YrittajaInfo 5 2015 lehti.indd
YRITTÄJÄN LAPPI 5/2015 Lapin Yrittäjien jäsenlehti Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto Lapland Hotels Oy:lle Lähikuvassa: Matkailuyrittäjät Heidi ja Sirly Lapin Yrittäjäjuhla 16.1.2015 • Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät • Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät • Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät Kaikki mitä kaupantekoon tarvitset K Kauppiaan paketti sisältää Elisa Kassa -sovelluksen, maksupäätteen, tabletin ja mobiiliyhteyden. Saat sen m kkäyttöösi yhdellä iskulla ilman raskaita kassaremontteja – ja mikä parasta – kevyesti kuukausimaksulla. Katso lisää osoitteesta elisa.fi/kauppias K Tilaa elisa.fi/kassa Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117 email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619 email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi PÄÄKIRJOITUS J Hyvä yrittäjäkollega Lapin Yrittäjät näyttää Suomen Yrittäjien aluejärjestöille mallia . Taina Torvela ja Esa Auer ovat avanneet puheenjohtajakisan tavalla, jota tässä maakunnassa ei ennen ole nähty. Tarvitsemme tavallisia lappilaisia yrittäjiä eri puolilta maakuntaa näkyville elinkeinoelämän paikoille. Marraskuun vuosikokouksessa on jaossa Lapin Yrittäjien puheenjohtajuuden lisäksi kolme tärkeää varapuheenjohtajanpaikkaa,Lapin Yrittäjien hallituspaikat ja ensi vuoden alussa myös johtoryhmäpaikat. Kannustan kaikkia paikallisyhdistyksiä aktivoitumaan vaikuttamisen vaaleihin. Näissä vaaleissa väki vaihtuu. Moni on kummastellut aikaista ulostuloani Lapin Yrittäjien syyskuun hallituksen kokouksessa , jossa kerroin, että en ole asettumassa ehdolle seuraavalle puheenjohtajakaudelle. Miksi näin aikaisin syksyllä? Miksi näin avoin ilmoitus? Haluan omalta osaltani luoda uutta luottamushenkilökulttuuria Lapin yrittäjäjärjestöön. Liian pitkään meillä – niin kuin myös muissa aluejärjestöissä – luottamushenkilöpaikat on enemmän tai vähemmän etukäteen ja pienessä piirissä. Haluan oman kaksivuotisen puheenjohtajakauteni päättyessä kannustaa uuteen toimintakulttuuriin, jossa kaikista luottamushenkiöpaikoista kisataan reilusti, avoimesti etukäteen ja kovin panoksin. Olen aidosti sitä mieltä, että näistä näköaikapaikoista pitää kisata. Olemme Lapin elinkeinoelämän toimijoista suurin – annetaan sen näkyä ja kuulua. Lapin Yrittäjät täyttää pian kaksi vuotta. Moni ei ehkä enää muista mi- ten merkittävästä yhdistymisestä Länsipohjan ja Lapin Yrittäjien yhdistymisessä lopulta olikaan kysymys. Näin ei ollut tapahtunut Suomen Yrittäjien historiassa koskaan aiemmin. Aluejärjestöjä on pilkottu, mutta ei koskaan yhdistetty - paitsi tässä Suomen Yrittäjien pohjoisimmassa helmessä. Jäämme tällä yhdistymispäätöksellä Suomen Yrittäjien historiaan uudisraivaajina. Jos katson kulunutta kahta vuotta en voi olla muuta kuin hämmästyneen ylpeä. Kaikki on sujunut oikeasti niin kuin Strömsössä - tai Haaparannalla. Aluejärjestön toimivuudesta ei yrittäjäjäsenten siis kannata olla huolissaan. Toimitusjohtaja Pirkka Salon ja varatoimitusjohtaja Martti Kankaanrannan kanssa Kemin ja Rovaniemen toimiston henkilökunta on tehnyt erinomaista lappilaista edunvalvontaa. Luottamushenkilönä on ollut helppo toimia tämän tiimin kanssa. Tämä rohkaisuksi niille yrittäjille, jotka pelkäävät luottamus- Yrittäjän Lappi 5/2015 henkilöuran työllistävän liikaa. Ei pelkoa. Toimistot tekevät, luottamushenkilöt johtavat. Järjestöt ovat joko jämähtäneitä tai dynaamisia. Lapin Yrittäjät kuuluu jälkimmäisiin. Meidän on kuitenkin koko ajan kyseenalaistettava toiminnan mielekkyyttä, monien eri toimenpiteiden, hankkeiden ja tapahtumien mielekkyyttä. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä. Fokus pitää kohdistaa niihin toimintoihin, joilla on lappialaisille jäsenyrityksille järkeä. Aikaa ja ajan tarvetta on osattava lukea. Taantumassa yrittäjäjärjestön pitää toimia toisin kuin nousukaudella. Järjestö palvelee sinun firmaasi ja sinua yrittäjänä. Tästä tavoitteesta ei saa tinkiä. Uudistushenkeen kuuluu läheisesti se, että luottamushenkilöiden rotaatio, vaihtuvuus on jatkuvaa ja nopeaa. Itse olen halukas suosittamaan aluejärjestölle käytäntöä jossa luottamushenkilöiden kaudet rajataan kahteen eli neljään vuoteen. Miksi näin? Siksi että neljässä vuodessa mielestäni kuka tahansa meistä ehtii suunnittelemaan, toteuttamaan sekä myös näkemään omien kättensä jäljen. Ja ainahan voi tehdä putinit eli palata yrittäjäjärjestön luottamustehtäviin yhden hengähdystauon jälkeen. Toivon – ja haastan, kaikki paikallisyhdistyksemme aktivoimaan jäsenistöä avoinna oleviin luottamushenkilöpaikkoihin. Avoimina olevat luottamushenkilöpaikat ovat ihmisten - yrittäjien kokoisia tehtäviä. Paula Aikio-Tallgren Lapin Yrittäjät ry. puheenjohtaja 3 YRITTÄJÄN LAPPI 5/2015 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi p. 0400 898 200 Sisällys 3 Pääkirjoitus Valtakatu 5, 94100 Kemi p. 0400 984 077 5 Lapin Yrittäjien aluesivut KANNEN KUVA: Minna Miettunen 18 Infotiski Päätoimittaja Minna Miettunen, p. 0400 984 077 Ulkoasu, taitto Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio Sähköiset aineistot aineisto@tornionkirjapaino.fi Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200 Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Kela käynnistää uudelleen perutut ASLAK-kuntoutukset Uusi EU-rahasto edistää strategisia investointeja Postilaki uudistuu – tavoitteena saada uusia yrityksiä ja kevyempi hallinto Ravintoloiden verotarkastukset jatkuvat Finpron uudistus kohentaa pk-yritysten palvelua Kolumni Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2015 20 Veromuutoksia vuodelle 2016 22 EU-tavaramerkki uudistuu – luokitus tarkistettava Ilmoitus yhdessä numerossa 1/1-sivu (254 x 170mm) 600 € + alv ½-sivu (125 x 170mm) 400 € + alv ¼-sivu (60 x 170mm) 250 € + alv 24 Eurooppalainen patenttiuudistus etenee Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. 28 Työaika, ylityö ja lepoajat Ilmestymisaikataulu 2015 32 Koko kunnalle hyvinvointia Lehti ilmestyy Nro 1 6.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 18.12. Aineistopäivä (23.1.) (27.3.) (22.5.) (21.8.) (9.10.) (4.12.) 26 Uusi osakuntoutusraha tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana Lapin Yrittäjäinfo uudistuu. Lehden nimi on nykyään Yrittäjän Lappi. Numerosta 4/2015 lähtien lehti ilmestyy ainoastaan digitaalisena verkkolehtenä. Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/lapinyrittajat Kannessa: 4 Yrittäjän Lappi 5/2015 Tapio Tuomilaakso s. 3.6.1939 k. 10.9.2015 Lapin Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Tapio Tuomilaakso on kuollut. Tämä suruviesti tuli varmasti monelle yllätyksenä, sillä niin usein olimme saaneet seurata Tapion toimia monilla eri saroilla vielä eläkepäivinäänkin. Tutustuin Tapioon toimiessani Lapin Yrittäjien puheenjohtajana ja noiden kuuden vuoden aikana tuli niin Tapio kuin Lappikin minulle tutuiksi. Tuohon aikaan järjestöllämme oli tapana vierailla yhdessätoista paikallisyhdistyksessämme säännöllisesti 2 kertaa vuodessa. Tapio oli tehnyt pitkäaikaiseen kokemukseensa nojaten meille valmiit matkasuunnitelmat. Lähialueilla kävimme päivämutkin ja kauempana sitten useamman päivän kiertueena. Alue oli suuri ulottuen Ranualta Tenonjokilaaksoon ja Kittilästä Sallaan ja Savukoskelle. Tapio ajoi ja minä toimin” repsikkana”, kartanlukijaahan hän ei tarvinnut, mutta päivän lehdet, alueelliset ja valtakunnalliset olivat hänelle tärkeitä ja niitä hankittiin aina mahdollisuuksien mukaan ja niitä sitten luin hänelle ajon aikana. Matkat olivat mielenkiintoisia jo siitäkin syystä, että Tapiolla oli muistissa hauskoja ja joskus vähemmän hauskoja tapahtumia eri paikkakunnilta ja siellä asuvista ihmisistä. Joskus meillä oli mukana Suomen Yrittäjienkin edustajia. Tuohon aikaan puhelinverkot olivat heikot ja muistan miten kerran kun olimme matkalla Kittilästä Pokan kautta Inariin, matkaseuralaisemme puhelin soi ja aina kun hän siihen vastasi, puhelin meni mykäksi, katvealueessa kun olimme. Tapio ehdotti, että pysähtyisimme seuraavalle mäelle, josko sieltä kuuluisi paremmin. Muuten hyvä mutta tuolla alueella ei juuri mäkiä ole ja niinpä vieraamme sai odottaa puheluaan Inariin saakka. Alkuvuodesta vierailumme painottuivat järjestöasioihin ja syyspuolella oli sitten yrittäjäjuhlien vuoro, silloin myös palkittiin vuoden yrittäjiä. Tapion pitkän uransa aikana hankkima tietotaito esim. näiden tilaisuuksien järjestämisessä takasi aina tilaisuuksien onnistumisen. Tapiolla oli listattu asiat, jotka kävimme järjestäjien kanssa läpi aina ennen tilaisuuden alkua ja niin oli helppo varmistaa, että kaikki tarvittavat seikat tuli huomioon. Samaisen listan asiat auttoivat myös vuotuisten aluejärjestöjemme Länsipohjan ja Lapin Yrittäjien maakunnallisten juhlien järjestämisessä. Suurena apuna oli myös Tapion innovatiivisuus. Vaikka hän oli monen vuoden ajan järjestänyt näitä tapahtumia, oli hänellä aina uusia ideoita. Eräässäkin juhlassa hänen piti esittää järjestömme historiikki. Tämä tapahtui räppäämällä yhdessä vaimonsa kanssa ja menestys oli taattu. Tapio oli pidetty seuramies ja innokas karaokelaulaja. Hänellä oli myös hyvä ääni, joten kuulijat eivät näistä esityksistä kärsineet. Hänen lempiharrastuksiinsa kuului kalastus. Kesäisin hän kävi Tenolla vaimonsa kanssa ja muulloin Simojärven mökillä. Oli mielenkiintoista kuulla, mitä hänellä oli kalansaalistaan sanot- Yrittäjän Lappi 5/2015 tavaa. Tavallisesti saaliista ilmoitetaan vain paino, mutta hän tarkasti kalan mitat, sukupuolen ja mahdollisesti myös iän. Nämä tiedot sain useasti kysyessäni mm. Tenon lohisaaliista. Tapio toimi Lapin Yrittäjien toimitusjohtajana yli 40 vuoden ajan. Tämän lisäksi hän oli mm. Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna ja monissa maakunnallisissa luottamus- ja kehitystehtävissä. Tasavallan presidentti myönsi hänelle maakuntaneuvoksen arvonimen vuonna 2004. Eläkkeelle jäätyään, hän vietti talvisaikoja Espanjassa yhdessä vaimonsa Maritan kanssa. Järjestöelämä veti häntä kuitenkin sen verran puoleensa, että hän toimi Suomessa Napapiirin SuomiEspanja-yhdistyksen puheenjohtajana. Tapiota jäivät kaipaamaan lähiomaisten lisäksi laaja ystäväpiiri. Muistelun kirjoitti: Sirpa Orre, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja 1999-2005 5 Lapland Hotels Oy: Olokselta koko Suomen kattavaksi matkailuyhtiöksi Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon tänä vuonna saanut Lapland Hotels Oy on rakentanut lappilaista matkailutoimialaa määrätietoisesti jo vuosikymmenten ajan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi uskoo Lapin matkailun kasvuun ja koko Pohjois-Euroopan yhteismarkkinointiin. Lapland Hotels -konserni palkittiin muun muassa määrätietoisesta kasvusta ja kehittämisestä. Yliniemelle kasvun hakeminen on elinehto: ”Lapland Hotels Oy on koko ajan hakenut kasvua siinä mielessä, että niin sanottu paikallaan pysyminen ei ole ollut vaihtoehto. Siksikin jokainen vuosi on yrityksellemme tärkeä vuosi; olemme joko kehittäneet toimintaa, löytäneet uusia markkina-alueita tai tehneet uusia aluevaltauksia.” ”Toimintamme on lähtenyt täältä Olokselta, tämä tunturi ja Muonio on meille merkityksellinen paikka. Täällä on toiminnan juuret. Mutta jokainen hotelli ja jokainen alue on meille yhtä tärkeä. että lähelle matkailukohdetta pääsee nopeasti.” ”Mutta Suomen Lapin lentoliikenne on paljon jäljessä muihin Pohjoismaihin nähden. On tärkeää kehittää omia maakunnallisia kenttiämme.” Hyvä ja näkyvä verkottoituminen Internetissäkin on saavutettavuuden parantamista. Digitalisaatiossa ja verkkokaupassa matkailu onkin ollut edelläkävijä: ”Hotelleillahan on ollut jo iät ja ajat käytössä verkkokauppa, jonka kautta asiakkaat ovat voineet ostaa hotellin tuotteita eli huoneita netistä. Tämä ei ole matkailulle mitään uutta, me olemme näyttäneet ja toimineet monessa mielessä alalla edelläkävijöinä.” Hyvä saavutettavuus elinehto Lapin matkailulle Turvallinen ja puhdas Lappi matkailuvaltti Yliniemi korostaa myös toimivien lentoyhteyksien merkitystä pitkien etäisyyksien Lapille. ”Asiakkaita saapuu paljon Euroopasta suorilla Chartereilla: Englannista, Saksasta, Ranskasta. Meille sieltä on 3 tunnin lentomatka, ja hyvä lentokenttäkattavuus Lapissa tekee sen, Lappi kilpailee matkailukohteena monien eksoottisten ja luksuskohteiden kanssa maailmalla. Yliniemi uskoo, että Suomen ja Lapin valtti tulevaisuudessa on ennen kaikkea turvallisuus: ”Nykyinen maailmanpoliittinen turvallisuustilanne saa matkailijat hakeutumaan sinne, missä on turvallista. Suomella ja Lapilla on puhdas luonto, hyvä ja turvallinen maine ja toimiva yhteiskunta hyvine infroineen. Tätä mainetta meidän tulisi yhä enemmän hyödyntää omassa markkinoinnissamme ja nähdä paremmin omat kilpailuvalttimme muihin maailman matkailukohteisiin nähden. ” ”Siinäkin mielessä vasta alkanut Visit Arctic Europe -yhteispohjoismainen matkailuhanke tukee tätä. Me Pohjois-Euroopan maat olemme aasialaisille samaa aluetta. Meille on luontaista markkinoida yhdessä aluetta. Kaikissa maissamme on samoja ominaispiirteitä, samankaltaisia tuotteita, samoja matkailuvaltteja.” Lappi tulee etelä-Suomeen AIKAJANA Keväällä 1966 Olostunturin ensimmäinen hissi avattiin keväällä 1966. Samana vuonna hotelli Olostunturi Oy avataan. Kesällä 1964 Arvo Yliniemi perusti hiihdonopettajaystävänsä kanssa Olostunturi Oy. Heinäkuussa 1965 alettiin rakentamaan Olostuntunturin kahviota. Kahvion harjannostajaisia vietettiin 15.10 1965 6 Syksyllä 1985 Autotestaus alkaa Muoniossa. Vuonna 1977 Majoituskapasiteettia kasvatetaan edelleen. Yrittäjän Lappi 5/2015 Lapland Hotels on viime aikoina ottanut isoja askelia vieden Lappia muuallekin Suomeen. ”Avaamme nyt syksyllä hotellit Ouluun ja Tampereelle. Haluamme viedä tasokkaasta lappilaisesta matkailutuotteesta ripauksen myös etelään.” ”Esimerkiksi meidän yksi selkeä valtti, lappilainen lähiruoka, tulee olemaan vahvasti esillä etelänkin hotelleissa. Ete- Vuonna 1989 Ssukupolvenvaihdoksen, kun Arvo siirtyi toimivasta johdosta hallituksen puheenjohtajaksi ja poika Pertti siirtyi toimitusjohtajaksi. lässä lomamatkailijoiden lisäksi tärkeä kohderyhmä on myös liikematkustajat.” Etelässä myös saavutettavuus tai vuoden ympäri korkea käyttöaste ei ole niin suuri haaste: ”Lapissa on selkeät sesongit, joilloin käyttöasteet hotelleissa ovat korkeita. Oulussa ja Tampereella on vuoden ympäri toimintaa ja liikematkailua. Myös hyvät yhteydet tukevat hotellitoimintaa.” ”Asiakkaat hakevat kokonaisvaltaisia elämyksiä yhä enemmän tulevaisuudessa” Lapin ja matkailun tulevaisuus on Pertti Yliniemelle luonnollisesti sydämen asia: ”Matkailu kehittyy koko ajan siihen suuntaan, että asiakkaat kaipaavat valmiita paketteja. Kun vuonna 2005 lähdimme mukaan Lapin Safarit -ohjelmapalveluyhtiön toimintaan, tavoitteena oli juurikin luoda asiakkaille yhä parempia ja pidemmälle vietyjä palveluita. Palveluita, joissa asiakas saa ainutlaatuisen ja kokonaisvaltaisen kokemuksen Lapista.” Yliniemi vannoo yhteistyön nimeen ja näkee Lappi-brändin kehittämisen yhteiseksi asiaksi: ”Tuotteen kehittäminen on A ja O. Tuote on meille Lappi. Lapin matkailu. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa meidän on hiottava tuotteitamme aina vain paremmaksi ja paremmaksi.” ”Koko Lappi tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, vain yhdessä muiden toimijoiden kanssa voimme kehittää Lapista matkailijoille tärkeän ja kiinnostavan kohteen.” Vuonna 1994 Olostunturi Oy sai Länsi-Pohjan Yrittäjien alueellisen yrittäjäpalkinnon. Vuonna 2005 Yhtiö laajenee hankkimalla hotellit Saariselältä (Riekonlinna), Leviltä (Sirkantähti) ja Ylläkseltä (Hotelli Yllästunturi) Vuonna 1997 Yhtiö laajenee hankkimalla hotellit Pallakselta, Hetasta ja Kilpisjärveltä. Vuonna 2006 Suomen matkailutoimittajien kilta valitsi Pertti Yliniemen Vuoden matkailuhenkilöksi. Yrittäjän Lappi 5/2015 Vuonna 2015 Olos täyttää 50 vuotta Visit Arctic Europe –yhteispohjoismainen hanke starttaa Ketju laajenee avaamalla hotellit Oulussa ja Tampereella Lapland Hotels Oy saa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon 7 Pohjois-Euroopan erityishaasteet ja mahdollisuudet tulisi ymmärtää, kun Euroopan unionin talouspolitiikkaa luodaan ja toteutetaan. Pitkät välimatkat, väestön ikääntyminen ja ympäristön aiheuttamat haasteet sekä rajat ylittävän liiketoiminnan mahdollisuudet ja työllistävä vaikutus ovat keskustelun peruslähtökohtia. Euroopan komission Suomen edustusto ja Lapin Yrittäjät yhdessä Tornionlaakson neuvoston, Pohjoiskalotin rajaneuvonnan, Haaparannan ja Tornion kaupunkien sekä Team Botnian kanssa järjestävät näiden yhteisten lähtökohtien pohjalta kaksi Euroopan unionin talouden pohjoisia vaikutuksia käsittelevää seminaaria. Aika: Paikka: Seminaari 1: Moderaattori: 9.00 – 9.20 9.20 – 9.50 9.50 – 10.10 10.10 -10.30 10.30 – 10.50 10.50 – 11.30 11.30 – 12.30 Seminaari 2: Moderaattori: 12.40 – 13.00 13.00 – 13.20 13.20 – 13.40 13.40 – 14.00 14.00 – 14.30 14.30 – 15.00 Keskiviikko 18. marraskuuta, 9.00–15.00. Kahvitarjoilu alkaa kello 8.30. Park Hotel Tornio, Itäranta 4, Tornio Voidaanko EU:n politiikoilla luoda kasvua ja työllisyyttä pohjoiseen? Peter WAARA, Haaparannan kunnanneuvos Tilaisuuden avaus Timo NOUSIAINEN, Tornion kaupunginjohtaja Martti KANKAANRANTA, varatoimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät Pohjoinen Eurooppa osana EU:n työllisyyden ja kasvun strategiaa Pekka JOUNILA, ohjelmavastaava - EU-politiikat – Suomen maavastaava, osallistava kasvu, kaupunkien ja alueiden kehitys ja Pohjois-Eurooppa, Aluepolitiikan pääosasto (DG REGIO), Euroopan komissio Interreg Pohjoinen 2014 – 2020 Lena ANTTILA, yksikön johtaja, Norrbottenin lääninhallitus Matkailuyritysten yhteistyö pohjoisilla alueilla – Visit Arctic Europe Liisa Mäenpää, toiminnanjohtaja, Finnish Lapland Tourist Board Kommenttipuheenvuoro Mika RIIPI, maakuntajohtaja, Lapin liitto Paneelikeskustelu (puhujat) Lounas Euroopan talouspolitiikan tulevaisuudennäkymät – vuotuinen kasvuselvitys Ismo GRÖNROOS-SAIKKALA, talouspoliittinen asiantuntija, Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys Taneli LAHTI, kabinettipäällikkö, komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin (euro ja työmarkkinavuoropuhelu) kabinetti Pohjoinen näkökulma Nils Arne JOHNSEN, johtaja, arktinen alue, Rambol Group Barents – the Big Picture Martti HAHL, toimitusjohtaja, Barentskeskus Luonnonvarojen kestävä jalostus Lapissa Kari POIKELA, ohjelmapäällikkö, Digipolis Kuntatalous – haasteet liike-elämän ja kuntien näkökulmasta Tero NISSINEN, Kemin kaupunginjohtaja Petri KAUPPINEN, Sotkamon kunnanjohtaja Paneelikeskustelu (puhujat) Pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta 14. marraskuuta mennessä osoitteeseen https://www. webropolsurveys.com/S/805E6B5277AC9EE9.par. Osallistumispaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuudessa on tulkkaus suomi-ruotsi-suomi. Lisätietoja antavat Timo Pulkkinen Euroopan komission Suomen-edustustosta (09-62265484) ja Martti Kankaanranta Lapin Yrittäjistä (0500-693745). Komission edustajien haastattelupyyntöihin vastaa Nina Hotti Euroopan komission Suomen-edustustosta (050-3847857). 8 Yrittäjän Lappi 5/2015 LÄHIKUVASSA: AURORA ESTATEN HEIDI JA SIRLY Yritys: Aurora Estate, Ylläs Yrittäjät: Heidi Seikkula ja Sirly Schinmann Miksi lähditte yrittäjiksi? Heidi: Olemme Sirlyn kanssa molemmat yhdessä ja erikseen haaveilleet omasta paikasta. Olemme tehneet useasti töitä yhdessä, sekä ravintolassa että tapahtumia järjestäessä. Omaamme samat arvot työnteossa, meille ne ovat ahkeruus ja päättäväisyys, sekä laadusta tinkimättömyys. Pyrimme aina tekemään parhaamme ja useimmiten olemme onnistuneet hienosti. Miksi päädyitte juuri Ylläkselle? Heidi: Päädyin Ylläkselle keväällä, kun lama iski ja Luostolla loppuivat työt. Ylläkselle oli juuri avattu ravintolamaailma Taiga ja oltiin avaamassa Cafe Gondolia, jonne päädyin vuoropäälliköksi. Oma baari alkoi valmistua ja avattiin helmikuussa 2010. Olen viettänyt lapsuudessani aikaa paljon Ylläksellä ja pian Ylläkselle muutettuani huomasinkin että paikka on varastanut sydämeni ja ensimmäistä kertaa minusta tun- tui, että olen löytänyt paikkani ja kotini. Edelleenkin päivittäin Ylläksen kauneus ja luonto hämmästyttää minua. Sirly: Pohdin Uudesta-Seelannista palattuani, mihinpäin suomea asettuisin, paluu Lappiin kiinnosti. Muutin Leviltä Ylläsjärvelle töihin. Tapasin myös nykyisen avopuolisoni silloin 5 vuotta sitten, hänen sukunsa on lähtöihisin Ylläsjärveltä. Molempien vahvuudet? Sirlyn vahvuudet ovat ehdottomasti intohimo ruokaa kohtaan ja tinkimättömyys. Hänen kokin uransa alkoi Master Chefin enimmäisestä kaudesta ja kolmannesta sijasta (paras naisista). Sen jälkeen hän on työskennellyt eri paikoissa ja saanut arvokasta oppia alan vahvoilta ammattilaisilta. Heidin vahvuudet ovat päättäväisyys ja se että hän on työskennellyt Ylläksen ravintolaskenessä jo vuosia, pyörittänyt ravintolaa ja ollut osakkaana baarissa, jonka toimintaa hän myös hoiti. Mikä yhdisti Heidin ja Sirlyn? Sirly: Tutustuimme vuosia sitten kun järjestin “The war of music”tapahtumaa Levi-Ylläs alueella ja Heidi pyöritti Baariaan Ylläksellä. Huomasin jo silloin, että Heidi hoitaa homman kun homman. Jos tulee vastoinkäymisiä niitä ei jäädä ihmettelemään vaan ratkaisu löytyy heti. Myöhemmin järjestimme vielä hiihtokeskukseen tapahtuman jossa saimme toteuttaa itseämme ja kokeilla mitä saamme aikasiksi yhdessä. Ja mehän saimme! ”Kun arvot ovat samat, ei tarvitse pelätä.” 10 Yrittäjän Lappi 5/2015 Ruokaan liittyviä periaatteita Sirly: Ruuan kanssa on sellanen ajatus, että mahdollisimman paljon lähialueen raaka-aineita mutta valmistus on eurooppalaisella twistillä. Esim kampasimpukkaa ja hernepyrettä, tuorepastaa ja poron sisäfilettä, Villisika bun, Salmiakki Crème Brulè. Seuraatteko alan trendejä? Sirly: Tällä alalla tiedät alamäkesi alkaneen, kun jämähdät vanhoihin kaavoihin. Mikään ei ole vaarallisempaa yritykselle, olkoot se ravintola , ruokakauppa tai muoti, kuin jämähtäminen. Boutique Hotellit ovat pitkin maailmaa leviävä trendi ja olemmekin Lapissa ensimmäisten joukossa, jotka tällaista tekevät. Matkailijat arvostavat nykyään autenttisuutta ja pieniä paikkkoja. Matkailulle on verkostoituminen tärkeää; että ihmisille on paljon palveluita tarjolla ja me olemme valmiita opastamaan ihmisiä heidän haluamiensa palveluiden suhteen. Miltä näyttää matkailualan tulevaisuus teidän näkökulmasta? Heidi: Matkailun tulevaisuus meidän näkökulmastamme tuntuu positiiviselta. Tottakai oma panostus markkinointiin ja kehittämiseen ovat merkittäviä. Tänä talvena Munchenistä tulee suora Lufthansan lento Kittilään. Tällaisia tarvitaan lisää ja ehdottomasti Lapissa tulisikin panostaa lentoliikenteen kehittämisen/edistämisen eteen. Tavoitettavuus on matkailukohteelle elintärkeää, jos kohde on vaikeasti saavutettavissa, ei sen elinkaari todennäköisesti ole kauhean pitkä. Varsinkaan jos ei yrittäjä itse ole valmis panostamaan kuljetuksiin. Kaikkein tärkeintä tietenkin olisi että kotimaan lentoyhtiöt myös tukisivat kotimaan matkailua pitämällä lentojen hinnat kotimaahan/kotimaassa maltillisina. Se että lennot muualle Eurooppaan ovat edullisempia kuin kotimaan lennot, siinä jo ammutaan kotimaan matkailun jalkaan. Ei ole mitään järkeä lentää Lappiin lomalle, kun muualle Eurooppaan pääsee edullisemmin. Kuinkahan monta kertaa olen tämän kommentin kuullut Ylläksellä asuessani. MIten olette verkostoituneet muiden alan toimijoiden kanssa? Sirly: Esimerkkinä edellinen Helsingin reissumme. Otin yhteyttä Teresa Välimäkeen joka on alansa huippu ja naisyrittäjä. En tunne Teresaa mitenkään etukäteen, mutta laitoin hänelle viestä voisimmeko lounastaa yhdessä ja vaihtaa kuulumisia sekä ideoita. Saimme valtavasti tukea ja kannustusta häneltä ja olemme edelleen yhteydessä. Heidi: Matkailualalla olemme verkostoituneet eri palveluntuottajien kanssa Ylläksen alueella. Rovaniemellä on matkatoimisto, joka välittää majoitustamme high standard- asiakkaille, lisäksi meillä on Sveitsissä matkanjärjestäjiä jotka myyvät majoitustamme. Olemme esimerkiksi Booking.com:ssa, Pian Hotels.com:ssa jne. Olen opiskellut matkailua ja saanut sitä kautta ymmärrystä ja työni kautta kontakteja ympäriiinsä. Mitä puutteita ja ongelmia näette omalla alallanne? Sirly: Tämä naurettava byrokratia. Valtio on käsittämättömän ristiriitainen Yrittäjän Lappi 5/2015 alkoholilain kanssa, eivätkä varmasti itsekkään osaa perustella, miksi kieltoja on näin paljon. Samalla kuitenkin valtion omistama jättiyritys Altia yrittää tehdä valtavia myyntejä, erityisesti ravintoloihin. Saarnataan, ettei alkoholia saa myydä kaupoissa, kun suurin osa Alkoista on sijoitettu isojen kauppojen sisään. Puhumattakaan elintarvikelaista. En saa keittiömestarina ostaa eläintilalta rakkaudella kasvatettua pupunlihaa tai viiriäisen munia, mutta massatuotettua broileria kyllä. Metsästäjiltä saan taas ostaa mitä vain, ilman eläinlääkärin tarkistusta. poikkeuksena tietenkin karhu. Sitä paljon puhuttua maalaisjärkeä kaivataan. Heidi: Suurimmaat esteet ja hidasteet ehdottomasti ovat nämä kauheat paperisodat ja muut rajoitukset mitä milloin eri valtion virastot keksivät tehdä. Sen sijaan että tuettaisiin yritysten/yrittäjien toimintaa, kehitetään kaikenmaailman säädöksiä yms. jotka ovat ajaneet monet yrittäjät lopettamaan toimintansa, koska paperisodanmäärä on käynyt voimille. Brändäämisestä Heidi: Meille oli heti alusta lähtien selvää, ettei kukaan löydä meitä vahingossa. Ensimmäisenä asiana yrityksen perustamisen jälkeen palkkasimmekin ammattilaiset tekemään meille näyttävät nettisivut. Olemme panostaneet meidän brändäämiseen aikaa ja rahaa. Sen verran tietenkin mitä näin aloittavana yrityksenä voi. Paras tapa markkinoida on kuitenkin olla itse paikalla ja järjestää mahdollisimman paljon palavereja yhteistyökumppaneiden kanssa. Silloin yleensä onnistumme myymään tuotteemme heille, jotka myyvät sitä sitten eteenpäin. Brändääminen on ollut yksi asia minkä eteen olemme nähneet eniten vaivaa ja se työ ei koskaan lopu. Aina tulee jotakin uutta, jota pitää miettiä. sosiaalinen media on myös ollut näin alussa meille tärkeä tie saada näkyvyyttä, somettamiseen saattaa mennä useita tunteja viikossa. On tärkeää että yrityksemme näkyy useilla eri foorumeilla. Me Suomalaiset olemme arkaa ja vetäytyvää kansaa. Markkinointimme on tosiaan alkanut nettisivujen rakentamisella ja ensisijaisen tärkeää on ollut että ne toimivat hyvin mobiililaitteissa. Myös aiemmista kontakteista matkailu- ja ravintola-alalla on ollut suuri hyöty ja sitä kautta olemme saaneet myös uusia kontakteja ja markkinointikanavia. 11 Innovaatioassistentilta tuoretta näkemystä yrityksen kehittämistoimintaan Minkälaisia kehittämistarpeita sinun yrityksessäsi on? Kaipaako verkkokauppasi päivitystä? Tai yrityksesi markkinointi tuoreita silmiä? Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Lapin innovaatioassistentti -hanke mahdollistaa innovaatioassistentin palkkaamisen yrityksen kehittämistehtäviin. Kehittämistehtävä voi olla esimerkiksi ulkoisen rahoituksen hankkiminen, kansainvälistyminen tai uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Jussilan mukaan kehittämistehtävän tulee liittyä yrityksen toiminnan tai toimintatapojen uudistamiseen. – Jos on tarvetta kahvinkeittäjälle tai kiireapulaiselle yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen, kannattaa mieluummin ottaa yhteys TE-toimistoon, Jussila naurahtaa. Hanke käynnistyi vuoden alussa, ja ensimmäiset innovaatioassistentit aloittivat toukokuussa 2015. Tämän syksyn aikana rekrytoidaan mukaan uusia yrityksiä, jotka palkkaavat innovaatioassistentin keväällä 2016. Vuoden 2016 valmennus suunnitteilla Innovaatioassistentti on lappilainen korkeakoulutettu työnhakija. Innovaatioassistentti-valmennus koostuu Lapin korkeakoulujen tarjoamasta kuukauden mittaisesta koulutusjaksosta sekä yrityksessä suoritettavasta puolen vuoden työskentelyjaksosta. Koulutusjakso on yritysten kehittämistarpeiden mukaan räätälöity koulutus, joka antaa valmiudet yritysten laaja-alaiseen kehittämiseen. Työskentelyjaksolla innovaatioassistentti työstää en- 12 nalta suunniteltua kehittämisprojektia yhdessä yrityksen muun henkilöstön kanssa. – Yksi hankkeen tuomista lisäarvoista on, että työskentelyjakson aikana korkeakoulut tarjoavat ohjausta ja asiantuntemusta kehittämistehtävän toteuttamiseen, Jussila korostaa. Työskentelyjakso tapahtuu työsuhteissa, ja koska innovaatioassistentti palkataan yrityksessä uusiin tehtäviin, voi yritys hakea palkkatukea TE-palveluilta. Vuonna 2015 palkkatukiin varatut määrärahat ovat valtakunnallisesti olleet tiukassa, ja esimerkiksi jo alkuvuodesta niitä kohdennettiin Lapissa entistä tarkemmin pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. – Innovaatioassistenttien palkkatukiin on kuitenkin varattu erikseen ESRrahoitusta, mikä mahdollistaa palkkatuen myöntämisen innovaatioassistenteille voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti ilman tiukennettuja ehtoja, Jussila huomauttaa. Seuraavaan valmennukseen mukaan lähtevien yritysten tulee sitoutua hankkeeseen joulukuun puoliväliin mennessä. Yritys määrittelee oman kehittämistehtävänsä yhdessä korkeakoulun asiantuntijan kanssa ja laatii oman työpaikkailmoituksensa. Hanke puolestaan vastaa innovaatioassistenttien hakuprosessista, joka toteutetaan tammikuussa 2016. Helmikuun alussa yritys haastattelee soveltuvat hakijat ja solmii työsuhteen valitsemansa työntekijän kanssa. – Innovaatioassistentti on yrityksen itsensä valitsema asiantuntija, jolla on tutkintonsa ja työkokemuksensa puolesta työtehtävissä tarvittava erityisosaaminen, Jussila muistuttaa. Yrittäjän Lappi 5/2015 Innovaatioassistenttien koulutusjakso järjestetään maaliskuussa 2016, jonka jälkeen he siirtyvät työskentelemään yrityksissä huhtikuusta syyskuuhun. Innovaatioassistentin avulla verkkokauppa pystyyn K-market Kirsikan kauppias Kimmo Juntti palkkasi itselleen innovaatioassistentin osana hankkeen ensimmäistä valmennusta keväällä 2015. Yritykselle tarjottiin yhteensä seitsemän hakijaa. – Haastattelin kahta hakijoista, mutta loppujen lopuksi Lasse Åmanin valinta oli selkeä. Mielestäni on tärkeää pistää paukkuja juuri rekrytointivaiheeseen, jotta saa omaan yritykseensä juuri sen oikean tekijän, Juntti vinkkaa. Työsuhteesta sopimisen jälkeen Åman aloitti koulutusjakson, johon kuului muutamia lähiopetuspäiviä sekä pääasiassa verkko-opetusta. Koulutuksessa hän perehtyi monipuolisesti pk-yritysten innovaatiotoiminnan eri osa-alueisiin. – Innovointiin liittyvät sisällöt olivat itselleni kiinnostavimpia, ja tärkein oppi olikin, että pitää myös työntekijänä pystyä murtautumaan rutiineista, Åman kertoo. Åman siirtyi kesäkuun alusta täyspäiväisesti K-market Kirsikan innovaatioassistentiksi. Kehittämistehtävänä oli verkkokaupan käyttöönotto ja istuttaminen osaksi kaupan toimintoja sekä markkinointi ja asiakasneuvonta. Aluksi Åman kuitenkin tutustui yritykseen työskennellen sen perustehtävissä. – Olisi ollut haastavaa kehittää yritystä, jos ei olisi ymmärtänyt sen toimintaa ja arkirutiineja, Åman mainitsee. K-market Kirsikan kauppias Kimmo Juntti palkkasi Lasse Åmanin innovaatioassistentiksi yritykseensä. Juntin mukaan yrittäjän on osattava hyödyntää se uutuusarvo, jonka innovaatioassistentti-nimikkeellä työskentelevä henkilö yritykselle tarjoaa. – Pyrin jatkuvasti haastamaan Lassea ottamaan kehittämistehtävän haltuunsa eikä vain kuuntelemaan minua. Innovaatioassistentti tarjoaa myös meille uutta näkemystä ja potentiaalia kehittyä, Juntti huomauttaa. Åman ja Juntti ovat saaneet työskentelyjaksolla tukea myös hankkeessa toimivilta korkeakoulun asiantuntijoilta. – On hyvä, että tarvittaessa saa apua ja näkemystä myös työskentelyn aikana. Tiesimme keneen ottaa yhteyttä, kun eteen tuli osa-alue, josta meillä kummallakaan ei ollut tarpeeksi tietämystä, Juntti kiittelee. Katse kohti tulevaisuutta Hankkeen tavoitteena on, että valmennusjakson päättyessä yrityksen toiminta on kehittynyt eteenpäin. Lisäksi yrityksellä on käsissään potentiaalinen työntekijä, joka on perehdytetty yrityksen toimintaan, ja luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa voi jatkaa kehitystyötä. K-market Kirsikassa yrittäjän ja innovaatioassistentin hyvästä yhteistyöstä kertoo sekin, että työsuhteen jatkosta on jo sovittu. – Pilotoinnin jälkeen verkkokauppaa lähdetään markkinoimaan laajemmin, ja innovaatioassistentin rooli on tärkeä siinä, miten palvelu lähtee ottamaan tuulta alleen, Juntti mainitsee. Juntti suosittelee innovaatioassistentin palkkaamista kaikille niille yrityksille, joilla on eteenpäin menemisen ja kehittymisen halua. Sitoutumi- nen innovaatioassistentin palkkaamiseen hankkeen kautta ei Juntin mielestä vienyt häneltä yrittäjänä ylimääräistä aikaa. – Päinvastoin, olen saanut työntekijän, jonka kanssa olemme yhdessä vieneet verkkokaupan kehittämistä eteenpäin. Tähän ei kuulunut mitään turhaa hankebyrokratiaa, ja ehkä työläin homma oli palkkatuen hakeminen, Juntti naurahtaa. Lisätietoa Lapin innovaatioassistentti -valmennuksesta: http://www.lapinamk.fi/ innovaatioassistentti Lisätietoa innovaatioassistentin palkkaamisesta: http://issuu.com/lapinamk-kauku/ docs/innovaatioassistentti2016 Minttu Merivirta Projektisuunnittelija Lapin ammattikorkeakoulu Yrittäjän Lappi 5/2015 13 Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut elut ovat ELY-keskuksen tarjoamia t uusiaa konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan etaan pk-yritysten kasvua, kasvu uudistumista, stumista, kansainvä kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat ko vat liiketoiminnan ana analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. alveluista. Palveluiden Palvelui toteuttajiksi oteuttajiksi on valjastettu valjast maan parhaat voimat. Tutustu uusiinn palveluihin osoittees os ssa www.yritystenkehittamispalvelut.fi Ota yhteyttä: Lapin ELY-keskus 14 Yrittäjän Lappi 5/2015 Jari Uusinarkaus puh. 0295 037 141 jari.uusinarkaus@ely-keskus.fi UUDET YRITYKSET Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Ylitornio Kittilä Tmi, Kaukomaa Oy, Laki Ja Metsä Oy, Lapin Rakentajat Oy, M.Korkeasalo Oy, Marjala Jari Tmi, Metti Oy, Musa-Aitta, Nordic Sport Center Oy, One Koivu Sport Oy, Piriko Oy, Pirkka Horsma, Pohjoisen Betonipumpparit Ay, Rakennusliike Polar-RAK Oy, Rakennuspalvelu, Arctic Eriste Oy, Rovaniemen Kotipesä Oy, Santás Golden Fantasy Oy Ab, Spálfu Oy, Tieneliö Oy, TIIM Ilvesluoto / Kukkapuoti Lumikukka, Vanhanen Group Oy, Ville Rautio Tmi. Aurora Incoming Levi Oy, Haltiatar Palvelut, Ilonkehrä, Ni-Ma-Mi Oy. Sodankylä Simo Posio Al-Mig Hitsaus Oy/Harianna, Jovicat Oy, Sodankylän Sora Oy. Catering Mero Saariselkä Ky, Huovinen Ari Tuomas,Kuuputti Ky, Matti Qvick, Nuorgam Olli Veli, Riuku-Jotos Inarista Oy, Saariselkä Ski & Sport Resort Oy. Kemijärvi Auctores Oy, Lapin Turvapalvelut Oy, Toimistopalvelu Eija Laurinolli-Ojamaa. Kaivin ja Hitsauspalvelu Oy. Tornio HD Markkinointi, Kaluste Arolaakso Oy, Kiiruna Talot Oy, Mpr Suunnittelu Oy, Studiopro Tmi, Tornion Isännöinti Oy. Keminmaa Kemin Konepalvelu Oy, Länsi-Lapin Moottoripalvelu Oy, Ounas Angus. I Vuorimaa Ky, Lasse Jalokoski Tmi, Mian Kioski – Kahvila. Rakennuspalvelu Pekka Oiva Tmi. Pelkosenniemi Ranua Pyhän Parooni Oy. Pohjoinen Disain Oy, Putkiasennukset Seppo Ollonen, Simojoen Luvanvarainen Perhekoti Oy, Sääskipuu Oy. Tenonlaakso Rovaniemi Kolari Ade Jep Invest Oy, Alser Finland Oy, AMamit Oy, Autokoulu Jylhä Ky, Clavi Arctica Oy, Cool Marketing Finland Ky, Eilapp Tmi, Finanssipalvelut H.Hynynen Tmi, Fysioterapia Juha Ervasti, GamiCon Oy, Getstoned, Hechera, Irish Times Bar & Lounge Oy, Jouni Hirvioja Konijänkän Kotieläinpiha. Kemi Chillout Oy, Divertum Ky, Merilapin Dialyysi Oy, Painatus ÄXÄ Oy, RoVi Finland Ky. Auralan Kiinteistöt Oy. Muonio Polar Wind Technologies Oy, Tunturiporo Oy. Yrittäjän Lappi 5/2015 Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin 0400 898 200 [email protected].fi www.yrittajat.fi/lappi 15 PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA – Sinun yrityksesi parhaaksi. arhaaksi. Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min TORNIO ROVANIEMI Riitta-Liisa Moisanen Konttorinjohtaja n 029 041 2731 044 554 6440 Pekka Konstenius Pankinjohtaja 029 041 2741 050 545 3132 Erja Koivumies Rahoitusneuvoja 029 041 2737 Paula Kraatari Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2747 044 746 2747 Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio puh. 029 041 2730 Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi puh. 029 041 2740 saastopankki.fi/tornio saastopankki.fi/rovaniemi Tilaisuus 16 ton on maksu Yrittäjän Lappi 5/2015 Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä! LAKIASIAINTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTOT ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY Asianajaja on asiakkaidensa asioiden Rovaniemi hoitamiseen erikoistunut • yrityksen lakiasiat Suomen asianajajaliittoon • työsuhdeasiat kuuluva kokenut lakimies. • omistusjärjestelyt ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY Jarmo Juntura, p. 0400 975 775 Sodankylä ASIANAJOTOIMISTO • yrityksen lakiasiat YLISUVANTO OY • työsuhdeasiat Rovaniemi • omistusjärjestelyt • yrityksen lakiasiat Hannu Autonen • työsuhdeasiat P. 0400 391 025, 0404 838 660 • omistusjärjestelyt Jouko Ylisuvanto, p. 016 226 2600 ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OY Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat •omistusjärjestelyt Jorma Haavikko, Kari Salo Kemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Pekka Heino, p. 016 256 644 ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY Rovaniemi • yrityksen lakiasiat Matti Torvinen, p. 0400 822 872 LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CO Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila, p. 0405 511 165 TILITOIMISTOT KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OY Kemi • yrityksen lakiasiat Tuula Mäkinen, p. 0405 877 369 Rovaniemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Seija Kupila, p. 0405 148 767 MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY P. 016 725 5000 ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KY LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALA Rovaniemi • yrityksen lakiasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Markus Kairala, p. 0407 357 263 ASIANAJOTOIMISTO LUKKARILA & AHOLA OY Keminmaa • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Kimmo Keskitalo, p. 0400 981 272 TILIKONTROLLI KY Kemi • työsuhdeasiat • tili- ja veroasiat Aulikki Roivainen, p. 0400 893 524 Rovaniemi TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY - yrityksen lakiasiat Muonio Kemi-Tornio - työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt • yrityksen lakiasiat - sopimus- ja riita-asiat Veikko Polojärvi, p. 0400 557 323 • työsuhdeasiat Hannu Lukkarila, p. 0400 395 966 • omistusjärjestelyt Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä Johannes Ahola, p. 0400 409 608 ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO Rovaniemi P. 0103 208 610 • tili- ja veroasiat • työsuhdeasiat • omistusjärjestelyt Veijo Ollila, p. 0405 511 165 Yrittäjän Lappi 5/2015 17 I N F O T I S K I Kela käynnistää uudelleen perutut ASLAK-kuntoutukset Kela sai lisärahoitusta, joka mahdollistaa kesäkuussa peruttujen Aslakkuntoutusten käynnistämisen uudelleen. Uudelleen käynnistettävien ASLAK-kuntoutusten tulee alkaa vuoden 2015 aikana, mutta jatkojaksot voivat siirtyä vuoden 2016 puolelle. Työkykyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen osallistuvien TYKkuntoutujen määrän arvioidaan lisään- tyvän kuluvana vuonna lähes viidenneksellä, yli 3 300 kuntoutujaan. Määrän kasvuun vaikuttaa osaltaan vuoden 2014 alusta voimaan tullut lakimuutos, joka lievensi ammatillisen kuntoutuksen myöntämiskriteereitä. TYK -kuntoutukseen osallistuu työntekijöitä ja yrittäjiä laajasti eri toimialoilta. Keskeiset syyt ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielentervey- den häiriöt – pääasiassa masennus tai ahdistuneisuushäiriöt. Lisätietoja: Aslak-kuntoutusten haku: www.kela.fi/kuntoutus Työnantajalle ja työterveyshuollolle: www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku Kelan puhelinpalvelu: 020 692 205, ma–pe, klo 8–18 Euroopan komissio parantaa rahoituksen saatavuutta Postilaki uudistuu – tavoitteena saada uusia yrityksiä ja kevyempi hallinto Euroopan komissio ryhtyy toimiin lisätäkseen ja monipuolistaakseen eurooppalaisten yritysten rahoituslähteitä. Komissio aikoo vähentää pk-yritysten riippuvuutta pankkilainoista sekä parantaa rahoituksen saatavuutta. Komissio toteaa tiedotteessa, että erityisesti pk-yrityksillä ja aloittelevilla yrityksillä on Euroopassa vaikeuksia saada rahoitusta pankeista, kun taas muualla maailmassa erilaisia rahoitusvaihtoehtoja on paremmin saatavilla. Vaihtoehtoisiksi rahoituslähteiksi komissio listaa muun muassa pääomasijoittajat, riskipääoman sekä joukkorahoituksen. Niiden avulla voidaan vähentää pk-yritysten riippuvuutta pankkilainoista sekä parantaa rahoituksen saatavuutta. Rahoitustilanteen parantamiseksi komissio aloittaa Capital Markets Unionin (CMU) eli niin sanotun pääomamarkkinaunionin rakentamisen. Pyrkimyksenä on muun muassa lisätä investointeja EU:n sisämarkkinoilla sekä helpottaa sijoittamista listaamattomiin pk-yrityksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut postilain uudistamisen. Tavoitteena on luoda postialan yrityksille paremmat kilpailumahdollisuudet sekä vähentää yleispalveluvelvollisuuteen sidottuja vaatimuksia. Lakia uudistetaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa on määrä luopua postilain mukaisista toimiluvista, jotka korvattaisiin ilmoitusvelvollisuudella Viestintävirastolle. Kirjelähetyksiä koskeva postitoiminta olisi näin mahdollista aloittaa ilmoittamalla Viestintävirastolle valvonnan edellyttämät tiedot sekä kuvaus toiminnasta. Viestintäviraston tehtävänä olisi pitää julkista luetteloa ilmoituksen tehneistä toimijoista. Velvollisuudet osoitteenmuutos- ja jakelunkeskeytyspalvelun järjestämisestä sekä velvollisuus postiyritysten tunnistettavasta merkinnästä postilähetyksissä sisällytettäisiin myös uuteen postilakiin. Vuoden 2016 tammikuussa aloitetaan hankkeen toinen osa eli postilain kokonaisuudistus. Kokonaisuudistus sisältäisi muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi postinumerotietokantojen avaamiseen sekä osoiterekisteritietojen luovuttamiseen muiden toimijoiden käyttöön. Toisessa vaiheessa arvioidaan myös postijakeluverkkoon pääsyä ja yleispalvelun laajuutta. Esitys postilupajärjestelmästä luopumiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Lain on määrä tulla voimaan 1. kesäkuuta 2016. Postilain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Ravintoloiden verotarkastukset jatkuvat Verohallinto on tarkastanut satoja ravintoloita ympäri maata. Tulokset osoittavat, että ravintola-alalla ilmenee tulonsalausta ja että yritysten kirjanpidoissa on usein puutteita. Tarkastuksen kohteeksi valituissa yrityksissä yli 60 prosentissa havaittiin eriasteisia veronmaksupuutteita, suuressa osassa myös tulonsalausta. Yleensä seurauksena on paitsi maksamattomien verojen maksaminen myös sanktiot. Joistakin tarkastuksen koh- 18 teista on tehty rikosilmoitus. Ravintola-alan tarkastuksissa Verohallinto tekee yhteistyötä varsinkin Aluehallintoviraston alkoholitarkastajien, Valviran sekä poliisin kanssa. Koko projektin ajan kohdevalintaa kehitetään, jotta tarkastukset kohdentuvat tehokkaasti. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esi- Yrittäjäinfo 5/2015 merkiksi kassanohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä. Projektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja siten vähentää verovajetta. Samalla puututaan epäterveeseen kilpailuun ja helpotetaan rehellistä ravintolatoimintaa. Vastaavia tehotarkastuksia on aiemmin tehty esimerkiksi rakennusalalla. K O L U M N I Nuorille ammatti ja yritykselle työntekijä työpaikalla oppien Finpron uudistus kohentaa pk-yritysten palvelua Suomen Yrittäjät on esittänyt, että nuorten työllistymisen ja ammatillisen tutkinnon suorittamisen helpottamiseksi tulisi ottaa käyttöön koulutussopimusmalli sekä kehittää nuorille oma oppisopimuskoulutuspolku. Seuraavassa on kuvattu jotain keskeisiä näkökulmia esittämiimme nuorten oppisopimus- ja koulutussopimusmalleihin. Hallitus on sitoutunut vähentämään yrityksille oppisopimuskoulutuksesta syntyvää taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta otetaan 1.1.2018 käyttöön koulutussopimus. Nuorten oppisopimuskoulutus Nuorten oppisopimuskoulutus voidaan solmia sellaisen nuoren kanssa, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä alan merkittävää työkokemusta. Nuoren kanssa tehdään työsopimus, jossa palkka sidotaan osaamisen kehittymiseen. Palkka on oppisopimuksen alussa noin 30 prosenttia peruspalkasta. Se on aina korkeampi kuin korkein opintoraha. Palkka nousee näyttöjen myötä niin, että tutkinnon suorittamisen jälkeen palkka on normaali peruspalkka. Yritykselle ei makseta palkkatukea, sillä tämä vähentäisi osaltaan yritykselle koituvaa taloudellista taakkaa. Yritys saa kuitenkin koulutuskorvausta normaalisti. Nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitus irrotetaan osaksi ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta eli aikuisten oppisopimuskoulutukselle olisi oma itsenäinen rahoituksensa. Nuorten oppisopimuskoulutus toimisi oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalla sitä täydentäen. Tulevaisuudessa oppisopimukseen voisi hakea jopa osana yhteishakua. Finprosta tulee valtion omistama osakeyhtiö, Finpro Oy. Yhtiöittäminen on päätös laajalle uudistus- ja kehitysprosessille, jossa instituution toiminta on muutettu yksinomaan julkisia palveluja tuottavaksi yhteisöksi. Finpron uudistuksen tavoitteena on ollut vahvistaa Finpron kansainvälistymisen edistämispalveluita sekä kohentaa erityisesti pk-yritysten saamaa Team Finland -palvelua. Uudistuksella halutaan myös vahvistaa valtion päätösvaltaa ja ohjausta valtion lähes täysin rahoittamassa Finprossa sekä luoda sille yhtenäinen asema suhteessa muihin valtion erityistehtävää toteuttaviin yhtiöihin. Finpro on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia yhdessä muun muassa Tekesin, Finnveran, VTT:n, Suomen teollisuussijoituksen ja ely-keskusten kanssa. Finpron toimintaan kuuluvat suomalaisyritysten kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä edistävä Export Finland, ulkomaisia investointeja Suomeen havitteleva Invest in Finland sekä Suomeen suuntautuvaa matkailua edistävä Visit Finland. Koulutussopimus Koulutussopimus perustuu ammatillisen peruskoulutuksen palkattomaan työssäoppimiseen. Se perustuu ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen voimakkaaseen sisällölliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon työpaikalla oppimispainotteisena niin, että jo koulutuksen alussa (jopa ennen koulutusta) opiskelija, yritys ja oppilaitos sopivat työssäoppimisesta. Koulutus voi esim. alkaa työelämäjaksolla. Siinä noudatetaan nykyistä 1.8.2015 voimaan tullutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Opiskelija on oppilaitoksen kirjoilla, vastuulla ja ohjauksessa. Opiskelija saa opintotukea, jos on siihen oikeutettu, eli koulutussopimuksessa ei tehdä työsopimusta. ”Kokeilunhaluinen. Ketterä” Ilkka O. Lavas Yrittäjän ytimessä-blogi Veli-Matti Lamppu Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien osaaminen ja innovaatiot -osaston johtaja LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 5/2015 19 Määräaikaiset toimet Ansiotulojen verotus • Pääomatulovero nousee yhdellä prosentti yksiköllä 34 prosenttiin yli 30 000 euron pääomatuloista. Sitä vähäisempiä pääomatuloja verotetaan edelleen 30 prosentin mukaan. Muutos koskee vuosia 2016–2017. • Työn verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla. Tämä huojentaa pieni- ja keskituloisten verotusta. • Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotasoindeksiä vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. • Ns. solidaarisuusveron ansioraja laskee nykyisestä 90 000 eurosta 72 300 euroon. Kireämpi veroprosentti koskee rajan ylittävää osaa tuloista. Muutos koskee vuosia 2016–2017. • Yle-veron parametreja tarkistetaan vastaamaan rahoitustarvetta. Veromuutoksia vuodelle 2016 PIXHIL L Vuosi 2016 kiristää suurten tulojen verotusta sekä valmisteveroja. Valtaosa hallitusohjelmassa sovituista verotuksen yrittäjämyönteisistä uudistuksista näyttää siirtyvän vuodelle 2017. Valmisteverojen kiristykset • Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja kiinteistöveroa korotetaan. Verovähennykset • Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta. • Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. • Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. • Säädetään yksityishenkilölle mahdollisuus tehdä ansiotuloverotuksessaan vähennys yliopistolle tai korkeakoululle tekemästään 850–500 000 euron lahjoituksesta. Mikä ei muutu • Alv-kannat pysyvät ennallaan. • Päätöstä maksuperusteisen arvonlisäveron sekä yrittäjävähennyksen käyttöönotosta ei vielä tehty. • Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta. Tämä on osa hallituksen 8.9. julkistamia toimia kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. 20 Yrittäjäinfo 5/2015 Tuija Rummukainen HUIPPUMYYJÄ YRITTÄJY YDEN MYYTINMURTAJAT Tositarinoita myynnin huipulta MIKKO KUITUNEN & JOHANNA PYSTYNEN Kättä pidempää yrittäjän arkeen. Hanki ammattikirjallisuus ammattilaisilta. Hanki yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta. Vuoden 2015 kirjauutuuksia ovat Pillillä vai pasuunalla, Huippumyyjä sekä Yrittäjyyden myytinmurtajat. www.yrittajat.fi/kirjakauppa Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi EU-tavaramerkki uudistuu – luokitus tarkistettava EU:ssa on hyväksytty tavaramerkkiasetuksesta ja -direktiivistä koostuva ns. tavaramerkkipaketti, jolla tavaramerkkisääntelyä yhdenmukaistetaan ja selkeytetään Euroopan unionin alueella. Uudistuksella tavoitellaan aiempaa tehokkaampaa tavaramerkkijärjestelmää, joka auttaisi vauhdittamaan innovaatiotoimintaa, kasvua ja kilpailukykyä Euroopassa. Tavaramerkkien suoja kuvattava tarkemmin Tavaramerkki rekisteröidään koskemaan aina joko yhtä tai useampaa tavara- tai palveluluokkaa. Uudessa tavaramerkkiasetuksessa muutetaan tavaramerkkien luokituskäytäntöä. Tämän vuoksi asetuksen kiireellisin vaikutus yrityksille koskee voimassa olevan tavaramerkkisuojan tarkistamista. Tavaramerkkiluokkien otsikko käsittää vastaisuudessa vain nimikkeen sanallisen merkityksen eikä enää otsikon alla olevia yksityiskohtaisempia tavaroiden tai palvelujen luetteloita. Suomessa luokkaotsikon on tähän asti tulkittu kattavan kaikki kyseisen luokkaotsikon alle kuuluvat tavarat tai palvelut. Jatkossa tavaramerkin tuottaman suojan laajuus täytyy siis kuvata yksityiskohtaisemmin. Käytännössä yrityksen täytyy kuvata tarkasti ne luokkaan kuuluvat tavarat ja palvelut, jotka halutaan suojattavan, mutta jotka eivät suoraan sisälly luokkaotsikon kirjaimelliseen tulkintaan. Tavaramerkin suojan kohde on siten kuvattava jatkossa luokkaan sisältyvien tavara- tai palvelulajien tarkkuudella. Tarkennukset tehtävä siirtymäajan aikana Merkittävää muutoksessa on myös 22 se, että kaikki ennen Euroopan unionin vuonna 2012 antamaa tuomioistuimen ratkaisua voimassa olleet yhteisötavaramerkkirekisteröinnit pitää tarkentaa uuden luokituksen mukaisiksi kuuden kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Muutosajan jälkeen yhteisötavaramerkin suoja-ala supistuu vastaamaan luokkaotsikon nimekkeen kirjaimellista tulkintaa. Yhteisötavaramerkin tuottama suoja saattaa siis kaventua nykyisestä. Asetuksen taannehtiva soveltaminen on ongelmallista erityisesti pohjoismaisen oikeustradition näkökulmasta, jonka mukaan lainsäädäntömuutoksia ei sovelleta taannehtivasti. Taannehtivuus olikin Suomelle vaikea hyväksyä, ja Suomen Yrittäjät yhdessä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa vastusti taannehtivaa soveltamista. Kompromissina hyväksyttiin kuitenkin kuuden kuukauden siirtymäaika, jotta suomalaisilla yhteisötavaramerkin haltijoilla on kohtuullinen aika tarkentaa tavaramerkkinsä suoja vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta. Yritysten on tärkeää tunnistaa muutoksen merkitys yhteisötavaramerkkinsä suojaan. Yritysten onkin syytä tarkistaa voimassaolevat yhteisötavaramerkkinsä ja muuttaa niiden luokitus vastaamaan niitä luokkia, joille suojaa on alun perin haettu. Yhteisötavaramerkin tarkistaminen on syytä tehdä tavaramerkkiasiamiehen kanssa. Kuuden kuukauden siirtymäaika alkaa asetuksen voimaantulosta. Asetuksen tarkka voimaantulopäivä ei ole vielä tiedossa, mutta kuuden kuukauden Yrittäjäinfo 5/2015 siirtymäaika ajoittunee vuoden 2016 ensimmäiselle puoliskolle. EU-tavaramerkit jatkossa immateriaalioikeusvirastolta Tavaramerkkipaketti aiheuttaa muutoksia myös EU-tavaramerkin rekisteröimiseen ja maksuihin. EU:n tavaramerkkiasioita hoitavan viranomaisen (OHIM, Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto) nimi muuttuu Euroopan unionin immateriaalioikeusvirastoksi (European Union Intellectual Property Office). Jatkossa EU-tavaramerkkiä haetaan suoraan EU:n immateriaalioikeusvirastolta. Muutoksia tulee myös EU-tavaramerkkien hakemus- ja ylläpitomaksuihin. Rekisteröintimaksu uudistuu siten, että yksi maksu käsittää yhden tavaratai palveluluokan. Nykyisin maksu mahdollistaa enintään kolme tavara- tai palveluluokkaa, ja jokaisesta lisäluokasta menee erillinen maksu. Muutoksella halutaan ohjata hakemaan suojaa vain tavaramerkin hakijan omien tarpeiden edellyttämiin luokkiin. Täytäntöönpano muuttaa tavaramerkkilakia Tavaramerkkipaketti on jo hyväksytty, mutta sitä ei ole vielä virallisesti annettu. Paketti annettaneen kuitenkin syksyn 2015 aikana. EU-laajuisen suojan tarjoavaa yhteisötavaramerkkiä koskeva uusi tavaramerkkiasetus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluessa sen julkaisemisesta. Kansallisia tavaramerkkejä koskeva direktiivi on puoles- PIXHILL Yritysten on syytä tarkistaa yhteisötavaramerkkiensä luokitus. taan saatettava kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano johtaa suomalaista kansallista tavaramerkkiä koskevan tavaramerkkilain muuttamiseen. Tavaramerkkilain selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on tarpeen, sillä edes tällä hetkellä voimassa oleva tavaramerkkilaki ei paikoin vastaa nykyistä EU-sääntelyä. Tavaramerkkiasetus puolestaan on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Sitä ei erikseen saateta Suomessa lakina voimaan. Asetuksen myötä yhteisötavaramerkin asemesta puhutaan jatkossa eurooppalaisesta tavaramerkistä (”EU-tavaramerkki”). EUtavaramerkin luokituskäytäntö muuttuu asetuksen myötä vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2012 antamaa ratkaisua. Lisätietoja: OHIM – sisämarkkinoiden harmoniointivirasto https://oami.europa.eu/ohimportal/fi Yhteisön tavaramerkkitietokanta https://oami.europa.eu/eSearch/#advanced/trademarks Patentti- ja rekisterihallitus http://prh.fi Yrittäjäinfo 5/2015 23 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, albert.makela@yrittajat.fi Eurooppalainen patenttiuudistus etenee Eurooppalainen patenttiuudistus astuu voimaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Uudistus sisältää kaksi osaa: niin sanotun yhtenäispatentin eli eurooppapatentin, jolle on rekisteröity yhtenäinen vaikutus, sekä yhdistetyn patenttituomioistuimen. Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto keksinnön suojaamiseen perinteisen eurooppapatentin ja kansallisten patenttien rinnalla. Yhtenäispatentti tarjoaa nimensä mukaisesti yhtenäisen patenttisuojan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat patenttiuudistuksessa mukana. Yritykset voivat päättää itse, mikä patentoimistapa kulloinkin sopii parhaiten keksinnön suojaamiseen. Yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) puolestaan tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kaikki yhtenäispatenttiriidat keskitetysti yhdessä tuomioistuimessa. Myöhemmin UPC käsittelisi myös kaikki eurooppapatentteja koskevat riidat. Tuomion vaikutukset ulottuisivat kerralla kaikkiin yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen (UPC-sopimus) ratifioineisiin EU-maihin. Patenttijärjestelmäuudistuksen voimaantulo edellyttää vähintään 13 sopimusjäsenvaltion ratifioivan UPC-sopimuksen, mukaan lukien kolme suurinta patentointimaata eli Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut kahdeksan valtiota (Belgia, Tanska, Ranska, Itävalta, Ruotsi, Portugali, Malta ja Luxemburg). Suomessa eduskunta käsittelee kysymyksen UPC-sopimuksen ratifioinnista tämän syksyn aikana. Uusi patenttijärjestelmä tulee voimaan vain sopimuksen ratifioineiden valtioiden alueella, mutta järjestelmä on avoin, eli sitä voivat käyttää myös ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet yritykset. Maantieteellisesti laaja suoja Uudistuksen mukaisen yhtenäisen patenttisuojan tavoitteena on edistää tie- 24 teellistä ja teknologista kehitystä sekä sisämarkkinoiden toimintaa. Patenttijärjestelmän käytön pitäisi helpottua ja olla kokonaiskustannuksiltaan nykyjärjestelmää edullisempi. Uudistuksen myötä keksintö voidaan suojata yhtenäispatentilla kaikkien järjestelmässä mukana olevien maiden alueella yhdellä rekisteröinnillä. Kaikki patenttia koskevat toimet tapahtuvat kaikissa järjestelmässä mukana olevissa maissa yhtenäisesti. Yhtenäispatentti on hallinnollisesti kevyempi kuin perinteinen eurooppapatentti, koska sitä ei tarvitse saattaa erikseen voimaan eri valtioissa. Tämä on omiaan vähentämään patentointikustannuksia. Samoin paikalliset asiamieskustannukset olisivat oletettavasti perinteistä eurooppapatenttia pienemmät, kun yhtenäispatentin hallinnointi on keskitetty Euroopan patenttivirastoon. Merkittäviä säästöjä syntyy myös käännöskustannusten vähentymisestä. Uudistuksen vaikutuksia on vaikea ennakoida Yhtenäispatentti hyödyttää erityisesti kansainvälisille markkinoille suuntaavia patenttiaktiivisia yrityksiä. Patenttisuojan tarve riippuu yrityksen relevantista markkina-alueesta. Yhtenäispatentti ei siten ole välttämättä aina tarkoituksenmukainen kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa, mutta se on yksi lisävaihtoehto muiden suojauskeinojen rinnalla. Yhtenäispatentin tuomana uhkana pidetään patenttien määrän kasvua ja erityisesti EU:n ulkopuolisten toimijoiden patentointiaktiivisuuden lisääntymistä Euroopassa. Se voi rajoittaa yritysten ja erityisesti kotimarkkinoilla toimivien ei-patentoivien yritysten toimin- Yrittäjäinfo 5/2015 tavapautta. Yritysten tarve seurata voimassaolevia patentteja kasvaa, mikä aiheuttaa kustannuksia. Myös patenttien loukkaus- ja oikeudenkäyntiriski saattaa kasvaa. On kuitenkin epävarmaa, miten paljon yhtenäispatenttia ryhdytään käyttämään. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset joutuvat joka tapauksessa huomioimaan uuden patenttijärjestelmän toiminnassaan. Yhtenäispatentti on kallis EU-maat hyväksyivät kesäkuussa patentin vuosittaisten ylläpitomaksujen tason. Yhtenäispatentin vuosimaksu tullee olemaan noin nelinkertainen yhden maan vuosimaksujen tasoon nähden. On kuitenkin huomattava, että maksulla saa maantieteellisesti laajan suojan. Päätös maksutasosta tehtiin sillä ehdolla, että maksutuloista jäsenmaiden patenttivirastoille (Suomessa Patentti- ja rekisterihallitukselle) suunnatusta osuudesta löydetään yhteisymmärrys syksyn aikana. Oikeudenkäyntimaksuista yhdistetyssä patenttituomioistuimessa tehtäneen päätös UPC:n valmistelukomiteassa tänä syksynä. Tuomioistuinmaksut uhkaavat muodostua erittäin korkeiksi suomalaisiin tuomioistuinmaksuihin verrattuna. Myönteistä suomalaisyrityksille olisi UPC:n paikallisjaoston perustaminen Suomeen. Jutut käsiteltäisiin täällä, ja maassamme säilyisi hyvä patenttipalvelujen ja -osaamisen tarjonta. Yrittäjän veroseminaari 18.–20.11. Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma –Helsinki Inspiroivaa asiantuntemusta — täsmätietoa — rentoa meininkiä — tuulahdus Tukholmaa! Jyrki Mäkynen Risto Walden Sari Wulff Tomi Viitala Keskiviikko 18.11. 11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät 12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteen Kansanedustaja, valtiotiet. tri, Juhana Vartiainen 13.00 Lahja- ja perintöveroasioita yrittäjien näkökulmasta Veroyliasiamies, KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä, Verohallinto Satu Grekin Juhana Vartiainen Timo Räbinä Torstai 19.11. 8.00 Buffetaamiainen 10.00 Laiva saapuu Tukholmaan 10.30 Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon 12.45 Kahvi ja välipala 13.15 Yritysverotuksen muutokset 2015 ja näkymät vuodelle 2016 Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, EY Oy 14.30 Verotarkastus yrittäjän oikeusturvan näkökulmasta Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät 14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.00 Verolainsäädännön muutoksia Ennakkoperintä 2016 Työnantajamenettelyt Verohallinnon uusia ohjeita ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä 15.45 Kirjanpitolaki uudistuu Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto Juha Laitinen Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy 17.00 Kysymysklinikka 18.15 Tauko 19.30 Buffetillallinen 16.15 Tauko, kahvia tarjolla 16.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Partner, Indirect Tax Services Juha Laitinen, PricewaterhouseCooper Oy 17.45 Kysymysklinikka 19.15 Tauko Perjantai 20.11. 7.00 Erikoisaamiainen 10.00 Laiva saapuu Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi. 21.00 Ála carte -illallinen Seminaarin hinnat Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy. Ilmoittaudu viimeistään 4.11. Jäsenhinta € (normaalihinta €) www.yrittajat.fi/veroseminaari 522 562 582 539 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen (682) (722) (742) (699) 582 (742) 662 (822) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 1 hengen B-luokan sisähytissä 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä (parivuode 140 cm) 2 hengen luksushytissä 1 hengen luksushytissä Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa, ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon (Nobel) 15 €. • Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille. Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus Uusi osakuntoutusraha tukee työssäkäyntiä Lokakuussa Kelan kuntoutusrahaan tulee muutoksia, jotka tukevat työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistavat tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä. Osakuntoutusraha on uusi tuki palkansaajalle ja yrittäjälle. Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 prosenttia. Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä. Työntekijä ja työnantaja arvioivat yhdessä, voiko kuntoutuspäivänä työskennellä osan aikaa. Yrittäjä tekee arvion itse. Ohjausta voi tarvittaessa pyytää työterveyshuollosta. Kela ei voi ohjeistaa työjärjestelyistä ja poissaoloista, vaan viime kädessä näistä päättää työnantaja. Kuntoutusraha maksetaan edelleen täysimääräisenä, jos kuntoutus estää kokonaan työskentelyn tai henkilöllä ei ole työsuhdetta tai yritystoimintaa. Kuntoutusrahaa ei puoliteta osakuntoutusrahaksi myöskään pitkien kuntoutusjaksojen ajaksi. Kela tutkii 1.10.2015 jälkeen toteutuvissa kuntoutuspäivissä aina myös oikeuden osakuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa voi hakea samalla hakemuksella Kelan verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi. ta, joista ensimmäisenä alkavat tukija liikuntaelinsairaiden Tules-avokurssit vuonna 2016. Seuraavina vuosina tulee lisää avokursseja muihin soveltuviin sairausryhmiin. Uudet avokurssit mahdollistavat työssäkäynnin ja kuntoutuksen yhdistämisen. Uudistuksen on tarkoitus sitoa kuntoutusta ja kuntoutuksesta omaksuttua tietoa aiempaa paremmin kuntoutujan työhön ja arkeen sopivaksi. Neljännes Kelan kuntoutusrahoista maksetaan kuntien, järjestöjen ja työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen. Kuntoutusrahan muutoksen ansiosta uusia avomuotoisia toimenpiteitä voidaan kehittää myös näiden muiden tahojen järjestämässä kuntoutuksessa. Enemmän avokursseja Lakimuutoksen ansiosta kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa voi saada aikaisempaa lyhyempien kuntoutuspäivien ajalta. Uusi vaatimus on, että kuntoutuspäivän pitää kestää matkoineen vähintään neljä tuntia. Muutoksella tuetaan kuntoutuksen kehitystä avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan. Kela on kehittänyt avomuotoisia kuntoutuspalvelui- Lisätietoja: www.kela.fi/kuntoutusraha www.kela.fi/kuntoutus www.kela.fi/kysy-kelasta TYÖSKENTELY KUNTOUTUSPÄIVÄNÄ OIKEUS ETUUTEEN Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön. Kuntoutusraha Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päivittäisestä työajasta. Osakuntoutusraha Työaikaa ei ole lyhennetty, tai lyhennys on vähemmän kuin 40 %. Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta uudistunut Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta eli Y17-lomake on uudistunut. Lomakkeelle on lisätty osakuntoutusrahaa koskeva kysymys. Lomakkeella voi ilmoittaa vain yhden poissaolojakson kerrallaan. Kela suosittelee kuntoutusrahan hakemista Työnantajan asiointipalvelussa (selainsovelluksessa), jossa työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa useasta osa- tai kokoaikaisesta poissaolojaksosta samalla kertaa. Osakuntoutusrahaa koskevat muutokset toteutetaan myöhemmin eSara-tiedoston XML-skeemaan. Peräkkäistiedostoon perustuvaa eSara-tietuekuvausta ei sen sijaan 26 päivitetä. Peräkkäistiedostoa (versiot 3.6 ja 3.7) tai XMLskeeman 1.0-versiota käyttäviä työnantajia suositellaan lähettämään osakuntoutusrahaa koskevat hakemukset selainsovelluksella Työnantajan asiointipalvelussa. Tiedostomuotoisessa lähettämisessä Kela on siirtymässä peräkkäistiedostoista XML-muotokieleen. Kela ei enää myönnä hyväksyntää Y17-lomaketta vastaavien järjestelmätulosteiden muutoksille. Järjestelmätulosteita käyttävien työnantajien tulee siirtyä käyttämään asiointipalveluja tai Kela.fi-sivustolta tulostettavaa Y17-lomaketta päivärahoja koskevien hakemusten ja ilmoitusten lähettämisessä. Yrittäjäinfo 5/2015 KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221. Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo, lakineuvoja, p. 09 229 221, kaisa.salo@yrittajat.fi Työaika, ylityöt ja lepoajat SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA TYÖAIKALAIN MUKAAN Vuorokautinen työaika Työaikalain yleissäännöksen mukaan työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksella voidaan poiketa säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Mikäli yritystä sitova työehtosopimus sisältää määräyksiä vuorokautisesta työajasta, tulee ensisijaisesti noudattaa niitä. Jos asianomaisella toimialalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta eikä työnantaja ole järjestäytynyt ja sitä kautta työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä, vuorokautisesta säännöllisestä työajasta voi poiketa myös suoraan työaikalain nojalla. Sään- nöksen mukaan työantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään yhdellä tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika ei ylitä 45:tä tuntia. Lisäksi säännöllisen työajan tulee tasoittua 40 tunniksi neljän viikon ajanjakson aikana. L HIL PIX 28 Yrittäjäinfo 5/2015 Viikoittainen työaika Työaikalain yleissäännöksen mukaan säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia. Yleissäännös mahdollistaa kuitenkin viikoittaisen työajan järjestämisen keskimääräiseksi, jolloin työajan tulee tasoittua 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon pituisessa ajanjaksossa. Lakiin perustuva viikoittaisen työajan jousto ei kuitenkaan mahdollista poikkeamista 8 tunnin vuorokautisesta työajasta. Tämä tarkoittaa, että pelkästään lakiin perustuen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi ainoastaan vaikuttamalla työpäivien määrään, ei niiden kestoon. Työehtosopimuksella voidaan poiketa 40 tunnin pääsäännöstä lyhentämällä säännöllistä viikoittaista työaikaa, jolloin noudatetaan asianomaisen työehtosopimuksen määräyksiä. Jaksotyöaika Työaikalain mukaista jaksotyöaikaa voidaan käyttää ainoastaan työaikalain erikseen määrittelemillä aloilla (7 § 1 mom). Jaksotyöajassa ei ole rajoitettu vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Jaksotyöaika tulee kuitenkin lain mukaan järjestää niin, että se on enintään 120 tuntia kolmen viikon aikana tai enintään 80 tuntia kahden viikon aikana. Myös työehtosopimus voi sisältää määräyksiä jaksotyöstä. TES:iin perustuva säännöllinen työaika Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan poiketa työaikalain mukaisesta säännöllisestä vuorokautisesta tai viikoittaisesta työajasta. Työehtosopimuksessa voidaan sopia säännöllisen työajan järjestämisestä keskimääräiseksi, kunhan työaika tasoittuu enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon aikana. Työvuorojen sijoittelua ja pituutta rajoittavat kuitenkin työaikalain lepoaikoja ja viikoittaista vapaa-aikaa koskevat säännökset. Työehtosopimus voi vielä erikseen antaa mahdollisuuden poiketa sen yleisistä säännöllisen työajan määräyksistä paikallisesti sopimalla eli työpaikkakohtaisesti. Paikallinen sopiminen edellyttää usein työehtosopimuksen menettelymääräysten noudattamista. Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella (järjestäytymätön työnantaja), se voi tehdä työehtosopimuksen mahdollistaman paikallisen sopimuksen säännöllisestä työajasta. Tällöin tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta muilta osin, mutta paikallisen sopimuksen hyväksyttämiseen liittyviä määräyksiä ei tarvitse noudattaa. Mahdollisuus sopia säännöllisen työajan järjestelyistä on poikkeus pääsääntöön, jonka mukaan järjestäytymätön työantaja ei saa yleissitovaan työehtosopimukseen sisältyviä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Työaikasopimus tulee tehdä henkilöstön edustajan kanssa. Ainoastaan silloin, kun työpaikalla on vain yksi työntekijä, voidaan sopimus tehdä suoraan tämän kanssa. Yrittäjäinfo 5/2015 Liukuva työaika Työaikalaki mahdollistaa työaikajärjestelyn, jossa työntekijä ja työnantaja voivat sopia työhön saapumisen ja sieltä lähtemisen ajankohdat ennalta määrätyissä rajoissa. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä liukuvan työajan käytöstä. SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN Lisätyö Lisätyötä on työ, joka tehdään sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä laissa sallittua säännöllisen työajan enimmäismäärää eli 8:aa tuntia päivässä ja 40:ää tuntia viikossa. Lisätyöstä maksetaan vähintään normaalia työajalta maksettavaa palkkaa. Työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä esimerkiksi lisätyöstä maksettavasta palkasta. Ylityö Ylityötä on työaikalakiin perustuvan säännöllisen työajan ylittävä työ, eli vuorokautisen 8 tunnin tai viikoittaisen 40 tunnin ylittävä työ. Ylityötä voidaan teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Ylityö edellyttää työantajan aloitetta asiassa. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityön teettämistä rajoittavat työaikalaissa säännellyt enimmäismäärät. Ylityötä saadaan pääsäännön mukaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja työntekijöiden edustaja voi 29 vat sopia lisäylityön tekemisestä, jolloin lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Lisäylityöstä sopiminen ei kuitenkaan mahdollista edellä mainitusta 138 tunnin säännöstä poikkeamista. Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityön korvaamisesta kokonaan tai osittain korvaukseen suhteutettuna vapaa-aikana, jolloin esimerkiksi yksi tunti 50 prosentilla korotettua ylityötä voidaan vaihtaa 1,5 tunnin palkalliseen vapaaseen. Sunnuntaityö Työaikalain tarkoittamaa sunnuntaityötä on sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehty työ. Sunnuntaityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella silloin, kun työtä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti myös pyhinä tai kun siitä on työsopimuksessa sovittu. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka, eikä sun- nuntaikorvausta voi vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Sunnuntaityöstä voi olla työehtosopimuksessa määräyksiä. LEPOAJAT Päivittäinen lepoaika Työaikalain pääsäännön mukaan työntekijällä on oikeus säännölliseen tunnin mittaiseen lepoaikaan, mikäli vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi. Lain nojalla työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Työehtosopimuksella voidaan poiketa päivittäistä lepoaikaa koskevista säännöksistä. Työehtosopimuksessa voi olla suoria määräyksiä lepoajoista tai niistä voidaan sopia paikallisesti joko kokonaan tai osittain. Lisäksi työehtosopimus voi sisältää määräyksiä kahvi- ja virkistystauoista. Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt vaan noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, se ei saa noudattaa sellaisia lepoaikoja koskevia määräyksiä, jotka edellyttävät paikallista sopimista. Vuorokautinen lepoaika Työaikalain mukaan työntekijällä on pääsäännön mukaan oikeus jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin mittaiseen keskeytymättömään lepoaikaan. Jaksotyössä työntekijälle on annetta- 30 Yrittäjäinfo 5/2015 va vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika. Työnantaja ja henkilöstön edustaja voivat työntekijän suostumuksella sopia vuorokausilevon lyhentämisestä. Lepoajan on kuitenkin aina oltava vähintään seitsemän tuntia. Työaikalain 29. pykälässä on lisäksi lueteltu tilanteet, joissa on mahdollista poiketa pääsäännön mukaisesta vuorokausilevosta ja käyttää viiteen tuntiin lyhennettyä lepoaikaa. Viikoittainen lepoaika Työntekijällä on oikeus kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävään keskeytymättömään vapaa-aikaan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Mikä tahansa 35 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa työvuoroluettelossa täyttää tämän vaatimuksen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana kuitenkin siten, että vapaa-aika on vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää 12 viikon aikana keskimääräiseksi siten, että se on vähintään 24 tuntia kerrallaan. Keskeytymättömällä vuorotyöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja työtä tehdään kaikkina viikonpäivinä. Työntekijällä ei ole oikeutta viikoittaiseen vapaa-aikaan, jos hänen säännöllinen työaikansa on vuorokaudessa enintään kolme tuntia. Jos työntekijä tekee työtä viikoittaisen vapaan aikana, hänelle on korvattava työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut vapaa-aikaa. Korvaus viikoittaisen vapaa-ajan saamatta jäämisestä voidaan työntekijän suostumuksella vaihtoehtoisesti maksaa rahana yhtä monelta tunnilta kuin työntekijän työaikaa olisi muutoin lyhennettävä Työehtosopimus voi sisältää määräyksiä viikoittaisesta vapaa-ajasta. Työnantajan tulee aina tarkastaa, edellyttääkö poikkeaminen vielä paikallista sopimista. Järjestäytymätön työnantaja ei voi noudattaa paikalliseen sopimiseen perustuvia poikkeuksia. SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 e ner gia a laineilla 23.–24.4.2016 HKI–Tallinna–HKI Energiaa yrittäjälle, energiaa yritykselle Ensimmäistä kertaa järjestettävä elämyksellinen charter-laivaseminaari kokoaa m/s Baltic Queenille lähes 2000 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa. www.yrittajaristeily.fi ja pysyt ajantasalla. Tarjolla on lukuisia liiketoimintaa kehittäviä koulutuksellisia puheenvuoroja, yhteistyökumppaneiden vetämiä työpajoja sekä huippuviihdettä. Yrittäjä! Kehitä omaa ammattitaitoasi, hae uusia ideoita yritystoimintaan ja viihdy hyvässä seurassa. Varaa paikkasi heti! Hinnat alk. 62€/hlö (B-luokan 4-hengen hytissä) Risteilyn tarkemmat hintatiedot ja linja-autokuljetukset maakunnista satamaan www.matkapojat.fi/yrittajaristeily Tervetuloa mukaan! Varaa oma matkasi heti www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min) Tapahtuman järjestää Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Koko kunnalle hyvinvointia Palvelusetelin avulla jokaisella on mahdollisuus käyttää yksityisiä lääkäripalveluita. Valinnanvapaus lisääntyy, kun kunta tarjoaa muitakin vaihtoehtoja kuin julkisen terveydenhuollon. Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Kaikissa kunnissa palveluseteliä ei vielä ole otettu käyttöön, mutta yhä useampi kunta pohtii asiaa. Kokemukset osoittavat, että kuntien kannattaa tarttua palveluseteliin. Kuusamon seudulla palveluseteli on otettu hyvin vastaan. Palveluseteliä käytetään muun muassa vanhustenhuollossa kotipalveluun, kotisairaanhoitoon ja omaishoidontuen vapaapäiviin sekä tukipalveluihin. – Olemme olleet oikein tyytyväisiä. Kuntalaiset ovat saaneet palvelun nopeammin, valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet. Perusturvan paineet ovat vähentyneet ja rahaa on säästynyt, luettelee Kuusamon kaupungin kehitysjohtaja Vesa Isoviita palvelusetelin hyviä puolia. Hänen mukaansa palveluseteli ei ole keneltäkään pois, mutta joillekin se on lisää. – Erityisesti sosiaalipuolelle on syntynyt uusia yrityksiä. Näin palveluseteli tukee myös paikallisen yritystoiminnan kehittämistä ja luo uusia työpaikkoja, hän jatkaa. Palveluseteliä käytetään Kuusamossa yli 50 erilaiseen erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen, pääasiassa kaihi-, tekonivel-, lihavuus- ja olkapääleikkauksiin. – Kun joku valitsee palvelusetelin, hän maksaa joissakin palveluissa hieman ekstraa mutta poistuu samalla jonosta. Näin myös hän, joka ei ole valinnut palveluseteliä, saa nopeammin hoitoa, Vesa Isoviita toteaa. van polven. Hän pääsi nopeasti leikkaukseen palvelusetelin avulla. Koko ikänsä aktiivisesti hiihtoa harrastanut Lauri Leskelä alkoi muutamia vuosia sitten yllättäen kärsiä polvikivusta. Polvi oireili harrastusten parissa, mutta pikkuhiljaa kipu paheni ja hankaloitti arkea muutenkin. – Aluksi kipua yritettiin hoitaa fysioterapialla ja lääkityksellä. Lopulta ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin leikkaus. Hoitava lääkäri kertoi, että jonotusaika leikkaukseen on noin vuosi, hän kertoo. Toimintakykyä alentavan vaivan kanssa vuosi on pitkä aika odotella. Onneksi hoitava lääkäri kertoi palvelusetelimahdollisuudesta. – Soitin heti terveyskeskuksen ylilääkärille, ja hän kertoi, kuinka palveluseteli toimii. Päätin valita palvelusetelin, ja sen avulla pääsin leikkaukseen jo seuraavalla viikolla. Valitsin leikkaavan lääkärin kuulemieni suositusten perusteella. Mielestäni on hienoa, että lääkärin saa valita itse, hän sanoo. Leikkauksesta kuntoutuminen eteni nopeasti. Kuitenkin polvivaiva heikensi fyysistä kuntoa ja muitakin ikäihmisen vaivoja ehti tulla, joten Lauri käy tällä hetkellä kuntoutuksessa. Palvelusetelin käyttöä Lauri suosittelee ilman muuta kaikille. Tosin isoissa leikkauksissa tai muuten arvokkaissa toimenpiteissä omavastuun osuus voi jäädä suureksi. Tähän ongelmaan hän toivoo päättäjiltä vielä ratkaisua. – Kaikilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus käyttää näitä palveluita, hän pohtii. Polvileikkaukseen palvelusetelillä Kuusamolainen Lauri Leskelä, 73, sai tekonivelleikkauksessa uuden, toimi- 32 Teksti: Susanna Korkiatupa Kuva: Harri Simi Yrittäjäinfo 5/2015 Lauri Leskelä pääsi palvelusetelillä nopeasti polvileikkaukseen. Kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista oli myös huomannut palvelusetelin kasvattaneen yritysten määrää. Palvelusetelistä huomattavat hyödyt Kuntien mukaan palvelusetelillä syntyy säästöjä ja yrityksiä. Asiakkaiden näkökulmasta valinnanvapaus lisääntyy. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä selvityksestä, jossa selvitettiin suurimpien kaupunkien palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Säästöjä tuli myös investoinneissa ja tilakustannuksissa. Palveluseteli helpotti henkilöstön rekrytointia ja antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät myönteisenä sen, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta. Kunnat pitivät palveluseteliä joustavana ja nopeana tapana järjestää lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista. Yli kolmannes vastanneista kunnista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Valinnanvapaus oli lisääntynyt ja palveluihin pääsi helpommin ja nopeammin. Lisäksi palvelusetelin ansiosta kunnan palvelutuotanto monipuolistui. Kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista oli myös huomannut palvelusetelin kasvattaneen yritysten määrää. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille. Koska hyödyt ovat kuntien vastausten perusteella selkeät ja huomattavat, palvelusetelin käyttöä kunnissa kannattaa lisätä. Yrittäjäinfo 5/2015 33 Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi
© Copyright 2024