Rauhallista joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!
LAPIN NUMEROSSA 6/2014 Lapin yrittäjäpäivät Levillä 6.–8.2.2015 Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty ALV-velvollisuus Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä? ”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies Rauhallista joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! • Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät • Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät • Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät Yrittäjä, saisiko olla älykäs työkaveri? Minkä tahansa Android-tabletin tai iPadin ostajalle ajalle Elisa Kirja -lahjakortti.* hjakortti.* Meiltä saat verrattomat laitteet niin kotiin kuinn konttorille. Elisa Mobiililaajakaistaliittymä 4G Tablet Arvo 150 € Huawei M1 8” Tyylikäs ja tehokas tabletti 175 € tai 7,30 €/kk. Alv. 0 % Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa Samsung Tab S 10,5” Näytöllä on väliä 390 € tai 16,30 €/kk. Alv. 0 % Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. *Tarjous voimassa 31.12.2014 asti. Tarjouslaitteet, lahjakirjat ja tarkemmat ehdot: kirja.elisa.fi/lahjakirjat. Elisa myymälä Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619 email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi 1 20 €/vrk Maksat vain niistä päivistä, kun käytät datayhteyttä yli 50 kt/vuorokausi. PÄÄKIRJOITUS J POHJOISEN KIINNOSTAVUUS KASVUSSA Pohjois-Suomella ja Pohjois-Ruotsilla on perinteiset vahvat toimialat, metsä, metalli, sekä matkailu, mikä on erityisen vahva Lapissa ja kaivannaistoiminta erityisesti Norrbottenissa. Pohjois-Norjassa vahvat toimialat ovat öljy ja kaasu, mineraalit, matkailu ja erityisessä kasvukiidossa oleva meriruoka. Maailma tarvitsee tästä eteenpäinkin pohjoisten alueiden raaka-aineita ja niistä tehtyjä tuotteita ja palveluja. On pitkään puhuttu, että pohjoiset alueet ja niiden luonnonvarat ovat takuu Euroopan taloudelliselle kehitykselle. Tämä voi olla totta, mutta meidän tulee muistaa, että täällä on myös osaavaa ja kehittyvää jalostusta. Pohjoisen edunvalvonnassa tämä näkökulma tulee olla vahvana. Pohjoisten alueiden kiinnostavuus on herännyt. Meneillään on mm. kansallisen tason selvitys ja pohjoismaiden pääminiterien tilaama selvitys pohjoisten alueiden tulevaisuudesta. Paavo Lipponen kävi vastikään kuuntelemassa Lapin kehittäjiä oman selvitystyönsä tiimoilta. On hyvä, että tällaista raaka-aineisiin, elinkeinoihin ja niiden hyödyntämiseen ja toimialojen kehittämisen keskittyvää työtä tehdään. Työ on kuitenkin turhaa, mikäli pohjoisten maiden poliittinen päätöksenteko ei sitten tarpeeksi voimakkaasti tuekaan pohjoisten alueiden kehitystä. Rajat ylittävässä yhteistyössä näkyvät myös häiritsevät rajaesteet. Vaikka rajaesteet ovat Pohjoismaiden yhteistyöministereiden asialistalla korkealla, on niidenkin karsimisesta poliittisesti päätettävä. Rajaesteisiin tutustuivat suurlähettiläs Kari Kahiluoto Ruotsin ulkoministeriöiden virkamiesten kanssa viime viikolla Tornio - Haaparannalla Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan vieraana. Hyvä näin. Pohjoisilla alueilla on hyviä edellytyksiä myös uuden yritystoiminnan houkuttelemiseksi. Autotestaustoiminnalla on jo lyhyt historiansa. Energiapihien datakonesalien investoinnit ovat alkaneet Pohjois-Ruotsissa. Tällaisia suuria konesaleja tarvitaan 200 seuraavien lähivuosien aikana Eurooppaan. Pohjoisilla alueilla on sopiva ilmasto sekä poliittinen vakaus tällaiselle toiminnalle. Professori Liisa Tyrväinen innostaa taas matkailuyrittäjiä ottamaan hyödyn luonnon terveysvaikutuksista, koska luonnon hyödyt terveydelle kiinnostavat yhä laajempaa joukkoa. Kasvava ala Yrittäjäinfo 6/2014 tarvitsee lisää tutkimusta, jotta siitä voidaan kehitellä uusia matkailutuotteita. Suomessa on puhuttu myös peliteollisuuden toimialasta, joka kiinnostaa erityisesti nuoria myös Lapissa. Rovaniemeläinen Supercellissa työskentelevä Arto Mikkola palasi kotikulmilleen ja jakoi oppejaan opiskelijoille pelialan seminaarissa Lapin ammattikorkeakoululla. Viesti pelibisneksen menestyjäksi mieliville ei jättänyt tulkinnanvaraa, OK tai keskitaso eivät kelpaa koskaan. Luulajasta kotoisin oleva nykyään Tokiossa työskentelevä peliguru Micael Stenmark miettii kronikassaan pelialaa Norbottenin strategiana. Keskittyminen digitaaliseen pelialaan on strategia, joka itsestään luo kaipaamaamme dynamiikkaa. Toisin kuin muut teollisuudenalat kehittyy peliteollisuus jatkuvasti, muuttuu, kuolee ja syntyy uudelleen. Peliala näyttää kykenevän taklaamaan vastoinkäymiset muokkaamalla itseään uusimalla ilmaisutapojaan ja alustojaan. Se on elänyt ja kasvanut 30 vuotta näin ja vaikuttaa tulevan aina vain vahvemmaksi. Stenmarkin mielestä tällaisen teollisuuden puolesta meidän täytyy työskennellä yhdessä, koska se tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia ja luo kokonaan uutta elinvoimaa ja luovuutta työskentelyyn pohjoisessa. Mielestäni täältä päin katsottuna tässä toiminnassa saattaa olla mahdollisuuksia rajat ylittävään yhteistyöhön. Martti Kankaanranta, varatoimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät 3 YRITTÄJÄINFO 6/2014 Yhteystiedot PÄÄKIRJOITUS Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 KANNEN KUVA: Pixhill Päätoimittaja Martti Kankaanranta, p. 0500 693 745 Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Sähköiset aineistot aineisto@tornionkirjapaino.fi Pohjoisen kiinnostavuus kasvussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3 LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 –15 VEROT JA RAHAT Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä? . . . . . .16 Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus . . . . . . . .18 Sähköisten palvelujen myyntimaasäännöt muuttuvat. . . . . . . . . . . . .20 YRITYSTOIMINNAN ABC Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta muuttuu hyödyttömäksi .21 Tuotannollisten investointien korotetut poistot jatkuvatkin vielä 2015 ja 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21 Yrittäjä vai työntekijä? Verottajalta uudet ohjeet . . . . . . . . . . . . . . . .21 TYÖNANTAJAN ABC Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2015 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu 1 265 € 1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 € 1/2 sivu (125x170 mm) 780 € 1/4 sivu (60x170 mm) 440 € Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu 5 400 € 1/1 sivu 4 900 € 1/2 sivu 3 300 € 1/4 sivu 1 900 € 50x30 mm 260 € Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Lakineuvoja vastaa: Työntekopaikan muuttaminen . . . . . . . . . . . . . .22 Lakineuvoja vastaa: Koeajasta sopiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24 Kelan asiointipalveluihin useita muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26 YRITYSTOIMINNAN ABC Uusi kasvuohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä . . . . . . . . . . . . . .26 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän työssäoloehto muuttuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN ”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies yrittäjältä. . . . . . . . . .28 Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 ROVANIEMEN JA KEMIN TOIMISTOJEN AUKIOLOAJAT: KEMIN TOIMISTO KIINNI 22.12.2014–1.1.2015 ROVANIEMEN TOIMISTO KIINNI 22.–28.12.2014. Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Ilmestymisaikataulu 2015 Lehti ilmestyy Nro 1 6.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 18.12. 4 Aineistopäivä (23.1.) (27.3.) (22.5.) (21.8.) (9.10.) (4.12.) Yrittäjäinfo 6/2014 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT PAIKALLISYHDISTYSTEN YRITTÄJÄJUHLISSA PALKITUT YRITTÄJÄT JA YRITYKSET 2014 Enontekiön Yrittäjät................................Tuomo Laakso/Koru Laakso Inarin Yrittäjät .........................................Soratuote Karppinen Oy/Hannu Karppinen Kemijärven Yrittäjät ................................Kemijärven Kuntokeskus Ky/Riitta ja Jouni Palojärvi Kemin Yrittäjät ........................................Aulikki ja Janne Pelttari/A & J Pelttari avoin yhtiö, Citymarket Keminmaan Yrittäjät ..............................Anitta Liikamaa/Keminmaan kuntosali Kittilän Yrittäjät .......................................Polar Meetings Oy/Helena ja Heikki Syvänen Kolarin Yrittäjät .......................................Eero Vapa/Oy Santa Claus Medias Ltd Muonion Yrittäjät ....................................Sami ja Toni Sieppi Pelkosenniemen Yrittäjät .......................Claudipal Oy/Auli ja Ahti Isojärvi Pellon Yrittäjät ........................................Pekka Lakkapää/Lakkapään Kone ja Auto Oy Posion Yrittäjät .......................................Erkki Mourujärvi/Veljekset Mourujärvi Ranuan Yrittäjät ......................................Ville Hanhisuanto/Pohjoisen Auto Oy Rovaniemen Yrittäjät ..............................Lapin Systema Oy Sallan Yrittäjät ........................................AKS-Rakennus Oy/Ari Kellokumpu Simon Yrittäjät ........................................Sakari Huttula, Mauri Lammassaari, Mikko Sankala/Simon Peruna Sodankylän Yrittäjät ...............................Anne Lehmusvuo/Koditoria Annen Pullapuoti Tenonlaakson Yrittäjät ...........................Aurala Oy/Paula ja Arto Aurala Tervolan Yrittäjät ....................................Anu ja Pertti Tammela/Kemijoen loma Tornion Yrittäjät ......................................Reijo Angeria Ylitornion Yrittäjät...................................Aimon tv & data/Aimo Ainonen PAIKALLISYHDISTYKSISSÄ PALKITUT VUODEN 2014 NUORI YRITTÄJÄ Keminmaan Yrittäjät ..............................Katri Kyntömaa ja Mikko Berg/K-Market Lautia Pellon Yrittäjät ........................................Emilia Kunnari/Tmi Emilia Kunnari Pellon Yrittäjät ........................................Tommi Vaara/Pellon Autotarvike Ylitornion Yrittäjät...................................Teemu Alaviippola/Rauta&Kone Nippeli JUHLISSA LUOVUTETUT YRITTÄJÄRISTIT Harju Tapio..............................................maalariyrittäjä.............................. kulta Harju-Autti Arto ......................................yrityskonsultti, tilintarkastaja...... kulta Hautajärvi Heimo ...................................liikkeenharjoittaja ........................ kulta Hedemäki Tauno ....................................yrittäjä .......................................... timantti 30 v Kallo Aarno .............................................muurari ......................................... kulta Kourujärvi Esa ........................................isännöitsijä ................................... timantti 30 v Kourujärvi Pirkko....................................kiinteistösihteeri .......................... timantti 30 v Kunnari Timo ..........................................liikkeenharjoittaja ........................ timantti 40 v Lindholm Matti .......................................yrittäjä .......................................... timantti 30 v Mäkitalo Markku ....................................toimitusjohtaja ............................. timantti 40 v Mäntykenttä Raija ..................................yrittäjä .......................................... kulta Palojärvi Jouni ........................................kuntohoitaja ................................. timantti 30 v Palojärvi Riitta ........................................fysioterapeutti.............................. timantti 30 v Pietilä Päivi .............................................konttoripäällikkö .......................... timantti 30 v Pietilä Vesa..............................................toimitusjohtaja ............................. timantti 30 v Pitkänen Tenho.......................................toimitusjohtaja ............................. kulta Pyhähuhta Marja-Liisa ...........................toimitusjohtaja ............................. hopea Rantala Vaula ..........................................liikkeenharjoittaja ........................ timantti 30 v Riekkinen Olga........................................myyntijohtaja ............................... hopea Riekkinen Rauno ....................................toimitusjohtaja ............................. kulta Rintala Antti ............................................yrittäjä .......................................... hopea Tolppanen Veijo ......................................taksiautoililja ................................ timantti 30 v Törmänen Marketta ...............................yrittäjä .......................................... timantti 30 v Uusitalo Mika ..........................................toimitusjohtaja ............................. kulta Vainio Jorma ...........................................toimitusjohtaja ............................. timantti 40 v Vuontisvaara Juho .................................yrittäjä .......................................... hopea Ylinenpää Tuula ......................................toimitusjohtaja ............................. kulta Yrittäjäinfo 6/2014 5 6 Yrittäjäinfo 6/2014 Yritysmentorointi - jaettua viisautta Jaa osaamistasi ja auta uutta yrittäjää Haasteet ja esteet kuuluvat elämään, ja niiden voittaminen tapaa tehdä meistä vahvempia ja parempia. Rikkautta on kyky jakaa saamaamme viisautta eteenpäin tuleville yrittäjille, jotka vasta taistelevat nykyisten ja vielä tulevien haasteiden kanssa. Kysy lisätietoja Heikki Kontiosalo Yhteyspäällikkö Rovaniemen Kehitys Oy puh. +358 40 545 4377 heikki.kontiosalo@rovaniemi.fi Martti Kankaanranta Varatoimitusjohtaja Lapin Yrittäjät Ry puh. +358 50 069 3745 martti.kankaanranta@yrittajat.fi Elisalla taas kasvot yrityspalveluissa Meri-Lapissa Elisalle uusi yritysmyyjä Meri-Lapin alueelle. Yrittäjiä koskevat viestintäratkaisut saavat taas henkilökohtaista palvelua nettipalvelun lisäksi. Ota yhteyttä! Jukka-Pekka Sarajärvi puhelin 050 4366619 ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi Jukka-Pekka Sarajärvi Yrittäjäinfo 6/2014 7 Poistamalla rajaesteitä kasvatamme tuottavuutta Lapin Yrittäjät on suorittanut yhdessä Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan, Företagarna Norrbotten`n ja Bedriftsforbundet`n kanssa selvityksen rajaesteistä. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä tapahtuu sekä tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkuvuutta. Osa yrityksistä ja työntekijöistä muuttaa naapurimaahan kun taas osa ”pendelöi” rajan yli joko päivittäin tai harvemmin. Elinkeinoelämän rajaesteet – kartoituksen tavoitteena on tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille apua rajaesteasioissa, auttaa yrityksiä luomaan paremmat edellytykset yritystoiminnan kasvulle, parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta sanoo Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo. Rajat ylittävää yritysten välistä yhteistyötä, kauppaa ja työvoiman pendelöintiä haittaavat rajaesteet, jotka muodostuvat valtioiden erilaisesta lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä. Rajaesteet voidaan jakaa kahteen ryhmään, esteisiin jotka johtuvat maiden kansallisista säädöksistä, ja esteisiin, jotka johtuvat puutteellisesta informaatiosta tai tarvittavan tiedon saatavuudesta. Lisäksi on esteitä, jotka johtuvat siitä, että maiden säädöstulkinta eroaa toisistaan. On välttämätön- tä, että näitä rajaesteitä pyritään poistamaan ja toimitaan pohjoismaisessa yhteistyössä myös niin, etteivät Euroopan Unionista tulevat direktiivit, kun niitä sovelletaan kansallisiin lainsäädäntöihin, aiheuta uusia rajaesteitä toteaa Päivi Koivupalo. Koska varsinkin pohjoissuomalaisten pk-yritysten mielenkiinto rajat ylittävään liiketoimintaan on viime aikoina huomattavasti kasvanut, on ensiarvoisen tärkeää, että rajaesteitä poistetaan tehokkaasti, rajaneuvonnan resursseja lisätään ja näin toiminnan laatu, toiminnan sisällön osaaminen ja ammattimaisuus varmistetaan toteaa Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Laadukkaan rajaneuvontatyön tuloksena rajat ylittävää liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuottavuus kasvaa, josta yritykset ja viime kädessä pohjoisten alueiden yhteiskunnat hyötyvät. Kun yritysten mielenkiinto rajat ylittävään liiketoimintaan kasvaa, olisi Kankaanrannan mielestä ensiarvoisen tärkeää, että myös rajat ylittävää julkista hankintatoimintaa kehitetään. Tässä on mahdollisuus erityisesti rajakunnilla, mutta myös laajemminkin pohjoisten alueiden kunnilla ja yrityksillä. Hankinnat lähialueelta vahvistavat pohjoisia alueita ja yrityksiä. Pohjoiset alueet yli rajojen tulee nähdä yhtenäisenä markkina-alueena niin tavaroiden, palveluiden, työmarkkinoiden kuin osaamisen markkinoina. Raportin Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla voi lukea osoitteessa www.yrittajat.fi/lappi Tutkimukset ja raportit ja rajaneuvonnan sivuilta www. rajaneuvonta.net Lisätietoja: Martti Kankaanranta, Lapin Yrittäjät, puh. 0500 693 745 Päivi Koivupalo, Pohjoiskalotin Rajaneuvonta, puh. 040 1267 888 Yrittäjät ovat ahkeraan vierailleet pohjoisten alueiden kaivoksilla. Kuva: Jenina Törmänen 8 Yrittäjäinfo 6/2014 Yritysten välinen kaupankäynti Pohjoiskalotilla Merkittävä osa Pohjoiskalotin pk-yrityksistä harjoittaa sekä vienti- että tuontikauppaa naapurimaiden kanssa. Suomalaisista yrityksistä 32 % ilmoittaa vievänsä tavaroita/palveluja naapuri maihin kun taas vastaavasti tuonti on 16 %, yli puolet yrityksistä harjoittaa sekä vienti- että tuontikauppaa. • eroavaisuudet lupa-asioissa - kielitaito • markkinointi vaikeaa - tiedon ja opastuksen saanti Merkittävintä elinkeinoelämän rajaesteet ovat tiedon puute ja sen saaminen, lait ja standardit, tulli ja arvonlisävero sekä kielitaito. Yritykset, joilla ei ole ulkomaisia asiakkaita tai toimittajia ilmoittivat syyksi: • kontaktit puuttuvat - byrokraattista • lakien ja säädösten erot - vaikea löytää asiakkaita Yrittäjäinfo 6/2014 9 TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella 24.–26.10.2014 Lapin Yrittäjien varapuheenjohtaja Esa Auer ja puoliso, yritysmentorinakin toimiva Marjut Kuusisto Puheenjohtajaehdokas Paula Aikio-Tallgren ja mainostoimisto Ajatuksen Taina Torvela puheenjohtajavaalin jälkeen. Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtuma järjestetään vuonna 2015 Levillä 24.-26.4. Tapahtumaa mainostamassa Keijo Krokon lisäksi Kerttu Peltoniemi, Jari Kelahaara, Sauli Saarijärvi ja Eija Naalisvaara Perjantain iltabileiden teemana ”rakkaus”. Kuvassa Asta Keränen, Päivi Heikkala, Mervi Rastas, Jari Kelahaara ja Keijo Kroko. 10 Yrittäjäinfo 6/2014 Yrittäjätreffit Pörhön Autoliikkeissä Keminmaassa ja Rovaniemellä 16.–17.10.2014 Treffeillä Elisan arvonnassa Lumia 830 -puhelimen voittivat: Markku Iljina, Rovaniemi Raija Paasimaa, Keminmaa Yrityskummin avulla menestykseen -tilaisuus Tornion Kukkolankoskella 6.11.2014 Kuuntelemassa elinkeinoelämän toimijoita, yrittäjiä sekä opiskelijoita. Mentorointikokemuksista kertomassa yhteyspäällikkö Heikki Kontiosalo Rovaniemen Kehitys ry:stä, mentoroitavana ollut Sun Suutarin yrittäjä Henry Aho Kemistä sekä aluekummi Kaarlo Nurmiranta Pohjois-Pohjanmaalta. UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Pello Simo Bohkkà, Inarin taksipalvelu. Fresh Food Fin Oy, Kallo Pia, Mikko Pantsar Oy. Niemitalo Vesa Kaarlo, Tabell Jari. Kittilä Kemi Perkka-Valmennus Oy. Ylitornio, Ranua Aimon tv & data, Kvist Pekka, Lapin Verkonrakennus Oy, Rajatuuli Oy, Taksi Marko Kreivi Tmi. Hakoniemen Tuvat. Tornio Rovaniemi Aleri Trading Oy, Guimikko, Kirsi Kestilä Tmi, Laplan Oy, Oy Jarlas Ab, Rakennuspalvelu Koivukangas Tmi, T. Poikela. Sodankylä Parturi-Kampaamo Neljän Tuulen Tukka. Kolari J J Stock Oy, Jarkko Ylläsjärvi, Jemessport Oy, Kinani Tmi, Lomakiekerö Oy, Onnenkläppi, Ylläksen LVI, Ylläs-Sähkö. Muonio Lampela Heart Team, Rakennusliike Sieppi Oy. JS-Tuning, Juhoka Oy, Karhunen Merja Tmi, Kinnunen Marko Tapani Tmi, Konepalvelu Numminen Oy, Koneurakointi Konstenius Tmi, Kulma-Palvelu, Maanrakennus Markku Laitinen, Maatalousurakointipalvelut Raimo Koli Ky, Martti Juntti Tmi, Muurauspalvelu J. Yrjänheikki, MVP Sisustus ja Saneeraus Tmi, Oulun Solariumstudio Oy, VT-Vieheet, Lohi-Armas-vaappu. Arja Korrensalo Tmi, Ellinoora lähipalvelu, Eurotasoite ja Maalaus, Jatan Burger Ky, Julkunen Seppo Olavi, KJ Hyttiset Oy, Lumimaanretket Tmi, Parturi-kampaamo Poppi, Psykoterapiapalvelut Ulla Ollila. Enontekiö Kilpissafarit Hannu Rauhala. Tervola Kari Kontiokoski Ky, Kuljetus ja Kone Sakari Frant, Lapin Marjamatka Oy, MA Nosto Tmi, M-Forest Oy, Koneurakointi Rantamaula Ky. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 [email protected].fi www.yrittajat.fi/lappi Hyvää joul Olemme paikalliset olosuhteet ja yrittäjän arjen tunteva suomalainen menestyksekuaäsjatä ja vakavarainen säästöpankki. Tarjoamme käyttöösi asiantuntemukuutta vuotta semme, vankan kokemuksemme yritysrahoituksesta, laadukkaat makk2015! suliikennepalvelut sekä nyt myös rahoitusyhtiöpalvelut. Voimme jatkossa ossa tarjota yrityksellesi kohdevakuudellista osamaksu- ja leasingrahoitusta. sta. Tornio Riitta-Liiis Riitt isa sa Moisanen Kontto orinjo injohtaja 029 04 041 2731 041 044 4 554 6440 Rovaniemi Erj Koivumies Erja Rahoitusneuvoja 0 029 041 2737 Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö kö 029 041 2747 044 746 2747 Pekka Konste steniu en s Pankinjohtaja a 029 041 2741 050 545 3132 Tervetuloa asiakkaaksemme! Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.30 30, pe 10.00-16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio, puh. 029 041 2730 Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, 0 pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, puh. 029 041 2740 0 www.saastopankki.fi/optia Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min 12 Yrittäjäinfo 5/2014 Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä! LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY hoitamiseen erikoistunut Rovaniemi Suomen asianajajaliittoon • yrityksen lakiasiat kuuluva kokenut lakimies. • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY • omistusjärjestelyt Jarmo Juntura Sodankylä Puhelin 0400 975 775 • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO • omistusjärjestelyt YLISUVANTO OY Hannu Autonen Rovaniemi Puhelin 0400 391 025, • yrityksen lakiasiat 0404 838 660 • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt ASIANAJOTOIMISTO Jouko Ylisuvanto HAAVIKKO & SALO OY Puhelin 016 226 2600 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat ASIANAJOTOIMISTO • työsuhdeasiat TUULA MÄKINEN OY •omistusjärjestelyt Kemi Jorma Haavikko, Kari Salo • yrityksen lakiasiat Puhelin 016 725 5000 Tuula Mäkinen ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Kemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Pekka Heino Puhelin 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Puhelin 0405 877 369 ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Markus Kairala Puhelin 0407 357 263 Kemi-Tornio LAKIASIAINTOIMISTOT • yrityksen lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA • työsuhdeasiat Rovaniemi • omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä • yrityksen lakiasiat Matti Torvinen Puhelin 0103 208 610 Puhelin 0400 822 872 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Seija Kupila Puhelin 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo Puhelin 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen Puhelin 0400 893 524 TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio • omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi Puhelin 0400 557 323 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi • tili- ja veroasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 Yrittäjäinfo 6/2014 13 Työssä oppien ammattiin - ”Nopeutettu opintopolku lahjakkaalle opiskelijalle” Suomen Yrittäjien aloitteesta käynnistyneessä Työssä oppien ammattiin –koulutusmallin kehittämistyössä on mukana 17 oppilaitosta ympäri Suomea. Pohjois-Suomessa Ammattiopisto Lappia tekee yhteistyötä Lapin Yrittäjien kanssa. Tavoitteena on edistää nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Viisi Lappian opiskelijaa kouluttautuu uuden työssäoppimismallin pohjalta laaditun opetussuunnitelman mukaan eri alojen yrityksissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksen työssäoppimispainotteisen ammatillisen peruskoulutuksen kokeiluun vuoden 2015 loppuun asti. Torniossa vuonna 1994 perustettu ohjelmistoyritys Datadrivers Oy on mukana kehittämässä Työssä oppien ammattiin - koulutusmallia. ”Haemme yrityksellemme kasvua ja se merkitsee myös osaavan henkilöstön tarvetta. Paikallisesti meidän alamme osaajia ei juurikaan ole tarjolla, joten lähdimme mielenkiinnolla mukaan, kun Lappiasta otettiin yhteyttä”, kertoo toimitusjohtaja Petri Lääkkölä. Kokeilussa yrittäjä ottaa nuoren koulutettavaksi yritykseensä työssäoppimismallilla. Opiskelija on oppilaitoksen kirjoilla ja hänen ammatillisen osaamisen kehittäminen tapahtuu laajennetusti työpaikalla. Opiskelija ei ole työsuhteessa yrityksessä. Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat, vailla perustutkintoa olevat opiskelijat. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Rami Kemppainen aloitti Datadrivers Oy:ssä syyskuussa. Ramin työpaikkaohjaajana toimiva Esa Kreivi kertoo, että hänen lisäkseen henkilöstö on osallistunut Ramin perehdyttämiseen oman työnsä ohella. ”Ramilla on perusasiat hallussa ohjelmistoalan töihin ja hän on kiinnostunut ohjelmoinnista. Koulutuskokeilu on lähtenyt työnantajan näkökulmasta hyvin liikkeelle ja Rami on pystynyt jo tekemään ns. oikeita töitä työlistalta.” Tavoitteena on, että Rami suorittaa yrityksessä yli 40 opintoviikon työssäoppimisjakson. Datadrivers Oy:n tuotteet ovat monipuolisia kuljettajaopetuksen hallinnoinnin ohjelmistoja. Asiakkaina ovat autokoulut, ammatti-, kurssi- sekä aikuisopistot ja muut logistiikka-alan kouluttajat. Yritys on alansa markkinajohtaja Suomessa. Lääkkölä ja Kreivi esittävät toiveen Lappian tieto- ja viestintätekniikan opettaja Jonne Miettuselle. ”Olisi hienoa, jos oppilaitoksessa olisi mahdollista huomioida alan osaamistarpeita esimerkiksi datanomin opetussuunnitelmassa vaikkapa PHP-ohjelmointikielen opetuksena. Perusosaamisen tietojen taitojen lisäksi alan erityisosaamisen tuominen osaksi opintoja madaltaisi edelleen kynnystä oppilaitoksen ja työelämän välillä sekä edistäisi työllistymistä”, Lääkkölä ja Kreivi korostavat. Lappia Viestintä Teksti Eija Hiukka, Kuvat Sami Aalto 14 Yrittäjäinfo 6/2014 Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut elut ovat ELY-keskuksen ttarjoamia uusiaa konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan etaan pk-yritysten kasvua, kasvu uudistumista, stumista, kansainvä kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut ko koostuvat vat liiketoiminnan ana analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. alveluista. Palveluiden Palvelui toteuttajiksi oteuttajiksi on valjastettu valjast maan parhaat voimat. Tutustu uusiinn palveluihin osoittees os ssa www.yritystenkehittamispalvelut.fi Ota yhteyttä: Lapin ELY-keskus Yrittäjäinfo 6/2014 Jari Uusinarkaus puh. 0295 037 141 jari.uusinarkaus@ely-keskus.fi 15 VEROT JA RAHAT Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä? Joulukuun 1. päivästä alkaen kuka tahansa on voinut käydä katsomassa ytj. fi-tietopalvelusta, onko yrityksellä verovelkaa yli 10 000 euroa tai puutteita ilmoitusten antamisessa Verohallinnolle. Uudistus on osa harmaan talouden torjuntaa. Miten verovelkamerkinnän saa? Julkinen verovelkarekisteri näkyy “punaisella”, jos yrityksellä on yli 10 000 euroa erääntynyttä verovelkaa, josta ei ole voimassaolevaa, noudatettua mak- susuunnitelmaa Verohallinnon kanssa, tai tuomioistuimessa vahvistettua velkajärjestelyä tai yrityssaneerausohjelmaa. Ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan julkaisemista verovelkarekisterissä. Verovelan euromäärää ei julkisteta. Merkintä on siis samanlainen, olipa verovelkaa 10 001 euroa tai miljoonia. Merkintä tulee 2–4 viikon kuluttua siitä, kun yritystä on muistutettu verovelasta. Kahdessa viikossa merkinnän saavat yritykset, jotka ovat usein perinnän kohteena. Niille yrityksille, jotka maksavat veronsa yleensä ajoissa, merkintä tulee noin neljässä viikossa. Kahteen viikkoon on kuitenkin syytä varautua. Muistuttamisena pidetään esimerkiksi sähköistä verotiliotetta. Verotiliotteella ei kuitenkaan näy ajankohtaa, jolloin häiriö tulee julkiseksi. Miten merkinnän saa poistetuksi? Merkintä poistuu ilman eri pyyntöä heti, kun verovelka pienenee alle 10 000 euron, kun Verohallinto saa tiedon maksusuunnitelmasta tai täytäntöönpanon keskeytyksestä, kun saneerausohjelma/velkajärjestely vahvistetaan tai kun puuttuva ilmoitus toimitetaan Verohallinnolle. Häiriö näkyy, vaikkei verovelkaa ole – miksi? KOMMENTTI Suomen Yrittäjät vaati lainvalmistelussa julkisesti rekisteröitävän verovelan määrän nostamista ja sitä, että maksuvaikeuksien syyt otetaan paremmin huomioon. Vaatimukset kuultiin: Rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Eduskunta myös nosti verovelkamerkinnän alarajaa suunnitellusta 5000 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi Suomen Yrittäjät vaati ja sai läpi sen, että rekisteriin ei merkitä verovelkaa, johon on haettu muutosta ja jonka täytäntöönpano on keskeytetty. Vielä viime hetkillä Suomen Yrittäjät sai aikaan sen, että jos yritykselle on vahvistettu yrityssaneerauslain mukainen maksuohjelma, verovelkatietoa ei julkaista verovelkarekisterissä. Puuttuva kausiveroilmoitus (arvonlisävero, ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut) aiheuttaa myös häiriömerkin- Jos verotili on miinuksella, sovi heti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. LISÄTIETOJA johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, anna.lunden@yrittajat.fi, 09 2292 2937 veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, satu.grekin@yrittajat.fi, 09 2292 2928 16 Yrittäjäinfo 6/2014 VEROT JA RAHAT nän, vaikka yrityksellä ei olisi ollut tapahtumia kyseisenä kuukautena. Näin käy, vaikkei verovelkaa olisi euroakaan. Huolehdi ainakin näistä Tarkista verotiliote kuukausittain, sillä se on ainoa varoitus ennen häiriömerkinnän julkaisua alv:n ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen osalta. Verotiliote on tarkistettavissa verotilin online-palvelussa joka kuukauden 22. päivä. Esimerkki: kun vero erääntyy 12. päivä, muistutus siitä tapahtuu 22. päivä. Jos yrittäjä ei reagoi 14 päivän kuluessa, verovelka on julkinen. Jos verotili on miinuksella, sovi heti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. Maksusuunnitelma on ainutkertainen mahdollisuus, joten noudata sitä, äläkä hanki uutta verovelkaa tai ilmoituspuutteita. Jos näköpiirissäsi on muita veronmaksua haittaavia seikkoja, ota heti yhteyttä Verohallintoon maksusuunnitelman päivittämiseksi. Jos verotili on miinuksella ilmoitusvirheen vuoksi, kiirehdi korjaavan ilmoituksen antamista. Huolehdi, että kausiveroilmoitukset lähtevät Verohallintoon viimeistään eräpäivänä. Ulkoistamalla ilmoittelun voit jakaa riskiä palveluntarjoajalle Olen aikeissa ostaa yritykseltä, jolla näkyy häiriö. Mistä tiedän, uskallanko? Jos tilaajavastuulaki tulee sovellettavaksi, on ensin tarkistettava verovelkarekisteristä, onko sopimuskumppanilla rekisterissä merkintää. Jos ei ole, ei ole tarvetta enempiin toimenpiteisiin. Mikäli verovelkaa on, tulee pyytää verovelkatodistus. Jos tilaajavastuulaki ei tule sovellettavaksi, varsinaisia velvoitteita ei asiaan liity. Yritys voi harkita, tekeekö sopimuksen. Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Varaa päivämäärät ja varaudu pahimpaan. www.gettogether.fi VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI Yhteistyössä: Yrittäjäinfo 6/2014 5/2014 17 VEROT JA RAHAT Suomen Yrittäjät Satu Grekin veroasiantuntija p. 09 2292 29328 satu.grekin@yrittajat.fi Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus Vuoden 2015 alusta lähtien käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen on pakollista silloin, kun 1) 2) kaupan kohteena on metalliromu tai -jäte ostajana ja myyjänä on arvonlisäveroverovelvollisten rekisteriin merkitty taho. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että myyjä ei lisää myyntihintaansa arvonlisäveroa eikä myöskään tilitä sitä valtiolle. Sen sijaan ostaja ilmoittaa omassa arvonlisäverotuksessaan veron ostostaan suoritettavana verona. Sama vero voidaan ilmoittaa myös vähennettävänä verona (kohdassa 307) edellyttäen, että osto on tehty vähennyskelpoiseen tarkoitukseen. Ostaja ilmoittaa metalliromun ja -jätteen ostojensa arvonlisäveron kausiveroilmoituksessa samoissa kohdissa kuin rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverokin, eli 318 ja 320. Myyjä ilmoittaa metalliromun ja -jätteen myyntinsä kohdassa 319. Esimerkkitilanteita: 18 Purkutyöt Kaupanjärjestäjät, vastaanottopalvelut Metalliromua ja -jätettä voidaan myydä siten, että myyjä saa ostajalta vastikkeeksi purkupalvelua. Arvonlisäveron näkökulmasta tätä pidetään kahtena erillisenä myyntinä, joista kumpikin on erikseen arvonlisäverollinen. Esimerkki: A oy omistaa metallisen teollisuushallin, jonka haluaa purettavaksi. B oy antaa A:lle tarjouksen purkutyöstä hintaan 180. B saa pitää puretun materiaalin, jonka arvona osapuolet pitävät 100. Lisäksi A maksaa B:lle 80. Arvonlisäveronäkökulmasta A:n katsotaan myyvän B:lle metalliromua arvosta 100. Tähän myyntiin sovelletaan metalliromun käännettyä. Samalla B:n katsotaan myyvän A:lle purkupalvelua 180 rahan arvosta. Tähän myyntiin sovelletaan joko tavallista arvonlisäveromenettelyä tai rakentamispalveluiden käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Jälkimmäistä siinä tapauksessa, että purkutyö tähtää rakennuspaikan raivaukseen uutta rakentamista varten, ja A on rakentamispalveluiden muu kuin satunnainen myyjä. Romukaupassa saatetaan käyttää myös välittäjää. Välittäjä voi hoitaa mm. keräämiseen liittyvät järjestelyt. Näissä tilanteissa tulee kiinnittää huomiota, myydäänkö romu suoraan tuottajalta loppuostajalle, ensin välittäjälle ja sitten toisena myyntinä välittäjältä loppuostajalle , myykö välittäjä romun loppuostajalle omissa nimissään romun alkuperäisen myyjän lukuun , jokin muu menettelytapa. Joka vaihtoehdossa sovelletaan erilaisia arvonlisäverotuksen säännöksiä. Erityisesti jos asetelmaan liittyy kansainvälisiä piirteitä, on arvonlisäverokohtelu selvitettävä. Jos romun arvo on vähäinen, voi metalliromun myyjä maksaa siitä, että romu vastaanotetaan. Tällöin kokonaisuutta ei todennäköisesti pidetä metalliromun myyntinä, vaan vastakkaisen suuntaisena romun vastaanottopalvelun myyntinä. Verohallinto antaa lähitulevaisuudessa tarkemman ohjeistuksen asiasta. Yrittäjäinfo 6/2014 VEROT JA RAHAT PIXHILL Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan seuraavien epäjalojen metalliromujen ja -jätteiden myyntiin: 1.rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä (7204-alkuinen CN-nimike) 2.kupari (7404-alkuinen CN-nimike) 3.nikkeli (7503-alkuinen CN-nimike) 4.alumiini (7602-alkuinen CN-nimike) 5.lyijy (7802-alkuinen CN-nimike) 6.sinkki (7902-alkuinen CN-nimike) 7.tina (8002-alkuinen CN-nimike) 8.eräistä muista epäjalometalleista koostuva romu ja jäte (8101-8113-alkuiset CN-nimikkeet) 9. galvaanisten parien, galvaanisten paristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu, loppuun käytetyt galvaaniset parit ja paristot sekä loppuun käytetyt sähköakut (854810-alkuinen CN-nimike). LISÄTIETOJA CN-nimikkeet: Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 Metalliromun ja -jätteen määritelmä Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan epäjalon metalliromun ja -jätteen kauppaan. Ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi muovi-, paperi-, lasi- ja muu vastaava jäte, jalometallit sekä varsinaiseen metalliromuihin ja -jätteisiin liittyvien palvelujen myynti. Romu on kyseessä silloin, kun se sopii uudelleensulatukseen kevyen erottelun tai muun toimenpiteen jälkeen. Jätteellä puolestaan tarkoitetaan sen tuottajalle hyödyntämiskelvotonta materiaalia. Romun tai metalliromun käsitteen Yrittäjäinfo 6/2014 määrittelyssä ja siihen liittyvien tulkintakysymysten ratkaisemisessa käytetään CN-nimikkeistöä (yhdistetty nimikkeistö) sellaisena, kuin se on ollut voimassa 1.1.2013. Tullin TARIC-tietokannasta voi tehdä hakuja myös menneistä nimikesisällöistä. 19 TYÖNANTAJAN ABC Sähköisten palvelujen myyntimaasäännöt muuttuvat Sähköinen palvelu tarkoittaa, että mitään fyysistä tavaraa ei luovuteta ostajalle. Yksin sähköinen tilaus ei tee myynnistä sähköistä palvelua, vaan itse tuotteenkin on oltava ei-fyysinen. Sähköiset palvelut tarkoittavatkin esimerkiksi verkkolehtiä, pelejä, mainostilaa, laajakaistayhteyttä, puheaikaa jne. Tällaisten, sekä tele- ja radiolähetyspalveluiden myyntiin toisessa EU-valtiossa sijaitsevalle kuluttajalle tulee tammikuusta alkaen soveltaa kuluttajan valtion arvonlisäverotusta. Tähän saakka tällaisiin myynteihin on sovellettu myyjän maan arvonlisäverotusta. Muutos koskee siis 1) sähköisiä sekä tele-, radio- ja televisiolähetyspalveluiden myyntiä 2) kuluttajille, jotka sijaitsevat toisessa EU-valtiossa 3) eikä niitä myydä välittäjän välityksin (esimerkiksi markkinapaikat, portaalit, alustat). Jos sähköisiä palveluita myydään kuluttajille välittäjän, kuten esimerkiksi markkinapaikan, portaalin tai alustan kautta, on arvonlisäverotuksen osalta olemassa säännös, jolloin sähköistä palvelua ei katsota myydyn kuluttajalle, vaan välityksen tarjoavalle yritykselle. Tällöin sovelletaan B2B-kaupan LISÄTIETOJA Verohallinto on 11.11.2014 julkaissut aiheesta kaksi ohjetta: Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus A79/200/2014 Arvonlisäveron erityisjärjestelmä A80/200/2014 JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! 20 Yrittäjäinfo 6/2014 myyntimaasääntöjä. Tässä tilanteessa välittäjäyrityksen tulee huomioida muuttuneet säännöt myydessään palvelut edelleen kuluttajille. Kaikkien yritysten, jotka myyvät näitä palveluita, tulee käydä läpi toimintansa ja tarkistaa, keitä sen asiakkaat ovat. Siinäkin tilanteessa, että asiakkaat ovat vain suomalaisia tai vain yrityksiä, tulee yrityksen tarkistaa, onko olemassa näyttö asiakkaan sijaintimaasta, alv-tunnisteet jne. Vähimmäistoimenpiteenä esimerkiksi verkosta tehtävien tilausten osalta asiakkaalta tulee kysyä tämän valtiota ja mahdollista alv-tunnistetta. YRITYSTOIMINNAN ABC Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta muuttuu hyödyttömäksi Tilatut lehdet tulivat arvonlisäverollisiksi vuoden 2012 alusta. Tämä aiheutti järjestelyjä, joissa ennen toimitusta lukijalle lehti toimitettiin Ahvenanmaalle niputusta, postitusta ym. toimenpiteitä varten. Kun lehti lähetettiin lukijalle Manner-Suomeen, arvonlisäverotus voitiin välttää hyödyntämällä maahantuonnin arvonlisäverotuksen ja pienimmän kannettavan veron alarajoja. Toimintaan haluttiin puuttua, ja muutosta koskeva lakiesitys alkaa olla loppusuoralla eduskuntakäsittelyssä. Muutosta ei kuitenkaan toteutettane esitetyssä muodossaan. Itse arvonlisäverolain muuttamisen sijaan nyt ehdotetaan, että Ahvenanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutettaisiin. Kun kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvä sanoma- tai aikakauslehti kuljetetaan Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen, tapahtumaa ei pidettäisikään alv-mielessä maahantuontina, kuten tähän saakka. Sen sijaan kyse olisi tavallisesta arvonlisäverollisesta kotimaan myynnistä. Asiaa koskeva hallituksen esitys sekä valiokuntamietintö ovat löydettävissä eduskunnan verkkosivuilta. LISÄTIETOJA www.eduskunta.fi: HE 53/2014 sekä VaVM 20/2014. Tuotannollisten investointien korotetut poistot jatkuvatkin vielä 2015 ja 2016 Väliaikainen kaksinkertainen poisto-oikeus tuotannollisista investoinneista jatkuu sittenkin verotuksessa vielä verovuodet 2015 sekä 2016. Kevään kehysriihessä oli aiemmin linjattu, että verovuosi 2014 olisi viimeinen soveltamisvuosi. Oikeus valinnaiseen kaksinkertaisen poiston tekemiseen koskee näinä verovuosina käyttöön otettuja tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoja. Tuplapoistoa harkitessa on hyvä muistaa, että vaikka tulos ja siitä maksettava vero pienenevät, samalla alenee yrityksen nettovarallisuus. Jälkimmäinen seikka kiristää osingon verotusta sitä saavalla henkilöosakkaalle. LISÄTIETOJA Verohallinnon ohje 24.3.2014: Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014”, A21/200/2014 Yrittäjäinfo 6/2014 PIXHILL Yrittäjä vai työntekijä? Verottajalta uudet ohjeet Verohallinto uudisti ohjeet siitä, milloin alihankkijalta ostettu työ on tehty yrittäjänä ja milloin työntekijänä. Uudessa ohjeessa annetaan aiempaa ratkaisevampi paino osapuolten sopimukselle siitä, onko heidän välillään työsuhde vai toimeksiantosuhde. Ohjeet olivat menossa yrittäjien kannalta huonompaan suuntaan, mutta Suomen Yrittäjien kommenttien ansiosta suunta saatiin muutettua ja ohjeet toimivat nyt yrittäjille paremmin. Yrittäjätulon ja palkan välinen rajanveto on hiertänyt verotuksessa pitkään. Jos verottaja ei hyväksy pienen alihankkijan asemaa yrittäjänä, tämän tulo voidaan verottaa jälkikäteen palkkana. Palveluita ostaneelle toimeksiantajalle voi tällöin tulla maksettavaksi työnantajamaksuja. LISÄTIETOJA www.vero.fi: Syventävät vero-ohjeet > Elinkeinoverotus > Palkka ja työkorvaus verotuksessa (10.10.2014) 21 TYÖNANTAJAN ABC Suomen Yrittäjät Saija Sampio lakineuvoja p. 09 229 221 saija.sampio@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa: Työntekopaikan muuttaminen KYSYMYS: Voiko työnantaja muuttaa työntekijän työntekopaikkaa? VASTAUS: Työnantaja voi muuttaa työntekijän työntekopaikkaa direktio- eli työnjohto-oikeutensa nojalla – kuitenkin työsopimuksessa määriteltyjen ehtojen rajoissa. Jos työntekopaikka on tarkasti määritelty työsopimuksessa, sitä ei voida muuttaa pelkästään direktio-oikeuden nojalla. Vaikka työsopimuksessa ei suoraan määriteltäisi työntekopaikkaa, se voi vakiintua käytännön kautta. Silloin työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa ehtoa ilman irtisanomisperustetta ja irtisanomisaikaa. Jos henkilö on työskennellyt samassa tehtaassa vuosikymmeniä, voidaan ajatella, että paikka on jo vakiintunut osaksi työsuhteen ehtoja. Silloin työntekijää ei voida automaattisesti siirtää esimerkiksi toiselle paikkakunnalle, vaikka työntekopaikasta ei olisi erikseen mainittu työsopimuksessa. Työmatkan kesto ja siirron väliaikaisuus Jos työntekopaikkaa halutaan muuttaa, tulee arvioida, poikkeaako työntekijän siirto työskentelypaikasta toiseen olennaisesti hänen aikaisemmista tehtävistään. Joillakin aloilla työntekopaikka vaihtelee useammin kuin toisilla. Esimerkiksi konsultin toimenkuvaan voi kuulua vierailu eri yrityksissä, kun taas tehtaassa työ voi olla korostuneesti kytketty työntekopaikkaan. 22 Tärkeä näkökohta on esimerkiksi työntekijän varsinainen työmatka ja sen kesto. Usein ajatellaan, että työntekijän voitaisiin edellyttää siirtyvän toiseen työpisteeseen saman talousalueen tai työssäkäyntialueen sisällä, jolloin työ- matka ei olennaisesti muuttuisi. Jos työsopimuksessa työntekopaikka on määrätty tarkasti, ei työnantajalla ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tätä ehtoa, vaikka työmatka pysyisikin suunnilleen samanlaisena. Eräässä Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä työntekijän tekemästä työstä. Käyttäessään työnjohto-oikeuttaan työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi iän tai terveydentilan perusteella. Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Käytännössä työnantaja määrää, mitä työntekijä tekee, miten työntekijä työnsä suorittaa, milloin työtä tehdään ja missä työtä tehdään. Työnantajan oikeus määrätä työnteosta ei ole kuitenkaan ehdoton. Rajoituksia työnantajan määräysvallalle voi olla työsopimuksen lisäksi esimerkiksi laissa, työehtosopimuksissa sekä vakiintuneissa käytän-nöissä. Työntekijä on pääsääntöisesti velvollinen tekemään sitä työtä, josta hänen työsopimuksessaan on sovittu. Työntekijä on työnantajan määräyksestä velvollinen suorittamaan työtä, joka välittömästi liittyy hänen varsinaiseen työhönsä ja jonka tekeminen ei olennaisesti muuta työntekijän työn laatua. Olennaisia ovat työsopimuksen kirjaukset. Usein työsopimuksessa on voitu mainita, että työntekijälle kuuluvat hänen varsinaisen toimenkuvansa lisäksi myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Tällaisenkaan sopimusehdon puitteissa ei tulisi kuitenkaan muuttaa työntekijän pääasialliseen toimenkuvaan perustuvia tehtäviä. Yrittäjäinfo 6/2014 a TYÖNANTAJAN ABC Työntekopaikka voi vakiintua käytännön kautta. työtuomioistuimen ratkaisussa työntekijän siirtäminen Keravalta Helsinkiin olisi merkinnyt työnjohto-oikeuden ylittämistä, kun työntekijän työsopimukseen oli toimipaikaksi kirjattu Keravan kaupunki. Keskeinen seikka on myös se, onko kyse tilapäisestä vai pysyvästä muutoksesta. Eräässä työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin työntekijän olleen velvollinen työsuhteensa ehtojen nojalla siirtymään väliaikaisesti Vaasan läänin alueella sijainneelta murskaamotyömaalta Imatralla sijaitsevalle työmaalle. Kyse oli väliaikaisesta siirtymisestä, ja sama henkilöstö oli aiemminkin seurannut murskaamon mukana työmaiden vaihtuessa. la syy työsopimusten muuttamiseen siten, että työskentelypaikka muuttui toiselle paikkakunnalle. Työnantajan tuli kuitenkin tällaisessakin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa. Työsuhde voidaan päättää, jos työnantaja ei voi noudattaa sovittua työpaikkaehtoa olosuhteiden muuttuessa olennaisesti eikä työntekijä irtisanomistilanteessa ota vastaan toiselta työntekopaikkakunnalta tai toisesta toimipisteestä tarjottua työtä. Työsuhteen irtisanojana pidetään näissä tilanteissa kuitenkin työnantajaa. Työn tarjoaminen uudesta työntekopaikasta edellisen työntekopaikan toiminnan loppuessa kuuluu työnantajan velvollisuuksiin, vaikka kyse olisikin olennaisesta muutoksesta työsuhteen ehtoon. Paikan muuttaminen irtisanomisperusteella Kun harkitaan työntekijän irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä, tulee kartoittaa, onko mahdollisuutta tarjota työtä muualta kuin työsopimuksessa sovitusta työntekopaikasta. Työnantajalla on velvollisuus tarjota paikkaa muista toimipisteistään, jos niissä on työtä tarjolla. Esimerkiksi eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa työntekijöiden alkuperäisellä työskentelypaikkakunnalla sijainnut tuotantolaitos lopetettiin, jolloin työnantajalla voitiin katsoa olleen muuttuneiden olosuhteiden perusteel- Yrittäjäinfo 6/2014 b c 23 TYÖNANTAJAN ABC Suomen Yrittäjät Kaisa Salo lakineuvoja p. 09 229 221 kaisa.salo@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa: Koeajasta sopiminen KYSYMYS: Mitä minun tulee ottaa huomioon sopiessani koeajasta työntekijän kanssa? VASTAUS: Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta työsuhteen alkaessa. Koeajasta tulee aina sopia joko kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Suositeltavaa on aina sopia koeajasta kirjallisessa työsopimuksessa. Pääsääntönä on, että koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pituinen. Mikäli työnantaja järjestää työhön erityisen koulutuksen, voi koeaika olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Tällaiseksi koulutukseksi ei kuitenkaan katsota tavanomaista työpaikalle perehdyttämistä, vaan koulutuksen tulee olla erityinen työhön liittyvä koulutus, jota varten laaditaan koulutussuunnitelma. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Vaikka työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa olisi määräys koeajasta, tulee tällaisen koeaikaehdon soveltamisesta kuitenkin nimenomaisesti aina sopia työsopimuksessa. Koeajasta voidaan sopia sekä määräaikaisissa että toistaiseksi voimassaolevissa työsopimuksissa. Koeajan tarkoitus on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Työantajalla on mahdollisuus seurata työntekijän soveltuvuutta ja menestystä työtehtävissään, ja työntekijä voi arvioida viihtymistä työssään. Lähtökohtaisesti koeajasta voidaan sopia vain kerran. Näin ollen saman työntekijän kanssa tehtäviin peräkkäisiin työsopimuksiin ei voida soveltaa 24 koeaikaehtoa. Koeajan enimmäispituudessa pitää ottaa huomioon myös mahdolliset aiemmat vuokratyösuhteet samaan työnantajaan. Uuden koeaikaehdon sopiminen saattaa olla mahdollista, jos työntekijän työtehtävät tai asema muuttuvat huomattavasti. Oikeuskäytännössä on katsottu, että erilaiset mutta kokonaisuutena vähemmän ammattitaitoa vaativat tehtävät, jotka eivät vaadi erityistä osaamista tai pitkää perehdytystä, eivät mahdollista uutta koeaikaa. Koeajalla purkamisen syyt Koeajalla työsuhde voidaan purkaa ilman työsopimuslain yleisiä purkamistai irtisanomisperusteita. Työsuhteen päättyessä koeaikapurkuun ei myöskään edellytetä irtisanomisajan noudattamista, vaan työsuhde päättyy välittömästi. Koeaikapurkua ei voida käyttää ennen työsopimuksen mukaisen työn aloittamista. Koeaikapurku ei saa tapahtua syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Purkamisen täytyy siis perustua työntekijän henkilöön tai työsuoritukseen liittyvään syyhyn, jonka perusteella työnantaja katsoo, ettei tehty työsopimus vastaa etukäteisodotuksia. Purkaminen edellyttää aina asiallista perustetta. Oikeuskäytännössä koeaikaan nähden epäasiallisina purkuperusteina on pidetty työnantajan erehdystä, virhearviointia työsuorituksesta tai ulkoisten työsuorituksiin vaikuttaneiden tekijöi- Yrittäjäinfo 6/2014 den huomioimatta jättämistä. Perusteena eivät saa myöskään olla työntekijän vaatimukset käyttää hänelle kuuluvia oikeuksia. Koeaikapurku ei saa perustua tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, sillä koeajan tarkoituksena on nimenomaisesti osapuolten suoritusten arviointi. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuva työsuhteen päättäminen edellyttää aina irtisanomisajan noudattamista. Koeaikapurun yleisin hyväksyttävä peruste on työsuoritusten puutteellisuus tai työvelvoitteiden laiminlyönti. Myös yleinen sopimattomuus tai sopeutumattomuus työyhteisöön voi olla perusteena. Koeaikapurun tulee siis perustua todelliseen ja asialliseen, eli hyväksyttävään syyhyn. Päättämisestä ilmoitettava koeajan kuluessa Ennen työsopimuksen purkamista koeajalla työntekijälle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi. Tällöin työntekijällä on mahdollisuus käyttää avustajaa. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä toimitettava työntekijälle kirjallisesti työsuhteen päättymispäivämäärä sekä purkamisen syy. Päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti koeajan kuluessa. Mikäli ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, on mahdollista käyttää kirjettä tai sähköistä viestiä. Päättämisilmoitus pitää jättää postin kuljetettavaksi tai lähettää sähköisesti koeajan kuluessa. Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt! Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Alennukset euroina keskimäärin Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta 30 € Europcar Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta 600 € Fennia Alennus kaskoon 300 € Fennia Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille 400 € Fennia Etu kodin vakuutuksiin 90 € Fennia Yrittäjän henkilöturvan lisäosa 300 € Fennia Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta 100 € Suomen Yrittäjät Fonecta Finder yhteystieto-palvelu 240 € Fonecta Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk) 74 € Talentum Media Valvoja-työkalu 20-400 € Suomen Tilaajavastuu Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista 2015 vähintään 200 € Elisa 010-numerointi, 0 € yhdessä puheratkaisu vakion kanssa 240 € Elisa Elisa maksupäätepalvelu 100 € Elisa Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista 36,50 € Elisa Alennus asianajopalveluista 1000 € Jurinet Yrittäjälehti 10 € Suomen Yrittäjät Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä 150 € Suomen Yrittäjät Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut vuo dessa. € 90 8 +3 än tä n hi ______ etuja, sääs tät vä Kun käytät jäsen + Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla. + Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim. 1-2 kertaa, arvo 200 €. + Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90€. + Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista. + Säästä kiinteistön energiakuluissa 5–65 % Skapat Energian palveluilla. + Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus + Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta. + Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä. + Itella arpoo 300 €:n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisteröityneet Itella Verkostoon. + Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot www.yrittajat.fi YRITYSTOIMINNAN ABC Kelan asiointipalveluihin useita muutoksia Työnantajien asiointipalveluihin tuli muutoksia marraskuussa 2014 sekä lisää alkuvuodesta 2015. Muutokset koskevat palveluja, joilla työnantaja lähettää työntekijöitä koskevia hakemuksia ja ilmoituksia. jalle maksamat päivärahaetuudet ja lomakustannuskorvaukset. Työntekijästä saatetaan pyytää sukunimi Pelkän lisätiedon voi ilmoittaa Y17-tietueella 18.11.2014 lukien muista kuin sairauspäivärahaa (01) koskevista etuuksista. Lähetä sairauspäivärahaan tarkoitettu lisätieto kela.fi:n asiointipalvelussa tai soita Kelan työnantajalinjalle. Asiointipalvelu pyytää 15.11.2014 lukien työntekijän sukunimen, jos työnantaja ei ole aiemmin tai kahden vuoden sisällä lähettänyt kyseistä työntekijää koskevaa hakemusta tai ilmoitusta. Jos palvelun Aiemmin lähetetyt -kohdassa näytetään pdf-lomake, työntekijän henkilötunnus riittää. Myös eSARA-tiedostoina lähetetyt yksittäistä työntekijää koskevat hakemukset ja ilmoitukset voi tarkistaa samasta kohdasta. Osasairauspäivärahan maksut näkyviin Maksut työnantajalle -kohdasta on puuttunut osasairauspäiväraha ja tartuntatautietuus. Tämä korjataan 15.11.2014, jonka jälkeen palvelusta voi tarkistaa kahden vuoden ajalta kaikki Kelan työnanta- Pelkän lisätiedon voi ilmoittaa eSARA-tiedoston Y17-tietueella eSARA-tiedostot voi lähettää XML-muodossa Alkuvuodesta 2015 Kelaan voi lähettää eSARA-tiedostot XML-muodossa. XML tuottaa vastaavat hakemukset ja ilmoitukset kuin nykyisin käytössä oleva peräkkäistiedosto. XML-tiedostojen muodollisuustarkistukset ovat selkeämpiä ja esiintymisehdot lievempiä kuin peräkkäistiedostojen tietuekuvauksissa. Käyttöönoton ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lue lisää tiedostomuotoisesta ilmoittamisesta infolehtisestä Näin työnantaja lähettää Kelaan tiedostoja. Siirtymäajan jälkeen Kela luopuu ko- konaan peräkkäistiedoston käytöstä. Lokitiedot Keväällä 2015 palveluun lisätään Lokitiedot-toiminto, jossa voi tarkistaa esim. millä Katso-tunnisteilla palveluun on kirjauduttu työnantajan valtuutuksella. Lokitietojen tarkistajalla tulee olla tämän toiminnon edellyttämä uusi Katso-rooli. Kerromme Lokitiedot-toiminnosta kela.fi/tyonantajat –sivuilla myöhemmin tarkemmin. Maksutiedot Keväällä 2015 palveluun lisätään Maksutiedot-toiminto, josta työnantajalle maksetut päivärahat ja lomakustannuskorvaukset voi saada tiedostomuodossa. Toiminnolla korvataan työnantajan tiliotteelle välitettävät maksun viestitiedot. Maksutietojen tarkistajalla tulee olla tämän toiminnon edellyttämä uusi Katso-rooli. Kerromme myös Maksutiedot-toiminnosta kela.fi/tyonantajat -sivuilla myöhemmin tarkemmin. LISÄTIETOJA https://asiointi.kela.fi/esata www.kela.fi Uusi kasvuohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä Uusi 45 miljoonan euron Team Finlandkasvuohjelma vauhdittaa yritysten kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja Suomeen ja matkailun edistämistä seuraavien kolmen ja puolen vuoden ajan. Kasvuohjelma investoi erityisesti uusiin kasvualoihin, cleantechiin, bio- ja luonnonvaratalouteen, arktiseen liiketoimintaan sekä digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin. Näiden lisäksi tämän 26 vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä esitetään 1,3 miljoonan euron panostusta elintarvikevientiohjelman toteuttamiseen Venäjän laskevan viennin korvaamiseksi sekä 5 miljoonaa euroa ICT-sektorin uuteen yritystoimintaan. Hankkeita toteuttavat ensisijaisesti Finpron kaltaiset investointien edistämiseen erikoistuneet valtiorahoitteiset yhteisöt. Yrityksille tarjotaan tehostettuja kansainvälistymispalveluja ja temaattisia Yrittäjäinfo 6/2014 alustoja, joiden avulla niillä on paremmat edellytykset suunnata toimintansa kansainvälisille markkinoille. Invest in -toiminnassa keskitytään hankkimaan erityisesti ulkomaisten teollisten tuotekehitys -investointeja Suomeen. Matkailussa painotetaan kansallisesti merkittävät toimia, joilla Suomen vetovoimaa vahvistetaan. Hallitus päätti kasvuohjelmasta kevään 2014 kehysriihessä. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Suomen Yrittäjät Harri Hellstén lainopillinen asiamies p. 09 2292 2940 harri.hellsten@yrittajat.fi Yrittäjän työssäoloehto muuttuu Jotta työttömäksi jäänyt yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa (ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa) tulee hänen täyttää yrittäjän työssäoloehto. Työssäoloehtoon tulee muutoksia vuoden 2015 alusta. Nykysäännösten mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 18 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden aikana siten, että hänen YELtyötulonsa on ollut vähintään 8 520 euroa vuodessa. Kaikki vuosityötulot huomioidaan Ensi vuoden alusta työssäoloehto lyhenee 15 kuukauteen ja työtulon alaraja nousee noin 12 326 euroon vuodessa. Lisäksi jatkossa työtulon alarajan täyttymisessä huomioidaan kaikki YEL-, MyEL- tai TyEL-yrittäjänä harjoitetun toiminnan eläkevakuutetut vuosityötulot. TyEL-yrittäjänä toimimisella tarkoitetaan tässä työttömyysturvalain ns. osaomistajayrittäjänä toimimista. Käytännössä muutoksista seuraa, että jos yrittäjä tahtoo jatkossa saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai yrittäjän työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaista päivärahaa, tulee hänen nostaa eläkevakuutuksen vuosityötulonsa vähintään uudelle alarajalle. Toisin sanoen vain YEL-vakuutettujen henkilöiden tulee nostaa YEL-vakuutuksensa vähintään em. alarajalle. Työttömyyskassan jäsenen työssäoloehdon täyttyminen edellyttää myös sitä, että kassan jäsenyys on kestänyt vähintään työssäoloehdon täyttymisajanjakson. Kassan jäsen voi itse valita työttömyysvakuutuksensa tason alarajan ja kaiken YEL-, MyEL- ja TyEL-yrittäjätoimintansa yhteenlaskettujen eläkevakuutuksen vuosityötulojen väliltä. Sekä kassan jäsenmaksut että ansio- Yrittäjäinfo 6/2014 päivärahan suuruus määräytyvät valitun vakuutustason mukaan. Työttömyyskassa ei saa automaattisesti muuttuneita eläkevakuutuksen vuosityötulotietoja, joten jokaisen kassan jäsenen on itse huolehdittava työtulonsa muuttamisesta eläkevakuutusyhtiön lisäksi myös työttömyyskassaan. Mikäli alle 12 326 euron vuosityötulolla itsensä sekä eläke- että työttömyysvakuutuksessa vakuuttanut henkilö ei halua YEL-työtuloaan nostaa, ei hänen enää jatkossa välttämättä kannata olla työttömyyskassan jäsen. PIXHILL 27 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjät Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies p. 09 2292 2943 hannamari.heinonen@ yrittajat.fi ”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies yrittäjältä Hankinta-asiamiespalvelu auttaa alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Palvelun tavoitteena on edistää jäsenyrittäjien mahdollisuuksia osallistua nykyistä useammin ja onnistuneemmin julkisiin tarjouskilpailuihin, ja lisätä kuntien sähköistä ilmoittamismenettelyä myös pienhankinnoissa. Hankinta-asiamies neuvoo hankintaasioissa yrittäjiä puhelimitse ja tapaamisissa. Yrittäjät kaipaavat apua mm. pienhankintailmoituskanavien etsimisessä, HILMAn käytössä, tarjousten liitteissä ja tarjouspyyntöjen ehtojen tulkinnassa. Hankinta-asiamiehet kiertävät alu- eensa jäsenyhdistysten ja kuntien tilaisuuksissa puhumassa hyvistä hankinnoista sekä tiedottavat yrittäjiä julkisiin hankintoihin liittyvistä asioista. He edistävät toiminnallaan kuntien ja yritysten välisen vuoropuhelun syntyä. Hankinta-asiamiesverkoston kautta hyvät hankintakäytännöt leviävät ympä- ri Suomea. Hankinta-asiamies.fi -verkkopalvelu toimittaa yrittäjää kiinnostavat hankintailmoitukset hänen sähköpostiinsa. Vastaavasti hankintayksiköt voivat syöttää palveluun pienhankintailmoituksiaan. Palvelumalli selkiyttää hankintayksiköiden pienhankintaprosesseja ja ta- Tällä hetkellä mukana ovat Etelä-Savo, Helsinki, Häme, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Hankinta-asiamiehet palveluksessanne Hilkka Lydén, Helsinki. 045 63 66 661, helsinki@ hankinta-asiamies.fi 28 Jari Lydén, Helsinki, 045 110 47 96, jari.lyden@ hiidenhoitojataito.fi Jorma Saariketo, Varsinais-Suomi, 044 556 7638, varsinais-suomi@ hankinta-asiamies.fi Yrittäjäinfo 6/2014 Kyösti Kauppinen, Kainuu, 044 270 4739, kainuu@ hankinta-asiamies.fi ? ? PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Hankinta-asiamiehelle tyypillisesti esitettyjä kysymyksiä Yrittäjä haluaa tietää jostain hankinnasta etukäteen mutta ei tiedä, keneltä siitä voi kysyä. Hankintayksiköt eivät informoi selvästi, kenen vastuulla hankinta kulloinkin on. Mistä yrittäjä löytää oman alueensa tarjouspyyntöjä? Miksei niitä tule hänelle suoraan kunnasta? Mikä on HILMA? Miten HILMAa käytetään? kaa hankintayksiköille parhaan laadun ja hinnan avoimen kilpailutuksen kautta. Vaikka pienhankintoja ei säädellä lailla, julkisia varoja on kuitenkin käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tästä syystä myös pienhankinnat on tehtävä avoimesti ja kohdeltava yrityksiä tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kuntien ja yrittäjien välille tarvitaan avointa vuoropuhelua hankinnoista Suomen Yrittäjien joka toinen vuosi teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely osoitti keväällä 2014, että yrittäjät ovat tyytymättömiä kuntien hankintapolitiikkaan. Yrittäjät kokevat, että heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Kunnan hankintaosaaminen ei ole riittävää, kunta ei jaa hankintoja osiin eikä huomioi pienhankinnoissa paikallisia yrityksiä. Myöskään tulevista hankinnoista tai niihin liittyvistä linjauksista ei tiedoteta. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että vaikka kunnilla olisi hankintastrategiat ja pienhankintaohjeet käytössään, ne eivät jalkaudu yrityksiin saakka. Yhä edelleen kunnat ovat liian- Yrittäjä haluaa apua tarjouksen tekemiseen erityisesti liitteiden osalta. Tarjouspyynnön jokin ehto on sellainen, ettei yrittäjä tiedä, miten siihen pitää vastata. HILMAn tarjouspyynnöt ovat liian suuria euromäärältään. Mistä yrittäjä löytää tietoa kuntien pienhankinnoista? Hankintapäätöksen jälkeen yrittäjää mietityttää, miksi hankintapäätös oli sellainen kuin oli. Tuliko hän kohdelluksi oikein tarjouskilpailussa? kin varovaisia yhteydenpidossa yrittäjiin, sillä avointa vuoropuhelua pelätään eikä tulevista hankinnoista uskalleta keskustella. Yrittäjälle tilanne on haastava, sillä satsaukset tuotteen tai palvelun kehittämiseen valuvat hukkaan, jos kysyntää ei voi etukäteen selvittää. Varsinais-Suomen Yrittäjät vastaa hankinta-asiamiespalvelun hallinnoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä. Yhteyshenkilö on hankinta-asiamies Jorma Saariketo. hankintaasiamies.fi Sivusto uudistuu 5.1.2015. Katja Laukkanen, Keski-Suomi, 050 381 8858, keski-suomi@ hankinta-asiamies.fi Marko Keski-Sikkilä, Pirkanmaa, 050 4497 969, marko.keski-sikkila@ pirkanmaanyrittajat.fi Ilkka Liljander, Etelä-Savo, 044 794 5695, etela-savo@ hankinta-asiamies.fi Yrittäjäinfo 6/2014, 29 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjät Anssi Kujala varatoimitusjohtaja p. 09 2292 2942 anssi.kujala@yrittajat.fi Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa Hallitus on antanut esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluita uudistava järjestämislain sisällöstä. Sote-järjestämislain valmistelun yhteydessä Suomen Yrittäjät ja alan toimialajärjestöt tekivät yhteisvoimin runsaasti töitä. Työ jatkuu vielä eduskuntakäsittelyn ajankin. Toimintamme vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun eduskuntakäsittely on ohi. Sote-yrittäjät turvaavat lähipalvelut Miksi laki on tärkeä? Me Suomen Yrittäjissä puhumme tästä siksi, että asialla on merkitystä jokaiselle suomalaiselle yrittäjälle toimialasta riippumatta. Uudistuksen onnistuminen on tärkeää, jotta julkinen talous säilyisi terveenä ja kokonaisveroaste ei nousisi kohtuuttomaksi – jotta yrittäminen kaikilla toimialoilla olisi kannustavaa. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt lähes 20 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60 000 ihmistä. Nämä yrittäjät turvaavat monen kunnan lähipalvelut ja hillitsevät kunnan kustannuskehitystä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Suomen Yrittäjissä on suoraan jäseninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Järjestöön kuuluu lisäksi 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 2 000. Pienillekin mahdollisuus osallistua Nyt annetussa lakiesityksessä on hyvää, mutta erityisesti yrityksien kannalta vielä korjattavaa. Eduskunnan tulee vielä vaikuttaa vielä lain sisältöön niin, Vaarana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse markkinoille. Palveluseteli paremmin käyttöön Markkinoiden toimivuuden kannalta parasta olisi saada järjestämislakiin tuottajatahoille velvoite tarjota aina palveluseteliä kansalaisille. Paras tapa valmistautua uuteen sote-rakenteeseen on tehdä aloite sen käyttöönotosta omassa kunnassa. Siinä kuntaa kehotetaan velvoittamaan myös ns. tuotantoalueita tarjoamaan palveluseteleitä kansalaisille. Palvelusetelijärjestelmä luo parhaiten mahdollisuuksia kaikille toimijoille, lisää yritysten määrää, luo uusia palvelukonsepteja ja tuo mukanaan kansalaisille valinnanvapauden. Näin varmistetaan, että sote-alueiden kautta palvelutuotantoon ohjautuvat varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hyödyksi. Aloitepohja palvelusetelistä on Suomen Yrittäjien kuntasivulla: yrittajat.fi/kunta > materiaalipankki 30 Yrittäjäinfo 6/2014 että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa varmistettaisiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus osallistua palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Lain toteutuessa esitetyn kaltaisena vaarana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yri- PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjien linjausehdotukset Kun eduskunta käsittelee lakiesitystä, siinä pitäisi Suomen Yrittäjien mukaan varmistaa, että laki sisältäisi linjauksia, jotka • antavat asiakkaalle nykyistä laajemman oikeuden valita palveluntuottajan • mahdollistavat laajasti suomalaisten mikro- ja pk-yrityksien osallistumisen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen • tuovat mukanaan kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän, jolloin tiedetään kaikkien tuottajien kustannukset ja niitä pystytään vertaamaan • päästävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat samalle viivalle samoin säännöin ja mitoituksin. tykset pääse markkinoille. Pk-yrittäjät eivät usko pärjäävänsä isojen tuotantoalueiden kanssa. Yleensä kun hankintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa. Järjestämislaissa pitää siis löytää ratkaisu siihen, miten huolehditaan velvollisuudesta kehittää markkinaa niin, että palveluita voivat tuottaa julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Nyt uhkana on, että sote-palvelut ovat entistä enemmän julkisen sektorin ja muutamien suurimpien palveluntuottajayritysten hallussa. Avoin vuoropuhelu tarpeen Uusi sote-rakenne lisää alueilla ja kunnissa tehtävän edunvalvontatyön merkitystä. On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset rakentavat kiinteät ja avoimeen vuoropuheluun perustuvat suhteet kuntien luottamushenkilöihin ja nyt myös uusiin kuntayhtymiin. Lähivuosina pitää koota kaikki rivit ja voimat siihen, että jokaisella sote-alueella jokainen tuottajavastuullinen ymmärtää monituottajamallin edut ja hyödyntää ne mahdollisimman hyvin. Suomen Yrittäjät on myös lisännyt tukeaan tähän työhön. Olemme kehittäneet kuntasivustojemme sisältöä ja parantaneet niiden toimivuutta. Sivuilta saat tietoa ja näkemyksiä mm. hankinnoista, sote-palveluiden uudistamisesta sekä elinkeinopolitiikasta yleisesti. PIXHILL LISÄTIETOJA www.yrittajat.fi/kunta On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset rakentavat kiinteät ja avoimeen vuoropuheluun perustuvat suhteet kuntien luottamushenkilöihin ja nyt myös uusiin kuntayhtymiin. Yrittäjäinfo 6/2014 31 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015
© Copyright 2024