Yrittajat.fi File 7ecaeab5 00bc 4d7b 9fbf
LAPIN NUMEROSSA 2/2015 Markus Maulavirta vie asiakkaat keskelle erämaaluksusta Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn • Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät • Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät • Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät Laitteet ja sovellukset yksityisetsivien ja muiden yrittäjien tarpeisiin. Elisa Yrityspaketti 16 Elisa Toimisto 365 50 hinta alk. €/kk 4 Liittymäpaketti yrityksille. Alv. 0 %. 50 €/kk Alv. 0 % • Puhetta 100 min/kk • Tekstareita 50 kpl/kk • Elisa Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s Lumia 830 240 € tai 10,00 €/kk. 24 kk sop. Alv. 0 % Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619 email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi • Uusimmat Officetyökalut ja tärkeät dokumentit aina taskussasi. PÄÄKIRJOITUS J VIIMEINEN GALLUP RATKAISEE Mistä löytyy se viisasten kivi tai lääke, joka estää Suomineidon vääjäämättömältä näyttävän tien kohti rappiota ja masennusta? No, lääkkeitä on tarjolla kansallisten lupausviikkojen aikana monenlaisia. Meidän äänestäjien pitäisi vain kyetä analysoimaan mikä tarjolla olevista parannuskeinoista olisi toimivin ja kuka olisi pätevin parantaja. Vaaliohjelmien perusteella valinta pitäisi tehdä ainakin talouskasvun vauhdittamisen keinoista, leikkausten määrästä ja ajankohdasta sekä turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Lähteekö talouskasvu liikkeelle elvyttämällä eli julkisilla investoinneilla velkataakka kasvattamalla vai kilpailukykyä edistävillä työmarkkinauudistuksilla ja tuloverotusta keventämällä? Suomen velkakelloa (velkakello.fi) seuraamalla on vaikea kuvitella, että velkataakkaa voitaisiin vielä lisätä ja jättää se tulevien polvien maksettavaksi. Paljon esillä olevat rakenneuudistukset eli leikkauslistat eivät välittömästi johda talouskasvun tielle, mutta ovat välttämättömät tuon velkakellon hidastamiseksi ja pitkässä juoksussa kääntämiseksi toiseen suuntaan. Kun asiantuntijoiden laskelmat osoittavat, että remonttitarve on mittava, pitäisi äänestäjien harhauttaminen uudistusten toteuttamisen aikataulun venyttämises- tä lopettaa. Paras lupaus olisi päättää koko sopeutustarpeesta kerralla ja toteuttaa ne heti. Suomen suurin uhkakuva on päättämättömyys. Lappi elää edellä kuvattua todellisuutta ja meillä on lisäksi vahvana vientimaakuntana omat haasteemme, joihin toivomme tulevan hallituskauden tuovan helpotusta. Lapin Yrittäjät on listannut seuraavan hallituskauden tavoitteiksi asioita, joilla Lappi pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä maakuntana. Saavutettavuus nousee edelleen yhdeksi tärkeimmäksi aiheeksi niin metsä-, metalli- ja kaivannaisteollisuuden kuin matkailun ja kaupankin kannalta. Kilpailukykymme turvaamiseksi tarvitsemme toimivat lentoyhteydet eri puolille maakuntaa, liikennemääriä vastaavat maantieyhteydet, syväsataman Yrittäjäinfo 2/2015 ja digitalisaation edellyttämät tietoliikenneyhteydet muutamia mainitakseni. Vientitoiminnan lisääntyminen lähialueille edellyttää toimenpiteitä yritysten kansainvälistymiseen liittyvien haasteiden purkamiseksi. Liiketoiminnan harjoittaminen ja työvoiman liikkuminen rajan yli Ruotsiin ja Norjaan kohtaa edelleen lainsäädäntöön liittyviä esteitä, jotka tulee korjata valtioiden välisin sopimuksin. Muut Lappitason tavoitteet liittyvät energiapolitiikkaan ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen maakunnassa. Panostetaan uusiutuvaan energiaan ja turvataan koulutuspaikat Lapissa. Vaalitulos eli se ”viimeinen gallup” reilun viikon päästä ratkaisee mihin suuntaan tätä maata viedään ja ketkä yhdessä lupauksiensa mukaisesti Suomen nousuun nostavat. Siihen minä ja sinä voimme vaikuttaa. Pirkka Salo toimitusjohtaja Lapin Yrittäjät P.S. Esittelemme tämän Infon sivuilla ehdolla olevat jäsenyrittäjämme, jotka ovat valmiina noita lupauksia lunastamaan. 3 YRITTÄJÄINFO 2/2015 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 KANNEN KUVA: Grafu/Pasi Pikkupeura Päätoimittaja Minna Miettunen, p. 0400 984 077 Ulkoasu, taitto ja painopaikka Sisällys 3 Pääkirjoitus: Viimeinen gallup ratkaisee 5 Lapin Yrittäjien aluesivut 21 Yrittäjät lupaavat säilyttää ja tehdä työpaikkoja 22 Infotiski Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Sähköiset aineistot Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee aineisto@tornionkirjapaino.fi Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2015 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu 1 265 € 1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 € 1/2 sivu (125x170 mm) 780 € 1/4 sivu (60x170 mm) 440 € Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu 5 400 € 1/1 sivu 4 900 € 1/2 sivu 3 300 € 1/4 sivu 1 900 € 50x30 mm 260 € Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2015 Lehti ilmestyy Nro 1 6.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 18.12. Aineistopäivä (23.1.) (27.3.) (22.5.) (21.8.) (9.10.) (4.12.) Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa EEN-yrityspalvelut Finprolle Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus 24 Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn 26 Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa 27 Lakineuvoja vastaa: Liikehuoneiston remontti 28 Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma 30 Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen 31 Suomen kasvukäytävät Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Kannessa: Yrittäjä Markus Maulavirta 4 Yrittäjäinfo 2/2015 Työoikeutta PK-yrityksille käytännön esimerkein 11.5.2015, klo 14.00 - 18.00, Team Botnia Oy, Green Line, Tornio 12.5.2015, klo 08.30 - 12.30, Hotelli Pohjanhovi, Rovaniemi Koulutuksessa käsitellään työoikeuden keskeisimpiä perusteita esimerkkien ja oikeuskäytännön avulla. Koulutus antaa vastauksia siihen, miten työoikeus vaikuttaa työsuhteessa erityistilanteissa ja siihen, miten työoikeus ja työehtosopimukset toimivat vaikuttavat työsuhteeseen. Käymme läpi työsuhteen elinkaaren työsopimuksen tekemisestä sen päättämiseen. Kiinnitämme huomiota tyypillisiin ongelmakohtiin ja työsuhteen erityistilanteisiin. - Työsopimuksen tekeminen, muuttaminen ja työnantajan työnjohto-oikeus - Työstä poissaolot - Vuosiloma – ansainta ja antaminen, sairauskarenssin poistuminen - Varoitus ja sen merkitys työsuhdetta päätettäessä - Työsopimuksen päättäminen henkilöön liittyvillä perusteilla - Lomauttaa vai irtisanoa – taloudelliset ja tuotannolliset perusteet Luennoitsijana toimii lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät. Ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/lappi Työoikeutta PK-yrityksille käytännön esimerkein viimeistään 5.5.2015. Osallistumismaksu 50 € +alv jäsenyrityksiltä, muilta 95 € +alv (sisältää koulutuksen, koulutusmateriaalin ja kokouskahvit). Tervetuloa mukaan! Yrittäjät Aluejärjestö | Katuosoite 1 A, 00100 Kaupunki | toimisto@yrittajat.fi | 010 111 2222 | sähköposti@yrittäjät.fi LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Lapin Yrittäjien Lentoliikenneseminaari Levillä: ”Lentoliikenne on elinkeinoelämän moottori” Kaikki paneelistit vasemmalta: Niina Pietikäinen (Harriniva), Lassi Hilska (Liikenne- ja viestintäminiteriö), Hanne Junnilainen (Lapin Liitto), Petri Vuori (Finnair), Mikko Saariaho (Finavia). Etualalla Lapin Nuorten Yrittäjien Keijo Kroko -maskotti. 6 Yrittäjäinfo 2/2015 Lapin Yrittäjien järjestämässä Lentoliikenneseminaarissa Levillä helmikuussa keskusteltiin vilkkaasti Lapin lentoliikenteen tulevaisuudesta. Esille nousi lentoliikennestrategian lisäksi Suomen ero muihin Pohjoismaihin sekä matkailun yhä lisääntyvä tarve yhteistoimintaan matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden kanssa, jotta lentoja saadaan sinne ja silloin kun tarvitaan. Yrittäjäinfo 2/2015 7 Lentoliikennestrategian kolme painopistettä Liikenne- ja viestintäministeriön edustaja, liikenneneuvos Lassi Hilska tiivisti seminaarissa uunituoreen Lentoliikennestrategian lyhyesti kolmeen kärkihankkeeseen: asemaverkon ylläpidon tärkeyteen, Helsinki-Vantaan kehittämiseen sekä alueellisiin työryhmiin. Strategian mukaan Suomi jaetaan viiteen alueeseen, joiden alueelliset työryhmät lähtevät miettimään ja ideoimaan oman lentoliikenteen kehittämistä. Lapissa tämän työryhmän vetäjä on Lapin liiton maakuntainsinööri Hanne Junnilainen. ”Ideat lentoliikenteen kehittämiseen alueellisesti on tultava alueelta itseltään.” Lassi Hilska, Liikenne- ja viestintäministeriö ”Suomen lentoliikenne alikehittynyttä muihin Pohjoismaihin verrattuna” Hanne Junnilainen otti omassa esityksessään esiin Suomen lentoverkon tärkeyden. ”Ulkomaankaupan osuus BKT:stä on merkittävä ja tässä valossa on huolestuttavaa, että Helsinki-Vantaa on ainoa lentokenttä Suomessa, joka on tehokkaasti kytketty kansainväliseen maail- maan. Tämän lisäksi yhteydet sisäisesti Suomessa on huonot.” ”10% lisäys lentoliikenteeseen, tuo 0,5% lisää BKT:hen ” - Hanne Junnilainen, Lapin Liitto Junnilainen vertasi omassa esityksessään muiden Pohjoismaiden lentoliikenteen kehitystä Suomeen. Esim. Norjassa, jossa lentoliikenteeseen on satsattu, Tromssan lentokentän matkustajamäärät ovat 2 kertaa suuremmat kuin Lapin lentokentillä yhteensä. Junnilaisen mukaan Suomessa kehittyy vain Helsinki-Vantaa, muu Suomi junnaa paikallaan. Junnilainen myös korosti, että lentoliikennettä ei tule ajatella pelkästään liiketoimintana, sillä kannattamatonkin kenttä tuo alueelle välillisesti huomattavia tuloja. Lentoasemien käyttöastetta on kasvatettava Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho korosti omassa puheenvuorossaan sitä, että tuottoa on tultava myytävistä palveluista. Lentoasemien on oltava kilpailukykyisiä ja niissä on oltava matkustuspotentiaalia. Alueet ja lentoasemat joutuvat tulevaisuudessa taistelemaan yhä hanakammin omista lentovirroistaan. ”Lentoasemien on tulevaisuudessa taisteltava lentovirroistaan. ” - Mikko Saariaho, Finavia Saariaho piti myös keskustelua liian ”lentoasemavetoisena”: ”Jos käyttöaste on maksimissaan 20%, keskustelu ei ole oikeilla raiteilla. Tulee miettiä niitä todellisia keinoja, miten kysyntää kasvatetaan.” Hänen mukaansa myös HelsinkiVantaa –kentän korostaminen on perusteltua, sillä Suomesta on tullut sen ansiosta solmukohta Aasiasta Eurooppaan. Toisaalta Saariaho myös muistutti, että seuraavan vuosien aikana Finavia investoi Ivalon, Rovaniemen ja Kittilän kenttien uudistuksiin. Lisää lentoja Suomeen ja Suomessa Finnairin myyntijohtaja Petri Vuori korosti yhden hubin strategiaa, jonka kautta yritys toimintaansa rakentaa. Ja Vuoren mukaan Aasia-strategian vuoksi myös Suomessa on enemmän lentoja, mitä Suomen väestörakenteella normaalisti olisi. Vuori myös nosti esiin sen, että Lappiin kohdistuvat lennot ovat sesonkiluonteisia lukuunottamatta Rovaniemeä, joka luo omat haasteensa lentoliikennöinnille. ”Verkostolentoyhtiön logiikka eli HelsinkiVantaan hubi tuo matkustajia ja luo kysyntää. ” - Petri Vuori, Finnair Matkailun edustajana seminaarissa ollut Harrinivan myynti- ja markkinointipäällikkö Niina Pietikäinen kertoi, että matkat buukataan oikeastaan jo vuotta aiemmin täyteen. Silloin pitää olla tiedossa jo, mitä yhteyksiä on käytössä ja minne. Yhteyksien puutteen vuok- Finnairin myyntijohtaja Petri Vuori, Liikenne- ja viestintäminteriön liikenneneuvos Lassi Hilska sekä Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho. 8 Yrittäjäinfo 2/2015 si myös matkojen peruutuksista tulee vuosittain tuhansien eurojen menetykset yritykselle. ”VISIO: matkailutoimija tekee hyviä tuotteita, lentoyhtiöt tarjoaa hyvät yhteydet ja matkanjärjestäjä myy ja markkinoi tuotteen loppuasiakkaalle. ” - Niina Pietikäinen, Harriniva Seminaarin paneelikeskustelussa tärkeänä nousivat esille matkailutoimijoiden ja Finnairin yhteistyö, jonka kiiteltiin lisääntyneen huomattavasti viimeaikoina. Myös yhteistä matkanjärjestäjien portaalia tai varausjärjestelmää visioitiin. Yhteenvetona todettiin, että Lapilla on edessä iso urakka, että lentoliikenne vastaa tarvetta ja saadaan toimivaksi ja kannattavaksi kokonaisuudeksi ja tämä vaatii kaikkien osapuolien yhteistyötä. Harriniva matkailuyrityksen myyntija markkinointijohtaja Niina Pietikäinen FINNAIR AJAA KEMI-TORNIO LENTOLIIKENNETTÄ ALAS? Finnair on vähentämässä Kemi-Tornion lentoliikennevuoroja puoleen nykyisestä. Tämä hankaloittaa erityisesti yritysten ulkomaantoimintoja. Kemi-Tornio alueella on koko valtakunnanmitassakin hyvin merkittävää vientiteollisuutta, jonka yksi toimintaedellytys on saavutettavuus ja joustava pääsy kansainvälisille markkinoille. Alueen elinkeinoelämälle lentoliikennevuorojen karsiminen on katastrofaalista. Herää kysymys mistä lentoasiakkaan kannattaa maksaa, kun aikataulujen johdosta työmatka pitenee yli tarvittavan. Yritysten avainhenkilöillä, jotka hakevat maailmalta työtä alueemme ihmisille, ei ole varaa olla lentoyhtiön lentojen karsimisen ja sopimattomien aikataulujen armoilla, vaan ratkaisuksi tulee usein lennot matkan päässä oleville lähikentille. Muun muassa autonvuokrausalan yrittäjä totesi vastikään, että yhä useimmiten vuokra-auto on lähtenyt Oulusta tai Rovaniemeltä. Aiheeton ei ole pelko, että Kemi-Tornio lentoliikenne ajetaan vähitellen alas. Samanaikaisesti kun tehdään päätös lopettaa vuoroja Kemi-Tornio kentälle tiedottaa Finnair avaavansa reitit Helsingin ja Ruotsin Luulajaan, sekä Umeån välille. Näin kerätään matkaajia Helsingin kautta Aasiaan. Lentoliikenne on liiketoimintaa ja siinä lentoyhtiö pyrkii maksimoimaan tulostaan. Meillä on luonnollisesti oletus, että Finnairin johto pyrkii tekemään tässä suhteessa oikeita valintoja. Mutta meidän on täällä Yrittäjäinfo 2/2015 tehtävä töitä sen eteen ja muistutettava päättäjiä siitä, että Lapin saavutettavuuden ja elinkeinojen kannalta lentoliikenne on kaikki kaikessa. Saattaapa olla jatkossa myös lentoliikenteen liiketoiminnan kannalta hyvä malttaa katsoa pidemmälle ja punnita eri vaihtoehtoja. Valtion omistajaohjauksen soisi myös katsovan sitä kokonaisuutta, miten lentoliikenne vaikuttaa elinkeinoihin ja työllisyyteen. On myös julkisen vallan tehtävä vaalia saavutettavuutta Lapin vahvojen toimialojen, teollisuuden ja matkailun toimintaedellytysten hyväksi. Martti Kankaanranta 9 #työn_tekijä Lapin Yrittäjien jäsenistä ehdolla eduskuntaan Mitkä asiat nostat keskiöön yrittäjien ja yritysten asioiden edistämiseksi, jos sinut valitaan Eduskuntaan? TARMO SALONEN Perussuomalaiset Kittilän Sähkö-Tarmo Ky Kittilä 43 Tässä tärkeimpiä teemoja yrittäjyydelle. Yrittämisen aloittamisen kynnystä byrokratiaa vähentämällä on madallettava. Arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajaa on nostettava vähintään 20000 euroon. Suomen yrittäjille saatava paikka työehtosopimus neuvotteluihin. 10 PEKKA HACKLIN Kansallinen Kokoomus Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy, Tornio 64 Nostaisin kansanedustajana keskiöön hyvinvointivaltion kulut ja niiden karsimisen. Kulut rasittavat yrityksiä ja leikkaavat ostovoimaa verojen muodossa. Julkiselle sektorille on edellytettävä tehokkaampaa ja yrittäjämäisempää työskentelyä. Tehtäviä on yksityistettävä ja muutettava markkinaehtoisemmaksi. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen on elinehto, jotta yritykset voivat työllistää asiakkaiden tarpeen mukaan. Kannatan siis työlinjaa, missä työn tekemiseen kannustetaan, työttömyyden tukemisen sijaan. Yritysten ja yrittäjien toiminnan järkevöittämiseksi olisi syytä verottaa todellisen tuloksen mukaan, eikä ennakkoon. Tässä pitää huomioida niin ennakkoverot kuin arvonlisäverot. Yrittäjäinfo 2/2015 TEIJA HOLOPAINEN Kansallinen Kokoomus Kieringin lomakylä Oy Rovaniemi 67 - Maaseutuyritykset valvotaan hengiltä. EU lainsäädäntö on tuonut maaseutuyrittämiseen paljon byrokratiaa ja sitä myötä myös valvontaa. Tilallamme on ollut viime vuonna yhteensä 8 erilaista valvontaa, joihin olen yrittäjänä käyttänyt omaa aikaani noin 15 työpäivää ja tilanhoitajamme 5 täyttä työpäivää. Yhteensä kuukauden työpanos pelkästään meidän maatilaltamme. Tietysti viranomaisten työpanos tähän lisäksi. Toivottavasti tähän valvontajärjestelmään saadaan hivenen järkeä, esimerkiksi puolittamalla nämä valvontamäärät. - Naisyrittäjänä koen työntekijöiden äitiyspäivärahojen puolittamisen molempien vanhempien työnantajien kesken tärkeäksi. - Työntekijöiden palkkaamiseen Sanssikorttien kaltaisia välineitä. Tässä näitä aluksi. Kaikenlainen yrittäjyyden edistäminen on tärkeää, mutta ei yrittäjyyttä synny valvontaa tiukentamalla. HILLE KUUSISTO Kansallinen Kokoomus Lapin Huippuhotellit Oy Kittilä 70 Olen Hille Kuusisto, ravintolayrittäjä Leviltä, Näköalaravintola Tuikusta. Olen Kittilän kunnanhallituksen jäsen ja Lapin Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Edustan myös Lappia Kokoomuksen puoluehallituksessa varajäsenenä. Haluan muuttaa politiikan tekotapaa valtakunnassa: lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, demokratia ja keskustelu kunniaan. Vanhemmuuden kustannukset pitää jakaa tasa-arvoisemmin, asiallisen hallinnon turvaamiseksi pitää saada Lex Kittilä, meidän yrittäjien asema on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Suomi elää pienyritysten varassa. Yrittäjien vastuu omasta ja perheen jaksamisesta on suuri uhka suomalaiselle yrittämiselle. Yrittäjän tai hänen lastensa sairastaminen voi pahimmillaan tuhota yritystoiminnan ja sitä kautta toimeentulon koko perheeltä. Tähän pitää saada muutos. Yrittäjilläkin tulee olla oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta tai sairastaa itsensä parempaan kuntoon ilman, että toimeentulo kärsii kohtuuttomasti. Omavastuuajat sairaspäivien osalta tulee lyhentää samaan mitä palkansaajilla. Lisäksi työnteon tulee olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. On vaikeaa saada työntekijöitä lyhyeksi sesongiksi töihin jos työntekijä menettää enemmän työttömyysrahassa kuin tienaa palkkaa. Tämä ei ole oikein ketään kohtaan, niin yrittäjää kuin työntekijääkään. Suurten yritysten säilyttäminen Suomessa on haaste johon valtion tulee pystyä vaikuttamaan positiivisesti. Haluan myös tuoda eduskuntaan positiivista asennetta yrittäjyyttä ja yrittäjiä kohtaan. Yrittäjyys on upea elämäntapa joka vaatii ankaraa työtä, positiivista elämänasennetta sekä uskomatonta rohkeutta! ARTO OJALA Kansallinen Kokoomus Avepo Oy Kemijärvi 74 Kolme asiakokonaisuutta haluan nostaa ylitse muiden: 1. Verotus Kokonaisveroastetta on kyettävä laskemaan ja erityisesti on kevennettävä työn verotusta. Henkilöyrittäjien verotusta pitää kehittää niin, että yrittämisen riski tulee huomioiduksi. Tämän hetkinen verotus toteutetaan pääomatuloverotuksena ja/ tai progressiivisena tuloverotuksena. Järjestelmä on periaatteessa hyvä. Yrittäjäriskin huomioimiseksi pitää toteuttaa yrittäjävähennys. Listaamattomien yritysten verotusjärjestelmä on tällä hetkellä erittäin sekava. Se pitää selkiyttää kokonaan pääomatuloverotuksen piiriin, nostaa nettopääoman laskennallinen tuottovaatimus 8 prosentista 12 prosenttiin ja yksinkertaisen verotuksen osinkoraja 200 000 euroon. Yritysverotuksessa pitää ottaa käyttöön varausjärjestelmä. Näin tuloksen kautta voidaan varautua tulevaisuuden investointeihin. Arvolisäverotukseen tulisi säätää alvvähennys, jolloin nykyinen verottomuuden alaraja voitaisiin poistaa. 2. Rahoitus Aloittavilla ja erityisesti pienillä kasvuyrityksillä on vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa. Yritykseltä ei löydy tarvittavia vakuuksia. Valtiolle on kehitettävä vakuusjärjestelmä tukemaan kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta. 3. Työmarkkinoiden joustavuus Nykyisen järjestelmän mukaan työehtosopimuksissa voidaan neuvotella paikallisesti sopimuksesta poikkeavia joustavia järjestelmiä. Nämä järjestelmät eivät kuitenkaan koske järjestäytymättömiä yrityksiä. Paikallista sopimista pitää kehittää niin, että kaikki yritykset voivat neuvotella sopimuksesta poikkeavista järjestelyistä. Perälautana on tietysti aina työehtosopimus. Yrittäjäinfo 2/2015 PAAVO VÄYRYNEN Suomen Keskusta Rantatähti Oy Keminmaa 90 Keskustan vaaliohjelma sisältää useita yritystoimintaa edistäviä uudistuksia, kuten jakamattoman voiton varausjärjestelmä (askel ns. Viron mallin suuntaan), muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yritysten verotuksen keventäminen ja yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Ajan näitä ja myös muita ohjelman tavoitteita, jotka löytyvät Keskustan kotisivulta keskusta.fi. Yrittäjäjärjestöt tulee saada mukaan päättämään työehdoista ja vaikuttamaan lainsäädännön kehittämiseen. 11 #työn_tekijä Lapin Yrittäjien jäsenistä ehdolla eduskuntaan Mitkä asiat nostat keskiöön yrittäjien ja yritysten asioiden edistämiseksi, jos sinut valitaan Eduskuntaan? JAANA HANNOLA Perussuomalaiset Jaana Hannola Oy Kemijärvi MARKUS TÖRMÄ MARKO VAPA Itsenäisyyspuolue e-Coach Marko Vapa Keminmaa 101 Perussuomalaiset PJ-Metalli Oy Tornio MATTI TORVINEN Perussuomalaiset LexLappia Rovaniemi Tässä multa muutama ratkaisu yrityskenttään: - ero EU:sta ja EU:n direktiiveistä, 80% yritystoimintaa rajoittavista säädöksistä tulee EU:sta ja 20% Suomen laista, suuryritysten direktiivivalta purettava - yritysten verotus progressiiviseksi tai yrityksen rakenteen mukaiseksi, palvelua ja alkutuotantoa on verotettava eri tavalla kuin automaatiota ja bittiä - perustulon kautta kaikenlainen yrittäminen kannattavaksi ja työntekijöiden palkkaaminen joustavaksi - Suomen Yrittäjät päättäviin pöytiin, koska heillä asiakkaat ja sitä myötä näkemys miten maata muutetaan 12 47 46 EEVA-MARIA MAIJALA Suomen Keskusta Maijala Eeva-Maria Kustaava Savukoski PETRI LEINONEN Vihreä liitto Elomestari Oy Tornio Yrittäjäinfo 2/2015 35 82 116 Suomen Yrittäjät selvitti: Työehtosopimuksissa on vain vähän mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen Moni väittää, että kyllä meillä suomalaisissa työehtosopimuksissa on paljon mahdollisuuksia sopia työpaikkatasolla työasioista. Suomen Yrittäjien tuore selvitys paljastaa, että väite on väärä. Näissä eduskuntavaaleissa keskustellaan poikkeuksellisen paljon työstä – työpaikkojen saamisesta ja luomisesta. Työn tekemisen ja teettämisen ehdot ovat ratkaisevassa asemassa siitä, kun ratkaistaan se, kuinka paljon työpaikkoja yritykset pystyvät tarjoamaan. – Nykyiset työehtosopimukset eivät ota tarpeeksi huomioon sitä, kuinka erilaisia ja kuinka erilaisissa tilanteissa yritykset ovat. Jos työnantajalle ja työntekijöille annettaisiin enemmän mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti, yritykset voisivat kasvaa ja työpaikkoja syntyisi lisää, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä kiteyttää perusongelman. Selvitys paljasti, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia oli vain vähän. Poikkeus tähän on teknologiateollisuus, jossa sopimisen mahdollisuuksia on enemmän kuin muilla. Mistä työpaikkatasolla voi sopia? Tyypillisesti säännöllisestä työajasta, ruokatunnin kestosta, palkkapäivästä, lomarahan muuttamisesta vapaaksi tai työvuoroluettelon pitämisestä. – Sen sijaan yrityksen talouteen oleellisesti vaikuttavista vähimmäispalkoista, lomaltapaluurahoista ja pekkasvapaista ei saa poiketa, ei edes irtisanomisten välttämiseksi. Tarvitaan suuri työmarkkinauudistus – Uuden hallituksen pitäisi ottaa tehtäväkseen uudistaa työehtojen sopimusjärjestelmä niin, että työnantaja ja työntekijät saisivat poiketa työlakien ja työehtosopimusten määräyksistä huomattavasti laajemmin kuin nykyään. Näin parannettaisiin suomalaisen työn kilpailukykyä ja lisättäisiin työpaikkoja. Kuva: Jarkko Översti, Tosikuva Oy Teksti: Eeva Ketvel Ahma ympäristö Oy Lapin Vuoden Yritys Lapin Vuoden Yritys on rovaniemeläinen Ahma ympäristö Oy. Lapin yrittäjäpäivillä Levillä palkittu yritys on Suomen suurimpia ympäristöalan asiantuntijayrityksiä. Ympäristöalan kansainvälistyneen erityisasiantuntijayrityksen Ahma ympäristö Oy:n liiketoiminta on kasvanut vuosi vuodelta ja yritys on tehnyt merkittäviä investointeja viime vuosina. Ympäristöliiketoiminta on nykyisin Ahmakonsernin suurin toimiala. Palvelutar- jontaan kuuluu myös mm. käyttölaboratoriotoiminta, viljavuustutkimukset, polttoaineanalytiikka sekä sisäilmatutkimusten palvelut. Yritys on myös kasvattanut markkina-aluetta yritysostoilla ja useilla kansainvälisillä projekteilla. Ahma ympäristö Oy on 1977 perustettu asiantuntijayritys, jolla on 90 työntekijää kuudella paikkakunnalla. Yrityksen pääkonttori on sen perustamisesta lähtien sijainnut Rovaniemellä. Yrittäjäinfo 2/2015 13 Yrittäjän Iltakoulusta Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden arviointi on enemmistöllä pielessä. Menneisyyttä ihannoidaan, nykyisyyttä arvioidaan pessimistisesti ja tulevaisuus on uhka, vaikka todellisuus on toista ja tulevaisuus mahdollisuus julisti professori Esko Valtaoja Yrittäjän Iltakouluissa Rovaniemellä. Muutokset, hyvät sellaiset, tapahtuvat hitaasti eivätkä ne mahdu lööppeihin ja kymppiuutisiin. Sinne mahtuu muuta sälää aivojemme käsiteltäväksi. Tämä johtaa siihen, että 95 prosenttia ihmisistä ei tiedä maailman tilaa. Valtaoja toi terveisiä Petäjävedeltä, Suomesta ja maailmalta. Mitä, häh, no selitys on siinä, että Suomen suhteellinen osuus maailman väestöstä on sama kuin Petäjäveden osuus Suomen väestöstä. Petäjävesi ei kuitenkaan luo strategiaansa vain Petäjävedelle vaan huomioi Suomen, mutta huomioiko Suomi tarpeeksi strategiassaan ja ajattelussaan ja maailman. Valtaojan mukaan ei tarpeeksi ponnekkaasti kuin Petäjävesi Suomen. Entä onko Lappi kuten Suomi tässä suhteessa? Sanomme, että Lappi on kansainvälinen, viennistä suhteellisesti suurempi osuus tulee Lapista kuin verrataan sitä Lapin väestömäärän, ja sitten vielä matkailun vienti. Valtaojan sanoma on, että kansainvälistyminen on tärkeä alueen strategiassa. Lapin liiton ohjelmassa kansainvälistyminen ja lähialueyhteistyö on ainakin huomioitu. Siinä kirjataan mm. vahvistuva asema arktisena toimijana, Lappi brändi tunnettuus kansainvälisesti, liiketoiminnan kehittäminen erityisesti kansainvälistymisen avulla ja rajaesteiden purkaminen koulutuksen, yritystoiminnan ja julkisen sektorin palveluiden kehittämiseksi. Kuva: Nina Lappalainen Get Together 2015 & Lentävän Poron Teatterin Jussi Jokinen 1. Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle? Luovuutta, vastuuta, vapautta. Yrittäjä keinot keksii. 2. Mitä lappilaisuus merkitsee? Rohkeutta, sinnikkyyttä ja toivoa. Omassa liiketoiminnassa olemme aina menneet rohkeasti uudenlaisiin paikkoihin, ottaneet haastavat olosuhteet positiivisena haasteena ja nähneet pohjoisen (sielun)maiseman arvokkaana ja voimaannuttavana tekijänä toiminnalle. Päivän ajatus: “Opi joka päivä. Jokaiselta voit oppia jotain. Epäonnistu rohkeasti.” Jussi Jokinen & Lentävän Poron teatteri esiintyvät perjantain jameissa valtakunnallisessa Nuorten Yrittäjien verkostoitumistapahtumassa Get Togetherissä Levillä 24.4. Jo yli 200 osallistujaa ympäri Suomen. Lisätietoja: www. gettogether.fi 14 Yrittäjäinfo 2/2015 Lapin Yrittäjien VAALIPANEELI Maanantaina 13.4.2015 klo 13.00 - 15.00 Hotelli Santa Claus Zoomit+ Lounge, Rovaniemi - Miten Oy Suomi Ab saadaan nousuun? - Miten työvoiman saatavuus turvataan Lapissa? - Mikä on suomalaisen energiapolitiikan suunta? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaamassa lappilaiset yrittäjäehdokkaat ja istuvat kansanedustajat. VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! Yrittäjäinfo 2/2015 15 Uutta energiaa elämään ja työhön Yrittäjä, milloin viimeksi pysähdyit miettimään yrityksesi tärkeimmän työntekijän hyvinvointia? Osallistu Yrittäjien hyvinvointikoulutukseen Rovaniemellä ja ota loikka kohti yrityksesi menestystä! • Saat eväitä jaksamisesi tukemiseen •Opit vahvistamaan voimavarojasi • Löydät työkaluja työhyvinvointiisi •Tunnistat stressin ja opit hallitsemaan sitä •Tutustut selviytymiskeinoihin elämän kriiseissä Koulutus on maksuton neljän illan kokonaisuus, sisältää tarjoilut. Aika: 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 17-20.30 Paikka: Scandic Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi Kouluttajat: Terhi Savilahti ja Satu Vetri, Balanssi ry Ilmoittaudu mukaan 20.4. mennessä. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Lisätietoja: Yrittäjien hyvinvointikilta, Katja Müller, katja.muller@mielenterveysseura.fi, p. 040 667 1415 16 Yrittäjäinfo 2/2015 Erämaaluksusta à la Maulavirta Kun juttelen puhelimitse matkailuyrittäjä/kokki/erämaaopas Markus Maulavirran kanssa, hän on juuri pistänyt itsensä vaakasuoraksi hotellihuoneessa. Takana on neljän päivän lumikenkävaellus Ylläkseltä Leville; 52 kilometriä ylhäisessä yksinäisyydessä kera rinkan. ”Ehkä se lettupannu oli liikaa”, tuumii Maulavirta naurahtaen jälkiviisaana. Mutta letut keskellä Lapin jylhää erämaata on luksusta – ja sen merkityksen Maulavirta on ymmärtänyt omassa liiketoiminnassaan. Kun kahdeksan vuotta sitten Maulavirta jätti työnsä Klaus K –hotellin keittiöpäällikkönä, ei Järvenpään poika arvannut, että löytäisi itsensä vuonna 2015 Sallan Naruskasta, 75 kilometriä Sallasta ”ei mihinkään” sijaitsevasta metsurien aiemmin käytössä olleesta erämaamökistä. Maulavirran käsissä hieman muunnellusta mökistä on tullut Arctic Aihki –erämaatuote, jota hän myy yhteistyökumppaniensa kanssa matkanjärjestäjille ympäri maailman. Erämaa on Maulavirran mukaan luksusta, sitä ei moni suomalainen aina muista: ”Etenkin aasialaiset arvostavat puhdasta luontoa, erämaan antimia, hiljaisuutta ja rauhaa. Mökin ympäristössä on tarjolla kaikki mahdollinen aina kalastuksesta marjoihin ja sieniin. Sisätilat ovat suuret, löytyy 2 hengen huoneet ja tilava ruokasali yhteiskäyttöön. Tiloihin mahtuu kerralla ainakin se nelisenkymmentä vierasta.” Sallan Naruskan mökki tarjoaa myös erinomaiset puitteet työpaikan tai yritysjohdon koulutuspaikaksi. ”Isommissa keskuksissa usein maailman houkutukset vievät. Arctic Aihki antaa mahdollisuuden todelliseen aivoriiheen, mahdollisuuteen rakentaa tai kehittää täydellisessä rauhassa, keskittyä olennaiseen.” ”Vuosien varrella olen esiintynyt erilaisissa tv-ohjelmissa ja mainoksissa. Ensimmäinen telkkariohjelma oli Enkelten keittiö, puhetta ja hyvää ruokaa sisältävä talkshow. Maikkarin supersuositussa Kokkisodassa olin alusta lähtien mukana luomassa nostetta kokin ammattiin, ja tekemässä ruokaa monestikin hyvin poikkitaiteellisella ja uudella tavalla” Kokkiura sai kuitenkin kokopäiväisenä työnä jäädä, miehen omin sanoin: ”Oli aika haukata happea.” Täyspäiväinen yrittäjyys viisikymppisenä ei tänä päivänä ole enää outo asia, Maulavirralle päätös ei ollut tietoinen, vaan hän kokee ajautuneensa yrittäjän hommiin vähän kuin vahingossa. ”Arctic Aihkikin syntyi oikeastaan sitä kautta, että itse käytin Sallan Yhteismetsän omistamaa mökkiä muun mu- assa kaveriporukan kanssa. Nyt olemme tehneet omistajan kanssa sopimuksen, että vuokraan vuorokausia heiltä. Jos mikä on tässä hommassa tärkeää, niin se on yhteistyökumppanit. Ilman niitä sitä olisi kuin lastu meressä.” Tärkeänä osana yrittäjänä toimimisena Sallassa Maulavirta näkee paikallisyhdistyksen. Sallan Yrittäjille kokki antaakin vuolaat kiitokset: ”On ollut todella hienoa huomata, kuinka hyvin minut on otettu vastaan. Koen että olen saanut ihan vapaasti esittää ns. tyhmiä kysymyksiä ja muutenkin vähän erilaisia näkökulmia. On ollut helppo toimia helsinkiläisenä Sallassa.” Naruskaan lentäen tai junalla ja loppumatka nelipyörillä Maulavirran asiakkaat tulevat Naruskaan joko lentokentälle Rovaniemelle tai Kuusamoon tai esim. Kemijärven juna-asemalle. Maulavirta poimii asiakkaat kyytiin itse ja vie mökille tai hyödyntää paikallista kuljetusyhteistyökumppaniaan. ”Usein ainutlaatuinen kokemus jo sinällään ulkomaalaiselle on yöjuna Helsingistä Kemijärvelle. Junan rauhallisuus soveltuukin yhteen erinomaisesti luontomatkailun kanssa.” Arctic Aihki –tuotteen kohderyhmän löytäminen on myös oma työnsä, jota yrittäjä ahkerasti harrastaakin muun muassa matkamessuilla käymällä. Maulavirta myös tiedostaa, että tulevaisuudessa luontomatkailu eri muodoissa on yhä merkittävämpi matkailumuoto. Kukapa ei arvostaisi lettukestejä revontulten loimussa? Kokista täysipäiväiseksi yrittäjäksi Maulavirta on monille tuttu kokin uransa ajoilta, kuten hän kertoo omilla kotisivuillaan. Teksti: Minna Miettunen Yrittäjäinfo 2/2015 17 UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Kittilä Kolari Kemi Pallas Husky, Anna-Riitta Kivistö Tmi. Lomakeskus Seita, Pirren Kauppa Oy, Taksiliikenne Kultima, Ylläksen Oravanpesät, Äkkihoppu Oy. Asianajotoimisto Hannu Mäntynen Ky, Jari Talus Tmi, Kelloseppä Juha Martimo, Mirja Karvinen Tmi. Tornio Enontekiö Hallitus Restaurant Oy, Hierontapalvelu Relax, Polar Harmony Oy, Polar Käämintä Oy, Polar Mallinnus Tmi, Tornion Betonirakentajat Oy. Ounasretket ja Ounas Shop Hetta, Palon Ohjelmapalvelut. Keminmaa Sodankylän Yrittäjät ry Rovaniemi Arboristi Niinipuu, AULANPALJET Oy, Eijan Pullapuoti, Ikkuna ja Uksi Oy, Kela Henri Tmi, Lapin Caravanhuolto Oy, Lapin Märkätilatekniikka Oy, Lexconsult, Markkinointi Härkönen, Palsatech Oy, RM Auto- ja Laitehuolto, Roin Autohuolto Ky, Rovaniemen Mattomaailma Oy, Saivo koulutus- ja ohjelmapalvelut, Sumetku Oy, Upús Bistro Ky. Sodankylä MMK Musiikki Tmi, Penttinen Janne Kalervo, Sahaus- ja Traktorityö Olli-Matti Ylitalo. Pelkosenniemi Apteekkiliike Mikko Niemi. Keminmaan Kiinteistöhuolto Oy. Simo I Vuorimaa Ky, Satu Ketopaikka Tmi. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 [email protected].fi www.yrittajat.fi/lappi Varapuheenjohtaja Unto Penttinen puhelin 0400 395 281 [email protected] Sihteeri Maria Isola puhelin 044 098 1011 [email protected] Hallituksessa toimivat lisäksi: Jouko Hietala, Anne Lehmusvuo, Marja-Leena Magga (vpj), Vilppu Pesonen, Antti Rintala, Kari Sunnela. ONKO YRITYKSELLESI TULOSSA LAITE- TAI KALUSTOHANKINTOJA? Osamaksu- tai leasingrahoitus Säästöpankki stöpankki Optiasta. Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min TORNIO 18 ROVANIEMI Riitta-Liisa Moisanen Konttorinjohtaja n 029 041 2731 044 554 6440 Pekka Konstenius Pankinjohtaja 029 041 2741 050 545 3132 Erja Koivumies Rahoitusneuvoja 029 041 2737 Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2747 044 746 2747 Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio puh. 029 041 2730 Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh. 029 041 2740 saastopankki.fi/tornio saastopankki.fi/rovaniemi Yrittäjäinfo 2/2015 Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä! LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO ASIANAJOTOIMISTOT Asianajaja on asiakkaidensa asioiden ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY hoitamiseen erikoistunut Rovaniemi Suomen asianajajaliittoon • yrityksen lakiasiat kuuluva kokenut lakimies. • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY • omistusjärjestelyt Jarmo Juntura Sodankylä Puhelin 0400 975 775 • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat ASIANAJOTOIMISTO • omistusjärjestelyt YLISUVANTO OY Hannu Autonen Rovaniemi Puhelin 0400 391 025, • yrityksen lakiasiat 0404 838 660 • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt ASIANAJOTOIMISTO Jouko Ylisuvanto HAAVIKKO & SALO OY Puhelin 016 226 2600 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat ASIANAJOTOIMISTO • työsuhdeasiat TUULA MÄKINEN OY •omistusjärjestelyt Kemi Jorma Haavikko, Kari Salo • yrityksen lakiasiat Puhelin 016 725 5000 Tuula Mäkinen ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY Kemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Pekka Heino Puhelin 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Puhelin 0405 877 369 ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Markus Kairala Puhelin 0407 357 263 Kemi-Tornio LAKIASIAINTOIMISTOT • yrityksen lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA • työsuhdeasiat Rovaniemi • omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä • yrityksen lakiasiat Matti Torvinen Puhelin 0103 208 610 Puhelin 0400 822 872 Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA Rovaniemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Seija Kupila Puhelin 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY Keminmaa • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo Puhelin 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen Puhelin 0400 893 524 TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY Muonio • omistusjärjestelyt Veikko Polojärvi Puhelin 0400 557 323 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi • tili- ja veroasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila Puhelin 0405 511 165 Yrittäjäinfo 2/2015 19 Varmat ratkaisut Sujuvaa yrittämistä Lähinnä menestystä Yrittäjien ja yritysten paikallinen kumppani. Pohjolan Osuuspankin yritysasiakasliiketoiminnan asiantuntijat käytössänne: Johtaja Pertti Tornberg, p. 010 253 9417 Yritysasiantuntija Juhani Vesala, p. 010 253 9391 Yritys- ja vakuutusneuvoja Jenni Reinikka, p. 010 253 9354 Rahoituspäällikkö Antti Kumpula, p. 010 253 9609 Yrityspalveluneuvoja Sirkka Pulliainen, p. 010 253 9362 Maksuliikeasiantuntija Susanna Tauriainen, p. 010 253 9364 Rahoituspäällikkö Tomi Keränen, p. 010 253 9424 Johtaja Mari Kotaniemi, p. 010 253 9589 Sijoituspäällikkö Panu Spåra, p. 010 253 9654 Rahoituspäällikkö Jukka Vaara, p. 010 253 9563 Johtaja Piia Kaave, p. 010 252 3009 Maksuliikepäällikkö Mika Matilainen, p. 010 253 9420 Pankinjohtaja Markku Härkönen, p. 010 253 9413 Sähköposti [email protected] Katso lisää op.fi/pohjolan Yrittäjät lupaavat säilyttää ja tehdä työpaikkoja Yrittäjät lupaavat jatkaa yrittäjinä, säilyttää työpaikat ja luoda jopa lisää uusia työpaikkoja. Jotta yrittäjät voivat pitää lupauksensa, eduskunnan ja hallituksen on tehtävä yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Siinä Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjan ydin. Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjan nimi #työn_tekijä korostaa, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Yksinyrittäjinä itsensä työllistää peräti 170 000 ihmistä. Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikampanjasivuilla yrittäjät antavat lupauksen jatkaa yrittäjänä, säilyttää yrityksensä työpaikkoja ja tehdä uusia työpaikkoja, jos tuleva eduskunta ja halli- tus tekevät sellaisia päätöksiä, että se on mahdollista. Luvassa tilaisuuksia, ilmoituksia ja yrittäjyysaiheinen vaalikone Lähes kaikki Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä järjestävät omia alueellisia ehdokastilaisuuksia. Tilaisuuksissa ehdokkaat saavat paljon tietoa yritysten ja yrittäjien tilanteesta Suomessa juuri nyt. – Koska Suomen Yrittäjillä on aluejärjestö joka maakunnassa ja paikallis- yhdistys joka kunnassa, meille on luontevaa järjestää eri puolilla maata kymmeniä pieniä ja keskisuuria vaalikeskusteluita. Näin tavoitamme parhaiten mahdollisimman monen ehdokkaan, Anssi Kujala kertoo. Yrittäjyyttä ymmärtävän ehdokkaan löytämistä helpottaa Suomen Yrittäjien vaalikone, joka avataan äänestäjille 23. maaliskuuta osoitteessa yrittajat.fi/työntekijä. Suomen Yrittäjien kampanja näkyy myös mainoksina radiossa, verkossa ja sanomalehdissä. www.yrittajat.fi/työntekijä 100 000 7164 Yrittäjäinfo 2/2015 21 I N F O T I S K I Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Yli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä. Palveluissa ja teollisuudessa uskotaan, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa ja rakentamisessa taas on painetta vähentää henkilöstön määrää. Yritysten odotukset selviävät Suomen Yrittäjien kevään Pk-yritysbarometrista. Tilanne on vaikeutunut laajemminkin, sillä työllistämisodotusten saldoluku 0 on poikkeuksellisen Odotukset henkilöstön määrän muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana matala verrattuna aiempiin vastaaviin tutkimuksiin. Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat vaihtuneet irtisanomiseen liittyvään riskiin. Jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Yleisimpiä näistä ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Sopeuttamaan joutuneista yrityksistä neljännes joutui irtisanomaan työntekijöitään. Sopeuttamista suunnittelevista yrityksistä neljännes harkitsee irtisanomisia. Kasvaa Pysyy ennallaan 14% 72% Pienenee 14% Lähde: Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri kevät 2015 Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee Verohallinnon sähköinen Yhteisöjen veroilmoituspalvelu laajenee koskemaan osakeyhtiöiden lisäksi muitakin yhteisöasiakkaita. Veroilmoituksen 4, 6, 6B ja 6C antaville yhteisöille postitetaan esitäytetyn veroilmoituslomakkeen sijaan asiakastiedote ja ohjeita sähköiseen asiointiin. Sähköinen veroilmoitus nopeuttaa ja helpottaa asiakkaiden työtä. Paperilomakkeille tehdyissä veroilmoituksissa on selkeästi enemmän virheitä, joiden selvittely viivästyttää ilmoituksen käsittelyä. Yhteisön perustiedot ovat palvelussa valmiina, ja niitä voi tarvittaessa muuttaa. Lisäksi Yhteisöjen veroilmoituspalvelu tekee laskutoimituksia ja tarkistuksia ilmoittajan puolesta sekä ohjaa tietojen täyttämisessä. Sähköisen veroilmoituksen voi lähettää Verohallintoon myös taloushallinto-ohjelman muodostamana tiedostona esimerkiksi Ilmoitin.fi-verkkopalvelun kautta. Yhteisöt voivat jatkossakin antaa veroilmoituksen myös paperilomakkeella. Lisätietoja: www.vero.fi/unohdapaperi www.vero.fi/yhteisönveroilmoitus www.vero.fi/lomakkeet. 22 Yrittäjäinfo 2/2015 Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa Työnantajille korvausten hakuaika työterveyshuollon kustannuksista on 6 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Jos tilikausi on päättynyt 31.12.2014, korvaushakemus tulee toimittaa Kelaan kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Hakemuksen voi tehdä verkossa työnantajien asiointipalvelussa tai lähettää sen postissa. Kun korvaus haetaan verkossa, Kela lähettää kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Asiointipalvelussa voi seurata hakemuksen käsittelytilannetta ja nähdä aiemmin lähetetyt hakemukset. Kun hakemus on ratkaistu, palvelussa näkee nykyisin myös verkkohakemuksista tehdyt korvauspäätökset. Työnantaja voi pyytää työterveyshuollon palveluntuottajaa toimittamaan hakemuksen pohjatiedot Kelan asiointipalveluun. Tämä on mahdollista, jos palveluntuottaja on sopinut asiasta Kelan kanssa. Lisätietoja: www.kela.fi/ asiointi-tyoterveyshuolto ”Informaatioteknologinen murros on vienyt yrittäjyyttä paitsi skaalautuvaan myös hieman kepeämpään, osin jopa maanisempaan suuntaan. Yrityksiä aloitetaan ikään kuin ne olisivat projekteja, joiden kaatuminen ei tee kummempaa kolhua yrittäjän identiteettiin – ja hyvä niin”. viestintäkonsultti ja tutkija Antti Hyrkäs yrittäjät.fin blogissa 6.3. LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI EEN-yrityspalvelut Finprolle Enterprise Europe Networkin maksuttomat palvelut pk-yrityksille ovat siirtyneet Finpron koordinoitavaksi. Samalla ne täydentävät Finpron Export Finlandin ja koko Team Finlandin tarjoamia kansainvälistymispalveluita yli 50 maassa. Enterprise Europe Network -verkoston palveluita tarjoaa erityisesti pk-yrityksille noin 3000 kansainvälistymisen asiantuntijaa yli 50 maassa. Verkoston eri toimialojen asiantuntijat auttavat yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita kaupalliseen, teknologiseen tai tutkimusyhteistyöhön. Lisäksi käytössä on 10 000 yrityskontaktia sisältävä tietokanta, johon on koottu liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita etsiviä tahoja. Finpron Export Finlandin nykyiset pk-yrityksille tarjoamat kansainvälistymispalvelut vahvistuvat verkoston myötä erityisesti EU-ohjelmien, -rahoituksen ja -lainsäädännön tuntemuksella. Finpron koordinoimia palveluita tarjoavat Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön tuella yhteistyössä Finpro, Helsingin Seudun Kauppakamari sekä Turku Science Park. Suomessa verkoston asiantuntijat ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Seinäjoella ja Mikkelissä ja täydentävät näin Finpron alueverkostoa. Enterprise Europe Network on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä verkosto, joka tarjoaa kontakteja, tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä ja EU:n tarjoamista mahdollisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille. Verkoston toiminnassa on mukana yhteensä yli 3 000 asiantuntijaa ja lähes 600 organisaatiota yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. 10 000 000 Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus Hallitus on jakanut 10 miljoonaa euroa pk-yritysten kansainvälistymiseen. Avustukset tukevat erityisesti yritysten kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavia konsultointihankkeita. Myös muiden kansainvälistymistä edistävien hankkeiden, kuten markkinaselvitysten ja messuosallistumisten rahoittaminen on mahdollista. Määrärahat jaetaan Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten alueille. Kansainvälistymisen edistäminen on keskeisellä sijalla myös Suomen rakennerahasto-ohjelmassa. Itä- ja Pohjois-Suomen pk-yritysten kansainvälistymistä voidaan tukea rakennerahasto-ohjelman varoista. ELY-keskukset toimivat kiinteänä osana Team Finland -verkostoa. Niiden pk-yritysten kansainvälistymiseen tarkoitetulla rahoituksella on keskeinen rooli Team Finland -toiminnassa. Lisätietoja: www.finpro.fi Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 2/2015 23 Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn Velkajärjestelylaki muuttui 1.1.2015, jolloin yksityisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille avautui mahdollisuus hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä myös elinkeinotoiminnan velkoihin. Lakimuutos parantaa myös yrittäjän mahdollisuutta aloittaa uudelleen kerran lopetettu elinkeinotoiminta samalla alalla. Tällöin velkajärjestelyn piiriin kuuluvat myös aikaisemmasta elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Kirjallinen selvitys Velkajärjestelyhakemuksen liitteeksi tarvitaan tilitarkastajan tai muun luotettavan asiantuntijan selvitys velkajärjestelyn edellytysten arvioimiseksi. Kirjallista selvitystä ei voida laatia Talousavussa eikä talous- ja velkaneuvonnassa, vaan se on hankittava muualta. Tietoa asiantuntijaselvitystä laativista tahoista saa talous- ja velkaneuvonnasta. Selvitys maksaa noin tuhat euroa (+ alv). Velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma Velkajärjestelyhakemus laaditaan yrittäjäasiakkaalle pääsääntöisesti samalla tavalla kuin muillekin. Maksuvara voidaan laskea asiantuntijaselvityksessä arvioidun tulon mukaan. PIXHILL 24 Yrittäjäinfo 2/2015 Velkojan näkökulma Myös maksuohjelma laaditaan ja käsitellään käräjäoikeudessa pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muillakin. On oletettavaa, että selvittäjä tullaan määräämään yrittäjätapauksissa useammin kuin muulloin. Myös selvittäjä voi arvioida yritystoimintaa velkajärjestelyn edellytysten kannalta. Elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen Velkajärjestely voi tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta saadaan kannattavaksi tai tilanne saadaan muuten korjattua niin, että velkajärjestely olisi mahdollista. Esimerkiksi tekemättä ollut kirjanpito saadaan ajan tasalle tai lopetetaan kannattamaton osa toiminnasta. On mahdollista, että talous saadaan tervehdytettyä niin hyvin, ettei velkajärjestelyyn ole enää tarvetta. On myös mahdollista, että elinkeinotoiminta saadaan kannattavaksi ja yrittäjä selviytyy näistä veloistaan, mutta edelleen on tarve järjestellä yksityistalouden velat. Tällöin voi hakea velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloille. Yrityssaneeraus Yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan velkavastuun kokonaisjärjestely on mahdollista myös yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisesti. Silloin menettely käsittää sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden velat. Tämä koskee varsinkin tapauksia, joissa on tulkinnanvaraista, onko elinkeinotoiminta enää pienimuotoista. Yrityssaneeraus on kuitenkin raskas ja usein kallis menettely yksityisen elinkeinonharjoittajan velkojen saneeraukseen. Yrityssaneeraus säilyy kuitenkin Velkojan näkökulmasta yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa sitä, että velkoja leikataan maksuohjelman mukaisesti. Kun velkajärjestely aloitetaan, velallinen asetetaan maksu- ja vakuudenasettamis- sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokieltoon. Velallinen on myös perintäkiellossa, joka kieltää kaikki velkojien perintätoimet, kuten velan karhuamisen, vakuuden realisoimisen ja luoton irtisanomisen velalliseen nähden. Perintäkielto ei kuitenkaan estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta. Jos silloin, kun hakemus velkajärjestelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus velkajärjestelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin maksuohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava. Yrittäjäinfo 2/2015 Velallinen tai takaaja voi hakea velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. vaihtoehtona erityisesti niitä tilanteita varten, joissa pelkkä velkajärjestely ei riitä, vaan liiketoimintaa koskevien laajempien järjestelyjen tekeminen on tarpeellista yritystoiminnan terveyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi. Yrityksen lopettaminen Jos elinkeinotoiminta ei ole kannattavaa, velkajärjestely saattaa tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta lopetetaan. Yritystoiminnan lopettaminen ei automaattisesti johda velkajärjestelyn saamiseen. Esteenä voi olla esimerkiksi rikosperusteinen velka, tai velkajärjestelylle ei ole muuten edellytyksiä. Velkajärjestely ja yhtiömuotoiset yritykset Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla mahdollinen myös niille velallisille, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa AY:n tai KY:n vastuunalaisena yhtiömiehenä. Henkilöyhtiöiden vastuunalainen yhtiömies voi päästä velkajärjestelyn piiriin ainoastaan silloin, kun yhtiö on maksukykyinen eikä sitä uhkaa maksukyvyttömyys tai kun yhtiön yrityssaneeraus on vireillä. Laissa on lisäksi erityissäännös sellaista tilannetta varten, jossa yhtiön yrityssaneerausmenettely ei ulota vaikutuksiaan yhtiömieheen. Korkein oikeus on nimittäin katsonut (KKO 2005:110), ettei veroa koskeva yhtiön maksuvelvollisuuden järjestely saneerausohjelmassa vaikuta yhtiömiehen maksuvelvollisuuteen silloin, kun kysymys on yhtiömiehen verosta. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tämänkal 25 PIXHILL Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa Jos yrityksesi on maksuvaikeuksissa, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalveluun. Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniään. Talousapu antaa asiantuntijan neuvontaa talous- ja maksuvaikeuksissa sekä toimintaohjeita asioiden selvittämiseen. Talousavun puhelinpalvelussa voidaan esimerkiksi antaa riittävät valmiudet yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai ohjeet yritystoiminnan lopettamiseen. Puhelinpalvelu voi myös ohjata yrittäjän eteenpäin, jos yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai velkajärjestelyyn pääsemiseen tarvitaan toimia, jotka eivät ole mahdollisia Talousavun puhelinneuvonnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjanpidon saaminen ajan tasalle ja yrityssaneerauksen hakeminen tai toimet, jotka vaativat tapaamista tai tarkempaa perehtymistä. Talousapu voi ohjata esimerkiksi seuraaville tahoille: l ELY-keskus l seudullinen yrityspalvelu l Uusyrityskeskus l paikallinen yrittäjäjärjestö l Yrityskummit l maksullinen yritysneuvoja tai konsultti. taisissa tilanteissa velka voidaan järjestellä velkajärjestelyssä. Osakeyhtiön johtajaosakkaan osakeyhtiön puolesta annetut takaukset tai vakuudet (esim. omistusasunto) eivät kuulu johtajaosakkaan velkajärjestelyn piiriin. Jos kuitenkin yrityssaneeraus on aloitettu tai yhtiölle on vahvistettu saneerausohjelma, velat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin. Velkajärjestely velallisen näkökulmasta Velallisen tai takaajan on haettava velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkansa seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman kesto on yleensä kolme vuotta. Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta. 26 Arvioitaessa elinkeinotoimintaa ja sen kannattavuutta otetaan huomioon seuraavia asioita: l talous ja talouden ongelmat (velat, laskut, kirjanpito, myös yksityistalouden ongelmat) l myytävä tuote tai palvelu sekä asiakaskunta l yrittäjän terveys ja muu jaksaminen l elinkeinotoimintaan vaikuttavat sopimukset l muut henkilökohtaiset vastuut ja velvoitteet l ovatko laskelmat realistisia ja mitkä ovat yrittäjän odotukset l mahdollinen käyttöpääoman tarve ja saatavuus l onko tärkeiden toimijoiden luottamus tallella. Haastattelusta tehdään yhteenveto mahdollista myöhempää tarvetta varten. Yhtenä vaihtoehtona kartoitetaan myös mahdollisuus velkajärjestelyyn tai yrityssaneerauksen. Kun yritystoiminnan edellytykset velkajärjestelyn kannalta on selvitetty Talousavussa, asiakkuus siirtyy talous- ja velkaneuvontaan. Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelu suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9–16. ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9–16 www.yrityssuomi.fi/talousapu Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu 09 229 221, arkisin klo 9–16. www.yrittajat.fi/neuvontapalvelut Yrittäjäinfo 2/2015 ! Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Liikehuoneistossani alkoi remontti ja tämä aiheuttaa haittaa ja vaivaa päivittäisessä liiketoiminnassa. Onko minulla mahdollisuutta saada vuokranalennusta tai korvausta aiheutuneesta vahingosta? VASTAUS Vuokranantajan on huolehdittava siitä, että korjaus- ja muutostyöt eivät aiheuta vuokralaiselle suurempaa haittaa tai häiriötä kuin on välttämätöntä. Jos liikehuoneisto on remontin takia puutteellisessa kunnossa, on vuokralaisella oikeus saada vuokranalennusta. Puutteellinen kunto voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vain osa liikehuoneistosta on käytössä. Jos liikehuoneistoa ei voida lainkaan käyttää remontin aikana, on vuokralaisella oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tältä ajalta. Vuokran alentaminen ja vuokranmaksusta vapautuminen edellyttää, että puutteellinen kunto ei ole johtunut vuokralaisen laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuokralaisen oikeus vuokran alennukseen alkaa siitä hetkestä, kun vuokralainen tiedottaa vuokranantajaa huoneiston puutteellisesta kunnosta. Jos kyse on esimerkiksi putkiremontista, oikeus vuokranalennukseen alkaa siitä hetkestä, kun remontista aiheutuu todellista haittaa huoneiston käytölle. Vuokralaisen ei tule kuitenkaan omin päin ryhtyä maksamaan alempaa vuokraa, vaan asiasta tulee erikseen neuvotella vuokranantajan kanssa. Joissakin tapauksissa remontin aiheuttama haitta ja vuokran alentamisen määrä voivat selvitä vasta remontin päätyttyä. Vuokranantajan laiminlyönnistä vahingonkorvausta Vuokranalennuksesta on erotettava vahingonkorvaus. Vuokralaisella on myös oikeus saada korvaus vahingosta, jos huoneiston puutteellinen kunto tai sen käyttöön saamisen viivästyminen on aiheutunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta. Korvausvastuu koskee vain todellista vahinkoa, kuten omaisuudelle aiheutuvaa vahinkoa. Korvausta ei voi saada pelkästä haitasta. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on siis vuokranantajan huolimattomuus. Vuokranantaja ei ole vastuussa esimerkiksi taloyhtiön suorittaman re- montin vuokralaiselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, jos vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vuokranantajan menettelystä. Sen sijaan oikeus vahingonkorvaukseen voi olla silloin, kun vuokranantaja on viivytellyt hänen vastuulleen kuuluvien vikojen korjaamisessa ja tästä on aiheutunut vahinkoa vuokralaiselle. Käytännössä vahingonkorvausvaatimukset menestyvät harvemmin kuin vuokranalennusvaatimukset, koska vahingonkorvauksen saamisen edellytyksenä on vuokranantajan tuottamus. Osapuolet eivät voi esimerkiksi vuokrasopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vahingonkorvaukseen. Sen sijaan osapuolet voivat sopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vuokranalennukseen. Vuokralaisen oikeuteen saada vuokranalennusta ei vaikuta se, onko vuokranantaja toiminut huolellisesti vai ei. Vuokralaisella on oikeus alennukseen, vaikka vuokranantaja itse ei ole vaikuttanut muutos- ja korjaustyöhön millään tavalla. JÄSENYRITTÄJ ÄÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Yrittäjäinfo 2/2015 27 Suomen Yrittäjät, Lotta Siljanen lakineuvoja, p. 09 229 221, lotta.siljanen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Meillä on töissä osa-aikainen työntekijä, joka tekee töitä tarpeen mukaan, 0–37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy? VASTAUS Työsopimuksessa työajaksi määritellään toisinaan ”tarvittaessa työhön kutsuttava”. Silloin työvuoroista sovitaan aina erikseen, ja työntekijän viikkotuntimäärä voi vaihdella esimerkiksi nollan ja 40 tunnin välillä. Vuosilomalain mukaan työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia ei kerry vuosilomaa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää jokaiselta lomanmääräytymisvuoden työssäolokuukaudelta. Lisäksi työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen. Jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, lomakorvaus on 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvauksen määrä on 9 prosenttia. Jos työtä on säännöllisesti enemmän kuin 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, työntekijälle kertyy lomaa kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomapäiviä kertyy kaksi ja pidemmissä työsuhteissa kaksi ja puoli päivää. Jos työntekijän työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman- määräytymisvuoden siten, että siirrytään 14 päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, noudatetaan aikaisempaa ansaintasääntöä siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, joka ajoittuu työsuhteen muutosta edeltävään aikaan. Molempien ansaintasääntöjen soveltaminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana on siten mahdollista vain, jos työsuhteen ehdot muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana pysyvästi. Tilapäinen muutos ei johda ansaintasäännön muuttumiseen. Vuosiloman määräytymisestä on kerrottu tarkemmin ohessa. Vuosiloman määräytyminen Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työsuhteen keston mukaan. Vuosiloman ansainta alkaa työnteon tosiasiallisesti alkaessa ja päättyy työsuhteen päättyessä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaväliä 1.4.–31.3. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada 28 lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt yli vuoden, ansaitsee työntekijä lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 14 päivän ja 35 tunnin säännöt Työntekijä ansaitsee lomaa joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. 14 päivän ansaintasääntöä sovelle- Yrittäjäinfo 2/2015 taan, kun työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. Jos työpäiviä on työsopimuksen mukaan kuukaudessa vähemmän kuin neljätoista, työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Työntekijä voi kuulua pääsääntöisesti vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää tai vaih- Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI Yhteistyössä: toehtoisesti vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Mikäli loman pituutta laskettaessa vuosilomapäivien määräksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään vuosilomapäivät ylöspäin siten, että vuosilomapäivän osa annetaan täytenä päivänä. Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Normaalin työssäolon lisäksi työntekijän vuosilomaa kerryttää nk. työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla kaikki poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä Yrittäjäinfo 2/2015 on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia. Työssäolonveroisesta ajasta on säännelty yksityiskohtaisesti vuosilomalaissa. Vuosilomalain 7 §:n mukaisesta työssäolon veroisesta ajasta on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin työantajan ABC:ssa osoitteessa www.yrittajat.fi 29 Suomen Yrittäjät, Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, p. 09 2292 2942, anssi.kujala@yrittajat.fi Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Elinkeinorakenteen muutos muuttaa talouden ja työelämän rakenteita tavalla, jota emme vielä osaa ennakoida. Pk-yrityksillä on merkittävin vaikutus Suomen kasvu-uralle pääsemiseksi. Aluekehitystoimilla voidaan edesauttaa yritysten menestymistä, kasvua, kansainvälistymistä sekä osaamispääoman kehittymistä ja siten vahvistaa yritysten merkitystä alueen taloudelle. Tulevaisuuden yrittäjälähtöisen aluekehittämisen pitää pystyä irtaantumaan tiukkaan maantieteellisesti rajatuista alueista. Näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli menestyvät yritykset. Tällä tarkoitetaan sitä, että aluekehitystyön painopiste siirretään toiminnalliseen kehittämiseen samalla, kun hallintoa yksinkertaistetaan ja kevennetään. KAUPUNKIKESKUKSEN JA MAASEUDUN kehittäminen eivät voi olla erillään – lähtökohtana pitää olla kasvukäytävän kehittäminen. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin – emme voi olla enää riippuvaisia pelkästään suurista alihankintaketjuista. Yritysten innovaatiotoiminnassa kysyntälähtöisyys edellyttää entistä parempaa markkinoiden tuntemusta. Kansainvälistymisen edistämiseksi on luotava toimintatavat, joiden avulla kaikenkokoiset yritykset voivat ponnistaa kaikkialta Suomesta tärkeisiin ulkomaisiin verkostoihin ja hyödyntää niistä saatavilla olevaa uusinta tietoa, osaamista ja kumppanuuksia. Alueiden menestys vaatii kumppanuutta, jossa ovat mukana yrittäjät, eri kokoluokan yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, kunnat ja kehittämisyhtiöt sekä kaikki julkiset organisaatiot. Aluekehityksen tavoitteeksi on asetettava Suomen menestysmahdollisuuksien kasvattaminen siten, että parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Alueen menestys on sen yritysten menestyksen summa. 10 askelta alueiden menestykseen 1. Yrittämisen olosuhteet kuntoon 2. Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun 3. Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun 4. Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen 5. Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen 6. Valtionhallinto yhdelle luukulle 7. Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat 8. Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman 9. Yrittäjyys kasvaa osaamisesta 10. Yritysvaikutusten arviointiautomaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa Suomen Yrittäjien Alueiden menestysohjelmajulkaistaan 26.3. 30 Yrittäjäinfo 2/2015 Suomen kasvukäytäviä Esimerkiksi Helsingistä Tampereelle ulottuva Suomen kasvukäytävä muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Sen vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Suomen kasvukäytävä muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Selitykset Keltainen lentokone Tumman harmaa juna Vaalean harmaa laiva Lähde mukaellen www.suomenkasvukaytava.fi Yrittäjäinfo 2/2015 31 Ilmoitustilaa Lapin Yrittäjien uutiskirjeissä JAKELU: YLI 3000 LAPPILAISTA YRITYSTÄ TAVOITA VAIVATTOMASTI ALUEEN YRITTÄJÄT ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Torstai 8.1. Torstai 12.2. Torstai 12.3. Torstai 16.4. Torstai 14.5. Torstai 11.6. Torstai 13.8. Torstai 17.9. Torstai 15.10. Torstai 12.11. Tiistai 15.12. 1/2015 TEEMA: TAPAHTUMAT 2015 2/2015 3/2015 (hiihtoloma 1.-7.3.) 4/2015 Pääsiäinen 5.4. 5/2015 6/2015 7/2015 TEEMA: SYKSYLLÄ 2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 Ota yhteyttä ja kysy lisää: Minna Miettunen, minna.miettunen@yrittajat.fi, puhelin 0400 984 077 Yrittäjät Aluejärjestö | Katuosoite 1 A, 00100 Kaupunki | toimisto@yrittajat.fi | 010 111 2222 | sähköposti@yrittäjät.fi
© Copyright 2024