YrittäjäInfo 3 2015 lehti.indd
YRITTÄJÄN LAPPI 3/2015 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Lapin Yrittäjien jäsenlehti Lappi Timberin Pekka Tuovinen: ”Lapilla on vahva tulevaisuus metsästä” • Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät • Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät • Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät #teetoisin Tutustu tarinaan ja toisintekemiseen osoitteessa ELISA.FI/TEETOISIN Aseinaan Elisan laitteet ja palvelut. Katso, miten kahden viikon erikoiskokeessa kävi. Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619 email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi PÄÄKIRJOITUS J DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA KASVAA Todelliset uhkat yritystoiminnalle siinä tapauksessa, ettei huomioida digitaalisuuden vahvaa tuloa liike-elämään, saattavat toteutua monella toimialalla. Isot yritykset ovat panostaneet digitaalisuuteen toiminnoissaan, koska ne ovat mieltäneet menettävänsä pelin elleivät pysy kehityksessä mukana. Ovatko sitten lappilaiset pk-yritykset ottaneet kehitysstrategioissaan huomioon digitaalisen vallankumouksen tuomat mahdollisuudet? Kevään pk-yritysbarometrissa kysyttiin lappilaisilta yrityksiltä digitaalisuuden käytöstä liiketoiminnassaan. Vastaukset osoittavat, että horroksessa vielä ollaan, mutta kehitystä seurataan ja heräämistä on havaittavissa. Digitalisaatio, kaiken Internet on vallankumous yritystoiminnassa ja kasvun edellytys myös Lapissa ja rajat ylittävässä pohjoisten alueiden yritysyhteistyössä. Vastausten mukaan noin kolmella neljästä Lapin alueen pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa. Lapin pk-yrityksissä pilvipal- veluja hyödynnetään vähemmän kuin koko maan pk-yrityksissä. Digitaalisia kanavia palveluiden jakelussa ja markkinoinnissa käyttää viidennes lappilaisista yrityksistä. Vastausten mukaan teollinen internet ja uudenlaiset ratkaisut, joissa laitteet kommunikoivat keskenään ja suorituskyky paranee, kun ne analysoivat dataa itsenäisesti ja näin optimoivat toimintaansa, tai ns. big datan käyttö on vielä jokseenkin vierasta lappilaisille pk-yrityksille. Myös EU:n Komissio on herännyt digitaalisuuden kehittymisen kilpailukykyä lisäävänä keinona. Lapin kannalta on merkittävää, että Lapin ammattikorkeakoulu on päässyt mukaan Komission isoon, kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävään projektiin. Projektin tärkein teema on luoda ohjelmistoalusta ennakoivan kunnossapidon tarpeisiin. Näin Kemissä kehitetään teollista internetiä. Lisäksi Komissio julkaisi vastikään 16 aloitettaan digtaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistaminen on hyvästä syystä nykykomission työlistan kärkipäässä. Pohjoisilla alueilla uskoisi kiinnostusta herättävän myös pohjoisnorjalaisten (Norwegian Barents Secretariat) valmistelema ICT –klusterihanke. Hanke edistää alueen mahdollisuuksia rakentamalla ICT:n ja innovaatioiden tukiverkostoa, ja vahvistamalla Barentsin alueella tieto- ja viestintätekniikan alalla rajat ylittävää klusteriyhteistyötä, laajemminkin yritysten välistä yhteistyötä, sekä yritysten ja julkisen sektorin liiketoiminnallista yhteistyötä Martti Kankaanranta varatoimitusjohtaja Lapin Yrittäjät PS: Lapin Yrittäjien jäsenlehti Yrittäjän Lappi siirtyy digiaikaan. Tämä lehti on viimeinen paperille painettu jäsenlehti. Tästä lähtien lehti ilmestyy vain sähköisenä. Lehden ilmettä ja sisältöä kehitetään edelleen lappilaisen yrittäjyyden äänitorvena ja yritys-informaation lähteenä. Kehitys johtuu muuttuneista tavoista hakea informaatiota, sekä perinteisen logistiikan kalleudesta ja hitaudesta. Toivomme tällaisen kehityksen parantavan jäsenviestintäämme! */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrittäjäinfo 3/2015 3 YRITTÄJÄINFO 3/2015 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Sisällys 3 Pääkirjoitus: Digitaalisuus liiketoiminnassa kasvaa Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 5 Lapin Yrittäjien aluesivut KANNEN KUVA: Koti-Lappi/ Kuvaaja: Vesa Särkelä 16 Infotiski Viennin rahoitus monipuolistuu Päätoimittaja Minna Miettunen, p. 0400 984 077 Ulkoasu, taitto ja painopaikka Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee Sähköiset aineistot Yrittäjätietoa kansanedustajille aineisto@tornionkirjapaino.fi Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee 18 Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 20 Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle 21 Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen heikon suoriutumisen perusteella Ilmoitushinnat 2015 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu 1 265 € 1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 € 1/2 sivu (125x170 mm) 780 € 1/4 sivu (60x170 mm) 440 € 22 Lakineuvoja vastaa: Sopimuksen purkaminen suorituksen virheen perusteella Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu 5 400 € 1/1 sivu 4 900 € 1/2 sivu 3 300 € 1/4 sivu 1 900 € 50x30 mm 260 € 24 Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2015 Lehti ilmestyy Nro 1 6.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 18.12. Aineistopäivä (23.1.) (27.3.) (22.5.) (21.8.) (9.10.) (4.12.) 26 Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Lapin Yrittäjien Rovaniemen ja Kemin toimistot suljettuna vuosilomien johdosta 6.–24.7.2015 Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Kannessa: Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen 4 Yrittäjäinfo 3/2015 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Hilkka on nyt itsensä ja lakiasiaintoimiston pomo Rovaniemeläinen Hilkka Neuvonen perusti keski-iässä oman lakiasiantoimiston, vaikka hän ei itse ole lakimies. Pitkän virkamiesuransa jatkeena yrittäjän uralle lähtenyt nainen kertoo olevansa ammattimainen johtaja, joka tarjoaa yrityksensä lakimiehille mahdollisuuden keskittyä varsinaiseen työhön. Samaa hän suosittelee muillekin yrittäjille. ”On selkeämpää, kun yrittäjä voi keskittyä omaan osaamiseensa. Hoidan muun muassa aikaa vievät hallinnolliset asiat sekä helposti lapsipuolen asemaan jäävät myynnin ja markkinoinnin”, sanoo Hilkka Neuvonen. Neuvonen tietää omasta kokemuksesta, että tämän päivän Suomessa kaivataan perinteisen asiantuntijajohtajuuden rinnalle tai tilalle ammattijohtajuutta, myös julkisella sektorilla. Hän on ollut 15 vuoden ajan mukana toteuttamassa niin alueellistamisia kuin muita organisaatioiden kehittämisprojekteja. Viimeisimpinä palkkatöinään Neuvonen toimi HALTIKissa. ”Olen ollut aina aktiivisesti tekemisissä yrittäjyyden kanssa ja toiminut itsekin yrittäjämäisellä otteella. Taannoin johdin Lapin yliopistolla kaksivuotista naisyrittäjäprojektia, jossa oli mu- kana 40 kokenutta omistajayrittäjää. Tuolloin syntyneet verkostot kokoontuvat edelleen. Vertaistuesta on ollut arvaamattoman paljon apua ja hyötyä.” Verkostoistaan hän löysi myös omaan lakiasiantoimistoonsa kokeneet ja kielitaitoiset asiantuntijat. Aluksi toimisto pyörii kolmen eri ikäisen ja eri aloihin erikoistuneen lakimiehen sekä yhden erityisasiantuntijan voimin. Tulevaisuudessa toimisto haluaisi tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille. ”Uuden oppiminen on itsellenikin elämäntapa. Yhteiskuntatieteiden yliopisto-opinnot ovat kandivaiheessa. Johtamisen erikoisammattitutkinto on jo suoritettuna, ja lisäksi lukuisa määrä erilaisia opintoja. Näen oppimisen laajana käsitteenä: se toteutuu myös arjessa ihmisten kohtaamisissa.” Rovaniemeläinen Hilkka Neuvonen (oik.) lähti yrittäjän uralle keski-iässä. Pitkällä virkamiesuralla karttuneet verkostot ovat tuoneet uudelle yrittäjälle myös asiakkaita, kuten vakuutusmeklari Salme Niemelän. – Pääsen itse helpommalla, kun käytän Hilkan osaamista ja keskityn itse omaan tonttiini, kertoo Salme Niemelä. Yrittäjäinfo 3/2015 Ennen yrityksensä perustamista Neuvonen osallistui yrittäjävalmennuksiin sekä hankki kaiken mahdollisen tiedon ja tuen kehittämisorganisaatiosta kuten Rovaniemen Kehityksestä, Elyltä, TE-toimistosta ja Finnveralta. Kilpailuvalttina erilaisuus Rovaniemellä on tällä hetkellä noin 40 asianajo- ja lakiasiaintoimistoa, joista useimmat ovat 1-2 henkilön toimistoja. Kaupparekisterin mukaan valtaosa tarjoaa yleisiä lakiasiainpalveluja. Hilkka Neuvonen halusi katsoa alaa ulkopuolelta ja avata uusia uria palvelutarjontaan. ”Tein laajan markkinatutkimuksen kilpailutilanteesta. Halusin erikoistua lakipalveluihin, joita tiettävästi muut eivät vielä hoida Lapissa tai joissa palvelutarjonta on vähäistä, jopa Suomen mittakaavassa. Yhtenä ajankohtaisena haasteena nousivat julkiset hankinnat. Suomen Yrittäjien tuoreen selvityksen mukaan yli 80 prosenttia pk-yrityksistä on kohdannut jonkinlaisia ongelmia hankinnoissa ja lähes yhtä moni ilmoitti ongelmien jopa estäneen osallistumisen tarjouskilpailuihin. Yksi lakiasiantoimisto Neuvosen erikoistumisalueista onkin hankinta- ja sopimuslakipalvelut. Ympäristöasiat ovat nekin yhä enemmän yritysten arkipäivää. Esimerkiksi kaivosten ympäristöpäästöt ovat viime vuosina herättäneet runsaasti julkista keskustelua. Tähän saumaan toimisto päätti erikoistua ympäristölakipalveluihin. Sukupolvenvaihdokset ja perinnönjaot yleistyvät suurten ikäpolvien eläköityessä. Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa perheiden ja sijoittajien arkeen. Omaisuutta joudutaan usein realisoimaan ja tilanteet voivat olla haastavia. Esimerkiksi maa- ja metsäkiinteistökaupoissa puhutaan varsin merkittävistä myyntikohteista. ”Tietojemme mukaan olemme tällä hetkellä Lapin alueen ainoa auktorisoitua maa- ja metsäkiinteistöjen arviointipalvelua tuottava toimisto”, Hilkka Neuvonen kertoo. Teksti ja kuva: Pia Jokela 5 ”Yhteistyöllä kasvua ja uusia mahdollisuuksia Lapin metsäteollisuuteen” Kemijärvellä toimivan Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen uskoo vahvasti Lapin metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Samalla hän toivoo lisää innovaatioita ja yhteistyötä alalle. Lappi Timber oy valmistaa Pohjois-Suomen havupuusta sahatavaraa, höylätavaraa ja mittatarkkaa liimapuuta. Emoyhtiö Keitele groupin lisäksi konserniin kuuluu mm. Keitele Forest, Keitele Energy ja Keitele Wood products. ”Tulimme Kemijärvelle, kun olimme etsineet sahapaikkaa pidempään. Kemijärvellä on valmis infra ja toimivat puitteet. Lisäksi täällä on vanha Stora Enson tehtaan valmis paikka.” Tuovinen käy läpi taustoja. ”Kemijärvi toimintaympäristönä on ollut hyvä kokemus. Tunnen hyvin ihmisiä, kun omat sukujuuret on täältä läheltä. Yhteistyössä kaupungin ja organisaatioiden kanssa on ollut erittäin helppo toimia. Täällä on positiivinen vire.” Projekti on käynnistymisvaiheessa ”Meidän toiminta työllistää tulevina vuosina noin 100 henkilöä. Lisäksi välillisiä työpaikkoja syntyy noin 300 jotka ovat jollain lailla meidän prosesseihin kytköksissä.” Puuteollisuus murroksessa Kuusamosta maailmalle ponnistanut Tuovinen tuntee alan erittäin hyvin; yli 30 vuotta saha-alalla toiminut Tuovinen aloitti Lapin Paneli Oy –sahalla Kuusamossa. Tuovisen isoisä ja isä ovat myös toimineet saha-alalla. ”Perusasiat eivät ole muuttuneet mutta muuten ala on mullistunut täysin. Tuotantomäärät ovat kasvaneet valtavasti, tehokkuus ja automaatio on osa bisnestä. Kehityksen tuloksena on, että mitään ei laiteta hukkaan, puru ja kuori tehdään energiaksi. Kaikenlainen puu voidaan hyödyntää. Puuteollisuus on ”Tällä hetkellä on sahalinjojen käyttöönotto menossa, tuotantoa on tehty 4 kuukautta. Koko ajan nostamme tuotannon tasoa, nyt ollaan 60%:n teholla, syksyllä ollaan jo täydessä vauhdissa.” ”Jatkojalostus ajetaan kesän aikana ylös ja syksyllä ollaan jo toiminnassa. Tällä hetkellä toimitaan vielä yhdessä vuorossa.” Tuovisen mukaan työvoiman tarve on kasvussa ja työvoimaa on ollut hyvin saatavilla Kemijärvellä: ”Sahalle on palkattu noin 30 henkeä, alihankintaa on tietysti myös jonkun verran. Jatkojalostuspuolelle on koulutuksessa noin 30 henkilöä.” 6 Yrittäjäinfo 3/2015 myös hyvin vahvasti globaalia, meidänkin puusta menee 97% vientiin, myydään kaikkialle maapalloa, isot markkinat Japanissa.” Suomalainen puu on myös ympäristöystävällistä: ”Ympäristöön liittyvät sertifikaatit on oltava kunnossa, niissä ei voi liisiä ollenkaan. Markkinat on hyvin ympäristötietoisia. Meidän toiminta kestää kansainvälisen vertailun erittäin hyvin ja Suomessa luonnonsuojelu on ihan eri tasolla kuin monissa muissa maissa.” Lapin metsäteollisuudessa valtava potentiaali Tuovinen uskoo vahvaan kasvuun: ”Lapin raaka-ainevarat ovat valtavat. Metsien kasvu on kiihtynyt ja sitä pitää jonkun jalostaa. Tällä hetkellä puuta hyödynnetään alle 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, vuonna 2030 metsien kasvu tulee olemaan lähes 20 miljoonaa kuutiota vuodessa.” ”Lapissa näen suuren potentiaalin, osittain ilmastonmuutoksen takia ja voimallisen metsänhoidon takia, kasvu on siinä vaiheessa, että kasvun kiihtyminen on yllättänyt kaikki.” Jotta potentiaali voidaan hyödyntää, tulee toimintaympäristö ja puitteet olla kunnossa: ”Liikenneväylät tulee pitää kunnossa. Meille tulee nyt sähköistetty rautatie Kemijärvelle, joka on erittäin hyvä ja tärkeä investointi, mahdollistaa eri tuotteiden kuljetuksen ja jakelun.” Uusia innovaatioita ja yhteistyökumppaneita Tuovisen mielestä suomalaisen puuteollisuuden tulisi jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea uusia mahdollisuuksia raaka-aineen hyödyntämiseen. ”Voisimme tehdä lankaa, kankaita, lääkkeitä, ravintoaineita jne. Esimerkiksi voisimme vallan hyvin korvata puuvillan, joka köyhdyttää maaperää ja on iso ympäristöongelma. Periaatteessa voisimme tuottaa kankaan täällä puusta. Uusia tuotteita tulee miettiä ja kehittää koko ajan. Liikennepolttoaineet voidaan tuottaa puusta. Myös tutkimustoimintaa pitäisi saada enempi tänne pohjoiseen.” Tuovinen myös kaipaa lisää yhteistyökumppaneita ja toivottaa mahdollisen biotuotetehtaan tervetulleeksi hankkeeksi. ”Haluaisimme löytää sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka hyödyntävät ja jatkojalostavat meidän sivutuotteista erilaisia jalosteita.” ”Lisää ideointia, sellaisia yhteistyömahdollisuuksia voi olla, joita ei edes nähdä kun ei osata katsoa oman osaamisen yli. Tuotantoteknologiat ovat niin vaativia ja isoja kokonaisuuksia. Yhteis- työkumppaneiden löytäminen ja sitoutuminen olisi se voimavara ja lisäisi tuotannollisia mahdollisuuksia.” Lappi-brändin hyödyntämistä tulisi lisätä Lopuksi Tuovinen toivoo, että suomalaiset osaisivat paremmin hyödyntää laadukkaan suomalaisen tuotteen tunnettavuutta maailmalla. Lappi-brändin hyödyntäminen maailmalla on Tuovisen näkökulmasta lapsen kengissä: ”Pitäisi enempi katsoa ulkomaille. Liian lähelle katsotaan. Kun katsotaan esim. Aasiaan, ihmiset ovat valtavan kiinnostuneita Lapista, Lappi-brändi on iso juttu. Suomalaisten tulisi ravistella vaatimaattomuuden viitta harteilta. Tekninen osaaminen on hanskassa, mutta kaupalliseen osaamiseen tarvitaan vielä paukkuja.” Minna Miettunen PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA – Sinun yrityksesi parhaaksi. haaksi. Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min TORNIO ROVANIEMI Riitta-Liisa Moisanen Konttorinjohtaja n 029 041 2731 044 554 6440 Pekka Konstenius Pankinjohtaja 029 041 2741 050 545 3132 Erja Koivumies Rahoitusneuvoja 029 041 2737 Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2747 044 746 2747 Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio puh. 029 041 2730 Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh. 029 041 2740 saastopankki.fi/tornio saastopankki.fi/rovaniemi Yrittäjäinfo 3/2015 7 Lapin matkailuyrittäjät satsaavat turvallisuuteen Turvallisuuden merkitys kasvaa globaalissa matkailussa. Turvallisuutta ei kuitenkaan voi hallita yksinään vaan tarvitaan verkostomaista yhteistyötä yritysten, kunnan ja valtion viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Lappilaiset toimijat ryhtyivät vuonna 2009 8 kehittämään Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmää, jolla pyritään varmistamaan matkailuelinkeinon häiriötön toiminta. Lapin matkailustrategiaan kirjattiin tavoitteeksi tehdä Lapista matkailun turvallisuuden mallialue. Kuusi vuotta kestäneen ja kuusi han- Yrittäjäinfo 3/2015 ketta sisältäneen hankekokonaisuuden jälkeen matkailuyritysten ja -palveluiden turvallisuustaso on noussut ja turvallisuustyötä viedään nyt eteenpäin laaja-alaisena kansainvälisenä verkostoyhteistyönä koko Lapin alueella. Suurimpia hyötyjiä ovat matkailuyritykset ja sitä kautta matkailijat Matkailuyritysten osaamisen taso on noussut huimasti. Kymmenellä Lapin matkailualueella on järjestetty yli sata koulutustilaisuutta, joihin on osallistunut matkailuyrittäjien lisäksi paikallisia viranomaisia sekä järjestöjen ja oppilaitosten edustajia. Periaatteena on ollut tietojen vaihto, jokaisen osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen, ja se, että opitaan tosiltamme (vertaisoppiminen). Laajassa yhteistyössä on järjestetty turvallisuusvalmiuksia edistäviä harjoituksia, joissa teemoina ovat olleet esimerkiksi vesipelastus, rinneonnettomuudet ja hotellin evakuointi. Jokaisella matkailualueella on laadittu matkailualueen turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään porukalla vuosittain. Suunnitelma on hyvin käytännönläheinen työkalu, johon on kirjattu mm. alueen toimijat yhteystietoineen, alueen riskikartoitus ja kriisiviestintäsuunnitelma. Monialaisen turvallisuusverkoston ansiosta tieto liikkuu paremmin, eri tahot tuntevat roolinsa matkailun turvallisuuden arvoketjussa ja yhteistyö toimii saumattomammin. Online-työkalut yrityksen turvallisuuden hallintaan Matkailuyritysten arkeen on kehitetty online-työvälineitä, jotka ovat vapaasti käytettävissä osoitteessa www.matkailunturvallisuustyokalut.fi . Työkalut on kehitetty yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kesken. Lähtötilanteena oli se, että yrityksellä pitäisi olla käytettävissä sellainen sivusto, johon on keskitetty tieto useiden yritystoiminnan turvallisuutta valvovien lakien näkökulmasta. Sivusto on helppokäyttöinen ja se antaa käytännönläheisiä vinkkejä turvallisuuden kehittämiseen omassa yrityksessä. Riskienhallintatyökalun avulla yritykset pystyvät arvioimaan ja hallitsemaan palveluihin liittyviä riskejä. Omavalvontatyökalun avulla kehitetään toiminnan turvallisuutta, seurataan sen kehitystä ja parannetaan laatua. Sivustolla on lisäksi videoita ja panoraamakuvia, joihin on merkitty turvallisuusvinkkejä. Työkalut on käännetty myös englanninkielelle. Se helpottaa oman turvallisuustyön todentamista kansainvälisille yhteistyökumppaneille. ”Matkailun turvallisuustyökalut -sivusto on selkeä ja visuaalinen ilme on onnistunut. Työkaluista on todella suuri apu myös aloittelevalle yritykselle. Matkailualalla ei ole vakioitua toimintaympäristöä, tilanteet muuttuvat koko ajan ja asiakkaat vaativat uusia asioita. Tämän johdosta yksityiskohtaisten turvallisuusohjeiden sijaan arvojohtaminen on myös turvallisuuden johtamisessa erityisen tärkeätä, sillä se antaa yksittäiselle työntekijälle oikeuden ja velvollisuuden ajatella turvallisuutta jokaisessa tilanteessa. Tänä talvena oppaat esimerkiksi pyysivät yritystä kieltämään nopeasi yleistyneen selfie-tikun käytön moottorikelkkaretkillä ajon aikana. Pari vuotta sitten kukaan ei ollut edes nähnyt kyseistä välinettä safarien aikana” Lapin Safareiden liiketoimintajohtaja Rami Korhonen kertoo. Turvallisuus on kilpailukykytekijä Matkailun turvallisuudesta on muodostumassa erittäin tärkeä kilpailutekijä koko elinkeinolle. Turvallisuusverkoston yrittäjäjäseniä on palkittu panostuksestaan turvallisuusasioihin. Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinnon sai vuonna 2011 Lapin Safarit ja Yrittäjäinfo 3/2015 vuonna 2013 Hotel Santa Claus. Matkailun turvallisuuden toimintamalli on nimetty sekä kansalliseksi että kansainväliseksi hyväksi käytännöksi. Suomen turvallisuus- ja puolustusasiain komitea myönsi Lapin matkailun turvallisuusverkostolle Timanttitekopalkinnon vuonna 2010. Matkailun turvallisuuden verkostoitumista ja koulutuksia kehittävä ns. pilottihanke sai Kärjet 2010 -palkinnon parhaana työelämää kehittävänä hankkeena. Onnistuneen hankekokonaisuuden ansiosta matkailun turvallisuutta kehitetään nyt laaja-alaisena verkostoyhteistyönä. Aktiivisesti toimivaan 600 jäsenen monialaiseen verkostoon kuuluu yrityksiä, viranomaisia, kuntia, järjestöjä, yhdistyksiä ja oppilaitoksia. Hankekokonaisuus on rahoitettu Pohjois-Suomen rakennerahaston ESR- ja EAKRrahastoista. Lisäksi kunnat, yritykset, Lapin sairaanhoitopiiri, Lapin pelastuslaitos ja Lapin ammattikorkeakoulu ovat osallistuneet rahoittamiseen. Hankkeissa on vuoroin kehitetty toimintamalleja, järjestetty koulutuksia, rakennettu verkostoja, kehitetty työkaluja ja harjoiteltu käytännössä riskitilanteissa toimimista. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on koordinoinut yhteistyötä, toiminut keskustelun avaajana viranomaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä sekä kehittänyt työkaluja jatkotyöskentelyyn. Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut elinkeinojen turvallisuuden kehittämiseen ja nostanut turvallisuuden yhdeksi oman strategiansa painoalasta. Kirjoittajat: Pekka Iivari ja Eija Raasakka. Kirjoittajat toimivat asiantuntijaja projektitehtävissä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Kirjoittajat: Pekka Iivari ja Eija Raasakka. Kirjoittajat toimivat asiantuntija- ja projektitehtävissä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. 9 10 Yrittäjäinfo 3/2015 UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Freight Service Finland, FSF Oy, Holopainen Kari Heikki Juhani, Saariselän Tunturipalvelut SATUPA Oy, Slice of Life, TAVEÄMMI, Test World Oy, Verhoiluja Puutyö Kukkala Oy. Kemijärvi Aleksi Yliräisänen Tmi, Jorma Vaarala Oy Lohen Lomakeskus, Napapiirin Tuhohyönteistorjunta Tmi, PUUPASI. Kittilä Ylitornio PoweriaPäivään/Johanna Niemelä, Rakennuspalvelu Arctic Eriste Oy, Remove Timanttityöt Oy, Rova-Viestin Oy, SKK Service Avoin Yhtiö, Studio Kreak, Sähköpalvelu Juujärvi, V.V.A Ronkainen Tmi, Vahtera Santeri Ville Samuel. Sodankylä JalkaPulju, Koirahoitola HuKan Pesä, Pohjois-Suomen Discopalvelut Oy, Riipi Puukko Ky, Vesiolli Oy. Isännöinti ja Notariaattipalvelut Krans Oy, Kirppiskulma Tmi/Siivousapu Heli Mäkikyrö, Kurtti Aino, Maatalous-Toivola, Sandqvist Tuomas Oskari, Villa Säikkärä Oy. Tornio Tornion Sähkö-Service Oy, Häkkilä Martti Antero, Kide Solutions, Mivia, Ompelimo Karoliina, Proukko Oy, Röntynen Petri Tmi, Tornion Sähkö-Service Oy. Kallion Komrex Oy, Levin Sähkö Oy, Ounaskievari Ky, Oy Lapland Experience Ltd, Tunturin LVI Takatalvi Oy, Villa Hilma. Salla Autohuolto J. Onkamo, Kalliainen VeliPekka, Lampela Pentti Tmi, T & V Lindholm avoin yhtiö. Tervola Posio Tenonlaakso Keminmaa Eepin Monipalvelu Tmi, Kamunen Ky, MTY RUOKAMO, Määttä Juha Allan. Taksi Utsjoki, Tundrasafari Finland Oy. Kemin Muovijaloste, Klapineuvos Tmi J. Vaattovaara, Niemelä Jukka Matias, Taksi Vesa Hahtimaa Tapion Teräs Tuote Oy. TT-Teamex Oy. Kolari Ranua Kiertävä Parturi-Kampaaja Kokko, Kouva Reijo Kalervo, Parturi-Kampaamo WirénS, Pizzaravintola Vaaka Ky. Rovaniemi Advertising KIOSKI Oy, Akievento, Annika Hanhivaara Tmi, Biritta Lyöri Tmi, Finnoschool Oy, Ivalon TaimiTupa Kommandiittiyhtiö, Jarin Jalkahoito, Jere Malinen Tmi, Julius Oförsagd Company Oy, Kaivinkonepalvelu Saarenpudas Oy, Karppinen Saul Uljas Kristian, Kuljetus Nivateam Oy, Lahtela-Yhtiöt Oy, Lapin Eliksiiri Oy, Lapin Kaamosliha Oy, Laplandia Travel Oy, Lentävä Poro Oy, LVIS-Kähkönen Oy, Maanrakennus Juha Veikanmaa Oy, Musa-Aitta, Northern Lights Transport Oy, Old Trading House Oü, Parturi-Kampaaja Laura Välimaa, Photokrafix, Pingvinos, EJM Huolto Ky, Kallioniemen loma, Lämpölaitos- ja kiinteistöhuolto, Mamas Palace Oy, Oulun Sähkövoima ja Automaatio Oy, Samin Porotila Tmi, Saneerausurakointi Heikkilä Ky, Vaskooli Vauhkosen Tunturiravintolat Oy, Ylläksen Sorapalvelu Veikko Friman, Ylläspolar Oy. Muonio Luminar Solar, SnowRiders Safarit Ky, Wild Motion Oy. Kari Kontiokoski Ky, Koneurakointi A. Ranta. Simo Eskola Ville Heikki Armas. Kemi FitFine Hyvinvointipiste, Kemin siivous ja asiointipalvelu, Kemin suutari ja avainpalvelu, Kemin Sähköhuolto Ky, RHJ-Urakointi Oy, Terameren kuntoutus Oy. Enontekiö Pello Ropin Pirtti Ky. Jokivarren Helmi Ky, Kauhanen Kari Vilho, Kiinteistö- ja konehuolto Talka, Pantsarin Moto Oy, Pellon Kirppis, Rakennuspalvelu S Keränen, Sata-Väylä Oy, YSputkitus. Yrittäjäinfo 3/2015 Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 [email protected].fi www.yrittajat.fi/lappi 11 L ġQ U6 6 ġ . U6 ġ L% Q ġ 0 ;. L $ Q ^ Q ġ F % . ;% 0 0 6 þ þ þ ġ b H % Q b . L 6 ġ . % . . % ġF 6 . . % Ã ġ ġ^ . UUQ ULÃ ġ F 0 ^ 0 UQ ġ ç ø þ °Ġ Î j Ä Î Î Ä ġ Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä! LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY hoitamiseen erikoistunut Rovaniemi Suomen asianajajaliittoon • yrityksen lakiasiat kuuluva kokenut lakimies. • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY • omistusjärjestelyt Jarmo Juntura Sodankylä Puhelin 0400 975 775 • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO • omistusjärjestelyt YLISUVANTO OY Hannu Autonen Rovaniemi Puhelin 0400 391 025, • yrityksen lakiasiat 0404 838 660 • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt ASIANAJOTOIMISTO Jouko Ylisuvanto HAAVIKKO & SALO OY Puhelin 016 226 2600 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat ASIANAJOTOIMISTO • työsuhdeasiat TUULA MÄKINEN OY •omistusjärjestelyt Kemi Jorma Haavikko, Kari Salo • yrityksen lakiasiat Puhelin 016 725 5000 Tuula Mäkinen ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Puhelin 0405 877 369 Kemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Pekka Heino ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Puhelin 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Markus Kairala Puhelin 0407 357 263 Kemi-Tornio LAKIASIAINTOIMISTOT • yrityksen lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA • työsuhdeasiat Rovaniemi • omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä • yrityksen lakiasiat Matti Torvinen Puhelin 0103 208 610 Puhelin 0400 822 872 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Seija Kupila Puhelin 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo Puhelin 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen Puhelin 0400 893 524 TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio • omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi Puhelin 0400 557 323 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi • tili- ja veroasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 Yrittäjäinfo 3/2015 13 Lapin suhdannekuva Lapin yritysten liikevaihto kasvoi edellisvuodesta vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärä (ml. julkinen sektori) laski hieman vuoden takaiseen verrattuna. Maakunnan päätoimialoista kasvua vuoden takaisesta oli teollisuudessa, liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa. Talouden aktiivisuuden eroja toimialojen välillä verrataan oheisissa kuvioissa käyttäen indikaattoreina liikevaihtoa ja henkilöstömäärää. Lapin maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden takai- 14 seen verrattuna 3 % vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. Rakennuskustannukset nousivat edellisvuodesta 1,2 % ja kuluttajahinnat prosentin. Tukkuhinnat laskivat prosentin ja teollisuuden tuottajahinnat 0,7 % vuotta aikaisemmasta. Vuoden loppupuolella liikevaihto kasvoi päätoimialoista eniten teollisuuden ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Molemmilla aloilla kasvua kertyi vuoden takaisesta 5 %. Rakentamisessa liikevaihto kasvoi noin 2 % edellisvuo- Yrittäjäinfo 3/2015 desta. Kasvua oli hieman myös majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa liikevaihto kasvoi vuotta aikaisemmasta puoli prosenttia. Kuljetuksessa ja varastoinnissa liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Liikevaihto laski hieman kaupassa. Lapin keskeisistä toimialoista liikevaihto laski myös kaivosalalla. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin kymmenyksen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2010. Suhteellisesti eniten liikevaihto on kasvanut liike-elämän palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Liikevaihto on kasvanut molemmilla aloilla noin viidenneksen viiden vuoden takaisesta. Kaupassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa liikevaihdon kasvua on kertynyt noin kymmenys ja teollisuudessa 5 %. Kuluttajahinnat ovat nousseet viiden vuoden takaisesta 9 %. Henkilöstömäärä päätoimialoilla Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vajaan prosentin edellisvuodesta viime vuoden loppupuolella. Vuoteen 2010 verrattuna Lapin henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 3 % korkeammalla tasolla. Vuoden loppupuolella henkilöstömäärä laski vuoden takaisesta kaikilla päätoimialoilla. Laskua edellisvuodesta oli eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja vähiten liike-elämän palveluissa. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut teollisuutta sekä kuljetusta ja varastointia lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla. Eniten henkilöstömäärä on kasvanut majoitus- ja ravitsemisalalla. Lapin suhdanteet raportti löytyy Lapin Yrittäjien kotisivulta Tutkimukset ja raportit. Yrittäjäinfo 3/2015 15 I N F O T I S K I Viennin rahoitus monipuolistuu Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Laki parantaa vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsee tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Lain tarkoituksena on monipuolistaa viennin rahoitusmahdollisuuksia ja siten edistää vientiä. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2015. Kaupparekisteripalvelut jatkossa vain PRH:lta Kauppa- ja yhdistysrekisteri-ilmoitusten käsittely keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.9.2015 alkaen. Samalla maistraattien ja ely-keskusten palvelut loppuvat. Sähköinen asiointi on vähentänyt henkilöstön tarvetta, ja keskittämisellä halutaan turvata asiantunteva palvelu. Verohallinnon toimipisteisiin voi jatkossakin jättää ilmoituksia yrityksiä ja yhteisöjä koskevissa asioissa. Ilmoituksia ei kuitenkaan voi maksaa eikä niitä kirjata Verohallinnon toimipisteissä (tämän vuoksi mm. uuden yrityksen Y-tunnusta ei saa heti Verohallinnon toimipisteistä). Paperiset ilmoitukset kannattaa käsittelyyn ottamisen nopeuttamiseksi postittaa suoraan osoitteeseen PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Kaupparekisteriasiat Sähköisesti: yritysten yhteystietojen muutokset sekä osakeyhtiön perustaminen ja vastuuhenkilöiden muutokset YTJ:ssä ja sähköinen kaupparekisteriote Virressä Postitse: Voit postittaa kaupparekisteri-ilmoitukset osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ohjeet ilmoittamiseen löydät Prh.fi-sivuilta, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p. 029 509 5900. Lisätietoja: PIXHILL www.ytj.fi www.prh.fi https://virre.prh.fi 22 53000000 1 0 000 0 0 5 8 1.1.2016 Arvonlisäverotuksen huojennuksen alaraja nousee Arvonlisäverolaki muuttuu vuoden 2016 alusta. Pakollisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen liikevaihtoraja nostetaan nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon. Samalla pienten yritysten arvonlisä- 16 verotuksessa saamaa alarajahuojennusta laajennetaan. Soveltamisen katto nostetaan nykyisestä 22 500 euron liikevaihtorajasta 30 000 euroon. Myös kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia Yrittäjäinfo 3/2015 muutetaan. Lakia sovelletaan jatkossa vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Muutoksia sovelletaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen. Johtaminen on huomattavasti mielekkäämpää ja helpompaa, kun onnistumme pukemaan sanoiksi yksilön asenteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät odotuksemme ja teemme niistä rekrytoinnin valintakriteereitä. Heidi Ekholm-Talas LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI Yrittäjätietoa kansanedustajille Uusi eduskunta aloitti työnsä maanantaina 27.4. Suomen Yrittäjät toimitti kansanedustajille heti eduskuntakauden aloitukseen kattavan tietopaketin yrittäjyydestä. Tietopaketti piti sisällään mm. #työn_tekijä-tavoiteohjelman, Suomi on yritystensä summa -aluekehitysohjelman, Vauhtia omistajanvaihdokseen -esitteen sekä Työmark- kinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -julkaisun. Yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa kaikille kansanedustajille on nimetty oma nimikkoyrittäjä heidän omasta vaalipiiristään. Nimikkoyrittäjä on edustajalle suora yhteys yrittäjän arkeen. Häneltä edustajat saavat nopeasti tuoreen tiedon yrittäjiä askarrut- tavista asioista. Nimikkoyrittäjän kanssa edustaja voi pohtia, miten päätökset vaikuttavat yrityksiin, niiden toimintaympäristöön ja yrityksissä tehtävään työhön. Nimikkoyrittäjä on kansanedustajan käytettävissä koko vaalikauden. Sukupolvenvaihdosten maksuaikahuojennus pitenee Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutetaan. Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voidaan kantaa enintään kymmenen vuoden aikana. Aiempi maksuaika on ollut 5 vuotta. Lakia sovelletaan, mikäli lahja on saatu tai perittävä on kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos verotus näissä tapauksissa on jo ehditty toimittaa, vaatimus maksuajan pidentämisestä uusien säännösten mukaiseksi voidaan tehdä vielä heinäkuun loppuun mennessä. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntäminen merkitsee sitä, että maatilan ja yrityksen varat arvostetaan käyvän arvon sijasta 40 prosenttiin niin sanotun arvostamislain mukaisesta arvosta. Huojennussäännöksiin sisältyy lisäksi mahdollisuus saada jäljelle jäävän veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään 1 700 euroa. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Jatkajan tulee jatkaa yritys- tai maataloustoimintaa viiden vuoden ajan. Maksuaika on koroton. Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 3/2015 17 Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi Maksuehto yritysten välillä 30 päivään Maksuehtolaki muuttuu toukokuun alusta. Tavoitteena on torjua maksuviivästyksiä kaupallisissa toimissa. Yritysten välinen maksuaika on pääsääntöisesti enintään 30 päivää. Lakia kaupallista sopimuksista maksuehdoista (maksuehtolaki) sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Lakia sovelletaan siis vain yritysten välillä ja yritysten sekä hankintayksiköiden välillä. Kuluttajasuhteisiin laki ei sovellu. Sääntely on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottavaa. Laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimusehdot ovat siten mitättömiä. Maksu voi perustua paitsi tavaran kauppaa koskevaan sopimukseen myös esimerkiksi vuokra- tai leasingsopimukseen. Palveluita ovat esimer- kiksi laki- ja veroneuvontapalvelut, arkkitehti-, insinööri-, kirjanpito- ja tutkimuspalvelut, kiinteistöjen huolto, liikkeenjohdon konsultointi, kiinteistönja vuokrahuoneiston välitys, tapahtumien ja näyttelyjen järjestäminen, perintätoiminta, mainonta- ja rekrytointipalvelut, matkailualan palvelut matkatoimistot mukaan lukien, rakennusalan palvelut, laitteistojen asennus- ja huoltopalvelut, uutistoimistopalvelut, kustannustoiminta, tietokoneohjelmointi, majoitus- ja ravitsemisalan palvelut, koulutuspalvelut, ajoneuvon katsastus, sertifiointi- ja testauspalvelut sekä siivouspalvelut. Edellä olevaa luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi. PIXHILL 18 Yrittäjäinfo 3/2015 Velallisena hankintayksikkö Hankintayksiköitä ovat muun ohella valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä liikelaitokset. Jos velallinen (eli tilaaja) on hankintayksikkö, maksuaika saa lähtökohtaisesti olla enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Määräaika lasketaan kuitenkin tavaran tai palvelun vastaanottamisesta, jos lasku on saapunut tilaajalle ennen tavaran tai palvelun toimitusta. Samoin toimitaan, jos on epäselvää, milloin lasku on tilaajalle saapunut. Maksuaikaa on sallittua pidentää 60 päivään asti, jos tästä on nimen- omaisesti sovittu ja maksuaika katsotaan perustelluksi sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi. Hankintayksikköä koskevia säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, millaisen tavaran tai palvelun hankkimista sopimus koskee ja mikä hankinnan arvo on. Ytimenä on siis se, että hankintayksiköiden on maksettava laskunsa yrityksille pääsääntöisesti 30 päivässä. Maksuaika ei koskaan saa ylittää 60 päivää. Velallisena toinen yritys Toukokuun alussa 2015 voimaan tuleva muutos kohdistuu nimenomaisesti yritysten välisiin maksuehtoihin. Uuden säännöksen mukaan jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Yritysten välillä selkeä pääsääntö on siten 30 päivän enimmäismaksuaika aikaisemman 60 päivän sijasta. Määräaika lasketaan samalla tavalla kuin hankintayksiköiden tapauksessa eli laskun saapumisesta tai sovitun toimituksen tapahtumisesta (ks. edellä). dot ovat mitättömiä. Laki mahdollistaa kuitenkin sen, että yritysten välillä voidaan sopia pidemmästäkin kuin 30 päivän maksuajasta, jos sopiminen on nimenomaista. Mitä sitten on nimenomainen sopiminen? Asiaa ei ole täsmällisesti määritelty maksuviivästysdirektiivissä, johon kansallinen sääntely perustuu. Myöskään lain esitöissä asiaan ei ole otettu enemmälti kantaa. Selvää kuitenkin on, että tilaajan yksipuoliset ilmoitukset (kirjeet, sähköpostit jne.) maksuajan pidentämisestä eivät ole sopimista lainkaan. Mikäli siis osapuolten välillä on sovittu 30 päivän maksuehdosta, tilaaja ei voi pidentää maksuehtoa yksipuolisella ilmoituksellaan. Myös eduskunnan lakivaliokunta totesi asian lain muutosta koskevassa mietinnössään näin: ”toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus siitä, että noudatettu maksuaika muuttuu säännöksessä mainittua aikarajaa pidemmäksi, ei täytä nimenomaisen sopimisen edellytystä.” Epäselvempää on se, täyttääkö esimerkiksi tilaajan vakiomuotoisissa os- toehdoissa oleva määräys maksuajan pituudesta nimenomaisen sopimisen vaatimuksen. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että nimenomaisella sopimisella tarkoitetaan ”esimerkiksi kirjallista sopimusehtoa”. Tavallista on, että vakioehtojen sisällöstä ei neuvotella, vaan ne pyritään saamaan sopimuksen osaksi kokonaisuudessaan. Koska maksuehtolain lähtökohtana on 30 päivän maksuaika, voitaneen vakioehtojen sisältämää pidempää maksuaikaa pitää toimittajan kannalta yllättävänä ja ankarana ehtona. Tällaisiin ehtoihin liitetään juridiikassa erityinen korostamisvaatimus, jotta ehto tulisi osaksi sopimusta. Tulkinnassa onkin syytä lähteä siitä, että tällaista vakioehtojen kohtaa on nimenomaisesti korostettava, jotta toimittajalla on mahdollisuus se havaita ja harkita pidempään maksuehtoon sitoutumista. Milloin maksuaikaa voidaan pidentää Laki on velkojan eli tavaran tai palvelun toimittajan hyväksi pakottava. Toisin sanoen laista poikkeavat toimittajan asemaa heikentävät sopimuseh- Maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Yrittäjäinfo 3/2015 19 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi Yrityskuntouttamisella toiminta terveelle pohjalle Kaikilla yrityksillä on taloudellisesti parempia ja huonompia jaksoja. Huonot jaksot voivat pahimmillaan kaataa koko yrityksen, jos tilanteen korjaamiseksi ei tehdä mitään. Jos maksuvaikeudet ovat jo toteutuneet tai yrityksen taloudellinen toiminta on kehittymässä huonoon suuntaan, on syytä pyrkiä pysäyttämään ongelmien laajeneminen. Huonon jakson tunnistaa yleensä siitä, että liikevaihto ja yrityksen tulos laskevat epänormaalilla tavalla. Usein syynä on muuttunut tilanne: menetetään tärkeitä asiakkaita, uusi kilpailija painaa hinnat alas tai investointi osuu väärään aikaan. Ongelmat usein kasautuvat siten, että maksuvaikeudetkin kasaantuvat, jolloin yritys alkaa olla taloudellisissa vaikeuksissa. N E S U ET Yrittäjä ei jää yksin Yrittäjän ei kannata jäädä talousvaikeuksiensa kanssa yksin. Usein talousvaikeudet aiheuttavat myös henkistä kuormitusta ja stressiä. Mitä nopeammin apua haetaan, sitä nopeammin ja todennäköisemmin yrityksen toiminta voidaan saada taas kannattavaksi. Onnistunut terveyttäminen on ratkaisu siihen, miten yritys • saa kassan hallintaan ja selviää taloudellisista vaikeuksista • kääntää taantuvan liiketoiminnan ! kasvuun ja uudelleen kannattavaksi • estää yrityksen ajautumisen vielä pahempaan kriisiin. Terveyttäminen aloitetaan yleensä nopealla analyysillä (esim. TMA-analyysi), jolloin nähdään heti tilanteen vakavuus sekä se, missä suurimmat ongelmat ovat. Tämän jälkeen tehdään tarkempi analyysi, jossa käydään läpi vaikeuksien syyt, yrityksen talous, kassaennuste, johtaminen, tilaus- ja toimitusprosessi, asiakkaat, kilpailijat jne. Analyysin tarkoituksena on kartoittaa yrityksen toimintaympäristön kokonaisuus. Sen jälkeen voidaan laatia suunnitelma siitä, miten tilannetta aletaan korjata. Korjaustyöhön on syytä ryhtyä välittömästi. Yrityskuntouttajien ryhmä alkaa tarjota Suomen Yrittäjien jäsenille maksutta yrityksen taloudellisen tilanteen puhelinkartoitusta ja neuvontaa JÄ Yrityskuntouttajat ovat yrityksen terveyttämisammattilaisia ja alan kokeneita osaajia. Kaikilla on yli 10 vuoden kokemus yritysten johtotehtävistä ja terveyttämisestä. Kaikki yrityskuntouttajat ovat TMA-Finland (Turnaround Management Finland) ry:n jäseniä ja sertifioituja tervehdyttämiskonsultteja. Yrityskuntouttajien toiminta on täysin luottamuksellista. Lisätietoa terveyttämisestä saat Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta (09 229 221) tai suoraan Yrityskuntouttajilta, jotka tavoittaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa myös iltaisin. info@yrityskuntouttajat.fi Harri Mäkinen, Incoserv Oy, 050 60 115 Kari Nurmi, Nurmi Consulting Oy, 050 598 8336 Tommi Rainola, MCon Partners Oy, 040 772 3535 Heikki Sjöblom, TosiMuutos Oy, 050 910 9190 20 Terveyttämistoiminta ei ole ratkaisu kaikkiin yrityksen tai yrittäjän taloudellisiin ongelmiin. Maksutonta apua on tarjolla myös Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelusta suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9–16 ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9–16 www.yrityssuomi.fi/talousapu N ANTEE L SEN TI K Y T I R EY SENILL AKSUTTA. Ä J N E I TÄJ US M N YRIT LINKARTOIT E M O U S PUHE Yrittäjäinfo 3/2015 Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Meillä on työntekijä, joka jatkuvasti jää jälkeen myyntitavoitteestaan. Voimmeko irtisanoa tällaisen työntekijän? VASTAUS Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuva asiallinen ja painava irtisanomisperuste edellyttää työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteita arvioidaan usein silloin, kun työntekijä on moitittavalla tavalla toiminut vastoin selvää työntekovelvoitetta tai työsuhteen ehtoa. Oikeuskäytännössä on hyväksytty työsuhteen päättämisen perusteeksi myös se, että työsuoritus jää puutteelliseksi työntekijän tehottomuuden tai passiivisuuden vuoksi. Jos työntekijä ei saavuta asetettuja tavoitteita, työnantajan tulee selvittää, mistä alisuoriutuminen johtuu, ja antaa selvät ohjeet siitä, miten työntekijä voi käytännössä saavuttaa tulostavoitteet. Yleisin tavoite lienee tulostavoite myyntityössä. Myyntitavoitteilta ja niiden asettamiselta edellytetään tiettyjä kriteereitä, jotta niiden saavuttamatta jäämiseen voidaan vedota irtisanomisperusteena. Ensinnäkin huonon työtuloksen tulee johtua työntekijän menettelystä, käytännössä laiminlyönnistä, ollakseen irtisanomisperuste. Lisäksi laiminlyönnin tulee olla olennainen, mitä arvioidaan suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Tulostavoitteeseen pääsemiseen voivat vaikuttaa myös ulkopuoliset tekijät, jotka eivät ole riippuvaisia työntekijän työpanoksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muuttunut kilpailutilanne, yleinen taloudellinen tila ja myyntisesonkien vaihtelut. Myyntitavoitteen tulee olla kohtuullinen eli sen on oltava realistisesti saavutettavissa, jotta tavoitteesta jääminen voisi olla irtisanomisperuste. Se että tavoitteelle on esitettävissä budjetoitu laskennallinen peruste, ei vält- tämättä tee tavoitteesta kohtuullista, jos iso osa työntekijöistä ei sitä kuitenkaan säännöllisesti saavuta. On syytä huomata, että työsopimuslain pakottavuudesta johtuen edes nimenomaisesti työsopimuksessa sovittu tavoite-ehto ei voi olla irtisanomisen peruste, jos ehto on työhön nähden kohtuuton tai sen toteuttaminen epärealistista. Ensin annettava varoitus Tavoitteen saavuttamatta jäämiseen perustuva irtisanominen edellyttää oikeuskäytännössä lähes säännönmukaisesti, että ensin annetaan irtisanomisuhkainen varoitus. Varoitus tulee antaa aiheellisesti, ja varoituskäytännön tulee olla yhdenmukaista kaikille työntekijöille. Varoituksen on oltava riittävän yksilöity, ja työntekijän tulee ymmärtää siihen liittyvä irtisanomisen uhka. Erilaisiin seurantajaksoihin liittyvät keskustelut tai kehityskeskustelut eivät korvaa asianmukaista varoitusta. Työantajalla on todistustaakka siitä, että varoitus on annettu. Varoituksen jälkeen työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata toimintaansa riippumatta esimerkiksi aiemmista seurantajaksoista. Vaikka kyse olisi puhtaasta myyntiorganisaatiosta, on työnantajalla velvollisuus selvittää, voisiko irtisanominen välttää sijoittamalla työntekijän muuhun työhön. Selvyyden vuoksi asiasta tulisi ainakin keskustella työntekijän kanssa, vaikka työnantajalla ei olisikaan tarjota muuta työtä. Tuoretta oikeuskäytäntöä Työnantaja oli irtisanonut kodinkoneliikkeen myyjän työsopimuksen kahden varoituksen jälkeen, sillä hänen myyntityöstään laskettu kateprosentti oli alhainen. Oikeus katsoi, ettei työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanomiselle. Kateprosentin alhaisuus ei yksinään osoittanut, että myyjä olisi vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteensa olennaisia velvoitteita. Korkeimman oikeuden mukaan laskennallisista tavoitteista jääminen voidaan katsoa vakavaksi puutteeksi työntekijän suorituksessa, jos työtehtävät ovat sellaiset, että niiden tulosta voidaan arvioida määrällisesti. Sen sijaan työnjohdon ja henkilöstöhallinnon tarpeita varten suunnitellut taloudelliset ja laskennalliset mittarit eivät ole omiaan osoittamaan, onko työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita laiminlyöty tai rikottu vakavasti. Yksi laskennallinen mittari ei siis anna luotettavaa ja riittävän kattavaa käsitystä työntekijän suorituksesta kokonaisuutena. Tulostavoitteista jääminen jollakin mittarilla ei vielä tarkoita työntekovelvoitteiden ja työnantajan ohjeiden rikkomista. Siksi se ei myöskään ole työsopimuslaissa tarkoitettu työntekijän henkilöstä johtuva irtisanomisperuste. Lisätiedot: Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2014:98 Yrittäjäinfo 3/2015 21 Suomen Yrittäjät, Saija Sampio, lakineuvoja, p. 09 229 221, saija.sampio@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Olemme tehneet 24 kk määräaikaisen sopimuksen puhelinjärjestelmän käytöstä. Emme ole kuitenkaan saaneet kaikkia järjestelmän käyttämiseen tarvittavia laitteita, eikä palvelu ole missään vaiheessa toiminut kunnolla. Miten ja milloin voimme purkaa sopimuksen, vai onko meidän vain maksettava, koska sopimus on määräaikainen? VASTAUS Sopimuksen purkaminen on vaikutuksiltaan ankarin ja yleensä sopimuksen velkojan viimesijainen oikeuskeino. Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi ja mitätöi suoritukset. Purkamiseen päädytään usein vasta, kun niin sanotut ensisijaiset keinot on käytetty. Näitä ovat virheen oikaisu, uusi suoritus ja hinnanalennus. Sopimuksen purkaminen ja irtisanominen ovat eri asioita. Pääsääntöisesti sopimus irtisanotaan, kun sopimuksen jatkamista ei enää pidetä tarkoituksenmukaisena, ei sopimusrikkomuksen vuoksi. Eri sopimustyypeillä on erilaisia edellytyksiä purkamiselle. Yleisperiaatteena purkaminen vaatii olennaista sopimusrikkomusta, siis olennaista virhettä suorituksessa. Yleensä ei ole väliä, onko suorituksen virhe tahallinen vai ei. Tässä tilanteessa myyjä ei siis voisi vedota esimerkiksi siihen, että suoritus on häiriintynyt myyjästä riippumattomasta tekijästä. Kun sopimus puretaan, sopimussuhde lakkaa välittömästi ja osapuolille syntyy velvollisuus palauttaa jo tehdyt suoritukset. Milloin voimme purkaa sopimuksen? Yritysten välisiin sopimussuhteisiin sovelletaan usein kauppalakia. Se soveltuu sekä irtaimen omaisuuden kauppaan että palvelusopimuksiin. Kauppalaissa purkamisoikeudelle on asetettu joitakin rajoituksia. Jos tavarassa tai palvelussa on virhe, eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta. Ostaja voi myös 22 purkaa kaupan ja vaatia lisäksi vahingonkorvausta. Jotta kauppa voitaisiin purkaa, tulee virheen olla olennainen. Kauppalaissa purkaminen edellyttää, että sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja että myyjän on tullut käsittää se. Näin ollen ostajan on usein syytä antaa myyjälle tieto sellaisista tarpeistaan, joita muuten ei ehkä voitaisi havaita, jotta vahingonkorvaus- ja purkamisoikeutta voidaan käyttää mahdollisimman kattavasti. Olennaisuutta voidaan arvioida sillä, olisiko ostaja sopimusrikkomuksesta tietäessään jättänyt sopimuksen tekemättä, eikä olisi tyytynyt virheen oikaisuun, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Oikeuskäytännössä virheen olennaisuutta on arvioitu palvelun olennaisuudella koko sopimukseen nähden. Purkamiseen päädytään usein vasta, kun niin sanotut ensisijaiset keinot on käytetty. Näitä ovat virheen oikaisu, uusi suoritus ja hinnanalennus. Yrittäjäinfo 3/2015 Ennakkotapauksessa ostaja oli tehnyt sopimuksen tietoliikenne- ja verkkoyhteyspalveluista. Palvelut eivät olleet missään vaiheessa toimineet sovitulla tavalla, ja ostaja oli joutunut maksamaan palveluista yhä myös edelliselle toimittajalle. Kyseiset palvelut olivat myös muodostaneet pääosan sopimuksen arvosta. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että sopimuksessa oli ollut purkuun oikeuttava olennainen virhe. Miten voimme purkaa sopimuksen? Käytännössä ostajan on tarkastettava tavara tai palvelun kohde niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Virheestä tulee tehdä reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa. Jos ostaja ei ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa sen huomaamisesta, ostaja ei saa enää vedota virheeseen. Virheeseen voi kuitenkin vedota myös kohtuullisen ajan jälkeen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai erittäin moitittavasti. Esimerkkimme on puhelinjärjestelmän käyttöpalvelusta, johon ostaja ei ole saanut kaikkia järjestelmän käyttämiseen tarvittavia laitteita. Tällaisesta viivästymisestä on hyvä reklamoida toimittajalle viipymättä. Toimituksen viivästyessä purkaminen on mahdollista vain lyhyen ajan kuluessa esteen ilmaantumisesta. Jos tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ei saa purkaa kauppaa eikä vaatia vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa . Käytännössä ostajan tulee siis teh- dä selväksi myyjälle, ettei enää halua tavaraa tai palvelua, koska sitä ei ole toimitettu ajoissa. Ostaja voi viivästystilanteessa antaa myyjälle myös kohtuullisen lisäajan. Jos ostaja on asettanut myyjälle lisäajan tavaran luovutusta varten ja tavaraa ei luovuteta lisäajan kuluessa, ostaja saa purkaa kaupan. Kysymyksessä mainitaan, ettei palvelu ole missään vaiheessa toiminut kunnolla. Tällaisesta virheestä tulee ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa. Sopimuksen purkamista voidaan vaatia, jos virheen korjaamiseksi ei tehdä mitään ja virhe on niin olennainen, että ostaja ei virheestä tietäessään olisi halunnut solmia koko sopimusta. Asiaan ei vaikuta se, onko sopimus ollut määräaikainen vai ei. Tärkeintä on, että virheestä tai viivästyksestä on reklamoitu asiallisesti, eikä asiaan ole tästä huolimatta tullut muutosta. Vahingonkorvaus Purkuoikeuden lisäksi ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu myyjästä riippumattomasta esteestä. Esteen tulee olla myös sellainen, jota myyjän ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia myyjä ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää. Ostajalla on oikeus korvaukseen myös vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi, jollei myyjä osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle on ollut hyväksyttävä este. Myyjän viaksi jäävällä syyllä on merkitystä sen suhteen, korvataanko vain välitön vahinko vai myös välilliset vahingot. Jos virheellinen toiminta on johtunut ulkopuolisesta seikasta, ostajalla ei ole yleensä oikeutta saada korvausta välillisistä vahingoista, kuten saamatta jääneestä voitosta. Ostajalla on kuitenkin aina oikeus korvaukseen myös välillisistä vahingoista, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella. Tällöin vahingonkorvaus voi käsittää esimerkiksi korvauksen kuluista, hinnanerosta tai saamatta jääneestä voitosta. Tarkista sopimusehdot Ostajan kannattaa tarkistaa sopimusehdot aina ennen reklamaation tekemistä. Mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa ostaja oli lakkauttanut maksunsa, koska palvelu ei vastannut ostajan odotuksia. Ostajalla ei kuitenkaan sopimusehtojen mukaan ollut oikeutta lakkauttaa maksujaan. Myyjällä on näin ollut oikeus purkaa vuokrasopimus päättymään välittömästi maksujen lakattua. Sopimus on siis päättynyt myyjän purkuilmoituksen perusteella. Ostaja on myös ollut velvollinen maksamaan vuokrat tähän päivään asti. Jos ostaja olisi itse purkanut sopimuksen aiemmin, ei maksuvelvollisuutta olisi ollut. Sopimuksen purkamiseen riittää ostajan vapaamuotoinen ilmoitus. Käytännössä reklamaatio kannattaa aina tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Viesti kannattaa myös säilyttää sen varalta, että asiasta syntyy erimielisyyksiä myöhemmin. Lisätiedot: Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2015:26 JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9–16 numerossa 09 229 221. Yrittäjäinfo 3/2015 23 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi Tilaajavastuulakiin muutoksia syksyllä Tilaajavastuulain muutos tulee voimaan syksyllä 2015. Yritysten kannattaa jo nyt huomioida muutosten vaikutukset tilaajan selvitysvelvollisuuteen. Tilaajavastuulaki on yleislaki, joten sitä sovelletaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalalle on tilaajavastuulaissa kuitenkin muita aloja tarkempia määräyksiä. Syksyllä voimaan tulevat muutokset selkiyttävät monin paikoin lain soveltamista, kun voimassaolevan lain sanamuodosta poikkeaviin soveltamiskäytäntöihin puututaan. Tarkka voimaantulopäivä ei ole vielä tiedossa. Tilaajavastuulain tavoitteena on vähentää yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Selvitys ennen sopimuksen tekemistä Tilaajavastuulain perusperiaatteet säilyvät ennallaan. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajana toimivaa yritystä, yhteisöä, elinkeinonharjoittajaa tai julkisyhteisöä selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa täyttää tietyt lakisääteiset velvoitteensa. Selvitykset on hankittava ennen kuin sopimus tehdään. Sopimuskumppanilla tarkoitetaan joko työvoimanvuokrausyritystä tai sellaista alihankkijaa, jonka työntekijöiden on määrä työskennellä tilaajan työtiloissa tai -kohteessa. Jälkimmäisessä tilanteessa, eli ns. alihankintasopimussuhteessa edellytyksenä on lisäksi se, että työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin tehtäviin. Alihankintaketjuissa sama taho voi yhtä aikaa olla sekä laissa tarkoitettu työn tilaaja että selvityksen antaja omalle toimeksiantajalleen. Esimerkiksi siivousliike, joka käyttää toista siivousliikettä myymänsä palvelun tuottamisessa, on selvityksen antaja omalle 24 toimeksiantajalleen ja toisaalta tilaaja omaan alihankkijaansa nähden. Tilaajavastuulaki ei koske pienehköjä alihankinta- ja vuokratyöntekijöiden käyttöä koskevia sopimuksia. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät vuokratyö, joka kestää enintään 10 työpäivää, sekä alihankintasopimus, jonka arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimuksen kestolla ei ole merkitystä. Tilaajavastuulain muutoksen myötä alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee 9 000 euroon. Vuokratyön 10 työpäivän raja säilyy ennallaan. Miten ja keneltä selvitykset pyydetään? Tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä ennen sopimuksen tekemistä sopimuskumppaniltaan seuraavat tiedot ja selvitykset: Kaupparekisteriote. Selvitys siitä, onko sopimuskumppani rekisteröitynyt verottajan rekistereihin (työnantaja-, ennakonperintä- ja arvonlisäverorekisteri). Selvitys sopimuskumppanin verojen maksamisesta (tai verovelkatodistus tai sitä koskeva maksusuunnitelma). Todistukset työntekijöiden eläkevakuutuksesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan on lisäksi pyydettävä sopimuskumppaniltaan selvitys siitä, että sopimuskumppani on ottanut työntekijöilleen tapaturmavakuutuslain mukaisen tapaturmavakuutuksen. Selvitysten perusteella tilaaja voi arvioida sopimuskumppanin valmiuksia Yrittäjäinfo 3/2015 hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Vasta selvitykset saatuaan tilaaja voi tehdä sopimuksen. Käytännössä tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä selvitysvelvollisuuden mukaiset rekisteri- ja muut tiedot sopimuskumppaniltaan, jonka on ne toimitettava. Tilaajalla on oikeus hyväksyä myös muualta saatu selvitys, jos sen antaa luotettavana pidettävä tietojen ylläpitäjä. Selvityksiä ja todistuksia ei tarvitse pyytää, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvollisuutensa. Selvityksiä ei tarvita esimerkiksi viranomaisilta tai julkisilta osakeyhtiöiltä. Myös aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle. Rakennusalalla sääntely on tiukempaa: selvitykset ja todistukset on aina pyydettävä aikaisemmasta sopimussuhteesta tai sopimuskumppanin toiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta. Selvitysvelvollisuus laajenee työterveyshuoltoon Syksystä 2105 lähtien tulee selvittää myös, kuinka työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty. Velvollisuus voitaisiin hallituksen esityksen mukaan täyttää esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus tai sopimuspuolen itse laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden lakisääteinen työterveyshuolto on sovittu järjestettävän. Jos sopimuspuolella ei sopimusta tehtäessä olisi vielä velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa, tulisi tilaajalle antaa selvitys siitä, miten sopimuspuoli aikoo järjestää työntekijöiden työterveyshuollon. Tilaajavastuulain muutokset lyhyesti 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Alihankintasopimuksen arvon alaraja nousee 9 000 euroon. Selvitysvelvollisuus laajentuu koskemaan myös työntekijöiden työterveyshuoltoa. Verovelan selvittämiseksi riittää selvitys siitä, ettei sopimuskumppanilla ole enempää kuin 10 000 euroa verovelkaa. Ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin rekisteröitymisestä ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityksellä on suomalainen y-tunnus. Tilaajan on selvitettävä ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Tilaajan on annettava kirjallinen tieto siitä, että ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Laiminlyöntimaksu korotetaan 2 000–20 000 euroon. Korotettu laiminlyöntimaksu (20 000–65 000 euroa) voidaan määrätä jatkossa kaikilla toimialoilla. Verovelan selvittäminen muuttuu Muutoksen myötä verovelan selvittämiseksi riittää jatkossa todistus siitä, ettei sopimuskumppanilla ole enempää kuin 10 000 euroa verovelkaa. Myös tilaaja voi hankkia itse tämän selvityksen julkisesta verovelkarekisteristä. Jos verovelkaa on enemmän, sopimuskumppanin pitää toimittaa tilaajalle selvitys verovelan määrästä. Käytännössä selvitys osoitetaan viranomaisen antamalla verovelkatodistuksella. Hallituksen esityksen mukaan pelkkä sopimuspuolen verovelka tai maksusuunnitelman puuttuminen ei jatkossa enää johtaisi siihen, että tilaajalle voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.Tilaajan tulisi kuitenkin ottaa jatkossa järjestelemättömän verovelan määrä huomioon sopimuskumppanin luotettavuutta arvioitaessa. Suositeltavaa onkin arvioida, voiko sopimuskumppania pitää luotettavana, jos verovelasta ei ole tehty maksusuunnitelmaa ja velkaa on paljon sopimuskumppanin kokoon ja toiminnan laajuuteen nähden. Selvitys ulkomaiselta sopimuskumppanilta Jos tilaajan sopimuskumppani on ulkomainen yritys, tilaajan on pyydettävä sopimuskumppaniltaan vastaavat tiedot kuin suomalaisilta yrityksiltä. Sopimuskumppanin on tällöin annettava pyydetyt tiedot. Ulkomaalaista sopimuskumppania koskevat tiedot annetaan yrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella. Lakimuutoksen myötä ulkomaisen sopimuskumppanin on toimitettava selvitys verohallinnon rekistereihin rekisteröitymisestä ja verovelasta, jos ulkomaisella yrityk- sellä on suomalainen y-tunnus. Jos sopimuskumppanina oleva ulkomainen yritys lähettää työntekijöitään Suomeen sopimuksen täyttämiseksi, tilaajan on lakimuutoksen myötä selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä voidaan siten jatkossa hankkia sopimuksen tekemisen jälkeenkin mutta kuitenkin ennen työn aloittamista. Rakennusalalla toimivan tilaajan on kuitenkin jatkossa hankittava selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä jokaisen ulkomaisen työntekijän kohdalla erikseen ennen kuin kyseinen työntekijä aloittaa työnteon. Uutena velvoitteena on myös se, että jos ulkomainen sopimuskumppani lähettää työntekijöitään työskentelemään Suomeen, tilaajan on annettava kirjallisesti sopimuskumppanilleen tieto siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. Käytännössä tilaajan tulee siis antaa tieto työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yhteystiedoista. Hallituksen esityksen mukaan tieto voidaan antaa esimerkiksi sähköpostitse. Sanktiona laiminlyöntimaksu Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka tekee tarkastuksia työpaikoilla. Tarkastuksista tulee pääsäännön mukaan ilmoittaa yritykselle etukäteen. Tarkastuksia tehdään vuosittain 400–1000 kappaletta. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada tilaajalta nähtävikseen selvitysvelvollisuuteen liittyvät Yrittäjäinfo 3/2015 asiakirjat ja tarvittaessa jäljennökset niistä. Sopimuskumppaneilta saadut selvitykset onkin syytä pitää hyvässä tallessa ja järjestyksessä. Jos tarkastuksessa ilmenee, että tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. Valvontatarkastuksista noin joka kymmenes johtaa laiminlyöntimaksun määräämiseen. Tyypillisesti laiminlyöntimaksu määrätään, kun tilaaja on hankkinut selvitykset myöhässä tai hankkinut niistä vain osan. Lakimuutoksen myötä laiminlyöntimaksua korotetaan 2 000–20 000 euroon. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Jos tilaaja ei ole pyytänyt selvityksiä yhdeltäkään sopimuskumppaniltaan, yhteismaksu voi ylittää edellä esitetyn ylärajan. Tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai sellaisen yrityksen kanssa, jonka johtohenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon. Lisäksi maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuspuolella ei ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu voidaan määrätä esimerkiksi, jos on selvää, ettei tarjotulla hinnalla voi tehdä työtä siten, että sopimuspuoli kykenee huolehtimaan myös verojen tilittämisestä, työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työntekijöille. Näissä tilanteissa laiminlyöntimaksu määrätään lakimuutoksen myötä korotettuna, jolloin se on 20 000–65 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu on nykyisin käytössä ainoastaan rakennusalalla, mutta lakimuutoksen myötä se voidaan määrätä myös muilla aloilla toimiville. 25 Iina Hyvärinen, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mikä on kohtuullinen perintäkulu? Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä aiheutuvat kohtuulliset kulut. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon mm. saatavan suuruus, työmäärä sekä perintätehtävän tarkoituksenmukainen suorituspa. Perintälaissa on myös määrätty yrityssaataville 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista. Yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismääristä ei ole säännöksiä. Määrää rajoittaa kuitenkin muun muassa säännös hyvästä perintätavasta. Sen mukaan velalliselle ei saa aiheuttaa kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Velallisen ei tarvitse korvata perintäkuluja, jos perinnässä ei noudateta hyvää perintätapaa. Vähäinen poikkeama hyvästä perintätavasta ei kuitenkaan vielä poista korvausvelvollisuutta. Kuluttajasaatavien perintäkuluille on sen sijaan asetettu enimmäismäärät. Aluehallintovirasto on katsonut, että niillä on merkitystä myös, kun arvioidaan yrityssaatavien perintäkulujen kohtuullista määrää. Perintätoimiston on pystyttävä esittämään hyvät perus- teet, jos se vaatii yrityssaatavasta moninkertaisesti suurempia perintäkuluja kuin vastaavan suuruisen kuluttajasaatavan perimisestä. Kuluja arvioidaan kokonaisuutena Perintäkulujen kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Saatavan suuruuden huomioon ottaminen ei merkitse sitä, että perintäkulut voitaisiin määrätä kaavamaisena osuutena saatavasta. Yksi olennainen tekijä on suoritettu työmäärä. Perintäkulujen korvausvelvollisuus kuitenkin edellyttää, että toimenpiteet ovat olleet tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Mikäli perinnässä käytetään julkisuusuhkaista maksukehotusta eli trattaa, perintäkulut voivat olla suuremmat kuin yrityssaatavien perinnässä muutoin. Tratan käyttäminen edellyttää perintätoimistolta erityistä huolellisuutta ja siten enemmän töitä. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada perintätoimistolta maksutta selvitys kulujen määräytymisestä. Jos selvitys pyydetään useammin kuin kerran vuodessa, perintätoimisto voi vaatia selvityksen laatimisesta kohtuullisen korvauksen. Lisätiedot: Laki saatavien perinnästä (513/1999) Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo perintätoimistoja Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää valtakunnallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo, että luvan saaneet perintätoimistot noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintätoimisto toimii lain tai hyvän perintätavan vastaisesti tai ilman toimilupaa, asiasta voi tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa ratkaista asiaan liittyviä yksityisoikeudellisia vaatimuksia. Aluehallintovirasto ei voi esimerkiksi ottaa kantaa 26 sopimuksen pätevyyteen, määrätä vahingonkorvauksia tai kohtuullistaa perintäkuluja. Näiden vaatimusten käsittely kuuluu yleisille tuomioistuimille. Ilmoituksessa on hyvä tuoda esiin seuraavat tiedot: • ilmoittajan yhteystiedot • perintätoimen harjoittajan nimi • kuvaus siitä, millä tavalla ilmoittaja epäilee perintätoiminnan harjoittajan toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti • perittävää saatavaa koskevat tiedot (jäljennökset ilmoittajalle toimitetuista perittävää saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista, maksuvaatimuksista ja jäljennök- Yrittäjäinfo 3/2015 set mahdollisista saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä sekä niihin saaduista perintätoimen harjoittajan tai toimeksiantajana olevan velkojan vastauksista). Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjallisesti tai ilmoituslomakkeella. Ilmoituslomake löytyy osoitteesta avi.fi > Elinkeinot > Raha ja omaisuus > Perintä > Valvonta ja ilmoitukset. Ilmoituksen voi toimittaa osoitteeseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 110, 00521 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.etela@avi.fi (asiakirjaliitteet skannattuina). Esimerkkejä kohtuullisista ja kohtuuttomista kuluista Aluehallintovirasto on ottanut kantaa yrityssaatavien perintäkulujen kohtuullisuuteen useassa ratkaisussaan. 1 2 3 4 Perintätoimisto oli lähettänyt yrittäjälle 1 210,24 euron saatavan perimisen yhteydessä maksuvaatimuksen, jossa vaadittiin 1 67,00 euron suuruisten perintäkulujen korvaamista. Kuluttajalta olisi saanut vaatia samansuuruisen saatavan perimisestä 50 euroa. Perintätoimisto ei esittänyt selvitystä siitä, kuinka paljon työtä asian hoitamiseksi oli tehty perintäkirjeen laatimisen ja lähettämisen lisäksi. Perintätoimisto ei esittänyt selvitystä muistakaan tarpeellisista, asian hoitamiseen menneistä kuluista. Aluehallintovirasto katsoi, että perintäkuluja voitiin pitää kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden maksuvaatimuskirjeen lähettäminen. Perintätoimisto oli 277,98 euron suuruista yrityssaatavaa periessään lähettänyt perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 91,89 euroa ja arvonlisävero-osuutta 21,13 euroa. Osasuorituksen jälkeen perintätoimisto oli toimittanut perintäkirjeen, jossa oli vaadittu perintäkuluja 6,72 euroa ja arvonlisäveron osuutta 1,54 euroa. Perintätoimiston mukaan perintäkulut olivat aiheutuneet perusmaksusta, posti- ja kopiointikuluista, tilityskuluista ja perintäpalkkiosta. Lisäksi perintätoimisto oli selvittänyt, että perintätoimeksiannot siirretään perintäjärjestelmään manuaalisesti laskukopion perusteella ja että tallennusvaiheessa tarkistetaan velallisen tunniste- ja yhteystiedot ja tarvittaessa varmennetaan tiedot toimeksiantajalta ennen perinnän aloittamista. Aluehallintovirasto katsoi, että perintätoimenpiteet olivat olleet aiheellisia ja että perintätoimisto oli toiminut hyvän perintätavan ja lain mukaisesti. Perintätoimisto oli käyttänyt trattaa periessään elinkeinonharjoittajalta 252,15 euron saatavaa. Perintäkulut olivat olleet 152,01 euroa. Perintätoimisto oli esittänyt erittelyn tekemistään ylimääräisistä toimista. Lisäksi velallinen oli omalla toiminnallaan aiheuttanut selvitystyötä perintätoimistolle. Aluehallintovirasto piti perintäkuluja kohtuullisina. Huomioon otettiin myös se, että perintätoimisto oli hyvittänyt elinkeinonharjoittajalle tratasta aiheutuneet kulut trattakirjeen postitusongelmien takia. Aluehallintovirasto piti 148,00 euron perintäkuluja kohtuuttomina, kun perintätoimenpiteenä oli ollut ainoastaan yhden trattakirjeen lähettäminen 241,80 euron saatavasta. Perintätoimisto ei ollut esittänyt selvitystä tekemästään työmäärästä eikä muista tarpeellisista, asian hoitamiseen menneistä kuluista. Tapauksessa perintätoimisto oli kuitenkin alentanut perintäkulujen määrän 100,00 euroon, jota aluehallintovirasto ei enää pitänyt kohtuuttomana. Yrittäjäinfo 3/2015 27 Suunnista Vuokattiin! Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen. Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja toisessa salissa voi seurata suorana Nordic Business Forumin esityksiä Helsingistä. Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt puhuvat yrittämisestä. Juontajina Yrittäjäpäivillä mm. Joanna Kuvaja ja Aki Linnanahde. Ilmoittaudu www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen www.facebook.com/ valtakunnallisetyrittajapaivat twitter:#ypäivät Tervetuloa! Yhteistyössä Hjallis is Harkimo Yrittäjä, Hjallis ja näin mä sen teen Jethro Rostedt Myyntiä ja asennetta pilke silmäkulmassa! Lue lisää ohjelmasta osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/ohjelma
© Copyright 2024