UUTISET
Kuvassa on ruiskuvalettu
kuppi, kuituvalostekniikalla
toteutettu ruukku,
ekstruusiotekniikalla
valmistettu palkki, kuitulevy
ja non-woven-kangasta.
Turpeen osuus tuotteissa
on valmistustekniikasta
riippuen 30–95 prosenttia.
Eteenpäin
Turvekuiduista designtuotteita
TURPEESTA ON MONEK SI. POLT TAMISEN LISÄK SI SITÄ VOIDA AN TULE VAISUUDESSA K ÄY T TÄ Ä
VAIKK APA HUONEK ALUJEN, A STIOIDEN TAI K ANK AIDEN VALMISTUK SESSA.
K AHDESSA KILOSSA energiaturvetta
on yhtä paljon energiaa kuin litrassa
polttoöljyä. Polttaminen onkin ollut
turpeen pääasiallinen
hyödyntämismenetelVapo Ventures
mä vuosikymmeniä.
tutkii turpeen
Turvetta muodostuu
uusia käyttötapoja
erilaisista suokasyhteistyössä
veista. Tästä syystä
yritysten,
turve sisältää paljon
tutkimuslaitosten
kasvikuitujakeita, joita
voidaan käyttää erilaija korkeakoulujen
sissa kuitutuotteissa
kanssa.
korvaamaan kilpailevia
raaka-aineita ja tuomaan tuotteisiin uusia ominaisuuksia.
Vapossa on jo onnistuneesti demonstroitu muun muassa rakennuslevyjen,
sisäpakkausten ja non-woven-kankaiden
valmistusta turvekuidusta. Näillä käyttötavoilla turpeen jalostusarvo on huomat6_ P OLTE _ 4-2015
tavasti korkeampi kuin poltettaessa.
Vapo Ventures -liiketoiminta tutkii ja
kehittää Vapo-konsernissa uusia liiketoimintoja, jotka perustuvat joko konsernin
omistamiin raaka-aineresursseihin tai
muissa liiketoiminnoissa hankittuun
osaamiseen. Ensimmäinen tästä kehitysputkesta kaupalliseen vaiheeseen
kypsynyt liiketoiminta on luonnonvesien
puhdistukseen erikoistunut Clean Waters. Clean Watersille on kertynyt paljon
osaamista vesienpuhdistusjärjestelmien
suunnittelusta niistä sadoista pintavalutuskentistä ja kosteikoista, joita Vapo
on rakentanut omilla tuotantoalueillaan.
Tavoitteena on nyt hyödyntää ja kaupallistaa tätä osaamista.
VAPOSSA TURVEKUITUJEN kaupalliseen
hyödyntämiseen tähtäävää projektia
vetää diplomi-insinööri Janne Kangas,
joka on toiminut vastaavissa tehtävissä
aikaisemmin muun muassa UPM:n ja
Ahlstromin palveluksessa.
– Kuiduilla on eroa ja turvekuidun
haasteena on esimerkiksi puu- ja
sellukuituun verrattuna se, kuinka siitä
saadaan riittävän tasalaatuista erilaisiin
teollisuuden prosesseihin, Kangas sanoo.
Hänen mukaansa turvekentän pintakerroksissa kasvien kuitumaisuus on
hyvin säilynyt ja maaperän bakteerit
ovat soiden happamissa olosuhteissa
muokanneet turvetta siten, että kasvien
kuiturakenne on tullut valmiiksi esiin.
VAPO ON PERINTEISESTI myynyt pieniä
määriä tupasvillaa muutamille asiakkaille pienimuotoista tekstiilituotantoa
varten, mutta teollisessa mittakaavassa
turpeessa olevia kuituja ei ole aikaisemmin hyödynnetty.
Janne Kangas ja
Vapo Ventures
tekevät
pioneerityötä.
– Tällä hetkellä Vapo tutkii osin
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin
rahoittamassa projektissa erilaisten
turvekuitujen ominaisuuksia. Tavoitteena
on löytää sellaisia teollisia asiakkaita,
jotka voisivat korvata käyttämänsä
luonnonkuidut, kierrätyskuidut ja vaikka
puumassan osin tai kokonaan turpeesta
saatavilla jakeilla, Kangas sanoo.
Hänen mukaansa olisi hienoa, jos suomalaiset yritykset pystyisivät toimimaan
edelläkävijöinä turvekuitujen käyttöönotossa.
TURVEKUIDUN ETUJA ovat sen lähes ra-
jaton saatavuus ja se, että tupasvillaa ja
muita kuituja joudutaan joka tapauksessa seulomaan ja erottelemaan esimerkiksi kasvuturpeesta. Jatkojalostamalla
näitä kuitujakeita saadaan teollisiin
prosesseihin sopivaa raaka-ainetta.
– Turvekuidun hiilijalanjälki on kestohyödykkeissä pieni ja sen tuottaminen täyttää hyvin kestävän kehityksen
kriteerit, Kangas sanoo.
Jalostamalla turvetta kemiallisesti on
mahdollista tuottaa viskoosikuituja tekstiiliteollisuuteen tai vaikkapa hiilikuituja
hi-tech-komposiitteihin. Eli tulevaisuudessa ei ole lainkaan mahdoton ajatus,
että pellavan sijaan päällä on asuste,
joka on tehty ainakin osin rahkasammaleen, ruokohelpin tai turpeen kasvikuiduista.
Yksi tutkimushaara on turpeen ainesosien hyödyntäminen biokomposiiteissa. Kangas myöntää, että tällä linjalla
kaupallistaminen on haasteellisempaa,
mutta teknisesti turvekomposiitista
voidaan jo nyt tehdä vaikka ekstruusiopuristettuja profiileja kuten terassilankkuja tai vaikkapa biohajoavia muoviosia
erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Turpeen etuja muihin kuituihin verrattuna on sen antibakteerisuus, mistä on
hyötyä muun muassa tekstiilivalmistuksessa. Turve on myös paloturvallisempi
kuin monet muut materiaalit. Kaupallista
käyttöä ajatellen sekin on iso etu, että
luonto on itsekseen jo jalostanut kuidun
pitkälle.
TEKSTI AHTI MARTIKAINEN
KUVA MARJA VÄÄNÄNEN
p
Välähdys
VIIMEISEN PÄ ÄLLE KUITUMIES
rojektipäällikkö
Janne Kangas on
viettänyt käytännössä koko työuransa kuitujen
parissa. Vapolla hänen
tehtävänsä on löytää
turvekuidulle uusia kaupallistettavia
käyttötapoja. Hän on niin omistautunut asialle, että vei mökilleenkin
säkillisen turvetta ihan vain tutkiakseen, miten se käyttäytyy eri
olosuhteissa. Hänellä on ollut myös
muovipussissa märkää turvetta siitä
lähtien kun hän kesäkuussa aloitti
työt Vapolla – todetakseen, ettei se
ole vieläkään homehtunut. Moni muu
kuitu olisi.
– Täytyy myöntää, että turve yllätti minut täysin. Oletin sen olevan
ominaisuuksiltaan jotain sellun ja
mekaanisesti käsitellyn puukuidun
välimaastosta, mutta se on osoittautunut aivan toisenlaiseksi. Samalla meni
aikaisempi ajatusmaailma uusiksi.
Turvekuitu näyttää tarjoavan paljon
uusia mahdollisuuksia, joita aiemmin
tuntemissani kuiduissa ei ollut. Myös
potentiaaliset asiakkaat ovat ottaneet
turvekuidun innolla vastaan, Kangas
kertoo.
Diplomi-insinööri Kankaasta piti
alun perin tulla kemisti, mutta hän
vaihtoi kesken opintojen suuntaa ja
valmistuikin Teknillisestä korkeakoulusta sellu- ja paperitekniikan
insinööriksi.
Nyt Vapo Venturesin projektipäällikkönä hän työskentelee luottamuksellisten asiakashankkeiden
parissa. Vapo etsii turvekuidulle
uusia käyttötarkoituksia yhteistyössä
muiden yritysten, tutkimuslaitosten
ja korkeakoulujen kanssa. Salamyh-
käisyys onkin Kankaan mielestä työn
suurin, ellei ainoa miinuspuoli.
– Kun pyydän vapolaisilta raakaaineita tutkimuksiin ja koeajoihin, en
aina voi kertoa mihin tarkoitukseen
niitä käytetään. Olisi mukavaa, jos voisin kertoa tuloksista myös talon sisällä,
mutta hankkeista voi puhua vasta kun
tuotteet ovat valmiita markkinoille ja
asiakkailta on saatu siihen lupa.
Merkittävä osa Kankaan työajasta
kuluu ulkopuolisissa työtiloissa potentiaalisten asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden luona. Suurin osa
työstä tapahtuu kuitenkin toimistossa
Vantaan toimipisteessä.
Kangas on työstään ja saaduista
tuloksista silminnähden innostunut.
– On hienoa tehdä jotain aivan uutta.
Käsittelemme turvetta tavalla, jota ei
ole ennen tehty. Kokemustemme mukaan turvekuitu soveltuu lukuisiin eri
sovelluksiin korvaamaan esimerkiksi
muita luonnonkuituja sekä tuomaan
tuotteisiin uusia ominaisuuksia.
Teemme siis maailman mittakaavassa
ainutlaatuista pioneerityötä, Kangas
hehkuttaa.
Työn ulkopuolella Kangas lenkkeilee, mökkeilee ja lumilautailee.
Nuorempana hän harrasti muun
muassa uimahyppyjä kansainvälisellä
kilpatasolla.
– Olen myös harrastanut laitesukellusta ja laskuvarjohyppyjä. Nuo
lajit ovat jo aikaa sitten jääneet, koska
aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Olen
sellainen tyyppi, että kun harrastan
jotain, sitä pitäisi tehdä joka päivä.
Diplomityö olisi aikanaan jäänyt tekemättä, jollen olisi hellittänyt harrastuksista.
TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN
KUVA MARJA VÄÄNÄNEN
4-2015 _ P OLTE _ 7