esitykset

Aurinkosähköinen aamiaistapahtuma
ke 27.5.2015 klo 8.30 Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa, os. Risto Rytin katu 36.
Tervetuloa kuulemaan aurinkosähkön tuottamisesta, kannattavuudesta, hinnoista, yritysten
investointituista, aurinkosähkön myymisestä ym.
Ohjelma:
Aurinkosähkötekniikka, saanto, hinnat, kiinnitykset eri kattomateriaaleihin
Teemu Heikkinen, Solarleap-hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Aurinkosähkön verkkoon syöttäminen ja ylijäämäsähkön myyminen
Esko Markula, Sallila Sähkönsiirto Oy ja Raimo Prusi, Sallila Energia Oy
Aurinkosähkölaitteistojen toimittajan puheenvuoro
Keijo Mäkeläinen, Sallila Sähköasennus Oy
Aurinkosähkön vaatimat luvat
Marjo Kekki, Satahima-hanke
Investointituet yrityksille/maatalousyrityksille
Esa Merivalli, Satahima-hanke
Tilaisuuden järjestävät Huittisten kaupungin elinkeinotoimi ja Porin kaupungin ympäristöviraston
hallinnoima Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke
Aurinkosähkö
Teemu Heikkinen
Petri Lähde
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Auringon potentiaali
Maapallolla käytetään saman verran energiaa
vuodessa, kuin aurinko säteilee sille n. 70:ssä
minuutissa (2012 kulutus).
Puhdas ja loputon energianlähde.
Helppo hyödyntää lämmöksi tai
suoraan sähköksi.
Auringon säteily Suomessa vaakapinnalle
vuodessa on välillä 980 kWh/m2 (Helsinki) 790 kWh/m2 (Sodankylä)
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Auringonsäteily suomessa
(optimaaliselle kulmalle)
1kWp (n.6,5m2) tuottoa käytetään usein
järjestelmien vertailuun.
Hyvä järjestelmä tuottaa
n.850 kWh/a per 1kWp
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Perustekniikat
Aurinkosähkö (PV):
Yksikidepii
Monikidepii
8-22%
Ohutkalvo
Aurinkolämpö
Tasokeräin
Hyötysuhde
Tyhjöputkikeräin
30-50%
Petri Konttisen esityksestä
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
PV-järjestelmien perustyypit
On-Grid
Off-Grid
•
•
•
•
•
Verkkoon kytketty järjestelmä
Mikäli järjestelmä tuottaa enemmän sähköä
kuin paikallisesti pystytään käyttämään,
myydään ylijäämä sähköverkkoon
(syöttötariffi)
Kun järjestelmä ei tuota sähköä, ostetaan
sähköverkosta energiaa kulutuksen mukaan
Käyttököhteet:
Yleisen sähköverkon läheisyydessä olevat
kohteet:
• yksityiset ja julkiset kiinteistöt
• yritysten kiinteistöt
• maatilat
• PV-kentät/voimalat
• Muutamia satoja Suomessa (400-500)
Verkosta irrallaan oleva järjestelmä
Järjestelmän tuottama sähköenergia
käytetään paikallisesti tai varastoidaan
myöhempää käyttöä varten.
Käyttökohteet:
Yleisen sähköverkon ulkopuolella olevat
kohteet:
• kesämökit
• veneet, asuntoautot
• majakat ja loistot
• Avaruussovellukset
• n. 80 000 järjestelmää Suomessa
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Sähkökennot
Monikidepiikenno
- Piikiteet puristetaan
valulohkoksi, josta leikataan
ja kasvatetaan ohuita
kennoja.
Ohutkalvokenno
- Kalvolle levitetään
erittäin ohut kerros
amorfista piitä tai
puolimetallien
yhdisteitä
(CdTe = Kadmiumtelluuri, CIGS =
Kupari-Indium-Gallium-Diselenidi)
Yksikidepiikenno
- Sulatettu pii kasvatetaan piiharkoksi, joka
leikataan kiekoksi,
jonka päälle
kasvatetaan kenno.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Valosähköinen ilmiö
Kuorma
Piikennoon muodostetaan P-ja N-puolijohteet
douppaamalla eli lisäämällä
epäpuhtausatomeita.
Auringonsäde
N-tyypin
puolijohde
PN-liitos
P-tyypin
puolijohde
N-tyypissä on ylimääräisiä elektroneja jotka
saadaan lisäämällä fosforia.
P-tyypistä poistetaan elektroneja lisäämällä
booria, jolloin jää tyhjiä aukkoja.
Vapaat elektronit menevät aukkoihin ja muodostuu
PN-liitos. N-puolelle muodostuu positiivinen varaus ja Ppuolelle negatiivinen varaus = sähkökenttä
fotonit
elektronit
Fotoni osuu PN-liitokseen ja virittää elektronin (-varaus)
jolloin se irtoaa ja kiertää virtapiirin lopulta täyttäen
aukon.
”aukot”
Todellisuudessa N-puolijohde- on erittäin ohut
verrattuna P-puolijohdekerrokseen.
dmohankumar.wordpress.com
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kenno sähkön tuottajana
Säteily, virta ja jännite
Säteilyn noustessa jännite kasvaa
nopeasti lähes maksimiin ~0,5V
ja tasantuu.
Virta nousee lineaarisesti säteilyn
lisääntyessä
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kennojen liitännät
Luvata
SunWire
Piikennot on kytketty toisiinsa
tinatuilla kuparijohtimilla.
Johtimet on juotettu kennoihin
printattuihin pluskontaktipintohin kennojen
takapuolella ja miinuskontaktipintoihin kennojen
etupuolella.
Porilainen Luvata valmistaa
SunWire johdinta.
Kenno takaa
Picture: Petri
Konttinen
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
•
•
•
•
•
•
•
Tärkein osa PV-järjestelmää
Ryhmä aurinkokennoja
kytkettynä sarjaan tai rinnan
Tyypillisesti 72 kennoa sarjassa
 Tyhjäkäyntijännite ~ 36V
Laminointi suojaa rakennetta
ympäristöltä
Yleensä alumiinikehys, joka
helpottaa kiinnitystä ja jäykistää
rakennetta
Paneelit voidaan kytkeä
sarjaan ja rinnan PV-kentäksi
Tavoitteena on saavuttaa
invertterin kanssa yhteensopiva
jännitetaso
Kennon koko: n. 15x15cm
250W paneelin koko: n. 1 x 1,6m
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
SMA ja Saku Rantamäki
Aurinkopaneeli
Paneelin IV-käyrä eli
virta-jännite-käyrä
Standardi olosuhteissa mitattu
ominaiskäyrä (25°C, 1000W/m2)
Isc, oikosulku, virta max, jännite 0
Voc, piiri auki, virta 0, jännite max
Käyrät madaltuvat säteilyn laskiessa
MPP
MPP = Maximum Power Point
Suurimman tehon kohta jonka
invertterit ja säätimet pyrkivät
löytämään.
Tekniikasta käytetään nimitystä
MPPT=Maximum Power Point
Tracking
P=U×I
teho=jännite × virta
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Invertteri
=
SMA Sunny Boy
1200
ABB Power One
Aurora Trio-5.8
≈
Fronius IG Plus 50 V-1
Vaihtosuuntaaja eli invertteri on laite, joka muuntaa tasavirtaa vaihtovirraksi.
Off Grid invertteri (Stand-alone)
Muuntaa akuston jännitteen verkkovirraksi.
Yleensä itsenäinen tahdistus
Biltema invertteri
On Grid invertteri (Grid-tie)
• Tahdistuu verkkojännitteeseen.
• Sisältää saarekesuojauksen (Anti-island protection) joka katkaisee
virransyötön kun verkkojännite katoaa. Estää verkon takasyötön.
• MPP Tracker hakee paneelin parasta tehoa
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
VACON
100kW
Invertteri
Yksivaiheinvertterit
Tehot 1000W ja suuremmat
Kolmivaiheinvertterit
Tehot 3000W ja suuremmat
Tiedonkeruujärjestelmät yleensä
sisäänrakennettu
Mikroinvertterit
Paneelikohtaisia
Tehot alk n.200W
Paneelikohtainen mikroinvertteri
Tärkeimmät selvitettävät tiedot:
Asennettavan paneeliryhmän
teho
käynnistysjännite ja max jännite
max virta
•
•
•
•
•
Huoltovapaita
Säänkestäviä
Useimmissa näyttö tuottotietojen katseluun
Seurantajärjestelmä isommissa integroituna
Toimivat yleensä vain verkkovirtaan kytkettynä
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
PV-järjestelmä
Aurinkopaneelit sarjassa
+
DC
-
Invertteri
Sähkökaappi
Erotuskytkin
Mittari
230VAC
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kytkennät
Sarjaankytkentä  Jännite kasvaa
Rinnankytkentä  Virta kasvaa
3 sarjaa
6 kpl paneeleja sarjassa
Jännite n.110VDC
Max virta n.11,5A
Sulakkeet ja
pääkytkin
sähkökaapissa
Turvakytkimellä
voidaan yksittäinen
ryhmä erottaa verkosta.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kiinnitysjärjestelmät
Ruuvikiinnitys
peltikattoon
Saumapeltikatto, puristimella saumaan
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kiinnitysjärjestelmät
Tiilikattokiinnike
Säädettävät kolmiotuet
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kiinnitysjärjestelmät
Huopakattokiinnike
Kelluva SunTub-kiinnitysjärjestelmä
(Kuva: Aurinkovirta)
Säädettävät kolmiotuet
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Paneelien asennusta Kankaanpäässä
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Paneelien suuntaus
100% = saatava maksimituotto
Suuntakulma atsimuuttikulma
Etelä nolla astetta
Itä- negatiivinen suuntakulma
Länsi - positiivinen suuntakulma
Kallistuskulma
>50 astetta syys/kevät-painotus
<35 astetta kesäpainotus
40-45 astetta optimikulma
+45°
vaihtelee paikkakunnan mukaan
-45°
www.bipv.ch
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Varjostuksen vaikutus
PV-moduulin tuottoon
Video: PV, varjot ja pilssipumppu
Yhden moduulin osittainenkin
varjostus voi huonontaa merkittävästi
sen tuottoa. Varjostuksen aiheuttama
haitta riippuu useista tekijöistä:
Moduulin tyyppi ja sisäinen
kytkentä
• Ohutkalvo ei ole niin herkkä
varjostuksille kuin kiteinen pii
• Ohitusdiodien määrä ja
kytkentä vaikuttaa
Varjostuksen tyyppi
• Kova (rakennukset)
• Pehmeä (puut)
Varjon koko
• Kuinka suuri osa kerralla
varjossa
Nykypaneeleissa
on käytössä
ohitusdiodit (yleensä 3 kpl), jotka
vähentävät osavarjostuksen
haittavaikutusta.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Osavarjostus, tehohäviö 50%
Täysi varjo, tehohäviö jopa 100%
Aurinkosähköpaneelien
tuottomahdollisuudet
Suuntaus mieluiten suoraan etelään
Paras asennuskulma 35-45 astetta vaakatasosta.
1kWp järjestelmä tuottaa 700-900 kWh/vuosi
(Esim. todellinen järjestelmä Saarijärvellä, suunta etelään, kallistus 45°, tuotto n.870kWh vuodessa/1kWp)
Varjostukset pilaavat helposti koko
järjestelmän tuoton piikidepaneeleilla.
1.2kWp Eteläkaakko, 45 astetta,
vuoden 2012 tuottoja (kWh)
200
Marras-, joulu-, tammi- helmikuu
lähes nollatuotto. (riippuu sijoittelusta)
Yli 25°C lämpötiloissa teho
putoaa 0.5% per aste.
150
100
50
0
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
SAMK tutkimusjärjestelmä
SAMKin järjestelmän
tuottoja
Kesällä 30° kulma tuottaa vaikka aurinko on paneelin sivulla.
Keskipäivällä tuotto melko tasaista kaikilla asennuskulmilla.
Hajasäteily pitää järjestelmän käynnissä keskiyöhön asti.
Järjestelmän tuotto 25kWh
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Vuosittainen vaihtelu on merkittävää
2014
2011
2013
2012
Vuoden 2013 tuotto oli 17%
suurempi kuin vuonna 2012
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
SAMKin järjestelmän
(45°) tuotto 2011-2014
Trackerin tuottotietoja
Toiminnassa huhtikuun alusta 2012
Tracker tuottaa n.40% enemmän kuin vertailupaneeli
W
250
kWh
2013
Sunnuntai 27.5.2012
Kuukausituottoja
60
Tracker
Vertailu
200
150
50
40
30
100
20
50
10
0
0
5
7
9 11 13 15 17 19 21
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Tracker
Vertailu
Hinnat
Vertailussa käytetään tyypillisesti ns
wattihintaa (€/Wp). Esim jos 1000Wp
järjestelmä on maksanut 2000€ on sen
wattihinta 2€/Wp (Wp=nimellisteho)
Yhteistilauksen hankintakustannusten
jakauma (ei asennusta), kevät 2015,
hinta 1,38€/Wp
Paneelit
2%
6%
Motivan mukaan globaalisti On-grid
järjestelmien keskihinta asennettuna 2013
lokakuussa oli n. 1,5€/Wp (alv 0%) =
1,86€/Wp (alv 24%)
Suomessa asennetun järjestelmän
arvonlisäverollinen hinta oli vuoden 2013
lopulla noin 1,8-4,0 €/Wp. Hintaan
vaikuttavat järjestelmän koko, toimittaja ja
toimitustapa.
1%
Invertteri
5%
Kiinnitysjärjestelmä
12%
Osallistuminen
54%
19%
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Kuljetus saksasta
Muut komponentit
Muut kulut (matkat,
kytkentä)
Kiitos!
Yhteystiedot:
Teemu Heikkinen
Satakunnan ammattikorkeakoulu
044 710 3289
[email protected]
Petri Lähde
Satakunnan ammattikorkeakoulu
044 710 3980
[email protected]
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Energia ja rakentaminen
Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Energy and Construction
Aurinkosähkö
• Paikallinen sähkönjakeluyhtiö suhtautuu myönteisesti
aurinkosähkölaitteistojen kytkemiseen jakeluverkkoonsa.
Laitteiston liittämiskyselyn/ilmoituksen tultua jakeluyhtiölle tehdään
tarvittavat muutokset asiakastietojärjestelmään.
Tarkastetaan/vaihdetaan mittalaitteen tyyppi sellaiseksi, että se
mittaa erikseen myöskin aurinkosähkön tuottaman sähkömäärän
jakeluverkkoon.
Tehdään järjestelmään erillinen käyttöpaikka aurinkosähkölle.
Asiakkaan laskulla näkyy erillisellä rivillä aurinkosähkökohteen
tuottama energiamäärä.
Aurinkosähkö
• Sähkölaskulla näkyy myöskin sähkönsiirron kustannus/laskutus.
Verkkoon tuotetusta energiamäärästä sähkönsiirto veloittaa
0.07 snt/kWh.
• Jos tuotettu sähkö myydään paikalliselle energiayhtiölle näkyy
tästä myöskin tiedot omana rivinään.
Tässä yhteydessä puhutaan usein netottamisesta, jolla tarkoitetaan
tuotetun energiamäärän suoraa vähentämistä käytetystä energiamäärästä. Tällaista laskutapaa ei kuitenkaan sovelleta laskutuksen
yhteydessä.
Sähkönsiirtoyhtiö ei veloita asiakasta tehdyistä muutoksista
järjestelmäänsä.
Aurinkosähköjärjestelmän kytkentä
sähkönjakeluverkkoon
• asennus- ja kytkentätyöt teetettävä
asennusluvan omaavalla sähköasennusliikkeellä
• sähköliike ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle
laitteiston liittämisestä mikrotuotannon
yleistietolomakkeella, joka on täytettävissä Sallila
Sähkönsiirto Oy:n verkkosivulla.
Tärkeää on selvittää etukäteen laitteiston
teknisistä tiedoista, että laitteisto täyttää
Suomessa vaadittavat standardit mm.
sähkön laadun ja turvallisuuden suhteen.
Aurinkosähkö
• Aurinkosähkölaitteiston haltijan pitää myös tiedostaa olevansa
vastuussa laitteistonsa mahdollisesti tuottaman epäkurantin sähkön
haittavaikutuksista. Näitä ovat mm. mahdolliset laitevauriot ja
työturvallisuusriskit syötetyssä sähköverkossa.
Laitteistoa pitääkin huoltaa ja testata mahdollisten vikojen
välttämiseksi.
Isommissa laitteistoissa vakuutus on varmaan syytä ottaa.
Aurinkosähkö
• Tuotetun sähkön verotus muuttui 1.5.2015 alkaen.
• Enää ei tarvitse maksaa valmisteveroa itse tuotetusta ja myöskin
itse käytetystä sähköstä. Vero oli 2,36 snt/kWh.
• Verottomuuden piiriin kuuluvat tuotanolaitokset, joiden
max. teho on 100 kVA tai suuremmissa laitoksissa
max. tuotantomäärä 800 000 kWh/v.
Aurinkosähkö
•
•
•
•
•
Verkkosopimukset kunnossa, samoin mittaus
Tuottaja vastaa kustannuksista ja laitteistaan
Laitteiston koon optimointi
Sallila Energian kanssa sähkönmyyntisopimus voimassa
Sallila hoitaa tasevastuut
Aurinkosähkön vaatimat luvat
Huittisissa
Sanansaattajana Marjo Kekki
Satahima - kohti hiilineutraalia Satakuntaa
Luvanvaraisuus
 Asemakaava-alueella
 Yli 6 m²:n aurinkosähkö tai –lämpöjärjestelmä
 Tarvittava lupa on toimenpidelupa, joka maksaa 130
euroa
 Suuret hankkeet saattavat vaatia rakennusluvan
 Tapauskohtainen tarkastelu => ota yhteyttä
rakennusvalvontaan ENNEN projektin aloittamista
Tarvittavat liitteet
 Hakemus, joka löytyy Huittisten kaupungin
nettisivuilta Huittinen.fi => palvelut => Asuminen ja
rakentaminen => Rakennusvalvonta => Lomakkeet
 Rakennus-, toimenpidelupahakemus, ilmoitus
 Asemapiirros ja julkisivupiirros, johon voi vaikka käsin
piirtää aurinkopaneelit
Luvanvaraisuus
 Koskee vain asemakaava-alueella
 Yli 6 m²:n aurinkosähkö tai -lämpöjärjestelmiä
Kiitos
 Lisätietoja rakennustarkastaja Seija Holmi
Puhelin:
02 560 4395
Matkapuhelin:
044 560 4395
Sähköpostiosoite:
[email protected]
Satahima
Kohti hiilineutraalia Satakuntaa
Investointituet yrityksille /
maatalousyrityksille
Aamiastapahtuma
Aurinkosähköstä
27.5.2015
Hanke lyhyesti
• Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja
palveluiden kehittäminen
• Kolmivuotinen hanke, 1.1.2015–31.12.2017
• Rahoitus:
– Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Satakuntaliitto
– Satakunnan kunnat ja energiayhtiöt
• Porin kaupungin ympäristövirasto hallinnoi ja toteuttaa
• Mukana Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki,
Köyliö, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila sekä Pori
Energia Oy, Rauman Energia Oy ja Vatajankosken Sähkö
Oy; myös Pomarkku lähtemässä mukaan
• www.pori.fi/satahima
Energiatuki
• Työ- ja elinkeinoministeriö voi hankekohtaisen harkinnan perusteella
myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea
sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja
selvityshankkeisiin, jotka edistävät
1) uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä,
2) energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista
3) vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja.
• Energiatuella pyritään erityisesti edistämään uuden
energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista.
3
27.5.2015
Uusiutuvan energian käyttöön liittyviä investointeja, joita voidaan tukea,
ovat mm.
• pienet lämpökeskukset
• pienet sähköntuotantohankkeet
• polttoaineen tuotantohankkeet
• uuden teknologian demonstraatiohankkeet
• Energian säästöön ja energiankäytön tehostamista sekä uusiutuvan
energian käyttöä koskevia tuettavia selvityshankkeita ovat
• energiakatselmukset
• energia-analyysit
• Tuettavia hankkeita eivät ole tavanomaiset liiketoiminnan
perustamis-, laajennus-, kannattavuus-, kehitys-, suunnittelu-,
markkinointi-tai testausselvitykset. Energiatukea ei pääsääntöisesti
myönnetä hankkeille, jotka kuuluvat päästökauppalain (311/2011)
piiriin
4
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Tuen enimmäismäärät
•
•
•
•
•
•
5
Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla energiatuen
myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen
(1063/2012) mukaan enintään:kuntasektorin uusiutuvan energian
katselmukset 60 %
kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 %
muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40%
uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit,
uusi teknologia 40%
uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät
investoinnit, tavanomainen teknologia 30%
muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30%
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Tyypilliset hankkeet ja tuet vuonna 2015
Ohjeelliset tukiprosentit hyväksyttävistä kustannuksista vuodelle 2015
ovat seuraavat:
Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2015 (tavanomainen
teknologia):
Lämpökeskushankkeet
(puupolttoaineet)
Lämpöpumppuhankkeet
Aurinkolämpöhankkeet
Pienvesivoimahankkeet
Kaatopaikkakaasuhankkeet
Aurinkosähköhankkeet
Biokaasuhankkeet
Pientuulivoimahankkeet
10–15 %
15 %*
20 %
15–20 %
15–20%
30 %
20–30 %
20–25 %
* Pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan
energiansäästöön liittyviä tukiprosentteja
6
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Hakemukset
• Hakemus tulee toimittaa aina siihen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi tai
selvityshanke toteutetaan. Jos hanke toteutetaan usealla
paikkakunnalla, tulee hakemus jättää siihen ELY-keskukseen, jonka
toiminta-alueella hakijan kotipaikka sijaitsee.
• Satakunnan Ely-keskus, Kari Ruuhela
• Tukea sekä tuen maksatusta tulee hakea työ- ja elinkeinoministeriön
vahvistamilla lomakkeilla, joista ilmenevät myös ohjeet hakemuksen
tekemiselle sekä tarvittavat liitteet.
• Tukea tulee hakea ennen hankkeen aloittamista.
7
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
• Työ- ja elinkeinoministeriö päättää tuen myöntämisestä
investointihankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ylittävät
5 000 000 euroa, ja selvityshankkeeseen, jos sen hyväksyttävät
kustannukset ylittävät 250 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö
päättää myös tuen myöntämisestä, jos investointihanke liittyy uuden
teknologian käyttöönottoon ja selvityshanke uuden palvelun tai
menetelmän kehittämiseen. Muutoin tuen myöntämisestä päättää
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
• Maksatuksen hoitaa tukipäätöksen tehnyt viranomainen
tukipäätöksen mukaisesti hankkeen edistymisen ja asiakkaan
tekemien tilitysten perusteella. Lopputilitystä tulee hakea kolmen
kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisesta.
8
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Maaseudun yritystuet
• Maaseudun yritystuet luovat mahdollisuuksia erilaisille
yrittäjille toiminnan kehittämiseen. Ei tarvitse harjoittaa
maataloutta yritystoiminnan lisäksi.
• Yritystukien tavoitteena on maaseudun
toimeentulomahdollisuuksien ja työpaikkojen lisääminen.
Uudet yritykset, toimivien yritysten kehittäminen ja
toiminnan laajentaminen.
• http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/
9
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Tukea voi hakea
• vähintään 18-vuotias
• luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö,
kommandiittiyhtiö ja osuuskunta*
• pieni tai keskisuuri yritys
• maatila
10
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Tuettava yritys
• sijaitsee maaseudulla.
• omaa edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yrityksen on
annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle
(yrittäjä tai palkattu työntekijä). Maatilan yhteydessä muuta
yritystoimintaa harjoitettaessa riittää, että yritystoiminta yhdessä
maatilalla harjoitettavan muun toiminnan kanssa antaa yhdelle
henkilölle toimeentulon.
• omaa riittävän ammattitaidon.
• Tuki ei saa vääristää kilpailua. Paikallisilla markkinoilla toimivalla
yritykselle voidaan myöntää tukea vain hyvin harvoin.
11
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Perustamistuki
• Perustamistuesta saat apua yrityksen alkutaipaleelle, tukea voi
saada esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan
ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin,
markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai
vientiselvitykseen.
• Tärkeintä on laatia toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma –
voi hakea perustamistukea, kun liiketoimintasuunnitelma on valmis.
• Perustamistukea 5 000–35 000 euroa ja se maksetaan kahdessa tai
kolmessa erässä. Kokeiluun tukea voidaan myöntää 2000–10 000
euroa.
12
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Investointituki
• Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun
muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden
hankintaan. Investoinnilla tulee olla olennaista merkitystä yrityksen
perustamiselle, kasvulla tai kehittymiselle.
• Tukitasot vaihtelevat toimialan ja tukivyöhykkeen mukaan 20–40 %.
13
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Investoinnin toteutettavuustutkimus
• Tukea investointien edellytysten ja toteuttamisen selvittämiseen.
Tuki on tarkoitettu asiantuntijapalveluiden hankintaan.
Toteutettavuustutkimukseen myönnetty tuki ei edellytä investoinnin
toteuttamista.
• Toteutettavuustutkimuksella voi selvittää esimerkiksi, onko
tarkoituksenmukaisempaa hankkia valmis tuotantorakennus sen
sijaan, että rakentaisit uuden. Samoin voidaan selvittää, olisiko
taloudellisempaa hankkia koneita käytettynä, vaikka käytettyihin
koneisiin tukea ei voidakaan myöntää.
• Toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää tukea ensiasteen
jalostusyrityksille 40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Muille
yrityksille toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää de minimis tukena 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista
14
Etunimi Sukunimi
27.5.2015
Maaseudun tukien sähköinen haku
• Hyrrän kautta voit hakea seuraavia tukia:
–
–
–
–
–
–
15
Maatalouden investointituet
Nuorten viljelijöiden aloitustuet
Maaseudun kehittämis- ja investointituet
Maaseudun yritystuet
Neuvontakorvaus
Ei-tuotannolliset investoinnit
Etunimi Sukunimi
27.5.2015