.3. Yrittäjän Iltakoulu, puhujana Esko Valtaoja –Rovaniemi, Korundi Huhtikuussa: Vaalipaneeli 20.5. Omistajanvaihdosseminaari Lue lisää tapahtumistamme: www.yrittajat.fi/lappi/tapahtumakalenteri Yrittäjäinfo 1/2015 15 I N F O T I S K I Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsy velkajärjestelyyn helpottuu. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koske. Velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Kun laki astuu voimaan, toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Aiemmin velkajärjestelyssä ei voinut järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän oli joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranee. Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa. PIXHILL Rakentamisilmoitusten poikkeusmenettely päättynyt Rakentamisilmoituksen tietoja ei voi ilmoittaa enää puutteellisesti tammikuulta. Kevennetty menettely oli voimassa heinäkuussa voimaan astuneen menettelyn alkuvaiheessa. Urakkailmoituksia ei voi enää antaa ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä. Työntekijäilmoituksia ei voi enää antaa ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyön teettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä. Ilmoitukset annetaan joko sähköisellä verkkolomakkeella suomi.fi-palvelussa tai lähettämällä oman ohjelmistosovelluksen tuottama tiedosto ilmoitin.fipalvelun kautta. Lisätietoja: vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Yritys- ja yhteisöasiakkaat Tekesin startup-rahoitus uudistuu Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana. Avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat. Tämä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta voidaan myöntää vuoden 2015 alusta alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille. Aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta. taa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa laajentuivat vuoden 2015 alussa. Jatkossa rahoitusta voidaan myöntää innovaatioklusterien toimintaan ja investointeihin, tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja pk-yritysten innovaatiotoimintaan. Rahoitusta myös pkyritysten innovaatioihin Lisätietoja: www.tekes.fi Myös Tekesin mahdollisuudet rahoit- 500 000 € avustusta + 750 000 € lainaa 16 Yrittäjäinfo 1/2015 Uudistuksia Kelan korvauksissa ”Älä koskaan tee kompromissia siinä, miten haluat, että teillä tehdään työtä.” Työterveyshuollon enimmäismääriin korotus Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2014 maksettavissa korvauksissa noin 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2015 maksettavissa korvauksissa samoin noin 1,5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Työajan tapaturmakorvaus sovitellaan Yrittäjän ja maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslain mukainen vapaaehtoiseen työajan vakuutukseen perustuva päiväraha ja tapaturmaeläke vähennetään vuoden 2015 alusta alkaen sairauspäivärahasta. Lainmuutoksen tavoite on yhdenmukaistaa säännöksiä eri etuuksissa. Samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden perusteella ei voi enää saada korvausta kahdesta lakisääteisestä järjestelmästä. Ennen 1.1.2015 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin sairauspäivärahoihin sovelletaan edelleen vanhoja säännöksiä. Lisätietoja: Yrittäjäinfo 5/2014 Työssäoloehto muuttuu Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat tänä vuonna 32,80 e/pv. Yrittäjän työssäoloehto lähenee palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on 48 edellisen kuukauden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä. Jos työssäoloehto täyttyy, työnhakija voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta peruspäivärahaa. Yrittäjien eläkelain YEL:n, maatalousyrittäjien eläkelain MYEL:n ja työntekijän eläkelain TyEL:n yhteenlasketun työtulon tulee olla vähintään 1 000 e/kk. Vuonna 2015 tämä tarkoittaa palkkakertoimella kerrottuna 1 027 e/kk eli 12 326 e/v. TyEL-vakuutetulta työltä edellytetään, että se on yrittäjänä tehtyä työtä, ei palkkatyötä. SUSANNA RANTANEN, YRITTÄJÄN YTIMESSÄ -BLOGI, YRITTAJAT.FI LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTAJAT.FI Finnveralle oikeus myöntää rahoitusta suuremmille yrityksille Finnvera voi vuoden 2015 alusta myöntää rahoitusta koko maassa myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille. Ennen muutosta Finnvera on voinut myöntää rahoitusta pk-yrityksiä suuremmille yrityksille vain tukialueilla. Tukialueiden ulkopuolella Finnvera voi myöntää päätöksen mukaan rahoitusta yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Finnvera voi luottojen ja takausten lisäksi merkitä uuden määritelmän mukaisten yritysten joukkovelkakirjalainoja koko maassa. Taustalla on epäkohta siitä, että pk-määritelmän mukaisille yrityksille on Suomessa tarjolla useita julkisia rahoitusmuotoja, mutta pkmääritelmän ylittävien yritysten osalta julkinen rahoitustarjonta on selvästi vähäisempää. Esimerkiksi kasvuun tähtäävät yritykset saattavat pudota nopeasti pk-määritelmän ulkopuolelle, vaikka ovatkin kansainvälisessä vertailussa vielä pieniä yrityksiä. Lisäksi pääomasijoittajan omistus saattaa johtaa pienen yrityksen osalta pk-määritelmän ylittämiseen. Myös ulkomaille etabloituva yritys saattaa ylittää 250 henkilön rajan nopeasti. Muutosta sovelletaan 1.1.2015–31.12.2017, jolloin Finnvera voi myöntää rahoitusta uuden määritelmän mukaisille pk-yrityksiä suuremmille yrityksille yhteensä enintään 600 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Yrittäjäinfo 6/2014 Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäassitentti, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 1/2015 17 Vuoden 2015 tärkeät päivämäärät Tiedot kannattaa ilmoittaa Verohallintoon ensisijaisesti sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on pääosin mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa. Paperiselle kausiveroilmoitukselle on sähköistä ilmoitusta aiempi eräpäivä: sen on oltava perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta www.vero.fi > Yritys ja yhteisöasiakkaat sekä Asioi verkossa. Tilinpäätösasiakirjat TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Lisätietoa: vero.fi/ Syventävät vero-ohjeet/ Usein kysyttyjä/ Tilinpäätöstietojen ilmoittaminen Osakeyhtiöt sekä avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö. 2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä. Kaupparekisteri Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon ajan tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös annettava 2 viikon kuluessa pyynnöstä. Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä: - liikevaihto väh. 7 300 000 € - taseen loppusumma väh. 3 650 000 € - henkilökuntaa keskimäärin 50 6 kk tilikauden päättymisestä Kaupparekisteri Vakuutukset 18 VAKUUTUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä Sovitun maksukuukauden / -kuukausien 20. päivä. Eläkevakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutusmaksu Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä Palkkailmoitus 2.2.2015 Vakuutusyhtiöt Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä Pääsääntöisesti kaksi eräpäivää: 1.1.2015 (työnantajan työttömyysvakuutusmaksu) ja 1.5.2015 (palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu). Suurilla työnantajilla neljä eräpäivää: 1.1., 1.3., 1.5. ja 1.9.2015 Työttömyysvakuutusrahasto TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat 31.1.2015 Eläkevakuutusyhtiöt Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajat 31.1.2015 Vakuutusyhtiöt Palkkailmoitus työttömyysvakuutusrahastolle Työnantajat 31.1.2015 Työttömyysvakuutusrahasto Yrittäjäinfo 1/2015 Lataa tärkeät määräpäivät omaan sähköiseen kalenteriisi: yrittajat.fi/verotjarahat/verot/ yrityksen-maarapaivat-kalenteri Verot SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä. Verohallinto Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvollisten ja alkutuottajien verokausi kalenterivuosi, tilitys ja ilmoitus kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa Kuukauden 23. päivä Verohallinto Jos oy:n ennakkovero 340–1 700 euroa, kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk), muutoin kuukausittain. Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2–12 erässä ennakon määrän mukaan. Kausiveroilmoitus Arvonlisäverovelvolliset, työnantajasuorituksia ja muita ennakonpidätyksen alaisia suorituksia maksavat, arpajaisverovelvolliset ja vakuutusverovelvolliset. Kuukauden 12. päivä. Paperilla 7. päivä Verohallinto Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa. ALV-yhteenvetoilmoitus Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle. Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä Verohallinto Toisten EU-maiden arvonlisäverot ALV-erityisjärjestelmän kautta Yritykset, joilla on ollut sähköisten palveluiden myyntiä muissa EU-maissa sijaitseville kuluttajille. Myyntikvartaalia seuraavan kuukauden 20. päivä, eli 20.4., 20.7. ja 20.10. Verohallinto kerää maksut, ja välittää ne ao. valtioiden verohallinnoille Vuosi-ilmoitus osingoista Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt 2.2.2015 Verohallinto Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, voidaan antaa 3.2.2015 mennessä. Vuosi-ilmoitus osakaslainoista Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osakaslainoja osakkeenomistajilleen. 24.2.2015 Verohallinto 15.2.2015 mennessä. Verohallinto Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella. Vuosi-ilmoitus korkotulojen lähdeveroista Lähdeveronalaiset Yrittäjäinfo 1/2015 19 Veroilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Veroilmoitus Osakeyhtiöt 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Verohallinto Veroilmoitus Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava 2.4.2015 tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 7.5. tai 15.5.2015. Verohallinto Veroilmoitus Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät) Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava 2.4.2015. Verohallinto Työnantajan ilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Työnantajien vuosi-ilmoitus Säännölliset ja satunnaiset työnantajat. 2.2.2015 Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3.2.2015. Verohallinto Huom! Työnantajan, jolla on ollut verovuonna yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti. Todistukset palkanmaksusta palkansaajille 15.1. mennessä. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sotumaksut) Säännölliset ja satunnaiset työnantajat Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä Verohallinto Vuosi-ilmoitus työttömien korvauspäivistä Työnantajat 20.2.2015 mennessä. Verohallinto Vuosi-ilmoitus työttömyyskassamaksuista ja työmarkkinajärjestön ay-jäsenmaksuista Työnantajat 20.2.2015 mennessä. Verohallinto Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän työkorvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta *pidätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %. Muut ilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Intrastatilmoitukset (ulkomaankaupan tilastointi) Yritykset, joita Tulli kehottanut antamaan ilmoituksia (vienti tai tuonti yli 500 t €/vuosi) Seuraavan kuukauden 10. työpäivään mennessä (käytännössä vaihtelee 12. ja 16. päivän välillä). Tulli Rakentamisilmoitukset Urakkailmoitukset tilatuista yli 15 000 euron arvoisista rakentamispalveluista Kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 5. päivä. Viikonlopulle tai pyhäpäivälle sattuessa siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Verohallinto Päätoteuttaja tai sellaisen puuttuessa tilaaja ilmoittaa työntekijätiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä kaikista työntekijöistä. 20 Yrittäjäinfo 1/2015 Työeläkevakuutusmaksut Vuoden 2015 maksut lasketaan vuoden 2013 palkkasumman perusteella. TYEL-MAKSU TYEL-maksut % PALKOISTA • Summat koskevat 18–67-vuotiaita työntekijöitä tai yrittäjiä. alle 1 990 500 24,70 % • Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun. 1 990 500 € – 31 848 000 € 24,55 % • Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,7 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen osuus 7,2 prosenttia. yli 31 848 000 € 24,52 % • Kun palkkasumma on yli 1 990 500 euroa, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. TYEL-ansion alaraja 57,10 €/kk • Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia ja palkkasumma on alle 8 178 euroa kuuden kuukauden aikana, TYEL-maksu on 24,7 prosenttia palkoista. • Keskimääräinen työeläkemaksu on 24 prosenttia. YEL-MAKSU % PALKOISTA - alle 53-vuotiaat 23,70 % - 53 vuotta täyttäneet 25,20 % Aloittava yrittäjä, 22 %:n alennus (31.12.2013 jälkeen alkavissa vakuutuksissa) - alle 53-vuotiaat - 53 vuotta täyttäneet Laske sivukulujen vaikutus palkkalaskurilla: yrittajat.fi/palkkalaskuri 18,486 % 19,656 % Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n alennus 48 kuukauden ajan (mikäli aloittanut ennen 1.1.2014). - alle 53-vuotiaat 17,775 % - 53 vuotta täyttäneet 18,900 % MYEL-MAKSU % PALKOISTA Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 26 281,69 €/v. TULORAJAT YEL-työtulon alaraja 7 502,14 €/v YEL-työtulon yläraja 170 375 €/v YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi 15 004,29 €/v Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan 12 325,56 €/v Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi 12 325,56 €/v Yrittäjäinfo 1/2015 - alle 53-vuotiaat 12,789 % - 53 vuotta täyttäneet 13,608 % Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä 26 281,69 – 41 299,87 € 41 299,87 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on - alle 53-vuotiaat 23,70 % - 53 vuotta täyttäneet 25,20 % 21 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut Sosiaaliturvamaksu 2,08 % Työtapaturmavakuutus Ryhmähenkivakuutus Yksityisen työnantajan (sosiaaliturvamaksu sotu-maksu) eli työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. Tapaturmavakuutusyhtiö perii ryhmähenkivakuutusmaksun tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin maksu on 0,067 prosenttia. Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta on keskitetty Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 17– 64-VUOTIAISTA PALKANSAAJISTA YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS TYÖNTEKIJÄN/ OSAOMISTAJAN OSUUS 2 025 000 euron palkkasummaan asti 1,45 % 0,80 % 0,65 % 2 025 000 euroa ylittävältä osalta 3,80 % 3,15 % 0,65 % Osaomistajan palkkasummasta Ei peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta 1,04 % 0,80 % 0,24 % Sairausvakuutus Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Sitä ei pidätetä erikseen palkasta. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % PALKASTA palkansaajat päivärahamaksu 0,78 % + sairaanhoitomaksu 1,32 % 2,10 % yrittäjät päivärahamaksu 0,91 % + sairaanhoitomaksu 1,32 % 2,23 % etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) 1,49 % LISÄTIETOJA www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/tarkeitalukuja 22 Yrittäjäinfo 1/2015 Luontoisedut Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot keskuslämmitysasunnoissa. Alueet Helsinki 1–4 tarkoittavat postinumeroalueita. Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Tarkemmat tiedot asuntoedusta sekä Helsingin postinumeroalueet on kerrottu verkkosivuillamme. PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA) ALUE EDUN ARVO, EURO/KK Helsinki 1 268 € + 11,70 € neliömetriltä Helsinki 2 260 € + 10,60 € neliömetriltä Helsinki 3, Espoo, Kauniainen 227 € + 9,50 € neliömetriltä Helsinki 4, Vantaa 179 € + 9,50 € neliömetriltä Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki 171 € + 8,00 € neliömetriltä Muu Suomi 147 € + 7,10 € neliömetriltä Lisätietoja luontoiseduista: yrittajat.fi >Työnantajan ABC >Korvaukset >Luontoisedut Ravintoetu Puhelinetu Ravintoedun arvo on 6,20 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,20 € ja enintään 10,00 €. Jos tämä määrä alittaa 6,10 € tai ylittää 10,00 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.. Käyvän arvon soveltaminen Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. Matkalaskulomake 2015: yrittajat.fi/tyonantajanabc/ matkalasku_kuluselvityslomake Yrittäjäinfo 1/2015 23 Autoetu Autoeduksi katsotaan se, että palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa. Autoedun arvo vahvistetaan rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Perusarvo ja uushankintahinta Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushin- taa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan taulukossa mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Sähköauto Vapaan autoedun perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,09 euroa kilometriltä tai 135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Lisätietoja autoedusta: yrittajat.fi>Työnantajan ABC>Korvaukset>Luontoisedut IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI) VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA AUTON KÄYTTÖETU A (2013–2015) 1,4 % auton uushankintahinnasta + 285 € tai 19 s/km 1,4 % auton uushankintahinnasta + 105 € tai 7 s/km B (2010–2012) 1,2 % auton uushankintahinnasta + 300 € tai 20 s/km 1,2 % auton uushankintahinnasta + 120 € tai 8 s/km C (–2009) 0,9 % auton uushankintahinnasta + 315 € tai 21 s/km 0,9 % auton uushankintahinnasta + 135 € tai 9 s/km ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT) KUUKAUSIKOHTAINEN ARVO AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO euro/kk perusarvo + kilometrikohtainen arvo euro/km vapaa autoetu 744 264 0,32 auton käyttöetu 444 264 0,12 LISÄTIETOJA Luontoiseduista on kerrottu tarkemmin verkkosivuillamme osoitteessa www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/korvaukset/luontoisedut. www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Työnantajat > Luontoisedut 24 Yrittäjäinfo 1/2015 Päivärahat Kotimaan päivärahat PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet taulukossa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18,00 euroa yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 euroa Päiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: - vähintään 2 tunnilla 18,00 euroa - yli 6 tunnilla 40,00 euroa LISÄTIETOJA Ulkomaanpäivärahojen määrät voit tarkistaa osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/korvaukset/paivarahat Ateriakorvaus Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa. Kilometrikorvaukset KULKUNEUVO KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ auto 44 snt/km, jota korotetaan • 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat oheisessa taulukossa. Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Kustannusten korvaus auton käyttöedussa Jos palkansaaja, jolla on auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä. • 11 snt/km silloin, kun työn edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä • 21 snt/km silloin, kun työ edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä • 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri • 3 snt/km, jos palkansaaja työtehtäviensä vuoksi kuljettaa autossa koiraa • 9 snt/km silloin, kun työ edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv 78 snt/km moottorivene, yli 50 hv 114 snt/km moottorikelkka 106 snt/km mönkijä 100 snt/km moottoripyörä 33 snt/km mopo 17 snt/km muu kulkuneuvo 10 snt/km Yrittäjäinfo 1/2015 25 Arkipyhät Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä. Työehtosopimuksen mukaisia arkipyhiä koskeva esimerkkimme on kaupan alalta. PVM ARKIPYHÄ LYHENNYS KOKOAIKAISELLE, H to 1.1. uudenvuodenpäivä 7,5 ti 6.1. loppiainen 7,5 pe 3.4. pitkäperjantai 7,5 ma 6.4. toinen pääsiäispäivä 7,5 pe 1.5. vapunpäivä 7,5 to 14.5. helatorstai 7,5 la 20.6. juhannuspäivä 7,5 su 6.12. itsenäisyyspäivä sunnuntai, ei lyhennä työaikaa to 24.12. jouluaatto 7,5 la 26.12. tapaninpäivä 7,5 pe 1.1.2015 uudenvuodenpäivä 7,5 LISÄTIETOJA Työnantajan ABC: www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/tyoaika/arkipyhat Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI Yhteistyössä: 26 Yrittäjäinfo 1/2015 Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt! Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Alennukset euroina keskimäärin Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta 30 € Europcar Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta 600 € Fennia Alennus kaskoon 300 € Fennia Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille 400 € Fennia Etu kodin vakuutuksiin 90 € Fennia Yrittäjän henkilöturvan lisäosa 300 € Fennia Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta 100 € Suomen Yrittäjät Fonecta Finder yhteystieto-palvelu 240 € Fonecta Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk) 74 € Talentum Media Valvoja-työkalu 20-400 € Suomen Tilaajavastuu Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista 2015 vähintään 200 € Elisa 010-numerointi, 0 € yhdessä puheratkaisu vakion kanssa 240 € Elisa Elisa maksupäätepalvelu 100 € Elisa Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista 36,50 € Elisa Alennus asianajopalveluista 1000 € Jurinet Yrittäjälehti 10 € Suomen Yrittäjät Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä 150 € Suomen Yrittäjät Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut € vuo dessa. 90 8 +3 n ä tä in h _ _ vä _ t _ ä _ st _ etuja, sää Kun käytät jäsen + Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla. + Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim. 1-2 kertaa, arvo 200 €. + Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90€. + Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista. + Säästä kiinteistön energiakuluissa 5–65 % Skapat Energian palveluilla. + Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus + Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta. + Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä. + Itella arpoo 300 €:n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisteröityneet Itella Verkostoon. + Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot www.yrittajat.fi Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, atte.rytkonen@yrittajat.fi Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän sääntely uudistuu Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tammikuun alusta. Lakimuutosten tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa. Jatkossa yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityiselämään, perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Velvoite edistää yhdenvertaisuutta Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia. Yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden laatuun ja laajuuteen vaikuttavat toisaalta työpaikan tarpeet ja toisaalta käytettävissä olevat voimavarat. Toimenpiteiden tulisi kuitenkin olla tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee jatkossa laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan laatia joko erillisenä suunnitelmana tai se voidaan sisällyttää muuhun työpaikalla laadittavaan suunnitelmaan, kuten tasa-arvosuunnitelmaan. Syrjintäsuoja yhtäläiseksi Suoja syrjinnältä on jatkossa yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Uudistuksen myötä syrjintä on kiellettyä siitä riippumatta, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista 28 koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Näin ollen syrjintää voi olla esimerkiksi työntekijän asettaminen eri asemaan sen vuoksi, että hänen läheinen ystävänsä on muslimi, tai se, että asiakasta ei päästetä liikkeeseen sen vuoksi, että hänen oletetaan olevan ulkomaalainen. On huomattava, että erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Erilainen kohtelu työsuhteessa ja työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Kohtuulliset mukautukset vammaiselle Uusien säännösten myötä viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti muiden kanssa. Henkilön vamma on otettava huomioon palvelutilanteessa. Esimerkiksi esteetön kulkureitti on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään sitä tarvitsevalle. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi toimijan koko ja taloudellinen asema sekä toiminnan luonne ja laajuus. Myös mukautusten arvioidut kustannukset ja mahdollinen mukautuksia varten saatavissa oleva tuki otetaan huomioon. Työnantajilla on jo tähänkin asti ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mu- Yrittäjäinfo 1/2015 kautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille velvoite on uusi. Mikäli vammainen henkilö katsoo tulleensa syrjityksi työtä hakiessaan taikka työsuhteessa kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi, on työnantajan annettava tälle kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista. Hyvitys syrjintäkiellon rikkomisesta Uudistuksella laajennettiin myös syrjintää kohdanneen henkilön mahdollisuutta saada hyvitystä siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia. Jatkossa hyvitystä voi saada kaikkien laissa mainittujen syrjintäperusteiden perusteella. Hyvityksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. Yhdenvertaisuusasioiden valvonta jatkossa Uuden lain myötä vähemmistövaltuutetusta tulee yhdenvertaisuusvaltuutettu. Vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee asioita laajemmin ja valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. PIXHILL Työnantajien, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee jatkossa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Palkkakartoituksen sisältöä tarkennettu Uudistus tuo muutoksia myös naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin. Sukupuolisyrjinnän kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädetään edelleen tasa-arvolaissa. Uudistuksessa tasa-arvolakiin on lisätty säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistuksella pyritään estämään ennen kaikkea sukupuolivähemmistöön kuuluvien – kuten transsukupuolisten – kokemaa syrjintää. Tasa-arvolakiin tulee myös velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä on tarkennettu. Etenkin palkkakartoituksen sisältö on määritelty uudistuksessa tarkemmin. Jos työntekijäryhmien naisten ja miesten palkoissa on selkeitä eroja, on palkkakartoituksessa jatkossa selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos naisten ja miesten välisille palkkaeroille ei löydy hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Lakiin on sisällytetty velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta, ja henkilöstön edustajien osallistumista suunnitelman tekemi- seen vahvistetaan. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voidaan jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi. Työnantaja on velvollinen laatimaan tasaarvosuunnitelman, mikäli sen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Tasa-arvolain noudattamista valvoo jatkossakin tasa-arvovaltuutettu. LISÄTIETOJA www.ofm.fi/fi/vahemmistovaltuutettu Yrittäjäinfo 1/2015 29 Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, atte.rytkonen@yrittajat.fi Palkkatuen perusteisiin muutoksia Palkkatuki on tuki, jota työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatukea koskevat säädökset uudistuivat 1.1.2015 alkaen. Muutosten tavoitteena on, että työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu paranee ja päätösten ennakoitavuus lisääntyy. Uudistuksella pyritään myös nopeuttamaan palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. Päiväkohtainen tuki prosenttiperusteiseksi Uudistuksen jälkeen palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut siksi, että ammatillisessa osaamisessa on puutteita. Jatkossa tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voi määräytyä myös tuella palkattavan henkilön vamman tai sairauden perusteella, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä. Määrä ja enimmäiskesto jatkossa 1. Jos tuella palkattava on ollut työtön alle 12 kuukautta, palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuk- Työsuhde voi alkaa vasta, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen. sista enintään kuuden kuukauden ajan. 2. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana, palkkatukea myönnetään 40 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. 3. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana, palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan, minkä jälkeen palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. 4. Jos tuella palkattavan vamma tai sairaus alentaa tuottavuutta olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä, palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Poikkeukset tuen määrään ja enimmäiskestoon Palkkatuki voidaan myöntää alle 30-vuotiaan henkilön palkkaamiseen vuosina 2015 ja 2016 enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi ollut työtön alle 12 kuukautta. Lisäksi palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä. Palkkatuki voi siten olla 60 vuotta täyttäneelle käytännössä pysyvä, jos hän on ollut vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Palkkatuen hakeminen Palkkatuen myöntämisen ehdot tarkistetaan aina TE-toimistossa. Työnantajan on täytettävä palkkatukihakemus, vaikka työnhakija esittäisi esimerkiksi palkkatukeen oikeuttavan Duuni- tai Sanssi-kortin. Palkkatukea voi hakea sähköisesti TE-hallinnon Palkkatuki-verkkopalvelussa. Palvelussa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita. Lisäksi palkkatukea voi hakea siitä TE-toimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai jonka työnhakijoita tuella on tarkoitus palkata. Muista, että työsuhde voi alkaa vasta, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen. LISÄTIETOJA http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/ 30 Yrittäjäinfo 1/2015 Suomen Yrittäjät, Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö, p. 09 2292 2943, susanna.kallama@yrittajat.fi Tulevaisuuden kunnan pitää olla yrittäjäaktiivinen Suurta kuntauudistusta on tehty jo lähes kymmenen vuotta – voisi sanoa, että muutos on kunnissa pysyvä olotila. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä sekä uusi kuntalaki sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Molemmilla on vaikutusta kuntiin, mutta myös kuntalaisten ja yrittäjien arkeen. Millainen on tulevaisuuden kunta? Mitä kunta tekee? Mistä yrittäjä ja kuntalainen saa palvelunsa? Kuntien tulevaisuutta on miettinyt myös liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon asettama asiantuntijaryhmä. Työryhmän tehtäväksi annettiin pohtia, millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman elinvoimaisuutensa. Rakenne tehtävän mukaan Asiantuntijaryhmä päätyi ehdottamaan, että tulevaisuudessa Suomessa voisi olla erilaisia kuntia. Päävaihtoehtona ryhmä esittää kolmea erilais- ta kuntatyyppiä: metropoli, seutukaupunki ja kunta. Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Niissä olisi kaksitasoinen malli, jossa metropoli vastaisi muun muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Metropolin sisällä olisi useita palvelukuntia, joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmille valittaisiin vaaleilla valtuusto, mutta verotusoikeus olisi metropolilla. Seutukaupungit muodostettaisiin suurehkoista kaupunkiseuduista. Niillä olisi vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta samat tehtävät kuin metropolilla, mutta yksitasoinen hallin- Kuntalain 1 § mukaan kunnan tulee edistää alueensa elinvoimaa. Toivottavasti tämä tehtävä korostuu tulevaisuuden kunnissa. Yrittäjäinfo 1/2015 to. Osallisuutta vahvistettaisiin esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla. Kunnat järjestäisivät lähipalveluita ja ostaisivat muut palvelut seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä. Asemakaavoitus olisi kuntien omissa käsissä, mutta alueelliset yleiskaavat valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla. Tärkeintä on elinvoiman ymmärtäminen Työryhmä esitys on harkinnan ja ennakkoluulottoman keskustelun arvoinen. Yrittäjien näkökulmasta hallintorakenteella ei kuitenkaan ole valtavaa merkitystä. Keskeistä on, että yrittäjä saa kunnalta tarvitsemansa palvelut sekä päätökset sujuvasti ja joustavasti. Työryhmän asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että paraskaan rakenne ei takaa laadukasta toimintaa, on helppo yhtyä. Tarvitaan viisaita päättäjiä, vuorovaikutukseen ja oivallukseen perustuvaa johtamista sekä markkinoiden hyödyntämistä. Tarvitaan yrittäjäystävällisiä kuntia. 31 Suomen Yrittäjät, Arttu Joensuu lakineuvoja, p. 09 229 221, arttu.joensuu@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Onko mahdollista lomauttaa tai irtisanoa yrityksessämme määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin vedoten? VASTAUS Määräaikaisella työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka on sidottu tiettyyn aikaan tai työtehtävän suorittamiseen. Työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi sovittu työsopimus edellyttää aina työsopimuslain mukaista perustetta. Määräaikainen työsopimus eroaa toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta esimerkiksi irtisanomisoikeuden ja lomauttamisen osalta. Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa samoin kuin toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Määräaikainen työsuhde voidaan pääsääntöisesti päättää yksipuolisesti kesken sopimuskauden vain purkamalla. Purkaminen voi tapahtua joko sovitun koeajan perusteella tai työsopimuslain mukaisesta, erittäin painavasta syystä. Määräaikaiseen työsopimukseen on mahdollista sisällyttää irtisanomisehto. Tällöin työsopimus on voimassa määräajan, mutta osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään samoin kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Tällöin puhutaan ns. sekamuotoisesta sopimuksesta. Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat yksimielisiä, määräaikainenkin työsopimus voidaan sopimalla päättää ennen määräajan loppumista. Tällainen sopimus työsuhteen päättämisestä on syytä tehdä kirjallisesti. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen Työnantajan oikeutta lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilö on rajoitettu työsopimuslaissa. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi 32 oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Syy rajoitettuun lomautusoikeuteen johtuu määräaikaisen työsuhteen erityispiirteistä. Määräaikaisen työsopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet täyttämään velvoitteensa loppuun asti. Työnantajalla on näin ollen velvollisuus tarjota työtä ja maksaa palkkaa koko sopimuskauden. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on siis mahdollista, mikäli sijaisuusperuste täyttyy. Sijaisella tarkoitetaan vakituisen työntekijän korvaajaa samoissa työtehtävissä. Vakituinen työntekijä on myös jollain tavalla pystyttävä yksilöimään. Lain mukaan edellytys lomautukselle on se, että vakituinen työntekijä olisi mahdollista lomauttaa joko irtisanomisperusteella tai työn tilapäisen vähentymisen perusteella. Mahdollisuutta lomauttaa vakituisen työntekijän sijainen voidaan perustella työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksella. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkattu sijainen ei täten saa parempaa lomautussuojaa kuin se toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä, jonka sijaisena hän on. Lomauttaminen työsopimukseen otetun irtisanomisehdon nojalla Korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa on selvennetty määräaikaisen työntekijän irtisanomisista ja lomauttamista. Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten osalta oikeutta lo- Yrittäjäinfo 1/2015 mauttaa työntekijöitä työn tilapäisen vähentymisen perusteella. Vaikka määräaikaiseen työsopimukseen olisikin otettu irtisanomisehto (ns. sekamuotoinen sopimus), se ei oikeuskäytännön perusteella oikeuta työnantajaa lomauttamaan määräaikaista työntekijää työn vähentyessä ainoastaan tilapäisesti. Sen sijaan määräaikaisen työntekijän lomauttaminen olisi mahdollista irtisanomista lievempänä keinona, mikäli työn määrä on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt siten, että työnantajalla olisi mahdollisuus irtisanoa työntekijä. Tällöin työsopimuksessa pitää olla mukana myös irtisanomisehto. Lomauttamisesta sopiminen työsuhteen kestäessä Työsopimuslain mukaan ”työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.” Sopimisoikeutta ei kuitenkaan uloteta määräaikaisen työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Lomauttamisesta sopiminen määräaikaisen työntekijän kanssa työsuhteen kestäessä ei siis ole mahdollista. Määräaikaisen työsopimuksen erityispiirteistä johtuen sekä työsopimuksen päättäminen että lomauttaminen poikkeaa toistaiseksi voimassaolevasta työsopimuksesta. Tiivistettynä irtisanominen on mahdollista vain, mikäli siitä on työsopimuksessa sovittu. Lomauttaminen tulee kyseeseen vain sijaisuusperusteen täyttyessä. LISÄTIETOJA Työsopimuslaki Korkeimman oikeuden ennakkotapaus 2006: Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo lakineuvoja, p. 09 229 221, kaisa.salo@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Tilasin tuotteen puhelimitse ja maksoin sovitusti, mutta myyjä ei ole toimittanut tuotetta. Mitä teen seuraavaksi? VASTAUS Yleinen periaate on, että sopimukset, myös puhelimitse tehdyt, sitovat osapuolia ja sopimusvelvoitteet tulee täyttää sopimuksen mukaisesti. Myyjällä on näin ollen velvollisuus toimittaa myymänsä tuote sovitulla tavalla ja oikeaan aikaan. Mikäli ostaja maksaa tilaamansa tuotteen tai palvelun, mutta sitä ei toimiteta hänelle sovitun mukaisesti, on kysymys sopimusrikkomuksesta. Tällöin ostajalle syntyy oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä sekä tietyissä tilanteissa mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta. Suorituksen viivästyessä ostajalle voi syntyä myös oikeus purkaa kauppa. Kaupan purku edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Mikäli myyjän toimitus viivästyy olennaisesti, sillä on ostajalle olennaista merkitystä ja myyjä on ollut tästä tietoinen, syntyy ostajalle oikeus purkaa kauppa. Lisäksi, mikäli viivästyksestä aiheutuu ostajalle vahinkoa, voi tämä vaatia vahingonkorvausta myyjältä. Ennen purkamista ostaja voi asettaa purku-uhkaisen lisäajan, jonka kuluessa myyjän on toimitettava tuote tai ostaja voi vaatia kaupan purkua. Erillinen lisäaika ei ole edellytyksenä kaupan purkamiselle, mikäli viivästys on jo valmiiksi olennainen. Myyjä voi ehdottaa lisäaikaa Myyjä voi myös oma-aloitteisesti ilmoittaa, ettei pysty toimittamaan tuotetta sovittuna aikana ja siten ehdottaa uutta toimitusaikaa. Tällöin ostaja voi suostua ehdotukseen, jonka jälkeen tuote tulee toimittaa sovitun lisäajan puitteissa. Myyjä voi oma-aloitteisesti ilmoittaa, ettei pysty toimittamaan tuotetta sovittuna aikana. Ostajan ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarvitse suostua myyjän ehdotukseen uudesta toimitusajasta, vaan toimitusta voidaan vaatia alkuperäisessä aikataulussa. Mikäli myyjä ei pysty täyttämään alkuperäistä sopimusta, voi ostaja pyytää esimerkiksi hinnanalennusta viivästyksen vuoksi. Purkuvaatimus tulee tehdä kohtuullisen ajan kuluessa, ja se on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Sopimuksen purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi, ja aiemmin tehdyt suoritukset tulee palauttaa. Näin ollen myyjän on palautettava ostajan maksama kauppahinta viivytyksettä. Lisäksi ostaja voi vaatia vahingonkorvausta myyjän viivästyksen vuoksi. Jos purkuvaatimus on esitetty myyjälle, mutta myyjä ei ole palauttanut suoritusta, voidaan sitä vaatia myös vapaaehtoisen perinnän kautta. Helpoin tapa on antaa saatava jonkun ammattimaisen perintätoimiston hoidettavaksi. Tällaisissa tilanteissa yrittäjä voi ottaa myös yhteyttä Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun, p. 09 229 221. JÄSENYRITTÄJ ÄÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Yrittäjäinfo 1/2015 33 Veromuutoksia vuodelle 2015 Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle 2015. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmessa alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja lahjaverotus sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä energia- ja valmisteveroja korotetaan. Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus toteuttaa talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät edelleen verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Tulossa on seuraavia muutoksia. Edustusmenot Ansiotuloverotus Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin. Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuonna 2015 vähennyskelpoista koroista on 65 prosenttia. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon. Verotukseen on valmisteltu lapsivähennys. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin. 34 Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta. Tuotannollisten investointien tuplapoistot Tuotannollisten investointien määräaikaisen korotetun poisto-oikeuden voimassaoloa jatkettiin vielä vuosille 2015 ja 2016. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Energiaverot, tupakkavero, ajoneuvovero ja autovero Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan, samoin liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan. Taksien, ei erityisvarustellut taksit, ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksia leikataan. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016. Windfall-vero Voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa ei oteta käyttöön. Kiinteistövero PIXHILL Edustusmenojen 50% vähennyskelpoisuus palautetaan. Yrittäjäinfo 1/2015 Makeisvero Aiotusta makeisveron korotuksesta luovutaan. Arvonlisäverotus Yrityksen väliseen metalliromun ja -jätteen myyntiin tulee pakollisena voimaan käännetty verovelvollisuus. EU-kuluttajille tapahtuvien sähköisten palveluiden myynnin myyntimaasäännös muuttuu. Tähän saakka arvonlisäverot on maksettu myyjän maahan, mutta jatkossa ne määräytyvät kuluttajan sijaintivaltion perusteella. Suomalainen sähköisten palveluiden myyjä voi ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverot paikallisen alv-rekisteröitymisen sijaan myös Verohallinnon uuden arvonlisäveron erityisjärjestelmän välityksin 3 kuukauden välein. Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta tulee kannattamattomaksi. Ahvenanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutetaan siten, että kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden kuljettamista Manner-Suomeen pidetään jatkossa alv-näkökulmasta kotimaan myyntinä. Aiemmin sitä on pidetty maahantuontina. www.kunnallisjohto.fi Suomen Yrittäjien KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Kuopio 5.–6.5.2015 KUNNALLISJOHDON SEMINAARI on ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos. Juha Kostiainen Tulevaisuuden kunta Minna Helle Työ murroksessa – mikä muuttuu? Juhana Vartiainen Mikä pelastaisi kuntatalouden? Juhani Jokinen Kilpailuneutraliteetin kuntotesti Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nyt www.kunnallisjohto.fi Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä. Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi
© Copyright 2024